TAMPEREEN TALOUDENPITOA

       

Tälle sivustolle olen koonnut kuntalaista koskettavaa taloustietoa.

© Ossi Aho

Tästä suoraan politiikka-, tunneli-, ja katuratikkaosioon sekä etusivulle. Tänne kokoan tietoa hankkeista joihin on upotettu enemmän tai vähemmän rahaa. Suora yhteys tunnelimiinat sivustoon.

Viime- ja tällä vaalikaudella on keskusteluttanut kovasti nämä suurinvestoinnit. Tunneli, kansiareena, ratikka, jätevedenpuhdistamo, jne. Tässä taulukko, josta on nähtävissä valtuutetun käyttäytyminen eri hankkeista äänestettäessä sekä "äänen" hinta.

MAAHANMUUTON KUSTANNUKSISTA. Kannan korteni kekoon vapaan informaation levityksessä! Tampere maksaa myös osuutensa! Syksyllä 2017 vastattiin valtuustossa maahanmuuton kustannusten selvittämiseen, ei niiden selvittäminen ole mahdollista. Tuohan ei pidä lainkaan paikkaansa.


 

 

Tampereen toiminnasta kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle

Olipa se melkoinen sattuma, kun AL uutisoi samana päivänä (22.10.2018), että tamperelainen Jorma Moisio, 68, on saanut tarpeekseen Tampereen terveyspalveluiden toimimattomuudesta, kun pormestari Lauri Lyly antoi ensi vuoden talousarvioesityksensä. Samana päivä kaupunginvaltuusto käsitteli tarkastuslautakunnan tarkastuskertomusta viime vuodelta. Tarkastuslautakunta on kiinnittänyt huomiota, että toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota (KuntaL 110 §).

Hän on tehnyt kantelun eduskunnan oikeusasiavaltuutetulle, jotta kaupunki ryhtyisi noudattamaan terveydenhuoltolakia. Oikeusasiamies on oikeuskanslerin ohella ylin laillisuusvalvoja Suomessa. Aamulehti yrittää olla fiksumpi kuin onkaan, käyttää mies -päätteisistä sanoista jotain kiertoilmaisua, ettei tarvitse sanoa mies! Hah, sanon minä. Siis, Moisio on valittanut eduskunnan oikeusasiamiehelle.

–Tampereella lain rikkomisesta on muodostunut jo maan tapa. Sama tilanne on jatkunut jo vuosia. Aluehallintoviraston huomautukset eivät auta, kaupunki vain nauraa niille, Moisio sanoo. Kyllä. sama havainto on pitkältä ajalta, mutta ketään ei saada vastuuseen. On muistettava, että kaupunki on instituutio, jonka takana toimivat vastuuta kantavat ihmiset.

Moision kantelu koskee hammashoitoa. Hän pyytää eduskunnan oikeusasiamiestä ratkaisemaan, onko Tampereella noudatettu terveydenhuoltolakia, ja jos ei ole, mihin toimiin Tampereen kaupungin on ryhdyttävä asian korjaamiseksi.

 – "Miten kaupunki voi rikkoa lakia ilman rangaistusta?" Koska, kukaan ei tee rikosilmoitusta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Asia valvonta kuuluu lain mukaan kaupunginhallituksen tehtäviin, mutta koska se on itse siunannut menettelyn, ei ilmoitusta siltä suunnalta lähde.

*************************

 

Alijäämä jatkuu ja jatkuu - Tampereen vuoden 2019 talousarvio annettu

Pormestari Lauri Lyly julkisti toisen talousarvioesityksensä 22.10.2018. Vuoden 2019 talousarviossa vuosikate on 86,4 milj. euroa ja tilikausi päätyy 30,5 milj. euroa alijäämäiseksi. Investoinnit ovat 190,6 milj. euroa. Vähennystä investoinneissa n. 13 milj. euroa. Yritystä on, mutta olisi pitänyt olla rohkeutta pysäyttää toistaiseksi kaikki toimenpiteet ratikan 2.vaiheen osalta, Näsijärven rantatäytön ja 0-kuituoperaation osalta. Tällä tavoin olisi säästöjä löytynyt n. 11 milj. euroa, jolla olisi merkitystä. Totean, että vuoden 2017 talousarvion laillisuus on edelleenkin tutkittavana Hämeenlinnan HaO:ssa, koska sekin oli laadittu alijäämäiseksi lakia noudattamatta, talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan sekä  että, sen on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen..

Esityksen mukaan verorahoitus lisääntyy 4,8 % ja nettomenot kasvavat 1,3 %. Tuloveroprosentit pysyy entisellään, muut sitä vastoin nousevat. Uutena maksuna mukaan laskettu hulevesimaksu. AVI antoi luvan Näsijärven rantatäyttöön, mutta erittäin rankoilla ehdoilla!

Talousarviokirjasta löytyy mielenkiintoisia lukuja useamman vuoden ajalle. Hiedanrannan pilaantuneiden maiden vaihtoon 7,5 milj. euroa, Vaitinaron rantatäyttöön varattu 13 milj. euroa ja 0-kuidun pelastusoperaatioon 42 milj. euroa. Onhan tuo 42 miljoonaa pienempi, mitä hankejohtaja Väliharju ennusti kunnostuskustannuksiksi, 90-100 milj. euroa. Villi veikkaukseni on, että ennen kuin kaikki täytöt ja puhdistusoperaatiot on tehty, loppusumma ylittää esitetyn 100 milj. euroa.

Vuonna 2014 valtuusto antoi avoimen valtakirjan. Metsä Board Oyj:n omistamien eräiden maa- ja vesialueiden kaupunginvaltuuston ostamispäätöksen perusteluissa oli mm; ”Teollisesta toiminnasta on aiheutunut tehdasalueen maaperän pilaantumista. Myös tehtaan lähialueiden sedimentissä on teollisesta toiminnasta aiheutuvaa ympäristöriskiä. Alueella on myös ympäristölupaehtojen mukaisesti 2000-luvulla suljettu lietekaatopaikka. Ympäristöongelmia on kartoitettu lähivuosikymmeninä ja selvitysaineisto on ollut kaupungin käytössä. NEUVOTTELUISSA lähtökohtana on ollut em. VASTUIDEN SIIRTYMINEN KAUPUNGILLE. Tämä on vastaavasti VAIKUTTANUT NEUVOTELTUUN KAUPPAHINTAAN."

PS:n valtuustoryhmä esitti, että myyjä vastaa puolesta kunnostuskustannuksista, mutta valtuustossa jäivät yksin.

Kauppahinta 26 milj. euroa, ja että kaupunki ottaa vastatakseen myyjälle kuuluvat maa-alueiden sekä alueilla myyjän omistuksessa olevien rakennusten pilaantuneisuuksien puhdistamista koskevat vastuut. Voi sanoa, että avoin valtakirja!

HS uutisoi 4.10.2018 0-kuidusta ja sen aiheuttamasta ongelmasta. Paikallinen Aamulehti on ollut aiheesta hiljaa kuin kusi sukassa. ”Jos se koko määrä massastabiloitaisiin ja tehtäisiin louhepenkereet, se voisi maksaa 90–100 miljoonaa euroa. Siksi haemme nyt muita, mahdollisesti halvempia ratkaisujakin. Sitäkään ei tiedä, olisiko tämä satoja vuosia kestävä ratkaisu ja muutenkin ympäristön kannalta hyväksyttävä”, Väliharju sanoo. HS, 27.9.2018. En yhtään ihmettele, jos hankejohtaja Väliharju on tuon lausunnon jälkeen entinen hankejohtaja. Kaupungin kannalta paha lausunto.

Totean lopuksi, että kalliiksi tulee ratikan vetäminen ja uuden asuntoalueen rakentaminen alueelle. Esitetty 13 milj. euroa nostaa kummasti ratikkainfran rakentamiskustannuksia

*************************

 

Korjataan, mutta mitä

AL pääkirjoituksessa 18.10.2018 ”Korjataan, mutta mitä?”;, tartutaan oikeaan asiaan. Kun verotulot jäävät 20 milj. euroa laskettua pienemmäksi, tieto siitä että pyöräilymäärät ovat kasvaneet 2 prosenttia, ei yhtään lämmitä Tampereen taloutta. Hupia voi tuottaa, kun miettii asioiden tärkeysjärjestykseen laittamista.

Lehti vertaa Tampereen tarkastuslautakuntaa Valtion taloudentarkastuslautakuntaan ja kertoo, että VTV toimii virkavastuulla, mutta ikäänkuin tarkastuslautakunta ei toimisi, koska lautakunta koostuu luottamushenkilöistä, poliitikoista.

Aamulehdelle ja muillekin tiedoksi, että virkamiestä koskevia säännöksiä sovelletaan myös julkista luottamustehtävää hoitavaan henkilöön ja julkista valtaa käyttävään henkilöön. Julkista luottamustehtävää hoitava henkilö on mm. kunnanvaltuutettu, kunnanhallituksen, lautakunnan, johtokunnan, komitean, toimikunnan ja neuvottelukunnan jäsen. Tarkemmin luettavissa rikoslain 40 luvun 11 ja 12 pykälistä.

Edelleen lehdessä viitataan tarkastuslautakunnan kirjauksiin uusista pitävistä päätöksistä ja niiden aktiivisesta toimeenpanosta. Kuntalain 110 §, johon tarkastuslautakunta ohuesti viittaa, kokonaisuudessaan;

Talousarvio ja -suunnitelma
Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi.
Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet.
Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan.
Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa ja -suunnitelmassa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa.
Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota.
Edellä 3 momentissa säädettyä alijäämän kattamisvelvollisuutta sovelletaan myös kuntayhtymiin.

*************************

 

Talous ei oikene

Tammi-elokuun 2018 talouskatsauksen perusteella laadittu koko vuoden tulosennuste päätyy ennätyksellisen huonoksi. Tulosennuste on hieman parantunut heinäkuun ennusteesta, mutta on raskaasti alijäämäinen.

Tampereen kunnallisveroarvion notkahdus kevään arviosta romahduttaa tuloksen. Tilinpäätösennusteen vuosikate on 40,4 milj. euroa ja tulos sukeltaa 70 milj. euroa alijäämäiseksi.

Pormestari Lauri Lyly ja konsernijohtaja Juha Yli-Rajala kirjoittivat hätähuutonsa AL 4.10.2018. He kertovat, mikä on Tampereen taloustauti – eikä se johdu ratikasta tai muista isoista investoinneista. No, ei pelkästään näistä, mutta niillä on oma vaikutuksensa kaupungin talouteen. Miksi sitä on niin vaikea myöntää?

Kysymykseen, että oliko ennen paremmin? Oli ainakin siinä, että nyt rahaa kertyy kaupungille huonommin, vaikka veroja on korotettu, kirjoittavat Lauri Lyly ja Juha Yli-Rajala.

Kirjoitin oheisen kommentin Lylyn ja Yli-Rajalan kirjoitukseen, jonka AL julkaisi 4.10.2018.

Kaupungin etu ykköseksi

Pormestari Lauri Lyly ja konsernijohtaja kirjoittivat Aamulehden 4.10.2018 Näkökulmassa, ”Mistä Tampereen talous on tehty?”  Kommenttina kirjoitukseen toteaisin, että vuosia on ollut tiedossa, puhuttu ja jopa yritetty taloutta säätää alijäämän paikkaamiseksi, siinä onnistumatta.

Velkaantuneisuus on eräs mittari, mutta ei ainoa indikaattori. vertailuun voidaan ottaa muitakin lukuja; verotulot/asukas, asukasta/kaupungin työtekijä, verotulot/kaupungin työntekijä. Lukuja voidaan käyttää monella tavalla, aina käyttötarkoituksen mukaan.

Juuri tullut talousraportti kertoo, että tehdyt päätökset talouden tasapainottamiseksi eivät merkittävästi ole tehonneet. Kaupungin pitää talouden tasapainottamiseksi vaatia, että myös investoinneissa pysytään sovituissa rajoissa. Nyt investointien toteuttajat ovat tottuneet siihen, että ne laativat hankkeen kustannusarvion alakanttiin, luottaen että kaupunki maksaa kiltisti ylitykset.

Maauimalahanke on esimerkki hinnan vedettämisestä ylöspäin. Ensimmäinen kustannusarvio julkaistiin 1.10.2014. Se oli silloin 6 miljoonaa euroa. Monen vaiheen jälkeen sen kustannukseksi ilmoitettiin 10,8 miljoonaa euroa. Viimeisimmästä talousraportista (1-8/2018), on luettavissa, että hinta meni tästäkin pitkäksi 0,6 miljoonalla. Ts. maauimalan hinta nousi 6 miljoonasta 11,4 miljoonaan euroon.

Talousraportista ilmenee, että vuosisuunnitelmasta poikkeavia kustannusarvion ylittäviä talonrakennushankkeita ovat maauimala, Koukkuniemen Toukola, Tesoman yhtenäiskoulu ja päiväkoti, Haukiluoman päiväkoti ja kustannusarvion alittaa Keskustan kulttuuritilat/Vanha Kirjastotalo. Ylityksiä oli 3,7 miljoonaa euroa, säästöä 0,4 miljoonaa euroa. Erotus 3,3 miljoonaa euroa, tällä rahalla olisi käyttöä käyttötalouden puolella.

Virastotaloon oli kutsuttu 3.10.2018 tilaisuus, jossa tamperelaiset arkkitehdit esittelivät ns. epäpaikoille – vaativille paikoille suunnittelemiaan rakennuskohteita. Kaupungille taloudellinen hyöty olisi helposti ja nopeasti n. 100 miljoonaa euroa. Suunnitelmat ovat valmiina ja nopeasti toteutettavissa. Yllätys oli melkoinen, että n. 30 kutsutusta viranhaltijasta ja luottamushenkilöstä paikalla oli vain apulaispormestari Jäntti ja allekirjoittanut.

Pormestari Lyly, nyt pitää katsoa laajasti Tampereen ja tamperelaisten etua ja puuttua asiaan, jos eri henkilöiden keskinäiset näkemyserot haittaavat kokonaisuuden hallintaa.

Hankinnat tarkasteluun

Järkevät ja oikein suoritetut hankinnat vaikuttavat kaupungin talouteen. Viranhaltijoiden suorittamista hankintapäätöksistä tulee joskus vahva epäilys, ettei hankintaohjetta ole kunnolla sisäistetty.

Tampereelle on vahvistettu 30.6.2017 hankintojen suorittamista varten ohje, siis melko tuore. Yksikön johdon vastuulla on, että sen hankintatoimi on johdettu kokonaisuus ja hankintojen toteutus suunniteltua, tehokasta ja laadukkuuteen tähtäävää. Hankintatoimen johtamisessa tulee pyrkiä julkisten varojen tehokkaaseen käyttöön ja hankintojen lainmukaiseen toteuttamiseen. Hankintatarpeeseen sopivan lopputuloksen löytämiseksi tulee hyödyntää olemassa olevia kilpailumahdollisuuksia, yhteishankintamenettelyä, ajanmukaisia hankintamenetelmiä ja hallinnon yhteistoimintaa.

Tuomi Logistiikan hankintapalveluja on käytettävä kaikkien tavaroiden ja palvelujen kilpailutuksissa, joissa hankinnan ennakoitu arvo ylittää hankintalain mukaisen kansallisen kynnysarvon, tavaroissa ja palveluissa 60 000 €.

Hankinnan kilpailuttaminen on pääsääntö myös pienhankinnoissa. Tarjouskilpailu voidaan toteuttaa hyvin kevyesti, kunhan huomioidaan riittävä avoimuus ja syrjimättömyys. Pienhankinta on mahdollista tehdä ilman kilpailuttamista, mikäli hankinta on arvoltaan vähäinen tai kilpailuttaminen on muutoin epätarkoituksenmukaista.

Hankinnan arvoa pidetään vähäisenä, mikäli sen ennakoitu arvo alittaa 15.000 euroa (alv 0 %). Tällöin hankinnasta ei myöskään tarvitse tehdä viranhaltijapäätöstä.

Ts. hankinnan rajoissa, 15001- 59999 euroa, pääsääntönä on, että hankinta suoritetaan ns. kevyellä kilpailutuksella.

*************************

 

Tampereen taloudessa ennätyssyvä sukellus

Tampere on tekemässä kaikkien aikojen heikoimman tuloksen (AL 30.8.2018) sen ennustetaan painuvan yli 70 miljoonaa euroa pakkaselle. Ennuste päätyy 71,1 miljoonan euron alijäämään. Tulosennuste on heikentynyt toukokuusta 15,5 miljoonaa euroa.

Kaupunki täyttää osan kriisikunnan neljästä kriteeristä. Mittareita ovat suhteellinen velkaantuneisuus, lainamäärä, vuosikate ja verotulot.

Kaupunkikonsernin suhteellisen velkaantuneisuuden osalta kriisikunnan merkit täyttyvät Tampereella kirkkaasti. Tampereen suhdeluku on 82 prosenttia, kun osuus saisi olla enintään 50 prosenttia.

Voi, voi, miten tässä nyt näin kävi. Ensimmäiset varoituksen sanat lausuin tällä sivustolla jo 2014 ja jatkoin kirjoittamalla Aamulehteen 26.4.2015 mm; "Tampereen kantokyky ei kestä samanaikaisia tai peräkkäisiä suurhankkeita. Maakunnastakaan ei saa vetoapua. Suurinvestointeja on pakko priorisoida. Silloin ratikka ja Keskusareena eivät ole listan kärjessä. Kaupunkia on voitava kehittää myös muulla tavalla kuin ei välttämättömillä hankkeilla. Eikä lainarahan halpuuskaan ole mikään peruste."

Talousjohtaja Männikkö sanoo, että investoinneilla on heikkoon tulokseen marginaalisen pieni vaikutus, vaikka keskustelussa katse usein kohdistetaan niihin, kun talouden ongelmista puhutaan. Vähemmillä investoinneilla velkamäärä olisi kyllä pienempi, mutta tilikauden tulokseen sillä ei olisi merkittävää vaikutusta.

–Vaikka mitään isoa investointia ei olisi tehty, se ei olisi tätä tilikauden tulosta muuttanut. Tilanteessa näkyy verorahoituksen heikko kehitys, valtionosuusleikkaukset, palvelutarpeiden voimakas kasvu ja halu pitää palvelut hyvällä tasolla. Haloo, tämän vuoden talousarvio tehtiin sote-puolen osalta tarkoituksellisesti alijäämäiseksi. Tässä kumuloituu monen vuoden alijäämäiset tilinpäätökset, ei sen kummempaa!

Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspuolelle on Männikön mukaan tullut parisataa uutta henkilöä verrattuna viime vuoteen.

Kuluvan vuoden suurimmat ylitykset ovat juuri hyvinvoinnin palvelualueella, jonka tilinpäätösennuste on 60,7 miljoonaa euroa vuosisuunnitelmaa huonompi. Valtuuston elokuussa päättämät talousarviomuutokset kattavat ylityksistä suurimman osan, mutta niiden jälkeenkin palvelualue ennustaa toimintakatteen ylittyvän vielä 5,4 miljoonalla eurolla.

Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi elokuussa 50 miljoonan euron määrärahojen lisäyksen sosiaali- ja terveyslautakunnan talousarvioon. Lisäksi valtuusto hyväksyi tuolloin pitkäaikaisten lainojen lisäämisen 40 miljoonalla eurolla.

Kaupunginhallitus on antanut talouskehyksen ensivuodelle, jossa pitäisi löytyä n. 20 milj. euron säästöt, lähinnä käyttötalouspuolelta. Investointejakin lasketaan, muttei riittävästi.

Esimakua tulevasta. Tampereen kaupungin päiväkoti- ja kouluverkkoon esitetään isoja muutoksia (AL 28.8.2018) vuosille 2019–2033. Muutoksiin ajavat muun muassa voimakas väestönkasvu sekä koulujen korjaustarpeet ja sisäilmaongelmat. Oudolta tuntuu, ettei kerrota totuutta, kysymys on talouden tasapainottamisesta. Lakkauttamisilla haetaan säästöjä.

 

Velkaantumisesta on Tasavallan presidentti Sauli Niinistöllä oli selkeä kanta, vierailulla Pirkanmaalla 15.2.2017. – Toivon kovasti, että kyetään tekemään ratkaisuja, joilla velanotto saadaan pysähtymään. On pelottavan helppoa ajatella, että kun sitä velkaa nyt on otettu, niin otetaanpa eteenkin päin ja pannaan sen sileän tien. Se sileä tie päättyy seinään, Niinistö sanoi.

Huoli sopii myös Tampereen velkaantumiseen!

*************************

 

Lisätalousarviolla lisää rahaa Tampereen taloudenpitoon

Tampereen kaupunginvaltuusto päättää v. 2018 talousarvioon tehtävistä merkittävistä muutoksista 20.8.2018.  Kaupunginhallituksen esityksen mukaan kaupunki joutuisi muun muassa ottamaan kymmeniä miljoonia euroja lisää lainaa paikatakseen talouden alijäämää.

Valtuustossa nähtäneen kiivasta keskustelua kaupungin taloudenpidosta ja säästökuurista, teemalla, minäkin haluan sanoa asiasta jotakin. Keskustelussa unohtuu että se on teatteria ja sillä ei ole tarkoituskaan muuttaa tehtyä esitystä.

Mielenkiintoinen tilanne sinällään, Tampere päättää lisätalousarviosta ja samanaikaisesti KHO tutkii lisätalousarvioiden laillisuutta

Kaupunginhallitus linjaa säästöjä

Tampereen kaupunginhallituksen on määrä päättää v. 2019 talousarviokehyksestä eli käytännössä noin 20 miljoonan euron lisäsäästöistä.

Jo aiemmin on päätetty, että kaupungin talousohjelmassa tavoitellaan 43,5 miljoonan euron säästöjä vuosina 2018–2020. Lisäksi ensi vuoden talousarviokehykseen on sisällytetty uusia toimenpiteitä.

Säästökohteita on haettu usealta suunnalta. Esimerkiksi Sorsapuiston suunnitellun tekojään rakentamatta jättäminen säästäisi kolme miljoonaa euroa. Lisää on esitetty muun muassa pysäköintimaksujen ja joukkoliikenteen lippuhintojen korottamista.

Valtuustoryhmien puheenjohtajat ja pormestari Lauri Lyly (sd.) käsittelivät talousarviokehystä jo ennakkoon. Neuvottelujen tuloksena päätettiin luopua eniten vastustusta herättäneistä säästöehdotuksista. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ryhmäkokojen kasvattamisesta luovuttiin, eikä omaishoidon tuen ja subjektiivisen päivähoidon ehtoihin puututa. Tämä on oikea päätös!

Tuloveroprosenttia ei nosteta ensi vuonna, vaan se pysyy 19,75 prosentissa. Asiaan palataan syksyllä 2019. Lisätuloja kerätään mm. kiinteistöveroa korottamalla (10–12 miljoonaa euroa) ja digitaalisuutta edistämällä. Kiinteistöveron korotus iskee myös pienituloisiin, omakotitaloissa asuviin erityisesti Lisäksi säästöjä etsitään henkilöstön työskentelytapoja uudistamalla ja digitalisaatiota hyödyntämällä. Näillä toimenpiteillä tavoitellaan 10 miljoonan euron käyttömenosäästöjä vuoteen 2020 mennessä.

Se on valitettavaa, että viime valtuustokauden megainvestoinnit, kerskahankkeet vaikuttavat viiveellä vielä pitkään Tampereen talouteen. Päättäjät, jotka olivat tekemässä päätökset em:sta, eivät sitä myönnä, sattuneesta syystä.

Päättäjien kuin virkamiestenkin olisi syytä katsoa mitä laki sanoo kunnan tarkoituksesta, tehtävistä ja alijäämäisiksi päätetyitä budjeteista. Päättäjien olisi pitänyt aikoinaan miettiä, että edistävätkö päätökset asukkaiden hyvinvointia ja alueen elinvoimaa. Takaavatko päätökset asukkaille palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla.

Aamulehti otsikoi näyttävästi 20.8.2018, että Tampereen valtuusto hyväksyi budjetin isot ylitykset – Miksi sosiaali- ja terveyspalvelujen budjetti jäi pahasti alimittaiseksi?

Voi pyhä yksinkertaisuus, "Tampereen kaupunginvaltuusto ihmettelee, miksi sosiaali- ja terveyspalvelujen budjetti jäi pahasti alimittaiseksi". Vastaus, sen vuoksi sote-puolelle on varattu liian vähän varoja investointien kustannuksella.

Kuntalaissa on selkeästi mainittu, että talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan ja että taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Tekstiä, joka on velvoittavaa.

*************************

 

Ostolaskut tarkastukseen - lopultakin

Tampere on hankkimassa palvelun, joka maksaa itse itsensä. Hankinnan kohteena on Tampereen kaupungin ostolaskujen tarkastuspalvelun hankinta. tarjousten jättämisen määräaika on 27.8.2018. Tarkastuspalvelu sisältää virheellisyyksien etsimisen Tampereen kaupungin ostolaskuaineistosta ja muusta kirjanpitoaineistosta ja niiden oikaisuun tai korjaamiseen tähtäävät toimenpiteet.

Tamperelainen lehti teki ostolaskuihin liittyvän  jutun 2016 alkukesällä. Silloin talousjohtaja Männikkö kiisti jyrkästi, että ostolaskuissa olisi epäselvyyksiä. Kaksi vuotta on mennyt, niin Tampere hakee julkisella haulla ostolaskujen tarkastajaa.

Silloin kun kaupungin taloutta laitetaan kuosiin, pitää myös katsoa laskun tarkkuudella, mihin rahoja käytetään ja että on olemassa mandaatti laskuttamiseen. Hyvä päätös tarkastustoimelta, veronmaksaja kiittää!

*************************

 

Taloudenpidossakin lainsäädäntö paremmin huomioon

AL julkaisi kirjoitukseni heti seuraavan päivänä, 10.8.2018. Lehti oli muuttanut otsikon muotoon; Lainsäädäntö otettava huomioon Tampereella.

Ikävää, että Tampereella taloudellisesti on jouduttu tähän tilanteeseen.

Miten kaupungin talous palautetaan ”terveelle” tasolle, on avainkysymys? Joidenkin päättäjien mukaan ongelma on helposti hoidettavissa veronkorotuksilla, se ratkaisu ei vaadi syvällisempää miettimistä, mutta ei ole myöskään kestävin ratkaisu. Jos halutaan talous kestävämmälle pohjalle, joudutaan miettimään monia vaihtoehtoja ja niiden yhdistelmiä. Silloin on syytä päättäjien kuin virkamiestenkin katsoa mitä laki sanoo kunnan tarkoituksesta, tehtävistä ja alijäämäisiksi päätetyitä budjeteista.

Tampereen päättäjien olisi pitänyt aikoinaan miettiä, että edistävätkö päätökset asukkaiden hyvinvointia ja alueen elinvoimaa. Takaavatko päätökset asukkaille palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla.

Lain hengen mukaan, kunnan on toiminnassaan arvioitava päätösten, toimenpiteiden ja ratkaisujen vaikutuksia taloudellisen jatkuvuuden, tulevien sukupolvien ja ympäristön näkökulmasta. Kunnan on vältettävä sellaisia päätöksiä, jotka sisältävät suuria taloudellisia riskejä tai kuormittavat kohtuuttomasti ympäristöä tai tulevia sukupolvia.

Viimeistään nyt korjaavia liikkeitä tehtäessä on huomioitava ja arvioitava vaikutuksia näistä näkökulmista. Tamperetta kehitettäessä, viime valtuustokaudella nämä seikat ovat jääneet vähemmälle huomiolle.

*************************

 

Tampereen talous koukkaa entistä syvemmälle

Tampereen kh käsitteli 6.8.2018 toukokuun tilanteen perusteella laadittua koko vuoden tulosennustetta. Se on edelleen erittäin heikko ja päätyy 55,6 milj. euron alijäämään. Ennuste on 37,2 milj. euroa valtuuston hyväksymän muutetun talousarvion mukaista tulosta (-18,4 milj. euroa) heikompi.

Suurimmat menojen ylitykset ovat hyvinvoinnin palvelualueella, jonka tilinpäätösennuste on 58,5 milj. euroa vuosisuunnitelmaa huonompi. Sosiaali- ja terveyslautakunnan toimintakate on ylittymässä 53,1 milj. eurolla ja sivistys- ja kulttuurilautakunnan 5,5 milj. eurolla. Ihmeellistä, että hyvinvointipalveluja syytetään kaupungin talousahdingosta, ottaen huomioon, että tälle sektorille on jo vuosia tehty alijäämäisiä budjetteja.

Verotuloja on kertymässä 942 milj. euroa, mikä ylittää talousarvion 18 milj. eurolla. Verorahoituksen arvioidaan kasvavan 2,3 prosenttia. Verotulojen ennusteeseen liittyy kuitenkin epävarmuutta viimeisimmän verokertymäarvion valossa.

Uutta pitkäaikaista lainarahoitusta tullaan todennäköisesti tarvitsemaan talousarvion mukaista määrää enemmän. Talousarvion mukainen lainamäärän kasvu vuonna 2018 on 136,4 milj. euroa, jonka mukainen asukaskohtainen lainamäärä vuoden lopussa olisi 2.844 euroa. Oho, mistä tuo summa on ilmestynyt, kun jo tämän vuoden talousarviossa lainamäärä/asukas on 3040 €?

*************************

 

Maauimalan tarjolla monenlaisia lippuja

Tampereen maauimala on valmistumassa. Esitykset elokuun alussa avattavan Tampereen uuden maauimalan lippujen hinnoista ovat valmistuneet. Päätös tehdään elokuussa.

Maauimalaan ja sen vieressä olevaan Tampereen uintikeskukseen eli Kalevan uimahalliin myydään kolmenlaisia lipputuotteita. Lipun voi ostaa joko jompaankumpaan erikseen tai hankkia yhteislipun, jolla pääsee kumpaankin.

MAAUIMALA

Aikuinen kertamaksu 5,50
Lapset, alle 4 vuotta ( 18 vuotta täyttäneen kanssa) maksuton
Lapset 4-16v. 2,20
Nuoret 17-24v. 3,30
Seniorit, 65 vuotta täyttäneet 3,30
Opiskelijat, voimassa arkisin ma-pe 3,30

10 kerran sarjakortit
10 kerran sarjaranneke, aikuiset 44,00
10 kerran sarjaranneke, lapset 4-16v 16,50
10 kerran sarjaranneke, nuoret 17-24v 27,50
10 kerran sarjaranneke, yli 65-vuotiaat 27,50
10 kerran sarjaranneke, opiskelijat voimassa arkisin ma-pe 27,50

TAMPEREEN UINTIKESKUS

Aikuiset 7,20
Lapset 4–16-vuotiaat 2,80
Nuoret 17– 24-vuotiaat 4,60
Seniorit, 65 vuotta täyttäneet 4,60
Opiskelijat, arkisin (ei voimassa arkipyhinä, opiskelijakortti vaaditaan) 4,60
Aamu/päiväuinti arkisin (ei voimassa arkipyhinä) klo 6.00 - 14.00 4,60
Perhelippu (max 2 aikuista ja 3 lasta (4 - 16 v) la-su 19,00

10 kerran sarjarannekkeet ja -kortit
Aikuiset 55,00
Lapset, 4 - 16 -vuotiaat 23,00
Nuoret, 17 - 24 -vuotiaat 34,00
Seniorit, yli 65 -vuotiaat 34,00
Aamu/päiväuinti arkisin (ei voimassa arkipyhinä) klo 6.00 - 14.00 34,00
Opiskelijat, arkisin (ei voimassa arkipyhinä, opiskelijakortti vaaditaan) 34,00

YHTEISSISÄÄNPÄÄSYMAKSU TAMPEREEN UINTIKESKUS JA MAAUIMALA (TAMPEREEN UINTIKESKUKSEN SISÄÄNPÄÄSYMAKSUN LISÄKSI)

Aikuiset 2,20
Lapset, 4–16-vuotiaat 1,10
Lapset, alle 4 vuotta (18 vuotta täyttäneen kanssa) maksuton
Nuoret, 17–24- vuotiaat 1,65
Seniorit, 65 vuotta täyttäneet 1,65
opiskelijat ma–pe (opiskelijatunnus vaaditaan) 1,65

10 kerran sarjakortit
10 kerran lisämaksu sarjaranneke, aikuiset 19,00
10 kerran lisämaksu sarjaranneke, lapset 4-16-vuotiaat 9,00
10 kerran lisämaksu sarjaranneke, nuoret 17-24-vuotiaat 14,50
10 kerran lisämaksu sarjaranneke, yli 65-vuotiaat 14,50
10 kerran lisämaksu sarjaranneke, opiskelijat voimassa ma-pe 14,50

Liikaa vaihtoehtoja, pitää ehdottomasti olla yksinkertaisempi lippujärjestelmä.

*************************

 

Tampereen tilinpäätöskokous

Lähetin 13.6.2018 AL:n oheisen taloutta käsittelevän mielipidekirjoituksen. Katsotaan julkaiseeko. Muutamia viimeisimpiä kirjoituksiani lehti ei ole julkaissut. AL julkaisi kirjoitukseni 18.6.2018 hieman tiivistettynä, otsikolla "Tilinpäätöksestä ja vastuuvapauden myöntämisestä Tampereella". Ajoitus oli loistava, sama päivä kun kaupunginvaltuusto käsittelee tilinpäätöstä ja vastuuvapauden myöntämistä. Kiitos siitä AL:lle.

Tilinpäätös ja vastuuvapauden myöntäminen

Tampereen kaupunginvaltuusto käsittelee ma 18.6.2018 useaa kaupungin taloudenpitoon liittyvää asiaa.

Pormestari Niemisen kaudelta jäi perinnöksi muutama alijäämäinen tilinkausi. Pormestari Anna-Kaisa Ikosen pormestariohjelman mahtipontinen tavoite oli kaupungin talouden kuntoon laitto. Se ei onnistunut. Ikosen aikana jokainen tilinpäätös oli alijäämäinen, syötiin kuitenkin enemmän mitä tienattiin.

Tarkastuslautakunta kertoo arviointikertomuksessaan vuodelta 2017, että ”kaupungin talouden hoito ei ole viime vuosina noudattanut kuntalain 110 §:ää, jonka mukaan kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota ja että talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat.” Eipä ole tällaista kirjausta aikaisemmin näkynyt. Lieneekö kirjaukseen syynä se, että hallinto-oikeudessa on vireillä talousarviota ja lisätalousarviota koskevat valitukset näiden laillisuuden tutkimiseksi. Olisi pitänyt reagoida aikaisemmin, nyt näyttää vain selusta turvaamisyritykseltä.

Tampereen kaupungin vuoden 2017 tilinpäätös osoittaa alijäämää. Sotepuoli on ahdingossa. Omalta osaltaan siihen vaikuttaa alijäämäinen budjetointi, asiakasmäärän kasvu, jne.. selityksiähän aina löytyy. Yksi on pyhää, investointiohjelmaan ei haluta kajota. Unohdetaan se, että valtuustolla on valta päättää käyttö- ja investointimenojen jaosta talousarviota vahvistaessaan.

Kuluvan vuoden toiminnan ja talouden katsaus on surullista luettavaa. Päätetty tasapainotusohjelma on riittämätön. Joudutaan ottamaan käyttöön ohjelman 2-vaihe, ja sekään ei riitä. Nyt pitäisi päättäjien ottaa talousluvut vakavasti ja toimia sen mukaan mitä laki edellyttää, edistää kunnan ja sen asukkaiden etua. Onko investointien suojelu kaupungin ja sen asukkaiden etu? Tuskinpa. Investointiohjelmaa pitää saada tarkastella kriittisestikin.

Tilintarkastaja esittää tilintarkastuskertomuksen hyväksymistä ja vastuuvapauden myöntämistä vuodelta 2017 tilivelvollisille, pl. Tampereen Veden entinen johtaja.

Tilintarkastajan tehtävänä on tarkastaa mm., että Tampereen hallintoa on hoidettu lain ja valtuuston päätösten mukaisesti. Mielenkiintoinen tilanne, tilintarkastaja ei ole nähnyt ongelmaa taloudenpidossa, vaikka tarkastuslautakunta on sellaisen kirjannut arviointikertomukseensa.

Miksi tilintarkastaja ei ota kantaa tilintarkastuspöytäkirjassa kuntalain 110 § noudattamiseen ja kaupungin taloudenpidon vinouteen? Tilintarkastajan olisi pitänyt ilmoittaa jo vuosia sitten kunnanhallitukselle tilintarkastuspöytäkirjassa mihin olleen menossa. Ei ole uskottavaa, etteikö tilintarkastaja olisi nähnyt, mitä on tulossa mm. alijäämäisillä talousarvioilla. Tilintarkastaja olisi voinut painottaa sitä että, suunnitellun toiminnan ja hankkeiden on oltava realistisia suhteessa käytettäviin varoihin.

Ossi Aho (ps)

Yhdyskuntalautakunnan jäsen

Tampere

*************************

 

Väliaikatietoa Tampereen talouden tasapainottamisesta

Tampereen kh käsittelee 4.6.2018 kaupungin talouskatsauksen 1-4/2018.

Kuluvan vuoden tulosennuste on hyytävää luettavaa. Tulosennuste on notkahtamassa 57,8 milj. euron alijäämään, mikä on peräti lähes 40 milj. euroa valtuuston hyväksymää muutettua talousarviota heikompi. Siitäkin huolimatta, että verotuloja on kertymässä 15 milj. euroa talousarviota enemmän. Kaupungin nettomenojen kasvu on kiihtymässä 5,0 prosenttiin ja samaan aikaan verorahoituksen kasvu on jäämässä vain 2,1 prosenttiin. Tämän vuoksi talousarvion tulostavoitteesta ollaan jäämässä erittäin kauas ja kaupungin talous on heikentymässä kestämättömälle tasolle.

Tuli mieleen, että onko kuluvan vuoden talousarvion laadinnassa mukana ammatti-ihmisiä vai, onko tuliko laskelma tarkoituksella vedettyä pieleen, kun jo talousarvio laadittiin alijäämäiseksi?

Ei auttanut pormestariohjelmaan tehdyt kirjaukset menojen suitsimisesta ja toimintojen tehostamistoimista huolimatta. Kaupungin johto perää palvelusektorille toimenpiteitä menojen hillitsemiseksi, mutta investoinnit ovat tabu, joihin ei voi koskea. Vielä eräät päättäjät viitsivät väänttää puhetta käyttö- ja investointimenojen erilaisuudesta. Käyttömenoihin voi koskea, mutta ei investointimenoihin. Kuitenkin valtuusto talousarviossa jakaa rahat, niin käyttömenoihin kuin investointeihinkin.

Maksuvalmiutta mittaavan investointien tulorahoitusprosentin ennuste on 21,7 %, mikä osoittaa kaupungin tulorahoituksen tason olevan riittämätön suhteessa investointitasoon. Talousarviossa asetettu tavoite investointien tulorahoitusprosentiksi on 47 prosenttia, mitä ei ennusteen mukaan tulla saavuttamaan. Suomeksi sanottuna, Tampere on elänyt yli varojensa!

Toiminnan ja investointien rahavirran viiden vuoden kertymä muodostuu ennusteen mukaan 631,3 milj. euroa negatiiviseksi. Tämä tarkoittaa, että toimintamenoja ja investointeja on viime vuosina rahoitettu tulorahoituksen lisäksi yhä enemmän lainarahoituksella ja rahavaroja vähentäen. Kau­pungin lainamäärän ennuste vuoden lopussa on 664,2 milj. euroa ja asukaskohtaisen lainamäärän ennuste 2 844 euroa.

Raitiotien kustannusten väliaikatietoja voit katsoa täältä, www.ossiaho.fi/pikaratikka.htm#ratikanhinta 0418

Valtuuston talousseminaari 4.6.2018

(AL 4.6.2018) Seminaarissa kuultua. Kuluvan vuoden ylitysten keskeisimpinä syinä ovat mm. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon palvelutilaus, kunta-alan palkkaratkaisu ja sen seurauksena henkilöstökulujen ylitys, mutta myös henkilöstön määrän kasvu, asiakasmäärien kasvu, lastensuojelun sijaishuollon kasvu sekä omaishoidon tuen piirissä olevan asiakasmäärän kasvu. Tähän on todettava, että asiakasmäärien kasvuun vaikuttaa voimakas muuttoliike. Tampereelle muutti 2017 3579 uutta asukasta.

Tampereelle muuttaa paljon nuoria, mutta nuorista aikuisista pitäisi pystyä pitämään kiinni – valtuusto etsi seminaarissa keinoja kasvun hallitsemiseen

Kaupunkitutkija, valtiotieteiden tohtori Timo Aron analyysi siitä, miten Tampereen väestö kasvaa. Aro kertoo aloittaneensa pohdinnan siitä, mikä eläin Tampere olisi. Lopputulos oli seepra. Näyttävä, huomiota herättävä. Kaukaa katsottuna kaikki näyttää hyvältä, mutta mitä lähempää katsoo, huomaa, että raidat eivät olekaan symmetrisiä, vaan siellä on rosoa.

Aron mukaan Tampereen realistinen kasvutavoite on 1–1,4 prosenttia. Se on vielä hallittavissa, vaikka se ei realisoidu suoraan taloudelliseen liikkumavaraan Tampereella. Lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä se tuo lisärasitetta. Vuonna 2017 väestönkasvu oli 1,6-1,7 %.

Tampereen vuotuinen väestönlisäys finanssikriisin jälkeen on ollut korkeampi kuin olisi ideaalista ja se näkyy myös talouden kipuiluna. Kaksi viime vuotta väestönlisäys on ollut todella kovaa. Huomiota herättävää on se, että Tampereen muuttovoitto perustuu nuoriin. Toisaalta myös pienituloisiin. Tampereen kannalta olennaista on se, miten pidetään nuoret aikuiset, opintonsa päättäneet eli 25–34-vuotiaat kaupungissa.

Silmiin pistävää on, että meneillään oleviin mega- kerskainvestointeihin ei oteta sen kummemmin kantaa. Pormestari Lauri Lylykin (sdp) vain toteaa, että Tampereen talouden ongelmana eivät ole niinkään investoinnit, vaan käyttömenot ja valtionosuuksien leikkaukset!

Käyttömenot ja valtionosuudet ovat osa totuutta, eivät investoinnit sinällään. Niitä ei rahoiteta pelkästään lainarahoilla vaan käytetään myös verorahoitusta. Verorahoituksen osuus investoinneista n. 47 %, se tekee tälle vuodelle n. 100 milj. euroa. Ei tarvitse kuin osa investointeihin käytettävästä verorahoituksesta suunnata palvelupuolelle, niin helpottaa kummasti.

Kyllä päättäjien on vaikea myöntää, että Tampere on ylittänyt investoinneillaan talouden kantokyvyn. Erityisesti viime valtuustokaudella päättäjiä vietiin kuin pässiä narusta. Tulee mieleen marionettihallituksesta, että Tampereella taisi olla marionettivaltuusto.

*************************

 

Havaittavissa avoimuutta ja läpinäkyvyyttä päätöksenteossa

Tampereen kaupunginvaltuusto päätti 21.5.2018 hallintosäännön palkkioliitteen muutoksesta, joka sisälsi kosmeettisen palkkioiden alennuksen. Takavuosina palkkioliite oli "upotettu" hallintosäännön muutokseen.

Kokouspalkkiot ovat 1.5.2018 lukien seuraavat;

1) valtuusto ja sen valiokunnat 210 euroa
2) sekä kaupunginhallitus ja sen jaostot 210 euroa
2) lautakunnat ja niiden jaostot 170 euroa
3) johtokunnat ja toimikunnat 170 euroa.

Vuosipalkkiot Valtuuston puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajille, kaupunginhallituksen varapuheenjohtajille ja jäsenille sekä alla mainittujen muiden toimielinten puheenjohtajille ja jäsenille maksetaan kokouspalkkion lisäksi kokousten ulkopuolella suoritetuista tehtävistä seuraavan suuruiset vuosipalkkiot:

1) valtuuston puheenjohtaja 7600 euroa
2) valtuuston varapuheenjohtaja 2850 euroa
3) kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja 2850 euroa
4) kaupunginhallituksen muu jäsen 2375 euroa
5) kaupunginhallituksen konsernijaoston puheenjohtaja 4750 euroa
6) kaupunginhallituksen konsernijaoston varapuheenjohtaja 2375 euroa
7) kaupunginhallituksen konsernijaoston muu jäsen 1900 euroa
8) tarkastuslautakunnan puheenjohtaja 2850 euroa
9) lautakunnan jaoston puheenjohtaja 2850 euroa
10) johtokunnan puheenjohtaja 2850 euroa

Vaalitoimielinten palkkiot

          1) keskusvaalilautakunnan jäsen 190 euroa
          2) vaalilautakunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja 285 euroa
          3) vaalitoimikunnan 285 euroa
          4) vaalilautakunnan ja vaalitoimikunnan muu jäsen 190 euroa

*************************

 

Tampereen talouden tasapainotussuunnitelma 1

Kaupungin valtuusto päätti 23.4.2018 talouden tasapainotusohjelmasta  Ohjelman takana oli kaikki valtuustoryhmät vasemmistoliiton ryhmää lukuun ottamatta. Kipukynnykseksi nousi Nekalan kirjasto, joka rikkoi rintamaa yksittäisillä irtiotoilla. vasemmiston lisäksi Juhana Suoniemi (vihr) ja Kalle Kiili (kesk) äänestivät kirjaston säilyttämisen puolesta. Pormestari Lyly kertoi, että asiaan palataan ensi vuoden talousarvion valmistelun yhteydessä.

(AL 24.4.2018) Kunkin keinon perässä on suluissa luku, joka kertoo, paljonko kyseisellä keinolla on arvioitu säästettävän tai saatavan lisätuloja tämän ja kahden seuraavan vuoden aikana yhteensä.

Ensisijaisten keinojen vaihtoehdot on myös julkaistu, ja niihin voi tutustua Tampereen kaupunginhallituksen listan liitteessä.

Kasvatus- ja opetuspalvelut
1. Oppilasurheilukilpailujen kehittäminen omana toimintana (100 000 euroa)
2. Hoitoaikaperusteinen asiakasmaksu -pilotin lopettaminen (200 000 euroa)
3. Päivystysaikaisen hoidon peruuttamisen sakkomaksu käyttöön (125 000 euroa)
4. Av-laitteiden määrän ja ensikertaisen kalustamisen karsiminen (200 000 euroa)
5. Hallinnollisen työn tehostaminen, sijaiset, rehtorit ja johtajat (170 000 euroa)
6. Luovutettavat tilat (330 000 euroa)
7. Perusopetuksen vahtimestaritoiminnan siirtäminen Tilapalveluiden kokonaisuuteen, yhteensovittaminen varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kesken (100 000 euroa)
8. Avoimen varhaiskasvatustoiminnan organisointi uudelleen (700 000 euroa)
9. Lyhytaikaisten sijaisuuksien tehostaminen varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa (230 000 euroa)
10. Palvelusetelipäiväkotien osuuden kasvattaminen, mahdollistaa myös pienistä yksiköistä luopumisen ja vähentää investointitarpeita (miljoona euroa)
11. HIP-kerhot kokonaan ostopalveluna (50 000 euroa)

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut
1. Työväenopiston maksujen korottaminen 10 prosentilla (100 000 euroa)
2. Maksujen 8–10 prosentin korotukset museopalveluissa ja Tampere Filharmoniassa, museoissa vähemmän ilmaistarjontaa (100 000 euroa)
3. Sara Hildénin aikuisten pääsylippuun 10 prosentin korotus, päätöksen tekee museon johtokunta (60 000 euroa)
4. Liikuntapalvelujen hintojen korotus, tavoitteena että eivät kohdennu lapsiin tai työttömiin (120 000 euroa)
5. Liikunnan tapahtumien tilavuoromaksujen ja rakentamisen hintojen korottaminen (100 000 euroa)
6. Kulttuuritalo Laikun uudet maksulliset palvelut (15 000 euroa)
7. Museon asiantuntijapalveluiden myynti, esimerkiksi tutkimus, luonto, kulttuuriympäristö, taide (60 000 euroa)
8. Museon näyttelyiden vienti ja kotimainen lainaus (60 000 euroa)
9. Toiminta-avustusten leikkaaminen (500 000 euroa)
10. Laskettelurinnetoiminnan tuen vähentäminen (20 000 euroa)
11. Henkilöstösäästöt, mm. vakansseja jätetään täyttämättä (159 000 euroa)
12. Nekalan kirjaston lakkauttaminen (93 000 euroa)
13. Aineistomäärärahan vähentäminen kirjastopalveluissa (60 000 euroa)
14. Kulta-yksikön eli kulttuuripalveluiden ja museoiden toiminnan sekä palvelujen supistaminen; esimerkiksi kaupunkitaidehankkeet vähenevät (97 000 euroa)
15. Leirivälinevaraston lakkauttaminen 2019 alusta (10 000 euroa)

Sosiaali- ja terveyspalvelut
1. Nostetaan asiakasmaksut lain sallimaan maksimiin, esim. terveyskeskusmaksu nousee 17,70 eurosta 20,60 euroon (350 000 euroa)
2. Kalliiden hoitojen siirtäminen sairaanhoitopiiristä perusterveydenhuoltoon, esimerkiksi infuusiohoidot (125 000 euroa)
3. Nostetaan kaikki suun terveydenhuollon maksut lain sallimaan maksimiin, esim. ehkäisevä hoito 7,30 eurosta 8,40 euroon (200 000 euroa)
4. Kuvantamisen hinnan alentaminen 10 prosentilla ja edelleen laboratoriotutkimusten käytön hillitseminen (200 000 euroa)
5. Ikäihmisten palveluiden asiakasmaksuihin muutoksia: Asiakasmaksut nostetaan lain sallimaan maksimiin, esim. lyhytaikainen laitoshoitovuorokausi 47,9 eurosta 48,9 euroon, kotihoidon asiakasmaksujen perusteiden muuttaminen, kotiutustiimin palveluille asiakasmaksu käyttöön, lyhytaikaisen asumispalvelun asiakasmaksu (900 000 euroa)
6. Kiintiöpakolaisten vastaanottoon liittyvien erityiskustannuskorvausten hakemisen tehostaminen valtiolta (300 000 euroa)
7. Kumppanuusavustuksiin 10 prosentin vähennys (460 000 euroa)
8. Sijaishuollon ostopalvelujen käyttö taitetaan palvelujen rakenneuudistusta edistämällä, esim. kilpailutus, systeemisen lastensuojelun toimintamalli (400 000 euroa)
9. Erikoissairaanhoidon vuodeosastokäytön vähentäminen siirtämällä jatkohoitoa odottavat potilaat halvemmille paikoille, Hatanpään sairaalan ja Rauhaniemen sairaalan hoitovuorokauden hintaero on 141 euroa (1 miljoona)
10. Sydämen vajaatoimintapotilaiden vuodeosastopäivien vähentäminen uusilla toimintatavoilla (375 000 euroa)
11. Ikäihmisten palvelujen palvelurakennemuutos: asiakkaat vähemmän kustannuksia tuottavassa palvelussa, esim. kuntoutuspilotti, jossa yhdistetään sairaalakuntoutusta ja kotikuntoutusta, kotihoidon lääkäripalvelut jne. (950 000 euroa)
12. Panostus lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen ennalta ehkäisyyn, lisätään esim. opiskelijahuollon psykologipalveluja ja nuorille mahdollisuuksia saada tukea koulun arkeen tuomalla yhtenäiskouluihin nuorisotyöntekijä, sosionomi tai yhteisöpedagogi. (Pienentää säästöpakettia 400 000 euroa)

Yhdyskuntalautakunta
1. Digitaalisten palvelujen lisääminen ja mallipohjaisen suunnittelun hyödyntäminen, prosessien tehostaminen (700 000 euroa)
2. Yksittäisistä, pientä kohderyhmää koskevista palveluista luopuminen, esimerkiksi Kalkun teollisuusraide (200 000 euroa)
3. Tilankäytön tehostaminen (300 000 euroa)
4. Asemakaavoituksen painottaminen kaupungin maalle ja lisärakennusoikeuteen (1 miljoona)
5. Pysäköintimaksujen korottaminen ja maksullisten alueiden laajentaminen (200 000 euroa)
6. Viranomaistaksojen ja muiden taksojen korottaminen, esimerkiksi rakennusluvat, muut luvat, katutilamaksut, lisäksi nopeaan rakentamiseen kannustavat maksut (400 000 euroa)

Joukkoliikennelautakunta
1. Linjojen optimointi, vähäliikenteisten linjojen karsiminen (360 000 euroa)
2. Lippujen hintojen nosto, esim. 30 vuorokauden kausilippuun lisää ensi vuonna kaksi euroa ja vuonna 2020 kaksi euroa, arvolippuun ensi vuonna 0,06 euroa korotusta ja seuraavana 0,10 euroa. Kertalipun hintaan ensi vuonna 0,10 euron korotus ja vuonna 2020 korotusta 0,30 euroa. (840 000 euroa)

Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue
1. Koulutusvientiyhtiön perustaminen (70 000 euroa)
2. Yritys- ja yhteiskuntasuhteet: rekrytointien peruuttaminen tai viivästyttäminen, 2 vakanssia jätetään täyttämättä (80 000 euroa)
3. Digitalisaation hyödyntäminen lukioissa, säästöä tänä vuonna koulusihteerin ja lehtorin puolikkaan työpanoksen verran, jatkossa lehtorin puolikkaan työpanoksen verran vuodessa (140 000 euroa)
4. Digitalisaation hyödyntäminen työllisyyspalveluissa, jolloin saadaan suurempi asiakasmäärä per henkilötyövuosi (1 miljoona)
5. Hiedanrannan kehitysyhtiön perustaminen (500 000 euroa)
6. Raatihuoneen tulot, edellyttää mm. kaupungin vieraanvaraisuuden vähentämistä (100 000 euroa)
7. Maanvuokratulojen kasvu uudelleen kohdistetun kaavoitusohjelman, uusittavien vuokrasopimusten sekä kasvaneen kysynnän kautta (5,6 miljoonaa euroa)
8. Tilavuokratulojen kasvu (330 000 euroa)

Liikelaitokset, yhtiöt, henkilöstöetuudet, hallinto
1. TKL:n korjaamo- ja huoltotoimintojen tehostaminen, esim. henkilöstömäärä alenee 1 henkilötyövuodella vuodessa (300 000 euroa)
2. Voimiassa keskitetään kaupungin tukipalveluja esimerkiksi soten ateria- ja puhtauspalveluissa sekä virasto- ja vahtimestaripalveluissa (500 000 euroa)
3. Tampereen Veden perusmaksuihin ja jäteveden yksikköhintoihin korotukset, esim. jätevesimaksut +1,2 senttiä kuutiolta ja perusmaksu +6,5 %. Edellyttää johtokunnan päätöksen. (750 000 euroa)
4. Luovutaan Tampereen Veden painetun asiakaslehden toisesta numerosta, lisätään nettiviestintää (50 000 euroa)
5. Tampereen Infran toiminnan organisointi uudelleen (1,5 miljoonaa)
6. Infran hankintojen tehostaminen (300 000 euroa)
7. Osinkotulojen kasvu, edellyttää erinomaista onnistumista yhtiöiltä (9 miljoonaa)
8. Takausprovision ottaminen käyttöön (1 miljoona)
9. Kiinteistöveron veropohjan läpikäynti ja tarkistaminen (1,3 miljoonaa euroa)
10. ICT-laitteiden leasing-sopimusten pidentäminen (240 000 euroa)
11. Kommunikaatiopalveluissa operaattorin vaihdon vaikutus (200 000 euroa)
12. Kommunikaatiopalveluissa puhelinkustannusten pieneneminen (300 000 euroa)
13. Peruuttamattomasta vastaanotto- ja näytteenottoajasta maksu työntekijöille, kuten kuntalaisillakin on (50 000 euroa)
14. Sisäisen postin jakelun lopettaminen Virastotalolla kerroksiin ja Frenckellissä (30 000 euroa)
15. Työterveyshuollon kustannukset (350 000 euroa)
16. Henkilöstön perustietojen hallinnan siirto SAP HR:stä Personeciin (200 000 euroa)
17. Matkustamiskustannusten vähentäminen 20 prosentilla (400 000 euroa)
18. Korvausten poistaminen erikoislääkäripalkkion palkkiosta (100 000 euroa)
19. Tavaroiden ja palveluiden tilaamisen ja ostamisen tehostaminen (300 000 euroa)
20. Henkilöstön ja luottamushenkilöiden pysäköinnin yhdenmukaistaminen, arvioidaan P-Frenckellin paikkojen vähentämistä (250 000 euroa)
21. Liikunta- ja kulttuuriseteleiden alentaminen 100 eurosta 80 euroon. (200 000 euroa)
22. Tilankäytön tehostaminen (100 000 euroa)
23. Henkilöstölounaan työnantajakompensaatio, Voimia alentaa työnantajan kompensaation veloitushintaa, joten henkilöstöaterian hinta ei nouse (90 000 euroa)
24. Projektitoiminnan tehostaminen ja vähentäminen, arvioidaan kriittisesti kaikkia kaupungin projekteja (500 000 euroa)
25. Seutuyhteistyön tehostaminen (100 000 euroa)
26. Tuloksellisuuspalkkioista luopuminen vuosina 2018 ja 2019 (725 000 euroa)
27. Viestintä- ja painatuspalvelut, painettujen tuotteiden vähentäminen (100 000 euroa)
28. Luottamushenkilöiden palkkioiden sekä pormestarin ja apulaispormestareiden palkkojen alentaminen viidellä prosentilla toukokuusta alkaen (85 000 euroa)
29. Hallinnollisten tehtävien kustannusten vähentäminen 5 prosentilla koko kaupungissa, mm. määräaikaisten tehtävien vähentäminen, eläköitymisten hyödyntäminen (3 miljoonaa euroa) "

*************************

 

Paikkaako Tampere hulevesimaksulla talouttaan?       

Tampereella laadittu 43,5 miljoonan euron talouden tasapainottamispaketti saattaa olla liian pieni korjaamaan täysin (AL 15.4.2018)  kaupungin talouden epätasapainoa. Tästä sovittiin tavoitteet poliittisesti, ja aluksi näyttikin siltä, että se riittää, mutta, mutta, eipä näytä riittävän.

Selvitysmies Eero Laesterä teki selvityksen Tampereen kaupungin talouden sopeuttamisen tarpeista ja keinoista sekä toimi konsulttina, kun Tampereelle laadittiin talouden tasapainottamisohjelmaa. Kaikki ryhmät. pl.. vasemmistoliitto ovat valmiina hyväksymään tasapainotusohjelman

Kaupunginhallitus on omalta osaltaan hyväksynyt ohjelman, kaupunginvaltuustossa siitä päätetään 23.4.2018.

Talouden tasapainottamisohjelmaan on otettu mukaan paljon sellaisia keinoja, joilla lisätään tuloja eikä vain karsita menoja. Onko hulevesimaksun perintä sellainen? Perittävä maksu ei vähennä vedestä ja jätevedestä perittäviä maksuja.

Hulevesimaksuilla kerätään kaupungin kassaan 5,6 milj. euroa, joka on tarkoitettu hulevesijärjestelmän ylläpitoon. Mikko Nurminen kielsi pontevasti sen, että hulevesimaksua käytettäisiin kaupungin talouden paikkaamiseen.

Tamperelainen -lehti julkaisi kirjoitukseni hulevesimaksusta 21.4.2018.

*************************

 

Talousleikkuri julki

Tampereen talouden (AL 5.4.2018) tasapainottamisohjelma on julkaistu to 5.4.2018. Se sisältää useita säästötoimia, jotka näkyvät tamperelaisten arjessa. Ohjelman tarkoituksena on korjata kaupungin alijäämäinen taloustilanne.

Nyt taloutta tasapainottamassa ovat sen "aiheuttajat". viime valtuustokauden valtakoalitio, kokoomus, sdp, vihreät ja vasemmistoliitto. ts. korjaavat omia jälkiään, vaikka vasemmistoliitto irtaantuu ohjelmasta. Pienryhmät joutuvat myös hoitamaan tasapainotusta, vaikka eivät ole olleet alijäämiä aiheuttamassa.

Ohjelma on 43,5 miljoonan euron kokonaisuus. Noin puolet on menojen leikkauksia ja puolet tulojen lisäyksiä. Summasta noin 8 miljoonaa euroa kohdistuu tälle vuodelle, loput kahdelle seuraavalle. Ei yllätä. Tasapainotusohjelma odotetun mukainen, mennään, mistä helpoiten saadaan. Suuri puute ohjelmassa on, että INVESTOINNIT sivuutetaan kokonaan. Investointeja säätämällä vaikutetaan nopeasti kaupungin talouteen.

Veroja ei koroteta. Tehostamistoimenpiteitä kohdistetaan kaikkiin palvelualueisiin, mutta lakisääteiset palvelut turvataan. Lähtökohta on myös se, että varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ryhmäkokoja ei kasvateta, eikä subjektiivista päivähoito-oikeutta rajata.

Kh hyväksyi 9.4.2018 säästöohjelman kaikkine karvoineen. Vasemmistoliitto esitti muutoksia, joita muut eivät kannattaneet. Heittääkö pormestari Lyly vasemmistoliiton ulos koalitiosta, se jää nähtäväksi. kaupunginvaltuusto vahvistaa säästösuunnitelman 23.4.2018.

Tiedän, ei tarvitse tulla selittelemään käyttö- ja investointimenoista. Tulopuolella vain on yksi pussi, johon kerätään verotulot, lainat ja valtionosuudet, jotka sitten jaetaan käyttö- ja investointimenoihin. Kaikkia investointeja ei todellakaan rahoiteta lainarahalla, jos joku ei sitä vielä tiennyt.

Sitten tulopuoli. Tarkastellaanpa maanluovutuksia ja niistä saatavia korvauksia. Tuntuu hölmöltä, että käsittelyssä olevassa Asunto ja maapolitiikan linjaukset 2018-2021 asiakirjassa, kerrotaan, että hankekehittämisen yhteydessä tapahtuvat tontinluovutukset voivat tapahtua ilman kilpailutusta ja tontit voidaan luovuttaa käypään hintaan.

Avoin kilpailuttaminen tonteista määrittää käyvän hinnan. Välttämättä pienessä piirissä sovittu menettely ei ole kaupungin etu, vaikka saattaa olla rakennuttajan etu ja yleensä onkin.

*************************

 

Lainaa homekoulujen korjauksiin, tai muihin investointeihin

Tampere solmii 110 miljoonan euron rahoitussopimuksen Euroopan Investointipankin (EIP) kanssa. Kh päätti näin 3.4.2018. EIP:n kanssa solmittava rahoitussopimus on luonteeltaan iso raamisopimus, joka ei velvoita kaupunkia lainannostoon, mutta mahdollistaa sen.

Rahoituksella kaupunki varautuu koulujen ja opetustilojen uudisrakentamiseen ja peruskorjauksiin, jotka tähtäävät oppimisympäristöjen kehittämiseen. Rakentamista on lähivuosina tiedossa huomattava määrä myös koulujen sisäilmaongelmien vuoksi. Jostain on jäänyt mieleen hämärä muistikuva, että koulujen home- tai muita korjauksia olisi käytetty lainan noston perusteluina ennenkin, mutta ei saa langan päästä kiinni.

Varsinaiset lainat on tarkoitus nostaa tulevina vuosina, ja ne huomioidaan tulevissa talousarvioesityksissä. Talousarviot hyväksyy valtuusto, joten ne voidaan kohdentaa muuallekin kuin koulujen korjauksiin, ratikan rakentamiseen, kansiareenaan,...!

Kaupungin talousarvioissa on vuosille 2017–2021 ajoittuvia kouluinvestointeja huomattava määrä. Investoinnit liittyvät esikoulujen, peruskoulujen ja toisen asteen opetustilojen uudisrakentamiseen sekä peruskorjauksiin.

************************

 

Tampereelle tulossa jälleen alijäämäinen tilinpäätös

Tampereen vuoden 2017 tilinpäätös on taas alijäämäinen. Muutamia tunnuslukuja

  • nettomenojen kasvu -0,6% (2016 +1,9%) suunta parempaan
  • vuosikate/poistot % 82 (2016 80%) suunta parempaan
  • omavaraisuusaste 59% (2016 61%) suunta huonompaan
  • tilikauden tulos -10,7 m€ (2016 -21,3 m€) suunta parempaan
  • lainaa 2275 €/asukas (2016 2239 €) suunta huonompaan
  • investointimenot 189,2 m€ (2016 226,3 m€) suunta parempaan, edelleenkin investoinnit ylittävät kaupungin kantokyvyn
  • asukkaita 31.12.2017 231967, vuosimuutos 3693 suunta parempaan/huonompaan, näkökulmasta riippuen

Kaupunkikonserni

  • tilikauden tulos 55,0 m€ (2016 64,8m€) suunta huonompaan
  • lainaa 6271 €/asukas (2016 5740 €) suunta huonompaan
  • investointimenot 425,4 m€ (2016 384,8 m€) suunta huonompaan

Tampere jatkoi yli varojensa elämistä. Nyt odotellaan selvitysmies Laesterän suosituksia talouden tasapainoon saattamiseksi. Investoinnit ovat aikaa sitten ylittäneet taloudellisen kantokyvyn. Tilinpäätöskirjasta löytyy paljon mielenkiintoista luettavaa.

*********************

 

Pää tuli vetävän käteen

Tamperelainen -lehti kirjoittaa 16.3.2018, "Tampereen tulos pudonnut parhaiden joukosta heikoimpiin – kaupunki etsii jopa 50 miljoonan euron säästöjä."

Eipä yllätä. Olen jo monta vuotta kiinnittänyt huomiota, mihin taloudessa ollaan menossa, hunningolle. Nyt kaupungin puolelta todetaan, että Tampereen talouden sopeuttamistarve on tällä hetkellä noin 40–50 miljoonaa euroa.

Tampereen kaupunginvaltuutetut, lautakuntien ja johtokuntien jäsenet sekä johtavat virkamiehet pohtivat perjantaina, 16.3.2018 keinoja talouden tasapainotukseen.

Pormestariohjelmaan on kirjattu, että valtuustokaudella noudatetaankin tiukkaa menokuria: menot voivat vuosittain kasvaa 1–2 prosenttia. Menopuolella olisi paljonkin vielä tarkennettavaa. Se vaatisi huolellista paneutumista kulujen seurantaan. Ymmärrän kyllä, miksi sitä ei haluta tehdä, siihen on syynsä. 

Tämä oli nähtävissä, mutta kun vauhtisokeus painoi päälle, niin varoittavista viesteistä ei osattu vetää oikeita johtopäätöksiä. Tampereen tilikauden tulos on pudonnut suurten kaupunkien parhaimpien joukosta heikoimpien joukkoon. Suuresta muuttoliikkeestä ja kaupungin vetovoimaisuudesta etsitään syitä huonoon taloudelliseen tilanteeseen. Totta kai väestön lisäyksellä on vaikutusta talouteen, siihen olisi pitänyt reagoida aikanaan. Mutta, ei syy ole pelkästään tämä, vaan se, että on eletty yli varojen, investointeja on käynnistetty ylittämällä kaupungin kantokyky.

Tehostamistoimenpiteet kohdistuvat koko kaupunkikonserniin, ja tarkastelussa ovat kaikki tulo- ja menovirrat. Peruslinjauksiin kuuluu, että kaupungin lakisääteiset palvelut hoidetaan. Pormestariohjelman mukaan tulo- ja kiinteistöverojen tarkastelu on mahdollista, mikäli muut toimenpiteet eivät riitä talouden tasapainottamiseksi ja palvelujen turvaamiseksi. Veroihin kajoaminen on helpoin keino, jota vihervasemmisto erityisesti suosii.

Kaupungin talouden tuloihin ja menoihin voidaan vaikuttaa muun muassa palvelumaksuilla, kiinteistöverolla, taksoilla ja takausprovisioilla, osakeyhtiöiden osingoilla, omaisuuden myymisellä, verotulojen vauhdittamisella ja sen edellyttämillä toimenpiteillä. Tarkastelua vaativat myös kaupungin palvelurakenne ja palvelutavat sekä henkilöstöpolitiikan linjaukset. Mietittävänä on, millaisia talousvaikutuksia saadaan aikaan toimintatapojen ja -laajuuden muutoksilla ja esimerkiksi digitalisaatiolla. Missä on, ei välttämättömien investointien hidastaminen ja siirtäminen myöhemmäksi?

Olin seminaarissa kuulemassa, kun selvitysmies Laesterä puhelimessa kertoi koko kuulijakunnalle saman suuntaisia seikkoja talouden tasapainottamiseksi, mitä olin tuonut julki AL:n tammikuisessa kirjoituksessa.

*********************

 

Osataan odottaa tiedossa olevia kustannusten ylityksiä, mutta...

YLE 2.3.2018. Tampereen tuleva päävedenpuhdistamo ajautui pahoihin vaikeuksiin – veronmaksajille voi tulla miljoonaluokan lisälasku. Laitoksen peruskorjaus alkoi kesällä 2013. Silloin Näsijärven pohjaan, noin 20 metrin syvyyteen laskettiin uusi vedenotossa tarvittava putki. Tätä putken päätä piti väistellä , kun Tarjanteella seilattiin Aitolahden pohjukkaa kohti.

Saneerauksen piti valmistua vuoden 2015 lopussa. Laitoksen avajaisia vietettiin vasta elokuussa 2017, mutta laitos on edelleen koekäytössä. Ei mennyt kuin Strömsöössä! Kustannusarvio oli noin 20 miljoonaa euroa.

Nyt Kaupinojan vedenpuhdistuslaitos tuottaa kymmeniä prosentteja vähemmän vettä kuin sen pitäisi. Se ei ole saanut puhdistusprosessin eri vaiheita toimimaan kunnolla yhteen saneerauksen jälkeen. Vedenpuhdistukseen kuuluu muun muassa saostusta, selkeytystä ja suodatusta. Moneen vaiheeseen liittyy veden kemikalointia.

Nykyisen toimitusjohtajan mukaan, urakoitsijoiden kanssa on ollut pitkin matkaa kiistaa toteutuksesta ja vastuista. On ollut urakoitsijan ulosmarssia ja sen sellaista. Työt ovat olleet keskeytyneinä. Yhtä yksittäistä syytä on vaikea osoittaa, niitä on useita. Tällä hetkellä tehdään kokonaisarviota, ja sen perusteella yritetään ratkaista ongelmat prosesseissa ja vedentuotannossa.

Tampereen Vesi ratkoo ongelmia yhdessä urakoitsijoiden kanssa. Saneerauksen pääurakoitsija on Econet Oy:n, Alasen Rakennus Oy:n ja Are Oy:n työyhteenliittymä. Konsortion johtovastuu on Econetilla.

Econetin mukaan yhteistyö Tampereen Veden kanssa on sujunut heikosti. Econetin toimitusjohtaja, että he yrittivät sovitella asiaa Tampereen Veden kanssa jo viime keväänä ilman tulosta. Tampereen Vesi varautuu mahdolliseen oikeudenkäyntiin urakoitsijaa vastaan.

 

Vielä suurempi hanke, jäteveden keskuspuhdistamon rakentaminen käynnistymässä

Rakentaminen käynnistyy huhtikuussa (AL 4.3.2018) Puhdistamon rakentamisen rahoitustarve on 310 milj. euroa. Omarahoitusosuus yritetään pitää 12 % tuntumassa. Pelkästään rakennusaikana pelkkiin lainankorkoihin uppoaa 6 milj. euroa. Rahaa on saatu omistajakunnilta osakepääomana ja sijoitetun vapaan oman pääoman rahastona.

Puhdistamon maksavat aikanaan sen käyttäjät, eli asukkaat, yritykset ja muut toimijat niissä kunnissa, jotka puhdistamossa ovat mukana. vesimaksu nousee todennäköisesti n. 0,80 euroa jätevesikuutiolta, että puhdistamo saadaan maksettua ja sen käyttökustannukset katettua. Sen vesihuoltolaitokset sitten siirtävät taksoihinsa joko kokonaan tai osittain.

Tämäkin laina lisätään Tampere -konsernin vastuihin ja sitoumuksiin.

*********************

 

Jos oikeus ei löydä sopivaa lainkohtaa, se laatii sen itse

Tein 1½ vuotta sitten Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen valituksen Tampereen valtuuston lisätalousarviopäätöksestä. Nostin esille tunnelirahoitukseen myönnettäviä lisämäärärahoja ja yleensäkin mahdollisuudesta laatia lisätalousarvio.

Hallinto-oikeus hylkäsi 15.2.2018 valituksen, kuinkas muuten. Ei tullut yllätyksenä.

Pointti kuitenkaan ei ollut tunnelin määrärahat, vaan se, että kuntalaki oli muuttunut ja nykyinen laki ei enää mahdollista lisätalousarvion tekemistä. HML:n HaO ei ottanut (uskaltanut) kantaa siihen, että kysymyksessä oli lakiin perustumaton päätös. Oikeus perustelee talousarvion muuttamista yleisillä edellytyksillä, jotka eivät perustu lakiin. Kuntalaissa eikä kuntalain perusteluissa ei ole mainintaa lisätalousarviosta, saati sitten yleisperusteluista.

Kuntalain 110 § ei tunne lisätalousarvion mahdollisuutta, sitä ei myöskään ole hallituksen lakiesityksessä. Kuitenkin, oikeuden mukaan, ”valtuusto voi päättää talousarvioon tehtävistä muutoksista, vaikka sitä ei laissa erikseen mainita”. Tämä tulkinta on ristiriidassa perustuslain kanssa. Perustuslain 2.3 §, "Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia."

"Talousarvion muuttamisen yleiset edellytykset

Kaupunginvaltuusto ei ole kaupungin ylimpänä toimielimenä sidottu sellaisiin aiempiin päätöksiinsä, joiden sitovuus on kaupungin sisäistä. Kaupunginval­tuusto vastaa kaupungin toiminnasta ja taloudesta, ja sillä on toimivalta päättää talousarviosta. Valtuusto päättää siten myös talousarvioon tehtävistä muutok­sista, vaikka sitä ei laissa erikseen mainita. Talousarvion muuttamiselle ei ole laissa säädetty erityisiä edellytyksiä, vaan määrärahojen ja tuloarvioiden muu­toksia koskevat samat rajoitukset kuin niiden ottamista talousarvioon. Menot ja tulot voidaan ottaa talousarvioon sen suuruisina, millaisiksi niiden arvioi­daan muodostuvan talousarviovuoden aikana."

Tulee mieleen, että tekikö hallinto-oikeus tahallaan "nahkapäätöksen", toivoen, että siitä valitettaisiin KHO:n?

Pitää miettiä, viitsiikö laittaa omia rahojaan likoon korruption torjunnassa. Hallinto-oikeuden tulkinta ei poista vaan antaa edelleenkin mahdollisuuden kaikenlaiseen suhmurointiin ja kähmintään.

Perustuslain 3.3.§ mukaan tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet. Näyttää siltä, että riippumattomuus toiseen suuntaan on erilaista kuin toiseen, ja oikeuden päätöksiin voi toinen vaikuttaa enemmän kuin toinen.

Olen 15.3.2018 jättänyt Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksestä valituksen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

*********************

 

Tampereelle jälleen alijäämäinen tilinpäätös

Vuoden 2017 tilinpäätösennusteen mukaan, tilinpäätöksestä on tulossa alijäämäinen. Tulosennuste on 19,5 milj. euroa alijäämäinen, vaikka on 4,5 milj. euroa muutettua talousarviota parempi.

Nettomenojen kasvun ennustetaan toteutuvan 0,8 % pienempänä. Toiminnan ja investointien rahavirta, 5 vuotta 523,2 milj. euroa. Investoinnit 204 milj. euroa. Investointien tulorahoitus 38,5 %. Lainat 573,3 milj. euroa.

Velka/asukas 2482 euroa. Asukasmäärä 231000.

Kyllä selvitysmies Laesterällä on työtä tehdä sellainen esitys taloudentasapainottamiseksi, että päättäjät sen hyväksyvät.

 *********************

 

Tampereen säästökuuri

 

Lähetin alla olevan kirjoitukseni Aamulehteen 5.1.2018. Saattaa olla, että lehti hieman aristelee julkaisemista. "Totuuden puhuja ei yösijaa saa" on tuttu sanonta ja havaittavissa. Ei se  mitään, kuntalaisten asialla tässä ollaan. Kyllä, AL julkaisi 15.1.2018 kirjoitukseni otsikolla; Tampereen kaupungin säästöissä paljon erilaisia mahdollisuuksia."

 

Pormestari Lauri Lyly kertoo (AL 30.12.2017), että säästöjä ei tehdä vain sosiaali- ja terveyspalveluista, vaikka niissä tapahtuu eniten hallitsemattomia menoylityksiä. Organisaatio ja kaikki palvelutehtävät on Lylyn mielestä käytävä läpi säästöjen etsimiseksi.

Kyllä, kaikki menoerät on otettava tarkastelun alle. Koskee myös investointeja.


Terveyspuolen alijäämät johtuvat vuosia jatkuneesta alibudjetoinnista. Kuntalain muutos, joka tuli voimaan 1.5.2015, poisti mahdollisuudet (laillisiin) lisätalousarvioihin.

 

Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa on vireillä alibudjetointia koskevat valitukset. Hallinto-oikeuden päätös tulee olemaan hankala kaupungin kannalta. Se asettaa taloushallinnan uudelle tasolle, vaaditaan tarkkuutta. Lisätalousarvioilla ja lisätilauksilla ei voi paikata alimitoitettuja talousarvioita tai tilauksia.

 

Pormestariohjelmassa sanotaan mm., että ulkoisia hankintoja tehostetaan ja konsulttipalvelujen käyttöä järkeistetään kustannusten vähentämiseksi. Näistä löytyy hyvin säästöjä, kun toimintatapoja uudistetaan. Hankintojen menettelytapoja on tarkistettava. Samalle kohteelle pyydettävä heti sellainen suunnitelma, ettei tarvitse montaa kertaa paikata lisätilauksilla.

 

Tilikartat, kirjaamisohjeet ja kustannusten kirjaamisen seuranta kuntoon ja ajan tasalle. Menot kohdennettava sinne, minne ne oikeasti kuuluvat.

 

Tampereen omistamien tai osaomistamien yhtiöiden oikeutus toimia vapailla markkinoilla, on tutkittava. Kaupungin tehtävänä ei ole avustusten ja - ostojen varassa toimivien yritysten pyörittäminen. Virka- tai luottamushenkilöiden loppusijoituspaikoiksi yrityksiä ei tarvita.

 

Kaupungin toiminta ei vaadi jäsenyyttä kaikissa, koti- ja ulkomaisissa yhteisöissä, joista nyt maksetaan. Avustukset ja palvelujen ostot, selkeytettävä myöntämisperiaatteet ja maksatuskäytäntö tarkistettava.  

 

Ei välttämättömien investointien hidastaminen ja uusien kohteiden aloituksen sekä suunnittelun myöhentäminen tuo välittömästi helpotusta talousahdinkoon. Investointeja kun ei rahoiteta pelkästään lainarahalla.

 

Tässä muutamia ajatuksia, joita selvitysmies Eero Laesterä voi vapaasti soveltaa kustannussäästöjen etsimiseen.

 

2018


 

Tampereen talous säästökuurille

Vuoden lopuksi tulikin sitten uutisia. Non niin, nyt sitä sitten ollaan siinä tilanteessa, josta olen jo vuosia varoittanut, etsitään säästökohteita (AL 30.12.2017).

Nykyinen pormestari Lauri Lyly (sdp) on ollut puolivuotta pormestarina. Hän joutuu selvittelemään aikaisempien pormestareiden aikana syntynyttä talousvajetta. Tampereen kaupunki laatii kevääseen mennessä pormestariohjelman ja talousarvion mukaisen talouden tasapainottamisohjelman. Vuosien ajan alijäämäisiä tilinpäätöksiä tehnyt kaupunki joutuu siis säästökuurille.

Lylyn mukaan säästöjä ei tehdä vain sosiaali- ja terveyspalveluista, vaikka niissä tapahtuu eniten hallitsemattomia menoylityksiä. Koko organisaatio ja kaikki palvelutehtävät on Lylyn mielestä käytävä läpi säästöjen etsimiseksi. Vielä ei tiedetä, mistä palveluista esimerkiksi leikataan.

Nyt Lylylle ehdotuksia, mistä löytyy mahdollisuus menojen vähentämiseen. Niitä on muitakin keinoja kuin henkilöstön selkänahasta repiminen.

Listaan muutamia asioita. Lähtökohtana pitää olla se, että kaikki menot otetaan tarkastelun alle tehostetussa kustannusseurannassa. Selitykset, ettei kustannuksia voi selvittää, osoittavat, joko järjestelmien vajavaisuuden tai haluttomuuden ja välinpitämättömyyttä julkaista tietoa syystä tai toisesta.

Lähetän tiivistelmän alla olevista asioista AL:n mielipidesivulla julkaistavaksi. Samoja asioita, joista olen jo vuosia jauhanut. Ihmettelen, tai en ihmettele miksi ei haluta tutkia tarkemmin rahan käyttöä. Onko niin, että pelätään, mitä tehostetussa kustannusseurannassa mahdollisesti paljastuukaan.

Esittämäni havainto/toimenpide Mistä, miten miksi
1. Tilikartat ja kirjaamisohjeet Kuntaliiton ohjeiden mukaisiksi. Ristiriitaisuuksia, puutteita, verrattaessa Kuntaliiton suosituksiin.
2. Kustannusten kirjaamisen seuranta, että menot kohdistuvat oikeille tileille. ”Kaatotilille” voi upottaa muualle kuuluvia kuluja. Tarkempi valvonta. Vääristää tilinpäätöstä, kun menoja on kirjattu vikapaikkoihin. Liittyy myös yllä olevaan, puuttuu sopiva tili.
3. Eräissä tapauksissa, hankintojen tekemiseen oikeutettavien piiri on liian iso, karsittava. Kokonaisuus ei ole kenkään hallinnassa. Korkeimpien viranhaltijoiden hankintapäätökset pääsääntöisesti tulevat tiedoksi otto-oikeuden käyttöä varten kh:lle ja lautakunnille. Ns. pienien tilausten seuranta on varmasti ongelmallista. Kuinka hyvin esimiehet hoitavat sarkaansa?
4. Hankintojen menettelytapoja tarkistettava. Ei ole perusteltua, että esim. vuosittain samanlaisena toistuvaan tapahtumaan pyydetään suunnitelma usealta konsulttitoimistolta, tai että saman asiakokonaisuuden suunnitteluun tarvitaan kaksi- tai useampia konsulttitoimistoja sekä tilauspyynnön perusteeton alimitoitus siten, että sitä paikataan lisätilauksilla jopa useilla. No, hankintalain määräys kilpailutuksesta voidaan näin sivuuttaa. Pormestariohjelmaan on kirjattu, että konsulttien käyttöön ja hankintamenettelyyn kiinnitetään huomiota. Tehokas valvonta ja puuttuminen asioihin tarvittaessa.
5. Yleensä konsulttien käyttö. Jokainen ”saranan siirto” ei kaipaa suunnittelutoimiston tekemää ohjetta. Kirjauksia myös asiantuntijapalveluksiksi, vaikka tosiasiassa eivät niitä ole. Pormestariohjelmaan on kirjattu, että konsulttien käyttöön ja hankintamenettelyyn kiinnitetään huomiota.
6. Tutkittava, onko kaupungilla perusteltu tarve pitää sellaisia yrityksiä, jos vastaavia löytyy vapailta markkinoilta ja joiden toiminta pyörii kaupungin avustusten ja - ostojen varassa. Virka- tai luottahenkilön loppusijoituspaikaksi yritystä ei tarvita. Kaupungin omistamien tai osaomistamien yhtiön oikeutus toimia vapailla markkinoilla, on tutkittava. Kunnan tehtävänä ei ole yritystoiminnan harjoittaminen.
7. Jäsenmaksut. Kaupungin toiminta ei vaadi jäsenyyttä kaikissa niissä yhteisöissä, joista nyt maksetaan. Jäsenyydet tarkistettava ja jäsenyys sanottava irti niistä yhteisöistä, joihin kaupungin lain mukaan ei tarvitse liittyä eikä jäsenyys muutenkaan ole perusteltua. Osallistuminen kokouksiin kaupungin piikkiin ei ole peruste.
8. Avustukset ja palvelujen ostot, selkeytettävä. Avustusten käyttö yritystoiminnan tukemiseen eräissä tapauksissa on perusteltua, mutta onko eettisesti oikein antaa avustusta yritykselle, jota kaupunki käyttää asiantuntijana hankkeen vaikutusten arvioinnissa. Raportti on kylläkin tilauksen mukainen. Avustuksia on mm. kumppanuus- ja toiminta-avustukset. Kuntaliiton suositus sanoo, että yhteisöt ovat avustukseen oikeutettuja. Liikeyrityksiä ei ole mainittu. Avustuspäätökset ja maksatus, ristiinvertailu tehtävä.
9. Sivutoimi-ilmoitukset ajan tasalle. Tuli hallintosääntöön viimeisessä päivityksessä, että tehtävän tai toimen muuttuessa on tehtävä uusi sivutoimi-ilmoitus, jos yleensä on aihetta.
10. Huonoillekaan päätöksille ei voi mitään, jos ne toteutettu lain mukaisessa järjestyksessä. Jos lähdetään tutkimaan, lista on pitkä. Nyt puhun investointeihin liittyvästä päätöksistä. Huonosta ja puutteellisesta valmistelusta ei ole ketään laitettu vastuuseen, ehkä käytäntöä on syytä muuttaa.
11. Tampereen vetovoimaisuus käy kalliiksi! Vetovoimaisuutta hehkutettaessa, muistettava mainita, että Tampereelle muuttavista merkittävä osa on pienituloisia ja työttömiä. Verotulot eivät kasva samassa suhteessa, kuin muuttoliikkeestä aiheutuvat menot.

Investointien, ei välttämättömien, hidastaminen on tapa, jolla voi vaikuttaa kaupungin talouteen välittömästi. Myöskään kaikkia ei tarvitse tehdä yhtä aikaa. Investointeihin käytetään lainarahan ohella myös verotuloja. Selitykset käyttö- ja investointimenoista, ovat tässä kohtaa turhaa lässytystä. Kaupungin toimintoihin näiden ei tärkeiden investointien hidastamisella ei ole merkitystä, ainoat "kärsijät" ovat rakennusliikkeet ja heidän hännystelijät, mutta lain mukaanhan heidän ehdoillaan ei pitäisi mennä. vaan kunnan ja kuntalaisten.

Terveyspuolen alijäämät johtuvat vuosia jatkuneesta alibudjetoinnista. Kuntalain muutos, joka tuli voimaan 1.5.2015 poisti mahdollisuudet (laillisiin) lisätalousarvioihin. Alibudjetointia koskevat valitukset (toinen liittyy lisätalousarvioon ja toinen varsinaiseen talousarvioon) ovat vireillä Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa. Hallinto-oikeuden päätös tulee olemaan kompleksikas kaupungin kannalta.

Jos päätös on valittajalle myönteinen, Tampere valittaa KHO:n tai ehdottomasti pitää valittaa, koska nyt haetaan tulkintaa kuntalain 110 §, jonka mukaan alibudjetointi eikä lisätalousarvion tekeminen ei ole mahdollista. Jos taas päätös on hylkäävä, valittaja vie em. seikoilla asian KHO:n. Asia on periaatteellisesti tärkeä, koska se tulee koskemaan kaikkia Suomen kuntia.

Tämä on pirullinen tilanne selvitysmies Eero Laesterän kannalta, jotain pitäisi esittää, mutta tämä vireillä oleva seikkakin pitäisi ottaa huomioon. Toinen juttu on, että miten päättäjät suhtautuvat tuleviin säästöesityksiin. Veikkaan, että moni tulee vesittymään.

*********************

 

TP-ennuste 2017 19,5 milj. euroa pakkasella

Tampereen Talous kyntää edelleen syvällä. Ei ole auttanut kh:n ohjeistukset toimialoille. Sinällään ei yllätä, koska budjetti alunperin laadittiin alijäämäiseksi. Alijäämäksi ennustetaan 19,5 milj. euroa. Vuoden 2017 tilinpäätösennuste on laadittu 1-10/2018 tietojen perusteella.

Kaupungin 1-10/2017 ulkoinen tulos ilman satunnaisia eriä oli 42,4 milj. euroa alijäämäinen, kun edellisen vuoden vastaavan ajanjakson tulos ilman satunnaisia eriä oli 22,7 milj. euroa alijäämäinen. Tulosennuste ilman satunnaisia eriä on -25,8 milj. euroa, mikä on 16,6 milj. euroa 1-10/2017 toteumaa parempi. Eroa selittää erityisesti Kaupunkiympäristön palvelualueen ennuste.

Nettomenojen arvioidaan vähenevän edellisestä vuodesta 0,8 prosenttia. Verorahoitus on kokonaisuudessaan jäämässä 1,2 prosenttia vuotta 2016 pienemmäksi. Vuosikatteeksi on muodostumassa 82,4 milj. euroa, joka kattaa poistoista 76 prosenttia.

Valtuuston hyväksymä muutettu talousarvio on kaupungin tasolla toteumassa hyvin, mutta tilanne on seurausta lähinnä verotulojen talousarviota paremmasta kehityksestä. Menot ovat ylittymässä erityisesti sosiaali- ja terveyslautakunnassa, jonka toimintakatteen tilinpäätösennuste on 40,4 milj. euroa vuosisuunnitelmaa huonompi. Kaupunginvaltuusto päätti 13.11.2017, että talousarvioon lisätään 31,5 milj. euroa ennustettujen ylitysuhkien kattamiseksi. Tämän lisäyksen jälkeen sosiaali- ja terveyslautakunnan toimintakate on ylittymässä 8,9 milj. eurolla.

Avo- ja asumispalvelujen toimintakate-ennuste on tehtyjen talousarviomuutosten jälkeen 4,6 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompi. Sairaala- ja kuntoutuspalvelujen toimintakatteen ennustetaan toteutuvan tehtyjen talousarviomuutosten jälkeen 4,3 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompana, mikä aiheutuu suurelta osin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tilauksen ylityksestä.

Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen talous on toteutumassa 4,4 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompana johtuen pääasiassa loppuvuodelle kirjattavista rakennusten alaskirjauksista. Konsernihallinnon yhteisten erien toimintakate-ennuste on 4,0 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempi johtuen toimintamenojen alituksista.

Verotuloja on kertymässä 27,2 milj. euroa vuosisuunnitelmaa, mutta vain 17,9 milj. euroa viime vuotta enemmän. Kunnallisveroja on kertymässä 11,2 milj. euroa, yhteisöveroja 14,0 milj. euroa ja kiinteistöveroja 2,0 milj. euroa vuosisuunnitelmaa enemmän.

Kaupungin lainamäärän ennustetaan tilikaudella 2017 kasvavan 85 milj. eurolla. Asukaskohtainen lainamäärä nousee 2.482 euroon.

Konsernijohtaja Juha Yli-Rajala: "Tasapainottamistoimenpiteet eivät ole olleet riittäviä, vaan talous on vuoden aikana heikentynyt. Verotulojen suotuisan kehityksen vuoksi koko kaupungin tilikauden tulos on kuitenkin toteutumassa alkuperäisen talousarvion mukaisena.

Tällainen yksityiskohta löytyy; maauimalan hinta ylittymässä 1,3 milj. eurolla, tässä vaiheessa. Arvioitu hinta 10.84 milj. euroa. Melkomoinen pomppaus siitä 6 miljoonasta eurosta, millä se alunperin myytiin valtuustolle. Maauimalan hinnaksi valtuusto vahvisti vuoden 2017 talousarviossa maauimalan hinnaksi 9,5 milj. euroa. Kaupunginvaltuusto vahvisti 15.5.2017 1,3 milj. euron lisäyksen maauimalan kustannuksiin, eli 10,8 milj. euroon 

Talouden tasapainottamiseksi on käynnistetty erillinen talouden tasapainottamisohjelma, jonka avulla talous tasapainotetaan valtuustokauden aikana, ostamalla mm. konsulttipalveluna  Perlacon Oy:ltä.

*********************

 

Tavaseen pumpataan lisää rahaa

Voisi kysyä, mitä helvettiä? Tampere on kasvattamassa omistusosuuttaan (AL 13.12.17) Tavase Oy:ssa 0,5 milj. euron sijoituksella. Kyseessä on Tampereen, Akaan, Kangasalan, Lempäälän ja Vesilahden yhteinen tekopohjavesiyhtiö, joka on suunnitellut vuosien ajan tekopohjavesilaitosta. Mm. Valkeakoski on jo irronnut yhtiöstä.

Tampereen kaupunginhallituksen konsernijaosto päätti ti 12.12.2017 esittää kaupunginhallitukselle, että Tampereen kaupunki osallistuu Tavase Oy:n esittämään osakeantiin. Esityksen mukaan Tampereen kaupunki merkitsisi Tavasen osakkeita yhteensä 15 890 kappaletta. Osakkeiden hinta olisi 556 150 euroa. Tällä hetkellä Tampereen kaupunki omistaa yhtiöstä 79,4 prosenttia.

Tavase aikoo käyttää osakeannilla kerättävät varat velkojensa lyhentämiseen sekä vuosien 2018 ja 2019 toiminnan rahoittamiseen. Yhtiö on päättänyt järjestää 700 000 euron suuruisen osakeannin, jossa lasketaan liikkeelle enintään 20 000 kappaletta uusia osakkeita hintaan 35 euroa kappale.

Ehkä kannattaisi miettiä yhtiön asettamista konkurssiin. Toisaalta, voisi sen nähdä näinkin, että sitä pidetään yhden henkilön työpaikan vuoksi.

Tampereen vuoden 2016 tilinpäätöksessä oli Tavasen velkojen alaskirjausta 4,3 milj. euroa. Tampereen osuus vuonna 2015 yhtiön veloista oli 5,64 milj. euroa. Alaskirjaus vaikuttaa Tampereen tilinpäätöksen alijäämään!

Aika hassua, liiketoimintajaosto esittää pumpattavaksi puoli miljoonaa euroa raahaa yhtiöön, joka olisi järkevintä asettaa selvitystilaan. Samanaikaisesti (yllä) esitetään tilinpäätösennustetta, joka jatkuu miinusmerkkisenä!

*********************

 

Tampereen heikon talouden johdosta on kutsuttu ulkopuolinen selvitysmies apuun

No niin, tähän on sitten tultu. Yllättikö ketään, minua ei?  Heikot luvut pakottavat (AL 23.11.2017) Tampereen kaupungin korjaamaan talouttaan – apuun kutsuttiin pälkäneläinen konsulttiyritys Perlacon Oy:n, joka on Pälkäneen kunnanhallituksen puheenjohtajan Eero Laesterän (kok.) yritys, joka on mm. erikoistunut talousvaikeuksista kärsivien kuntien talouden tasapainottamiseen. Ymmärrettävää, että tulee ulkopuolinen saneeraaja, omalla väellä tehtynä työ ei olisi onnistunut.

Kaupunginhallitukselle esitetään ma 27.11.2017, että tasapainottamisohjelman laatiminen aloitetaan välittömästi.

Ohjelmasta kerrottiin pormestari Lauri Lylyn (sd.) talousarvioehdotuksen esittelyn yhteydessä 23.10.2017. Sen laatimisesta on linjaus kaupunginvaltuuston hyväksymässä vuoden 2018 talousarviossa.

Lue lisää: Tampere aloittaa välittömästi talouden tasapainottamisohjelman, myös yt-neuvottelut luvassa

Tampereen kaupungin puolesta tasapainottamisohjelman aloitusta on valmistellut talousjohtaja Jukka Männikkö, jolla on oletettavasti sormensa pelissä myös tasapainottamisohjelman laadinnassa.

Tasapainottamisohjelman on määrä valmistua keväällä. Ohjelmassa käydään läpi Tampereen käyttömenot, tulot ja investointitasot sekä siinä listataan toimenpiteitä, jotka toteutetaan jaksoittain vuosina 2018–2021. Vuoden 2019 talousarvio valmistellaan tasapainottamisohjelman linjausten mukaan.

Tasapainottamisohjelmalla on tarkoitus hakea tarkemmat tavoitteet esimerkiksi menojen kasvulle, tulojen tasolle, tilikauden tulokselle ja investointien määrälle täsmentyvät tekovaiheessa. Kaupunginhallitus ohjaa tasapainottamisohjelman laadintaa. Kansalaisten keskuudessa ihmetellään, että jos kerran investoidaan, niin miksi kaikki pitää tehdä yhdellä kertaa? Töitä voisi jakaa järkevästi pidemmälle aikaa.

Tiedossa on myös yhteistoimintamenettely, mutta tavoitteena on, että henkilöstöä ei irtisanota. Kun henkilöstöä jää eläkkeelle, uusia ei välttämättä aina palkata.

Olen jo monta vuotta kiinnittänyt huomiota Tampereen taloudenpitoon, tosin huonolla menestyksellä.

**********************

 

Alijäämä jatkuu - Tampereen vuoden 2018 talousarvio annettu

Pormestari Lauri Lyly julkisti ensimmäisen talousarvionsa. Vuoden 2018 talousarviossa vuosikate on 95,3 milj. euroa ja tilikausi päätyy 15,7 milj. euroa alijäämäiseksi. Investoinnit ovat 203,1 milj. euroa. Verorahoitus lisääntyy 1,2 % ja nettomenot vähenevät 0,3 %. Veroprosentit pysyivät entisellään, koiravero poistui.

Otetaan muutamia kohteita;

Rantaväylän tunneli, nettoinvestoinnit 0,5 milj. euroa.

Raitiotiehankkeen rakentamisesta kaupungin talousarvioon sisältyy 19,6 milj. euron oman pääoman sijoitus Raitiotiehankkeeseen ja vastaavan suuruinen summa on varattu investointien rahoitusosuuksiin, sillä perustettu yhtiö toteuttaa hankkeen. Raitiotien kehitysohjelman ohjelmatoimiston kaupungille suoraan kohdistuva käyttötalouskustannus on 1,5 milj. euroa vuodessa. Vuosina 2017–2024 arvioidaan raitiotiekaduille kohdistuvien vuotuisten rinnakkaishankkeiden toteuttamisen olevan 15 % (noin 8 miljoonaa euroa) kaupunkiympäristön palvelualueen investointibudjetista.

Velkaantuminen

Vuonna 2018 kaupungin korollinen velka kasvaa 136,5 milj. eurolla. Velkaa Tampereella on vuoden 2018 lopussa 710 milj. euroa. Tämä johtuu investointien heikosta omarahoitusosuudesta eli vuosikatteen suhteesta investointisummaan. Asukasta kohti lainaa on 3040 €/asukas.

Taloussuunnitelmakaudella 2019–2021 velkaantuminen jatkuu hieman maltillisemmin kuin 2018, keskimäärin n. 86 milj. euron vuosivauhtia, sillä investointitaso laskee hieman ja vuosikatteen odotetaan paranevan. Jakson lopulla korollista velkaa arvioidaan olevan noin 968 milj. euroa ja asukaskohtainen lainamäärä kipuaa todennäköisesti 4 000 euroon. Että hupsista.

Kaupunginvaltuusto vahvisti 13.11.2017 talousarvion. VaTa:n Aarne Raevaara teki useita muutosehdotuksia talousarvioon. Niistä äänestettiin, mutta yksikään esityksistä ei saanut kannatusta muulta valtuustolta, vaan kaikki äänestykset päättyivät äänin 66-1. Tästä oli sovittu koalitiossa olevien ryhmien kesken, että muutosesityksiä ei tehdä. Äänestyksiä oli 22.

Uutena asiana valtuusto päätti hulevesimaksun perusteista. Herättää keskustelua, koska sadevedestä maksettava maksu koetaan kohtuuttomaksi, yksi verotusmuoto lisää. Toisaalta laki edellyttää huolehtimista hulevesistä, ja sitä varten voidaan periä eri maksu. YLA tulee myöhemmin päättämään maksuista.

****************

 

Tampereen talouskatsaus 08/2017 on edelleenkin tylyä luettavaa

Kaupungin tammi-elokuun tulos oli 6,6 milj. euroa alijäämäinen. Satunnaisiin eriin kirjattiin 27,1 milj. euron myyntivoitto voimalaitosten, sähköasemien ja pumppaamoiden rakennusteknisten osien myynnistä Tampereen Sähkölaitokselle. Ilman "kikkailua", satunnaisia eriä tammi-elokuun tulos oli 33,7 milj. euroa alijäämäinen, mikä oli 12,8 milj. euroa vertailujaksoa heikompi.

Avo- ja asumispalvelujen toimintakate-ennuste on 21,1 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompi. Kaikkien palvelulinjojen nettomenot ovat ylittymässä. Lastensuojelun sijaishuollon ja lapsiperheiden sosiaalipalvelujen ostopalvelujen palvelutarve on kasvanut voimakkaasti. Ikäihmisten palvelulinjan henkilöstökulut ovat ylittymässä kotihoidon palveluntarpeen kasvun ja Pohjolankadun tehostetun palveluasumisen väliaikaisen tilajärjestelyn vuoksi. Lisäksi vammaispalvelujen palvelutarpeen kasvu, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kehitysvammaisten laitoshoidon hoitopäivien hintojen nousu ja vammaisten avustajapalvelujen asiakasmäärän kasvu ovat aiheuttamassa vuosisuunnitelman ylityksiä.

Miksi toimintakatteet ovat alijäämäisiä? Siksi, että talousarvio on laadittu tietoisesti alijäämäiseksi. Odotan mielenkiinnolla Hämeenlinnan HaO:n päätöstä valitukseen, joka koski alijäämäiseksi laadittua talousarviota. Kuntalain § 110 mukaan alijäämäistä talousarviota ei voi tehdä ja lisätalousarviota laki ei enää tunne.

Merkillistä on myös se, että alijäämistä syytetään vain sote-puolta. Investointeihin, ja onko kaikkiin yhtä aikaa Tampereella, ei oteta kantaa, ei kaupunki kuin ei myöskään paikallinen mediavaikuttaja.  

Verotuloja on kertymässä 27,2 milj. euroa vuosisuunnitelmaa enemmän, mutta vain 17,9 milj. euroa viime vuotta enemmän. Kunnallisveroja on kertymässä 11,2 milj. euroa, yhteisöveroja 14,0 milj. euroa ja kiinteistöveroja 2,0 milj. euroa vuosisuunnitelmaa enemmän.

Nettoinvestointien ennuste on 224 milj. euroa, mikä alittaa 18,3 milj. eurolla vuosisuunnitelman.

Kaupungin lainamäärän ennustetaan tilikaudella 2017 kasvavan 85 milj. eurolla. Asukaskohtainen lainamäärä nousee 2.482 euroon ja konsernivelka 5917 euroon/asukas.

Samaisessa raportissa käsiteltiin myös toiminnallisia tavoitteita, todeten että, suurin osa tavoitteista on edennyt suunnitellusti. Koko kaupungin yhteisistä ja palvelualueiden tavoitteista yhteensä viisi uhkaa jäädä saavuttamatta vuoden loppuun mennessä. Nämä tavoitteet koskevat tilikauden tulosta, investointien tulorahoitusprosenttia, työvoimakustannuksia, tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvia poissaoloja sekä pyöräilyn lisääntymistä. Liikelaitosten tavoitteista yksi uhkaa jäädä saavuttamatta koskien tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvien poissaolojen ja työtapaturmien määrää.

No, voi herrajestas sentään, vai että pyöräily ei ole lisääntynyt sillä tavalla kuin on tavoiteltu. Kyllä asia on nyt niin, että vaikka pyöräily on tärkeä asia, se ei kuitenkaan ole Tampereen ensimmäiseksi tärkein asia. Eipä noilla pyöräilyreiteillä näihin aikoihin (17.10.2017) näytä olevan ylitse pääsemätöntä ruuhkaa. Heh, heh...

 Sitten jälleen madonluvut, jotka toistuvat vuodesta toiseen. "Kaupungin toimintayksiköiden tulee tehostaa talouden tehostamistoimenpiteitä ja toimintayksiköiden tulee pyrkiä kaikin mahdollisin keinoin välttämään ja ainakin vähentämään kuluvan vuoden talousarviota uhkaavat ylitykset." Kuitenkin meno jatkuu entisellään.

****************

 

Rahaa ratikalle Euroopan investointipankilta

(AL 29.9.17) Euroopan investointipankki (EIP) on myöntänyt Tampereen raitiotien ensimmäiselle osuudelle 150 miljoonan euron lainan.

Entinen valtiovarainministeri Alexander Stubb kertoo, että ensimmäinen raitiovaunulinja sujuvoittaa ihmisten arkea ja liikennettä Tampereella. Se myös tekee kaupungista entistä vihreämmän, houkuttelevamman ja helposti saavutettavamman paikan asua ja työskennellä, mikä samalla parantaa koko alueen kilpailukykyä. Tämä tukee niitä arvoja, joita EIP pitää tärkeinä. Kun vain näkis...

Muutama seikka, jotka kampittavat Stubbin näkemystä. Ei anna oikein hyvää kuvaa hänen toiminnasta, kun hän valtiovarainministerinä menee sopimaan ministerityöryhmässä ratikkahankkeelle myönnettävästä valtion tuesta, seurauksella, että Tampere joutuu ottamaan velkaa rankasti. Ottaen huomioon, että ratikka palvelee n. 15 % kaupunkilaisista, niin arjen ja liikenteen sujuvoittaminen noilla perusteilla tuntuu kornilta. Sama juttu muilla esiin nostetuilla seikoilla.

***************

 

Mitä 5 vuodessa menetettiin, sitä ei korjata 5 vuodessa

 

Tampereen talouskatsaus 07/2017 kertoo, että toiminnan ja investointien rahavirta 5 vuoden aikana on ollut -564,4 milj. euroa! Vuoden 2017 tilikauden tulosennuste on -29,3 milj. euroa.

Kiinteistöveroprosentin nosto tämän vuoden alussa tuo n. 8 milj. euron lisätulot. Kiinteistöveroja kertyy n. 74 milj. euroa. Ei ihme, että tähän kajoaminen kiinnostaa.

 

Toimivallan jaot

Kuntalaki ja hallintosääntö mahdollistavat päätösvallan delegoinnin alemmalle tasolle. Tampereen hallintosääntö on asiakirja, jonka mukaan delegoinnit tehdään. Delegoinnilla annetaan valtuudet tehdä päätöksiä mm. johtamisessa ja taloudessa. Tutkin kaupunkiympäristön palvelualueen delegointeja tälle vuodelle. Talouteen liittyviä delegointeja oli myönnetty  n. 150 eri kustannuspaikoille 250000 - 5000 euron välillä. Joillakin henkilöillä oli useampikin valtuutus. Ihmettelyn aihetta on siinä, että palvelualueen henkilökuntamäärä on 308 henkilöä, joista lähes puolella on oikeus tehdä tilauksia, hankintoja. Jos samaa kaavaa noudatettaisiin koko kaupungin organisaatiossa, tilaajia, hankkijoita olisi n. 7500. Ei näin voi olla - ei saa olla!

 

AL julkaisi aiheesta lähettämäni kirjoituksen 17.9.17. Löytyy täältä.

 

***************

 

 

Työllisyys paranee, Tampereen talouden alijäämä pahenee

 

Tampereen talouskatsaus 4/2017 kertoo, että ennusteen mukaan tilikauden tulos tulisi olemaan 32,3 milj. euroa miinuksella. Nettomenoja on saatu pienennettyä vuoden takaiseen nähden 1,8 %. Mutta, samanaikaisesti myös verorahoitus on laskenut 2,8 %. Investoinnit tulevat olemaan tänä vuonna 223 milj. euroa

 

Työttömyys on kääntynyt laskuun. Työttömyysaste oli huhtikuussa 14,2 %. Onko se vain tilastojen siivoamisen tulosta vai todellista, niin se jää nähtäväksi.

 

Kuitenkin, Suomen talous elpyy kymmenen vuoden taantuman jälkeen. Toivotaan, että Tampere saisi siitä mahdollisimman suuren siivun. Talouskatsaukseen sisältyy merkittävimpien kaupungin omistamien yhtiöiden taloustilanteen esittely. Särkänniemi, Sähkölaitos, Tampere-talo, jne... Kovasti ihmetyttää se, että joissain, esittelyissä ja luvuissa poikkeamia niihin virallisiin lukuihin, jotka on esitetty Patentti- ja rekisterivirastolle tilinpäätöstiedoissa.

 

***************

 

 

Tavara-asema on nousemassa keskiöön

Tavara-aseman mutkasta ja liikennejärjestelyistä on tullut hengenvaarallinen paikka. (AL 21.7.17) Tällä hetkellä tie väistää tavara-aseman, mutta myös rakennuksen purkamista ja siirtämistä on kannatettu.

 

Edellinen kaupunginhallitus ei myöntänyt 3,2 miljoonan euron lisämäärärahaa rakennuksen siirtämiseen. Purkaminen taas vaatisi asemakaavan muuttamista, suojelumerkinnän poistamista asemakaavasta, mikä kestäisi arvion mukaan vuosia.

 

Itse kannatan tavara-aseman purkamista. Jos siitä halutaan muisto jälkipolville, kuvataan se joka suunnasta ja tehdään pienoismalli, joka sijoitetaan vaikka Vapriikkiin. 

 

***************

 

 

Hämeenlinnan HaO hylkäsi valituksen

 

Hallinto-oikeuden päätös 12.6.2017, jolla se jätti tutkimatta tiedottamista, kaupunkistrategian huomioon ottamista sekä maauimalahankkeen valmistelua ja määrärahan ottamista talousarvioon, koska toin niitä esiin vastaselityksessä, ei yllättänyt. Kuten Aamulehden jutusta näkyy, kaupunki on ollut päätöksestä tietoinen jo hyvissä ajoin.

Hallinnossa on pääsääntönä, että ylempi viranomainen ei voi ilman nimenomaista siihen oikeuttavaa säännöstä puuttua alemman viranomaisen toimivaltaan kuuluvaan asemaan. Estettä ei ole sillekään, että valtuusto yksittäistapauksissa varaa itselleen oikeuden pidättää asian ratkaistavakseen. Ilman tätä oikeuttavaa hallintosäännön määräystä valtuusto ei voi näin menetellä. Kuntalaki - tausta ja tulkinnat, sivu 627, Heikki Harjula, Kari Prättälä.

Hyvää oppia kaiken kaikkiaan.

AL kirjoitti 2.6.2017 https://www.aamulehti.fi/kotimaa/maauimalan-rakennustyot-kaynnistyivat-tampereen-kalevassa-polskimaan-paasee-ensi-kesana-200178793/?sent=true#comments

Suomen perustuslain 3 § sanotaan, että tuomioistuimet ovat riippumattomia. Omakohtaisesti olen kokenut, että näin ei ole. Niin halllinto-oikeus kuin KHO antavat kuntien lausunnoille isomman painoarvon kuin valittajille. Vaikka käsittelyssä pitäisi ottaa huomioon tasapuolisesti puolesta ja vastaan esitetyt seikat, niin valittajalta kuin valituksen kohteena olevaltakin, niin näin ei tapahdu. Hallinto-oikeudet, jos ne näkevät, että kunta on menetellyt virheellisesti ja rikkonut lakia, kaikin keinoin pyrkivät kääntämään asian kunnan eduksi. Jo ne eivät muuhun voi vedota niin siihen, että joku valituksen osa on saanut lainvoiman, ei kuulu toimivaltaan ja jätetään kokonaan huomioimatta.

 

***************

 

 

Maauimala sai rahoituksen

 

Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi valtuustokauden viimeisessä kokouksessa 15.5.2017 yksimielisesti lisätalousarvion, jossa maauimalalle siirrettiin toisilta liikuntapaikoilta 1,3 milj. euroa. Koko maauimalaan käytetään yhteensä 10, 9 miljoonaa euroa.

Valtio ei myöntänyt maauimalalle liikunta-avustusta. Puuttuvat rahat aiotaan kerätä siirtämällä liikuntapaikkojen peruskorjauksia eteenpäin. Käyttökustannukset on tarkoitus kattaa lipputuloilla.

Nyt suunnitelmissa on, että ensimmäiset palaverit rakentamisen aikataulusta käydään jo tällä viikolla. Koska puuttuvat rahat on nyt saatu, rakennustyöt voidaan aloittaa heti kun mahdollista. Tarkoituksena on, että uimaan pääsee jo ensi vuoden elokuussa. Normaaliin päätöksentekoon kuuluu odottaa päätöksen lain voimaantumista.

 

Alijäämäinen tilinpäätös vahvistettiin

Valtuusto vahvisti vuoden 2016 tilinpäätöksen ja myönsi tili- ja vastuuvapauden tilivelvollisille yksimielisesti.

Tampereen kaupungin tarkastuslautakunta toteaa vuoden 2016 arviointikertomuksessaan, että kaupungin talous ei ole edelleenkään tasapainossa. Talouden tasapainottaminen on yksi heikoimmin onnistuneista strategisista tavoitteista toukokuun lopussa päättyvällä valtuustokaudella. 

Tilinpäätöksen vuosikate oli 74,4 miljoonaa euroa; se koheni edellisestä vuodesta 11,1 miljoonaa euroa. Nettoinvestoinnit olivat 220,9 miljoonaa euroa. Asukaskohtainen lainamäärä oli vuoden lopussa 2 140 euroa.

Tampereen kaupunkikonsernin positiivinen tuloskehitys jatkui viime vuonna, ja konsernin tilikauden tulos oli 70,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Tampereen konsernitilinpäätöksessä on yhdistelty yhteensä 63 konserniyhteisöä: 46 tytäryhteisöä, 3 kuntayhtymää ja 9 konsernin kannalta olennaista osakkuusyhteisöä sekä 5 säätiötä. Konsernin investointimenot olivat 384,8 miljoonaa euroa. Konsernin omavaraisuusaste oli 45 prosenttia.

Konsernilla oli lainaa viime vuoden lopussa 1,3 miljardia euroa eli 5 742 euroa asukasta kohden. Konsernin asukaskohtainen lainamäärä nousi edellisestä vuodesta 370 euroa.

 

***************

 

 

Tilinpäätös ja lisätalousarvio 

 

Mielenkiintoinen tilanne. Valtuusto pitää tämän vuoden viimeisen kokouksen 15.5.2017. Silloin käsitellään vuoden 2016 tilinpäätös, vastuuvapaus, konserniohjeet, jne.. Tilintarkastuskertomuksessa tilintarkastaja ehdottaa tili- ja vastuuvapauden myöntämistä. Hmym, hym.. ei millään pahalla. mutta näkee, että tilintarkastaja on ottanut työn vastaan ennen joulua. Mahdoton tilanne tutustua koko laajaan aineistoon. Tilintarkastaja ei ole ottanut mitään kantaa siihen, että onko edellisen vuoden tilinpäätöksestä tehdyn huomautuksen perusteella tehty korjaavia liikkeitä.

 

Tilinpäätöskohdan jälkeen tulee hyväksyttäväksi tämän vuoden 2. lisätalousarvio. Siellä esitetään maauimalalle lisärahaa 1,3 milj. euroa. Kokonaiskustannus on jo 10,8 milj. euroa. Melkoinen kustannusten nousu siitä, mitä syksyllä 2014 esitettiin, 6 milj. euroa. Ts. kustannukset ovat nousseet 44,4 %. Kestämätön tilanne. Kävikö tässäkin niin, että aloitushinta esitettiin tarkoituksella pieneksi, että valtuustolta saatiin hyväksyntä? Miten päätösprosessi ja kustannusten kasvatus on edennyt, katso täältä; Maauimala-case.pdf

 

Maauimalaa kohtaan tuli lunta tupaan. Opetus- ja kulttuuriministeriö EI ole MYÖNTÄNYT 3.5.2017 liikuntapaikkojen ja niihin liittyvien vapaa-aikatilojen perustamishankkeiden avustusta 2017 Tampereen monitoimiareenalle, eikä myöskään maauimalalle.

 

TA 2017; "Rakentaminen alkaisi keväällä 2017 ja maa-uimala voitaisiin avata keväällä 2018. Hankkeelle on budjetoitu energiatukea vuodelle 2017 ja hankkeelle haetaan valtion liikuntapaikka-avustusta, joka toteutuessaan voi olla enintään 1 milj. euroa."

Tämän vuoden talousarviota koskeva valitus on vireillä edelleenkin Hämeenlinnan HaO:ssa. Maauimalaa koskeva prosessi on yksi esille nostettu kohta.

***************

 

 

Tampereen vuoden 2016 tilinpäätös ja vastuuvapaus

 

Vastuuvapauden kannalta menee mielenkiintoiseksi. kaupunginhallitus käsitteli ja hyväksyi 3.4.2017 omalta osaltaan vuoden 2016 tilinpäätöksen.

 

Onko mahdollista myöntää tili- ja vastuuvapaus tilivelvollisille, kun kaupunginhallituksen päätöksessä eikä tilinpäätöksessä ole mainintaa, että Hämeenlinnan HaO:ssa ja Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on vireillä valituksia, jotka nimenomaan kohdistuvat myös vuoden 2016 talousarvioon ja lisätalousarvioon?

Jaa, että mitkä;

  • tapa, jolla maauimalahanke "uitettiin" talousarvioon, "maauimala -case" Hämeenlinnan HaO ohitti ja hylkäsi.

  • määrärahan lisääminen talousarvioon vaikka johtokunta ei sitä esittänytkään, "kaivinkone -case" Hämeenlinnan HaO ohitti ja hylkäsi.

  • miten valtion osuus rantatunnelin rahoituksessa kirjataan talousarvioon

  • lisätalousarvio ja menojen laskennallinen esitystapa valtion osuuden esittämisessä rantatunnelin rahoituksessa

  • Kansi- ja Areena -päätös- ja asian valmistelumenettely on Korkeimman hallinto-oikeuden tutkittavana

  • raitiontien suunnittelun jatkaminen, vaikka valtuusto asetti 2014t tiukat reunaehdot.

Tili- ja vastuuvapauden myöntämiseen ei ole edellytyksiä, jos tarkasti otetaan. Mutta, tämä on nyt pohdiskelua.

 

Vastuullinen tilintarkastaja vaihtui - miksi?

Kaupungin sivulta on luettavissa mm. Valtuusto valitsee toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastusta varten yhden tai useamman tilintarkastajan ja että,

 

Tampereen kaupungin tilintarkastajana vuosina 2013 - 2017 toimii BDO Audiator Oy vastuullisena tarkastajana Ulla-Maija Tuomela JHT, KHT. Huom. kaupungin sivulla oleva tieto ei pidä paikkaansa. Tuomela aloitti vasta 2.11.2016.

 

Vastuullisen tilintarkastajana on toiminut 2013 lukien 2.11.2016 saakka Pasi Leppänen. Hän on siirtynyt toiselle työnantajalle. Tulee mieleen, koska tilintarkastaja toimii virkavelvollisuudella, näkikö Leppänen parhaaksi siirtyä muihin hommiin, kun hän huomautti vuoden 2015 tilintarkastuksessa kaupungin taloudenpidosta ja näki, että huonompaan suuntaan mennään? Mene ja tiedä, spekulointia ei kannata tehdä.

 

Toivotan Ulla-Maija Tuomelalle onnea ja menestystä Tampereen kaupungin tilintarkastajana. Voit ottaa yhteyttä. 

 

***************

 

 

Huomioita Tampereen vuoden 2016 tilinpäätöksestä

 

TASEEN TUNNUSLUVUT, peruskaupunki

                                                            2016    2015           Huomio

Omavaraisuusaste,                                 % 61     65             Omavaraisuusasema huononee

Suhteellinen velkaantuneisuus,                % 46     40             Velkaantuneisuus kasvaa

Kertynyt ylijäämä, 1 000 euroa           524 405     541 369     Ylijäämä pienenee

Kertynyt ylijäämä, euroa/asukas            2 298     2 405        Ylijäämä pienenee

Lainakanta 31.12., 1 000 euroa          488 317     398 831     Lainakanta kasvaa

Lainat, euroa/asukas                            2 140     1 772        Velkaantuneisuus kasvaa

 

 

Miten meni Särkänniemellä ja sähkölaitoksella?

Tampereen Särkänniemi Oy:n liikevaihto pieneni vuodesta 2015 5 % vaikka kävijämäärät säilyivätkin ennallaan. Tilikauden tulos oli tappiota -0,3 milj. euroa, mikä oli 1,0 milj. euroa edellisvuotista heikompi.

Tampereen Sähkölaitos -konsernin tilikaudenylijäämäksi muodostui 25,2 milj. euroa. Tämä on Tampereen timantti, lypsävä lehmä, jota ei pidä myydä. Olkoonkin, että sitä kautta on paikattu verotuloja, piiloverotusta.

Tampereen Energiantuotanto Oy, Tampereen Kaukolämpö Oy ja Tampereen Sähkönmyynti Oy sulautuivat vuoden 2016 alusta. Vuoden 2016 aikana valmisteltiin kaupungin omistamien voimalaitosten, sähköasemien ja pumppaamoiden rakennusteknisten osien myynti Tampereen Sähkölaitokselle, Sähköverkolle ja Veralle. Kaupunginhallitus teki myyntipäätöksen joulukuussa 2016, mutta päätöksen lainvoimaisuus siirtyi vuoden 2017 puolelle ja noin 33,0 milj. euron luovutustulo kirjautuu vuodelle 2017. Jos em. 33 milj. euroa olisi saatu kirjattua vuodelle 2016, olisi kaupungin tulos plussalla. On tuo kirjanpito vaan merkillistä!

Ja sitten maauimala. Kuluja oli 540 000 euroa. Maauimala on aiemmin ollut tarkoitus toteuttaa leasingrahoituksella. Uuden päätöksen mukaisesti maa-uimala toteutetaan kaupungin omana investointina. Leasingiin kertyneet maauimalan suunnittelukulut siirrettiin hankkeelle ja sille ei ollut määrärahaa vuodelle 2016.Määräraha on vuodelle 2017 ja kokonaiskustannusennuste on urakkasumman mukainen. Totean vain, että Hämeenlinnan HaO:ssa on valitus tavasta, millä tämä "uitettiin" talousarvioon. Maauimala ei saanut valtion avustusta.

Rantaväylän tunneli. Tilinpäätöksessä hehkutetaan, että tunneli valmistui puoli vuotta etuajassa. Miten tuonkin nyt ottaa, kun päätös tehtiin tunnelihankkeesta, johon sisältyi kaksi maanalaista tunnelia. Hankekokonaisuutta rakennetaan edelleenkin.

Ratikka. Kaupunginvaltuusto teki merkittävän päätöksen marraskuussa 2016, päättämällä raitiotien rakentamisen aloittamisesta. Tätä edelsi raitiotieallianssin kehitysvaihe, jonka perusteella syntyi tavoitehinta 238,8 milj. euroa raitiotien toteuttamisen osalle 1 (Keskusta-Hervanta, Keskusta-Kaupin kampus). Osan 2 (Keskusta- Lentävänniemi) hinta tarkentuu tulevassa kehitysvaiheessa. Valtio osallistuu raitiotien toteuttamiseen noin 71 milj. eurolla. (= n. 30%/250 milj. euroa) Raitiotien allianssin toteuttamissopimus allekirjoitettiin marraskuun lopulla 2016 ja rakentamistyöt on käynnistetty.

Päätöksestä on useita valituksia Hämeenlinnan HaO:ssa. Kaupunginvaltuusto päätti 14.6.2014 reunaehdoista, joiden toteutuessa voidaan suunnittelua jatkaa. Kokonaishinta max 250 milj. euroa (sis. e, 1. ja 2. vaiheet), valtio osallistuu 30 %:lla ja on toteuttamiskelpoinen.

Vaunuhankinnasta tehtiin myös päätös syksyllä 2016. Ennen varsinasta rakentamispäätös. Hankintapäätöksestä on valitettu markkinaoikeuteen.

***************

 

 

Eikö Tampereella osata vieläkään laatia tarjouspyyntöjä?

(Tamperelainen 31.3.17) Korkein hallinto-oikeus on määrännyt Tampereen kaupungin järjestämään uuden kilpailutuksen päiväkotien kaappisängyistä ja lokeronaulakoista. Tampereen kaupungin Tampereen Logistiikka Liikelaitos (nyk. Tuomi Logistiikka Oy) järjesti päiväkotikalusteista kilpailutuksen vuonna 2015.

Kilpailutuksen voitti Kuopion Woodi Oy. Kilpailuun osallistunut Aarnon Puu Oy valitti kilpailutuksesta ensin markkinaoikeuteen ja myöhemmin KHO:n. Aarnon Puu Oy totesi valituksessaan, että kilpailutuksessa oli vaadittu standardin mukaisia kalusteita, mutta standardia ei ollut määritelty mitenkään. Lisäksi Aarnon Puu Oy väitti, että kilpailutuksen voittaneen yrityksen sänkykaappi ei täytä lastenkalusteilla asetettuja voimassaolevia standardeja.

KHO päätti, että jos kaupunki haluaa hankkia kaappisänkyjä ja lokeronaulakoita, kilpailutus on järjestettävä uudelleen. KHO kehottaa kaupunkia huomioimaan kilpailutuksessa julkisia hankintoja koskevat oikeusohjeet.

Kaupunki joutuu maksamaan Aarnion Puu Oy:n oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat reilut 5 000 euroa. Hankinnan kokonaisarvo on noin reilut 860 000 euroa.

Tampereen taitoa hoitaa kilpailutus kunnolla, on epäilty jo pitkään. Tässä oli kysymys vajaan miljoonan hankkeesta. Kun on kyseessä satojen miljoonien hanke, tällainen "vähän sinne päin" asenne ei vetele. Kaupungin on perittävä oikeudenkäyntikulut tarjousasiakirjat laatineilta henkilöiltä.

***************

 

Tampereen kaupungille 2016 maksetut osingot:

  • Tampereen Sähkölaitos Oy: 4 580 000 euroa

  • Finnpark Oy: 500 000 euroa

  • Tampereen Särkänniemi Oy 500 000 euroa

  • Tampereen Palvelukiinteistöt Oy 500 000 euroa

  • YH Kodit Oy 373 000 euroa

  • Coxa Oy 256 000 euroa

  • Pikespo Invest Oy 74 000 euroa

Osingot yhteensä: 6 783 000 euroa.

 

Vaikka tuo sähkölaitoksen osinko onkin piiloverotusta, niin olkoon. Sähkölaitoksen myyntiä ei tule missään tilanteessa valmistella, enkä kannata sen myyntiä.

 

***************

 

 

Tampereen taloudessa ei näy paranemisen merkkejä.

Kh käsitteli 6.3.17 kaupungin vuoden 2016 tilinpäätösennustetta. Sen mukaan tulos on 21,3 milj. euroa alijäämäinen ja tilikauden alijäämä 17,0 milj. euroa. Tilikauden tulos muodostui 8,1 milj. euroa muutettua talousarviota paremmaksi, jos tästä lohtua halutaan hakea.

Merkittävin poikkeama vuosisuunnitelmaan nähden oli Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen toimintakulujen 10,4 milj. euron ylitys. 
Toimintatuotot ylittyivät 5,2 milj. eurolla. Nettomenot - 5,2 milj. euroa.

Lasten ja nuorten kasvun tukemisessa kulut ylittyivät 3,7 milj. euroa ja tuotot alittuivat 0,3 milj. euroa. Nettomenot - 4 milj. euroa.

Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen palveluissa kulut ylittyivät 2,8 milj. euroa ja tuotot alittuivat 0,9 milj. euroa. Nettomenot 3,9 milj. euroa.

Nettoinvestoinnit ovat 226,7 milj. euroa, mikä alittaa 35,5 milj. eurolla muutetun talousarvion.

Lainakanta kasvoi 89,5 milj. eurolla ja asukaskohtainen lainamäärä oli vuoden lopussa 2.140 euroa.

On se hyvä, että olen pitänyt päiväkirjaa näillä sivuilla. Voi tarkistaa, mitä esitin keinoiksi vuonna 2012 kaupungin talouden kohentamiseksi. Katso täältä säästöt.

 

Alla olevassa taulukossa graafia Tampereen talouteen vaikuttavista luvuista. Tässä muodossa niitä ei tuoda julki.

 

Lahteet:     Pirkanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatasukset

                 Tampereen tilinpäätökset 2012 - 2016

 

Selitykset: Tampereen väestön kasvu (punainen viiva)

                Velkaa/työllinen (vihreö viiva) 

                Velkaa/asukas (tummemman sininen viiva)

                Työttömien määrä (violetti viiva)

                Työllisten määrä (turkoosi viiva)

 

***************

 

Vuoden 2017 talousarvio hallinto-oikeuden tutkittavana

Jätin talousarviosta kunnallisvalituksen Hämeenlinnan HaO:n. Perustelin valitustani seuraavilla seikoilla; talousarviossa ei ole ilmoitettu lain edellyttämiä kuntakonsernin talouden vastuita ja velvoitteita, talousarviota ja -suunnitelmaa ei ole laadittu siten, että ne toteuttaisivat kuntastrategiaa ja, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Katsoo myös, että kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet on esitetty vain osittain. Käsitykseni mukaan on lainvastaista laatia edelleen  alijäämäinen budjetti ja myös talousarvion sitovuuteen liittyvä toimivallan siirto on laiton.

Tampereen kaupunginhallitus antoi 13.2.2017 vastauksen valitukseen. Mielenkiintoinen kohta vastauksessa oli seuraava

"Kuntalain mukaisesti Tampereen kaupungin vuoden 2017 talousarvio turvaa hyvin edellytykset kaupungin tehtävien hoitamiseen. Talousarvioon on otettu varainhoitovuoden 2017 aikana vastaanotetuista tuotannontekijöistä aiheutuvat menot ja muut menot, joihin kaupunki on vuoden 2017 aikana sitoutunut sekä varainhoitovuoden 2017 aikana suoritteiden luovuttamisesta aiheutuvat ja muut lopullisesti kunnalle kuuluvat tulot. Talousarviossa on mukana kaikki tiedossa olevat menot ja tulot."

Jokin ei nyt täsmää, toisaalta kaupunginhallitus kertoo 6.2.2017, että talousarvion hyväksymisen jälkeen on ilmennyt muutostarpeita tuloihin ja menoihin. Muutosesitykset koskevat pääosin vuodelta 2016 aiheutuvia investointihankkeiden uudelleenbudjetointeja aikatauluissa tapahtuneiden muutosten vuoksi. Lisäksi valtionosuuksien tarkentuminen vaikuttaa valtionosuuksien määrään, toisen asteen ammatillisen koulutuksen sekä konsernihallinnon talousarvioon. Mutta, toisaalta kaupunginhallitus antaa 6.2.2017 hallinto-oikeudelle vastauksen, että talousarvio turvaa hyvin edellytykset kaupungin tehtävien hoitamiseen.

Valtuusto hyväksyi  20.2.2017  1. tämän vuoden lisätalousarvion, vain n. 3 kuukautta talousarvion vahvistamisen jälkeen. Tapa, että talousarviota "rakennetaan" ajan kulumisen mukaan, ei ole lain hengen mukainen.

Minulla on aikaa 5.4.2017 saakka antaa vastaselitys kaupunginhallituksen vastaukseen.

***************

 

Tampereen kaupunginvaltuuston kokous 20.2.2017

  • Lista oli pitkä. Nostan tähän taloudenpitoon liittyvät kohdat:
  • Muutosten tekeminen vuoden 2017 talousarvioon. Talousarviomuutosesityksestä on luettavissa, että toimintakate heikkenee, valtion osuudet pienenevät ja investointimenot kasvavat. Vuoden 2017 alijäämä kasvaa 16,493 milj. eurosta 20,293 milj. euroon. Investointimenot kasvavat 221,466 milj. eurosta 248,771 milj. euroon. Investointien rahavirta kasvaa 182,959 milj. eurosta 210,264 milj. euroon.
  • Talousarvion laatiminen sitä mukaa kun vuosi etenee, ei ole lain hengen mukaista.  Tuo uudelleen budjetointi on mielenkiintoista. Varsinaisen talousarvion käsittelyssä olisi mahdollista esittää samat menot, jotka tuodaan sitten muutaman kuukauden päästä lisätalousarviona päätettäväksi.

Hallinto-oikeudella on pähkäilemistä, kun liitän lisätalousarviopäätöksen liitteineen sen pyytämään vastaselitykseen.

 

***************

 

 

Näköalojen kaupunki syntyy yhteistyöllä

 

Vuosi 2017 on lähtenyt hyvin käyntiin, myös Tampereella. Pormestari Anna-Kaisa Ikonen kirjoitti 5.2.2017 AL:n Näkökulmassa; "Näköalojen kaupunki syntyy yhteistyöllä. Kyse on toimintatavan muutoksesta. Tällä valtuustokaudella on tehty päätöksiä, jotka vaikuttavat pitkälle Tampereen tulevaisuuteen.

 

Kyllä, olen harvinaisen samaa mieltä tästä. Vaikuttavat tulevaisuuteen niin hyvässä kuin pahassa. 

 

Kirjoitin lyhyen vastauksen AL:n pormestarin kirjoituksesta. Lehti julkaisi sen 15.2.2017.

Vastauksena pormestari Anna-Kaisa Ikosen AL:n Näkökulmakirjoitukseen 5.2.2017 haluan sanoa seuraavaa;

Olen samaa mieltä pormestarin kanssa siitä, että tällä valtuustokaudella tehdyt päätökset vaikuttavat pitkälle Tampereen tulevaisuuteen, niin hyvässä kuin pahassa.

Pormestarin mukaan isot asiat ovat edenneet hyvin, koska yhteistoiminta puolueiden kesken on toiminut hyvin. Tosiasiassa kaupunkia on kehitetty valtakoalition voimin. Ns. oppositiopuolueet ovat olleet sivussa suunnitelmien valmistelusta. On saatu lausua, on luvattu kuunnella mutta ei ”kuultu”. Pienryhmien mielipiteet ovat olleet tuuleen huutelua.

Pormestari hehkuttaa sillä, että valtiolta on saatu isoihin investointeihin rahoitusta ennätysmäärät. Kyllä, ratikkaankin valtio lupasi 71 milj. euroa, ja Tampere (ratikkayhtiö) velkaantuu yli 310 milj. euroa. Samoin kävi tunnelin osalta. Pormestarilta jäi mainitsematta, että tunneli on torso. Täyteen toimintakuntoon saattaminen vaatii vielä n. 30 milj. euroa. Kansi ja Areena -hanke on KHO:n tutkittavana. Suunnitelmat ovat muuttuneet päätöksen jälkeen.

Tampere on velkaantunut raskaasti. Siihen osaltaan vaikuttaa valtion osuuksien leikkaukset, mutta yksi tekijä on kantokykyyn nähden liian suuret investoinnit. Ei ole olemassa kahta rahapussia.

Kh esittää 6.2.2017 lisätalousarviota, jolla saadaan tämän vuoden tulosennuste plussalle. Lain mukaan talousarviomuutokset eivät ole mahdollisia. Tämäkin asia on Hämeenlinnan HaO:n tutkittavana.

 

Varsinaista hehkutusta. Hassulta tuntuu, että tämän vuoden talousarvion vahvistamisesta on kulunut vajaa 3 kuukautta, niin siihen tehdään merkittäviä muutoksia. Tämän vuoden tilinpäätösennustekin saadaan näyttämään plussaa sähkölaitoksen kiinteistöjen myyntitulojen kirjauksella. varsinainen temppu.

 

Ottaen huomioon, että tämän vuoden varsinaisesta talousarviosta on valitus HaO:ssa, talousarvion laadinnan ja päätöksen yhteydestä tehtyjen lainvastaisuuksien vuoksi, niin lisätalousarvion laadinta osoittaa huonoa harkintaa ja välinpitämättömyyttä olemassa olevia säännöksiä ja määräyksiä kohtaan. No, aika näyttää kuka on oikeassa.

Mutta, tosiasia on. että talousarvion laatiminen sitä mukaa kun vuosi etenee, ei ole lain hengen mukaista.

 

Debatti jatkuu. Tampereen kaupungin rahoitusjohtaja Jukka Männikkö vastasi AL 20.2.17, minä annoin siihen vastauksen AL:n, mutta sitä ei julkaistu. Täältä näet debatin kulusta enemmän.

 


 

2016

 

 

Tulevaisuusinvestointeja ja lisää velkaa - uutisia samassa lehdessä

 

Laitoin Tamperelaiseen tällaisen kommentin konsernijohtaja Yli-Rajalan kirjoituksesta.

 

Paikallislehden samassa (Tamperelainen 14.12.16) numerossa oli kaksi Tampereen taloudenpitoon liittyvää juttua. Konsernijohtaja Juha Yli-Rajala kertoo kuntataloudesta ja tulevaisuusinvestoinneista ja toisena oli että, kaupunki hakee 60 miljoonan euron lainaa.

Avataan näitä vähän. Konsernijohtaja Yli-Rajala kertoi, kuinka pieni (suuri) lainamäärä asukasta kohden oli vuoden 2015 tilinpäätöksen mukaan peruskaupungin (1772 €) euroa ja kaupunkikonsernin osalta (5372 €). Huono peruste on verrata Tampereen velkaantumista kahteen velkaisimpaan kaupunkiin. Velan kokonaismäärä ratkaisee. Eikä tule pitää itseisarvona pyrkimistä suurimmin velkaantuneiden kaupunkien joukkoon. Vertailuksi olisi pitänyt ottaa mukaan myös verrokkikaupunkien työttömyysaste. Siinä Tampere on, valitettavasti, kärkisijalla.

Edelleen Yli-Rajala korostaa sitä että, valtuuston kunnalle ja kuntakonsernille asettamien toiminnan ja talouden tavoitteiden tulee toteuttaa kuntastrategiaa, turvata edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen sekä ottaa huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet.

Kysymys, miksi Tampere toimi siten kuin konsernijohtaja kirjoittaa ja laki edellyttää? Vuoden 2017 talousarvioon ei ole kirjattu konsernin vastuita eikä velvoitteita eikä myöskään ole kirjattu kaikkia tiedossa, saatavilla olevia tuloja?
 

Sitten tuo 60 milj. euron laina. Muistelen, että aikaisemminkin on käytetty samoja perusteluja isoa lainaa haettaessa. Siis, että sitä käytetään koulujen, päiväkotien ja terveydenhoidon rahoittamiseksi. Pitäisi pikkuhiljaa tulla kuntoon. Olisi reilumpaa sanoa, että rahoitusta tarvitaan mm. tunnelin, ratikan ja kansiareenan rahoitukseen, vai mitä?

Tulevaisuusinvestoinnit ovat järkeviä silloin, kun ne eivät ylitä kunnan taloudellista kantokykyä eivätkä kuntalaisten henkistä sietokykyä.

 

***************

 

 

Tampere on kehittänyt ikiliikkujan

 

Tampere kaupunki myy Tampereen Sähkölaitokselle rakennukset, joissa Sähkölaitos on tähän asti ollut kaupungin vuokralaisena.

Kaupunki omistaa osan Tampereen Sähkölaitos Oy:n voimalaitosten, sähköasemien ja pumppaamoiden rakennuksista. Sähkölaitos on rakennuksissa vuokralaisena ja omistaa niiden laitteet.

Kaupunki realisoi omaisuuttaan investointien rahoittamiseksi. Tätä ne kerskainvestoinnit teettävät.

Rakennukset myydään Tampereen Sähkölaitos Oy:lle hintaan 28,7 miljoonaa euroa ja Tampereen Sähköverkko Oy:lle hintaan 4,2 miljoonaa euroa.

Joitain vuosia sitten samaiset rakennukset siirrettiin kaupungille Tilakeskuksen hallintaan, jolle sähkölaitos on maksanut vuokraa.

Hölmöläisten hommaa, rahaa siirretään taskusta toiseen. Suunnitelma tuntuu erikoiselta, sillä kaupunki on itse Tampereen Sähkölaitos -konsernin ainoa omistaja. Toisaalta kaupunki pystyy näin irrottamaan yli 30 miljoonaa euroa rahaa nostamatta esimerkiksi veroprosenttia.

Valmistellaanko tässä Sähkölaitoksen myyntiä? Se on helpompi myydä kiinteistöineen.

 

***************

 

 

Vuoden 2017 talousarvio julki

 

Pormestari julkisti vuoden 2017 talousarvion 24.10.16. Ajankohta on mielenkiintoinen. Aamupäivällä julkaistiin 18,8 milj. euroa alijäämäisenä. Sitten tuli päätettäväksi ratikka. Oli varmasti pormestarin esikunnalle yllätys, että päätös pöydättiin. Miten, mikä oli operaation takana? Jos ratikka olisi hyväksytty niillä tiedoilla mitä esitettiin, talousarvion käsittelyssä ei olisi voitu enää purkaa ratikkapäätöstä, kohonneista kustannustiedoista huolimatta.

 

Raitiotie. Talousarvio piti sisällään ratikan myös ratikan nousseet kustannukset. Pormestari ilmoittaa, että ne ovat 460 milj. euroa! Melkoinen nousu 13.6.16,jolloin valtuusto päätti lisätalousarviosta ratikan suunnitteluun. Silloin vielä tiedossa oli 16.6.14 raamitettu 250 milj. euroa. 5.9.16 kustannukset olivat 283 milj. euroa. Mikä lienee totuus, aika näyttää. Rahoitus ratikkaa varten vasta sitten kun, päätös on saanut lainvoiman.

 

Suora lainaus talousarviokirjan sivulta 35: "Raitiotiehankkeen kokonaiskustannusten arvioidaan olevan noin 460 milj. euroa. Ennen vuotta 2017 on raitiohankkeesta kertynyt kustannuksia noin 14 milj. euroa. Ohjelmatoimiston kustannukset vuosina 2017–2021 ovat noin 7,5 milj. euroa, raitiotien rakentamisen osuus on 282,9 milj. euroa, kalustohankinnan noin 97,5 milj. euroa sekä raitiotien rakentamisen ulkopuolisen katu- ja ympäristörakentamisen 56,6 milj. euroa. Valtio on sitoutunut osallistumaan hankkeen toteutuskustannuksiin 71 miljoonalla eurolla. Vuonna 2017 hankkeeseen arvioidaan saatavan valtion rahoitusosuutta noin 13,5 milj. euroa."

Tiedoksi, valtion budjetti 2017 EI sisällä ratikkarahaa. Suunnittelurahan käytöstä on valitus Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa. Valtion budjettiin esitetään 18.11.16  täydennystä; vuosille 2017/-, 2018/15,8 milj. euroa, 2019/19,6 milj. euroa, 2020/ 35,6 milj. euroa, yhteensä 71 milj. euroa. Miten rahat ilmoitetaan kaupungin talousarviossa, näytetäänkö kyseisenä vuotena tai jonain muuna?

 

Tunneli. Valtion tälle vuodelle myöntämää 33 milj. euroa ei näy talousarviossa. Venkoilua sanoisin minä. Lainaus; Muut maksuvalmiuden muutokset -erässä on huomioitu valtion Rantaväylän tunnelin ja raitiotiehankkeisiin jälkikäteen maksamat rahoitusosuudet; investointien rahavirrassa on huomioitu rahoitusosuudet suoriteperusteisesti ja muut maksuvalmiuden osuudet erässä näkyy suoriteperusteisten ja maksuperusteisten tilitysten ero talousarviovuosina."

Hämeenlinna hallinto-oikeus ottaa kantaa, että pitääkö valtion rahoitusosuuden näkyä talousarviossa samana lukuna, mitä valtion budjetissa myönnetty.

 

Muutamia lukuja:

Tuloveroprosentti pysyy entisellään, 19.75. Tähän vaikuttaa ensi kevään kuntavaali, mutta vuoden 2018 talousarvioon ennustan nostoa.

Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistövero nousee 0,50 prosentista 0,55 prosenttiin. Tämä vaikuttaa erityisesti omakotitaloissa asuviin erottelematta huono - tai hyvätuloisia.

Lainat 2506 euroa/asukas. Ts. n. 5000 euroa veronmaksaja. Lainaluvussa eivät ole mukana konsernilainat.

 

Ps. jaaha, taas ollaan perimässä Tampereelta väärin perustein myönnettyjä rahoja.

 

Korjauslista vuoden 2017 talousarvioon, kh 31.10.16

s. 35 ja 73) Poistetaan lause: ”Raitiotien kokonaiskustannusten arvioidaan olevan noin 460 milj. euroa.” Pormestari luulee, että ratikan kustannukset pienenevät sillä, kun poistetaan luvut talousarviosta.

s. 106) Linnainmaan hyvinvointikeskus osa 2, poistetaan Kämmenniemi: ”Hyvinvointikeskuksen käyttöönoton myötä luovutaan Pellervon kirjastosta ja Atalan ja Kämmenniemen terveysasemasta toimintoineen, Takahuhdin entisestä terveysasematalosta sekä Tasanteen, Leinolan ja Linnainmaan nuorisokeskuksista että muutamista pienistä suun terveydenhoidon ja neuvolan toimipisteistä.”

s. 124) Lisätään: ”Kansi ja Areena -hankkeessa varaudutaan toteuttamaan vuoden 2017 aikana toteutussopimuksen mukaisesti hankkeen vaatimia ratamuutoksia, aloitetaan Kannen sekä hankkeeseen liittyvän infran rakentaminen. Vuonna 2017 varataan Kannen rakentamiseen 5,5 milj. euroa ja infran rakentamiseen 2,05 milj. euroa.

Määrärahaa käytetään edellytyksellä, että hankkeeseen saadaan myönteiset sijoituspäätökset ja hankkeen rakentaminen käynnistyy.”

*************** 

 

 

Tampereen talous ei kestä epärealistisia hankkeita 

Konsernijohtaja Juha Yli-Rajala vaatii, että Tampereen on sopeutettava menonsa vastaamaan paremmin tuloja. Kyllä, silloin on otettava huomioon kaikki menot, myös investoinnit.

 Yli-Rajala kannanotossaan kertoo yksipuolisesti vain palvelutarpeiden kasvusta ja verotulojen vähyyden aiheuttamasta ongelmasta. Tämä on osa totuudesta.

 Merkittävä syy Tampereen talouden ahdinkoon on luettavissa välitilinpäätöksestä. Ylisuuret investoinnit, vaikka ratikan ja kansiareenan rakentamista ei ole vielä aloitettukaan.

 Tampere ei ole viime vuosi­na kyennyt tulorahoituksellaan kattamaan menojaan, vaan vuosittaisten toimin­tamenojen ja investointien kattamistarve on hoidettu lainarahoituksella

 Kaupungin maksuvalmiutta mittaavan investointien tulorahoitusprosentin ennus­te on 22,2 prosenttia, mikä on hyvin alhai­nen tulorahoituksen riittävyys, sillä kuntien pitkän aikavälin hyvä tavoitetaso on yli 70 prosenttia. Ts. mitä alhaisempaa on tulorahoitus, sitä enemmän pitää siirtää rahaa pois muualta, mm palveluista tai ottaa lisää velkaa. Tämä on kierre, joka on katkaistava jäädyttämällä ei pakolliset investoinnit.

 Yli-Rajala ei ottanut kirjoituksessaan kantaa myöskään ratikan kasvaneisiin kustannuksiin. Olisi maksajiin nähden kohtuullista, että tuodaan julki kaikki tiedossa olevat kustannukset, kuten ratikan infra 283, vaunut 97, oheisinvestoinnit 57 ja ylitysvara 35 milj. euroa, yhteensä n. 472 milj. euroa.

Miten ratikasta aiheutuneet kustannukset aiotaan hoitaa, on hyvin visusti kätketty myös vaikutusten arvioinnissa ja yleissuunnitelmassa. Tämä on oleellisen tärkeä tieto päätöksentekijöille, koska ratikan kustannukset heiluttavat kaupungin taloutta vuosien, vuosikymmenien ajan.

Tampereen lainamäärä ylittää muutaman vuoden päästä miljardin rajan. Laskutaitoiset voivat laskea, mikä vaikutus lainanhoitokuluilla on kaupungin talouteen, jos se on 5 -10 vuodenkuluttua noussut nykyisestä vaikka 10-15 %-yksikköä.

Kuntalaki velvoittaa kuntaa huolehtimaan tulorahoituksen riittävyydestä ja maksuvalmiuden säilyttämisestä. Suunnitellun toiminnan ja hankkeiden on oltava realistisia suhteessa käytettäviin varoihin. Ottaen huomioon ratikkahankkeen kokonaiskustannukset ja kansiareenan kustannukset, hankkeet eivät ole realistisia ja ovat ylittäneet jo nyt Tampereen taloudellisen kantokyvyn.

*************** 

 

Säästöjä pitäisi löytyä - menoreikiä ei tilkitä

 

"Tampereen on sopeutettava menonsa (AL 5.10.16) vastaamaan nykyistä paremmin tuloja. Kuntalaisten on syytä varautua siihen, että palveluja karsitaan". Näin sanoo konsernijohtaja Juha Yli-Rajala. On se vaan merkillistä, että suurvisiiri Yli-Rajala ei puhu mitään suur- ja kerskainvestoinneista.

 

Tässä surkuhupaisa Härmälän kaatopaikkacase Millä tasolla on yhteisten varojen käytön valvonta, kysyn minä!

Skitsofreeninen tilanne, säästöjä pitäisi löytyä, mutta samanaikaisesti paljastuu yllättäviä. Täältä on nähtävissä, mikä meitä on odottamassa ratikan puoleksi peitellyt kustannukset.  

 

Palvelujen ja materiaalien ostojen ennustetaan olevan tänä vuonna 704,3 milj. euroa. Täältä on löydettävissä helposti kymmenien miljoonien säästöt. Voin tulla konsultiksi kahvipalkalla.

 

Pormestariohjelma ei ole noudatettu

(AL 14.1016) Tampereen tavoitteena on ollut saada kaupungin talous tasapainoon kuluvan valtuustokauden aikana. Anna-Kaisa Ikosen (kok) pormestariohjelmaan kirjattiin, että tilikauden tulos olisi ylijäämäinen viimeistään vuonna 2015. Nyt kaupunki tiedottaa, että tavoitetta talouden tasapainosta ei saavuteta. Kaupunki on tekemässä alijäämäisen tuloksen kuudetta vuotta peräkkäin. Epäluottamuslauseen ansaitsevaa toimintaa!

 

Kaupungin mukaan tilikauden huono tulos on seurausta hyvinvointipalvelujen kasvusta. Toimielimet ylittävät niille talousarviossa osoitetut määrärahat. Terveyden ja toimintakyvyn ydinprosessi ylittää ennusteen mukaan toimintamenonsa 12,5 miljoonalla eurolla. Ikäihmisten palveluissa ylitys on 5,1 miljoonaa euroa ja lasten ja nuorten palveluissa 4,3 miljoonaa euroa. Investointien osuutta kaupunki EI halua kertoa.

 

Tarkastuslautakunta huomauttaa, että talousarvioon tehtävät muutokset on esitettävä valtuustolle talousarviovuoden aikana silloin, kun muutos on katsottu tarpeelliseksi. Tämä oli mahdollista kuntalain 1995 mukaan, mutta vuoden 2015 kuntalaki ei anna tähän mahdollisuutta, vaan talousarvio on laadittava pitäväksi. Ja hyvä niin, tällä estetään (ainakin tavoitellaan) ns. korruptiiviset päätökset.

 

 

Välitilinpäätös 1-8/16, synkkää, synkkää...

 

Elokuun välitilinpäätöksen mukaan vuoden 2016 tilinpäätösennuste on -42,5 miljoonaa euroa. Välitilinpäätöksestä on luettavissa, että kunnallisverotuotto ennusteen mukaan vuonna 2016 2 % enemmän kuin vuonna 2015. Ei auta Tampereen mielikuva vetovoimaisena kaupunkina, "hyviä" veronmaksajia tulee muuttajien joukossa vähän. Rikkaat ohittavat Tampereen sujuvasti, asettumalla mm. Pirkkalaan.

 

Yhteisöverontuotto odotus on 22,7 % miinuksella. Tämä osoittaa, ettei yritysten toimintaedellytyksistä ei ole huolehdittu riittävästi. Yrityksiä on siirtynyt naapurikuntiin ja lopettanut.

 

Yksi merkittävä syy on kirjattu talousraporttiin. Investointien tulorahoitusprosentin ennuste on 22,2 %, mikä on hyvin (liian) alhainen. Hyvä tavoitetaso on 70 %. Ts. mitä pienempi tulorahoitusprosentti on, sitä enemmän joudutaan käyttämään palveluihin tarkoitettuja investointeihin.

 

Ei riitä, että valtio ja kunnat velkaantuvat. Myös' yksityistalouksilla on sama suunta, velan määrä kasvaa.

 

***************

 

 

Julkisissa hankinnoissa voitaisiin säästää

 

Suomen talouteen olisi saatavissa lisää tehoja ja uutta vauhtia, (KD lehti 13.9.16) jos edes osa kuntien ja valtion yhteensä noin 35 miljardin euron hankinnoista tehtäisiin tulosperusteisesti. Säästöpotentiaali on Sitran mukaan jopa puoli miljardia euroa.

 

Alla konsernijohtaja Juha Yli-Rajala tuskailee, että ollaan todella pahassa liemessä. Niin ollaan, mitä pitäisi tehdä? Joku viisas on aikoinaan sanonut jotenkin tähän tyyliin, että on tunnettava menneisyys jotta voisi ymmärtää nykyisyyden, ja jotenkin voisi varautua tulevaisuuteen. Älkää kysykö kuka sanoi.

 

Tampereen tilinpäätöksissä on menot jaoteltu karkeasti eri ryhmiin, eikä se se kerro tarkemmin rahan liikkeistä. Jos todella halutaan vaikuttaa jatkuviin alijäämiin, pitää, sen lisäksi että tarkastellaan tulopuolta, kiinnittää huomiota myös menoihin, ihan laskujen tarkkuudella. 

 

Säästöjä on löydettävissä runsaasti myös Tampereen hankinnoista ja muista rahojen siirroista. Tämä käy ilmi tutkiessani avoimeksi tullutta ostolaskudataa.  Alla taulukko (TULOSSA), johon olen kerännyt tiedot vuoden ostolaskudatasta vuodelta 2015. Kohteena kaikki ostot ja erikseen konsulttipalvelut. Miten laskut jakautuvat konsernihallinnon, tilakeskuksen ja Infran kesken. Huom. taulukko ei ole täydellinen ostolaskudatasta johtuen. Löytyy täältä PDF-nä.

 

Tunneliallianssi

Lemminkäinen Oy
Lemminkäinen Infra Oy
A-Insinöörit Suunnittelu Oy
Saanio & Riekkola Oy

 

Raitiotieallianssi

VR Track Oy
YIT Rakennus Oy
Pöyry Finland Oy
Ratatek Oy, allianssisopimuksella?

 

Tieto, mihin rahoja on aikaisemmin käytetty, on hyvä pohja talousarvion laadintaan. Kaupungin menoista on helposti löydettävissä miljoonien eurojen säästöt. Erityistarkasteluun pitää nostaa hankinnat, erityisesti konsulttipalvelut. Karrikoiden, jokainen hyllyn siirto, saranan vaihto tai liikennemerkin pystyttäminen ei vaadi konsultin laatimaa suunnitelmaa, avustuksiksi kirjatuista hankinnoista, jäsenmaksuista.

 

***************

 

 

"Nyt ollaan todella pahassa liemessä" - toteaa konsernijohtaja Juha Yli-Rajala

 

(Tamperelainen 20.8.16) Jälkiviisautta, ja pahasti. Tämän ennustin jo n. 15 vuotta sitten, kun Nokia vetoisesti tehtiin ylijäämäisiä tilinpäätöksiä. Talousarviokokouksissa oli kilpailua siitä, kuka pystyi esittämään mitä mielikuvituksellisimpia menoeriä kaupungin talouteen. Kyllähän valtuutetut osasivat luoda menoautomaatteja, jotka ovat nyt realisoituneet. Ehdotin silloin, että ylijäämistä rahastoitaisiin puolet "pahan päivän" varalle. Silloin ehdotukselleni lähinnä naurettiin, pitää investoida. Nyt sitä on investoitu ja investoidaan! Missä mennään, talous kuralla?

 

Vetoaminen valtion osuuksiin, yhteisöveron tuottoihin, ym. on jälkiviisautta. Nämä ovat olleet tiedossa jo monta vuotta, mutta onko asian johdosta tehty mitään. On jotakin kosmeettista, mutta Ei riittävällä ponnekkuudella. Päättäjät ovat omalta osaltaan itse vastuussa tämän hetkisestä tilanteesta.

 

Yli-Rajala puhuu toiminnasta ja palveluista sekä niihin kohdistettavista säästötoimista. Hän unohtaa tarkoituksellisesti investoinnit. Tosiasia on, että Tampere on ylittänyt kantokykynsä investoinneissa. Tällä on merkittävä vaikutus kaupungin talouteen. Väitteet siitä, että investoinnit eivät vaikuta käyttötalouteen, ovat vailla pohjaa. Esimerkkinä on käytetty yksityistalouden asunnon ostoa. Asunto ostetaan lainarahalla, jota maksetaan hiljalleen pois. Kaksi asuntoa maksaneena, voin sanoa, että kun korot ja lainan lyhennykset lähtivät pyörimään, vedettiin vyötä tiukemmalle. pidettiin puuropäiviä, ts. säästettiin missä voitiin, että löytyi rahat korkoihin ja lyhennyksiin. Se siitä investoinnista ja käyttötaloudesta.

 

Kaupungin investoinnit vaikuttavat käyttötalouteen sitä kautta, kun aletaan maksaa korkoja ja lyhennyksiä takaisin, silloin nämäkin rahat ovat poissa toimintamenoista. Kysyn vielä, eivätkö investoinnit vaikuta käyttö- ja toimintamenoihin?

 

Ote kh:n 29.8.16 kokouksen Tampereen talouskatsauksesta 07/16; "Kaupungin tulot eivät tänäkään vuonna kata palvelujen järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia. Alijäämäkierteen katkaisemiseksi on tulevina vuosina menot kyettävä sopeuttamaan käytettävissä oleviin tuloihin tai lisättävä tuloja. Tämä tarkoittaa käytännössä palvelujen vähentämistä tai verotuksen kiristämistä, tai näitä molempia.” Ja edelleen...

"Tilikauden tulos on jälleen painumassa vahvasti alijäämäiseksi ja vuodesta 2016 on tulossa kuudes peräkkäinen alijäämäinen vuosi. Lisäksi vuoden kaupunginhallituksen vuoden 2017 talousarviokehyksessä tilikauden tulos on noin 20 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupungin taloudellinen tilanne edellyttää toimintojen tehostamista, menokasvun hillitsemistä sekä tulojen kasvattamista. Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017–2020 taloussuunnitelman valmistelussa on esitettävä toimenpiteitä toiminnan ja talouden yhteensovittamiseksi.”

 

***************

 

Valtion budjetti 2017

Valtiovarainministeriön talousarvioehdotusvuodelle 2017 julkaistiin 12.8.16. Budjettikirjassa ei ole mainintaa Tampereen ratikasta eikä kansiareenasta. Ts. eivätkö hankkeet ole saamassa vuonna 2017 varsinaisen budjetin kautta valtion rahaa? Tunnelirahoitus v. 2017 oli aikaisempien päätösten mukaisesti 33 milj.euroa.

Ihme salakähmäisyyttä. Liikenne- ja viestintäministeriön budjettiehdotus kuitenkin sisältää maininnan "Hallituksen kehysriihessä huhtikuussa 2016 tehtiin päätös Raide-Jokerin ja Tampereen raitiotien valtionavustuksesta. Liikenne- ja viestintäministeriö tulee täydentämään talousarvioehdotustaan näiden hankkeiden osalta syksyllä 2016." Miksi tätä ei kirjattu budjettikirjaan?

Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotuksessa ei ole mainintaa Tampereen kansi- ja areenahankkeen rahoituksesta.

***************

 

 

Maauimala ja tavara-asema, miksi kustannukset nousevat?

 

Vai on Tampereella löysää rahaa! Vanhan tavara-aseman siirtoonkin pitäisi löytyä 3,2 milj.euroa. Nousua on "vain" 100 %. Valtuusto päätti keväällä 2015, että siirto saa maksaa 1,6 milj.euroa. Kuitenkin ko yli 6 milj.euron kuluerä, joka on tarkoitus käyttää tavara-aseman siirtoon ja sen kunnostamiseen.

Kaupunginhallitus on antamassa 15.8.16 siunauksen 100 % kustannusten nousulle? Siirron mielekkyyttä pitäisi miettiä uudestaan ja tosissaan, ottaen huomioon kaupungin taloudellisen tilanteen ja kroonisen rahapulan. Ei pidä antaa. Kh jätti asian pöydälle kustannusten tarkempaa selvittelyä varten.

Tänään (AL 11.8.) jälleen uutisoitiin maauimalan kustannuksista. Hinta ei ole noussut kuin n. 70 % siitä, mistä syksyllä 2014 lähdettiin liikkeelle (6 milj.euroa). Hinta tämän päivän tiedon mukaan olisi yli 9 milj.euroa. Yhdessä edellisen kanssa puhutaan jo yli 12 milj.euron kuluerästä.

Kaupunki on ottamassa uimalaprojektin hoitoonsa. Alunperin piti uimala rahoittaa leasing-rahoituksella, mutta kävikö niin, ettei rahoittajaa löytynyt?

Maauimalalle on laskettu, että se kuolettaa itsensä 12 vuodessa. Se näkee, ken elää. mutta kun noiden liikunta- ja liikuntapaikkojen tulos on pääsääntöisesti miinusmerkkinen.

Vielä sekin, että tämän vuoden talousarvio ei ole lainvoimainen maauimalan osalta, koska koska sitä koskeva valitus on Hämeenlinnan HaO:ssa.

Turha on tulla lässyttämään kayttö- tai investointimenoista. Kummatkin kustannukset maksaa lopulta tamperelainen veronmaksaja. Nyt pitää käynnistää keskustelu hankkeiden suunnittelusta ja kustannusarvioista. Konsulttifirmoja käytetään, mutta selvitetäänkö heidän ammattitaitonsa+ Ei tunnu siltä, kun kustannukset arvioidaan em. kaltaisesti pieleen. Kuka näistä hankinnoista pitää laittaa vastuuseen?

***************


Vuoden 2016 talousarvion muuttaminen ja lainvoimaisuus

 

Lisätalousarvio vahvistettiin puutteellisin tiedoinvaltuustossa13.6.16 äänestyspäätöksellä. Päätöksenteossa ei ole otettu huomioon sitä seikkaa, että muutosesitys koskee myös päätöstä, joka ei ole lain voimainen.

Hallintolainkäyttölain § 31 mukaan, päätökseen, johon saa hakea muutosta valittamalla, ei saa panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Tampereen kaupungin vuoden 2016 talousarviosta on tehty kunnallisvalitus Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen ja prosessi on kesken. Valitus koski mm. rantaväylän tunnelin valtion vuoden 2016 budjetissa myönnetyn 26 milj. euron kirjaamatta jättämistä täysimääräisenä Tampereen vuoden 2016 talousarvioon.

Kuntalain (2015) § 110 mukaan kaikki tiedossa olevat kustannuserät on esitettävä talousarviossa. Edelleen kuntalaki edellyttää, että kunnan toiminnassa ja taloudessa on noudatettava talousarviota. Lisämäärärahaesityksen perusteilla on todettavissa, että talousarviota ei ole noudatettu, eikä myöskään osoitettu miten rahoitustarve katetaan.

Tampereen vuoden 2016 talousarviossa ei ole huomioitu kaikkia tiedossa olevia tuloja ja menoja. Kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessin teki muutosesityksen maanhankinnan palvelukokonaisuuden vuoden 2016 talousarvioon:

”Maksutuloihin esitetään lisäystä, sillä maankäyttösopimuksista saatavan tuloarvion arvioidaan ylittävän 10 milj. eurolla vuosisuunnitelman, sillä Ratapihankadun ja Ranta-Tampellan sopimuksista saatavia tuloja ei oltu sisällytetty vielä vuosisuunnitelmaan.”

Muutosesityksessä ei ole selvitetty syitä, miksi ja kenen toimesta em. 10 milj. euron tuloa ei ole kirjattu varsinaiseen vuoden 2016 talousarvioon. Onko kysymys tahallisuudesta vai tuottamuksesta, kun kirjaaminen on jätetty tekemättä? Perustelu, ”tuloja ei oltu sisällytetty vielä vuosisuunnitelmaan”, on riittämätön. Em. 10 milj. euron myyntitulo on ollut kaupunginhallituksen tiedossa jo v. 2016 talousarvion valmistelun aikana vuoden 2015 syksyllä. Kuka vastaa valtuustoasioiden valmistelusta ja oikeellisuudesta, kunnanhallitus?

On myös kyseenalaista aloittaa ensin työt ja hakea vasta jälkeenpäin valtuuston hyväksyntä, ”leimaus”. Tällöin valtuustolta on anastettu talousarviopäätösvalta.  

Raitiotien suunnittelun lisämäärärahaesitykseen sisältyvä 0,51 milj. euroa ei perustu tosiseikkoihin. Määräraha on ennakkomääräraha, josta lisätalousarviossa ei voi tehdä päätöstä, koska se sisällytetään vasta vuoden 2017 valtion rahoitusosuuteen, jos se hyväksytään lopullisesti valtion budjetissa.

Kaupunginvaltuusto vahvistaessaan lisätalousarvion on toiminut siinä uskossa, että päätöksen valmistelu, laillisuuden valvonta, puhevallan käyttäminen sekä riskien hallinnan varmistaminen ovat olleet säännösten mukaisia ja valmistelu muutenkin on noudattanut säännöksiä ja hyvää hallintotapaa.

Olen jättänyt 18.7.2016 Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen kunnallisvalituksen em. lisätalousarviosta ja vaatinut sen kumoamista. Valtuuston päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, ei ole noudatettu hyvää hallintotapaa ja koska päätös on muutenkin lainvastainen. Hämeenlinnan hallinto-oikeus antaa ratkaisunsa aikanaan. HML HaO hylkäsi valituksen talvella 2018 naurettavilla perusteilla. Näytti siltä, että se halusi, että valitan asiasta KHO:n, jonka teinkin.

Oman lukunsa päätöksentekoon antaa se. että samassa kokouksessa (13.6.2016), edellisessä pykälässä (§ 94) käsiteltiin Tampereen kaupungin toiminnan ja taloudenkatsaus 04/2016. Katsauksessa kerrottiin, että Tampereen talous on erittäin huonossa kunnossa sekä pääosin samat asiat, mitä seuraava pykälä (§ 95) piti sisällään. Johtuen mistä, talousarvion muutosesityksen tarvetta ei ole valtuustolle selvitetty eikä valmistelusta tiedotettu riittävästi.

Kaiken kaikkiaan, taitavaa ajoitusta, manipulointia. Isoja ja tärkeitä asioita juuri ennen lomille lähtöä. Ehkä siinä yksi taka-ajatus on se, että valitusaika kuluu lomatunnelmissa eikä kukaan viitsi paneutua tarkemmin päätöksiin. Mene ja tiedä.

************** 

 

Velkaa velan päälle

Tampereen kaupunki on allekirjoittanut 29.6.2016 Pohjoismaiden Investointipankin kanssa 50 miljoonan euron lainasopimuksen pitkäaikaisesta, 18 vuoden lainasta.

Lainarahaa käytetään kolmeen hankkeeseen: Kaupinojan vedenpuhdistuslaitoksen modernisointiin ja laajennukseen, Tampereen kansainvälisen koulun kunnostamiseen ja laajennukseen sekä Tesoman uuden koulukeskuksen rakentamiseen.

Kohta otetaan lisää lainaa tunnelin loppuun saattamiseen, ratikkaa, jätevedenpuhdistamoon...

************** 

 

Maauimalan rahoitus pettää

Muistatteko, miten maauimalahanke "uitettiin" valtuuston päätettäväksi v. 2015 talousarviosta päätettäessä. Valtuustolta haettiin avoin valtakirja. Kustannusarvioksi esiteltiin alkuvaiheessa n. 6 milj. euroa.

Vuoden 2016 talousarviossa maauimalahanke hinta oli jo 7 milj. euroa. Hankesuunnitelmassa hintahaitari liikkui n. 7 - 9.2 milj. euron välillä. Nyt, tarjouspyyntövaiheessa hinta pyörii 10 milj. euron paikkeilla. Hinta oli noussut 2,5 vuodessa 6 milj. eurosta yli 10 milj. euroon, siis n. 67 %.

Tosiasia on, että maauimalaa, tunnelia-, ja Tampereen Infraa koskeva talousarviopäätös vuodelta 2015 ei ole valitukseni johdosta lainvoimainen. Hintakin näyttää joltain muulta (n. 9-10 milj. euroa), kuin alunperin valtuutetuille esitettiin. Jotain tuttua valmistelussa ja päätöksen teossa - versus KansiAreena!

************** 

 

"Byrokratiasta on tehty tekosyy!"  

Jutta Tamperelainen -lehdessä 7.6.16 (netti) ja paperiversiossa 8.6.16
Pekka Ruissalo pekka.ruissalo@tamperelainen.fi

Perussuomalaisten tamperelainen varavaltuutettu Ossi Aho ei lakkaa hämmästelemästä kaupungin talouteen ja kirjanpitoon liittyviä seikkoja. Ahon erityisessä syynissä ovat viime vuosina olleet ostolaskut.
- Tekee mieli oikein sanoa, että Tampereella on rakenteellista korruptiota. Viime vuonna valtuusto päätti, että ostolaskut tulevat julkisiksi. Maaliskuussa ne piti julkaista, nyt on kesäkuu enkä ole nähnyt vielä ostolaskun ostolaskua, Aho kummastelee.
Aho sanoo löytäneensä omissa selvityksissään paljon puutteita esimerkiksi kirjauskäytäntöihin liittyen. Hän epäilee, ettei esimerkiksi kaikki rantatunnelihankkeessa käytetty raha ole ohjattu mainitulle sektorille vaan kierrätetty muiden kulujen kautta. Aho ihmettelee myös sitä, miksi kaupungin virkamies on tehnyt oman yrityksensä kautta kaupungille töitä.

- Otin 26 laskun otannan ostolaskuista, ja neljäsosassa oli joku kirjausvirhe, Aho väittää.
Kaupungin talousjohtaja Jukka Männikkö kiistää epäilyt jyrkästi.                                                         
- Kustannukset kyllä kirjataan oikealle momentille. Seuranta on niin tarkkaa, että mahdolliset virheet kyllä korjataan välittömästi, Männikkö painottaa. Talousjohtaja Männikkö kertoo, että viivästykseen on syynä niin sanotun kuutoskaupunkihankkeen ja siihen liittyvien kilpailutusten viivästyminen. Suomen kuusi suurinta kaupunkia ovat olleet mukana hankkeessa, jota kuvaillaan avoimen datan kärkihankkeeksi. Sen tavoitteena on saada kaupunkien tietovarantoja koottua avoimeksi dataksi, johon kaikilla olisi mahdollisimman helppo pääsy. Myös ostolaskut kuuluvat tähän kokonaisuuteen.
- Tämä hanke on viivästynyt ja ostolaskujen julkistaminen selittyy ihan sillä. On tosin ihan mahdollista, että tällä viikolla (vko 23) ostolaskujen julkistus jo onnistuisi,

 Männikkö sanoo. Ostolaskuja ei ole julkaistu vielä viikolla 24. Eikä vielä viikolla 26. Ostolaskut julkaistiin viikolla 30. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
Männikkö kiistää ehdottoman jyrkästi viittaukset tai oletukset minkäänlaisiin väärinkäytöksiin.
- Jos miettii, millaisen seurannan alla Tampereen talous on, tuollaiset viitteet ovat jopa suorastaan absurdeja.

Siitä Männikkö on Ahon kanssa samoilla linjoilla, että esimerkiksi ostolaskuihin liittyvät kirjausprosessit voisivat olla yksinkertaisempiakin. Tietoja joutuu monesti syöttämään yhteen kokonaisuuteen monista eri järjestelmistä ja sisällöistä, mikä lisää myös inhimillisten virheiden riskiä.
- Julkaisuprosessien automatisointi auttaisi paljon. Siihen myös kuutoskaupunkihanke tarjoaisi vastauksia, Männikkö tuumii.
Tähän asti ostolaskuihin on pystynyt tutustumaan vain paperiversioina. Se lisää Männikön mukaan väärintulkitsemisen määrää jopa merkittävästi.

OSTOLASKUT Ulkopuolinen voi tehdä helposti väärinkäsityksiä, sanoo Tampereen talousjohtaja Jukka Männikkö. Tämä teksti kuuluu kuvan yhteyteen.

Ossi Aho ja ostolaskut
Tampereen kaupunki avasi viime vuonna julkisiksi ostolaskutiedot vuosilta 2012-2014.
Kyse oli yli 300 000 ostolaskun, yhteensä lähes miljoonan laskutiedon avaamisesta.
Aho kritisoi kaupunkia puutteista merkinnöissä ja taloudenpitokäytännöissä.
Tampereen talousjohtaja Jukka Männikkö kiistää Ahon epäilyt asiassa. jyrkästi.
Männikön mukaan ostolaskujen julkistamista on viivästyttänyt ns. kuutoskaupunkihankkeen kilpailutuksen viivästyminen.

Pari tarkentavaa kohtaa, jotka puuttuivat Tamperelaisen jutusta. Tutkimustulos perustuu v. 2014 ostolaskudataan. Kuten edellä käy ilmi, vuosi 2015 on pojilla "hakusessa", miksiköhän. Ei kai sitä valmistella esityskuntoon? Eihän? Ihmettelen vain, että mitä Tampereen ostolaskuilla on tekemistä kuutoskaupunkien kanssa! Eihän siitä valtuusto tällaista kilpailutuspäätöstä tehnyt. Vuosien 2012 - 14 ostolaskut ovat olleet saatavissa nähtäville. Ostolaskut tulivat näkyville kesälomien aikaan, hyvä. Oli siivottu muutama "ikävä" lasku pois.

En minä ole halunnut olla yksin havaintojeni kanssa, vaan olen tavannut asian johdosta sisäisen tarkastuksen johtajan, johtaja Markus Kiviahon ja ollut puhelinyhteydessä myös tilintarkastajaan Pasi Leppäseen.

Jos haluat nähdä millainen "hieroglyfi" tulee kaupunkikehitykseen käytettyjen rahojen kirjauksista, katso kaupunkikehitys2014.pdf. Tulee 3 arkkia, liitä ne rinnakkain. Tunneliallianssiin kuuluvien yritysten laskujen kirjaukset 2014, tunneliallianssi2014.pdf. Tulee 2 arkkia, liitä ne rinnakkain.

Meni kaksi vuotta, niin Tampere on hankkimassa palvelun, joka maksaa itse itsensä. Hankinnan kohteena on Tampereen kaupungin ostolaskujen tarkastuspalvelun hankinta. tarjousten jättämisen määräaika on 27.8.2018. Tarkastuspalvelu sisältää virheellisyyksien etsimisen Tampereen kaupungin ostolaskuaineistosta ja muusta kirjanpitoaineistosta ja niiden oikaisuun tai korjaamiseen tähtäävät toimenpiteet.

**************

 

Valtiolta haetaan tunneliin lisää rahaa

 

Valtion lisäbudjettiin on esitetty, että rantaväylän valtion valtuutta ehdotetaan nostettavaksi 5 milj. eurolla alueella olevien pilaantuneiden maiden ennakoitua suurempien puhdistamiskustannusten takia! Käsittämätön määrä pilaantunutta maata, josta ei ole kuitenkaan esitetty mitään laskelmaa. Mielenkiintoista, kun lukee mitä kaupunki esittää ja millä perusteilla valtuuston päätettäväksi. Kyllä lisätalousarvioesityksessä on muitakin perusteita keksitty, aina palkitsemisista ja bonuksista lähtien. Valtuustolta ja valtiolta haetaan yhteensä 15 milj. euron lisärahoitusta tunnelihankkeeseen.

Allianssisopimus lähti siitä, kun hankkeen hinta alittaa tavoitehinnan 180,3 milj. euroa, niin allianssin osapuolet käärivät hyödyn liiviinsä. Toisaalta, jos kustannukset ylittyvät, osapuolet nuolevat näppinsä. Valtuusto hyväksyi hankkeen näillä pelimerkeillä. Valtuusto ei antanut mandaattia laajentaa hanketta. Kun sitä on näin tehty, niin laajentamisessa mukana olleet virkamiehet ja päättäjät ovat ottaneet tietoisen riskin.

Allianssisopimuksessa on maininta, että jos kustannusten arvioidaan nousevan, siitä päätetään yhdessä. Esitys kustannusten nousun varalta olisi pitänyt tuoda ennen lisätöiden tekemistä valtuustoon eikä jälkikäteen. Tämä on normaalia menettelyä, että kun lisätöistä sovitaan, sovitaan myös hinnasta. Nyt haetaan jälkikäteissiunausta tehdyille töille.

Valtuuston ei pidä myöntää lisärahaa. Vanha kauppasääntö sanoo, että tilaaja maksaa, niin katsotaan nyt ketkä ovat tilausten takana, valtuusto sitä EI OLE.

Tunneliväännön ollessa kuumimmillaan 2013. kirjoitin Espoon Mestaritunnelin (Kehä 1) hinnasta. Hinta oli n. 50 milj. euroa / 520 m. Pitää sisällään kallio- ja betonitunnelia, ilman vesistöalituksia. Ts. n. 96154 €/m.

Rantaväylän tunneli lähestyy tunnustettujen kustannusten mukaan tätä, jos lisätalousarvio hyväksytään. Kokonaishinta n. 200 milj. euroa /23000 m = n. 86957 €/m. Hinta on huomattavasti korkeampi, kun otetaan mukaan otetaan kaikki menot, myös muille momenteille piilotetut.  

**************

 

Nokia-ilmiö on sitten loppu

 

Kuten tiedetään, muutama vuosi sitten Nokia joutui amerikkalaisen Mikrosoftin haltuun. Jälki on ollut sen jälkeen kamalaa. 25.5.16 tuli ilmoitus, että kaikki Mikrosoftin toiminnot Suomessa loppuvat. Tampereella  työttömäksi jää noin 600 ihmistä. Nokian toiminnot olivat loppuneet jo aikaisemmin.

Tampereen kaupunki hakee merkittävää avustusta valtiolta Microsoftin irtisanomisten takia (AL 26.5.16). Näin linjaa pormestari Anna-Kaisa Ikonen. Kummallista parran pärinää aiheutuu niin tämänkin casen tiedottamisesta kuin KansiaAreenastakin.

Kirjoitin silloin ns. hyvinä aikoina Aamulehteen jutun; Laskuun on varauduttava (AL 18.10.2003). Silloin kannettiin huolta pienestä budjetin alijäämästä ja heti oltiin vaatimassa veron korotusta.

Otan tähän otteen kirjoituksestani, koko kirjoitus löytyy täältä:

"Kaupungin pitkäjänteisen kehittämisen vuoksi, taloussuunnittelun ja sen toteutumisen seurannan pitää ulottua huomattavasti pidemmällä aikajänteellä kuin vain talousarviovuodelle ja kolmelle seuraavalle vuodelle laaditulle taloussuunnitelmalle.

Päättäjien pitää välillä katsoa myös riittävän kauas taaksekin päin, niin edessä olevat ongelmat ja mahdollisuudet näkyvät hieman erivalossa.

Päättäjien pitää tietää, että talouden kehitys on jatkuvaa aaltoliikettä. Nousukauden (Nokia-ilmiö, Välimäki, AL 8.10..) jälkeen seuraa laskukausi. Päättäjät eivät ottaneet tätä huomioon, vaan lisäsivät menoja ikään kuin verokasvu jatkuisi määrättömästi. Päättäjät, teillä oli erinomainen tilaisuus pitkäjänteiseen, kaupunkilaisten hyväksi tapahtuvaan talouden suunnitteluun, mutta hukkasitte sen.  Mahdollisella veronkorotuksella vielä vahvistatte hukkaamisen taitonne. Se on tamperelaisen kannalta valitettavaa.

Kuntalainen uskoo ja odottaa, että päättäjät osaavat varautua huolella myös tulevaan laskukauteen. Mitä päätöksiä laskukauden varalta on tehty? Veronkorotuksia, vaikka rahatkin oli jo kerätty etukäteen. Kyllä kaupungin taloudenpidossa pitäisi päteä sama, yksinkertainen sääntö kuin yksityistaloudessakin, että menot on suunniteltava tiedossa olevien tulojen mukaan.

Nokia-ilmiön aikana valtuuston budjettikokouksissa oli rento ja iloinen meininki. Alijäämäisistä budjeteista huolimatta ryhmät esittivät kilvan lisää menoja eri tahoille, ilman että kustannusvaikutuksia olisi selvitetty. Mahdotontahan se siinä kokouksen yhteydessä oli selvittääkään. Kukaan ei kantanut huolta siitä, miten rahat riittävät ja miten kaupungin talous kehittyy tulevaisuudessa. Ilmankos meitä nauratti niin. Varmasti silloin oli tiedossa, että alijäämät eivät olleet todellisia."

Silloin, alijäämäisistä budjeteista huolimatta tilinpäätös oli iloisesti plussalla. Se oli sitä aikaa se! Joku nykyinen valtuutettu varmaan muistaakin ne ajat.

**************

 

Talouden tasapainotusesitys ei kelpaa valtuustolle

Vuoden 2015 tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä kaupunginvaltuutettu Lassi Kaleva (ps) teki seuraavan ponsiesityksen Tampereen talouden tasapainottamiseksi; "Kaupunginhallitus velvoitetaan valmistelemaan lokakuun 2016 alkuun mennessä talouden tasapainotusohjelma, jossa otetaan huomioon käyttötalouden lisäksi myös raitiotiehanke ja tarvittaessa vaihtoehtoisesti hankkeen hylkääminen tai myöhentäminen."

Tämä oli paha esitys valtakoalitiolle. Kaikki koalitioon kuuluvat valtuutetut äänestivät esitystä vastaan, myös hajaääniä tuli muualtakin. Äänestystulos 13 - 50. Ei voi olla totta!. Eivätkö he  halua taloutta kuntoon? Todennäköisempää on, että esitys tuli väärästä pilttuusta. Täältä löytyy äänestyspöytäkirja, josta näkee kunkin valtuutetun näkemys asiaan.

Väärän pilttuun olemassa olon vahvistaa kaupunginvaltuutettu Yrjö Schafeitel (Tapu) tekemä toivomusponsiehdoe; ”Vuonna 2009 voimassa olleen Tampereen kaupunginhallituksen johtosäännön mukaan konsernijohtajan tehtävänä on päättää konsernipankin lainojen ottamisesta, lainojen myöntämisestä ja koroista valtuuston hyväksymissä rajoissa. Sama toistuu v. 2015 voimassa olleessa säännössä, jossa sanotaan, että konsernijohtaja tai hänen määräämänsä päättää mm. kaupungin konsernitiliin liitettävistä osallisista, myönnettävistä luottolimiiteistä valtuuston hyväksymissä rajoissa ja koroista."

Schafeitelin ponsi hyväksyttiin yksimielisesti.

************

 

Tampereen kaupungin tilinpäätös2015

Talousjohtaja Jukka Männikkö ja strategiajohtaja Reija Linnamaa aloittavat näin vuoden 2015 tilinpäätöksen esittelyn:

”Vuoden 2015 tilinpäätöksen ennakkotiedot käsiteltiin kaupunginhallituksessa 22.2.2016. Tilintarkastuksen yhteydessä ei ole noussut esiin olennaisia virheitä ja tilikauteen ei ole tämän jälkeen tehty kirjanpidon kirjauksia." Ellei oteta huomioon tilintarkastajan tilintarkastuspöytäkirjassa kaupunginhallitukselle olevaa tekstiä; "Tampereen kaupungin tulorahoitus ei ole riittänyt investointien rahoittamiseen, vaikka kaupungin taseessa on kertynyttä ylijäämää. Tulorahoitukseen tulee edelleen kiinnittää huomiota, jotta investoinnit on mahdollista rahoittaa pitkällä aikavälillä."

Vuoden 2015 tilinpäätös on laadittu kirjanpitolain ja kuntalain säännösten ja niiden nojalla annettujen ohjeiden sekä annettujen suositusten mukaisesti. Vuodesta 2015 on laadittu myös vuosikertomus, joka sisältää toiminnan keskeiset tapahtumat sekä yhteenvetotietoja kaupungin ja konsernin taloudesta." Edelleen tilintarkastaja on huomauttanut hankintojen sisäisestä valvonnasta.

Tilintarkastaja moittii

Siis, tilinpäätös ei sisällä olennaisia virheitä, mutta sisältää virheitä kuitenkin. Samoin vakuutetaan, että tilinpäätös on tehty säännösten ja niiden nojalla annettujen ohjeiden sekä annettujen suositusten mukaisesti. Teknisesti näin onkin, mutta kuitenkin tilintarkastaja huomauttaa hankintojen valvomisesta sekä tulorahoituksen riittämättömyydestä investointeihin.

Tilintarkastaja ei ota kantaa siihen, kuinka on noudatettu tositteiden kirjauksissa annettuja ohjeita. Epäselväksi jää myös, mihin toimenpiteisiin kaupunki aikoo ryhtyä, että menojen kirjaamisessa noudatetaan joka tasolla olemassa olevaa kirjaamisohjetta ja edelleen, mihin toimenpiteisiin kaupunki aikoo ryhtyä mahdollisten virkarikosten selvittämiseksi.

Kh 9.5. § 191 käsitteli tilintarkastajan moitteita, ja teki päätöksen; "... että toimintayksiöiden tulee organisoida hankintatoimi tarkoituksenmukaisella tavalla, ja että toimintayksiköiden tulee varmistaa, että hankinnat toteutetaan hankintalain ja muun lainsäädännön määräysten mukaisesti, sekä toimittaa selvitys tehdyistä tehostamis- ja varmistustoimenpiteistä kaupunginhallitukselle vuoden loppuun mennessä."

Heh, konsernijohtaja Yli-Rajala lisäsi omaan päätösehdotukseensa sinisellä merkityn lauseen, ettei pöytäkirjaan jää ps:n edustaja Silvennoisen vastaavaa muutosesitystä. Eteneehän asioiden hoito näinkin.

Siitä huolimatta, vaikka tilinpäätöksen on käsitellyt sisäinen tarkastus, tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja, niin kaupungin taloudenpidosta  kiinnostunut maallikko löytää paljon epäkohtia joita nyt piilotellaan. Jokaisella valvonta- ja tarkastuselimillä on oma roolinsa kaupungin taloudenpitoon ja hallintoon kuuluvassa näytelmässä.

KUKA VALVOO KUNTALAISEN, VERONMAKSAJAN ETUJA, yleensäkään? Jos valtuusto tekee päätöksiä, joissa ei oteta huomioon kuntalaisia tasapuolisesti, entä sitten? Lakisääteisesti kukaan ei valvo. Vaaleissa kuntalaiset voivat vaikuttaa vaihtamalla päättäjät. Asioista kiinnostuneet yksittäiset henkilöt, kuten Ossi Aho, yrittävät seurata kaupungin menoa ja tuoda havaintojaan julki. Vielä sopii kysyä, kuten Mikko Hamunen, että tekikö Tampere 60 milj. euron lahjoituksen KansiAreena -päätöksellään?

 

Kysymyksiä vuoden 2015 tilinpäätöksestä;

Valtuuston hyväksymän Kaupunkistrategian tavoitteita (19.8.2013) ei ole noudatettu. Kaupungin menojen kasvu ei ole tulojen  mahdollistamalla tasolla ja tulopohja ei ole vahvistunut, vaikka kaupungin kehitykseen investoidaan. Tilikausien 2015 tulos ei ole strategian mukainen, eikä tulorahoitus ei ole riittävä investointien läpiviemiseen.

Kaupunginvaltuuston päätöstä 16.6.2014 Rantaväylän tunnelihankkeen kulujen ja paikallisten työllisyysvaikutusten seuraamiseksi ja valvomiseksi ei ole noudatettu ja näin tunnelihankkeen todelliset kustannukset eivät ole tiedossa. Myös lukujen kirjaaminen tilinpäätöksessä lukuisiin eri kohtiin on omiaan antamaan sekavan kuvan hankkeen hallinnoinnista.

Näin luvattiin; "Rantaväylän tunnelin kustannusten ja työllisyyden tilannetta raportoidaan kaupunginhallitukselle jatkuvasti. Raportointi kaupunginhallitukselle tehdään neljännesvuosittain samoilla periaatteilla kuin muitakin kaupungin suuria tai strategisia hankkeita. Tunnelihankkeen etenemistä, kustannustilannetta ja työllisyysvaikutuksia raportoidaan myös hankkeen internetsivuilla, jolloin tiedot ovat yleisesti kaikkien saatavilla." Muuten kyllä, mutta luvatunlainen kustannusseuranta ei ole toteutunut.

Tunnelihankkeen valtionosuuksien täysimääräisestä laskuttamisesta ei ole huolehdittu. Tunnelinosuutta laskutettu 4,3 milj. euroa. Valtion  budjetissa myönnetty vuodelle 2015 5 milj. euroa.

Raitiotie ylittänyt toimintakatteensa ja investointimenonsa vaikka rakentamispäätös on vasta tulossa. Tämä on nähtävissä tilinpäätöksen käsittelyn esittelytekstissä. Entä Hämeenkadun liikennekokeilu, onko asia sellainen josta voidaan antaa vastuuvapaus?

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 28.12.2012/980, § 6 edellyttää sosiaalipalvelujen riittävyyden ja laadun arviointia sekä tiedot palveluihin käytetyistä taloudellisista voimavaroista sekä henkilöstön määrästä ja koulutuksesta. Vanhus-, potilas- eikä sosiaaliasiamiehen tarkastusraporteissa ei ole otettu kantaa voimavarojen riittävyyteen, vaikka palvelujen laatua ja tyytyväisyyttä on kartoitettu tarkasti. Taloudelliset voimavarat olleet ikäihmisten palvelujen osalta riittämättömät, koska tilinpäätöksestä on nähtävissä tulojen alitusta n. 1,6 milj. euroa ja toisella sektorilla ylitystä on n. 0,47 milj. euroa. Ts. puhutaan klapista eli alibudjetoinnista.

Valtuuston ydinprosessille vahvistamien vuoden 2015 talousarviolukujen "peukalointi" vuosisuunnitelman laatimisen yhteydessä sekä lain noudattamatta jättäminen, on kunnallisvalituksena Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa.

Koska vuoden 2015 ostolaskut, (vastoin valtuuston päätöstä) eivät ole vielä tulleet (10.5.) nähtäville, laitan kaikkien nähtäväksi kaavion vuodelta 2014 keskustan kehittämiseen vaikuttavat tulosyksiköt, euromäärät. Kuvio ei varmaankaan ole täydellinen, mutta hyvin suuntaa antava. Paljastaa myös se, että menoja ripotellaan eri momenteille ja näin saadaan kustannukset toisaalla näyttämään pienemmiltä. Pitää tulostaa kolme arkkia ja liittää rinnakkain, niin näkee koko "häkkyrän".

************

 

Onko Tampere myymässä talousahdingossaan sielunsa?

Näin kysyy kirjoituksessaan kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu Tiina Elovaara (ps), Tamperelainen- lehti (27.4.16). Hän viittaa mm. Eteläpuiston kaavoitus- ja rakentamishankkeeseen.

Palautetaan mieliin. Kh:n suunnittelukokous päätti 13.10.14 käynnistää Eteläpuiston suunnittelun. Silloin esiteltyyn suunnitelmaan jättivät muutosesityksen Tiina Elovaara (ps) ja Timo Hanhilahti (kesk). Mielenkiintoista on, että silloin voimassa olleen kaupunginhallituksen johtosäännön mukaan suunnittelukokouksella ei ollut päätösvaltaa.

Kirjoitin päätösmenettelyn oikeellisuudesta ihmetykseni lehteen. Aamulehti (22.10.14) julkaisi kirjoitukseni, otsikolla "Päätösmekanismi toimii oudosti". Asia tuli valtuuston käsittelyyn yllättävän nopeasti, ns. "satulapäätöksenä" n. 3 vkon kuluttua ja johtosääntöä tarkistettiin niin, että khsuko voi myös päättää. Tämä on hyvä muistaa asian jatkokäsittelyissä, vaikka päätös sinänsä on saanut lainvoiman.

************

 

Investointeja vai palveluja?

Näin kysyy pormestari Anna-Kaisa Ikonen 23.4.16 Tamperelainen-lehdessä. Kirjoituksessaan hän puolustelee ja perustelee meneillään olevia ja tulevia suurinvestointeja. "Investoinneilla halutaan varmistaa Tampereen elinvoimaisuus ja kasvu. Investoinnit luovat välittömiä työpaikkoja, mutta vielä tärkeämpää on, että ne synnyttävät kaupunkia, jonne uudet yritykset ja osaava työvoima haluavat sijoittua. Näin kaupungin verotulot kasvavat ja tuloilla voimme rahoittaa välttämättömiä hyvinvointipalveluja tulevaisuudessakin."

Niin, kaupunki on asukkaidensa muodostama yhteisö. Asukkaita varten tarvitaan tasapuolisesti turvatut palvelut ja hyvä elämä. Investoinnit ovat hankkeita, jotka tukevat tätä tavoitetta. Asukkaiden tarpeet määrittävät palvelujen sekä investointien tason. Ainakin näin pitäisi olla.

Työpaikkoja ei Tampereelle synny, jos yritykset karkaavat naapurikuntiin mm. harjoitetun tonttipolitiikan vuoksi. Näin valitettavasti on jo vuosien ajan käynyt. Vaikka rakennettaisiin kuinka paljon uutta toimitilaa, se ei tarkoita, että siihen tulee työllistävä yritys. Nytkin kaupungissa on merkittävä määrä tyhjää toimitilaa. Osaava työvoima on kysyntätilanteessa hyvä, mutta ei paljon auta nykyisillä työttömyysprosenteilla (n. 19 %). Perustuvatko suuret työpaikkaluvut illuusioon palveluyhteiskunnasta, jossa pesemme toistemme selkiä?

Kaupungin tiivistysrakentaminen on kannatettavaa, mutta se, että tiivistysrakentaminen vaatisi ratikan tulon, on "puuta heinää". Rakentaa voi ilman ratikkaakin.

Lainoista puhuttaessa kysymys ei ole vain 100 milj. eurosta, vaan kaupungin koko lainamäärästä, joka lähentelee kohtapuoliin miljardia euroa. Silloin vuotuiset korot ja lyhennykset liikkuvat jo taloudenpitoon vaikuttavalla tasolla.

Olen samaa mieltä, että Investointeja ja palveluita ei ole syytä nähdä vaihtoehtoina. Järkevät, talouden kantokykyyn mitoitetut investoinnit ovat Suomen kakkoskeskuksessa tarpeen. Valitettavasti lain edellyttämistä palvelujen turvaamisessa jo lipsutaan investointien hyväksi.

************

 

Kansi ja areena, siis KansiAreena, ts Kruunu

(AL 13.4.16) Tampereen Kansi- ja areenahanke lähtemässä todella liikkeelle?  Investointipäätökset on tarkoitus tehdä ensi syksynä, jotta kannen rakentaminen voitaisiin aloittaa jo ensi vuoden kesänä. Nimeksi on päätetty Kruunu.

Yhtiö neuvottelee parhaillaan Tampereen kaupungin kanssa sopimusehdoista, joilla hanke toteutetaan. Myös neuvottelut sijoittajien kanssa ovat meneillään.

Hankkeen arvo kokonaisuudessaan on yli 500 miljoonaa euroa. Kaupunki osallistuu siihen

  • 26 milj. eurolla osin kiinteistösijoittajana vähemmistöosakkaana ja osin lainoittajana,

  • 27 milj. eurolla Tampere rakentaa kannen, joka vuokrataan käyvällä vuokralla,

  • 11 milj. euroa infraan,

  • ts. tiedossa oleva kuluerä on 64 milj. euroa.

Em:n lisäksi Tampereen kaupunki maksaa infrarakentamisen kustannuksia vaiheittain. Tämä onkin avoin piikki! Mielenkiintoista nähdä tämänkin rahoitussuunnitelma, kun apo Pekka Salmi sanoi valtuuston kokouksessa 11.4.16 Tammelan stadionin käsittelyn yhteydessä, että "rahaa kaupungilla ei ole". Tällä hän perusteli rakennusyhtiö Lemminkäisen vetovastuuta stadionihankkeessa.

Onko sijoitusporukka varmaa? "Sijoittajakunta on olemassa. Olemme muodostamassa areenakonsortiota, johon tulevat mukaan SRV, areenaa omistamaan tulevat sijoittajat ja kaupunki. Ryhmittymä kootaan tämän kevään aikana. Kesän ja syksyn aikana tehdään lopulliset investointisuunnitelmat ja investointipäätökset, varatoimitusjohtaja Timo Nieminen sanoi."

Toteutuspäätös halutaan tehdä vielä tänä vuonna, koska radan päälle rakentamisessa on pitkät ennakkovarausajat. Valtuustoon asian pitäisi tulla kevään aikana. Onhan tuossa KansiAreena-hankkeessa ollut mutkia matkassa aikaisemmin.

 

Härmälän kaatopaikkatalot

Tampereen taloudenpitoon kuuluu myös isompia ja pienempiä taloussotkuja. AL (15.4.) kirjoitti Härmälän kaatopaikan päälle rakennettujen talojen purkamisesta ja siihen liittyvästä sopimusepäselvyydestä. Kysymys on vain 90 000 euron klapista. Olen aikaisemmin kertonut Härmälän kaatopaikkacasesta.

Nyt AL (12.5.) uutisoi, että Härmälän kaatopaikkatalojen työmaa on hiljennyt. Urakoitsija jätti työn kesken.

Härmälän purkutyömaa seisoo vielä viikkoja (AL 1.6.16). Kaupunki sanoo purkaneensa sopimuksen, yrittäjä kiistää tämän. Kirjoituksessa mainittu Eezy-osuuskunta, joka on erikoistunut laskutuspalveluiden tarjoamiseen, on laskuttanut kaupunkia firmoille aikaisemminkin joita PRH ei tunne. Mikä on virkamiesten rooli yritysten taustojen tarkistusten suhteen? Hyvä kysymys.

 

Urakoitsija katosi kaatopaikkatalojen työmaalta – ”puhdas purkupuu” olikin jätettä

(AL 4.10.16) Purkujätteet kuljetti kaatopaikkatalojen työmaalta pois Tammermaan kuljetus. Erolan kautta kaikenlaista purkujätteitä oli kuitenkin ehditty viedä aiemmin Juhansuon risunkaatopaikalle.

Mikä on Tampereen Tilakeskuksen vastuu asian hoidossa? Sieltä ei ole kommentoitu, kuinka paljon purku-urakka ja Juhansuon risunkaatopaikan siivous lopulta maksoi.

Vastuulliset maksamaan itse kustannukset.

************

 

Elämää ambulanssifarssin jälkeen

Muistanette syksyn 2014 ja PSHP:n valtuuston päätöksen, jolla säilytettiin 5 ambulanssia maakunnan reuna-alueilla. Tampereen kaupunki lähti siitä, että ambulanssit poistetaan säästösyistä. Kaupungin konseptit sekosivat, kun minä, Ossi Aho, rohkenin äänestää ambulanssien säilyttämisen puolesta. Äänet menivät niin tasan, että minun ääneni olivat ratkaisevassa asemassa. tein majesteettivirheen ja kyllä siitä puhuttiin ja paheksuttiin selän takana. Kukaan ei tullut arvostelemaan kasvokkain.

Tästä oli kysymys. Haettiin alunperin 0,2 milj.euron säästöä.  Kova juttu, talousarviota muutettiin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ensihoidon osalta, " mikä nostaa Tampereen kustannuksia 0,2 milj. euroa. Ensihoitopalvelun menot nousevat ensi vuonna vuoden 2013 noin 7,4 milj. eurosta 8,6 milj. euroon (16 %). Valtuusto päätti palvelutilauksen kuitenkin 8,018 milj.euroon.

Vuoden 2015 tilinpäätös osoittaa, että ensihoitoon oli käytetty 7,707 mijl.euroa, ts. 0,311 milj.euroa (3,9 %) palvelutilausta vähemmän. Päätökseni oli silloin oikea. Arvotonta meuhkaamista PSHP:n päätöksen jälkeen.

************

 

Talouden suunta on erittäin huolestuttava

Kaupunginvaltuustossa 14.3.16 käsiteltiin vuoden tilinpäätösennustetta 2015. Tilinpäätös osoittaa 38,4 milj.euroa alijäämää!

Alla olevasta taulukosta näkyy, mitä tällä valtuustokaudella on tapahtunut. Vuoden 2013 talousarvion vahvisti edellinen kaupunginvaltuusto.

Tampereen talouden kehitys 2013-15 (1000 €)        
           
           
  TP 2013 TP 2014  TP 2015 Muutos €, h 2013/2015 Muutos %2013/2015
Asukasmäärä 31.12.  220446 223004 225154

4708

2,1

Kaupungin henkilöstö 31.12  x)

13922

14080

14092

170 1,2
Henkilöstömenot 667934 676971 685600 17666 2,6
Henkilöstömenot euroa/hlö/vuosi 47,977 48,080 48,652 0,675 1,4
           
Työllisyys 31.12. henkilöä 110394 111936

113259

2865

2,6

Velka €/työllinen 31.12. 3565 3348

3521

-44

-1,2

Työttömyys 31.12. henkilöä 18848 20115 21356 2508 13,3
           
Toimintatuotot 366880 401974 412636 45756 12,5
Valmistus omaan käyttöön 100979 27015 22459 -78520 -77,8
Toimintamenot -1552667 -1519354 -1558523 5856 -0,4
Toimintakate -1084808 -1123428 -1090365 5557 -0,5
Toimintamenot, euroa/asukas -7043 -6813 -6922 -121 1,7
           
Verotulot 831437 870103 886853 55416 6,7
Verotulot, euroa/asukas  3772 3902 3939 167 4,4
           
Valtionosuudet 302259 300495 298432 -3827 -1,3
Valtionosuudet, euroa/asukas  1371 1347 1325 -46 -3,4
           
Vuosikate 67136 83261 63333 -3803 -5,7
Vuosikate, euroa/asukas  305 373 287 -18 -5,9
           
Poistot -83670 -88166 -103134 19464 -23,3
Vuosikate, % poistoista  80 94 63 -17 -21,3
           
Tulos 44 -19281 -38397 -38441 87365,9
           
Nettoinvestoinnit -148389 -217497 -222180 73791 49,7
Investointien tulorahoitus % 47 39 30 17 36,2
           
Lainakanta 31.12. 393512 374743 398831 5319 1,4
Lainat, euroa/asukas  1785 1680 1771 -14 -0,8
           
Rahavarat 31.12 385348 240411 101149 -284199 -73,8
Rahavarat 1.1 95083 385348 240411 145328 152,8
Muutos 290265 -144937 -139262 -429527 -148,0
           
Kassan riittävyys pv 65 51 21

-44

67,7

x) Mikä lienee todellinen luku henkilöstömäärästä, kun kaupungin sivulta, avoimessa datassa on v. 2013 henkilöstömäärä 15150 ja v. 2014 15228 henkilöä.

Näihin lukuihin kun lisätään ratikasta (toivottavasti ei) aiheutuvat kulut, jäteveden keskuspuhdistamo, KansiAreena, jne... niin hukka perii. Suomen valtion luottoluokitusta on jo laskettu. Kohta tulee kolme salkkuherraa ja sanoo, mitä tehdään. Siinä ei neuvotella. Tämä on syytä ottaa huomioon myös Tampereella.

Ei hyvältä myöskään näytä peruspalvelujen hoito. Vanhukset ovat ensimmäisten joukossa kärsimässä kerskainvestointien tuomasta autuudesta! Jaha, Tampere sitten aloittaa (AL 18.3.) koko henkilöstöään koskevat yt-neuvottelut löytääkseen 10 milj.euron säästöt. Tämä oli vain ajan kysymys.

 

Lasketaanpa miten 10 milj.euron säästö syntyy;

Henkilömäärä 2015 Henkilöstömeno eur/hlö/vuosi Vaadittava säästö eur/pv Säästö yht. eur/tpv/koko henkilöstö 3,5 tpv/yht./eroa
14092 48652 27397 3116446 10907560

Siis, kun jokainen kaupungin työntekijä on lomautettuna 3,5 tpv, saadaan vaadittava summa kasaan. Turhaa on selitellä, etteivät työvuorojärjestelyt mahdollista tätä. Kyllä onnistuu, kaikkihan eivät ole yhtä aikaa poissa.

Vihjeeksi, jos suututtaa! Syyttäkää valtakoalition edustajia, he ovat sopineet nämä kaikki hullut kerskainvestoinnit ja suuruuden hullut unelmat. Nämä kaikki hankkeet ovat vieneet kaupungin talouden kuralle. Höpinät valtion osuuksien pienenemisestä, verotulojen vähenemisestä ovat vain osatotuuksia. Valitsemanne päättäjät valtuustossa leimaavat vain virkamiesten ja taustavaikuttajien tekemät päätökset. Että se siitä. Kansa on saanut juuri sellaiset päättäjät kuin se ansaitseekin. Olkaa siitä onnellisia ja ylpeitä.

************

 

Tulossa ennätyssuuri alijäämä vuoden 2015 tilinpäätökseen!!!

Tampereen vuoden 2015 tilinpäätösennustelupaa, että tulos on 38,4 milj. euroa alijäämäinen. Ja sitten kootut selitykset. Tulosta heikentävät useat kertaluonteiset erät, jotka ovat yhteensä 20,8 milj. euroa. Ilman satunnaisia ja kertaluonteisia eriä tilikauden tulos on 19,0 milj. euroa alijäämäinen. Vaikutuksia mm. että Härmälän ei tule uimahallia. Suunnitelmasta luovuttiin vuoden 2015 lopulla taloudellisten realiteettien edessä

Kertaluonteisia eriä mm.

  • Tavase Oy:n lainasaamisten ja osakepääoman alaskirjaus, 4,3 milj.euroa,
  • hyvinvointipalvelujen kertapoistot,
  • Tilakeskuksen kertapoistot mm. purettavista rakennuksista,
  • hyvinvointipalvelujen kulujen siirrot investointimenoista käyttötalouteen,
  • Tamseed Ky:n osakkeiden arvonalentuminen ja
  • maankäyttösopimusten ja korkovaihteluilta suojaaviin johdannaissopimuksiin liittyvien preemioiden kirjauskäytäntöjen muutos.

Selityksiä, selityksiä, vain huonoja selityksiä. Syynä on lyhytjänteinen ja näköalaton taloudenpito, joka perustuu fantasioihin ja unelmiin suurkaupungista. Kasvavan kaupungin ei tarvitse toteuttaa hölmöjä hankkeita!

Avataanpa muutamia lukuja, mm;

  • avustukset, 144,5 milj.euroa. Tästä työmarkkinatukeen 30,7 milj.euroa ja toimeentulotukeen 46,6 milj.euroa. Kuinka paljon on kirjattu palvelujen ostoja ja hankintoja avustuksiin? Ei käy selville.
  • ulkoiset vuokrakulut 44,9 milj.euroa.
  • palvelujen ostot 587,0 milj.euroa. Asiantuntijapalvelujen ostot ?? euroa. Selviää, kun ostolaskut tulevat näkyviin. Vuoden 2014 lukuja täältä.

Mitä kirjoitinkaan vuoden 2015 talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Mitä tuo tämä vuosi tullessaan, kun talousarvio päätettiin 16 milj.euroa alijäämäiseksi. Omalta osaltani pyrin vaikuttamaan tähän. Olen valittanut talousarviosta HML:n HaO:n siltä osin kun se koskee Infran "kaivinkone hankintaa", maauimalan rahoitusta ja asiasta käytyä päätösmenettelyä sekä tunnelin valtionosuuden täysimääräistä kirjaamatta jättämistä.

"Tampereella on tekemisen meininki", näin kirjoittaa Tampereen kaupungin asukaslehti 1/16. Tuntuu hassulta tällainen hehkuttaminen, kun tiedetään kaupungin talouden tosiasiallisesti olevan huonossa, oikeammin erittäin huonossa jamassa.

Toimittaja Jorma Pokkinen (AL 9.3.) maalailee synkkää tulevaisuutta ja verojen korotuksia. Itse olen kantanut taloudesta huolta jo pitkän aikaa seuratessani holtitonta investointien määrää. Kehittyäkseen kehittyvä Tampere ei tarvitse miljoonakaupungin tarpeisiin tarkoitettuja investointeja. Yhteistä rahaa on mukava jakaa sopivasti sinne tänne, kun päättäjistä on pulaa.

---------------

Tarjosin tätä AL:n ja Tamperelaiseen, katsotaan ylittääkö julkaisukynnyksen. Jep, AL julkaisi 2.3.16 pienillä fiksauksilla.

Onko Tampereesta tulossa ongelmakunta?

Kuntalain § 110.3 sanotaan "Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan."

Kuinka lähellä ollaan tilannetta, että Tampere katsotaan ongelmakunnaksi? Tampereen talouden korjaamistoimenpiteet eivät tehoa. On karua luettavaa 2015 tilinpäätösennusteesta "Kaupungin vuoden 2015 tilinpäätösennusteen tulos on 38,4 milj. euroa alijäämäinen.

Nettomenojen kasvu on 33,1 milj. euroa eli 3,0 %. Nettoinvestoinnit ovat 218,5 milj. euroa. Rantaväylän tunnelin osuus investoinneista on 54,4 milj. euroa. Tunnelin lisäksi muita merkittäviä kaupunkikonsernin investointihankkeita olivat Sulkavuoreen sijoittuva keskusjätevedenpuhdistamo, Raitiotien suunnitteluvaihe ja Kansi-hanke.

Jos nyt esillä ollut RAY:n Casino tulee Tampereelle, on syytä olettaa, että sen maksaa RAY itse ilman Tampereen subventointia.

Vuoden 2015 toiminnan ja investointien rahoitustarpeeksi muodostui 131,9 milj. euroa ja rahavarat vähenivät 139,3 milj. euroa. Ts. syötiin enemmän kuin tienattiin.

Henkilöstökulut alittavat vuosisuunnitelman 1,6 milj. eurolla. Tilaajan toimintakatteiden yhteenlaskettu toteuma ylittyy vuosisuunnitelman 7,9 milj. eurolla.

Liikelaitosten yhteenlaskettu liikeylijäämä toteutui 3,2 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempana.
Liikelaitoksista Tilakeskus ja Tullinkulman työterveys jäävät liikeylijäämätavoitteestaan.

Kaupunginhallituksen mukaan toimintayksiköt toteuttivat monia nettomenojen kasvua hidastavia toimenpiteitä, mutta toimenpiteistä huolimatta tilikauden tulos jää voimakkaasti alijäämäiseksi.

Suurimmat poikkeamat liittyvät kaupungin taloustavoitteisiin. Kaupungin tulostavoite jäi saavuttamatta. Investointien tulorahoitusprosentti jäi alle tavoitteen, nettomenot kasvoivat suunniteltua enemmän ja vertailukelpoiset työvoimakustannukset ylittivät vuosisuunnitelman. Siis, ovatko tavoitteet asetettu liian korkealle?

PSHP:n tilaus vuodelle 2015 pieneni 5,3 milj. euroa. Vaikka talousarvion käsittelyssä 5 ambulanssin
säilyttämisen katsottiin nostavan Tampereen menoja sietämättömälle tasolle.

Konsernijohtaja Yli-Rajala toteaa; " Kaupungin talous on siirtymässä rakenteelliseen epätasapainoon, ellei erilaisilla toimenpiteillä onnistuta tehokkaasti menojen kasvun hillinnässä.
------
Kaupungin tulevien vuosien taloussuunnittelussa on talouden tasapainottamistoimia jatkettava. Toimintamenojen kasvu on tulevina vuosina kyettävä pitämään verotulojen ja valtionosuuksien kasvua selvästi matalampana."

Mitä neuvoksi, kiristetään ruuvia, palvelutuotantoon lisää tehokkuutta uudistamalla toimintatapoja, vähentämällä palvelupisteitä sekä leikkaamalla palveluista. Työttömyysprosentti tulee lähiaikoina ylittämään 20 prosenttia Vastaanottokeskustoiminnan lopullisia kuluja ei, Migrin rahoituksesta huolimatta, kukaan pysty sanomaan. Yksi on pyhää. Yli-investointeihin ei kajota, mutta palvelujen ylläpitoinvestoinneista ollaan valmiit leik-kaamaan.
_________

AL (22.2.) Eikä taida olla sähkö- ja vesilaitoksen myyntikään ihan kaukaa haettua

************

 

Asiakasmaksut nousevat - tulot vähenevät. Silmänkääntötemppu ja miten se toteutettiin

Ennen joulua lautakunnissa hyväksyttiin kiemuroidenkautta asiakasmaksujen korotukset. Asiakasmaksut nousevat, mutta virkamiesten mukaan tulot vähenevät. Näin kerrottiin myös IKILA:n kokouksessa 27.1. erikseen esittämäni kirjallisen kyselyn jälkeen.

Tosiasiassa Tampere saa asiakasmaksujen korotuksella ja pienellä "parranpärinällä" kassaan melko mukavan potin rahaa, jota ei ole budjetoitu. Melkoinen silmänkääntötemppu. Miten se maksujen korotus markkinoitiin ja miten se toteutettiin, katso täältä. Olen kertonut tapauksen kulun kaupungin talousarviovalmistelun, -päätöksen ja STM:n asiakasmaksupäätöksen aikataulutuksen yhteensovittamisen epäloogisuudesta.

Avustusten jakamisessa ja jakoperusteissa on vielä paljon hallinnolla työtä. Nyt ovat monessa tapauksessa, oikea, vastikkeeton avustus ja ostopalvelujen hankinta menneet sekaisin. IKILA:n kokouksessa sain myös vastauksen tähän ihmettelyyn.

************

 

Kuluja aiheutetaan ja piilotellaan!

Kas, kaupunginhallitus käsittelee ma 18.1. mm. Valtion ja Tampereen kaupungin välistä kasvusopimusta vuosille 2016-2018. Täyttä "siansaksaa". Tässä ollaan luomassa taas uutta menoautomaattia, ikäänkuin niitä ei olisi jo Tampereella tarpeeksi. Hylättävä koko paperi tuossa muodossa. Vähin mitä edellytetään, että kirjoitetaan selkosuomella ja tulevat kustannukset laitetaan näkyviin. Lukekaa ja ihmetelkää.

Tämäkin aiheuttaa kaupungille välittömät 50 000 euron menot. Mielenkiintoista on, että esittelytekstissä ja päätösehdotuksessa ei ole mitään mainintaa kustannuksista. Ne ovat taitavasti piilotettu sopimusluonnoksen tekstiin sivulle 9.

Tuon suoran kustannuksen lisäksi tulee maahanmuutosta aiheutuvia kustannuksia sekä välillisiä menoja kansainvälisen keskuksen perustamisella. Muutenkin maahanmuutosta ja mitä se on tuomassa Tampereelle kerrotaan sillä kohtaa. Toistan vielä tässäkin; Tampereella EI OLE velvollisuutta konsulttitoimistojen elättämiseen!

Tässäkin on taas asia, jossa valtuusto on vain leimaajan roolissa, ei päättäjän. Kuntalaki kuitenkin sanoo, että valtuusto on korkein päättäjä kunnassa. Hoh hoijaa... Kokonaisuudessaan kasvusopimuspaperi on sen laatuinen asia, joka vaatii kaupunginvaltuuston hyväksynnän. Kh:ssa jätettiin tämän vuoksi eriävä mielipide.

Ristiriitainen tilanne. Samaan aikaan kaupunki valittaa rahapulaa ja lisärahojen saamiseksi on ottamassa käyttöön kaupungin myöntämista lainoista perittävän takausprovision. Tähän asti näistä ei ole peritty provisiota.

************

 

Piiloverotusta

Päivän aviisi (AL 2.1.) uutisoi näyttävästi "vesi kallistuu asumisessa nyt eniten"! Tampereen Vesi Liikelaitos on nostanut perusmaksua viimeisten 12 vuoden aikana yli 500 %. Melkoinen kustannuksen nousu.

Kuluttajat ovat oppineet säästämään vettä kulutusta tarkkailemalla. Tämä taas on pois vesilaitoksen myynnistä. Maksuilla on katettava verkoston kunnosta ja ylläpidosta, hallinnosta ja tulevien vuosien investoinneista.

Kuntalainen joutuu kyllä vesimaksun kautta osallistumaan muihinkin kaupungin menoihin. Tampereen Vesi tulouttaa kaupungille tänä vuonna (2016) 10,5 milj.euroa. Eipä vesilaitos ole ainoa piiloveron kerääjä.

Mitä liikelaitokset on velvoitettu keräämään kuntalaisilta ja tulouttamaan kaupungille 2016? Luvut löytyvät talousarviosta.

Tampereen Vesi 10 500 000 €
Tampereen kaupunkiliikenne 0
Tampereen Infra 890 000 €
Tampereen Ateria 222 000 €
Tampereen Tilakeskus 24 162 000 €
Yhteensä 35 774 000 €

Tuo 35,77 milj.euroa vastaa yli yhden prosentin verokertymää, siis piiloverona. Piiloveroja joudutaan perimään entistä enemmän, jos ratikkahankkeen toteutus lähtee käyntiin. Tunneli on vienyt talouden alijäämäiseksi jo monena vuonna. Myös tänä vuonna. Jos tunneliin kuuluva valtion osuus olisi kirjattu tänä vuonna talousarvioon kokonaisuudessaan, ei alijäämää olisi tarvinnut näyttää. Tunnelia varten vuodelle 2017 on valtiolta tulossa 30 milj.euroa. Eri asia on, että halutaanko tunnelikorvaukset käyttää siihen mihin ne on tarkoitettu, vai siirtää vaivihkaa ratikan rahoitukseen, kun valtion osallistuminen sen rahoitukseen on enemmän kuin epävarmaa?

Mutta saihan Tampere loppuvuodesta 2015 Euroopan Investointipankilta (EIP) 100 milj.euron lainan? Toinen asia on, miten se käytetään.


 

2015

Valitukset Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen

Olen jättänyt joulukuussa kunnallisvalituksen Hämeenlinnan HaO:n Tampereen kaupungin v. 2016 talousarviosta eräiltä osin. Valitukseni kohteena on mm. toimivallan ylittäminen, todellisten kustannusten pimittäminen ja tiedossa olevan merkittävän saamisen pois (tunnelin valtion osuus) jättäminen talousarviosta. Näillä em:lla seikoilla on vaikutus talousarvion luotettavuuteen ja uskottavuuteen.

No, vielä tämäkin. Kuntalaki muuttui 1.5.2015, mutta Tampereen valitusohjeessa viitataan vielä puolivuotta myöhemmin kumottuun pykälään. Tiedän, että se muuttuu kohta puolin oikein merkityksi ja laiminlyöntiin syylliseksi etsitään se vähäpätöisin toimistoapulainen. Nääs, kun kukaan ei kanna vastuuta. Missähän lienee pormestariohjelmassakin mainittu hyvän hallintotavan noudattaminen?

Harkitsen vakavasti myös toisen valituksen tekemistä, koskien 14.1.15 IKILA:ssa vahvistettua v. 2015 vuosisuunnitelmaa ja siihen tekemää oikaisuvaatimusta. Oikaisuvaatimukseen tuli hylkäävä päätös VASTA tiedusteluni jälkeen. Tämä asian vitkuttelu on omiaan valitusperuste, koska siinä rikottiin lakia, jossa sanotaan, että oikaisuvaatimukseen on vastattava viivytyksettä.

Missähän lienee pormestariohjelmassakin mainittu hyvän hallintotavan noudattaminen?

Mietitään joulun pyhien yli. Mietäntävaihe päättyi, siirryin toteuttamisvaiheeseen. Lähetin tämän toisenkin kunnallisvalituksen Hämeenlinnan HaO:n. Nyt odotellaan oikeuden ratkaisuja, ottaako se nämä käsittelyynsä.

************

 

Asiakasmaksujen korotuksiin liittyvää teatteria

Viikolla 51 vahvistettiin sosiaali- ja terveyshuollon asiakasmaksut IKILA:n, LANULA:N ja TETOLA:n osalta. Ikila tosin aloitti jo viikolla 50, kun se jätti pöydälle korotusesityksen n. 30 %:n korotuksista. Korotusta perusteltiin seuraavasti; "Tampereen kaupungin järjestämistä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista perittävät asiakasmaksut ovat olleet laissa ja asetuksessa säädettyjen ylärajojen mukaisia. Kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2016 talousarvion yhteydessä, että kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti toimintatuloihin tehdään kustannuskehityksen ja inflaation edellyttämät tarkistukset ja sosiaali- ja terveydenhuollon maksuasetuksen mahdolliset muutokset toteutetaan. Saman sisältöinen linjaus sisältyy myös kaupunginhallituksen kehyspäätökseen."

Tampereen v. 2016 talousarviosta löytyy kirjaus; "Talousarvio pitää sisällään tehostetun palveluasumisen aterioiden, kotiin vietävien aterioiden, palvelukeskuskorttiaterioiden ja kauppapalvelun asiakasmaksujen korotukset. Lisäksi ikäihmisten palvelujen lautakunnan alaisia muita sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuja korotetaan valtionhallinnon päätösten mukaisesti. Muutosten vaikutukset on arvioitu talousarvion toimintatuloihin."

Tuo viimeinen lause on mielenkiintoinen. Talousarvio oli valmisteltu em. ydinprosessien osalta yhteensä n. 6,1 % maksutulojen korotukseen. Tähän sisältyy mm. em. korotukset kuin myös odotettavissa oleva inflaatiokorotukset; kansaneläkeindeksin muutos 1,74 % ja työeläkeindeksinmuutos 1,78 %.

Esitykseen sisältyvään 27,5 % tasasuuruisten maksujen korotukseen talousarviossa ei viitattu, eikä voitukaan viitata, kun talousarvioesitys annettiin 26.10, valtuusto vahvisti sen 16.11 ja koska STM vahvisti sosiaali- ja terveyshuollon asiakasmaksut vasta 19.11.15, siis 3 päivää talousarvion hyväksymisen jälkeen.

Asiakasmaksujen käsittelyyn liittyy melkoista teatteria.

 

************

Talousarviokokous 16.11.15 meni sovittujen nuottien mukaan, pääosin.

Tampereen kaupunginvaltuusto käsitteli 16.11.15 vuoden 2016 talousarviota. Kokouksessa oli nähtävissä puuttumista valtakunnan politiikkaan ja lähestyvät kuntavaalit. Olkoonkin, että vaalit ovat vasta keväällä 2017.

Menikö sovittujen nuottien mukaan? Ei ihan. Tuli ryppy rakkauteen valtakoalition välillä, kun valtuusto päätti äänestämällä, äänin 33-34, ettei subjektiivista päivähoito-oikeutta rajoiteta eikä päiväkotien ryhmäkokoja kasvateta. Tämä vain lisäsi kaupungin menoja 2,6 milj. euroa/vuosi. Ts. ensivuoden alijäämä on n. 16 milj. euroa. Äänestys oli tiukka. Kokoomus sai turpiinsa muilta koalition jäseniltä. Siinä hajosi nelikko ja irtiottoja tapahtui muissakin ryhmissä. Haavoja syntyi.

Talousarviomuutosesityksessä 23.11. esitetään turvapaikanhakijoiden kuluihin 3,3 milj. euroa. Samaa summaa esitetään myös tuloihin. Mutta, mutta, entä jos, Maahanmuuttovirasto ei maksa näitä täysimääräisenä, niin kuka maksaa eron? Tamperelainen veronmaksaja! Kuten osallistuu myös valtion osuuteenkin, vaikka se taidetaan hoitaa velanotolla.

Kaupunginhallitus taktikoi, kun toi tämän vuoden talousarvioon muutosesityksen ja talouskatsauksen 10/2015 julkisuuteen vasta budjettikokouksen jälkeen. Muuten valtuustossa puheet ja päätökset olisivat voineet olla toisen suuntaisia. Olihan koalitioon kuuluvia valtuutettuja oli asiasta evästetty.

Perussuomalaiset esittivät 2016 talousarvioon seuraavaa tekstimuutosta, "Hätämajoitustoiminta ei saa heikentää muita kaupungin palveluja. Hätämajoitustoiminnasta aiheutuvista muista ylimääräistä menoista haetaan täysi korvaus Maahanmuuttovirastolta. Vastaanottokeskuksen perustamiselle Tampereen kaupungin alueelle on pyydettävä valtuuston lausunto." Arvaapa, kuinka kävi? Kyllä, juuri näin, tämä äänestettiin nurin. Syy oli siinä, että esittäjänä oli väärä porukka.

Viime aikaisten tapahtumien valossa on hyvä, että edes jotain viranomaistahoa kiinnostaa mihin turvapaikkakeskukset tulevat. Paikallisia päättäjiä se ei näytä kiinnostavan. Poliisihallituksesta ehdotetaan, että jatkossa vastaanottokeskukset pitäisi sijoittaa poliisiasemien läheisyyteen, enintään 20–30 kilometrin päähän asemasta.

-----------------

Talouskatsaus tammi- lokakuulta on synkkää luettavaa

Ha, haa... tammi- lokakuun tulos on 8,5 milj. euroa alijäämäinen. Tämän vuoden tulosennuste on 25,6 milj. euroa alijäämäinen! Hups keikkaa...

Yllätys, yllätys, oliko? Tunnelin nettoinvestointiin tulossa ylitystä 2,6 milj. euroa. Perusteena käytetään jatkuvasti samaa syytä kuin monasti aikaisemminkin, "työt ovat edenneet arvioitua nopeammin ja pilaantuneiden maiden käsittelykustannuksia aiheutuu arvioitua enemmän". Keksikää jo parempi syy, copy paste -toiminnon käyttäminen vaikuttaa tylsältä, mielikuvituksettomalta. Rehellisempi syy on vuotava tunneli ja siitä aiheutuvat ylimääräiset, ennakoimattomat työt.

Ylityksiä on tulossa; TETOLA 5,5 milj. euroa, LANULA 4,6 milj. euroa, IKILA 1,5 milj. euroa, OSELA 0,8 milj. euroa ja kaupunkiympäristön kehittäminen 1,4 milj. euroa. Hyvinvointipalvelut jää 9,4 milj. euroa tavoitteesta. Oliko budjetti alunperinkin kaunistelutarkoituksessa alimitoitettu?

Sitten tarkkana. Rahoituslaskelman tilinpäätösennuste, joka näyttää missä taloudessa mennään.

Kaupungin rahavarat hupenivat 1-10/15 70,8 milj. euroa. Rahavarojen muutoksen koko vuoden ennuste on 131,1 milj. euroa miinuksella. Ennusteen mukaan kaupungin rahavarat olisivat vuoden lopussa 109,3 milj. euroa, joka riittäisi koko toiminnan kulujen, investointien ja lainanhoidon rahoittamiseen 22 päivän ajaksi.

Nettoinvestointien 169,5 milj. euron toteuma vastaa 77,4 prosenttia koko vuoden ennusteesta. Investointien tulorahoitusprosentin ennuste on 33,8 prosenttia, mikä on erittäin alhainen, kun kuntien pitkän aikavälin hyvä tavoitetaso on yli 70 prosenttia. Talousarviossa asetettu investointien tulorahoitusprosentin tavoite on 42,0 prosenttia, jota ei tulla tavoittamaan.

Toiminnan ja investointien rahavirtaa heikentää pidemmän aikavälin tarkastelussa kaupungin toiminnan viime aikojen heikko kannattavuus ja merkittävä panostus investointeihin. Ts. kaupunki elää jatkuvasti yli varojensa. Toiminnan ja investointien viiden vuoden kertymäennuste on 440,8 milj. euroa miinuksella. Tällä valtuustokaudella ei ole yhtenäkään vuotena saavutettu edes 0-tulosta, ylijäämistä puhumattakaan. Kuka, ketkä ovat tästä vastuussa? Päättäjät, valtuusto ja virkamiehet tai kävisikö toisinpäin, virkamiehet ja päättäjät?

Aamulehti julkaisi 23.11. em. aiheesta kirjoittamani jutun pienillä muutoksilla. Mm. viittaus 5 vuoden toiminnan ja investointien 440,8 milj.euron alijäämäennusteeseen oli jätetty pois.

Yllä olevista luvuista pitäisi osata tehdä johtopäätöksiä. Ennustan piruuttani, että velkaa otetaan huomattavia määriä, säästöesityksiä ja leikkauslistoja laaditaan ja että vuoden 2017 talousarviossa esitetään verojen ja maksujen korotuksia, mutta investoinneista EI tingitä. Ratikka voi olla sellainen investointi, joka jää pois, kun valtio ei suostu sitä rahoittamaan. Haluaisin olla väärässä, mutta kun osaa asioita yhdistellä niin oraakkeli näkee lopputuloksen, valitettavasti.

Toiminnan ja investointien alijäämä jatkaa kasvuaan. Oman osansa siihen tulee vaikuttamaan ratikkahanke, jos se päätetään rakentaa. Ratikkahankkeen viimeinen päivitetty hinta on 333 milj. euroa, josta 250 milj. euroa on rataa ja siihen liittyvää, lisäksi kalusto 83 milj. euroa. Valtiolta odotetaan sitä saamatonta 75 milj. euroa! Kaikki on vain ratikkaa, niin ratikkaa, niin ratikka, että...

Ps esitti vuoden 2016 talousarvioon seuraavaa muutosta "Tampereen taloustilanteen ja valtion mukana olon epävarmuudesta johtuen, esitämme koko raitiotiehankkeen ja sitä koskevan rahoituksen poistamista TA 2016-kirjasta ja sen liitteenä olevasta investointityöryhmän loppuraportista 20.10.2015 ja hankeen siirtämistä 2040-luvulle." Äänestyksen lopputuloksen arvaa, 52-12 ja kolme tyhjää.

Ryhmä 17 esityksessä esitettiin ratikan suunnittelurahan poistamista talousarviosta. Äänestyksen lopputuloksen arvaa, 45-19 ja kolme tyhjää. ratikkaäänestykset osoittavat, että emme ole asian kanssa yksin.

----------------

Pieniä talouspaloja

Tarkkaan taloudenpitoon kuuluvana täytyy ihmetellä otsikoita; "Iso summa perinnässä Tampereen virheen takia" 200 000 € (AL 20.11.) ja toisaalta "Johtajan erorahaa ei peritä takaisin" 135 000 € (AL 18.11.). Jos 200000 joudutaan maksamaan ja 135000 ei peritä, niin Tampereen kassasta puuttuisi 335 000 euroa! Miten nyt sanoisi, fiksusti? Sisäinen tarkastus ja tarkastuslautakunta oletteko kartalla, missä mennään?

"Johtajalle maksettiin laittomasti saa todella kipakkaa arvostelua. Ihmettelen itsekin, miten kevyesti heitetään rahaa hukkaan. Tai oikeastaan en ihmettele. Tutkimukseni avointen laskujen, määräysten noudattamisen ja ja ohjeistuksen osalta osoittavat sen että korjattavaa on.

Tampere maksanut viivästyskorkoja laskuista. (AL 28.12.) Tampere on maksanut 5 vuoden aikana viivästyskorkoja 67 644,99 euroa. Talousjohtaja Jukka Männikkö sanoo, että viivästyskorkoja ei pitäsi tulla ja että kaikki syyt ovat selittelyä. Niiin, yhdistettynä edellä oleviin tapahtumiin, on vedettävä johtopäätös, että jotain tarttis tehrä.

Talousarvion mukaan lainoja 2016 on 2159 €/asukas = 4200 €/veronmaksaja/palkansaaja. Vuonna 2019 luvut ovat 3532 €/asukas = 7100 €/veronmaksaja/palkansaaja. Tähän sisältyy jo suunniteltua ratikkarahoitusta.

 

************

Talousarvio vuodelle 2016

Tampereen talousarvio 2016 julkaistiin 26.10.15

Kuntalaiset, onnitelkaa itseänne ja nykyisiä päättäjiä tästä talousahdingosta, joka johtuu vain osaksi valtio-osuuksen ja yhteisöverojen vähenemisestä. Näihin olisi ollut mahdollisuus valmistautua. Suurin syy on lyhytjänteinen ja näköalaton talouspolitiikka, jonka yksi tunnusmerkki on hallitsematon, pakonomainen investointibuumi. Leikkaukset ja säästöt jatkuvat. Jos joku puhuu muuta hän valehtelee.

Tampere tekee tilinpäätösennusteen mukaan tänä vuonna (2015) alijäämää n. 10,2 milj.euroa. Ensi vuoden (2016) talousarvioehdotuksen tilikausi päättyy 13,5 milj.€ alijäämäiseen tulokseen. Valtuuston kokouksessa alijäämä kasvoi 2,5 milj.euroa eli 16 miljoonaan. Jos budjettiin olisi otettu mukaan Liikennevirastolta tulossa oleva osuus kokonaisuudessaan, talousarvio olisi n. 10 milj. euroa ylijäämäinen!

Tämän talousarvion yhteydessä päätetään investointikatosta. Katto vain ei koske näitä suuria ja kalliita investointeja, tunneli, ratikka, kansiAreena, aseman seutu, jne...

Ihmetellä täytyy myös lukujen epämääräisyyksiä, mm. tunneli, maauimala... miksi, mikä on näiden tarkoitus? Johtaa päättäjiä harhaan?

 

Tunnelin kuluja siirretään Allianssilta Tampereen kuluiksi

TA 2016 esitetään tunnelin kustannuksiin 16,0 milj.€. Rakennuskustannuksista menee yli 6,3 milj.€ kaupungin piikkiin, silta- ym. rakenteisiin, EI Alliansiin. Näin sitä pysytään tavoitehinnassa! Tämän vuoden laskennallinen kustannus on 9.7 milj.€.

Miksi Liikennevirastolta Rantaväylän tunnelista saatavaa valtion osuutta (valtion budjetti 2016), 26 milj.euroa, ei ole kirjattu täysimääräisenä talousarvion investointiosaan eikä taloussuunnitelmaan? Takaisin maksuksi on esitetty 2,1 milj.€! Olkoonkin, että ko 3 v. siirtomääräraha. Kh:n 23.6.14 hyväksymässä Allianssisopimuksen muutoksessa on sovittu vuoden 2016 takaisin maksuksi 26 milj.€.

TA 2015; "Rantaväylän tunnelin rakentamisen tavoitekustannusarvio on 180,3 milj. euroa ja Valtio osallistuu tunnelin rahoitukseen 33 % osuudella. Vaikka tunnelin rakentamisvaiheen vuosittainen taso määräytyy hankkeen toteutumisen mukaisesti, niin nuo vuosittaiset summat ihmetyttävät.

Näin vuoden 2015 talousarviossa. Vuonna 2016 arvioidaan tunnelin rakentamiseen kuluvan 35 milj. euroa, vuonna 2017 10 milj. euroa ja vuonna 2018 noin 2,3 milj. euroa".

Herää pakostakin ajatus, että halutaanko tunneliin varatusta valtion osuudesta siirtää osa ratikan rahoitukseen, kun on todennäköistä, että valtio ei osallistu ratikan rahoitukseen!

Kaiken lisäksi on tullut ilmi, että Tampere on saamassa vuotavan liikennetunnelin! Käsittääkseni päättäjät eivät sellaista tilanneet, vai olenko väärässä?

 

Ratikkaan rahaa, vaikka valtio ei ole sitä luvannut rakentamiseen

Talousarvioesityksessä 2016 esiintyy raitiotie-sana 30 kertaa. Ratikalle esitetään suunnitelurahaa 6,5 milj.euroa, josta odotetaan valtion maksavan 1,5 milj.euroa. Oikea luku on 1,44 milj.euroa. Taitaa olla myös kysymys rakennusrahasta, vaikka ei pitäisi. Kuitenkin Hervannan valtaväylän varrella kovasti porataan ja taidetaan jo rakentaakin!

Yllä, tunnelia käsittelevässä kohdassa kommentoinkin jo, mitä on ehkä tapahtumassa.

-----------

Maauimalan ihmeellinen "sisään" uittaminen!

Tampereen maauimala Tampereen maauimala on suunniteltu rakennettavan uintikeskuksen tontille kaupunginvaltuuston päätöksellä 2014? Juu, luvut, joita ei esitelty valtuustolle olivat; rakentamiskustannus 6 milj. euroa, leasingrahoituksella kulut 615000 euroa/vuosi, laskettu 20 vuodelle. Tuloja laskettu myös sama summa, joten pitäisi olla 0-summa peliä. Päätösprosessi olikin oma lukunsa, melko mielenkiintoinen!

Nyt maauimala tuodaan budjettivaltuustoon vuoden 2016 talousarviossa. Kustannusarvio 7 milj. euroa. Kuitenkin Sivela päättää maauimalan hankesuunnitelman jatkosuunnittelusta vasta 29.10. Tein mm. maauimalan päätösmenettelyä ja rahoitusta koskevan kunnallisvalituksen Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen 17.12.15. Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen prosessivirheen vuoksi. Valituksen täydennyksenä lähetetyt olisi pitänyt olla mukana jo alusta lähtien.

Investointikustannukset ovat 7,25 M€ ja 9,2 M€ välillä ja vastaavasti vuotuiset pääoma- ja ylläpitovuokrakustannukset ovat 648 800 € ja 745 280 € välillä. Mikä on korotusprosentti alkuperäiseen nähden? Otetaan näistä luvuista keskiarvot, jotka varmasti ovat lähimpänä. Lopullista hintaa ei tiedä kukaan.

Siis, rakentamiskustannus on 7 milj. euroa, korotus 16,7 %. Jos rakentamiskustannus on 8,225 milj. euroa, korotusta 37 %. Pahimmillaan voi korotus olla jopa 53 %. Vuotuisissa kustannuksissa korotus pyörii 5,5 - 21,2 % välillä. Varmaan lähempänä viimeistä lukua. Että, hoh hoijaa!

"On arvioitu, että maauimalassa kävisi vuosittain keskimäärin 150 000 ihmistä. Siihen nähden tarveselvitysvaiheesta kohonneiden investointikustannusten aiheuttama arvioitu nettomenolisäys on varsin kohtuullinen, ja se voidaan kattaa asiakasmaksutuottojen kasvulla sekä arvioiduista käyttömenoista säästämällä." Kysymys, entä jos kaikki ei menekään suunnitelmien mukaan?

-----------

Turvapaikanhakijat, pakolaiset. maahanmuuttajat

Talousarvion tekstistä on luettavissa, että Tampere järjestää hätämajoituksen ja siihen liittyvät palvelut lähes 700 turvapaikanhakijalle (tilanne lokakuu 2015). Toiminnasta aiheutuu lähes 1 milj. euron kuukausittaiset kustannukset (noin 50 euroa/turvapaikanhakija/päivä), jotka laskutetaan maahanmuuttovirastolta.

Hätämajoitustoiminnan kuluja ei ole huomioitu vuoden 2016 talousarviossa, koska toiminnan laajuutta ja kestoa on vaikea arvioida. Niinpä, turvapaikanhakijoista aiheutuu kaupungin monelle sektorille muitakin menoja kuin vain hätämajoituskulut. parempi pitää arvioidut menot piilossa, voisi olla niin, että kuntalaiset hermostuisivat. Siltä osin piikki on auki.

Esitimme talousarvioon seuraavaa muutostekstiä; "Hätämajoitustoiminta ei saa heikentää muita kaupungin palveluja. Hätämajoitustoiminnasta aiheutuvista muista ylimääräistä menoista haetaan täysi korvaus Maahanmuuttovirastolta. Vastaanottokeskuksen perustamiselle Tampereen kaupungin alueelle on pyydettävä valtuuston suostumus". Esityksemme hävisi äänestyksessä 58-9 äänin.

Valtuustolla pitää olla sananvalta turvapaikkakeskusten perustamiseen Tampereen alueelle. Vaikka päättäjiä ei turvapaikkakeskuksen tulo kiinnosta, niin sisäministeri Orpo kertoo (IL 24.11.), että poliisi on mukana päättämässä uusista vastaanottokeskuksista. Tämä tapaus sai jopa pääministeri Sipilän pitämään kriisikokouksen.

-----------

KansiAreena kummittelee edelleenkin tekstissä. EI vain ole mainittu talousarvion investointiosassa eikä taloussuunnitelmassa.

KansiAreenasta on maininta vuoden 2015 talousarvion selostusosassa 36 milj.€ kustannuksista suunnittelukaudella. Kyllä nykyisille päättäjille pitää hieman tarkemmin kertoa hankkeesta, kun suurin osa valtuutetuista on vaihtunut sitten v. 2010 päätöksestä, miten ja kuinka Tampere aikoo osallistua hankkeen kuluihin. Nyt kun taloustilanne ja ympäröivä maailma on perin juurin toisen näköinen kuin 2010, olisi paikallaan tuoda koko KansiAreena-hanke uuteen käsittelyyn kun rahoittajatkin ovat vielä hakusessa.

Perussuomalaiset teki TA 2016 muutosesityksen "Kansi- ja Areena-rahoitus selvitetään vuoden 2016 aikana suunnitelmien tarkistamiseksi. Kunkun parkkisuunnitelma jäädytetään siihen saakka, kun Hämpin parkin käyttöaste on noussut 85-90 prosenttiin." Äänestyksessä jäätiin yksin, 58-7 ja kaksi tyhjää.

-----------

Nyt alkaa tapahtua. Aamulehti 27.11.uutisoi, että Tampere on menossa KansiAreena -hankkeeseen mukaan miljoonilla euroilla. Takuumieheksi, takuumieheksi, muuten kaavaillut yritykset eivät rohkene aloittaa rakennustöitä. Ilman Tampereen mukanaoloa katteet jäävät hataralle pohjalle. Toinen asia - en halua olla KansiAreenan omistaja kaupunkiomistuksenkaan kautta. Keskusteluahan siitä syntyy.

Kyllä tapahtuu! Tampereen kaupunki ja Liikennevirasto solmivat 8.12.15 (AL 8.12.) Tampereen Kansi ja areena- hankkeen hankesopimuksen. Sopimuksessa on määritelty hankkeen suunnittelun, rakentamisen ja kannen käytön ehdot. Tarkoituksena on rakentaa rautatieaseman eteläpuolelle eli ratojen päälle kansi, jolle tulee muun muassa monitoimiareena sekä toimitiloja, hotelli ja asuinrakennuksia.

Mitä mieltä ollaan?

-----------

Lennokasta tekstiä talousarviokirjasta

Suuret kehitysinvestoinnit, kuten esimerkiksi Rantaväylän tunneli, raitiotie ja Tampereen Kansi, maksavat itsensä takaisin kasvavan elinvoiman ja vetovoimaisuuden kasvun myötä. Suurten investointien vuoksi kaupungin lainamäärä kuitenkin nousee nopeasti, jos kaikki investoinnit tehdään kaupungin taseeseen. Jos investointeja toteutetaan muilla rahoitusmalleilla, kaupungin lainamäärä kasvaa hitaammin. Vuoden 2019 lopussa arvioidaan asukaskohtaisen lainamäärän olevan noin 3 400 euroa. Entä konsernilainat? Puhutaan ihan toisista luvuista?

Taloussuunnitelmakaudella Tampereen keskustan tulevaisuuden kannalta on hyvin keskeistä, miten tekeillä olevissa suurissa ja tärkeissä hankkeissa Kansi- ja Areena, asemakeskus, Eteläpuisto sekä Kunkunparkki edistytään. Samaa voi sanoa keskustan ulkopuolella käynnistyvästä Hiedanrannan suunnittelusta.

Talousarvion tutkinta jatkuu...

 

************

Välitilinpäätös, 1.1. - 31.8.2015

Edelleenkin karua luettavaa. Ennuste näyttää tilikauden tulokseksi 26,8 milj.euron alijäämää. Menot kasvavat 3,0 % ja verorahoitus kasvaa 1,2 %. Lainat 1759 euroa/asukas. Siis, palkansaajaa ja veronmaksajaa kohden n. 3200 €. Kun puhutaan konsernilainoista, liikutaan ihan eri tasoilla n. 5000 €/asukas, palkansaajaa ja veronmaksajaa kohden n. 9000 €.

Toiminnan ja investointien rahavirta 2011- 15 on miinuksella 450,3 milj.euroa. "Syödään enemmän kuin tienataan"!

Tähän esimerkiksi taloudenpidosta ratikan sisäänajon varmistamiseksi tehty Hämeenkadun elävöittämis-elvyttämiskokeilu!

Valtuusto on päässyt päättämään elvyttämiseen käytettävistä 270 000 euron kustannuksista. Hups keikkaa, nämä ovat vain alkupaloja. Ylemmille virkamiehille on delekoitu tilaamis- ja laskujen hyväksymisvaltuuksia. He voivat sopia näitä lukumääräisesti vaikka kuinka paljon, kunhan yksittäinen tilaus ei ylitä "kipurajaa". Tämä raja vaihtelee ydinprosessin mukaan.

Siis Hämeenkadun elävöittämiseen - elvyttämiseen. Eräs konsulttitoimisto R***** teki kaupungille tarjouksen Hämeenkadun elävöittämiskokeilun vaikutusselvityksen laatimiseen. Toimivaltainen virkamies hyväksyi tarjouksen ja laskun, joka oli n. 58000 euroa (sis. ALV). Tämähän ei näy ratikan kustannuksissa, vaan kaupungin kehittämisenä, jossakin... Onko todella niin, että kaupunki elättää osan konsulttitoimistoista? Laki ei tähän velvoita, toisin kuin kuntalaisten hyvinvoinnista huolehtimiseen.

Ei ihme, kun konsulttipalvelujen ostot ovat poskettomia, koska lautakunnat eivät voi ottaa laskuja nähtäväkseen. Olisi kuulemma otto-oikeuden käyttämistä. Mutta, olisiko se huono asia, jos joskus lautakuntakin kiinnostuisi, mistä laskut oikein muodostuvat.

Ymmärrätte, miksi paasaan konsulttipalkkioista ja haluan ne näkyväksi. Liikutaanko tässä harmaalla alueella, rakenteellisen korruption verkostossa?

Sopivasti keskustelua poliittisen päätöksenteon typeryydestä. Malliesimerkkinä tavara-aseman siirto. Autoissa on kääntyvät etupyörät ja polkupyörissä käännettävä ohjaustanko, tavara-asema voidaan ohittaa tien linjauksella... Katso täältä, ketkä ovat valmiita rahoittamaan tämänkin huuhaaprojektin! (AL 7.4.16) Tavara-aseman siirtäminen kuohuttaa kansaa – homma maksaa yli 60 000 euroa metriltä. Katsotaan nyt, mistä esitetään säästettäväksi kevään talous- ja strategiaseminaarissa.

 

Ylitysluvut vaihtelevat

Vielä Näsilinnan korjauksen kustannuksista. Raportissa on kahta tietoa ylityksestä, toisessa kohtaa sanotaan että 0,4 milj.euroa ja toisessa 0,3 milj.euroa. Uintikeskuksen osalta ylityksistä todetaan ensiksi 0,4 milj.euroa ja lopuksi 0,6 milj.euroa. Ihmeellistä huojuntaa kirjauksissa, mikä lopulta pitää paikkansa, olisi hyvä tietää? Kieltämättä luotettavuus taloudenpitoon horjuu.

 

************

Rakenteellinen korruptio Tampereella - onko sitä?

Tutkija Ari Salmiselta (Vaasan Yliopisto) ilmestyi keväällä 2015 tutkimusraportti Rakenteellinen korruptio - kartoitus riskitekijöistä ja niiden hallinnasta Suomessa.

Raportissa todetaan mm. "Korruption kohdalla on aina kysymys vallan ja vaikutusvallan väärinkäytöstä. Kun valtaa ja vaikutusvaltaa käytetään väärin, pyrkimys on tavoitella etuja, jotka saavutetaan laittomin ja epäeettisin keinoin".

Laajan tai raskaan korruption muodoista (vallan väärinkäyttö, lahjonta, petokset, kavaltaminen, vast.) erotetaan hallinnon korruptio (velvollisuuksien laiminlyönti, huonojen toimintatapojen suojelu, huono johtaminen, jne.), joka on usein pienimuotoisempaa.

Korruptiolle tyypillisiä muotoja kuvaava lista on pitkä. Raskas korruptio on yleensä helpommin havaittavissa (lahjonta, kiristys, vast.) kuin hallinnon korruptio.

Entä rakenteellinen korruptio? Salminen; "Rakenteellinen korruptio on järjestelmille ja instituutioille tyypillinen korruption muoto. Se on siinä mielessä epäkonventionaalinen, että se ilmenee laillisissa rakenteissa ja hyödyntää niissä olevia mahdollisuuksia. Sitä ei kyetä selittämään yksinomaan korruptoituneiden yksilöiden teoilla. Rakenteellinen korruptio vääristää instituutioiden perustehtävää ja pahimmillaan demokraattisen yhteiskunnan toimintaa. Rakenteellinen korruptio heikentää hyvää hallintotoimintaa ja horjuttaa yleistä luottamusta instituutioihin ja organisaatioihin. Monesti näkymättömänä ja heikosti tunnistettavana korruptiona sen torjunta vaatii erityisiä toimenpiteitä".

Kun rakenteellista korruptiota arvioidaan suhteessa laittomiin päätöksentekorakenteisiin, nousevat esiin julkisen hallinnon ja elinkeinoelämän verkostot, ja erityisesti epäeettiset ja epäterveet verkostot kuten hyvä veli-verkostot. Tampereen valoviikkojen uudet valot kirvoittavat jälleen keskustelua. Hankintakuviot ovat mielenkiintoiset.

Ei tule ihan ensimmäisenä mieleen, että välinpitämätöntä johtamistyötä ja alaisten laiminlyöntiä sekä vääristyneiden, epäreilujen ja epäasiallisten keinojen käyttämistä alaisiin pidetään myös korruptioon kuuluvana. Toivottavasti Tampereella ei tapahdu tällaista.

Onko kysymyksessä korruptioon kuuluvan suosinta ja suosikkijärjestelmän ylläpitoa se, että kaupungin hallinnoimien liikelaitosten, säätiöiden, yhdistysten hallintoon pääsääntöisesti valitaan vain tiettyyn ryhmään kuuluvia edustajia?

Nostin esille (AL 20.4.) runsaan konsulttipalvelujen käytön pelkästään kaupungin kehittämiseen ja kummeksuin mm. pientä laskutusta tekevien asiantuntijayritysten suurta määrää. Löytyykö selitys siitä, että ensiksi yritys tarjoaa, tietysti hyvin pohjustettuna, tiettyä palvelua kaupungille, ts. luo tunteen tarpeesta? Tämän jälkeen tarjous hyväksytään virkamiespäätöksellä. Siis, onko kysymyksessä yhteistä etua koskeva päätöksentekotilanne, joka nojaa ensisijaisesti yksityisen edun valvomiseen?

Entä asioiden käsittely? Jos laki sanoo, että mm. oikaisupyyntöihin on vastattava ensitilassa, niin tarkoittaako se seuraavaa kokousta vai seuraavana vuonna? Lain perustelujen mukaan seuraavaa kokousta, ellei asian luonne vaadi pidempää selvitystä.

Esitin kysymyksen (AL 8.8.), kenelle Tampereella kuuluu ilmoittaa tutkintaa varten epäilyttävät väärinkäyttö- ja syytä epäillä tapaukset, koska johtosäännöissä ja toimintaohjeissa sitä ei ole annettu kenenkään tehtäväksi. Salmisen mukaan, myös tehtävien, velvollisuuksien ja valvonnan laiminlyönti ja asioiden viivyttely sekä huonon hallinnon suojelu ja salailu kuuluvat korruption ylläpitoon.

Raportista on luettavissa, miten rakenteellisen korruption voi toteutua päätöksen teossa; päätöstilanne, joka ilmiselvästi perustuu täysin riittämättömiin tietoihin päätöksen seurauksista tai vaikutuksista, lainvastainen ja oikeudellisesti puutteellinen päätöksentekoprosessi, päätöksenteko, jossa yritetään hämätä muodollisen ratkaisun varjolla, vaikka tosiasiallinen ratkaisu on jo tehty toisaalla, epäselvät, harhauttavat tai jotain osapuolta kohtuuttomasti suosivat perustelut päätöksenteolle ja yhteistä etua koskeva päätöksentekotilanne, joka nojaa ensisijaisesti yksityisen edun valvomiseen.

Onko huonoa hallintotapaa virkamiespäätöksissä se, että valitaan virkamiehen oma yritys tekemään virkatehtävien hoitoon liittyvät työt, vaikkakin virkavapaalla? Tai se että, tehdään paljon euromäärältään "pieniä" laskujen hyväksymispäätöksiä, joista yhteissumma voi nousta huomattavaksi?

Mieleeni tuli muutama valtuuston päätöksentekoon liittyvä tapaus. Maauimalan hankintaan liittyvä päätösprosessi vuoden 2015 talousarvion käsittelyn yhteydessä oli mielenkiintoinen. Samaiseen päätöksentekoon liittyy myös suunniteltu telakaivinkoneen hankinta, joka joidenkin harmitukseksi meni mönkään. Voisihan toki ajatella, että kaivinkoneella olikin tarkoitus kaivaa maauimalan monttu! Pääsin käyttämään välitilinpäätöskokouksessa maauimalaa koskevan puheenvuoron.

Kaupunginvaltuusto vahvistaessaan vuoden 2015 talousarvion, hyväksyi myös maauimalan rakentamisen. Uimalan tulo talousarvioesitykseen tuli päättäjille yllätyksenä ns. HIVE -asiana (hihasta vedetty). Valtuusto joutui päättämään uimalasta sokkona. Talousarvioesityksestä löytyi kolme kirjausta rakentamisesta, ilman tarkennuksia. Ei ollut tietoa kustannusarviosta, ei käyttäjämääristä, käyttökustannuksista, vuokrista, jne… Kuitenkin rakentamiskustannukset ovat n. 6 milj.euroa ja vuotuiset käyttökustannukset n. 0,62 milj. euroa. Myös tulot laskettu juuri samansuuruisiksi. Entä jos, kävijämäärät eivät toteudukaan arvion mukaisesti, kaupungille tulee kustannuksia niin kuka vastaa?

Hanke oli lähtenyt kesällä 2014 liikkeelle uimaloita toteuttaneilta yrityksiltä. tarveselvitys tehtiin, tilaamalla se asiantuntemusta omaavalta yritykseltä, joka oli perustettu 2012 ja jonka liikevaihto vuonna 2014 oli 15 000 euroa. Kuntaa yritys laskutti 5000 eurolla. Ehkä yrityksen valintaan vaikutti myös asian kiireellisyys!

Näiden yhteydenottojen ja selvitysten jälkeen tehtiin valtuustoaloite uimalan saamiseksi Tampereelle. Maauimalan tarveselvitys hyväksyttiin ao. lautakunnassa vasta 3 pv talousarvion vahvistamisen jälkeen!

Perustuiko päätös riittämättömiin tietoihin päätöksen seurauksista tai vaikutuksista, tehtiinkö muodollinen päätös, vaikka tosiasiallinen ratkaisu oli jo tehty toisaalla tai oliko kyseessä yhteistä etua koskeva päätöksentekotilanne, joka nojasi ensisijaisesti yksityisen edun valvomiseen?

Korruption valvontaa voi toteuttaa monella tasolla. Virkamiesetiikalta ja hyvältä hallintotavalta odotetaan laillisuuden ja virkavastuun noudattamista.

Tilintarkastuksen ja muun sisäisen tarkastuksen tavoitteena on tiukka talouskontrolli ja epäilyksistä ilmoittaminen, ts. toimiminen "vahtikoirana".

Entä media, tutkiva journalismi? Näiden tehtävänä on tuoda julki eettiset rikkomukset, toimia vallan "vahtikoirana". AL, Matti Mörttinen; "Aihe on kiinnostava, mutta tapa, jolla olet asia käsitellyt, ei oikein yhdellä lukemisella avaudu. En siis sitä ainakaan tässä muodossa ryhdy julkaisemaan".

Suosittelen jokaista kiinnostunutta ja erityisesti päättäjiä lukemaan Salmisen raportin Rakenteellinen korruptio. Avaa silmät monella tavalla.

************

 

Kaupungin hallituksen suunnittelukokous 7.9.15, vai sanelutilaisuus!

Mikko Hamusen analyysi v. 2016 talousarvion valmisteluun liittyvistä asioista. Täyttä asiaa.

Kaupunginhallitus lataa kokousten asialistat täyteen sellaisilla asioilla, joista jo yksikin olisi päivän seminaarin asia. Siis, jos asiat haluttaisiin valmistella hyvin. Tällainen käsittelytapa sopii valtakoalitiolle, koska se on jo "takahuoneissa" päätetty. Nämä kokoukset, johon myös oppositiopuoleet voivat osallistua, ovat asiaan kuuluvaa teatteria.

"Ei käy KH:n jäseniä kateeksi. Niin paljon on maallikon silmin papereissa selvää höttöä: suunnitelmaa, katsausta, arviointia, uudistamista, seurantaa, tavoitteita, tehostamista, organisointia jne...

Yksityisellä puolella toiminta on paljon suoraviivaisempaa ja jotenkin tuntuu, että papereiden määrällä pyritään korvaamaan tekstien laatua.
Jokaisen liitteen läpikäymisestä ei paljon käteen jää. Se on kai tarkoituskin. Sinne on kuitenkin kätketty asioita kuten esim:

Liikenneratkaisujen toteuttaminen, maankäyttöön liittyvät

• Tavoitteena on raitiotien ja sen liityntäpysäköinnin toteuttaminen ja että valtio osallistuu hankkeen rahoitukseen 30 %! HUOM. päätöstä osallistumisesta ei ole. Valtion vuoden 2016 budjetissa Tampereen ratikkaan on varattu 0 (nolla) euroa. Suora kysymys, entä jos valtio ei osallistukaan hankkeeseen? Täytyy muistaa, että Liikennevirasto ja Pirkanmaan ELY-keskus eivät ole valtio. Vaikka Tampere, Liikennevirasto ja Pirkanmaan ELY-keskus ovat 17.3.15 allekirjoittaneet aiesopimuksen Tampereen raitiotien rakentamiseksi. "Valtiosopijapuolet liikennevirasto ja Pirkanmaan ELY-keskus sitoutuvat edistämään raitiotiehanketta niin, että valtion vuosien 2016–2022 talousarvioihin varataan määräraha Tampereen raitiotiehankkeen toteutusta varten." Valtio on omalta osaltaan rikkonut aiesopimuksen, koska määrärahaa vuodelle 2016 tai sen jälkeisille vuosille ei ole osoitettu.

• MAL-raha: toteutetaan pieniä ja kustannustehokkaita liikennehankkeita ja rahamäärä nostetaan ja kohdennetaan vaikuttavuudeltaan parhaisiin toimenpiteisiin eikä valtion liikenneverkkoon sidotusti.
• Älyliikenteen kehittämisyhteistyö: liikkuminen palveluna, liikennemalli (liikenne-ennuste), liikenteen digitalisointiin perustuvia palveluja, liikkumisen ohjaus ja liikkumissuunnitelmat.
• vt12 Lamminrahkan eritasoliittymä ja lisäkaista. Keskustat, erityisesti Tampereen Asemakeskus, ja täydennysrakentaminen
• Asemakeskuksen kehittäminen suunnitellaan ja toteutuksesta sovitaan yhdessä.
• Kunnallistekniikka-avustus kohdennetaan täydennysrakentamiseen ja käyttökohteeksi mukaan myös purkaminen, pilaantuneiden maiden puhdistus yms.

TOP10-raportissa on mm. 9. kohtana Tiedolla johtamisen käytäntöjen ja menetelmien kehittäminen. Aikaisemmin julkaisussa todettiin mm:

Tiedolla johtaminen
• Mallin rakentaminen käynnissä. EI lähtökohtaisesti rakennemuutos samalla tavalla kuin muut rakennemuutokset. Taloudelliset hyödyt
syntyvät parantuneen johtamisen ja päätöksenteon myötä, mutta niitä on vaikea kytkeä takaisin rakennemuutoksen toimenpiteisiin.

Päivän sana näyttäisi olevan kärkitieto. Sen avulla saadaan porukka hiljaiseksi. Kukaan ei kysy, että mikä ihmeen kärkitieto, koska kukaan ei halua näyttää tyhmältä.

Kuinka kummassa tätä kaupunkia pystyttiin aikaisemmin johtajamaan kun ei ollut edes automaattista tietojenkäsittelyä käytettävissä ja omaa tuotantoa oli vaikka kuinka ja paljon. Veikkaan, että näiden julkaisujen tuottaminen maksaa maltaita ja niitä käytetään osittain tietojen pimittämiseen ja päätöksenteon hämärtämiseen.

Tiedolla johtamista on myös se kun käytetään väärää tietoa, esim. ratikan osalta pitkien bussien väitettiin vaativan samat tien kantavuudet kuin ratikka vaatii. Siten saatiin kannattavuutta korjattua 60 miljoonalla."

Tieto on valtaa, erityisesti salattu tieto.

************

 

Tampereen (tärkein) omaisuus "lihoiksi! Huonoja päätöksiä paikataan vielä huonoimmilla päätöksillä, tämäkö on nykytilanne?

Onko kaupungin talous todellakin niin huonossa jamassa, että pitää suunnitella yhden kaupunkilaisille tärkeistä, kohteista myyntiä??? Siis Sähkölaitoksen myyntiä!

AL 28.8. Sähkölaitoksen kohtalo halutaan keskusteluun, Tampere haluaa kumota päätöksen, joka kieltää edes valmistelemasta Sähkölaitoksen tai sen osien myyntiä. Kaupunginhallituksen liiketoimintajaosto käsittelee 1.9. sähkölaitoksen kohtaloa.

Tampere haluaa vapaat kädet voidakseen tarvittaessa valmistella Tampereen Sähkölaitos Oy:n tai sen osien ja liiketoimintojen myyntiä. Kaupunginvaltuusto asetti v. 2008 Sähkölaitoksen yhtiöittämisen ehdoksi, ettei Sähkölaitoksen energialiiketoimintojen myyntiä ulkopuolisille tahoille saa edes valmistella ilman valtuuston päätöstä.

Ei nyt, mutta kuitenkin. Kaupungin konserniohjausyksikkö ei tällä hetkellä suunnittele Tampereen Sähkölaitos Oy:n osakkeiden myyntiesitystä, sanoo rahoitusjohtaja Arto Vuojolainen. Uskokoon ken tahtoo.

Tampereen Sähkölaitos Oy:lle tai sen hallitukselle halutaan mahdollisuus (siunaus) toteuttaa jonkin liiketoiminnan tai tytäryhtiön myynti, mikäli se konsernin tavoitteiden saavuttamiseksi nähdään järkevänä. Rahoitusjohtaja Vuojolaisen mukaan valtuuston asettama rajoitus myyntivalmistelujen kieltämisestä ei enää palvele kaupungin etua. Heh, heh...

Kyllä, kyllä. Tunnelin tuotot eivät ole realisoituneet toivotulla tavalla ja ratikkakin pitäisi rakentaa. Valtio ei ole luvannut v. 2016 suunnitteluun rahaa, eikä sen jälkeisille vuosillekaan ole rahavarausta.

Myös kh:n liiketoimintajaoston pj Kalervo Kummola (kok) sanoo, ettei kaupunginvaltuuston tekemä vanha päätös myyntivalmistelujen kieltämisestä enää vastaa tätä päivää. Niin, riippuu tietysti näkökulmasta.

-----------------

Nyt on tulossa (kh 31.8.) myyntiin Tampereen omistama Satama- ja Koulukadun kulmauksessa oleva tontti rakennuksineen, entinen sote-talo. Talo on tarkoitus myydä Lujatalo Oy:n perustamille yhtiöille (3) ja Tampereen Vuokratalosäätiölle.

Korjattavaan/uusittavaan rakennukseen on tulossa ikäihmisille tarkoitettua tehostetun palveluasumisen asuntoja. Tehostettu palveluasuminen toteutetaan Tampereen Tilakeskus Liikelaitos välivuokrausmenettelyllä, jossa Tampereen kaupunki ryhmäkotien tilat ja kilpailuttaa palvelujen tarjoajat.

Ts. kaupunki myy omistamansa tilat ja sen jälkeen siirtyy niihin vuokralaiseksi. Olisiko vuokrauksella ollut saatavissa parempia tuottoja pitkässä juoksussa? Kun myydään, se on kertatuloa ja se on siinä.

Kauppahinta on 10,1 milj. euroa. Tämä summa paikkaa mukavasti kaupungin ennustettavissa olevaa kroonista alijäämää, joka ennusteen mukaan olisi muuten tänä vuonna 18,4 milj. euroa. Myyntipäätös oli yksimielinen.

Samassa kh:n kokouksessa (361 §) käsitellään Kämmenniemessä sijaitsevan Perttulan tilan myyntiä. Myyntiin on Kämmenniemessä suhtauduttu kriittisesti, vastustettu, koska se halutaan pitää kyläläisten käytössä. Huhut kertovat, että kyläläisille on varattu mahdollisuus paikan lunastukseen. Jää nähtäväksi. Kh jätti asian pöydälle.

************

 

Rakenteellinen korruptio

Ari Salminen on julkaissut tutkimustuloksen kuntien rakenteellisesta korruptiosta, miten se ilmenee, miten se voidaan havaita, jne... Linkki raporttiin löytyy täältä.

HS 21.8.15. "Kaupungit jakavat miljoonapotin puolueiden lähellä oleville järjestöille – yhdistykset kiistävät piilopuoluetuen. Kuntien avustukset ja ostot ovat merkittävä tulonlähde puolueiden lähijärjestöille"

Kyllä, myös Tampereella ovat avustukset ja palvelujen ostot menneet sekaisin. Tämä on nähtävissä avoimiksi tulleista ostolaskuista.

Kävin alkukesällä sisäisen tarkastuksen tarkastusjohtajan juttusilla kertomassa ostolaskuista tekemistäni havainnoista. Meillä oli rakentavaa keskustelua ja hän ystävällisesti otti viestini vastaan ja selvitti esittämäni kysymyksen. Kuitenkin, mielenkiinnolla odotan raporttia, missä tarkastustoimi "pesee" kaupungin toimenpiteet putipuhtaaksi.

Täältä löytyy rakenteellisen korruption ilmenemismuodot. Yrityisesti odotan tarkastuksen näkökulmaa tapauksesta, jossa virkamies xxx on ottanut virkatehtävistään virkavapaata, että yrittäjä xxx pääsee jatkamaan virkamies xxx virkatehtäviin kuuluvia töitä ja kaupungin työkaluilla. Kaiken aikaa kysymys on samasta henkilöstä.

************

 

Tampereen Infran telakaivinkoneen hankinta!

Tampereen Infra käsitteli 17.6.15, juuri lomien alla, telakaivinkoneen hankintaa. Kokonaishinta oli n. 224 t€. Infran johtokunta joutui äänestämään hankinnasta, koska tuli esitys hankkinnan keskeyttämisestä. Hankinta hylättiin äänin 4-1. Mielenkiintoiseksi tapaus tulee, kun kaupunki on luopunut omasta kalustostaann eikä omista edes po. koneen kuljetukseen sopivaa lavettia, niin mihin sitä olisi tarvittu? Miksi, miksi... herää kysymyksiä ja paljon?.

Täältä löytyy telakaivinkone-casen hankintahistoria.

Asia tultua lomien jälkeen julki, valtuutettu Timo Vuohensilta kysyy valtuustokyselyssään "Miten tällainen konehankinta olisi ollut yhteen sovitettavissa kaupunginhallituksen 1.6 2015 tekemään päätökseen, jossa toimintayksiköiden tulee tarkastella kriittisesti kuluvan vuoden toimintamenoja ja hankintoja?”

Vastauksen antaa valtuuston kyselytunnilla 17.8. pormestari Anna-Kaisa Ikonen apulaispormestari Pekka Salmen sijaaan! Miksiköhän?

Taustoitan tapahtumien kulkua. Infra esitti tämän vuoden talousarviossa investointeihin 900 t€. Jostain syystä valtuuston päätettäväksi tuotiin 200 000 eurolla korotettu summa, 1100 t€:n. Kukaan ei tiedä kenen toimesta lisäys on tehty. Talousarviokokouksessa mukana olleet ja kokousta seuranneet, varmaan muistatte kuka ja ketkä puolustivat kovasti määrärahan lisäystä, "rahalla on aina käyttöä".

Kaivoin pöytäkirjat esille tarkistaakseni valtuutettujen käyttäytymisen tässä asiassa. Ps esitti valtuustossa, että 200 t€ EI lisätä Infran budjettiin, vaan mennään Infran esityksen mukaan. Äänestyksessä tätä kannattivat ps:n valtuutetut + Jari Heinonen, muut kannattivat summan lisäystä.

Kas kummaa. telakaivinkoneen hankinta olisi kustantanut 224 t€.

Pormestarin vastaus löytyy täältä. Vastaustekstissä on kohta "Kaivukonehankinnasta luovuttiin 17.6. johtokunnan kokouksessa äänestyspäätöksellä, vs. toimitusjohtaja Tietäväisen esityksestä". Tietäväinen EI TEHNYT ESITYSTÄ luopumisesta, vaan johtokunnan jäsen Arja Tuppurainen (ps)!

Ote Infran kokouksen 17.6.15 pöytäkirjasta; Jäsen Arja Tuppuraisen ehdotusta kannattivat Mikko Leppälahti, Katja Nisumaa-Saarela ja Esko Erkkilä ja pohjaehdotusta kannatti jäsen Kari Wal-lenius. Jäsen Tuula Pohjola äänesti tyhjää.

Puheenjohtaja totesi, että äänin 4 - 1 jäsen Arja Tuppuraisen ehdotus hyväksyttiin.

 

Samassa tilaisuudessa pormestari Anna-Kaisa Ikonen vastaa myös valtuutettu Lassi Kalevan valtuustokyselyyn Tavase Oy:stä.

AL 12.8. Tavasesta tappiota yli 8 miljoonaa euroa
Yhteenlasketut menetykset osakassopimuksen mukaan olisivat tämän hetken vastuiden mukaan enintään seuraavat: Tampere 5,64 miljoonaa euroa, Valkeakoski 1,01 Me, Akaa 0,62 Me, Kangasala 0,59 Me, Lempäälä 0,19 Me ja Vesilahti 0,06 Me. Kalliiksa on tullut yhden miehen työpaikka, ei voi muuta sanoa.

Sanoisin, että pormestari on enemmän kuin hankalan tehtävän edessä. Kuka kertoisi selkokielellä päättäjille, että Tampereen talous ei kestä tunnelia, ei ratikkaa, ei Tavasea, ei KansiAreenaa, eikä muitakaan höpötyksiä. Jätevedenpuhdistuslaitos on pakko tehdä ja se hanke menee tärkeydessä mm. ratikan edelle.

Pormestarin vastaus löytyy täältä.

 

************

AL 2.8.15 Kronikka; Tampereen tarkka paikka!

Jo on aikoihin eletty, päätoimittaja Jorma Pokkinen on siirtynyt perussuomalaisten kanssa samoille linjoille. Kantaa jopa huolta kaupungin taloudesta. Hyvä näin, vaikka AL:n kanta yleensä on ymmärtäväinen kaiken maailman haihatuksille.

Pokkinen viittaa kronikassaan Hämeenkyröön, jossa kysyttiin työtekijöiltä miten pitää (talous)asioita hoitaa. Löytyi konstit. Entä Tampereella? Konsernijohtaja Juha Yli-Rajala epäilee Tampereen henkilöstön motivaatiota miettiä oman työnsä kehittämiseen. Juu, ei ole kiinnostusta, ei kuulu mulle menttaliteetti on vallalla. Koko henkilöstöltä tuli peräti 0 kannanottoa toimintamallin kehittämiseen.

Pokkinen; "Kaupunkilaisten toiveet ovat varmasti tiedossa. Terveysasiat kuntoon, senioreista pidettävä huolta ja lasten ja nuorten tarpeet muistettava.
Kaikkea mahdollista on mahdoton tehdä. Otetaan 1,232 miljoonan euron esimerkki. Ratapihankadun tiellä olevan tavaramakasiinin siirto muutamaa kymmentä metriä kauemmaksi maksaisi toista miljoonaa. Yleismaailmallinen keksintö on, että jos tulee seinä eteen, tiehen tehdään mutka. Yleismaailmallista on myös tietää oikea hinta. Nyt kustannusarviosta puuttuvat piha-alueiden rakentaminen, 1900-luvulta peräisin olevan makasiinin peruskorjauskustannukset ja LVIS-työt. Nyt jos koskaan on väärä aika rakentaa reikäisiä suunnitelmia."

Kaupunginvaltuusto käsitteli kokouksessaan 15.6.2015 asemakaavaa, jolla päätettiin tuo hulluus, tavara-aseman siirto. Todellakin, tiehen voidaan tehdä mutka. Nykyautoissa ovat kääntyvät etupyörät ja myös polkupyörissä on kääntyvä ohjaustanko, jonka avulla voidaan kääntää etupyörä haluttuun suuntaan. Tämä tiedoksi niille, jotka niin hanakasti vastustivat kadun laittamista mutkalle.

Kokouksessa tehtiin palautusehdotus, joka äänestettiin nurin äänin 19/48. Hylkäysehdotus, joka äänestettiin nurin äänin 10/53. Sekä yksi toivomusponsi, jonka mukaan kustannukset saavat olla enintään 1,2 milj. euroa, joka menisi pelkästään siirtämiseen. Muut kulut tämän päälle. Puhutaan 5-6 milj. euron menosta. Tämä meni nurin 17/47.

Seuraavat henkilöt ovat valmiita laittamaan rahoja tähänkin hullutukseen. Palautusesityksen äänestys ja toivomusponnen käsittely noudattivat samaa kaavaa. Eipä tässä muuta.

Kokoomus; Reeta Ahonen, Harri Airaksinen, Matti Heinivaho, Matti Helin, Matti Höyssä, Anna-Kaisa Ikonen, Antti Ivanoff, Aleksi Jäntti, Leena Kostiainen, Mikko Leppälahti, Jouni Markkanen, Ilpo Rantanen, Ilkka Sasi, Elina SIren, Irja Tulonen.

Sdp; Atanas Aleksovski, Aila Dündar-Järvinen, Tarja Jokinen, Ulla Kampman, Anneli Kivistö, Sirpa Koivisto, Anne Liimola, Johanna Loukaskorpi, Sanna Marin, Jari Niemelä, Riitta Ollila, Pekka Salmi, Seppo Salminen, Ilpo Sirniö, Hanna Tainio.

Vihr; Väinö Friman, Olga Haapa-aho, Hanna Hakko, Anna-Kaisa Heinämäki, Jaakko Mustakallio, Perttu Pesä, Irene Roivainen, Kirsikka Siik, Petri Siuro, Juhana Suoniemi.

Vas; Mikko Aaltonen, Ulla-Leena Alppi, Kalle Hyötynen, Ilkka Järvelä, Minna Minkkinen, Sinikka Torkkola, Sirkkaliisa Virtanen.

Rkp; Peter Löfberg.

 

Alla mainitut henkilöt näkevät, että kaupungilla on tärkeämpiäkin asioita hoidettavana kuin reikäiset suunnitelmat.

Ps: Ossi Aho, Markku Forsberg, Lassi Kaleva, Terhi Kiemunki, Aarne Raevaara, Seppo Silvennoinen, Antti Siren,

Kok. Erkki Axen.

Kesk; Timo Hanhilahti, Matti Järvinen, Laila Koskela, Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen, Timo Vuohensilta.

Kd; Leena Rauhala, Satu Sipilä.

Skp: Jari Heinonen.

TaSi; Lasse Oksanen, Yrjö Schafeitel.

 

************

Positiivisia uutisia pitkästä aikaa

AL 26.6.15. Tampere toivoo lisää ulkomaista investointitukea yrityksille

Tampereelle on tulossa uusi datakeskus. Suomalais-israelilainen kasvuyritys Aiber Networks aloittaa toimintansa Härmälän luolastossa. Yritys tarjoaa pilvipalveluita yrityksille.

Yritys on solminut sopimuksen Tampereen kaupungin kanssa uuden datakeskuksen rakentamisesta Härmälän luolastoon. Vanhan luolaston remontointi maksaa arviolta puoli miljoonaa euroa. Epäselväksi jäi, että kuka maksaa luolaston kunnostuksen.

Tampereen elinkeinojohtaja Timo Antikainen sanoo, että kyseessä on siinä mielessä harvinainen tapaus, että yritys on saanut merkittävän määrän ulkomaista investointirahaa. "Tämä on selkeä ovenavaus ulkomaalaisten sijoittajien suuntaan, toivottavasti asia huomataan maailmalla ja tämä ei jää ainoaksi tapaukseksi Tampereella. Tämä on erittäin rohkaiseva". Datakeskukseen aiotaan investoida yhteensä 50–100 miljoonaa euroa.

Yritys on rekrytoinut tähän mennessä kolme henkilöä Suomesta ja suunnittelee palkkaavansa lisää henkilöstöä elokuussa. Vuoden loppuun mennessä Tampereella työskentelee arviolta 6–7 ihmistä. No, onhan tämä jotakin, vaikka ei sillä ole vaikutusta työttömyyslukuihin.

Ei tullut datakeskusta (AL 7.8.2017) Härmälän luoliin, keskusta suunnitellut Datacore Oy on hakenut konkurssia huhtikuussa. Kaupungilla ja Datacoren edeltäjällä Oy Stoxinvest Ltd:llä oli valmiiksi neuvoteltu 40 vuoden vuokrasopimus vuodelta 2015, mutta sitä ei ole koskaan solmittu lopullisesti yhtiön rahoitusvaikeuksien takia. Sopimus piti allekirjoittaa ensimmäistä rakennuslupaa tai rakennusilmoitusta jätettäessä.

Kun luolastolle löytyi halukkaita käyttäjiä, kaupunki avasi suljetun luolaston. Avaamisen yhteydessä tehtiin vaarallisten ja haitallisten rakenteiden purkutyöt, jotka maksoivat kaupungille noin 213 000 euroa.

 

************

Aamulehti on nyt oikeilla jäljillä

Aamulehti on skarpannut, toimittaja Taneli Koponen, otettaan lähtiessään tutkimaan Tampereen talouden pitoa. Viime päivinä AL on paneutunut Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen korjausrakentamisten aiheuttamien ylitysten selvittelyyn.

Laitoin 1.6. AL mielipideosastolle kirjoituksen "Tampereen talousahdinko ei hellitä", kaupungin taloudesta ja hankkeiden kustannusarvioiden ylityksistä. Lehti julkaisi jutun 18.6.15.sitä, Jos se on antanut lisäpotkua, aikaisempien kirjoitusten ohella, tutkivaan journalismiin, hyvä niin.

Nyt on selvitettävä, kuinka asiaan liittyvät virkamiehet ovat hoitaneet valvontavelvollisuutensa ja asianmukaiset kilpailutukset. Ettei vaan urakoita ole myönnetty "parhaalle kaverille" alihintaan? Jos aihetta löytyy, tarvittaessa on nostettava syytteet virkarikoksista. Siitä huolimatta, että siinä saattaa monen henkilön "pöksyt palaa".

AL kirjoitti 10.6.15 aiheesta "Rakennushankkeista miljoonien ylitykset". Ko Tilakeskuksen hankkeet vuosilta 2011- 14. AL jatkoi aiheella 13.6. "Sosiaaliasemalla on monen vuoden sisäilmaongelmat". Jutussa kerrotaan Hervannan sosiaaliaseman epäonnistuneesta korjauksesta. Kustannusarvio oli n. 280 000 euroa, mutta lopullinen lasku lähes 600 000 euroa. Korjaus epäonnistui, ongelmat eivät poistuneet ja nyt etsitään väistöpaikkaa.

AL 15.6. "Konsulttikulut kasvoivat yli 50 %". Nyt AL paneutuu tilakeskuksen konsulttien käyttöön. AL on varovainen arviossaan, kun on löytänyt konsulttimenoja rajausten vuoksi vain 949 465 euroa. Tosiasiassa summa on ihan toinen.

Valtuusto on käsitellyt aiemmin konsulttien käyttöä ja viestittänyt, että niitä pitää vähentää. Mutta, mitä vielä. Konsulttien käyttö Tampereella jatkaa vain kasvuaan. kaupungin organisaation kuuluu valvonta ja tarkastuselimet. Onko näiden elimien tehtävä vain varmistaa, että laiminlyönnit ja mahdolliset väärinkäytökset saadaan piiloon julkisuudelta? Valitettavasti kaupunginvaltuusto on talousasioissa "pihalla" kuin lumiukko. Ei tietoakaan todellisesta tilanteesta.

Suosittelen Aamulehteä seuraavaksi siirtymään konsernihallinnon ja ydiprosessien rahan käytön selvittelyyn. Mielenkiintoisia lukuja löytyy tunneliin liittyen sekä ratikkaan, vaikka sen rakentamispäätöstä ei ole vielä tehtykään.

-------------

 

Särkänniemen rahat lopussa – ei varaa osinkoihin. KL 14.6.15

Särkänniemen tulos on laskenut parissa vuodessa kuin lehmän häntä.

Vuosi Liikevaihto Liikevoitto/-tappio
2014 17 800 000 € n. - 2 000 000 €
2013 19 500 000 € n. - 1 500 000 €
2012 22 500 000 € n. + 1 000 000 €

Yhtiön oma pääoma laski edellisvuoden 17,2 miljoonasta eurosta 16,2 miljoonaan euroon.

Särkänniemi kertoo, että suurimpina tekijöinä merkittävään liikevaihdon laskuun olivat ilmainen sisäänpääsy, asiakasjätön lasku eli asiakkaat jättivät puistoon vähemmän rahaa, yleinen taloustilanne Suomessa sekä kesäkuun sateinen ja kylmä sää.

Tampereen Särkänniemi Oy:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjan otteessa todetaan: ”Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että tilikaudelta ei jaeta osinkoa, koska tilikauden tulos on negatiivinen, ja niin sanottu riskitesti osoittaa, että yhtiön likviditeettitilanne ei mahdollista osingonmaksua, vaan se vaarantaisi yhtiön maksuvalmiuden.”

Tampereen valtuusto on vahvistanut mm. vuosien 2014 ja 2015 talousarvioon, että Särkänniemi tulouttaa ½ milj.euron osingot. Nyt talousvaikeuksissa olevalta Särkänniemeltä osingot jäävät maksamatta ja budjettiin jää tätä vastaava reikä. Miten vaje on tarkoitus paikata? Ehkä Hämeenkatua elävöittämällä. Nyt siellä onkin mukava istua terassilla, lämpötila raikas n. 10-14 astetta, kosteusprosentti sopiva sateen sattuessa, eikä haise hiki. Ja tietysti ratikkaa suunnittelemalla, vaikka rahaa ei olekaan.

Särkänniemen hallitus päätti 27.10.15 lopettaa delfinaarion, sen tappiollisen toiminnan vuoksi. Luulen, että tappiolliseen toimintaan vaikuttaa moni muukin asia! Nyt delfinaarion tilaan on tulossa sisätilaliikuntapuisto.

************

Tampere laiminlyö omistamiensa yhtiöiden hyödyntämisen, eikä käytä niiden palveluja, mieluummin korotetaan pääomaa

Oy Runoilijan tie omistaa yli 100-vuotiaan perinteikkään höyrylaiva ss Tarjanteen. Tampereen kaupunki omistaa Oy Runoilijan Tien osakkeista 72,58 prosenttia. Yhtiön muita pääosakkaita ovat Ruoveden kunta 14,34 prosenttia ja Virtain kaupunki 12,3 prosenttia. Lisäksi yhtiöllä on satoja henkilöosakkaita.

Ss Tarjanne on ajanut linjaliikennettä Tampere - Virrat väliä valmistumisestaan lähtien, eli vuodesta 1908. Liikennettä harjoitettiin osuuskuntamuodossa vuoteen 1967, jolloin Oy Runoilijantie perustettiin.

Koska laivan käyttö ei ole tänä päivänä elämisen ehto, vaan käyttö perustuu lähinnä matkailun tuomiin tuloihin, niin yhtiön talous on ollut pitkään tiukoilla. Runoilijan tie -yhtiö on esittänyt osakepääoman korotusta taloutensa kohentamiseksi. Tampereen kh:n Liiketoimintajaosto käsittelee tapausta, jossa pitäisi myöntää Oy Runoilijan tielle lisärahoitusta. Liiketoimintajaosto päättää esittää kaupunginhallitukselle, että Tampereen kaupunki osallistuu Oy Runoilijantien oman pääoman korottamiseen omistusosuuttaan vastaavasti. Hyvä näin. On hienoa, että yhdestä kaupungin historiaan kuuluvasta yksiköstä halutaan pitää huolta ja näin taata sen olemassaolo.

Kirjoitin aikaisemmin kaupungin ostolaskujen avaamisesta. Havaintoni oli mm. että kaupunki ei osta eikä käytä tasapuolisesti omistamiensa yhtiöiden palveluksia.

Koska olen toiminut pitkään ss Tarjanteen päällikkönä, olen huomannut, että kaupunki EI ole käyttänyt Tarjanteen palveluksia moniin vuosiin minkäänlaisiin tilaisuuksiinsa. Se on todella ihmeellistä menettelyä, ottaen huomioon Tarjanteen historia ja menneisyys. Kyllä Tarjannetta kelpaa esitellä niin kuninkaallisille kuin rahvaallekin. Laiva olisi pormestarin edustustilana kerrassaan tavanomaisesta poikkeava.

Ulkomaalaisille vieraille olisi elämys risteily Tarjanteella ja Tampereen näyttäminen Näsijärveltä käsin. Varmasti vieraat ovat käyneet korkeimmissakin torneissa, mitä Tampereella on tai raatihuonetta vastaavissa tiloissa.

Jos kaupunki olisi ostanut vuosittain Tarjanteen palveluksia vaikka 1 % siitä summasta, mitä se pumppaa muille kaupungin omistamille yhtiöille joko avustusten ja/tai palvelujen ostojen muodossa, nyt esitettävään osakepääoman korotukseen ei olisi tarvetta. Samalla herää kysymys kaupunkiomistajan kiinnostuksesta, ohjauksesta ja valvonnasta omistamiaan yhtiöitä kohtaan. Eipä taida kiinnostaa, eikä ketään saada vastuuseen huolimattomasta tehtävien hoidosta. Onhan kysymys vain kuntalaisilta veroilla kerätyistä rahoista.

Vasen käsi ei tässäkään tapauksessa tiedä mitä oikea tekee.

 

************

1.6.15 Tampereen kaupungin toiminnan ja talouden katsaus 04/2015

Vuoden 2015 talousarvio vahvistettiin 9,9, milj.euroa alijäämäiseksi. Alkuvuoden tietojen perusteella, vuoden 2015 tulosennuste on 15,5 milj. euroa alijäämäinen ja talousarviossa asettua tulostavoitetasoa ei ennusteen valossa olla saavuttamassa. Poikkeama budjetin mukaiseen tulokseen on 5,4 milj. euroa.

Kaupunkistrategiaa toteuttavista toiminnallisista tavoitteista aiempaa useampi näyttää jäävän toteutumatta. Palvelutarpeiden voimakas kasvu vaikeuttaa erityisesti lasten ja nuorten rakennemuutoksen toteuttamista. Lisäksi vaikeana jatkuva yleinen ja Tampereen taloustilanne haastavat kaupungin elinvoiman ja kilpailukyvyn sekä kestävän yhdyskuntarakenteen kehittämistä. Mm. lentoliikenneyhteyksien määrä, ara-asuntotuotannon kasvattaminen sekä joukkoliikenteen ja pyöräilijöiden määrä ovat laskeneet. Vaikeaa on.

Investointien tarve ja taso ovat huomattavasti kaupungin tulorahoitusta suuremmat, minkä vuoksi kaupungin lainamäärä kasvaa lähivuosina voimakkaasti.

Vuoteen 2014 verrattuna vuosikate-ennuste on 7,2 milj. euroa heikompi. Verorahoitus ja rahoitustuotot eivät kata nettomenojen kasvua. Pitkällä aikavälillä tarkasteluna, kaupungin poistot eivät kata poistonalaisia investointeja ja kaupungin tulorahoitus ei ole riittävä.

Kaupungin rahankäyttö tulee loppuvuoden aikana kiihtymään. Rahavarojen muutos koko vuoden osalta on 138,1 milj. euroa negatiivinen. Kuitenkin 20,2 milj. euroa suunniteltua parempi. Sen mukaan kaupungin rahavarat olisivat vuoden lopussa 102 milj.euroa, joka riittäisi koko toiminnan kulujen, investointien ja lainanhoidon rahoittamiseen 21 päivän ajaksi.

Toiminnan ja investointien rahavirtaa heikentää kaupungin toiminnan viime aikojen heikko kannattavuus ja historiallisesti liian suuri panostus investointeihin. Vuosi 2010 on viimeisin vuosi, jona kaupunki on kyennyt tulorahoituksellaan rahoittamaan investointinsa, mikä silloinkin oli pitkälti seurausta omaisuuden myynneistä. Tämä näkyy toiminnan ja investointien viiden vuoden kertymän heikkenemisenä 446,9 milj. euroa negatiiviseksi. Toiminta- ja investointikulujen kattamistarve lainarahoituksella ja rahavaroja vähentäen on viimeisen viiden vuoden ajan ollut merkittävä.

Investointien nettomenot tulevat ylittymään n. 1,5 milj. eurolla, koko vuoden investointien ollessa 221,9 milj. euroa. Rantaväylän tunnelin kustannukset ylittyvät 2,4 milj. eurolla. Syyksi sanotaan pilaantuneiden maiden käsittelykustannukset, joita on arvioitua enemmän.

Miten tämä kaikki oli jo ennakolta nähtävissä. Investointien sisällä on muutoksia alkuperäiseen suunnitelmaan nähden. Lapintien ylikulkusillan uusimiseen kuluu noin 2,0 milj. euroa. Ylitystä 0,7 milj.euroa. Urakkahintaa verrattuna talousarvioon nostaa teleyhtiöiden, kaukolämmön sekä sähkökaapeleiden siirtotyöt. Lisäksi monet työvaiheet täytyy tehdä yö- ja viikonlopputöinä, koska junaliikenteen katkoja ei saa muina aikoina.Tunnelikulujen ennuste tälle vuodelle on 53,8 milj. euroa. Lisäksi on odotettavissa kaupunkiympäristön rakentamisen osalta 0,5 milj. euron ja maanhankinnan osalta 3,0 milj. euron ylitykset.

Raitiotien projektiallianssi käynnistyy heinäkuussa, jonka jälkeen suunnittelu käynnistyy suurella volyymilla. Valtuusto ei myöntänyt 2014 valtuuksia allianssisopimuksen kirjoittamiseen vaan suunnittelun jatkamiseen. Maassa on vaihtunut hallitus, joten valtion osallistuminen ratikkaan EI ole varmaa.

Kysymys kuuluukin, ottaako kaupunginhallitus vastatakseen kustannuksista, jos ratikkahanke kaikesta huolimatta runnotaan läpi, jotka mahdollisesti aiheutuvat valtion osuuden pois jäännistä, n. 70 milj.euroa? Onko kaupungilla mahdollisuus vaatia vahingonkorvausta kh:n jäseniltä ja ao. virkamiehiltä, jos ja kun he riskeeraavat sekä tekevät tietoisesti päätöksiä tilanteessa, jossa valtion osuus rahoitukseen voi jäädä saamatta?

Rauhaniemen sairaalan perusparannuksen käynnistyminen ja toteutumatta, kun siihen vuonna 2015 ei ole käynnistymisen edellytyksiä! Miksi ei ole, mitä edellytyksiä? Kokonaisuutta kun arvio, niin muut (mm. tunneli) investoinnit ovat syöneet varat Rausan peruskorjauksesta.

Näsilinnan perusparannus ja Tampereen uintikeskuksen perusparannus ylittävät kokonaiskustannusarvion. Näsilinnan kustannusarvio ylittyy 0,3 milj. eurolla. Kalevan uintikeskuksen perusparannus ylittää kustannusarvion 0,6 milj. eurolla.

Entä maauimala? Talousarviossa 2015 ei ole varattu suunnitteluun senttiäkään, mutta sitä käynnistetään kovalla tohinalla!! Julkaistiinhan maauimalan tarveselvitys vasta 20.11.14, siis kolme päivää talousarvion vahvistamisen jälkeen.

Kaupunkiympäristön kehittämisen maa-alueiden myynneistä syntyvien luovutustulot ovat 5,0 milj. euroa vuosisuunnitelmaa pienempinä Tilakeskuksen rakennusten luovutustulot ylittävät vuosisuunnitelman mukaisen tason 6,6 milj. eurolla. Ratinan Lämpötalon myynnin lisäksi on huomioitu Sote-talon, Finn-Medi Deltan osakkeiden ja Pispalan paloaseman myynti. Ts. taloutta paikataan kiinteää omaisuutta myymällä.

Onko Tampereen vetovoima hiipumassa? Tampereen väestönmuutos oli tammi–huhtikuussa + 193. Huhtikuun työttömyysaste 16,8 %. Onko suurin väestön muuttoliike on taittumassa, koska Tampere ja seutukunta eivät voi tarjota työtä ja toimeentuloa määräänsä enempää?

AL kirjoitti 10.6.15 aiheesta "Rakennushankkeista miljoonien ylitykset". Laitoin 1.6. AL mielipideosastolle kirjoituksen "Tampereen talousahdinko ei hellitä", kaupungin taloudesta ja hankkeiden kustannusarvioiden ylityksistä. Lehti julkaisi jutun 18.6.15 vain hieman modifioituna. Jos se on antanut lisäpotkua tutkivaan journalismiin, hyvä niin. Nyt on selvitettävä, kuinka virkamiehet ovat hoitaneet valvontavelvollisuutensa ja asianmukaiset kilpailutukset. Ettei urakoita ole myönnetty "parhaalle kaverille" alihintaan. Tarvittaessa on nostettava syytteet virkarikoksista.

Kaupunginvaltuusto on talousasioissa pihalla kuin lumiukko. Ei tietoakaan todellisesta tilanteesta.

--------------

Kauppalehti (11.6.) kommentoi pormestari Ikosen hehkutusta Tampereen "hyvästä" taloudenhoidosta; "Kuulostaisi hyvälle, ellei Tampere olisi vastikään kiristänyt verotusta". Eipä ole kovin mairittelevaa, kunmyös ulkopuoliset tahot huomaavat, että tyhjän päällä ollaan; "Vaikka kassatilanne onkin vakaa, olisi hieman tekopyhää leveillä kassassa olevilla rahoilla, jotka ovat todellisuudessa tytäryhtiöiden takaisin maksamia velkoja."

 

************

25.05.2015 Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi 2014 tilinpäätöksen

Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2015 tilinpäätöksen ja tarkastuslautakunnan arviontikertomuksen kaupungin toiminnasta. Valtuusto keskusteli pitkään erityisesti arviointikertomuksessa esiintuoduista näkökohdista. Niinpä, mutta tähän toimenpiteet sitten jäävätkin.

Valtuusto hyväksyi tilipäätöksen ja arviointikertomuksen yksimielisesti. Alijäämäksi muodostui 18,1 miljoonaa euroa.

Kaupungin nettomenojen kasvu oli vain 0,5 prosenttia viime vuonna. Verorahoituksen kasvu oli 3,3 prosenttia. Tilinpäätöksen vuosikate oli 83,3 miljoonaa euroa, joka kattoi poistot 94,4 prosenttisesti.

Nettoinvestoinnit olivat 213,9 miljoonaa euroa. Vuoden 2014 toiminnan ja investointien rahoitustarpeeksi muodostui 125,9 miljoonaa euroa, ja rahavarat vähenivät 144,9 miljoonaa euroa. Tampereen kaupungin tulisi asettaa investoinnit tärkeysjärjestykseen. Ratikkahanke ensimmäisenä jäihin.

Samassa kokouksessa päätettiin liittyä ERTICO:n (ITS Europe) jäseneksi 5000 € jäsenmaksulla. Viime vuonna ulkomaalaisia jäsenmaksuja maksettiin yli 67000 €.

Toimintamallin uudistaminen toimintojen ohella pitää käynnistää myös suurinvestoinneista, hankinnoista ja kulujen kirjaamisesta.

 

************

Kaupunginhallituksen suunnittelukokous (khsuko) ja TA 2016 valmistelu 7.4.15

Vuoden 2016 talousarvion valmistelu on täydessä käynnissä. Kuntalaisiltakin kysyttiin Valmassa mielipidettä palveluista, ei koko kaupungin talouden pidosta. Tuli 19 vastausta, joista 12 julkaistiin. Omaa mielipidettäni ei julkaistu, koska suhtaudun kriittisesti kaupungin taloudenpitoon ja kyseenalaistin kokonaisuuden kannalta koko Valman kyselyn.

Otteita khsukon talousarvion valmistelua koskevasta esittelytekstistä; "Talousarviovalmistelussa on toimintojen tehostamisen lisäksi korotettava kaikkia mahdollisia kaupungin ulkoisia myynti- ja maksutuloja ja nostettava yhtiöiden osingonmaksutavoitteita.

Tulostavoitteen saavuttaminen edellyttääkin puuttumista myös palveluverkkoon, palvelujen laajuuteen sekä palvelujen tasoon tai verotuksen kiristämistä.

--------------

Kaupungin nykyiset tulot eivät mahdollista nykyisen laajuisten palvelujen järjestämistä puhumattakaan palvelujen laajentamisesta. Tulojen ja menojen välistä ristiriitaa tulee kuroa umpeen muun muassa vauhdittamalla rakenteellisia uudistuksia, digitalisoimalla palveluja ja vähentämällä hallintoa. Nämä keinot eivät kuitenkaan pelkästään riitä. Tarvitaan myös palvelujen laatuun ja määrään puuttumista.

-------------

Kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2015 talousarvion yhteydessä, että investointitason mitoittamiseksi paremmin kaupungin taloudellisiin resursseihin, perustetaan investointiryhmä, jonka tehtävänä on valmistella erilliset investointikatot sekä toimitiloista että kaupunki-infrasta seuraavalle kymmenelle vuodelle."

Uskallan veikata, että kaikkia muita investointeja tarkastellaan kriittisesti mutta ratikkahankkeeseen ei kosketa, onhan kysymyksessä tunnelivelan maksu. Hankkeesta luopuminen helpottaa välittömästi Tampereen taloutta, jolla on myös heijastuksia koko maakunnan elinvoimaan.

-------------

"Taloussuunnitelmaan 2016–2018 kirjatun investointiohjelman toteuttaminen nostaisi kaupungin lainamäärää vuoteen 2018 mennessä yhteensä 813 milj. euroon (3 513 euroa/asukas). Kaupungin lainamäärä oli vuoden 2014 lopussa 378,6 milj. euroa (1 679 euroa/asukas)."

-------------

Päätöksestä on luettavissa; "...että vuoden 2016 talousarviovalmistelussa tilikauden tulostavoitteeksi asetetaan 0,
että toiminnallisten tavoitteiden toteuttaminen tulee varmistaa lisäämättä kokonaismenoja, että kaupungin ulkoisia myynti- ja maksutuloja korotetaan mahdollisuuksien mukaan ja yhtiöiden osingonmaksutavoitteita nostetaan, että tilaajalautakuntien ja muiden toimintayksiköiden tulee tehdä kaupunginhallituksen kehyspäätöksen edellyttämiä toimenpide-esityksiä talouden tasapainottamiseksi vuoden 2016 talousarvioon, ja
että toiminnallisissa tavoitteissa huomio kiinnitettään TOP10-rakennemuutosten edistämiseen, keskustan vetovoiman vahvistamiseen, kaupungin kehittämiseen kestävän liikenteen kaupunkina, elinkeinojen edellytyksiä vahvistavan älykkään kaupungin rakentamiseen sekä sote- ja toimintamalliuudistusten toteuttamiseen ja uudistumista tukevaan johtamiskulttuurin ja henkilöstön osallistumisen vahvistamiseen."

Näyttää jälleen siltä, että todellisiin ongelmiin, kuten ratikka, ei haluta puuttua. Seuraava suuri hanke on jätevedenpuhdistamo. Kumpi on tärkeämpi, puhdistamo vai ratikka? Tunnelihan yksinäänkin aiheuttaa taloudellisia paineita ihan riittävästi.

----------------

KansiAreena

KansiAreenan osalta kaupunki nosti kädet pystyyn. Kh 27.4.15 toteaa, että rahoittajaa ei löydy. Nyt tarjotaan kytköstä Ranta-Tampellan alueelta saatavaan tonttiin. Ts. rakennusliike, joka lupautuu rakentamaan Areenan saa Ranta-Tampellan alueelta tontin käypään hintaan.

Kh toteaa myös

- palvelujen osto- ja kiinteistömaksut on mahdollista muuttaa kiinteistöyhtiön pääomittamiseksi, joka tarkoittaa, että sen sijaan, että ei peritä kiinteistöveroa/tonttimaksua ja osteta palveluita 500kEUR/vuosi. Tämä rahamäärä tai osa siitä mahdollista muuttaa käyttötalouden alijäämästä investointirahaksi joten se tuo käyttötalouteen mainittujen menojen verran tuloja.

************

 

Kaupungin ostolaskut auki

Ostolaskujen avaaminen kuntalaisten tutkittavaksi, on myös sitä kutsuttua avoimuutta, jota Tampere haluaa edistää. Siellä on kuntalaisilla mahdollisuus tehdä omaa tutkimustyötä ja laatia yhteenvetoja, näin valtuustossa kerrottiin.

Tein pienen pika-analyysin vuodelta 2014. Vertasin tulosyksikön mukaan kaupunkiympäristön kehittämisen osalta talousarviossa asiantuntija- ja suunnittelumenojen käyttötalouteen sidottuja varoja ja samojen tulosyksiköiden toimisto- ja asiantuntijapalveluiden ostolaskuja. Laskut kirjattu alla lueteltuihin tulosyksiköihin.

  TA 2014 + lisäTA Laskutus 2014 Ero
Keskusta ja Vuores-hankkeiden asiantuntijapalvelut 824 000 € 438 338 € - 385 662 €
Keskusta ja Vuores-hankkeiden maankäytön suunnittelu 650 000 € 2 635 010 € 1 985 010 €
Keskusta ja Vuores-hankkeiden yleisten alueiden suunnittelu 320 000 € 5 804 702 € 5 484 702 €
Yhteensä 1 794 000+500 000 € 8 878 051 € 6 584 050 €

Yllätys, yllätys! Kaupunkiympäristön kehittäminen Keskusta ja Vuores- hankkeiden asiantuntijapalveluiden ja suunnittelujen osalta meni hiieemaan piitkäksi. Näiden laskutus ylitti talousarviossa myönnetyt varat n. 6,584 milj. eurolla eli n. 287 %. Merkillistä on, että vuoden 2014 tilinpäätöksessä em. maksut ovat 2,057 milj.euroa.

Kaupunki käytti 2014 arkkitehti-, insinööri- ja suunnittelutoimistojen palveluiden (konsulttipalvelujen) ostoon varovaisen arvion mukaan vähintään 14 milj.euroa. Se vastaa n. 280 henkilön palkkakustannuksia sivukuluineen. Em. summasta, mm. Konsernihallinnon tilaukset olivat yli 9 milj.euroa ja Tilakeskuksen yli 3,5 milj.euroa.

Eihän kaupungilla ole velvoitetta em. suunnittelutoimistojen elättämiseen määräänsä enempää, kun on tuo omakin organisaatio suunnittelua varten olemassa, vai onko se turhaan? Ihmetystä herättää ulkomaalaisten, isosti laskuttavien konsulttiyhtiöiden suuri määrä sekä kaupungin vinkkelistä nähtynä, n. 1000-2000 euron/vuosi laskutusta tekevien kotimaisten asiantuntijoiden (konsulttien), ei suuri vaan valtava määrä.

Muutamille yrityksille työskentely kaupungille on kannattavaa, koska ovat tehneet yritysjärjestelyjä, mm. jakamalla yhtiö kahdeksi uudeksi yhtiöksi. Verotuksessa tällä toimenpiteellä haetaan verosäästöjä.

Poimin em. lisäksi, muutamia "helmiä" Tampereen vuoden 2014 taloudenpidosta
    • samoilla nimikkeillä päällekkäisiä toimintoja,
    • ulkomaille maksetut jäsenmaksut n. 67396 euroa,
    • konsulttipalvelut, ulkomaalaisille n. 956 000 euroa, josta mm. polkupyörälähettiläälle n. 14300 euroa, (omaishoitajan säästö v. 2014 18000 €?!?)
    • ulkomailta ostettuja matkustus- ja kuljetuspalveluja n. 45600 euroa, josta Haus der kunst n. 31430 euroa,
    • maksuja maksettu elinkeinonharjoittajille, joita ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin (EPR),
    • ostettu palveluja yrityksiltä, joilla on verovelkaa,
    • ostettu palveluja yritykseltä, jonka toiminta on loppunut,
    • yhteisöavustuksia annettu yrityksille ja elinkeinonharjoittajille eri kokoisina summina,
    • yrityksen kaupparekisteriin ilmoitettu toimiala ei millään tavalla liity laskun kirjaukseen,
    • tulosyksikön laskujen joukkoon kirjattu sinne kuulumattomia laskuja,
    • kaupungin omistamilta yhtiöiltä ei ole ostettu palveluita lainkaan,
    • maksettu ulkopaikkakuntalaisten yritysten matka- ja majoituskuluja,
    • yhdistysten, säätiöiden laskuja maksettu palvelujen, tarvikkeiden ym ostoista, majoitus- ja ravitsemuspalveluista, konsulttipalveluista, jne...
    • tilien kaatopaikka, "muut palvelut", mitä sisältääkään,
    • strategiset hankkeet, rakennus- maanrakennuspalveluiden, ym, ovat oma juttu sinänsä,
      • samana päivänä, samalta toimittajalta, samalle tulosyksikölle, samalle pääkirjan tilille ja samalla tositenumerolla useita laskuja,
      • muuta kustannustoimintaa tarjoavan yrityksen palveluja ostettu maansiirto- ja työkonepalveluina
        n. 109 000 eurolla,
      • lehden toimittajalle maksettu,
      • "muu liikkeenjohdon konsultointi", ei mitään muuta yhteyttä tulosyksikön kanssa kuin lasku,
      • jatketaan selvittelyä... Tulee vihaiseksi veronmaksajana!

       

Ostolaskujen avaaminen oli monimutkaista. Vaati jonkin verran perehtymistä, ennen kuin logiikka avautui. Onhan siinä selaamista, yli 65000 tietuetta.

Taulukko paljastaa sen, että kuntalaisia eniten kiinnostavat tärkeät ja kalliit asiat, kuten tunneli ja ratikkakustannukset, ovat upotettu sinne suureen "mössöön - keskustan kehittäminen", konsernihallinto ja ydinprosessit, Tilakeskus ja Infra -osioiden alle. Lukuja löytyy, mutta hyvin ovat piilotettu ja pilkottu monelle osa-alueelle. Tolkkua alkaa saamaan, kun samanaikaisesti ottaa käsittelyyn talousarvion, tilinpäätöksen, avoimet ostolaskut, tilihierarkian sekä Yritys- ja yhteisöjärjestelmästä saatavat tiedot.

Kun näin saatuja saatuja tietoja ajaa ristiin ja yhdistelee, johtopäätös KAUHISTUTTAA! Onko todellakin niin, että kaupungin taloudenpidon kokonaisuus ei ole kenenkään hallinnassa? Tilakeskuksen tilaamien ja teettämien töiden osalta on käyty käräjiä.

Liikekumppanuudet ja yhteistyö yritysten kanssa vaikuttaa oudolta, joilta kaupunki on vaatimassa saman aikaisesti miljoonien vahingonkorvauksia.

On syytä aloittaa toimintamallin uudistaminen toimintojen ohella myös suurinvestoinneista, hankinnoista ja kulujen kirjaamisesta. Kun tämä puoli laitetaan kuntoon, samanaikainen keskustelu talouden alijäämistä ja palvelujen leikkauksista on tarpeetonta.

Lähetin aiheesta 15.4.15 kirjoituksen Aamulehteen, joka julkaistiin 20.4.15, otsikolla "Mikä mättää Tampereen taloudenpidossa?"

Tampereen talousjohtaja Jukka Männikkö vastasi AL 23.4.15 kirjoitukseeni, että "Tampereen taloudenpito on hyvin hallinnassa". Mielenkiintoista havaita, toinen puhuu aidasta toinen aidan seipäistä. Hänen mielestään ole ymmärtänyt ja tulkinnut kaiken väärin. Tein Männikön kirjoitukseen vastineen, joka julkaistiin 26.4.

"Huomioidaanko talouselämän muuttujia riittävän nopeasti?

Kiitos Tampereen kaupungin talousjohtaja Jukka Männikölle vastauksesta "Tampereen taloudenpito on hyvin hallinnassa" (AL 23.4.) kirjoitukseeni "Mikä mättää Tampereen taloudenpidossa" (AL 20.4). Tässä kävi niin kuin usein käy, toinen puhuu aidasta ja toinen aidan seipäistä.

Kuntalaisten on hyvä kuulla, että noudatetaan lainsäädäntöä, ohjeita ja suosituksia. Ei muuta vaihtoehtoa pitäisi olla olemassakaan.

Keskusta - ja Vuoreshankkeiden ostolaskuja oli helppo seurata, koska maankäytön suunnittelun, yleisten alueiden suunnittelun ja strategisten hankkeiden tulosyksikkönumero on nähtävissä talousarviossa.

Ostolaskuista en pyrkinytkään selvittämään, kuuluvatko ne käyttötalouteen tai investointeihin. Sillä ei tässä tapauksessa ollut merkitystä. Kiinnostavaa vain on millaisia laskuja millekin tulosyksikölle on kohdistunut.

En käy julkisesti avaamaan ostolaskuista tekemiäni havaintoja tämän enempää.

Männikkö sanoo, että Tampereen taloudenpito on hyvin hallinnassa. Päätöksi ja talousratkaisuja sekä tilinpäätöksiä tarkasteltaessa, aina ylijäämää kirjatuista vuosista lukien 2000-luvun alkupuolelta tähän päivään saakka, joku voi olla toistakin mieltä.

Männikkö on aivan oikeassa siinä, että kaupunkien, myös Tampereen, talouden ongelmat johtuvat muusta kuin laskujen kirjaamisesta. Kirjoitin jo yli 10 vuotta sitten ylijäämäisten tilinpäätösten tuomista harhoista. Talouden laskukauteen ei osattu tai ei haluttu varautua. Silloinkin kehitettiin kaupunkia ja tehtiin suunnitelmia, joiden satoa korjataan nyt.

Kun ongelmat tiedetään, miksi korjaaviin liikkeisiin ryhdytään kovin hitaasti? Sen ei pitäisi olla vaikeaa, ostettiinhan vuonna 2014 oman henkilöstön työpanoksen lisäksi toimisto- ja asiantuntija (konsultti)palveluja n. 28,9 milj.eurolla sekä ICT-asiantuntijapalveluja n. 0,314 milj.eurolla.

Tampereen kantokyky ei kestä samanaikaisia tai peräkkäisiä suurhankkeita. Maakunnastakaan ei saa vetoapua. Suurinvestointeja on pakko priorisoida. Silloin ratikka ja Keskusareena eivät ole listan kärjessä. Kaupunkia on voitava kehittää myös muulla tavalla kuin ei välttämättömillä hankkeilla. Eikä lainarahan halpuuskaan ole mikään peruste."

Mielenkiintoinen yhtymäkohta, Keskusareena, josta mainitsen yllä, kohtasi jälleen vastoin käymisiä. Kh. kokouksessa 27.4. käsiteltiin sen rakentamista. NCC luopuu hankkeesta. Tästä on vedettävä se johtopäätös, että hanke ei ole kannattava, kun rakentajat yksi toisensa jälkeen vetäytyy hankkeesta. Nyt tarjotaan Ranta-Tampellasta tonttia vastineeksi Keskusareenan rakentajalle. Tehdäänpä melkomoinen kytkös.

Mikä lienee Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen (Pirkka-halli) käyttöaste? Kaupunkilegenda kertoo, että "Tähtien sali" on melko pienellä käytöllä.

************

 

Onko Tampereen taloudenpito holtitonta?

Al 28.3.2015. Tilakeskukselta vaaditaan puolta miljoonaa euroa. Tampereen Tilakeskuksen korjausrakentamishankkeissa on meneillään laaja riita, joka koskee työmaiden laskutusta.

Kiista koskee ylittyneitä rakennusbudjetteja, rikostutkinta petosepäilyistä ja satojentuhansien eurojen korvausvaade.
Riidanalaisissa urakoissa on kyse Hervannan sosiaaliaseman ja neljän päiväkodin peruskorjaustöistä. Budjetit ovat moninkertaistuneet neljässä kohteessa, joissa RKV-Tekniikka Oy on ollut mukana. RKV-Tekniikka Oy:n kotipaikka on Kotka.

Aluksi kaikki näytti menevän korjauskohteissa suunnitelmien mukaan. Tilakeskus tilasi ja työt käynnistyivät 2013 RKV-Tekniikka Oy:lta remonttitöitä. Hankkeisiin oli varattu Tilakeskuksessa alustavasti noin 470 000 euroa. Kokonaisuudessaan kysymys on ollut n. 5 milj.euron hankkeesta?

Kaupungin omat ja Tilakeskuksen valvojat puuttuivat. Tehtävä oli ulkoistettu konsulttiyhtiö Pöyry CM Oy:lle. Tämä oli poikkeuksellista. Pöyryn valvoja hyväksyi tuntilistat normaaliin tapaan vaikka tuntilistoissa ei ollut eriteltynä työntekijöiden nimiä eikä tuntimääriä työmaittain.

Valvoja vaihtui Pöyryssä heinäkuun lopussa vuonna 2013. Uusi valvoja ei enää hyväksynytkään tuntilistoja, vaan vaati erittelyjä tunneista työntekijöittäin. Tilakeskuksen mukaan erittelyistä oli vaatimus työmaakokouspöytäkirjoissa, mutta rakennusyhtiön mukaan ”vakiintunut menettely” ei edellyttänyt niitä.

Tilakeskus teki poliisille tutkintapyynnön, jossa se epäili rakennusyhtiön laskuttaneen tunteja liikaa. Tilakeskus esitti, että ylilaskutusta olisi tapahtunut lähes puolen miljoonan euron edestä.

Esitutkinnassa rikosnimikkeet olivat törkeä petos ja törkeän petoksen yritys. Poliisitutkinnan valmistuttua kaikkien epäiltyjen osalta tehtiin syyttämättä jättämispäätös. Sen mukaan asiassa ei ole todennäköisiä syitä epäillä rikosta.

Osapuolet ovat täysin eri linjoilla asiassa. Tilakeskusta edustava lakimies kiistää koko korvaussumman.

Onko Tilakeskuksen käytännöissä ollut puutteita? Pettikö sisäinen valvonta? Näyttää sitä, että valvojan valvonta petti. Oliko tehtävä annettu läheiselle kaverille liian heppoisin perustein? Riitaa tuskin olisi tullut, jos sisäinen valvonta ja ohjeistukset olisivat olleet asianmukaisia. ”Kohteilla on paljon väkeä, jotka kulkevat tehottomasti paikasta toiseen tai ovat kokoontuneet erinäisiksi ryhmiksi." Onko näin, että haamutyötekijät ovat tehneet haamutunteja?

Pirkanmaan Käräjäoikeus velvoitti 31.3.15 Tilakeskus liikelaitoksen maksamaan RKV Tekniikka Oy:lle laskutyösaatavia 300 144 euroa kahdeksan prosentin viivästyskorkoineen. Lisäksi tilakeskuksen pitää maksaa myöhässä maksettujen laskujen viivästyskorkoja yhteensä 11 105 euroa. Kaupungin pitää myös korvata kantajanoikeudenkäyntikulut noin 40 000 euroon asti. Ts. maksuja tuli yhteensä yli 350 000 euroa.

Veronmaksajana kysyn, mihin toimenpiteisiin kaupunkia aikoo ryhtyä Tampereen Tilakeskuksen suhteen. 1) Aikooko vaatia vahingonkorvausta toimitusjohtajalta tehtävien laiminlyönnin johdosta, koska ei ole valvonut alaistensa työstä? 2) Vaatiiko toimitusjohtajan eroa?. 3) Miten kaupunki aikoo varmistaa sen, ettei vastaavia tapauksia pääse syntymään? 4) Mihin toimenpiteisiin kaupunki aikoo ryhtyä sen vuoksi, että toisaalla talousarviossa, laskutustiedoissa ja tilinpäätöksessä on huomattavia eroja?

Tilakeskus päätti jättää RKV-Tekniikan laskut maksamatta. Jos remontteihin oli varattu 470 000 euroa ja julkisten tietojen mukaan on maksettu yli 0,9 mij.euroa. Pelkästään tämä on tuplaantunut tilaukseen nähden. Ihmeellisiä lukuja. Sovittu n. 5 milj.euron hankkeesta, varattu rahaa n. 0,47 mij.euroa, maksettu vuosina 20134-14 n. 0,95 milj.euroa, ja vielä riitaa on n. 0,7 milj.eurosta.

Hieno juttu tuo kaupungin ostolaskujen avaaminen kaikkien käyttöön. Sieltä on kaivettavissa tieto, että vuonna 2013 RKV-Tekniikka Oy:n laskuja on maksettu n. 0,882 milj.euron edestä ja vuonna 2014 n. 65000 eurolla. Viimeiset laskut maksettu molempina vuosina lokakuussa.

-------------

Iloista viestiä Ratinasta

AL 30.3.15. Lopultakin Ratinan kauppakeskuksen rakennussuunnitelmat nytkähtävät eteenpäin. Onhan sitä odotettu vasta n. 5 vuotta. "Tampereen Ratinaan valmistuu kaupungin suurin kauppakeskus arviolta kolmen vuoden päästä, kertoo kiinteistösijoitusyhtiö Sponda."

Ratinan kauppakeskuksesta tulee paha kilpailija Koskikeskukselle. Tosin on sanottu, että tarjonta lisää kysyntää. Mutta kun ostovoima ei näytä lisääntyvän samassa suhteessa kuin lisääntyvät liiketilat, kummalle kauppakeskukselle jää mustapekka käteen? Hienoa, tämä antaa rakennustyömiehille ja rakennusaineteollisuudelle töitä.

*************

 

Tampereen vuoden 2014 tulos ylitti arviot (AL 27.2.15)! Näin revitti aviisi.

Alijäämää on vain 19,3 miljoonaa euroa. Tavoitteeksi asetettua nollatulosta ei pystytty saavuttamaan. Tilikauden tuloksesta tuli kirjanpitokikkailuilla huomattavasti arvioitua parempi.

Vielä välitilinpäätöksessä elokuussa 2014 tuloksen ennustettiin jäävän 44 miljoonaa euroa miinukselle. Siihen ja kaupungin kokonaismenoihin nähden kirjanpidossa saavutettu 5 miljoonan euron alijäämä on vähän. Mitä kansalaisten hämäystä, 5 miljoonaa euroa? Juurihan kerrottiin, että alijäämä on 19, 3 milj.euroa. Alijäämä, mikä alijäämä, ei se muuksi muutu?

Vuoden 2014 rahavarojen muutos oli 144,9 milj.euroa negatiivinen. Tampere siis "söi" tuon verran enemmän enemmän kuin tienasi! Miltä näyttää toiminnan ja investointien rahavirta kuluneiden 5 vuoden (2010-2014) periodilla, 318,3 milj.euroa negatiivinen. Yhtenä syynä tähän ovat ylisuuret investoinnit. Ja tuotapikaa on "sähkölaitoksenkin kassa" kuitattu. Jotain tarttis tehrä!

Muistutukseksi, että Tampere nosti vuoden 2014 alussa veroprosenttia 0,75 prosenttiyksiköllä, 19,75 %:n. Korotus vastaa n. 27 milj.euron tuloa. Ts. alijäämä oikeastaan oli n. 46 milj.euroa.

Tulos sisältää 14,4 miljoonaa euroa satunnaisia kuluja, jotka aiheutuivat Härmälän vanhan kaatopaikan päälle rakennettujen rivitalojen lunastuksesta ja maa-alueiden puhdistuksesta sekä kaupungin maksamista vahingonkorvauksista. Lisätalousarvioissa oli esitetty Härmälän kaatopaikkaongelman poistamiseksi 12,3 milj.euroa. Kuitenkin kaatopaikka vei n. 14,4 eli 2,1 milj.euroa, n. 17 %, enemmän. Melkomoinen ylitys arvioidusta.

Mikä onkaan tunneli- ja ratikkakustannusten osuus jatkuvan alijäämän pyörityksessä? Totuus on karvas, siksi sitä ei kerrota. Odotellaan rauhassa vain, mistä palveluista ensimmäiseksi lähdetään leikkaamaan.

On nää hianoja kytköksiä. Tampere sitoutuu omalta osaltaan maksamaan ratikkahankkeesta 175 000 000 euroa, että saa valtiolta 75 000 000 euroa. Tähän päälle tulee vielä kalustokustannus n. 70 000 000 euroa. Sanon heti, että turha tulla venkoilla vertaamalla tätä bussikaluston hankintaan. Sehän on jo olemassa, eikä sitä lähdetä hankkimaan 0-tilanteesta, kuten ratikkahankkeessa on pakko tehdä.

Näinhän se meni tunnelirahoituksessakin. Tampere sitoutui 126 000 000 euroon, että saa valtiolta 54 000 000 euroa. En halua olla skeptinen, mutta herää epäilys, saadaanko tuota summaa koskaan täysimääräisenä. Nyt jo valtio on vaatinut takaisin maksuohjelman myöhentämistä, jonka kaupunginhallitus hyväksyi kesällä 2014 ilman valtuuston sille myöntämää mandaattia.

Kalliiksi käyvät tamperelaisille valtion avustukset, itse maksettavat. Vastaavat summat ovat pois muualta Pirkanmaalta. Valitan maakunnan puolesta.

*************

 

Aloitetaan vuosi 2015 arvoituksella. Mitä oikeasti tarkoittaa alla oleva teksti?

Palvelumuotoilun asiantuntijapalveluiden hankinta tarkoittaa kaupungin eri toimialojen palvelujen, organisaation tai liiketoiminnan muotoilua tai tilaratkaisuihin ja uusiin palveluihin liittyvää kehittämistä.

Yksittäisen toimeksiannon tarkempi sisältö, laajuus ja toteutustapa suunnitellaan kulloinkin kyseeseen tulevan tehtävän ja toimialan mukaan tapauskohtaisesti työn tilaajan ja valittavan asiantuntijatahon yhteistyönä ja siitä laaditaan puitesopimukseen perustuva toimeksiantosopimus.

Hankinta jaetaan seuraaviin palvelumuotoilun asiakokonaisuuksiin 1 ja 2, jotka voivat sisältää mm. alla lueteltuja aihealueita. Tarjoaja voi tarjota yhtä tai molempia palvelumuotoilun asiakokonaisuuksia.

1. Toiminnan ja palveluiden kehittäminen
o Yhteistyötapojen muodostaminen palvelunkäyttäjien kanssa
o Palveluiden käyttäjäryhmien ja tarpeiden tunnistaminen
o Palveluiden uudelleenjärjestämisen vaihtoehtoisten tavat ja palvelukokeilut
o Alueiden kehittäminen
o Rakennusten ja tilojen suunnittelu
o Palvelusisältöjen ja palvelukokonaisuuksien kehittäminen
o Palvelupolut
o Palvelukonseptien kehittäminen

2. Asiakaslähtöisen toimintamallin johtamisen ja liiketoimintamallin kehittäminen palvelumuotoilun keinoin
o Strategian toimeenpano
o Ennakointi
o Muutosjohtaminen
o Liiketoiminta ja organisaatiomallien kehittäminen
o Prosessien ja palveluketjujen johtaminen
o Palvelukonseptien kehittäminen

Ymmärsitkö tekstistä mitään, mitä siinä ajetaan takaa?

VASTAUS. Tampereen Logistiikka liikelaitos kuuluttaa näin PALVELUMUOTOILUN ASIANTUNTIJAPALVELUIDEN HANKINTAA! Siitä vaan tekemään tarjouksia, määräaika on 31.1.2015 mennessä.

Mistä, keneltä on lähtöisin ajatus palvelumuotoilujen asiantuntijapalvelujen hankinnasta? Haiseeko, haiseeko, kun ottaa huomioon mitä keskusteluja on käytetty konsulttipalvelujen ja tilaaja-tuottajamallin vähentämisestä? Ymmärrän hyvin, että kaupungin palvelujen pitää rullata, mutta onko tarpeen elättää kuntalaisten rahoilla ryhmiä, joiden toiminta perustuu vain yhteiskunnan rahastukseen? Mitä varten on olemassa kaupungin oma väki?

 


2014

 

Kotitori-toimintamallilla saatu vuositasolla yli 5 miljoonan euron säästöt

Kotitori-toimintamalli ja kotihoidon kehittäminen on tuonut Tampereen kaupungille 5,4 miljoonan euron kustannushyödyn. Hyöty muodostuu erityisesti kotihoidon edullisemmista kustannuksista, erikoissairaanhoidon vähemmästä käytöstä ja kaupungin oman kotihoidon tuottavuuden merkittävästä kasvusta.

Kotitori on kaikkien tamperelaisten ikäihmisten neuvonta- ja palvelupiste sekä palveluintegraattori, joka välittää ja kokoaa yhteen ikäihmisille sekä julkisia, yksityisiä että kolmannen sektorin mahdollisuuksia ja palveluja. Kotitorilta saa apua moniin arjen kysymyksiin, se yhdistää palvelut, tekijät ja asiakkaat.

Kaupunki hankkii Kotitorin palvelut ulkoiselta tuottajalta, Mawell Care Oy:ltä, ns. kumppanuusmallilla.

"Kotitori-toimintatapa edellyttää erityisesti integraattoritoimijan tiivistä yhteistyötä kaupungin oman kotihoidon ja asiakasohjauksen kanssa - eikä mallilla olisi saatu aikaan näin merkittäviä tuloksia ilman kaupungin oman toiminnan merkittävää kehittymistä ja esimerkiksi asiakasohjaukseen kuuluvan viranomaisroolin sujuvaa hoitamista", sanoo ikäihmisten palvelujen vs. tilaajapäällikkö Anniina Tirronen.

Kotitorin integraattoripalvelun järjestäminen maksaa kaupungille noin 0,9 milj. euroa vuodessa, joka vastaa n. 20 henkilön työpanosta.

Säästöjä on syntynyt ulkoistamalla toimintaa, mutta olisiko sama säästö tai enemmänkin syntynyt kaupungin omaa työvoimaa oikein käyttäen?

Voidaanko tästä vetää johtopäätös, että ulkoistamalla palveluja tietyllä summalla muillakin toimialoilla saamme isomman säästön, kuin vaatimalla omalta henkilöstöltä samasta työstä samaa työtyöpanosta? Kotihoitoon ohjaamiseen ei tarvita erillistä palvelun tuottajaa. Tuntuu oudolta.

 

*************

Rantatunnelin, tunneliallianssille kuuluvia menoja ollaan siirtämässä kaupungin piikkiin

Kaupungin hallituksen kokous 1.12.14 ja -valtuuston kokous 15.12.14 käsittelevät tämän (2014) vuoden talousarvioon tehtäviä muutoksia.

"Rantaväylän tunnelin rakentamisen yhteydessä toteutetaan sekä valtiolle luovutettavaan yleiseen tiehen liittyviä rakenteita että kaupungin omistukseen jääviä mm. silta-, katu- ja kevyenliikenteen rakenteita."

"Tämän hetkisen arvion mukaan rantaväylän tunnelin kaupungin rahoitusosuuteen kohdistuvat kustannukset toteutuvat 6,5 milj. euroa suurempina kuin mihin vuoden 2014 talousarviossa on varauduttu. Tämä ei siis muuta hankkeen kokonaishintatavoitetta vaan kustannusten jakautumista eri vuosien välillä.

Rantaväylän tunnelihankkeen talousarviota vuoden 2014 tulee muuttaa siten, että tunnelin valtiolle ja johtoyhtiöille luovutettavaa osuutta rakennetaan vuonna 2014 36,45 milj. euron arvosta ja kaupungin omaisuuteen jääviä rakenteita toteutetaan 5,30 milj. euron arvosta."

"kaupungin omistukseen jääviä mm. silta-, katu- ja kevyenliikenteen rakenteita". Ei, ei ja EI. Epämääräinen muotoilu. Mikä, mitkä sillat, mikä katu, -kadut, mikä kevyenliikenteen rakenne? Hankesopimuksen mukaan, hankkeeseen kuuluu työhön liittyvät sillat, kadut ja kevyenliikenteen väylä (hankesuunnitelman sivu 12).

Hankesuunnitelmassa Ei ole päätetty vuosittaisesta jaosta Allianssin ja kaupungin kesken. Näitä muutoksia Ei pidä missään tapauksessa hyväksyä.


Raitiotie. Talousarvion muutosesityksessä ei ole mainittu kh kokouksessa 20.10.14/421 § hyväksyttyä varikkoalueen ostoa, hinta 1,339 milj.euroa. Lähtökohtana on, että kaikki kustannukset pitää olla näkyvissä.

Mutta on mainittu "Kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen mukaisesti raitiotien suunnittelun valmistelua on jatkettu. Näiden päätettyjen selvitysten toteuttamisen aiheuttamien kustannuslisäysten johdosta esitetään lisättäväksi raitiotielle kohdistettavia käyttötalouden menoja 258 000 euroa. Raitiotien tuloja esitetään lisättäväksi 52 000 euroa. Samalla Kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessilta esitetään vähennettäväksi 206 000 euroa, jolloin edellä mainittujen muutosten nettovaikutus kaupungin talouteen on nolla."

Kaksi kuukautta aikaisemmin valtuusto hyväksyi 20.1014 ratikan suunnitteluun lisärahaa 0,4 milj.€. Toimenpiteet paljastavat talousarvion alibudjetoinnin. Tällä tavalla on helpompi viedä kyseenalaisia hankkeita läpi.

Noh, pitäähän sitä konsulttifirmojakin elättää. Mitä tekevät kaupungin omat kaavoittajat ja suunnittelijat?

On se vaan merkillistä, tarpeettomien investointien suunnitteluun kyllä löytyvät rahat, mutta ei 18 000 € omaishoitajien sairauslomien korvauksiin! Tämä on sitä arvottamista. Hävettää moinen toiminta.

 

Härmälän "kaatopaikkarakentamisen" kustannus on tulossa valtuuston käsittelyyn. Hyvä, koska puhutaan merkittävästä summasta. Tämä kohta ohitettiin valtuustossa niin nopsaan, ettei kukaan ehtinyt ottaa puheenvuoroa.

Merkillistä vaan on se, että Allianssisopimuksen muutosta, jonka kh hyväksyi 23.6.14/293 §, ei tuoda valtuuston vahvistettavaksi. Muutos on merkittävä valtion osuuksien maksatusten osalta ja sillä on merkitystä Tampereen talouteen. Ja pitäisihän valtuutettujen olla tietoisia missä taloudessa mennään. Vai pitäisikö?

 

*************

17.11.14. Talousarvio 2015 vahvistettiin - askelmerkit pitivät

Tampereen valtuusto vahvisti 17.11.14 vuoden 2015 talousarvion. Kokous sujui ennalta sovittujen askelmerkkien mukaan viime vuoden malliin. Yhtään perussuomalaisten teksti- tai rahamuutosesitystä ei kannatettu. Parissa kohtaa koalitio äänesti itseään vastaan kun piti torjua ps:n muutosesityksiä. Sattuuhan sitä paremmissakin piireissä. Kevättalvella tullaan sitten esittämään omana asiana niitä joita PS esitti ja jotka valtuustossa äänestettiin nurin.

Valtuustossa oli pientä sanailua pelisääntöjen noudattamisesta. Pelissä on vaikea noudattaa sääntöjä, jos ne muuttuvat tarpeiden mukaan pelin edetessä. Olipahan havaittavissa pientä nokittelun makua PSHP:n ambulanssipäätöksestä, jopa useampaan kertaan. Ei vaan ottanut kipinää, koska vanhemmat valtuutetut näkivät asian kokonaisuuden. Julkisuudessa puhutaan jo farssista.

Joku taivastelee, että perussuomalaiset tekivät 70 muutosesitystä. Ennen arvostelua, olisi syytä ottaa selvää mistä oli kysymys. Hyvänä esimerkkinä ratikkahanke. Kun se halutaan siirtää pois listalta ja jokainen raitiotie-sana ja sen johdannainen "kammataan" talousarviokirjasta, niin niitä löytyy yksinään jo lähemmäksi 30.

On puheenjohtajan asia esittää sellainen äänestysjärjestys, jossa saa (joutuu) paukuttaa nuijaa 1½ tuntia ja 84 äänestystä. Toisinkin äänestykset olisi ollut mahdollista hoitaa, eikä olisi tarvinnut joka sanaa erikseen äänestyttää.

Muutosesityksistä huolimatta, investoinnit menivät hyvinvointipalvelujen edelle. Valitettavasti!

 

Ovatko päättäjät täysin pihalla kun puhutaan kaupungin taloudesta?

Vaikka Tampereen talous on kuralla, miksi päättäjät eivät sitä halua myöntää? Eräs valtuutettu puolusti investointeja sillä, että lainamäärä euroa/asukas on vähemmän kuin Turussa, siis vajaa 1700 euroa. Otetaan lainaa investointeja varten, päästään jopa Turun tasolle eli n. 3000 euroa/asukas. Anna mun kaikki kestää, jos investointien ehtona on lainakilpailu toisen kaupungin kanssa! Tamperelaisilla on jo nyt lainaa konsernilainojen kanssa n. 5500 euroa/asukas.

Onko vauhtisokeus sekoittanut pään siinä määrin, niin ettei tajuta, että rahat loppuvat? Tämä oli havaittavissa äänestyskäyttäytymisissä. Otetaan pari kohtaa, tunneliin ja ratikkaan liittyvät. Mittaavathan ne samalla myös päättäjän luotettavuutta, päätöksen pitävyyttä. Sopii näin eduskuntavaalien alle.

PS esitti konsulttipalvelujen ostojen vähentämistä. Äänestyksessä tuli mielenkiintoinen tilanne. Valtuutetut, jotka aiemmin ovat esittäneet konsulttipalvelujen vähentämistä jopa valtuustoaloitteiden kautta, olivat myös tätä esitystä vastaan. Jätän nimet mainitsematta.

Varsin oudon kuvan saa niiden valtuutettujen toiminnasta, jotka ensin vastustustivat 16.9.13 Rantaväylän tunnelia, niin nyt he ovat valmiit siirtämään Allianssille kuuluvia kustannuksia tamperelaisten syliin. Näin äänestettiin syksyllä 2013. Miten äänestettiin nyt 2014, lista näkyy täältä.

Entä sitten ratikka-hanke. Sitä ajetaan kuin käärmettä pyssyyn. Ainoa oikea ja järkevä ratkaisu ratikan kohdalla on viheltää peli poikki. Kuitenkin valtuusto myönsi suunnittelurahaa 4,3 milj.euroa. Valtuutettujen äänestyskäyttäytymisissä havaittavissa samaa lipsumista kuin tunnelinkin osalta. Näin ratikasta äänestettiin kesällä 2014. Miten äänestettiin nyt syksyllä 2014, lista näkyy täältä.

Investointikatto

Löytyi valtuustosta myös positiivista henkeä. Nyt on avattu tie keskusteluille investointien priorisoinneista ja -katosta. Hyvä näin. Näitä koskevia esityksiä toi valtuustoon myös PS, joiden esitys tosin äänestettiin nurin, kuten yllä kerroin.

Valtuusto päätti, että investointien mitoittamiseksi paremmin kaupungin taloudellisiin resursseihin, sitä varten perustetaan investointiryhmä, jonka tehtävänä on valmistella erilliset investointikatot sekä toimitiloista että kaupunki-infrasta seuraaville kymmenelle vuodelle.

Investointiryhmän ohjausryhmänä toimii kaupungin johtoryhmä, siis virkamiehet. Onko vaarana, että "pukit toimivat kaalimaan vartijoina". Liike-elämän ja rakennusliikkeiden ääni kuuluu, mutta missä ovat valtuutetut ja kuntalaisten ääni?

Investointien tasoa määriteltäessä otetaan huomioon mahdolliset maankäyttötulot ja muut rahoitustulot. Investointikaton ulkopuolelle jää maanhankinta. Kaupunginvaltuusto päättää talousarvion hyväksymisen yhteydessä investointikatosta.

Khsuko käsitteli 8.6.15 esitystään investointikatoksi. Kriteerit ihmetyttävät. Rakentajia hyödyttävät suurinvestoinnit eivät kuulu investointikaton alle. Sen sijaan ollaan valmiit leikkaamaan perusinfrasta ja lakisääteisteisten asioiden hoitoon kuuluvista rakennuskohteista.

Kuntalaisten kommentteja taloudesta

Valtakoalition (kok, sdp, vas ja vihr) toiminta on herättänyt huomiota, koska se esti keskustelun talousarvion käsittelyn yhteydessä. Tällainen toiminta on jo tullut tutuksi, ettei mitään uutta.

Jälleen eräs kuntalaisista on kirjoittanut mielipiteensä ratikkahankkeen vaikutuksista Tampereen talousahdinkoon. Tämänkin kirjoittajan kanssa on pakko olla samaa mieltä. Ole itse jo aikaisemmin kirjoittanut ylisuurista matkustajamääräodotuksista. Päättäjien osalta on nähtävissä tiettyä "kovakalloisuutta". Päätöstä ei voi myöntää vääräksi, vaikka sen tiedostaakin. Toisaalta ymmärrettävää, onhan kysymys kunniavelan maksusta apupuolueelle tunnelipäätöksestä. Tällaiset suhmuroinnit tulevat vain niin pirun kalliiksi kuntalaisille.

 

*************

Tampereen talousarvio 2015 julkaistiin 27.10.14

Tampere tekee tänä vuonna (2014) alijäämää, ja myös ensi vuoden (2015) talousarvioehdotuksen tilikausi päätyy 9,9 milj.€ alijäämäiseen tulokseen. Eikä tässä ole otettu huomioon yhteisöverotuottojen näin suurta ROMAHDUSTA. Viime vuoden (2013) yhteisöveron pudotus oli 46 milj.€. Sama suunta jatkuu, yhteisöverojen määrä vähenee. Tämä seikka joudutaan ottamaan huomioon jo v. 2015 talousarviossa. Vaikka tekeekin kipeää. Vuonna 2015 menoja on 127, 1 milj.euroa enemmän kuin tuloja. Repikää siitä huumoria.

Esimerkki, miten taloutta hoidetaan. Eräs Tampereen liikelaitoksen johtokunta oli käsitellyt omalta osaltaan toimitusjohtajan laskeman ja esittelemän talousarvion vuodelle 2015, jossa esitettiin investointeihin 0,9 milj.euroa. Kas kummaa, poliitikko puuttui peliin, käveli toimitusjohtajan ja johtokunnan yli ja esitti 0,2 milj.euron lisäystä. Perusteena, "kai te tulette tarvitsemaan". Todennäköisesti syy rahan määrärahan varaamiseen on liikelaitosten talousarvioihin, että tunneliin kuuluvia töitä voidaan maksaa sitä kautta, eikä se rasita allianssia.

Kuntalaiset, onnitelkaa nykyisiä päättäjiä tästä talousahdingosta, joka johtuu vain osaksi valtiosuuksen ja yhteisöverojen vähenemisestä. Näihin olisi ollut mahdollisuus valmistautua. Suurin syy on lyhytjänteinen ja näköalaton talouspolitiikka, jonka yksi tunnusmerkki on hallitsematon, pakonomainen investointibuumi. Tulossa on suuria leikkauksia ja säästöjä. Jos joku puhuu muuta hän valehtelee.

 

Uusia "menoreikiä" kehitetään

Kaupunginvaltuusto päätti 10.11.14 maahanmuuttajien kotouttamisohjelmasta ja pakolaiskiintiöiden määrästä, kiintiön nostamisesta. Tarkoitus lienee hyvä, mutta varsinaisen menoautomaatin pyöritystä tehostetaan. Vaikka päätöksellä pyritäänkin hankkimaan kaupungille lisää valtion rahaa, tämä toimii vain 4 vuotta. Sen jälkeen kustannukset kaatuvat kaupungin kontolle ja tämän sektorin menot kasvavat entistä enemmän. Ainakin keskustelua syntyi. Valtuustosta löyty perussuomalaisten lisäksi pari muutakin, jotka pystyvät hahmottamaan kokonaisuuden, Lasse Oksanen (tasi) ja Timo Vuohensilta (kesk). Eivätkä kuntalaisetkaan päätökselle taputa käsiään. Mielipidekirjoitus (AL 15.11.14) "Liikaa humanitaarista kilven kiillotusta" kertoo kansalaisten tunnoista.

Pikkuhiljaa alkaa maahanmuuton kustannukset selvitä, vaikka.ansiokkaasti niitä yritetään peitellä.

KansiAreena ja maauimala ovat mainittu esittelytekstissä, kumpaakaan ei ole mainittu talousarvion investointiosassa eikä taloussuunnitelmassa. Maauimalan tarveselvitys julkaistiin vasta 20.11.14, siis kolme päivää talousarvion vahvistamisen jälkeen.

Uskomatonta, säästää pitäisi, mutta uusia menokohteita vain keksitään. Ensi vuoden talousarvioehdotuksessa on Tampereelle kaksi liikuntapaikkayllätystä. Kalevan uintikeskuksen yhteyteen rakennetaan maauimala ja Pyynikin kentälle hankitaan levitettävä tekojääkenttä.

Hankkeet, jotka palvelevat ihmisten hyvinvoinnin sekä terveyden ylläpitoa ja tuovat sitä kautta säästöjä terveysmenoihin, ovat kannatettavia. Herättää paljon kysymyksiä, miksi maauimalan rakentaminen on tehty niin kovin salamyhkäiseksi? Maauimalaa EI OLE sisällytetty investointeihin eikä taloussuunnitelmaan, eikä ole mainintaa sen rahoituksesta. EI OLE laskelmia käyttömenoista, ei tuloista. Vain maininta perusteluissa muutamalla rivillä, että tehdään. Liian paljon avoimia kohtia. Valtuusto joutuu päättämään "huppu päässä" tai ei päätä oikeasti ollenkaan. Miksi hävetä ja peitellä sitä, jos leasing-rahoitus on katsottu hyväksi. Apo Olli-Poika Parviaisen ja tilaajapäällikkö Lauri Savisaaren selvitys 11.11.14 luettavissa Aamulehdessä. Miksi tätä ei voitu kirjata talousarvioon ja miksi se vaikuta kansalaisia uskottavuudellaan?

Leasing-rahoituksesta huolimatta, maa-uimala ei ole ilmainen. Jos uimala maksaaa 6 milj.€, ja se "liisataan" 20 vuodeksi yhden milj.euron lunastusarvolla, niin kuukausivuokra on silloin n. 21000 € ja 8 % kate päälle niin silloin liikutaan jo n. 22000 €/kk. Näin vuosivuokra on vuodessa n. 264 000 €. Sitten tuottolaskelmat. Lipun hinta bussilipun hinta n. 2,70 € * 100 000 kävijää = 270 000 €. Siis, joko kattaa kustannukset tai sitten ei, epävarmoja tekijöitä liian paljon. Jos tämä toteutuu, meillä on 20 vuoden päästä käsillä on peruskorjauksen tarpeessa oleva kohde.

KansiAreenasta on maininta selostusosassa 36 milj.€ kustannuksista suunnittelukaudella. Kyllä nykyisille päättäjille pitää hieman tarkemmin kertoa hankkeesta, kun suurin osa valtuutetuista on vaihtunut sitten v. 2010 päätöksestä, miten ja kuinka Tampere aikoo osallistua hankkeen kuluihin. Nyt kun taloustilanne ja ympäröivä maailma on perinjuurin toisen näköinen kuin 2010, olisi paikallaan tuoda koko KansiAreena-hanke uuteen käsittelyyn.

Henkilökunta joutuu lujille. Nettomenoja pitäisi vähentää 1,4 prosenttia tämän vuoden tilinpäätösennusteesta ja henkilötyövuosia vähentää lähes 200. Talouden tasapainottamistoimien tehostamiseksi joudutaan aloittamaan koko kaupunkia koskevat yt-neuvottelut lomauttamisen tai muiden henkilöstövähennysten valmistelemiseksi. Yhden päivän lomautus koko henkilöstölle tuo palkkamenoissa säästöjä n. 2,7 milj.€, kahden viikon (10 tp) lomautus tuo n. 27 milj.€ säästöt.

Haluaako henkilöstö tehdä lyhyempää työaikaa ennen kuin ottaa lopputilin? Onko tehtävien tehostamisella kuinka suuri merkitys, jos työajalla tapahtuva ruokailu poistuu? Kuinka paljon tehdään tarpeetonta työtä, raportointia, tilastointeja, selvitystä, jne... jotka eivät ole tehtävien kannalta tarpeellisia? Tästä säännöstä voi jo Tampereellakin luopua. 7 ihmisen ryhmä voi muodostaa jo sellaisen byrokratian, että se työllistää itse itsensä.

 

Tunnelin kuluja siirretään Allianssilta Tampereen kuluiksi

Talousarviossa 2015 esitetään tunnelin kustannuksiin 51,4 milj.€. Rakennuskustannuksista menee yli 11,5 milj.€ kaupungin piikkiin, silta- ym. rakenteisiin, EI Alliansiin. Näin sitä pysytään tavoitehinnassa! Tämän vuoden laskennallinen kustannus on 39.9 milj.€

Miksi Liikennevirastolta Rantaväylän tunnelista saatavaa valtion osuutta (valtion budjetti 2015 5 milj.euroa) ei ole kirjattu täysimääräisenä (selkokielellä) talousarvion investointiosaan eikä taloussuunnitelmaan? Takaisin maksuksi on esitetty kahta summaa 3,8 milj.€ ja 4,8 milj.€, kumpi on oikea, EI kumpikaan. Kh:n 23.6.14 hyväksymässä Allianssisopimuksen muutoksessa hyväksyttiin 5 milj.€.

 

Raitiotiehanke on keskeytettävä ja siirrettävä myöhemmäksi

Raitiotien suunnittelukustannuksiin esitetään v. 2015 4,3 milj.€, jota valtion rahoitusosuus n. 1,3 milj.€ vähentää ja vuodelle 2016 5,5 milj.€. Miksi vuodelle 2017 esitettyä 51 milj.€ ja vuodelle 2018 esitettyä 60 milj.€ EI ole kirjattu taloussuunnitelmaan? Luvut ovat tarkoituksenmukaisuussyistä upotettu tekstiin.

Pakko kysyä, ovatko valtuutetut todellakin niin kuljetettavissa, etteivät itse osaa laskea, ettei Tampereella ole varaa kaikkiin nyt esillä oleviin investointeihin. Raitiotien siirtäminen myöhäisempään ajankohtaan olisi viisas ratkaisu.

 

Sähkölaitoksen "kassa" kohta syöty

Kun ns. sähkölaitoksen rahoista maksetaan tämän vuoden lisätalousarviossa tunneliin lisää 6,5 milj.€ ja Härmälän kaatopaikkatalojen lunastuksesta ja maiden kunnostuksesta yli 12 milj.€, joten nämäkin rahat ovat poissa toisaalta. Vetoaminen siihen, että sähkölaitoksen lainasta voidaan rahoittaa kaikkea hauskaa, on HARHAA. Se kassa on kohta syöty, sen jälkeen velkamenot kasvavat räjähdysmäisesti. Vuonna 2015 konsernivelka asukasta kohdin ylittää jo 5500 €.

Talousarvion tutkinta jatkuu...

Kas, kas, tosiasoiden myöntämisellä pääsee vielä "pitkälle". Kaupunginvaltuusto perui pikkujoulunsa. Jatkoksi keskusteluun pientä lisäviritystä.

 

Ps. kyllä Tampereen talous on nyt kovin tiukalla ja kaupungin johto paniikissa. Kaupunki aikoo valittaa PSHP:n ensihoitopäätöksestä ts. mm. ambulanssien säilyttämisestä. Koko valitusasia näyttää siltä, että kysymys on enemmän periaatteesta, ei niinkään rahasta, koska säästö on aivan marginaalinen, 0,2 milj. euroa. Kova juttu, tämänkö summan vuoksi Tampereen kaupungin talousarvion tekstiä muutetaan?

s. 73) Lisätään tekstin loppuun seuraava lause: Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuusto hyväksyi 29.9.2014 ensihoidon palvelutasopäätöksen. Tämä nostaa Tampereen kustannuksia vuoden 2014 tasosta.

Tähän on pakko sanoa, että merkittäviä kustannuksia aiheuttaa muu kuin palvelutasopäätös. Todellista kustannusten nousua aiheuttaa PSHP:n potilasvahinkomaksujen saamatta jäävästä palautuksesta tämän vuoden osuus olisi n.3 milj. euroa. Se lisäisi kaupungin tämän vuoden alijäämää.

s. 115) Korjataan toiseksi viimeisen kappaleen loppu: Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuusto hyväksyi 29.9.2014 ensihoidon palvelutasopäätöksen. Lauseen loppu poistetaan. (Loppu kuului näin " mikä nostaa Tampereen kustannuksia 0,2 milj. euroa. Ensihoitopalvelun menot nousevat ensi vuonna vuoden 2013 noin 7,4 milj. eurosta 8,6 milj. euroon (16 %)).

Nyt talousarviossa pyritään tarkoituksella antamaan kuva, ikään kuin vain PSHP:n kokouksen ensihoitopäätös olisi syynä kustannusten nousuun. Onko raukkamaista?

Maakunnan ambulanssien säilyttämisen aiheuttamat kustannukset ovat vuodessa vähemmän kuin pormestari Anna-Kaisa Ikosen palkkamenot. Kummalla on kansalaisille isompi haitta, ambulanssien poistamisella vai pormestarin viran lakkauttamisella? Sitähän minäkin! Kaikki on suhteellista. Haa, tuo pormestarin palkka sopii hienosti uudeksi kustannusten mittayksiköksi.

Otetaan 0,2 milj. euron meno sähkölaitoksen lainan palautuksesta tai otetaan 0,2 milj.euroa ratikan suunnittelurahasta, 4,3 milj.euroa. Otetaanhan tästä "kassasta" muihinkin ennalta suunnittelemattomiin menoihin.

Väärä ihminen ja erityisesti väärä puolue pääsi ja pääsee tällä asialla esiin julkisuudessa. Ja sekös harmittaa. Tunneli vaatii, ratikka vaatii, kansi areena vaatii, maauimala vaatii, jne... aina vain enemmän varoja ja rahat eivät riitä, eivät riitä, eivät riitä. On käynyt kuin "Huittisten hullulle miehelle", Tampere syö enemmän kuin tienaa.

Kaikki apulaispormestarit ovat pyrkimässä kansanedustajaksi. Onko se ennakointia, koska Tampereen korttitalo on kaatumassa ja pitää ottaa kataiset, lähteä karkuun ikäviä, todella ikäviä asioita.

 

*************

AL 13.10.14 uutisoi; "Tampere itkee sille epäreilua ensihoitopäätöstä."

Voi, voi. Mielenkiintoista lukea AL:n juttua. Ambulanssien säästöesityksessä ei otettu huomioon inhimillisyyttä. Tarkoitus oli harventaa ambulanssi-verkkoa palveluja heikentämällä. Ajomatkat ja ajat olisivat pidentyneet, olisi jäänyt isoja aukkopaikkoja.

Nopealla hoidon aloittamisella on kuitenkin keskeinen merkitys potilaan kannalta. Tähän vaikuttaa nopea ambulanssin saatavuus, siis riittävän kattava ambulanssipeitto.

En todellakaan voinut olla mukana maaseudun kurjistamisessa. Ja olen sitä mieltä, että jos Tampereella on varaa laittaa rahaa tunneliin, ratikkaan ja muihin ei tarpeellisiin hankkeisiin, silloin on myös varaa huolehtia ihmisten terveydestä- ja hyvinvoinnista, johon myös ambulanssit kuuluvat.

Ymmärrän myös sen, että Tampere haluaa ne 40 000 ihmistä kaupunkiin, että saadaan valtio mukaan ratikan kustannuksiin. Asuinolosuhteiden, terveyspalvelujen jne... huonontaminen maakunnan reuna-alueilla palvelee myös tätä päämäärää. Mielenkiintoinen olisi nähdä, kuinka ratikalla mennään potilaan luo Mänttään.

Tampere on oman epäonnistuneen taloudenpitonsa johdosta ajanut taloutensa kuralle ja haluaa sen johdosta rahastaa naapurikuntia paikallisten asukkaiden terveydenhoidon kustannuksella. Tosin jonkin gallupin mukaan asiat olisivat toisin.

AL:n uutisoinnissa on mielenkiintoista se, että sanallakaan ei mainita sitä, että kenen äänestyspäätös ratkaisi ambulanssien säilyttämisen. Ajatellaan, että tiedosta olisi etua ensi kevään eduskuntavaalissa. Kuulemani mukaan, ambulanssien lakkauttamista kannattavissa ryhmissä ollaan kovin "viisaita", kukaan arvostelijoista ei vain tule keskustelemaan asiasta kasvokkain.

Ratkaisevat äänet tulivat Tampereen Perussuomalaisten edustajalta, Ossi Aholta. PSHP:n valtuutettu ja Tampereen kaupungin varavaltuutettu.

Äänestys meni seuraavasti. PSHP:n päätti asiasta äänin 243 (ambulanssien puolesta) - 218 (ambulanssia vastaan). Omat ääneni sisältyivät tähän 243. Jos olisin äänestänyt toisin, tulos oli ollut tämä, 243-21= 222 (ambulanssien puolesta) - 218+21=239 (ambulanssia vastaan). Jokaisella tamperelaisella edustajalla oli/on käytössään 21 ääntä.

Siis "kuninkaan tekijä". Kansalaisilta on tullut kiitosta yli puoluerajojen, myös Tamperelaisilta päättäjiltä.

Tampere valittaa PSHP:n valtuuston päätöksestä. Perussuomalaisia lukuun ottamatta, kaikki muut puolueet ovat valmiit ottamaan ambulanssit pois maakunna väeltä.

 

*************

Vuoden 2015 talousarviota väännetään tuskan hiessä - vaikea vuosi, joka oli jo tiedossa.

Vuoden 2015 talousarviota väännetään tuska hiessä. Kuuleman mukaan on erinäisiä syyntystuskia, koska apulaispormestarit vetävät kotiin päin. Ts. ei haluta toteuttaa virkamiesten esittämiä säästöjä. En lainkaan ihmettele. Poliitikkojen säästöesitykset ovat välillä vailla pohjaa, lillukan varsia, rakenteellisiin ongelmiin ei haluta, ei uskalleta puuttua. Virkamiesten säästötavoitteena on liian paljon ja yhdellä kertaa. Järkevämpää on talouden tasapainottaminen jakaa useammalle vuodelle. Jo vuonna 2013 kirjoitettiin, että vuosi 2015 tulee olemaan vaikein.

Talousvaikeuksista syytetään romahtaneita yhteisötuloja, valtion osuusleikkauksia, kohonneita kustannuksia... Tämä on vain osatotuus. Yhtä suuri syy on näköalaton, oletettuun talouskasvuun nojaava ja holtiton talouden pito. Ei ole aikoinaan varauduttu mahdolliseen taantumaa. Nyt se edessä tai jo päällä. Nousukautta odotetaan tulevaksi kuin messiasta.

Suurinvestoinnit ovat suunniteltu nousukaudella, olettamalla, että talous jatkaa edelleenkin nousemistaan. Näin ei käynytkään. Tulopohja petti, mutta mitä tekevät virkamiehet ja päättäjät? Eivät mitään. Meno jatkuu ikäänkuin rahaa tulisi jatkuvalla putkella. Investointeihin, niiden poistamiseen, lykkäämiseen tai hidastamiseen uskaltavat puuttua vain perussuomalaiset. Johtuen siitä, että he ovat korruptiovapaita eikä heillä ole kytköksiä pääomapiireihin.

Taloustilanne on todella huono ja huonommaksi menee. Siinä on valtakoalition edustajien ja virkamiestenkin niskojen pakko nöyrtyä ja ottaa vastaan myös Perussuomalaisten näkemyksiä. Investoinneille on saatava katto, ehdottomasti.

Säästöjä haetaan ostamalla ratikan varikoksi maa-alue, vain 1,38 milj.€. kansainväliseen toimintaan ja pakolaisten kotoutukseen lisätään varoja. Muualta sitten ollaankin leikkaamassa, että silleen meillä menee...

Perussuomalaiset ovat jättäneet oman esityksensä kaupungin johdolle ensivuoden talousrvion valmisteluun. Nihkeätä tuntuu olevan, kun pitää ottaa vastaan järkeviä ja hyviä ehdotuksia. Myös kansalaiset ovat myös heränneet ja esittävät säästökohteita.

Talousarvion valmisteluun liittyen. Toivottavasti tällaisia ei enää löydy, ei ainakaan kovin montaa.

 

*************

19.9.14 AL. Tampereen Särkänniemi Oy aloittaa yt-neuvottelut.

Tähän on tultu.

Tavoitellaan 2,2 milj. euron säästöjä. Vähennystarve enintään 25 henkilötyövuotta. Särkänniemen kävijämäärä on kasvanut 10 prosenttia tänä vuonna, mutta samaan aikaan liikevaihto on pienentynyt 11 prosenttia. Siis, mistä vuodesta?

"Tämän ei oikeastaan pitäisi olla mahdollista. Kun myynti jaetaan asiakasta kohti, yhden asiakkaan käyttämä raha oli kolmanneksen pienempi kuin aikaisemmin." Seppälä sanoo, että asiakkaat vähensivät ruokien ja juomien ostoa. Niin aina.

Särkänniemi muutti sisäänpääsyn ilmaiseksi, mutta tämä ei Seppälän mukaan selitä talouslukuja.
"Yksittäisistä lipuista saatu myyntitulo oli kaksi kertaa enemmän kuin olisimme saaneet sisäänpääsymaksuista."
Säästöjä haetaan toimenkuvien uudelleenjärjestelyillä. Lomautukset ja muut säästöjen mahdollisuudet tutkitaan, mutta irtisanomisiakin voi tulla. Särkänniemessä on noin sata ympärivuotia työntekijää. Kausityöntekijöitä on tänä vuonna palkattu 538.

Eipä yllätä, olen vain odottanut, koska kaupungin yhtiöt aloittavat yt:t. Nyt vain puuttuu, että aloitetaan yt:t kaupunkikonsernin piirissä. Kyllä nekin ovat tulossa, se on vain ajan kysymys.

Mielenkiintoista rakennella kaupungin 2015 vuoden talousarviota, kun osinko- ja verotulot tippuvat. Ensimmäinen säästämiskohde on kerskainvestoinnit, siis ratikka ja kansiareena.

Särkänniemi tuotti 2013 tappiota ja myös vuodelle 2014 on odotettavissa tappiota. Talousarviossa odotetut osinkotulot jäävät saamatta.

 

*************

Pormestari Anna-Kaisa Ikonen kirjoittaa AL 14.9.14 Valtio, luota kaupunkiin

"Valtio käy ensi vuonna Tampereen kukkarolla noin 65 miljoonan euron verran – ilman että kaupungin tehtävät vähenevät. On aika hypätä uuteen ajatteluun ja jättää tilaa paikalliselle päätösvallalle sekä innovatiivisuudelle".

Olisi pitänyt hyvätä jo ajat sitten. Paikallinen päätösvalta on vain osoittanut kykenemättömyytensä valmistautua pitkän ajan taloussuunnitteluun. Se näpertelee näköalattomasti, lyhytjänteisesti ja toisarvoisten asioiden parissa. Innavatiivisuudella ei ole väliä, jos se tuottaa tunnelin ja ratikan kaltaisia projekteja.

Tampereella lainamäärä ei tänä vuonna nouse, koska Sähkölaitoksen lainojen hokkuspokkusoperaatiolla saatiin kaupungin kassaan liikkumavaraa, mutta Sähkölaitos joutui vastaavasti ottamaan vastaavan määrän lainaa ulkopuoliselta rahoittajalta.

"Vuosina 2012–17 Tampere menettää valtionosuusleikkausten takia yhteensä 280 miljoonaa euroa. Se on pois koulutus-, sosiaali- ja terveyspalveluista".

Miksi pormestari Ikonen ei henno mainita kerskainvestointeja. Niiden toteutukset vievät kaupungin varoista melkoisen osan lainojen lyhennyksinä ja korkoina?

"Verojen korotus olisi liian helppo ratkaisu. Kaikki toimialat priorisoivat toiminta- ja investointimenonsa ja valmistelevat ehdotuksia tehokkaammista toimintatavoista."

Tästä olen samaa mieltä, ollut jo pitkän aikaa. Missä ovat lupaukset luopua ratikkahankkeesta ja kansiareenahankkeesta? Näillä talouden pitoon on jotain merkitystä.

"Jostakin on luovuttava, mutta haluan myös nähdä luovia uudistuksia, joissa palvelukonseptit mietitään uudestaan. Pienten askelten sijaan on otettava loikka uuteen tapaan järjestää palvelut."

Eipä hänkään ota kantaa tilaaja-tuottajamallin purkuun ja sitä kautta saataviin säästöihin. Nyt odotetaan Tampereen yliopiston tekemästä tutkimuksista lausuntoa, jolla todistetaan, että malli on hyvä ja toimiva. Täten ei tarvitse ryhtyä toimenpiteisiin ja hyvät työpaikat tutuille, kavereille ja sukulaisille ovat turvatut.

"Normien tilkkutäkki on purettava ja tilalle luotava kannusteita ja kumppanuuksia".

Miksi pormestari ei vaikuta asiaan päähallituspuolueensa kautta?

"Tampereen johtaa suuria kaupunkeja työttömyysasteessa. Se oli Tampereella kesällä 17,9 prosenttia, Helsingissä 12,2, Vantaalla 11,7 ja Espoossa 10,3."

Työttömyydellä on vakavia seurauksia sekä yksittäisille ihmisille että kaupungin taloudelle. Onko kaupunki tehnyt kaikkensa mahdollistaakseen yritysten pysymisen ja uuden sijoittumisen Tampereelle? Ei ole!

"Myös kaupungilla tulee olla varaa tuottaviin investointeihin. Suomen talouden menestys ratkeaa juuri suurissa yliopisto- ja kasvukeskuksissa. Siksi tarvitsemme ratikan, asemakeskuksen tai keskusareenan kaltaisia visionäärisiä hankkeita, jotka vahvistavat Tampereen asemaa maamme vetovoimaisimpana kaupunkina".

Onko pormestari todella niin naivi, että uskoo pelkästään ratikan ja muiden visionäärien houkuttelevan Tampereelle uutta väkeä? Samoilla sanoilla puolustettiin tunnelia. Sen piti olla kaupungin kehittämisen edellytys, piti tuoda työtä ja toimeentuloa. Miten on käynyt. Miksi sitä ei nyt mainita korostetusti, niin miksi?

Paremmat työpaikkaodotukset ja mahdollisuus työpaikkaan antavat työttömälle suuremmat mahdollisuudet kuin on kotipuolessa, ovat tekijöitä jotka vetävät tänne. Jos pormestarille muuten ei asia selviä, suosittelen laittamaan maakuntaan kyselen, jossa kysytään, että muuttavatko ihmiset Tampereelle ratikan vuoksi. Minäkin voin toimia visionäärinä ja ihan ilmaiseksi.

 

*************

Tampere tiedottaa 02.09.2014

"Valtion talousarvioesitys vie pohjan Tampereen ensi vuoden talousarviolta. Kyllä siihen vaikuttaa myös Tampereen omat toimenpiteet.

Valtion talousarvioesitys vuodelle 2015 tarkoittaa Tampereen kaupungille noin 14 milj. euron edestä uusia velvoitteita ja tulojen menetyksiä. Kaupungin johdon mukaan tilanne on kestämätön. Kuluvasta vuodesta on tulossa jo neljäs peräkkäinen alijäämäinen vuosi, ja ensi vuoden talousarviota valmistellaan nollakasvun pohjalta.

– Talousarvion tuomia menolisäyksiä ja tulojen leikkauksia ei ole mahdollista enää kattaa vain toiminnan tehostamisella ja hyödyntämällä eläköitymistä. Ne vaativat kokonaan joistakin palveluista luopumista ja esimerkiksi tulevien investointien arvioimista uudelleen, sanoo Tampereen kaupungin talousjohtaja Jukka Männikkö."

Ei ole ihmeiden aika ohi. Kh:n suunnittelukokous 27.10.14 64 § ottaa ensimmä'istä kertaa kantaa investointikattoon. Ei tosin niihin investointeihin, jotka vievät kaupungin perikatoon, mutta kuitenkin. Jostainhan sitä on alettava!

Kyllä, investointeja on tarkasteltava kriittisesti. Tässä pari ehdotusta. Ensimmäinen investoinneista poistettava kohde on ratikka ja kansiareena, uuden jätteenpuhdistuslaitoksen rakentamisen sijaan on mietittävä nykyisten korjaamista. Jaa, ettei nämä vielä rasita kaupungin taloutta. Kyllä rasittaa. Kuinka monta suunnittelijaa juuri nytkin istuu vääntämässä paperia molemmista kohteista vaikka rakentamispäätökset puuttuvatkin?

"Valtion talousarvioesityksen mukaan kunnille tulevia uusia tehtäviä ja velvoitteita ovat ainakin työmarkkinatuen ja työttömien aktivoinnin kuntavastuun kasvattaminen, sosiaalihuoltolain kokonaisuudistus, kotihoidontuen puolitus puolisoiden kesken ja esiopetuksen muuttaminen velvoittavaksi."

Työmarkkinatukiuudistuksen lisäkustannukset Tampereelle ovat 0–12 milj. euroa.

Uuden sosiaalihuoltolain vaikutukset Tampereelle ovat noin 1,3 miljoonaa euroa. Erityisopetukseen liittyvään koulunkäyntiavustajien palkkaaminen vaikuttaa Tampereelle 0,4 milj. euroa.

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tukemisen vaikutus Tampereella on 0,3 miljoonaa euroa. Kielikylpykoulujen perustamiseen ja laajentaminen maksaa Tampereelle 0,12 miljoonaa euroa.

Oppivelvollisuusiän nostamiseen aiemmin varatut lisärahat osoitetaan sen sijaan koulunsa keskeyttäneiden tukemiseen ja perusopetuksen kehittämiseen. Nämä rahat kuntien on löydettävä omasta talousarviostaan.

Valtionosuusjärjestelmän uudistus vie Tampereelta vuosittain 8,3 miljoonaa euroa. Kaupungilta jää saamatta nykyisten palvelujen järjestämiseen tarkoitettua rahoitusta ensi vuonna noin 66 miljoonaa euroa. Se vastaa 1,75 veroprosentin tuottoa.

Tampereen saamat valtionavut vähenevät noin 5 prosenttia vuoteen 2014 verrattuna, ja peruspalvelujen valtionosuus putoaa 29,57 prosentista 25 prosenttiin.

Pikkuhiljaa ollaan tilanteessa, jossa tampereen päättäjien on ryhdyttävä tekemään valintoja, priorisoimaan, kerskainvestoinnit vai kaupunkilaisten peruspalvelut. On väärä luulo, että ratikan rakentamisella kohennetaan kaupungin taloutta.

Huonolta vaikuttaa myös arvokkaiden rantatonttien myynti alihintaan tässä taloustilanteessa. Kh käsitteli 15.9.14 Tirkkolan tilojen myyntiä Näsijärven rannassa 950 000 euron hintaan. Ensin kaupunki ostaa tonteilla olleet rakennukset 164 000 eurolla, joka siöltyy myyntihintaan. Ts. kaupungin saama hyöty olisi kaupassa vain 786 000 euroa, eikä sillä pelasteta kaupungin taloutta.

 

Tarkoituksenmukainen kysely kuntalaisille vuoden 2015 talousarvion valmistelusta

Kaupunkilaiset saivat vaikuttaa vuoden 2015 valmisteluun 21.8.- 31.8.14 VALMASSA. Luvattiin, että kaikki mielipiteet tulevat päättäjien ja virkamiesten tietoon. Miten ne otetaan huomioon, se on jo toinen juttu. Todennäköisesti ei mitenkään, mutta kuultu on.

Ainakin pari tärkeää asiaa kyselystä oli jätetty tarkoituksella pois, INVESTOINNIT ja YLEMPIEN HALLINTOVIRKAMIESTEN LUKUMÄÄRÄ, mm. apulaispormestarit! Tarvitaanko todellakin kaikkia? Tuskin.

Ts. mistä investoinnista olisit valmis luopumaan, siirtämään, vähentämään... Entä hallintovirkamiesten määrä TILTU:n sisällä, vähennetäänkö luonnollisella poistumalla, lomauttamalla, irtisanomalla... Tällaisia asioita olisi pitänyt kysyä.

 

*************

Talouskatsaus 07/14

Katsauksesta selviää, että tämän vuoden tilinpäätös olisi muodostumassa 33,8 milj. euroa alijäämäiseksi. Ei hyvältä näytä. Päättäjät kuitenkin liihottelevat "jalat tulevasti ilmassa". Lukisivat edes rapartin. Ymmärtäminen on jo toinen asia.

Tampere näyttää ottaneen uuden käytännön palvelujen maksamisessa. Jos työt jäävät jälkeen tavoitteesta, ei mitään hätää, kun aikataulu saadaan kiinni, niin siitä voidaan laskuttaa! Onko tämä sitä tilaaja-tuottajamallin tuotosta vai mitä se on? Kuuluuko tämä alliansiin omana spesiaalina, vai onko tämä jotakin uutta kauppatapaa?

Katsokaa, miten hienosti on muotoiltu talouskatsauksessa 7/14 tunnelirahoituksen tämän vuoden ylitys. "Investointiennusteen mukaan investointien vuosisuunnitelma olisi ylittymässä Rantaväylän tunnelin osalta 6,5 milj. eurolla töiden ennakkoon arveltua nopeamman etenemisen vuoksi. Hanhe on kirinyt kiinni aloituksen viivästymisestä aiheutuneen aikataulun venymisen ja on nyt lähes alkuperäisen hankeaikataulun vauhdissa. Tästä syystä hankkeen kustannukset ovat muodostumassa tälle vuodelle arvioitua suuremmaksi, kuin hankkeen kuluvan vuoden ennuste on 40 milj.euroa."

Täysin kestämätön perustelu, siis miten se oikein menee?... ennakkoon arveltua nopeamman etenemisen vuoksi. Hanke on kirinyt kiinni aloituksen viivästymisestä aiheutuneen aikataulun venymisen ja on nyt lähes alkuperäisen hankeaikataulun vauhdissa." Tästä siis pitäisi maksaa ylimääräistä, että mennään aikataulussa?! Anna mun kaikki kestää.

Kovin ontoilta kuulostivat apulaispormestari Leena Kostiaisen puheet (asukasilta 25.8.14 valtuustosalissa) tulevaisuusinvestoinneista. Kysymykseen, miten tähän on tultu (talous). Hän sanoo, että yhteisöverojen rankka väheneminen ja Nokian poistuminen ovat aiheuttaneet tämän ahdingon. Ennalta tapahtuneesta kaupungin valmistautumisesta lamaan, ei puhettakaan.

Juupa juu. Tähän olisi voinut varautua ajat sitten. Mutta kun ei. Noususuhdanteessa kun suunnitellaan suuruuden hulluja investointeja, niin nyt laman aikana se konkretisoituu, Tampereen kantokyky ei kestä niitä! varoittelin jo n. 10 vuotta sitten talouden nousun harhasta. Kukaan vain ei kuunnellut.

 

*************

AL kirjoitti 8.8.14 , että "Liikenteen hankkeet eivät elvytä taloutta"
Maan hallitus sanoo luovansa uusia työpaikkoja välittömästi, mutta perustellumpaa olisi puhua niiden säilyttämisestä.

Sitten vielä Venäjän talouspakotteet ja vastapakotteet? Nyt jo näkyy, että näiden johdosta aloitetaan YT-neuvotteluja monessa Venäjän kanssa kauppaa käyvässä yrityksessä. Kunika paljon pakotteet koskettavat tamperelaisia yrityksiä, se nähdään aikanaan.

Tampereen verotulot tulevat tulevina vuosina pienenemään. Kyllä kuntalaisille tulee raskaaksi hoitaa ratikan -, tunnelin - ja tulossa olevan jätevedenpuhdistamon rahoitusta, vaikka se kuinka olisi lainarahalla rahoitettu investointi. Lainojen lyhennykset ja korot menevät kuitenkin käyttövaroista, koska tuotot eivät riitä niitä kattamaan.

*************

 

Tays:n remontilla ei ole kiirettä mutta ratikalla on

AL 14.7.14 uutisoi koko aukeman jutullaan, että Tampere jarruttelee Tays-remonttia. Kaupunki suhtautuu maltilla, välinpitämättömyydellä, Taysin 300 miljoonan euron investointiohjelmaan. Kaupunki ottaa kantaa asiaan syksyllä. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin mukaan uudistusohjelman aloittamista ei voi enää lykätä.

Apo Mikko Aaltonen uskoo, että investointiohjelma lähtee etenemään tavalla tai toisella.

On se vaan kumma, tunneli-investoinnilla oli kiire, ratikkainvestoinilla on kova kiire, mutta kun on kysymys ihmisten terveydestä ja hyvinvoinnista, silloin ei enää olekaan kiirettä. Ajatellaanko, että aika hoitaa ongelman pois. Näin ei tule käymään, vaan terveyspalvelujen tarve lisääntyy. Kysymys on asioiden laittamisesta tärkeysjärjestykseen.

*************

 

Valtiokin aloitti sitten "tunnelivedätyksen". Nyt pitäisi sopia valtion maksuosuuksien myöhentämisistä. Liikenneviraston perusteluina, että työn aloitus olisi viivästynyt!

Kh:n kokous 23.6.14 käsittelee asiaa. Kukaan vain ei ehdi paneutua siihen. Kutsu tuli juuri juhannukseksi ja kokous on heti sen jälkeen. Että hoh hoijaa... Tarkoituksenmukaisuutta! Kaupunginhallitus muuttaa valtuuston päättämää sopimusta. On aikoihin eletty, alempi instanssi peukaloi ylemmän hyväksymää päätöstä. Ei kuitenkaan mitenkään tavatonta.

Koska valtuuston hyväksymän sopimuksen olennaiseen sisältöön esitetty muutos korottomasta maksuajasta aiheuttaa huomattavia muutoksia Tampereen kaupungin talouteen ja riskienhallintaan, asia pitää viedä valtuuston ratkaistavaksi.

*************

 

Suomen velkaraja ylittyy ensivuonna, näin ennustaa EU-komissio 2.6.14. Eiköhän Tampereenkin ole hyvä ottaa tilanne haltuun ja luopua kerskainvestoinneista, koska ilman niitäkin ollaan tultu toimeen ja tullaan edelleenkin. Vai tilataanko selvitysmies jo valmiiksi?

*************

 

Kaupunginvaltuusto päättää 16.6.14 monista merkittävistä asioista. Mm. ratikasta

  • kaupunkiraitiotien yleissuunnitelma hyväksytään,
  • että kaupunki ryhtyy toteuttamaan yleissuunnitelman mukaista raitiotiehanketta,
  • että raitiotiehankkeen kehitysvaihe alkaa välittömästi ja päättyy vuoden 2016 aikana,
  • että raitiotien toteutus- ja rahoitusmalli ratkaistaan kehitysvaiheen aikana,
  • että kehitysvaiheen jälkeen kaupunginvaltuusto tekee päätöksen rakentamisvaiheeseen siirtymisestä vuoden 2016 aikana, jos kehitysvaiheessa päästään toteutuskelpoiseen ratkaisuun, jonka kustannukset eivät ylitä maanrakennuskustannusindeksiin sidottua 250 miljoonaa euron hintaa (MAKU 137,0 (2005 = 100), lokakuun 2013 hintataso) ilman kalustohankintaa ja jonka kustannuksiin valtio osallistuu 30 prosentin osuudella,
  • että Pispalan kannaksen kohdalla raitiotie kulkee Sepänkadun ja Paasikiventien varren kautta ja
  • että raitiotietä varten suunniteltavat asemakaavat valmistellaan niin, että raitiotiereittiä voi liikennöidä myös linja-autoilla.

Käytännössä päätös ratikan rakentamisesta syntyy tässä kokouksessa. Puheet v. 2016 tehtävästä päätöksestä ovat enemmän tai vähemmän valtuutettujen manipulointia.

Vuoden 2015 talousarvioon ollaan esittämässä 3 milj.euron ratikan suunnittelumäärärahaa. Erinomaisessa linjassa vaadittavien säästötavoitteiden kanssa.

 

Tampere lunastaa Härmälän kaatopaikan päälle rakennetut talot.

Kaupunki käyttää Asunto-osakeyhtiöiden Perkiöntupa, Perkiönaitta ja Perkiönpiha koko osakekannan ostoon sekä aiheutuviin kustannuksiin talousarviomuutoksessa 7,93 milj. euron lisärahoitusta. Kokonaiskulut tästä ovat 12,3 milj.euroa.

Kaatopaikkatalojen lunastus kuitataan investoinniksi! Muutoksen jälkeen talousarvion investointimenot ovat 217,4 milj. euroa ja, että investointi rahoitetaan maksuvalmiuden muutoksella vähentämällä kaupungin kassavaroja.

Miten tämä ennakoi Ranta-Tampellan teollisuuskaatopaikan päälle rakennettavien talojen tulevaisuutta? Kiinnostaako rakennusyhtiöitä rakentaa tällaiselle alueelle, jossa kaatopaikkajätteista voi myöhemmin muodostua ongelmia?

Kh veti 16.6.14 em. asiaa käsittelevän kohdan pois valtuuston esityslistalta. Siis, ei haluta julkista keskustelua. Perussuomalaisten vaatimuksesta asia tulee käsittelyyn 2014 talousarvioon tehtävien muutosten yhteydessä 15.12.14.

 

Muutoksia v. 2014 talousarvioon

"Elinkeinorahaston toimikunta esittää 725 000 euron käyttöä seuraaviin kohteisiin: Talent Tampere 450 000 euroa, Tampereen innovaatiokeskittymän kehitys INSPIRED-hankkeelle 175 000 euroa sekä sijoitus Vigo-rahastoon 100 000 euroa. Rahaston käyttö vaikuttaa tilikauden tulokseen, muttei tilikauden ali-/ylijäämään."

Totta kai vaikuttaa heti, kun rahat otetaan käyttöön. Myös tämä rahan siirrot ovat erinomaisessa linjassa vaadittavien säästötavoitteiden kanssa. Jotenkin vain tulee mieleen eTampere-hanke ja monet muut vastaavat hankkeet. Paljon poruja ja vähän villoja. Mitä kaupunki hankkeista on hyötynyt? Merkillistä touhua, samanaikaisesti vaaditaan pidättäytymään menojen ylityksistä ja vaaditaan säästöjä, mutta esitetään itse menojen lisäyksiä. Kaksinaamaista toimintaa. Mutta, kas kummaa. Tämän käsittely meni valtuustossa yksimielisesti läpi, kukaan ei korvaansa lotkauttanut!

 

Konsernijohtaja Yli-Rajala esittää saman kokouksen talouskatsauksessa 04/2014 valtuuston päätösehdotukseksi:

"että Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 4/2014 merkitään tiedoksi,
että kaupungin toimintayksiköiden tulee jatkaa talouden tehostamistoimenpiteitä ja pyrkiä kaikin mahdollisin keinoin välttämään talousarviota uhkaavat ylitykset ja,
että mitään uusia menoja lisääviä palveluita ei pidä valmistella eikä käynnistää."
Mikä puuttuu, investoinnit?

Yhtä tyhjän kanssa, ellei valvota ja ryhdytä tarvittaviin toimenpiteisiin jos menoja lisääviä päätöksiä on tehty. Yhtenä esimerkkinä Iso-Vilusen skeittiramppi, jonka hinta lähes kaksinkertaistui. Mitä tekee Yli-Rajala? Veikkaan, ettei mitään.

 

*************

Kaupunginvaltuusto vahvisti 26.5.14 Tampereen vuoden 2013 tilinpäätöksen

Puhetta, puhetta ja vielä kerran tarpeetonta puhetta. Sitä riitti. Valtuutetuilta tuli paljon "hyviä" neuvoja, pitäisi, tulisi, olisi, jotain tarttis tehdä. Miksi sitten talousarviota käsiteltäessä ei tehdä tarvittavia päätöksiä?

Nytkin sama henkilö saattoi samassa puheenvuorossa vaatia menojen priorisointia ja samanaikaisesti tarpeettomien suurinvestointien saattamista maaliin. Jakomielistä touhua. Valtuutettujen kotimaan matkailuun myös panostetaan.

Kh:n henkilöstöjaosto tarkentaa matkustusmääräystä 16.9.14. "Matkustussääntöä noudatetaan henkilöstön ja luottamushenkilöiden matkustamisen lisäksi soveltuvin osin myös muuhun kaupungin toiminnoissa tapahtuviin matkoihin."

Vuoden 2015 talousarvion valmisteluun luettiinkin sitten jo "madonlukuja", mutta kenelläkään ei ole todellista rohkeutta tehdä asian vaatimia päätöksiä. Onhan eduskuntavaalit tulossa.

Tarkastuslautakunta varoittaa yli-investoinneista

Tarkastuslautakunnan esittämä näkemys v. 2013 tarkastuskertomuksessa investointien priorisoinnista tulee jatkossa ottaa huomioon.

"Kaupungin mittavan pitkän aikavälin investointiohjelman toteuttaminen kohtuullisella riskitasolla edellyttää ylijäämäistä kaupungin ja kaupunkikonsernin taloutta.

Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että samanaikaisia merkittäviä investointeja priorisoitaisiin ajallisesti, koska investointipäätösten tulee perustua realistiseen näkemykseen tulevasta talouskehityksestä. Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että hankkeiden priorisointi
tehdään valtuustossa ja riittävän ajoissa. Resurssit tulee suunnata priorisoituihin hankkeisiin. Tarkastuslautakunta pitää hyvänä, mutta myös välttämättömänä käytäntönä, että suurista hankkeista päätettäessä niiden käyttökustannukset tuodaan myös valtuuston tietoon."

Tarkastuslautakunnan kokoonpano; Salminen Seppo, pj, Heinivaho Matti, vpj, Eskelinen Riina-Eveliina, Heikkilä Maria, Korhonen Auli, Lampinen Reima, Luoto Heikki, Minkkinen Lea, Piippo Aksu, Schafeitel Yrjö ja Tähtinen Marja

 

Perussuomalaisten valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuoron käytti Aarne Raevaara.

"Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut

Perussuomalainen valtuustoryhmä kiittää mahdollisuudesta esittää näkemyksiä Tampereen kaupungin tarkastuslautakunnan Arviointikertomukseen vuodelle 2013, sekä Tampereen kaupungin vuoden 2013 tilinpäätökseen, tilintarkastuskertomukseen, tilintarkistusmuistioon, sosiaaliasiamiehen ja potilasasiamiehen selvityksiin ja vastuuvapauden myöntämiseen.

Olemme siinä käsityksessä, että kertaluontoiset, satunnaiset erät, poikkeukselliset verotulojen muutokset ja Tredun vaikutukset tilikauden tuloon ovat niin huomattavia, että Tampere tarvitsee myös näiden lukujen jälkeen esityksen talouden tasapainottamiksesi.

Käsityksemme mukaan esityslistalla luettavissa oleva arvio Tampereen kaupungin tulojen ja menojen välisen kuilun suuruudesta on liian optimistinen. Toivomme, että Tampereen kaupunki nostaa Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston uudistetun ohjeen mukaan rahoituslaskelmissa esitettävän toiminnan ja investointien rahavirran kertymän uudeksi tunnusluvuksi esityslistalle.

Rahoituslaskelman välitulos Toiminnan ja investointien rahavirta itsessään on jo tunnusluku, jonka positiivinen (ylijäämäinen) määrä ilmaisee sen, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen ja negatiivinen (alijäämäinen) määrä ilmaiseen sen, että menoja joudutaan kattamaan joko olemassa olevia kassavaroja vähentämällä taikka ottamalla lisää lainaa.

Toiminnan ja investointien rahavirta -välituloksen tilipäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen toteutumista pidemmällä aikavälillä. Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi.

Arviointikertomuksen sivulla 14 on esitetty Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta. Kertymä on yhteensä yli 250 miljoonaa euroa miinuksella. Tästä kertymästä vuoden 2013 osuus on miinuksella lähes 44 miljoonaa euroa.

Tilanne ei ole muuttumassa parempaan suuntaan. Tampereen talouskatsaus 2/2014 KH 31.3.2014 Toiminnan ja investointien rahavirran ennuste vuodelle 2014 on 131,7 miljoonaa euroa miinuksella. Tilanne on tämän jälkeen edelleen heikentynyt.

Tampereen kaupungin taloudellinen tilanne on mielestämme niin hälyttävän huono, että kaikkia jo tehtyjä suunnitelmia ja ratkaisuja pitää arvioida kriittisesti. Korjaavia toimenpiteitä ei pidä merkitä tiedoksi, ne pitää toteuttaa. Toivomme, että viimeistään nyt toteutetaan jo aikaisemmin valtuustossa esittämämme linjaukset.

Haluamme korostaa kuntalaissa määriteltyä valtuuston asemaa päättää kunnan toiminnasta ja taloudesta. Hämeenlinnan hallinto-oikeuden tuoreen päätöksen mukaan Tampereen kaupunginvaltuustossa ei ole noudatettu voimassa olevia lakeja ja sääntöjä. Hallinto-oikeus kumosi valtuustossa 18.3.2013 tehtyjä muutoksia vuoden 2013 talousarvioon.

Kestävän kehityksen nimissä yhdistystoimintaan suunnattu yhteensä satojen tuhansien julkinen rahoitus olisi pitänyt voida kyseenalaistaa ilman hallinto-oikeuttakin. Valtuutetuilla on oltava mahdollisuus kyseenalaistaa hankkeiden arvopohja ja hyödyllisyys.

Kyseiset Hämeenlinnan hallinto-oikeuden kumoamat muutokset sisältyvät nyt käsittelyssä olevaan vuoden 2013 tilinpäätökseen.

Tänään Tampereen kaupunginhallitus on päättänyt, että Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös ainoastaan merkitään tiedoksi. Sitä ei siis toteuteta. Kaupunginhallituksen päätös edustaa valitettavasti hyvin Tampereen kaupungin päätöksentekotapaa. Tarkoituksenmukaisuussyyt nostetaan laillisuuden ja hallinto-oikeuden ratkaisun toteuttamisen edelle.

Arvoisa puheenjohtaja

Kaupungin on varauduttava, että valtiontalouden heikot kehitysnäkymät heijastuvat vielä odotettua kielteisemmin kuntatalouteen tulevina vuosina. Vaarana on kasvava alijäämä ja yhä lisääntyvät sopeutustarpeet.

Tarvitsemme kaupungin talouden tasapainottamiseksi lisää tuloja.

Kaupungin on muutettava maankäyttö- ja kaavoituspolitiikkaa. Asukasmäärän kasvattaminen ei ole itseisarvo. Meidän pitää mahdollistaa asukkaiden toivomat asuntomuodot. Tampereelta löytyy hyvin tilaa myös omakotimaiselle asumiselle. Asemakaavoituksen tehtävänä ei saa olla rakentamismahdollisuuksien vähentäminen. Kaavoituksen pitää olla toteutettavissa.

Tuloja saadaan lisäämällä yritysten mahdollisuuksia työllistää. Tampereen työttömyysaste on jo huolestuttavasti yli 17 %. Suurten kaupunkien vertailussa Tampereen työttömyysaste on heikentynyt voimakkaimmin.

Kaupungin tonttipolitiikalla voidaan tukea työllisyyttä lisäämällä yritys- ja työpaikkakaavoitusta. Tärkeää on myös, ettei yritystoimintaan kaavoitettuja alueita muuteta asuinkäyttöön.

Esitämme, että lykätään tai luovutaan harkitusti asumista ja yritystoimintaa vaikeuttavista hankkeista. Esimerkiksi Hämeenkadun ja muidenkin katujen sulkeminen yksityisautoilta perutaan. Keskustan maanpinnalla olevien pysäköintipaikkojen vähentäminen ja hintojen korotukset perutaan.

Tampereen kaupungilla on suunnitteilla samanaikaisesti useita suurinvestointeja. Myös sellaisten investointien tarpeellisuus, jotka eivät ole valmistuneet, pitää arvioida uudestaan.

Pidämme tärkeänä, kuten tarkastuslautakuntakin, vuosittain yli 400 miljoonaan euroon nousevien investointien priorisointia. Lähtökohtana meillä on se, että investointeja tärkeämpänä pidämme lakisääteisten tehtävistä ja palveluista huolehtimista.

Rantaväylän tunnelin ja kansi- ja keskusareenahankkeen kaltaisista turhista ja kalliista kerskainvestoinneista on luovuttava. Kaupungin tehtävänä ei ole tukea julkisin varoin yksittäisiä toimijoita muiden toimijoiden kustannuksella.

Ratikan suunnittelu ja rakentaminen on lykättävä tulevaisuuteen kunnes taloudellinen tilanne on parempi. Kaupungin tulee keskittyä ja tukea olemassa olevan raideverkoston käyttöönoton suunnittelua. Sen tuloksena Tampereen seudulle saadaan koko seutukuntaa laajasti palveleva kiskopohjainen joukkoliikenne.

Päätöksenteon pohjaksi valtuuston tietoon on tuotava tarkastuslautakunnan toivomien investointeihin liittyvien käyttökustannusten lisäksi myös realistiset rakennuskustannukset.

Toteutettavat investoinnit tulee mitoittaa maltillisesti. Emme tarvitse julkisin varoin toteutettuja monumentteja emmekä kallista prameutta.

Arvoisa puheenjohtaja

Perussuomalainen valtuustoryhmä ei kannata jatkuvaa ylivarojen elämistä, emmekä kannata verojen ja maksujen korottamista. Ne ohjaisivat kehitystä väärään suuntaan vähentämällä ostovoimaa ja lisäämällä työttömyyttä.

Olemme sitä mieltä, että kaupungin talouden tasapainottamiseksi kaikkia menoja tulee arvioida kriittisesti.

Lakisääteiset tehtävät tulee hoitaa. Niistä ei pidä tinkiä. Sen sijaan lakiin perustumattomia, vapaaehtoisia hankkeita ja investointeja on ryhdyttävä välittömästi karsimaan.

Mikäli hanke ei kuulu kaupungin ydintoimintoihin, siitä on luovuttava. Esitämme, että kaupunki noudattaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuden ratkaisua ja myös lopettaa Ekokumppanit hankkeen.

Kaikki kaupungin myöntämät avustukset tulee ottaa erikoistarkastelun alle. Erityisen kriittisesti on suhtauduttava poliittisten yhdistysten, erilaisten eko-hankkeiden sekä muiden vastaavien suoraan ja epäsuoraan taloudelliseen tukemiseen.

Myös kansainvälisyys- ja maahanmuuttajatoiminnan rahoitus tulee leikata kaupungin huonon taloudellisen tilanteen mukaiseksi.

Ilman kaupunkiorganisaation hallinnon säästöjä ja tehostamista kaupungin taloudellinen tilanne heikkenee entisestään.

Suurin osa kaupungin henkilöstöstä tekee arvokasta ja välttämätöntä työtä. Käsityksemme mukaan niin sanottujen tekevien käsien tasolla olisi useissa yksiköissä jopa tarvetta lisäresursseihin, näin muun muassa perusterveydenhoidossa, neuvolatoiminnassa, lastensuojelussa ja ikäihmisten palveluissa.

Tarvittavat säästöt hallintokuluissa on tehtävä kaupungin ylisuureksi paisunutta keski- ja ylempää johtoa karsimalla. Tilaaja-tuottajamallin mukana tuli noin 400 isopalkkaista johtajaa, johtajan johtajaa ja kehityspäällikköä Tampereen virkoihin tai toimiin.

Hallinnon säästökohteita etsittäessä on erikseen arvioitava jokaisen viran ja toimen tarkoituksenmukaisuus ja hyödyllisyys. Tämän tarkastelun pohjalta on aloitettava johtavaa henkilöstöä koskevat YT-neuvottelut ja irtisanomiset.

Esitämme, että tilaaja-tuottaja -mallin purkaminen aloitetaan välittömästi. Malli on kallis ja tehoton. Sen avulla ei ole saavutettu tavoiteltuja säästöjä.

Myös nykyistä pormestarimallia on tarkasteltava kriittisesti ja toiminnalliset muutokset on vietävä loppuun asti.

Kaupungin päätöksenteon tulee olla luottamushenkilövetoista. Konsultti- ja virkamiesvetoinen malli on aiheuttanut huomattavia lisäkustannuksia. Se on myös hämärtänyt vastuukysymyksiä. Luottamushenkilöiden on kannettava vastuu päätöksistään. Virkamiesten tehtävä on päätösten toteuttaminen.

Arvoisa puheenjohtaja

Tampereen kaupungin taloudellinen tilanne on erittäin huono. Tästä syystä emme voineet kaupunginhallituksessa 12. toukokuuta hyväksyä esittelijän pohjaehdotusta eli esityslistan mukaista ratkaisua, että BDO Audiator Oy:n tilintarkastusmuistio 16.4.2014 ja toimenpiteet muistiossa esitettyihin havaintoihin ainoastaan merkitään tiedoksi.

Sen sijaan esitimme kaupunginhallituksessa, että kyseinen tilintarkastusmuistio hyväksytään ja esitetyt toimenpiteet toteutetaan.

Edustajamme Tiina Elovaara ja keskustan Timo Hanhilahti jäivät vähemmistöön.

Korostamme tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen osalta – esityslistan mukaisesti - että kaupunginvaltuusto velvoittaa kaupunginhallituksen ja lautakuntien ryhtymään toimiin arviointikertomuksessa esitettyjen huomioiden johdosta sekä raportoimaan näistä valtuustolle lokakuun 2014 loppuun mennessä.

Mielestämme Tampereen kaupunginvaltuuston olisi hyvä käydä arvokeskustelua kaupungin tehtävistä ja menettelytavoista.

Laillisten menettelytapojen, lakien ja etukäteen sovittujen sääntöjen noudattamisesta hyötyvät niin kaupunkilaiset kuin kaikki vastuulliset toimijatkin."

*************

 

VALMISTELIJAT PYYTÄVÄT VALTUUSTORYHMIEN NÄKEMYKSIÄ TALOUSARVIOVALMISTELUUN

Aluksi valmistelijat toteavat, että koko vuoden talousennuste on erittäin huolestuttava, sillä talouden alijäämä on ilman voimakkaita tehostamistoimenpiteitä kasvamassa merkittävästi talousarviosta. Ts. kusessa ollaan, mutta tarpeettomia investointeja vain suunnitellaan. Tämä on ollut tiedossa jo ajat sitten.

Valtuuston hyväksymässä vuosien 2014–2017 taloussuunnitelmassa on tavoitteena saavuttaa vuosittain vähintään 0-tulos. Pormestariohjelma ja taloussuunnitelma tehtiin sen olettamuksen varaan, että talous lähtee nousemaan. Mutta näin ei käynytkään ja valitettavasti 0-tulosta ei saavuteta. Asiasta riittää puheita mutta ei tekoja.

Nyt todetaan, että kaupungin nykyinen tulotaso ei mahdollista nykyisen laajuisten palvelujen järjestämistä puhumattakaan palvelujen laajentamista. Nyt pitää pidättäytyä uusien palvelujen keksimisestä. Nyt nähdään mihin ns. ylijäämä- ja hyvinä vuosina namurahoilla päätetyt palvelut johtavat. Niistä on tullut menoautomaatteja, joita on erittäin vaikea purkaa.

Valtuustoryhmille annettiin laiskanläksynä pohdittavaksi:

1) Kaupungin tulot eivät riitä nykyisen laajuisten ja laatuisten palvelujen järjestämiseen. Sopeutetaanko palveluja käytettävissä oleviin tuloihin vai lisätäänkö tuloja? Jos palveluja päätetään sopeuttaa, niin mitä palveluja erityisesti tulee sopeuttaa? Jos tuloja päätetään lisätä, niin mitä tuloja ja kuinka paljon?

2) Henkilöstömenot ovat noin 45 % kaupungin toimintamenoista. Mitä henkilöstöä koskevia sopeuttamiskeinoja voidaan käyttää?

3) Voimassa olevassa taloussuunnitelmassa vuoden 2015 investointimenoiksi on arvioitu 233,5 milj. euroa. Summa tarkentuu vuoden 2015 talousarvio-prosessin kuluessa, mutta investointitarve on huomattavan korkea suhteessa vuosikatteeseen. Suurimmat investoinnit
ovat Tilakeskuksen talonrakennusinvestoinnit ja Kaupunkiympäristön kehittämisen investoinnit. Osa investoinneista on jo sidottu. Mille tasolle investoinnit tulee vuodelle 2015 mitoittaa ja mitä investointeja tulee karsia? Esimerkki, miten säästötavoitteisiin pyritään.

Valtuustoryhmien esityksiä talouden tasapainottamiseksi käsittelee kaupungin johtoryhmä talousarviokehystä seminaarissaan 20.5. ja kaupunginhallitus hyväksyy talousarviokehyksen 2.6.14.

Tampereen Perussuomalaisten valtuustoryhmä antoi lausunnon talousarviovalmisteluun. Löytyy täältä. Lähtökohtana on, että talousarvio laaditaan tulojen mukaan. Näinhän perheyksikkökin rakentaa talouden pitonsa. Sama sääntö pätee myös kunta- ja yritystaloudessa.

 

Kaupunki säästää matkailemalla!!

"Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen johtokunnan on tarkoitus tehdä 17.6.2014 kokous- ja opintomatka Mänttään. Matkan aikana tutustutaan taidemuseo Göstan uuteen kansainvälisestikin merkittävään Paviljonkiin, joka avataan 13.6. Museon edustajien kanssa keskustellaan Mäntän ja Tampereen kulttuurimatkailuyhteistyön kehittämismahdollisuuksista. Johtokunnan kokoukseen liittyy uuden toimintasuunnitelman ja vuoden 2015 suunnitelmien sekä talouden lähtökohtien käsittely strategiaseminaarissa."

Kustannukset ovat 880 € koko revohkalta. No ei vaikuta välttämättä kalliilta, mutta jos jokainen lauta- ja johtokunta alkaa pitää kokouksiaan ja seminaarejaan ulkopuolella Tampereen, niin kyllä kustannuksia löytyy.

 

Yhdyskuntalautakunnan ja ympäristö- ja rakennusjaoston tutustumismatka Jyväskylän asuntomessuille 8.8.2014

Yhdyskuntalautakunnan ja sen ympäristö- ja rakennusjaoston tutustumismatka messuille järjestetään perjantaina 8.8.2014.

Matkalle osallistuu myös lautakunnan ja sen jaoston työskentelyyn osallistuvat virkamiehet ja sihteeristö, jolloin osallistujien määrä on enintään 20 henkilöä."

Matkailu ympäri Suomea ei ole sopivaa toimintaa tässä taloustilanteessa, kun samanaikaisesti haetaan säästöjä joka puolelta. Em päätösten jälkeen jokaisella muullakin lauta- ja johtokunnalla on yhtäläinen oikeus hakeutua neuvotteluihin, tutustumaan ja seminaareihin Tampereen ulkopuolelle. "Susien laumassa on ulvottava susien lailla."

 

Mielenkiintoisia talouskeskusteluja Keskustorilla 17.5.14 EU-vaalimökkien tiimolta.

"Eräs kuntalainen keskustelin tuossa nuoremman polven kokoomusvaltuutetun (nimikin on tiedossa) kanssa torilla ja kysyi, että missä ovat ne 230 milj. jotka Sähkölaitos tuloutti Kaupungille.

Hän sanoi (ja ilmeisesti itse uskoikin...), että ei konsernin rahatilanne muuttunut parempaan koska Sähkölaitos joutui ottamaan sen verran lainaa itselleen. Kuntalainen sanoi, että 'bullsihtiä', missä ne rahat ovat...?

Valtuutettu sanoi, että on Tampereella niin iso kassa ja niitä menoja on, että ne on menneet käyttömenoihin jne....on paljon kuluja jne....! Eli kysykää valtuustossa Missä Rahat Ovat?

Sanoin, että koska aletaan säästämään...on kuulemma valtuuston asia päättää mitä tehdään... Kuntalainen kysyi, kukas siellä sitä valtaa pitää...? Valtuutettu kiemurteli, eikä tunnustanut Kokoomusvaltaa..

Valtuutetut, hieman pa(i)nostusta valta-akseliin ennenkuin ollaan pysyvästi ku(u)sessa."

*************

 

Talousarviosta ja kustannusarvioiden pitävyydestä

Tampere on taloudenpidossa vielä tiukemman haasteen edessä. Rakenteisiin joudutaan puuttumaan, haluttiin sitä tai ei. Tätä vauhdittaa valtionosuuksien leikkaus, joka vie Tampereelta v. 2015 n. 8,3 milj.euroa.

Palautetaan mieliin kustannusarvoiden pitävyys. Hämpin parkki, kuinka paljon meni "pitkäksi"?

Ajankohtaisempi tapaus on Kalevan uintikeskusken korjaus. Yllätyksiä tulee aina vastaan, vaikka kuinka hyvin niihin yritetään varautua. Korjaus venyy kuukausilla. Kaupungilla puhutaan, että uimahallin korjausbudjetti ylittyy n. 1,5 milj. eurolla. Tosi käyttökuluissa syntyy säästöjä kun uintikeskus on poissa käytöstä.

Mitä lisäkustannuksia tunneli tuo tullessaan? Mitä maksaa louheen ajo Näsijärveen? Tosin hankesuunnitelmassa sanottiin, että kaupunki maksaa, eikä se kuulu Allianssin maksettavaksi. Mitä kaikkea vielä on tulossakaan?

Mitä ratikka tulee maksamaan vaikka se on vasta piirustuslaudalla? Kustannusarvio on jo noussut n. 300 milj.euroon. Jospa sitä todellakaan EI tarvita? Tämä vaihtoehto on poistettu keinovalikoimasta, koska nyt pitää lunastaa tunnelipäätöksen yhteydessä annettuja lupauksia.

Entä KansiAreena? Se hanke on saamassa mitä ihmeellisempiä vaihtoehtoja. Alkuperäisestä suunnitelmasta on jo luovuttu (kai). Tampere on sotkeutumassa asiaan entistä syvemmälle. Onhan jo rahallisesti sitouduttu kannen rakentamiseen n. 22,3 milj.eurolla.

 

Iso-Vilusen skeittipaikka

Tässä yksi esimerkki budjetin ylityksestä. Ko Iso-Vilusen skeittipaikan betonirakenneurakka. Yla päätti 29.4.14 äänestyksen tuloksena 7-4, että Iso-Vilusen skeittipaikka rakennetaan vaikka budjetin ylitys onkin lähes 100%.

Rakentaminen sisältyy Tampereen kaupungin vuoden 2014 talousarvioon. Kohteelle on budjetoitu vuoden 2014 vuosisuunnitelmassa 300 000 euroa. Päätöksellä annettiin valtuudet kirjoittaa urakkasopimus kokonaisurakkahinnalla enintään 596 000 € (alv 0 %). Joten, ylitys on "vain" 296 000 euroa!! Mistä vastaava summa säästetään?

Kuntalaisen on hyvä tietää sankarit, jotka ovat valmiit tuplaamaan hankkeen hinnan ja unohtavat kaupungin säästötavoitteet. Näitä olivat Salmi (sd), Stenhäll (vihr), Tervo (sd), Niemelä (sd), Jokinen (dem), Hyötynen (vas), Järvinen (kesk),

vastaan olivat Höyssä (kok), Ahonen (kok), Strömberg (kok) ja Raevaara (ps).

*************

 

Ratikan rakentaminen - investointi- vai käyttömenoilla, vaan kun on tuloja ei ole tarkemmin eritelty

Mediassa ja blogeissa jo kerrotaan, että ratikan rakentaminen on kannattava investointi, joka rahoitetaan investointimenoilla, ei käyttömenoilla. Näinhän se jako menee, mutta mistä rahat investointi- ja käyttömenoihin tulevat.

Kaupungin varsinaisen toiminnan tulot muodostuvat toimintatuloista, verotuloista (tuloverot, yhteisöverot, kiinteistöverot, koiraverot...) valtion osuudet, korkotulot, muut rahoitustulot, satunnaiset tulot sekä mahdolliset luovutustuotot.

Investointitulot ovat tuloja rahoitusosuuksista sekä hyödykkeiden luovutustuotoista.

Kunlalaki ei tunne käyttömenoveroja tai investointimenoveroja. Virkamiehet suorittavat talousarviossa eri lähteistä tulevien rahojen jaon erilaisiin kohteisiin, jonka valtuusto sitten hyväksyy. Joka tapauksessa, kuntalainen on aina maksumiehenä. Että, se siitä investointi- ja käyttömenoista vitsiniekat.

*************

 

Talousarvio EI pidä, nyt pitäisi jonkun puuttua taloudenpitoon kovalla kädellä.

Hallintohimmeli (AL 28.2.14) , tilinpäätösennuste (KH 31.3.14), katuratikka ym. kun lyödään yhteen, niin ku... siis nesteessä ollaan. Hallintohimmeliä koskevassa jutussaan AL kertoo, että keskushallinnossa on 232 pomoa, isompaa ja pienempää.

Huonolta näyttää Tampereen tilinpäätösennuste tälle vuodelle (2014) tammi-helmikuun lukujen perusteella. Ennuste näyttää 23,2 milj. euroa alijäämää. tammi-maaliskuun lukujen perusteella ennuste näyttää hieman lohdillisemmalta, alijäämä olisikin vain 14,5 milj.euroa!

Em. hallintohimmelin lisäksi syntyvään alijäämään vaikuttaa viime marraskuussa tälle vuodelle vahvistettu talousarvio. Siinä linjattiin, mihin rahoja halutaan käyttää, tunneliin, katuratikkaan. Riittääkö jo. Perussuomalaiset esittivät vaihtoehtoja, mutta ne äänestettiin valtakoalition voimin nurin.

Kuntalaisten on myös syytä tietää, mikä päätös ja ketkä sitä olivat tekemässä, merkittävästi vaikuttaa tämän ja tulevien vuosien Tampereen talouteen.

Muutama poiminta tämän vuoden (2014) tilinpäätökseen vaikuttavista tekijöistä.

    • Rantatien tunneli. Uhkana mm. pilaantuneiden maiden määrän budjetoitua suurempi määrä. Ts. aiheuttaa lisäkustannuksia, joita ei ole otettu huomioon Allianssi-sopimuksessa,
    • Henkilöstömenot ylittyvät n. 14,6 milj.€. Henkilöstömäärä kasvaa rekrytointikiellosta huolimatta 101 htv.
    • PSHP:n maksu ylittyy n. 6,7 milj.€
    • Sosiaalisen tuen palvelujen ylitysennuste n. 8,2 milj.€
    • Perusterveydenhoidon ylitysennuste n. 3,2 milj.€
    • Vammaispalvelujen ylitysennuste n. 1,3 milj.€
    • Ikäihmisten palvelujen ylitysennuste n. 1,8 milj.€
    • Kaupunkiympäristön kehittäminen, ylitysennuste n. 0,8 milj.€
    • Hyvinvointipalvelut, jäädään tavoitteesta (=ylitys) n. 2,3 milj.€

     

Kun sanoo sanan ja kysyy miksi Tampereella on alibudjetoitu, eräät ihmiset kovin ärsyyntyvät ja heidän niskastaan lähtee nousemaan poskille asti ulottuva helakka punoitus. Herkässä tuntuu olevan tämä aihe.

Lautakunnat erilaisissa seminaareissa kokoontuvat miettimään mistä leikataan. Ensisijaisesti peruspalveluista! Ylisuuri hallintokoneisto nauttii erityistä suojaa, siihen ei tulla kajoamaan, vaikka tilanne ympärillä muuttuukin. Tilaaja-tuottajaorganisaatiolle ei ole perusteita syntyneen sote-päätöksen nojalla. (kerska)Investoinnit tuntuvat myös olevan erityisessä suojeluksessa. Eräiden hankkaiden täysi torppaaminen tai vähintään siirtäminen myöhemmäksi olisi järkevin toimenpide nykyisessä taloustilanteessa. Kh:n kokous 5.5.14. Heeiii, pormestari Anna-Kaisa Ikonen on pyytänyt palkatonta virkavapaata 10 pv taloudellisiin syihin vedoten. Arvostus nousi monta piirua ylöspäin. Nyt muut virkamiehet tekemään saman liikkeen.

Kaupunginvaltuutettu Tiina Elovaaran kirje "Kun toivoa ei enää ole, ei ole tilaakaan", Tamperelaisessa 5.4.14 antaa karun kuvan nykytilanteesta. Seiniin, tunneleihin ja ratikoihin kyllä ollaan valmiit laittamaan rahaa, mutta ihmiset ja inhimillisyys heitetään sivuun.

Vuoden 2015 talousarvion valmistelun käynnistyessä on heitetty ilmaan, että silloin alijäämä ilman rankkoja toimenpiteitä olisi jopa 50-70 milj.euroa. Revi siitä sitten huumoria!

*************

 

Konsulttien valta kasvaa

AL 12.3.14 kertoo pääkirjoituksessaan, että julkinen hallinto on omilla toimillaan vaikuttanut siihen, että yksityiset konsultit valmistelevat asioita, jotka aikaisemmin tehtiin virkatyönä ja virkavastuulla.

Tutun oloista tekstiä. Olen jo aikaa sitten kiinnittänyt huomiota konsulttien käyttöön.

"Aamulehden maanantaina julkaisema tieto Kuntarahoituksen tytäryhtiön Inspiran johtajien saamista isoista osingoista kertoo omaa kieltään konsulttidemokratiasta, joka on vallannut suomalaisen julkishallinnon.

Kun isot julkiset yhteisöt - kuten kaupungit ja virastot - ovat luopuneet omista asiantuntijatehtäviä hoitavista yksiköistään, konsultit ovat päässeet rahastamaan entistä enemmän erilaisten hankkeiden valmisteluista."

*************

 

Raitiotieinvestoinnit nousevat MILJARDIIN

Kokoomuksen kaupunginvaltuutettu Ilkka Sasi on valmis laittamaan katuratikkaan miljardi euroa(1000 000 000 €)!

YLE Tampere haastatteli 13.2.2014 Tampereen viiden suurimman valtuustoryhmän varapuheenjohtajen kantaa katuraitiotiehen. Valtakoalition edustajat olivat yksimielisesti yli 200 miljoonan investoinnin kannalla, kunhan valtio tulee mukaan hankkeeseen. Näin sanovat kuntapoliitikot, joilla eläkeikä on vielä kaukana,Ilkka Sasi (kok), Anna-Kaisa Heinämäki (vihr), Atanas Aleksovski (sdp) ja Sirkkaliisa Virtanen (vas).

Perussuomalaisten edustaja, Aaren Raevaara, penäsi nykyisen rautatieverkon hyödyntämistä.

– Kevään ratkaisu ratikan suhteen on investointi tulevaisuuteen. Pitemmällä tähtäimellä raitiotieinvestointien kustannukset nousevat miljardiin, koska ei ole järkeä tehdä vain yhtä linjaa vaan linjoja on tehtävä eri suuntiin, sanoo Sasi (kok). Näin puhuvat henkilöt, jota eivät elä reaalimaailmassa. Aarne Raevaara pitää ratikkahanketta tässä taloustilanteessa kaupunkilaisten pilkaamisena.

Turhaa lässytystä kustannuksissa on vedota käyttö- tai investointimenoihin taikka oman asunnon hankintaan. Jokainen, joka on oman asuntonsa maksanut, tietää, että monesta kohtaa kuluja etsitään säästöjä ja laina vain lisää näitä, siis leikataan. On vain olemassa yksi rahamassi ja yhdet rahat.

Samoin on kaupungin talouden kanssa, veroeuroja ei ole korvamerkitty käyttömenoihin tai investointeihin. Poliitikkojen on hyvää puhua kerskainvestoinneista, kun kysymyksessä ei ole omat rahat, vaan voi mällätä toisten eli kuntalaisten rahoilla. Pitäisi hävetä.

*************

 

Kokoomuksen "pahapoika" puhuu

AL 26.1.14 Jatkot palsta. Kokoomuksen kaupungin valtuutettu Yrjö Schafeitel kirjoittaa iskevän kommentin valtakunnan ja Tampereen taloudenpitoon. Ajatukset ovat kuin omasta "kynästäni" ja alleviivaan ne täysin. Tässä otteita hänen kirjoituksestaan.

"Oikeat leikkaukset ovat vasta tulossa, ja niitä poliitikot eivät pysty tekemään." Tämä pitää paikkansa. Liian paljon henkilökohtaista pelissä.

"Tampereen kaupunkikin teki säästöbudjetin. Verot nousivat, mutta säästöt ovat tuulentupia."

"Hallinnon rekrytointikiellosta huolimatta uusia päällikkövirkoja perustetaan, vaikka on budjetoitu 220 henkilön vähennys tämän vuoden aikana."

”Tiedolla johtaminen” on humpuukia, joka perustuu vain ryhmäkuriin ja siihen, että kuinka viisi demokraattisesti valittua diktaattoria ja ryhmänjohtajaa asiat sopii. Kaupunginvaltuusto on pelkkä kulissi tälle vallan käytölle." Näinhän asiat menevät. Sama tilanne toistuu lautakunnissa. Esimerkkinä IKILA 16.1.2014.

Valtakoalitio, "kokoomus, sdp, vihreät, vasemmistoliitto pelaavat nyt uhkapeliä, että talous saadaan tasapainoon hurskailla toiveilla. Yhtään poikkeavaa päätöstä valtuustossa ei ole tehty viiden viisaan ohi, vaikka järkeviä esityksiä on ollut runsaasti. Koko pormestarimalli pitää kyseenalaistaa." Teksti on kuin suoraan perussuomalaisten vaaliohjelmasta.

Tilaaja-tuottajamalli on selvitysten alla. Tilaajapäällikkö Kari Hakari kertoi luentotilaisuudessa 23.1.14 Metsossa, että pormestariohjelma, strategia ja tilaaja-tuottajamalli muodostavat yhtälön joka toimii. Jos joku palikka otetaan pois, koko korttitalo romahtaa. Ei kuulemma ole mallin vika, jos homma ei pyöri kunnlla.

"Tampereen kaupungissa pitäisi aloittaa nopeasti yt-neuvottelut tuotannollisten ja taloudellisten syiden perusteella talouden tervehdyttämiseksi. Se ei sovi diktaattoreille, kun vähennettävien joukossa on jäsenkirjavirkamiehiä. Taloushallinnon virkamiehet ovat tilanteen tasalla, mutta viisi viisasta kävelee yli."

*************

 

Säästöjä etsitään kunnan perustoiminnoista ja samalla ollaan valmiita rahoittamaan yksityistä toimintaa?

Al 23.1.14 kertoo samalla sivulla lakkauttamisuhan alla olevasta Hatanpään lukiosta sekä Tampereen ja Keskusareenan neuvotteluista. Hatanpään lukion lakkauttamisella Tampere hakee miljoonan euron säästöjä. Lukio koetaan oppilaiden ja oppilaiden mielestä tärkeäksi ja toimivaksi.

Tampereen ja Keskusareenan rahoitusneuvotteluja halutaan jatkaa, koska hankkeen rahoitus ei ole kaikilta osin vielä kunnossa.
Valtio antoi pyydetyn 10 milj.euron sijasta vain 4 milj.euroa. Näin "klappia" jäi n. 6 miljoonaa euroa, joka on jostain raavittava kasaan.

”Pidämme tärkeänä, Tampereen kaupungin konsernijohtaja Juha Yli-Rajala ei sulje ovea monitoimihallin puuhaajilta. Kaupungin tahtotila on, että hanke saataisiin mahdollisimman pian toteutukseen. Rahoitusosuuden lisäämiseen kaupungilla ei kuitenkaan ole halukkuutta".

Kaupunki on sitoutunut osallistumaan Keskusareenan kannen rakentamiskustannuksiin 23 miljoonalla eurolla. Veronmaksajien kontolle ovat jäämässä myös ympäristön katujen 11 miljoonan euron rakentamiskustannukset.

"Kaupunki pitää monitoimihallihanketta tärkeänä. Kaupungin osuudesta voidaan kuitenkin keskustella, jos hanke ylipäätään saadaan liikkeelle", muotoilee Yli-Rajala. Kyllä asia on niin, että kaupungin osuus, 23 + 11 = 34 milj. euroa on riittävä tämän hankkeen tukemiseen. Mutta ei hätää, tamperelaiset veronmaksajat ovat olemassa tätä varten, että puuttuvat miljoonat saadaan kasaan. Säästetään tarvittaessa lisää.

 

Kaupunkiraitiotien suunnittelu jatkuu vaikka valtio ei ole lupautunut sen rahoitukseen.

Alustava yleissuunnitelma kaupunkiraitiotien ensimmäisestä osasta, linjasta välille Hervanta - Keskusta - Lentävänniemi valmistui lokakuussa 2011. Yleissuunnitelman perusteella on tarkoitus tehdä mahdollinen päätös raitiotien ensimmäisen linjan rakentamisesta.

Nyt kuntatalaiset voivat antaa palautetta kaupunkiraitiotien yleissuunnitelmasta ja pysäkkinimistä. Siis voivat osallistua.

Jossain blogissa sivuttiin rantatien tunnelia. Päätöksentekijä iloitsi tunnelin tuomista työpaikoista. Työpaikkoja on toki syntynyt, se on hyvä, mutta yleistä työllisyyden paranemista tunneli Tampereelle ei ole tuonut. Työttömyys vain kasvaa.

Hankkeita kun katsoo, näyttää siltä että Tampereella rahaa riittää ja jos ei riitä, nostetaan veroja ja maksuja. Otetaan säästöjen nimissä sairailta ja vanhuksilta, lapsilta, nuorilta eläkeläisiltä, jne.

 

*************

 

AL 21.1.14 uutisoi raflaavasti Perussuomalaiset maksattaisi lehti-ilmoituksensa kaupungilla

Oliko perussuomalaisten ostama lehti-ilmoitus sellainen kulu, joka voidaan maksaa valtuustoryhmien saamasta kaupungin tuesta? Aamulehdessä oli 9. syyskuuta sivun ilmoitus, jossa perussuomalaiset perustelivat, miksi Rantaväylän tunnelia ei kannattaisi rakentaa.

Kaupunginlakimies Jouko Aarnio ei hyväksy laskua suoralta kädeltä. Hän vaatii valtuustoryhmältä lisäselvityksiä. Kuntalain mukaan ”kunta voi tukea valtuustoryhmien sisäistä toimintaa sekä toimenpiteitä, joilla valtuustoryhmät edistävät kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia.”

Jokainen valtuustoryhmä saa lähtökohtaisesti joka vuosi 2000 euroa per valtuutettu. Vuoden päätyttyä valtuustoryhmän pitää kuitein osittaa, että tuki on käytetty valtuustoryhmän menoihin. Jos kuitteja ei hyväksytä, rahat vähennetään seuraavan vuoden tuesta. Varmaankin muiden valtuustoryhmien kuitit kammataan samalla tarkkuudella kuin perussuomalaisten! Tasapuolisuuden vuoksi näin pitäisi tehdä, vai mitä?

Asia on tulkinnanvarainen, kun Kuntal 15b § HE perusteluissa sanotaan "Kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien edistävillä toimenpiteillä tarkoitettaisiin esimerkiksi keskustelutilaisuuksia sekä tiedottamistoimintaa". Po lehti-ilmoituksessa oli selkeästi kysymys kuntalaisille suunnatusta tiedotuksesta, jota muuten ei ollut saatavilla ja josta valtamedia ansiokkaasti vaikeni.

Perussuomalaisten valtuustoryhmä antaa pyydetyn selvityksen. Asia on viety HaO:n ratkaistavaksi.

Tässä tukiasiassa jotkut piirit näkivät mahdollisuuden kostaa perussuomalaisille 9.9.13 julkaistusta ilmoituksesta. Summaahan ei voi millään mittarilla verrata siihen kustannukseen mihin kaupunki on sitoutunut rantatunnelin rakentamisessa. Tavoitehinnasta huolimatta, on olemassa suuri pelko, että lopullinen hinta on jostakin muuta.

*************

 

Valtuutettujen vuosiansiot 2012

AL 27.12.2013 julkaisi artikkelin valtuutettujen vuosiansioista viime vuodelta (2012). Mielenkiintoista luettavaa. Pääsääntöisesti valtuutetut näyttävät olevan hyvätuloista porukkaa, jopa erittäin hyvätuloista.

Miten kovasti pienituloisen Tamperelaisen asiat enää kiinnostavat, kun oma lompsa on kunnossa, se onkin jo toinen juttu? Lista löytyy täältä.

Aamulehti olisi voinut esittää omana listana valtuutettujen ja muiden päättäjien luottamustehtävästä saamat palkkiot.

*************

 

AL 16.12.13. Tampereen sakkomaksu työttömistä lähes 20 000 000 euroa!

Jokin tässä yhtälössä pettää. Kaunpunki laittaa rekrytointikiellon päälle, ettei myöskään suorittajaportaan henkilöstöä voida palkata. Alunperin tarkoitus oli, että hallintoa kevennetään, siis tarpeetonta johto- ja väliporrasta. Tampere maksaa Kevalle sakkoja, kun ei ole voinut osoittaa työttömille, yli 500 pv työttömänä, työ- tai koulutuspaikkaa. Tältä vuodelta n. 20 milj. euroa, joka on nousemassa n. 30 milj. euroon/vuosi lähivuosina. Ts. tunneli rahoitetaan 6-7 vuoden sakkorahoilla!!

Nyt on pakko kysyä, kenen apulaispormestarin vastuualueelle työllisyyden-, työttömyyden hoito kuuluu? Leena Kostiainen, Pekka Salmi, Olli-Poika Parviainen vai Mikko Aaltonen? Onko se pääpormestarin, Anna-Kaisa Ikosen hoidettava asia. Yhteistä kaikille, että kukaan ei ota vastuuta.

Varsinainen dilemma. Jos Tampere työllistää, menee palkkarahoja sivukuineen. Tosin kaupunki saa jonkin verran verotuloja ja työllistetty pysyy elämän syrjässä kiinni jollain lailla. Jos kaupunki ei työllistä, menee sakkomaksuja. Suo siellä - vetelä täällä.

Muistutuksena; Tunneli tuo työpaikkoja, lisää aktiivisuutta ja työllisyyttä. Näin ainakin vakuutettiin. Seurataan, seurataan.

*************

 

18.11.2013 Kaupungin valtuuston kokous

Vuoden 2014 talousarvio hyväksyttiin melko sekavassa kokouksessa esityksen mukaisesti. PS esitti lukuisia muutoksia, mutta ne eivät äänestyksissä saaneet kannatusta. Tämä oli tiedossa, koska kirjaamaton periaate on, että perussuomalaisten aloitteita tai muutosesityksiä vastustetaan aina ja joka tilanteessa, olkoon se kuntalaisen kannalta vaikka kuinka hyvä.

Mutta, ei huolta, asiat etenevät. Jonkin ajan kuluttua valtakoalitioon kuuluvat valtuutetut tuovat käsittelyyn omina aloitteina PS:n vaaliohjelmassaan ja valtuustossa esittämiä asioita, vaikka olivat ne juuri hylänneet. Tämä taas osoittaa sen, että kuinka hyvin perussuomalaiset ovat perustamperelaisen asialla, kun ohjelmaa ja esityksiä muutkin ryhmät haluavat ajaa ja ottaa omaksi esitykseksi. Pitkässä juoksussa tämä on kaupunkilaisten etu, hyvä näin.

Tietovisa; 1) kuinka paljon valtuutettu kuittasi 18.11.13 valtuuston kokouksesta kokouspalkkiota? 2) mikä ryhmä luopui kokouspalkkioistaan tamperelaisten hyväksi?

 

AL 20.11.2013, Säästökuurista vasta ensi erä

AL kirjoittaa pääkirjoituksessaan; "Tampereen valtuuston budjettikokous on perinteisesti ollut paikka, jossa varsinkaan oppositio ei ole köyhä eikä kipeä.

Silloin kaupungista löytyy aina paljon hyvä kohteita, joihin oppositio antaisi auliisti rahaa, elleivät valtaa pitävät olisi niin kitupiikkejä tai laittaisi yhteisiä rahoja vääriin kohteisiin."

Tähän huomautus. Jos toimittaja olisi kuunnellut tarkasti PS:n esityksiä, niin olisi havainnut, että muutosesitysten teossa pelattiin "nollasumma-peliä". Ts. menolisäykset esitettiin katettavaksi toisaalla tehdyillä säästöillä. Ei sen kummempaa.

TILTU tarkasteluun

Talousarvion yhteydessä päätettiin, että TILTU, tilaaja-tuottajamalli otetaan kriitiseen tarkasteluun. Perussuomalaiset esittivät luopumista koko mallista.

Tampereen kaupunki aloittaa pikavauhtia toimintamallinsa perusteellisen arvioinnin. Yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa on tarkoitus arvioida, vastaavatko tilaaja-tuottajamalli, pormestarijärjestelmä ja asiakaslähtöinen prosessiajattelu kaupungin tarpeita.

Hintava hanke. Kaupungin mukaan hankkeen talousarvio ja kustannusten laskentaperusteet eivät ole julkisia, mutta kokonaiskustannukset ovat
yhteensä 192 000 euroa.

*************

 

15.11.2013. Tampereen Perussuomalaiset tarjoavat vaihtoehtoa pormestarin talousarviolle. Vaihtoehdossa on otettu kantaa, miten voidaan allamainitut asiat hoitaa. Koko esitys on luettavissa täältä.

Peruspalvelut ensin: kerskainvestoinneista luovuttava ja hallintoa karsittava. Miksi ja miksi??

Investoinnit

Kunnan perustehtävä - peruspalvelut.

Veronkorotukset

Tampereen Perussuomalaiset laittoivat kuntalaisille viestiä talousarvion vaihtoehdoista maksullisella ilmoituksella AL 16.11.13. Miksi maksullisella ilmoituksella?

Lisätään Tampereen päätöksiin valtakunnan tasolta tulevat kurjistamisohjeet. Maan hallitus päätti rakennemuutospaketista 29.11.13. Maksajiksi löytyivät jälleen, kas kummaa, mm. vanhukset, lapset ja sairaat.

*************

 

28.10.13. Verot nousuun - palvelut laskuun

Pormestari Anna-kaisa Ikonen (kok) esitteli hymyssä suin vuoden 2014 talousarvion. Pormestari valitsi helpoimman tien, verojen korotukset, kun vaihtoehtona olisi ollut mm. puuttuminen hallinnon rakenteisiin.

Ehdotus sisältää Tampereen kunnallisveroprosentin nostamista ensi vuodeksi 0,75 prosenttiyksiköllä 19,75:een.

Myös kiinteistöverotus kiristyy. Vakituisten asuinrakennusten kiinteistövero nousee 0,05 prosenttiyksiköllä.

Yleishyödyllisten yhteisöjen vapautus kiinteistöverosta päättyy, ja niiden kiinteistöille tulee 0,25 prosenttiyksikön vero. Rakentamattomista rakennuspaikoista aletaan periä korotettua 3,00 prosentin kiinteistöveroa.

Lisäksi tulevat maksujen ja tariffien korotukset.

Hyvästi kuntalaisten ostovoima, tervetuloa lisääntyvä työttömyys, etenkin kaupan ja palvelualoilla, heikkenevä hyvinvointi ja lisääntyvät sairaudet. Ehdotus ei tue millään tavoin työllisyyttä ja toimeentuloa.

Palveluja karsitaan

Säästötoimilla aiotaan vähentää menoja runsaat 24 miljoonaa euroa. Se raavitaan kasaan palvelujen leikkauksilla, hyvinvointipalvelujen tehostamisella, liikelaitosten liikeylijäämä- ja yhtiöiden osinkovaatimuksia lisäämällä sekä hallintoa keventämällä. Aloitetaan leikkaukset helpommasta päästä.

Pormestarilla ei ole hätäpäiviä! Myös valtuutettu Timo Vuohensilta (ps) kantaa huolta kaupungin taloudesta. Tässä hänen näkemys tulevasta ja miten siihen voisi valmistautua. Kaikkeen on syytä varautua nykyisen valtakoalition kaudella.

 

Nyt korjaamme epäonnistuneen talouspolitiikan satoa

Tampereen alijäämä on monen vuoden tulos, joka johtuu epäonnistuneesta ja lyhytnäköisestä ja näköalattomasta talouspolitiikasta. Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen olisi pitänyt ryhtyä toimenpiteisiin tulevan laskukauden johdosta. Tampereella niinkuin koko Suomessa nukuttiin onnensa ohi.

On kohtuutonta korjata Tampereen taloutta kerta rysäyksellä yhden vuoden aikana, kun sen romahduttaminen toteutettiin useampana vuotena. Korjaaminen tehtävä vuosien 2014- 16 aikana.

Talousarvion kukkasten kukkanen. Konsernihallinnosta esitetään vähennettäväksi jopa 2 virkaa= 0,29 %, mutta samanaikaisesti sen henkilöstömenot kasvavat 8,4 %.

Tampereen Perussuomalaisten kannanotto pormestarin talousarvioehdotukseen.

 

Jätin 31.10.13 Aamulehteen Tampereen talouteen liittyvän kirjoituksen, jota ei ole julkaistu. Vastaava kirjoitus julkaistiin Tamperelaisessa 13.11.13, joka on luettavissa alla.

Miksi aikaisemmin tehdyt virheet pitää korjata yhdellä kertaa

Vuoden 2014 talousarviossa pormestari Anna-Kaisa Ikonen valitsi talouden tasapainottamiseen helpomman tien, verojen korotukset ennen puuttumista todellisiin ongelmiin.

Esitetty verojen korotus yhdistettynä maksujen ja tariffien hintojen nousuun on myrkkyä kansalaisten ostokyvylle. On sanottu, että yhden prosentin veron korotus syö ostovoimaa n. 2½ prosentin edestä. Kun kansalaisille ei ole varaa ostoksiin ja ostopalveluihin, kaupat ja palvelujen tarjoajat joutuvat vähentämään väkeään ja osa lopettamaan toimintansa kokonaan. Se tuo työttömyyttä, palvelujen heikennyksiä, sairautta ja muuta kurjuutta.

Miksi talouden pidossa tehdyt virheet pitää yhdellä kertaa? Talouden alijäämät ovat syntyneet useamman vuoden aikana lyhytnäköisen ja näköalattoman talouden hoidon seurauksena? Miksi näistä pitää virheistä rangaista kuntalaisia?

Talouden tasapainottaminen pitää jakaa kolmelle vuodelle, 2014-16. Tämä on täysin mahdollista eikä kaupungin toiminnot siitä kärsi - päinvastoin.

Vuoden 2008 finanssikriisin olisi pitänyt kilkattaa kelloja päättäjien aivoissa. Silloin oli jo nähtävissä mihin suuntaan taloudessa ollaan menossa. Valtion osuuksien leikkauksilla ja yhteisöverotulojen laskulla on toki merkityksensä, mutta se on vai osa totuutta.

Kaupungin henkilöstön määrää aiotaan vähentää 0,48 %. TA esitetään konsernihallinnosta vähennettäväksi jopa 2 virkaa= 0,29 %, mutta samanaikaisesti henkilöstömenot kasvavat 8,4 %.

Jos hallinnosta vähennetään kolmen vuoden aikana vuosittain 100 henkilöä, saadaan aikaan merkittäviä säästöjä. Mm. konsernihallinnon henkilökunnan keskiansiot ovat sivukuluineen n. 70000 €/vuosi. Vuosisäästö olisi n. 7milj.euroa. Kolmen vuoden aikana 21 milj.euroa. Tällä kattaa alijäämästä melkoisen osan.
Investoinneista ja "vihreistä" hankkeista löytyy lisää säästökohteita. Talousarvion energiansäästötavoitteilla aiheutetaan "rakennusten" ja ihmisten sairastumisia, jotka lisäävät terveydenhoitokuluja. Pakottaako laki käyttämään maksimi poistoja, kun laissa on sana enintään, ei vähintään.

Silmiin pistävää talousarvion rakenteessa on, että toiminnot ovat jaettu 42 alakohtaan. Tietysti jokaisella kohdalla on vastuuhenkilönsä ja työntekijänsä. Jokainen alue laatii raportteja, tilastoja, kyselyjä, ym. ja jakavat niitä toisilleen, siis työllistävät. Tähän riittää jo 7 henkilön ryhmä. Kysymys onkin, kuinka monta tällaista ryhmää kaupungilla on jakamassa tietoa toisilleen?

Ossi Aho
varavaltuutettu, ps

 

*************

Tampere jatkaa taloustalkoita

Tampereen kaupungin tilinpäätösennuste koko vuodelle 2013 on lähes 40 miljoonaa alijäämäinen.

- Kaupungin taloudellista tilannetta selittää rakenteellinen epätasapaino, joka on syntynyt kuntien lisääntyneistä ja laajentuneista tehtävistä sekä palvelutarpeiden kasvusta. Lisätarpeita on tullut erityisesti päivähoidon ja ikäihmisten palveluihin sekä terveyspalveluihin. Samanaikaisesti valtionosuuksia on leikattu rajusti. Myös verotulojen kasvu on hidastunut ja työllisyyshoitoon liittyvät kulut ovat kasvaneet heikon yleisen taloustilanteen vuoksi, sanoo konsernijohtaja Juha Yli-Rajala.

Lainakanta 391,8 miljoonaa euroa eli 1 785 euroa asukasta kohden. Lainakanta on kasvanut vuoden alusta 27,7 miljoonaa euroa. Kaupungin asukasmäärä on kovassa kasvussa; alkuvuoden lisäys on 2006 asukasta ja elokuun lopussa tamperelaisia oli 219 427 henkilöä.

Työttömyys on suuri ongelma – hoitotakuu toteutui osittain

Työttömyystilanne on edelleen heikentynyt. Elokuun lopussa yli 17 000 henkilöä eli 15,7 prosenttia tamperelaisesta työvoimasta oli työttömänä. Kaupunkistrategian tavoitteista 59 eteni osittain tavoitteiden mukaisesti, 11 uhkaa jäädä saavuttamatta ja 13 tavoitteen saavuttamista ei voida vielä arvioida.

Hoitotakuu toteutui perusterveydenhuollossa ja suun terveydenhuollossa, mutta ei erikoissairaanhoidon kaikilla erikoisaloilla. Sosiaalitakuu toimeentulohakemusten käsittelyssä ei toteutunut Tampereella 29,1 prosentin, eikä Orivedellä 2,7 prosentin osalta tapauksista. Lastensuojelutarpeen selvittämistä ei pystytty tekemään lain edellyttämässä ajassa 21,9 prosentissa tapauksista.

Liikennehankkeista kaupunkiraitiotien suunnittelu on edennyt aikataulun mukaisesti. Sen sijaan Tampere-Pirkkalan lentokentän terminaali 2:n laajennus- ja muutostöiden aloittaminen on viivästynyt.

- Välitilinpäätöksen antama ennuste asettaa suuria haasteita vuoden 2014 talousarvion valmisteluun. Talouden suunnan muuttaminen näin isossa kaupungissa ei onnistu nopeasti. Kuluvana vuonna käynnistyneitä taloustalkoita jatketaan siis edelleen vuonna 2014 ja viimeistään vuonna 2015 kaupungin tavoitteena on saavuttaa jälleen ylijäämäinen tulos, Yli-Rajala sanoo.

Kommentti; taantumaan olisi voinut varautua jo aikanaan. Vuoden 2008 talousriisin iskiessä päälle, viimeistään silloin olisi pitänyt nähdä mihin ollaan menossa. Turha on syyttää lisääntyviä palvelutarpeita

 

*************

AL 11.10.13 Hölmöläisten hommaa. Tampere puhuu mittavista säästötavoitteista, samalla se on esittämässä kovapalkkaista virkaa!!

Tampereen kaupunki aikoo terävöittää elinkeinotoimintaa perustamalla uuden kokoaikaisen elinkeinojohtajan viran. Ettei vain etsitä jollekin hyvää HV suojatyöpaikkaa.

Päävastuu kaupungin elinkeinojen edistämisestä on ollut tähän saakka pitkälti seudun kuntien elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy:llä, joka on todettu mm yrittäjien keskuudessa EI hyväksi toimijaksi. Lakkautetaan Tredea, kun se kerran koetaan hampaattomaksi - tarpeettomaksi. Näin saadaan syntymään haettuja säästöjä.

Elinkeinojohtajan virkajärjestelyt ovat hoidettavissa sisäisillä järjestelyillä. "Valkoisessa talossa" pitäisi olla riittävästi valinnan varaa. Juurihan Välimäki sai sopivan viran, kaupungin ei tarvitse hakea uutta henkilöäkään po. tehtävään. Sopiva, mutta onko pätevä?

Ehdotukseni; jos välttämättä halutaan tietty henkilö elinkeinojohtajan virkaan, vastaavasti lakkautetaan tilaajaorganisaatiosta kaksi päällikkötason virkaa. Miten on, onko REKRYTOINTIKIELTO tarpeen?

Terhi Kiemunki (ps), ym:t tekivät valtuustoaloitteen 21.10.2013, että kaupungin hallintoon asetetaan ehdoton rekrytointikielto toistaiseksi.

"Henkilöstömenojen vähentämiseksi on Tampereen kaupungin hallintoon määrätty rekrytointikielto. Henkilöstöjaosto on 16.12.2013 § 2014 päättänyt hallinnon rekrytointikiellosta 1.1.2014 alkaen. Rekrytointikielto koskee kaikkia hallinnon vakinaisia ja määräaikaisia tehtäviä sekä sijaisuuksien täyttöä. Rekrytointikiellosta voidaan poiketa erityisin perustein henkilöstöjohtajan luvalla. Poikkeuslupa voidaan myöntää, jos poikkeaminen rekrytointikiellosta on toiminnallisesti ja taloudellisesti perusteltua".

"Tampereen kaupunki on käyttänyt elinkeinopolitiikkaan, matkailun edistäminen mukaan lukien runsaat 4 miljoonaa euroa vuodessa. Kaupungin tilaus Tredealta on noin 3 miljoonaa euroa. Avoin Tampere -ohjelman kautta on kanavoitu noin miljoona euroa. Itämeri-instituuttia tuetaan 140 000 eurolla."

 

*************

 

Talouteen on syntynyt uusi termi "laillistettu ryöstö"! Miettikääpä mihin tapahtumiin ja toimenpiteisiin se sopii.

*************

 

Kurjuutta, kurjuutta tiedossa

"Kaikki vaikuttaa kaikkeen"! Pää on tullut vetävän käteen. Nyt korjataan Tampereella niin kuin koko maassa harjoitetun lyhytnäköisen ja näköalattoman talouspolitiikan satoa. Tampere ei ottanut huomioon eikä varautunut taloustilanteen heikkenemiseen vaikka siihen aikoinaan oli mahdollisuus. On eletty sen harhaluulon varassa, että taloudessa vallitsee aina nousukausi. Kaikki isot investoinnit on laskettu tämän luulon varaan.

Ennustukseni on, että kaupungin henkilökunnan lomautuksiin ja irtisanomisiin joudutaan menemään. Tampere ei tule tekemään siinä poikkeusta, siihen ei ole varaa.

 

AL 19.9.13 Tampere-lisä loppuu säästösyistä.

AL 24.9.13 "Tampere-lisän poisto on pakkorako, koska kaupungin talous on mennyt alamäkeä useita vuosia peräkkäin. Näin sanoo apulaispormestari Leena Kostiainen , joka oli lasten ja nuorten lautakunnan puheenjohtajana tekemässä esitystä.

– Tähän asti on onnistuttu sinnittelemään, mutta lisä on ainoita ei-lakisääteisiä palveluja, joita meillä on jäljellä. Vaihtoehtoja ei kauheasti ole, jos ei haluta lähteä heikentämään selvästi peruspalvelujen laatua, kuten päivähoitoa, perusopetusta, neuvoloita tai lastensuojelua, Kostiainen sanoo.

Säästetyllä rahalla saadaan muun muassa kolme terveydenhoitajaa lastenneuvolaan. Aamu- ja iltapäivätoimintaa lisätään."

Hetkinen, nyt logiikka pettää. Säästetään, että voidaan palkata uusia ihmisisä kaupungin töihin ja aamu- ja iltapäivätoimintaa lisätään. Nollasumma peliähän tämä on eikä oikeata säästöä.

 

AL 18.9.13 Kaupin ja Rauhaniemen sairaalat suljetaan säästösyistä.

AL 18.9.13 Tunnelirahat tulossa pian sähkölaitokselta. Silmänkääntötemppu, jolla yritetään vakuuttaa kuntalaisille että tunneli ei maksaisi mitään.

AL 16.9.2013 Valtuustoaloite Rantaväylä-hankkeesta irtautumiseksi hylättiin äänin 36–31. Päätös tunnelin tekemisestä.

Suomalainen työ ei kelpaa.

*************

AL 9.9.13 Tampereen talous on kuralla.”Tampereen tilanne on kestämätön”.

Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Yhtenä PS:n AL 9.9.13 julkaiseman ilmoituksen tarkoituksena on kertoa tamperelaisille, että kaupungin talous ei kestä tällaisia hankkeita. Ei kestä, vaikka kuinka puolustellaan.

Säästöjä joudutaan taas kaivamaan joka puolelta. Ikäihmisten palveluista, lasten ja nuorten palveluista, terveydenhoitopalveluista

Verojen korotukset ovat helpoin tie vaikuttaa talouteen. Toimintojen tehostamista ei puhuta mitään. Tulilinjalla ovat tulo- ja kiinteistöveroveroprosentti sekä maksujen ja taksojen korotukset.

Ketä pitää onnitella "ansioituneesta" toiminnasta tamperelaisten hyväksi?

*************

AL 23.8.13 Tähän on tultu "hyvän" taloudenpidon ansiosta - seurauksena.

Tähän on tultu, "hyvän", pitkäjänteisen, suunnitelmallisen ja eteenpäin katsovan taloudenpidon ansiosta - seurauksena!

Tamperetta uhkaa veroprosentin korotus ensi vuoden alusta ja samassa yhteydessä pitäisi päättää palvelujen karsimisesta ja henkilöstösäästöistä.

Tuloveroprosentin korotus toisi kaupungille 36 milj. euron lisätulot. Se ei riitä kuromaan umpeen sitä, että tänä vuonna todellinen alijäämä valahtaa yli 42 miljoonaan. Samaan aikaan sairaanhoitopiirin ja toimeentulotuen kasvavat menot, työtuomioistuimen Tehy-ratkaisu ja Kevan eläkemaksut tuovat yhteensä jopa 20 miljoonan ylitykset.

Talouspäällikkö Yli-Rajala pitää mahdottomana ensi vuoden talousarvion laatimista ilman veroprosentin korotusta, ellei politiikassa synny ennenkokematonta yksimielisyyttä palvelujen ja palveluverkon karsimisesta.

Nyt ei lomauteta. Tampereen kaupungin johtoryhmä on päättänyt, ettei se esitä kaupungin henkilökunnan lomautusta enää loppuvuoden aikana, vaikka kaupungin taloustilanne on heikko. Yli-Rajala kertoo, että ensi vuonna lomautustilanne voi olla toinen, vaikka ääneen sitä ei voidakaan sanoa.

Tieto "natsaa" erinomaisen hyvin mm.Rantatien tunnelin, katuratikan - ja Keskusareenan rakentamisen rahoitukseen. Tähän on lisättävä ikä-ihmisten palvelujen vaatimat varat vuoteen 2020 mennessä.

Turha tulla "elvistelemään", että olen tyhmä kun en erota, että käyttömenot ja investointimenot ovat eri rahoja. Tyhmä tai ei, tiedän eron. Silloin ne ovat eri rahoja jos sitä rahaa olisi. Mutta nyt ei näytä olevan. Samaa veroilla kerättyä ja velaksi otettua rahaa, jota päättäjät suuressa "viisaudessaan" yrittävät jakaa oikeuden(epä-)mukaisesti.

Tampere vain ON ELÄNYT YLI VAROJENSA jo monta vuotta. Korjaustoimet olisi pitänyt aloittaa vuosia sitten. Megainvestointien suunnittelu on vienyt kaupungin kassasta miljoonia ja miljoonia. Viimeisin huomattava menoerä, n. 500 000 euroa, oli Rantatien tunnelin vaihtoehtojen vertailuraportti oli varsinainen "Tiedolla johtaminen-"raportti, joka ei vakuuta.

Vanhat sanonnat pitävat edelleenkin paikkansa; "sitä saa - mitä tilaa", näin kävi tässä "Tiedolla johtaminen-"raportissa, ja toinen, "tilaaja maksaa", pitänee myös paikkansa, sillä erolla, että tamperelainen veronmaksaja kokee sen veronkorotuksena.

AL 24.8.13 pääkirjoituksessaan; "Kaupunkilaisten kukkarolla käyminen on helpompi ratkaisu kuin kaupungin oman toiminnan kriittinen tarkastelu.

Veronkorotuksiin sisältyy se riski, että lisäraha vähentää kriisitietoisuutta ja sitä kautta valmiutta radikaaleihin muutoksiin kaupungin toimintojen organisoinnissa.

Veronkorotusta ei pidä hyväksyä ilman kaupungin toiminnan tuntuvaa lisätehostamista, vaikka se kaupungin väkeä kirpaisisi. Muuten ollaan taas samassa jamassa muutaman vuoden kuluttua.

Myös vähemmän iloisten veronmaksajien on parasta totutella siihen ajatukseen, etteivät kaupungin palvelut ainakaan parane ja että ne maksavat vastaisuudessa entistä enemmän. Nyt jos koskaan on syytä opetella omakohtaista vastuun kantamista eikä vaatia yhteiskunnalta aina vain uusia etuuksia. "

Kas, kas, AL päätoimittajan näkemys on oikean suuntainen. Vielä kun kirjoitukseessa olisi ollut, että luovutaan tarpeettomista kerskainvestoinneista ja niiden suunnittelusta, niin hyvä. Kuulostaa kovin tutulta. Kiinnitin jo v. 2012 vaalityössäni tähän huomiota, lupasin, tulevina vuosina tiedossa on palvelujen leikkauksia, hintojen ja tariffien nostoja, ts. itkua ja hammasten kiristystä. Valitettavasti näyttävät toteutuvan.

*************

Oikenee, ei oikene, ei oikene riittävän nopeasti!

Talous sakkaa edelleen ja oikenemista saadaan odottaa. Saattaa raapia maahn ennenkuin oikenee.

22.8.2013 julkaistun Tampereen kaupungin heinäkuun talousraportin mukaan vuoden 2013 tulos on jäämässä 26 milj. euroa alijäämäiseksi. Henkilöstön lomautuksiin ei kuitenkaan lähdetä.

Kun keväällä asetettiin tavoitteeksi, että tehostamistoimenpiteillä saavutettaisiin noin 23 milj. euron alijäämä. Täätä tavoitetta ei olla saavuttamassa ja tehostamistoimenpiteitä tarvitaan loppuvuodelle. Kaupungin kaikkien yksiköiden tulee noudattaa erityistä säästäväisyyttä kaikin mahdollisin tavoin.

- Tilinpäätösennusteen ja yleisen talouskehityksen näkymien valossa on aivan selvää, että talouden tasapainottamistoimenpiteitä tullaan jatkamaan ja tehostamaan vuoden 2014 talousarvion valmistelussa. Muutoin talouden epätasapaino syvenisi entisestään, mikä toteutuessaan vaarantaisi kaupungin palvelujen häiriöttömän toiminnan, toteaa Yli-Rajala.

Em. valossa, ja aikaisempien vuosien tilinpäätösten alijäämien kanssa tuleekin jo muhkea summa. Siitä voikin sitten repiä huumoria ja suunnitella mm. Rantaväylän tunnelin rahoitusta.

2011

13,846 milj.€

2012

27,436 milj.€

2013

n. 26, milj.€

Yht. 2011-13
n. 67,27 milj.€

Ehkäpä on syytä liittää oheen myös Rantaväylän tunnelin suunnitelmat ja tavoitehinta ja taulukko siitä miten hinta vuosien mittaan on muuttunut vuodesta 2000 lukien.

*************

Tampereen talous sakkaa - yritysten paikkakunnalla pysymisen varmistaminen ja uusien saaminen laiminlyöty

AL 13.7.2013 Tunnelipäätös voi viedä valtion tukirahat, uutisoi Aamullehti.

Jos tunnelisuunnitelma kaatuu syyskuun kaupunginvaltuustossa, valtion budjettiin vuosille 2015 ja 2016 tunnelille varatut 61 miljoonaa euroa menevät muille hankkeille ympäri Suomen. Näkäkin ovat veronmaksajilta kerättyä ja velaksi otettua rahaa.

Onko Tampere menettäjä vai ei, hyvä kysymys. Sitä ei voi menettää, mitä ei ole olemassakaan. Pelkät lupaukset ovat vain tuuleen huutelua.

Hassulta tuntuu, että Tampereen pitäisi ensin maksaa kallis hinta tarpeettomasta tunnelista, että saisi 61 milj. euron tukirahat. Nyt pitää keksiä hieman parempaa.

*************

AL 2.7.13. Todelliset talousvaikeudet vasta edessä, vuodesta 2015 tulossa Tampereen taloudelle vaikein.

”Tampereella on hieno brändi, mutta tuotekuva on vanhahtava

Tampere ei ole yritys, mutta myös sen on toimittava niin, että rahaa tulee vähintään yhtä paljon kuin kuluu. Velkaantuneen Tampereen pahin aika on vielä edessä.

Tätä mieltä on Asko Koskinen, joka on aikaisemmin toiminut Tampereen kaupungin palveluksessa mm. kaupunginkamreerina, rahoitusjohtajana, sähkölaitoksen toimitusjohtajana ja liiketoiminta- ja rahoitusjohtajana. Kun lukee Koskisen mielipiteet huolella, voi niistä havaita arvostelua nykymenoa ja -johtamista kohtaan. Eikä suotta.

"Tampereella on hieno brändi, mutta tuotekuva on vanhahtava. Taloudellinen kannattavuus on kääntynyt heikoksi. Miten on kilpailukyvyn tai nopean reagointikyvyn laita? Ollaanko jäämässä lähimmistä kilpailijoista jälkeen? hän kyselee.

Yrityksen kehittämistä ei Koskisen mielestä sovi laiminlyödä ainakaan taantumassa. Siksi palvelujen ja investointien asettaminen vastakkain on väärin."

Koskisen mukaan "yritys menestyy, kun se keskittyy ydintehtäväänsä ja hioo toimintansa tehokkaaksi. Tiukassa kilpailutilanteessa johtamisvaje on syytä korjata. Johtamista ei ole hallintointi vaan ihmisten, toiminna ja kustannusten hallinta. Päätökset on tehtäva ajoissa."

Samassa artikkelissa otetaan kantaa konsernitalouteen. Konserin tulojen pitäisi kasvaa ja menojen pienentyä. Tytäryhtiöillä on paljon omaisuutta mutta tappio huolettaa. Sitten on listattu kaupungin parhaiten menestyneet yhtiöt, jotka voisi laittaa myyntilistalle. Näitä ovat; Sähkölaitos-konserni, PIRAMK, Pirkanmaan Jätehuolto ja Särkänniemi.

Nyt korjataan noususuhdanteen satoa, taantumaan ei osattu tai ei haluttu varautua

Mediassa ja nettikeskusteluissa asetetaan käyttö- ja investointimenot vastakkain. Kuitenkin molemmat rahoitetaan samoista verotuloista. Joten ei tästä sen enempää.

Nyt eräillä ryhmillä on paniikkimieliala siitä, että jos ja kun tunnelihanke torpataan. Nyt huudetaan ja vedotaan Tampereen suureen työttömyysprosenttiin. Sitähän ne ovat.

Heitän kysymyksen, miksi ei ole valmistauduttu talouden taantumaan kuljettamalla tunneli- ja ratikkahankkeiden rinnalla varasuunnitelmia jotka mahdollistaisivat yritysten ja työpaikkojen tulon Tampereelle ? Miksi on hirttäydytty näihin utopistisiin megahankkeisiin? Herää kysymys, että onko jollain tasolla tapahtunut paha tehtävien tahallinen laiminlyönti?

Lyhytjänteistä ja näköalatonta asioiden hoitoa. Aikoinaan ei otettu huomioon sitä, että tilanne, tarpeet ja olosuhteet voivat muuttua, kuten ne 10 vuodessa ovat tehneetkin. Nyt pitäisi toimia sen mukaisesti.

Pidettiinkö hankkeiden läpimenoa niin satavarmana, ettei kenenkään mieleen tullut sitä vaihtoehtoa, että suunnitelmat voivat kaatua viime metreillä? Ei tullut mieleen ja toisin ajattelijat vaiennettiin. Jos olisi nyt taskussa varasuunnitelmat, ne voitaisiin ottaa käyttöön ja aloittaa vaikka talojen rakennustyöt välittömästi. Mikään ei estä niiden aloittamista Ranta-Tampellan alueelle nytkään.

Sanotaan, että "kyllä ahneus aina kateuden voittaa", mutta toisaalta sanotaan myös, että "kateus on kantava voima". Miettikääpä, kummasta enemmän on kysymys tunneli ja ratikkahankkeissa. Kuntalaisten kokonaisuutta ne eivät kuitenkaan palvele. Ja velka vain kasvaa.

*************

Taloustilanne ajaa panikoimaan

Oli mielenkiintoista seurata 17.6.13 valtuuston kokousta, kun samanaikaisesti puhuttiin kaupungin huonosta ja edelleenkin alaspäin menevästä taloudentilasta ja katuratikan sekä tunnelin rakentamisesta. Joku väläytti jopa sitä, että 3-4 vuoden kuluessa Tampere on valmis selvitystilaan eli konkurssissa, ellei mitään radikaalia tehdä.

Voi sanoa, että tunteet kuumenivat kun otettiin puheeksi henkilökunnan lomautukset ja veronkorotus. Lomautus on äärimmäinen keino ennen irtisanomisia, jota mm. teollisuus käyttää tasapainottaakseen talouttaan. Valitettavasti Tampere joutuu turvautumaan myös lomautuksiin ja muihin säästötoimenpiteisiin sekä hintojen korotuksiin (esim. Särkänniemi). Mielenkiintoisia yhtymäkohtia, henkilökunta säästää, ja samanaikaisesti eräille henkilöille maksetaan isompia palkkioita.

Isoja hankkeita perustellaan työllistävillä vaikutuksilla. Tampereen asia yksinään ei ole huolehtia muun maan ja Euroopan työllisyydestä. Miksi ei uskalleta puhua asioista oikeilla nimillä? Kun on todettu, että todellista tarvetta näille ei ole. Noususuhdanteessa tehdyt alustavat päätökset ovat tosiasioiden edessä pakko muuttaa. Tämä tosin kysyy päätöksen tekoon rohkeutta, jota valtuustosta pääosin puuttuu.

Veroprosentin korotukset eivät korvaa niitä menetyksiä, mitä Tampere on menettänyt ja menettää yhteisöveron vähentyessä. Veronmaksukyky vähenee entisestään kun ihmisiä lomautetaan ja irtisanotaan. Pitäisi keksiä uusia avauksia, eikä lässyttää turhaan. Verojen korottaminen, palvelujen huonontaminen, vaippojen vähentäminen, jne ovat tarpeettomia, kun luovutaan välittömästi kerskainvestointien suunnittelusta.

Tosin työllistämisestä on kysymys, kun Tamperelaisista yrityksistä irtisanotaan ja lomautetaan väkeä, niin kaupungilla suunnittelijoille on osoittaa töitä, vaikka nämä eivät välttämättä johda mihinkään. Teetetään tyhjää.

*************

Investointien suunnittelut käynnistyneet noususuhdanteessa

Tunneli- ja ratikkahankkeet ovat käynnistetty silloin kun taloudessa meni hyvin. Tätä tilannetta, että talous sakkaa monena vuotena peräkkäin, kukaan silloinen päättäjä ei ottanut huomioon, vaikka siitä jotkut kaukonäköiset varoittivatkin.

Varmaan moni vielä muistaakin Tampereen ylijäämäiset tilinpäätökset. Silloin talousarvioista päätettäessä jaettiin kaikkea hyvää, "namurahoja", jotka sitten muodostuivat menoautomaateiksi. Tarkoitus oli hyvä, mutta nyt näitä menoautomaatteja "reivataan" alas säästöjen nimikkeellä.

Ensivuoden talousarvioon ei tarvita säästöjä eikä veroprosentin korotusta, kun poistetaan tunnelin rakentamiseen suunniteltu 50 milj. euron määräraha. Ilman tunnelia on tultu toimeen ja tullaan edelleenkin. Kaupunkia ja keskustaa voidaan myös kehittää ilman tunnelia.

Vaikuttaa siltä, että naapurikunnat vetävät paremmin uusia asukkaita kuin Tampere, johtunee suurelta osin myös näistä isoista hankkeista. Uudet asukkaat eivät halua tulla niiden "maksumiehiksi". Pitää puhua Tampereen seudun vetovoimaisuudesta, ei Tampereen.

*************

Voimakasta aivopesua pitkän tunnelin puolesta

AL revittää 1.6.13 paperiversiossaan koko aukeamalla rantatunnelista "Hukkaputki vai kasvualusta". Artikkelissa on laskettu tunnelin tuomat tulot ja menot nykytiedon pohjalta. Kirjoituksessa kerrotaan, että kun suunnitteluun on jo hukattu n. 10 milj.€, niin tällä tiellä pitää jatkaa ja koska muiden vaihtoehtojen suunnitteluun menisi lähes saman verran. AL:n johtopäätös on että tunnelin nettokustannus kaupungille tulisi olemaan n. 45 milj.€?! Mikä olisi nettokustannus kaupungille muissa vaihtoehdoissa? Sitä lehti ei kerro.

Mikä mättää AL:n kirjoittelussa? Missä ovat puoluettomuus ja tasapuolinen asioihin kantaa ottaminen? Missä ovat vastaavat laskelmat muista vaihtoehdoista, bulevardi, lyhyt tunneli sekä pintavaihtoehto? Taustavaikuttajilta tulevat paineet lehteä kohtaan ovat sietämättömiä.

Nyt on meneillään varsinainen aivopesu rantatien pitkän tunnelin puolesta. Osasyynä AL:n kantaan on se, että kesän aikana laaditaan selvitys muistakin vaihtoehdoista. Selvityksen tekemiseen ajaa kaupungin TALOUS. RAHAA EI OLE EIKÄ TULE kaikkien kerska- ja huuhaainvestointien rahoittamiseen. Myöskin kaupunkilaisten suuren enemmistön kanta ei tue rahojen laittoa tällaisiin hankkeisiin.

Lehti ilmoitti muutama päivä sitten, että lukijoiden tunnelia koskevien kirjoitusten julkaiseminen päättyy tällä erää tähän. Nyt päästetään julkisuuteen vain "sopivat, puolesta puhuvat" kirjoitukset.

Aiheeseen sopii AL pääkirjoitus 2.6.13 "Tampere on taas punainen" Ei poliittisesti, vaan siitä syystä, että talous on täysin kuralla. Tampere on syönyt enemmän kuin on tienannut.

*************

Kaupungin valtuusto käsitteli 27.5.13 v. 2012 tilinpäätöstä. Tilinpäätös oli jälleen alijäämäinen. Voi sitä hurskastelun määrää puheissa, joissa todettiin, että "miksi tähän on tultu ja jotain tarttis tehdä". Niiin, jotain olisi pitänyt tehdä jo ajat sitten. Missä on se pitkäjänteisen taloudenhoidon ydin? Keskustelu lipesi ajoittain syyttelylinjalle, vikojen ja virheiden etsimiseen muiden tekemisestä, vaikka taloudesta päättämisen avaimet ovat valtuustolla, valtuutetuilla itsellään. Pitää vain uskaltaa käyttää sitä valtaa, minkä kuntalaiset ovat antaneet, eikä toimia joidenkain taustavaikuttajjien huutotorvena.

Perussuomalaiset esittivät konkreettisia muutoksia talousarvioon suunniteltujen säästöjen korvaamiseksi. Yksi oli, että luovutaan megahankkeista ja niiden suunnittelusta. Tämä aiheutti varsinaisen "puheripulin".

Nostan muutamia asioita, joilla edelleenkin puolustettiin mm. tunnelia.

  • Työllisyysvaikutukset - työllistää voi myös rakennuksia rakentamalla vaikka tunnelia ei tulekaan. Rakentamiseen Tampereella maata riittää, myös Ranta-Tampellan alueella.
  • Liikenne sujuu - kyllä, myös maanpäällisillä ratkaisuilla.
  • Ranta kaupunkilaisten käyttöön - voi jo nyt käyttää jos haluja on. Kuinka monta prosenttia kaupungin asukkaista on laskettu rannalla käyskentelijöiksi.
  • Mahdollistaa keskustan kehittämisen - keskustaa voi kehittää ilman tunneliakin. Joka tapauksessa junarata pysyy paikallaan ja jakaa kaupungin keskustan ja ranta-alueen erilleen.
  • Paras vaihtoehto valittiin - todellakin, pitkätunnelivaihtoehto valitiin aikoinaan todella kevyen käsittelyn jälkeen. Vasta sen jälkeen siitä tehtiin VTT:n toimesta panos/tuotoslaskelmat ja pitkänajan talousvaikutukset. Muiden vaihtoehtojen edullisuutta ei tiedetä, koska niistä ei ole tehty vastaavaa tutkimusta.

Kokouksessa esitettiin väite, että tunnelin rakentamatta jättäminen estää kaupungin kehittämisen! Väite on täysin vailla pohjaa, eikä ne perustu mihinkään. Tällaiset puheet ovat vastuuttomia. Toistan vielä, monennenko kerran, että TUNNELIN RAKENTAMATTA JÄTTÄMINEN EI ESTÄ KAUPUNGIN VETOVOIMAISUUTTA, KEHITTYMISTÄ EIKÄ KEHITTÄMISTÄ! Onko mietitty vaihtoehtoja, ei ole. Siis, "ei ole peilin vika jos naama on vino".

Ennalta oli arvattavissa, että PS:n muutosesitys ei mene läpi. Se kaatui äänestyksessä. Mutta hajoaako koalition rivit kun annettiin jo yksi tyhjä ääni? Perussuomalaiset ovat ainakin tehneet jotakin kuntalaisten hyväksi, puolustaessaan heidän oikeuksiaan palveluihin, hyvään elämanlaatuun ja toimeentuloon. Oliko muutosesityksen takana väärä puolue? Puolue, jonka esitystä pitää periaatteesta ja käskystä vastustaa vaikka asia on kuntalaisten kannalta tärkeä ja PS oikeassa?

Tunnelivaihtoehdot selvitykseen

AL kirjoittaa 28.5.13, että nyt selvitetään 15.8.2013 mennessä pitkän tunnelin vaihtoehtoina bulevardi, lyhyt tunneli sekä pintavaihtoehto. Kaikista laaditaan kustannusarvio ja vaikutusarviot ja vaikutustarkastelut, maankäyttösuunnitelmat ja virtuaalimallit.

Pakko kysyä, miksi näitä ei tehty aikanaan? Rahaa ja aikaa on poltettu turhaan. Kieltämättä suututtaa kuntalaisena ja kuntalaisten puolesta. Onko tunneliasiassa päättäjiä johdettu harhaan? Tämä on syytä myös selvittää, kun alunperin ei tehty em. selvityksiä.

*************

Taloussanomat kirjoittaa, että "VM ei ole julkistanut kaikkia Kreikka-vakuuksiin liittyviä asiakirjoja, vaikka korkein hallinto-oikeus on määrännyt kaikki vakuusjärjestelyyn liittyvät asiakirjat julkisiksi. Piilossa on yhä useita olennaista tietoa sisältäviä asiakirjoja, vaikka ei pitäisi." Kansalaiset eivät hyväksy eliitin harjoittamaa politiikkaa, vaan vaativat asianomaisia vastaamaan tekemisistään.

Pitääkö meidän tamperelaisten veronmaksajien todellakin olla huolissamme kaupungin kerskainvestointien rahoituskuvioista ja vaatia niitä julkisiksi? Tunnelihankkeen allianssisopimuksessa tunnelin hinnaksi on sovittu 185 milj.€. Mikä on lopullinen hinta? Mitä jätetään tekemättä, missä lasketaan laadun tasoa, mitä töitä ei ole laskettu mukaan, kuka luopuu katteestaan että pysytään sovitussa hinnassa. Ns. lisätöillä sitä laskua ja tuottoja saa helposti kasvatettua. Tampereen KV päättää 27.5.13 säästöistä. Esitys on, että hoiva- ja terveyspuolelta leikataan, mutta kerskainvestointien suunnittelurahoihin ei puututa.

Muistutukseksi päättäjille. Jalasjärven aikuiskoulutuskeskuksen (JAKK) johtokunnan jäsenet voivat joutua henkilökohtaiseen vastuuseen 35 miljoonan euron takaisinperinnästä. Onko tämä mahdollista Tampereella, päätettäessä megahankkeiden ja liikelaitosten investointien rahoituksista?

*************

Talouden tasapainottaminen vuonna 2013

Tampereen talouden tasapainottamista perustellaan seuraavalla tekstillä.

"Tampereen kaupungin talous on viime vuosina ajautunut rakenteelliseen epätasapainoon. Syynä epätasapainoon on verotulopohjan kaventuminen yhteisöverotuottojen vähenemisen myötä, valtion toteuttamat valtionosuus-leikkaukset sekä samanaikaisesti tapahtunut toimintamenojen liian reipas kasvu. Talouden ja toiminnan tasapainottaminen edellyttää rakenteellisia muutoksia kaupungin toiminnassa.

Rakenteellisten muutosten kärjet ovat seuraavat: Sairaalasta kotiin - ikäihmisten palvelujen rakennemuutos, hoitoketjujen kehittäminen erikois-sairaanhoidosta kotihoitoon, palveluverkkoajattelun uudistaminen, varhaiskasvatuksen monipuolistaminen, lastensuojelun rakennemuutos, hankinnan ja markkinoiden kehittäminen, hallinnon keventäminen, tiedolla johtaminen, uusien työpaikkojen luominen sekä kaavoitusprosessin nopeuttaminen.

Onnistunutkaan rakenteellisten muutosten toteuttaminen ei todennäköisesti yksinään riitä talouden tasapainottamiseksi, koska palvelutarpeet kasvavat koko ajan ja koska yleinen taloustilanne ei ole tuomassa helpotusta kuntatalouteen. Tästä syystä rakenteellisten muutosten rinnalla on tarpeen tarkastella myös muita keinoja toimintamenojen kasvun hillitsemiseksi. Näitä ovat mm. palvelujen karsiminen, palveluverkon tiivistäminen sekä henkilöstön määrän vähentäminen eläköitymisen kautta. Lisäksi tulee tarkastella toimintatulojen lisäämistä ja verotuksen tasoa."

Varsinaista munkkilatinaa. Suomennetaan sitä, perusteluissa tosiasiassa myönnetään

  • että taloudenpidossa on pahasti epäonnistuttu,
  • eikä ole varauduttu huonoihin aikoihin,
  • että, säästöt suuntautuvat palveluihin, ihmisiin, erityisesti vanhuksiin, sairaisiin, eläkeläisiin, yleensä huonompiosaisiin,
  • että, säästöjä ei haluta tehdä sieltä, minkä vaikutus olisi kaupunkilaisten elämään vähäisintä,
  • että, on puuhasteltu EI TARPEELLISTEN hankkeiden parissa, jotka ovat vieneet ja vievät varoja (tunneli, ratikka, kansiareena, ym),
  • että, on lisätty tarpeettomasti henkilöstöä konsernihallintoon
  • että, talouden ongelmiin ei haluta oikeasti puuttua. Jotkut alueet jätetään tarkoituksesllisesti tarkastelun ulkopuolelle.

AL 19.4.2013. Ei anna todellakaan hyvää kuvaa päättäjien taloudentuntemuksesta, kun ei tiedetä mitä tase kirjanpidossa tarkoittaa. Kuitenkin samat päättäjät on päättämässä kerskainvestoinneista ja niiden rahoituksesta.

*************

Tunneli vaikuttaa jo Tampereen käyttötalouteen

Rantatien tunnelin puolustajat ovat yhteen ääneen vannoneet, että tunneli ei tule millään lailla vaikuttamaan Tampereen käyttötalouteen, koska se on investointi.

Katsotaan, miten tämän vuoden talousarvioon otettu 6,5 milj. euron suunnitteluraha istuu tälle vuodelle kaavailtuihin säästöihin. Tosiasiassa suunnitteluihin käytetään n. 10 milj. euroa (KV:v kyselytunti 15.4.13).

KH:n suunnittelukokous listasi säästökohteet ja määrät. Tilaajalautakuntien on säästettävä 2013 yhteensä 11,2 milj. euroa. Tunnelin suunnittelurahalla tästä katettaisiin n. 58 %.

Tuottajien eli johtokuntien on säästettävä 3,817 milj. euroa. Summaan oli häveliäästi lisätty myös liikelaitoksilta odotettavissa oleva lisäys 1,38 milj. euroa. Onko tämä tarkoituksellista? Voi olla kirjanpidollista kikailua, mutta yhtäkaikki, veronmaksalta kerättyä rahaa kumminkin. Tuottajien säästötavoite on siis 2,437 milj. euroa. Tunnelin suunnittelurahalla tämä maksettaisiin yli kahteen kertaan.

Konsernihallinto ja -palvelut säästää laskettujen lisäysten jälkeen 1,3 milj. euroa, 20% tunnelin suunnittelurahasta.

Kohdennetut säästöt KH:n mukaan ovat yhteensä 16,717 milj. euroa, mutta kun tässä huomioidaan lasketut tulojen kasvut, niin lopullinen säästösumma on yhteensä 13,557 milj. euroa. Pelkästään tunnelin suunnittelurahalla, 6,5 milj. euroa, kattaisi kaikista säästöistä n. 48 %.

Esimerkkinä terveyden ja toimintakyvyn edistäminen, säästötavoite 3,5 milj. euroa. Jos siitä katettaisiin 48 % tunnelin suunnittelurahoista, säästötarve olisi 1,82 milj. euroa.

Jokainen voi päätellä, vaikuttaako tunneli Tampereen talouteen. Kyllä vaikuttaa, sillä on ja on ollut vaikutus jo pitkään, vaikka se on vasta suunnitteluasteella. Mitkä vaikutukset ovat sitten, kun päästää kaivuuhommiin? Todennäköisesti veroprosentin korotusta 1-2 prosenttiyksikön verran.

IKILA käsitteli kokouksessaan 17.4.13 ikäihmisten palvelujen säästöjä. Heh, heh, kun asiaa oikein väännetään ja käännetään, saadaan menotkin näyttämään tuloilta. Tosiasiassa ikäihmisten lautakunnan potista haettiin 2,89 milj. euron säästöjä. 1,5 milj. euron säästöt saavutettiin lautakunnan esittämillä toimenpiteillä. Kuitenkin, ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämiseen myönnetyistä rahoista leikataan tänä vuonna 1,39 milj. euroa. En voinut kannattaa säästöpäätöstä, joka on syntynyt näköalattoman talouspolitiikan seurauksena.

Miksi ei ole rahaa, yhtenä syynä ovat kerskainvestoinnit, jotka syövät kaupungin varoja ennen kuin varsinaiset työt ovat alkaneetkaan.

*************

Kovalla tohinalla toteutetun Hämpin parkin käyntiin lähtö yskii. Yksityinen raha ei halunnut lähteä toteuttamaan luolaparkkia, koska laskelmat osoittivat sen kannattamattomaksi. Kunnan omistamalta yhtiöltä sen toteutus onnistui, onhan siellä veronmaksajat takuumiehenä. Tosin kustannusarvio ylittyi reippaasti ja kävijämäärät ovat jääneet odotetusta alhaisemmaksi. Tästä johtuen Parkin Hämppi on tarjonnut alennus- ja jopa ilmaisia aikoja kävijöiden lisäämiseksi. Mutta ei auta, ei.

Jos kaikki kerskainvestoinnit, tunneli, ratikka, kansi, toteutuvat em. tavalla, k.. siis nesteessä ollaan. Ollaanhan siellä jo muutenkin.

Pikaratikankin suunnitteluperusteina on käytetty koko seutukunnalta tehtyä "Tampereen kaupunkiraitiotien alustava yleissuunnitelma – liikenne-ennusteet" - raportin matkustajamääriä ja -virtoja, ikään kuin jokainen seutukunnan asukas tulisi käyttämään päivittäin ratikkaa välillä Hervanta - Lielahti. Näin meitä viedään kuin pässiä narusta.

Ratikkahankkeessa tulojen ja menojen suhteen on huutava ristiriita, minkä ratikan kannattajat haluavat pitää veronmaksajilta pimennossa.

*************

Tampereen valtuutetut väittelivät 18.3.2013 säästökeinoista.
Tampereen talouden raju alamäki huolestutti. Kummasti "kampalaakeri" kuumeni muutamalla valtuutetulla, kun mainittiin Särkänniemen myynti mahdollisena rahojen tuojana talousvajeen paikkaukseen. Toinen tunteita kuumentava kysymys oli Hämpin parkin huono käyttöaste.

Kokouksesta jäi jakomielinen kuva. Ensin kannetaan kovaa huolta kaupungin talouden huonosta tilasta, mutta heti perään ollaan valmiit lisäämään kaupungin menoja mm. ostamalla huonokuntoisia rakennuksia, joista tulee kaupungille menoautomaatteja. Esimerkkinä, ns. Uittoyhdistyksen rakennus Pispalassa. Johdonmukaisuutta, johdonmukaisuutta edellytetään. Konkreettisia esityksiä kaivataan talouden tasapainottamiseksi. KH:n suunnittelukokous on linjannut tällaisia talouden säästötavoitteita. Onko pyörä keksittävä aina uudelleen ja uudelleen? Ympäri pyöreää, ettei vahingossakaan pääse tarttumaan kiinni. Listasta puuttuu mm. "konsulttidemokratian" perkaaminen.

Tuli taas valtuustossa julkisesti todistettua, että tamperelaisten rahkeet eivät riitä kerskainvestointien toteuttamiseen.

Tampereen talouteen liittyy, Tampereen KH:n liiketoimintajaoksen päätös 18.3.2013 kaupungin yhtiöiden hallitusten jäsenten reippaista vuosipalkkioiden korotuksista. Tämän lisäksi tulevat normaalit kokouspalkkiot, joiden korotuksesta päätettiin viime vuoden puolella. Ei pidä yhtään ihmetellä, miksi valtuutetuilla on kova hinku tiettyjen yhtiöiden hallituksiin.

  Hallituksen puh. joht. Jäsen
Tampereen Sähkölaitos Oy 2500 -> 6000 € 1500 -> 3000 €
Finnpark Oy, Pirkanmaan Ammattikorkeakoulu, Pirkanmaan Jätehuolto Oy, Tampereen Särkänniem Oy, Tampere-Talo Oy, Tampereen Vuokratalosäätiö 2250 -> 4000 € 1500 -> 2000 €

Vuosipalkkiota ei makseta enää; Tampereen Palvelukiinteistöt Oy, Tampereen Ravirata Oy, Tavase Oy ja Finnmedi Oy.

Päätöksentekoon osallistuivat; Kummola Kalervo, kok, puheenjohtaja, ei valtuutettu, Aleksovski Atanas, sdp, Airaksinen Harri, kok, Kivistö Anneli sdp, Mustakallio Jaakko, vihr, Sipilä Satu, KD ja Virtanen Sirkkaliisa, vas.

Kun kaikki vaikuttaa kaikkeen, niin tässä taloustilanteessa kaikki EI tarpeelliset korotukset ovat tamperelaista veronmaksajaa kohtaan kohtuuttomia, koska samanaikaisesti vaaditaan asukkailta säästöjä. Turha väittää, ettei em. korotuksilla ole vaikutusta kaupunkilaisen elämään. Kyllä vain on, vaikkei se suoranaisesti näykään. Ne vaikuttavat hintoja ja tariffeja nostavasti ja ovat poissa yritysten tuloutuksesta kaupungin kassaan (piiloveroina).

*************

AL 21.2.2013 " Tunnelin kaato tulee kalliiksi" - näin vakuuttaa kauppakamarin Antti Eskelinen. Hän perustelee omaa näkemystään ansiokkaasti tunnelin rakentamisen puolesta. Muut vaihtoehdot eivät tuo mitään hyvää, ainoastaan ovat vain rahan menoa. Voihan asiat noinkin nähdä, mutta voi ne nähdä toisinkin, jos leventää näkökulmaa.

Eskelisen mukaan talous on hyvässä kunnossa. "Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa Tampereen – jonka talous on hyvässä kunnossa – tulisi investoida tulevaisuuteen, kehittää aluettaan monipuolisesti, luoda rakentamisen avulla työpaikkoja sekä kasvattaa verotuloja. Käyttötalous ja rakenne kaipaavat remonttia, mutta sitä ei voi tehdä luopumalla investoinneista."

Tampereen velkaantumisaste on vielä kohtuullisella tasolla, mutta taloudenpidosta voidaan olla montaa mieltä. Kohta vahvistetaan v. 2012 alijäämäinen tilinpäätös. Myös tämä vuosi on tulossa alijäämäiseksi. Rakenteellisten muutosten tekeminen ei kohenna riittävästi taloutta. Kuka sanoo mistä luovutaan kokonaan? Ei kukaan. Tiedossa on maksujen, tariffien ja veroprosentin korotukset.

Seuraava uutinen sopii tähän kuin nenä päähän. Tampereen kaupunki ostaa 20 miljoonalla tietotekniikkaa. Kysymyksessä on "rautapuolen" hankinta. Se on n. 11% tunnelin kustannusarviosta, 185 milj. €:sta. Näyttää siltä, että Allianssi-konsortion katteet (laskennallinen n. 10 mij. €) ovat jo ajat sitten syöty.

*************

Al 16.2.2013. Tampereen tulos huonoin 16 vuoteen! Viimevuoden alijäämä tulee olemaan yli 40 milj.euroa. Kesällä tehdyt säästöt olivat kosmeettisia. Osa vaikutti osa taas ei.

Miksi päättäjät eivät ole huomioineet huonoja aikoja? Olen ennustanut sitä jo vuosia sitten, mutta totuudenpuhuja ei yösijaa saa ja viestin tuoja ammutaan. Nyt vain on tullut pää vetävän käteen.

Viime kesän taloudellisesta tilanteesta kun keskusteltiin, niin muutamat poliitikot puolustivat voimakkaasti harjoitettua taloudenhoitoa Tampereella. Nyt näkyy koko karmeus. Nyt julki tulleiden lukujen valossa, on pakko kysyä; tätäkö se kaupungin kehittäminen ja kehittyminen on, kysyy veronmaksaja?

Tarkemmin tilinpäätöstietoja tutkittaessa siitä on luettavissa mielenkiintoisia yksityiskohtia. Otetaan vaikka Hämpin parkki. Julkisuudessa on kirjoitettu siitä, että sen käyttö on jäänyt jostain syystä ennakoitua pienemmäksi. Olisiko yhtenä syynä hinnoittelu. Lehmää ei kannata tappaa vaan lypsää, pätee tähänkin.

Hämpin parkki tuli maksamaan 64,3 milj. euroa, yli 10 milj. yli kustannusarvion. Hinta oli n. 1/3 rantatunnelin kustannusarviosta, 185 milj.€. Herää vahvasti epäilys, että tuo hinta ei tule ilman "säätämistä" pitämään. Luopuvatko Allianssi-konsortion osapuolet vapaaehtoisesti katteestaan, tuskin. Sitten vaihtoehtona on; lasketaan rakentamisen laatua, jätetään oleellisia osioita pois , turvalaitteista tingitään, siirretään osa rakentamisen kuluista ylläpidon ja huollon tehtäväksi, jne..se jää nähtäväksi?

*************

Julkisuuteen tuli, että valtuusto aloitti 11.2.2013 Tampereen uuden kaupunkistrategian työstämisen. Uusi strategia tarvitaan strategiajohtaja Reija Linnamaan mukaan siksi, että Tampere voi asemoida itsensä tulevaisuuden muutoksiin ja muuttuvaan maailmaan.

– Strategiassa tulisi näkyä se, että Tamperetta haastavat niin globaalit talousongelmat kuin kaupungin oman talouden ongelmat. On mietittävä uudelleen, miten hyvinvointiyhteiskuntaa pidetään yllä jatkossa. Huomiota on kiinnitettävä myös siihen, että kaupungin väestörakenne muuttuu ja väestö ikääntyy. Myös valtion lakisääteiset velvoitteet sekä valtion laaja kuntauudistushanke tuovat haasteita.

Uutta kaupunkistrategiaa syvennetään neljässä toimintasuunnitelmassa, joita ovat organisaation toimintakykysuunnitelma, elinvoimasuunnitelma, hyvinvointisuunnitelma sekä kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelma. Toimintasuunnitelmat laaditaan yhteistyössä eri osapuolien kanssa.

Hyvinvointisuunnitelmassa näkökulmana on eri-ikäisten kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen. Hyvinvointisuunnitelmassa linjataan muun muassa perusopetuksen, päivähoidon, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen toimintaa. Elinvoimasuunnitelmassa käsitellään muun muassa elinkeinopolitiikkaa, toisen asteen koulutusta sekä kaupungin vetovoiman vahvistamista. Kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelmassa linjataan muun muassa maankäytön suunnittelua, maapolitiikkaa, liikennettä ja kestävän kaupunkiympäristön kysymyksiä. Organisaation toimintakykysuunnitelmassa käsitellään muun muassa johtamista, taloutta, henkilöstöä, toimintamallia ja tietohallintoa koskevia asioita.

Yllä olevan mukaan, on palvelujen uudelleen järjestelyjä, leikkauksia, maksujen ja tariffien korotuksia. Nyt valtuusto joutuu nostamaan "kissan" pöydälle Tampereen kehittämisasiassa. Mennäänkö kerskainvestointien tahdissa vai järkevällä linjalla? Valtion taloustilanne ei tuo yhtään helpotusta - päin vastoin.

*************

AL 3.1.2013. Tampereen kaupunki on saanut tuomion Työtuomioistuimessa. Tampereen kaupunki on rikkonut työehtosopimusta terveydenhuollon henkilöstön palkkauksessa vuosina 2008–2011. Työtuomioistuimen tuoreen päätöksen mukaan kaupunki jätti palkkauksessa noudattamatta hoitohenkilöstön työn vaativuuden arviointijärjestelmää, johon se oli sitoutunut.

Työtuomioistuimen päätös on ratkaisu Terveys- ja sosiaalialan ammattijärjestön Tehyn ja kaupungin kiistalle, joka alkoi jo vuonna 2008. Taustalla on Tehyn vuonna 2007 käymä työtaistelu, jonka seurauksena hoitohenkilöstön palkkoihin saatiin tuntuvat korotukset. Pääluottamusmiehen mukaan kysymys on useista miljoonista.

Yllättäviä menoeriä tulee vastaan kaupungin taloudenpidossa. Onko näihin varauduttu talousarvioita vahvistettaessa - tuskin.

Miten Tampere on mm. varautunut työntekijöiden kolmen päivän koulutusvapaavaatimukseen? Mitä se tarkoittaa euroissa? Tampereella oli 31.12.2012 14157 työntekijää, keskipalkka sivukuluineen 170,20 €/pv. Kolmen päivän koulutuskorvaus maksaa Tampereella 7,23 milj. euroa.

*************

"Havaittavissa avoimuutta ja läpinäkyvyyttä päätöksenteossa!" Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksessa 10.12.12 käsitellään hallintosäännön muutos. Sinne mukaan on "upotettu" luottamushenkilöiden palkkioiden korotukset. Ts. kun vahvistetaan hallintosäännön muutos, samalla hyväksytään palkkioiden korotukset. Kätevää, yhdellä käsittelyllä hoidetaan tämäkin homma kotiin, eikä korotuksia ei tarvitse julkisesti käsitellä.

29 §. Kaupungin toimielinten kokouksista suoritetaan seuraavat kokouspalkkiot:

1) valtuusto ja sen valiokunnat sekä kaupunginhallitus ja sen jaostot 180 euroa
2) lauta- ja johtokunnat, lautakunnat ja niiden jaostot sekä toimikunnat 150 euroa
3) johtokunnat ja toimikunnat 130 euroa.

30 §. Vuosipalkkiot Valtuuston puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajille, kaupunginhallituksen varapuheenjohtajille ja jäsenille sekä alla mainittujen muiden toimielinten puheenjohtajille ja jäsenille maksetaan kokouspalkkion lisäksi kokousten ulkopuolella suoritetuista tehtävistä seuraavan suuruiset vuosipalkkiot:

1) valtuuston puheenjohtaja 6000 euroa
2) valtuuston I varapuheenjohtaja 2000 euroa
3) valtuuston II varapuheenjohtaja 2000 euroa
4) kaupunginhallituksen I varapuheenjohtaja 2000 euroa
5) kaupunginhallituksen II varapuheenjohtaja 2000 euroa
6) kaupunginhallituksen henkilöstöjaoston puheenjohtaja 2000 euroa
7) kaupunginhallituksen muu jäsen 1800 euroa
8) kaupunginhallituksen jaoston muu jäsen 1800 euroa
9) tarkastuslautakunnan puheenjohtaja 2000 euroa
10) lautakunnan jaoston puheenjohtaja 2000 euroa
11) johtokunnan puheenjohtaja 2000 euroa

Sehän selvää, että tehdystä työstä on oikeus saada korvaus. Toinen asia on se, että onko palkkioiden korotusten ajankohta oikea, kun otetaan huomioon Tampereen taloustilanne. Ei anna oikein hyvää kuvaa, kun palveluista ja hankinnoista etsitään säästöjä, mutta luottamushenkilöiden palkkioihin ja tunnelin suunnitteluun riittää varoja.

Kuten arvata saattoi, päätös syntyi valtuuston kokouksessa 10.12.2012 syntyi äänestyksen tuloksena. Valtuustossa oli yllättävän paljon valtuutettuja, joilla ei ollut asiasta mitään mieltä, eli äänestivät tyhjää!!?? Kyllä pitäisi olla sen verran selkärankaa, että voi ilmaista kantansa. Nyt luottamushenkilöt voivat nostaa korotettuja palkkioita hyvällä omallatunnolla, koska äänetyksessä äänestin tyhjää, en kannattanut mutta en myöskään vastustanut. Korotusta vastustivat perussuomalaiset, Jari Heinonen, SKP ja Emilia Olkkonen, vihr.

Kerrotaan kansalle mitä pieneltä vaikuttava kokouspalkkioiden korotus merkitsee. 5 tunnin kokous maksoi tänä vuonna (2012) kokouspalkkioina 13992 €. Ensi vuonna samanlainen kokous maksaa 5088 € enemmän, eli 19080 €.

Jos pituudeltaan vastaavia valtuuston kokouksia pidetään ensi vuonna 12 kpl, niin pelkästään nyt päätetyt korotukset tekevät 61056 €/vuosi. Tällä summalla voitaisiin maksaa lähes kahden työtä tekevän henkilön palkka. Kuitenkin kaupunkilaiset odottavat päättäjiltä järkeviä päätöksiä.

Tähän sopii erinomaisesti katsaus kunnanjohtajien palkkatasoon. Tampereen pormestari pärjäsi palkkakisassa hyvin, eli oli tasavallan kunnanjohtajista parhaimmin palkattu. Palkka ylitti jopa New Yorkin kaupungin johtajan palkan. On todettava, että näiden kahden kaupungin johtamisessa on melkoinen ero. Tätä taustaa vasten, Tampereen pormestarin palkka on työhön ja vastuuseen nähden kohtuuttoman korkea. Mutta ahneudella ei liene mitään rajaa. No, olihan Niäminen valmis alentamaan juuri 16000 € nostettua palkkaansa jopa 5 %.

*************

Uponneiden kustannusten harha

"Uutta rahaa vanhan perään", näin kirjoitti Kari Huoviala AL 29.11.12. Vaikka kirjoituksessa tuodaan esiin Kreikan ja muiden valtioiden tukemisen problematiikkaa, niin vastaavanlainen tilanne on lähempänäkin.

Meillä täällä Tampereella on oma uponneiden kustannusten harha - Rantatien tunneli, katuratikka ja Keskusareena. Aiemmin tehtyjä vääriä ratkaisuja suojellaan tekemällä uusia vääriä ratkaisuja. Sitä perustellaan sillä, että "kun siihen on jo laitettu niin paljon rahaa, pitää vielä laittaa lisää rahaa". Siksi sen vakuutetaan olevan rationaalista ja johdonmukaista toimintaa – ellei peräti ainoaa mahdollista. Pitää olla uskallusta viheltää peli poikki, ja keskeyttää kyseenalainen hanke.

*************

AL 3.11.12. "Hurja kaksinumeroinen palkkionkorotus tulossa Tampereen valtuutetuille" näin uutisoi aviisi. Ennen vaaleja asia vedettiin pois kaupunginhallituksen kokouksen esityslistalta, mutta nyt se on tulossa päätettäväksi. Korotus sopii huonosti kokonaisuuteen, kun muulta kaupungin menoissa pyritään säästämään. Ei hyvä.

*************

Jaaha, nyt ilmoitetaan vuoden 2013 alussa voimaan tulevista bussilippujen hinnan 2-3 %:n korotuksista. Perusteluna nostolle mm. tuleva ALV-veron korotus.

*************

Alijäämäinen talousarvio

AL 31.10.12. Pormestari ihmettelee vuoden 2013 talousarvioehdotusta esitellessään- ”Mihin lisääntyvä liikenne sitten menee?” Pakko vastata - käyttää olemassa olevia liikenneväyliä. Vähin mitä voidaan odottaa, että rampit ja liittymät laitetaan kuntoon sekä valot säädetään toimimaan siten, että ne mahdollistavat joustavan liikenteen. Menneinä aikoina mm. valoilla on keinotekoisesti ja tarkoitushakuisesti aiheutettu ruuhkia, että pystyttäisiin perustelemaan tunnelin tarpeellisuutta.

Talousarvio on jo lähtötilanteessa 14,6 milj.euroa alijäämäinen. Miten alijäämän paikkaamiseen on varauduttu? Ei mitenkää, päinvastoin. Hnkilökunnan määrä lisääntyy vuonna 494 henkilöllä. Joista konsernihallinto on saamassa 32 henkilöä.

Kun palveluista ei voi enää tinkiä eikä veroja korottaa, on toiminnan järkeistäminen ja henkilöstömenot ainoa säästökohde. Eläkkeelle ja muuten poislähtevien tilalle ei palkata uutta henkilöä, työpaikkojen täytölle heti täyttökielto ja töiden uudelleen jako. Herroja ja herrojen asemassa olevia on jo liikaa.

Rantatunnelin tarpeellisuuden perustelut näyttävän muuttuvan aina tilanteen mukaan. Nyt on taas vuorossa liikenne. Tunneliin viittaavat tekstit on syytä poistaa talousarviosta, koska rahaa moiseen EI ole.

Laskuharjoitus. Laskutehtävä kaikille Rantatien tunnelista kiinnostuneille. Espoossa Kehä I:n Mestaritunneli, pituudeltaan n. 520 m, maksoi n. 87 milj.€ ilman vesistön alituksia, niin kuinka paljon tulee Rantatien tunneli, pituudeltaan 2300 m, maksamaan, ottaen huomioon haastavammat rakennusolosuhteet?

"Toimintaympäristön muutokset
Ydinprosessin investointitasoa on talousarviossa leikattu merkittävästi. Lisäksi Rantaväylän tunnelin kehitysvaiheen kustannukset on puristettu supistuneeseen talousarvioon. Tämä on johtanut merkittäviin leikkauksiin kaikissa investoinneissa. Tämä investointitaso ei ole kaupungin kehittämisen kannalta pidemmällä tähtäimellä
kestävä, koska se tulee sekä jarruttamaan maankäytön kehittämistä ja sitä kautta kaupungin kasvua ja tulojen muodostumista että kasvattaa nykyisen infrastruktuurin korjausvelkaa." Tampereen kaupungin talousarvio 2013, sivu 110.

 

*************

Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 22.10.12 alijäämäisen välitilinpäätöksen, jonka mukaan Tampereen kaupungin tulos oli elokuun lopussa miinuksella 18,6 miljoonaa euroa.

Tilinpäätösennusteen mukaan koko tilikauden tuloksen arvioidaan muodostuvan 26,2 miljoonaa euroa alijäämäiseksi.

Tampereen kaupungin nettomenojen ennustetaan kasvavan 5,2 prosenttia edellisvuodesta, kun verorahoituksen kasvuksi arvioidaan 3,7 prosenttia. Kaupungin lainakanta on ennusteen mukaan vuoden lopussa 336,1 miljoonaa euroa eli 1 548 euroa asukasta kohden.

Kesällä tehdyn talouden tasapainottamisohjelman säästötavoitteet uhkaavat jäädä saavuttamatta. Merkittävämmät poikkeamat ovat terveyden ja toimintakyvyn palveluissa.

Tampereen väkiluku kasvaa viime vuotta nopeammin, samoin väkiluku koko kaupunkiseudulla. Tamperelaisia on nyt lähes 217 000.

*************

Tiedossa on "Itkua ja hammasten kiristystä". Näin uutisoi AL 8.10.12. Tästä minä olen kirjoittanut jo ajat sitten. Kaikkien tuotteiden ja palvelujen hinnat nousevat ALV:n noustessa prosenttiyksiköllä. Jo ruuan kallistuminen tekee tiukkaa osalle kotitalouksista. Miten uutinen istuu Tampereen suunnittelemiin kerskainvestointeihin, kun tähän vielä lisätään YT-neuvotteluiden kautta sanotut irtisanomiset ja lomautukset? Huonosti, tosihuonosti!

ÄÄNESTÄJÄ, HALUATKO VAIKUTTAA SIIHEN , ETTÄ KUMPIA VIEDÄÄN ETEENPÄIN, PERUS- JA LÄHIPALVELUJEN SÄILYTTÄMISTÄ EDES JOLLAIN LAILLA VAI VAROJEN SIIRTÄMISTÄ KERSKAINVESTOINTEIHIN! Pitäisi löytyä rahaa sellaisiin hankkeisiin, jotka eivät ole tarpeellisia perustamperelaisten kannalta. Täältä näet, miten valtuustoryhmät kokonaisuudessaan ovat päättäneet viimeisessä tunnelia koskevassa äänestyksessä.

*************

Säästöjä, säästöjä, kirjaan tähän säästöistä kertovia otsikoita.

Al 16.10.12. Vievätko säästöt 1000 lukiokurssia Tampereelta? rahapula uhkaa suurentaa lukioiden ryhmäkokoja. Ennakkotietojen mukaan Tampere myös vähentänee määräaikaisia ja tuntiopettajia. Että silleen.

__________

AL 12.10.12. Kun Tampereen talous sakkaa, tehdään mitä ihmeellisempiä päätöksiä. Rahoja pitää raapia jokapuolelta, että tunnelin rahoitus voidaan turvata. Vanhuksilta sitä on helpointa ottaa. Esimerkkinä päivä- ja palvelukeskusten ja korttelikerhojen kesäsulut,vanhusten korttelikerho Venlan tupa, lakkautetaan ja vanhukset pakotetaan siirtymään toiseen paikkaan.

Ikäihmisten palvelujen lautakunta päätti kokouksessaan 26.9.2012 mm. Venlan tuvan lakkauttamisesta yksimielisesti, Irja Tulonen (kok), Leena Arkia (kok), Mirja Nyman (sit), Säde Johanna Westerlund (kd), Petri Siuro (vihr),Riitta Ollila (sd), Kari Niemelä (sd), Anne Liimola (sd) ja Ilkka Järvelä (vas). Päivä- ja palvelukeskusten ja korttelikerhojen kesäsuluista päätettiin äänin 5-4.

*************

Valtuutettu Riitta Koskinen puolustaa AL 5.10.12 mielipidesivulla mm. julkisia terveys- ja sosiaalipalveluja vastaamalla kovin sanoin Vesa Suonion Tampereen palveluja ja investointeja koskevaan kirjoitukseen (AL 4.10). Suonion kirjoitus oli asiallinen ja aiheellinen. Ihmetellä pitää Koskisen ylireaktiota, kun hän kirjoittaa "kovin paljon suurempia valheita ei Aamulehti ole pitkään aikaan painanutkaan".

Palvelujen tarpeesta olen Koskisen kanssa samaa mieltä, että palveluja on tarjolla kohtuullisesti mutta parantamisen varaakin on.

Sitten Koskinen "ampuu" omaan jalkaansa. "Jos poliitikot eivät nosta kunnan järjestämisvastuulla olevia palveluja ykköseksi, voidaan sanoa, etteivät he välitä kuntalaisista ja heidän mielipiteistään tuon taivaallista. Palvelut noussevat nyt ykkösasiaksi kuntavaaleissa." Kokoomus on aikaisemmissa vaaleissa esiintynyt "korvilla, herkillä - kuuntelevilla korvilla". Onko nyt korvissa vaikkua vai muu tukos, kun kaupunkilaisten ääntä ei kuunnella? Kaupunkilaisista n.70-80 % vastustaa tunnelin rakentamista nimenomaan sen vuoksi, että palvelujen saatavuus turvattaisiin jatkossakin.

"Palveluihin tarvittavat rahat eivät kasva puussa ja jos siemenperunat syödään, ei uutta satoa ole saatavissa." Näin on. Tampereen talouden siemenperunat on syöty jo silloin, kun ns. hyvien vuosien ylijäämillä ei varauduttu tulossa olevaan laskukauteen. Kukaaan ei ole vaatinut, että kaikki rahat on pistettävä palveluihin. Niitä pitää laittaa myös järkeviin, kaupunkilaisia palveleviin investointeihin.

Kun Koskinen viittaa Laakkosen kirjoitukseen tunnelin investoinnista ja sen tuomista n. 800 milj. € hyödyistä. Missään ei ole sanottu, etteikö muilla investointivaihtoehdoilla olisi parempi panos/tuotossuhde. Nyt on vain hirttäydytty, syystä tai toisesta, tunneliin kiinni.

"Kaupungin osuus kustannuksista on kohtuullisen vähäinen verrattuna siihen, mitä sillä saavutetaan." Samaa voi sanoa kaikista muistakin aikoinaan esillä olleista vaihtoehdoista. Maanpäällisen vaihtoehdon toteuttaminen tarjoaa paikallisille työtä, todennäköisesti enemmän kuin tunnelityömaa. Tienpäälle tai muualle tehtävät rakennukset tarjoavat työtä ja sitä kautta verotuloja. Rakentaja saa rahansa sekä taustavaikuttajat asuntonsa. Mahdollisesti vielä jää varoja toteuttaa muitakin investointeja. Tunneli vie valtion tierahoituksen muualta Pirkanmaalta pois useaksi vuodeksi. Nyt on oivat kelit käydä tutustumassa Näsijärven rantabulevardiin, jolla myös tunnelia perustellaan.

Tampereen kaupungin kehitys, imago ja eikä puoleensavetävyys eivät ole tunnelista kiinni, siihen vaikuttavat ihan muut tekijät.

Onko talous kuralla vai ei?

Samana päivänä Tampere julkisti välitilinpäätöksen 1-8/12. Se osoittaa tältä ajalta 18,6 milj. € alijäämää. Koko vuoden alijäämäksi ennustetaan 26,2 milj. €. Ensivuodeksi ennustetaan n. 30 milj. € alijäämää. On siinä yhteensovittamista palvelujen turvaamisen ja kerskainvestointien kesken. Mahdoton tehtävä.

Kovasti on viljelty termejä käyttömenot ja investointimenot ja niiden ero. Ongelma vain on siinä, että veroprosentissa millä veroja kerätään ei ole merkintää siitä, mikä osuus on palveluihin, mikä investointeihin, mikä koulutukseen, jne.. vaan verotulot menevät kaikki samaan pottiin jonka jakamisesta valtuusto päättää.

*************

 

Nyt on syytä huolestua! Tampereen taloussuunnittelupäällikkö Jukka Männikkö kirjoitti 23.9.12 AL lukijalta sivulla otsikolla "Ministeri jätti kertomatta tärkeän asian". Kirjoituksessaan Männikkö viittaa tämän vuoden hyvinvointipalvelujen leikkaukseen 631 miljoonaa €. leikkaus on vuodesta 2015 alkaen vuosittain 1.1 miljardia €, joka on 210 €/suomen kansalainen. Männikkö moittii ministeri Urpilaista leikkausten salailusta.

Lieneekö hallituspuolueiden jäsenten välinen kiistely taloudenhoidosta siirtynyt jo paikallistasolle? Nyt on todella syytä huolestua mihin ollaan menossa. Valtion toimenpiteillä vaikutetaan vahvasti myös Tampereen talouteen. Nyt pitää ottaa järki käteen ja miettiä kerska- ja megainvestointien järkevyyttä.

Talouskurjuus näkyy jo ehdokkaita varten avatussa Tampereen kaupungin vaalikoneessakin. Siellä ei ole sanallakaan mainittu rantatien tunnelia eikä mahdollisuutta ottaa siihen kantaa.EI sen tarpeellisuuteen, ei kustannuksiin eikä siihen miten se heijastuu muuhun kaupungin talouteen. Keiden toimesta vaalikoneesta nämä kysymykset ovat jätetty pois? Päättäjien, voi vain arvailla ketkä ovat sen takana. Muutenkin kaupungin vaalikone on hyvin yksipuolinen ja tarkoitushakuinen. Sieltä puuttuu kokonaan mahdollisuus vapaaseen kerrontaan ja mielipiteeseen. Kannattaako siihen nykyistä menoa vastustavien ehdokkaiden edes vastata, koska he eivät voi perustella näkemystään?

*************

Aamulehdessä, 8.9.2012 revitetään, "Tunnelin rahoitus uhkaa heikentää katuvalaistusta". Jo alkaa Tampereen taloudellinen tilanne paljastua koko karmeudessaan. Että oikein pitää kaapia tunnelin suunnitteluun rahoja jo katuvalaistusta poistamalla! Rantaväylän suunnitteluun tarvitaan ensi vuonna 6,5 milj. euroa. Rahat etsitään mistä vaan, katuvalaistuksesta, Vuolteentorin kunnostusrahoista, puistojen ja katujen kunnostuksesta, jne.. Lisätään listaan, palveluista, olemassa olevista eduista, nostetaan hintoja, mm. bussiliput.

Budjetintekijöille tiedoksi. Hylätkää koko tunnelivouhotus. Silloin äänestäjät silloin kiittäisivät teitä. Tarjolla oli ja on parempia vaihtoehtoja tunnelin tilalle.

Paras kunsultti hankkeelle on raha ja kaupungin talous. Onko se niin vaikea myöntää, ettei tunneliin ole varoja. Kaupunki on toistuvasti tehnyt tappiollisia tilinpäätöksiä lyhytjänteisen ja näköalattoman talouspolitiikan seurauksena. Valtiolta luvasssa oleva raha on edelleenkin veronmaksajilta ja velaksi otettua rahaa. Onko senkään saanti juuri nyt varmaa, kun valtio ensivuonnakin ottaa lisää velkaa 7 miljardia euroa.

*************

Yhdyskuntalautakunnan talousarvioesitys tuo leikkauksia palvelutasoon ja investointeihin

Yhdyskuntalautakunta käsittelee kokouksessaan ensi tiistaina 11. syyskuuta 2012 vuoden 2013 talousarvioesitystä. Menojen kasvua hillitään palvelutasojen maltillisilla leikkauksilla. Investointitaso laskee myös merkittävästi.

Palvelutilauksen menot ja tulot kasvavat noin 2,6 miljoonaa euroa. Menot kasvavat ylläpidettävien alueiden ja palveluiden laajentumisen sekä tuotantokustannusten nousun vuoksi.

Kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessin talousarvio perustuu kaupunginhallituksen kehyspäätökseen. Taloudellisen tilanteen korjaamiseksi kaupunginhallitus on käynnistänyt talouden säästöohjelman, jota jatketaan myös ensi vuoden talousarvion valmistelussa.

Edellisinä vuosina rakentamisessa ja ylläpidossa nousseiden hintojen tuomaan kustannuspaineeseen on pystytty vastaamaan sekä avaamalla kilpailua että tehostamalla oman tuotannon toimintaa. Nämä mahdollisuudet alkavat olla loppuun käytettyjä. Tulojen lisääntyminen toteutuu osittain palvelujen kysynnän kasvun seurauksena, mutta se edellyttää myös palveluhintojen tarkistuksia.

Taantuman arvellaan pudottavan maksujen ja taksojen tuomia tuloja. Kaupungin taksoja ja maksuja tulee tarkistaa niiden palvelujen osalta, joissa kustannukset ovat kohonneet.

Kustannusten nousun, tulojen epävarmuuden ja ylläpidossa myös uusien alueiden käyttöönoton seurauksena edessä on väistämättä jonkinasteinen palveluiden supistaminen. Säästöjä kohdistetaan ainakin katupäällysteiden uusimiseen, rakenteelliseen kunnossapitoon, katujen ja puistojen kalusteisiin sekä ulkovalaistukseen.

Kaupunkiympäristön kehittämisen investointien kokonaissumma on noin 48,2 miljoonaa euroa. Ydinprosessin investointitasoa on talousarviossa leikattu merkittävästi. Investointien taso laskee -18% verrattuna vuoden 2012 talousarvion investointien tasoon. Lisäksi Rantaväylän tunnelin kehitysvaiheen kustannukset on puristettu supistuneeseen talousarvioon. Tämä on johtanut merkittäviin leikkauksiin kaikissa investoinneissa.

Kysymys päättäjille. Rantaväylän tunneli, rantaväylän tunneli; tämäkö on se kaupungin talouden ja asukkaiden hyvinvoinnin eteen autuaaksi tekevä voima? Tamperelaisille on tiedossa itkua ja hammasten kiristystä.

*************

Tampereen vuoden 2013 budjettia valmistellaan näinä päivinä takahuoneissa. Voi olla, että tuskanhikeä pukkaa valmistelijoiden otsalle, kun he näkevät etteivät rahat riitä edes kunnan perustoimintojen turvaamiseen saati sitten kerskainvestointien rahoittamiseen.

AL 5.9.12 kerrotaan, että taloudessa on väärä suunta: Bruttokansantuote, vienti ja yksityinen kulutus ovat pienentyneet.

Miten päättäjät ottavat tämän huomioon, kun nykyinen valtuusto päättää vielä ensivuoden budjetista? Ts. samat henkilöt, jotka päättivät rantatien tunnelin rakentamisesta (tunnelin kannattajat löytyvät täältä). Pitäisi löytyä rohkeutta ottaa tässä taloustilanteessa tunneliasia uuteen käsittelyyn.

*************

Tampereen kaupungin hallitus julkaisi 3.9.12 talousraportin ajalta tammi-heinäkuu 2012. Karua luettavaa.

Tulopuolella kunnallisveron tuotto on ollut lähes samalla tasolla kuin viime vuonna. Kiinteistöveron tuotto oli 17,6 % enemmän, johtuen veron korotuksesta. Yhteisöveron tuotto romahti 21,9 %. Kaupungin lainojen odotetaan kasvavan 13 milj. euroa (4 %).

Kaupungin tulos oli tilinpäätösennusteen mukaan - 29,2 milj.€ alijäämäinen ja 9,2 milj.€ vuosisuunnitelmaa heikompi.

Olen peräänkuuluttanut taloudenhoidon pitkäjänteisyyttä ja varautumista huonoihin aikoihin. Mutta kun ei niin ei. Kun näköalattomuus vaivaa eikä oikeissa asioissa visioida tulevaisuuteen, niin lopputulos on tiedossa, itkua ja hammasten kiristystä.

Aina huudetaan vaihtoehtoja harjoitetulle politiikalle, tässä tulee muutama ehdotus tulevaan budjettiin;

1. Rantatientien tunnelin rakentamisesta luovutaan. Vetoaminen valtion rahaan on turhaa, samaa veronmaksajien ja velaksi otettua rahaa. Paikkakuntalaisten työllistymisestä ei ole takeita eikä sitä kautta saatavista verotuloista.

2. Perataan hallinnon rakenteita; apulaispormestareiden ja ylempien virkamiesten määrä puolitetaan. Poliittiset suojatyöpaikat lakkautetaan. Pormestarille ja ylemmille virkamiehille palkkakatto.

3. Ratikkahanke siirretään tulevaisuuteen, n. 15-20 vuoden päähän.

4. Konsulttipalvelujen ostot lopetetaan. Kaupungilla on kuukausipalkalla toimivia suunnittelijoita ja muuta ao henkilökuntaa, käytetään niitä. AL kirjoittaa 12.3.14 aiheesta.

5. Tarpeettomat ja 0-tulosta tekevät hankkeet lopetetaan eikä uusia laiteta käyntiin

6. Tilaaja-tuottajaorganisaatio perataan ja laitetaan toimivaksi. Tiltu on ollut selvityksen alla v. 2014. Väliraportti kertoo, että toimintamalli on tuonut ongelmia johtamiseen. Apulaispormestarien rooli on epäsdelvä. Tuotannon johtokunnat nähdään tarpeettomiksi.

7. Ns. namurahoista luovutaan.

8. Suositaan hankinnoissa paikallisia yrittäjiä, myös pieniä.

9. Maksuihin ja tariffeihin vain inflaatiota vastaavat korotukset.

Käytetään Rantatientien tunnelin rakentamisen suunnitteluun varatut rahat ja rakentamiseen varattavat rahat mm. kaupungin infran kunnostamiseen. Huonokuntoisia ja homeisia rakennuksia kaupungilla riittää, huonokuntoisia kadut ja tiet kaipaavat kunnostusta, jne.. Tätä samaa rahaa voi käyttää perus- ja lähipalvelujen turvaamiseen.

Nyt voin kysyä päättäjiltä, että olisiko silloin aikanaan sivuun laitetuista ylijäämävaroista nyt apua? Ylijäämät laitettiin moneen menoautomaattiin (turhaankin) ja joita maksellaan nyt. En viitsi erikseen nimetä niitä päättäjiä, jotka kopeasti silloin tyrmäsivät ehdotukseni.

************

No, jopas jotakin. Kokoomuksen kaupunginvaltuutettu, erikoislääkäri Antti Hervonen esittää AL 2.8.2012 kovia toimia juoppojen poistamiseksi Tampereen keskustan katukuvasta.

Jos saman lausunnon olisi antanut joku perusuomalainen, niin media, kansanedustajat ja suvaitsevaisto olisivat jo vetäneen esiin natsikortin, syyttäneet kiihottamisesta kansanosaa kohtaan, vihapuheista sekä rasismista. Mutta kun esittäjä on kokoomuslainen vaikuttaja, ollaan hyvin hiljaa. Voi tätä kaksinaismoralismin määrää!

Ongelma ei poistu "kesäsiirtoloita" perustamalla. Niin, "miksi jeppe juo"? Ei ole löytynyt vastausta. Yksi on ainakin varmaa, alkoholi- ja päihdeongelmien hoitaminen vaatii rahaa. Mistä Tampere ottaa kun joka paikasta etsitään säästöjä. Mutta johtajille rahaa riittää.

Johtajien palkat ovat eri juttu. Henkilöstöltä edellytetään osallistumista säästötalkoisiin, mutta eräs ryhmä saakin palkan korotuksen.

Tampereen kaupungin eläkkeelle jäänyt hallinto- ja henkilöstöryhmän johtaja Pekka Palola antoi viime töikseen korotukset 11 johtajalle. Korotuksen saaneiden joukossa on tilaajapäälliköitä, pelastusjohtaja ja avopalvelujen johtaja.

Korotukset ovat suuruudeltaan yleisimmin noin 180 euroa, ja esimerkiksi korotusten saaneiden tilaajapäälliköiden palkka on ensi vuoden alusta 6 300 euroa. Sen päälle tulevat normaalit yleiskorotukset.

Palola perustelee päätöstä sillä, että palkat ovat jälkeenjääneitä ja johtajien työmäärä on lisääntynyt. Esimerkiksi säästöohjelman valmistelu ja toteutus teettävät lisätyötä, samoin Oriveden liittyminen terveydenhuoltopalveluihin. Ehkäpä työmäärä on lisääntynyt enemmän konsulttipalveluja etsimällä omaa tyätä helpottamaan.

Kestämätön perustelu palkankorotuksille. Eihän Palola eikä kukaan muukaan usko johtajien työmäärän lisääntymiseen. Suorittavassa portaassa työmäärä on lisääntynyt. Kuinka paljon johtoportaassa onkaan näitä tyhjäkäyntijohtajia?

Näin talousruletti pyörii; säästöihin osallistuu suurin osa kaupungin työntekijöistä, pieni osa kaupungin eliitistä saa palkankorotuksen, veronmaksajien menot lisääntyvät, kerskainvestoinnit vaativat entistä enemmän varoja, palveluja karsitaan kovalla kädellä...

*******

Allaoleva aihe Mitä käsien pesua kirvoitti useita vastauskirjoituksia Aamulehden mielipidepalstalle. Osui ja upposi. Vastaajina olivat pääasiassa kokoomuksen edustajat. Kävikö niin, että "se koira älähtää johon kalikka kalahtaa"? Valtuutettu Airaksinen ja apulaispormestari Kostiainen perustelivat "yht`äkkiä" syntyneitä säästötarpeita. Niin tai näin, lillukanvarsissa pyöritään. Heidän mukaansa tunnelin rakentamisella pelastetaan kaupungin talous ja turvataan asukkaiden palvelut ja hyvinvointi!? Valitettavasti se ei mene näin. Kumpikaan ei ottanut kantaa pitkäjänteiseen taloudenhoitoon ja siihen, että mihin takavuosien ylijäämät ovat hukatut.

Kirjoituksissa henki samanlainen näkemys kuin epäonnistuneen projektin hoidossa. Alkaa vimmattu syyllisten etsintä ja syyttömien rankaisu.

Arvi Savela kiteytti asian tunnelin rakentamisesta juuri niin kuin se on.

Kovasti päättäjät vetoavat sopimusten sitovuuteen. Onhan Tampere livennyt ennenkin sovitusta, ettei se ole uutta auringon alla. Muistellaanpa liittymissopimusta Aitolahden kunnan kanssa ja Kiikkistensalmeen rakennettavaa siltaa.

*******

Tampereen kaupungin hallituksen jäsenet, Vesa Eskola (vihr) ja Ilkka Sasi (kok) kirjoittivat AL mielipidepalstalle 2.7.2012, että Tampereen säästöt ovat välttämättömiä. Kyllä ovat, harjoitetun talouspolitiikan seurauksena. Vastasin kirjoitukseen 3.7., joka julkaistiin 8.7.12. Samassa lehdessä Jorma Pokkinen krinikassaan kirjoitti, että Tampere Elää kuin Kreikka." Hyvä, hyvä, lopultakin aletaan puhua asiaa. Samanhenkinen kirjoitus kuin minultakin!

Mitä käsien pesua! Muistutan, ketkä Tampereella ovat päättäneet harjoitetusta talouspolitiikasta tällä ja edellisellä vaalikaudella, XL-ryhmä, pääpäsmäreinä kokoomus ja vihreät.

Kirjoitukseni AL 8.7.12 VARSINAISTA KÄSIEN PESUA

Tampereen kh jäsenet Vesa Eskola (vihr) ja Ilkka Sasi (kok) kirjoittavat AL 2.7.12 mielipidepalstalla, että Tampereen säästöt ovat välttämättömiä, "mm. keskusareenan tai rantaväylän tunnelin kustannukset eivät ole syynä nyt tehdyille säästöille". Lisäksi he kirjoittavat, että "erikoissairaanhoidon menojen kasvu ja verotulojen arvioitua pienempi kertymä ovat keskeisiä syitä korjausliikkeelle". He ovat oikeassa - osittain. Tosiasiassa he myöntävät, että valtuustot, nykyinen ja edellinen ovat epäonnistuneet kaupungin talouden hoidossa. Syynä tähän on lyhytjänteinen ja näköalaton talouspolitiikka. Ei osattu katsoa tulevaisuuteen ja valmistautua siihen.

Tampereen taloudessa on mennyt joskus hyvinkin, on jäänyt ylijäämiä ja pärjätty pienemmällä veroprosentilla. Kaupungin tilinpäätös oli vuosina 1997-2000 ylijäämäinen: 1997 noin 14,6 milj. euroa, 1998 noin 39 milj. euroa, 1999 noin 23,7 milj. euroa ja 2000 noin 27,9 milj. euroa, yhteensä 105,1 milj. euroa.

Kirjoitin AL jo 2.3.2002 ylijäämien aiheuttamista "ongelmista" ja tein samalla julkisen ehdotuksen ja kysymyksen ylijäämien rahastoinnista tasaamaan mm. laskukauden aiheuttamia veronkorotuspaineita. Eikä olisi vaatinut kummoistakaan laskutaitoa, jos ylijäämistä olisi rahastoitu em. aikoina vaikkapa 25 %:a eli n. 50 miljoonaa euroa tai 50 %:a eli n. 100 miljoonaa euroa. Nyt olisivat rahastot tarpeen. Miksi esitykseni ei iskenyt silloin "kipinää"? Siitähän ei poliittinen päättäjä voinut kerätä poliittisia irtopisteitä kun esityksen teki joku hallintoalamainen. Näyttää kuitenkin, että alamainen tiedosti jo silloin sen, jonka olisi pitänyt päättäjienkin ymmärtää, että laskukausi tulee ja syvä.

Perusteluina sille, ettei ylijäämiä rahastoitu, esitettiin, että kaupunkia pitää kehittää. No, nyt sitä kaupunkia on kehitetty oikein olan takaa; talous on kuralla, velkamäärä on rajussa kasvussa, työpaikat ovat vähentyneet, säästöjä haetaan kunnan perustoimintoja karsimalla, varoja on suunnattu kerskainvestointien suunnitteluun ja muihin ei tarpeellisiin hankkeisiin, esimerkkinä vaikka eTampere-hanke. Tämän kehittämisen seurauksena on suuri joukko varakkaita veronmaksajia siirtynyt naapurikuntiin.

Tulevan valtuuston tärkein tehtävä on hoitaa Tampereen talous kuntoon. Siihen kuuluvat kerskainvestointien ottaminen uuteen käsittelyyn ja niiden rakentamisen peruminen. Talouden hoidon pitää olla pitkäjänteistä, menot on suunniteltava tulojen mukaan. Tämä sääntö pätee niin kaupungin taloudessa kuin yksityiselämässäkin. Tarvitaan pysyviä työpaikkoja ja verotuloja. Laskutaito on kova sana valtuustossakin.

Vielä Eskolalle ja Sahille. Kyllä tunneli vaikuttaa omalta osaltaan säästöihin. Kaikki ne rahat, mitkä ovat maksettu ja sidottu konsultteja varten, ne ovat poissa muusta kaupungin rahoituksesta. Se siitä XL:n harjoittamasta vastuullisesta taloudenpidosta. Varsinaista käsien pesua epäonnistuneen taloudenhoidon johdosta.
Ei tarvitse vastata, selityksenne eivät ole uskottavia.

Ossi Aho

*******

"Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 18.6.2012 kaupunginhallituksen esittämän säästöohjelman sekä talousarvioon esitetyt muutokset viiden tunnin keskustelun jälkeen äänin 39 - 27.

Ohjelma edellyttää yhteensä 20,3 miljoonan euron säästöjä, mikä tarkoittaa keskimäärin noin kahden prosentin säästöjä ulkoisiin nettomenoihin. Lisäksi säästöohjelman toteuttaminen edellyttää kaikilta kaupungin yksiköiltä paitsi ulkoisten toimintamenojen vähentämistä myös ulkoisten toimintatulojen lisäämistä sekä investointien vähentämistä."

Lukijalle tiedoksi, investointien vähentäminen ei koske tunnelia, vaan teiden ja katujen kunnostusta, koulujen ja muiden rakennusten korjaamista, jne.. Näin asiat ovat laitettu tärkeysjärjestykseen nykyisten päättäjien toimesta. Kunnan perustoiminnoista säästetään mutta kerskainvestoinnit saavat jatkoa.

Nyt jo kylillä puhutaan kaupungin talouden 70 miljoonan euron alijäämästä! On helppo ennustaa, Tampereella on edessä Kreikan ja Espanjan tie, kuin myös koko Suomella. Toivottavasti olen väärässä, aika sen näyttää.

*******

AL 29.5.12. "Pahalta näyttää: Tampereen talous miljoonia miinuksella".Lasketaanpa hieman. Kun tulevina vuosina lähdetään tasoittamaan alijäämiä ja niihin lisätään tunneli- ym. kesrkainvestointien kustannukset, niin niistä ei selvitä tukkaa eikä olkapäitä heilauttamalla. Hoito vaatii verojen -, tariffien - palvelumaksujen korotuksia sekä ankarilla kädellä tehtyjä palvelujen leikkaamisia. Tampereen elinvoima turvataan uudistuvalla elinkeinopolitiikalla ei kerskainvestoineilla.

AL 28.4.2012. Etusivulla "Tampere raapii säästöjä kasaan sijaisia karsimalla" ja sisäsivulla "menoylityksiin turha toivoa lisää rahaa". Että silleen, ja pitäisi kerskainvestointeja vielä rahoittaa.

Säästölistalla ovat terveyspalvelut, ikäihmisten palvelut sekä lapset ja nuoret. Lista ei yllätä. Leikataan sieltä, mistä saadaan vähiten vastusta. Viimeisenä vilautellaan henkilökunnan lomautuksia. Tämä on vaalivuodesta johtuen kelvoton ajatus, koska siitä päättävät löytävät sen edestään syksyn vaalissa.

Onko Tampereen talousjohdon ja päättäjien mahdotonta ottaa lusikkaa kauniiseen käteen ja miettiä asioiden laittamista tärkeysjärjestykseen. Unohdetaan kerskainvestoinnit, ensimmäisenä tunnelihanke, sekä muut hölmöilyt.

Kun EU:n tukipaketit laukeavat, tulevat ne vetämään varoja Suomesta ja niiden vaikutus heijastuu myös Tampereelle. Tämä nähdään jo nyt, vaikka vasta ollaan taattu lainoja ja muita sitoumuksia.

*******

16.4.2012 Nyt ei mene Tampereella talousasiat oikein putkeen. TAVASE-hankkeesta (tekopohjavesihanke) ovat irtoamassa Valkeakoski, Kangasala ja joku muukin. Ovatkohan nämä huomanneet, että Tampere on persaukinen, jonka kelkasta pitää hypätä hyvissä ajoin pois! Ettei vain tämäkin hanke kuulu sarjaan kerskainvestoinnit? Eip pidä ihmetellä, miksi Tampereen pomot haluavat naapurikunnat mukaan investointien maksajiksi, ei välttämättä niiden käyttäjiksi.

*******

Tampereen talouskeskustelu jatkuu. AL 12.4.2012 "Tampere joutuu säästökuurille – Mitä jätetään rakentamatta?" Siinäpä pulma - rantatien tunnelistakin pitäisi päättää 16.4.2012.

AL 11.4.2012, "Tampereen talous vajoaa, palveluista pakko säästää", näin kirjoittaa päivän lehti. Tämän tiedon olen jo kirjannut pitkän aikaa sitten. Palveluista on pakko säästää, että saadaan rahat riittämään mm. tunnelihankkeeseen. Tähän ei edes tarvita mitään avaruustiedematematiikkaa. En halua olla mitä minä sanoin tyyppi, mutta mitä minä sanoin?

Nykyiset päättäjät ovat ajaneet ja ajavat kerskainvestointeja koskevilla päätöksillään Tampereen talouden kuralle. Esimerkkinä "hyvästä taloudenhoidosta; rantasauna Tohloppiin (500 000 €), siten ponsiesitys 100 000 € vuotuisesta määrärahasta sen hoitamiseen. Seuraavaan valtuustoon tarvitaan uutta näkemystä talouden hoitoon.

*******

Tampereen velkaantuminen

Vuodet 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018
€/asukas 937 1338 1464 1502 1675 1785 1680 1772 2140 2275  
€/veronmaksaja n. 1339 1911 2091 2146 2392 2553 2585 2725 3292 3500  

Kaupungin tilinpäätös vuodelta 2011 alijäämäinen ja jatkuen edelleen. Menot ovat kasvaneet useana vuonna peräkkäin, mutta kerskainvestointeja vain halutaan. Velkamäärä kasvaa vuosittain. Nykyinen velan määrä ei ole mikään oikeuttamisperuste lisävelkaantumiseen, vaikka näin annetaan ymmärtää. Siitä huolimatta, että suurista kaupungeista Tampereella on 4. vähiten velkaa.

Jos haluat tietää osuutesi tämä hetkisestä valtion velan määrästä, klikkaa tästä.

 

 

Etusivulle