Tampereen kaupungin tiedotuslehti 2/2008 Poliittista tilannetta ja -sekoilua.

Tampereen kaupungin tiedotuslehti 2/2008

Poliittista tilannetta ja -sekoilua. Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen, lautakuntien ym. kokousten päätöksiä tälle sivulle

© Ossi Aho

Lukuohje; käänteinen järjestys, viimeisin päivitys on ensimmäisenä.

Tästä suoraan kansiareena-, talous-, tunneli- ja ratikkaosioon sekä etusivulle.


 

Koska kansalaisten poliittinen muisti on n. 3 kuukautta, täytyy tiettyjä tietoja päättäjien toimista pitää esillä. Näitä tietoja voi muistaa mm. tulevissa vaaleissa.

Viime- ja tällä vaalikaudella on keskusteluttanut kovasti nämä suurinvestoinnit. Tunneli, kansiareena, ratikka, jätevedenpuhdistamo, jne. Tässä taulukko, josta on nähtävissä valtuutetun käyttäytyminen eri hankkeista äänestettäessä sekä äänen hinta.

"Poikaseni, kunpa tietäisit, miten vähällä järjellä tätä maailmaa hallitaan." Alun perin lainaus kuuluu latinaksi: "An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur." Axel Oxenstierna, valtakunnankansleri, Ruotsi (16.6.201583 – 28.8.1654).

HUOM. olen pahoillani, että eräät linkit eivät toimi, mm. Aamulehti on muuttanut esitysalustaansa ja täten linkit ovat katkenneet.


 

 

Luottamuspaikat täytetty

Tampereen kaupunginvaltuusto vahvisti 16.8.2021 tärkeimmät luottamuspaikat. Kuntavaalit muuttivat tilannetta sen verran, että pormestariksi palasi Anna-Kaisa Ikonen (kok) Lauri Lylyn jälkeen (sdp).

Tampereen perussuomalaiset saivat aikaisemman neljän valtuutetun sijaan 10 valtuutettua. Suurin nousu verrattuna muihin ryhmiin. Onnittelut valtuutetuille ja muille luottamustehtäviin valituille ja valittaville.

Itse tulin valituksi tarkastuslautakunnan jäseneksi ja jatkan nyt yhdyskuntalautakunnan varajäsenenä.

***********

 

Mätäkuun ja mätäkuun juttujen pitäisi alkaa vasta parin päivän päästä

Päivän AL:ssä (20.7.2021) konsernijohtaja Yli-Rajala selittelee, miksi Tampereen kaupunki tarvitsee kovaa rakennusbuumia, pormestaria ja ratikkaa. Jutusta paistaa kaikki läpi, ah niin auvoisena, ei huolen häivää. Kaupungin kasvun mukanaan tuomiin ongelmiin hän ei ota kantaa.

Pormestarista hän tätä mieltä; Pormestarikisa oli jännitysnäytelmää, sillä kuntavaalien tulos oli täpärä kokoomuksen ja sdp:n välillä. Totta, pormestarin paikan ratkaisi edesmenneen ehdokkaan äänet. Malli sopii hänen mukaansa tänne hyvin.

– Olemme oppineet elämään pormestarimallin kanssa. Tampere on suuri kaupunki, joten malli sopii tänne. Työnjako päättäjien ja virkamiesten kanssa toimii hienosti. On myös hyvä, että Helsingissä alkaa toinen pormestarikausi, ja että Turku tulee mukaan. Näin saamme lisää kokemuksia.

Usein kukin pormestari haluaa ottaa nimiinsä onnistuneet hankkeet.

"Yli-Rajala myöntää, että näin voi käydä. Samalla hän naurahtaa, että kaikki hankkeet on tehty myös hänen ja monen muun virkamiehen kaudella.
– On totta, että Ikosen kaudella korostuivat monenlaiset investoinnit ja samalla viilattiin kansainvälisiä toimintamalleja. Kaupungin tilaaja ja tuottaja -malli lopetettiin. Kansi ja areena -hanke sekä ratikka lähtivät käyntiin, mutta Lauri Lylyn vuonna 2017 alkaneella kaudella nämä asiat vietiin maaliin."

Yli-Rajalan mukaan Lylyn kaudella saatiin myös korjattua talouden suuntaa kaupunkikonsernissa. Tähän, eipä saatu! Konsernilla velkaa n. 2 miljardia, peruskaupungin osaltakin niin ja näin. Lähivuodet näyttävät, jäikö talouden korjaus vain puheiksi.

"– Kasvuvauhti on huolestuttava, sitä ei voi kiistää, mutta kaikki investoinnit ovat tarpeellisia, emme ole syyllistyneet kerskahankkeisiin. Suuri osa investoinneista kohdistuu esimerkiksi päiväkoteihin ja kouluihin.
Velkataakan lisääntyminen vaikuttaa enemmänkin kaupunkikonsernin puolelle. Konsernin alla on yli 70 tytäryhtiötä." Onko kaikille yhtiöille oikeasti olemassaolon oikeutusta, sen on toinen kysymys?

Juoksevat menot murheenkryyninä. Yli-Rajala on huolestunut käyttötalouden riittävyydestä, eli riittävätkö verotulot ja valtionosuudet juoksevien menojen hoitamiseen.

"– Väkimäärä kasvaa kaupungissa 3 000 asukkaalla vuodessa, peruskoululaisten määrä noin kolme prosenttia." Tavoiteltu suuri väestömäärän kasvu ei kuitenkaan ole tuonut vastaavaa verotulojen kasvua ja palvelut laahaavat jäljessä. Asiakaspalvelumaksut ja -tariffit ovat tapissa. Työttömyys pysyy korkealla. Pirkanmaan kunnista, Tampereella on suhteessa eniten toimeentulon saajia.

Edellä tiivistelmä, koska juttu maksumuurin takana;

***********

 

Perussuomalaiset pelattiin ulos koalitiosta

Ei tullut yllätyksenä tuo, että persut JÄTETTIIN ulos koalitiosta. Koalitiosta putosivat ilman apulaispormestaria jätetty vasemmistoliitto ja perussuomalaiset, jälkimmäinen selvästä vaalivoitosta huolimatta. Pormestariehdokas Anna-Kaisa Ikosen mukaan vielä maanantaina esillä oli myös kaikkien valtuustoryhmien muodostama koalitiovaihtoehto, mutta enemmistö ryhmistä päätyi nyt esiteltyyn viisikkoon. Vasemmistoliitto jättäytyi vapaaehtoisesti ulos koalitiosta, perussuomalaiset JÄTETTIIN ulos.

Tosin hieman hymyilyttää pormestariehdokas Anna-Kaisa Ikosen kysymyspatterin kohta 12. Sitoutuminen; "12. Sitoutuminen. Onko ryhmänne valmis sitoutumaan pormestariohjelmaneuvottelujen tulokseen ja toimimaan yhteisten ohjelmatavoitteiden toteuttamiseksi tulevalla valtuustokaudella sekä tukemaan pormestariehdokasta pormestarivaalissa?"

Perussuomalaisten valtuustoryhmän ja paikallisosaston hallituksen yhteiskokous hyväksyi pormestariohjelmaluonnoksen. Varaumat olivat sellaisia, etteivät ne muodostaneet kynnyskysymystä. Tosiasia on, että enemmistö koalitiosta EI HALUNNUT perussuomalaisia mukaan koalitioon ja kaupungin kehittämiseen.

Julkisuudessa spekuloitiin ennalta koalition kokoonpanolla. Kun katsoo ryhmien valtuutettujen määriä, voi helposti vetää johtopäätökset, ketkä vastustivat persujen mukaan tuloa. Kok 17, SDP 17. VIHR 11, KESK 3, KD 2. Jokainen voi itse päätellä. "Suuri enemmistö takasi sen, ettei tarvinnut kokeilla, olisiko perussuomalaisista ollut sitoutujaksi vai olisiko edessä ollut sooloilua sopivan tilaisuuden tullen."

Tampere päätyi tiiviiseen nippuun varmuuden vuoksi! (AL 6.7.2020.) Varsinaista edustuksellisen demokratian halventamista.

Niillä pelimerkeillä pelataan, mitkä jaossa jäävät käteen. Tarkemmin kun ajattelee, varsin herkullinen asetelma. Kokonaisuus huomioiden, koalitio ei osannut pelata korttejaan oikein!

***********

 

Vaalin jälkeiset neuvottelut käynnistyivät

Kokoomuksesta tuli neuvottelujen käynnistäjä. Sdp sai enemmän ääniä, mutta kun kokoomuksella ja RKP:lla oli vaaliliitto, niin vaalikampanjan aikana kuolleen Peter Löfbergin (rkp) äänet lasketaan mukaan kokoomuksen saamiin ääniin, niin se tuli suurimmaksi niukalla, 15 äänen enemmistöllä.

Kansanedustaja, ex pormestari ja pormestariehdokas Anna-Kaisa Ikonen käynnisti ohjelmaneuvottelut, lähettämällä puolueille oheisen kysymyspatterin.

Puolueet saivat valtuutettuja seuraavasti; Kok+RKP 17, SDP 17, VIHR 11, PS 10, VAS 7, KESK 3, KD 2.

Kysymykset Tampereen valtuustoryhmille/puolueille

1. KASVUTAVOITE: Tampereen kaupungin väkiluvun kasvu on viime vuosina ollut noin 3000 henkilöä/vuosi. Strategiassa ja PALM – valmistelussa on käytetty kasvulukuna 1,4% kaupungin palvelujen ja kaupunkikehittämisen suunnittelun pohjana. Onko nykyinen kasvuvauhti mielestänne oikealla tasolla? Ja jos se ei ole, niin mikä olisi oikea tavoitetaso? Miten varmistamme kaupungin kasvun jatkumisen sillä tasolla, jota esitätte? Miten vahvistaisitte kaupungin pitovoimaa (erityisesti opintonsa päättävistä nuorista aikuisista)? Miten näette kasvun mukanaan tuomat haasteet ja niiden ratkaisemisen? 

2. PALVELUIDEN PAINOTUKSET: Palvelujen tarve kasvaa muun muassa kaupungin kasvun ja ikääntymisen seurauksena. Mitkä ovat mielestänne tärkeimmät palvelut ja miten priorisoisitte niiden kehittämistä? Panostaisitteko johonkin nykyistä enemmän? Mistä palveluista ja palveluverkosta olisitte valmiita supistamaan? Voidaanko jostain luopua? Miten kehittäisitte palvelurakenteita ja uudistaisitte toimintatapoja? Mihin asioihin mahdollisen sotesiirron jälkeen kaupungin on erityisesti panostettava?

3. IDEAT JA KEINOT PALVELUIDEN KEHITTÄMISEKSI: Miten vahvistaisitte Tamperetta lasten ja nuorten hyvänä kasvuympäristönä ja ehkäisisitte nuorten syrjäytymistä? Miten kehittäisitte päiväkoteja, kouluja ja niiden oppimisympäristöjä? Sitoutuisitteko harrastustakuuseen? Miten muuten panostaisitte kulttuuriin, liikuntaan ja lähiluontoon? Millä keinoilla kehittäisitte vanhuspalveluita? Miten vahvistaisitte mielenterveyspalveluiden saatavuutta ja hoitoonpääsyä laajemminkin? Miten lisäisitte palveluiden yksilöllisyyttä? Miten suhtaudutte yksityisen ja kolmannen sektorin palvelutuotantoon ja palvelusetelien hyödyntämiseen palvelutuotannossa?

4. YRITYSYSTÄVÄLLISYYS JA TYÖLLISYYS: Työ- ja opiskelumahdollisuudet ovat Tampereelle merkittävä vetovoimatekijä. Millä keinoilla ryhmänne vahvistaa yritysten toimintaedellytyksiä? (Esim. kaavoitus- ja lupa-asioiden nopeus ja yritysmyönteisyys, startupien synnyn ja kehityksen tukeminen, koronasta toipumisen varmistaminen ravintola-, tapahtuma- ja majoitusalalla, seudun teollisuuden kilpailukyvyn edistäminen koronan jälkeisessä uudessa normaalissa) Miten kehittäisitte yhteistyötä kaupungissa toimivien korkeakoulujen ja toisen asteen oppilaitosten kanssa? Mitä toimenpiteitä tai panostuksia ryhmänne esittää osaavan työvoiman varmistamiseen alueella? Mitä ratkaisuja ryhmänne esittää työttömyyden vähentämiseen Tampereella?

5. KANSAINVÄLISYYS: Kaupungin kansainvälistymiskehityksen vahvistaminen on entistä tärkeämpää tulevaisuudessa. Miten ryhmänne edistäisi tätä kehitystä? Miten ryhmänne edistäisi kaupungin matkailua, tapahtuma- ja elämystaloutta, elokuvatuotantoa sekä kokous- ja kongressitoimintaa? Millä tavoin edesauttaisimme ulkomaalaisten investointien, yritysten ja osaajien sijoittumista Tampereelle? Pitäisikö ryhmänne mielestä vahvistaa työperäistä maahanmuuttoa? Millä keinoilla kaupunki voi tukea paikallisten yritysten vientiponnistuksia ja kansainvälistä kasvua?

6. TALOUS: Kaupungin talouden pitäminen tasapainossa on palvelujen turvaamiseksi erityisen tärkeää. Mitkä ovat tärkeimmät keinot tämän varmistamiseksi niin menojen kuin tulojenkin osalta? Oletteko valmiita sitoutumaan kaupungin talouden tasapainoittamiseen ja pidättäytymään veronkorotuksista? Minkälaista omistajapolitiikkaa Tampereen tulisi harjoittaa? Miten hyödyntäisitte kaupungin omaisuutta investointien rahoittamisessa? Miten suhtaudutte liikelaitosten yhtiöittämiseen? Miten ryhmänne suhtautuu velanottoon?

7. MAANKÄYTTÖ JA ASUMINEN: Tampereella on valmistunut viime vuosina noin 3 500 – 4 000 asuntoa vuodessa ja niistä iso osa on ollut pieniä asuntoja. Asuminen, sen laatu, viihtyisyys ja kustannukset ovat tärkeitä tekijöitä ihmisten arjessa. Näettekö ongelmaa nykyisessä kehityksessä ja mitä asioita ryhmänne mielestä on syytä huomioida tulevaisuudessa? Mille alueille tai mihin suuntaan kasvu olisi ohjattava? Miten ryhmänne näkee pohjoisen alueen kehittämisen? Onko kaavoitushankkeita, joita ryhmänne haluaisi edistää? Miten asunto- ja maapolitiikan linjauksia pitäisi tarkistaa? Mitä keinoja esitätte kohtuuhintaisen asumisen varmistamiseksi ja miten ratkoisitte vuokratonttien kysymyksen? Oletteko valmiita lisäämään isompien perheasuntojen, pientalojen ja omakotitonttien tarjontaa? Miten lisäisitte keskustan ja asuinalueiden viihtyisyyttä ja turvallisuutta?

8. LIIKENNE JA SAAVUTETTAVUUS: Tulevalla valtuustokaudella on tehtävä isoja liikenne- ja kaupunkikehittämisen ratkaisuja. On päätettävä muun muassa ratikan jatkosta Härmälään ja Koilliskeskukseen, Asemakeskuksesta ja henkilöratapihasta, pyöräily- ja kävelyolosuhteiden parantamisesta, Vaitinaron liittymästä, 9-tien kehittämisestä, Näsisaaresta, Kunkun parkista, lähijuniin panostamisesta, Särkäniemen alueen kehittämisestä ja Suomi-radasta. Miten ryhmänne suhtautuu edellä oleviin liikenne- ja kaupunkikehityshankkeisiin ja miten olisitte valmis resursoimaan ko. hankkeita? Onko ryhmänne valmis pidättäytymään ruuhkamaksuista? Oletteko valmiita sitoutumaan tavoitteeseen, että keskusta on jatkossakin saavutettavissa kaikilla kulkuneuvoilla? Miten turvaisitte joukkoliikenteen joukkoliikennekäytävien ulkopuolella? Oletteko valmiita sitoutumaan oman lentokenttämme yhteyksien edistämiseen?

9. KESTÄVYYS: Tampereen kaupunki on asettanut hiilineutraalisuustavoitteen vuoteen 2030. Onko ryhmänne tukemassa tätä tavoitetta ja millä keinoilla olette valmiita työskentelemään tavoitteen toteuttamiseksi tulevalla valtuustokaudella? Myös luonnon monimuotoisuuden edistäminen on noussut yhä tärkeämmäksi ympäristötavoitteeksi. Miten ryhmänne suhtautuu luonnon monimuotoisuuden edistämiseen kaupungin toimin ja mitkä keinot koette tärkeimmiksi tavoiksi tavoitella tätä asiaa?

10. DIGITALISAATIO JA TOIMINNAN KEHITTÄMINEN: Teknologinen kehitys mahdollistaa palveluiden tuottamisen uusin tavoin. Palveluita on mahdollista kehittää kuntalaisia paremmin palveleviksi. Ihmisten osallisuus ja vaikuttamismahdollisuudet korostuvat. Tiedolla johtamisen mahdollisuudet lisääntyvät jatkuvasti. Myös hallinnon kehittäminen on tärkeää kaupungin roolin mahdollisesti mullistuessa valtakunnallisissa hallinnonuudistuksissa. Mitkä asiat tässä muutoksessa ryhmänne mielestä pitää huomioida ja mitä kehittämisesityksiä teillä on joko palveluiden, palvelualueiden tai koko kaupungin tasolla?

11. KYNNYSKYSYMYKSET: Onko ryhmällänne jokin erityiskysymys, jolla on ratkaiseva merkitys halukkudellanne tehdä yhteistyötä muiden ryhmien kanssa?

12. SITOUTUMINEN YHTEISTYÖHÖN: Onko ryhmänne valmis sitoutumaan pormestariohjelmaneuvottelujen tulokseen ja toimimaan yhteisten ohjelmatavoitteiden toteuttamiseksi tulevalla valtuustokaudella sekä tukemaan pormestariehdokasta pormestarivaalissa?

Huh, huh, onhan siinä asiaa. Äkkiä lukien näyttää siltä, että olisi jopa mahdollista löytää asioihin yhteinen tahtotila.

*********

 

Kuntavaalit 13.6.2021

Kuntavaalit olivat perussuomalaisille koko maassa menestys. Perussuomalaisten valtuutettujen lukumäärä nousi merkittävästi. Tampereella perussuomalaisten valtuutettujen määrä nousi neljästä kymmeneen. Valtuustoryhmään tulee runsaasti uusia kasvoja.

Valtuutetut 2021-2025                Varavaltuutetut 2021-2015

     
Vallin, Veikko   Moisio, Jani
Kaleva, Lassi   Hinkka, Petteri
Puisto, Sakari   Axén, Erkki
Vigelius, Joakim   Schafeitel, Yrjö
Raevaara, Aarne   Kulmala, Mika
Grönroos, Arto   Seppänen, Erkki
Kiviranta, Joonas   Aittokallio, Marjo
Moisander, Antti   Hemminki, Toni
Koponen, Anni   Salomäki, Ville
Puolimatka, Marika   Virtanen, Kari

Suuret onnittelut valituille!

Oma äänimääräni romahti, enkä ollut lähellekään edes varavaltuutetun paikkaa. Toisaalta helpottavaa. Taisi toteutua sanonta; totuuden puhuja ei yösijaa saa. Jatkan kuitenkin kaupungin menon seuraamista.

*********

 

Kuntavaalin 2021 vaalitulos Tampereella

Tampereen paikkojen jakaantuminen 2021 vaalin perusteella. Muutos% vuoden 2017  äänimääriin verrattuna.    
                   
Puolue/ryhmä Äänimäärä 2021 Äänimäärä 2017 Äänimäärän muutos  2017-2021 Äänimäärän muutos % 2017-2021 Kannatus % 2021 Kannatus % 2017 Kannatus % muutos Valtuutet-tuja Huom.
KOK (+RKP) ¹ 27829 24247 3582 14,8 24,2 21,6 12,04 % 17  
SDP 27963 24818 3145 12,7 24,3 22,1 9,95 % 17  
VIHR 17798 22489 -4691 -20,9 15,5 20 -22,50 % 11  
VAS 11754 12142 -388 -3,2 10,2 10,8 -5,56 % 7  
PS 15594 6912 8682 125,6 13,6 6,1 122,95 % 10  
KESK 4787 6263 -1476 -23,6 4,2 5,6 -25,00 % 3  
TAPU/TASI 0 5588 -5588 -100,0 0 5 -100,00 % 0 Ei 2021
KD 4502 4520 -18 -0,4 3,9 4 -2,50 % 2  
VaTa/YL1 477 1833 -1356 -74,0 0,4 1,6 -75,00 % 0  
PIR 504 994 -490 -49,3 0,4 0,9 -55,56 % 0  
SKP 388 754 -366 -48,5 0,3 0,7 -57,14 % 0  
RKP 160 472 -312 -66,1 0,1 0,4 -75,00 % 0  
FP 148 324 -176 -54,3 0,3 0,3 0,00 % 0  
LIBE 331 303 28 9,2 0,3 0,3 0,00 % 0  
SE 0 292 -292 -100,0 0 0,3 -100,00 % 0 Ei 2021
EOP 398 248 150 60,5 0,3 0,2 50,00 % 0  
Liik 1361 0 1361   100 0 100,00 % 0 Ei 2017
AP 143 0 143   0,1     0 Ei 2017
YL2 93 0 93   0,1     0 Ei 2017
E652 37 0 37   0     0 Ei 2017
                   
¹ KOK ja RKP vaaliliitossa. Kun äänet lasketaan yhteen, suurimmaksi ryhmäksi tulee KOK          
                   

Täältä voi tutkia mm. ketkä tulivat valituksi Tampereella.

*********

 

Nimitys kulttuuripääkaupungiksi meni ohi - Tampereella ollaan pettyneitä

Ei auttanut Rantatunnelin, ratikan tai Uros Live -areenan rakentamisen vetovoima pääsyssä Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026! Oulu tuli valituksi kulttuuripääkaupungiksi. Onnittelut Oululle valinnasta.

Odotukset olivat kovat Tampereella ja Pirkanmaalla. Lippuja heiluttavat kädet pysähtyivät tamperelaisessa kisakatsomossa, kun kulttuuripääkaupungiksi 2026 valittiin Oulu – ”Ei tätä meinaa uskoa todeksi.” Niinpä, oltiinko jälleen nylkemässä karhua, vaikka sitä ei oltu kaadettukaan?

Tampereen kulttuuripääkaupunkihaun 2026 eteen töitä tehneitä kokoontui keskiviikkona ravintola Kuuman yläkertaan. Paikallinen kisakatsomo seurasi suorana kulttuuripääkaupunkihaun julkistusta.

"– Ei meillä kaksi tuntia päätöksen jälkeen ole vielä plan B valmis eli nyt lähdetään miettimään, mitkä elementit me koemme tärkeiksi. Kaikki tietysti ymmärtävät, että jos plan A:ssa budjetti on 53 miljoonaa euroa ja plan B:ssa 50 miljoonaa euroa vähemmän, niin se tuntuu."

Aprillipäivänä YLE:n uutisessa kerrottiin kulttuuripääkaupunki -hankkeen oudoista kuvioista.

"Tamperetta kulttuuripääkaupungiksi ajavan hankkeen projektijohtaja Perttu Pesä kertoo, että “neuvonantajia” tarvitaan oman alueen erityisyyden ymmärtämisessä. Hän kutsuisi asiantuntijoita konsulttien sijaan Tampereen “kriittisiksi ystäviksi”.

Pesän mukaan Tampereen vajaan kahden miljoonan euron hakubudjetista noin 5–6 prosenttia, eli noin 100 000 euroa menee konsulttien palkkioihin.

– Meidän täytyy löytää eurooppalaisia näkökulmia, jotta löydämme omat vahvuutemme, Pesä toteaa.

Yksi Tampereen käyttämistä konsulteista on kulttuurimanageri Ulrich Fuchs, jonka saksalaislehti Süddeutsche Zeitung nosti esiin."

Ei löytynyt omaa vahvuutta, vaikka käytettiin kriittisiä ystäviä. Miten menee palkkiot näissä konsulttisopimuksissa, onko palkkio sidoksissa hankkeen toteutumiseen ja onnistumiseen? Onko tässä tilanteessa kaupungilla takaisinperinnän paikka, jos palkkio on maksettu kokonaan?

**************

 

Kuntavaalit 2021

Kuten muistamme, hallitus siirsi koronaepidemian perusteella varsinaista vaalipäivää kaksi kuukautta myöhemmäksi 13.6.2021. Ennakkoäänestysaika on 26.5. - 8.6.2021.

Nämä ovat myös Tampereen kannalta merkittävät vaalit. Vaalin lopputuloksesta on nähtävissä, ovatko kaupunkilaiset tyytyväisiä Anna-Kaisa Ikosen ja Lauri Lylyn pormestarikausiin.

Itse olen ehdokkaan perussuomalaisten listalla, numerolla 537.

------------

Kirjoitin Tampereen perussuomalaisten vaalilehteen oheisen kirjoituksen. Vaalilehti julkaistiin Tamperelaisen välissä 26.5.2021, ennakkoäänestyksen käynnistyspäivänä.

MUSTANLAHDEN SATAMA EI KAIPAA SILTAA

Särkänniemen – Mustanlahden satama-alueen kehittäminen on mukana Tampereen viiden tähden keskusta suunnitelmissa. Aluetta koskeva yleissuunnitelma julkaistiin 22.2.2016. Siitä on luettavissa, että Mustanlahden satama omaa pitkän historian ja perinteet.

Näsijärven satama oli 1840-luvulla lähtien Tampereen tärkein puunkuljetusväylä. Satamalla on ollut suuri merkitys Tampereen teollistumisen aikaan.

Yleissuunnitelmassa kerrotaan. että satama-alue oli merkittäväsisävesisatama merkittävä sisävesisatama, mutta kun laivaliikenne loppui, satamakin hiljeni.  Laivaliikenteen loppuminen ei pidä paikkaansa. Liikenne on jatkunut, tosin vähäisempänä kuin 1960-luvulla, aivan näihin päiviin asti ja jatkuu edelleenkin.

Esitin yhdyskuntalautakunnassa jo vuoden 2019 palvelu- ja vuosisuunnitelman seuraavaa kirjausta, joka hyväksyttiin yksimielisesti; ”Särkänniemen kehityssuunnitelmien edetessä, Mustanlahden matkustajalaivasatamassa edellytetään sataman käytön turvaaminen matkustajasatamana sekä nykyisen palvelutason ylläpito. Satamaa kehitettäessä on otettava huomioon maisema, luonnonarvot, rakennettu ympäristö, kulttuurihistorialliset arvot ja perinteet siten, kuin ne on ovat Pirkanmaan maakuntakaava 2040 kirjattu.”

Maakuntakaavan kirjauksesta seuraa, että sataman yli suunniteltu silta ja muut härpäkkeet eivät toteuta sitä tavoitetta, mikä satamamiljöölle maakuntakaavassa on asetettu. Tehorakentamisen vuoksi on jo tarpeeksi menetetty vanhoja, historiallisia paikkoja.

En tule hyväksymään siltaa, myöskään sillä perusteella, että se lyhentäisi polkupyöräilijöiden ja kävelijöiden matkaa Särkänniemeen muutamilla kymmenillä metreillä. Myöskin vetoaminen Särkänniemen taloudellisiin seikkoihin, on perusteluiltaan kestämätön.

EI NÄSIJÄRVEN TÄYTTÖÄ

Toinen vesielementtiin liittyvä asia on Näsijärven järvitäyttö ratikkaa ja uutta kaupunginosaa varten. Nyt ollaan odottavalla kannalla, koska järvitäytön vesiluvasta on muutoksenhaut meneillään Korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Tähän on todettava, että mikään oikeudenpäätös tai viranomaispäätös ei takaa sitä, jos järveä aletaan täyttämään, 0-kuitu ja muut myrkyt pysyvät pohjassa, eivätkä lähde liikkeelle, saastuttaen pohjaveden ja muun järviluonnon.

Paikallisen luonnonsuojeluyhdistys on hakenut Vaasan hallinto-oikeuden myönteisestä täyttölupapäätöksestä valituslupaa. Entä jos lupaa ei tulekaan? On kerrottu, että kaupungilla ei ole suunnitelma ottaa vaihtoehtoreittiä käyttöön? Lielahtelaisille on luvattu ratikka 2024, joten sen mukaan pitää toimia, vaikka huonosti hoidettujen valmistelujen vuoksi tämä näyttää uhatulta.

Ensimmäisenä vaihtoehtona tulee mieleen käyttää Paasikiven tien vieressä oleva Näsijärven rantareittiä. Äkkiä katsoen voisi luulla, että siitä saa helposti ratikalle reitin, mutta ei saa, koska siinä ovat sähkövoimalinjan tolpat esteenä. Sähkölinjan siirto olisi sen verran kallis operaatio, joten ratikan reitti ei käy rantareittiä pitkin.

Maareitti (sininen. Juttuun kuuluu kuva reittivaihtoehdoista) ainoa helposti toteutettava reitti on vetää ratikan kiskot Santalahdesta junaradan vieressä Vaitinarossa Nokian moottoritien yli ja edelleen vanhaa teollisuusradan siltaa hyödyntäen Hiedanrantaan. Tähän ei tarvita Näsijärven täyttö- eikä vesilupia, eikä vaarana ole pohjaveden ja luonnon pilaantuminen.

Ossi Aho
varavaltuutettu
yhdyskuntalautakunnan jäsen
kuntavaaliehdokas

*************

Tämä oli historiallinen päivä 18.5.2021

Otetaan tämä päivä muistiin sen vuoksi, että Suomen Eduskunta äänesti EU:n vakauttamis- ja tukipaketin puolesta äänin 134–57.

Aika näyttää, antoiko Suomi tänään, Sanna Marinin (sdp) ollessa pääministerinä ja vihervasemmistohallituksen ollessa vallassa,  itsemääräämisoikeutensa pois ja kannattiko velkaunionia ja liittovaltiota.

Täältä näet miten äänet jakaantuivat ja miten kukin kansanedustaja äänesti. https://yle.fi/uutiset/3-11935939

Sanna Marinin hallitus ollut vallassa tänään 525 päivää, sijoitus 25/76.

*************

 

Kaupungin ei kuulu tehdä hölmöjä kauppoja

Tampereen kaupunginvaltuusto on päättämässä Frenckellin virastorakennuksen myynnistä 17.5.2021 hintaan, 14 300 000,00 eurolla M/K Tampere IV Oy:lle.

Rakennuksesta on tarkoitus tehdää ostajan kanssa määräaikainen (31.7.2025) takaisinvuokraussopimus, joka olisi ehdollinen kaupan toteutumiselle. Pääomavuokraksi on sovittu 1,26 milj. euroa/vuosi (+alv). Ylläpito ja sen kustannukset ovat vuokralaisen vastuulla vuokrasopimuksissa esitetyllä tavalla. Ts. Tampereen kaupunki maksaisi ostajalle tiloista vuokraa neljän vuoden aikana yli 5 milj. euroa! Silloinhan kauppahinnaksi jää n. 9 milj. euroa. Voisi sanoa, että halvalla menee.

Olipa pitkä kokous. Päätös syntyi seuraavan päivän puolella kello 00.12: Hylkäysehdotus hävisi äänin 50–13, tyhjää kaksi ja valtuusto päätti näin hyväksyä Frenckellin myynnin. Nähtäväksi jää, kuinka kauan kiinteistö on ostajan hallussa.

Kaupunginhallituksen ehdotus JAA
Hylkäysehdotuksen hyväksyminen EI

  • Jaa 50 kpl 77%. Ilkka Porttikivi (sdp), Maija Kajan (vihr), Johanna Loukaskorpi (sdp), Vilhartti Hanhilahti (kesk), Aleksi Jäntti (kok), Henri Backman (vihr), Ilpo Sirniö (sdp), Oras Tynkkynen (vihr), Esa Kanerva (sdp), Sari Tanus (kd), Irja Tulonen (kok), Jouni Markkanen (kok), Petri Rajala (kok), Ari Wigelius (sdp), Jouni Ovaska (kesk), Atanas Aleksovski (sdp), Petri Siuro (vihr), Antti Ivanoff (kok), Pekka Salmi (sdp), Matti Järvinen (kesk), Riitta Ollila (sdp), Kalervo Kummola (kok), Sofia Vikman (kok), Leena Kostiainen (kok), Anneli Taina (kok), Antti Hiitti (sdp), Jaakko Mustakallio (vihr), Iiris Suomela (vihr), Jaakko Stenhäll (vihr), Juhana Suoniemi (vihr), Reeta Ahonen (kok), Kalle Kiili (kesk), Väinö Friman (vihr), Lauri Lyly (sdp), Inna Rokosa (sdp), Ilkka Sasi (kok), Sinikka Torkkola (vas), Matti Höyssä (kok), Miisa Karjalainen (vihr), Sanna Saarikangas (vihr), Olga Haapa-aho (vihr), Sanna Marin (sdp), Anne Liimola (sdp), Salazar Natalia Rincón (vihr), Ulla Kampman (sdp), Anna-Kaisa Ikonen (kok), Matti Helimo (vihr), Kirsi Kaivonen (sdp), Aila Dundar-Järvinen (sdp), Anne-Mari Jussila (kok)
  • Ei 13 kpl 20%. Kukka Kunnari (vas), Ulla-Leena Alppi (vas), Noora Tapio (vas), Lassi Kaleva (ps), Milka Hanhela (vas), Mikko Aaltonen (vas), Aarne Raevaara (ps), Veikko Vallin (ps), Heikki Luoto (ps), Lasse Oksanen (TaPu), Sakari Puisto (ps), Erkki Axen (ps), Anneli Kivistö (sdp)
  • Tyhjä 2 kpl 3% Leena Rauhala (kd), Yrjö Schafeitel (TaPu)

*************

 

Facebook laittoi mainoskiellon päälle!

Kuntavaalit pidetään 13.6.2021. Olen ehdokkaana ja sitä varten oli tarkoitus käyttää Facebookia mainostamiseen. En tiedä mitä ajatella, kun face hylkäsi kaksi mainostani. Pyysin tarkistusta, mutta eipä perusteluja tullut.

Ensimmäisessä viitattiin kotosivuuni www.ossiaho.fi ja toisessa vaalijulisteessa käytettävään kuvaan.

Pitääkö tämä kääntää niin, että Tampereella pelätään varavaltuutettua niin paljon, että on ryhdytty toimiin ehdokkaan näkyvyyden rajoittamiseksi? #Vaalinumero on 537.

*************

 

Puuttuiko hiihto- ja pesäpallostadionin rakentamiselta rakennuslupa? 

Yhdyskuntalautakunnan kokouksessa 11.5.2021oli mielenkiintoinen asia listalla. Tampereen kaupunki haki poikkeamislupaa Kaupin hiihto- ja pesäpallostadionin rakentamiselle.

Päätösehdotus ja päätös oli, että myönnetään lupa saada poiketa asemakaavan autopaikkamääräyksestä hakemuksen liitteenä olevien suunnitelmien periaatteiden mukaisesti Kaupin kaupunginosassa, osoitteessa Kuntokatu 24 sillä ehdolla, että pysäköinnin järjestäminen tapahtuu Kaupin urheilupuiston kaavaluonnoksessa (kaava nro 8767) esitettyjen pysäköintijärjestelyjen mukaisesti. 

Autopaikkamääräyksiä koskevana ihan hyväksyttävissä oleva asia, mutta, päätöstekstistä poiketen, lautakunta hyväksyi samalla myös käynnistetyt toimet ennen rakennuslupaa.

Asiakirjoista käy ilmi, että toimet poikkeamisluvan hakemiseksi ovat käynnistyneet Kauppi, Kaupin urheilupuisto, Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen 8767 nähtävillä olon päättymispäivän, 5.2.2021 jälkeen ja että, pesäpallo- ja hiihtostadionin rakennuslupa on valmisteltavana ja rakennuslupa on tavoitteena jättää toukokuun 2021 aikana.

Perusteluna käytettiin mm. rakennushankkeen aikataulussa ei ole mahdollista jäädä odottamaan asemakaavamuutoksen voimaantuloa, siis kiire ja että vireillä olevan asemakaavan hyväksymiskäsittelyyn ja voimaantuloprosessiin liittyy epävarmuustekijöitä, jotka voisivat mahdollisesti vaikuttaa asemakaavan voimaantulon aikatauluun.

Kunta voi erityisestä syystä hakemuksesta myöntää poikkeamisen maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetystä tai sen nojalla annetusta rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevasta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta, MRL 171 §. Hankkeen kiireellisyys ei ole merkittävä syy, koska toimet Kaupin urheilupuiston kehittämiseksi ovat käynnistyneet jo vuonna 2015.

Jätin päätökseen hylkäysesityksen, joka raukesi kannattamattomana ja sen päälle eriävän mielipiteen; "Poikkeamishakemusta ei voida myöntää, koska sillä on merkitystä kaavan toteuttamiselle ja johtaa merkittävään rakentamiseen, joka taas edellyttää kaavaa. Vireillä oleva kaavamuutos on ehdotusvaiheessa ja asemakaavaehdotus on hyväksytty yhdyskuntalautakunnassa (omalta osaltaan) 27.4.2021. Asemakaavaehdotukseen sisältyy Kaupin pesäpallo- ja hiihtostadionin rakentaminen. Kaavamuutoksen ollessa vireillä, samanaikainen poikkeuslupahakemus on väliintulo, jolla vaikutetaan kaavoitusprosessin kulkuun."

Eriävä mielipide luettavissa täältä.

Asunto- ja kiinteistölautakunta päättää 8.9.2021että, Kaupin pesäpallo- ja hiihtostadionin toteutussuunnitelma ja toteutussopimus hyväksytään maanrakennus- ja perustamistöiden osalta. Mielenkiintoista on, että alueen kaavakäsittelystä eikä rakentamisen poikkeamisluvasta ja eriävästä mielipiteestä mainita sanaakaan.

Kaupin urheilupuiston kehittäminen hiihto- ja pesäpallostadioneineen on hieno ja kannatettava hanke. Tiedän, että hanke on Tampereelle tärkeä, siksi oudoksun tapaa, miten tällainen lapsus on päässyt  tapahtumaan! Onko pidetty itsestään selvänä, että kaupunki voi tehdä omilla maillaan mitä vain? Oudolta myös tuntuu, että miksi vasta siinä vaiheessa herätään, kun alueen kaavamuutoksen nähtävillä olo päättyy ja onko sillä seikalla merkitystä, kun on käynyt ilmi, että yksi kaavaa koskeva muistutus on hävinnyt?

************* 

 

Kaavaa koskeva muistutus kateissa?

Yhdyskuntalautakunnan kokouksessa 27.4.2021 käsiteltiin § 130 Kauppi, Kaupin urheilupuiston asemakaavaa ja asemakaavan muutosta.

Tein seuraavan muutosesityksen;

"Valmistelussa on otettava huomioon se, että alueelle on mahdollista sijoittaa myös katettu jalkapallohalli. Tätä puoltaa hallin liittyminen muihin liikuntamuotoihin, vahvistaa ja tukee nuorten harrastus- ja liikuntatoimintaa sekä, että alue on lähellä ratikkareittiä. Tähän on olemassa valmis suunnitelma rahoitusratkaisuineen. Sitä ei otettu huomioon muistutusvaiheessa."

Ehdotus raukesi kannattamattomana. Jätin tähän eriävän mielipiteen;

Nähtävillä olo ja jätetyn muistutuksen huomioimatta jättäminen

Asemakaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 4.1. - 5.2.2021. Kaavaselostuksen mukaan kaavaehdotuksesta saatiin lausunnot Pirkanmaan maakuntamuseolta, Pirkanmaan ELY -keskukselta ja Pirkanmaan liitolta sekä neljä muistutusta.

Kaava-aineiston liitteissä ja oheismateriaaleissa puhutaan vain neljästä muistutuksesta. Tosiasiassa muistutuksia oli viisi. Yksi muistutus oli pudotettu pois aineistosta syystä tai toisesta, eikä sitä ole otettu käsittelyyn eikä huomioitu kaavan valmistelussa.

Kaavan valmistelussa on jäänyt selvittämättä myös vanhus- ja vammaisneuvoston kanta kaavaan. KuntaL 27-28 §: ”…on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, …”.

Kaavasta on jätetty muistutus Tampereen kaupungin kirjaamoon 5.2.2021 määräajan puitteissa.

Liitteenä 1 (ollut mukana jo muistutusvaiheessa) arkkitehtien (Safa) Tiina Leppänen-Kaarsalo ja Simo Kaarsalo laatima suunnitelma jalkapallohallin toteuttamiseksi Kaupin urheilupuistoon. Liitteessä 2 on kuva Kaupin tekonurmikentän 3 muuttumisesta suunnitteluvaiheessa. Tällaista havainnekuvaa ei löydy kaava-aineistosta. Mikä suunnitelma on toiminut asemakaavaehdotusvaiheen muutoksen pohjana?

MRL 65 § mukaan kunnan jäsenille ja osallisille on varattava tilaisuus esittää mielipiteensä asiassa (muistutus). Nyt kaupunki toimillaan on estänyt kunnan asukkaiden mahdollisuuden esittää mielipiteensä asiasta. Myöskään pykälän 2 momentin mukaista kunnan perusteltua kannanottoa muistutuksessa esitettyyn mielipiteeseen ei ole tehty.

Esitys kaavan palauttamisesta uuteen valmisteluun

Esitin kaavan palauttamista uuteen valmisteluun ja esitän, että valmistelussa käytetään muistutuksen osana ollutta suunnitelmaa, koska

  • Kaupin urheilupuisto on liikuntaharrastukseen ja kilpailutoimintaan keskittyvä kampus
  • muistutuksen mukana tullut suunnitelma jalkapallohallin sijoittamiseksi Kaupin urheilupuiston alueelle tekonurmikentän 3 kohdalle on otettava mukaan suunnitteluun jo sen kustannustehokkuuden vuoksi
  • suunnitelmassa osoitetaan hallin rakentamiseen sellainen rahoitusmalli, että kaupunki ja jalkapalloseurat eivät joutuisi sen vuoksi velkaantumaan
  • jalkapallohalli tukee tamperelaista nuorisotyötä sekä ympärivuotista liikunta- ja harrastustoimintaa
  • jalkapallohallille on osoitettavissa oivallinen paikka, joka vähentää luonnonympäristöön leviävää valo- ja melusaastetta
  • jalkapallohallin suunnitelma turvaa luonnonarvot juuri sille suunnitelmassa osoitetussa paikassa
  • jalkapallohalli on lähellä ratikkapysäkkiä
  • jalkapallohallin suunnittelijat, tamperelaiset arkkitehdit (Safa), ovat tehneet merkittävän työn nuorison harrastus- ja liikuntatoiminnan parantamiseksi tuomalla esille muistutuksessa esitetyn ainutlaatuisen arkkitehtuuri- ja rahoitussuunnitelman myös nuorille suunnatun jalkapallohallin toteuttamiseksi, ja he ovat valmiita neuvottelemaan sen hyödyntämisestä yhdessä kaupungin ja muiden toimijoiden kanssa.

Kaupin urheilupuisto on laajasti tunnettu ja merkittävin palloilulajien toimintakeskus Tampereella. Tänä vuonna toimintansa aloittava ratikka tuo Kaupin urheilupuiston merkittävät virkistys- ja harrastusmahdollisuudet, urheilutapahtumat ja turnaukset joukkoliikenteen avulla osaksi Tampereen keskustaa. Ratikkareitin varrelle sijoittuva Kaupin alue on hyvin saavutettavissa useilta eri suunnilta sekä sopivalla etäisyydellä useista kouluista. Lisäksi kaavalla tullaan parantamaan merkittävästi Kaupin pysäköintimahdollisuuksia: uusi pysäköintitalo sijoittuu Kauppi Sport centerin pysäköinti alueelle.

Palloilulajien monipuolisuus

Asemakaavamuutoksen tavoitteeksi on mainittu pesäpallon ohella jalkapallon kilpailutoiminnan puitteiden parantaminen harrastajamäärien kasvaessa.

Kaavaehdotus ei edistä ympärivuotisen juniorijalkapallon olosuhteita. Ympärivuotinen jalkapallon harrastaminen ja kilpaurheilu vaatisivat oman kiinteän jalkapallohallin Kauppiin, jota kaava ei nyt mahdollista eikä kaava siten paranna merkittävästi jalkapallon eikä etenkään nuorten harjoitteluolosuhteita Kaupissa. Kaavan mukaiset tekonurmikentät maastorakenteineen on jo toteutettu, ja ne ovat 5-6 jalkapalloseuralla jo kovassa käytössä. Ilman kiinteää jalkapallohallia lajia ei kuitenkaan pysty harjoittamaan ympärivuotisesti eikä kilpaurheiluun vaaditulla tasolla.

Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

Tampere on tunnetusti jääkiekkokaupunki. Jääkiekon harrastamista varten on useita halleja, jotka mahdollistavat harjoittelun ympäri vuoden.

Tampereella pelataan myös korkeatasoista jalkapalloa ja sillä on myös laaja harrastajakuntansa. Jalkapallon ympärivuotista, sisätiloissa tapahtuvaa harjoittelemista varten, ei ole omaa hallia. On varsin kohtuullista ja yhdenvertaisuutta parantavaa, jos Tampereelle rakennetaan edes yksi kaikille seuroille suunnattu halli, joka mahdollistaa jalkapallon harjoittelun sisätiloissa ympäri vuoden.

Täältä on luettavissa eriävä mielipide kokonaan PDF:nä.

************* 

 

Keskustoria elävöitetään jälleen

Edellinen elävöittäminen tapahtui kaksi vuotta sitten yli 100 000 eurolla. Nyt elävöitetään vain 27 000 eurolla.

Nyt on nostettu esiin keskustorin elävöittäminen. Kesän 2021 ajaksi (heinä-syyskuu) on suunniteltu Keskustorin alueelle Keskustorin kesäkeidas -nimistä konseptia, joka tarjoaa asukkaille ja matkailijoille viihtyisän oleskelualueen laadukkaan ruoan, juoman ja vapaa-ajan aktiiviteettien äärellä. Keskustorille voidaan mahdollistaa turvallinen ympäristö, jolla keskustaan saadaan asiakkaita ja asukkaille uutta, viihtyisää ulkotilaa. Laadukkaiden ulkotilojen merkitys ja tarve kaupungeissa on koronan myötä kasvanut.

Sinällään hyvä ja kannatettava ajatus. https://www.tamperelainen.fi/paikalliset/4103594 Kuvamanipulaatio on kyllä kauniimpi kuin Anna-Kaisa Ikosen taannoiset kukkapurkit ja vihermatot Hämeenkadulla.

Tuota noin, kaksi vuotta sitten laitettiin Keskustorin elävöittämiseen yli 100 000 euroa. Se liittyi ratikkakahvilan saamiseen torille. meinaan vaan, on turhan tyyristä, jos kahden vuoden välein isketään menemään yli 100 000 euroa torin elävöittämiseen.

Joku laski, että asukasta kohden n. 0,50 euroa. No, tarkka luku oli 0,42 euroa/as. Toki sadallatuhannella saattaisi olla käyttöä jopa nuorten mielenterveyspalveluiden hoidossa?

*************

 

Kiireellä valtuustoon

Yhdyskuntalautakunnassa käsiteltiin 13.4.2021 mm. kantakaupungin vaiheyleiskaava - valtuustokausi 2017-2021. Kaupunginhallitus on valmistellut kaavaa ja YLA on vain statistin osassa, vaikka saikin päättää, että kaava hyväksytään muistutuksista ja lausunnoista huolimatta ja esitetään kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi.

Olinko ilkeä, kun esitin, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi seuraavin perustein:

Maankäyttö ja rakennuslaki EI tunne vaiheyleiskaavaa, on vain yleiskaava, joka voidaan laatia myös vaiheittain tai osa-alueittain.

Valmistelussa on tarkemmin selvitettävä

  • miten varmistetaan, että liikkuminen on nopeaa, joustavaa myös kasvun ja elinvoiman vyöhykkeen -, joukkoliikenne- ja polkupyörävyöhykkeen ulkopuolisilla alueilla ja näiltä työpaikoille ja työpaikka-alueille?
  • miten kaavassa on varauduttu siihen, jos liikennemuoto bussi(kävely) – ratikka - bussi(kävely) todetaan hankalaksi sekä aikaa vieväksi ja näin ollen yksityisautoilu lisääntyy?
  • miten on varauduttu siihen, kun Suomessa on edelleenkin neljä vuoden aikaa ja sää vaikuttaa monella tavalla liikkumiseen, myös kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteen käyttöön?
  • asukas- ja työpaikkojen kasvuodotukset ylimitoitettuja. Varautumalla luonnolliseen kasvuun, kaupungin palvelut pystytään paremmin turvaamaan. Pyöräily on saanut kaavassa todellisuudesta irtaantuneen ja ylikorostuneen aseman.
  • päästövähennysten nimissä tapahtuva liikkumisen rajoittaminen viittaa totalirismiin.
Ehdotus raukesi kannattamattomana.

Käsittelyssä oli myös Amurin tunnelia ja Rantaväylän tunnelin eritasoliittymää koskeva kaava kuin myös Kunkun parkin kaava.

Esitin molempien kaavojen valmistelun keskeyttämistä toistaiseksi. Ihmettelen kun en saanut tukea 😉 Jätin eriävän mielipiteen molempiin kohtiin.

Maanalainen asemakaava nro 8437, Kunkun parkki 

Palautusesitys; kaavan valmistelu keskeytetään toistaiseksi.

Ratikka aloittaa varsinaisen liikenteen ja uusi bussilinjasto otetaan käyttöön muutaman kuukauden päästä. Tämän vuoksi on syytä seurata ja selvittää;

  • vaikutuksia laajemminkin liikenteeseen ja liikennevirtoihin sekä vaikutuksia liikennekäyttäytymiseen.

  • mikä tulee olemaan etätöiden lisääntymisen vaikutus liikkumistarpeeseen.

  • ketä varten Kunkun parkki, kun tavoitteena on että, ihmiset tulevat ratikalla ja polkupyörällä keskustaan?

 Kaavoituksen yhteydessä on selvitettävä

  • miten turvataan kadunvarsipaikkojen riittävyys asiointiliikennettä varten.

  • millä periaatteella ratkaistaan hinnoittelu kadunvarsipysäköinnissä ja pysäköintitalo-/luolapysäköinnissä.

  • miten aiotaan varmistaa esteettömyys ja helppokäyttöisyys. Vanhus- ja vammaisneuvoston lausunnot? ”… on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa,…” KuntaL 27-28 §.

  • laskelmat todetuista liikennemääristä ja ennusteenmukaisista määristä on oltava aineistossa mukana.

  • kustannusarviot ja hyötylaskelmat nähtävillä laskelmien muodossa

  • miten kaupunkikonserni aikoo hankkeen rahoittaa, kun taloudellinen kantokyky on jo nyt tapissa?

  • mikä tulee olemaan Anttilan paikoitustalon kohtalo?

  • mikä on louhinnasta tulevan kiviaineksen käyttötarkoitus ja välisijoituspaikka? Aamulehti 3.4.2021 kertoi, että louheella on tarkoitus laajentaa järvitäyttöä, Näsisaarta.

Finnparkiin on liitetty #Kunkunparkin rakentaminen. Kaupunki on valinnut käyttöoikeusurakan saajaksi Finnpark Oy:n (TRE:2258/02.07.01/2017). Hankekehitysvaiheen käynnistämistä ja asemakaavan jatkovalmistelua koskenut aiesopimus hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 10.12.2018 (TRE:6640/02.07.01/2016). 

Tampereen vuoden 2020 tilinpäätöksessä on tällainen #Finnpark Oy:ta koskeva kirjaus! Kunkun parkin eri vaihtoehtojen hinnasta keskusteltiin jo 2015.

 

Maanalainen asemakaava nro 8676, Näsikallion maanalainen eritasoliittymä ja Amurin tunneli 

Palautusesitys; kaavan valmistelu keskeytetään toistaiseksi.

Ratikka aloittaa varsinaisen liikenteen ja uusi bussilinjasto otetaan käyttöön muutaman kuukauden päästä. Tämän vuoksi on syytä seurata ja selvittää;

  • vaikutuksia laajemminkin liikenteeseen ja liikennevirtoihin sekä vaikutuksia liikennekäyttäytymiseen.

  • mikä tulee olemaan etätöiden lisääntymisen vaikutus liikkumistarpeeseen.

Kaavoituksen yhteydessä on selvitettävä

  • miten aiotaan varmistaa esteettömyys ja helppokäyttöisyys. Vanhus- ja vammaisneuvoston lausunnot? ”… on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa,…” KuntaL 27-28 §.

  • laskelmat todetuista liikennemääristä ja ennusteenmukaisista määristä on oltava aineistossa mukana.

  • kustannusarviot ja hyötylaskelmat nähtävillä laskelmien muodossa

  • miten kaupunkikonserni aikoo hankkeen rahoittaa, kun taloudellinen kantokyky on jo nyt tapissa?

  • mikä on louhinnasta tulevan kiviaineksen käyttötarkoitus ja välisijoituspaikka?

Mikä on ajateltu hankkeen toteuttamisen aikataulu? Miksi kaavoitusta ajetaan kiireellä läpi, jos tarkoitus on toteuttaa joskus 5 vuoden päästä tai myöhemmin?

Myös Hämpin parkin laajennuksen vaatimaa uutta sisäänajoreittä varten hyväksyttiin varaus.

Työpaikkojen siirto Tampereelta jatkuu. Tampereelta on siirtynyt yrityksiä naapurikuntiin. Myös Raholassa olevan teollisuusalueen kaavoittaminen vahvistaa tätä. On melkoinen dilemma, kun uusia asuinalueita suunnitellaan, sitten kerrotaan, että se tuo tullessaan merkittävän määrän työpaikkoja, kuten Hiedanranta, 25000 asukasta ja 10000 työpaikkaa.

Eräs malli hankkeiden rahoitukseen

Kunkun parkin ja Amurin tunnelin rakentamiskustannukset mietityttävät ja hirvittävät monia. Tuli mieleen, kun rakennuttamisjohtaja Milko Tietäväinen kertoi AL:n jutussa 3.4.2021, Näsijärven saaritäytön yhteydessä, että ”Yleissuunnitelman mukaisen järvitäytön toteuttaminen edellyttäisi suuruusluokaltaan vähintään Kunkun parkin kokoisen louhintakohteen.”

Koska täyttösaarta, Näsisaarta suunnitellaan talojen pohjaksi, tonteiksi, on täysin mahdollista kytkeä rakennusliikkeet rakennusoikeuksilla rahoittamaan keskustan luolien rakentamista. Jaa, ettei käy? Kyllä käy, jos riittävästi on kiinnostusta päästä rakentamaan Näsisaareen, on siitä valmis maksamaan. Ilmaisten lounaiden aika on ohi, sanotaan.

************

 

Tampereen Perussuomalaiset vaaleihin kahdella pormestariehdokkaalla

Tampereen Perussuomalaiset julkisti pormestariehdokkaansa ja kuntavaaliohjelmansa 7.4.2021. Ehdolle asetettiin valtuustoryhmän puheenjohtaja Lassi Kaleva ja ensimmäisen kauden kansanedustaja Veikko Vallin. Kumpi on lopullinen valinta, sen ratkaisevat äänestäjät.

Tampereen Perussuomalaisilla on vaalissa täyden sadan nimen ehdokaslista.

"Vaaliohjelmassaan perussuomalaiset vaatii muun muassa haittamaahanmuuton aiheuttamien lieveilmiöiden kuriin saattamista, veronkorotuksista pidättäytymistä ja sitä, ettei polttomoottoriautojen käyttöä tulisi rajoittaa Tampereen keskustassa.

Puolueen mielestä liha- ja maitotuotteiden käyttöä ei tulisi rajoittaa esimerkiksi Tampereen kouluissa, Näsijärven tekosaarta ei tulisi toteuttaa eikä Kortelahden ylittävää kävelysiltaakaan hyväksytä.

Esitys digitaalisesta teatterimuseosta

Perussuomalaiset ajaa Coxan, Fimlabin ja Sydänsairaalan toiminnan turvaamista, koulukiusaamisen kuriin saattamista ja pontevampaa työtä, jotta Tampereella opiskelleet jäisivät myös työelämään opiskelukaupunkiinsa.

Kulttuuripuolen vaalinostona Ps esittää, että kaupunkiin tulisi perustaa digitaalinen teatterimuseo. Lisäksi puolue haluaa tukea ostoja paikallisilta yrittäjiltä. Pienen ja keskisuuren teollisuuden yrittäjät luovat perussuomalaisten mukaan toimintansa kautta valtaosan Tampereen työpaikoista ja verotuloista.

Ps:n mukaan kilpailutuksessa on kokonaistaloudellisuuden oltava hintaa tärkeämpi peruste. Näin toiminnalla edistetään heidän mukaansa paikallistaloutta.

Pormestariehdokkaista kansanedustaja Veikko Vallin toimii eduskunnan talousvaliokunnan valiokuntavastaavana sekä poliisiasiain neuvottelukunnassa ja Fortumin neuvottelukunnassa.

Lassi Kaleva puolestaan on pitkäaikainen tamperelainen kaupunginvaltuutettu ja valtuustoryhmän puheenjohtaja.

Talouskuria ja Rauhaniemen kylpylä remonttiin

Veikko Vallin vaatii Tampereelle tiukkaa talouskuria sekä henkilöautoilun helpottamista ja halpuuttamista keskustassa. Tietulleja tai ruuhkamaksuja ei hyväksytä.

Lassi Kaleva nosti puheenvuorossa esiin muun muassa puutalorakentamisen ja veneilyn edistämisen sekä Rauhaniemen kansankylpylän remontoinnin."

Kuntavaaliohjelma 2021 on luettavissa täältä.

************

 

Kulttuuripääkaupunkihanke etenee - outoja juttuja tulee julkisuuteen

YLE uutisoi 1.4.2021, aprillipäivänä, miten pääkaupunkihanketta viedään läpi

Että näin! "...Tampere painii hakuprosessissa aivan omassa sarjassaan. Tamperetta avustaa hakemisessa kourallinen eurooppalaisia asiantuntijoita. Mukana on lisäksi Serlachius-museoiden johtaja Pauli Sivonen, joka istui aikoinaan kulttuuripääkaupungeista päättävässä raadissa..

Tamperetta kulttuuripääkaupungiksi ajavan hankkeen projektijohtaja Perttu Pesä kertoo, että “neuvonantajia” tarvitaan oman alueen erityisyyden ymmärtämisessä. Hän kutsuisi asiantuntijoita konsulttien sijaan Tampereen “kriittisiksi ystäviksi”.

Pesän mukaan Tampereen vajaan 2 milj. euron hakubudjetista noin 5–6 prosenttia, eli noin 100 000 euroa menee konsulttien palkkioihin.

– Meidän täytyy löytää eurooppalaisia näkökulmia, jotta löydämme omat vahvuutemme, Pesä toteaa.

Yksi Tampereen käyttämistä konsulteista on kulttuurimanageri Ulrich Fuchs, jonka saksalaislehti Süddeutsche Zeitung nosti esiin.

... Saksalaislehti puhuu kulisseissa toimivasta HYVÄ VELI -verkostosta."

Olen pitkään seurannut #korruptiosta käytyä keskustelua ja sen syvintä olemusta. Hyvä veli -verkostot on korruption eräs ilmenemismuoto. Kun YLE nosti artikkelissaan esiin po verkoston, nousivat ”antennit” pystyyn.

Artikkelista käy ilmi, että Oulu on saanut hieman apua, mutta Savonlinna ei tukeudu konsulttien apuun, toisin kuin Tampere. Voi kysyä, miksi kaupunki maksaa hankevetäjälle palkkaa, joka ulkoistaa työnsä “kriittisille ystäville”. joilta olisi voinut tilata työn suoraan?

Kulttuuripääkaupunkihanke on kannatettava, periaatteessa kyllä. Olen matkoillani käynyt monessakin kulttuuripääkaupungissa. Tosin, yhteenkään en ole mennyt tuon statuksen vuoksi, vaan ne ovat olleet sopivasti matkan varrella. Euroopassa kulttuuripääkaupungit yleensä ovat olleet jo valmiiden turistivirtojen helposti tavoitettavissa.

Tampereen tavoittelee hankkeella näkyvyyttä ja tunnettavuutta, matkailijoita ja matkailusta tulevia tuloja ja näistä syntyviä työpaikkoja. Täysin kannatettavaa, mutta, onko hankkeeseen panostus ja odotettavissa oleva tuotos oikeassa suhteessa? Sitä me ei tässä vaiheessa tiedetä. Ratikka ja kansiareenakin ovat vuonna 2026 menettäneet uutuusarvonsa.

Henkilökohtainen vastaukseni; suhtaudun varauksella, ja käyttäisin hankkeeseen varatun rahan muuhun Tampereen imagon kohottamiseen turistien houkuttelemiseksi.

--------- 

Tampereen kaupunginhallitus päättää hakemuksesta 12.4.2021, perustellen näin mm.; "yleisesti ottaen kulttuuripääkaupunkihankkeilla tavoitellaan asukkaiden hyvinvoinnin ja elämänlaadun kohottamista kulttuurin keinoin. ONNISTUESSAAN hanke lisää kaupungin elinvoimaa sekä veto- ja pitovoimaa, luo kansainvälisiä yhteyksiä ja näkyvyyttä, lisää turismia ja vahvistaa erityisesti innovaatiotaloutta sekä luovia aloja. EU:n kulttuuripääkaupunkitoiminnalle asettamien tavoitteiden mukaisesti hanke on pitkän tähtäimen kehitysprojekti, joka edistää kulttuurin panosta kaupungin pitkän aikavälin kehitykseen ja kansainvälistymiseen kaupungin omien strategisten painopisteiden mukaisesti." Hienosti sanottu, vaikka ei ihan heti aukea! On pakko kysyä, entä mitä hanke tuo kaupungille epäonnistuessaan?

Kustannuksista kerrotan näin; "Hankkeen taloudellinen kokonaisuus muodostuu valtion osuuden lisäksi Tampereen rahallisesta panostuksesta sekä kuntakumppaneilta erikseen sovitusta vuosittaisesta rahoitusosuudesta. Lisäksi hankkeeseen kerätään varoja yritysyhteistyön ja erilaisten hankeyhteisöjen muodossa. Omarahoitusosuus, mihin yhdessä kuntien kanssa on varauduttu, koostuu Tampereen kaupungin osuudesta 18,75 milj. euroa (78,74 euroa/asukas, 11,25 euroa/asukas/vuosi) ja kuntien osuudesta 6,25 milj. euroa (22,71 euroa/asukas, 11,25 euroa/asukas/vuosi). Valtion rahoitusosuus hankkeelle on edelleen avoinna.

Epäselväksi jää, kuinka moneksi vuodeksi sopimus sitoo kaupungin kädet? Saa nähdä, löytyykö päättäjiltä viisautta.

************

 

Kovasti oli puhuttavaa lautakunnassa

YLA:n kokous 23.3.2021 kesti 6 tuntia. Siitä lähes kaksi tuntia puhuttiin pyöräilyä sivuten. Käytin puheenvuoron, jossa toin ilmi ylikorostuneen suhtautumisen pyöräilyyn Tampereella, kun otetaan huomioon vuoden ajat ja asukas- sekä liikennemäärät eri liikennevälineillä. Jos vedotaan kaupunkistrategiaan, että valtuusto velvoittaa, niin sieltä löytyy kolme mainintaa pyöräilystä. Ei erityisen velvoittavaa. Tuntuu, ettei Tampereella ole enää muita murheita kuin pyöräily.

Pohjois-Tampereen #strateginen yleiskaava yk 050 aiheutti pitkän puherupeaman. Miksi, vaikka aikaisemmin käsitelty kahdessa kokouksessa. No, aikaisemmat käsittelyt olivat läpihuutojuttua, ilman todellista keskustelua.

Yleiskaava jätettiin valtuuston vahvistettavaksi. Kritisoin päätöksen kirjausmuotoilua; "Pohjois-Tampereen strateginen yleiskaava (21.10.2020 päivätty ja 3.3.2021 tarkistettu) hyväksytään muistutuksista ja lausunnoista huolimatta ja esitetään kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi." "...muistutuksista ja lausunnoista huolimatta" antaa lukijalle kuvan ikään kuin, kuntalaisten mielipidettä ei ole huomioitu lainkaan. Palaute- ja muistutusmäärästä voi ajatella, että näin voisi ollakin.

Päätös oli äänestyspäätös 6 -6, yksi tyhjä, jonka puheenjohtajan ääni ratkaisi.

Valtuusto vahvisti kaavan pitkän keskustelun ja äänestysten jälkeen 19.4.2021. Yleiskaavasta on jätetty yksi valitus (AL 13.6.2021) Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen.

Valittaja, Teiskon kulttuuri ja luonto -niminen yhdistys vaatii yleiskaavapäätöksen kumoamista, koska kokouksessa tehty toivomusponsi on hyväksytty osaksi yleiskaavaselostusta.

Valittaja vaatii hallinto-oikeudelta selkeää kannanottoa siihen, kuinka ponsilausetta voidaan käyttää ja kuinka sitä ei voida käyttää rakennusoikeutta päätettäessä. Ponnen mukaan muun muassa Teiskon ja Aitolahden alueen lomarakennusten käyttötarkoitus voitaisiin muuttaa pysyvään asumiseen.

Valittaja katsoo hyväksytyn ponsilausekkeen olevan ristiriidassa kaupungin hallintosäännön kanssa ja lisäksi päätöksenteossa väitetään tapahtuneen menettelyvirhe.

Hyväksytyssä toivomusponnessa valtuusto edellyttää, että laaditaan luontoarvot turvaten Aitolahden ja Teiskon haja-asutusalueen rantoja koskeva selvitys mahdollisista loma-asuntojen käyttötarkoituksen muutoksista vapaa-ajan käytöstä pysyvään asumiseen.

– Yleishyödyllisenä tavoitteenamme on vaikuttaa Pohjois-Tampereen strategiseen yleiskaavaan siten, että kaavan perusteella toteutettava alueen kehittäminen olisi selkeästi yleiskaavassa ilmaistu, yhdenvertainen sekä alueen kulttuuri- ja luontoarvot huomioiva.

 

Rakentaminen #poikkeusluvalla. Tampereella on vallalla ihmeellinen aika. Rakentamisoikeutta haetaan poikkeusluvalla mitä ihmeellisillä syillä. Järvensivulla haettiin lupaa saada poiketa asemakaavan käyttötarkoituksesta ja rakennusalasta talousrakennuksen purkamiseksi ja asuinrakennuksen rakentamiseksi.  

Lautakunta palautti asian äänestyksen jälkeen, äänin 0 - 12, yksi tyhjä, uudelleen valmisteltavaksi seuraavin perustein: AAlueen rakentumisen tulee pohjautua kaavaan ja kaavasta poikkeamisella täytyy olla erityinen syy. Perusteluja poikkeamisluvalle ei ole, koska koko rakennusoikeus mahtuisi kaavan mukaan niille rakennusaloille, joita siinä on jäljellä.

Kysymyksessä olisi ollut merkittävä ennakkopäätös, joka linjaisi omakotitonttien lisärakentamista muuallakin.

 

Muistatteko ratikan ensimmäisen kolarin vuoden vaihteessa Turtolassa?

Nyt siihen suunnitellaan parannusta. Lautakunnalle tuotu pohjaesitys oli niin sekava, ettei kukaan ymmärtänyt, mitä oikeasti halutaan tehdä. Esittelijä muotoili esityksensä uuteen muotoon.

Näin hyväksyttiin muutettuna. Alkuvaiheessa lähinnä pieniä muutoksia nykytilanteeseen. Ongelmallisen, raitiotien kanssa risteävän Hervannan valtaväylän rampin sujuvuutta voidaan vaihtoehdossa parantaa lisäkaistalla sekä valo-ohjauksella. Suurempia muutoksia on toteutetaan myöhemmin.

Sitten Rongankadun kehittäminen (lähinnä pyöräilijöitä varten). Esitykseen on kirjattu näin;

Rongankadun kehittämiselle on asetettu tavoitteita useissa Tampereen kaupungin toimintaa ohjaavissa linjauksissa ja strategioissa.

  • Kaupunkistrategiassa on asetettu tavoitteeksi toteuttaa esimerkillisen laadukas pyörätie kantakaupunkiin ja kohteeksi on valittu Rongankatu.

  • Keskustan strategisessa osayleiskaavassa on esitetty, että Rongankatua kehitetään tärkeänä jalankulun reittinä, jonka laatua ja jatkuvuutta on parannettava. Rongankatua kehitetään myös seudullisena pyöräilyn pääreittinä, jonka laatua parannetaan parantamalla liittymien turvallisuutta ja sujuvuutta sekä erottelemalla jalankulku ja pyöräily omille väylille.

Muita Rongankadun kehittämisen tavoitteita ovat olleet

  • Oleskelun ja viihtyvyyden parantaminen

  • Jalankulun olosuhteiden kehittäminen ydinkeskustan hitaan liikkumisen alueella ja Tammelan kytkeminen ydinkeskustaan

  • Joukkoliikenteen liikennöinnin mahdollistaminen ja ajantasauspysäkkien toteuttaminen

  • Puiden säilyttäminen

  • Lyhytaikaisen pysäköinnin mahdollistaminen

  • Rankkasateiden aiheuttamien ongelmien vähentäminen/poistaminen ja hulevesihallinnan kehittäminen

  • Kehäkadun liikenteellisen toimivuuden varmistaminen ja liittymäjärjestelyjen kehittäminen sekä läpikulkevan liikenteen ohjaaminen kehäkadulle.

Paitsi että, Tampereen kaupunkistrategia 2030, ei ole mainintaa Rongankadusta. Pyöräilystä löytyy kolme merkintää. Myöskään keskustan strategisessa osayleiskaavassa ei ole erikseen mainittu Rongankatu, eikä myöskään näytteillä olleessa keskusta vaiheyleiskaavassa.

Näinhän siinä kävi, kun esitin myös asukas - ja asiointipaikkojen huomioimista. "Ossi Aho teki seuraavan muutosehdotuksen: "Hyväksytään vaihtoehto A lisäyksellä; suunnittelussa huomioidaan riittävästi Rongankadun ja välittömän ympäristön asukas- ja asiointipysäköinnin riittävyys. Pysäköintipaikkojen määrää ei vähennetä." Ehdotus raukesi kannattamattomana." Sinällään ei yllättänyt.

Tampereen kaupungin satamajärjestys vahvistettiin. Oli hienoa huomat, että aikaisemmin esittämäni muutosesitykset oli huomioitu pääosiltaan. Kiitos siitä.

Viranhaltijapäätöksissä oli asemakaavapäällikön vastaus lautakunnan nimissä KHO:lle. Tein esityksen, että lautakunta käyttää otto-oikeutta asemakaavapäällikön päätökseen § 10 Päätös lausunnon antamisesta Korkeimmalle hallinto-oikeudelle, 12.03.2021. Ehdotus raukesi kannattamattomana.

Päätöksestä ei käynyt selville, mihin asiaan asemakaavapäällikkö vastasi.

Jälleen tuli ilmi hallintosäännön valuvika, kun viranhaltija voi käyttää lautakunnan nimissä lausuntovaltaansa, ilman että lautakunta tietää asiasta mitään.

************

 

Lehtikirjoitus ei kelvannutkaan julkaistavaksi

AL:n toimittaja lyhensi hieman kirjoitustani ja kysyi voiko julkaista tällaisena. Ilmoitin, että ok, painoon vaan. Vieläkään 26.4.2021 kirjoitusta ei ole julkaistu.

Mielipidesivulla Aamulehdessä oli 6.3 usean kuntavaaliehdokkaan yhteinen kirjoitus Politiikkaan kuuluu, että joskus enemmistö on toista mieltä kuin itse on – Huutoäänestyksen sijaan tulee tavoitella dialogia.

Kirjoituksessa todetaan muun muassa että, tulisi tavoitella dialogia, jossa kuunnellaan asiantuntijatietoa ja joissa parhaat argumentit voittavat. Kirjoitus on asiaa, mutta haluan tuoda esiin myös toisenlaisen näkökulman asiantuntijatiedon soveltamisesta käytännössä.

Parhaillaan on valmistelussa kaavamuutos Särkänniemen–Mustanlahden alueelle. Mustanlahden sataman alue on osoittautunut ongelmalliseksi. Huvipuistoa pitävä kaupungin yhtiö Särkänniemi Oy vaatii, että Kortelahden yli on rakennettava silta toiminnallisten ja tavoitettavuuden syiden vuoksi. Satamaan suunniteltu silta on nostanut mielipiteitä puolesta ja vastaan.

Olen tuonut julki Aamulehdessä 8.10.2017 huoleni siitä, että tuhotaanko Mustanlahden matkustajasatama? Jos hanke on jossain päätetty toteuttaa, silloin ei kuunnella poikkeavia mielipiteitä.

Kaavamuutosta käsiteltiin lautakunnassa näytteille jättämistä 26.1. Esitin kaavan palauttamista uuteen valmisteluun, muun muassa siitä syystä, että silta keskellä satamaa on turvallisuusriski. Kaavaesitys hyväksyttiin äänestyksen jälkeen, johon jätin eriävän mielipiteen.

Sitten tuli imperiumin vastaisku. Astuiko politiikka peliin? Lautakunnassa olevan jäsenen ammattipätevyyttä ei haluttu hyödyntää, koska hän kuuluu poliittisesti väärään viiteryhmään ja on pormestarikoalition ulkopuolinen.

Kaupunki ryhtyi mitätöimään antamaani lausuntoa, kyseenalaistamalla ammattipätevyyteni, tuomalla kokoukseen konsultin, kumoamaan jättämääni lausumaa ja mielipiteitä sillan vaarallisuudesta ja kumoamaan omaakin lausuntoaan: ”Silta vähentää laivojen liikkumatilaa satama-altaassa, joka voi vaikeuttaa aluksien ohjailua varsinkin tietyissä tuuliolosuhteissa.”

Miksi isommat laivat Mustanlahden satamassa ovat ja ovat olleet yli 100 vuotta etelän puoleisessa laiturissa keula järvelle päin eikä Särkänniemen puolella? Siihen on syynsä. Vallitsevien sääolosuhteiden ja turvallisen käytön vuoksi, eteläpuolen laituri on vakiintunut liikenteessä olevien laivojen laituriksi.

Toimiessani Tarjanteen päällikkönä, Ruovesi ja Virrat uudistaessaan satamiensa laiturialuetta, aluksen päällikköön otettiin yhteyttä sen varmistamiseksi, että laiturit tulevat sijoitetuksi siten, että ne eivät estä laitureiden turvallista käyttöä. Tampereelle tällainen toiminta ei käynyt.

Ei ole hyvää hallintoa, kun pyritään vaikeuttamaan luottamushenkilöiden toimintaa, toimia Tampereen ja tamperelaisten eduksi. Viittaa painostukseen, kun kesken asian käsittelyn tulee ilmi, että, kaavasta ja sen valmistelun jatkosta on käyty keskustelua ja pyritty vaikuttamaan lautakunnan työskentelyyn muun muassa ”kaupungin johtoryhmässä ja pormestaritiimissä ja että keskusteluissa on päädytty sellaiseen lopputulemaan, että silta ja sen sijainti säilyisi nykyisellään, mutta kaavaan merkittäisiin mahdollisuus pysäköinnin järjestämiseen alueella.” Käytännössä asia on päätetty.

Kokonaisuudessaan prosessi antaa kaavan valmistelusta ankean kuvan, eikä ole hyvää hallintoa. Surullista.

************

 

Mustanlahden sataman silta - turvallisuusriski!

Pitkään vireillä ollut kaavamuutos Särkänniemen – Mustanlahden alueelle takkua. Mustanlahden sataman alue on osoittautunut ongelmalliseksi. Huvipuistoa pitävä kaupungin yhtiö Särkänniemi Oy vaatii, että Kortelahden yli on rakennettava silta toiminnallisten ja tavoitettavuuden syiden vuoksi. Satamaan suunniteltu silta on nostanut mielipiteitä puolesta ja vastaan.

Kaavamuutoksen näytteille asettamista käsiteltiin 26.1. ja 9.2.2021, molemmilla kerroilla asia jäi pöydälle. Ensimmäisessä kokouksessa esitin kaavan palauttamista uuteen valmisteluun, mm. siitä syystä, että silta keskellä satamaa on turvallisuusriski. Kaavaesitys hyväksyttiin äänestyksen jälkeen, johon jätin eriävän mielipiteen; … kaavaesitys on muuten hyväksyttävissä, mutta Mustanlahden sataman osalta en voi sitä kannattaa, koska se on ”ahdas”, pieni vesialue toiminnallisesti ja kaavan toteutus voi aiheuttaa vaaraa ja joissain tilanteissa jopa hengenvaaraa vesiliikenteelle sekä ulkopuolisille (silta, muut rakenteet.”

Sitten tuli imperiumin vastaisku. Astuiko politiikka peliin? Lautakunnassa olevan jäsenen ammattipätevyyttä ei haluttu hyödyntää, koska hän kuuluu poliittisesti väärään viiteryhmään ja on pormestarikoalition ulkopuolinen.

Kaupunki ryhtyi mitätöimään 9.3.2021 kokouksessa 26.1.2021 antamaani lausuntoa, kyseenalaistamalla ammattipätevyyteni, tuomalla kokoukseen konsultin (Ramboll Oy), kumoamaan jättämääni lausumaa ja mielipiteitä sillan vaarallisuudesta ja kumoamaan omaakin lausuntoaan; ”Silta vähentää laivojen liikkumatilaa satama-altaassa, joka voi vaikeuttaa aluksien ohjailua varsinkin tietyissä tuuliolosuhteissa.” Kyseisellä konsultilla ei ole minkäänlaista kokemusta alusoperoinnista eikä olosuhteista Näsijärvellä ja Mustanlahden satamassa. Ehkä pitäisi miettiä tarkemmin, kenelle ja millä perusteella konsulttipalkkioita maksetaan. tarkemmin ajatellen kysymyksessä on myös eturistiriita, koska Ramboll Oy on liikesuhteessa kaupungin kanssa.

Kaavamuutoksesta äänestettiin. Pohjaesitys voitti äänin 7-6, joten täpärälle meni. Pormestarikoalitio hajosi kuin varpusparvi.

Sillan puolesta äänestivät; Aleksi Jäntti, Reetta Ahonen ja Katja Karintaus (kok), Erik Lydén, Sonja Harmaala ja Katja Nisumaa-Saarela (vihr), sekä Kaisa Vatanen (sdp).

Turvallisuuden, ei siltaa, puolesta äänestivät: Ulla Kampman ja Ilpo Sirniö (sdp), Matti Järvinen (kesk), Ossi Aho (ps), Matti Höyssä (kok) ja Jouni Sirén (vas).

Miksi isommat laivat ovat Mustanlahden satamassa, ja ovat olleet yli 100 vuotta etelän puoleisessa laiturissa keula järvelle päin, eikä Särkänniemen puolella? Siihen on syynsä. Vallitsevien sääolosuhteiden ja turvallisen käytön vuoksi, eteläpuolen laituri on vakiintunut liikenteessä olevien laivojen laituriksi.

Toimiessani Tarjanteen päällikkönä, Ruovesi ja Virrat uudistaessaan satamiensa laiturialuetta, aluksen päällikköön otettiin yhteyttä sen varmistamiseksi, että laiturit tulevat sijoitetuksi siten, että ne eivät estä laitureiden turvallista käyttöä. Tampereelle tällainen toiminta ei käynyt. 

Ei ole hyvää hallintoa, kun pyritään vaikeuttamaan luottamushenkilöiden toimintaa, toimia Tampereen ja tamperelaisten eduksi. Viittaa painostukseen, kun kesken asian käsittelyn tulee ilmi, että, kaavasta ja sen valmistelun jatkosta on käyty keskustelua ja pyritty vaikuttamaan lautakunnan työskentelyyn mm. ”kaupungin johtoryhmässä ja pormestaritiimissä ja että keskusteluissa on päädytty sellaiseen lopputulemaan, että silta ja sen sijainti säilyisi nykyisellään, mutta kaavaan merkittäisin mahdollisuus pysäköinnin järjestämiseen alueella.” Käytännössä asia on päätetty.

Jätin kokouksessa taas eriävän mielipiteen, hyvin perusteltuna 4 sivua. Löytyy täältä.

Kun keskitytään yhden kaupungin omistaman yhtiön asiaan, jonka oikeastaan ei kuuluisi harjoittaa huvipuistotoimintaa, niin kokonaisuudessaan prosessi antaa kaavan valmistelusta ankean kuvan, eikä ole hyvää hallintoa. Surullista.

Vanha sanonta sanoo; kyllä maalla ollaan viisaita kun merellä sattuu vahinko! Tämä tulee mieleen kun katselee somessa esitettyjä kannanottoja Mustanlahden sataman yli suunnitellusta sillasta.

Harvoin mitään muuta ammattikuntaa dissataan yhtä antaumuksella kuin tällä hetkellä Tampereella tapahtuu alusten päälliköiden, kapteenien kohdalla. Asiantuntijoita löytyy, vaikka merenkulkukokemus koostuu vain polkupyörällä ajosta.

Muistutan, että aluksen päällikkö kantaa ns. raskasta vastuuta. Hän on vastuussa omasta aluksestaan, matkustajista ja henkilökunnasta ja vastaa myös ulkopuolisille aiheuttamastaan vahingosta.

Merilain 6 luvussa on lueteltu aluksen päällikön oikeudet ja velvollisuudet. Päällikkö joutuu ottamaan myös sen huomioon, että onko satama turvallinen vai ei. Yleensä satamissa pyritään vähentämään ja minimoimaan riskitekijöitä, mutta Tampereella toimitaan päinvastoin ja pyritään niitä lisäämään. Jos Mustanlahden satamassa ei oteta turvallisuustekijöitä riittävästi huomioon, voi olla, että vastuunsa tuntevia päälliköitä on vaikeaa löytää matkustajalaivojen päälliköksi. Silloin ei myöskään laivat liiku. Sekö on tarkoituskin?

AL julkaisi 10.3.2021 apo Aleksi Jäntin suulla, että "Eniten kiistaa oli tulevista pysäköintijärjestelyistä. Ehdotuksessa Särkänniemen nykyiset pysäköintipaikat ovat häviämässä." Kommentti ei huuhaata, eikä vastannut kokouksen kulkua.

Lehti teki seuraavana päivänä jutun, jossa kommenttini mainittiin nimellä. Taas Jäntti lausui; "Isojen laivojen kylkipaikkoja on suunniteltu myös pohjoisrannalle. Kokouksessa oli Jäntin mukaan paikalla Rambollin konsultti, jonka mukaan laivaliikenne sujuisi myös ehdotuksen mukaisessa satamassa." Just, joo, ostettu konsultti.

Aamulehtikin lähti mukaan politiikan tekoon. Ensimmäinen versio, jossa puhutaan pysäköintipaikoista, näkyy netissä kaikille. Toinen versio, jossa puhutaan sillan vastustamisesta ja jossa on nimeni mainittu, näkyy maksumuurin takaa vain tilaajille.

************

 

Kuntavaalit siirrettiin kahdella kuukaudella

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson päätti 6.3.2021 THL:n tietokonelaskelmien perusteella siirtää kuntavaalia kahdella kuukaudella eteenpäin. Uusi vaalipäivä on 13.6.2021. Tosin Eduskunnan vahvistama lainmuutos vielä puuttuu. Jos vaalipäivä on kesäkuussa, silloin voidaan olettaa, että seuraava valtuustokausi alkaisi 1.8.2021. Saapa nähdä.

Pääministeri Sanna Marin on ollut pitkän aikaa hiljaa päätöksestä, vaikka hän johtaa Valtioneuvoston toimintaa, myös oikeusministeriä.

 Itselle on ihan sama, onko vaalit huhtikuussa tai kesäkuussa. Rahaa ei ole vielä palanut eikä sidottu mihinkään.

Tampereen perussuomalaiset jättivät 9.3.2021 täyden 100 -ehdokkaan listan. Hyvä, hienoa!

************

 

Luottamuspaikkoja varmistellaan jo ennen vaalia

Tampereen suurimmat valtuustoryhmät allekirjoittivat pe 26.2.2021 menettelytapasopimuksen kunnallisvaalien jälkeisestä yhteistyöstä ja luottamustoimipaikkojen jaosta.

Sopimuksen allekirjoittivat kokoomuksen, kristillisdemokraattien ja rkp:n valtuustoryhmä sekä vihreiden, sdp:n, vasemmistoliiton ja keskustan valtuustoryhmät. Perussuomalaiset eivät sopimusta allekirjoittaneet.

Perussuomalaisen valtuustoryhmän puheenjohtaja Lassi Kaleva sanoo, että tällä kertaa sopimukseen on kuitenkin kirjattu lisäpykälä, jonka mukaan vaalin jälkeen mahdollisesti tapahtuvia siirtymiä ryhmien välillä ei huomioida. Halusimme toimia (kunta)lain mukaan, mutta tässä haluttiin selkeästi lakia tiukempaa sopimusta. Sen johdosta emme halunneet sitoa käsiä ennen vaaleja ja vaalitulosta.

Peilasin valtuustoryhmien allekirjoittamaa (pl. PS) menettelytapasopimusta vaalien jälkeen olemassa oleviin säännöksiin.

Pormestarin ja apulaispormestareiden valinta

”Pormestariryhmittymä muodostetaan niiden ryhmien toimesta, jotka hyväksyvät pormestariohjelman.”

------

”Pormestarin ja apulaispormestareiden paikat jaetaan yhteisesti neuvotelleen pormestariryhmittymän kesken.”

------

Pormestarin ja apulaispormestarit valitsee valtuusto (KuntaL 44 ja 45 §)

Kaupunginhallituksen ja pormestarin alaisuudessa on neljä apulaispormestaria… (Hallintosääntö 2 §).

Suhteellisen vaalin toimittamisen voi vaatia 14 valtuutettua (Kuntalaki 105 §).

 

Valtuustoryhmä ja sen toiminnan tukeminen

”Vaalien jälkeen mahdollisesti tapahtuvia siirtymiä ryhmien välillä ei huomioida.”

Valtuutetut voivat muodostaa valtuustoryhmiä. Valtuustoryhmän voi muodostaa jo yksikin valtuutettu. Kunta voi taloudellisesti tukea valtuustoryhmiä (Kuntalaki 19 §).

Ote kaupunginlakimiehen Jouko Aarnion päätöksestä;

”3) Kaupunginlakimies päättää tuen myöntämisestä kuntalain 19 §:n ja valtuuston hyväksymän talousarvion rajoissa yhdenvertaisuusperiaatetta noudattaen.

4) Kaupunginhallitus oikeutetaan tarvittaessa antamaan tarkempia ohjeita.

Vuoden 2021 talousarviossa on valtuustoryhmien tukeen varattu 2.000 euroa.”

Kaiken takana on raha. Kaupunki myöntää yksipuolisella päätöksellä valtuustoryhmille toimintatukea, joten tuollainen valtuutettujen siirtymiä koskeva kirjaus on pätemätön.

************

 

Yhdyskuntalautakunta sai #moitteita sisäiseltä tarkastukselta

YLA:n kokouksessa 23.2.2021 merkittiin tiedoksi sisäinen tarkastuksen raportti, joka koski Rakennustoimisto HT-Talot Oy:n ja Pirkanmaan Vuokrakodit Oy:n tekemien poikkeamislupahakemusten käsittelyä. Tarkastuksen kohteena oli myös Punaisen tukkitien uoman eteläosaa koskeva asemakaavoitukseen liittyvä päätöksentekoprosessi.

Poikkeamislupaharkinta oli kiinteästi yhteydessä alueen asemakaavoitukseen eikä niitä ole ollut mahdollista tarkastella toisistaan irrallisina prosesseina.

Po olevia poikkeuslupahakemuksia ja tukkitien kaavaa käsiteltiin 25.8.2020. 

Samassa kokouksessa käsiteltiin Teiskon kirkkotien poikkeamishakemus. Sisäinen tarkastus tarkasti myös tämän kohteen yhdyskuntalautakuntakäsittelyn päätöksentekoprosessi, koskien  alueellista suunnittelutarveratkaisua ja alueen käyttötarkoituksen muutosta.

Sisäisen tarkastuksen on antanut tarkastusmuistion, M3/2020. Muistio on käsitelty tarkastustoimikunnassa 25.1.2021.

************

 

Poliittisen sirkuksen viikko 8 alkoi

Nopeat ovat käänteet Tampereen kuntapolitiikassa, kuin myös valtakunnan politiikassa. Suomen hallitus ilmoitti, että maassa alkavat ravintoloita ja muitakin koskevat sulkutoimet 8.3.2021 ja ne kestävät kolme viikkoa. Kovaa kalabaliikkia aiheutti hallituksen sekava viestintä. Ministerit ajoivat itsensä naurunalaiseksi.

Hallitus kikkailee sanoilla ja vetäytyy niiden taakse, joita ei ole mainittu laissa. Sulku, suositus...!

Valtuustossa 22.2.2021 ilmoitettiin, että valtuutettu Erkki Axen on siirtynyt kokoomuksesta PS:n valtuustoryhmään, sekä varavaltuutettu Maria Kaikkonen on siirtynyt VaTa:sta PS:n valtuustoryhmään.

Tampereen valtuustossa käsiteltiin 22.2.2021 vuoden ensimmäistä talousarviota. Siitä kirjoitin jo aikaisemmin.

Lisätalousarviota perusteltiin normaalina toimintana. Ottaen huomioon, että kuntaa johdetaan kuntastrategian ja talousarvion mukaisesti, lisätalousarvio EI kuulu normaaliin toimintaan. Kuntalain 110 pykälän sanamuotokin ja henki ilmaisee, talousarvioon on otettava kaikki tiedossa olevat tulot ja menot, ja että talousarviota on noudatettava.

Käsittelyssä olleet, investointeja koskevat lisäykset tiedostettiin jo viime elokuussa, kun ilmoitettiin, että niitä jää toteutumatta. Nämä olisi voinut sisällyttää jo varsinaiseen talousarvioon. Loppukesästä kerrotaan, että investointeja jää toteutumatta, ja kas kummaa, ollaan lähes alkuperäisessä investointi tasossa. Mikä on tällaisen "veivauksen" tarkoitus?

Hiedanrannan osuutena Näsijärven saaritäyttöön esitettiin uudelleen budjetointina 3,6 milj. euroa. PS esitti tämän hylkäämistä. Esitys kaatui äänin 60 - 7.

Tässä yhteydessä kuultiin ja nähtiin varsinainen episodi, kun keskustelu karkasi koskemaan soteen liitettyjä,  Niveltautisairaala Coxaa, Sydänsairaalaa ja Fimlabia. Tunteet kuumenivat puolin jos toisin. Huhtikuisen vaalin läheisyys oli astittavissa. Pääministeri, kaupunginvaltuutettu Sanna Marin poltti tässä kohtaa "päreensä". Sinällään hauskaa katsottavaa, viihdettä.

Kokouksessa käsiteltiin myös apulaispormestarien määrän lisäämistä kolmesta neljään sekä luottamushenkilöiden palkkioiden palautusta vuoden 2017 tasolle. Näitä oli laskettu säästöohjelmaan liittyen.

************

 

Rautatieaseman tienoo muuttuu totaalisesti

Rautatien alle viritellään miljoonaterminaalia (Tamperelainen 11.2.2021). Tamperelainen suurhanke odottaa vielä valtuuston ja valtion hyväksyntää.

Itsenäisyydenkadun alikulku ja Tampereen asematunneli kokevat lähivuosina totaalisen muodonmuutoksen. Niiden tilalle syntyy muutaman vuoden päästä uusi matkaterminaali.

Itsenäisyydenkadun alikulun ja asematunnelin yllä on silta, jonka päällä on rautatie. Rautatiesilta uusitaan osana Tahera-hanketta. Tahera eli Tampereen henkilöratapiha on hanke, jossa Tampereelle rakennetaan muun muassa uusi laituri, uusitaan katokset ja järjestellään uudelleen autolastaus- ja huoltoyhteydet.

Rautatiesillan alapuolella kulkee ratikka ja yläpuolella junat. Silta uusitaan pala kerrallaan niin, että rautatieasemalla junat kulkevat koko ajan, mutta osa raiteista on pois käytöstä.

Suunnitelman mukaan, uusi matkaterminaali lisää esteettömyyttä, raikastaa ilmettä ja parantaa turvallisuutta. Matkaterminaalin alue alkaa alikulkutunnelista ja ulottuu aina nykyisiin laitureille nouseviin portaisiin. Nykyisten portaiden tilalle on tulossa liukuportaat ja hissejä. Umpinaiset käytävät avataan ja tavoitteena on mahdollisimman läpinäkyvä kokonaisuus.

Ratikkapysäkki tulee eteläiseen alikulkuun. Pohjoisessa alikulussa puolestaan kulkevat tälläkin hetkellä bussit, autot, pyöräilijät ja kävelijät. Ne kulkevat siellä jatkossakin, mutta tunnelia myös laajennetaan. Nykyisin 20 metrin levyinen tunneli kasvaa 27 metrin levyiseksi. Leveyttä kasvatetaan seitsemän metriä pohjoisen suuntaan.

Työt voidaan aloitta heti kun rahoitus tulee!? Hankkeessa ovat mukana Väylävirasto, Tampereen kaupunki ja VR Yhtymä. Itsenäisyydenkadun alikulkusillan uusimisen arvioidaan maksavan noin 47 milj. euroa. Tampereen osuus tästä on 18,3 miljoonaa.

Tampereen kaupunginhallitus on hyväksynyt jo osaltaan toteuttamissopimuksen. Kaupunginvaltuusto käsittelee asiaa 22.2.2021. Kaupungin päätös ei kuitenkaan yksin riitä: valtio eli eduskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä Tahera-hankkeen rahoittamisesta. Päätöstä odotetaan tämän vuoden aikana.

Tavoitteena on päästä uusimaan siltaa jääkiekon MM-kisojen jälkeen eli kesäkuussa 2022. Rakentaminen kestää 4–5 vuotta.

AL julkaisi 9.2.2021 vireillä olevan suunnitelman koko Tampereen aseman seudun ja pohjoisen kannen kehittämisestä. Kuvan näet täältä!

************

 

Kohtuuhintaiset asunnot eivät onnistu Ranta-Tampellaan

Rantaväylän tunnelin rakentamiseen kuului ehto, että Ranta-Tampellaan rakennetaan kohtuuhintaisia asuntoja. Nyt on käynyt ilmi, että näiden rakentaminen kustannussyistä ei onnistu. Vähävaraisilla ei ole mahdollisuutta alueen asuntoihin, sitähän tämä tarkoittaa.

AL uutisoi 10.2.2021; jo toinen kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen hanke kaatui Ranta-Tampellassa – ”Emme saaneet hanketta puristettua sellaisiin taloudellisiin raameihin, että se olisi toiminut.” Ikävää!

*************

 

Särkänniemen - #Mustanlahden kaava pöydälle, edelleen

Yhdyskuntalautakunta keskusteli 9.2.2021 mm. kaupungin lumi- ja auraustilanteesta. Kaupunkilaiset olivat ottaneet yhteyttä useisiin lautakunnan jäseniin,

#Särkänniemen - Mustanlahden kaava jätettiin pöydälle edelleen, päätös oli yksimielinen.

Tähän vaikutti #apo Aleksi Jäntin viesti, että kaupungin johdossa on keskusteltu tänään pormestaritiimissä mm. Särkänniemen kaavasta. Kaavassa on kaksi asiaa, jotka ovat nousseet vahvasti esiin poliittisessa keskustelussa   

1)      Pysäköinti
2)      Silta / sillan paikka

Totta, suunnitelmassa ei ole pysäköintipaikkoja omalla autolla tuleville, eikä busseille joilla tulevat mm. koululaisryhmät. Jos edettäisiin suunnitelman mukaan, se olisi Särkänniemen huvipuiston tappoisku.

Sillan siirtäminen olisi hölmöä, ei lähelläkään tarkoituksenmukaisuutta. Silta ei kuulu satamaan, kun muita reittejä on käytettävissä. Suunnitellut venepaikat eivät ole suojassa pohjois - itätuulilta, uudesta aallonmurtajasta huolimatta.

Kaava jätettiin pöydälle ja pöydälläolon aikana käydään poliittinen keskustelu, jossa pyritään löytämään riittävä yhteisymmärrys siitä, millaiset ohjeet valmistelulle annetaan ainakin em. kysymyksiin liittyen, kun asia myöhemmin palautetaan valmisteluun. Ettei käy niin, että lapsi menee pesuveden mukana.

Hyvä, että alueen suunnitelmaa tarkastellaan kokonaisvaltaisesti, eikä jonkin ideologian mukaan. Jos 26.1.2021 kokouksessa jättämälläni eriävällä mielipiteellä on ollut vaikutusta, niin olen tyytyväinen.

Olen vastustanut Mustanlahden sataman yli johtavaa siltaa heti suunnitelman tultua julki ja pitänyt sitä vähemmän järkevänä; YLA:n kokous 26.1.2021, kirjoitin muistutuksen alueen yleissuunnitelmaan, tosin kaavan käsittelyn yhteydessä en tunnista muistutuksista omaani millään tavalla. Tamperelainen -lehti on julkaissut pari sataman kehittämiseen liittyvää kirjoitusta.   

Laukontorin pyöräreittisuunnitelma (kaava)

Laukontorin pyöräreittisuunnitelma Laukosillalta Satamakadun yli oli toista kertaa käsittelyssä. Tästä äänestettiin. Meni läpi äänin 11-2. Itse kannatin Matti Höyssän (kok) kanssa  palautusta uuteen valmisteluun sekä lopuksi hylkäämistä.

Suunnitelma ei ota huomioon polkupyöräilijöiden lisäksi alueen muita toimijoita, eikä muuta liikennettä, mm. Laukontorin torikauppiaat, ravintola Kuuma, Viikinsaaren laivaliikenteen vaatima huoltoajo, Takon tehtaan rekkaliikenne, liikenne Aleksis Kiven kadulta ja Kirkkokadulta, sekä liikenne Kehräsaareen ja Vuolteen sillalle.

Turvallisuus on tärkeä asia. Suunnitelmassa esitettiin pöyräilijöille etuajo-oikeutta Satamakadun ylitykseen. Väistämisvelvollisuusmerkki antaa pyöräilijöille väärän signaalin liikenneturvallisuudesta. Rekan pyörän alta on hieno huutaa; olin oikeassa! Kaikkien liikkujien, myös liikenteessä, on syytä noudattaa riittävää varovaisuutta.

Lisäksi päätettiin ponnesta, jolla reitti olisi ensikesänä ns. kevytversiona, ilman paikalleen jääviä rakennustöitä. Jättäyidyin tästä ulos, koska juuri olin kannattanut hylkäystä.

Itseäni hämää, että alueelle on tulossa Tampereen läntisen keskustan visiotyön perusteella suunnittelutyö. Tässä otetaan kokonaisvaltaisesti liikenne huomioon laajemmalta alueelta, silloin ei pidä edetä pelkästään polkupyöräilijöiden ehdoilla, pala palalta.

*************

 

Palkkioille korotus ja yksi apulaispormestari lisää

Kaupunginhallituksen kokouksen 8.2.2021 on, että, apulaispormestareiden määrä on nousemassa ja palkkiot! Ts. nykyinen valtuusto päättää tulevan valtuuston puolesta.

Tampere aikoo korottaa apulaispormestareiden (YLE 4.2.2021) määrää tilapäisesti kolmesta neljään. Apulaispormestareiden määrä palautetaan kolmeen, kun sosiaali- ja terveystoimen tehtävät siirtyvät pois kaupungilta.

Pormestarin, apulaispormestareiden sekä luottamushenkilöiden palkkioita aiotaan nostaa takaisin leikkausta edeltäneelle tasolle.

Hallintosäännössä olisi ollut muutakin korjattavaa. Tulossa uusi toimielin, kaupunginhallituksen alainen liikennetoimikunta?! 

Lassi Kaleva (ps) teki seuraavat muutosehdotukset:

”Valtuusto valitsee kaupunginhallituksen jäsenet ja varajäsenet kahden vuoden toimikaudeksi. Pormestari sisältyy oman puolueensa paikkamäärään ja nimetään yhdessä muiden hallituksen jäsenten valinnan yhteydessä.”

”Apulaispormestarit sisältyvät oman puolueensa paikkamäärään ja nimetään yhdessä muiden lautakuntien jäsenten valinnan yhteydessä.” sekä

"Kaupunki pitää luottamushenkilöiden palkkiot ja palkkioperusteet ennallaan. Tarvittavat muutokset tehdään virkamiestyönä hallintosääntöön."

Nämä raukesivat kannatuksen puutteessa.

*************

 

Mustanlahden sataman toimintaedellytysten heikentäminen jatkuu

Yhdyskuntalautakunta päätti 26.1.2021 asettaa kaavan nähtäville. Kaava on alueelle; Särkänniemen huvipuistoalue, Sara Hildenin museo, Onkiniemen entinen tehdas-alue, Mustalahden satama, Kortelahti ja rantaväylän tiealue. Särkänniemen alueen asemakaavan muutos.

Olen antanut suunnitelmaan vastineen jo vuoden 2018 lopulla. Jännä  huomata, ettei mitään ole otettu huomioon.

Esitin kaavan palautusta uuteen valmisteluun Mustanlahden sataman osalta kaavan puutteellisuuden vuoksi. Esitys meni äänestykseen, joka kaatui äänin 10-3. Samaa mieltä kanssani olivat Matti Höyssä (kok) ja Ilpo Sirniö (sdp).

Sinällään jännä juttu, sama joukko joka puolustaa Pispalan Punaista tukkitietä ja vanhaa tavara-asemaa on valmis uhraamaan perinteikkään ja historiallisen Mustanlahden sataman. Jota kuitenkin pidetään Tampereen helmenä. Johdonmukaisuus??

Eriävästä mielipiteestä tuli pitkä (2,5 sivua), jos haluat lukea sen löydät sen täältä.

*********

 

Ehdokkaaksi 2021

Tampereen Perussuomalaiset ry on hyväksynyt minut ehdokkaaksi kuntavaaliin 2021 Tampereella.

Tampereen tilanne vaatii! Tiedolla ja taidolla - tuloksellisuutta, on sloganini.

Kaupungin talous on ollut huolenani jo pitkääään, ja siihen on saatava muutos. Edellinen ja nykyinen vaalikausi on menty investoinnit edellä ja palvelut on hoidettu joten kuten. Laki kyllä edellyttää, että kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla.

Ts. palvelut ensin, sen jälkeen investointeja kantokyvyn mukaan.

Näiltä sivuiltani voitte lukea, mitä olen kirjoittanut Tampereen menosta.

Vaalisivuni Perussuomalaiset -puolueen sivulla.

Valtuuston kokouksessa 25.1.2021 ilmoitettiin, että valtuutettu Aarne Raevaara on siirtynyt VaTa:sta PS:n valtuustoryhmään.

*********

 

Amerikan Yhdysvallat, uusi Presidentti

Yhdysvaltain uusi Presidentti, Joe Biden vannoi virkavalansa 20.1.2021. Onneksi olkoon, hänellä on vaativa tehtävä edessään.

Koronapandemia on yksi, mihin hän lupasi pureutua välittömästi. Koronatilanne presidentin nimittämispäivänä.

  Tapaukset Kuolleet
Maailma 97 281 602 2 081 660
USA 24 998 975 415 894
Suomi 41 166 632

 

 

 

*********

 

Asiavirheen korjaamista vai manipulaatiota?

Kirjoitin alla olevan kirjoituksen Tamperelainen -lehteen 13.1.2021. Katsotaan julkaiseeko? Et julkaissut!

Olen ollut tämän vaalikauden Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunnan jäsenenä. Havaintojeni mukaan asioiden valmistelussa on siirrytty uudelle ”tasolle”, ts. kumotaan aikaisempia päätöksiä #asiavirheen korjaamisena ja tehdään uusi päätös #menettelyvirheen tai myyn syyn vuoksi, todellisen tai sopivan perusteella.

Asiavirheen korjaamiseen sovelletaan #hallintolain 50 §. Hallintopäätöstä koskevassa päätöksessä, viranomainen voi menettelyvirheen vuoksi poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen. Po. pykälän irrottaminen asiayhteydestään, voi johtaa virheelliseen ratkaisuun.

Hallintopäätöksen käsite kuuluu kotimaisen hallinto-oikeuden keskeisempiin. Sillä tarkoitetaan hallintoviranomaisen yksityistä asianosaista koskevassa hallintoasiassa tekemää kirjallista päätöstä (Heikki Kulla; Hallintomenettelyn perusteet 2012). Asian valmistelu ei kuulu tähän.

Ratikan Lielahden päätepysäkin kaavapäätös 17.3.2020 poistettiin virheellisenä, kun kaavakartasta oli puuttunut kaavamääräys sl-6, asia ratkaistaan uudelleen hallintolain 50 §:n perusteella. Ko. liito-oravan elinolosuhteiden ja kulkureittien turvaaminen. 

Koska päätepysäkki oli suunniteltu ahtaalle alueella ja sen johdosta menetetään puistoaluetta sekä pysäkkialue on muutenkin ahdas ja toimimaton, olin jättänyt päätökseen eriävän mielipiteen, joka saatiin uusintakäsittelyllä näppärästi häivytettyä.  

Oliko kysymyksessä hallintopäätös vai asian valmisteluun liittyvä päätös? Päätös asemakaavaehdotuksen asettamisesta nähtäville oli selkeästi valmisteluun kuuluvaa, kuten myös muutoksehakuohjeessa oli todettu.

Viime syksynä otettiin uudelleen käsittelyyn menettelyvirheen vuoksi ns. Hervannan ”elementtisaumapäätös”, koska yksi kokouksen osanottaja oli tippunut etäkokouksen aikana pois linjoilta. Uusintakäsittelyssä saatiin aikaan uusi rakentajalle sopiva päätös. Jätin uusintakäsittelystä eriävän mielipiteen, koska en nähnyt aikaisemmassa käsittelyssä muotovirhettä tai lain vastaisuutta, toki huolimatonta kokouskäytäntöä. 

Viimeisimmässä kumottiin myös aikaisempi päätös, kun oli jäänyt jotain liitteitä liittämättä mukaan. Tein muutosesityksen, että korjataan aikaisempaa päätöstä vain siltä osin, mitä puuttuvat liitteet vaativat. Käytännössä tarkoittaa, että, puuttuvat liitteet lisätään kokousaineistoon. Näin säilyy koko kokoushistoria näkyvissä. Jäin yksin, muut eivät näe sitä ongelmaksi, että päätöksiä voidaan manipuloida uusintakäsittelyillä.   

Onko hyvää hallintoa, jos ns. asiavirheen korjaamiselle voidaan kumota valmisteluun liittyvä päätös ja näin häivyttää aikaisempi kokoushistoria, esitetyt muutokset ja eriävät mielipiteet? 

Inhimillisiä virheitä toki sattuu, mutta, kun siihen vedotaan tarpeeksi usein, se alkaa näyttämään heikosti hoidettujen asioiden peittelyltä.  

*********

 

MAL -sopimuksen ylistys ja alas ampuminen

#Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka kirjoitti AL:n mielipidesivulla 8.1.2021: "On ollut ilo tehdä Tampereen seudun kanssa tulevaisuustyötä – MAL-sopimuksella vakiinnutetaan lähijunaliikenteen kokeilu

Jotta oman auton voi vaihtaa joukkoliikenteeseen, kulkijan on saatava varmuus siitä, että hyvät lähijunayhteydet ovat tulleet jäädäkseen."

Kirjoitin #ministeri Harakalle vastauksen, jonka AL julkaisi 10.1.2021.

MAL on myös maaseudun alasajosopimus

AL 8.1.2020. Ministeri Harakka: On ollut ilo tehdä Tampereen seudun kanssa tulevaisuustyötä – MAL-sopimuksella vakiinnutetaan lähijunaliikenteen kokeilu

"Suurten kaupunkiseutujen MAL-sopimukset (maankäyttö, asuminen, liikenne) allekirjoitettiin syksyllä 2020. Valtion ja kaupunkien yhteinen satsaus kestävään kaupunkiliikenteeseen on historiallinen:"

Se on totta, että MAL-sopimus 2020 panostaa merkittävästi raideliikenteen kehittämiseen myös Tampereella. Taitaa puheena ollut MAL-sopimus olla jo järjestyksessään neljäs.

MAL-sopimuksilla on lähinnä kehitetty eräiden kaupunkiseutujen kehitystä tehostuvalla maankäytöllä, tiivistysrakentamisella ja liikenneolojen parantamisella, kuten jalankulku, pyöräily ja joukkoliikenne. #Ratikka ja #lähijunat ovat nostettu hankkeiden kärkeen tehokkaina, suurten ihmismassojen siirtämisvälineinä paikasta toiseen.

Harakka jättää, kuten kaikki muutkin MAL-asian ympärillä parveilevat, kertomatta MAL-sopimuksen kääntöpuolen. Se, että tiettyjä kaupunkiseutuja kehitetään, vaatii sen, että tulee riittävästi asukkaita niin lähikunnista kuin ympäri maata, tehden maaseudun näin elinkelvottomaksi. #MAL-sopimuksesta voi sanoa, että se on myös maaseudun alasajosopimus.

Sen lisäksi, että Tampere on hyötynyt MAL-sopimuksesta lisääntyvänä väestönä, valtion rahoituksesta investointeihinsa ja ennen kaikkea erittäin voimakkaana velkaantumisena.
 

2021


2020

Koronavuosi 2020 on päättymässä. Koronarokotusten pitäisi alkaa, mutta näyttää tulevan samanlaista sotkua kuin tuli keväällä maskeista.

Koronatilanne 31.12.2020

  Tapaukset Kuolleet
Maailma 84 382 158 1 804 524
Suomi 36 403 551

 

 

 

Vuosi oli myös sään suhteen merkillinen. Talvea ei ollut Etelä-Suomessa lainkaan.

*********

 

Palvelusuunnitelma hyväksyminen vuodelle 2021 ja kaavojen näytille asettamisia

Yhdyskuntalautakunta piti vuoden (poikkeuksellisen, korona vuoden) viimeisimmän kokouksen 22.12.2020. Listalla oli vuoden mm. 2021 palvelu- ja vuosisuunnitelman hyväksyminen ja kaavojen näytölle asettamisia.

Palvelusuunnitelman esittelytekstissä hauska yksityiskohta; "Lautakunnan talousarvioon sisältyy vuosittaisia toiminnan sitovia tavoitteita. Tavoitteet perustuvat Tampereen strategiaan 2030, joka on valmisteltu Lauri Lylyn pormestariohjelman pohjalta." Huomautin asiasta, että kaupungin johtaminen perustuu strategiaan, jonka perusteella pormestariohjelma laaditaan. Tosin Tampereella vallitsee käänteinen järjestys.

On se kummaa tuo pitkäjänteinen taloudenpito. Konsernijohtajan päätöksellä siirretään yhden vakanssin verran varoja konsernihallinnon strategiayksikköön (1.12.2020 § 135). Yhdyskuntalautakunta päätti 8.12.2020 yhden uuden viran perustamisesta lautakunnan alaiseen yksikköön.

Kokous päätti kahden kaavan asettamisesta nähtäville. Kantakaupungin vaiheyleiskaava valtuustokaudelle 2017-2021 ja asemakaavaehdotus, Epilänharju, Tohlopinranta, teollisuusalueen muuttaminen asuinalueeksi.

Molemmissa kaavoissa sivutaan lähijunaliikennettä ja seisakkeen saamista Tohloppiin - Mediapolikseen. Esityksessä annettiin ymmärtää, että seisakkeen saaminen on kovin työlästä ja ei varmuudella onnistukaan.

Tein esityksen vaiheyleiskaavan jättämisestä pöydälle. Tämä raukesi kannattamattomana. Parista muusta kohdasta äänestettiin.

"Kantakaupungin vaiheyleiskaava - Valtuustokausi 2017-2021 asetetaan ehdotuksena MRA 19 §:n mukaisesti nähtäville muun valmisteluaineiston kanssa siten muutettuna, että
  -  kaavamääräys ”Joukkoliikennepainotteinen katu” poistetaan vaiheyleiskaavaehdotuksesta kokonaan ja pidetään voimassa lainvoimaisen yleiskaavan määräys ”Kaupunkirakenteen kannalta merkittävä liikenteen kokoojakatu ja joukkoliikenteen laatukäytävä” sekä siihen liittyvä merkinnän kuvaus,
ja siitä pyydetään lausunnot viranomaisilta ja keskeisiltä sidosryhmiltä." Tämä muutos hyväksyttiin äänin 5-8. Kannatin muutosta.

Esitin myös, että Epilänharjun, Tohlopinrannan kaava jätetään pöydälle. Siihen sain kannatusta Jouni Sireeniltä (vas). Asiasta äänestettiin, pöydällepano hävisi äänin 5-6 ja yksi tyhjä.

Hyväksyttiin myös Kaupin urheilupuiston kaavan näytteille asettaminen ja kaupunkipuulinjaus 2020 -suunnitelma.

*********

 

Hylkäysesityksiä

Jälleen tuli oltua "paha poika", kun yhdyskuntalautakunnassa 8.12.2020 tuli tehtyä kaksi hylkäysesitystä.

Ensimmäinen koski yhdyskuntalautakunnan kokouksen, 8.12.2020 § 330 päätöstä. Asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville: Hervanta, Kanjoninkatu 4, asemakaava nro 8688, asiavirheen korjaaminen. Siinä esitettiin lautakunnan päätöstä 10.11.2020 § 280, menettelyvirheen vuoksi poistettavaksi. Tein hylkäysesityksen, koska kysymyksessä ei ole hallintopäätös, esitän, että tämä pykälä poistetaan lainvastaisena ja että, päätös 10.11.2020 § 280 jää voimaan.

Esitykseni synnytti kovaa keskustelua ja vänkäämistä. Ilmoitin, että en tule muuttamaan kantaani. Esitykseni raukesi kannatuksen puutteeseen, se ei yllättänyt. Sain esitykselläni oikeuden esittää eriävän mielipiteen.

Kirjoitin eriävän mielipiteen. Koska siitä tuli pitkä, se on luettavissa täältä (pdf). 

Toinen koski kaupunkiympäristön palvelualueelle kaupunkiympäristön suunnittelun rakennusvalvontaan perustettavaa lupa-arkkitehdin virkaa 1.1.2021 alkaen.

Lupaprosessin nopeuttamiseksi esitys on ymmärrettävä ja puoltaa paikkaansa. Mutta, ei vaikuta hyvältä hallinnolta, kun viran perustaminen tuodaan päätettäväksi kolme viikkoa ennen kuin päätös astuu voimaan. On kuulemma henkilöstösuunnitelmassa, mutta kuitenkaan ei ole lautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelmassa.

Oudolta tuntuu myös se, että kun, kaupunginvaltuusto vahvisti 16.11.2020 vuoden 2021 talousarvion ja samalla sen, että kaupunkiympäristön palvelualueelta vähennetään 4 virkaa, niin nyt vastaavasti ollaan lisäämässä virkoja. Taitaa kysymyksessä olla korkeampaa matematiikkaa, kun vähennys muuttuu lisäykseksi! Kuitenkin laki edellyttää, että talousarviota noudatetaan.

Jätin hylkäysesityksen; esitän hylättäväksi. Vuoden 2021 talousarviossa ei ole myönnetty määrärahaa virkojen perustamiseen, vaan pitäisi vähentää neljä virkaa.

” Eläkeikänsä saavuttaa vuosittain noin 250 henkilöä, mikä muun vaihtuvuuden lisäksi antaa mahdollisuuksia toiminnan uudelleenarviointiin ja tehtäväjärjestelyihin.”

Sama juttu, synnytti kovaa keskustelua ja vänkäämistä. Ilmoitin, että en tule muuttamaan kantaani. Esitykseni raukesi kannatuksen puutteeseen, se ei yllättänyt. Tästä en tehnyt eriävää mielipidettä, koska talousarviokirja puhuu puolestaan.

Toimivallan siirrot näkyvät

Jälleen nostin esille virkamiespäätökset, joissa viranhaltija vastaa lautakunnan nimissä Hämeenlinnan HaO:n tehtyihin muutosvaatimuksiin, eikä näitä vastauksia tuoda lautakuntaan nähtäville. Nytkin oli kolme tällaista päätöstä. Tämäkin on niitä toimivallan siirron, delegoinnin kukkasia.

''*********

 

Päätöksen poistaminen ja uudelleen käsittely

YLA:n kokouksessa 10.11.2020 tapahtui äänestysmoka, jonka johdosta asia haluttiin uusinta käsittelyyn. Päätös otetaan käsittelyyn 8.12.2020 seuraavilla perusteluilla;

Päätösehdotus

"Yhdyskuntalautakunnan päätös 10.11.2020 § 280 poistetaan.

Asemakaavaehdotus 8688 (päivätty 25.5.2020, tarkistettu 12.10.2020) hyväksytään asetettavaksi nähtäville.

Asemakaavaehdotus esitetään nähtävilläolon jälkeen kaupunginhallituksen ja edelleen valtuuston hyväksyttäväksi edellyttäen, että kaavan toteuttamiseen liittyvät sopimukset on hyväksytty.

Perustelut

Yhdyskuntalautakunta on 10.11.2020 § 280 päättänyt asemakaavaehdotuksen Hervanta, Kanjoninkatu 4, 8688 asettamisesta nähtäville.

Päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe. Hallintolain 50 §:n mukaan viranomainen voi menettelyvirheen vuoksi poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen. Lainkohdan mukaan tähän tarvitaan asianosaisen suostumus. Asemakaavamuutoksen hakija on antanut suostumuksensa asiavirheen korjaamiseen."

Avaan hieman. Hallintolain mukaan, asiavirheen korjaaminen koskee vain hallintopäätöksiä, ei asian valmisteluun kuuluvia päätöksiä. Po tapauksessa § 50 mahdollisuus on irrotettu asiayhteydestään.

Asemakaavanuutoksen hakijalla on varmasti käytössään juristi, koska antoi suostumuksensa tietäen, että uusintakäsittelystä saadaan valitusperuste.

YLA:n päätös 10.11.2020 § 280 on laillinen, vaikka puheenjohtaja äänestyksessä toimikin taitamattomasti.

Perusteluissa on merkille pantavaa, että aikaisempi käsittely ei ole nähtävillä, eikä tarkemmin kerrota, millainen menettelyvirhe on tapahtunut.

Yla:n kokouksessa 8.12.2020 käsiteltiin asiaa uudestaan. Jätin päätökseen eriävän mielipiteen.

*********

 

Inkvisition kohteeksi

Ti 24.11.2020 oli YLA:n kokous. Normaali kattaus. Poikkeuslupahakemuksia ja kaavojen lisäksi oikaisuvaatimuksiin vastaamista.

Itä-Tampereella, Heikkilänkatu 14 kaupan tonttiliittymän kohdan katusuunnitelmaa käsiteltäessä äänestettiin. Vasemmistoliiton edustaja teki toivomusponnen liittymän muuttamisesta polkupyöräilijöiden turvallisuuden parantamiseksi. Suunniteltu liittymä on hyvä ja turvallinen, kun kaikki noudattavat liikennemerkkejä ja liikkuvat tilanteeseen sopivalla varovaisuudella.

Asiasta äänestettiin. Toivomusponsi hylättiin äänin 7-6. Itse kannatin pohjaesitystä.

Toinen äänestys tuli käsiteltäessä Tampereen Navigaatioseuran tekemää oikaisuvaatimusta, joka koskee liikennemerkkien asettamista Näsinpuiston-#Mältinrannan ranta-alueelle.

Oikaisuvaatimuksen tekijä katsoo, että heitä olisi pitänyt kuulla ennen päätöksentekoa. Navigaatioseuran edustajan kanssa pidettiin katselmus Pajasaaressa 26.8.2020. Paikalla olivat kolme kaupungin edustajaa sekä Navigaatioseuran varakommodori. Tilaisuudessa käytiin läpi alueen kehittämisen tavoitteita, ja Navigaatioseuran edustajalle ilmaistiin selkeästi, että pysäköinti tulee alueelta poistumaan vuoden 2020 aikana. Näin ollen koemme, että tiedoksianto ja kuuleminen on toteutettu.

Oikaisupyynnön tekijä pyytää palauttamaan vähintään neljä huoltopysäköintipaikkaa kolmen tunnin aikarajoituksella sekä vähintään kahdeksan pysäköintipaikkaa asiakkaille. Suunnitelmassa on esitetty kaksi huollon pysäköintipaikkaa tunnin aikarajoituksella.

Alueen yleissuunnittelu on käynnissä ja se valmistuu vuoden 2021 alkupuolella. Investointeja alueella tehdään alustavasti vuonna 2022.

Lähinnä äänestyksellä haluttiin näpäyttää kaupunkia keskustelukulttuurista ja miten sitä käydään.

Asiasta äänestettiin. Oikaisuvaatimus hyväksyttiin äänin 7-4, yksi tyhjä. Itse kannatin oikaisuvaatimuksen hyväksymistä. Esittelijä jätti päätökseen eriävän mielipiteen.

Tämän osalta kaupunginhallitus käytti otto-oikeuttaan ja se tulee käsittelyyn 7.12.2020. Kaupunginhallitus hyväksyi oikaisuvaatimuksen 9-4. Urbaani Tampere ry ilmoittaa facebook-sivullaan, että se on päättänyt hallintovalituksen kaupunginhallituksen päätöksestä 

Hämeenlinnan HaO päätti 5.2.2021, että se ei tutki valitusta.

Somessa käynnistyi varsinainen face-inkvisitio, jossa kyseltiin, miksi äänestit kuten äänestit? Eipä kiinnosta lähteä avautumaan äänestykseen johtaneista syistä. Inkvisiittorina olivat lähinnä vihreitten ja vasemmiston kannattajat.

 *********

 

Maansortuman korjaamista ja äänestysmoka

Olipa mielenkiintoinen YLA:n kokous 10.11.2020. Käsittelyssä oli Kaarilan maansortuma ja Hervannan Kanjoninkadun kaavan esillejättöpäätös. Kaavasta syntyikin melkoinen kalabaliikki äänestyksessä tapahtuneen (oletetun) virheen vuoksi.

Muistatte viime talvellisen tapahtuman. Tampereen Kaarilassa, Tuurnankadulla sijaitsevan rivitaloyhtiön piha-alue sortui helmikuussa, eikä sen korjaamiseksi ole vielä päästy tekemään toimenpiteitä. Sortumisen seurauksena myös kaikki A-talon asunnot asetettiin käyttökieltoon ja niiden asukkaat joutuivat evakkoon, jossa he ovat edelleen. Kävin tutustumassa tilanteeseen paikan päällä. Lohduttomalta näytti. 

Asiaa käsiteltiin yhdyskuntalautakunnassa 10.11.2020. Lautakunnalle esitettiin, että taloyhtiön korvausvaatimus olisi hylätty. Lautakunta päätti monipolvisen keskustelun jälkeen kuitenkin yksimielisesti, että kaupunki aloittaa korjaavat toimenpiteet omalla puolellaan.

Asiasta käytiin pitkä ja monipuolinen keskustelu. Yksimieliseksi päätöksesi tuli;

Lehdessä apo Jäntti sanoo (AL 12.11.2020), että kaupunki tulee tekemään toimenpiteitä ainoastaan omalla puolellaan, eikä osallistu rakennustöihin taloyhtiön puolella. Tämähän on sanomattakin selvää. Hän arvioi, että toimenpiteistä ei synny kaupungille juurikaan kustannuksia, jos #Sulkavuoren keskuspuhdistamon louhintatyömaalta saatava murske sopii vastapenkereen. rakentamiseen.

Ollaan lähempänä lain hengen toteutumista, että edistetään kunnan ja sen sen asukkaiden etua, kun osoitetaan Sulkavuoren kiviaineksen käyttöä täytemaaksi, verrattuna siihen että osoitetaan toimimattoman yhtiön (#Tavase) osakepääoman korotukseen 479 640 euroa.

Äänestysmokaa

Lautakunnan yksi jäsen putosi linjoilta (AL 13.11.2020) kesken äänestyksen huonon yhteyden vuoksi – ”Ilman teknisiä ongelmia äänestystulos olisi ollut toinen”. Nyt on vaadittu, että asia palautetaan lautakuntaan ja äänestys uusitaan.

Vähättelemättä ongelmaa. Päätöstä EI PIDÄ enää ottaa YLA:n käsittelyyn äänestysvirheen vuoksi. Äänestys olisi pitänyt uusia samassa kokouksessa.
Tämän osalta esitys tuodaan lautakunnan uusintakäsittelyyn, jossa 10.11.2020 poistetaan, asiavirheen korjaamisena menettelytapavirheen vuoksi 8.12.2020. Keväällä tapahtui samanlainen poisto, ja niin hävisi myös tekemäni eriävä mielipide.

YLA käsitteli asiaa § 280/10.11.2020.

"Asian käsittelyn aikana Katja Nisumaa-Saarelan verkkoyhteys katkesi. Puheenjohtaja totesi hänet poissa olevaksi, päätti äänestyksen, totesi tuloksen 6 - 6, 1 poissa ja päätti pykälän käsittelyn ennen kuin yhteys palasi.

Koska äänet menivät tasan, puheenjohtajan ääni ratkaisi päätöksen. Puheenjohtaja Aleksi Jäntti oli äänestänyt esittelijän päätösehdotusta, joten se tuli lautakunnan päätökseksi.";

Itse äänestin pohjaesityksen mukaan. Hervannassa asuvana, minusta rakennukset sopivat tänne siinä kuin muutkin. Ei sillä, ainahan kaikkea voi esittää kehittäväksi, mutta raadollinen reaalimaailma tulee vastaan.

Isompana ongelmana näen seinäpinnan tai elementtisauman värin sijasta päätösten prosessin kulun. Jos asia palautuu lautakuntaan vain äänestystä varten, saadaan siitä ennakkopäätös, että päätös, joka ei miellytä, voidaan vaatia uusittavaksi tietoteknisillä ongelmilla, vaikkei niitä olisikaan. Kuka käy kotona tarkistamassa, että kone on jumissa, ei kukaan? Itselläkin on tietokoneen kanssa ollut ongelmia etäkokousten aikana, siksi menekin kokouspaikalle.

Kun edetään päätöksen mukaan, asia tulee kaupunginhallituksen ja -valtuuston käsittelyyn. Päätöksen mukaan näillä molemmilla elimillä on mahdollisuus muuttaa sitä.

Pöytäkirjaan on kirjattu; ”Asemakaavaehdotus esitetään nähtävillä olon jälkeen kaupunginhallituksen ja edelleen valtuuston hyväksyttäväksi edellyttäen, että kaavan toteuttamiseen liittyvät sopimukset on hyväksytty.” Tämän mukaan asian ottaa seuraavaksi käsittelyynsä kaupunginhallitus ja edelleen -valtuusto, eikä se palaa lautakuntaan.

Edellä mainittu kirjaustapa on mielenkiintoinen ja usein käytetty. Olen jättänyt siitä jossakin kokouksessa merkinnän pöytäkirjaan, koska liikutaan toimivallan käytön hämärällä alueella. Lain mukaan kaavat hyväksyy valtuusto. Hallintosäännöllä voidaan toimivaltaa siirtää eteenpäin, ja sen mukaan yhdyskuntalautakunta hyväksyy kaavat, muutamaa poikkeustilannetta lukuun ottamatta. Kaupunginhallituksella ei ole toimivaltaa hyväksyä kaavoja. Vaatiiko kaavan esittäminen valtuuston esityslistalle kaupunginhallitukselta sen hyväksyntää? Lakiosastolla olisi toiminnan paikka tarkentaa hallintosääntöä.

**********

 

Varjovaltuusto

Lännen median lehdissä julkaistiin 24.10.2020 pitkä juttu Tampereen päätöksentekotavoista.

LM-selvitys: Hyvien veljien kaupunki – näin kuntapäättäjien suljettu verkosto toimii.

Arvotontin kyseenalaisesta kaupasta purkautunut vyyhti paljastaa, miten kuntapolitiikassa käytetään valtaa kulissien takana. Tampereella kaupunginvaltuuston rivivaltuutetuilla ei ole valtaa, vaan asioista päätetään etukäteen varjovaltuustossa, kertoo paikallinen vaikuttaja.

Valitettavasti lehtien artikkelit ovat maksumuurin takana, ettei niitä pääse suoraan lukemaan. Pääsanoma oli, että päätöksiä tehdään pienessä piirissä ennakolta. On suoranainen majesteettirikos, jos tekee varjovaltuuston tekemästä päätöksestä poikkeavan esityksen ja siitä joutuu kärsimään.

Mm. talousarviomuutoksista sovitaan - päätetään ennakolta pienessä piirissä, eikä niistä salissa poiketa. Siitä pitää ryhmäkuri huolen.

**********

 

Hyvää hallintoa vai ei?

Kaupunginvaltuuston kokouksen 19.10.2020 esityslista on pitkä kuin "nälkävuosi". Herää kysymys, onko menettely hyvää hallintoa, kun samalle listalle tungetaan näin paljon asioita, tärkeitä asioita?

§ 122 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
§ 123 Pöytäkirjan tarkastus
§ 124 Läsnäolo- ja puheoikeus
§ 125 Tiedoksi merkittävät asiat
§ 126 Valtuuston pöytäkirjanpitäjien määrääminen
§ 127 Sivistys- ja kulttuurilautakunnan täydennysvaali
§ 128 Eron myöntäminen Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuuston varajäsenyydestä ja uuden varajäsenen valitseminen
§ 129 Kaupunginhallituksen vastaus tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessaan vuodelta 2019 esittämiin huomioihin
§ 130 Tampereen kaupungin toiminnan ja talouden katsaus 8/2020
§ 131 Tarkastuslautakunnan arviointiraportti Tampereen toiminnan ja talouden toteutumisesta 8/2020
§ 132 Muutokset vuoden 2020 talousarvioon
§ 133 Raitiotien osan 2 Pyynikintori - Lentävänniemi investointipäätös. Ratikan kokonaiskustannukset, ratikan käyttökulut ja kannustimet-bonukset   
§ 134 Seuturaitiotien varaukset Tampereen alueella
§ 135 Hiedanrannan yhtiömalli, pääomitus ja apporttiomaisuuden luovutus
§ 136 Pirkanmaan pelastustoimen yhteistoimintasopimuksen muuttaminen
§ 137 Hallintosäännön liitteenä olevan Pirkanmaan pelastustoimen johtosäännön muuttaminen
§ 138 Asemakaava nro 8668, Hervanta, pysäköintialue asumisen sekä liike- ja sosiaalitoimen käyttöön
§ 139 Asemakaava nro 8704, Kaleva, Hippostalo, käyttötarkoituksen muutos ja rakennusoikeuden lisääminen
§ 140 Valtuustoaloite kotikaupunkimme roskaamisen vähentämiseksi - Riitta Ollila
§ 141 Valtuustoaloite Kauppi-Niihaman metsien suojelemiseksi - Pekka Salmi ym.
§ 142 Valtuustoaloite lukutaidon vahvistamiseksi teatterin ja draaman keinoin Tampereelle - Sofia Vikman ym.
§ 143 Valtuustoaloite Suomen EM-otteluiden näyttämiseksi järkyttävän isolta screeniltä Tampereella - Jouni Markkanen ym.
§ 144 Valtuustoaloite kuntalain mahdollistamien sähköisten kokousten ja sähköisen päätöksentekomenettelyn käyttöönottamiseksi kaupungin toimielimissä - Petri Rajala ym.
§ 145 Valtuustoaloite Tampereen ilmastovahdin perustamiseksi - Jaakko Mustakallio ja Oras Tynkkynen ym.
§ 146 Valtuustoaloite uusien koulujen rakentamiseksi - Riitta Ollila ja Jouni Ovaska
§ 147 Valtuustoaloite Tampereen kaupunginvaltuuston jalkautumiseksi erityisesti kaupungin palvelutuotanto-,
suunnittelu- ja investointikohteisiin - Aila Dündar-Järvinen
§ 148 Valtuustoaloite satamajärjestyksen päivittämiseksi ja satamapäällikön irtisanomisen perumiseksi - Lassi Kaleva
§ 149 Valtuustoaloite kirsikkapuupuiston perustamiseksi Tampereelle - Jaakko Mustakallio ym.

§ 150 Kokouksessa jätetyt valtuustoaloitteet
§ 151 Kokousraportit

*************

 

Kulurakennetta ei haluta päättäjien ja kaupunkilaisten tietoon tietoon

Yhdyskuntalautakunta käsitteli 17.9.2020 Kaupunkiympäristön palvelualueeseen kuuluvan yhdyskuntalautakunnan vuoden 2021 talousarvioesityksen ja päätti, että

Palvelualueen johtaja oikeutetaan tekemään talousarvioesitykseen teknisiä muutoksia.

Samalla hyväksytään lautakunnan lausunnot talousarvioesityksen yhteydessä käsiteltäviin valtuustoaloitteisiin.

Kokouskäsittelyn aikana, muiden mielestä mulkvist, Ossi Aho ehdotti, että talousarvioesitys palautetaan uuteen valmisteluun seuraavin perustein:

"Kaupunginhallitus hyväksyi vuoden 2021 talousarviokehyksen 17.8.2020. Yhdyskuntalautakunnan vuoden 2021 talousarvioesityksen tuloslaskelmaosaan on kirjattu tulot ja menot pääkohdittain.

Kuntaliitto on antanut kunnille ohjeen ostolaskujen avaamisesta avoimena datana, koska se voi lisätä myös kustannustietoisuutta kunnassa. Tampereen kaupungin huono taloustilanne vaatii, että tulojen lisäksi erityisesti menoihin ja rahan käyttöön on kiinnitettävä erityistä huomiota. Kaupungilla on tieto rahojen käytöstä mm. tilinpäätöksiä varten.

Esitän, että talousarvioesitys palautetaan uuteen valmisteluun ja että palvelujen ostot -kohta avataan tarkempaan tarkasteluun, jossa verrataan vuoden 2019 vahvistettuun tilinpäätökseen vaikuttaneita lukuja ja sen perusteella tehdään vuoden 2021 talousarvioon, ja siitä eteenpäin vuosittain annettavaan talousarvioesitykseen seurantaa varten palvelujen ostoista liitteen mukainen taulukko." Ehdotus raukesi kannattamattomana, kuinkas muuten.

Tuota noin, onko niin, ettei päättäjiä loppujen lopuksi kiinnosta miten ja mihin rahoja käytetään? Avoimessa datassa julkaistuista ostolaskuista saatavilla tiedoilla voi esittää tarkemmin rahan käyttöä. Kun tietoa vertaa kirjaamisohjeisiin, saa hyvän kuvan toiminnasta.

Tein seuraavan ponsiehdotuksen: "Kaduilla, joissa toisessa reunassa on merkillä osoitettu yhdistetty jalkakäytävä tai viivalla erotettu pyörä/jalankulkukaista, ja kadun toiselle puolelle on merkattu myös yhdistetty jalankulku/pyörätie? Turvallisuuden lisäämiseksi esitän, että kadun toinen puoli rajataan jalankulku/pyörätie -käyttöön ja toinen puoli vain jalankulkijoille." Ehdotus raukesi kannattamattomana. Ei yllätä enää!

Johan alkoi tulla selostusta. Nyt on tulossa uusi turvallisuuteen ohjelma, joka pitää sisällään myös liikenneturvallisuuden. Hyvä. Parasta oli, että erään puolueen edustaja ilmoittautui kirjoittamaan aiheesta ponnen. Etteikö saa vipinää aikaan, vaikkei kukaan kannatakaan?

*************

 

Vaikeaa on, kun esitys tulee perussuomalaiselta

Näin helposti käy lähes 50 -vuoden kokemuksen ja ammattitaidon mitätöinti, kun esitys tulee väärään viiteryhmään kuuluvalta.

Keväällä kohistiin satamapäällikkö Matti Joen irtisanomisesta. Perussuomalaisten Lassi Kaleva jätti 18.5.2020 valtuustoaloitteen, jolla vaadittiin Joen irtisanomisen perumista, sekä satamajärjestyksen päivitystä, johon tulisi lisätä satamapäällikön kelpoisuusvaatimukset.

Aloite tuli yhdyskuntalautakunnan (YLA) käsittelyyn 25.8.2020. Pyysin asiaa pöydälle, lautakunta hyväksyi sen yksimielisesti. Vastauksena aloitteeseen esitetään, että Lassi Kalevan valtuustoaloite ja siihen annettu lausunto merkitään tiedoksi eikä aloite ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin.

YLA käsitteli aloitetta seuraavan kerran 8.9.2020. Matti Joen irtisanomiseen en ottanut kantaa, koska asia on vireillä Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa. Tein aloitteen vastaukseen seuraavan muutosesityksen;

Satamapäällikön kelpoisuusvaatimus pitää olla selkeämmin määriteltynä. Satamapäällikön tehtävän hoidossa soveltuva koulutus tai pätevyys voi olla kansipäällystön pätevyys ja/tai satamarakenteisiin ja vesiväyliin erikoistunut teknillisen ammattikorkeakoulun suorittanut insinööri, jolla on suoritettuna soveltuva merenkulkukoulutus. Lisäksi kelpoisuus edellyttää riittävää vesiliikenteen osaamista ja kokemusta.

Satamajärjestykseen esitän liitteenä olevat muutokset?

Laitoin satamajärjestykseen useitakin muutoskohtia, jotka ovat nyt valmistelijoiden käytössä. Nykyisen satamajärjestyksen pohjana on käytetty merellä olevan tavarasataman satamajärjestystä, joka ei ole käypä Tampereen satamajärjestykseksi.

Voi sitä kaartelun ja kiemurtelun määrää, mikä syntyi. Kaikenlaisia verukkeita löytyi miksi muutosesitystäni EI voi kannattaa. Ei kuulu tähän, toisessa yhteydessä, jne.. No, kukaan ei kannattanut. Loppujen lopuksi, ei haittaa mitään, pöytäkirjassa on merkintä, liitteessä mainitut muutosesitykset ovat  nähtävissä.

Joku varmasti sanoo, ettei tiedoksi merkittyyn asiaan voi tehdä muutosesitystä. Kuntalain 95 § selityksessä (Tausta ja tulkinnat, Heikki Harjula, Kari Prättälä) on kerrottu,"... kunnanhallituksen päätösehdotus on, että valtuusto merkitsee asian tiedoksi. Valtuuston esityslistalla olevista asioista on siis sallittava normaali keskustelu, ja muunlaisten päätösehdotustenkin tekeminen on mahdollista."  Tuosta on vedettävissä johtopäätös, että myös alimmissa elimissä voidaan tiedoksi merkittävään asiaan tehdä muutosesityksiä.

Totean vielä, että kaupunki säästi tässä jopa 15000 euroa, kun päivitykseen ei tarvitse pyytää konsultilta lausuntoa, vaan tein sen talkoohengessä. 

*************

 

Koalitio kipuilee

Tampereen poliittinen koalitio kipuilee vaalien lähestyessä entistä enemmän. Tämä kävi selvästi ilmi mm. yhdyskuntalautakunnan (YLA) kokouksessa 25.8.2020. Lautakunnassa olevat perussuomalaiset ja vasemmistoliitto eivät kuulu koalitioon. Kummaltakin ryhmältä on lautakunnassa yksi jäsen. Lautakunnan muut jäsenyydet jakaantuvat seuraavasti; kokoomus 4, demarit 3, vihreät 3 ja keskusta yksi.

Listalla oli kolme asiaa, joissa koalitio, 11 henkilöä, hajosi. Ensinnä oli Pispalan jatkokaavoitusta koskevat kaavat näytteille asettaminen.

§ 197 Asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville: Pispalan asemakaavan uudistamisen II-vaihe, asemakaava nro 8310

§ 198 Asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville: Pispalan asemakaavan uudistamisen II-vaihe, Punaisen tukkitien uoman eteläosa, asemakaava nro 8824

Äänestystulos kummassakin oli 6-7. Kuusi kannatti pohjaesitystä ja 7 siihen tehtyä muutosesitystä. Miten koalition kanssa kävi? Koalition äänet menivät 4-7.  Pohjan kannalla oli 3 vihreää ja yksi demari. Olin itse pohjan kannalla, kuin myös vasemmistoliiton edustaja.

Lisäksi oli Teiskon kirkon aluetta koskeva poikkeamislupahakemus.

§ 202 Poikkeamishakemus rakennuspaikalle, joka muodostuu tiloista 837-704-1-1, 837-704-1-7 ja 837-704-1-144, Teiskon kirkkotie 113, käyttötarkoituksen muutos

Äänestystulos 11-2. 2 kannatti pohjaesitystä ja 11 siihen tehtyä muutosesitystä. Miten koalition kanssa kävi? Koalition äänet menivät 2-9.  Pohjan kannalla oli yksi kokoomuslainen ja yksi keskustalainen. Muut olivat muutosesityksen kannalla, jolla pienennettiin rakennusoikeutta.

Onhan noita koalition repeämisiä ollut aikaisemminkin, mm. Tampereen Juhannuskylän paria tonttia koskeva kaavan käsittelyn keskeytys.

§ 189 Asemakaavan keskeyttäminen ja lopettaminen: Juhannuskylä (X) tontit 148-5 ja 150-13

Äänestystulos 5-7, yksi poissa. 5 kannatti pohjaesitystä ja 7 siihen tehtyä muutosesitystä. Miten koalition kanssa kävi? Koalition äänet menivät 4-6. 

Kaupunginhallitus käytti tähän otto-oikeuttaan, ja käsittelee asiaa 7.9.2020. Kaupunginhallitus linjasi kokouksessaan 14.9.2020, että Tampereen asunto- ja maapolitiikan linjauksia tarkennetaan sellaisiin tilanteisiin, joissa maanvuokrasopimus päättyy ja samaan aikaan on asemakaavan valmistelu vireillä kyseisellä tontilla.

Mielenkiintoista seurattavaa tiedossa! Ja näin siinä kävi. Kaupunginhallitus päätti 14.9.2020, että Asunto Oy Erkkilän-Aukeen ja Asunto Oy Aleksanterinkatu 11:n asemakaavamuutoshakemus hylätään ja valmistelu lopetetaan ja että, kaupungin aloitteesta käynnistetään Juhannuskylän arvoaluetta koskevan asemakaavan laatiminen. Kaava sisällytetään tulevaan kaavoitusohjelmaan.

Lisäksi kaupunginhallitus hyväksyi seuraavan ponnen: Kaupunginhallitus edellyttää, että valtuuston hyväksymiä asunto- ja maapoliittisia linjauksia tarkennetaan tilanteissa, jossa maanvuokrasopimus päättyy ja saamaan aikaan on asemakaava valmisteilla ko. tontilla.

**************

 
Perussuomalaisten Tampereen valtuustoryhmä jätti 17.8.2020 seuraavan sisältöisen valtuustoaloitteen
VALTUUSTOALOITE PORMESTARIMALLIN ALASAJOSTA (TRE:4765/00.00.01/2020)
Esitämme, että kaupunki luopuu pormestarimallista 1.6.2021 alkaen ja että kaupungille valitaan kaupunginjohtaja aina 7 vuoden määräajaksi kerrallaan. Apulaispormestarien sijaan kaupunkiin valitaan palvelualueiden johtoon apulaiskaupunginjohtajat aina 5 vuoden määräajaksi kerrallaan.
Pormestarimalli on osoittanut toimimattomuutensa ja heikkoutensa jo usean pormestarin aikana. Pormestari näyttää joutuvan ostamaan sovun eri ryhmien välillä. Pormestarimallin aikana Tampereen talous on sakannut. Tilinpäätökset ovat olleet miinuksella rankasti jo vuosikausia. Pormestarimalli on Tampereella johtanut liiallisiin Tampereen kantokyvyn ylittäviin investointeihin ja keskittymiseen muihin kuin kaupungin peruspalveluihin ja ydintoimintoihin.
17.8.2020 Tampereella                                                 
Tampereella perussuomalaisten ryhmän puolesta                                                             
Lassi Kaleva (PS)                                                                                       
Valtuustoryhmän puheenjohtaja

Voi sitä "pas..myrskyä", mikä somessa syntyi, kun pormestarimalli kyseenalaistettiin. Suurimmassa äänessä olivat virheiden ja vasemmiston kannattajat, peesaajina sdp ja kokoomus. Oli suorastaan majesteettirikos, jos ehdotettiin puuttumista nykyiseen vallanjakotapaan.

Aamulehtikin julkaisi 27.8.2020 puolen sivun jutun aloitteesta. Tällaista ei ole tapahtunut, muuten kuin ostotoiminnan kautta. Aloitteessa on etupäässä kyse kaupungin taloudesta. Pormestarimallissa pormestari joutuu hänen mukaansa ostamaan suosiota eri poliittisilta ryhmiltä.

– Tampereen talous on sukeltanut jyrkästi juuri pormestarimallin aikana. Nykyinen malli ei ole siihen ainoa syy, mutta yksi niistä. Pormestarimalli myös henkilöityy yhteen henkilöön. Meidän mielestämme olisi paljon tärkeämpää, että ne asiat, joita puolueet ajavat, nousisivat keskustelun keskiöön. Esitetyt vuosiluvut eivät ole kiveen hakattuja. Valtiollakin on käytössä 5 vuoden määräaika.

Kuten sanottu, kuraa tuli tuutin täydeltä;

"Aika kaksinaamaista”

Sosiaalidemokraattien (sdp) valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Salmi ei usko, että sdp lähtee tukemaan perussuomalaisten aloitetta.

– Mielestäni aloite on täyttä populismia. Mielestäni on aika kaksinaamaista, että perussuomalaiset on kuitenkin tavoitellut apulaispormestarin tehtäviä ja nyt esittääkin koko järjestelmän lakkauttamista.

Perussuomalaiset ei ole vielä päättänyt, asettaako se pormestariehdokkaan tulevissa kunnallisvaaleissa. Tarvittaessa valtuustoryhmä on kuitenkin kykenevä asettamaan puolueestaan pormestarin.

**************

 

Kohtuuhintaista asumista Hervantaan

Lähetin oheisen mielipidekirjoituksen Aamulehteen julkaisua varten, koska julkaistaan, saa nähdä julkaistaan koskaan? Ei julkaistu

Viime aikoina on puhuttu paljon kohtuuhintaisesta asuntotuotannosta, mm. #MAL -sopimuksen hyväksymisen yhteydessä.

Hervantaan on tulossa kohde, joka pitää sisällään myös kohtuuhintaisten asuntojen rakentamisen. Asunto- ja kiinteistölautakunta päätti kokouksessaan 19.8.2020 asemakaavan muutosehdotukseen nro 8668 liittyvästä toteutussopimuksesta. Selkeyden vuoksi on syytä kertoa, että kysymys on Keinupuiston parkkipaikan ottamisesta asumiskäyttöön. Hankkeessa on mukana yritys, joka tuli tutuksi jo Kotilinna-säätiöskandaalissa.

Hankkeessa merkittävässä roolissa on ollut laajennusosan toteuttaminen olemassa olevaan Keinupuistokeskukseen (palvelukeskus). Tampereen tavoitteena hankkeelle on ollut mahdollistaa tehostetun palveluasumisen lisääminen ja täydennysrakentaminen hyvien joukkoliikenneyhteyksien lähialueelle. Täydennysrakentamisen tavoitteena on ollut monipuolinen asuntotuotanto. Alueelle tulee toteutumaan palveluasumisen lisäksi MAL4-sopimuksen mukaista kohtuuhintaista asumista ja vapaarahoitteista asuntotuotantoa.

Parkkialueen (korttelin 7125) kehittäminen on käynnistynyt kehittäjäyhteenliittymän aloitteesta. Alun perin mukana kehittäjä yhteenliittymässä olivat Tampereen Vanhuspalveluyhdistys, Kotilinnasäätiö, Finnpark, Visura Oy ja Tampereen kaupunki.

Hankkeesta ovat vetäytyneet syystä tai toisesta Kotilinnasäätiö ja Finnpark. Uusina osapuolina yhteenliittymän ovat liittyneet Jyväskylään rekisteröity Suomen Kaupunkikodit ARA Oy sekä Kempeleelle rekisteröity Lehto Asunnot Oy, aputoiminimeltään Rakennuskartio, Optimikoti. Rakennuskartio on tullut Tampereella monella tapaa julkisuudessa tutuksi, mm. Kotilinnasäätiön Muotialantien rakentamattoman tontin siirron vuoksi sekä Kalevassa olevan arvotontin vuokraoikeuden siirron vuoksi.

Suomen kaupunkikodit ARA, ei ole Asumisen rahoituskeskus ARA, joka myöntää mm rakentamiseen ja asumiseen liittyviä tukia. Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämästä YTJ-Yritys- ja yhteisöjärjestelmästä on luettavissa, että Suomen Kaupunkikodit ARA on rekisteröity 20.10.2019. Sitä ei ole merkitty arvonlisäverovelvolliseksi eikä ennakkoperintärekisteriin sekä on poistettu työnantajarekisteristä. Muutenkin po. yrityksen referenssit ovat ohuet, koska niitä ei ole.

Koska Asunto- ja kiinteistölautakunta hyväksyi sopimuksen, eikö kenellekään tullut mieleen tarkistaa yhteenliittymän kaikkien osapuolten taustoja jo sopimuspaperia laadittaessa?  

31.8.2020 tuli tietoa, että Suomen Kaupunkikodit Ara Oy kiinteistö sijoittajista koostuva yritys. Ovat saaneet rakentamiseen valtion asuntorahastosta 10 v. valtionlainan. Ovat osa konsortiota. Konsortio on yhdessä vastuussa, siis myös Tampereen kaupunki!? No, yhteistyösopimuksessa lukee, että vasta hakevat ARA:n rahoitusta.

Yhteenliittymän kesken tehdyssä sopimuksessa lukee, että valtion tukirahat ovat vasta hakuvaiheessa, "... hakevat rakentamiselle Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) rahoitusta.

Olin jo kaavan käsittelyn yhteydessä 6.3.2018 jättänyt asiaan eriävän mielipiteen.

Eräs kuntalainen on tarttunut aiheeseen ja selvittänyt taustoja laajemminkin sekä lähestynyt valtuutettuja kirjeellä.  https://www.facebook.com/groups/tampereenkuntapolitiikka/permalink/1504480109738682

Kaupunginvaltuusto vahvisti kaavan ja hankkeen toteuttamissopimuksen 19.10.2020. Päätöksestä äänestettiin ja siihen jätettiin eriävä mielipide. Sen jälkeen asiasta on noussut mediassa kohu.

Kysymys ei ollut pelkästään kaavasta. Samalla kun valtuusto vahvisti kaavan, se vahvisti myös asunto- ja kiinteistölautakunnan 19.8.2020 kokouksessaan hyväksymän toteutussopimuksen.

 Asunto- ja kiinteistölautakunta, kokous 19.8.2020, § 105 Asemakaavan muutosehdotukseen nro 8668 liittyvä toteutussopimus. 

Asemakaavan muutosehdotukseen nro 8668 liittyvä toteutussopimus. Tampereen Vanhuspalveluyhdistys ry, Suomen kaupunkikodit ARA oy, Lehto Asunnot Oy ja Visura Oy kirjoittaneet sopimuksen alle jo 12.8.2020. Teppo Rantanen kirjoitti sopimuksen Tampereen kaupungin puolesta 13.8.2020.

Kaupunginhallitus, kokous 31.8.2020, § 350 Asemakaava nro 8668, Hervanta, pysäköintialue asumisen sekä liike- ja sosiaalitoimen käyttöön 

”Asemakaavan muutosehdotukseen nro 8668 liittyvä toteutussopimus on hyväksytty asunto- ja kiinteistölautakunnan kokouksessa 15.8.2020, § 105. Toteutussopimuksessa sopijapuolet sopivat muun muassa asemakaavamuutoksella syntyvän rakennusoikeuden jakamisesta, uusien maanvuokrasopimusten laatimisesta sekä toteuttamiseen liittyvistä vastuista ja velvoitteista.”

https://tampere.cloudnc.fi/fi-FI/Toimielimet/Kaupunginvaltuusto/Kokous_19102020/Asemakaava_nro_8668_Hervanta_pysakointia(158844)

AL kirjoitti 16.11.2017 Keinupuiston osalta ja kilpailutuksen puutteesta pitkän kirjoituksen.

Väliaikatieto, päätöksestä on valitettu Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen.

*************

 

Tähän on sitten tultu Tampereen kaupunki aloittaa syksyllä yt-neuvottelut

YLE uutisoi 13.8.2020, että Tampereen kaupunki aloittaa yt-neuvottelut ja ne ovat osa talousarvion valmistelua, sillä Tampereellakin on edessä tiukat säästöt.

Myös henkilöstömenoista on todennäköisesti säästettävä muun muassa koronan aiheuttamien kulujen nousun ja tulojen laskun takia. Vaihtoehtoina ovat esimerkiksi varhaisemmat eläkkeelle jäämiset, palkattomat vapaat, rekrytointien jäädyttäminen, lomautukset ja irtisanomiset.

Tämän lisäksi pitää tarkasteluun nostaa investoinnit, hankinnat, palvelujen ostot, tarpeettomien toimintojen purkaminen. Kyllä säästökohteita löytyy, kun niitä halutaan löytyvän.

Maanantaina kokoontuva Tampereen kaupunginhallitus voi kuitenkin päättää esittää, että esimerkiksi irtisanomisiin ei mentäisi. Kyllä lomautusta pitää voida harkita. Se on käytössä monessa kunnassa ja yleistä yrityksissä.

Tarkempia pohjaesityksiä yt-neuvotteluja varten ei kuitenkaan ole. Myös neuvottelujen aikataulu on auki. Asiasta keskustellaan kaunginhallituksessa ensi vuoden talouskehyksen yhteydessä.

Kaupunginhallitukselle käsittelyyn tulevassa talouskehyksessä todetaan, että erilaiset säästötoimet ja tulojen lisäykset jatkuvat vuoteen 2024 asti.

Pormestarin talousarvioehdotus ensi vuodelle esitellään 19. lokakuuta.

*************

 

Elämä jatkuu koronan varjossa, myös Tampereella

Kesän ajaksi livennettiin keväällä määrättyjä koronapandemian vastaisia suosituksia. Pääsi matkustamaan vapaasti kotimaassa ja jopa ns. turvallisiin maihin, ravintolat ja muut yleisöpaikat aukenivat. Ja kyllä ihmiset lähtivätkin liikkeelle.

Kesän kallistuessa syksyä kohti näyttää myös korona aktivoituvan. Pelätään toista aaltoa. Puhutaan maskipakosta ja muiden rajoitustoimien käyttöön ottamisesta uudelleen. Toivottavasti näin pitkälle ei tarvitse mennä.

Politiikassa alkaa myös syksy näkyä. Kokoukset käynnistyvät, joko etänä tai läsnäollen. Tampereen yhdyskuntalautakunta piti syyskauden ensimmäisen kokouksen 11.8.2020. Menin kokouspaikalle, koska halusin varmistaa, että saan sanottavani ilman tekniikan pettämistä. Asioina oli mm:

Tampereen luonnon monimuotoisuusohjelman (LUMO) tavoitteet vuosille 2021 - 2030. Onhan siinä ohjelmaa, ilmastonmuutoskin mainittu vain 8 kertaa.

Matkalla aina muuttuu. Pöytäkirjasta näkyy lyhytversiona, että tein palautusesityksen. Koko esitys kylläkin kuului näin; Tampereen vakavan taloustilanteen johdosta, kaupunginhallitus edellytti keväisessä päätöksessään, että kaikista uusista kustannuksia aiheuttavista avauksista ja esityksistä on pidättäydyttävä. “Tampereen LUMO-ohjelman tavoitteet 2021-2030" ei ota sanallakaan kantaa siihen, mitä kustannuksia ohjelma tulee aiheuttamaan vuosi- ja ohjelmakaudella, tämän vuoksi ohjelma palautetaan uuteen valmisteluun."

Pitää paikkansa, kukaan ei kannattanut. Tätä toki ihmettelen, kun kv on vahvistanut tällaisen kirjauksen 15.6.2020; "Vuoden 2021 talousarviovalmistelussa on jatkettava toiminnan ja talouden yhteensovittamista koronaepidemian aiheuttamat talousvaikeudet huomioiden. Mitään uusia käyttömenoja lisääviä toimintoja tai toimintojen laajentamisia ei talousarvioon voi esittää. Taloutta tullaan tasapainottamaan vuosien 2021-2025 aikana." Kuitenkin kunnossa oleva talous on myös Tampereen etu.

Ja sitten tämä murheenkryyni, jota on yritetty potkia eteenpäin jo vuosikausia, Pispalan asemakaavan uudistamisen II-vaihe, asemakaava nro 8310. Asiaa helpottaakseen kaava on jaettu kahteen osaa Pispalan asemakaavan uudistamisen II-vaihe, Punaisen tukkitien uoman eteläosa, asemakaava nro 8824. Jäivät pöydälle, jälleen. Tosin, pikkuhiljaa pitää syntyä valituskelpoisia päätöksiä, jo asianosaisten oikeusturvan kannalta.

Lisää asemakaavaa, 8587, Lahdesjärvi, Västinginmäki, asemakaavan ja asemakaavamuutoksen laatiminen. Tästä tein myös seuraavan muutosehdotuksen. "Kaava hyväksytään esitetyssä muodossa. Prosessin osalta poistetaan maininta kaupunginhallituksen käsittelystä toimivallan puuttumisen vuoksi (hallintosääntö 23 § 3 mom.)." Ehdotus ei saanut kannatusta, se raukesi.

Tuosta kaupunginhallituksen toimivallasta keskusteltiin jonkun aikaa. Hallintosäännössä EI ole kirjattu kaupunginhallituksen tehtäviin asemakaavojen käsittelyä, toisin on yhdyskuntalautakunnan osalta; LAUTAKUNTA (YLA) HYVÄKSYY muut kuin vaikutukseltaan merkittävät asemakaavat. Asemakaava on vaikutukseltaan merkittävä aina, jos se on alueen ensimmäinen asemakaava tai asemakaavassa annettu suojelumääräys kumotaan tai muutetaan, taikka muutoin poiketaan kaavaan sisältyvästä rakennetun ympäristön suojeluperiaatteesta. Muulloin kaavan merkittävyys on harkittava tapauskohtaisesti. Olen aikaisemminkin ottanut kantaa kh:n toimivaltaan.

Juhannuskylän paria tonttia koskeva kaavan käsittelyn keskeytys ja Teiskon kirkon mäkeä koskeva poikkeamishakemus jäivät pöydälle.

Listalla oli myös valtuustoaloite kotikaupunkimme roskaamisen vähentämiseksi.  Todella aiheellinen. Kiinnitän myös huomiota valtuustoaloitteen käsittelyn kestoon, KAKSI vuotta! Tätä ei voi pitää hyväksyttävänä.  

**************

 

Pääministerin kotiinpäinveto

Aamulehti julkaisen oheisen kirjoitukseni 21.7.2020 yllä olevalla otsikolla, muuttamalla vain otsikon. Alkuperäinen oli

Maltillinen kotiinpäin vetäjä

Näin voi sanoa, kun katsoo pääministeri Sanna Marinin toimintaa koronapandemiasta johtuneista syistä myönnettyjen vuoden 2020 peruspalvelujen valtionosuuksien lisäyksiä kuntien tukipakettiin liittyen. Tampere ei ole saanut mitään erityiskohtelua, verrattuna muihin kuntiin, päin vastoin. Peruspalvelujen valtiontukiosuutta lisättiin keskimäärin 189 euroa/asukas (31.12.2018) 294 kunnassa, kuntaa kohden avustus oli 55477 euroa.

Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku ja Oulu muodostavat ns. kuusikkokunnat. Kuusikkokunnat tekevät tilastoja eri elämän alueilta ja vertailevat lukuja keskenään, miten kukin kunta on pärjännyt suhteessa asukas/euroa.

Miten peruspalvelujen lisäys on mennyt kuusikkokunnissa? Laskennassa vaikutti mm. työttömyyden nousu koronan aikana. Keskimääräinen työttömyysprosentti vuonna 2019 kuusikkokunnissa oli 8,5 ja toukokuussa 2020 18,5 prosenttia. Tampereen luku oli kummassakin yli mediaanin, 11,2 ja 19,9.

Tampere oli väestömäärältään kuusikon kolmanneksi suurin. Hallitus myönsi lisätalousarvioissaan koronasta johtuvia avustuksia peruspalvelujen turvaamiseksi kuusikkokunnissa keskimäärin 231,8 euroa asukasta kohden. Suurin saaja asukasta kohden oli Turku 243 euroa, ja pienin summa 176 euroa meni Ouluun. Tampere sai 203 euroa asukasta kohti, joka oli toiseksi pienin Helsingin jälkeen, 304 euroa, suhteutettuna asukaslukuun.

Tampereella sanotaan, ”ei tehrä numeroo”, mutta olisi pääministeri Marin voinut hieman enemmän vetää kotiinpäin, harrastaa vanhan ajan siltarumpupolitiikkaa. Nyt Tampereen rakas kiistakumppani Turkukin pärjäsi tässä rahan jaossa suhteellisesti parhaiten. Tiedä sitten, vaikuttivatko rahan jakoon Tampereen aikaisemmin saamat, runsaat avustukset rantaväylän tunneliin n. 60 milj. euroa, ratikkaan n. 75 milj. euroa ja kansiareenalle 18 milj. euroa.

Outo sattuma, samana päivänä EU:ssa löytyi sopu 750 miljardin euron elvytyspaketista. Kyllä on pakko sanoa, että pääministeri Sanna Marinin olisi pitänyt vetää huomattavasti enemmän kotiinpäin.

Sanna Martin valittiin 23.8.2020 SDP:n puheenjohtajaksi. Sanna I Marinin hallitus 23.8.2020 ikätilastossa 48/76.

**************

 

Tampereelle jäi tunnin junasta hanttikortti käteen

Turku saamassa haetun ratarahoituksen, Tampere jäämässä puille paljaille (YLE 16.7.2020). 

Suomi on saamassa liikennehankkeisiin EU-rahoitusta 65 miljoonan euron edestä, Euroopan komission Suomen-edustusto kertoo 16.7.2020 tiedotteessaan. Summa sisältää sekä yksin Suomeen ehdotetut että monen valtion kesken jakaantuvat hankkeet.

Mukana on Turun tunnin junaan tarkoitettu 37,5 miljoonan euron rahoitus. Luku on yhtä suuri kuin Suomen hakema tuki, josta liikenne- ja viestintäministeriö tiedotti helmikuussa. Erillistä rahoitusta EU:lta ehdotuksen mukaan saa myös samaisen yhteyden tarpeita palvelevan Espoon kaupunkiradan suunnittelu, johon EU on myöntämässä 11 miljoonaa euroa.

Valtava pettymys Tampereella. Helsingistä Tampereelle kulkevan Suomi-radan suunnittelu on jäämässä vaille unionin tukea. Tukea haettiin 11,7 miljoonaa euroa. Sen sijaan erillinen kunnostushanke samalle rataosuudelle on saamassa 6,5 miljoonan euron tuen suunnittelua varten.

Ja miten tätä tunnin junaa hehkutettiin ja hakattiin rintoihin. Siitä oli muodostumassa elämää suurempi kysymys. Itse olen tyytyväinen EU:n linjaukseen pääradan kunnostus käyntiin, ilman tunnin junaa pärjätään. Kirjoitin hankkeen alkuvaiheessa, keväällä 2019 lainsäädännöllisistä ongelmista,

**************

 

Eduskuntaa halutaan politisoida

Tänään, 26.6.2020 Eduskunnassa käytiin harvinainen äänestys. Eduskunta joutui ratkaisemaan, murtaako se edustajan syytesuojan, hänen Eduskunnassa pitämänsä puheen johdosta. Kansanedustaja Jani Mäenpää (ps) oli käyttänyt vuosi sitten puheen vuoron jossa hän käytti "vieraslaji".-sanaa. Silloin Eduskunnassa kukaan ei siihen reagoinut, puhemies antoi myöhemmin siitä huomautuksn.

Sitten ulkopuolisten toimesta käynnistettiin Mäenpäätä kohdin toiminta, joka ulkopuolisen silmin näytti selkeältä poliittiselta ajojahdilta. Valtakunnan syyttäjä halusi ehdottomasti nostaa syytteen kiihottamisesta Mäenpäätä vastaan. Kansanedustajalla on syytesuoja (PerL 30§), jonka murtamiseen vaaditaan 5/6 enemmistö äänestyksessä.

Kuten sanottu, äänestys oli 26.6.2020. Syytesuojan purkamisen puolesta äänesti 121 edustajaa, vastaan 54 ja poissa 24 edustajaa.

Täältä näet, miten kukin kansanedustaja äänesti. Katso, näkyy pdf -tiedostona.

**************

 

Toimiiko toverituomioistuin jälleen?

Kaupunginhallitus päätti 25.5.2020 hylätä satamapäällikkö Matti Joen oikaisuvaatimuksen irtisanomisasiassa äänestyksen jälkeen. Joen oikaisuvaatimuksen hyväksymistä kannattivat; Kalervo Kummola (kok),  Irja Tulonen (kok.), Ilkka Sasi (kok),  Kalle Kiili (kesk) ja Kirsi-Maarit Asplund (ps).

Oikaisuvaatimuksen hylkäämistä kannattivat sdp:n Lauri Lyly, Pekka Salmi, Kirsi Kaivonen ja Anne Liimola, vihreiden Jaakko Mustakallio, Olga Haapa-aho ja Juhana Suoniemi sekä vasemmistoliiton Minna Minkkinen.

– Tämä on kaupungin virkamiesten ja hänen esimiestensä valmistelema irtisanominen ja henkilöstöhallinnon juristit ovat olleet vahvasti mukana. Tätä on käyty läpi perusteellisesti. Hän on käyttäytynyt esimiehenä epäsopivalla tavalla, hänelle on siitä annettu asianmukainen varoitus eikä hän ole oikaissut käyttäytymistään. Prosessin aikana on yritetty saada sopuratkaisua aikaiseksi, Lyly kommentoi.

Huhtikuussa uutisoitiin, että satamamestari Matti Joki on sanottu irti virastaan  https://www.facebook.com/Ossi.J.Aho/posts/1562371967262295

Syiksi sanotaan laiminlyönnit tehtävien hoidossa, epäasiallinen käytös, toimivallan ylitys, jne... Tarkemmin voitte lukea http://tampere.cloudnc.fi/…/Viranhaltijan_virkasuhteen_irti…

Kun asiaa ei tarkemmin tunne, niin tulee mieleen, että nyt ammutaan tykillä hyttysiä. Henkilökohtaisia ongelmia viety hallinnon käsittelyyn. No, päätös on tehty. Matti Joella ei ole isoa hv-verkostoa tukenaan, kun hän on Tapun mandaatilla luottamustoimissa.

Toimiessani ss Tarjanteen päällikkönä, sain Matti Joelta kaiken avun, mitä Tarjanteen satamapaikka vaati. Harmillinen juttu.

ASIALLINEN ja PAINAVA. Tällaisena syynä voidaan pitää virkasuhteesta, laista tai määräyksistä johtuvien, virkasuhteeseen OLENNAISESTI vaikuttavien velvoitteiden VAKAVAA rikkomista tai laiminlyöntiä...

"Viranhaltija oli lisäksi vuonna 2019 estänyt uuden eParking-järjestelmän käyttöönoton satamien pysäköintipaikkojen laskutuksen osalta…” Ei pitäisi olla yhdestä henkilöstä kiinnni järjestelmän käyttöönotto.

"... 37 851 euron edestä ilman asianmukaista hankintamenettelyä tai minikilpailutusta, eikä kyseisestä tilauksesta löytynyt kaupungin hankintaohjeen mukaista tilausta tai hankintasopimusta." Hmm, taitaisi olla pitkä jono irtisanottavia, jos tutkittaisiin kaikki alle 60000 euron hankintapäätökset!”

Onko niin, että kysymys on enemmänkin työnantajan valvontavelvoitteen laiminlyöntien paljastuminen? Oikeudessa nämäkin selviävät, toivottavasti.

Eikö Tampereella oteta opiksi toverituomioistuimen käytöstä? Eikö asian esille tuominen ja hoito kaupunginvaltuutettu Atanas Aleksovskin #Kotilinna-säätiö asiassa opettanut mitään? Juttu laitettiin liikkeelle valtavan kohun saattelemana, ja loppu tulema oli, että Turun Ho katsoi AA:n syyttömäksi

**************

 

Katusuunnitelmia ja ajonopeuden laskua

YLA päätti 12.5.2020 mm. Santalahden, Lielahden ja Niemenrannan alueella sijaitsevien raitiotiekohteiden katusuunnitelmista sekä Hiedanrannan Järvikaupungin ja Hiedanrannan keskustan raitiotiekaduista.

Tein muutosesityksen; Järvikaupungin katusuunnitelma välillä Rosenlewin silta – Hiedanrannan keskusta ja Hiedanrannan keskustan raitiotiekadun katusuunnitelma keskeytetään toistaiseksi, koska Näsijärven saaritäyttö Järvikaupungin toteuttamiseksi on valituksen alaisena oikeusasteissa.

Päätöksen täytäntöönpano ennen lainvoimaisuutta poistetaan ennenaikaisena. Asianosaisen tai kunnan asukkaan muutoksenhaku käy tarpeettomaksi, eikä päätösehdotuksessa ei ole esitetty syytä tai seikkaa, joiden mukaan päätös pitäisi tehdä maankäyttö- ja rakennuslain 201, 202 §:n tai kuntalain 143 §:n tai hallintolain 49 f §:n nojalla.

Esitykseni raukesi kannatuksen puutteen vuoksi. No, ainakin on yritetty.

 

Pinninkadun katusuunnitelma välillä Itsenäisyydenkatu – Kullervonkatu (#Tammelantori)

Tammelantorin pysäköintisuunnitelmat ovat aiheuttaneet talvella kovaa keskustelua kansasalaisten keskuudessa. Tamperelainen kirjoitti 15.1.2020, että kaupunki aikoo poistaa 50 parkkiruutua Tammelantorin liepeiltä. Perimmäisenä tarkoituksena katusuunnitelmassa on etelä-pohjoissuuntaan kulkevan Pinninkadun kehittäminen. Suunnitelmassa levennetään jalkakäytäviä ja lisätään yksisuuntaiselle kadulle kahteen suuntaan menevät pyöräilykaistat. Pinninkadulta on suora yhteys Itsenäisyydenkadun raitiotiepysäkille. Lisäksi tien viereen lisätään katupuita viihtyisyyden parantamiseksi.

Pinninkadulla on nykyisin kadunvarsipysäköintipaikkoja kaiken kaikkiaan yhteensä 58 paikan verran välillä Itsenäisyydenkatu – Kullervonkatu. Lisäksi Tammelantorin välittömässä läheisyydessä Ilmarinkadulla on 14 paikkaa sekä Kyllikinkadulla 17 paikkaa. Näillä kaduilla on nykyisin yhteensä 89 kadunvarsipysäköintipaikkaa. Autopaikkojen lisäksi Pinninkadulla on myös erillinen ainoastaan moottoripyörille osoitettu pysäköintialue, joka säilyy myös jatkossakin.

Kovasta polemiikista johtuen, uudessa katusuunnitelmassa on esitetty kadunvarsipysäköintipaikkoja Pinninkadulle 39 paikkaa, Ilmarinkadulle 12 paikkaa ja Kyllikinkadulle 16 paikkaa. Suunnittelualueella on yhteensä 67 autopaikkaa, joka on 22 paikkaa nykytilannetta vähemmän ja kokonaispaikkamäärä laskisi 25 prosentilla. Alkuperäisessä katusuunnitelmaehdotuksessa esitettiin poistettavaksi 51 pysäköintipaikkaa.

Tein esityksen, että kadunvarsipysäköintipaikkoja ei vähennetä Tammelantorilta eikä ympäristöstä vaan lisätään. Esitykseni ei saanut kannatusta, jätin eriävän mielipiteen. Lautakunta hyväksyi ponnen äänin 0-4, jolla pysäköintipaikkoja kuitenkin jollain lailla turvataan. Tampere tiedotti 29.3.2021, että Tammelantorille tulee lisää pysäköintipaikkoja yleiseen käyttöön.

Kaupunginhallitus, kokous 4.5.2020 § 196 Tampereen kaupungin talouskatsaus 3/2020, ”Yhdyskuntalautakunnan toimintakatteen ennustetaan toteutuvan 1,9 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompana. Alituksen syinä ovat pysäköinti- ja pysäköintivirhemaksutulojen alittuminen…” Kadunvarsipysäköintipaikkojen vähentäminen ei ole järkevää tässä kaupungin taloustilanteessa.

Päätöksen täytäntöönpano ennen lainvoimaisuutta on ennenaikaista. Asianosaisen tai kunnan asukkaan muutoksenhaku käy tarpeettomaksi, eikä päätösehdotuksessa ei ole esitetty syytä tai seikkaa, joiden mukaan päätös pitäisi tehdä maankäyttö- ja rakennuslain 201, 202 §:n tai kuntalain 143 §:n tai hallintolain 49 f §:n nojalla.

MRL 201 § mukaan kunnanhallitus voi valitusajan kuluttua määrätä yleis- ja asemakaavan tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Sama periaate koskee MRL 202 § mukaisia muita päätöksiä, mm. katusuunnitelmia. Jos päätöksestä ei ole valitusaikana tehty muutoksenhakua, päätös lainvoimaantuu automaattisesti. Kun  päätös täytäntöönpanosta tehdään käsittelyn yhteydessä, se ei ole lainhengen mukaista, vaan sillä kavennetaan kuntademokratiaa.

 

Neljälle alueelle hyväksyttiin matalampia #aluenopeusrajoituksia

YLA päätti, että aluenopeusrajoitukset pääosin laskevat neljällä aluekokonaisuudella  mukaisesti. Samalla hyväksyttiin alueittain suunnitelmat liikenteen rauhoittamiseksi ja turvallisuuden parantamiseksi.

Muutos 40 rajoituksesta 30 aluenopeuteen tehdään Epilänharju-Ikuri-Myllypuro-Ristimäki-Tesomajärvi-Tohloppi-Haukiluoma-Lamminpää asuinalueilla, Epilä-Haapalinna-Kaarila-Kalkku-Rahola-Villilä -alueilla, Linnainmaa-Leinola-Holvasti -alueilla sekä Atala-Tasanne-Olkahinen-Kumpula alueilla.

Kyllähän se tiedossa on, että päätös herättää paljon porua. Mutta, kun jokaiseen pykälään ei viitsisi tehdä muutosesitystä, niin hyväksyin nämä, koska olihan siinä kysymys myös jonkin asteisesta turvallisuudesta. Vaikka suurempana pontimena taitaa olla vihreitten ajama ilmastonmuutoksen torjuminen ja autoilun kieltäminen.

**********

 

Päätös poistetaan, eriävä mielipide häviää

YLA kokousti 28.4.2020 etäkokouksena. Lista oli suhteellisen pitkä ja sillä oli myös pari ratikkaan liittyvää asiaa. Etäkokouksissa on vaarana, että iskee #Murphyn laki. Näin kävi minullekin. Varsinaisista päätösasioista jäi tietokoneen olin ulkona verkosta muutaman tärkeän kohdan.

Piti tehdä palautusesitys uuteen valmisteluun Kaukajärvi, Keskisenkatu 20, tontin käyttötarkoituksen muuttaminen ja asuinrakennusten rakentaminen -kaavassa.

Ratikan Lielahden päätepysäkin kaavapäätös 17.3.2020 poistettiin virheellisenä, kun kaavakartasta oli puuttunut kaavamääräys sl-6: "Alueen osa, jolla liito-oravan elinolosuhteiden ja kulkureittien turvaamiseksi tulee säilyttää ja istuttaa lajiltaan liito-oravalle suotuisaa puustoa. Tämän johdosta lautakunnan päätös poistettiin ja asia ratkaistaan uudelleen hallintolain 50 §:n perusteella." Tosin maininta hallintolain 50 § koskee hallintopäätöksiä. Nyt ei ollut kysymys sellaisesta. Päätösesityksestä oli jätetty pois aikaisempi käsittelyhistoria ja minun 17.3.2020 päätökseen jättämäni eriävä mielipide.

Nämä kaksi olivat ne kohdat, joiden aikana tuo #Murphun laki iski. Harmittaa, mutta ei voi mitään.

Tiedä, asuuko päätepysäkin vieressä joku kaupungin "isokenkäinen", kun pysäkki on suunniteltu niin ahtaaseen paikkaan, puistoalueelle? En voinut hyväksyä sitä, tosin jäin yksin. Täytäntöönpanopäätöksen ottaminen ennen kuin edes päätöstä 2. vaiheen rakentamisesta, oli ennenaikainen.

Pyhällönpuistoon suunniteltu raitiotien päätepysäkki on suunniteltu ahtaalle puistoalueella. Sen johdosta menetetään puistoaluetta, pysäkkialue on ahdas ja toimimaton. Vammais- ja vanhusneuvosto lausunnoissaan ovat viitanneet mm. esteettömyyteen. Ahtaus ja toimimattomuus aiheuttavat sen, että mm. esteettömyys ei toteudu, koska autoilla, invahenkilöautoilla ja palvelubusseilla tapahtuva saattoliikenne päätepysäkille, välittömästi laiturin viereen on suunnitelman mukaan mahdotonta.

Jätin suunnitelmasta eriävän mielipiteen.

Ojalan alueen katusuunnitelmien osalta päätettiin myös maankäyttö ja rakennuslain 202 §:n nojalla, että päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Tein muutosesityksen, että lainvoimaisuuskohta poistetaan. Jäin tässäkin yksin.

Jätin eriävän mielipiteen; Päätöksen täytäntöönpano ennen lainvoimaisuutta on ennenaikaista, päätösehdotuksessa täytäntöönpanosta ei ole esitetty syytä tai seikkaa, joiden mukaan päätös pitäisi tehdä kuntalain 143 §:n tai hallintolain 49 f §:n tavalla, eikä yleinen etu vaadi mitään ennakkopäätöstä.

Suunnitelmista on jätetty muistutuksia. Muutoksenhakuviranomaisella on mahdollisuus kieltää päätöksen täytäntöönpano, jos muistutuksen tekijät sitä muutoksenhaussa vaativat.

**********

 

Koronavirus laittoi myös Tampereen polvilleen

Ma 20.4.2020 oli historiallinen päivä. Kaupunginvaltuusto piti kokouksen etäkokouksena #koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilan vuoksi. Yllättävän hyvin järjestely toimi. Varmasti jotain jää käyttöön tästä digiloikasta, joka on viruksen johdosta jouduttu tekemään. Asioina valtuustossa oli lähinnä henkilövalintoja.      

Päivällä kokoontuneella kaupunginhallituksella oli senkin edestä asioita.

Kh päätti päätti #raitiotiehankkeen osan 2 toteutuksen vaiheistuksesta. Tämä tarkoittaa sitä, että ratikan linjauksesta Pyynikin torilta länteen, rakentamisessa  otettaisiin uusi suunnitelma käyttöön. Ratikka rakennettaisiin ensin Santalahteen ja vasta sen jälkeen Lentävänniemeen.

Ratikan kakkosvaihe Pyynikintorin ja Lentävänniemen välillä esitetään rakennettavaksi kahdessa osassa, mutta päätös molemmista osuuksista tehtäisiin kerralla. Syynä vaiheistukseen on Näsijärven täyttösaarta koskeva valitusprosessi.

Esityksen mukaan valtuusto päättäisi samalla kertaa molempien osien rakentamisesta, mutta rakentaminen aloitettaisiin osalta 2A. Käytännössä valtuusto saisi päätöksenteon pohjaksi rakentajia sitovan toteutussuunnitelman ja tavoitekustannuksen erikseen molemmille osuuksille.

Kaupunginhallitus asetti 5.11.2018 § 436 päätöksessä raamit 2. vaiheen kustannuksiksi; "Kaupunginhallitus hyväksyy osaltaan tilaajan budjetiksi raitiotien osalle 2 osuudelle Pyynikintori - Lentävänniemi enintään 60 milj. euroa ja osuudelle Hiedanranta - Lielahdenkatu enintään 10 milj. euroa. "Maanrakennusindeksillä (kokonais-) korjatut luvut ovat 2020/02 tilanteen mukaan; 59,89 ja 9,98 milj. euroa! Ts. kustannustaso on laskenut.

Päätös ei ollut yksimielinen. vaan äänestyksellä äänin 11-2. Vaiheistusta kannattivat Lyly Lauri, sdp pj, Kummola Kalervo, kok 1. vpj, Mustakallio Jaakko, vihr 2. vpj, Salmi Pekka, sdp 3. vpj, Liimola Anne sdp, Sasi Ilkka kok, Tulonen Irja kok, Suoniemi Juhana vihr, Minkkinen Minna vas, Haapa-aho Olga vihr, Kaivonen Kirsi sdp.

Asplund Kirsi-Maarit teki seuraavan muutosesityksen; Kaupunki tekee varaukset mahdollisista osan 2 raitiotiereiteistä välillä Pyynikintori - Lentävänniemi. Muuten Tampere keskeyttää osan 2 suunnittelun toistaiseksi. Kaupunki ei siis toteuta esitettyä osan 2 toteutuksen vaiheistusta, vaan asiaan palataan uudelleen vasta silloin kun kaikki asiaan liittyvät valitukset on käsitelty. Kaupunki selvittää ja katsoo ennen ratikan lisärakentamista omat taloudelliset voimavaransa tilanteessa, jossa jo nyt puhutaan kaupungin työntekijöiden lomautuksista. Tahtotilana on osoittaa kaikki kaupungin taloudelliset resurssit korona-kriisin jälkeen mm. sote - palveluihin, koulutukseen, peruspalveluihin ja työpaikkojen säilymiseen etenkin nykyisissä työpaikoissa.

Asplund Kirsi-Maarit (ps) ja Kiili Kalle (kesk)  kannattivat muutosesitystä.

 

Tampereen ja Pirkanmaan hakemus Euroopan kulttuuripääkaupungiksi

Kaupunginhallitus hyväksyi Tampereen ja Pirkanmaan hakemuksen tekstisisällön Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026. Kh:n yksi käynnissä olevista kehitysohjelmista on Vetovoimainen elämyskaupunki -kehitysohjelma, jonka merkittävimmän sisällön muodostaa tällä hetkellä kulttuuripääkaupunkihaku vuodelle 2026. Pirkanmaan kulttuuripääkaupunkihaussa on mukana tällä hetkellä 20 Pirkanmaan kuntaa.

Kulttuuripääkaupunkihankkeilla tavoitellaan asukkaiden hyvinvoinnin ja elämänlaadun kohottamista kulttuurin keinoin. Onnistuessaan hanke lisää kaupungin elinvoimaa sekä veto- ja pitovoimaa, luo kansainvälisiä yhteyksiä ja näkyvyyttä, lisää turismia ja vahvistaa erityisesti innovaatiotaloutta sekä luovia aloja! Siis onnistuessaan! Näin varmasti olisi odotettavissa, jos elettäisiin normaaliaikoja. Huonosti sopii hanke tämän hetken tilanteeseen, olkoonkin, että kysymys on vasta vuodesta 2026. 

Tampereen kaupunki ja kumppanikunnat rahoittavat yhdessä hakuvaihetta vuosina 2019-2020 noin 700 000 eurolla vuodessa. Valinnan varmistuttua hanke saa rahoitusta Tampereen kaupungilta, kumppanikunnilta, valtiolta ja EU:lta.

Mitä vaikuttaa #Koronavirus elämään yleensäkin, ihmisten liikkumiseen, matkusteluun, niin sitä ei tässä vaiheessa tiedä kukaan.  

Muuten, muistaako kukaan, mitkä kaupungit ovat olleet aikaisemmin kulttuuripääkaupunkeja? En minäkään muista! Kuka tietää, kuka ja kuinka moni on matkustanut kohteeseen sen vuoksi, että se on kulttuuripääkaupunki?

Kaupunki tiedottaa 7.7.2020, että Tampere ja 19 Pirkanmaan kuntaa jatkavat toiseen vaiheeseen kilpailussa Euroopan kulttuuripääkaupungin 2026 tittelistä. Kulttuuripääkaupunkihaun toiseen vaiheeseen valmistaudutaan uuden hakutiimin voimin.

Projektin vetäjäksi siirtyy Tampereen kaupungin tapahtumajohtajan tehtävästä Perttu Pesä, joka aloittaa toisen vaiheen projektijohtajana 1.8.2020. Kävikö niin, että koronapandemiasta johtuen Pesän ulkomaan reissut loppuivat ja työvoimatoimisto kutsui. Kulttuuripääkaupunkihanke tuli sopivasti pelastajaksi. Luovana johtajana ensimmäisessä hakuvaiheessa toiminut Juha Hemanus jatkaa toisessa vaiheessa ohjelmatyön johtamista.

#Biokaasuautojen hankinta

Valtuutettu Lassi Kaleva oli tehnyt aloitteen biokaasukäyttöisten autojen hankkimiseksi kaupungin käyttöön. Nihkeältä näyttää. lausuntoa on pyydetty Pirkanmaan Jätehuollolta. Vastauksesta aistii penseän suhtautumisen biokaasun käyttöön. Loppuveto oli vetoaminen EU:n direktiiviin. "Kokonaisuutta arvioitaessa tulisi myös huomioida Euroopan Unionin Clean vehicles –direktiivi (2019/1161), joka asettaa julkisille hankintayksiköille vaatimuksia puhtaiden ajoneuvojen käytöstä muun muassa linja-autoliikenteessä."

Että näin, tuetaan paikallisen energian käyttöä.

Historiallinen päätös, kaupunki aloittaa #yt-neuvottelut

Historiallinen päätös. Tampere käynnistää työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain (449/2007) mukaiset yhteistoimintaneuvottelut mahdollisista lomautuksista kaupungin yhteistoimintaryhmässä. Neuvottelut koskevat sivistyspalvelujen ja Tampereen kaupunkiliikenteen henkilöstöä sekä mahdollisesti muita henkilöitä, joiden työ on vähentynyt Covid-19-virustilanteen johdosta.

Todetaan, että niissä kaupungin palveluissa, jotka on suljettu valtioneuvoston päätöksen johdosta, voidaan soveltaa työsopimuslain 2 luvun 12 §:n 2 momentin mukaista palkanmaksun keskeyttämistä, mikäli muuta tarkoituksenmukaista työtä ei ole mahdollista tarjota.

**********

 

Koronavirus laittaa uuden normaalin

Maailman laajuinen koronavirus laittaa valtakunnat, kunnat, yritykset, järjestöt yksityiset uuden eteen. Suomi ja myös Tampere ovat olleet käytännössä pysähdyksissä 13.3.2020 lukien. Poikkeusolot jatkuvat vaihtelevasti toukokuun loppuun saakka.

Yritykset ovat joutuneet ahdinkoon, joko sen vuoksi, että ne on määrätty pidettäväksi kiinni tai sitten on seurannut täydellinen asiakaskato. Jos ei ole asiakkaita, ei tule rahaa, mutta laskut rullaavat kuitenkin. Tähän ahdinkoon on tullut avuksi valtio ja kunnat.

Tampereella yritykset ja yhteisöt voivat hakea korotonta maksuaikaa  kaupungilta. Tampereen kaupunki sovittelee korottomia maksuaikoja yrityksille ja yhteisöille helpottamaan koronaviruksen aiheuttamissa talousvaikeuksissa. Yritysten ja yhteisöjen tulee itse pyytää lisää maksuaikaa. Tämä on hieno vastaantulo kaupungilta.

Kaupunki siirtää yritysten ja yhteisöjen laskujen, mukaan lukien maa- ja tilavuokrat, eräpäivää 30.6.2020 asti, mikäli yritys tai yhteisö itse tällaista kaupungille esittää. Siirrosta ei tällöin aiheudu viivästyskorkoa. Maksuajan lisäys ei kuitenkaan koske sellaisia saatavia, joista on jo aloitettu perintätoimenpiteet.

Mahdollisiin väliaikaisiin vuokranalennuksiin tai maksuvapautuksiin kaupunki ottaa kantaa vasta myöhemmin, kun koronaepidemian aiheuttamat akuutit vaikutukset ovat selkiytyneet, mutta kaupungin tavoitteena on auttaa tamperelaisia yrityksiä selviytymään pahimman yli.

Jos asiakas haluaa hakea korotonta maksuaikaa, hän voi ottaa yhteyttä laskuttajaan. Laskun maksua voidaan pyynnöstä siirtää ja asettaa uusi eräpäivä. On huomattava se, että maksuaikaa voidaan lisätä vain sellaisille laskuille, jotka on jo lähetetty yritykseen. Kaikkia kevään laskuja ei voida etukäteen siirtää, koska ne eivät ole vielä järjestelmässä.

Kuten edellä sanoin, kaupunki on uuden edessä. Se on ottanut käyttöön mm. etätyöt, kokoustaminen etänä, jne.. että, ihmiset olisivat mahdollisimman vähän tekemisissä keskenään.

Mitä tämä poikkeustila tekee Tampereen kaupungin taloudelle, se jää nähtäväksi.

**********

 

Eriäviä mielipiteitä, ratikan päätepysäkki, silta ja läntisen keskustan liikennesuunnitelma

Yhdyskuntalautakunta päätti 17.3.2020 monesta asiasta, joista päättäminen olisi voitu jättää hyvin myöhemmäksi. Ottaen huomioon  Suomen #poikkeustilan, joka koskee myös Tamperetta, pidän päätöksi tässä vaiheessa ei niin kovin hyvinä. § 58

Raitiotien päätepysäkin kaava Lielahdessa. Olen jo aikaisemmin kantanut huolta ratikan Lielahden päätepysäkin kaavasta, sitä ei ole otettu huomioon.

Tein esityksen, että asia palautetaan uudelleen valmisteluun. Ehdotus ei saanut kannatusta, se raukesi. Jätin tähän eriävän mielipiteen seuraavalla perustelulla;

"Eriävä mielipide; Kaavasta ei käy ilmi, miten on huomioitu invahenkilöautoilla ja palvelubusseilla tapahtuva saattoliikenne päätepysäkille laiturin viereen? Eikä myöskään em. autojen pysähtymis- matkustajien jättöpaikkaa, eikä sitä mahdollisuutta, invamerkillä varustetuille autoille varattu paikkaa pidempiaikaiselle (4-8 tuntia) pysäköinnille? Keskustelut siitä, että näillekin ajoneuvoille on Lielahdessa pysäköintikenttää, eivät ole tätä päivää.

Suunnitelmasta ei käy ilmi, miten on annettu mahdollisuus ja otettu huomioon, että vanhus- ja vammaisneuvostolle (KuntaL 27 ja 28 §) on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, mm. elinympäristön, asumisen, liikkumisen tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen taikka heidän tarvitsemiensa palvelujen kannalta."

Radan ylittävä silta Pispalassa. Kaavasta haettiin poikkeamislupaa, jolla rakennetaan Santalahden ja Pispalan valtatien välisen radan ylittävä silta sekä Santalahden puolelle siltaan liittyvä porrashuone. Eri kiinteistöjen osalla poiketaan käyttötarkoituksesta, rakennusalasta tai rakennusoikeudesta. Hakemuksen jättämisen jälkeen rakennuskiellot päättyivät alueella, jolle silta rakennetaan, joten rakennuskiellosta ei enää tarvitse poiketa.

Esitin kokouksessa, että ehdotti, että päätösehdotus hylätään. Ehdotus ei saanut kannatusta, se raukesi. Jätin tähän eriävän mielipiteen seuraavalla perustelulla;

Eriävä mielipide; "Ottaen huomioon valtakunnassa julistettu poikkeustila, niin sen vaikutukset tulee ottaa huomioon myös Tampereella. Koska ei tiedetä, miten se tulee vaikuttamaan Tampereen talouteen, esitän, että uusien avauksia ei tehdä ja myös tämä poikkeamislupahakemus hylätään ja siirretään myöhäisempään ajankohtaan."

Läntisen keskustan liikenteellinen yleissuunnitelma jäi pöydälle 3.3.2020 kokouksessa. Nyt oli päätöskäsittely.

Ensiksi päätettiin asian palauttamisesta uudelleen valmisteluun. Asia meni äänestykseen.

Äänestyksen tulos:
Jatketaan = 9 ääntä (Kaisa Vatanen, Reeta Ahonen, Amu Urhonen, Erik Lydén, Matti Järvinen, Sonja Harmaala, Katja Karintaus, Ilpo Sirniö, Aleksi Jäntti)
EI = 3 ääntä (Matti Höyssä, Antti Salonen, Ulla Kampman)
Tyhjää 1 ääni (Ossi Aho)

Tein hylkäysehdotuksen, joka sai kannatusta. Asia meni äänestykseen 

Äänestyksen tulos:
Ei hylätä = 10 ääntä (Ilpo Sirniö, Kaisa Vatanen, Reeta Ahonen, Erik Lydén, Sonja Harmaala, Katja Karintaus, Aleksi Jäntti, Amu Urhonen, Matti Järvinen, Ulla Kampman)
Hylätään = 3 ääntä (Matti Höyssä, Antti Salonen, Ossi Aho)

Olen tyytyväinen, nyt lautakunta päätti asiasta, etkä ollut pelkästään leimasin. Jätin päätökseen eriävän mielipiteen.

Eriävä mielipide; "Uudistan myös perusteluni, täydennettynä seuraavasti; Ennen uusia linjauksia, odotetaan ratikan liikennöinnin, vaikutuksia liikennekäyttäytymiseen ja -virtoihin, katsotaan jo olemassa olevien kävelykatujen käyttöasetta, kokemuksia ja mitkä ovat vaikutukset keskustan yrittäjien liiketoimintaan. Kun Kunkun parkki valmistuu, tällä on myös vaikutuksia keskustan liikenteeseen. Joten on täysin perusteltua keskeyttää suunnittelu toistaiseksi.

Suunnitelmasta ei käy ilmi, miten on annettu mahdollisuus ja otettu huomioon se seikka, että vanhus- ja vammaisneuvostolle (KuntaL 27 ja 28 §) on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, mm. elinympäristön, asumisen, liikkumisen tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen taikka heidän tarvitsemiensa palvelujen kannalta." 

**********

 

Koronavirus ei estänyt Suomirata -päätöstä

Tampereen kaupunginvaltuusto päätti 16.3.2020, että kaupunki sitoutuu n. 12 milj. euron sijoitukseen Suomirata -yhtiöön. Ottaen huomioon  Suomen #poikkeustilan, joka koskee myös Tamperetta, pidän päätöstä tässä vaiheessa ei niin kovin hyvänä.

Päätös tehtiin yksimielisesti. Päätöksen tekijät;

Kok: Ahonen Reeta, al-Nassar Islam, varaj, Ikonen Anna-Kaisa, pj, Ivanoff Antti, Jussila Anne-Mari,  Jäntti Aleksi, Keski-Saari Satu, varaj, Kostiainen Leena, Kuortti Jussi, varaj, Markkanen Jouni, Rantanen Ilpo, varaj, Roope Olli, varaj, Sajakorpi Aku, varaj, Sasi Ilkka.

SDP: Aleksovski Atanas, Dündar-Järvinen Aila, 1. vpj, Gustafsson Jukka, Hiitti Antti, varaj, Kaivonen Kirsi, Kampman Ulla, varaj, Kamppuri Eija, varaj, Kanerva Esa, Loukaskorpi Johanna, Lyly Lauri, Ollila Riitta, Porttikivi Ilkka, Rokosa Inna, Salmi Pekka, Sirniö Ilpo, Viitanen Pia, Wigelius Ari

Vas: Aaltonen Mikko, 3. vpj, Alppi Ulla-Leena, Hanhela Milka, Lindfors Juhapekka, varaj, Tapio Noora, Torkkola Sinikka

Kesk: Alatalo Mikko, Kiili Kalle, Ovaska Jouni, Järvinen Matti, varaj.

Vihr: Backman Henri, Friman Väinö, Haapa-aho Olga, Helimo Matti, Kajan Maija, Karjalainen Miisa, Mustakallio Jaakko, Parviainen Olli-Poika, Salo Hanna, varaj, Sankala Alisa, varaj, Siuro Petri, Stenhäll Jaakko, Suoniemi Juhana, Tynkkynen Oras

PS: Kaleva Lassi, Luoto Heikki, Puisto Sakari, Vallin Veikko 

KD: Rauhala Leena, Tanus Sari

TaPu: Oksanen Lasse, Schafeitel Yrjö, 

RKP: Löfberg Peter

VaTa: Raevaara Aarne 

#Koronavirus

Koronapandemian vuoksi, Tampereen kaupunginhallitus päätti 16.3.2020 ottaa käyttöön kaupungin häiriötilanteiden ja poikkeusolojen johtosääntö (hallintosäännön liite 5), jota sovelletaan häiriötilanteissa ja valmiuslaissa määritellyissä poikkeusoloissa sekä niihin valmistautumisessa. Johtosäännön 4 §:n mukaan voimassa olevia johtosääntöjä noudatetaan myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa, ellei 5 §:stä tai valmiuslaista muuta johdu.

Häiriötilanteiden johtosäännön 5 §:n mukaan erityistoimivallan käyttöön ottamisesta päättää kaupunginhallitus tai kiireellisessä tapauksessa pormestari häiriötilanteiden aikaisessa kaupungin johtoryhmässä. Erityistoimivallan käyttämisen lakkaamisesta päättää kaupunginhallitus.

Päätöksellä siirrettiin pormestari Lauri Lylylle merkittävästi päätösvaltaa.

**********

 

Suuria suunnitelmia, kantokyky vain ei kestä

Kantokyvyn ylittäviä investointeja

Ma 9.3.2020 Tampereen kaupunginhallitus käsitteli useita tärkeitä asioita. Yhtenä oli  konsernin maankäytön toteuttamisen ja investointien pitkän aikavälin suunnitelma (PALM), joka on osa kaupungin talous- ja strategiaprosessia. Ainakin näin pitäisi olla.

#PALM-suunnitelma koostuu maankäytön toteutusohjelmasta sekä tähän pohjautuvista investointisuunnitelmista vuosille 2021-2035. PALM-suunnitelman taustalla on kaupunkistrategiassa asetetut kaupungin kasvua, kaupunkirakennetta sekä taloutta koskevat tavoitteet. Tampereelle kohdistuva väestönkasvutavoite (1,4 %) on otettu huomioon maankäytön toteutusohjelmassa kaupunkistrategian mukaisesti. Tässä kaupunki viestii virheellisesti. Se ei ole kohdistuva väestönkasvutavoite, vaan kaupunki on ihan itse asettanut #kasvutavoitteeksi 1,4 prosenttia/vuosi.

Kaupungin strategian mukaan asuntorakentamisen painopiste on joukkoliikenteen laatukäytävien yhteydessä. PALMin yhteydessä laadittava asuntorakentamisen ajoitus toimii väestösuunnitteen laatimisessa yhtenä keskeisenä lähtötietona.

Mittakaavaltaan ja kustannuksiltaan merkittävimpiä asuntorakentamisen kohteita ovat Asemakeskus, Hiedanranta, Särkänniemi ja Viinikanlahti. Muita suurempia täydennysrakentamisen alueita ovat Haukiluoma-Tesoma, Kaleva-Hakametsä, Lakalaiva-Peltolammi ja Hervanta. Pientalotonttitarjontaa tulee yhtiömuotoisen rakentamisen lisäksi lähivuosina Västinginmäen (Särkijärven pohjoispuoli) ja Ojalan uusille alueille.

Kaupungin yksiköiden vuosille 2021-2024 esittämät alustavat investointisuunnitelmat olivat yhteensä noin 1,06 mrd. euroa eli keskimäärin vuosittain noin 264 milj. euroa. Kaupungin taseeseen rakentamisen lisäksi leasing-rahoituksella tai muulla rahoitusmallilla toteutettavaksi on alustavasti suunniteltu yhteensä 116 milj. euron talonrakennusinvestoinnit vuosina 2021-2024. Investointitasoa tulisi jatkovalmistelussa sovitella paremmin tulorahoituksen mahdollistamaan tasoon, jolloin keskimääräisen vuotuisen #investointitason vuosille 2021-2024 tulisi olla noin 207 milj. euroa. Tällöin olisi mahdollista saada investoinneista tulorahoituksella katetuksi 60 prosenttia. Miksi nyt EI ole näin? Tosiasiassa kaupungin talous kestää vain n. 150-170 milj. euron investoinnit vuodessa.

Suomirataa ajetaan kiskoille väkipakolla

Tampereen kaupunginhallitus päätti, että Tampere lähtee osakkaaksi Helsingin ja Tampereen välisen raideyhteyden suunnittelua toteuttavaan hankeyhtiöön (Suomi-rata Oy). Tampere merkitsee perustettavan hankeyhtiön osakkeita tai muuten pääomittaa yhtiötä enintään 12,0 miljoonalla eurolla. Samalla kumotaan vuoden takainen päätös hankeyhtiöstä ja 4 milj. euron sijoituksesta. Asia esitellään ylimääräisenä valtuuston kokouksessa 16.3.2020.

Konsernijaosto päättää osakassopimuksen ja yhtiöjärjestyksen hyväksymisestä. Hankkeen tarvitsema vuotuinen rahoitus otetaan huomioon tulevien vuosien talousarviovalmistelussa. Osakepääoma maksetaan kaupungin yhteisten erien osakkeiden ja osuuksien hankintaan varatusta investointimäärärahasta. Toivottavasti investointimäärärahat ovat isommat kuin aikaisemmassa päätöksessä, kun 4 milj. euron sijoitus tehtiin 2 milj. euron varauksella! Temppu sinällään.

Mietin tuota Suomirata -hanketta ja tapaa, miten se ujutettiin Tampereen päätösprosessiin. Katsotaanpa, mitä olisi pitänyt ottaa huomioon. Olen jo aikaisemmin tuonut julki, mitä juridisia ongelmia siihen liittyy.

#Kuntalaki 38 §; Kunnan toimintaa johdetaan valtuuston hyväksymän kuntastrategian mukaisesti.
Kaupunkistrategia; Tampere - Sinulle paras, Tampereen strategia 2030 ”Tampereen saavutettavuutta kansallisesti ja kansainvälisesti vahvistetaan. Kaupunki edistää aktiivisesti lisäraiteen rakentamista ja nopeiden junavuorojen määrän lisäämistä Tampereen ja Helsingin välillä. Pietari-ratayhteyttä sujuvoitetaan ja lähijunaliikennettä kehitetään.”
Täyttääkö osallistuminen Suomirata -hankkeeseen strategian vaatimuksen?

Kuntalaki 110.2 §; Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet.
#TA2020; ”Tampereen ja Pirkanmaan EU-toimisto jatkaa vuonna 2020 EU:n seuraavan monivuotiseen rahoituskehykseen vaikuttamista. Edunvalvontatoimet keskittyvät varsinkin seuraaviin ohjelmiin: Verkkojen Eurooppa (liikenne/Suomirata), rakennerahasto-ohjelmat (EAKR, ESR) sekä Horizon Europe tutkimusrahoitus).”
Suomirata, ei muuta mainintaa, ei määrärahoja, ei osallistumista ratayhtiöön.
KuntaL 110.5 §; Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Täyttääkö osallistuminen Suomirata -hankkeeseen talousarvion vaatimuksen?
PALM; Tampereen kaupunkikonsernin maankäytön toteuttamisen ja investointien pitkän aikavälin suunnitelma (PALM) 2021-2035 ja tavoiteltava investointitaso vuosille 2021-2024. Suomirata, EI mainintaa.

Tammela on saamassa jalkapallostadioninsa

Tammelan stadionin allianssin osapuolia ovat Tampereen kaupunki, JKMM Arkkitehdit Oy ja Pohjola Rakennus Oy Suomi. Tammelan stadionin IPT-hankkeen osapuolia ovat YIT ja edellä mainitut Tampereen kaupunki, JKMM ja Pohjola.

Mielenkiintoinen havainto allianssisopimuksesta, Allianssi ei ole oikeushenkilö!.

Valtakunnan politiikkaa

Sanna Marinin hallitus on ollut vallassa 11.3.2020 93 päivää. Sijaluku ikäjärjestyksessä 72/76. Hallituksella on kovat paikat, #koronavirus, sakkaava talous, rajakiista Kreikassa Turkin avattua rajan pakolaisille ja siirtolaisille sekä PS:n #välikysymys tähän liittyen. Suomi on #poikkeustilassa koronaviruksen vuoksi 18.3.2010 - 13.4.2020 saakka. Valmiuslaki otettu osittain käyttöön. Suomi pysähtyy, maailma pysähtyy viruksen vuoksi.

                              *******************

 

Liikennesuunnitelmaa, rakennuskiellot ja veneiden laituripaikkahinnat ja -luokat

Yhdyskuntalautakunnan kokouksen (3.3.2020) ajankohtaisissa asioissa kerrottiin Lielahdenkadun ja Halkoniemenkadun katusuunnitelmaluonnoksista (raitiotie). Suunnitelma koski mm. ratikan päätepysäkin järjestelyjä Lielahdessa. Kiinnitin huomiota jo po. alueen kaavaa käsiteltäessä 28.1.2020 muutamaan ongelmaan, mitä oli havaittavissa pysäkille suuntautuvan autoliikenteen hoitamisessa, ts oliko muuttunut? Ei ollut, sama tilanne vahvistetaan suunnitelmassa, joka tulee myöhemmin päätettäväksi.  

Asia, joka on askarruttanut jo jonkin aikaa, on se, että kokouksen ajankohtaisissa asioissa esitellään asia josta tehdään päätös kokouksen kuluessa. Tämä käytäntö ei ole hyvää hallintoa. Näin saadaan asiasta käytävä kansalaiskeskustelu ohitettua helposti. Tähän on saatava aikaan muustos. Näin kävi myös venepaikkojen varauskäytännön uudistamisasiassa.

Läntisen keskustan (Tammerkoskesta Hämeenpuistoon) liikenteellinen yleissuunnitelma.

Piti hyväksyä tarkempien yleis- ja katusuunnitelmien sekä Läntisen keskustan visiotyön lähtökohdaksi. Silmän lumetta ja tarpeeton toimi, koska suunnitelmassa on kartta, johon kaikki on jo merkitty.

Suunnitteluperiaatteet

Nykytilanneanalyysin pohjalta määriteltiin eri kulkumuodoille, huollolle ja pysäköinnille tavoitteet. Tavoitteiden toteuttamiseksi määriteltiin keskusta-alueelle 11 periaatetta suunnittelun lähtökohdaksi.

  1. Keskustan katuja suunnitellaan jalankulun ehdoilla.
  2. Hitaan liikkumisen alueella liikenneympäristöä kehitetään 20 km/h nopeustason mukaisesti.
  3. Katujen estevaikutusta pienennetään ja mahdollistetaan kadun ylitys myös liittymien ulkopuolella.
  4. Keskustan kävely- ja kävelypainotteisia katuja lisätään.
  5. Kaksisuuntainen pyöräily mahdollistetaan keskustan yksisuuntaisilla kaduilla.
  6. Pyöräilyn pääväylien laatutasoa parannetaan ja muilla kaduilla pyöräily tapahtuu ajoradalla. Keskusta-alueella kävely ja pyöräily erotetaan omille väylilleen.
  7. Pitkäaikainen pysäköinti ohjataan keskitettyihin pysäköintilaitoksiin ja kadunvarsipysäköinti varataan lyhytaikaiseen asiointipysäköintiin.
  8. Kiinteistöjen pysäköintialueita pyritään saamaan tehokkaampaan käyttöön mm. vuorottaispysäköinnin avulla.
  9. Huolto- ja jakeluliikenteelle osoitetaan lastauspaikkoja kadunvarsipaikoille.
  10. Huolto- ja jakeluliikenteelle otetaan käyttöön aikarajoitukset, kuten on tehty Hämeenkadulla.
  11. Katutilassa mahdollistetaan erilaiset ratkaisut kesällä ja talvella.

Kovin autovihamieliseltä vaikuttaa, ja alueen yrittäjät tulevat kärsimään.

Tein asiassa palautusesityksen uuteen valmisteluun, mutta, tavanomaisesti kukaan ei kannattanut ja esitykseni raukesi. Perustelin palautusta seuraavasti. Kumma, pöytäkirjaan niitä ei oltu kirjattu

Suunnitelma on erinomainen ja varmasti toimiva keski- ja eteläeuroopassa. Suunnittelussa on sivuutettu tosiasiat, Tampereen maantieteellinen sijainti ja vuodenajat.

Aikaisemmin on linjattu, että keskustaan pitää päästä kaikilla kulkumuodoilla. Tämä tarkoittaa sitä, että myös autoilla. Kuinka saavutettavuus palvelee keskikaupungin yritystoimintaa, jos yksityisautoilua hankaloitetaan määrätietoisesti, se jää epäselväksi.

Kadunvarsipysäköintipaikat säilytettävä ja siellä, missä on mahdollista lisättävä lyhytaikaisen asioinnin ja ostosten teon helpottamiseksi. Aleksis Kiven katu välillä Hallituskatu – Satamakatu säilytettävä autoliikenteelle.

Ennen uusia linjauksia, ei ole kohtuuton vaatimus edellyttää, että odotetaan ratikan liikennöinnin tuomia vaikutuksia, olemassa olevien kävelykatujen käyttöasetta ja kokemuksia ja sitä kautta, mitkä ovat vaikutukset keskustan yrittäjien liiketoimintaan.

Tätä edellyttää myös tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusvaatimukset sekä kaupungin ja kaupunkilaisten etu. Keskustan yrittäjien osalta tasa-arvo ja yhdenvertaisuus eivät toteudu, kun keinotekoisesti luodaan esteitä asiakasvirroille ja pyritään liikennejärjestelyillä vaikuttamaan niiden suuntautumiseen .

Rakennuskiellot

Tampereen kaupungissa on eräillä alueilla ollut voimassa rakennuskieltoja asemakaavan muuttamista varten. Rakennuskieltoja on tarpeen mukaan jatkettu kahden vuoden välein. Nyt käsittelyssä olevat rakennuskiellot on asetettu ja jatkettu yhdyskuntalautakunnassa 20.2.2018, 29 § ja niiden voimassaolo on päättynyt kahden vuoden määräajan jälkeen 20.2.2020. Lautakunta käsitteli eräiden rakennuskieltojen asettamista ja jatkamista 11.2.2020 kokouksessaan ja palautti asian valmisteluun (§ 33).

Päätettäväksi ehdotetut rakennuskiellot esitettiin asetettavaksi uutena, vaikka vain osa niistä on täysin uusia. Päätöksen liitteeseen on valmistelussa lisätty tieto siitä koska rakennuskiellot näillä alueilla on asetettu ensimmäisen kerran ja mitkä ehdotetut kiellot ovat aivan uusia. 

Tässä virkamiehille tapahtui lapsus, jonka he myönsivätkin. Asia tuotiin käsittelyyn vasta 11.2., viimetingassa, oletuksella päättämispakko, koska määräaika on umpeutumassa 20.2.2020. Koska lautakunta päätti palauttaa asian uuteen valmisteluun ensimmäisen rakennuskiellon ajankohdan merkitsemiseksi, olisi päätös pitänyt tuoda ylimääräiseen kokoukseen ennen 20.2.2020. Sen johdosta esitys oli, että rakennuskiellot asetetaan uusina. 

Venepaikkojen varauskäytännön ja hinnoittelun yhtenäistäminen

Palvelualueen yhtenä toiminnan kehittämiskohteena on ollut venepaikkojen sähköinen vuokrauspalvelu sekä venepaikkojen vuokraukseen liittyvien prosessien kehittäminen. Venepaikkojen vuokrauskäytännön ja verkkopalvelun kehittäminen on mukana myös kaupungin talouden tasapainottamiseen tähtäävässä 10 kohdan toimenpidekokonaisuudessa. Sähköinen varausjärjestelmä on kannatettava ja hyvä.  

Myös Tampereen matkustajasatamien eli Mustalahden ja Laukontorin venepaikat voi jatkossa varata vuokrauspalvelusta. Muista alueista poiketen näiden satamien varaukset tulevat kuitenkin erikseen satamapäällikön vahvistettavaksi. Tällä menettelyllä varmistetaan, että esimerkiksi matkailun kannalta merkitsevien, sisävesiristeilyitä tarjoavien alusten paikat saadaan pidettyä matkustajasatamissa, eikä niitä voi vahingossa varata muiden alusten käyttöön.

Edellä oleva viittaus satamapäällikköön saatiin esityksestäni teknisenä muutoksena tekstiin. Olin valmistautunut tekemään palautusesityksen. Alkuperäisessä se oli käsittelijä - mikä, minkä käsittelijä, hyvin epämääräinen ilmaisu.

                     **********

    

                    Syytön!

(YLE 27.2.2020) Turun HO on kumonnut Pirkanmaan käräjäoikeuden tammikuussa 2019 antaman tuomion. Tamperelaispoliitikko Atanas Aleksovski (sd.) todettiin syyttömäksi luottamusaseman väärinkäyttöön. Hovioikeus antoi tuomion torstaina.

Käräjäoikeus tuomitsi tunnetun poliitikon seitsemän kuukauden ehdolliseen vankeuteen. Hovioikeus kumosi päätöksen ja hylkäsi syytteet. Aleksovski vapautetaan rangaistuksesta ja kaikista korvausvelvollisuuksista.

Kaiken takana kiista tontin vuokraoikeuden siirrosta, mutta havaittavissa oli myös poliittista ajojahtia. Pallo on nyt syyttäjällä, hakeeko valituslupaa KHO:sta.

Mielenkiintoista nähdä puolueiden yhteistyö jatkossa, kun osa niistä oli julkisesti teilaamassa Aleksovskia. Mitä tapahtuu SDP:n sisällä?

 

Syyttäjä ei valita Korkeimpaan oikeuteen

Erikoissyyttäjä Lassi Saarenmaa ei aio valittaa tamperelaisen johtavan poliitikon Atanas Aleksovskin (sd.) vapauttavasta tuomiosta. Käytännössä syyttäjän ilmoitus päättää vuosien rikosoikeusprosessin.

Käräjäoikeus tuomitsi viime vuonna Aleksovskin luottamusaseman väärinkäytöstä seitsemän kuukauden ehdolliseen vankeustuomioon, mutta Turun hovioikeus vapautti hänet tuomiosta viime viikolla.

Näin tapaus Atanas Aleksovski ja Kotilinnasäätiö on loppuun käsitelty. Onko tuomio oikea tai väärä, jätän sen arvioinnin jokaiselle lukijalle itselleen.

**********

 

                Rakennuskieltojen asettamisessa liikutaan harmaalla alueella

YLA käsitteli 11.2.2020 mm. #rakennuskieltojen jatkamista ja asettamista. Tampereella on eräillä alueilla ollut voimassa rakennuskielto asemakaavan muuttamista varten. Rakennuskieltoja on tarpeen mukaan jatkettu kahden vuoden välein.

Maankäyttö- ja rakennuslain 53.2 §:n mukaan kunta voi määrätä rakennuskiellon alueelle, jolla #asemakaavan laatiminen tai muuttaminen on vireillä. Kielto päättyy, kun alueelle laadittu uusi asemakaava saa lainvoiman, ja se on voimassa enintään kaksi vuotta. Kunta voi kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi pidentää kieltoaikaa kaksi vuotta kerrallaan.

Keskustassa ja Tammelan kaupunginosassa on muutamilla tonteilla ollut rakennuskielto jo yli 40 vuotta.

Tässä kohtaa on se harmaa-alue, joka asian perusteluista oli jätetty pois. Se kuuluu seuraavasti; Kunnan määräämä rakennuskielto kaava-alueen laajentamiseksi voi kuitenkin kestää enintään kahdeksan vuotta.

Yhdyskuntalautakunta on edellisen kerran 20.2.2018, 29 §, jatkanut näitä rakennuskieltoja 20.2.2020 saakka. Asemakaavatyön aloittamisen vuoksi eräillä alueilla rakennuskielto on syytä asettaa uutena ja tietyillä alueilla sen voimassaoloaikaa on syytä jatkaa kaavoituksen keskeneräisyyden tai vanhentuneen asemakaavan vuoksi.

Tein asiasta palautusesityksen, jonka mukaan liitteissä mainittujen rakennuskieltojen alkamispäivä pitää näkyä. Olin yllättynyt, asiasta jouduttiin äänestämään ja palautusesitykseni sai 6 ääntä, ei 4 ja tyhjää 2 ääntä. Asia palautettiin uuteen valmisteluun.

Olen tehnyt jo kaksi vuotta sitten palautus/muutosesityksen samasta asiasta, silloin se raukesi kannattamattomana.

                   **********

               

Kaupunkikehitystä tämäkin - matkustajien jättöpaikat puuttuvat ratikan päätepysäkiltä

Viime valtuustokauden pormestari Anna-Kaisa Ikonen kirjoitti Tamperelaiseen kolumnin: Kaupunkikehitys herättää tunteita – "Ilman korvaavaa pysäköintimahdollisuutta suunnitelmaa ei voi toteuttaa" https://www.tamperelainen.fi/…/836752-kolumni-kaupunkikehit…

Tästä sain hyvän aasinsillan eiliseen (28.1.2020) yhdyskuntalautakunnan kokoukseen.

”Kaupunkikehitykseltä on lupa odottaa yhä parempaa kaupunkiympäristöä.” Tämä teksti liittyy Tammelan torin pysäköintipaikoista käynnistyneeseen keskustellun. Kyllä on lupa odottaa, mutta miten se on mahdollista, kun suunnitelmat ja päätökset ovat ”naulatut” kiinni ilman että niitä avataan, vaikka kaupunkilaiset voivat halutakin.

”… on kuunneltava kaupunkilaisten kokemuksia.” Eilen oli yhdyskuntalautakunnan kokous, jossa käsiteltiin mm. asemakaavaehdotuksen raitiotien Lentävänniemen päätepysäkin näytille laitto. Kaavaselostuksen tiivistelmä; ”Pysäkin sijainti tavoittaa mahdollisimman suuren osan Lentävänniemen asukkaista ja tarjoaa uuden #joukkoliikennemuodon palvelut kohtuullisella #kävelyetäisyydellä isolle joukolle asunnoista.”

"Mielipiteet koskivat mm. luontoarvoja, puiston säilyttämistä, raiteiden ja pysäkin sijaintia, polkupyöräily-yhteyksiä, mahdollisia meluhaittoja sekä hulevesiä." Selostuksessa ei ollut autonkäyttäjien mielipidettä, lieneekö kysyttykään? Naapuritalot ovat esittäneet huolensa omiin autotalleihinsa pääsemisestä.

Tuosta kuulemisesta. Kuntalain 27 ja 28 § edellyttävät, että vanhus- ja vammaisneuvostolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä mm. elinympäristön, asumisen, liikkumisen kannalta. Neuvostojen lausunnot puuttuivat kaavaselostuksesta. Sinällään mielenkiintoista, kun vuoden alussa astui voimaan Tampereen kaupungin hyvä hallinto- ja johtamistapa ja sisäinen valvonta -määräys, jossa korostetaan lakien noudattamisesta.

Tein palautusesityksen, mutta se raukesi kannattamattomana.

Listalla oli myös selonteot sisäisen valvonnan järjestämisestä ja arviot merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä. Kysyin, että millaisena toiminnallisena ja taloudellisena riskinä nähdään se, että jos Näsijärven saaritäytön lupa kumoutuu muutoksenhakutuomioistumissa? Ei minkäänlaisena!! Outoa, kun Hiedanrantaa mainostetaan uutena kaupunginosana, johon on tulossa 25000 asukasta ja 10000 työpaikkaa, eikä suunnittelun pohjana oleva saaritäyttö vaikuta mitään. Voiko tästä vetää johtopäätöksen, että Tampereen kaupungilla on pitävä ote KHO:n tuomareihin myönteisen päätöksen saamiseksi?

Näin se on, kun kaupungin kasvulle asetetaan ylioptimistiset kasvutavoitteen, niin sitten se on sitä ratikkaa, hiilineutraalisuutta ja polkupyöräilyä. Asukkaiden hyvinvoinnista huolehtiminen jää toissijaiseksi, valitettavasti. Vanhuksilta on otettu säästöjen nimissä pois niitä vähäisiäkin etuja, joita joskus heille oli myönnetty, kuten korttelikerhot ja palvelukeskuskortti.

**********

 

Hyvä hallinto ja johtamistapa heti koetuksella

Kirjoitin tällaisella otsikolla mielipidekirjoituksen 15.1.2020 ja lähetin sen Aamulehteen ja Tamperelaiseen julkaistavaksi. Kumpi julkaisee, viime aikoina kirjoitukseni eivät ole menneet sensuuriseulasta läpi. Kumpikaan lehti ei julkaissut.

Tampereen kaupunginhallitus vahvisti 25.11.2019 hyvää hallintoa- ja johtamistapaa koskevan määräyksen. Nyt, alkuvuodesta sitä käydään läpi lakiosaston toimesta hallinnon eri portaissa.

Hyvä hallinto- ja johtamistapamääräyksessä todetaan, että hallintotoiminnan avoimuus ja läpinäkyvyys ovat toiminnan lähtökohtia ja että, kaiken julkisen toiminnan tulee olla avointa ja läpinäkyvää, mikä mahdollistaa luottamuksen syntymisen ja sen säilyttämisen. Kyllä, näin sen pitää olla.

Yhdyskuntalautakunnan kokouksessa 14.1.2020 esiteltiin määräystä ja siinä sai välittömästi testata, miten se on otettu huomioon päätöksenteossa. Esimerkistä kävi ma 13.1.2020 kaupunginhallituksen käsittelyssä ollut Vaitinaron rantatäytön Vaasan hallinto-oikeuden ratkaisu 13.12.2019 ja tilannekatsaus.

Hallintotoiminnan avoimuus tuli arvioitavaksi kun kaupunginhallitus päätti, että Vaitinaron rantatäytön Vaasan hallinto-oikeuden ratkaisu 13.2012.2019 ja tilannekatsaus merkitään tiedoksi. Päätöksen perusteluissa kerrotaan, mm. ”Tampereen kaupunki ei valita Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä, joten päätös on tulossa lainvoimaiseksi”. Epäselväksi jää kuka ja missä portaassa tällainen päätös on tehty? Selvitin asian. Kyllä päätöksentekijälle löytyi nimi toimivallan siirto- ja delegointiketjun päästä. Kiinteistöjohtaja Virpi Ekholm on tehnyt 8.1.2020 päättänyt, että hallinto-oikeuden päätökseen tyydytään.

Edelleen määräyksessä todetaan, että vireille pantu asia on käsiteltävä viivytyksettä, ts. valitusajan kuluessa ja vielä siten, että myös ottokelpoiset päätökset saadaan ylemmän viranomaisen tiedoksi ennen muutoksenhakuajan päättymistä ja että se ehtii käsitellä sen valitusajan puitteissa.

Vaitinaron täytön lupa-asia kuuluu asunto- ja kiinteistölautakunnan toimialueelle. Täyttääkö menettely vaatimuksen hyvästä hallintotavasta, millä hallinto-oikeuden päätös juoksutettiin läpi päätösprosessin? Viranhaltijapäätös tehtiin vasta 8.1.2020 ja muutoksenhakuaika meni umpeen jo 13.1.2019. Näin ollen menetettiin lautakunnan otto-oikeus päätökseen, koska seuraava lautakunnan kokous on vasta 28.1.2020.

Sinällään asialla ei ole merkitystä, koska kaupunki joka tapauksessa tyytyy hallinto-oikeuden ratkaisuun. Hyvän hallinto- ja johtamistavan toteutumisen kannalta on merkitystä, miten päätökset juoksutetaan hallintoprosessin läpi.

**********

Vuosi 2020 alkoi räväkästi

Tampereen vuosi 2020 alkoi räväkästi. Kaupunginhallituksen listalla 13.1.2020 oli heti merkittäviä tiedoksi annettavia asioita.

Tampereen kaupungin vuoden 2019 tilinpäätösennuste osoittaa 41,6 milj. euron ALIJÄÄMÄÄ. Merkille pantavaa on, että talousraportin 11/2019 mukaan investointien osuus on laskenut 234,5 milj. eurosta 179,9 milj. euroon, eli 54,6 milj. euroa!!

Vaasan hallinto-oikeus kumosi 13.12.2019 Vaitinaron täyttöluvan. Asia on esillä kaupunginhallituksen kokouksessa 13.1.2020. Tampereen kaupunki ei valita Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä, joten päätös on tulossa lainvoimaiseksi ja Vaitinaron rantatäytön Vaasan hallinto-oikeuden ratkaisu 13.12.2019 ja tilannekatsaus merkitään tiedoksi.

Kaupungin ja Hiedanranta Ky:n välisen apporttiomaisuuden luovutuksen hyväksyminen. Mielenkiintoinen tilanne, luovutussopimuksessa ei ole mainintaa tuotoista ja niiden tuloutuksesta kaupungille. Kaiken järjen mukaan siitä pitäisi olla jonkinmoinen kirjaus, ellei sitten tätä voi katsoa sellaiseksi; "Mikäli Ky:lle muodostuu ylijäämää, maksetaan se vastuunalaisena yhtiömiehenä toimivalle Tampereen kaupungille yhtiömiehen voitto-osuutena." Siis, mikäli muodostuu ylijäämiä?

Sain syksyllä kansalaiselta viestiä, että Hiedanrannan kommandiittiyhtiökuvio on rakennettu tieten tahtoen varmistamaan, etteivät hankkeen tuotot joudu kaupungin kassaan kattamaan kaupungin muita kuluja. Pitääkö paikkansa, aika näyttää. Näin päätettiin keväällä 2019;

Hiedanranta Ky:n yhtiösopimuksessa on maininta;

8. Voitonjako ja tappion kattaminen

Äänettömälle yhtiömiehelle suoritetaan yhtiön voitosta 2,0 prosentin vuotuinen tuotto laskettuna tilikauden alkaessa maksettuna olleelle panokselle. 

Tuotto-osuudet maksetaan viimeistään kolmen kuukauden kuluttua tilinpäätöksestä.  

Jäljelle jäänyt voitto jaetaan tasan vastuunalaisten yhtiömiesten kesken.  

Mikäli yhtiö tuottaa tappiota, jaetaan tappio vastuunalaisen yhtiömiehen korvattavaksi kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.

Tuo voitonjakokohta on mielenkiintoinen, jaetaan tasan vastuunalaisten yhtiömiesten kesken, vaikka Tampere on yksinään vastuunalainen yhtiömies. Tappion maksaa vastuunalainen yhtiömies yksinään, siis Tampere.

Hiedanranta Ky:n vastuunalaisen yhtiömiehen puhe- ja päätösvallan siirtäminen. Päätösesityksen perusteluissa sanotaan; "Yhtiön aloittaessa toimintansa prokuristin toimivallan rajat on tarkoitus asettaa siten. että prokuristi ei saa tehdä yli 1.000.000 euron arvoisia hankintoja,  luovuttaa kiinteää omaisuutta, irtisanoa ennen maa-alueen luovutusta kolmannen osapuolen kanssa tehtyjä sopimuksia, solmia rakennuksista yli 5 vuoden määräaikaisia vuokrasopimuksia, tehdä sitoumuksia velan ottamisesta eikä tehdä hankintoja tai sopimuksia itseltään tai läheiseltään."

Tämä kohta, tehdä hankintoja tai sopimuksia itseltään tai läheiseltään olisi selkeämpi hyvän hallintotavan kannalta, kun hankinnoissa ja sopimusten teossa on toimitaan kuten hallintolain 27 ja 28 §§ on sanottu.

2020


2019

Ratahankeyhtiöille uutta vauhtia

Useat mediat julkaisivat joulun jälkeen 28.12.2019 artikkelin; Ratahankkeet etenevät niin hitaasti, että aika ajaa pian niiden ohitse, mm. Aamulehti, Kaleva, Turun sanomat.

Keskeinen sanoma oli, että nyt puhutaan ikäänkuin uudesta asiasta. ”Suomessa ratahankkeiden varteen sijoittuvat kunnat kiistelevät linjausvaihtoehdoista, mikä osaltaan on hidastanut hankeyhtiöiden perustamista. Pääministeriksi siirtyneen Sanna Marinin (sd.) liikenneministerikaudella linjattiin, että hallitus perustaa julkisomisteiset hankeyhtiöt, joihin osakkaaksi tulisivat valtion ohella ratavarren kunnat.” Tässä kohtaa unohdetaan se, että tätä varten on jo perustettu yhtiö aputoiminimineen. Yhtiö on vielä voimissaan ja viimeisin päivitys on tehty PRH:n rekisteriin 28.11.2019.  

Valtio perusti Pohjolan Rautatiet Oy:n 20.2.2019. Y-tunnus 2981942-3. Yhtiölle otettiin runsaasti aputoiminimiä, Suomen Rata, Suomi-Rata, Turun tunnin rata, Itärata. ja Suomen Topparoikk. Osoitteena on Liikenneministeriö, Valtioneuvosto. Yhtiön rekisteröity osakepääoma on 2500 euroa, 100 osaketta. Selkeää ristiriitaa havaittavissa, puhutaan uusien yhtiöiden perustamisesta, vaikka henkeyhtiö on jo olemassa.

Tampereen kaupunginhallitus käsitteli asiaa osallistua ratayhtiön toimintaan 25.2.2019 ja päätti, että osallistumisesta hankeyhtiöön päätetään jo 11.3.2019. Merkille pantavaa oli jumalaton kiire.  Päätös oli, Tampereen kaupunki MERKITSEE perustettavan Suomirata Oy:n OSAKKEITA enintään 4,0 miljoonalla eurolla. Siis, minkä perustettavan yhtiön, yhtiöhän oli jo perustettu? Mielenkiintoinen tilanne, Pohjolan Rautatiet Oy:n osakepääoma on 2500 euroa, kuitenkin Tampere on valmis sijoittamaan 4 milj. euroa.   

To 14.3.2019 uutisoitiin, LVM tiedotti torstaina, että Suomi-rataa ja Turun tunnin junaa edistävien Pohjolan Rautateiden tytäryhtiöiden perustaminen siirtyy seuraavan hallituksen päätettäväksi. Ministeriö voi jatkaa Suomi-radan ja Turun tunnin junan mahdollistavien hankeyhtiöiden valmistelua, mutta se ei saa tehdä niitä koskevia poliittisia päätöksiä, kuten osakassopimuksia.

Kyseessä oli oikeuskansleri Tuomas Pöystin linjaus. Erinomainen asia, että oikeuskansleri on ottanut asiaan kantaa. Hallitukselta kesken jääneiden hankkeiden tilanne on ollut epäselvä sen jälkeen kun Sipilä ilmoitti viime perjantaina hallituksen eroavan ja hallituksesta tuli toimitusministeristö. Toimitusministeristö ei saa tehdä poliittisia päätöksiä, ja hankeyhtiöihin liittyy isoja poliittisia valintoja.  

Sitten tuli lunta tupaan ja jäitä porstuaan! Mahdollinen tuleva pääministeri Sdp:n Antti Rinne haluaa tunnin junan jäihin: ”Olen tyytyväinen, että valmistelu pysähtyi.” Näin uutisoi AL 25.3.2019. 

Sdp:n Antti Rinteen ja Sanna Marinin mielestä ratayhtiöistä luopuminen ei hidasta tunnin radan toteutumista. ”Sdp on sitoutunut pääradan kehittämiseen, siitä ei ole kahta sanaa. Haluamme pääradan kuntoon ja nopeampia raideyhteyksiä. Rahoitusta pitää kuitenkin tarkoin harkita: käytetäänkö velkarahaa vai miten? Sijoittajilla on aina intressi saada sijoitukselleen tuottoa. Pitää etsiä kokonaistaloudellisesti järkevä ratkaisu –se voi olla esimerkiksi laina.”  

Kesän uutinen, 5.7.2019, Liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin panee ­uusiksi loputkin Bernerin hankeyhtiökaavailut. Raidehankkeet tarvitsevat realistisen rahoituspohjan. 

Talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti 10.9.2019, että suurten raidehankkeiden edistämisestä. Liikenne- ja viestintäministeriön johdolla neuvotellaan Turun tunnin juna -hankeyhtiön sekä Suomi-rata-hankeyhtiön perustamisesta hankkeista hyötyvien kuntien ja muiden julkisomisteisten yhteisöjen kanssa. Neuvoteltavien hankeyhtiöiden tehtävänä olisi hankkeisiin liittyvä suunnittelu ja sen rahoittaminen rakentamisvalmiuteen asti.  

Ratayhtiö kassa imetään tyhjäksi, kerrottiin 30.10.2019. Hallitus nappaa Bernerin ratayhtiöstä 102 miljoonaa euroa takaisin valtiolle – Rahat tunnin junayhteyksien suunnitteluun. Viime kaudella perustetusta Pohjolan Rautatiet Oy:stä tuloutetaan valtiolle 102 miljoonaa euroa, linjaa pääministeri Antti Rinteen (sd) hallitus lisätalousarviossaan. Yhtiö sai rahat siitä, että Sipilän hallitus siirsi valtion omistamia Nesteen osakkeita perustettavalle ratayhtiölle. Yhtiö kauppasi saamansa osakkeet pikaisesti sijoittajille.

Mitä tapahtuu Tampereen päättämälle 4 milj. euron sijoitukselle yhtiöön?  Kirjoitin jo hankkeen alkuvaiheessa ongelmista, mitä tulee kun kunnalle ja valtiolle kuuluvat tehtävät sotketaan keskenään.

Taitaa olla herkkä tapaus. Kirjoitin asiasta somessa seinälleni; https://www.facebook.com/Ossi.J.Aho/grid?lst=100004685200401%3A100004685200401%3A1577954767 , niin mitä tapahtui, tulla pamahti esto.

Vielä palaan Tampereen päätösprosessiin osallistua 4 milj. eurolla spekulatiiviseen hankkeeseen, joka nimenomaan on lain vastaista? Ottaen huomioon, mitä sanotaan kunnan pitkäjänteisestä johtamisesta ja #kaupunkistrategiasta, niin riittääkö vuoden 2019 talousarviossa oleva kirjaus; ”Tampereen ja Pirkanmaan EU-toimisto jatkaa vuonna 2019 EU:n seuraavan monivuotiseen rahoituskehykseen vaikuttamista. Edunvalvontatoimet keskittyvät varsinkin seuraaviin ohjelmiin: Verkkojen Eurooppa (liikenne/Suomirata), rakennerahasto-ohjelmat (EAKR, ESR) sekä Horizon Europe (tutkimusrahoitus).”

Riittävätkö nämä mandaatiksi kaupunginhallitukselle laatia esitys valtuustolle, sijoittaa ratayhtiöön 4 milj. euroa, johon talousarviossa ei oltu varattu määrärahaa? Tilintarkastajan, KPMG Oy Ab, Mari Säynätjoki, velvollisuus on tutkia asia läpikotaisin ja ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin.

************

 

Valtakunnan politiikan hullu viikko

Valtakunnan hullu viikko ajoittui viikolle 49, Suomen 102 itsenäisyyspäivän vieton kanssa. Kaikki alkoi postilaisten lakosta. Sen johdosta hallituksesta omistajaohjausministeri Sirpa Paatero 29.11.2019. Sai lähteä ministerin pestistä, joka kesti 177 päivää.

Sitten alkoi pääministeri Antti Rinteen housut tutista siinä määrin, että hän jätti hallituksensa eroilmoituksen presidentille 3.2012.2019. Presidentti myönsi eron ja Rinteen hallitus jatkoi toimitusministeriönä.

Sitten alkoi tapahtua. Neuvotteluja käytiin kiivaasti ja kas kummaa, kuka olikaan hallitustunnustelija, Antti Rinne hyvinkin. Nostatti kulmakarvoja. kaikilta puolueilta kysyttiin, että ovatko nämä valmiit noudattamaan 6.6.2019 vahvistettua Rinteen hallituksen hallitusohjelmaa. Se oli hyvin selvää, että sellaisenaan se ei kelvannut millekään oppositioryhmälle. Niinpä hallitus muodostettiin vanhalle hallituspohjalle ja -ohjelmalle. Melkoista perustuslain raiskaamista, mutta lain mukaista kuitenkin. No, moraalista ei tässä yhteydessä viitsitä puhua.

Kun tule selväksi, että Antti Rinnettä ei missään tapauksessa valita uudelleen pääministeriksi, niin katseet kääntyivät Tampereen Sanna Mariniin ja SDP:n eduskuntaryhmän pj:n Antti Lindtmaniin. Sanna Marin voitti puolueen puoluevaltuustossa Lindtmanin niukasti ja hänestä tuli pääministeri.

SDP kierrätti ministereitä. Antti Rinne ohjattiin Eduskunnan varapuhemieheksi, epäluottamuksen vuoksi erotettu Sirpa Paatero nousi jälleen hallitukseen. Keskusta vaihtoi pj Katri Kulmunin valtiovarain ministeriksi. Vihreiltä tuli sama kokoonpano ministereitä, myös Pekka Haavisto, joka rypeytyi Al-Holin pakolaisleirin lasten ja näiden äitien kotiinnoutoasiassa. Heti toisen päivä Haaviston toiminnasta tehtiin Eduskunnassa välikysymys.

Onnittelut Sanna Marinille, Tampereelle ja SDP:lle pääministerin paikasta. Voimia hoitaa vaativaa tehtävää. Kovat koitokset tulevat olemaan edessä.

Antti Rinteen hallituskausi ja toimitusministeriön toiminen kestivät 188 päivää.

************

 

Valvontaohjetta ja ratikkaa

Näin voisi sanoa maanantaista 25.11.2019, politiikkapäivästä. Tampereella on jo jonkin aikaa puhuttu hyvästä hallinnosta ja kaksoisrooleista. Kaupunginhallitus käsitteli päivällä Tampereen kaupungin hyvä hallinto- ja johtamistapa ja sisäinen valvonta -määräystä, hyväksyen sen muutoksitta.

Asian käsittelyn kuluessa Lassi Kaleva (ps) ehdotti seuraavia muutoksia määräykseen:

"3.2.4 Väärinkäytösten ehkäisy ja toimenpiteet väärinkäytöstapauksissa

Virkarikoksista on säädetty myös rikoslaissa. Rikoslaissa olevat lahjusrikkomussäännökset koskevat sekä kaupungin viranhaltijoita ja työntekijöitä, että luottamushenkilöitä. Tarvittavan tutkinnan suorittaa poliisiviranomainen ja syytteen nostamisesta päättää yleinen syyttäjä. Tutkintapyynnön tai ilmoituksen asiasta voi tehdä kaupunki itse tai jokin muu taho. Kaupunginhallituksen vastuulle kuuluvaan toimintaan liittyvissä rikosepäilyissä rikosilmoituksen tekevät hallintoyksikön lakimiehet.

Muutetaan muotoon;
Virkarikoksista on säädetty myös rikoslaissa. Rikoslaissa olevat lahjusrikkomus-, virkasalaisuuden rikkomis-, virka-aseman väärinkäyttämis- sekä virkavelvollisuuden rikkomissäännökset koskevat sekä kaupungin viranhaltijoita ja työntekijöitä, että luottamushenkilöitä. Tarvittavan tutkinnan suorittaa poliisiviranomainen ja syytteen nostamisesta päättää yleinen syyttäjä. Jos on syytä epäillä, että rikos on tehty, tutkintapyynnön tai ilmoituksen asiasta voi tehdä kaupunki itse tai jokin muu taho. Poistetaan: Kaupunginhallituksen vastuulle kuuluvaan toimintaan liittyvissä rikosepäilyissä rikosilmoituksen tekevät hallintoyksikön lakimiehet.

*
Mikäli kaupungin henkilökuntaan kuuluva havaitsee yksikössään sääntöjen vastaista tai epäeettistä menettelyä, tulee hänen tehdä siitä ilmoitus esimiehelleen. Ilmoitus tulee tehdä myös hallintoyksikköön sekä sisäiseen tarkastukseen.

Muutetaan muotoon;
Mikäli kaupungin henkilökuntaan kuuluva havaitsee yksikössään sääntöjen vastaista tai epäeettistä menettelyä, tulee hänen tehdä siitä välittömästi ilmoitus esimiehelleen. Ilmoitus tulee tehdä myös hallintoyksikköön sekä sisäiseen tarkastukseen. Tämä ilmoitus voidaan tehdä myös nimettömänä.
Jos on syytä epäillä, että rikos on tehty, voi rikosilmoituksen tehdä suoraan poliisille.

Kaupungin viranhaltijat eivät saa ottaa vastaan tai pitää sellaista sivutointa, joka edellyttää työ-ajan käyttämistä, ellei delegointien mukainen viranomainen ole myöntänyt siihen lupaa. Muussa tapauksessa heidän tulee tehdä hallintosäännön edellyttämä sivutoimi-ilmoitus. Jos kaupunginhallitus tai sen jaosto on valinnut tai esittänyt viranhaltijan valintaa, ei sivutoimilupaa tarvita. Sivutoimen vuoksi viranhaltija ei saa tulla esteelliseksi tehtävässään.

Muutetaan muotoon;
Kaupungin viranhaltijat eivät saa ottaa vastaan tai pitää sellaista sivutointa, joka edellyttää työajan käyttämistä, ellei delegointien mukainen viranomainen ole myöntänyt siihen lupaa. Pääsääntönä on, että sivutoimilupia ei myönnetä. Muussa tapauksessa heidän tulee tehdä hallintosäännön edellyttämä sivutoimi-ilmoitus. Poistetaan: Jos kaupunginhallitus tai sen jaosto on valinnut tai esittänyt viranhaltijan valintaa, ei sivutoimilupaa tarvita. Kaksoisrooli! Sivutoimen vuoksi viranhaltija ei saa tulla esteelliseksi tehtävässään.
Sivutoimilupa ja sivutoimi-ilmoitus ovat voimassa määräajan ja ne on uudistettava aina tehtävän vaihtuessa."

Muutosehdotus raukesi kannattamattomana.

Seuraavat kh:n jäsenet olivat siis sitä mieltä, että nykyinen ohje on hyvä, eikä tarvitse tarkennusta; Lyly Lauri, Kummola Kalervo, Mustakallio Jaakko,  Salmi Pekka, Haapa-aho Olga, Kaivonen Kirsi, Kiili Kalle, Minkkinen Minna, Liimola Anne, Sasi Ilkka, Suoniemi Juhana ja Tulonen Irja.

Kaupunginvaltuusto vahvisti Tampereen kaupunkikonsernin tytäryhteisöjen konserniohjeen. Tätä ja ohjetta on noudatettava kaupunkikonserniin kuuluvissa tytäryhtiöissä ja yhteisöissä. Konserniohje tulee voimaan heti. Kaksoisroolien osalta noudatetaan siirtymäaikaa, jonka kuluessa tarkastelu tulee tehdä ja roolit saattaa konserniohjeen mukaiseksi 1.7.2020 mennessä.

Edelleen kaupunginvaltuusto päätti, että raitiorata Hatanpään valtatielle osuudelle Hämeenkatu - Tampereen valtatie toteutetaan Tampereen raitiotien toteutusosan 1 päätöksen 7.11.2016 § 53 perusteluissa kuvatuilla kustannusperiaatteilla ja aikataululla ja että, raitiotielinja Tays keskussairaalalta linjataan Hatanpään valtatielle. Näin helposti sitä voidaan tehdä laajennuksia.

************

 

Taloutta rasittavia päätöksiä

Tampereen kaupunginhallitus käsitteli 4.11.2019 mm. tuloveron korotusta 19,95 -> 20,50 prosenttiin.

Veronkorotuksen puolesta äänestivät; Lyly Lauri, Salmi Pekka, Kaivonen Kirsi ja Liimola Anne Sdp), Mustakallio Jaakko, Haapa-aho Olga ja Helimo Matti (vihr) sekä Minkkinen Minna (vas).

Verokorotusta vastaa äänestivät; Kummola Kalervo, Sasi Ilkka ja Tulonen Irja (kok), Kiili Kalle (kesk) ja Kaleva Lassi (ps).

Koalitio on nyt kovilla, jos vuoden 2020 talousarvion käsittelyssä äänestetään veroprosentin korotusta vastaan, tietää se koalition hajoamista.           

Ohjeeksi kh:lle esitetään päätettäväksi, että kaupungin toimintayksiköiden tulee jatkaa talouden tehostamistoimenpiteitä ja pyrkiä välttämään kuluvan vuoden talousarviota uhkaavat ylitykset ja että toimintakatteen ylityksiä ennustavien yksiköiden on ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin ylitysten estämiseksi ja toimenpiteistä on raportoitava kaupunginhallitukselle talousraportoinnin yhteydessä.

Samassa kokouksessa esitetään (§ 472), että kh vahvistaisi ratikan rakentamisesityksen Hatanpään valtatielle välille Koskipuisto - Tampereen valtatie ja veisi sen valtuuston hyväksyttäväksi. Lassi Kaleva (ps) esitti, että tämä siirrettäisiin taloussyistä myöhäisempään ajankohtaan.

Näyttää siltä, että oikea käsi ei tiedä mitä vasen tekee. Nämä menevät vielä valtuuston vahvistettavaksi.

Antti Rinteen (sdp) hallitus on tänään 7.11.2019 istunut 155 pv. Ikätilastossa se on 61/75.

***********

 

Kaikenlaista politiikkaa

Ma 21.10.2019 oli poliittisesti merkittävä päivä. Aamupäivällä pormestari Lauri Lyly antoi vuoden 2020 talousarvionsa, joka siältää mm. tuloveron korotuksen 0,75 prosenttiyksikköä. Ts. vero on nousemassa 20,50 prosenttiin. Veikkaan, että tulee olemaan kuuma keskustelun aihe budjettikokouksessa 18.11.2019.

En kannata veronkorotusta. Siihen on löydettävissä muitakin ratkaisuja, joita olen kirjannut mm. tälle talous -sivulle. Enemmän se on tahtotilasta kiinni.

Päivällä kh käsittelyssä mainittiin nimeni, kun Keskusvaalilautakunta on määrännyt minut perussuomalaisten 4. varavaltuutetuksi.

llalla valtuutetun pääsivät puhumaan oikein sydämensä kyllyydestä, kun käsittelyssä oli kaupungin talousraportti ajalta 1-8/2029, ja joka osoittaa tämän vuoden alijäämäksi 45.6 milj. euroa. keskustelu kesti lähes kolme tuntia, vaikka raportti merkittiin vain tiedoksi. Tuli mieleen, että valtuutetuilla oli vain ajatus, että koska nyt saa nettinäkyvyyttä niin minäkin haluan lausua jotakin. Niinpä keskustelu kiersikin kehää, samat asiat tule kerrottua monta kertaa.

Toinen asia, joka keskustelutti valtuustoa oli tiedoksianto pormestari Lauri Lylylle ja konsernijaoston ja kaupunginhallituksen jäsen Kalervo Kummolalle annetusta huomautuksesta vastaisen varalle, että kaupungin ohjeita, hallintosääntöä ja hallintolain säännöksiä on noudatettava. Ylin johto antaa omalla toiminnallaan esimerkkiä koko kaupunkiorganisaatiolle. Liittyy tapaukseen Kotilinna-säätiö ja Atanas Aleksovski

Jotain hyvääkin! Konsernijaosto on päivittänyt ohjeensa tytäryhteisöille. Tämä on hyvä asia, voisi sanoa lopultakin. Selkeää parannusta hallintoon puuttumalla ja kieltämällä kaksoisroolit. Sitten sieltä puuttuvat ilmaukset tulisi ..., olisi ..., pitäisi ..., jne... Nyt on selkeästi tulee olla, pitää olla, jne.

Löytyy konserniohjeesta muutakin mielenkiintoista. Ohjeen 6.10 kohdassa on uutena kappale, joka koskee kaupungin omistamien yhtiöiden toimintaa. Uutena kirjauksen mm. että kilpailulakiin lisättiin uusi kilpailuneutraliteettisäännös (30 d §), jonka mukaan kilpailutilanteessa markkinoilla tapahtuvaa taloudellista toimintaa harjoittavan kunnan tai sen määräysvaltaan kuuluvan yksikön on pidettävä taloudellisesta toiminnastaan ERILLISTÄ kirjanpitoa. Säännös tulee sovellettavaksi 1.1.2020 lukien.

Julkisyhteisöjen ja niiden määräysvallassa olevien yksiköiden toiminnalle on asetettu lisävelvoitteita toimintoihin liittyvien tuottojen ja kustannusten kohdistamiseen, dokumentointiin ja seurantaan. Kilpailu- ja kuluttajavirasto valvoo eriyttämisvelvollisuuden noudattamista. Eriyttämisvelvoite edellyttää, että kaupungin ja sen tytäryhteisöjen on pidettävä 1.1.2020 alkaen markkinaehtoisesta toiminnastaan erillistä kirjanpitoa ja pystyttävä osoittamaan hinnoittelun markkinaehtoisuus kustannuslaskennan avulla. Markkinaehtoisesta toiminnasta esitetään jatkossa tilinpäätöksessä erillinen, toimintayksikkökohtainen liitetieto. Säännöstä ei sovelleta, mikäli yksikön kilpailutilanteessa markkinoilla tapahtuvan taloudellisen toiminnan liikevaihto on alle 40 000 euroa vuodessa.

***********

 

Määräys varavaltuutetuksi

Tampereen kaupungin Keskusvaalilautakunta on 30.9.2019 määrännyt minut Perussuomalaisten Tampereen valtuustoryhmän 4. varavaltuutetuksi 1.10.2019 lukien.

Tykkään tuosta, teidät on määrätty -termin käytöstä. Asia tulee kerralla selväksi, ilman jossittelun varaa. Se on toinen asia, tuleeko vastaan tilanteita, että voinko toimia varavaltuutettuna päätöksen teossa. Asema tuo kuitenkin sen edun, että tietoja kaupungin toiminnasta saa helpommin kuin rivikansalainen.

Varavaltuutetun paikka aukeni, koska varavaltuutettu Pertti "Veltto" Virtasen luottamustoimi päättyi hänen muuttaessaan Lempäälään.

***********

 

Kaupungin ylin johto, jos ei tuomiolla ihan, mutta kuitenkin

Tampereella tehtiin ma 7.10.2019 kyseenalaista historiaa. Kaupunginhallitus antoi (YLE 7.10.2019) pormestari Lauri Lylylle (sdp) ja konsernijaoston puheenjohtajalle Kalervo Kummolalle (kok) huomautuksen velvollisuuksiensa laiminlyönnistä.

Huomautus liittyy kaupungin omistaman pysäköintifirman Finnparkin hallitusvalintaan keväällä 2018. Sisäisen tarkastuksen mukaan asian käsittelyn puolueettomuus ja objektiivisuus vaarantuivat. Pormestari sai Tampereella huomautuksen ensimmäistä kertaa pormestarimalliin siirtymisen jälkeen. Tampereella on ollut pormestari vuodesta 2007 lähtien.

Huomautusta perustellaan sillä, että ylimmän johdon pitäisi toimia hyvänä, ei huonona esimerkkinä.

Tampereen ylin virkamies, konsernijohtaja Juha Yli-Rajala on saanut kirjallisen varoituksen (YLE 8.10.2019) työnantajalta ohjeiden ja hallintosäännön noudattamatta jättämisestä.

Onko nyt avautunut ränni #rakenteelliseen_korruptioon, joka tuo julki muitakin tapauksia?

Kh päättäessään huomautuksen antamisesta 7.10.2019; "...että kaupungin ohjeita, hallintosääntöä ja hallintolain säännöksiä on noudatettava. Ylin johto antaa omalla toiminnallaan esimerkkiä koko kaupunkiorganisaatiolle.", päätti merkittävämmästä asiasta kuin mahdollisesti ymmärsivätkään. Tämä tarkoittaa sitä, että myös talousarvio ja kaupunkistrategia ja muut valtuuston päätökset tulevat jatkossa "säännöksiä on noudatettava" piiriin. Näinhän ne ovat olleet tähänkin asti, mutta kh:lla ei ole ollut särmää puuttua selkeisiin ohilyönteihin.

***********

 

Onko kaupungin johto toiminut virkavelvollisuuksien mukaisesti?

Kyllä tapaus Atanas Aleksovski saa merkillisiä muotoja. Nyt selvitetään, onko Tampereen ylin johto toiminut hyvän hallintotavan vastaisesti (AL 23.9.2019) Aleksovskin nimityksessä – nyt aiotaan vaatia yksilöityjä selvityksiä. #skandaaliuutinen kertoi jo alkukesästä missä mennään; "Pormestari Lauri Lylyn (sd.) mukaan Tampereen johto panttasi tietoa rikosepäilystä poliisin esitutkinnan turvaamiseksi."

Tampereen kaupunginhallitus käsittelee asiaa ma 23.9.2019. Kyse on siitä, miten kaupungin johtohenkilöt toimivat tilanteessa, jossa poliisi oli aloittanut Kotilinnasäätiön tontinsiirtoasiassa esitutkinnan, ja jossa Aleksovskia oli kuultu rikoksesta epäiltynä. Nyt selvitetään, toimiko johto mahdollisesti virkavelvollisuuksiensa vastaisesti.

Muutama asiaan liittyvä perusasia. Perustuslaki 2.3 § mukaan, julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.

26.6.2019: Puheenjohtajavalinnasta tehtiin selvityspyyntö poliisille myös kaupungin viranhaltijoiden eli Y-R, A:n sekä liiketoiminta- ja rahoitusjohtaja AV:n osalta. Kesäkuun lopulla Sisä-Suomen poliisilaitos totesi, ETTEI suorita esitutkintaa siitä, olivatko he tietoisia AA:n kohdistuneesta rikosepäilystä eikä asiassa ole syytä epäillä rikosta. AL 19.9.2019.

Esitutkintalain 3 luvun 9 § mukaan voidaan esitutkinta jättää toimittamatta ja lopettaa määrätyissä rajoissa. Esitutkinta saadaan jättää toimittamatta tai jo aloitettu esitutkinta lopettaa sellaisen rikoksen johdosta, josta EI OLE odotettavissa ANKARAMPAA rangaistusta kuin SAKKOA ja jota on kokonaisuutena arvostellen pidettävä ilmeisen vähäisenä, jos asianomistajalla ei ole asiassa vaatimuksia.

Rikoslain 40 luvun 9 § säädetään virkavelvollisuuden rikkomisesta. Jos virkamies virkaansa toimittaessaan TAHALLAAN muulla kuin edellä tässä luvussa tai 11 luvun 9 a §:ssä säädetyllä tavalla rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin SÄÄNNÖKSIIN TAI MÄÄRÄYKSIIN perustuvan virkavelvollisuutensa, eikä … tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.

ja saman luvun 10 § tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Jos virkamies virkaansa toimittaessaan HUOLIMATTOMUUDESTA muulla kuin 5 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa, eikä … varoitukseen tai sakkoon.

Kh:n 23.9.2019 perusteluissa mm. seuraava teksti; "Kaupunginhallituksen tulee arvioida konsernijaoston puheenjohtajan, pormestarin ja konsernijohtajan toimia siitä näkökulmasta, ovatko he toimineet virkavelvollisuuksiensa vastaisesti toimiessaan vastoin hyvää hallintoa ja kaupunginhallituksen hyväksymää Hyvä hallinto- ja johtamistapa -ohjetta. Kuntalain 85 §:n mukaisesti, jos on syytä epäillä, että luottamushenkilö on toimessaan syyllistynyt virkarikokseen tai muuten menetellyt siinä velvollisuuksiensa vastaisesti, kunnanhallituksen on vaadittava asianomaiselta selvitys sekä tarvittaessa ilmoitettava asiasta valtuustolle. Riittävien selvitysten pohjalta kaupunginhallitus arvioi ja päättää asian jatkovalmistelusta. " 

No niin lukijani, onko kaupungin johto syyllistynyt virkavelvollisuuksiensa vastaisen tekoon, kun ei ole ottanut huomioon kaupungin sääntöjä ja määräyksiä?

Kaupunginhallitus päätti 23.9.2019; "Asian eteneminen merkittiin tiedoksi.
Konsernijaoston ja kaupunginhallituksen puheenjohtajilta ja konsernijohtajalta päätettiin pyytää yksilöidymmät selvitykset.
Lisäksi Kuntaliitolta pyydetään lausunto siitä, miten kaupunginhallituksen tulisi menetellä asiassa seuraamuksien osalta vallitsevan oikeuskäytännön ja hyvän hallinnon nojalla?"

***********

 

TA2020 investointien valmisteluprosessi

Hallintosääntö § 63; Toimielimet laativat talousarvioesityksensä. Tietysti kaupunginhallituksen asettaman kehyksen mukaan.

Kh 17.6.2019, Investoinnit

Valtuuston marraskuussa 2018 hyväksymässä taloussuunnitelmassa vuosille 2020-2022 vuotuinen nettoinvestointitaso vaihtelee 200-238 milj. euron välillä. Vuodelle 2020 kohdistuu 238 milj. euron investoinnit ja investointien taso on suunniteltu laskevaksi vuonna 2022 enintään 200 milj. euroon. Suunniteltu investointitaso edellyttäisi noin 140-160 milj. euron vuosikatetta, jotta saavutettaisiin 70 prosentin investointien tulorahoitustaso. Investointitaso on korkea suhteessa vuosikatteeseen, mutta kaupunkistrategian mukainen kasvu edellyttää isoja investointeja sekä palvelutiloihin että kaupungin infrastruktuuriin.

Investointien osalta vuoden 2020 alustava valmistelu on 211 milj. eurossa. Investointien kokonaismääräksi tavoitellaan suunnilleen vuoden 2019 alkuperäisen talousarvion tasoa (196 milj. euroa). Investoinneista talonrakennushankkeiden osuus on ylivoimaisesti suurin ja talonrakennushankkeiden osuus on vain kasvamassa.

Kehysvaiheessa ei vielä määritellä investointien lopullista tasoa. Kaupunginhallituksen käsittelyyn valmistellaan ehdotus yksilöidyksi investointien tasoksi kesän jälkeen. Tulevien vuosien investointien aiheuttamaa suurta lisärahoitustarvetta voidaan osittain kattaa omistuksien uudelleenjärjestelyillä ja harkitulla omaisuuden myynnillä, mutta sen varaan ei pidä liikaa laskea.

---------------------

Laajennettu johtoryhmä 27.8.2019

Investointien osalta talousarvioehdotus on valmisteltu siten, että osa kohteista on määritelty ehdollisiksi. Näiden kohteiden toteuttaminen on sidottu kaupungin omaisuuden myynteihin. Ehdolliset kohteet eivät sisälly lautakunnan talousarvioesitykseen. Toimintatapa on linjattu kaupungin laajennetussa johtoryhmässä 27.8.2019. Kaupunginhallitus käsittelee kaupungin investointitasoa syyskuussa. (YLA) Huom. pormestari päättä johtoryhmästä ja sen tehtävistä.

---------------------

Kh 9.9.2019. Kaupunginhallitus hyväksyi vuoden 2020 talousarviokehyksen 17.6.2019. Kehysvaiheessa ei vielä määritelty investointien tasoa talousarviovuodelle 2020 eikä taloussuunnitelmavuosille 2020-2023. Kaupunginhallitus päätti kesäkuussa pidetyssä talousseminaarissaan, että kaupunginhallitukselle järjestetään kesän jälkeen tilaisuus, jossa kaupunginhallitus käsittelee tulevien vuosien investointitasoja.

Kaupunginhallitukselle on valmisteltu alustava investointiesitys vuodelle 2020 sekä vuosille 2021-2023. Esitys vuoden 2020 nettoinvestoinneiksi on 200,2 milj. euroa ja investointien rahavirta (nettoinvestoinnit - pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot) on 182,3 milj. euroa. Vuosien 2021-2023 alustava investointisuunnitelma nousee noin 660 milj. euroon. Investointien valmistelussa on painotettu sisäilmaongelmaisten rakennusten peruskorjausta ja uudisrakentamista sekä kaupungin kasvuun vastaamista, minkä vuoksi investointitaso on korkea. Investointitaso on suuri siitä huolimatta, että taloussuunnitelmakauden investointeja on karsittu 150 milj. eurolla. 

------------------

Elinvoima- ja osaamislautakunta, kokous 5.9.2019 § 101. Liitteenä oli luettelo investointikohteista. Hyvä!

------------------

Asunto- ja kiinteistölautakunta, kokous 4.9.2019 § 123.Liitteenä oli luettelo investointikohteista sekä perustelut erillisenä asiakirjana. Tämä on oikea toimintapa, hyvä!

------------------

Yhdyskuntalautakunta, kokous 10.9.2019 § 253. ”Ehdolliset kohteet eivät sisälly lautakunnan talousarvioesitykseen. Toimintatapa on linjattu kaupungin laajennetussa johtoryhmässä 27.8.2019. Kaupunginhallitus käsittelee kaupungin investointitasoa syyskuussa.” Talousarvioesityksen liitteenä ei ole luetteloa investointikohteista.

------------------

Sivistys- ja kulttuurilautakunta, kokous 10.9.2019 § 126. Talousarvioesityksen liitteenä ei ole luetteloa investointikohteista.

------------------

Alueellinen jätehuoltolautakunta, kokous 11.9.2019 § 39. Talousarvioesityksen ei sisälly investointeja.

------------------

Sosiaali- ja terveyslautakunta, kokous 12.9.2019 § 97. ”Talousarvioneuvotteluissa ja johtoryhmässä sovittu investointitaso” Talousarvioesityksen liitteenä ei ole luetteloa investointikohteista.

------------------

Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta, kokous 12.9.2019 § 61. Talousarvioesityksen liitteenä ei ole luetteloa investointikohteista.

------------------

Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen johtokunta, kokous 13.9.2019 § 39. Pöytäkirjan liitteenä ei ole talousarvioesitystä eikä luetteloa investointikohteista.

------------------

Tampereen Vesi Liikelaitoksen johtokunta, kokous 28.8.2019 § 87. Talousarvioesityksen liitteenä oli luettelo, jossa mainittu investoinnit tarkemmin erittelemättä.

------------------

Yhdyskuntalautakunta, kokous 17.9.2019 § 266. Talousarvioesityksen liitteenä ei ole luetteloa investointikohteista.

***********

 

Investoinnit kaupunginhallituksen listan mukaan

Yhdyskuntalautakunta jatkoi vuoden 2020 talousarvioesityksensä käsittelyä. Muutama tekstimuutos tehtiin.

Itse esitin talousarvioesitykseen seuraavaa muutosta: Muutetaan raitiotie -kehitysohjelman tavoitteisiin, kohtaan 2. seuraava teksti, sekä esitetään kaupunginhallitukselle, että Tampereen kaupunkistrategiaa päivittäessään tekee vastaavan korjauksen ao. kohtaan. Ratikan 1. vaihe on pikkuhiljaa valmistumassa. Talouden tasapainottamiseksi ja muutenkin on syytä ottaa aikalisä raitiotien 2. osan sekä Hatanpään hukkapätkän rakentamispäätöksestä ja myöhentää niitä joitakin vuosia sekä kerätä käyttökokemuksia alkavalta liikenteeltä. Se jälkeen katsotaan, miten edetään." Ei saanut kannatusta.

Toinen esitys koski esityksen investointia koskevaa liitettä, joka ei ollut julkisesti nähtävillä, ja joka kuului seuraavasti; "Kaupunginhallitus on kokouksessaan 9.9.2019 § 377, ohjeistanut lautakuntaa talousarvion laadinnassa, investointitaso talousarviovuodelle 2020 ja taloussuunnitelmakaudelle 2021-2023. Esitetään kaupunginhallitukselle poistettavaksi sivulta 7 seuraava rivi; Kohdistamaton 4 E&K KAPA 2020/18 287 2021/15 000 2022/18 110 2030/18 000, yht. 69397. Poistetaan vastaava kohta YLA:n investoinnit TA 2020, Taloussuunnitelma 2021-2023 Kun valmistelussa ei ole esitetty tarkempaa käyttöä talousarviovuodelle." Myöskään tämä ei saanut kannatusta.

Olen nyt tehnyt oman osani Tampereen kaupungin talouden tasapainottamisen hyväksi, enempään rahkeet eivät tällä erää riitä. Olen avannut enemmän talouden tasapainottamismahdollisuuksia täällä, http://ossiaho.fi/talous.htm#investoinnit2020.

YLA:n alla olevista investoinneista karsitaan n. 3,4 milj. euroa. Kaupungin talouden tasapainottamiseksi olisi voinut karsia enemmänkin toimintojen kärsimättä. kaupunginhallituksen investointilistan mukaan mennään. YLA:n vahvistamaa investointilistaa ei ole liitetty pöytäkirjaan.

Kokouksessa hyväksyttiin polkupyöräbaanan jatkosuunnittelu. Kyllä täytyy sanoa, että kyllä pyöräilijöitä pidetään hyvänä. Hervannasta on tälläkin hetkellä reitti kaupunkiin, mutta ratikkaan liittyen tehtiin uusi baana. Kustannus n. 530 euroa metri.

Prosessina mielenkiintoinen.

***********

 

Päättäjä vai leimasin?

Tällainen ajatus hiipi mieleen 10.9.2019 YLA:n kokouksessa. Kuntalaissa määritellään, että kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta. Tämä ei tarkoita sitä, että vain kaupunginhallituksen pitäisi laatia palvelualueiden talousarviot.

Kunnanvaltuusto voi hallintosäännöllä siirtää päätöksentekoa alemmaksi, delegoida. Tampereen kaupungin hallintosäännön 63 § mukaan toimielimet laativat talousarvioesityksensä, mm. yhdyskuntalautakunta.

Nythän kävi niin, että kh oli linjannut investointitason talousarviovuodelle 2020 ja taloussuunnitelmakaudelle 2021-2023, hyvin tarkasti, jopa rakennuskohteittain. Näkee kyllä, että virkamiesten valta ohjailla päätöksentekoa on suuri. Virkamiehet vievät ja poliitikot vikisevät.

Yhdyskuntalautakunnan kokouksessa kritisoitiin menettelyä kovasti. Se ymmärretään, että kh antaa raamit minkä rajoissa pitää liikkua, mutta kun se määrää "siltarummun" tarkkuudella investoinnit, se ei kuulu kh:n toimivaltaan. Lautakunnan kokousaineistoon ei oltu sisällytetty v. 2020 investointilistaa.

Kuntalain tulkitsijat, Heikki Harjula ja Kari Prättälä toteavat, että toimivallan ylitys voi olla myös kunnan sisäistä. Tällöin kunnan viranomainen ylittää toimivaltansa tekemällä päätöksen, jonka tekeminen lain tai HALLINTOSÄÄNNÖN mukaan kuuluu toiselle kunnan viranomaiselle. Ts. kunnanhallitus vrt. lautakunta.

Kerrankin lautakunta käytti valtaansa, eikä toiminut välittömänä #leimasimena ja siirsi päätöksenteon ylimääräiseen kokoukseen.

***********

 

#Organisaatiomuutos tulossa - jälleen!

Kuntalain jälkeen, Tampereen tärkein asiakirja #kaupunkistrategian ohella on hallintosääntö. Hallintosäännöllä ohjeistetaan kunnan päätöksentekoa ja hallintomenettelyä. #Hallintosäännön vähimmäissisältö on määritelty kuntalain 90 §:ssä.

Tampereella on suoritettu hallintosäännön päivityksiä vuosittain. Osaan päivityksistä on liitetty myös organisaation muutoksia. Tampereen kaupunginhallitus hyväksyi 2.9.2019 hallintosääntöön tehtävät muutokset ja kaupunginvaltuusto vahvistaa säännön 16.9.2019 kokouksessa. Tämän päätöksen jälkeen on käynnistettävä myös organisaatiomuutos, vaikka sitä päätöstekstissä ei ole suoraan mainittukaan.

Perusteluissa todetaan, että kaupunginhallitus on päättänyt kehittämiskokouksessaan 12.8.2019 § 332 kohdalla, että hyvinvointipalvelujen uudelleenorganisointi käynnistetään ja että uudelleenorganisointia valmistellaan siten, että sosiaali- ja terveyspalvelut muodostavat oman palvelualueensa ja sivistys- kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut oman palvelualueensa 1.1.2020 alkaen.

Täysin uutta tietoa on, että hyvinvoinnin nykyinen palvelualueen rakenne tarkoitettiin alunperinkin väliaikaiseksi sote- ja maakuntauudistusta edeltäväksi vaiheeksi. Perusteluissa todetaan, että hyvinvoinnin palvelualue on haastava johdettava suuren kokonsa ja moninaisten tehtäviensä vuoksi. Kyllä, helppo olla samaa mieltä. Hyvinvointipalvelut jaetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualueeksi sekä sivistys-, kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelujen palvelualueeksi 1.1.2020 alkaen. Muutos on kirjoitettu hallintosäännön 37 §:ään. Nimi, sivistyspalvelujen palvelualue on kaupungin johtoryhmässä täsmentynyt.

Mitä organisaatiomuutoksesta seuraa? Tulee uusi sivistyspalvelujen palvelualue, jonka alaisuuteen siirtyy oa. lautakunta ja Saara Hildenin taidemuseon johtokunta. Johtaja ja esikunta ovat valmiina. Uutta apulaispormestaria ei esitetä, ainakaan tässä vaiheessa.

Spekuloidaan vähän. Tampereen talous on ollut jo vuosia kuralla. Talouden tervehdyttämiseen on ryhdytty, mutta, näyttää siltä, että käytettävissä olevat keinot ilman veronkorotuksia eivät riitä. Koalition vasenlaita kannattaa veronkorotuksia ja kokoomus sekä muut vastustavat niitä. Hallintosäännön - ja organisaation muutoksella on mahdollisuus korjata vaivihkaa tilanne. Käydäänkö kauppaa? Nostetaan vasemmistolaidan kannattamaa veroprosenttia ja  kokoomus saa palkkioksi toisen apulaispormestarin, sivistyspalvelujen palvelualueen apon paikan. Kuten sanoin, spekulaatiota mutta ei mahdotonta. En kannata tällaista kaupankäyntiä edes politiikassa. Huom. apojen määrä ei lisääny. Tämä valtuustokausi mennään näin!

Kun katsoo hallintosäännön korjauksia, niin edellä esittämäni ovat täysin mahdollista. Korjaukset ovat kosmeettisia, ainoa tärkeä asia on tuo uusi palvelualue. Nyt olisi ollut mahdollisuus korjata todella ongelmallista 37 §, jossa todetaan; "Palvelualueen johtaja päättää palvelualueensa osalta mm. muutoksenhakuoikeuden käyttämisestä ja muutoksenhakuun liittyvien lausuntojen hyväksymisestä sekä kanteluihin vastaamisesta.

Eräissä tapauksissa on tullut esiin hallintosäännön valuvika, koska palvelualueen johtaja voi hallintosäännön mukaisesti siirtää päätösvaltansa alaiselleen viranhaltijalle. Ts. viranhaltija antaa hallinto-oikeudelle lausunnon valituksen johdosta lautakunnan nimissä (YLA). Yleensä lausuntona on, valitus tulee hylätä. Näen ongelman siinä, vaikka lausunto annetaan lautakunnan nimissä, niin lautakunnan jäsenet yleensä eivät ole nähneet eivätkä ole tietoisia valituksesta kuin eivät myöskään siitä tehdystä lausunnosta. Tämä on epäkohta ja tätä ei voida pitää hyväksyttävänä menettelynä. Nyt olisi ollut hyvä tilaisuus tarkistaa ja selkeyttää hallintosäännön po. kohtaa.

***********

 

Syksy lähti käyntiin ja Pispalan kaava jälleen vastassa

Ensimmäinen YLA:n kokous kesän jälkeen. Lista oli aika lyhyt. Kaavoittaja oli valmistellut Pispalan asemakaavan II-vaiheen siihen asentoon, että se voitaisiin asettaa nähtäville. Viimeksi sitä käsiteltiin toukokuussa.

§ 219 Asemakaavaehdotuksen asettaminen yleisesti nähtäville, Pispalan asemakaavan uudistamisen II-vaihe, asemakaava nro 8310

Pohjaesitys oli, että korttelin 1088 rakentamisen tehokkuusluku olisi 0,3. Apulaispormestari teki muutosesityksen, että tehokkuusluku nostetaan 0,4. Muutosesitys meni läpi äänin 7-6. Minä oli vähemmistössä. Poikkeuksellista oli, että esittelijä joutui jättämään päätökseen eriävän mielipiteen. No, joka tapauksessa kaava saatiin näytille lähes kymmenen vuoden väännön jälkeen. Myöhemmin kävi ilmi, että aloitettiin asian uusi kierros, huoh!

§ 222 Oikaisuvaatimus Härmälänsaaressa sattuneesta venevahingosta

Tämä oli poikkeuksellinen päätösesitys. Kaupunki lupautui korvaamaan venevahingon, joka johtui huonosta laiturista. Kerran näinkin päin.

§ 224 Viranhaltijoiden päätösten otto-oikeus

Päätösesitys oli, että päätöspöytäkirjoista ilmeneviä päätöksiä ei oteta lautakunnan käsiteltäväksi.

Tein kuitenkin #muutosesityksen, että lautakunta käyttää otto-oikeuttaan ja kumoaa ympäristö- ja kehitysjohtajan 30.6.2019 § 14 tekemän päätöksen palvelumaksun 54 460 euroa (+ alv 24 %) myöntämisestä Ekokumppanit Oy:lle seuraavin perustein:

Ympäristö- ja kehitysjohtajan päätöksen perusteluissa kerrotaan, että kysymyksessä on Tampereen kaupungin konsernihallinnon kiinteä sopimushinta Ekokumppanit Oy:n vuoden 2019 palvelumaksusta on 54 460 euroa (+ alv 24 %) ja että palvelukokonaisuuteen sisältyy Ekotukitoiminnan koulutusta ja viestintää, energia- ja ilmastotoimien seurantaa sekä ympäristöviestinnän materiaalien laatimista.

Mikä on palvelumaksun tarkoitus ja perusteet, kun sitä varten ao. johtaja tekee erillisen myöntämispäätöksen? Samoin menetelty mm. 2018. Palvelumaksujen pitäisi sisältyä normaaliin laskutukseen.

Ekokumppanit Oy on toimija, joka toimii vapailla markkinoilla. Vuonna 2018 yhtiön laskutus Tampereen kaupungin eri kustannuspaikoilta oli vajaa 0,7 milj. euroa. Tampereen kaupungin ostolaskudatan mukaan, Ekokumppanit Oy on laskuttanut muuta yhteistoimintamaksua vuosina 2013--2018 48200 euroa/vuosi.

Koska yhtiö toimii vapailla markkinoilla, kaikenlaiset avustusten tai tuen muodossa maksetut maksut ovat kilpailulainsäädännön vastaisia.

Näinhän siinä kävi, ehdotus ei saanut kannatusta joten se raukesi. Toisaalta tiesin sen jo etukäteen.

Tässä on kysymys laajemmasta asiasta. Kaikki Tampereen Kaupungin ja kaupungin #osakkuus- ja osaosakkuusyhtiöiden väliset avustus-, palvelu- ja yhteistoiminta- ym sopimukset tulisi tarkistaa;

-          niiden soveltuvuus ja vaikuttavuus kaupungin perustehtävien hoitoon,
-          tarpeellisuus kaupungin talouden pidon kannalta, onko jäänne aikaisemmasta,
-          ovatko sopimuksiin perustuvat tuet ja maksut kilpailulainsäädännön vastaisia,

Lisäksi pitäisi tutkia yhtiöiden tarpeellisuus. Osa voidaan lopettaa, koska vapailta markkinoilta löytyy vastaavia toimijoita ja osa yhtiöistä voidaan fuusioida toiseen. Kaupungin tehtävänä ei ole yritystoiminnan pyörittäminen

***********

 

Ei kestetä asiallista kritiikkiä

Tuolla kuntapolitiikkasivulla kirjoitukseni aiheutti pientä hermostumista. Mistähän syystä? 

AL 9.8.2018, Juha Salmela kysyy mielipidekirjoituksessaan, millaisiin asukkaisiin Tampere haluaa satsata tulevaisuudessa, synnytti vilkkaan keskustelun. Olivatko kaikki fasessa kommentoijat edes lukeneet kirjoitusta, kun alkoi vyörytys avaustani kohtaan?

https://www.facebook.com/groups/tampereenkuntapolitiikka/1167215390131824/?comment_id=1167231616796868&reply_comment_id=1168697826650247&notif_id=1565507124103199&notif_t=group_comment_mention

Apulaispormestari Aleksi Jäntti kysyy; ”mitä turhia toimenpiteitä Tampereen kaupunki on mielestäsi tehnyt, jotta tuo 3000 asukkaan vuosikasvu täyttyisi? Se on käytännössä luku, joka toimii perusteena järkevään suunnitteluun?”

Eihän se virhe ole kun katsotaan tehtyjä toimenpiteitä #kaupunkistrategiaa vasten. Mutta, kuka, ja mikä taho on alun perin esittänyt ajatuksen, että Tampere ”haluaa” (pitää) olla vuoteen 2030 mennessä 300 000 asukkaan viihtyisä ja elävä kaupunki, Suomen toinen metropoli? En ota siihen kantaa, vaikka valtuusto on näin päättänyt –valtuusto on siunannut!

Mikä taho on esittänyt, että kaupungin tavoitteena on kasvaa vuosittain keskimäärin noin 3 000 uudella asukkaalla? Ts.  ensin luodaan tarve, sitten katsotaan, miten tarpeeseen vastataan. ”Maankäyttöä, asumista, liikennettä, palveluja, taloutta ja investointeja tarkastellaan kasvutavoitteen suhteen kokonaisuutena.” Olin pari vuotta sitten tilaisuudessa, jossa nykyistä kaupunkistrategiaa valmisteltiin. Minut lähes naurettiin ulos, kun esitin, että laitetaan siihen, että varaudutaan tiettyyn väestönkasvuun, koska tavoite kaupunkistrategiassa on velvoittava, kuten laissa näkyy.

”Ei tänne ketään haalita tai pakoteta, vaan varaudutaan. Se on järkevää.” Meinaatko, että tavoitteet ja varautuminen ovat sama asia? Eivät ole. Kyllä se on myös haalimista, kun uusia asukkaita tavoitellaan mielikuvilla vetovoimaisuudesta, kulttuurista, jne… pysyvistä työpaikoista ei niinkään.

Aleksi, olemme aikaisemminkin keskustelleen #oikeusvaltioperiaatteesta. Yhteinen näkemyksemme on, että myös kunnissa julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. (PerL 2.3 §)

Ovatko Tampereen kaupunkistrategian painotukset oikeita, kun pääasiallisena tavoitteena on kasvattaa väestömäärää ja tavoitella #metropoliasemaa? Kuitenkin kunnan tärkein tehtävä on edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti (ei ylenmääräisellä velkaantumisella), sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Lain mukaan kuntastrategiassa kaikki muut tavoitteet menevät väestömäärän ja kaupungin kasvattamisen edelle, joita ovat 1) kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen; 2) palvelujen järjestäminen ja tuottaminen; 3) kunnan tehtäviä koskevissa laeissa säädetyt palvelutavoitteet; 4) omistajapolitiikka; 5) henkilöstöpolitiikka; 6) kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet.

Koska väestön haaliminen ja kaupungin kasvattaminen perustuvat kaupunkistrategiaan, niin tältä osin noudatetaan lain velvoitetta, että kaupungin toimintaa johdetaan valtuuston hyväksymän kuntastrategian mukaisesti, eikä virhettä ole tapahtunut. Toinen asia on, onko menettely ollut järkevää ja kaikilta osin kaupungin ja kaupunkilaisten edun mukaista.

Näyttää siltä, että Tampereen vetovoima hiipuu kun katsoo vuoden 2019 ensimmäisen vuosipuoliskon muuttolukuja.

************

 

Pers'aukinen Tampere tukemaan pers'aukista valtiota!

Kysymys on ns. tunninrata -hankkeesta Helsingin ja Tampereen välillä. Tampere teki satulapäätöksen talvella 2019 liittyä osakkaaksi hankeyhtiöön 4 milj. eurolla. #rata_ja_laki

Hankkeiden rahoitusta on ollut tarkoitus hoitaa hankeyhtiöiden kautta. Ongelmaksi on muodostunut, miten hankeyhtiöt saataisiin elinvoimaisiksi. Näyttää vahvasti siltä, ettei millään, koska pers'aukinen valtio lähti turvautumaan kuntien apuun. Pers'aukinen Tampere nieli koukun karvoineen ja päivineen.

Nyt on tullut mutkia matkaan, liikenneministeri Sanna Marin on lyönyt kapuloita rattaisiin, tahtotila muuttui.

Vielä kesäkuussa (6.6.) tuore ministeri Marin lupasi Aamulehden ja Talouselämän haastattelussa ”edistää vauhdilla” isoja tulevaisuuden raideinvestointeja, jota hän piti "valtavan tärkeinä".

Myös hallitusneuvotteluiden aikaan puhuttiin, että osan kolmesta suuresta ratahankkeesta voisi aloittaa jo tällä vaalikaudella, mutta nyt ministeri Marin on alkanut peruutella, sillä hän sanoi HS:n haastattelussa (20.7.) että ratahankkeet ovat vielä suunnitteluvaiheessa ja toteutukseen voidaan päästä korkeintaan joidenkin niihin liittyvien osien, kuten Espoon kaupunkiradan osalta.

Marin perustelee hitaampaa etenemistä rahan puutteella, siitäkin huolimatta, että hallitus on sitoutunut edistämään investointeja raideliikenteeseen ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi sekä työllisyyden edistämiseksi. Tyhjätasku valtio hakee apuun tyhjätasku Tamperetta, toimimaton yhtälö!

– Jos hallitus ei halua viedä aiemmin esitetyn kaltaista hankeyhtiömallia tässä muodossaan eteenpäin, toivoisimme, että nopealla aikataululla miehitettäisiin, mistä malli sitten tulisi. Ensimmäiset suunnitteluvaiheet eivät edes ole kalliita, Laakkonen-Pöntys Pirkanmaa liitosta toteaa.

Yleissuunnitelman kohdalla puhutaan hänen mukaansa vielä kymmenien miljoonien, ei satojen miljoonien kuluerästä. Sama koskee ratasuunnittelua, jonka hintalappu asettuu 40–50 miljoonan euron haarukkaan.

– Yleissuunnitelman tekoon voi mennä neljä vuotta, ratasuunnitelmaan toiset neljä. Se on pitkä aika, kun tiedetään, että junat ovat jo nyt myöhässä, lippuja ei saa ja matka-aika on hidastunut.

EU-rahat katkolla

Sanovat, että tunnin radan suunnittelu pitäisi aloittaa heti. EI PITÄISI! Nyt ovat pahasti menneet sekaisin valtion ja kuntien roolit ratainfran rakentamisessa. Valtio (Berner) sai kunnat mukaan varsinaisella JOKK -vedätyksellä.

EU-rahoituksen saamiseksi hankeyhtiöt pitäisi saada pystyyn mahdollisimman pian, sillä vuonna 2021 aukeaa EU:n uusi 10 miljardin euron rahoituskausi, jolloin Suomenkin uusiin raidehankkeisiin voisi hakea EU-tukia.

EU-rahaa on mahdollista saada hankkeiden suunnittelukustannuksiin 50 prosenttia ja toteutuskustannuksiin enintään 20 prosenttia.

Suunnittelukustannukset kaikkiin kolmeen hankkeeseen ovat 350 miljoonaa euroa, ja EU-tuen saaminen edellyttää hankeyhtiöiden lisäksi myös hallituksen investointipäätöstä.

Kuntalaki ja laki väylävirastosta ovat vastakkain

Lain mukaan kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Tarkoittaako tämä ratainfran rakentamista, tuskinpa?

Väylävirasto on liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla toimiva keskushallinnon virasto, joka väylänpitäjänä vastaa tie-, rata- ja vesiväylien palvelutason ylläpidosta ja kehittämisestä valtion hallinnoimilla liikenneväylillä.

Väylävirasto vastaa hallinnoimistaan valtion tie- ja rataverkosta sekä vesiväylistä ja niiden kehittämisestä sekä vastaa maanteiden kunnossapidosta ja palvelutasosta, merkittävien tiehankkeiden rakentamisesta ja tienpidon valtakunnallisista tehtävistä sekä RATOJEN ja vesiväylien SUUNNITTELUSTA, RAKENTAMISESTA, KUNNOSSAPIDOSTA ja palvelutasosta.

Viraston tehtävänä on ylläpitää ja kehittää liikennejärjestelmää yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa, vastata valtion tie- ja rataverkosta sekä vastata merkittävien tiehankkeiden toteuttamisesta sekä RATOJEN ja vesiväylien SUUNNITTELUSTA, YLLÄPIDOSTA JA RAKENTAMISESTA.

************

 

Tampereen kaavoituksen hitaus nostettu tikunnokkaan

AL otti 7.7.2019 kirjoituksessaan kantaa kaupungin kaavoitukseen useamman aukeaman jutulla. Kymmenen pistettä ja vastuullisen journalismin -merkki kirjoittajalle.

Lehden mukaan hitaus ja turhantarkkuus suututtavat. Kyllä, tämä on nähtävissä yhdyskuntalautakunnassa, jossa olen jäsenenä. Edelleen lehti kysyy, että onko Tampereen kaupungin hallintoon pesiytynyt vallan linnake, jonka edessä sekä kaupungin johto että poliitikot ovat täysin voimattomia?

Tampereen elinkeinoelämä ja rakennusyhtiöt eivät saa miljoonahankkeitaan eteenpäin, kun kaavoitus ei etene. Rakennuttajat arvostelevat kaavoittajia viivyttelyn lisäksi tarpeettomasta pikkutarkkuudesta.

Lehti jatkaa, kun Tampereen elinkeinoelämältä, rakennusteollisuudelta ja muilta alan toimijoilta kysyy, miten on mahdollista, että veronmaksajien rahoilla voi tällä tavoin leikkiä, saa aluksi vastaukseksi vaikenemista ja turhautunutta päänpyörittelyä. Lopulta pinnan alta paljastuu pelon ilmapiiri.

Kaavoituspäätökset kestävät ja kestävät. Elinkeinoelämän ihmiset puhuvat tästä. Moni kuitenkin ajattelee, ettei viitsi alkaa vääntää vastaan, koska pelkää, että kaavoittaja alkaa hidastella muissa, tulevissa hankkeissa. Ilmapiiri on sellainen, että jos tulee nimellään ja kasvoillaan puhumaan näistä ongelmista, joutuu heti leimatuksi. Eihän tämä näin voi mennä. Tämä on niin jostain menneiltä vuosikymmeniltä tällainen ajattelutapa.

TOAS:n johtaja Kirsi Koski haluaa kumota yhden julkisuudessa sitkeästi elävän uskomuksen. Rakennushankkeiden viivästyminen liitetään lähes aina valitusketjun pitkittymiseen. Kosken mukaan se ei ole olennaista.

– Asiaa voi katsoa toisinkin. Rauhaniemen kaavaa valmisteltiin vuosina 2011–2013. Se pääsi lautakuntaan ja valtuustoon vasta vuonna 2017. Sen jälkeen siitä valitettiin, mutta siitä huolimatta kaava vahvistettiin jo lokakuussa 2018. Tässä tapauksessa valitusaika kesti loppujen lopuksi aika lyhyen aikaa eli valitusmenettely ei ollut selitys hidastelulle. Miksi sitä ennen ei yritetty toimia mahdollisimman nopeasti? Koski kysyy. Hyvä kysymys.

Aamulehden haastattelemat järjestelmän arvostelijat uskaltautuivat ongelmien todennäköiseen ytimeen vain rivien väleissä tai pöytäkirjan ulkopuolella.

Puheenvuoroissa käytettiin sellaisia sanamuotoja kuin asenneongelma, mielivalta ja suojeluinto. Yhden mielestä kaavoittajan pitäisi etsiä ratkaisua eikä ongelmaa. Toinen peräänkuulutti erittäin tarkkaa rekrytointiprosessia sen jälkeen, kun muutamilla avainpaikoilla istuvat ihmiset aikanaan eläköityvät. Lisäisin listaan rakennusliikkeiden reviirien valvonnan. Tapahtuuko se hallinnossa olevien rakennusliikkeiden vasallien kautta, onko havaittavissa kertellinomaisia piirteitä, hyviä kysymyksiä?

Jos asian venyvät ja vanuvat, sitä ne eivät tee itsestään, vaan takana on ihminen virkamies, viranhaltija. Jos henkilökuntaa on liian vähän tehtäviin nähden, palkataan lisää.

Jos asioiden hoidossa tapahtuu aiheetonta viivytystä, pompottelua tai muuta vetkuttelua, siihen on syytä puuttua. Laki kunnallisista viranhaltijoista, § 17 kertoo kunnallisen viranhaltijan velvollisuuksista, jonka mukaan viranhaltijan on suoritettava virkasuhteeseen kuuluvat tehtävät asianmukaisesti ja viivytyksettä noudattaen asianomaisia säännöksiä ja määräyksiä sekä työnantajan työnjohto- ja valvontamääräyksiä, ja että, viranhaltijan on toimittava tehtävässään tasapuolisesti ja käyttäydyttävä asemansa ja tehtävänsä edellyttämällä tavalla. Se siinä! Kaupunginhallitus on velvollinen puuttumaan asiaan.

************

 

Ministeri Marin vastaan kaupunginvaltuutettu Marin!

Kaupunginvaltuutettu Sanna Marin on ollut mukana päättämässä Tampereen osallistumisesta Suomirata- hankeyhtiöön. Ministeri Sanna Marin on torppaamassa koko junahanketta.  Tulee mieleen, miten lie nuo esteellisyysseikat ministerinä on tullut hoidettua?

Talvella tuotiin kiireellä Tampereen kaupunginvaltuuston päätettäväksi osallistuminen Suomirata -yhtiöön, siis yhtiöön, joka lähtee toteuttamaan ns. tunnin juna -yhteyttä Helsingistä Tampereelle. Kysymyksessä oli varsinainen satulapäätös.

Tämän päätöksen 11.3.2019 jälkeen käytiin eduskuntavaalit. Tamperelainen kaupunginvaltuutettu Sanna Marin (sdp) valittiin jatkokaudelle kansanedustajaksi ja hallitusneuvottelujen myötä viestintä- ja liikenneministeriksi. Onnittelut siitä, Pirkanmaa sai pitkästä aikaa "oman" ministerin.

Liikenneministeri Sanna Marin on ottanut jämäkän otteen hallitusohjelman toteuttamisessa. Hän laittaa uusiksi edeltäjänsä Anne Bernerin (kesk) hankesuunnitelmat. Ensimmäisenä huutia sai edeltäjä Bernerin taksiuudistus. Sitten romukoppaan lensi Bernerin ajama Etelä-Suomen junaliikenteen kilpailutus.

Sanna Marin kertoo, että esimerkiksi Turun ja Helsingin tai Tampereen ja Helsingin välistä nopeaa junaa tuskin päästään rakentamaan tämän hallituskauden aikana. Hankeyhtiöitä päästään perustamaan todennäköisesti vasta loppuvuonna, koska rahoitus on Marinin mukaan auki. 

Ottaen huomioon, että kuntaa johdetaan kuntalain mukaan (38 §) kuntastrategialla, ja koska  Tampereen kaupunkistrategiassa 2030 ei ole mainintaa osallistua valtion kanssa yhteiseen ratayhtiöön, niin MIKSI ja mistä syystä Tampere kiirehti, kun Tampereen kaupunginvaltuusto päätti 11.3.2019 sijoittaa ratayhtiöön 4 miljoonaa euroa? Myöskin tämän johdosta talousarviota muutettiin suit sait, tosta vaan, koska tämän vuoden talousarvioon ei oltu varattu määrärahaa.

"Tampereen kaupunki merkitsee perustettavan Suomirata Oy:n osakkeita enintään 4,0 miljoonalla eurolla. Talousarvioon lisätään kaupunginhallituksen osakkeisiin ja osuuksiin 4,0 miljoonaa euroa." http://tampere.cloudnc.fi/…/Kaupunginvaltuus…/Kokous_1132019

**************

 

Tänään tuli Brysselistä mieluinen viesti

Euroopan Komissio, sisämarkkinoiden, teollisuuden, yrittäjyyden ja pk-yritystoiminnan PO

Bryssel 28..06.2019

Mr OSSI AHO

Arvoisa vastaanottaja,

Komission yksiköt tutkivat kantelunne asiassa sovellettavan Euroopan unionin lainsäädännön valossa. GROW-CHAP @ec.europa.eu. ilmoittaa teille tutkinnan tuloksista ja kantelunne perusteella mahdollisesti toteutetuista toimista.

Voitte valita, käsitelläänkö kantelunne luottamuksellisesti. Jos ette ole ilmoittanut valintaanne kantelulomakkeessa, komission yksiköt käsittelevät kantelunne luottamuksellisesti. Jos ilmoitatte, että kanteluanne ei tarvitse käsitellä luottamuksellisesti, komission yksiköt voivat paljastaa henkilöllisyytenne ja luovuttaa lähettämänne tiedot niille jäsenvaltion viranomaisille, joiden toimintaa kantelunne koskee. Henkilöllisyytenne paljastaminen voi tietyissä tapauksissa olla välttämätöntä asian käsittelylle.

Jos komissio päättää toteuttaa toimia kantelunne johdosta, esimerkiksi käynnistää virallisen rikkomusmenettelyn, muistutamme, että komission toiminnan yleisenä tavoitteena on varmistaa, että jäsenvaltion lainsäädäntö on EU:n lainsäädännön mukaista ja että sitä sovelletaan asianmukaisesti. Kantelun tekeminen komissiolle ei siis välttämättä ratkaise kantelijan erityistilannetta. Kantelijan olisi toteutettava toimia kansallisella tasolla kyseisessä jäsenvaltiossa saadakseen oikeussuojan, esimerkiksi korvausta, jos siihen on aihetta. Kantelun tekeminen komissiolle ei pidennä kansallisessa lainsäädännössä oikeustoimiin ryhtymiselle säädettyä määräaikaa. Komissio voi myös päättää olla aloittamatta virallista rikkomusmenettelyä. vaikka se olisi sitä mieltä, että EU:n lainsäädäntöä on rikottu.

Lisätietoa Euroopan unionin lainsäädännön rikkomisesta johtuvista menettelyistä on tämän kirjeen liitteessä. Kunnioittavasti

Secretariat Grow G1 Tapaus käsittelijä

EU:n Komissio ottaa kanteluni tutkittavaksi. Kantelun kohteena on Suomen valtio ja hallinto-oikeuksien lainkäyttö, lain noudattaminen sekä valvonnan puute. Olen tyytyväinen.

**************

 

Lomakauden kokoukset

Tampereen kaupungin merkittävät elimet, kaupunginhallitus (kh) ja yhdyskuntalauta (yla) pitivät kevätkauden viimeisen kokouksensa juhannuksen jälkeen, lomakaudella. Kh 24.6. ja yla 25.6.2019.

Kh:n listalla oli 18 ja ylan listalla 32 kohtaa, joista muutama kuului kokouksen rutiineihin. Se laittaa miettimään, miksi lomakauden kokoukseen tuodaan varsin merkittäviäkin asioita? On ymmärrettävää, että yleensä ”pöytä putsataan” ennen lomia, mutta, tulee mieleen toinenkin syy lomakauden kokouksien pitoon. Tämä liittyy muutoksenhakuun. Kh:n ja ylan:n kokouksen päätökseen muutosta haluavan on tehtävä siitä oikaisupyyntö 14 vrk:n kuluessa, pöytäkirjan julkitulon jälkeen. Ts. nyt juhannuksen jälkeen pidettyjen kokousten päätösten muutostenhakuaika kuluu lomakaudella, aikana, jolloin suurin osa kaupunkilaisista on lomalla, eikä tutki kokouslistoja, vaikka muuten asiat kiinnostaisivatkin.

Jos tällainen kokousaikataulun järjestäminen lomakaudelle on tietoinen valinta, kysymyksessä on, ei laiton, mutta paheksuttava menettelytapa.

Listalla oli muutamia oikaisupyyntöihin vastaamisia. Kuntalain 134.2 §:n mukaan oikaisuvaatimus on käsiteltävä kiireellisenä, mikä tarkoittaa yleensä sitä, että asia on valmistelun jälkeen pyrittävä ottamaan toimielimen seuraavaan kokoukseen. Valmistelutoimien sisältö, laajuus ja voimavarat huomioon ottaen.

Ottamatta kantaa itse tapauksen, vaan asian hoitamiseen viranomaisessa, tapauksen kulku oli seuraava; vahinko oli sattunut 24.8.2018, vahingonkorvausta anottu 27.9.2018, korvausvaatimus hylätty 10.2012.2018. Asianosainen on tehnyt päätöksestä oikaisuvaatimuksen 27.2012.2018, joka käsiteltiin 25.6.2019. Hitaita ovat herrojen ”kiireet”. kun vastaus annettiin vasta 7 kuukautta myöhemmin.

Kysyttäessä kuultiin, että vastaavalla viranhaltijalla on muitakin, tärkeimpiä tehtäviä kuin vastailla oikaisupyyntöihin. Melkoista ylimielisyyttä ja kuntalaisen oikeusturvan halveksuntaa.

Pormestari Lauri Lyly, kaupunginhallitus vastaa siitä, että kunnan sisäinen valvonta on kunnossa ja että, lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan. Jos delegointisäännöillä päätösvaltaa on siirretty liiaksi henkilöille, joilla ei ole työnsä puolesta aikaa ja valmiuksia noudattaa lakia, on syytä ryhtyä toimenpiteisiin, joko muuttaa delegointia tai vaihtaa henkilöä tai tehdä molemmat.

En viitsi ottaa sen enempää kantaa  siihen, mitä sanotaan viranhoidosta ja virkavelvollisuuksien rikkomisista.

Tamperelainen lehti julkaisi jutun 3.7.2019.

**************

 

Yhtiöittämisvimma jatkuu

Kuntalain mukaan kunnan tehtävänä ei ole yritystoiminnan pyörittäminen, niin siitä huolimatta Tampereen kaupunki muuttaa Liikelaitos Tampereen Infran oy:ksi, perustamalla Tampereen Infra Oy:n ja merkitsee 100 kappaletta 1.000,00 euron arvoisia perustettavan yhtiön osakkeita, yhteensä 100.000,00 euroa. Osakepääoma maksetaan kaupunginhallituksen osakkeisiin ja osuuksiin varatusta investointimäärärahasta.

Tampereen kaupunki tekee 900.000,00 euron sijoituksen Tampereen Infra Oy:n sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Sijoitus maksetaan kaupunginhallituksen osakkeisiin ja osuuksiin varatusta investointimäärärahasta.

Kaupunkiympäristön palvelualue ohjaa Infra Oy:n tekemistä palvelusopimuksella ja talousarviolla. Tampereen Infra Oy:n ja kaupungin välinen työnjako määritellään niin, että keskeiset rakennuttamisen toiminnot keskitetään kaupunkiympäristön palvelualueelle rajapintaselvityksen vaihtoehto 0+ mukaisesti ja Infra Oy:lle keskitetään kunnossapito- ja paikkatietopalvelut vaihtoehto 1 mukaisesti.

Kaupunkiympäristön palvelualue tilaa rakentamispalveluita perustettavalta Infra Oy:ltä ja ulkoisilta markkinoilta siten, että Infra Oy:n resurssit hyödynnetään kaupungin kannalta tarkoituksenmukaisesti. Ensimmäisen viiden vuoden aikana rakentamispalveluita koskeva tilausten määrä Infra Oy:ltä on vähintään 10,0 milj. euroa vuodessa. Lisäksi rakentamispalveluita koskeva siirtyvän henkilöstön määrä arvioidaan vielä uudelleen.

Kokouksen aikana tehtiin toivomusponsiesitys:

"Henkilöstön etu, hyvinvointi ja tiedonsaanti turvataan koko yhtiöittämisprosessin ajan sekä tulevassa yhtiössä." Ponsi hyväksyttiin yksimielisesti.

Kun ruotii tätä yhtiöittämisvimmaa, niin kovasti vakuutellaan tehokkuudella ja ketteryydellä. Kuitenkin luottamushenkilöt luovuttavat päätös- ja valvontavaltansa käsistään pois. Saadaan toki yhtiön hallintoon suojatyö- ja loppusijoituspaikkoja. Aika käsittämätöntä.

Kovasti kh:n kassassa on rahaa yhtiöittämiseen, kauanko riittää ja onko mennyt yli, koska talousarviossa varattiin näitä varten vain 2 milj. euroa?

**************

 

Poikkeuslupaa haetaan, vaikka oikeusprosessit ovat kesken

Yhdyskuntalautakunnan kokouksessa 11.6.2019 listalla oli henkilövalintoja, kaavoitusta, syksyn kokousaikataulu, jne..

Oli listalla muutakin asiaa. Hyvin, hyvin outoa, että asiassa ovat oikeusprosessit kesken halutaan lautakunnalta päätöksiä.

Tein kokouksessa seuraavat esitykset;

Tämä liittyy vahvasti ratikan ja jätevedenpuhdistamon rakentamiseen. § 171, poikkeamislupahakemus kiinteistölle Paasikiventie 50 (Näsijärvi), Lielahti, Santalahti, järven osittainen täyttäminen.

Esitän poikkeuslupahakemuksen hylkäämistä, koska poikkeamislupa liittyy

a) KHO:ssa on vireillä valitus, joka koskee osittain po. aluetta, ja

b) Vaasan hallinto-oikeudessa on Vaitinaron täyttölupaan liittyvä valitus sekä

c) Länsi-Suomen aluehallintovirastossa on vasta Näsijärven täyttöä koskeva hakemus. Näitä seikkoja ei ole tuotu esityksessä riittävästi esille.

Hallintolainakäyttölain 31 § mukaan, päätöstä, johon saa hakea muutosta valittamalla, ei saa panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Ts. on paikallaan odottaa hallinto-oikeuksien ja AVI:n päätösten lainvoimaisuutta ennen jatkotoimenpiteitä..

Hyvään hallintotapaan kuuluu myös, että viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden.

Hiedanrannan uuteen kaupunginosaan tavoitellaan 25.000 uutta asukasta ja 10.000 uutta työpaikkaa. Tavoite asukkaiden määrästä voi olla epärealistinen, mutta miten ja mihin sijoitetaan 10000 työpaikkaa? Esitetyt luvut tarkoittavat, että jokaista 100 asukasta kohden olisi syntymässä 40 työpaikkaa. Vaitinaron vesistötäyttö ei ole välttämätön, koska maa-aluetta on käytettävissä. Onko näin, että HIedanranta, Jarvikaupunki ja Näsijärven täyttö liittyvät keskusjätevedenpuhdistamosta tulevan kiviaineksen sijoittamiseen ja hyödyntämiseen?

Korostan esityksen perusteluissa hyvän hallintotavan merkitystä. Ei ole myöskään hyvää hallintotapaa, että näin merkittävä päätös tuodaan päätettäväksi siten, että muutoksenhakuaika osuu ihmisten lomakaudelle.

EN SAANUT KANNATUSTA, ESITYKSENI RAUKESI! Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumosi täytön poikkeusluvan 13.1.2021.

 

Melko järjetön tilanne. Hallintosäännön mukaan viranhaltija voi lausua vaikka halutessaan puutaheinää, antaessaan vastauksen lautakunnan päätöksestä tehtyyn valitukseen. § 176, toimielinten pöytäkirjojen ja sen alaisten viranhaltijoiden päätöspöytäkirjojen nähtävänä pitäminen 1.6.2019 - 31.5.2021

Ponsiesitys: Lautakunnassa aikaisemmin käytyihin keskusteluihin viitaten, esitän, että lautakunnan päätökseen, josta on tehty muutoksenhakuvaatimus ja johon palvelualueen johtaja voi päättää Tampereen kaupungin hallintosäännön 37 § mukaan muutoksenhakuun liittyvien lausuntojen hyväksymisestä sekä kanteluihin vastaamisesta, että

Lautakunnan nimissä tehty lausunto tai päätös tuodaan ennen ao. viranomaiselle toimittamista tiedoksi lautakunnalle ja pöytäkirjaan merkitsemiseksi, tarvittaessa kuntalain mukaista sähköistä kokousmenettelyä käyttäen.

TÄMÄ HYVÄKSYTTIIN YKSIMIELISESTI! KIITOS lautakunta.


Hei testasin, miten aikaisempi ponsiesitykseni toimii, ei toiminut. § 179, viranhaltijoiden päätösten otto-oikeus

Esitän, että lautakunta käyttää otto-oikeuttaan asemakaavapäällikön, § 19 Lausunto hallinto-oikeudelle koskien asemakaavan keskeyttämistä ja lopettamista, Lentävänniemi 607, 1:31, Lentävänniemenkatu 13, 03.06.2019.

Lautakunnan jäsenenä haluan tietää mitä nimissäni on lausuttu (Lautakunnan nimissä lausuttu). Näkemättä jäi, kuten jäi näkemättä myös kokousjärjestelmästä!

EN SAANUT KANNATUSTA, ESITYKSENI RAUKESI! Tämä kohta liittyy edellä 176 § ponteen.

**************

 

Tasavallan hallitus vaihtuu

Tänään 6.6.2019 Sipilän toimitusministeriö saa Tasavallan Presidentiltä eron ja Rinteen hallitus nimitetään. Rinteen hallituksessa on 19 ministeriä. Pirkanmaa saa oman ministerin, viestintä- ja liikenneministeriksi tulee tamperelainen kaupunginvaltuutettu #SannaMarin.

Sipilän hallituskausi kesti 29.5.2015- 8.3.2019, 1380 vrk. Sipilän hallitus jatkoi toimitusministeriönä 6.6.2019 saakka. Sipilän hallitukselle ja toimitusministeriölle tuli 1470 vuorokautta. Suomen ennätys näin laskettuna.

**************

 

Kaksoisrooleja koskevaan valitukseen tuli nahkapäätös

Hämeenlinnan hallinto-oikeus on hylännyt valituksen, (AL 4.6.2019) joka koski tamperelaispoliitikkojen Atanas Aleksovskin (sd.) ja Anneli Kivistön (sd.) valintaa Tampereen kaupunginhallitukseen vuonna 2017. Valitus liittyi niin sanottuihin kaksoisrooleihin, joita on pidetty ongelmallisina, koska kaupunginhallituksen ja sen konsernijaoston tehtäviin kuuluvat tytäryhteisöjen valvonta ja ohjaus.

Vuonna 2017 kaupunginhallitukseen ja sen konsernijaostoon valittu Aleksovski työskentelee Tampereen tytäryhteisön Kotilinnasäätiön toiminnanjohtajana. Lisäksi hän toimi viime vuoden lopulle asti tytäryhtiö Finnparkin hallituksen puheenjohtajana.

Kaupunginvaltuutettu Kivistö on kaupungin tytäryhteisöjen Vilusen Rinne oy:n sekä Tampereen Vuokratalosäätiön hallitusten puheenjohtaja.

Hämeenlinna HaO ottaa kannan, että vaalikelpoisuudesta oikeudellisessa arvioinnissa todetaan muun muassa, että kuntalain mukaan kaupunginhallitukseen ei ole vaalikelpoinen silloin, jos toimii kunnan määräysvallassa olevan säätiön palveluksessa ja säätiö toimii kaupunginhallituksen tehtäväalueella. Aleksovski toimii Kotilinnasäätiössä, jonka tehtävät liittyvät asuntojen vuokraamiseen ja sosiaalipalveluiden järjestämiseen. Ne eivät kuulu kaupunginhallituksen vaan lautakuntien tehtäväalueeseen.

Lisäksi kunnan määräysvallassa olevan yhtiön tai säätiön hallitustehtävä ei kuntalain mukaan tee henkilöstä vaalikelvotonta kaupunginhallitukseen, joten hallinto-oikeuden mukaan Aleksovski ja Kivistö ovat olleet vaalikelpoisia.

Valituksenalainen valtuuston päätös koski vain kaupunginhallitukseen tehtyjä valintoja, sillä valinnat konsernijaostoon tekee kaupunginhallitus.

On olemassa KHO:n päätös 1990-luvun alusta vastaavasta tilanteesta. Silloin olivat framilla Seppo salminen (sd) ja Timo P. Nieminen (kok).

Sitä vain pitää ihmetellä, kun tämä kohta sivuutetaan hyvin kevyesti. Esteellisyyteen riittää hallintolain § 28 kohdan 7. mukaan pelkästään se, jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu. Ihmeellisiä ovat oikeuden tulkinnat.

**************

 

SKANDAALI! Tampereen johto tiesi demarivaikuttajan rikosepäilystä ja rikkoi kaupungin ohjeita

Varsinainen #skandaaliuutinen tuli julki 22.5.2019 YLE:n kautta. Kohu Tampereen keskeisten poliitikkojen ympärillä paisuu. Tampereen johto tiesi demarivaikuttaja Atanas Aleksovskin (sd.) rikosepäilyistä, vaikka on väittänyt toista.

Asia paljastuu poliisin esitutkintapöytäkirjoista ja kaupungin sisäisistä raporteista.

Aleksovski tuomittiin luottamusaseman väärinkäytöstä ehdolliseen vankeustuomioon, #Kotilinnasäätiö_tuomio. Tampereen kaupungin ohjeiden mukaan tutkinnan kohteena olevaa ei saisi valita luottamustehtäviin, mutta Aleksovski valittiin silti pysäköintifirma Finnparkin hallituksen puheenjohtajaksi.

Asiakirjoista paljastuu, miten Tampereen ylin johto pimitti tietoa luottamushenkilöiltä ja julkisuudelta Aleksovskin valinnan yhteydessä. Tampereen johtavat poliitikot ja virkamiehet tiesivät ennen Finnparkin hallituksen nimitystä vuoden 2018 keväällä, että Aleksovski on epäiltynä rikoksesta. Tiedon he saivat poliisilta.

Tampereen tarkastusjohtaja Markus Kiviaho kertoo, että kaupungin sisäinen tarkastus on selvittänyt tapahtumia, jotka liittyvät Aleksovskin hallitusvalintaan. Kiviaho sanoo, että sisäisen tarkastuksen raportti on tullut julkiseksi poliisin esitutkintamateriaalin yhteydessä.

Pormestari Lauri Lylyn (sd.) mukaan Tampereen johto panttasi tietoa rikosepäilystä poliisin esitutkinnan turvaamiseksi.

Tarkastuksessa paljastuneiden seikkojen vuoksi tarkastustoimikunta pyytää asiasta selvityksen pormestari Lauri Lylyltä (sd.), konsernijaoston puheenjohtajalta Kalervo Kummolalta (kok.) ja konsernijohtaja Juha Yli-Rajalalta.

Nyt on kysyttävä, kuka kantaa vastuuta, eikö kukaan? Valtuuston pitää ryhtyä toimenpiteisiin ja valita tilapäinen toimikunta selvittämään kaupungin hallinnon toiminnan lainmukaisuutta. Luottamus nykyiseen johtoon on mennyt. Luottamuksen palauttamiseksi olisi syytä selvittää muutkin tapaukset, joita kansalaiset ovat nostaneet eri tahoilla julkisuuteen.

Aamulehti kirjoitti asiasta pienen muistuttamisen jälkeen 25.5.2019. Nostin esille median muutama vuosi framille nostaman Vastuullinen journalismi -termin. Ihmettelin, että onko vastuullista journalismia myös se, että vaietaan tietyistä asioista, joko myynnin, ilmoitustulojen tai muun syyn vuoksi.

**************

 

Luottamuspaikkoja ja tili- ja vastuuvapauden myöntäminen

Tampereen kaupunginvaltuusto päättää 20.5.2019 luottamuspaikoista ja vuoden 2018 tilinpäätöksestä. Kokouksen esityslistaa katsottaessa tulee mieleen, että onpa erikoinen asioiden käsittelyjärjestys.

Tilinpäätöksen käsittely henkilövalintojen jälkeen. Mitä tällä halutaan viestiä? Sitäkö, että kaupungin taloustilanne on johtoryhmälle ja viranhaltijoille yksi hailee ja käsittely voidaan laittaa listan loppupuolelle. Onko käsittelyjärjestyksen laatijan toiveena, että valtuutetut olisivat jo siinä vaiheessa herpaantuneet, eivätkä jaksaisi paneutua sen syvällisemmin tilinpäätökseen, talouden alijäämään ja erityisesti sen syihin?

Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen, tilinpäätöksen, tilintarkastuskertomuksen, tilintarkastuspöytäkirjan esittämistä ja käsittelyä sekä vastuuvapauden myöntämistä varten olisi aiheellista varata oma kokous. Tilintarkastuspöytäkirja löytyy kh:n 6.5.2019 kokousaineistosta, § 199. Tilintarkastaja ei kertomuksessaan viittaa sanallakaan tarkastuspöytäkirjaan, jossa selkeästi sanotaan, että kaupunginhallituksen tulee ryhtyä toimenpiteisiin kaupungintalouden tasapainottamiseksi. Tilintarkastaja esittää kaikesta huolimatta tili- ja vastuuvapauden myöntämistä.

AL uutisoi, Rujo tilinpäätös, ”On tytäryhtiöitä, jotka eivät ole saavuttaneet yhtäkään valtuuston asettamista tavoitteista.” Vahvistan, pistämättömästi sanottu. https://www.aamulehti.fi/a/d0ad03ed-194c-4cb1-ac6a-603e4ca136d1

§ 66 Valtuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien vaali toimikaudeksi 1.6.2019 - 31.5.2021
§ 67 Kaupunginhallituksen vaali toimikaudeksi 1.6.2019 - 31.5.2021
§ 68 Sosiaali- ja terveyslautakunnan vaali toimikaudeksi 1.6.2019 - 31.5.2021
§ 69 Sivistys- ja kulttuurilautakunnan vaali toimikaudeksi 1.6.2019 - 31.5.2021
§ 70 Elinvoima- ja osaamislautakunnan vaali toimikaudeksi 1.6.2019 - 31.5.2021
§ 71 Asunto- ja kiinteistölautakunnan vaali toimikaudeksi 1.6.2019 - 31.5.2021
§ 72 Yhdyskuntalautakunnan vaali toimikaudeksi 1.6.2019 - 31.5.2021. Tulin valituksi lautakunnan jäseneksi, kiitos!
§ 73 Alueellisen jätehuoltolautakunnan vaali toimikaudeksi 1.6.2019 - 31.5.2021
§ 74 Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan vaali toimikaudeksi 1.6.2019 - 31.5.2021
§ 75 Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnan vaali toimikaudeksi 1.6.2019 - 31.5.2021
§ 76 Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen johtokunnan vaali toimikaudeksi 1.6.2019 - 31.5.2021
§ 77 Tampereen Vesi Liikelaitoksen johtokunnan vaali toimikaudeksi 1.6.2019 - 31.5.2021
§ 78 Tampereen kaupungin tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2018
§ 79 Tampereen kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös, tilintarkastuskertomus ja vastuuvapauden myöntäminen

**************

 

Koville ottaa Pispalan II -alueen kaavoittaminen

Yhdyskuntalautakunnassa käsiteltiin jälleen 14.5.2019 Pispalan II-vaiheen kaavaa. Kuumaksi perunaksi on osoittautunut kortteli 1088, jolla sijaitsee kulttuurihistoriallisen Punaisen tukkitien paikka ja tonteille myönnettävät rakennusoikeudet.

Itse näen, että kaikesta kaupungin kasvusta ja täydennysrakentamisesta huolimatta, Pispala on sellainen omaperäinen alue, joka on syytä säilyttää myöhemmillekin sukupolville. Tampereelta löytyy maata niin uudis- kuin täydennysrakentamiseen.

Tuntuu olevan vaikea paikka. Asiaa on hierottu jo useita vuosia. Hämeenlinnan HaO on kumonnut 27.6.2017 YLA:n tekemän poikkeuslupapäätöksen, joka koski po. korttelin lisärakentamista.

Apo Aleksi Jäntti ehdotti, että asia palautetaan uudelleen valmisteluun seuraavin perustein:

"Yhdyskuntalautakunnalle on 27.6.2017 esitetty poikkeamisluvan myöntämistä asuin- ja talousrakennuksen rakentamiselle osoitteessa Pulkkasaarenkatu 4. Yhdyskuntalautakunta hyväksyi poikkeamisluvan hieman esitetystä poikkeavana (hakemuksen mukaisena), mutta hallinto-oikeus kumosi lautakunnan päätöksen. Kaavan valmistelijoiden harkinnan lisäksi esiin ei ole tullut mitään sellaista uutta tietoa, minkä vuoksi 27.6.2017 esitetyn kaltaista rakentamista ei tulisi hyväksyä korttelin 1088 länsipuolen tonteille." Tähän totean, että tässä kysymys oli poikkeamisluvasta, ei kaavasta tai sen muuttamisesta.

Päätös syntyi äänestyksen tuloksena:

JAA eli pohjaesitys, esittelijän päätösehdotus 6 ääntä (Harmaala, Siren, Urhonen, Rincón, Aho, Leino)

EI eli Jäntin palautusesitys 7 ääntä (Jäntti, Sirniö, Ahonen, Järvinen, Höyssä, Kampman, Kallio-Kokko)

Puheenjohtaja totesi palautusesityksen tulleen hyväksytyksi äänin 6-7. Asia palautettiin uuteen valmisteluun.

 

Sähköpotkulaudoille pelisäännöt

Samassa kokouksessa hyväksyttiin laitteiden käytön pelisäännöt viime viikolla. Niillä on ajettava kuin polkupyörillä. Jalkakäytävällä niillä ei saa ajaa.

Saksalainen Tier-sähköpotkulautayritys ehti ensimmäisenä. Sen vuokrattavat sähköpotkulaudat ilmestyivät Tampereen katukuvaan ti 21.5.2019 aamulla. Yhtiö ilmoittaa tuoneensa Tampereella 200 sähköpotkulautaa. Niitä vuokrataan yhtiön älypuhelimeen asennettavan sovelluksen avulla.

Myös ruotsalainen Voi on ilmoittanut haluavansa laajentaa toimintaansa Tampereelle. Kummatkin yhtiöt ovat keväästä lähtien toimineet Helsingissä.

Tampereen yhdyskuntalautakunta hyväksyi laitteiden käytön pelisäännöt 14.5.2019. Niillä on ajettava kuin polkupyörillä. Jalkakäytävällä niillä ei saa ajaa.

Potkulaudat ovat herättäneet paljon keskustelua esimerkiksi Helsingissä, jossa ne otettiin käyttöön tänä kevään. Pariisi on uhannut kieltää sähköpotkulaudat, koska holtittomaan pysäköintiin on hermostuttu.

**************

 

Pysäköintimaksujen korotukset jäihin

YLE 30.4.2019. https://yle.fi/uutiset/3-10761544?fbclid=IwAR1_XXjDA8iTOjGM2-M4bSNyjrOa9BvkYG69y6oMfqFvzsSuCgeumchfSdU

Toukokuun alkuun suunnitellut pysäköintimuutokset on keskeytetty toistaiseksi Tampereella.

Sunnuntaipysäköimisen Tampereen keskustassa piti muuttua maksulliseksi toukokuun alussa. Yhden kuntalaisen valitus viivästyttää uudistusta. Ei, minä en ole jättänyt oikaisuvaatimusta, vaikka teinkin päätökseen muutosesityksen.

Tampere joutuu odottamaan päätöksen lainvoimaisuutta. Koska asiassa oli jätetty oikaisuvaatimus. Erikoisen jäädyttämisestä tekee se, että liikennemerkkien sekä pysäköintiautomaattien tarrojen muutostyöt ovat jo pitkällä. Suomeksi sanottuna hätäilty.

Tämä lausunto on mielenkiintoinen, kun vasta huhtikuun alussa selvisi viranhaltijoille, että myös oikaisuvaatimuksen päätöksestä voi valittaa. Tästä syystä päätös pysäköintimaksujen korottamisesta ei ollut vielä lainvoimainen ja uudistus keskeytettiin.

Nyt viimeistään on syytä huolestua. Uutisessa käy selväksi, että Tampereen viranhaltijoille on tiedonpuutetta ja sen vuoksi on syytä pitää heille työpaikkakoulutusta kuntalain sisällöstä. Selvittää, mitä tarkoittaa oikaisuvaatimus, kunnallisvalitus ja jatkovalitus, ettei tarvitse lukea tällaista; "Vasta huhtikuun alussa selvisi Sxxxxn mukaan, että myös oikaisuvaatimuksen päätöksestä voi valittaa. Tästä syystä päätös pysäköintimaksujen korottamisesta ei ollut vielä lainvoimainen ja uudistus keskeytettiin."

Onhan kaupungilla käytössä hallintolain 49 f § mukainen mahdollisuus toimenpiteisiin, vaikka pääsääntö on, että päätöstä, johon saa vaatia oikaisua, ei saa panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Päätös voidaan panna täytäntöön lainvoimaa vailla olevana, jos laissa niin säädetään tai jos päätös on luonteeltaan sellainen, että se on pantava täytäntöön heti, tai jos päätöksen täytäntöönpanoa ei yleisen edun vuoksi voida lykätä.

Näinhän meneteltiin mm. tunnelin, kansiareena ja ratikan päätösten osalta, ne laitettiin täytäntöön ennen lainvoimaisuutta, vaikka todellisuudessa yleinen etu ei sitä vaatinut, ellei siihen lueta rakennusliikkeiden etua. Parkkimaksujen korotuspäätöstä ei siis katsota sellaiseksi, joten se voi odottaa lainvoimaisuutta?

Tampere ottaa uudet pysäköintimaksut käyttöön valitusajan umpeuduttua, eli toukokuun lopussa.

***************

 

Tavoitellaanko utopioita?

Tampereen tavoitteena on kasvaa yli 3000 asukkaalla joka vuosi. Asiantuntija kyseenalaistaa väestönkasvuennusteen ja antaa varoituksen – ”Tapahtuu iso muutos.”

Aluekehittäjä Timo Aro MDI Oy:stä kyseenalaistaa kaupungin väestönkasvuennusteen. On suuri vaara, että Tampere pitää itsestäänselvyytenä kaiken jatkuvan nykymalliin myös tulevaisuudessa. Aro kyseenalaisti kaupungin arviot väestönkasvusta. Tampereen tavoitteena on kasvaa yli 3 000 asukkaan vuosivauhtia. Väestösuunnite koskee vuosia 2018–2033.

TAVOITELLAAN n. 3000 uutta asukasta vuosittain, Asetettiin hirttosilmukka omaan kaulaan Sattuneesta syystä kommenteilleni lähinnä naureskeltiin, kun esitin, että VARAUDUTAAN vuosittaiseen väestön lisäykseen, mutta ei toimita aktiivisesti sen lisäämiseksi.

Tässä tilanteessa mitataan Tampereen vetovoima ja miten hyvin kaupunki pystyy pitämään kiinni asukkaistaan. Tällä hetkellä tilanne on se, että tapahtuu vuotoa parhaista veronmaksajista ja tilalle tulee työttömiä ja vähätuloisia.

Kovat vetovoimatekijät liittyvät työpaikkoihin, koulutustarjontaan ja yritysdynamiikkaan. – Tampereen on panostettava kansainvälisten osaajien houkutteluun, ja kyettävä pitämään valmistuneet opiskelijat kaupungissa, sanoo Aro.

Näin vastaa pormestari Lauri Lyly. Hän toteaa, että MDI:n väestökasvuennuste ulottuu paljon pitemmälle kuin Tampereen strategia. Mittarit ovat nyt hyvässä mallissa, mutta kaupungin pito- ja vetovoiman tekijöihin on pureuduttava täsmällisemmin.

Ikäluokkien pienenemisen aiheuttamaan kilpailuun Tampereen tulee Lylyn mukaan vastata saavutettavuuden parantamisella, kuten tunnin juna, mutta se ei yksin riitä. Voi herranjestas, vai tunnin junalla! Kyllä nyt pitäisi olla heittää kehiin jotain pysyvämpää.

Maan sisäinen muuttoliike on ollut kaupungin tärkein kasvutekijä, mutta seuraavaksi on Lylyn mukaan haettava kasvun potentiaalia kansainvälisistä osaajista ja koulutuksesta. Tähän olisi pitänyt kiinnittää huomiota jo vuosia sitten.

****************

 

Välillä valtakunnan politiikkaan

Eduskuntavaalit käytiin 14.4.2019 ja tulossa on Eurovaalit 26.5.2019.

Vaalitulos 14.4.2019 Median meille esittämä vaalitulos
  Paikkamäärä ennen vaaleja Paikkamäärä vaalin jälkeen Muutos   Paikkamäärä vaalin jälkeen Muutos
PS 17 39 +22 SDP 40 +6
SDP 35 40 +5 Vihr 20 +5
Vihr 15 20 +5 Vas 16 +4
Vas 12 16 +4 PS 39 +1
Kok 38 38 0 Kok 38 +1
KD 5 5 0 Muut 2 +1
RKP 10 9 -1 RKP 9 0
Muut 3 2 -1 KD 5 0
Sin 17 0 -17 Sin 0 0
Kesk 48 31 -17 Kesk 31 -17
Yhteensä 200 200     200  

***************

 

Teiskon lentokenttä jälleen pinnalla

Kiista Tampereen Teiskon lentokentästä on jatkunut kohta viisi vuotta (AL 29.3.2019). Nyt harvinaislaatuiseen ongelmaan haetaan ratkaisua oikeudessa. Tampereen kaupunki haluaisi, että alueella voisivat harjoittaa toimintaansa sekä Tampereen ilmailuyhdistys että Tampereen vauhtipuisto. Lentotoiminta oli kokonaan pysähdyksissä vuodet 2015 ja 2016.

Tampereen ilmailuyhdistyksellä TIY:llä on Teiskoon vuonna 2007 myönnetty ympäristölupa muun muassa purjelentotoiminnan harjoittamiseen alueella. Ilmailuyhdistys ei kuitenkaan ole käyttänyt kenttää purjelentotoimintaan pian viiteen vuoteen. Vuonna 2013 kaupunki kilpailutti Teiskon toiminnan ja valitsi uudeksi toiminnanharjoittajaksi Tampereen vauhtipuisto ry:n. Lentämisen mahdollistava ympäristölupa on kuitenkin TIY:llä, joka ei suostu luovuttamaan sitä Tampereen kaupungille eikä Vauhtipuistolle.

Vauhtipuisto sai vuonna 2017 oman ympäristöluvan, joten kentältä on lennetty vuosina 2017 ja 2018. Vaasan hallinto-oikeus kumosi viime vuoden lopulla ympäristö- ja rakennusjaoston ympäristöpäätöksen ja palautti asian uuteen valmisteluun.

Lupien yhteisvaikutusta ei ole arvioitu? Hallinto-oikeus pitää lainvastaisena tilannetta, jossa kahden ympäristöluvan yhteisvaikutusten arviointi on sivuutettu. – Koska kysymys on molemmissa luvissa samanlaisesta toiminnasta, yhtäaikainen toiminta voisi teoreettisesti kaksinkertaistaa vaikutukset ympäristöön, hallinto-oikeus totesi.

Kaupungin kiinteistötoimen mielestä kuitenkin kaikki edellytykset luvan myöntämiselle ovat olleet päätöksentekohetkellä olemassa. Nyt asiaa ratkotaan KHO:ssa, ja lentotoiminta kentällä on kokonaan pysähdyksissä.

Nyt alkoi tapahtua! Teiskon lentokenttäalueen kilpailutuksesta on tehty tutkintapyyntö tarkastuslautakunnalle, joka toimitti tutkintapyynnön kaupungin tilintarkastajan, KPMG Oy:n tutkittavaksi. Poliisille tutkintapyyntö kuuluu tehdä, eikä riippuvuussuhteessa kaupunkiin olevalle elimelle. Tilintarkastajalla ei ole samaa toimivaltuutta kuin poliisilla tutkia tapausta, johon mahdollisesti liittyy rikos. Tilintarkastajilla on ollut jo vuosia mahdollisuus puuttua Teiskon lentokentän vuokrauksen epäselvyyksiin, jos tahtoa olisi ollut.

Esitutkintalain 3 § mukaan esitutkintaviranomaisen (poliisi) on toimitettava esitutkinta, kun sille tehdyn ilmoituksen perusteella tai muuten on syytä epäillä, että rikos on tehty. Lehtiartikkelin mukaan on syytä epäillä, että rikos on tehty.

Sisä-Suomen poliisin voi aloittaa esitutkinnan oma-aloitteisesti, ilman että kysellään asianosaiselta (Tampere) mielipidettä tutkinnan aloittamiseen, koska virkarikokset ovat virallisen syytteen alaisia, eivät asianomistajarikoksia.

Teiskon lentokentän yhteydessä puhutaan jonkinlaisista, merkittävistä taloudellista seikoista. Kaupunki on maksanut vuokramiehelle avustuksina ja muina palvelujen ostoina vuonna; 2014/50000 €, 2015/75000 €, 2016/75000 €, 2017/ 115000 €, yhteensä 315000 €. Jos vuonna 2018 maksettiin sama 115000 €, niin voi sanoa, että hyvin maksettu toimimattomasta kentästä. Luvut löytyvät kaupungin ostolaskudatasta.

***************

 

Perustetaanko yhtiöt vain henkilöitä varten?

Tampereen kaupunginhallitus päättää ma 1.4.2019 kahden Hiedanrannan kehittämiseen liittyvää yhtiötä. Hiedanrannan Kehitys Oy ja Hiedanranta Ky.

Hiedanrannan kehitysyhtiö Oy Tampereen kaupungin sidosyksikkö ja siten julkisoikeudellinen laitos, yhtiö toteuttaa palvelusopimusta ja toimeenpanee Hiedanrannan kehitysohjelman, valmistelee, arvioi ja esittelee Hiedanranta Ky:n ja maanomistusallianssin hankkeet. Tekee yhteistyötä kehitettävän alueen kiinteistönomistajien kanssa ja tarjoaa kaupungin tehtävän mukaisia palveluita myös yksityisille toimijoille ja on kestävän aluekehittämisen ja kiinteistökokonaisuuksien kehittämisen asiantuntija.

Tampere on jo mukana 60,5 % omistusosuudella Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy.ssä.  Tredea voi hoitaa alueen kehittämisen toimeksiannon mukaisesti. Kun katsoo Business Tampereen henkilökuntalistaa, väkeä on kuin ketun neniä. Toimeksiannon kautta varmasti hoituisi myös Hiedanrannan kehittäminen. https://businesstampere.com/fi/tietoa-meista/henkilosto/ Avuksi voidaan ottaa Tampereen kaupunkiseudun yrityspalvelut Oy. Synergiaa löytyy, kun molemmissa yhtiöissä on sama toimitusjohtaja.

Hiedanranta Ky on yhtiömuotonsa vuoksi lähellä kaupunkia. Yhtiölle siirretään vaiheittain osia Hiedanrannan maaomaisuudesta ja alueisiin liittyvät kehittämisvastuut etupainoisine kehittämiskustannuksineen. Yhtiö luo alueelle ja yksittäisille kiinteistöille lisäarvoa osallistumalla kehitettävän alueen investointeihin ja kehittämällä omistamansa maa-alueet rakentamisvalmiiksi rakennuspaikoiksi ja näin palauttaa kehittämisen tuloksen syntyneen alueen infran ja taloudellisen hyödyn kaupungille sekä tekee yhteistyötä alueen yksityisten maanomistajien kanssa mm. kestävää rakentamista ja kaupunkiteknologiaa edistävissä asioissa. Ei tarvita uutta maanhallintayhtiötä, koska kaupungilla on 100 % omistuksessa oleva Tampereen Palvelukiinteistöt Oy, juuri tällaisia tilanteita varten.

Esitän kysymyksen, että perustetaanko yhtiöt vain henkilöitä varten? Oy:llä ja Ky:llä on mm sama henkilökunta ja samat tilat. Esityksen mukaan, hanke vaatii 6 uutta henkilöä nykyisten kolmen täyspäiväisen resurssin lisäksi. Kustannukset näkyvät kaupungin käyttötaloudessa joko kehittämisen kustannuksena tai epäsuorasti palvelumaksuina kehitysyhtiölle. Ikävä todeta, näin näyttää käyvän.

Ottaen huomioon, mitä kuntalain perusteluissa sanotaan kunnan harjoittamasta liiketoiminnasta, sen tulee käyttää sellaisia toimenpiteitä, jotka ovat tarpeellisia ja välttämättömiä tavoitteen toteuttamiseksi. Spekulatiivisen toiminnan kiellon mukaisesti kunta ei saa ottaa tehtävää hoitaakseen pelkästään taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. Spekulaatiokieltoa on sovellettu myös siihen, ettei kunta voi sijoittaa tai tukea korkean riskin sisältäviä hankkeita. Ei voi välttyä ajatukselta, että kysymys on myös jossain määrin spekulatiivisesta toiminnasta, kun tutustuu yhtiöiden perustamiseen liittyviin asiakirjoihin.

Kunnan ensisijaisen toiminnan motiivin on oltava kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen. Hallinnon toissijaisuuden mukaan kunta ei voi ryhtyä hoitamaan sellaista toimintaa, jonka perinteisesti on hoitanut yksityinen sektori. Näin ollen uusille yhtiöille ei ole olemassa perusteita, koska käytettävissä on jo tehtäviin sopivat toimijat Tredea Oy ja Tampereen Palvelukiinteistöt.

Kuten sanottu, yhtiöittämällä saadaan luotua muutamalle (sopivalle) henkilölle (suoja) työpaikka. Yhtiö voi ostaa konsulttipalveluja sopivilta kumppaneilta, mm. Tampereen kaupunkiseudun yrityspalvelut Oy:lta. Hankkeen ja kehittämisyhtiöiden takaa löytyy tuttuja nimiä.

Tampereen TA 2019; Kaupunginhallitus hyväksyi Hiedanrannan ohjelmasuunnitelman päivityksen 14.5.2018.Samalla päätettiin, että Hiedanrannan kehitysyhtiöstä laaditaan selvitys. Alkuvuonna 2019 valmistellaan esitys valtuustolle Hiedanrannan kehitysyhtiön perustamisesta.

Tampereen kaupunginvaltuusto päätti yksimielisesti 15.4.2019, että 

1. Hiedanranta Ky perustetaan ja yhtiösopimus hyväksytään ja että, kaupunki tekee 750 000 euron sijoituksen Hiedanranta Ky:n yhtiöpääomaan. 

2. Hiedanrannan Kehitys Oy perustetaan ja perustamissopimus hyväksytään ja että, kaupunki merkitsee 50 kappaletta 1 000 euron arvoisia perustettavan yhtiön osakkeita, yhteensä 50 000 euroa.

Talousarvion kaupungin yhteisiin eriin osakkeisiin ja osuuksiin lisätään 800 000 euroa. Talousarviota 2019 muutetaan siten, että elinvoima- ja osaamislautakunnan Hiedanrannan kehitysohjelman talousarvioon siirretään 480 000 euroa yhdyskuntalautakunnan sekä 350 000 euroa asunto- ja kiinteistölautakunnan Hiedanrannan kehitysohjelmalle kohdistettuja menoja.

Konsernijohtaja valtuutetaan tekemään yhtiön perustamisasiakirjoihin tarvittaessa vähäisiä ja teknisluonteisia korjauksia ja päivityksiä.

Valtuusto päätti yksimielisesti toivomusponnesta:

Tampereen kaupungin omistamilla maa-alueilla on arvioiden mukaan myös kohteita, joissa on pilaantunueita maita. Pilaantuneista maista tulee toteuttaa vaiheittain kokonaisselvitys, jossa ensin selvitetään alueet ja toisessa vaiheessa hallintasuunnitelma ja riskiarviot. Selvitystyö aloitetaan Hiedanrannan teollisuusalueesta.

Päättämässä olleet valtuuston jäsenet

Kok; Höyssä Matti, Ikonen Anna-Kaisa, Ivanoff Antti, Jussila Anne-Mari, Jäntti Aleksi, Kostiainen Leena, Kummola Kalervo, Kuortti Jussi, Markkanen Jouni, Nordström Pia, Rajala Petri, Sasi Ilkka, Taina Anneli, Tulonen Irja, Vikman Sofia.   

Sdp; Aleksovski Atanas, Dundar-Järvinen Aila, Gustafsson Jukka, Hiitti Antti, Kaivonen Kirsi, Kampman Ulla, Kamppuri Eija, Kanerva Esa, Kivistö Anneli, Liimola Anne, Loukaskorpi Johanna, Lyly Lauri, Rokosa Inna, Salmi Pekka, Sirniö Ilpo, Wigelius Ari

Vihr; Backman Henri, Friman Väinö, Haapa-aho Olga, Heinämäki Anna-Kaisa, Helimo Matti, Kajan Maija, Karjalainen Miisa, Mustakallio Jaakko, Salo Hanna, Siuro Petri, Stenhäll Jaakko, Suomela Iiris, Suoniemi Juhana, Tynkkynen Oras.

Vas; Aaltonen Mikko, Alppi Ulla-Leena, Hanhela Milka, Minkkinen Minna, Porttikivi Ilkka, Tapio Noora, Torkkola Sinikka.  

Ps; Kaleva Lassi, Luoto Heikki, Puisto Sakari, Vallin Veikko.

Kesk; Alatalo Mikko, Hanhilahti Vilhartti, Kiili Kalle, Ovaska Jouni.

KD; Rauhala Leena, Tanus Sari.

Tapu; Oksanen Lasse, Schafeitel Yrjö. 

Rkp; Löfberg Peter

Sin; Elovaara Tiina

VaTa; Raevaara Aarne

Mitä eroa ja yhtäläisyyksiä löytyy tästä yhtiöittämispäätöksestä ja tunnin ratahankeyhtiöön liittymisestä.

Erona mm. se että, yhtiöiden perustamisiin osoitetaan varat ja mistä ne otetaan. Talousarviota 2019 muutetaan siten, että elinvoima- ja osaamislautakunnan Hiedanrannan kehitysohjelman talousarvioon siirretään 480 000 euroa yhdyskuntalautakunnan sekä 350 000 euroa asunto- ja kiinteistölautakunnan Hiedanrannan kehitysohjelmalle kohdistettuja menoja.

Perustettavaan Suomirata Oy:n osakkeita merkitään enintään 4,0 miljoonalla eurolla ja talousarvioon lisätään kaupunginhallituksen osakkeisiin ja osuuksiin 4,0 miljoonaa euroa. Mutta, sitä ei mainita mistä rahat otetaan, leikataan palveluista, nostetaan vastaavasti lisää lainaa, jostakin muuta?

Yhteistä em:lle päätöksille on, että on siirrytty ns. satulapäätöskulttuuriin. Esitys tuodaan pikavauhtia päätettäväksi, ilman kansalaiskeskustelua ja antamatta kuntalaisille mahdollisuutta lausua suunnitelmista mitään. Jo nämä ovat hyvät valitusperusteet.

***************

 

Oikaisuvaatimus YLA 19.3.2019

YLA on 29.1.2019 § 30 päättänyt asemakaavahankkeen Lentävänniemi 607 1:31, Lentävänniemenkatu 13 keskeyttämisestä ja lopettamisesta. Päätös syntyi äänestyspäätöksellä 11-2. Vähemmistössä olivat, minä ja Matti Järvinen.

Kaavamuutoksen hakijat ovat tehneet päätöksestä oikaisuvaatimuksen.  Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan yhdyskuntalautakunnan päätöksen kumoamista ja kaavamuutosasian palauttamista lailliseen käsittelyyn. Päätösesitys oli, että oikaisuvaatimus hylätään.

Tein kokouksessa seuraavan ehdotuksen, että oikaisuvaatimus hyväksytään:

Kuten päätöksen perusteluissa kerrotaan, Maankäyttö- ja rakennuslaki ei aseta määräaikaa, jonka puitteissa yleisen alueen hankkiminen kaupungin omistukseen ja sen toteuttamisen tulisi tapahtua. Eikä laissa myöskään kerrota, mikä on määräaika kaavoituksen keskeyttämisessä ja lopettamisessa.

Perusteluissa ei ole esitetty sellaista syytä tai seikkaa eikä yleinen etu vaadi välittömiä toimenpiteitä, jonka perusteella kaavahankeen keskeyttäminen olisi juuri nyt tarpeellista ja eikä siten voisi odottaa vireillä olevan poikkeamislupahakemuksen asianmukaista päätöstä.

"Uudistan 27.11.2018 ja 29.1.2019 tekemäni hylkäysesitykset;
Kaavahankkeen keskeyttäminen ja lopettaminen hylätään toistaiseksi. Aluetta koskevasta poikkeamislupapäätöksestä on valitus vireillä Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa. Kun poikkeamislupapäätös saa lopullisen lainvoiman, voidaan asiaan palata, jos on syytä.

Esitän oikaisuvaatimuksen hyväksymistä ja täten kaavahankkeen keskeyttämis- ja lopettamistoimenpiteiden hylkäystä toistaiseksi."

No, ei mitään uutta auringon alla. Jälleen äänestyksessä häviäjän puolella äänin 10-2, yksi poissa. Minä ja Järvisen Matti vähemmistössä.

Muutenkin mielenkiintoinen kokous. Esittelijä oli poissa, lautakunnan puheenjohtaja ja hänen varamiehensä olivat poissa. Miksiköhän lautakunnan nokkamiehille samanaikaiset esteet? No, kyllähän sitä sattuu.

Virkamiespäätöksistä ihmeteltiin viranhaltijan tekemää päätöstä, josta puuttuivat asiaan liittyvät liitteet ja linkki aineistoon.

***************

 

Suomirata vastaan kuntalaki

Tampereen kaupunginvaltuusto päätti 11.3.2019, että kaupunki lähtee osakkaaksi perustettavaan Suomirata oy -hankeyhtiöön, joka tähtää pääradan kehittämiseen ja tunnin rataan Helsingin ja Tampereen välillä. Osakkaaksi lähtemisen ehtona on, että suunniteltujen osakkaiden välille solmitaan ratakäytävän kehittämiselle asetettujen tavoitteiden mukaiset sopimukset. Kaupunginvaltuusto päätti asiasta maanantain kokouksessaan noin puolentoista tunnin vilkkaan keskustelun jälkeen.

Pääradan kehittämisen kokonaiskustannukset ovat arvioiden mukaan noin 5,5 miljardia euroa. Tämä käsittää välin Tampereelta Helsinkiin Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta.

Kaupunki sijoittaa perustettavaan osakeyhtiöön enintään 4 milj. euroa. Tampereen vuoden 2019 talousarviossa osakkeisiin ja osuuksiin on varattu yhteensä 2 milj. euroa kaupunginhallituksen käyttöön erillisten päätösten mukaan. Mistä otetaan toinen 2 milj. euroa, palveluja leikkaamalla, lainaa ottamalla..., että saadaan 4 milj. euroa täyteen? Saman päivänä kh kävi tavoitekeskustelua vuoden 2020 talousarvion laadinnan tavoitteista ja periaatteista.

Muutamia nostoja, liittyen Tampereen taloustilanteeseen;
• tälle vuodelle ennustettu alijäämä on 28,8 milj. euroa.
• Kaupungin talouden kannalta ei olisi mahdollisuutta esittää ja aloittaa uusia palveluja eikä palvelujen laajentamista. Miten esimerkiksi valtuustoaloitteilla (65 aloitetta 2018) tuetaan talouden tasapainottamistavoitetta?
• Taloussuunnitelmassa vuoden 2020 nettoinvestoinnit ovat 238 me (2021 noin 218 me ja 2022 noin 200 me, talonrakennushankkeet 91 me ja 83 me). Tulee arvioida tavoitellaanko hyväksyttyyn investointitasoon muutosta.
• Skenaarioiden perusteella vuoden 2020 tulostavoite vaatii toteutuakseen erityisen VAIKUTTAVIA toimenpiteitä. Jatkovalmistelun kannalta on keskeistä keväällä linjata, mitä TOIMENPITEITÄ saadaan talouden tasapainottamiseksi käyttää ja mitä toimenpiteitä toisaalta ei saa valmistella/käyttää tasapainottamistyössä.
Näyttää vahvasti siltä, että tulot EIVÄT RIITÄ nykyisten laajuisten ja laatuisten palvelujen järjestämiseen.

Uskottavuus hoi, missä mennään? Talousrealismia peliin! Herkullinen paikka tehdä valtuuston päätöksestä kunnallisvalitus.

 

Päätösehdotus Suomirata Oy:n liittymisestä hyväksyttiin valtuustossa yksimielisesti.

Lisäksi valtuusto hyväksyi yksimielisesti seuraavan toivomusponnen:

Valtuusto haluaa Tampereen ja Helsingin välisen nopean ratayhteyden toteuttamista mahdollisimman nopeasti. Valtuuston mielestä tämä vaatii, että koko Tampereen ja Helsingin välistä ratayhteyttä suunnitellaan ja rakennetaan samanaikaisesti.

PS:n valtuustoryhmä teki seuraavan toivomusponsiehdotuksen: Valtuutetuille järjestetään asiasta seminaari, jossa tuodaan esille hankkeeseen vaikuttavat tekijät, mukaan lukien kustannuslaskelmat ja tuloslaskelmat, ja että mikäli lainaa on tarkoitus lyhentää, valtuuston tietoon tuodaan luotettava selvitys lainojen lyhennysten aikataulusta, ja että mikäli miljardilainaa ei aiota koskaan maksaa takaisin eli toimitaan ns. Ruotsin mallilla, käydään ennen toteuttamispäätöstä laaja keskustelu uudenlaisesta rahoitusmallista ja sen vaikutuksista.

Ponsiesitys hävisi äänestyksessä äänin 4-60, poissa 3.

 

Suomirata Oy:n liittymisestä olivat päättämässä:

Kok; Ahonen Reeta, Islam al-Nassar, Höyssä Matti, Ikonen Anna-Kaisa, Ivanoff Antti, Jussila Anne-Mari, Kostiainen Leena, Kummola Kalervo, Kuortti Jussi, Markkanen Jouni, Rajala Petri, Sasi Ilkka, Taina Anneli, Tulonen Irja, Vikman Sofia.   

Sdp; Aleksovski Atanas, Dundar-Järvinen Aila, Kaivonen Kirsi, Kampman Ulla, Kanerva Esa, Kivistö Anneli, Liimola Anne, Loukaskorpi Johanna, Lyly Lauri, Lyytikäinen Riitta, Marin Sanna, Ollila Riitta, Rokosa Inna, Salmi Pekka, Sirniö Ilpo, Viitanen Pia, Wigelius Ari

Vihr; Backman Henri, Caglayan Merve, Heinämäki Anna-Kaisa, Helimo Matti, Kajan Maija, Karjalainen Miisa, Salo Hanna, Sankala Alisa, Siik Kirsikka, Siuro Petri, Stenhäll Jaakko, Suomela Iiris, Suoniemi Juhana, Tynkkynen Oras.

Vas; Aaltonen Mikko, Alppi Ulla-Leena, Hanhela Milka, Minkkinen Minna, Porttikivi Ilkka, Tapio Noora, Torkkola Sinikka.  

Ps; Kaleva Lassi, Luoto Heikki, Puisto Sakari, Vallin Veikko.

Kesk; Hanhilahti Vilhartti, Järvinen Matti, Kiili Kalle, Ovaska Jouni.

KD; Rauhala Leena, Tanus Sari.

Tapu; Oksanen Lasse, Schafeitel Yrjö. 

Rkp; Löfberg Peter

Sin; Elovaara Tiina

VaTa; Raevaara Aarne

----

Tampereen valtuusto teki ma 11.3.2019 hätiköidyn päätöksen! To 14.3.2019 uutisoitiin, LVM tiedotti torstaina, että Suomi-rataa ja Turun tunnin junaa edistävien Pohjolan Rautateiden tytäryhtiöiden perustaminen siirtyy seuraavan hallituksen päätettäväksi.

Ministeriö voi jatkaa Suomi-radan ja Turun tunnin junan mahdollistavien hankeyhtiöiden valmistelua, mutta se ei saa tehdä niitä koskevia poliittisia päätöksiä, kuten osakassopimuksia.

Kyseessä on oikeuskansleri Tuomas Pöystin linjaus. Erinomainen asia, että oikeuskansleri on ottanut asiaan kantaa.

Hallitukselta kesken jääneiden hankkeiden tilanne on ollut epäselvä sen jälkeen kun Sipilä ilmoitti viime perjantaina hallituksen eroavan ja hallituksesta tuli toimitusministeristö. Toimitusministeristö ei saa tehdä poliittisia päätöksiä, ja hankeyhtiöihin liittyy isoja poliittisia valintoja.

Sitten tuli lunta tupaan ja jäitä porstuaan! Mahdollinen tuleva pääministeri Sdp:n Antti Rinne haluaa tunnin junan jäihin: ”Olen tyytyväinen, että valmistelu pysähtyi.” Näin uutisoi AL 25.3.2019.

Sdp:n Antti Rinteen ja Sanna Marinin mielestä ratayhtiöistä luopuminen ei hidasta tunnin radan toteutumista. "Sdp on sitoutunut pääradan kehittämiseen, siitä ei ole kahta sanaa. Haluamme pääradan kuntoon ja nopeampia raideyhteyksiä. Rahoitusta pitää kuitenkin tarkoin harkita: käytetäänkö velkarahaa vai miten? Sijoittajilla on aina intressi saada sijoitukselleen tuottoa. Pitää etsiä kokonaistaloudellisesti järkevä ratkaisu –se voi olla esimerkiksi laina."

Tampereen Kauppakamarin johtaja Antti Eskelinen on tyystin toista mieltä ja sanoo, että hanke viivästyy vuosilla. Suurista ratahankkeista Sdp toteuttaisi ensimmäisenä Helsingin keskustan Pisararadan.

***************

 

Dramaattinen naistenpäivä 8.3.2019

Pääministeri Juha Sipilä kaatoi hallituksensa naistenpäivänä. Sote oli se, maakuntauudistuksineen ja valinnanvapauksineen syy, mihin Juha Sipilä kompastui. haukattiin liian iso pala, jota ei kyetty pureksimaan. Kaikki alkoi marraskuun kihlauksesta 2015, jolloin hallitus oli ensimmäisen kerran kaatumassa, mutta sai ilmaa alleen keskustan maakuntahankkeella ja kokoomuksen valinnan vapaudella. Silloin perussuomalaiset, nyttemmin siniset jäivät nuolemaan näppejään.

Sipilän hallitus oli järjestyksessään 74 ja hallituspäiviä sille kertyi 1382, ollen 8. oli ikätilastossa. Sipilän hallitus jatkaa toimitusministeriönä.

 *************

 

Keksitäänkö menoja keksimällä

Vaikka Tampereen talous on kuralla, näyttää se kaupungin johdon puolelta siltä, että ei haittaa. Menoja keksitään keksimällä. Ei riitä, että ratikka on ottanut taloudenpidosta niskalenkin, vielä pitää lähteä avustamaan valtiotakin.

Nyt ollaan valmiina lähtemään osakkaaksi yhtiöön, joka ei millään tavalla kuulu kunnan ydintoimintoihin. Kaupunginhallitus päätti 25.2.2019, että Tampere lähtee mukaan osakkaaksi perustettavaan Suomirata Oy -hankeyhtiöön, mikäli suunniteltujen osakkaiden välille solmitaan ratakäytävän kehittämiselle asetettujen tavoitteiden mukaiset sopimukset. https://www.aamulehti.fi/a/201459926

Tampereen kaupunki merkitsee perustettavan Suomirata Oy:n osakkeita enintään 4,0 miljoonalla eurolla.

Helsingin, Tampereen ja Vantaan tiedonannon mukaan hankeyhtiöistä Suomirata-yhtiö on käynnistymisvalmiudessa ja nopeimmin eteenpäin vietävissä. Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin, kesk., mukaan hankkeesta on jo käyty keskusteluja ja suunnittelu pyritään saamaan välittömästi käyntiin.

Asian valmistelijoina ovat johtaja Mikko Nurminen ja johtaja Teppo Rantanen

Näin perustellaan

Valtion kanssa on neuvoteltu raideliikenteen kehittämisestä hankeyhtiöiden avulla. Valtion budjettirahoituksella ei kyetä toteuttamaan suuria, välttämättömiä raideinvestointeja ja tämän vuoksi on etsitty uusia rahoituskeinoja. Suurten investointien toteuttaminen hankeyhtiöillä vähentää merkittävästi tarvetta valtion budjettirahoitukselle. Hankeyhtiöiden käyttäminen ei supista tai rajoita 12-vuotisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valtion rahoitusohjelmaa.

Pääradan nopeuden nostaminen ja ratakapasiteetin kasvattaminen on ollut esillä vuosikymmeniä. Ilman hankeyhtiömallia pääradan kehittäminen ja nopeuden nostaminen siirtyy määrittelemättömään tulevaisuuteen. Kaupunkien sitoutuminen on edellytys hankeyhtiöiden perustamiselle. Hankeyhtiöihin tulee omistajiksi valtion lisäksi myös muita hankkeesta hyötyviä julkisyhteisöjä tai julkisesti omistettuja yhteisöjä.

Suomiradan kehittämisen (Helsinki - Helsinki-Vantaan lentoasema - Tampere) kokonaiskustannukset ovat alustavien arvioiden mukaan noin 5,5 miljardia euroa.

Neuvotteluja valtion kanssa Suomirata Oy:n osalta ovat käyneet Helsinki, Vantaa ja Tampere. Alkuvaiheessa Helsingin, Tampereen ja Vantaan sekä mahdollisten muiden omistajien pääomitus on yhteensä 14,0 milj. euroa. Tästä Tampereen osuus on vuonna 2019 enimmillään 4,0 milj. euroa. Suomirata Oy:n pääomitus on valtion kanssa yhteensä 30 milj. euroa.

Tampere sitoutuu tässä vaiheessa vain ratayhteyden ensimmäisen vaiheen suunnittelun (yleissuunnittelu tms.) edellyttämään sijoitukseen. Myöhemmän suunnittelun ja toteutuksen osalta pääomitus ja omistusosuudet päätetään erikseen. Hankkeen suunnittelukustannukset ovat todennäköisesti selvästi korkeammat kuin 30 miljoonaa euroa, arviolta noin nelinkertaiset. Mahdollisesta Tampereen lisäpääomituksesta päätetään myöhemmin erikseen. Tarve riippuu siitä, paljonko kuntia ja muita osakkaita tulee mukaan. Käytännössä piikki on avattu rahastukselle.

Tampere-Helsinki -välisen nopean ratayhteyden toteuttaminen luo kaupunkiseuduista yhteneväisen työssäkäyntialueen. Tämä luo valtakunnallisesti nopeimmin kasvavien seutujen elinkeinoelämälle uusia mahdollisuuksia koskien työvoiman liikkuvuutta ja muita resursseja. Nopeat raide- ja lentoyhteydet ovat yritysten kansainvälisen saavutettavuuden kannalta keskeisiä. Nopea raideyhteys Helsinki - Helsinki-Vantaan lentoasema - Tampere on myös keskeinen osa koko maan liikennejärjestelmän kehittämistä.

Tampereen seudun sekä muiden pääradan vaikutusalueen kaupunkiseutujen saavutettavuuden kannalta pääradan kehittäminen on keskeinen tavoite. Tehdyssä selvityksessä Tampere-Helsinki -ratakäytävän kehittämisen aluetaloudellisten vaikutusten ns. kasautumishyödyn on arvioitu olevan suuruusluokka 50 milj. euroa/vuosi. Tarkasteluja tehtiin eri nopeustavoitteilla, joiden välillä erot olivat pienehköjä. (Lähde: Tampere-Helsinki ratakäytävän kehittämisen laajemmat vaikutukset 06/2018).

Hankeyhtiöön lähtevät osapuolet sitoutuvat suunnittelemaan Helsingin rautatieaseman - Helsinki-Vantaan lentoaseman - Tampereen rautatieaseman välisen ratayhteyden niin, että matka-aika Helsingin ja Tampereen välillä on enintään tunti. Voi, voi, kunhan voisivat pitää junat nykyisissäkin aikatauluissa.

Hankkeeseen osallistuvien on kaikin tavoin edistettävä ratayhteyden rakentamisen edellyttämää yleis- ja ratasuunnittelua sekä kaavoitusprosesseja niin, että hanke saadaan mahdollisimman nopeasti toteutettua. Tavoitteena pitäisi olla, että hankkeen suunnitteluvalmius mahdollistaa EU:n hankerahoituksen hakemisen heti EU:n uuden rahoituskauden alussa 2021. Valtion ja EU-rahoituksen lisäksi rakentamisen rahoittamiseen haetaan myös institutionaalisia sijoittajia. Pientä kiristyksen makua.

Tavoitteena on koko Helsinki-Tampere välin mahdollisimman nopea toteuttaminen. Mikäli tehtävän yleissuunnittelun yhteydessä arvioidaan, että määrätyt rataosuudet on toteutettavissa nopeammin, on se mahdollistettava.

Tampere pitää edelleen välttämättömänä, että välillä Pasila-Riihimäki suunnitellut rataparannukset toteutetaan nykyisen pääradan toimivuuden varmistamiseksi jo tehtyjen suunnitelmien mukaan valtion budjetista mahdollisimman pian.

Tampereen tavoitteena on, että Suomirata Oy:n -hankeyhtiön kotipaikka on Tampere.

Onko oikein, että ministeri Bernerin ajaman hankkeen johdosta kunnat joutuvat rikkomaan lakia ja päätöksen tekijät tekemään virkarikoksen?

Kuntalaissa on monta pykälää, alkaen 1 pykälästä, mitä vastaan hanke sotii. Edelleen, lain § 110 säädetään, että talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan ja että kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Nyt määrärahaa ei ole osoitettu.

Jos kunnan talousarviossa ei ole varattu määrärahaa hankkeelle, tilanne mutkistuu. Kittilän kuntakäräjien toistumisen välttämiseksi, on syytä muistaa Perustuslain § 2.3 maininta, että julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.

Tosin Korkein hallinto-oikeus on vahvistanut myös toisenlaisen käytännön, lakia ei tarvitse noudattaa

Kaupunginhallituksessa 25.2.2019 asiasta olivat päättämässä; Lyly Lauri, pj (sdp), Kummola Kalervo, 1. varapj. (kok), Mustakallio Jaakko, 2. varapj. (vihr),  Salmi Pekka,  3. varapj (sdp), Dündar-Järvinen Aila (sdp),  Haapa-aho Olga (vihr), Kaleva Lassi (ps), Kivistö Anneli (sdp), Sasi Ilkka (kok), Tulonen Irja (kok), Vallin Veikko (ps), Ovaska Jouni, varaj. (kesk), Torkkola Sinikka, varaj. (vas), Schafeitel Yrjö, varaj. (tapu).

 

Päätöksenteossa ohitetaan niin perustuslain kuin myös kuntalain säädökset ja määräykset

Täytyy sanoa, että nyt on huippuripeää toimintaa. Kaupunginhallitus käsitteli asiaa 25.2.2019 ja osallistumisesta hankeyhtiöön päätetään jo 11.3.2019 valtuustossa. "Tampereen kaupunki lähtee osakkaaksi perustettavaan Suomirata Oy -hankeyhtiöön, mikäli suunniteltujen osakkaiden välille solmitaan ratakäytävän kehittämiselle asetettujen tavoitteiden mukaiset sopimukset.

Tampereen kaupunki merkitsee perustettavan Suomirata Oy:n osakkeita enintään 4,0 miljoonalla eurolla. Talousarvioon lisätään kaupunginhallituksen osakkeisiin ja osuuksiin 4,0 miljoonaa euroa." Tällainen kaino kysymys veronmaksajalta, MISTÄ 4 milj. euroa otetaan, joka lisätään kh:n osakkeisiin ja osuuksiin? Leikataanko palveluista sen verran, otetaanko lainaa, vai laitetaanko painokone töihin??

Nyt vauhti on niin kova, että ulkopuolistakin huimaa. Perustuslain 121 § säädetään, että Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon, ja että kunnan hallinnon yleisistä perusteista ja kunnille annettavista tehtävistä säädetään lailla (kuntalaki), sekä että itsehallinnosta kuntia suuremmilla hallintoalueilla säädetään lailla.

Kun puhutaan osakeyhtiöön liittymisestä, muutama kysymys em. kuntalain kohtiin. Miksi, miten, ketä palvelee, kuka hyötyy, riskit?

Rataverkkohanke, jolla kunnat ovat sitoutettu mukaan on ristiriidassa perustuslain § 121 ja kuntalain pykälien kanssa. Kuntalaista nousevat ainakin seuraavat kohdat; 1 §, lain tarkoitus ~ pääperiaate kunnan tarkoituksesta,  2 §, soveltamisala ~ miten ja mihin lakia sovelletaan, 7 §, kunnan tehtävät ~ tehtäviin ei kuulu valtion rataverkon rakentaminen ja ylläpito, 14 §, valtuuston tehtävät ~ päättää kuntaa palvelevasta toimista, 22 §, osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet ~ kiireestä johtuen, kansalaisten kuuleminen ja vaikuttamismahdollisuudet lyöty laimin, 47 §, kunnan tytäryhteisöjen toiminta ja konserniohje ~ ratayhtiöön liittyminen ei ole konserniohjeen mukaista toimintaa, 69 §. Luottamushenkilö ~ päätös ei ole Tampereen eikä tamperelaisten etujen mukainen, 110 §, talousarvio ja -suunnitelma ~ määrärahaa ei ole osoitettu talousarviossa eikä taloussuunnitelmissa, 129 §, lainan taikka takauksen tai muun vakuuden antaminen ~ epäselvää on, miten 4 milj. euron sijoitus toteutetaan. 

*************

 

Kaavoja ja muuta mukavaa

Yla kokouksessa 12.2.2019 käsiteltiin mm. kaavoja ja

§ 47 Valtuustoaloite painonappien poistamiseksi jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden väyliltä - Juhana Suoniemi

            Aloitteessa esitettiin, että jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden painonapit poistettaisiin valo-ohjatuista risteyksistä. Aloitetta ei kannatettu, äänestystulos 7-            5.

  • § 54 Oikaisuvaatimus Karosenpuiston yleissuunnitelmasta

  • Oikaisuvaatimuksessa oli kysymys suunnitelman nähtävillä olosta. Oikaisuvaatimuksen tekijä vaati, että suunnitelma palautetaan uuteen valmisteluun ja uudelleen nähtäväksi. Se oli ollut nähtävillä joulunpyhien aikaan 14.-31.2012.2018.

    Tein esityksen, että "lautakunta kumoaa viranhaltijan 14.1.2019 tekemän päätöksen ja palauttaa sen uuteen valmisteluun ja uudelleen nähtäväksi.

    Perusteluina esitin: YLA päätti vuoden työsuunnitelmasta 11.2012.2018, ja jota aletaan noudattaa 1.1.2019 lukien.
    Suunnitelma oli nähtävillä 14.- 31.2012.2018, jo ennen työsuunnitelman voimaan tuloa. Nähtävilläoloaika oli juhlapyhien vuoksi vain 9 arkipäivää." Ehdotus ei saanut kannatusta, se raukesi.

    Asian käsittelyn vaiheissa tuotiin esille mm. seuraavaa; "On ollut normaali käytäntö, että suunnittelua tehdään ja suunnitelmia hyväksytään ennen työsuunnitelman voimaan tuloa. Investointisuunnitelman kohteita aletaan valita jo keväällä ja tältä pohjalta ennakoiden kohteiden suunnittelua käynnistetään. Mikäli joku kohde jää työsuunnitelmasta pois, suunnitelmat on kuitenkin hyvä olla valmiina, sillä tarve kohteen kunnostukseen on olemassa ja esim. loppuvuodesta yli jäänyttä investointirahaa voidaan käyttää tämän tyyppisiin, valmiiksi suunniteltuihin kohteisiin."

    Siis, voiko em:sta vetää johtopäätöksen, että muitakin hankkeita suunnitellaan ensin pienellä porukalla ilman, että suunnittelun aloittamisesta on tehty päätöksiä?  Ehkä kannattaisi hieman tarkentaa suunnittelun ja päätösprosessin synkronointia.

     **************

     

    Vanhusten hoivan tilanne - skandaali

    Tänään 13.2.22019 Suomen maata on ravistellut pari viikko vanhushoivaskandaali. Vyyhti lähti purkautumaan Esperi Care Oy:n laiminlyönneistä vanhusten palvelutalossa. Nyt se on levinnyt kaikkiin monikansallisiin terveysjätteihin, kuten Attendo ja Mehiläinen ja on siinä saanut Pihlajalinnakin osansa. Myös kunnalliset toimijat ovat joutumassa syyniin.

    Nyt puhutaan vakavasti rikostutkimusten tekemiseksi valtakunnallisesti mahdollisista laiminlyönneistä vanhusten hoidossa. Puhutaan laiminlyönneistä, heitteille jätöistä, ahneudesta, laillistetusta ryöstöstä, verojen kierrosta, jne..

    Hyvä, olen tyytyväinen, että asiaan lopultakin puututaan. Vanhusten, kuin myös vammaisten hoito jossain tilanteissa on ollut ala-arvoista. Valtaosassa hoitopaikkoja asiat ovat kunnossa, mutta yksi tai muutama pilaa alan maineen.

    En linkitä yksittäisiä tapauksia, ne löytyvät helposti Googlettamalla.

    Tampereella tähän sotkuun tuli lisää mutkia. Markkinaoikeus kumosi (MAO 48/19) Tampereen kaupungin suorittaman kilpailutuksen vanhuspalvelujen osalta. Tuntuu hieman ihmeelliseltä, että vaikka hankintalaki on ollut voimassa vuosia, niin vieläkään kilpailutusta ei hallita.

    Jos haluta katsoa tarkemmin, kopio linkki selaimellesi. https://www.markkinaoikeus.fi/fi/index/paatokset/hankintaasiat/hankintaasiat/1549459252291.html?fbclid=IwAR028L-zAZN_hGfGrgq26Vn99calgaXmoasbdi1hPFQlrE6EU1H2OQP_8pE

    No, ei mitään hätää. Tampereen Tuomi Logistiikka on julkaissut 22.3.2019 Markkinavuoropuhelun, ikäihmisten ympärivuorokautisen palveluasuminen. Tarjouksen valintaperusteena on halvin hinta. Tulee kieltämättä mieleen 100-vuoden takaiset huutolaisajat.

    **************

     

    Kotilinnasäätiön sotku menee entistä enemmän solmuun

    Sittemmin Helsingin hallinto-oikeus on hylännyt Tampereen (YLE 11.2.2019) Kotilinnasäätiön tekemän valituksen.

    Hallinto-oikeuden ratkaisun mukaan Patentti- ja rekisterihallitus on voinut katsoa, että säätiön johto on toiminut säätiölaissa säädetyn huolellisuusvelvollisuuden vastaisesti. Lisäksi säätiön johto ei ole huolehtinut siitä, että säätiön toiminta on säätiölain mukaisesti järjestetty asianmukaisesti.

    Päätökseen Kotilinnasäätiö saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

    Tiedä, mitä ajatella. Kiirehtikö syyttäjä tarkoituksella päätöksessään, kun ei jäänyt odottamaan hallinto-oikeuden kantaa? Tilannehan muuttuu toiseksi, kun hallinto-oikeus toteaa, että säätiön johto on toiminut huolellisuusvelvollisuuden vastaisesti. Tämä Helsingin HaO:n päätöshän heittää asian ihan uusille raiteill

    Atanas Aleksovski on saanut valitusluvan hovioikeuteen. Artikkelissa AL 4.6.2019 sanotaan, että syyttäjä joutuu antamaan selvityksen HO:lle. Joutuuko syyttäjä Lasse Saarenmaa nyt tekemään tiliä, miksi teki muiden osallisten osalta syyttämättäjättämispäätöksen, koska virka-aseman väärinkäyttö ei ollut tahallista? Syyttäjältä unohtui, että laissa on myös kohta virkavelvollisuuden rikkominen tahallisen tai tuottamuksellisena. Virkarikosasiassa syyttäjäkään ei voi asettua liian helposti ratkaisijan rooliin. #oikeuskansleri

    **************

     

    Pysäköintimakujen korotusta ja kaavoitusta, yhdyskuntalautakunnan (YLA) päätöksiä

    Tampereen taloustilanne vaatii keräämään rahaan, mistä sitä on vähänkin saatavissa. YLA päätti 29.1.2019 kokouksessaan mm.;

    Kadunvarsipysäköintimaksujen, maksuvyöhykkeiden ja pysäköintilupien hintojen tarkistamisesta. Hintoja korotettiin 2.ja 3. pysäköintivyöhykkeellä, otettiin sunnuntaipysäköintimaksu käyttöön, laajennettiin pysäköinnin 1. vyöhykettä, jne.

    Tein muutosesityksen, että 2. ja 3. vyöhykkeen #pysäköintimaksuja ei koroteta. Maksujen korotusten vaikutus maksukertymään ja alueilla toimivien yritysten toimintaan on negatiivinen, eivätkä välttämättä toteuta tavoitetta. Maksupohjaa pitää laajentaa. Lisätään kadunvarsipaikkoja sinne, johon se on mahdollista ja liityntäpysäköintialueilla otetaan käyttöön 3. vyöhykkeen pysäköintimaksu. Alueet ovat rakennettu ja pidetään yllä kaupungin kustannuksella, näin saadaan myös ulkokuntalaiset käyttäjät osallistumaan kustannuksiin. Kukaan muu lautakunnan jäsen ei kannattanut tätä, joten se raukesi. Ei yllättänyt.

    Tampereen pysäköintipolitiikan päivittäminen

    Tein lisäys/muutosesitys, jonka mukaan pysäköintinormiin määritettävä uusina kohteina; 1) liityntäpysäköintipaikat kriteereineen ja 2) polkupyörien, sähkökäyttöisten laitteiden (potkulaudat, mopot, vast.) pysäköintipaikat raitiotien ja bussipysäkkien yhteydessä. Kukaan muu lautakunnan jäsen ei kannattanut tätä, joten se raukesi. Ei yllättänyt.

    Oliko esitykselläni vaikutusta vai ei, joka tapauksessa, Tamperelainen lehti uutisoi 3.2.2019, että Tampereen seudulle kaivataan lisää liityntäparkkeja.   https://www.tamperelainen.fi/artikkeli/742212-tampereen-seudulle-kaivataan-kipeasti-lisaa-liityntaparkkeja. Oraakkelin vikaa? Esitykseni koski Tampereen kaupungin alueella olevia ja tulevia kaupungin ylläpitämiä liityntäpysäköintipaikkoja. 

     Asemakaavahankkeen keskeyttäminen ja lopettaminen, Lentävänniemenkatu 13. Viime syksynä käsiteltiin YLA:ssa po. tontin rakentamisen  poikkeamislupahakemusta. Tällä hetkellä asia on vireillä Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa.

    Tein kokouksessa seuraavan esityksen; Uudistan 27.11.2018 tekemäni hylkäysesityksen; Kaavahankkeen keskeyttäminen ja lopettaminen hylätään toistaiseksi. Aluetta koskevasta poikkeamislupapäätöksestä on valitus vireillä Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa. Kun poikkeamislupapäätös saa lopullisen lainvoiman, voidaan asiaan palata, jos on syytä.

     Asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville, Pispalan asemakaavan uudistamisen II vaihe, asemakaava nro 8310. Kivenä kengässä on Pulkkasaarenkatu 4 ja sen rakennusoikeus. Kannatin pohjaesitystä, joka oli laadittu Hämeenlinnan hallinto-oikeuden pohjalta ja joka myötäili korttelin asukkaiden vaatimusta. Tämä esitys hävisi äänestyksessä 8-5.

    Tulee mieleen ajat sitten radiosta tullut Maamiehentietolaari-ohjelma. Sinne sai kuulijat lähettää kysymyksiä, joihin ohjelmassa annettiin ympäripyöreitä vastauksia. Kerrankin oli kysymys; saako naapurin tontille rakentaa, paalutinko turhaan? Onko tässä tonttikiistassa joku mennyt lupaamaan jotakin, sitä sopii kysyä.

    Kysymyksessä on valtakunnallinen kulttuuriperintökohteen säilyttäminen. Pirkanmaan maakuntamuseo luokittelee Punaisen tukkitien uoman muuksi kulttuuriperintökohteeksi, jonka arvo on vähintään maakunnallisesti ja todennäköisesti myös valtakunnallisesti merkittävä. Pispalan voimassa olevan vuoden 1978 asemakaavan tonttitehokkuus 0,5 on poikkeuksellisen suuri pientaloalueelle, eikä turvaa historiallisia arvoja. Korttelin 1088 väljä ja vehreä luonne ja tukkitien uoman havaittavuus eivät saa kadota, joten rakentamisen määrää ja sijoittumista tonteilla on kaavatarkastelussa arvioitu uudelleen. On todennäköistä, valittajia on useita, mikäli Pispalan asemakaavan uudistamisen toinen vaihe etenee yhdyskuntalautakunnasta kaupunginhallitukseen ja -valtuuston läpi nyt esitetyllä tavalla.

    Mielenkiintoinen tilanne, jos kaavoittaja, lautakunta ja asian esittelijä eivät ota huomioon seikkoja, millä hallinto-oikeus kumosi aikaisemman päätöksen, liikutaanko silloin virkavirheen mahdollisuudessa?? Hyvä kysymys! Mielenkiintoinen seikka ilmenee asiapapereista. Edellinen yhdyskuntalautakunta oli hylännyt kaavaa koskevan poikkeuslupahakemuksen 12.5.2015 ja 23.8.2016. Nykyinen lautakunta hyväksyi poikkeusluvan 27.6.2017 ensimmäisessä kokouksessaan asettamisen jälkeen. Suurin osa lautakunnan jäsenistä oli vaihtunut. Joten tieto ja ymmärrys oli sillä hetkellä sangen ohutta. Taitava veto sinällään, tuota asia päätettäväksi uudelle lautakunnalle.

    Aamulehti, https://www.aamulehti.fi/a/201435945 ,Tampereen yhdyskuntalautakunta ei vieläkään taivu Pispalan Punaisen tukkitien täydelliseen suojeluun – pitää suojelualuetta liian laajana ja Tamperelainen, https://www.tamperelainen.fi/artikkeli/742157-pispalan-tukkitiesta-on-tulossa-lihava-riita-tampereella-tukkitie-on-tarkoitus , ovat avanneet "solmua" jonkin verran. Keskustelu jatkuu https://www.tamperelainen.fi/artikkeli/745305-moni-taho-kannattaa-tukkitien-suojelua-kyse-on-ilmiosta-ja-pispalalaisesta

    Niemenrannan alueella sijaitsevien raitiotiekohteiden katusuunnitelmat, Niemenranta. Tein pöydällepanoesityksen lausunnon hankkimiseksi vanhus- ja vammaisneuvostolta. Millään ei meinaa mennä perille, että lausuntojen pyytäminen perustuu kuntalain 27 ja 28 §.

    **************

     

    Järkyttävä luku, odotettavissa 68 miljoonan euron alijäämä!

    Tampereen kaupunginvaltuusto käsitteli 28.1.2019 vuoden 2018 tilinpäätösennustetta. Se osoittaa, että alijäämää olisi tulossa 68 milj. euroa.

    Muutamia nostoja taloussivulla aiheista, joita olen seurannut;

    Maauimala, tunneli, raitiotie ja kansiareena. Jäteveden keskuspuhdistamon rakennustyöt alkoivat louhinnan aloituksella.

    Maauimala on siinä mielessä jännä hanke, alkoi yllättäen, kustannukset kasvoivat merkittävästi, mutta tilinpäätösennusteessa kerrotaan vain 2 % noususta. Avaa hieman.

    Lähetin Aamulehden mielipidepalstalla julkaistavaksi oheisen kirjoituksen. Tiedolla johtaminen ja prosenttilasku – vaikea yhdistelmä

    Tampereelle valmistui viime vuonna uusi ja uljas maauimala. Tampereen vuoden tilinpäätösennusteessa on kirjaus, että uimalan lopputili­tys hyväksyttiin lautakunnassa 19.2012.2018. Kokonaiskustannukset ylittyivät 0,2 milj. eurolla (2,0 %). Loppukustannusennuste 11 milj. euroa.

    Hurraa, hieno saavutus kun ylitys jäi näin pieneksi, ottaen huomioon, että maauimalaa ei mainittu viime valtuustokauden pormestariohjelmassa, ei kaupunkistrategiassa eikä myöskään pitkän aikavälin investointisuunnitelmassa 2013-2017.

    Maauimalaprosessia pitää avata. Tilinpäätösennusteessa ja lautakunnan lopputilityspäätöksessä on hieman vajavaisia tietoja. Tampereen sivistyksen ja elämänlaadun edistämisen ydinprosessi selvitti jo kesän 2014 aikana mahdollisuudet maauimalan toteuttamiseen. Maauimalasta jätettiin 18.8.2014 vihreän valtuustoryhmän toimesta valtuustoaloite. Sport Vanue Oy jätti 1.10.2014 selvityksen maauimalasta kustannusarvioineen, 6 milj. euroa. Tätä esiteltiin mm. Aamulehdessä.

    Vahvistettaessa vuoden 2015 talousarvio, hyväksyttiin maauimalan rakentaminen ilman kustannustietoja. Päätös tehtiin 3 pv ennen sivistyslautakunnan tarveselvitystä!

    Lautakunta ja kaupunginhallitus käsittelivät ao. valtuustoaloitteen syksyllä 2015. Sivistyslautakunta päätti jatkosuunnittelusta. Hinta oli noussut 7,25 milj. euron ja 9,2 milj. euron välille. Kaupunginvaltuusto päätti 16.11.2015 maauimalan rakentamisesta äänestyksen jälkeen. Vuoden 2016 talousarviossa määräraha oli 7 milj. euroa.      

    Maauimalan hinta nousee. Vuoden 2017 talousarviossa hankkeeseen varattiin nettorahoitusta 9,5 milj. euroa. Hankkeeseen ei saatu valtionavustusta ja kaupunginvaltuusto myönsi 15.5.2017 puuttuvan 1,3 milj. euron määrärahan, minkä jälkeen hankkeen määräraha oli 10,8 milj. euroa.

    Asunto- ja kiinteistölautakunnan päätöksessä 19.1.2019 kerrotaan, että talousarviossa 2018 ja taloussuunnitelmassa hankkeeseen oli osoitettu yhteensä 10,8 milj. euroa. Hankkeen kokonaiskustannukset ylittyivät 0,22 milj. eurolla, ja että näin maauimalan kokonaiskustannukset ylittyivät 2 %! Tosiasiassa kustannukset ylittyivät 83,3 % summasta, millä hanke ”myytiin” valtuustolle ja 57,1 % ensimmäisestä talousarvioon varatusta määrärahasta.

    Ylitystä perusteltiin mm. pilaantuneen maa-aineksen puhdistamisesta ja maaperän ennallistamisesta. Samoilla seikoilla perusteltiin rantaväylän tunnelin hinnan menemistä pitkäksi.

    Vaikka elämme valeuutisten ja valheellisen tiedon aikaa, kyllä kaupungilta pitää tulla ulos oikeaa ja uskottavaa tietoa. Muistelen, että jossain vaiheessa puhuttiin tiedolla johtamisesta. Kai se tarkoitti, oikealla tiedolla? 

    Luvut hieman parantuneet, nyt odotettavissa vain 58,8 milj. euron alijäämä!

    **************

     

    Kotilinnasäätiö -casessa tuomio

    Pirkanmaan käräjäoikeus antoi 9.1.2019 tuomion Kotilinnasäätiön tontinsiirtokiistassa.

    Kotilinnasäätiön toiminnanjohtaja Atanas Aleksovski tuomittiin luottamusaseman väärinkäytöstä 7 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Käräjäoikeuden mukaan Aleksovskin teosta aiheutui Kotilinnasäätiölle hyvin suuri vahingonvaara ja lopulta myös hyvin suuri vahinko, minkä vuoksi tekoa ei voi sovittaa sakoilla.

    Aamulehden tavoittama Aleksovski kertoi, ettei ole tyytyväinen tuomioon. Todennäköisesti AA valittaa hovioikeuteen. AA kiistän edelleen rikoksen ja kokee olevansa syytön.

    Kotilinnasäätiön päätöksen mukaan ehdolliseen vankeuteen tuomittu Atanas Aleksovski saa jatkaa säätiön toiminnanjohtajana – näin säätiö perustelee päätöstä.

    Ma 21.1.2019 uutisoitiin, että Aleksovski eroaa Tampereen kaupunginhallituksen ja sen konsernijaoston luottamustehtävistä.

    Uskomatonta! AL 6.2.2019 kertoo, että demarivaikuttaja ja Kotilinnasäätiön toiminnanjohtaja Atanas Aleksovski on jälleen rikostutkinnan kohteena. Poliisi on käynnistänyt esitutkinnan, joka kytkeytyy kaupungin omistaman Finnpark oy:n hallituksen puheenjohtajan valintaan. Esitutkinnassa rikosnimikkeiksi on kirjattu petos ja virkavelvollisuuden rikkominen.

    Konsernijohtaja Juha Yli-Rajala ja kaupungin lakimies Jouko Aarnio ovat hankalassa välikädessä, koska Aleksovski valittiin Finnparkin hallituksen puheenjohtajaksi kaupunginhallituksen konsernijaoston kokouksessa 10.4.2018. Asian esittelijä oli Tampereen kaupungin konsernijohtaja Juha Yli-Rajala. Ongelman on se, että tiesivätkö Yli-Rajala ja Aarnio Aleksovskin esitutkinnasta. Kotilinnasäätiön tontinsiirtokiistan esitutkinta on aloitettu tammikuussa 2018. Esitutkintapöytäkirjasta käy ilmi, että Aleksovskia on kuultu ensimmäisen kerran luottamusaseman väärinkäytöstä epäiltynä jo 18. tammikuuta 2018.

    Aamulehdellä on hallussaan Aleksovskin 10.4.2018 lähettämä sähköposti Yli-Rajalalle ja Tampereen kaupunginlakimiehelle Jouko Aarniolle, jossa Aleksovski kirjoittaa näin:

    "En ole ilmoittanut julkisuudessa enkä lehdistössä, että olen rikoksesta epäiltynä. Eivätkä viranomaiset ole myöskään ilmoittaneet, että olen rikoksesta epäiltynä. En ole myöskään itse lukenut missään minun nimeni alta, että olisi joku rikosepäilynimike olemassa. Minua vastaan ei ole nostettu myöskään syytettä enkä ole saanut mitään rangaistusta."

    Soppa sakenee! Tamperelainen -lehti uutisoi 8.2.2019, "Tässä on ollut vähän puhdistuksen makua" – Kokoomusvaltuutettu jätti poliisille tutkintapyynnön Atanas Aleksovskin puolesta. Kokoomuksen kaupunginvaltuutettu Erkki Axén haluaa nyt, että poliisi selvittää moniko kaupungin virkamies on ollut tietoinen Atanas Aleksovskiin kohdistuneista rikosepäilyistä ennen Finnpark Oy:n hallituksen jäsenten valintaa.

    Nyt, kun pää on saatu auki, tutkinnat pitää ulottaa muihinkin, vähänkin kyseenalaisiin päätöksiin ja hankkeisiin.

    2019


    2018

    Valtiovalta reagoi (lopultakin) korruptioon

    Olen jo vuosia kirjoittanut korruptiosta ja rakenteellisesta. Näet niitä ja mihin asioihin olen kiinnittänyt huomiota, tältä sivulta hakusanalla korruptio.

    Oikeusministeri Antti Häkkänen on nostanut korruption esille korruptionvastaisen päivän seminaarissa.

    Yksi keino, jolla korruption torjuntaa edistetään, on korruptionvastainen strategia, joka hallituksen on määrä hyväksyä vielä ennen 2018-2019 vuoden vaihdetta.

    – Korruptio ei näy suomalaisten jokapäiväisessä elämässä samalla lailla kuin maissa, joissa asioimiseen poliisin, lääkärin tai koulutusjärjestelmän kanssa liittyy usein lahjonta. Emme voi kuitenkaan sanoa, että maamme olisi täysin vapaa korruptiosta. Suomessa eri arvioiden mukaan esiintyy jossain määrin rakenteellista ja vaikeammin havaittavaa korruptiota, joka ilmenee elinkeinoelämän ja viranomaisten toiminnan rajapinnassa, Häkkänen sanoi.

    Korruptio on vaikutusvallan väärinkäyttöä edun tavoittelemiseksi. Väärinkäyttö voi olla lainvastaista tai muuten epäeettistä toimintaa. Siihen voivat syyllistyä niin yksityishenkilöt, virkamiehet, poliitikot kuin elinkeinoelämän palveluksessa toimivat.

    Jos kirjoituksillani on ollut vaikutusta, olen tyytyväinen.

    Näin tunnistat korruption

    Tärkeintä on ehkäistä korruptiota jo ennalta. Toisinaan väärinkäytöksiä ehtii kuitenkin tapahtua ennen kuin niitä havaitaan. Tilanne voi olla korjattavissa, kun siihen puututaan ajoissa.

    Korruptio on kaikissa eri muodoissaan vahingollista ja epäoikeudenmukaista. Korruptiolla hyödyt pyritään ohjaamaan väärille tahoille, kun taas jokin toinen taho väistämättä aina kärsii. Siksi korruptiota ei koskaan pidä hyväksyä eikä katsoa läpi sormien.

    Ilmoita korruptiosta

    Suomessa ei ole korruptiontorjuntaan keskittynyttä virastoa, joka tutkisi epäilyjä korruptiosta. Monet viranomaiset kuitenkin vastaanottavat ja käsittelevät ilmoituksia erilaisista väärinkäytöksistä.

    Näin ilmoitat korruptioepäilystä:

    Joissakin tapauksissa asiasta kannattaa kertoa tietylle viranomaiselle tai kanteluelimelle.

    **************

     

    Kotilinnasäätiön tapaus oikeudessa

    Kotilinnasäätiön tonttisotkun oikeuskäsittely (AL 17.2012.2018) alkoi 17.2012.2018. Tapausta käsitellään luottamusaseman väärinkäyttönä. Toiminnanjohtaja ja demarivaikuttaja Atanas Aleksovski on kiistänyt luottamusaseman väärinkäytön. Varsinainen pääkäsittely pidetään Pirkanmaan käräjäoikeudessa 18. ja 19.2012.2018. Perjantain suullisessa valmisteluistunnossa muun muassa kuultiin yhtä todistajaa ja luettiin haastehakemus.

    Luottamusaseman väärinkäyttö tarkoittaa, että luottamustehtävää hoitava henkilö ryhtyy toimeen, johon hänellä ei ole oikeutta, tai jättää tehtävänsä hoitamatta ja aiheuttaa vahinkoa. Luottamusaseman väärinkäytöstä voidaan tuomita sakkoja tai enintään kaksi vuotta vankeutta.

    Esitutkinnassa oli epäiltynä myös säätiön muita vastuuhenkilöitä, jotka toimivat Kotilinnasäätiön hallituksessa tontin luovutuksen aikaan. Heidän osaltaan rikosepäily päättyi kuitenkin esitutkintaan tai kihlakunnansyyttäjän tekemään syyttämättäjättämispäätöksen.

    **************

     

    Vaikka Tampere kasvaa voimakkaasti, mutta kasvu ei näy rahakirstussa, vaan velkaantuu raskaasti

    AL 12.12.2018 https://www.aamulehti.fi/a/201350639?c=1522737894164 Valitettavasti maksumuurin takana.

    Kaavoitusohjelma

    Vuosien 2019–2023 kaavoitusohjelmassa on asuntokerrosalaa yhteensä noin 1,4 miljoonaa kerrosneliömetriä ja muuta kerrosalaa yli 600 000 kerrosneliömetriä.

    Muun muassa näitä kaavoitetaan. Vuonna 2019: Hämpin parkin laajennus. Särkänniemi, Mustalahti, Onkiniemi. Kunkun parkki. Näsikallion eritasoliittymä ja Amuritunneli. Raitiotien kakkosvaihe.

    Asumista kaavoitetaan Kalevassa lastentalon alueelle ja Takojankadulle. Asumista sekä muuta rakentamista kaavoitetaan Hippostalon alueelle.

    Tesomajärven koulun alueelle kaavoitetaan erityisesti kohtuuhintaista omistusasumista.

    Raholan radanvarsikortteliin tulee asumista ja muuta rakentamista. Hyhkyn laaksoon asumista.

    Asumista kaavoitetaan Vuoreksen Västinginmäkeen. Hervannan pohjoiskannelle sekä asumista että muuta rakentamista.

    Lahdesjärvellä Automiehenkadun pohjoispuolelle sekä Aitovuoreen kaavoitetaan työpaikkojen ja yritystoiminnan alueita.

    Vuonna 2020: Hiedanranta I eli alueita Hiedanrannan keskustassa ja Enqvistinkadun ympäristössä. Alueelle kaavoitetaan asumista, palveluja ja toimitiloja.

    Keskustassa kaavoitetaan asumista ja muuta tilaa Tampereen taidemuseon ympäristöön ja Asemakeskuksen alueelle (ensimmäinen vaihe).

    Asumista kaavoitetaan muun muassa Sarvijaakonaukion ympäristöön, Kalevankankaalla Hautausmaankadulle ja Jankassa Alasniitynkadulle.

    Pyynikin Trikoon alueelle ja TTY:n Kampusalueelle kaavoitetaan sekä asuntorakentamista että muuta rakentamista. Samoin Kaupin sairaalan alueelle.

    Kaupin kampus, Medi-Park IV (työpaikkoja).

    Peltolammin hyvinvointikeskus.

    Vuonna 2021: Hiedanranta II: Hiedanrannan keskustaa ja Enqvistinkadun ympäristö (raitiotien haara), Lielahdenkadun varsi, Kaukajärven pohjoisranta, Ojala II, Idesjärven perhepuisto, Sarvijaakonkatu, Hakametsä alueen uudistaminen, Tammelan toriparkki, Frenckell.

    2022–2023: Lielahdenkadun varsi II, Asemakeskus II, Alasjärven leirintäalue, Ruotulan alue, Koillikeskus, Lakalaiva I, Härmälän leirintäalueen kehittäminen, Viinikanlahden uusi asuinalue, Hiedanranta III: Hiedanrannan keskustaa ja Enqvistinkadun ympäristöä (raitiotien haara).

    **************

     

    Mustanlahden sataman puolesta

    Yhdyskuntalautakunta kokousti 11.12.2018. Listalla oli asioita, jotka vaikuttavat merkittävästi kaupunkilaisten elämään.

    Käsittelyssä oli vuoden 2019 YLA:n palvelu- ja vuosisuunnitelma. Tein siihen lisäysesityksen, joka hyväksyttiin yksimielisesti; "Särkänniemen kehityssuunnitelmien edetessä, Mustanlahden matkustajalaivasatamassa edellytetään sataman käytön turvaaminen matkustajasatamana sekä nykyisen palvelutason ylläpito. Satamaa kehitettäessä on otettava huomioon maisema, luonnonarvot, rakennettu ympäristö, kulttuurihistorialliset arvot ja perinteet siten, kuin ne ovat Pirkanmaan maakuntakaavaan 2040 kirjattu. Särkänniemen Näsinneula (55) ja Mustanlahden satama ja satama-alue (56/1ja 2) ovat merkitty maakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi."

    Kokouksessa käsiteltiin myös Tampereen pysäköintipolitiikan päivittämistä ja kadunvarsipysäköintimaksujen, maksuvyöhykkeiden ja pysäköintilupien hintojen tarkistamista. Olin valmistautunut esittämään palautusta uuteen valmistellun, mutta kun po. kohdat jätettiin pöydälle, jäi palautuskortti käyttämättä.

    **************

     

    Nyt riitti

    Olen järjestelmällisesti kerännyt aineistoa kunnan ja hallinto-oikeuksien hyvästä yhteistyöstä. Jopa niin hyvästä, että lakien noudattaminen päätösten teossa on sivuseikka. KHO:n päätös, jolla se vahvisti Hämeenlinnan HaO:n päätöksen, kun hallinto-oikeus on ottanut itselleen lainsäädäntövaltaa ohi eduskunnan ja toteaa vastauksena tehtyyn kunnallisvalitukseen, että talousarvio ei sido valtuustoa itseään ja valtuusto voi päättää muutoksista myös talousarviovuoden aikana ja että, tämä toimivalta valtuustolla on, vaikka sitä ei ole laissa mainittu. Kestämätön ja lakiin perustumaton tulkinta.

    Tein oikeuskanslerille oheisen kantelun;

    KANTELUN KOHDE

    Kantelu koskee Korkeimman hallinto-oikeuden jäseniä asiassa, diaarinumero 1234/3/18 ja Hämeenlinnan hallinto-oikeuden jäseniä (asia sama).

    MENETTELY JA PÄÄTÖKSET

    Hallinto-oikeus on ottanut itselleen lainsäädäntövaltaa ohi eduskunnan, eikä ole noudattanut perustuslain 2.3.§ vaatimusta lain tarkasta noudattamisesta, vaan on hylännyt Tampereen kaupunginvaltuuston lisätalousarviota koskevan valituksen lakiin perustumattomana, ja näin ollen ei ole toiminut perustuslain 3.3.§ mukaisena riippumattoman tuomioistuimena.

    Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 12.11.2018 diaarinumero 1234/3/18, Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös 15.2.2018, asia 18/0123/3 ja Tampereen kaupunginvaltuuston päätös 13.6.2016 (95 §).

    Kanteluasia

    Kuntalain 110 § säätää kunnan talousarvion laadinnasta. Pykälän 5. momentin mukaan kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Kuntalaissa ei ole mainintaa lisätalousarviosta tai talousarviomuutoksista. Myöskään hallituksen esityksestä kuntalaiksi (HE 268/2014 vp), ei robottitarkistuksessa löydy mainintaa lisätalousarviosta tai muutoksen tekemisestä talousarvioon.

     

    Kuntalain 110 § sanamuodosta seuraa, että jos talousarvio on laadittu noudattaen mitä talousarvion laadinnasta on säädetty, lisätalousarvioon ei ole tarvetta. Selkeää ja yksinkertaista. Toisin oli kumotussa kuntalaissa (1995), jossa oli § 65.5 maininta, että talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Jos kunta ei ole noudattanut voimassaolevan lain talousarviota koskevia määräyksiä, vaan on laatinut alijäämäisen talousarvion, ja sen johdosta on joutunut turvautumaan lisätalousarvioon, silloin ei ole noudatettu tarkoin lakia, mitä perustuslain 2.3 § edellyttää.

    Hallinto-oikeus on ottanut itselleen lainsäädäntövaltaa ohi eduskunnan, kun toteaa vastauksena tehtyyn kunnallisvalitukseen, että talousarvio ei sido valtuustoa itseään ja valtuusto voi päättää muutoksista myös talousarviovuoden aikana ja että, tämä toimivalta valtuustolla on, vaikka sitä ei ole laissa mainittu. Kestämätön ja lakiin perustumaton tulkinta.

    Hallinto-oikeuden mukaan kunnanvaltuusto on noudattanut vain valtuustolle kuuluvaa päätösvaltaa ja että, yksis­tään se seikka, että talousarvioon on sen vahvistamisen jälkeen ollut tarpeen tehdä määrärahoja ja tuloarvioita koskevia muutoksia talousarviovuoden kulu­essa, ei osoita, että talousarvio olisi lainvastainen. Tämä tulkinta on ristiriidassa sen kanssa, että julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin ja kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.

    Korkein hallinto-oikeus päätöksessään; ”Kaupunginvaltuusto on tehnyt päätöksensä harkintaval­tansa rajoissa. Kaupunginvaltuuston päätös ei ole syntynyt virheellisessä jär­jestyksessä, eikä päätös ole muutoinkaan valituksessa mainituilla perusteilla lainvastainen.” Todettakoon, että myös harkintavallan käytön pitää perustua lakiin. Sitä oudommalta tuntuukin, että Korkein hallinto-oikeus vahvistaa hallinto-oikeuden näkemyksen sen tarkemmin tutkimatta, onko päätöksen perustelut linjassa voimassa olevan lainsäädännön kanssa.

    Hämeenlinnan hallinto-oikeus ja Korkein hallinto-oikeus ovat lähteneet Tampereen päättäjien ”pelastusoperaatioon”, ettei näiden moitittavaa menettely näkyisi. Teollaan oikeudet ovat toimineet moitittavalla tavalla, perustuslain 2.3. ja 3.3 §§ velvoitettavuutta rikkoen.

    Asian käsittelyssä ei ole toteutunut tasapuolinen kohtelu siten, kuten perusteluissa edellytetään. HE 268/2014 s. 16. ”Osa näistä periaatteista on samoja kuin hallinnon yleiset oikeusperiaatteet, joista säädetään hallintolain (434/2003) 6 §:ssä. Näitä ovat yhdenvertaisuus-, objektiviteetti- ja suhteellisuusperiaate, tasapuolisen kohtelun vaatimus sekä harkintavallan väärinkäytön kielto.” Käsittelyyn on otettu Tampereen kaupungin puolesta puhuvia seikkoja ja toisaalta on jätetty pois niitä seikkoja, joilla osoitettiin valituksessa päätöksen moitittavuutta.

    Hallintolainkäyttölain 27.2 § nojalla tuotuja uusia perusteita ei ole otettu huomioon, vaikka asia ei olisi sen johdosta muuttunut toiseksi.

    Tampereen kaupunginvaltuuston päätös, 14.11.2016 (62 §) vuoden 2017 alijäämäiseksi talousarvioksi, olisi voitu käsitellä hallinto-oikeudessa samanaikaisesti, koska ne koskevat saman kuntalain 110 § tulkintaa. Hämeenlinnan hallinto-oikeus hylkäsi valituksen 20.10.2018, asianumero 18/0675/3. Valitusaikaa Korkeimmalle hallinto-oikeudelle on vielä muutama päivä jäljellä, mutta kun ottaa huomioon, mitä Hämeenlinnan hallinto-oikeus päätti 12.11.2018 diaarinumero 1234/3/18, lisätalousarviosta ja Korkeimpaan hallinto-oikeus lisätalousarviosta, jatkovalitus olisi ajan ja rahojen tuhlausta.

     VIREILLÄOLO JA MUUTOKSEN HAKU

    Tampereen kaupunginvaltuuston päätös 13.6.2016 (95 §) lisätalousarviosta on lainvoimainen. Päätös on lainvoimaantunut Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 12.11.2018 diaarinumero 1234/3/18. 

    Oikeuskansleri ei käsittele kantelua, joka koskee yli kaksi vuotta vanhaa asiaa, ellei siihen ole erityistä syytä. Tampereen kaupunginvaltuuston päätös ylitti kesäkuussa 2018 kaksi vuotta. Koska Hämeenlinnan hallinto-oikeus ja Korkein hallinto-oikeus, joko tahallaan tai tuottamuksellisesti ovat pitkittäneet käsittelyä siten, että kokonaisaika kaksi vuotta ylittyy, pyydän, että tämä katsotaan erityiseksi syyksi tutkia kantelu. Totean vielä, että virkarikosten vanhentumisaika on 5 vuotta.

    **************

     

    Särkänniemen ja Mustanlahden satama-alueen asemakaavamuutos

    Kuten aikaisemmin olen kertonut, tekeillä on kaavamuutos jolla tuhotaan Mustanlahden sataman toimintaedellytykset isoilta laivoilta. Kysymys on kaavasta 8663. palauteaika kaavasta on 14.12.2018 saakka. Jätin kaavasta seuraavan palautteen;

    Särkänniemen ja Mustanlahden satama-alueella on maakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi Pirkanmaan maakuntakaavassa merkitty; Näsinneula (55) ja Mustanlahden satama (56/1ja 2).

    Mustanlahden satamaan, Kortelahden yli suunniteltu silta rikkoo em. maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) ja Pirkanmaan maakuntakaavan määräyksiä.  Kaava ei säilytä rakennetun ympäristön kauneutta, perinteitä eikä kulttuuriarvoja, ollen näin MRL:n vastainen. Silta tulee poistaa suunnitellusta kaavasta.

    Suunniteltu silta heikentää oleellisesti myös satamaan käyttävien alusten ja siltaa käyttävien henkilöiden turvallisuuden. Koska kunta vastaa satamiensa turvallisuudesta, niin tämä seikka pitää ottaa huomioon jo kaavoitusvaiheessa.

    Särkänniemen yleissuunnitelmasta 22.2.2016, on luettavissa, että Mustanlahden satama omaa pitkät perinteet.

    Mustalax Wik mainitaan vuoden 1822 asemakartassa. (Kartassa Mustalax lukee Kortelahden kohdalla ja Wik Mustalahden koh­dalla. Venäläisessä merikartassa vuodelta 1865 on mainittu sekä Mustalax että Kortelax ja Tampereen vuoden 1879 kalenterin kartassa lukee Mustalahti ja Kortelahti.) Näsijärven satama oli 1840-luvulla lähtien Tampereen tärkein puunkuljetusväylä. Puu­tavaran lisäksi kaupunkiin kuljetettiin rakennuskiviä (sivu 14).

    Satama-alue oli myös huomattava vesiliikenteen ja kaupan keskus 1930-luvulle saakka, minkä jälkeen alue siirtyi vähitellen pääasias­sa matkailun ja vapaa-ajan toimintojen käyttöön. Matkustaja- ja huviveneilyn yleistyessä satama oli merkittävä, sillä sieltä oli hy­vät yhteydet lähialueille. Vielä 1960-luvulla satama oli merkittävä sisävesisatama, mutta kun laivaliikenne loppui, satamakin hiljeni (sivu 15).

    Em. kappaleessa mainittu liikenteen loppuminen ei pidä paikkaansa. Liikenne on jatkunut, tosin vähäisempänä kuin 1960-luvulla, aivan näihin päiviin asti ja jatkuu edelleenkin.

    Särkänniemen alueen rakennusinventointi, täydennysinventoinnin raportti, täydennetty 5.4.2018 (sivu 49?)

    ARVIOINTI

    Mustalahti on osa Tampereen keskustan rakennettu ympäristö 2012 - selvityksessä rajattua Särkänniemen ja Mustanlahden sataman arvoaluetta. Satama-alue ja makasiini olivat mukana myös Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998 -julkaisussa. Viimeksi mainittu huomioi myös kahvilan Tampereen pohjoisen ranta-alueen merkittävänä miljöötekijänä. Mustanlahden satama-alue on maakuntakaavassa osoitettu maakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.

    Historialliset todistusarvot

    Tampereen Pohjoissatama, nykyinen Mustanlahden satama, ja sen alkuperäinen tavaramakasiini ovat osa maamme sisävesiliikenteen historiaa. Makasiinirakennuksen alkuperäistä käyttötarkoitusta ilmentävä ulkomuoto ja säilynyt arkkitehtuurityyli todistavat Näsijärven reitin sataman vilkkaasta rahti- ja reittiliikenteestä höyrylaivakaudella, 1800–1900-lukujen vaihteessa, jolloin pääsatama sai myös nykyisen muotonsa.

    Rakennushistoriallinen ja -taiteellinen luonne

    Sataman tavaramakasiiniksi 1915 valmistuneessa puurakennuksessa on säilynyt hyvin varastorakennuksille tyypillinen aukotus ja pitkähkö syvärunkoinen hahmo. Katonlappeiden segmentti-ikkunoista tulee mieleen reikämäiset ikkunarivit höyrylaivojen rautaisissa kyljissä. Julkisivujen tiukka symmetria nojaa klassismiin, mutta näkyville jätetyt hirsirakenteet, pitkien räystäiden katonkannattajat ja katoksen tukirakenteiden muotokieli palautuvat romanttisempaan tyyliin. Makasiinin suunnitteli Tampereen kaupunginarkkitehtina vajaat kolme vuosikymmentä toiminut Johan Lambert Pettersson.

     Maisemallinen ja kaupunkikuvallinen luonne

    Mustanlahden satama sijaitsee Särkänniemen, Näsinneulan ja Näsinpuiston eli Tampereen tunnetuimman matkailukohteen, maamerkin ja puistonähtävyyden yhteydessä. Venesatamana se on edelleen myös yksi kaupungin sisääntuloväylistä. Kapea pääsatamalaituri ja samansuuntainen makasiini muodostavat harmonisen kokonaisuuden, jota täydentävät satama-altaiden vanhat kivilaiturit. Viime vuosisadan alun mitoissa säilyneen Kortelahden satama-altaan lounaispäästä avautuu näkymä satamaan ja Näsijärvelle. Sataman pienenä tunnusmerkkinä on Särkänniemen kärjessä sijaitseva loisto.

    Tulkinta arvojen merkittävyydestä

    Mustanlahden sataman historiallisen aluerakenteen säilymisen kannalta keskeiset osat sisältyvät maakuntakaavan yhteydessä rajattuun arvoalueeseen. Rajauksen ulkopuolelle on jätetty ne rannat, joita on 1970-luvulla tai myöhemmin muutettu. Alueen kaupunkiympäristön rikkaus ja erityislaatuinen kaupunkikuva perustuu luonnonympäristöön ja rakennetun ympäristön monimuotoisuuteen -huvipuistoon, kaupunkipuistoon, venesatamaan – sekä ennen kaikkea osa-alueiden hahmotettavuuteen ja niiden alkuperäisestä käytöstä syntyneeseen luonteeseen. Huvipuiston ja sataman monenkirjavaa kaupunkikuvaa rauhoittaa Kortelahden avoin maisematila. Makasiinirakennus on säilyttänyt rakennushistorialliset piirteensä ja kaupunkikuvallisen asemansa satamamiljöössä. Sen sijaan kahvilarakennuksen alkuperäinen luonne perustui kioskimaisen pieneen kokoon ja sisäänkäynnin viereiseen verantaan. Lisärakentamisen jälkeen kioskimaisuus on hävinnyt ja kokonaisuutta hallitsevat rakennusta kiertävät avoverannat, päätykatos ja uuden puolen isot ikkunat; uudisosan päädystä on tullut kahvilan pääfasadi.

    Rakennusinvestointien raportti toteaa, maakuntakaavassa nimetyt kohteet ja aikki nämä osittavat, että Mustanlahden satama-alue omaa merkittäviä kulttuuri-, historia-, rakennettu maisemaperinteitä. Tämän vuoksi, suunnitteilla olevassa asemakaavassa on tarkoin noudatettava MRL määräyksiä.

    MRL 5 § alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää, mm. rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista.

    MRL 9 §, Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.

    MRL 32 §, maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi.

    MRL 57 §, asemakaavassa voidaan antaa määräyksiä, joita kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asetettavat vaatimukset huomioon ottaen tarvitaan asemakaava-aluetta rakennettaessa tai muutoin käytettäessä (asemakaavamääräykset). Jos jotakin aluetta tai rakennusta on maiseman, luonnonarvojen, rakennetun ympäristön, kulttuurihistoriallisten arvojen tai muiden erityisten ympäristöarvojen vuoksi suojeltava, asemakaavassa voidaan antaa sitä koskevia tarpeellisia määräyksiä (suojelumääräykset). Suojelumääräysten tulee olla maanomistajalle kohtuullisia.

    **************

     

    Hallinto-oikeudet pelastamassa kunnan päättäjiä

    Kuntalain 110 § on kirjattu, miten ja mitä kunnan talousarvioon ja -suunnitelmaan on otettava. Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Samassa yhteydessä valtuusto hyväksyy myös taloussuunnitelman kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi.

    Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet.

    Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Tarkoittaako em. että suunnittelukauden pitää olla ylijäämäinen tai tasapainossa vai koskeeko se taloussuunnitelman ensimmäistä vuotta, eli talousarviota? Hallinto-oikeus on sitä mieltä, että talousarvion Ei tarvitse olla tasapainossa tai ylijäämäinen, kunhan taloussuunnitelma toteuttaa tämän vaatimuksen. Hallinto-oikeus jättää kuitenkin kertomatta, mistä ja miten tasapainotus- tai ylijäämävaatimuksen alkaminen lasketaan?

    Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa ja ylijäämävaatimus aikataulutetaan. Mikä on se piste, josta aika lähdetään laskemaan?

    Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Pykälän 5. momentin mukaan kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Kuntalain 110 § sanamuodosta seuraa, että jos talousarvio on laadittu noudattaen mitä talousarvion laadinnasta on säädetty, lisätalousarvioon ei ole tarvetta. Selkeää ja yksinkertaista. Toisin oli kumotussa kuntalaissa, 65.5 § mainitsi, että talousarvioon tehtävistä muutoksista voi päättää valtuusto.

    Tampereen laati vuoden 2016 talousarvion 16,1 milj. euroa alijäämäiseksi, ts. kuntalain 110 § vastainen talousarvio. Koska rahat eivät riittäneet kaupungin tehtävien hoitamiseen, jouduttiin turvautumaan, vuoden 2016 lisätalousarvioon. Varsinainen talousarviokaan ei ollut vielä lainvoimainen, kun tunnelikustannuksiin ja ratikan suunnitteluun annettiin lisärahaa ontuvilla perusteluilla.

    Hämeenlinnan HaO hylkäsi valituksen. Kun ei löytynyt hylkäämiseen oikeaa lainkohtaa, oikeus laati sellaiset itse! "...talousarvio ei sido valtuustoa itseään ja valtuusto voi päättää muutoksista myös talousarviovuoden aikana ja että, tämä toimivalta valtuustolla on, vaikka sitä ei ole laissa mainittu." Kestämätön ja lakiin perustumaton tulkinta. Mitä mieltä oli Korkein hallinto-oikeus? Yllätys, tai ei ollut yllätys, KHO hylkäsi valituksen Hämeenlinnan HaO:n perusteluilla. Perustuslain 2.3 § pyyhittiin takapuolta, vaikka julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin ja jonka mukaan kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Ts. KHO:n mukaan ei tarvitse noudattaa lakia. Samalla toteutui näyttö siitä, että hallinto-oikeudet eivät ole perustuslain 3.3.§ mukaisia riippumattomia tuomioistuimia. Jos joku haluaa tutkia tarkemmin, KHO:n diaarinumero 1234/3/18.

    "Tätä kaikki asianosaiset noudattakoot," lause, joka mahdollistaa puliveivaamisen. Voi tehdä alihintaiseksi lasketun urakkatarjouksen, koska kunta voi aina laatia lisätalousarviota loputtomasti. Kysymykseen, että mahdollistaako lainsäädäntö korruption, piilo- ja rakenteellisen korruption ja tukeeko tuomiovalta sitä? Ikävä todeta, asia voi olla näin!

    Tampereen talous on kuralla. Tampereen, vuoden 2017 talousarvio vahvistettiin 18,8 milj. euroa alijäämäiseksi, ts. edelleenkin kuntalain 110 § vastainen talousarvio.

    Hämeenlinnan HaO hylkäsi valituksen. Samoilla perusteluilla kuin edellä mainitun lisätalousarvionkin. Kun ei löytynyt hylkäämiseen oikeaa lainkohtaa, oikeus laati sellaiset itse! "...talousarvio ei sido valtuustoa itseään ja valtuusto voi päättää muutoksista, siis laatia lisätalousarvio, myös talousarviovuoden aikana ja että, tämä toimivalta valtuustolla on, vaikka sitä ei ole laissa mainittu." Jos joku haluaa tutkia tarkemmin, HaO:n päätösnumero on 18/0675/3 ja diaarinumero 02617/16/2204.

    Jätän päätöksen Hämeenlinnan HaO:n varaan, edellä tuli selväksi KHO:n kanta lisätalousarvioon ja samalla talousarvioon, joten jatkovalitus olisi Lain rahan tuhlausta. lainsäädännöllä ei eräissä asioissa ole mitään merkitystä.

    Valitukset lisätalousarviosta ja talousarviosta koskivat kuntalain 110 § noudattamista. Hämeenlinnan HaO antoi päätöksensä talousarviosta 29.10.2018 ja KHO lisätalousarviosta 12.11.2018. Kuinka paljon oikeudet ovat konsultoineet keskenään päätöksistä ja mikä merkitys Tampereen kaupungilla on ollut, kun perustelujen pohjana on pääsääntöisesti käytetty vain kaupungin lausuntoa? Luultavasti päätökset on laadittu yhteisymmärryksessä. Niitä seikkoja, jotka osoittavat asian valmistelussa ja päätöksenteossa moitittavuutta, ne ovat ohitettu eikä otettu huomioon.

    Jos päätökset olisivat olleet lakiin nojautuvia, silloin olisi käynyt ilmi valmistelun ja päätösten moitittavuus, mahdollinen virkavelvollisuuden rikkominen. Perustuslain 2.3 § oikeusvaltioperiaate koskee myös kuntia julkisen vallan käytössä. Hallinto-oikeudet lähtivät "pelastusoperaatioon", mutta näin tehdessään itse rikkoivat perustuslain 2.3 § oikeusvaltioperiaatetta, että julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Samalla toteutui näyttö siitä, että hallinto-oikeudet eivät ole perustuslain 3.3.§ mukaisia riippumattomia tuomioistuimia.

    Virkavelvollisuuden rikkominen

    Rikoslain 40 luvun 9 § toteaa, että virkavelvollisuuden rikkominen toteutuu, jos virkamies virkaansa toimittaessaan mm. tahallaan rikkoo virkatoiminnassa noudatettavia säännöksiä tai määräyksiä. Niin kunnassa kuin hallinto-oikeudessakin on ollut vallalla käsitys, että talousarvion valmistelu ja päätökset ovat kuntalain 110§ mukaisia, ja että valtuustolla olisi oikeus tehdä päätös, vaikka sitä koskeva toimivalta on poistettu laista eikä sitä muutoinkaan ole voimassaolevassa laissa mainittu, eikä myöskään lain esivalmistelussa (hallituksen esitys). Moitittavaa on myös käsittelyn pitkittäminen ilman erityistä syytä siten, että prosessi ylittää kaksi vuotta, joka on pääsääntöisesti mm. oikeuskanslerille tehtävän kanteluna aikaraja. On oikeuden asia ottaa kantaa, onko ja missä määrin syyllistytty moitittavaan tekoon. Hallintolain soveltaminen ei koske kuitenkaan oikeuden käyttöä. Mitähän tuollakin tarkoitetaan, sitä varmaankin, että teki oikeudet mitä tahansa, heitä ei saa edesvastuuseen! 

    **************

       

    Asemakaavahanke keskeytetään ja lopetetaan, vaikka aluetta koskeva valitus on vireillä hallinto-oikeudessa.

    YLA käsitteli 27.11.2018 asemakaavahankkeen keskeyttämistä ja lopettamista. Asia on monimutkainen ja käsittely on kestänyt. Tuntuu siltä, että lautakunta on joutunut teknoraattien, insinöörien ja juristien, välisen arvovaltakiistan ratkaisijan rooliin.

    Ko. oli poikkeamisluvan hakemisesta po. tontille. kaupungin puolelta nähtiin että, asemakaavamuutoksen hakijan tavoite on ristiriidassa kantakaupungin yleiskaavan 2040 kanssa, jossa alue on osoitettu keskuspuistoverkostoksi, jolle ei ole osoitettu uudisrakentamista. Hakemuksen tarkoittamalla alueella on myös mahdollinen liito-oravien kulkuyhteys ja arvokas lepakoiden elinpiiri. Asemakaavamuutosta ei tule laatia. Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikkayksikkö on käynnistänyt alueen lunastamisen.

    Poikkeamishakemusta käsiteltiin syyskuussa. kannatin sen myöntämistä, mutta äänestyksessä esitykseni hävisi äänin 11-2. Hakija on valittanut päätöksestä Hämeenlinnan HaO:n.

    Tein kokouksessa hylkäysesityksen, juuri poikkeamishakemusta koskevan valituksen johdosta: "Kaavahankkeen keskeyttäminen ja lopettaminen hylätään toistaiseksi. Aluetta koskevasta poikkeamislupapäätöksestä on valitus vireillä Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa. Kun poikkeamislupapäätös saa lopullisen lainvoiman, voidaan asiaan palata, jos on syytä." Hylkäysesitys ei saanut kannatusta, se raukesi, mutta ei haittaa mitään.

    Sitten tehtiin asian pöydälle jättämisesitys. Ajattelin, että ei ole menetettävää vaikka kannatankin ja näin se tuli hyväksytyksi yksimielisesti.

    Asiaan liittyen sain oheisen viestin. Tampereelle olisi saatu maksukykyisiä veronmaksajia, mutta kaupunki ei halunnut, kun ei myöntänyt kaavamuutosta.

    "Asia on sittemmin ratkennut seuraavasti. (Lokakuu 2020)
     
    Kaupunki ryhtyi pakkolunastukseen, joka sittemmin on lainvoimaisesti toteutunut. Kaupunki ei prosessin aikana suostunut aidosti neuvottelemaan vapaaehtoisesta kaupasta. Tämä liittyi lähinnä siihen, että XXXX oli sittemmin vääräksi osoittautunut käsitys kiinteistön arvosta. XXXX näkemys arvosta oli max. 50.000 euroa. Toteutunut pakkolunastussumma oli lähes 200.000 euroa. Em. pakkolunastussumma kattoi kiinteistön maa-alueen, vesialueen myimme erikseen yksityishenkilölle. Kaupunki tarjosi vesialueesta 100 euroa, toteutunut kauppa tältä osin yksityisen kanssa oli 5.000 euroa.   
     
    Lisäksi toimituksessa kaupunki määrättiin maksamaan meidän asianajokulut täysimääräisesti. Tämä lienee ollut näpäytys kaupungille siitä, ettei se missään vaiheessa edes pyrkinyt käymään todellisia neuvotteluja meidän kanssa. 
     
    XXXX olisi ollut yksinkertaista tarkistaa käsityksensä kiinteistön (ja vesialueen) arvosta, mutta jostakin syystä hän ei näin halunnut tehdä. Me olimme lopputulokseen verrattain tyytyväisiä, vaikkakin toki rakentaminen oli meille ensisijainen tavoite.
     
    Tämä näin lyhykäisyydessä teille tiedoksi. En tiedä saatteko muuta kautta tietoa siitä, miten käsittelyssänne olleet asiat lopulta ratkeavat."   
     

    Eilen (27.11.2018) kävi lautakunnan kokouksessa ilmi mielenkiintoinen seikka.

     
    Lautakunnan päätöksestä tehdyn valituksen käsittely Tampereen hallinnossa paljastaa hallintosäännössä olevan valuvian. Tampereen kaupungin hallintosäännön 37 §:n mukaan palvelualueen johtaja päättää palvelualueensa osalta muutoksenhakuun liittyvien lausuntojen hyväksymisestä. Palvelualueen johtaja voi hallintosäännön mukaisesti siirtää päätösvaltansa alaiselleen viranhaltijalle.

    Kaupunkiympäristön palvelualueen johtaja on 21.6.2017 hyväksynyt palvelualueen toimintasäännön delegointimatriisin, jonka mukaan asemakaavapäällikön toimivaltaan kuuluu muutoksenhakuun liittyvien lausuntojen hyväksyminen. Tässä ei erotella sitä, koskeeko valitus 20 euron maksusta tehtyä valitusta tai 2 milj. euron arvoista kaavavalitusta.

    Eräässä tapauksessa asemakaavapäällikkö on päättänyt, että annetaan lausunto Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle valituksen johdosta poikkeamispäätöstä koskevassa asiassa ja että lausunto on liitteenä. Lausunnon mukaan valitus tulee hylätä ja että poikkeamislupapäätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä eikä ole muutoinkaan lain vastainen. Lautakunnalle tulee vain ongelma, kun liitteenä ei ole valitusta eikä siihen annettua vastausta. Täten lautakunnan jäsenet eivät ole nähneet, ei valitusta kuin ei myöskään siitä tehtyä tehtyä lausuntoa.

    Vaikka tässä on selvä, hallintosääntöön nojautuva tapaus (juridisesti on kaikki kunnossa), tätä ei voi pitää hyväksyttävänä käytäntönä, että oikeuteen annetaan lausuntoja lautakunnan nimissä, ilman että lautakunnan jäsenet ovat nähneet niitä. Itse en ainakaan tykkää, jos nimissäni annetaan lausuntoja, joita en ole nähnyt.

    Toinen ongelma on se, että kun lautakunnalle tulee tieto virkamiespäätöksestä johon olisi mahdollista käyttää otto-oikeutta, yleensä muutoksenhakuaika on jo silloin mennyt umpeen. Lakiosaston on syytä tarkistaa ja selkeyttää hallintosäännön kohtaa.

    ***********

     

    Täyttöä valmistellaan monella suunnalla - ELY valittaa

    monella suunnilla! AVI:n päätös merkittiin tiedoksi kh:ssa 29.10.2018 ja samoilla perusteluilla YLA:ssa 20.10.2018. Lisäksi se merkittiin tiedoksi AKILA:ssa 24.10.2018, hieman erilailla perusteltuna. Tässä hyvä artikkeli aiheeseen liittyen (YLE 28.1.2019)

     Näin perusteltiin kh:lle ja YLA:lle. AKILA:lle annettiin lyhyempi versio. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on 10.10.2018 antanut myönteisen päätöksen (LSSAVI/3671/2017) koskien Vaitinaron vesistötäyttöä sekä valmistelulupaa. Täytön pinta-ala on noin 9 ha ja se kattaa noin 900 m matkan 20-100 m leveydeltä Vaitinaron rantaa Lielahden pumppaamolta Pölkkylänniemen kärkeen.

    Hakemus on pohjautunut nykyiseen asemakaavaan. Luvan myötä lähes käyttämättömälle ranta-alueelle voidaan rakentaa voimassa olevan asemakaavan mukainen puisto, alueellisesti merkittävä kevyenliikenteen laatukäytävä ja koko kaupunkikehityksen kannalta erittäin merkittävä raitiotielinja, jossa se palvelee paitsi virkistäytymistä, myös jatkossa kaupungin tahtotilan mukaista tulevaa alueen kaupunkimaista kehitystä.

    Lupa ei ole vielä lainvoiman, mutta se mahdollistaa valmisteleviin töihin ryhtymisen. Valmistelevia töitä ovat johtosiirrot, suojaverhon asennus vesistöön ja sen vaatimat uppotukkien poistot, vedenalaiskohteiden (mm. vanha hylky) lisäselvitykset sekä rannan sulkurakenteen ja työmaatien rakentaminen.

    Päätös on Tampereen kaupungin hakemuksen mukainen sillä lisäyksellä, että kaupunki velvoitetaan rakentamaan nykyisen rantaviivan alueelle sulkurakenne, jolla rajoittaan Näsijärvestä harjuun imeytyvän veden määrää. Paasikiventie on rakennettu vesistötäytölle 1970-luvun alussa ja tämän vesistötäytön yhteydessä luontaiset rannan vettä pidättävät maakerrokset ovat vaurioituneet siten, että luontainen rantaimeytyminen on muuttunut. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto linjaa päätöksessään, että nykyinen Paasikiventien vesistöön rakennettu täyttö sekä uittotunnelit mahdollistavat Näsijärven veden ei luontaisen imeytymisen harjuun pohjavedeksi ja ovat siten riski pohjaveden laadulle. AVI velvoittaa kaupungin poistamaan tämän nykyisen pohjaveden laaturiskin täyttötyön yhteydessä rakennettavalla sulkurakenteella.

    Saadun päätöksen pohjalta käynnistetään rakennussuunnittelu ja sen pohjalta tavoitteena on käynnistää valmistelevat työt, sekä varsinaisen täytön rakentaminen. Täyttömateriaalina on tarkoitus hyödyntää pääosa Sulkavuoren keskuspuhdistamon rakentamisessa syntyvästä louheesta.

    Siis, tiedoksiannolla käynnistetään työt ilman että AVI:n päätös olisi saanut lainvoimaa! Miten on, osaako kukaan kertoa, onko ratikkapäätös 7.11.2016 jo lainvoimaantunut? Missään ei ole näkynyt siitä mainintaa.

    Rahaa täyttö operaatiota varten ollaan esittämässä vuosille 2019 / 4 milj. €, 2020 / 7 milj. € ja 2 milj. € = yhteensä 13 milj. euroa. Tämä on vasta esitys, mikä lienee loppusumma? Nostaa kummasti ratikan 2. vaiheen hintaa, joko liian paljon? Nämä kustannukset jyvitetään asunto- ja kiinteistölautakunnan budjettiin!

    Kh jätti asian 29.10.2018 pöydälle lisäselvityksiä varten. Tarkoitus on täyttö kytkeä ratikan 2. vaiheeseen.

    ELYkeskus valittaa AVI:n päätöksestä (Tamperelainen 5.11.2018) Vaasan HaO:n. Tämä oli odotettavissa. Kannattaa odottaa päätöksen lainvoimaantumista, ei ole erityisen painavaa syytä miksi näin ei voisi tehdä. Pirkanmaan ELY-keskus vaatii vesistötäytölle myönnetyn luvan kumoamista ja vaatii kumoamaan valmisteluluvan, jolla on sallittu töiden aloittaminen muutoksenhausta huolimatta.

    Näsijärveen suunnitellusta vesistötäytöstä on tehty toinenkin valitus Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituksen tekijöinä ovat Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry ja Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri ry. Uusimmassa valituksessa on nostettu esiin useita epäkohtia. Luonnonsuojelijat kummeksuvat sitä, että Näsijärveä annetaan täyttää ennen yhtäkään lainvoimaista kaavaa.

    **************

     

    Yksi syytteeseen

    Syyttäjä nostaa Kotilinnasäätiön jutussa syytteen Atanas Aleksovskia vastaan luottamusaseman väärinkäytöstä, mutta vapautti hallituksen jäsenet syytteistä.

    Ottamatta kantaa sen enempää itse tapaukseen, kuitenkin tapa miten syyttäjä ratkaisi syyttämättä jättämisen, kummastuttaa.

    Syyttäjä toteaa, vapauttaessaan säätiön hallituksen jäsenet syytteestä, että luottamusaseman väärinkäyttö on rangaistavaa vain tahallisena. Virkarikoksia käsittelevästä luvussa on muitakin kohtia, joita olisi voinut soveltaa. Mm. virkavelvollisuuden rikkominen ja tuottamuksellinen virkavelvollisuuden rikkominen. Viimekädessä tuomioistuin ratkaisee, onko tapahtunut rikos.

    Jättikö syyttäjä tahallisesti tai tuottamuksellisesti ottamatta nämä kohdat huomioon? Kohtuutonta, että tällaisessa tapauksessa vain yksi henkilö on nostettu tikun nokkaan.

    Kotilinnasäätiö tiedottaa, että Atanas Aleksovski (sd) (Tamperelainen 2.11.2018) voi jatkaa säätiön toiminnanjohtajana toistaiseksi. Jatkosta käydään vielä keskusteluja omistajaohjauksen kanssa. Lisäksi Kotilinnasäätiö tiedottaa, ettei sillä ole oikeudenkäynnissä vaatimuksia Aleksovskille. 

    – Kotilinnasäätiön hallitus on käsitellyt toiminnanjohtaja Aleksovskin osalta kysymystä siitä, onko säätiöllä vaatimuksia häntä kohtaan tulevassa oikeudenkäynnissä. Hallitus päätti asianajaja Markku Lehtolan esittelyn jälkeen, että vaatimuksia ei ole. Väitetty luvaton siirto on tapahtunut säätiön ja sen täysin omistaman asunto-osakeyhtiön välillä eli säätiön sisällä. Asuntoyhtiön osakekannan myynti on ollut täysin laillista eikä asiassa ole kyse siitä, säätiön hallitus perustelee.

    Säätiön mukaan Aleksovski on voinut perustellusti olla siinä käsityksessä, että siirrolle on kaupungin suostumus.

    – Osakkeiden kaupan myötä säätiö sai toimintaansa varoja 375 000 euroa ja kaupunki 775 000 euroa, mitkä ilman järjestelyä olisivat jääneet saamatta eli järjestely on ollut koko konsernin kannalta järkevä ja kannattava. Mitään vahinkoa ei siis ole aiheutunut, eikä missään tapauksessa kyse ole mistään henkilökohtaisesta intressistä vaan säätiön edun mukaisesta toiminnasta, hallitus kirjoittaa.

    Kun itse päättää, itse tutkii ja ja itse langettaa tuomion, niin mihin oikeastaan oikeuslaitosta tarvitaan?

     

    Kotilinnasäätiön koko hallitus vaihtoon

    Tampereen kaupunginhallituksen konsernijaosto valitsi uuteen hallitukseen (AL 20.11.2018) viisi jäsentä toimikaudeksi 2019–2022. Kaksi asukasedustajaa nimetään myöhemmin.

    Uuden hallituksen puheenjohtajana toimii juristi Matti Järventie, 68, joka teki työuransa Tekstiili- ja vaatetusteollisuuden työnantajaliiton toimitusjohtajana. Ennen eläkkeelle jäämistään Järventie toimi Tampereen seurakuntien hallintopäällikkönä.

    Hallituksen muut jäsenet ovat Jarmo Paananen, Hannu Järvi, Eija Vartila ja Kirsikka Siik.

    **************

     

    Otto-oikeuden käyttö

    YLA käsitteli 30.10.2018 käyttämäänsä otto-oikeusasiaa. Kiinnitin jo 11.9. huomiota siihen, että lahjoituksen myöntämisessä ei oltu menetelty annettujen ohjeiden mukaisesti.

    YLA päätti 11.9.2018 § 190 käyttää otto-oikeutta suunnittelupäällikön päätökseen 3.9.2018 § 75. Suunnittelupäällikkö oli päättänyt 3.9.2018, että Tampereen teknillisen yliopiston tukisäätiölle maksetaan lahjoituksena 13 000 euroa käytettäväksi "Talouden ja rakentamisen tiedekunnan" tutkimustyön edistämiseen. Lahjoitus maksetaan kustannuspaikalta 111391, Liikennejärjestelmän suunnittelu.

    Päätösesityksenä oli, että suunnittelupäällikön päätös pysytetään. hakemusta ei ollut edelleenkään, oli tosin tehty tutkimussuunnitelma. Kaikki olisi oikein, jos hakemus ja tutkimussuunnitelma olisi jätetty elimelle, joka päättää lahjoituksista.

    Tein kokouksessa seuraavan muutosesityksen: "Suunnittelupäällikön päätös kumotaan. Lahjoitus- ja tukirahaston apurahojen ja avustusten myöntämiseksi tutkimusten ja selvitysten hankkimista ja muiden toimenpiteiden suorittamista varten, päättää lahjoitus- ja tukirahaston toimikunta."

    Tein myös seuraavan ponsiesityksen ja odotin ilman muuta, että muut lähtevät ponteen mukaan. Ei, oli hiljaista kuin huopatossutehtaalla juhannuksen aikaan:
    "Päätösesityksessä on oltava tieto aikaisemmasta käsittelystä (linkki), avustusten myöntämisessä on otettava huomioon, mitä Tampereen kaupungin avustustoiminnan yleiset periaatteet (kh 6.11.2017) – asiakirjassa sanotaan avustusten hakemisesta ja myöntämisestä. Määräysten noudattamisen valvontaan tulee kiinnittää huomiota."

    Tietty, kukaan ei kannattanut esitystäni, joten se raukesi, mutta pöytäkirjaan jäi merkintä. Oli hauska kuulla selityksiä, miksi se pitäisi myöntää; lisäisi henkilöstömenoja, lisäisi ohjeita ja niiden noudattamista... kieltämättä hymyilytti!

    **************

     

    Näsijärven täyttö on mahdollista ehdollisena

    AVI 8.10.2018 latoi rankat ehdot Näsijärven täytölle.

    Myönteisessä päätöksessä on lupaehtoja. AVI määrää, että hankkeen toteutusedellytyksenä tulee POISTAA nykytilassa oleva pohjavesiriski. AVIn mukaan luvan saajan tulee täyttötyön ensivaiheena tehdä Vaitinaron rantaan pysyvä ja tiivis pohjaveden SUOJAUSRAKENNE, jolla Näsijärven veden ei-luonnontilainen imeytyminen pohjavesimuodostumaan estetään tai sitä rajoitetaan merkittävästi kaikissa olosuhteissa. sanoisin, että rankka ehto noudatettavaksi!

    Pohjaveden suojausrakenteen tulee ulottua yhtenäisenä Lielahden voimalaitoksen jäähdytysveden pumppaamolta Pölkkylänniemeen asti siten, että tiivis rakenne ulottuu järveen, pohjassa olevan savikerroksen päälle ja nousten rantapengertä vasten korkeussuunnassa vähintään metrin Näsijärven säännöstelyn ylärajan yläpuolelle.

    Jännitys jatkuu siltäkin osin, että valitetaanko AVIN päätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen ja edelleen KHO:n.

    Lupamääräykset, eivätkä mitkään helposti toteuttavat.

    Pohjaveden suojausrakenne Vaitinarossa

    1. Luvan saajan tulee täyttötyön ensivaiheena tehdä Vaitinaron rantaan pysyvä ja tiivis pohjaveden suojausrakenne, jolla Näsijärven veden ei-luonnontilainen imeytyminen pohjavesimuodostumaan estetään tai sitä rajoitetaan merkittävästi kaikissa olosuhteissa.

    2. Suojausrakenteen tulee ulottua yhtenäisenä Lielahden voimalaitoksen jäähdytysveden pumppaamolta Pölkkylänniemeen asti siten, että tiivis rakenne ulottuu järveen, pohjassa olevan savikerroksen päälle ja nousten rantapengertä vasten ulottuu korkeussuunnassa vähintään metrin Näsijärven säännöstelyn ylärajan yläpuolelle.

    3. Suojausrakenne tulee rakentaa ajallisesti mahdollisimman yhtäjaksoisesti ja sen rakentaminen tulee aloittaa pumppaamon 56 (70) päästä. Rakenne tulee tehdä puhtaista ja tiiviistä tai huonosti vettä johtavista materiaaleista soveltaen pohjavesialueille toteutettavien suojausrakenteiden materiaalivaatimuksia. Suunnitelma rakenteesta tulee toimittaa Pirkanmaan ELY -keskukselle hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista.

    Rakenteet

    4. Vesistötäyttö saadaan rakentaa hakemuksen liitteenä olevan tutkimuskartan (nro 1510023044-2, päiväys 14.6.2017, mittakaava 1:2000) ja liitteenä olevien leikkauspiirustusten 1-1, 2-2, 3-3, 4-4, 5-5 ja 6-6, päiväys 14.6.2017, mittakaava 1:200) mukaisesti, kuitenkin lupamääräyksen 1 suojausrakenne huomioiden.

    Suojaverho

    5. Ennen töiden aloittamista hankealue on eristettävä suojaverholla. Suojaverho on asennettava ja ankkuroitava hakemuksessa esitetyllä tavalla ja siten, että se pysyy paikoillaan kaikissa olosuhteissa. Verhon on oltava tiiviisti kiinni rannassa ja pohjassa sekä ulotuttava pintaan asti. Suojaverhon asennus ja riittävä ankkurointi on varmistettava sukeltajaa käyttäen ennen töiden aloittamista. Verhoa saa avata vain välttämättömimpiä tarpeita varten ja se pitää sulkea mahdollisimman pian. Verhon suunniteltuun sijaintiin vesialueella ja toteutukseen voi tehdä muutoksia sopimalla ELY-keskuksen kanssa.

    6. Suojaverhon reitillä olevat uppotukit on poistettava ennen verhon asentamista, jotta verho saadaan asennettua tiiviisti pohjaan. Uppotukkien poisto on tehtävä siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän samentumaa.

    7. Suojaverhoa tulee käyttää hankealueen ympärillä kaikkien samentumista aiheuttavien työvaiheiden ajan, ml. putkien siirrot ja uppotukkien poisto. Suojaverhorakenne on merkittävä siten, että se on vesillä ja jäällä liikkuvien havaittavissa myös pimeän aikaan.

    8. Suojaverho on pidettävä kunnossa koko työn ajan. Verhon toiminnassa havaitut puutteet on korjattava välittömästi. Suojaverhon kuntoa ja toimintaa on seurattava säännöllisesti ja avovesiaikana päivittäin siten, että luvan saaja on työn ollessa käynnissä koko ajan tietoinen verhon toiminnasta ja työn aiheuttaman samentuman laajuudesta.

    9. Mikäli työn yhteydessä havaitaan merkittävää suojaverhon ulkopuolista samentumista, luvan saajan on keskeytettävä samennusta aiheuttava työ ja ryhdyttävä viipymättä toimenpiteisiin haittojen poistamiseksi. Luvanhaltijan on ilmoitettava poikkeustilanteesta välittömästi Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

    10. Täyttötyön valmistuttua suojaverhoa ei saa poistaa ennen kuin Pirkanmaan ELY-keskus on tarkkailutulosten perusteella arvioinut veden laadun ja todennut, ettei samentuman leviämisriskiä enää ole.

    Töiden suorittaminen

    11. Rakennustyöt on tehtävä siten ja sellaisena aikana, että vesialueelle ja sen käytölle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä. Rakennustöistä aiheutuvaa tarpeetonta veden samentumista tulee välttää. Täyttötyö ei saa estää tai vaikeuttaa hulevesien purkua Lielahteen. Tarvittaessa täytön syrjäyttämä pehmeä sedimentti saadaan ruopata silttiverhon sisäpuolelta. Täyttöalueelta ei saa poistaa täyttöalueen pohjan heikosti vettä läpäiseviä savikerroksia, jotka suojaavat pohjavesimuodostumaa. Ruoppausmassat on toimitettava vastaanottopaikkaan, jolla on asianmukainen lupa niiden vastaanottamiseen.

    12. Työt on tehtävä erityistä varovaisuutta ja huolellisuutta noudattaen, jotta riski pohjavettä suojaavien kerrosten painumiselle tai syrjäytymiselle tai pohjaveden suojausrakenteen vahingoittumiselle on mahdollisimman pieni. Laadunvalvontaan on kiinnitettävä erityisesti huomiota pohjaveden suojausrakenteen ja rannan läheisen täytön  toteuttamisen aikana.

    13. Jos työtä tehdään vesialueen ollessa jäässä, on kohdat, joissa työn vuoksi on rikottu jäätä tai jään kantavuus on huonontunut, merkittävä asianmukaisesti.

    14. Pohjavedelle haitallisten ja vaarallisten aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estettävä. Työn aikana hankealueella ei saa säilyttää öljy- tai polttoainesäiliöitä. Koneet ja laitteet on säilytettävä, huollettava ja tankattava hankealueen ulkopuolella.

    15. Rakentamiseen saa käyttää vain puhtaita maa- ja kiviaineksia. Rakentamisessa voidaan käyttää louhetta, jonka haitta-ainepitoisuudet ja liukoisuudet vastaavat hakemuksessa esitettyä Sulkavuoren alueen louhetta. Mikäli louheessa havaitaan merkittävässä määrin muita kivilajeja, kivilajien soveltuvuus tulee tutkia erikseen. Maa-aineksen on oltava riittävän karkearakeista, jotta estetään tarpeettoman samentuman syntymistä.

    16. Täytössä käytettävän maa-aineksen haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää VNa 214/2007 mukaisia kynnysarvoja, lukuunottamatta arseenia, jonka pitoisuus ei saa ylittää arseenin alu eellista taustapitoisuutta 26 mg/kg. Maa-aineksen kloridipitoisuus ei saa olla kohonnut esimerkiksi tiesuolauksen vuoksi. Haitta-ainepitoisuudet on analysoitava jokaiselta kohteelta, josta maa-ainesta toimitetaan täyttöön, ennen ainesten rakenteeseen hyväksymistä. Kaikki mittaukset, näytteidenotto ja analysointi on tehtävä CEN-, ISO-, SFS-, tai vastaavan tasoisen kansallisen tai kansainvälisen yleisesti käytössä olevan standardin tai menetelmän mukaisesti. Mittausraporteissa on esitettävä käytetyt mittausmenetelmät ja niiden mittausepävarmuudet sekä arvio tulosten edustavuudesta.

    17. Ennen hankkeen aloittamista hakijan tulee varmistaa Museoviraston kanssa mahdollisten muinaisjäännösten osalta hankkeen toteuttamisedellytykset ja ennen hankkeen toteuttamista hankealueella olevaa muinaisjäännösrekisterin hylkykohdetta Näsijärvi, nro 2137 pitää tutkia muinaismuistolain mukaisesti Museoviraston kanssa sovittavalla tavalla.

    18. Ennen hankkeen aloittamista on sovittava hankealueella olevien putkien ja kaapelien siirrosta. Siirrosta ei saa aiheutua haittaa putkien ja kaapelien omistajien toiminnalle. Mikäli putkien siirron yhteydessä joudutaan ruoppaamaan sedimenttejä, ruoppausmassat on toimitettava vastaanottopaikkaan, jolla on asianmukainen lupa niiden vastaanottamiseen. Lielahden voimalaitoksen putkien mahdolliset muutokset ja niiden vaatimat oikeudelliset edellytykset tulee varmistaa ennen putkien siirtoa.

    19. Louheen mukana mahdollisesti kulkeutuvien räjähdyslankojen ja muiden roskien leviäminen vesistöön on estettävä tarvittaessa puomituksin ja roskat on kerättävä pois säännöllisesti.

    Kunnossapito

    20. Täyttöjen ja muiden rakenteiden kunnossapidosta on huolehdittava asianmukaisesti.

    Kalatalousvelvoite ja kalatalousmaksu

    21. Luvan saajan on istutettava niinä vuosina, jolloin vesistötäyttöä tehdään ja yhtenä vuotena täytön päättymisen jälkeen hankkeen vaikutusalueelle 1000 kpl 3-vuotiaita yli 30 cm:n pituisia rasvaeväleikattuja järvitaimenia. Tarpeen vaatiessa istutettavaa lajia ja kokoa voidaan muuttaa Pohjois-Savon ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla siten, että istutuksen arvo ei muutu. Hoitosuunnitelma, jonka tulee sisältää mm. istukkaiden kantaa ja hankintapaikkaa koskevat tiedot, istutuspaikat, -ajat ja vastaanottajien yhteystiedot, tulee toimittaa Pohjois-Savon ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa luvan saatua lainvoiman

    Rahaa em. operaatiota varten ollaan esittämässä vuosille 2019 / 4 milj. €, 2020 / 7 milj. € ja 2 milj. € = yhteensä 13 milj. euroa. Tämä on vasta esitys, mikä lienee loppusumma?

    **************

     

    Näsijärven täytön osalta jännitys jatkuu!

    Aluehallintovirasto (AVI) lupaa julkistaa ratkaisunsa (AL 28.9.2018) Tampereen kaupungin Näsijärven täyttöä koskevasta vesiluvasta ensi viikon (vko 40) jälkeen.

    Alunperin luparatkaisu rannan täyttämisestä Paasikiventien varrella Tampereen Lielahden Vaitinarossa oli määrä tehdä jo syyskuun loppuun mennessä, mutta se viivästyy.

    –Emme me nyt enää itse ratkaisua mieti, mutta ratkaisu pitää kirjoittaa varsin huolellisesti ja aineisto on suuri.

    Paananen ei ennakoi, tuleeko ratkaisu olemaan kielteinen vai myönteinen Näsijärven rantakaistaleen täyttämiselle. Hän tyytyy sanomaan, että vesilain mukaan aluehallintoviraston on selvitettävä, onko luvan myöntämiselle esteitä. Ellei niitä ole, lupa on myönnettävä.

    Toukokuussa Paananen totesi Aamulehdelle, että aluehallintovirastolla on jo selvä kuva siitä, millaisia vaikutuksia alueen täyttämisellä olisi ja mihin suuntaan asiassa ollaan kallistumassa. Tuolloin hän sanoi, että hyväksyvässä päätöksessä hyötyjen on oltava huomattavasti merkittävämpiä kuin haittojen.

     

    Palataanpa hieman aikaa taaksepäin

    AL kirjoitti 19.2.2014, että kaupunginvaltuusto hyväksyi pitkän keskustelun ja äänestyksen jälkeen noin 90 hehtaarin maa-alueiden ja lisäksi vesialueiden oston Metsä Board Oy:ltä. Kauppahinta Lielahdessa sijaitsevasta alueesta on 26 miljoonaa euroa. Kirjoitin päätöksestä muistiin nimet ja mitä esitettiin muutokseksi.

    Arvostelua herätti se, että teollisuuden saastuttaman maaperän ja rannan puhdistaminen jää kaupungille. Seppo Silvennoisen (ps) esitys, että myyjä vastaisi puolesta puhdistamiskuluja, hylättiin äänin 10–57. Puhdistamisen hinta on n. 20 M€. Äänestys meni tuttuun tapaan, muut vastaan perussuomalalset + Jari Heinonen. Nyt sitten tiedetään, Metsä Board Oy:ltä ostetun maapalan hinnaksi tulee näin n. 46 M€. Kovin kevyesti muut valtuustoryhmän hukkaavat kaupunkilaisten rahoja. Ihmettelen sitä kovasti.

    Valtakunnan päälehti, HS kirjoitti 27.9.2018 ”Vedenalainen töhnä turmelee Tampereelle suunniteltua uutta kaupungin­osaa – ”Siinä kohtaa järvi ei ole järvi.””. Kertoi myös, että 0-kuidun poistamisen kustannukset voivat olla jopa 100 milj. euroa. Melkoinen ero verrattuna lukuun, joka ilmoitettiin ostopäätöstä tehdessä.

    Ihmetyttää kovasti, miksi Aamulehti on hiljaa täyttöongelmasta? Lähinnä lehti on keskittynyt viestittämään (AL 28.9.2018) AVI:n aikataulua päätöksenteossa.

    **************

     

    Kotilinnasäätiön kohutun tonttikaupan tutkinta valmistui, siirtyy syyttäjälle

    Kotilinnasäätiön Tampereen kaupungilta Muotialantieltä vuokraaman tontin luovuttamista koskeva esitutkinta on saatu valmiiksi (AL 17.9.2018). Vastuuhenkilöitä epäillään luottamusaseman väärinkäytöstä, kaikki epäillyt ovat kiistäneet syyllistyneensä rikokseen. Asia siirtyy syyteharkintaan Sisä-Suomen syyttäjänvirastoon.

    Vanhusten asumispalveluita tuottava Kotilinnasäätiö vuokrasi tontin Tampereen kaupungilta marraskuussa 2016. Tämän jälkeen Kotilinnasäätiö myi Muotialassa sijaitsevan tontin vuokraoikeuden Lehto Groupiin kuuluvalle Rakennuskartio Oy:lle 1,15 miljoonalla eurolla vastoin kaupungin kanssa tehtyä sopimusta. Tontti ehti olla Kotilinnasäätiön halussa vain vuorokauden.

    Kotilinnasäätiön kanssa oli sovittu, että se rakentaa tontille uudisrakennuksen kolmessa vuodessa eikä alivuokraa tai muuten luovuta tonttia kolmannelle osapuolelle ilman kaupungin kirjallista suostumusta. Rakennuskartio rakennutti tontille vapaarahoitteisia asuntoja.

    Vuokratontin luovuttaminen ilman kirjallista suostumusta johti siihen, että Tampere määräsi Kotilinnasäätiölle sopimussakon, jonka suuruus vuokrasopimusehtojen mukaisesti oli 1 800 000 euroa. Sopimussakon määrää soviteltiin myöhemmin Pirkanmaan käräjäoikeudessa siten, että sen lopulliseksi määräksi sovittiin 775 000 euroa. Melko hyvä alennus!

    Vastuuhenkilöt kiistävät rikoksen

    Asiaa on esitutkinnassa tutkittu epäiltynä luottamusaseman väärinkäyttönä. Epäiltyinä on kuultu Kotilinnasäätiön vastuuhenkilöitä, jotka kaikki kiistävät rikoksen.

    Kotilinnasäätiön hallituksen kokoonpano on muuttunut epäiltyjen väärinkäytösten jälkeen. Esitutkinta ei siis liity Kotilinnasäätiön uuteen hallitusjäseneen Perttu Jussilaan (vihr.), joka aloitti säätiön hallituksessa vasta tänä vuonna

    **************

     

    Häviö ja voitto YLA:ssa

    Poikkeamishakemus

    Yhdyskuntalautakunnan kokouksessa 11.9.2018 päätettiin poikkeamislupahakemuksesta. Hakijat hakivat poikkeamislupaa kahden kaksikerroksisen rivitalon ja kahden autokatoksen rakentamiselle. Ei väestösuojan rakentamisvelvoitetta.
    Hankkeen poikkeamiset:
    - käyttötarkoitus
    - rakennusoikeus
    - rakennusala

    Päätösesitys oli, että poikkeamislupaa ei myönnetä.

    Tein kokouksessa esityksen että poikkeamishakemus hyväksytään seuraavin perusteluin:

    MRL 171 §, kunta voi erityisestä syystä hakemuksesta myöntää poikkeamisen.
    Poikkeamista ei kuitenkaan saa myöntää, jos se:
    1) aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle;
    2) vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista;
    3) vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista; tai
    4) johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

    1. Kantakaupungin yleiskaava 2040
    sivu 20; Maakunnallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä yleiskaava- alueella ovat seuraavat 19 kokonaisuutta: Kaarilan ja Raholan kartanot sekä ympäristön asuinalueet, Lielahden kartano ja tehdasalue, Niemen kartano ja pihapiiri, Viikinsaari, Pyynikki (ja Tahmelan ranta-alue), Petsamo, Saukonmäki ja Litukan rivitalot, Kalevan ateljeetalo, Kantasairaala, voimalaitos ja asuinrakennukset (TAYS, Kaupin pumppaamo ja vesitornit, Kissanmaa, Hipposkylä ja Hakametsän jäähalli, Ruotula, Kauppaopisto, Messukylän kirkot ympäristöineen, Kaukajärven aloituskorttelit ja Haihara, Hyppösen kenkätehdas ja Lokomon hallit, Härmälä, Rantaperkiö ja Peltolammi. Osa edellä mainituista alueista on myös EHYT- selvityksessä todettu arvokkaiksi.
    Lisäksi kaavakartalla on osoitettu seuraavat EHYT -kokonaisuudet, joilla ei ole tunnistettu olevan maakunnallista merkitystä: Tohlopin rivitalot, Tesoman Kohmankaari, Rahola Nokiantien eteläpuolella, Lentävänniemi, Kaukajärven Saarenvainionkatu sekä Rautaharkon ja Taatalan keskeiset kerrostalokorttelit.

    sivu 79; Asumisen ja virkistyksen sekoittuneiksi alueiksi on osoitettu yhteensä kuusi aluetta. Merkinnällä on osoitettu mahdollisia uusia ja täydentyviä asumisen alueita, jotka kytkeytyvät keskuspuistoverkostoon ja joita tulisi kehittää myös viher- ja virkistysverkoston lähtökohdista. Länsi-Tampereella käytöstä poistuvan Raholan jätevedenpuhdistamon alueen kehittäminen asuinkäyttöön parantaa luoteisten kaupunginosien kytkeytymistä Pyhäjärven rantavyöhykkeen virkistysalueisiin. Myös Pyhäjärven rantareitti voidaan siirtää kulkemaan rannassa, mikä parantaa reitin laatua.

    sivu 81; Myös Länsi-Tampereella viherverkosto tukee liito-oravan esiintymiä ja niiden välisten yhteyksien säilymistä. Merkittävin liito-oravaesiintymä Länsi-Tampereella on Myllypuron Natura-alue. Natura-alueelta länteen osoitetun ohjeellisen viherverkoston yhteystarvealueen toteutuminen tukisi koko Länsi-Tampereen liito-oravapopulaation liittymistä liito-oravalle merkityksellisiin elinympäristöihin Nokian puolella ja siten koko Länsi-Tampereen liito-oravan elinympäristöverkoston toimivuutta.

    Kaupungin vastauksessa poikkeamishakemukseen ei ole osoitettu, miten poikkeaminen konkreettisesti näkyy haittana kaavoitukselle tai miten se estää alueen muun käytön.

    Myöskään kaupungin vastauksessa ei ole kerrottu, miten luonnonsuojelu kyseisellä alueella vaikeutuu tai miten rakennetun ympäristön suojelun tavoitteet menevät saavuttamattomiksi. Selvitysten mukaan liito-oravat ja lepakot eivät oleile po. tontilla. Edelleen huomioitavaksi, että poikkeamishakemuksessa ei ole kysymys rantarakentamisesta ja ranta-alueelle on jäämässä viherkaista.

    2. Merkittävä rakentaminen
    Vastauksessaan kaupunki korostaa, että kysymyksessä olisi merkittävää rakentamista. Rakennushanke (yht. 1242,5 k-m2), ei ole merkittävää rakentamista, koska kysymys ei ole kerrostalon rakentamisesta pientaloalueelle.

    Vertailun vuoksi päätös, jossa kohdetta ei todettu merkittäväksi rakentamiseksi. Yhdyskuntalautakunta, kokous 20.2012.2016 § 133, Poikkeamishakemus Kansi ja Areena (Sorinkatu, Naulakatu, Ratapihankatu).

    Yhdyskuntalautakunta päätti myöntää SRV Rakennus Oy:lle luvan saada poiketa käyttötarkoituksesta, rakennusalasta, kerrosluvusta, harjakorkeudesta sekä auto- ja polkupyöräpaikoista monitoimiareenan, asuntojen sekä toimisto- ja liiketilan rakentamiseksi hakemuksen liitteenä olevien suunnitelmien periaatteiden mukaisesti tiloilla, tonteilla ja määräaloilla: XVII kaupunginosa: 837-599-2-1, 837-599-2-1-M505 ja XVIII kaupunginosa: 837-118-330-8, 837-118-448-2, 837-599-2-17, 837-599-2-17-M501, 837-599-2-1, 837-599-2-1-M505 (Sorinkatu, Naulakatu, Ratapihankatu) sillä ehdolla,…

    Poikettu
    - käyttötarkoituksesta, liiketiloja muutettu asumiskäyttöön,
    - rakennusaloista, mm. lisätty kerroksia rakennuksesta riippuen yhdestä kolmeen (rakennus 4, 22 kerrosta Õ 25 kerrokseen),
    - harjakorkeudesta, rakennusten korkeutta lisätty,
    - auto- ja pysäköintipaikkojen määrää muutettu.

    Yhdyskuntalautakunnan päätöksen mukaan em. poikkeamiset eivät olleet merkittäviä.

    3. Lisäselvitykset ja hyvä hallintotapa
    Hallintolain 22.3 § mukaan asianosainen voi myös omasta aloitteestaan täydentää hakemustaan tai muuta asian käsittelyä varten toimittamaansa asiakirjaa sekä toimittaa käsittelyn kuluessa viranomaiselle asian ratkaisemisen kannalta tarpeellisia asiakirjoja.

    Hakijat ovat lähettäneet sähköpostitse lautakunnan jäsenille osoitettuja poikkeamishakemuksen lisäselvityksiä;
    26.4.2018, 1 liite
    24.8.2018, 4 liitettä
    7.9.2018, 1 liite 

    Kaupungin puolelta on toimistoarkkitehti Merja Kinos lähettänyt lisäselvityksen 6.9.2018, 2 liitettä.

    Hyvään hallintotapaan kuuluu, että myös kaikki asiaan liittyvät lisäselvitykset liitetään kokousaineistoon päätöksentekoa varten.

    4. Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutuminen
    Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumisen vuoksi, on perusteltua, että Tampere myöntää poikkeamislupia myös pienille toimijoille, eikä pelkästään isoille.

    Poikkeamislupa on linjassa Tampereen kaupunkistrategia 2030 (kuntastrategia) kanssa ja toteuttaa strategiassa päätettyjä tavoitteita; halutaan lisää asukkaita ja kaupungissa on houkuttelevaa ja monipuolista asuntokantaa. 
     Vaikka po. rakennushanke on Tampereen mittakaavassa pieni, se kuitenkin omalta osaltaan luo toimeliaisuutta, vahvistaa työllisyyttä ja täten lisää kaupungin verotuloja. Samalla kaupunki välttyy kalliilta maanlunastukselta, joka on tärkeä muistaa nykyisessä, huonossa taloustilanteessa.

    5. Muutosesitys
    Kokonaisarvostelun perusteella, ottaen huomioon poikkeamislupahakemuksessa ja sen täydennyksissä, kaupungin vastauksissa ja edellä esittämäni seikat, sekä sen, että luottamushenkilön tulee edistää kunnan ja sen asukkaiden etua (KuntaL 69.2 §), esitän, että poikkeamishakemus hyväksytään."

    Matti Järvinen (kesk) kannatti muutosesitystäni. Suoritetussa kädennostoäänestyksessä ääniä annettiin seuraavasti:

    JAA eli esittelijän päätösehdotus 11 ääntä (Jäntti, Höyssä, Ahonen, Strömberg, Penny, Urhonen, Sirniö, Sirén, Lydén, Suoniemi, Kinnunen)
    EI eli Ossi Ahon muutosesitys 2 ääntä (Aho, Järvinen)

    Siitä huolimatta, että hävisin äänestyksessä, olen tyytyväinen koska hakija pääsee viemään prosessia eteenpäin.

     

    Otto-oikeuden käyttö

    Esitin, että lautakunta käyttää otto-oikeutta suunnittelupäällikön päätöspöytäkirjaan 3.9.2018 § 75 seuraavin perustein:

    "Tampereen teknillisen yliopiston tukisäätiölle maksetaan lahjoituksena 13 000 euroa käytettäväksi "Talouden ja rakentamisen tiedekunnan" tutkimustyön edistämiseen. Lahjoitus maksetaan kustannuspaikalta 111391, Liikennejärjestelmän suunnittelu.
    Päätöksen perustelut
    Tampereen teknillisen yliopiston tukisäätiölle maksetaan lahjoituksena 13 000 euroa käytettäväksi "Talouden ja rakentamisen tiedekunnan tutkimustyön edistämiseen."

    Otto-oikeuden käyttöä puolustaa se, että
    1) Hakemusta ei oltu esitetty,
    2) eikä myöntäjällä ollut hallintosäännön mukaista toimivaltuutta myöntää avustuksia.
     
    Hallintosääntö ”Lautakunta päättää oman tehtäväalueensa osalta
    4) avustusten ja tukien myöntämisestä kaupunginhallituksen määräämien periaatteiden
    mukaisesti”.

    Ilpo Sirniö (sdp) kannatti otto-oikeusesitystäni, lautakunta hyväksyi sen yksimielisesti.

    **************

     

    Saa ottaa talteen, joten linkki on tuossa

    https://www.tamperelainen.fi/artikkeli/703262-vihreat-tulee-ottamaan-vaalivoiton-kevaalla-saa-ottaa-talteen

    **************

     

    Ostolaskut tarkastukseen - lopultakin

    Tampere on hankkimassa palvelun, joka maksaa itse itsensä. Hankinnan kohteena on Tampereen kaupungin ostolaskujen tarkastuspalvelun hankinta. tarjousten jättämisen määräaika on 27.8.2018. Tarkastuspalvelu sisältää virheellisyyksien etsimisen Tampereen kaupungin ostolaskuaineistosta ja muusta kirjanpitoaineistosta ja niiden oikaisuun tai korjaamiseen tähtäävät toimenpiteet.

    Tamperelainen lehti teki ostolaskuihin liittyvän  jutun 2016 alkukesällä. Silloin talousjohtaja Männikkö kiisti jyrkästi, että ostolaskuissa olisi epäselvyyksiä. Kaksi vuotta on mennyt, niin Tampere hakee julkisella haulla ostolaskujen tarkastajaa.

    Silloin kun kaupungin taloutta laitetaan kuosiin, pitää myös katsoa laskun tarkkuudella, mihin rahoja käytetään ja että on olemassa mandaatti laskuttamiseen. Hyvä päätös tarkastustoimelta, veronmaksaja kiittää!

    **************

     

    Taloudenpidossakin lainsäädäntö paremmin huomioon

    AL julkaisi kirjoitukseni heti seuraavan päivänä, 10.8.2018. Lehti oli muuttanut otsikon muotoon; Lainsäädäntö otettava huomioon Tampereella.

    Ikävää, että Tampereella taloudellisesti on jouduttu tähän tilanteeseen.

    Miten kaupungin talous palautetaan ”terveelle” tasolle, on avainkysymys? Joidenkin päättäjien mukaan ongelma on helposti hoidettavissa veronkorotuksilla, se ratkaisu ei vaadi syvällisempää miettimistä, mutta ei ole myöskään kestävin ratkaisu. Jos halutaan talous kestävämmälle pohjalle, joudutaan miettimään monia vaihtoehtoja ja niiden yhdistelmiä. Silloin on syytä päättäjien kuin virkamiestenkin katsoa mitä laki sanoo kunnan tarkoituksesta, tehtävistä ja alijäämäisiksi päätetyitä budjeteista.

    Tampereen päättäjien olisi pitänyt aikoinaan miettiä, että edistävätkö päätökset asukkaiden hyvinvointia ja alueen elinvoimaa. Takaavatko päätökset asukkaille palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla.

    Lain hengen mukaan, kunnan on toiminnassaan arvioitava päätösten, toimenpiteiden ja ratkaisujen vaikutuksia taloudellisen jatkuvuuden, tulevien sukupolvien ja ympäristön näkökulmasta. Kunnan on vältettävä sellaisia päätöksiä, jotka sisältävät suuria taloudellisia riskejä tai kuormittavat kohtuuttomasti ympäristöä tai tulevia sukupolvia.

    Viimeistään nyt korjaavia liikkeitä tehtäessä on huomioitava ja arvioitava vaikutuksia näistä näkökulmista. Tamperetta kehitettäessä, viime valtuustokaudella nämä seikat ovat jääneet vähemmälle huomiolle.

    **************

     

    Näsijärven täytöstä jatkovalitus

    Kh päättää 6.8.2018 jatkovalituksen tekemisestä KHO:n Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksestä, jolla kumottiin osittain Tampereen kantakaupungin yleiskaava 2040. Pohjavesien suojelusta on mainittu vesilaissa ja ympäristön suojelulaissa.

    Tampere aikoo valittaa HML:n HaO:n mm. Näsijärven täyttöä koskevasta kohdasta KHO:n. Lykkyä tykö, koska perustelut näyttävät melko heppoisilta. Tampere perustelee näin Näsijärven täyttöä koskevaan kohtaan; "Hallinto-oikeuden mukaan Hiedanrannan uuden alueen toteuttaminen heikentää pohjavesialueen veden laatua ja antoisuutta ja että asian selvittämistä ei voida jättää tulevien lupamenettelyjen varaan. Tampereen kaupunki katsoo, että kantakaupungin yleiskaavassa alueelle osoitetut yleiskaavan määräykset estävät yksiselitteisesti pohjaveteen kohdistuvien riskien toteutumisen. Alueen maankäytön muutos edellyttää kaikilta osin asemakaavojen muutosta selvityksineen ja vaikutusarviointeineen sen lisäksi, että kaikki järven täyttöön liittyvät toimenpiteet edellyttävät vielä erillistä vesilupaa."

    Tässä ovat vastakkain kaupungin tarkoituksenmukaisuusharkinta ja vesi- ja ympäristönsuojelulain mukainen pohjavesien suojelu ja maankäyttö- ja rakennuslain lain mukainen ympäristön ja luonnonsuojelu.

    Tampereen kaupunki on hankkiessaan omistukseensa entisen tehdasalueen ja vesialueen sitoutunut puhdistamaan aikaisemman toiminnan alueelle jättämiä ympäristövaurioita. Vastuullisena toimijana Tampereen kaupunki ei tule myöskään jatkossa toteuttamaan alueella mitään ympäristöriskiä aiheuttavaa rakentamista. Hämeenlinnan HaO perusteli mm; "Hiedanrannan uuden asuinalueen toteuttaminen edellyttää mittavia ranta-alueiden täyttöjä pohjavesialueella. Kaava-aineistoon sisältyvä selvitys pohjavesialueesta on ilmeisessä ristiriidassa ELY-keskuksen valituksessa esitettyjen väitteiden kanssa. Keskeisin epäselvyys liittyy siihen, muodostuuko erityisesti suunniteltujen täyttöjen alueella pohjavettä rantaimeytymisen kautta."

    Rambollin selvityksessä ja kaavaselostuksessa on viitattu GTK:n pohjavesiselvityksiin, jotka ELY-keskuksen mukaan ovat kuitenkin vielä keskeneräisiä. Pohjavesiselvitysten keskeneräisyydestä ei ole mainintaa kaavaselvityksissä. Sinänsä kaavan hyväksyminen ei edellytä täydellistä tietoa pohjavesialueesta, vaan riittävää varmuutta siitä, ettei ranta-alueiden täytöillä aiheuteta kiellettyjä muutoksia pohjaveteen. Kaavan hyväksymisen jälkeen Tampereen kaupungin oma ympäristönsuojeluviranomainen on kuitenkin todennut, ettei rantaimeytymisen määrästä ole varmuutta. ELY-keskus on valituksessaan viitannut isotooppitutkimuksiin, joiden perusteella rantaimeytymisen määrä täyttöalueella saattaa olla huomattava. Kun näiden tietojen lisäksi otetaan huomioon täyttöalueiden pinta-ala, esitettyjen selvitysten perusteella ei ole mahdollista 16 (29) riittävästi varmistua siitä, että uuden asuinalueen rakentamisen kannalta välttämättömät täytöt voidaan toteuttaa heikentämättä pohjavesialueen veden laatua tai antoisuutta."

    Onko Epilänharjun - Villilän alueen pohjavesikartta vuodelta 2014, jäänyt joltain tahallisesti tai tuottamuksellisesti tutkimatta? Tässä ovat vastakkain kaupungin tarkoituksenmukaisuus ja vesi- ja ympäristönsuojelulain mukainen pohjavesien suojelu ja maankäyttö- ja rakennuslain lain mukainen ympäristön ja luonnonsuojelu.

    "Luonnonsuojelupuolue" vihreiden kannanotto on mielenkiintoinen seurattava asian käsittelyssä!

    **************

     

    Tampereen maauimala valmistuu AL24.7.2018

    Maauimala otetaan yleiseen käyttöön 1.8.2018. Mielenkiintoinen case kaiken kaikkiaan. Maauimala ei ollut Ikosen pormestariohjelmassa, ei kaupunkistrategiassa eikä myöskään investointiohjelmassa, mutta niin vain se tehtiin. Hienoa junttausta.

    Konsultti esitti päättäjille uimalan kustannusarvioksi 6 milj. euroa. Nykyisen tiedon mukaan kustannus on 10, 8 milj. euroa, nousua 80 %. Taputukset konsultille ja päättäjille kustannustietoisuudesta, jota ei ollut lainkaan.

    Seurasin maauimalan päätösprosessia erityisen tarkasti, ja kirjasin käsittelyn kulun ylös. Kuva siitä alempana. Saa jakaa näyttönä, miten hanke uitetaan puolihuolimattomasti päätöksentekojärjestelmään.

    Kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Kunnan, myös Tampereen, toimintaa johdetaan valtuuston hyväksymän kuntastrategian mukaan. Toiminta ei vaikuta suunnitelmalliselta eikä pitkäjänteiseltä, jos hankkeita tuodaan toteutettavaksi ”keittiön oven” kautta poliittisten mielihalujen mukaan. Maauimalana ja toine mielenkiintoinen kohde, Laukontorin sauna eivät olleet pitkän aikavälin tavoitteissa.

    Niin, onko kysymyksessä lukutaidottomuus vai ymmärtämättömyys, yhdistettynä välinpitämättömyyteen olemassa olevia säännöksiä ja määräyksiä kohtaan, sitä sietää pohtia.

    Mitä tulee alijäämäisiin tilinpäätöksiin, kaikki vaikuttaa kaikkeen!
     

    Päätöksenteon ja prosessin kulku on nähtävissä täältä!

    ***************

     

    Tampereen vanha #tavara-asema siirretään

    Tampereen kaupunginhallitus päätti 25.6.2018, että  paljon keskustelua herättänyt vanha tavara-asema Ratapihankadulla siirretään. AL 26.6.2018 näyttää, miten siirto toteutetaan.

    Kaupunginhallituksen päätöksen mukaan asemakaavamuutoksen suunnittelu keskeytetään ja alueen ratkaisu toteutetaan olemassa olevan ja lainvoimaisen asemakaavan ja suunnitelmien mukaan. Kaupunki käynnistää tontinluovutus- ja konseptikilpailun vanhan tavara-aseman, asuintalon sekä ns. Morkun aukion pohjoispuolen toimitilakorttelista.

    Tavara-aseman siirto sille kaavassa varatulle tontille ja Morkun talon purkamisen kustannuksiksi on arvioitu yhteensä noin 3,2 miljoonaa euroa, josta varsinaisen ulkopuolisen urakoitsijan kanssa tehtävän siirtourakan arvo on noin 2,6 miljoonaa euroa. Ratapihankadun ja Morkun aukion infrarakentamisen kustannuksiksi on arvioitu noin 4,3 miljoonaa euroa kaikissa vaihtoehdoissa. Tontinmyynnistä saadaan nykyisellä hintatasolla on noin 6 miljoonaa euroa. Kaupunginhallituksen nyt tekemän ratkaisun pohjalta kaupunki pystyy myös hallitsemaan alueen kehittämisen kustannuksia.

    Kaupunginhallitus käsittelee 7.12.2020 tavara-aseman myyntiä. "Lopullisten tarjousten vertailuhinta:

    Ahlström kiinteistöt Oy ja Terrieri kiinteistöt Ky 5 457 200 euroa
    Jatke Pirkanmaa Oy 7 390 410 euroa

    Molemmat tarjoukset täyttivät kilpailun ehdot ja vastasivat kilpailun tavoitteita. Vertailuhinta sisälsi myyntihinnan lisäksi kaupungille tulevia vuokratuloja sekä varaumia kaupungin maksettavaksi tulevista kustannuksista.

    Lopullisten tarjousten arvioinnin tuloksena arvosteluryhmä esittää kilpailukohteen luovuttamista Jatke Pirkanmaa Oy:lle perustettavien yhtiöiden lukuun. Toimitilakorttelin 443 ja vanhojen rakennusten myyntihinta on tarjouksen perusteella 6 543 210 euroa. Tarjousten jättämisen jälkeen voittajaksi esitettävän konsortion sijoittajakumppani on vaihtunut alkuperäisen sijoittajan vetäytyessä hankkeesta. Tarjous on kuitenkin tehty Jatke Pirkanmaa Oy:n nimissä, eikä konseptisuunnitelmaan ole esitetty muutoksia. Sijoittajan vaihtuminen ei siten vaikuta valintaperusteisiin ja korkeimman lopullisen tarjouksen jättänyt tarjoaja esitetään kilpailun voittajaksi." Hetkinen, Jatke Oy:n tarjoushinta oli 7,39 milj. euroa ja myyntihinta 6,5 milj. euroa? Miksi ei otettu tarjottua hintaa?

    Tavara-aseman siirto tilataan jo aiemmin siirtourakan voittaneelta yritykseltä. Siirto ja Ratapihankadun suoran linjauksen ja Rongankadun alikulkuyhteyden jatko voidaan toteuttaa siten, että rakentaminen alkaa jo vuonna 2019, jolloin ne valmistuvat alkuvuonna 2020. Asemakaavanmuutoksen jatkaminen olisi todennäköisesti tarkoittanut selvästi pidempää toteutusaikataulua.

    Ennen siirtoa järjestetään tontinluovutus- ja konseptikilpailu toimistokorttelin, siirretyn tavara-aseman sekä rautatieläisten asuinrakennuksen kehittämisestä ja luovutuksesta. Tavara-asemarakennus siirtyy sen ostajan vastuulle. Konseptikilpailussa suojeltujen rakennusten kunnostus ja kehittäminen sidotaan toimistokorttelin toteuttamisen ehdoksi. Optiona annetaan mahdollisuus hakea kaavamuutoksella täydennysrakentamiselle ja kiinteistökehittämiselle suojeltujen rakennusten yhteyteen. Jos mahdollisesti käynnistettävän kaavamuutoksen tuloksena syntyy lisärakennusoikeutta, saa kaupunki siitä myyntihinnan kyseisen hetken hintatason mukaan.

    Päättämässä olivat; Lyly Lauri, Kummola Kalervo, Mustakallio Jaakko, Dündar-Järvinen Aila, Kivistö Anneli, Sasi Ilkka, Tulonen Irja, Kaleva Lassi, Minkkinen Minna, Haapa-aho Olga, Mäkeläinen Suvi, Sirniö Ilpo ja Schafeitel Yrjö.

    Ei voi mitään, mutta muutamia kysymyksiä tulee mieleen prosessista.

    Ei ole montaa viikkoa, kun päätettiin säästöohjelmasta. Joka puolelta etsitään säästöjä, jopa lasten leikkipaikoista (YLA 26.6.2018), mutta isojen leikkeihin kyllä riittää rahaa.

    Kuntalaki, 37 § käsittelee kuntastrategiaa, jonka mukaan kunnassa on oltava KUNTASTRATEGIA, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. KUNTASTRATEGIASSA tulee ottaa huomioon:..

    -----

     Kunnan johtamisesta kerrotaan kuntalain 38 §. Kunnan toimintaa johdetaan valtuuston hyväksymän KUNTASTRATEGIAN mukaisesti.

    -----

    Myös talousarviota käsittelevässä kohdassa viitataan kuntastrategiaan. 110 § talousarvio ja -suunnitelma, sen mukaan talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat KUNTASTRATEGIAA ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan.  

    -----

    Tampereella kuntastrategian korvaa kaupunkistrategia.

    Tampereen kaupunkistrategia, pormestariohjelma eikä tämän vuoden talousarvio eivät pidä sisällään #tavara-aseman siirtoa. Piti tarkistaa kaksikin kertaa, että onko näin. 

    Kenen asialla virkamiehet ja luottamushenkilöt ovat, kun kaupunkistrategiassa, pormestariohjelmassa eikä talousarviossa ole tavara-asemasta mainintaa? Siitä huolimatta, aseman siirrosta päätetään, vaikka kysymyksessä on miljoonien arvoinen case?

    Kuntalain 69 § 2 momentin mukaan, kunnan luottamushenkilön tulee edistää kunnan ja sen asukkaiden etua. Suosittelen päättäjille jälleen kerran kuntalakiin tutustumista. Ehkä luetun ymmärtäminen on jo liikaa vaadittu.

    -----

    Suunnittelukilpailu ei poista sitä seikkaa, että #tavara-aseman siirtoa ei ole kirjattu kaupunkistrategiaan

    AL 25.7.2018, että ennen siirtoa kaupunki järjestää suunnittelukilpailun alkusyksystä tavara-aseman pohjoispuolella sijaitsevasta tontista.

    Kilpailun voittajalle myydään noin 6 miljoonan arvoinen toimistotontti. 6 miljoonan euron myyntihinnalla on tarkoitus kattaa tavara-aseman siirto ja Morkun talon purku, joiden kustannusarvio on noin 3,2 miljoonaa euroa. Lisäksi kilpailun voittajalta edellytetään, että se sitoutuu Morkun aukion kehittämiseen ja vanhojen rakennusten kunnostamiseen.

    Kilpailutuksessa on huomioitava hankinta- ja kilpailulainsäädäntö. Vain kehittämishankkeena annettu tontti ja aseman siirto ovat lain vastaisia toimintoja.

    ***************

     

    Tampere on saanut sapiskaa apulaisoikeuskanslerin sijaiselta

    Apulaisoikeuskanslerin sijainen on antanut päätöksen 11.05.2018 seuraavassa tapauksessa.

    Tampereen kaupungin pysäköinninvalvontaa koskien on tehty kantelu apulaisoikeusasiamiehelle 5.6.2018. Kantelija on toimittanut kertomansa mukaan kaupungin pysäköinninvalvonnalle hallintokanteluksi nimeämänsä sähköpostiviestin, johon kantelijan mukaan ei ole vastattu. Luulen, että esittelytekstissä on vuosilukuvirhe, koska päätös on annettu ennen kantelua!

    Tampereen kaupunki on toimittanut selvityksensä asiassa. Selvityksessä todetaan muun ohella, että viestin otsikointi hallintokanteluksi on jäänyt huomioimatta ja että jatkossa Tampereen kaupungin pysäköinninvalvonta kiinnittää huomiota hyvän hallinnon mukaiseen tiedusteluihin ja kanteluihin vastaamiseen.

    Apulaisoikeuskanslerin sijainen toteaa saadun selvityksen perusteella, että kantelijan kaupungin pysäköinninvalvonnalle lähettämän viestin otsikko ja sisältö voivat antaa erilaisen kuvan viestin luonteesta. Kantelijan hallintokanteluksi nimeämään viestiin olisi ollut kuitenkin perusteltua vastata hallintolain 8 a luvussa säädetyn mukaisesti.

    Johtopäätöksenään apulaisoikeuskanslerin sijainen kehottaa Tampereen kaupungin pysäköinninvalvontaa kiinnittämään huomiota hallintolain 8 a luvun noudattamiseen. Asia ei anna aihetta muihin oikeuskanslerinviraston toimenpiteisiin.

    Tämäkin päätös Oikeuskanslerin virastolta tuli tietoon sattumalta, selaamalla YLA:n kokouksen 26.6.2018 virkamiespäätöksiä. Katupäällikön peukalon alle kuuluva asia.

    **************

     

    Tampereen tilinpäätöskokous ma 18.6.2018

    Tilinpäätös ja vastuuvapauden myöntäminen

    Tampereen kaupunginvaltuusto käsittelee ma 18.6.2018 useaa kaupungin taloudenpitoon liittyvää asiaa.

    Pormestari Niemisen kaudelta jäi perinnöksi muutama alijäämäinen tilikausi. Pormestari Anna-Kaisa Ikosen pormestariohjelman mahtipontinen tavoite oli kaupungin talouden kuntoon laitto. Se ei onnistunut. Ikosen aikana jokainen tilinpäätös oli alijäämäinen, syötiin kuitenkin enemmän mitä tienattiin.

    Tarkastuslautakunta kertoo arviointikertomuksessaan vuodelta 2017, että ”kaupungin talouden hoito ei ole viime vuosina noudattanut kuntalain 110 §:ää, jonka mukaan kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota ja että talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat.” Eipä ole tällaista kirjausta aikaisemmin näkynyt. Lieneekö kirjaukseen syynä se, että hallinto-oikeudessa on vireillä talousarviota ja lisätalousarviota koskevat valitukset näiden laillisuuden tutkimiseksi. Olisi pitänyt reagoida aikaisemmin, nyt näyttää vain selustan turvaamisyritykseltä.

    Tampereen kaupungin vuoden 2017 tilinpäätös osoittaa alijäämää. Sotepuoli on ahdingossa. Omalta osaltaan siihen vaikuttaa alijäämäinen budjetointi, asiakasmäärän kasvu, jne.. selityksiähän aina löytyy. Yksi on pyhää, investointiohjelmaan ei haluta kajota. Unohdetaan se, että valtuustolla on valta päättää käyttö- ja investointimenojen jaosta talousarviota vahvistaessaan.

    Kuluvan vuoden toiminnan ja talouden katsaus on surullista luettavaa. Päätetty tasapainotusohjelma on riittämätön. Joudutaan ottamaan käyttöön ohjelman 2-vaihe, ja sekään ei riitä. Nyt pitäisi päättäjien ottaa talousluvut vakavasti ja toimia sen mukaan mitä laki edellyttää, edistää kunnan ja sen asukkaiden etua. Onko investointien suojelu kaupungin ja sen asukkaiden etu? Tuskinpa. Investointiohjelmaa pitää saada tarkastella kriittisestikin.

    Tilintarkastaja esittää tilintarkastuskertomuksen hyväksymistä ja vastuuvapauden myöntämistä vuodelta 2017 tilivelvollisille, pl. Tampereen Veden entinen johtaja.

    Tilintarkastajan tehtävänä on tarkastaa mm., että Tampereen hallintoa on hoidettu lain ja valtuuston päätösten mukaisesti. Mielenkiintoinen tilanne, tilintarkastaja ei ole nähnyt ongelmaa taloudenpidossa, vaikka tarkastuslautakunta on sellaisen kirjannut arviointikertomukseensa.

    Miksi tilintarkastaja ei ota kantaa tilintarkastuspöytäkirjassa kuntalain 110 § noudattamiseen ja kaupungin taloudenpidon vinouteen? Tilintarkastajan olisi pitänyt ilmoittaa jo vuosia sitten kunnanhallitukselle tilintarkastuspöytäkirjassa mihin olleen menossa. Ei ole uskottavaa, etteikö tilintarkastaja olisi nähnyt, mitä on tulossa mm. alijäämäisillä talousarvioilla. Tilintarkastaja olisi voinut painottaa sitä että, suunnitellun toiminnan ja hankkeiden on oltava realistisia suhteessa käytettäviin varoihin.

    **************

     

    Aurinkovoimala maakuntakaavan ja osittain rantakaavan suojelemalle alueelle

    YLA hyväksyi 29.5.2018 suunnittelutarvehakemuksen, joka koski lupaa rakentaa 1,5 MWp:n tehon aurinkovoimala alueelle, joka muodostuu osasta tilaa  xxxx xxx ja poikkeamisen Männistön ranta-asemakaavasta.

    Alue on maa- ja metsätalousaluetta, jonne saa rakentaa vain maa- metsätaloutta palvelevia rakennuksia, joiden etäisyys rantaviivasta tulee olla vähintään 100 metriä. Rakennusta ei saa rakentaa vastoin asemakaavaa. Asemakaavasta poikkeamisen edellytyksenä on, ettei poikkeaminen saa aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Se ei myöskään saa vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista eikä rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista.

    Aiottu aurinkovoimala sijaitsee vajaan 200 metrin etäisyydellä Paarlahden Peräpohjasta.

    Maakuntavaltuuston 27.3.2017 hyväksymässä Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 suunnittelualue sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella alueella, joka on ekosysteemipalvelujen kannalta merkittävä sekä maakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella (Mam).

    Esitin kokouksessa asian palauttamista uuteen valmisteluun, jäin esitykseni kanssa yksin; "Uusien, kestävien energiamuotojen käyttöönotto on kannatettavaa. Aurinkoenergia on yksi sellainen ja kannatan aurinkovoimalaitosten rakentamista, minne se on mahdollista säännöksiä ja määräyksiä rikkomatta. Suunnittelutarvehakemuksessa ja päätöksen perustelussa on sellaisia seikkoja, jotka eivät täytä MRL:n § 137 vaatimuksia.”

    MRL 137 § 1 momentin kohta, 3) on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista. Edelleen. 2 momentissa sanotaan, mitä 1 momentissa säädetään, saa rakentaa jo olevaan asuntoon tai maatilaan kuuluvan talousrakennuksen sekä jo olevaan maaseutuyritykseen kuuluvan maa- ja metsätalouden tai sen liitännäiselinkeinon harjoittamista varten tarpeellisen rakennuksen, ja edelleen rakentaminen suunnittelutarvealueella ei myöskään saa johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

    5 ha alueelle leviävä aurinkovoimalaitos, rakennelma on merkittävää rakentamista, ei ole sopivaa maisemalliselta kannalta eikä säilytä maisema- ja kulttuuriarvoja.

    Suunnittelutarvehakemuksessa perusteltiin voimalaa mm. sen tilapäisyydellä. MRL:n § 176 mukaan, rakennusvalvontaviranomainen voi 171 §:n 2 momentissa säädetyin edellytyksin ja rajoituksin myöntää rakennusluvan, kun kysymys on tilapäisen rakennuksen rakentamisesta enintään viiden vuoden ajaksi. Tilapäisenä pidetään rakennusta, joka sen rakenne, arvo ja käyttötarkoitus huomioon ottaen on katsottava tarkoitetun pysytettäväksi paikallaan enintään mainitun ajan. (18.3.2016/196) Ei ole uskottavaa, että noin merkittävä ja kallis laitos rakennettaisiin vain viideksi vuodeksi.

    Lisäksi lautakunta hyväksyi seuraavan ponnen, yksimielisesti:
    Viitapohjan aurinkovoimalahanke on lajissaan ensimmäinen asuntorakentamiseen kytkeytyvä paikallisen ja uusiutuvan energiatuotannon kokeiluhanke Tampereella. Hanke edistää kaupungin hiilineutraalisuustavoitetta ja siksi erilaisista kokeiluista on hyvä saada tietoa tavoitteen eteenpäin viemiseksi.
    Viitapohjan aurinkovoimala -hankkeen hyväksyttävyys liittyy keskeisesti hankkeen pilottiluonteeseen ja siksi nyt tehtävää päätöstä ei tule jatkossa käyttää muiden vastaavien hankkeiden perusteluna.

    Kas vain, YLA tuli huomaamattaan rikkoneeksi tasa-arvolakia. Jos jollekin annetaan poikkeuslupa tiettyyn toimenpiteeseen, pitää se silloin vastaavassa tilanteessa antaa muillekin. Nyt, jälkeenpäin tarkasteltuna näyttää siltä, että suosittiin tietoisesti yhtä hakijaa.

    **************

     

    Sopu Kotilinnasäätiön sopimussakosta

    Kotilinnasäätiön kiistettyä velvollisuutensa sopimussakon suorittamisen kaupunki on nostanut asiassa kanteen Pirkanmaan käräjäoikeudessa. Alunperin Tampere vaati sopimusrikkomuksesta 1,8 milj. euroa. No, menettikö kaupunki n. miljoonan vai ei, siinä sitä on pohtimista. Kaupunkihan on Kotilinnasäätiön omistaja.

    Kotilinnasäätiön pyynnöstä osapuolet ovat osallistuneet asian ratkaisemiseksi tuomioistuinsovittelussa. Sovittelukäsittelyjä on järjestetty käräjäoikeudessa 18.4.2018 ja 16.5.2018. Toisen käsittelyn lopuksi puheenjohtaja teki osapuolille sovintoesityksen, jonka mukaan Kotilinnasäätiö maksaa kaupungille riidan sopimiseksi 775.000 euroa. Osapuolet ilmoittivat suostuvansa puheenjohtajan esitykseen ja pyysivät käräjäoikeutta vahvistamaan sovinnon. Sovintosopimus tulee voimaan, kun molempien osapuolten hallitukset ovat sen hyväksyneet. Sovintosopimuksen mukaan Kotilinnasäätiö suorittaa kertakaikkisena sovintosuorituksena Tampereen kaupungille 775.000 euroa kahden viikon kuluessa siitä, kun kaupunginhallituksen sopimuksen hyväksymistä koskeva päätös on tullut lainvoimaiseksi.

    Tampereen kaupunginhallitus hyväksyi sovintoesityksen 28.5.2015 äänin 10-3. Vasemmistoliiton ja vihreiden edustajat äänestivät vastaan.

    **************

     

    Tampereen on mahdollisuus paikata talouttaan - ei haluta käyttää tilaisuutta hyväksi

    Yhdyskuntalautakunta hyväksyi 2.5.2018 (AL 3.5.2018) (AL 3.5.2018) Tammelan liikennesuunnitelman. Toivottavasti liikenne tulevaisuudessa pyörii kuten suunnitelmassa odotetaan.

    Se vaan pisti silmään, että suunnitelmassa pyritään ohjailemaan tulevaa rakentamista. Tavoitteiksi on merkitty, että työn erityiskohteina tutkitaan Toriparkkiin, Tammelan stadioniin ja Kaupin kanteen liittyvät liikennejärjestelyt.

    Liikennesuunnitelmassa todetaan Kaupin kannen osalta, vaikka Kaupin kansi –hanke on sisällytetty Viiden tähden keskusta, Tampereen keskustan kehittämisohjelmaan 2015-2030, mm. että, "esitetty Kaupin kannen suunnitelma liikennejärjestelyineen on alustava luonnos eikä sisällä maankäytöllisiä suunnitelmia. Kohde on kuitenkin liikennejärjestelyjen näkökulmasta mahdollinen tarkemman suunnittelun kohde, mutta edellyttää jatkosuunnittelussa lisäselvityksiä mm. maankäytön, ympäristön ja kaupunkikuvallisten asioiden suhteen."

    Suunnitelmassa tapahtuva Kaupin kannen mitätöinti tuntuukin perin oudolta, koska Parantolankadun yhdyskadusta on tehty vaihtoehtoisia suunnitelmaluonnoksia riippuen kadun kytkennästä Kekkosentiehen tai kadun länsipään maankäyttöratkaisuista (ns. Kaupin kansi -hanke).

    Tiedän, että on olemassa kädenvääntöä Kaupin kansi -hankkeen suhteen, mutta suunnitelmat alueen käytöstä ovat olemassa, https://www.tamperelainen.fi/…/457129-virkamiehet-tulevat-k… .

    Katukohtaisten toimenpiteiden toteuttamisjärjestykseen vaikuttavina tekijöinä todetaan mm: "Kaupin alueen maankäytön kehittyminen: vaikuttaa mm. Parantolankatuun ja Kekkosentien eritasoliittymään Kalevan puistotiellä." Kuitenkin Kaupin kannen toteuttamisaikataulu on merkattu vuosille 2031-2040.

    Tein kohtaan muutosesitykset, jossa Kaupin kansi huomioitaisiin, mutta esitykseni raukesi kannatuksen puutteessa yksi vastaan muut! Lieneekö esitys tullut vika porukasta?

    Koska näen, että Kaupin kansi voisi tuoda helpotusta verotuloina ja maanluovutuskorvauksina kaupungin talousahdinkoon, esitin toivomuspontta; ”Kaupin kansi -hankkeella on mahdollista saada merkittäviä lisätuloja kaupungin talouteen, lautakunta edellyttää, että hanke otetaan mukaan Tampereen investointisuunnitelmaa tarkasteltaessa. Koska hankkeelle on olemassa valmiit arkkitehtisuunnitelmat, käynnistetään neuvottelut välittömästi hankkeen tekijänoikeudet omaavien tahojen kanssa sekä hankkeen eteenpäin viemiseksi, valmistellaan alueelle avoin tonttien luovutuskilpailu.”

    Ihmettelen todella, että ei haluta uusia tulonlähteitä paikkaamaan Tampereen talousahdinkoa! Onko niin, että Kaupin kansi -hanke nähdään potentiaalisena kohteena tulevaisuudessa ujuttaa se jollekin sopivalle rakennusliikkeelle Asunto- ja maapoliittisten linjausten mukaisesti, ilman kilpailutusta?

    Kyllä kokouksessa päätettiin muustakin. Lätkäistiin Lielahti- Lentävänniemi- Lintulampi- Niemenranta- Niemi-Pohtola- Ryydynpohja-alueelle nopeusrajoitus 30 km/h. Ei varmasti tule miellyttämään kaikkia. En esittänyt tässä kohtaa muutoksia, koska edellisessä kohdassa sain "turpiini" totaalisesti.

    **************

     

               Paikkaako Tampere hulevesimaksulla talouttaan?       

    Tämä on hyvä kysymys. Tampere on ottanut käyttöön (AL 17.4.2018) tämän vuoden alusta hulevesimaksun. Hulevesillä tarkoitetaan rakennetulla alueella maan pinnalle, rakennuksen katolle tai muulle pinnalle kertyvän sade- tai sulamisveden (hulevesi) hallintaa. Sama koskee myös perustusten kuivatusvesiä.

    Hulevesijärjestelmästä voidaan periä siitä aiheutuneiden kustannusten kattamiseksi vuosittainen maksu. Maksulla katetaan järjestelmän käytöstä, ylläpidosta ja rakentamisesta aiheutuneita kustannuksia. Maksuun ei tulisi sisällyttää tuottoa pääomalle.

    Viime syksynä, asian valmistelun ja päätösten teossa, nousi esiin maaginen summa 5,6 milj. euroa, joka tarvitaan vuosittain hulevesijärjestelmän pyörittämiseen. Siis valtuusto päätti hulevesimaksun käyttöönotosta ja maksuperiaatteista, sekä siitä, että maksun tarkasteluväli on 4 vuotta. Yhdyskuntalauta päättä maksutaksasta.

    Tuntuu, että tuo 5,6 milj. euroa näyttää olevan hys, hys -tietoa. Pyysin ennakolta tietoa YLA:n 17.4.2018 kokoukseen summan muodostumisesta. Palvelualueen johtaja Mikko Nurminen ja kaksi hulevesiasiantuntijaa pyörittivät samaa levyä, maksulla katetaan käyttö-, ylläpito- ja rakentamiskustannuksia. Minua vastaukset eivät tyydyttäneet.

    Kuultiin, että luku tulee Tampereen Vesi -liikelaitokselta. Veden tilinpäätöksessä 2017 kerrotaan, että huleveden menot ovat laskennallisia. Tuloslaskelman mukaan viemäröinti oli 1,34 milj. euroa ja investoinnit 3,4 milj. euroa. Kaikkein lähimmäksi 5,6 milj. euroa osuu Tampereen Veden toiminnan ja investointien rahavirtalaskelma, 5,5 milj. euroa. Siinäkin poisto, 0,84 milj. euroa, on laskettu mukaan kaksi kertaa! Siitä n. 3,6 milj. euron käytöstä olisi mielellään kuullut tarkempaa tietoa, miten jakautuu hallintoon, korjauksiin ja muuhun ylläpitoon. YLA:n Palvelu- ja vuosisuunnitelmasta 2018 hulevesijärjestelmän rakentamiskohteisiin on varattu 1,96 milj. euroa.

    Mikko Nurminen kielsi pontevasti sen, että hulevesimaksua käytettäisiin kaupungin talouden paikkaamiseen. Olisi ollut lautakunnalle hyvää tietoa, kuinka paljon menee rahaa mm. hulevesiviemäreiden siirtoon ratikkareitin alta.

    Tein päätösehdotukseen muutosesityksen, perittäväksi määräksi 3 milj. euroa, puutteellisten ja epäselvien laskelmien vuoksi. En saanut kannatusta. Olen jo vuonna 2012 kirjoittanut, että en tule kannattamaan hulevesimaksua. Sen verran piti antaa periksi, että koska valtuusto on päättänyt sen käyttöönotosta, sitä ei saa pois, mutta maksun suuruuteen päättäjänä oli mahdollisuus vaikuttaa. Käytin tätä mahdollisuutta, kaupunkilaisten etua ajaen.

    Näin päätettiin; "..määrätään, että päätös on täytäntöön pantavissa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta asian yleisen merkityksen ja hulevesimaksun perimiseen liittyvien valmistelutehtävien käynnistämisen vuoksi,"

    Tampereen talouden tasapainottamiseen tarvitaan uusia tulon lähteitä, tässä on yksi, vaikka herrat vakuuttivat, että hulevesimaksua ei kerätä talouden tasapainottamiseen. Laissa vielä sanotaan, "maksua voidaan periä!", ei ole pakko. Kysymykseen, että paikkaako Tampere hulevesimaksulla talouttaan, miettiköön kukin maksaja tykönänsä.

    **************

     

    Mustanlahden sataman tuhoamissuunnitelma elää edelleenkin

    Tampereen kaupunginhallitus käsitteli 16.4.2018 (AL 13.4.2018) Särkänniemisuunnitelmia. Kh jätti asian pöydälle lisäselvityksiä varten, tulee päätettäväksi 7.5.2018.

    Särkänniemen ja Mustanlahden satama-alueen suunnitelmia katsoessa tietty epäusko valtaa mielen. Kehittämissuunnitelmat oikein hyviä, mutta Mustanlahden satamaosuus huolestuttaa. Onko niin, että asiaa tuntemattomat ovat päässeet vaikuttamaan liikaa? Olen kirjoittanut aiheesta monta kertaa.

    Olen toiminut höyrylaiva Tarjanteen päällikkönä 9 kesää varsinaisesti ja sen jälkeen vielä tuurauksia, Pitäisi riittää kompetenssia kommentointiin.

    Saanko nyt sanoa mielipiteeni Mustanlahden sataman kehittämiseen, sillä kokemuksella, mitä olen saanut mm. Tarjanteen päällikkönä? En ole minkään laivan tai laivayhtiön edusmies.

    Laiton kh:n jäsenille, Lassi Kaleva, Veikko Vallin, Aila Dündar-Järvinen, Ilkka Sasi ja jaettavaksi muille kh:n jäsenille, pari asiaa joihin pitäisi kiinnittää huomiota, linjata;
    1) Säilytetäänkö Mustanlahti edelleenkin toimivana matkustaja-alusliikenteen satamana, pitkän historian ja kulttuuriarvot säilyttäen? Jos vastaus on kyllä, silloin esitetyt luonnokset pitää ottaa uudelleen pöydälle. Toimivassa satamassa EI ole siltaa keskellä satama-allasta ja satamaan sisääntulon on oltava kaikissa olosuhteissa merenkulullisesti turvallinen. Nyt ei ole.
    2) Jos satama-aluetta halutaan kehittää pienveneitä, kanootteja ja sub-lautaa varten, silloin esitetty suunnitelma antaa siihen hyvän pohjan. Valitettavasti silloin matkustajalaivoille joudutaan etsimään toinen paikka!

    Olisin valmis kehittämään satamaa "mahapalkalla", mutta se ei käy. Voin toki laskuttaa aluksi 15000 €+ALV, jos painoarvo sillä nousee. Seuraava porras on 30000 €+ALV. Näinhän se konsulttien käyttö menee

    Sain lisättyä YLA:n vuoden 2018 Palvelu- ja vuosisuunnitelmaan 12.2012.2017 seuraavan tekstin; "Särkänniemen kehityssuunnitelmien edetessä, Mustanlahden matkustajalaivasatamassa edellytetään sataman käytön turvaaminen matkustajasatamana sekä nykyisen palvelutason ylläpito. Satamaa kehitettäessä on huomioitava maisema, luonnonarvot, rakennettu ympäristö, kulttuurihistorialliset arvot ja perinteet." Päätöstä ei moitittu eikä kaupunginhallitus käyttänyt otto-oikeuttaan, niin päätös on lainvoimainen ja sen mukaan pitää mennä!

    **************

     

    Eipä lupaus kestänyt montaa päivää

    Muutama päivä sitten uutisoitiin, että SDP luopuu kaksoisrooleista, teot ovat toista mitä puheet.

    Uskomatonta, Atanas Aleksovski ja toinen kaupunginhallituksen jäsen, Anneli Kivistö (sd.), ovat kuitenkin ehdolla kaupungin tytäryhtiöiden hallitusten puheenjohtajiksi. Kaupunginhallituksen konsernijaosto valitsee tiistaina yhtiöiden hallitukset. Esityslistan mukaan Aleksovski aiotaan valita Finnparkin hallituksen johtoon ja Anneli Kivistö Vilusen rinteen hallituksen puheenjohtajaksi.

    Sdp:n Tampereen kunnallisjärjestön mukaan, syynä on kuulemma siirtymäaika.

    Kaupunginhallituksen konsernijaosto päätti 10.4.2018 kaupungin tytäryhtiöiden hallituspaikat. Päätösten jälkeen nosti Aamulehti em. Aleksovskin ja Kivistön lisäksi myös Peter Löfbergin (rkp/kok) ja Esa Kanervan (sdp) nimen esiin kaksoisrooleissa.

    **************

     

    Tampereen vetovoima pysyy, vaikka asukkaiden tyytyväisyys laskee

    AL 2.4.2018 vertaili Tampereen kaikki 107 kaupunginosaa ja löysi viisi erilaista voittajaa. Sitten lehti heitti kysymyksen, ovatko tässä Suomen vetovoimaisimman kaupungin parhaat paikat asua? Jaa-a, mikä sopii toiselle ei välttämättä sovi toiselle. Taitaa olla niin, ettei kyselyissä tuotu esiin Tampereen pahaa taloustilannetta.

    Tampereelle on kyllä voimakasta muuttoa, mutta ovatko muuttajat "hyviä veronmaksajia". Valitettavasti eivät ole, sen voi osoittaa tilastoilla, vertaamalla verotulojen muutosta ja väestön kasvua. Viime vuosina Tampereelle on tullut paljon vähäisiä veroja maksavia ja työttömiä.  

    Mielenkiintoinen tilanne, Tampere on edelleenkin vetovoimainen, mutta (HS 26.3.2018) tyytyväisyys kaupunkia kohtaan on laskemassa. Aikaisempina vuosina Tampere oli asukkaiden tyytyväisyydessä isojen kaupunkien kärjessä, mutta nyt sijoitus on laskenut. Helsinki otti kärkisijan myös viiden suurimman kaupungin joukosta. Tampereen kolmen vuoden putki ykkösenä katkesi, kun Turku ja Helsinki nousivat edelle.

    **************

     

    Pois kaksoisrooleista

    Tampereen demarit ovat päättäneet lopettaa paikallispoliitikkojen kaksoisroolit kaupungin luottamustehtävissä. Sdp ei jatkossa valitse kaupunginhallitukseen tai konsernijaostoon sellaisia henkilöitä, jotka toimivat kaupungin yhtiöiden tai yhteisöjen johdossa. Esimerkiksi kaupunginhallituksen konsernijaostossa ei voi olla sama henkilö ohjaamassa niiden kaupungin yhtiöiden ja yhteisöjen toimintaa, joiden johtavissa virka- tai luottamustehtävissä henkilö toimii.

    Ryhdikäs päätös. Samanlaisen päätöksen soi kuulevan muiltakin ryhmiltä. Erityisesti kokoomuksen valtuustoryhmän Peter Löfbergin (rkp) asema kummeksuttaa. Löfberg on tarkastuslautakunnan puheenjohtaja ja samanaikaisesti usean kaupungin omistaman yhtiön hallituksen puheenjohtaja. Eturistiriita, vaikka tarkastuslautakunta ei suoranaisesti tutki yhtiöiden toimintaa.

    Uskomatonta, Atanas Aleksovski ja toinen kaupunginhallituksen jäsen, Anneli Kivistö (sd.), ovat kuitenkin ehdolla kaupungin tytäryhtiöiden hallitusten puheenjohtajiksi. Kaupunginhallituksen konsernijaosto valitsee tiistaina yhtiöiden hallitukset. Esityslistan mukaan Aleksovski aiotaan valita Finnparkin hallituksen johtoon ja Anneli Kivistö Vilusen rinteen hallituksen puheenjohtajaksi.

    Sdp:n Tampereen kunnallisjärjestön mukaan, syynä on siirtymäaika.

    (AL 30.6.2017) Kotilinnasäätiön toiminnanjohtajan selusta on turvattu. Esteellisyys on jo katsottu KHO:ta myöten.

    Kotilinnasäätiön toiminnanjohtajan oikeus toimia tamperelaisessa kunnallispolitiikassa on katsottu Korkeinta hallinto-oikeutta myöten 1990-luvun alkupuolella. Tuolloin Kotilinnasäätiön silloisen toiminnanjohtajan Seppo Salmisen sekä Tampereen Vuokratalosäätiön talousjohtajan Timo P. Niemisen kaksoisroolit politiikassa ja säätiöiden johdossa vietiin oikeuteen.

    Korkein hallinto-oikeus totesi tuolloin, ettei esteellisyyttä ole.

    ***************

     

    Kotilinnasäätiöstä poliisitutkinta

    Sisä-Suomen poliisin talousrikostutkintayksikkö tutkii tapausta säätiörikoksena ja luottamusaseman väärinkäyttönä. Poliisin päätutkintalinja Kotilinnasäätiön tonttisotkussa kohdistuu säätiön ja rakennusyhtiö Lehto Groupin välille (AL 1.4.2018) valmisteltuun kumppanuussopimukseen. Kyseiseen sopimukseen piti alun perin kuulua useita liiketoimia, joista vain Muotialantie 36:n tontin vuokraoikeuden kauppa on toistaiseksi toteutunut. Rikoksista epäillään useita Tampereen kaupungin tytäryhteisöihin kuuluvan Kotilinnasäätiön hallituksen jäseniä. He ovat kiistäneet kaikki rikosepäilyt. Lehto Groupin edustajaa on kuultu asiassa todistajana.

    Entisen, Tampereen kaupungin johtavassa asemassa olleen virkamiehen, konsultti Jyrki Laihon laatiman muistion mukaan Muotialantie 36:n vuokraoikeuden kauppaan piti alun perin liittyä Lehto Groupin ja Kotilinnasäätiön sopima "kokonaispaketti". Asiasta kerrotaan luottamuksellisessa muistiossa, jonka Laiho laati tavattuaan Tampereen kaupunkiympäristöjohtajan Mikko Nurmisen.

    Poliisi ja syyttäjä, kumpikin tahollaan kun pitää papereita riittävän kauan laatikossaan, voidaankin todeta, asia on vanhentunut!

    **************

     

    Tampere vastaan Tampere

    Tampereella on käynnistymässä lähiaikoina kummallinen oikeusjuttu, kun (Päivän lehti 29.3.2018) kaupunki on haastanut oman säätiönsä, Pirkanmaan käräjäoikeuteen on nyt tulossa juttu nimikkeellä Maanvuokrasuhdetta koskeva riita”, siis riitajuttuna. Kotilinnasäätiön oikeuteen tonttisotkusta aiheutuneesta maksukiistasta.

    Paikallisissa poliitikkopiireissä kuohuu, on keskusteltu siitä, että kun 1,8 miljoonan euron sopimussakko on olemassa, niin jonkun se pitäisi maksaa. Tässä tapauksessa tuo joku voisi olla Kotilinnasäätiön johtoporras ja hallitus. Päivän Lehden tietojen mukaan ratkaisua odotetaan tietyissä piireissä pelonsekaisin tuntein. Tonttikeinottelusta saattaa tulla iso lasku.

    Näinhän se meni. Kotilinnasäätiö vuokrasi vuosi sitten kaupungilta tontin 60 vuodeksi. Muste vuokrasopimuksessa ei ehtinyt edes kuivua, kun säätiö myi tontin rakennusoikeuden eräälle rakennusyhtiölle reilulla miljoonalla, 1 150 000 euron hinnalla.

    Tontin myynti tapahtui siten, että Kotilinnasäätiö perusti osakeyhtiön ja luovutti tontin vuokraoikeuden sille. Sitten säätiö myi yhtiönsä ja samalla vuokrasopimuksen rakennusfirmalle. Operaatioon ei ollut kaupungin kirjallista suostumusta.

    Ei Kotilinnasäätiön toiminta ole ollut poikkeuksellista.

    Ei Kotilinnasäätiön toiminta yhtiön perustamisella ja sen myymisellä ole tavatonta. AL (15.1.2018), sijoittajat perustivat yhtiön 2 500 eurolla ja vuokrasivat miljoonatontin Tampereen kaupungilta, yhtiö myytiin rakennusliikkeelle ja loppupeleissä tontti päätyi Lehto Groupille. Siis samalle firmalle, joka on mukana Kotilinnasäätiön Muotialan tapauksessa.

    Tampereen kaupungin omistama miljoonien eurojen arvoinen vuokratontti päätyi viime heinäkuussa rakennuskonserni Lehto Groupiin kuuluvan Rakennuskartion hallintaan poikkeuksellisten liiketoimien päätteeksi. Ts. kiinteistösijoittajat vuokrasivat Tampereen kaupungilta arvotontin kiinteistöosakeyhtiölleen 21. kesäkuuta vuonna 2017. Kuukauden kuluttua vuokrauksesta kyseinen yhtiö myytiin rakennusliikkeelle.

    Kuviossa ei ole laitonta, mutta moraali herättää kuitenkin ajatuksia. Herättää myös ajatuksia, että kuka on ollut konsulttina? Tuskinpa sijoittajat ihan itsekseen ovat tienneet tällaisen tontin olemassa olosta. Yhdistävä tekijä on Rakennuskartio ja Lehto Group Oy ja varmasti taustalla hämähäkkinä ole konsultti. Ehkä joskus selviää tai sitten ei.

    Salatut rahoittajat haalivat miljoonien arvoisia rakennushankkeita kaupungeissa – mutta kuka käärii voitot? Hyvä kysymys!

    ***************

     

    Mutkat suoriksi, Keinupuistohanke etenee vauhdilla

    YLA piti 6.3.2018 kokousta. Listalla oli mielenkiintoisia aiheita. Mielenkiintoista seurata lautakunnan työskentelyä. Yleensä kantaa otetaan asioihin, joissa ei tarvitse laittaa itseään "likoon". Ei muisteta, mitä kuntalain 69.2 § on kirjattu, että luottamushenkilön tulee edistää kunnan ja sen asukkaiden etua sekä toimia luottamustehtävässään arvokkaasti tehtävän edellyttämällä tavalla.

    Listalla oli asioita, joihin otin kantaa, mutta yksin jäin esitysteni kanssa. Tukea ei tullut mistään suunnasta. Ei harmita, koska jo viime valtuustokaudella sain IKILA:ssa tuta, että esitin minä mitä tahansa, se kategorisesti hylättiin.

    Tein tähän kohtaan palautusesityksen seuraavilla perusteluilla; Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön suunnittelu on hakenut kaavamuutosta Hervantaan, kortteli 7125, Orivedenkatu 11, Valtaraitti 12, pysäköintialueen muuttamista asumiskäyttöön. LPA-alueen muutetaan yleisten rakennusten sekä asuin- ja liikerakennusten korttelialueeksi.

    Kaavamuutoksen hakijan tavoitteena on pilotoida Hervannan pysäköintialueiden laadukasta kehittämistä rakentamalla kortteliin asuinkerrostaloja sekä sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevia rakennuksia. Rakennusoikeuden ja kerrosluvun lisääminen ovat myös tavoitteena. 

    Tontin omistaja/Tampereen kaupunki on tehnyt 5.2012.2016 päivätyn aloitteen asemakaavan muuttamiseksi. Kaavamuutos kuulutettiin vireille 2.3.2017.

    Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 17.3.2014 maapolitiikan linjaukset, jonka kohdassa 4.4. Hankekehittäminen todetaan, että kaupunki kannustaa toimijoita olemaan aktiivisia ja esittämään hankekehitysideoita, jotka voivat kohdistua kaupungin omistamiin maa-alueisiin.

    Koska po. alue on pilottihanke joka sisältää monta toisistaan riippuvaa tekijää, jonka vuoksi Tampereelle on erittäin tärkeää, että siitä tehdään korkeatasoinen asumisalue. Tämän vuoksi on tarpeen julistaa alueelle arkkitehtikilpailu, kuten on tehty mm. Hervannan pohjoisakselin kanssa, Insinöörinkadun toisella puolen.

    Kaupunki on tehnyt yhteistyösopimuksen Tampereen Vanhuspalveluyhdistys ry:n, Tampereen Kotilinnasäätiön, Finnpark Oy:n ja Visura Oy:n kanssa. Sopimus on hyväksytty kaupunginhallituksessa 11.9.2017. Miten, ja millä perusteilla em. toimijat on valikoituneet hankkeen toteuttajaksi, jää epäselväksi.

    Koska kohde sijaitsee kaupungin maalla ja hanke on pilottihanke ja edellä mainittujen seikkojen vuoksi, kaava on otettava uuteen valmisteluun ja tontin luovutuksesta on järjestettävä avoin tontinluovutuskilpailu, joka mahdollistaa kaikkien kiinnostuneiden, vaatimukset täyttävien tahojen osallistumisen tontinluovutuskilpailuun julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain ja kilpailulain mukaisesti.

    Muistutuksissa ja saatuun palautteeseen on päätöksessä ja kaavaselostuksessa vastattu ylimalkaisesti ja pyritty ohittamaan koko asia, mm. autopaikkojen osalta.

    Tein tähän kohtaan palautusesityksen seuraavilla perusteluilla; Pykälät 44 ja 45 etenevät rintarinnan. Viittaan § 44 yhteydessä antamaani vastaukseen.

    Muistutuksissa ja saatuun palautteeseen on päätöksessä ja kaavaselostuksessa vastattu ylimalkaisesti ja pyritty ohittamaan koko asia, mm. autopaikkojen osalta.

    Kysymys on kansiareenan kaavan muuttamisesta. Perusteena oli, kun hissit ja portaikko piti saada sijoitettua katualueelle. Tilantarve n. 27-40 m2. Käytiin tiukkaa keskustelua. Taisi mennä niin, että minä pääasiassa kyselin ja Mikko Nurminen vastaili. Heitin ilmaan kysymyksen, että montako poikkeamishakemusta kaavaan voi tehdä, kun sille on myönnetty poikkeamislupa edellisen kerran 20.2012.2016.

    Annettiin mennä läpi sellaisenaan, todeten, että muutos on pieni, mitätön, koko hankkeen laajuuteen nähden ja Nurminen vielä vakuutti, että muutoksen seurauksena Tampere saa automaattisesti muutoksesta aiheutuvan korvauksen.

    • § 49 Tammelan liikenneverkkosuunnitelman hyväksyminen  Tämä otettiin listalta pois. Kysymys ei ole vain liikennesuunnitelmasta vaan alueen kaavasta. 
    • § 51 Viranhaltijoiden päätösten otto-oikeus
       
    • Esitin kahteen kohtaan otto-oikeuden käyttöä, mutta nämäkään eivät kelvanneet muille. Viranhaltijoiden päätösten otto-oikeus

      § 7 Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös asemakaavan muuttamista koskevassa asiassa, 17.02.2018. Asemakaavapäällikkö antanut lausunnon. Tampereen kaupungin hallinto-säännössä § 37, palvelualueen johtaja päättää palvelualueensa osalta, kohta 2) muutoksenhakuoikeuden käyttämisestä ja muutoksenhakuun liittyvienlausuntojen hyväksymisestä sekä kanteluihin vastaamisesta. 

      § 9 Asumisen ja rakentamisen energianeuvontapalvelu Ranen toiminta-avustus v. 2018, 22.02.2018. Ympäristöjohtaja tehnyt päätöksen. Tampereen kaupungin avustustoiminnan periaatteet -asiakirjan mukaan yhdistysten ja yhteisöjen toiminta-avustuksista päätetään sivistys- ja kulttuurilautakunnassa sekä terveys- ja sosiaalilautakunnalla.

    On pakko vetää takaisin! Lintuhytinpuistoa koskevaan päätökseen tehtiin seuraava ponsi: "Lautakunta edellyttää B2-käyttöniityillä kotimaisten luonnonkukkien monipuolista käyttöä."  Hyväksyttiin yksimielisesti.

    **************

     

    Julkisesta hankinnasta voi tehdä ilmoituksen, myös kunnan asukas

    Julkisuuteen on tullut virheellinen kuva, että kansalaiset eivät voi mitään julkisia hankintoja koskeviin kyseenalaisiin päätöksiin, Näinhän hankintalain 145 §:ssä on mainittu. Valittaa voi vain asianosainen. EU:n hankintaa koskeva direktiivi velvoittaa valtioita laatimaan säännökset siten, että kansalaisilla on mahdollisuus puuttua suhmurointiin ja muuhun kyseenalaiseen toimintaan. Suomessa tämä on upotettu hankintalain 139 §, valvontaviranomainen ja toimenpiteisiin ryhtyminen lainvastaisen menettelyn tutkimiseksi

    Kilpailu- ja kuluttajavirasto valvoo tämän lain noudattamista.

    Jokainen, joka katsoo hankintayksikön menetelleen hankintalain vastaisesti, voi tehdä Kilpailu- ja kuluttajavirastolle toimenpidepyynnön menettelyn lainmukaisuuden tutkimiseksi. Linkki tässä;

    https://www.kkv.fi/Tietoa-ja-ohjeita/kilpailuasiat/julkisten-hankintojen-valvonta/toimenpidepyynnon-tekeminen-hankinta-asioissa/

    Kilpailu- ja kuluttajavirasto voi ottaa toimivaltaansa kuuluvan asian tutkittavakseen myös omasta aloitteestaan.

    EU:n komissio vastasi mielenkiintoisesti hankintalaista tekemääni kanteluun. Ei aihetta toimenpiteisiin! No, tätä osasin odottaa, joten ei yllättänyt.

    **************

     

    Vanhimmat #rakennuskiellot ovat olleet voimassa yli 40 vuotta

    YLA kokousti 21.2.2018. Yhtenä kohtana oli rakennuskieltojen määrääminen. Osa oli uusia kieltoja ja osa vanhojen kieltojen jatkamisia.

    MRL 53.2 § sanoo, että rakennuskielto voidaan määrätä kahdeksi vuodeksi ja jatkaa aina kaksi vuotta kerrallaan. Kuitenkin, rakennuskielto voidaan määrätä enintään 8 vuodeksi. Vanhimmat rakennuskiellot ovat olleet voimassa jo yli 40 vuotta.

    Tein palautusesityksen, ja esitin että päätökseen kirjataan
    - ensimmäisen rakennuskieltopäätöksen päivämäärä. Tärkeä ajan seuraamiseksi, koska rakennuskielto on valituksen alainen päätös.
    - nyt käsitellään rakennuskieltoja rekisteri- ja/tai tonttinumerolla. Esitin, että rinnalle laitetaan myös katuosoite.
    - päätös tuli voimaan ennen lainvoimaisuutta. Esitin, että päätös on perusteltava tarkemmin.

    Valitettavasti muut lautakunnan jäsenet olivat toista mieltä.

    Jätin päätökseen eriävän mielipiteen seuraavilla perusteluilla;

    Maankäyttö- ja rakennuslaki 5.2.201999/132 § 53 2. momentti, rakennuskielto on voimassa enintään kaksi vuotta. Kunta voi kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi pidentää kieltoaikaa kaksi vuotta kerrallaan. Kunnan määräämä rakennuskielto kaava-alueen laajentamiseksi voi kuitenkin kestää enintään kahdeksan vuotta.

    Päätösehdotuksena oli, että Yhdyskuntalautakunta päättää määrätä rakennuskiellot, joista osa perustetaan uutena ja osia jatketaan 20.2.2020 saakka.

    Päätöksessä todetaan, että kielto päättyy, kun alueelle laadittu uusi asemakaava saa lainvoiman ja se on voimassa enintään kaksi vuotta. Kunta voi kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi pidentää kieltoaikaa kaksi vuotta kerrallaan.

    Päätöksestä saa kuvan, että rakennuskieltoa voi pidentää määräämättömän ajan eikä tarvitse huomioida 8 vuoden enimmäisaikaa.

     Keskustassa ja Tammelassa on muutamilla tonteilla ollut rakennuskielto jo yli 40 vuotta. Kyseisten tonttien asemakaavat ovat osin 1800-luvulta ja 1930-luvulta. Asemakaavat uusitaan sitä mukaa, kun tontin haltijat hakevat muutoksia. Kaavojen tullessa voimaan rakennuskiellot raukeavat.

     Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen mukaan, jokaisella on oikeus nauttia rauhassa omaisuudestaan (ensimmäisen lisäpöytäkirjan 1. artikla). Tämä on otettava huomioon arvioitaessa kunnan kaavoitustoimilleen rakennuskieltojen avulla varaamaa aikaa. Vuosikymmeniä kestävät rakennuskiellot eivät ole sopusoinnussa em. ihmisoikeussopimuksen ja lain kanssa.

     Päätöksestä ei käy ilmi, koska rakennuskielto on ensimmäisen kerran määrätty. Ottaen huomioon se, että rakennuskiellon jatkaminen on valituskelpoinen päätös, rakennuskiellon alkamisaika on tärkeä tieto kiellon kohteena oleville tahoille, kieltoajan keston seuraamiseksi ja mahdollisia jatkotoimenpiteitä varten.

     Rakennuskiellossa kohteita on käsitelty rekisteri- tai tonttinumerolla. On kaupungin ja kiellon kohteena olevien edun mukaista, että listauksessa (liite) rekisterinumeron yhteyteen lisätään katuosoite ja ensimmäisen rakennuskiellon alkamispäivämäärä.

     Päätöksessä todetaan, että tämä päätös tulee voimaan 23.2.2018 ennen sen lainvoimaisuutta. Päätöksestä ei kuitenkaan käy ilmi seikkoja ja perusteluja, miksi päätös ei voi odottaa normaalia lainvoimaisuutta. 

    *******

     

    Päättäjät tuohtuivat totaalisesti

    Päättäjät pahoittivat mielensä ja ratikan uuden linjan suunnittelutyö herättää tuohtumusta useissa Tampereen kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäsenissä. Moni tamperelaispoliitikko kertoi, että sai tiedon tulevasta linjamuutoksen suunnittelusta vasta verkkolehdestä.

    Tampereen kaupunginhallitus saa esityksen ratikkalinjan muutoksesta käsittelyynsä maanantaina. Monen tamperelaispoliitikon mukaan ongelma ratikkalinjauudistuksessa piilee siinä, että kun ratikasta päätettiin marraskuussa 2016, päätettiin myös ensimmäisistä linjoista. Nyt linjaa halutaan muuttaa, vaikka ensimmäinenkään linja ei ole vielä toiminnassa.

    https://www.aamulehti.fi/uutiset/tamperelaispoliitikot-tuohtuivat-uusista-ratikkasuunnitelmista-moni-kuuli-asiasta-ensi-kertaa-aamulehden-uutisesta-miksi-tasta-ei-ole-kerrottu-valtuutetuille-200730896

    *******

     

    Poikkeukselliset presidentin vaalit ja poikkeuksellinen äänestystulos

    Presidentin vaalit on sitten käyty. Vaali oli poikkeuksellinen ja niin oli myös vaalin tulos. Yksi oli ylitse muiden. Istuva Presidentti Sauli Niinistö keräsi äänet kansansuosiollaan. Toiseksi tuli vihreiden Pekka Haavisto ja kolmanneksi perussuomalaisten Laura Huhtasaari.

    Hämmästyttävää, että perinteisten vahvojen puolueiden, sdp:n Tuula Haatainen ja vasemmiston Merja Kyllönen, kannattajat siirtyivät Niinistön ja osa Haaviston taakse. puolueiden oma ehdokas sai minimaalisen kannatuksen.

    Pääministeripuolue keskustan tilanne on jakomielitautinen. Keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen valitsijayhdistyksen ehdokkaana peittosi puolueen ehdokkaan Matti Vanhasen. Keskustan kannalta nolo tilanne. Pääministeri Juha Sipilä sitoi aikaisemmin asemansa Vanhasen vaalimenestykseen, mutta jo vaalivalvojaisissa hän käänsi kelkkansa, ilmoittamalla asettuvansa puheenjohtajaehdokkaaksi tulevan kesän puoluekokouksessa.

    RKP:n NIls Torvalds jäi tuloksissa viimeiseksi. Hän oli ainoa, joka selkeästi liputti NATO:n puolesta.

    Perussuomalaisten Laura Huhtasaari tuli kolmanneksi, niin valtakunnallisesti kuin myös Tampereella ja suurimmassa osassa kuntia, Joillain äänestysalueilla oli toinen Niinistön jälkeen. Tampereella Laura Huhtasaari sai enemmän ääniä kuin mitä sai perussuomalaiset edellisissä kuntavaaleissa 2017. Näyttää siltä, että puolueesta eronneet, Siniset ovat menettäneet pelin. No, seuraavat eduskuntavaalit sen sitten näyttää.

    Äänet jakautuivat seuraavasti;

    Sauli Niinistö 60,40 %
    Pekka Haavisto 18,70 %
    Laura Huhtasaari 6,30 %
    Paavo Väyrynen 4,60 %
    Merja Kyllönen 3,90 %
    Tuula Haatainen 3,50 %
    Matti Vanhanen 1,80 %
    Nils Torvalds 0,90 %

     Tampereella, ei tieteellisen tutkimuksen mukaan, äänestäjät tekivät seuraavanlaisia siirtymisiä;

           
         
      Kuntavaali  
      äänet 2017 Ehdokas
    SDP