Tampereen kaupungin tiedotuslehti 2/2008 Poliittista tilannetta ja -sekoilua.

Tampereen kaupungin tiedotuslehti 2/2008

Poliittista tilannetta ja -sekoilua. Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen, lautakuntien ym. kokousten päätöksiä tälle sivulle

© Ossi Aho

Tästä suoraan kansiareena-, talous-, tunneli- ja ratikkaosioon sekä etusivulle.

 

Koska kansalaisten poliittinen muisti on n. 3 kuukautta, täytyy tiettyjä tietoja päättäjien toimista pitää esillä. Näitä tietoja voi muistaa mm. tulevissa vaaleissa.

Viime- ja tällä vaalikaudella on keskusteluttanut kovasti nämä suurinvestoinnit. Tunneli, kansiareena, ratikka, jätevedenpuhdistamo, jne. Tässä taulukko, josta on nähtävissä valtuutetun käyttäytyminen eri hankkeista äänestettäessä sekä äänen hinta.

"Poikaseni, kunpa tietäisit, miten vähällä järjellä tätä maailmaa hallitaan." Alun perin lainaus kuuluu latinaksi: "An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur." Axel Oxenstierna, valtakunnankansleri, Ruotsi (16.6.1583 – 28.8.1654).

 

 

Valtiovalta reagoi korruptioon

Olen jo vuosia kirjoittanut korruptiosta ja rakenteellisesta. Näet niitä ja mihin asioihin olen kiinnittänyt huomiota, tältä sivulta hakusanalla korruptio.

Oikeusministeri Antti Häkkänen on nostanut korruption esille korruptionvastaisen päivän seminaarissa.

Yksi keino, jolla korruption torjuntaa edistetään, on korruptionvastainen strategia, joka hallituksen on määrä hyväksyä vielä ennen 2018-2019 vuoden vaihdetta.

– Korruptio ei näy suomalaisten jokapäiväisessä elämässä samalla lailla kuin maissa, joissa asioimiseen poliisin, lääkärin tai koulutusjärjestelmän kanssa liittyy usein lahjonta. Emme voi kuitenkaan sanoa, että maamme olisi täysin vapaa korruptiosta. Suomessa eri arvioiden mukaan esiintyy jossain määrin rakenteellista ja vaikeammin havaittavaa korruptiota, joka ilmenee elinkeinoelämän ja viranomaisten toiminnan rajapinnassa, Häkkänen sanoi.

Korruptio on vaikutusvallan väärinkäyttöä edun tavoittelemiseksi. Väärinkäyttö voi olla lainvastaista tai muuten epäeettistä toimintaa. Siihen voivat syyllistyä niin yksityishenkilöt, virkamiehet, poliitikot kuin elinkeinoelämän palveluksessa toimivat.

Jos kirjoituksillani on ollut vaikutusta, olen tyytyväinen.

Näin tunnistat korruption

Tärkeintä on ehkäistä korruptiota jo ennalta. Toisinaan väärinkäytöksiä ehtii kuitenkin tapahtua ennen kuin niitä havaitaan. Tilanne voi olla korjattavissa, kun siihen puututaan ajoissa.

Korruptio on kaikissa eri muodoissaan vahingollista ja epäoikeudenmukaista. Korruptiolla hyödyt pyritään ohjaamaan väärille tahoille, kun taas jokin toinen taho väistämättä aina kärsii. Siksi korruptiota ei koskaan pidä hyväksyä eikä katsoa läpi sormien.

Ilmoita korruptiosta

Suomessa ei ole korruptiontorjuntaan keskittynyttä virastoa, joka tutkisi epäilyjä korruptiosta. Monet viranomaiset kuitenkin vastaanottavat ja käsittelevät ilmoituksia erilaisista väärinkäytöksistä.

Näin ilmoitat korruptioepäilystä:

Joissakin tapauksissa asiasta kannattaa kertoa tietylle viranomaiselle tai kanteluelimelle.

**************

 

Kotilinnasäätiön tapaus oikeudessa

Kotilinnasäätiön tonttisotkun oikeuskäsittely (AL 17.12.2018) alkoi 17.12.2018. Tapausta käsitellään luottamusaseman väärinkäyttönä. Toiminnanjohtaja ja demarivaikuttaja Atanas Aleksovski on kiistänyt luottamusaseman väärinkäytön. Varsinainen pääkäsittely pidetään Pirkanmaan käräjäoikeudessa 18. ja 19.12.2018. Perjantain suullisessa valmisteluistunnossa muun muassa kuultiin yhtä todistajaa ja luettiin haastehakemus.

Luottamusaseman väärinkäyttö tarkoittaa, että luottamustehtävää hoitava henkilö ryhtyy toimeen, johon hänellä ei ole oikeutta, tai jättää tehtävänsä hoitamatta ja aiheuttaa vahinkoa. Luottamusaseman väärinkäytöstä voidaan tuomita sakkoja tai enintään kaksi vuotta vankeutta.

Esitutkinnassa oli epäiltynä myös säätiön muita vastuuhenkilöitä, jotka toimivat Kotilinnasäätiön hallituksessa tontin luovutuksen aikaan. Heidän osaltaan rikosepäily päättyi kuitenkin esitutkintaan tai kihlakunnansyyttäjän tekemään syyttämättäjättämispäätöksen.

**************

 

Vaikka Tampere kasvaa voimakkaasti, mutta kasvu ei näy rahakirstussa, vaan velkaantuu raskaasti

AL 12.12.2018 https://www.aamulehti.fi/a/201350639?c=1522737894164 Valitettavasti maksumuurin takana.

Kaavoitusohjelma

Vuosien 2019–2023 kaavoitusohjelmassa on asuntokerrosalaa yhteensä noin 1,4 miljoonaa kerrosneliömetriä ja muuta kerrosalaa yli 600 000 kerrosneliömetriä.

Muun muassa näitä kaavoitetaan. Vuonna 2019: Hämpin parkin laajennus. Särkänniemi, Mustalahti, Onkiniemi. Kunkun parkki. Näsikallion eritasoliittymä ja Amuritunneli. Raitiotien kakkosvaihe.

Asumista kaavoitetaan Kalevassa lastentalon alueelle ja Takojankadulle. Asumista sekä muuta rakentamista kaavoitetaan Hippostalon alueelle.

Tesomajärven koulun alueelle kaavoitetaan erityisesti kohtuuhintaista omistusasumista.

Raholan radanvarsikortteliin tulee asumista ja muuta rakentamista. Hyhkyn laaksoon asumista.

Asumista kaavoitetaan Vuoreksen Västinginmäkeen. Hervannan pohjoiskannelle sekä asumista että muuta rakentamista.

Lahdesjärvellä Automiehenkadun pohjoispuolelle sekä Aitovuoreen kaavoitetaan työpaikkojen ja yritystoiminnan alueita.

Vuonna 2020: Hiedanranta I eli alueita Hiedanrannan keskustassa ja Enqvistinkadun ympäristössä. Alueelle kaavoitetaan asumista, palveluja ja toimitiloja.

Keskustassa kaavoitetaan asumista ja muuta tilaa Tampereen taidemuseon ympäristöön ja Asemakeskuksen alueelle (ensimmäinen vaihe).

Asumista kaavoitetaan muun muassa Sarvijaakonaukion ympäristöön, Kalevankankaalla Hautausmaankadulle ja Jankassa Alasniitynkadulle.

Pyynikin Trikoon alueelle ja TTY:n Kampusalueelle kaavoitetaan sekä asuntorakentamista että muuta rakentamista. Samoin Kaupin sairaalan alueelle.

Kaupin kampus, Medi-Park IV (työpaikkoja).

Peltolammin hyvinvointikeskus.

Vuonna 2021: Hiedanranta II: Hiedanrannan keskustaa ja Enqvistinkadun ympäristö (raitiotien haara), Lielahdenkadun varsi, Kaukajärven pohjoisranta, Ojala II, Idesjärven perhepuisto, Sarvijaakonkatu, Hakametsä alueen uudistaminen, Tammelan toriparkki, Frenckell.

2022–2023: Lielahdenkadun varsi II, Asemakeskus II, Alasjärven leirintäalue, Ruotulan alue, Koillikeskus, Lakalaiva I, Härmälän leirintäalueen kehittäminen, Viinikanlahden uusi asuinalue, Hiedanranta III: Hiedanrannan keskustaa ja Enqvistinkadun ympäristöä (raitiotien haara).

**************

 

Mustanlahden sataman puolesta

Yhdyskuntalautakunta kokousti 11.12.2018. Listalla oli asioita, jotka vaikuttavat merkittävästi kaupunkilaisten elämään.

Käsittelyssä oli vuoden 2019 YLA:n palvelu- ja vuosisuunnitelma. Tein siihen lisäysesityksen, joka hyväksyttiin yksimielisesti; "Särkänniemen kehityssuunnitelmien edetessä, Mustanlahden matkustajalaivasatamassa edellytetään sataman käytön turvaaminen matkustajasatamana sekä nykyisen palvelutason ylläpito. Satamaa kehitettäessä on otettava huomioon maisema, luonnonarvot, rakennettu ympäristö, kulttuurihistorialliset arvot ja perinteet siten, kuin ne ovat Pirkanmaan maakuntakaavaan 2040 kirjattu. Särkänniemen Näsinneula (55) ja Mustanlahden satama ja satama-alue (56/1ja 2) ovat merkitty maakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi."

Kokouksessa käsiteltiin myös Tampereen pysäköintipolitiikan päivittämistä ja kadunvarsipysäköintimaksujen, maksuvyöhykkeiden ja pysäköintilupien hintojen tarkistamista. Olin valmistautunut esittämään palautusta uuteen valmistellun, mutta kun po. kohdat jätettiin pöydälle, jäi palautuskortti käyttämättä.

**************

 

Nyt riitti

Olen järjestelmällisesti kerännyt aineistoa kunnan ja hallinto-oikeuksien hyvästä yhteistyöstä. Jopa niin hyvästä, että lakien noudattaminen päätösten teossa on sivuseikka. KHO:n päätös, jolla se vahvisti Hämeenlinnan HaO:n päätöksen, kun hallinto-oikeus on ottanut itselleen lainsäädäntövaltaa ohi eduskunnan ja toteaa vastauksena tehtyyn kunnallisvalitukseen, että talousarvio ei sido valtuustoa itseään ja valtuusto voi päättää muutoksista myös talousarviovuoden aikana ja että, tämä toimivalta valtuustolla on, vaikka sitä ei ole laissa mainittu. Kestämätön ja lakiin perustumaton tulkinta.

Tein oikeuskanslerille oheisen kantelun;

KANTELUN KOHDE

Kantelu koskee Korkeimman hallinto-oikeuden jäseniä asiassa, diaarinumero 1234/3/18 ja Hämeenlinnan hallinto-oikeuden jäseniä (asia sama).

MENETTELY JA PÄÄTÖKSET

Hallinto-oikeus on ottanut itselleen lainsäädäntövaltaa ohi eduskunnan, eikä ole noudattanut perustuslain 2.3.§ vaatimusta lain tarkasta noudattamisesta, vaan on hylännyt Tampereen kaupunginvaltuuston lisätalousarviota koskevan valituksen lakiin perustumattomana, ja näin ollen ei ole toiminut perustuslain 3.3.§ mukaisena riippumattoman tuomioistuimena.

Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 12.11.2018 diaarinumero 1234/3/18, Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös 15.2.2018, asia 18/0123/3 ja Tampereen kaupunginvaltuuston päätös 13.6.2016 (95 §).

Kanteluasia

Kuntalain 110 § säätää kunnan talousarvion laadinnasta. Pykälän 5. momentin mukaan kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Kuntalaissa ei ole mainintaa lisätalousarviosta tai talousarviomuutoksista. Myöskään hallituksen esityksestä kuntalaiksi (HE 268/2014 vp), ei robottitarkistuksessa löydy mainintaa lisätalousarviosta tai muutoksen tekemisestä talousarvioon.

 

Kuntalain 110 § sanamuodosta seuraa, että jos talousarvio on laadittu noudattaen mitä talousarvion laadinnasta on säädetty, lisätalousarvioon ei ole tarvetta. Selkeää ja yksinkertaista. Toisin oli kumotussa kuntalaissa (1995), jossa oli § 65.5 maininta, että talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Jos kunta ei ole noudattanut voimassaolevan lain talousarviota koskevia määräyksiä, vaan on laatinut alijäämäisen talousarvion, ja sen johdosta on joutunut turvautumaan lisätalousarvioon, silloin ei ole noudatettu tarkoin lakia, mitä perustuslain 2.3 § edellyttää.

Hallinto-oikeus on ottanut itselleen lainsäädäntövaltaa ohi eduskunnan, kun toteaa vastauksena tehtyyn kunnallisvalitukseen, että talousarvio ei sido valtuustoa itseään ja valtuusto voi päättää muutoksista myös talousarviovuoden aikana ja että, tämä toimivalta valtuustolla on, vaikka sitä ei ole laissa mainittu. Kestämätön ja lakiin perustumaton tulkinta.

Hallinto-oikeuden mukaan kunnanvaltuusto on noudattanut vain valtuustolle kuuluvaa päätösvaltaa ja että, yksis­tään se seikka, että talousarvioon on sen vahvistamisen jälkeen ollut tarpeen tehdä määrärahoja ja tuloarvioita koskevia muutoksia talousarviovuoden kulu­essa, ei osoita, että talousarvio olisi lainvastainen. Tämä tulkinta on ristiriidassa sen kanssa, että julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin ja kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.

Korkein hallinto-oikeus päätöksessään; ”Kaupunginvaltuusto on tehnyt päätöksensä harkintaval­tansa rajoissa. Kaupunginvaltuuston päätös ei ole syntynyt virheellisessä jär­jestyksessä, eikä päätös ole muutoinkaan valituksessa mainituilla perusteilla lainvastainen.” Todettakoon, että myös harkintavallan käytön pitää perustua lakiin. Sitä oudommalta tuntuukin, että Korkein hallinto-oikeus vahvistaa hallinto-oikeuden näkemyksen sen tarkemmin tutkimatta, onko päätöksen perustelut linjassa voimassa olevan lainsäädännön kanssa.

Hämeenlinnan hallinto-oikeus ja Korkein hallinto-oikeus ovat lähteneet Tampereen päättäjien ”pelastusoperaatioon”, ettei näiden moitittavaa menettely näkyisi. Teollaan oikeudet ovat toimineet moitittavalla tavalla, perustuslain 2.3. ja 3.3 §§ velvoitettavuutta rikkoen.

Asian käsittelyssä ei ole toteutunut tasapuolinen kohtelu siten, kuten perusteluissa edellytetään. HE 268/2014 s. 16. ”Osa näistä periaatteista on samoja kuin hallinnon yleiset oikeusperiaatteet, joista säädetään hallintolain (434/2003) 6 §:ssä. Näitä ovat yhdenvertaisuus-, objektiviteetti- ja suhteellisuusperiaate, tasapuolisen kohtelun vaatimus sekä harkintavallan väärinkäytön kielto.” Käsittelyyn on otettu Tampereen kaupungin puolesta puhuvia seikkoja ja toisaalta on jätetty pois niitä seikkoja, joilla osoitettiin valituksessa päätöksen moitittavuutta.

Hallintolainkäyttölain 27.2 § nojalla tuotuja uusia perusteita ei ole otettu huomioon, vaikka asia ei olisi sen johdosta muuttunut toiseksi.

Tampereen kaupunginvaltuuston päätös, 14.11.2016 (62 §) vuoden 2017 alijäämäiseksi talousarvioksi, olisi voitu käsitellä hallinto-oikeudessa samanaikaisesti, koska ne koskevat saman kuntalain 110 § tulkintaa. Hämeenlinnan hallinto-oikeus hylkäsi valituksen 20.10.2018, asianumero 18/0675/3. Valitusaikaa Korkeimmalle hallinto-oikeudelle on vielä muutama päivä jäljellä, mutta kun ottaa huomioon, mitä Hämeenlinnan hallinto-oikeus päätti 12.11.2018 diaarinumero 1234/3/18, lisätalousarviosta ja Korkeimpaan hallinto-oikeus lisätalousarviosta, jatkovalitus olisi ajan ja rahojen tuhlausta.

 VIREILLÄOLO JA MUUTOKSEN HAKU

Tampereen kaupunginvaltuuston päätös 13.6.2016 (95 §) lisätalousarviosta on lainvoimainen. Päätös on lainvoimaantunut Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 12.11.2018 diaarinumero 1234/3/18. 

Oikeuskansleri ei käsittele kantelua, joka koskee yli kaksi vuotta vanhaa asiaa, ellei siihen ole erityistä syytä. Tampereen kaupunginvaltuuston päätös ylitti kesäkuussa 2018 kaksi vuotta. Koska Hämeenlinnan hallinto-oikeus ja Korkein hallinto-oikeus, joko tahallaan tai tuottamuksellisesti ovat pitkittäneet käsittelyä siten, että kokonaisaika kaksi vuotta ylittyy, pyydän, että tämä katsotaan erityiseksi syyksi tutkia kantelu. Totean vielä, että virkarikosten vanhentumisaika on 5 vuotta.

**************

 

Särkänniemen ja Mustanlahden satama-alueen asemakaavamuutos

Kuten aikaisemmin olen kertonut, tekeillä on kaavamuutos jolla tuhotaan Mustanlahden sataman toimintaedellytykset isoilta laivoilta. Kysymys on kaavasta 8663. palauteaika kaavasta on 14.12.2018 saakka. Jätin kaavasta seuraavan palautteen;

Särkänniemen ja Mustanlahden satama-alueella on maakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi Pirkanmaan maakuntakaavassa merkitty; Näsinneula (55) ja Mustanlahden satama (56/1ja 2).

Mustanlahden satamaan, Kortelahden yli suunniteltu silta rikkoo em. maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) ja Pirkanmaan maakuntakaavan määräyksiä.  Kaava ei säilytä rakennetun ympäristön kauneutta, perinteitä eikä kulttuuriarvoja, ollen näin MRL:n vastainen. Silta tulee poistaa suunnitellusta kaavasta.

Suunniteltu silta heikentää oleellisesti myös satamaan käyttävien alusten ja siltaa käyttävien henkilöiden turvallisuuden. Koska kunta vastaa satamiensa turvallisuudesta, niin tämä seikka pitää ottaa huomioon jo kaavoitusvaiheessa.

Särkänniemen yleissuunnitelmasta 22.2.2016, on luettavissa, että Mustanlahden satama omaa pitkät perinteet.

Mustalax Wik mainitaan vuoden 1822 asemakartassa. (Kartassa Mustalax lukee Kortelahden kohdalla ja Wik Mustalahden koh­dalla. Venäläisessä merikartassa vuodelta 1865 on mainittu sekä Mustalax että Kortelax ja Tampereen vuoden 1879 kalenterin kartassa lukee Mustalahti ja Kortelahti.) Näsijärven satama oli 1840-luvulla lähtien Tampereen tärkein puunkuljetusväylä. Puu­tavaran lisäksi kaupunkiin kuljetettiin rakennuskiviä (sivu 14).

Satama-alue oli myös huomattava vesiliikenteen ja kaupan keskus 1930-luvulle saakka, minkä jälkeen alue siirtyi vähitellen pääasias­sa matkailun ja vapaa-ajan toimintojen käyttöön. Matkustaja- ja huviveneilyn yleistyessä satama oli merkittävä, sillä sieltä oli hy­vät yhteydet lähialueille. Vielä 1960-luvulla satama oli merkittävä sisävesisatama, mutta kun laivaliikenne loppui, satamakin hiljeni (sivu 15).

Em. kappaleessa mainittu liikenteen loppuminen ei pidä paikkaansa. Liikenne on jatkunut, tosin vähäisempänä kuin 1960-luvulla, aivan näihin päiviin asti ja jatkuu edelleenkin.

Särkänniemen alueen rakennusinventointi, täydennysinventoinnin raportti, täydennetty 5.4.2018 (sivu 49?

ARVIOINTI

Mustalahti on osa Tampereen keskustan rakennettu ympäristö 2012 - selvityksessä rajattua Särkänniemen ja Mustanlahden sataman arvoaluetta. Satama-alue ja makasiini olivat mukana myös Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998 -julkaisussa. Viimeksi mainittu huomioi myös kahvilan Tampereen pohjoisen ranta-alueen merkittävänä miljöötekijänä. Mustanlahden satama-alue on maakuntakaavassa osoitettu maakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.

Historialliset todistusarvot

Tampereen Pohjoissatama, nykyinen Mustanlahden satama, ja sen alkuperäinen tavaramakasiini ovat osa maamme sisävesiliikenteen historiaa. Makasiinirakennuksen alkuperäistä käyttötarkoitusta ilmentävä ulkomuoto ja säilynyt arkkitehtuurityyli todistavat Näsijärven reitin sataman vilkkaasta rahti- ja reittiliikenteestä höyrylaivakaudella, 1800–1900-lukujen vaihteessa, jolloin pääsatama sai myös nykyisen muotonsa.

Rakennushistoriallinen ja -taiteellinen luonne

Sataman tavaramakasiiniksi 1915 valmistuneessa puurakennuksessa on säilynyt hyvin varastorakennuksille tyypillinen aukotus ja pitkähkö syvärunkoinen hahmo. Katonlappeiden segmentti-ikkunoista tulee mieleen reikämäiset ikkunarivit höyrylaivojen rautaisissa kyljissä. Julkisivujen tiukka symmetria nojaa klassismiin, mutta näkyville jätetyt hirsirakenteet, pitkien räystäiden katonkannattajat ja katoksen tukirakenteiden muotokieli palautuvat romanttisempaan tyyliin. Makasiinin suunnitteli Tampereen kaupunginarkkitehtina vajaat kolme vuosikymmentä toiminut Johan Lambert Pettersson.

 Maisemallinen ja kaupunkikuvallinen luonne

Mustanlahden satama sijaitsee Särkänniemen, Näsinneulan ja Näsinpuiston eli Tampereen tunnetuimman matkailukohteen, maamerkin ja puistonähtävyyden yhteydessä. Venesatamana se on edelleen myös yksi kaupungin sisääntuloväylistä. Kapea pääsatamalaituri ja samansuuntainen makasiini muodostavat harmonisen kokonaisuuden, jota täydentävät satama-altaiden vanhat kivilaiturit. Viime vuosisadan alun mitoissa säilyneen Kortelahden satama-altaan lounaispäästä avautuu näkymä satamaan ja Näsijärvelle. Sataman pienenä tunnusmerkkinä on Särkänniemen kärjessä sijaitseva loisto.

Tulkinta arvojen merkittävyydestä

Mustanlahden sataman historiallisen aluerakenteen säilymisen kannalta keskeiset osat sisältyvät maakuntakaavan yhteydessä rajattuun arvoalueeseen. Rajauksen ulkopuolelle on jätetty ne rannat, joita on 1970-luvulla tai myöhemmin muutettu. Alueen kaupunkiympäristön rikkaus ja erityislaatuinen kaupunkikuva perustuu luonnonympäristöön ja rakennetun ympäristön monimuotoisuuteen -huvipuistoon, kaupunkipuistoon, venesatamaan – sekä ennen kaikkea osa-alueiden hahmotettavuuteen ja niiden alkuperäisestä käytöstä syntyneeseen luonteeseen. Huvipuiston ja sataman monenkirjavaa kaupunkikuvaa rauhoittaa Kortelahden avoin maisematila. Makasiinirakennus on säilyttänyt rakennushistorialliset piirteensä ja kaupunkikuvallisen asemansa satamamiljöössä. Sen sijaan kahvilarakennuksen alkuperäinen luonne perustui kioskimaisen pieneen kokoon ja sisäänkäynnin viereiseen verantaan. Lisärakentamisen jälkeen kioskimaisuus on hävinnyt ja kokonaisuutta hallitsevat rakennusta kiertävät avoverannat, päätykatos ja uuden puolen isot ikkunat; uudisosan päädystä on tullut kahvilan pääfasadi.

Rakennusinvestointien inventoinnin raportti, maakuntakaavassa nimetyt kohteet, kaikki nämä osittavat, että Mustanlahden satama-alue omaa merkittäviä kulttuuri-, historia-, rakennettu maisemaperinteitä. Tämän vuoksi, suunnitteilla olevassa asemakaavassa on tarkoin noudatettava MRL määräyksiä.

MRL 5 § alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää, mm. rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista.

MRL 9 §, Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.

MRL 32 §, maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi.

MRL 57 §, asemakaavassa voidaan antaa määräyksiä, joita kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asetettavat vaatimukset huomioon ottaen tarvitaan asemakaava-aluetta rakennettaessa tai muutoin käytettäessä (asemakaavamääräykset). Jos jotakin aluetta tai rakennusta on maiseman, luonnonarvojen, rakennetun ympäristön, kulttuurihistoriallisten arvojen tai muiden erityisten ympäristöarvojen vuoksi suojeltava, asemakaavassa voidaan antaa sitä koskevia tarpeellisia määräyksiä (suojelumääräykset). Suojelumääräysten tulee olla maanomistajalle kohtuullisia.

**************

 

Hallinto-oikeudet pelastamassa kunnan päättäjiä

Kuntalain 110 § on kirjattu, miten ja mitä kunnan talousarvioon ja -suunnitelmaan on otettava. Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Samassa yhteydessä valtuusto hyväksyy myös taloussuunnitelman kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi.

Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet.

Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Tarkoittaako em. että suunnittelukauden pitää olla ylijäämäinen tai tasapainossa vai koskeeko se taloussuunnitelman ensimmäistä vuotta, eli talousarviota? Hallinto-oikeus on sitä mieltä, että talousarvion Ei tarvitse olla tasapainossa tai ylijäämäinen, kunhan taloussuunnitelma toteuttaa tämän vaatimuksen. Hallinto-oikeus jättää kuitenkin kertomatta, mistä ja miten tasapainotus- tai ylijäämävaatimuksen alkaminen lasketaan?

Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa ja ylijäämävaatimus aikataulutetaan. Mikä on se piste, josta aika lähdetään laskemaan?

Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Pykälän 5. momentin mukaan kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Kuntalain 110 § sanamuodosta seuraa, että jos talousarvio on laadittu noudattaen mitä talousarvion laadinnasta on säädetty, lisätalousarvioon ei ole tarvetta. Selkeää ja yksinkertaista. Toisin oli kumotussa kuntalaissa, 65.5 § mainitsi, että talousarvioon tehtävistä muutoksista voi päättää valtuusto.

Tampereen laati vuoden 2016 talousarvion 16,1 milj. euroa alijäämäiseksi, ts. kuntalain 110 § vastainen talousarvio. Koska rahat eivät riittäneet kaupungin tehtävien hoitamiseen, jouduttiin turvautumaan, vuoden 2016 lisätalousarvioon. Varsinainen talousarviokaan ei ollut vielä lainvoimainen, kun tunnelikustannuksiin ja ratikan suunnitteluun annettiin lisärahaa ontuvilla perusteluilla.

Hämeenlinnan HaO hylkäsi valituksen. Kun ei löytynyt hylkäämiseen oikeaa lainkohtaa, oikeus laati sellaiset itse! "...talousarvio ei sido valtuustoa itseään ja valtuusto voi päättää muutoksista myös talousarviovuoden aikana ja että, tämä toimivalta valtuustolla on, vaikka sitä ei ole laissa mainittu." Kestämätön ja lakiin perustumaton tulkinta. Mitä mieltä oli Korkein hallinto-oikeus? Yllätys, tai ei ollut yllätys, KHO hylkäsi valituksen Hämeenlinnan HaO:n perusteluilla. Perustuslain 2.3 § pyyhittiin takapuolta, vaikka julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin ja jonka mukaan kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Ts. KHO:n mukaan ei tarvitse noudattaa lakia. Samalla toteutui näyttö siitä, että hallinto-oikeudet eivät ole perustuslain 3.3.§ mukaisia riippumattomia tuomioistuimia. Jos joku haluaa tutkia tarkemmin, KHO:n diaarinumero 1234/3/18.

"Tätä kaikki asianosaiset noudattakoot," lause, joka mahdollistaa puliveivaamisen. Voi tehdä alihintaiseksi lasketun urakkatarjouksen, koska kunta voi aina laatia lisätalousarviota loputtomasti. Kysymykseen, että mahdollistaako lainsäädäntö korruption, piilo- ja rakenteellisen korruption ja tukeeko tuomiovalta sitä? Ikävä todeta, asia voi olla näin!

Tampereen talous on kuralla. Tampereen, vuoden 2017 talousarvio vahvistettiin 18,8 milj. euroa alijäämäiseksi, ts. edelleenkin kuntalain 110 § vastainen talousarvio.

Hämeenlinnan HaO hylkäsi valituksen. Samoilla perusteluilla kuin edellä mainitun lisätalousarvionkin. Kun ei löytynyt hylkäämiseen oikeaa lainkohtaa, oikeus laati sellaiset itse! "...talousarvio ei sido valtuustoa itseään ja valtuusto voi päättää muutoksista, siis laatia lisätalousarvio, myös talousarviovuoden aikana ja että, tämä toimivalta valtuustolla on, vaikka sitä ei ole laissa mainittu." Jos joku haluaa tutkia tarkemmin, HaO:n päätösnumero on 18/0675/3 ja diaarinumero 02617/16/2204.

Jätän päätöksen Hämeenlinnan HaO:n varaan, edellä tuli selväksi KHO:n kanta lisätalousarvioon ja samalla talousarvioon, joten jatkovalitus olisi Lain rahan tuhlausta. lainsäädännöllä ei eräissä asioissa ole mitään merkitystä.

Valitukset lisätalousarviosta ja talousarviosta koskivat kuntalain 110 § noudattamista. Hämeenlinnan HaO antoi päätöksensä talousarviosta 29.10.2018 ja KHO lisätalousarviosta 12.11.2018. Kuinka paljon oikeudet ovat konsultoineet keskenään päätöksistä ja mikä merkitys Tampereen kaupungilla on ollut, kun perustelujen pohjana on pääsääntöisesti käytetty vain kaupungin lausuntoa? Luultavasti päätökset on laadittu yhteisymmärryksessä. Niitä seikkoja, jotka osoittavat asian valmistelussa ja päätöksenteossa moitittavuutta, ne ovat ohitettu eikä otettu huomioon.

Jos päätökset olisivat olleet lakiin nojautuvia, silloin olisi käynyt ilmi valmistelun ja päätösten moitittavuus, mahdollinen virkavelvollisuuden rikkominen. Perustuslain 2.3 § oikeusvaltioperiaate koskee myös kuntia julkisen vallan käytössä. Hallinto-oikeudet lähtivät "pelastusoperaatioon", mutta näin tehdessään itse rikkoivat perustuslain 2.3 § oikeusvaltioperiaatetta, että julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Samalla toteutui näyttö siitä, että hallinto-oikeudet eivät ole perustuslain 3.3.§ mukaisia riippumattomia tuomioistuimia.

Virkavelvollisuuden rikkominen

Rikoslain 40 luvun 9 § toteaa, että virkavelvollisuuden rikkominen toteutuu, jos virkamies virkaansa toimittaessaan mm. tahallaan rikkoo virkatoiminnassa noudatettavia säännöksiä tai määräyksiä. Niin kunnassa kuin hallinto-oikeudessakin on ollut vallalla käsitys, että talousarvion valmistelu ja päätökset ovat kuntalain 110§ mukaisia, ja että valtuustolla olisi oikeus tehdä päätös, vaikka sitä koskeva toimivalta on poistettu laista eikä sitä muutoinkaan ole voimassaolevassa laissa mainittu, eikä myöskään lain esivalmistelussa (hallituksen esitys). Moitittavaa on myös käsittelyn pitkittäminen ilman erityistä syytä siten, että prosessi ylittää kaksi vuotta, joka on pääsääntöisesti mm. oikeuskanslerille tehtävän kanteluna aikaraja. On oikeuden asia ottaa kantaa, onko ja missä määrin syyllistytty moitittavaan tekoon. Hallintolain soveltaminen ei koske kuitenkaan oikeuden käyttöä. Mitähän tuollakin tarkoitetaan, sitä varmaankin, että teki oikeudet mitä tahansa, heitä ei saa edesvastuuseen! 

**************

   

Asemakaavahanke keskeytetään ja lopetetaan, vaikka aluetta koskeva valitus on vireillä hallinto-oikeudessa.

YLA käsitteli 27.11.2018 asemakaavahankkeen keskeyttämistä ja lopettamista. Asia on monimutkainen ja käsittely on kestänyt. Tuntuu siltä, että lautakunta on joutunut teknoraattien, insinöörien ja juristien, välisen arvovaltakiistan ratkaisijan rooliin.

Ko. oli poikkeamisluvan hakemisesta po. tontille. kaupungin puolelta nähtiin että, asemakaavamuutoksen hakijan tavoite on ristiriidassa kantakaupungin yleiskaavan 2040 kanssa, jossa alue on osoitettu keskuspuistoverkostoksi, jolle ei ole osoitettu uudisrakentamista. Hakemuksen tarkoittamalla alueella on myös mahdollinen liito-oravien kulkuyhteys ja arvokas lepakoiden elinpiiri. Asemakaavamuutosta ei tule laatia. Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikkayksikkö on käynnistänyt alueen lunastamisen.

Poikkeamishakemusta käsiteltiin syyskuussa. kannatin sen myöntämistä, mutta äänestyksessä esitykseni hävisi äänin 11-2. Hakija on valittanut päätöksestä Hämeenlinnan HaO:n.

Tein kokouksessa hylkäysesityksen, juuri poikkeamishakemusta koskevan valituksen johdosta: "Kaavahankkeen keskeyttäminen ja lopettaminen hylätään toistaiseksi. Aluetta koskevasta poikkeamislupapäätöksestä on valitus vireillä Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa. Kun poikkeamislupapäätös saa lopullisen lainvoiman, voidaan asiaan palata, jos on syytä." Hylkäysesitys ei saanut kannatusta, se raukesi, mutta ei haittaa mitään.

Sitten tehtiin asian pöydälle jättämisesitys. Ajattelin, että ei ole menetettävää vaikka kannatankin ja näin se tuli hyväksytyksi yksimielisesti.

 

Eilen (27.11.2018) kävi lautakunnan kokouksessa ilmi mielenkiintoinen seikka.
 
Lautakunnan päätöksestä tehdyn valituksen käsittely Tampereen hallinnossa paljastaa hallintosäännössä olevan valuvian. Tampereen kaupungin hallintosäännön 37 §:n mukaan palvelualueen johtaja päättää palvelualueensa osalta muutoksenhakuun liittyvien lausuntojen hyväksymisestä. Palvelualueen johtaja voi hallintosäännön mukaisesti siirtää päätösvaltansa alaiselleen viranhaltijalle.

Kaupunkiympäristön palvelualueen johtaja on 21.6.2017 hyväksynyt palvelualueen toimintasäännön delegointimatriisin, jonka mukaan asemakaavapäällikön toimivaltaan kuuluu muutoksenhakuun liittyvien lausuntojen hyväksyminen. Tässä ei erotella sitä, koskeeko valitus 20 euron maksusta tehtyä valitusta tai 2 milj. euron arvoista kaavavalitusta.

 Eräässä tapauksessa asemakaavapäällikkö on päättänyt, että annetaan lausunto Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle valituksen johdosta poikkeamispäätöstä koskevassa asiassa ja että lausunto on liitteenä. Lausunnon mukaan valitus tulee hylätä. Poikkeamislupapäätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä eikä ole muutoinkaan lain vastainen. Ongelma vain tulee kun liitteenä ei ole valitusta eikä siihen annettua vastausta. Täten lautakunnan jäsenet eivät ole nähneet, ei valitusta kuin ei myöskään siitä tehtyä tehtyä lausuntoa. Vaikka tässä on selvä JOKK -tapaus (juridisesti on kaikki kunnossa), tätä ei voi pitää hyväksyttävänä käytäntönä, että oikeuteen annetaan lausuntoja lautakunnan nimissä, ilman että lautakunnan jäsenet eivät ole edes nähneet niitä. Itse en ainakaan tykkää, jos nimissäni annetaan lausuntoja, joita en ole nähnyt. Lakiosaston on syytä tarkistaa ja selkeyttää hallintosäännön kohtaa.🤔

**************

 

Täyttöä valmistellaan monella suunnalla - ELY valittaa

Maksimointia monella suunnilla! AVIN päätös merkittiin tiedoksi kh:ssa 29.10.2018 ja samoilla perusteluilla YLA:ssa 20.10.2018. Lisäksi se merkittiin tiedoksi AKILA:ssa 24.10.2018, hieman erilailla perusteltuna.

Näin perusteltiin kh:lle ja YLA:lle. AKILA:lle annettiin lyhyempi versio. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on 10.10.2018 antanut myönteisen päätöksen (LSSAVI/3671/2017) koskien Vaitinaron vesistötäyttöä sekä valmistelulupaa. Täytön pinta-ala on noin 9 ha ja se kattaa noin 900 m matkan 20-100 m leveydeltä Vaitinaron rantaa Lielahden pumppaamolta Pölkkylänniemen kärkeen.

Hakemus on pohjautunut nykyiseen asemakaavaan. Luvan myötä lähes käyttämättömälle ranta-alueelle voidaan rakentaa voimassa olevan asemakaavan mukainen puisto, alueellisesti merkittävä kevyenliikenteen laatukäytävä ja koko kaupunkikehityksen kannalta erittäin merkittävä raitiotielinja, jossa se palvelee paitsi virkistäytymistä, myös jatkossa kaupungin tahtotilan mukaista tulevaa alueen kaupunkimaista kehitystä.

Lupa ei ole vielä lainvoiman, mutta se mahdollistaa valmisteleviin töihin ryhtymisen. Valmistelevia töitä ovat johtosiirrot, suojaverhon asennus vesistöön ja sen vaatimat uppotukkien poistot, vedenalaiskohteiden (mm. vanha hylky) lisäselvitykset sekä rannan sulkurakenteen ja työmaatien rakentaminen.

Päätös on Tampereen kaupungin hakemuksen mukainen sillä lisäyksellä, että kaupunki velvoitetaan rakentamaan nykyisen rantaviivan alueelle sulkurakenne, jolla rajoittaan Näsijärvestä harjuun imeytyvän veden määrää. Paasikiventie on rakennettu vesistötäytölle 1970-luvun alussa ja tämän vesistötäytön yhteydessä luontaiset rannan vettä pidättävät maakerrokset ovat vaurioituneet siten, että luontainen rantaimeytyminen on muuttunut. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto linjaa päätöksessään, että nykyinen Paasikiventien vesistöön rakennettu täyttö sekä uittotunnelit mahdollistavat Näsijärven veden ei luontaisen imeytymisen harjuun pohjavedeksi ja ovat siten riski pohjaveden laadulle. AVI velvoittaa kaupungin poistamaan tämän nykyisen pohjaveden laaturiskin täyttötyön yhteydessä rakennettavalla sulkurakenteella.

Saadun päätöksen pohjalta käynnistetään rakennussuunnittelu ja sen pohjalta tavoitteena on käynnistää valmistelevat työt, sekä varsinaisen täytön rakentaminen. Täyttömateriaalina on tarkoitus hyödyntää pääosa Sulkavuoren keskuspuhdistamon rakentamisessa syntyvästä louheesta.

Siis, tiedoksiannolla käynnistetään työt ilman että AVI:n päätös olisi saanut lainvoimaa! Miten on, osaako kukaan kertoa, onko ratikkapäätös 7.11.2016 jo lainvoimaantunut? Missään ei ole näkynyt siitä mainintaa.

Rahaa täyttö operaatiota varten ollaan esittämässä vuosille 2019 / 4 milj. €, 2020 / 7 milj. € ja 2 milj. € = yhteensä 13 milj. euroa. Tämä on vasta esitys, mikä lienee loppusumma? Nostaa kummasti ratikan 2. vaiheen hintaa, joko liian paljon? Nämä kustannukset jyvitetään asunto- ja kiinteistölautakunnan budjettiin!

Kh jätti asian 29.10.2018 pöydälle lisäselvityksiä varten. Tarkoitus on täyttö kytkeä ratikan 2. vaiheeseen.

ELYkeskus valittaa AVI:n päätöksestä (Tamperelainen 5.11.2018) Vaasan HaO:n. Tämä oli odotettavissa. Kannattaa odottaa päätöksen lainvoimaantumista, ei ole erityisen painavaa syytä miksi näin ei voisi tehdä. Pirkanmaan ELY-keskus vaatii vesistötäytölle myönnetyn luvan kumoamista ja vaatii kumoamaan valmisteluluvan, jolla on sallittu töiden aloittaminen muutoksenhausta huolimatta.

Näsijärveen suunnitellusta vesistötäytöstä on tehty toinenkin valitus Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituksen tekijöinä ovat Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry ja Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri ry. Uusimmassa valituksessa on nostettu esiin useita epäkohtia. Luonnonsuojelijat kummeksuvat sitä, että Näsijärveä annetaan täyttää ennen yhtäkään lainvoimaista kaavaa.

**************

 

Yksi syytteeseen

Syyttäjä nostaa Kotilinnasäätiön jutussa syytteen Atanas Aleksovskia vastaan luottamusaseman väärinkäytöstä, mutta vapautti hallituksen jäsenet syytteistä.

Ottamatta kantaa sen enempää itse tapaukseen, kuitenkin tapa miten syyttäjä ratkaisi syyttämättä jättämisen, kummastuttaa.

Syyttäjä toteaa, vapauttaessaan säätiön hallituksen jäsenet syytteestä, että luottamusaseman väärinkäyttö on rangaistavaa vain tahallisena. Virkarikoksia käsittelevästä luvussa on muitakin kohtia, joita olisi voinut soveltaa. Mm. virkavelvollisuuden rikkominen ja tuottamuksellinen virkavelvollisuuden rikkominen. Viimekädessä tuomioistuin ratkaisee, onko tapahtunut rikos.

Jättikö syyttäjä tahallisesti tai tuottamuksellisesti ottamatta nämä kohdat huomioon? Kohtuutonta, että tällaisessa tapauksessa vain yksi henkilö on nostettu tikun nokkaan.

Kotilinnasäätiö tiedottaa, että Atanas Aleksovski (sd) (Tamperelainen 2.11.2018) voi jatkaa säätiön toiminnanjohtajana toistaiseksi. Jatkosta käydään vielä keskusteluja omistajaohjauksen kanssa. Lisäksi Kotilinnasäätiö tiedottaa, ettei sillä ole oikeudenkäynnissä vaatimuksia Aleksovskille. 

– Kotilinnasäätiön hallitus on käsitellyt toiminnanjohtaja Aleksovskin osalta kysymystä siitä, onko säätiöllä vaatimuksia häntä kohtaan tulevassa oikeudenkäynnissä. Hallitus päätti asianajaja Markku Lehtolan esittelyn jälkeen, että vaatimuksia ei ole. Väitetty luvaton siirto on tapahtunut säätiön ja sen täysin omistaman asunto-osakeyhtiön välillä eli säätiön sisällä. Asuntoyhtiön osakekannan myynti on ollut täysin laillista eikä asiassa ole kyse siitä, säätiön hallitus perustelee.

Säätiön mukaan Aleksovski on voinut perustellusti olla siinä käsityksessä, että siirrolle on kaupungin suostumus.

– Osakkeiden kaupan myötä säätiö sai toimintaansa varoja 375 000 euroa ja kaupunki 775 000 euroa, mitkä ilman järjestelyä olisivat jääneet saamatta eli järjestely on ollut koko konsernin kannalta järkevä ja kannattava. Mitään vahinkoa ei siis ole aiheutunut, eikä missään tapauksessa kyse ole mistään henkilökohtaisesta intressistä vaan säätiön edun mukaisesta toiminnasta, hallitus kirjoittaa.

Kun itse päättää, itse tutkii ja ja itse langettaa tuomion, niin mihin oikeastaan oikeuslaitosta tarvitaan?

 

Kotilinnasäätiön koko hallitus vaihtoon

Tampereen kaupunginhallituksen konsernijaosto valitsi uuteen hallitukseen (AL 20.11.2018) viisi jäsentä toimikaudeksi 2019–2022. Kaksi asukasedustajaa nimetään myöhemmin.

Uuden hallituksen puheenjohtajana toimii juristi Matti Järventie, 68, joka teki työuransa Tekstiili- ja vaatetusteollisuuden työnantajaliiton toimitusjohtajana. Ennen eläkkeelle jäämistään Järventie toimi Tampereen seurakuntien hallintopäällikkönä.

Hallituksen muut jäsenet ovat Jarmo Paananen, Hannu Järvi, Eija Vartila ja Kirsikka Siik.

**************

 

Otto-oikeuden käyttö

YLA käsitteli 30.10.2018 käyttämäänsä otto-oikeusasiaa. Kiinnitin jo 11.9. huomiota siihen, että lahjoituksen myöntämisessä ei oltu menetelty annettujen ohjeiden mukaisesti.

YLA päätti 11.9.2018 § 190 käyttää otto-oikeutta suunnittelupäällikön päätökseen 3.9.2018 § 75. Suunnittelupäällikkö oli päättänyt 3.9.2018, että Tampereen teknillisen yliopiston tukisäätiölle maksetaan lahjoituksena 13 000 euroa käytettäväksi "Talouden ja rakentamisen tiedekunnan" tutkimustyön edistämiseen. Lahjoitus maksetaan kustannuspaikalta 111391, Liikennejärjestelmän suunnittelu.

Päätösesityksenä oli, että suunnittelupäällikön päätös pysytetään. hakemusta ei ollut edelleenkään, oli tosin tehty tutkimussuunnitelma. Kaikki olisi oikein, jos hakemus ja tutkimussuunnitelma olisi jätetty elimelle, joka päättää lahjoituksista.

Tein kokouksessa seuraavan muutosesityksen: "Suunnittelupäällikön päätös kumotaan. Lahjoitus- ja tukirahaston apurahojen ja avustusten myöntämiseksi tutkimusten ja selvitysten hankkimista ja muiden toimenpiteiden suorittamista varten, päättää lahjoitus- ja tukirahaston toimikunta."

Tein myös seuraavan ponsiesityksen ja odotin ilman muuta, että muut lähtevät ponteen mukaan. Ei, oli hiljaista kuin huopatossutehtaalla juhannuksen aikaan:
"Päätösesityksessä on oltava tieto aikaisemmasta käsittelystä (linkki), avustusten myöntämisessä on otettava huomioon, mitä Tampereen kaupungin avustustoiminnan yleiset periaatteet (kh 6.11.2017) – asiakirjassa sanotaan avustusten hakemisesta ja myöntämisestä. Määräysten noudattamisen valvontaan tulee kiinnittää huomiota."

Tietty, kukaan ei kannattanut esitystäni, joten se raukesi, mutta pöytäkirjaan jäi merkintä. Oli hauska kuulla selityksiä, miksi se pitäisi myöntää; lisäisi henkilöstömenoja, lisäisi ohjeita ja niiden noudattamista... kieltämättä hymyilytti!

**************

 

Näsijärven täyttö on mahdollista ehdollisena

AVI 8.10.2018 latoi rankat ehdot Näsijärven täytölle.

Myönteisessä päätöksessä on lupaehtoja. AVI määrää, että hankkeen toteutusedellytyksenä tulee POISTAA nykytilassa oleva pohjavesiriski. AVIn mukaan luvan saajan tulee täyttötyön ensivaiheena tehdä Vaitinaron rantaan pysyvä ja tiivis pohjaveden SUOJAUSRAKENNE, jolla Näsijärven veden ei-luonnontilainen imeytyminen pohjavesimuodostumaan estetään tai sitä rajoitetaan merkittävästi kaikissa olosuhteissa. sanoisin, että rankka ehto noudatettavaksi!

Pohjaveden suojausrakenteen tulee ulottua yhtenäisenä Lielahden voimalaitoksen jäähdytysveden pumppaamolta Pölkkylänniemeen asti siten, että tiivis rakenne ulottuu järveen, pohjassa olevan savikerroksen päälle ja nousten rantapengertä vasten korkeussuunnassa vähintään metrin Näsijärven säännöstelyn ylärajan yläpuolelle.

Jännitys jatkuu siltäkin osin, että valitetaanko AVIN päätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen ja edelleen KHO:n.

Lupamääräykset, eivätkä mitkään helposti toteuttavat.

Pohjaveden suojausrakenne Vaitinarossa

1. Luvan saajan tulee täyttötyön ensivaiheena tehdä Vaitinaron rantaan pysyvä ja tiivis pohjaveden suojausrakenne, jolla Näsijärven veden ei-luonnontilainen imeytyminen pohjavesimuodostumaan estetään tai sitä rajoitetaan merkittävästi kaikissa olosuhteissa.

2. Suojausrakenteen tulee ulottua yhtenäisenä Lielahden voimalaitoksen jäähdytysveden pumppaamolta Pölkkylänniemeen asti siten, että tiivis rakenne ulottuu järveen, pohjassa olevan savikerroksen päälle ja nousten rantapengertä vasten ulottuu korkeussuunnassa vähintään metrin Näsijärven säännöstelyn ylärajan yläpuolelle.

3. Suojausrakenne tulee rakentaa ajallisesti mahdollisimman yhtäjaksoisesti ja sen rakentaminen tulee aloittaa pumppaamon 56 (70) päästä. Rakenne tulee tehdä puhtaista ja tiiviistä tai huonosti vettä johtavista materiaaleista soveltaen pohjavesialueille toteutettavien suojausrakenteiden materiaalivaatimuksia. Suunnitelma rakenteesta tulee toimittaa Pirkanmaan ELY-keskukselle hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista.

Rakenteet

4. Vesistötäyttö saadaan rakentaa hakemuksen liitteenä olevan tutkimuskartan (nro 1510023044-2, päiväys 14.6.2017, mittakaava 1:2000) ja liitteenä olevien leikkauspiirustusten 1-1, 2-2, 3-3, 4-4, 5-5 ja 6-6, päiväys 14.6.2017, mittakaava 1:200) mukaisesti, kuitenkin lupamääräyksen 1 suojausrakenne huomioiden.

Suojaverho

5. Ennen töiden aloittamista hankealue on eristettävä suojaverholla. Suojaverho on asennettava ja ankkuroitava hakemuksessa esitetyllä tavalla ja siten, että se pysyy paikoillaan kaikissa olosuhteissa. Verhon on oltava tiiviisti kiinni rannassa ja pohjassa sekä ulotuttava pintaan asti. Suojaverhon asennus ja riittävä ankkurointi on varmistettava sukeltajaa käyttäen ennen töiden aloittamista. Verhoa saa avata vain välttämättömimpiä tarpeita varten ja se pitää sulkea mahdollisimman pian. Verhon suunniteltuun sijaintiin vesialueella ja toteutukseen voi tehdä muutoksia sopimalla ELY-keskuksen kanssa.

6. Suojaverhon reitillä olevat uppotukit on poistettava ennen verhon asentamista, jotta verho saadaan asennettua tiiviisti pohjaan. Uppotukkien poisto on tehtävä siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän samentumaa.

7. Suojaverhoa tulee käyttää hankealueen ympärillä kaikkien samentumista aiheuttavien työvaiheiden ajan, ml. putkien siirrot ja uppotukkien poisto. Suojaverhorakenne on merkittävä siten, että se on vesillä ja jäällä liikkuvien havaittavissa myös pimeän aikaan.

8. Suojaverho on pidettävä kunnossa koko työn ajan. Verhon toiminnassa havaitut puutteet on korjattava välittömästi. Suojaverhon kuntoa ja toimintaa on seurattava säännöllisesti ja avovesiaikana päivittäin siten, että luvan saaja on työn ollessa käynnissä koko ajan tietoinen verhon toiminnasta ja työn aiheuttaman samentuman laajuudesta.

9. Mikäli työn yhteydessä havaitaan merkittävää suojaverhon ulkopuolista samentumista, luvan saajan on keskeytettävä samennusta aiheuttava työ ja ryhdyttävä viipymättä toimenpiteisiin haittojen poistamiseksi. Luvanhaltijan on ilmoitettava poikkeustilanteesta välittömästi Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

10. Täyttötyön valmistuttua suojaverhoa ei saa poistaa ennen kuin Pirkanmaan ELY-keskus on tarkkailutulosten perusteella arvioinut veden laadun ja todennut, ettei samentuman leviämisriskiä enää ole.

Töiden suorittaminen

11. Rakennustyöt on tehtävä siten ja sellaisena aikana, että vesialueelle ja sen käytölle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä. Rakennustöistä aiheutuvaa tarpeetonta veden samentumista tulee välttää. Täyttötyö ei saa estää tai vaikeuttaa hulevesien purkua Lielahteen. Tarvittaessa täytön syrjäyttämä pehmeä sedimentti saadaan ruopata silttiverhon sisäpuolelta. Täyttöalueelta ei saa poistaa täyttöalueen pohjan heikosti vettä läpäiseviä savikerroksia, jotka suojaavat pohjavesimuodostumaa. Ruoppausmassat on toimitettava vastaanottopaikkaan, jolla on asianmukainen lupa niiden vastaanottamiseen.

12. Työt on tehtävä erityistä varovaisuutta ja huolellisuutta noudattaen, jotta riski pohjavettä suojaavien kerrosten painumiselle tai syrjäytymiselle tai pohjaveden suojausrakenteen vahingoittumiselle on mahdollisimman pieni. Laadunvalvontaan on kiinnitettävä erityisesti huomiota pohjaveden suojausrakenteen ja rannan läheisen täytön  toteuttamisen aikana.

13. Jos työtä tehdään vesialueen ollessa jäässä, on kohdat, joissa työn vuoksi on rikottu jäätä tai jään kantavuus on huonontunut, merkittävä asianmukaisesti.

14. Pohjavedelle haitallisten ja vaarallisten aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estettävä. Työn aikana hankealueella ei saa säilyttää öljy- tai polttoainesäiliöitä. Koneet ja laitteet on säilytettävä, huollettava ja tankattava hankealueen ulkopuolella.

15. Rakentamiseen saa käyttää vain puhtaita maa- ja kiviaineksia. Rakentamisessa voidaan käyttää louhetta, jonka haitta-ainepitoisuudet ja liukoisuudet vastaavat hakemuksessa esitettyä Sulkavuoren alueen louhetta. Mikäli louheessa havaitaan merkittävässä määrin muita kivilajeja, kivilajien soveltuvuus tulee tutkia erikseen. Maa-aineksen on oltava riittävän karkearakeista, jotta estetään tarpeettoman samentuman syntymistä.

16. Täytössä käytettävän maa-aineksen haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää VNa 214/2007 mukaisia kynnysarvoja, lukuunottamatta arseenia, jonka pitoisuus ei saa ylittää arseenin alu eellista taustapitoisuutta 26 mg/kg. Maa-aineksen kloridipitoisuus ei saa olla kohonnut esimerkiksi tiesuolauksen vuoksi. Haitta-ainepitoisuudet on analysoitava jokaiselta kohteelta, josta maa-ainesta toimitetaan täyttöön, ennen ainesten rakenteeseen hyväksymistä. Kaikki mittaukset, näytteidenotto ja analysointi on tehtävä CEN-, ISO-, SFS-, tai vastaavan tasoisen kansallisen tai kansainvälisen yleisesti käytössä olevan standardin tai menetelmän mukaisesti. Mittausraporteissa on esitettävä käytetyt mittausmenetelmät ja niiden mittausepävarmuudet sekä arvio tulosten edustavuudesta.

17. Ennen hankkeen aloittamista hakijan tulee varmistaa Museoviraston kanssa mahdollisten muinaisjäännösten osalta hankkeen toteuttamisedellytykset ja ennen hankkeen toteuttamista hankealueella olevaa muinaisjäännösrekisterin hylkykohdetta Näsijärvi, nro 2137 pitää tutkia muinaismuistolain mukaisesti Museoviraston kanssa sovittavalla tavalla.

18. Ennen hankkeen aloittamista on sovittava hankealueella olevien putkien ja kaapelien siirrosta. Siirrosta ei saa aiheutua haittaa putkien ja kaapelien omistajien toiminnalle. Mikäli putkien siirron yhteydessä joudutaan ruoppaamaan sedimenttejä, ruoppausmassat on toimitettava vastaanottopaikkaan, jolla on asianmukainen lupa niiden vastaanottamiseen. Lielahden voimalaitoksen putkien mahdolliset muutokset ja niiden vaatimat oikeudelliset edellytykset tulee varmistaa ennen putkien siirtoa.

19. Louheen mukana mahdollisesti kulkeutuvien räjähdyslankojen ja muiden roskien leviäminen vesistöön on estettävä tarvittaessa puomituksin ja roskat on kerättävä pois säännöllisesti.

Kunnossapito

20. Täyttöjen ja muiden rakenteiden kunnossapidosta on huolehdittava asianmukaisesti.

Kalatalousvelvoite ja kalatalousmaksu

21. Luvan saajan on istutettava niinä vuosina, jolloin vesistötäyttöä tehdään ja yhtenä vuotena täytön päättymisen jälkeen hankkeen vaikutusalueelle 1000 kpl 3-vuotiaita yli 30 cm:n pituisia rasvaeväleikattuja järvitaimenia. Tarpeen vaatiessa istutettavaa lajia ja kokoa voidaan muuttaa Pohjois-Savon ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla siten, että istutuksen arvo ei muutu. Hoitosuunnitelma, jonka tulee sisältää mm. istukkaiden kantaa ja hankintapaikkaa koskevat tiedot, istutuspaikat, -ajat ja vastaanottajien yhteystiedot, tulee toimittaa Pohjois-Savon ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa luvan saatua lainvoiman

Rahaa em. operaatiota varten ollaan esittämässä vuosille 2019 / 4 milj. €, 2020 / 7 milj. € ja 2 milj. € = yhteensä 13 milj. euroa. Tämä on vasta esitys, mikä lienee loppusumma?

**************

 

Näsijärven täytön osalta jännitys jatkuu!

Aluehallintovirasto (AVI) lupaa julkistaa ratkaisunsa (AL 28.9.2018) Tampereen kaupungin Näsijärven täyttöä koskevasta vesiluvasta ensi viikon (vko 40) jälkeen.

Alunperin luparatkaisu rannan täyttämisestä Paasikiventien varrella Tampereen Lielahden Vaitinarossa oli määrä tehdä jo syyskuun loppuun mennessä, mutta se viivästyy.

–Emme me nyt enää itse ratkaisua mieti, mutta ratkaisu pitää kirjoittaa varsin huolellisesti ja aineisto on suuri.

Paananen ei ennakoi, tuleeko ratkaisu olemaan kielteinen vai myönteinen Näsijärven rantakaistaleen täyttämiselle. Hän tyytyy sanomaan, että vesilain mukaan aluehallintoviraston on selvitettävä, onko luvan myöntämiselle esteitä. Ellei niitä ole, lupa on myönnettävä.

Toukokuussa Paananen totesi Aamulehdelle, että aluehallintovirastolla on jo selvä kuva siitä, millaisia vaikutuksia alueen täyttämisellä olisi ja mihin suuntaan asiassa ollaan kallistumassa. Tuolloin hän sanoi, että hyväksyvässä päätöksessä hyötyjen on oltava huomattavasti merkittävämpiä kuin haittojen.

 

Palataanpa hieman aikaa taaksepäin

AL kirjoitti 19.2.2014, että kaupunginvaltuusto hyväksyi pitkän keskustelun ja äänestyksen jälkeen noin 90 hehtaarin maa-alueiden ja lisäksi vesialueiden oston Metsä Board Oy:ltä. Kauppahinta Lielahdessa sijaitsevasta alueesta on 26 miljoonaa euroa. Kirjoitin päätöksestä muistiin nimet ja mitä esitettiin muutokseksi.

Arvostelua herätti se, että teollisuuden saastuttaman maaperän ja rannan puhdistaminen jää kaupungille. Seppo Silvennoisen (ps) esitys, että myyjä vastaisi puolesta puhdistamiskuluja, hylättiin äänin 10–57. Puhdistamisen hinta on n. 20 M€. Äänestys meni tuttuun tapaan, muut vastaan perussuomalalset + Jari Heinonen. Nyt sitten tiedetään, Metsä Board Oy:ltä ostetun maapalan hinnaksi tulee näin n. 46 M€. Kovin kevyesti muut valtuustoryhmän hukkaavat kaupunkilaisten rahoja. Ihmettelen sitä kovasti.

Valtakunnan päälehti, HS kirjoitti 27.9.2018 ”Vedenalainen töhnä turmelee Tampereelle suunniteltua uutta kaupungin­osaa – ”Siinä kohtaa järvi ei ole järvi.””. Kertoi myös, että 0-kuidun poistamisen kustannukset voivat olla jopa 100 milj. euroa. Melkoinen ero verrattuna lukuun, joka ilmoitettiin ostopäätöstä tehdessä.

Ihmetyttää kovasti, miksi Aamulehti on hiljaa täyttöongelmasta? Lähinnä lehti on keskittynyt viestittämään (AL 28.9.2018) AVI:n aikataulua päätöksenteossa.

**************

 

Kotilinnasäätiön kohutun tonttikaupan tutkinta valmistui, siirtyy syyttäjälle

Kotilinnasäätiön Tampereen kaupungilta Muotialantieltä vuokraaman tontin luovuttamista koskeva esitutkinta on saatu valmiiksi (AL 17.9.2018). Vastuuhenkilöitä epäillään luottamusaseman väärinkäytöstä, kaikki epäillyt ovat kiistäneet syyllistyneensä rikokseen. Asia siirtyy syyteharkintaan Sisä-Suomen syyttäjänvirastoon.

Vanhusten asumispalveluita tuottava Kotilinnasäätiö vuokrasi tontin Tampereen kaupungilta marraskuussa 2016. Tämän jälkeen Kotilinnasäätiö myi Muotialassa sijaitsevan tontin vuokraoikeuden Lehto Groupiin kuuluvalle Rakennuskartio Oy:lle 1,15 miljoonalla eurolla vastoin kaupungin kanssa tehtyä sopimusta. Tontti ehti olla Kotilinnasäätiön halussa vain vuorokauden.

Kotilinnasäätiön kanssa oli sovittu, että se rakentaa tontille uudisrakennuksen kolmessa vuodessa eikä alivuokraa tai muuten luovuta tonttia kolmannelle osapuolelle ilman kaupungin kirjallista suostumusta. Rakennuskartio rakennutti tontille vapaarahoitteisia asuntoja.

Vuokratontin luovuttaminen ilman kirjallista suostumusta johti siihen, että Tampere määräsi Kotilinnasäätiölle sopimussakon, jonka suuruus vuokrasopimusehtojen mukaisesti oli 1 800 000 euroa. Sopimussakon määrää soviteltiin myöhemmin Pirkanmaan käräjäoikeudessa siten, että sen lopulliseksi määräksi sovittiin 775 000 euroa. Melko hyvä alennus!

Vastuuhenkilöt kiistävät rikoksen

Asiaa on esitutkinnassa tutkittu epäiltynä luottamusaseman väärinkäyttönä. Epäiltyinä on kuultu Kotilinnasäätiön vastuuhenkilöitä, jotka kaikki kiistävät rikoksen.

Kotilinnasäätiön hallituksen kokoonpano on muuttunut epäiltyjen väärinkäytösten jälkeen. Esitutkinta ei siis liity Kotilinnasäätiön uuteen hallitusjäseneen Perttu Jussilaan (vihr.), joka aloitti säätiön hallituksessa vasta tänä vuonna

**************

 

Häviö ja voitto YLA:ssa

Poikkeamishakemus

Yhdyskuntalautakunnan kokouksessa 11.9.2018 päätettiin poikkeamislupahakemuksesta. Hakijat hakivat poikkeamislupaa kahden kaksikerroksisen rivitalon ja kahden autokatoksen rakentamiselle. Ei väestösuojan rakentamisvelvoitetta.
Hankkeen poikkeamiset:
- käyttötarkoitus
- rakennusoikeus
- rakennusala

Päätösesitys oli, että poikkeamislupaa ei myönnetä.

Tein kokouksessa esityksen että poikkeamishakemus hyväksytään seuraavin perusteluin:

MRL 171 §, kunta voi erityisestä syystä hakemuksesta myöntää poikkeamisen.
Poikkeamista ei kuitenkaan saa myöntää, jos se:
1) aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle;
2) vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista;
3) vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista; tai
4) johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

1. Kantakaupungin yleiskaava 2040
sivu 20; Maakunnallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä yleiskaava- alueella ovat seuraavat 19 kokonaisuutta: Kaarilan ja Raholan kartanot sekä ympäristön asuinalueet, Lielahden kartano ja tehdasalue, Niemen kartano ja pihapiiri, Viikinsaari, Pyynikki (ja Tahmelan ranta-alue), Petsamo, Saukonmäki ja Litukan rivitalot, Kalevan ateljeetalo, Kantasairaala, voimalaitos ja asuinrakennukset (TAYS, Kaupin pumppaamo ja vesitornit, Kissanmaa, Hipposkylä ja Hakametsän jäähalli, Ruotula, Kauppaopisto, Messukylän kirkot ympäristöineen, Kaukajärven aloituskorttelit ja Haihara, Hyppösen kenkätehdas ja Lokomon hallit, Härmälä, Rantaperkiö ja Peltolammi. Osa edellä mainituista alueista on myös EHYT- selvityksessä todettu arvokkaiksi.
Lisäksi kaavakartalla on osoitettu seuraavat EHYT -kokonaisuudet, joilla ei ole tunnistettu olevan maakunnallista merkitystä: Tohlopin rivitalot, Tesoman Kohmankaari, Rahola Nokiantien eteläpuolella, Lentävänniemi, Kaukajärven Saarenvainionkatu sekä Rautaharkon ja Taatalan keskeiset kerrostalokorttelit.

sivu 79; Asumisen ja virkistyksen sekoittuneiksi alueiksi on osoitettu yhteensä kuusi aluetta. Merkinnällä on osoitettu mahdollisia uusia ja täydentyviä asumisen alueita, jotka kytkeytyvät keskuspuistoverkostoon ja joita tulisi kehittää myös viher- ja virkistysverkoston lähtökohdista. Länsi-Tampereella käytöstä poistuvan Raholan jätevedenpuhdistamon alueen kehittäminen asuinkäyttöön parantaa luoteisten kaupunginosien kytkeytymistä Pyhäjärven rantavyöhykkeen virkistysalueisiin. Myös Pyhäjärven rantareitti voidaan siirtää kulkemaan rannassa, mikä parantaa reitin laatua.

sivu 81; Myös Länsi-Tampereella viherverkosto tukee liito-oravan esiintymiä ja niiden välisten yhteyksien säilymistä. Merkittävin liito-oravaesiintymä Länsi-Tampereella on Myllypuron Natura-alue. Natura-alueelta länteen osoitetun ohjeellisen viherverkoston yhteystarvealueen toteutuminen tukisi koko Länsi-Tampereen liito-oravapopulaation liittymistä liito-oravalle merkityksellisiin elinympäristöihin Nokian puolella ja siten koko Länsi-Tampereen liito-oravan elinympäristöverkoston toimivuutta.

Kaupungin vastauksessa poikkeamishakemukseen ei ole osoitettu, miten poikkeaminen konkreettisesti näkyy haittana kaavoitukselle tai miten se estää alueen muun käytön.

Myöskään kaupungin vastauksessa ei ole kerrottu, miten luonnonsuojelu kyseisellä alueella vaikeutuu tai miten rakennetun ympäristön suojelun tavoitteet menevät saavuttamattomiksi. Selvitysten mukaan liito-oravat ja lepakot eivät oleile po. tontilla. Edelleen huomioitavaksi, että poikkeamishakemuksessa ei ole kysymys rantarakentamisesta ja ranta-alueelle on jäämässä viherkaista.

2. Merkittävä rakentaminen
Vastauksessaan kaupunki korostaa, että kysymyksessä olisi merkittävää rakentamista. Rakennushanke (yht. 1242,5 k-m2), ei ole merkittävää rakentamista, koska kysymys ei ole kerrostalon rakentamisesta pientaloalueelle.

Vertailun vuoksi päätös, jossa kohdetta ei todettu merkittäväksi rakentamiseksi. Yhdyskuntalautakunta, kokous 20.12.2016 § 133, Poikkeamishakemus Kansi ja Areena (Sorinkatu, Naulakatu, Ratapihankatu).

Yhdyskuntalautakunta päätti myöntää SRV Rakennus Oy:lle luvan saada poiketa käyttötarkoituksesta, rakennusalasta, kerrosluvusta, harjakorkeudesta sekä auto- ja polkupyöräpaikoista monitoimiareenan, asuntojen sekä toimisto- ja liiketilan rakentamiseksi hakemuksen liitteenä olevien suunnitelmien periaatteiden mukaisesti tiloilla, tonteilla ja määräaloilla: XVII kaupunginosa: 837-599-2-1, 837-599-2-1-M505 ja XVIII kaupunginosa: 837-118-330-8, 837-118-448-2, 837-599-2-17, 837-599-2-17-M501, 837-599-2-1, 837-599-2-1-M505 (Sorinkatu, Naulakatu, Ratapihankatu) sillä ehdolla,…

Poikettu
- käyttötarkoituksesta, liiketiloja muutettu asumiskäyttöön,
- rakennusaloista, mm. lisätty kerroksia rakennuksesta riippuen yhdestä kolmeen (rakennus 4, 22 kerrosta Õ 25 kerrokseen),
- harjakorkeudesta, rakennusten korkeutta lisätty,
- auto- ja pysäköintipaikkojen määrää muutettu.

Yhdyskuntalautakunnan päätöksen mukaan em. poikkeamiset eivät olleet merkittäviä.

3. Lisäselvitykset ja hyvä hallintotapa
Hallintolain 22.3 § mukaan asianosainen voi myös omasta aloitteestaan täydentää hakemustaan tai muuta asian käsittelyä varten toimittamaansa asiakirjaa sekä toimittaa käsittelyn kuluessa viranomaiselle asian ratkaisemisen kannalta tarpeellisia asiakirjoja.

Hakijat ovat lähettäneet sähköpostitse lautakunnan jäsenille osoitettuja poikkeamishakemuksen lisäselvityksiä;
26.4.2018, 1 liite
24.8.2018, 4 liitettä
7.9.2018, 1 liite 

Kaupungin puolelta on toimistoarkkitehti Merja Kinos lähettänyt lisäselvityksen 6.9.2018, 2 liitettä.

Hyvään hallintotapaan kuuluu, että myös kaikki asiaan liittyvät lisäselvitykset liitetään kokousaineistoon päätöksentekoa varten.

4. Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutuminen
Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumisen vuoksi, on perusteltua, että Tampere myöntää poikkeamislupia myös pienille toimijoille, eikä pelkästään isoille.

Poikkeamislupa on linjassa Tampereen kaupunkistrategia 2030 (kuntastrategia) kanssa ja toteuttaa strategiassa päätettyjä tavoitteita; halutaan lisää asukkaita ja kaupungissa on houkuttelevaa ja monipuolista asuntokantaa. 
 Vaikka po. rakennushanke on Tampereen mittakaavassa pieni, se kuitenkin omalta osaltaan luo toimeliaisuutta, vahvistaa työllisyyttä ja täten lisää kaupungin verotuloja. Samalla kaupunki välttyy kalliilta maanlunastukselta, joka on tärkeä muistaa nykyisessä, huonossa taloustilanteessa.

5. Muutosesitys
Kokonaisarvostelun perusteella, ottaen huomioon poikkeamislupahakemuksessa ja sen täydennyksissä, kaupungin vastauksissa ja edellä esittämäni seikat, sekä sen, että luottamushenkilön tulee edistää kunnan ja sen asukkaiden etua (KuntaL 69.2 §), esitän, että poikkeamishakemus hyväksytään."

Matti Järvinen (kesk) kannatti muutosesitystäni. Suoritetussa kädennostoäänestyksessä ääniä annettiin seuraavasti:

JAA eli esittelijän päätösehdotus 11 ääntä (Jäntti, Höyssä, Ahonen, Strömberg, Penny, Urhonen, Sirniö, Sirén, Lydén, Suoniemi, Kinnunen)
EI eli Ossi Ahon muutosesitys 2 ääntä (Aho, Järvinen)

Siitä huolimatta, että hävisin äänestyksessä, olen tyytyväinen koska hakija pääsee viemään prosessia eteenpäin.

 

Otto-oikeuden käyttö

Esitin, että lautakunta käyttää otto-oikeutta suunnittelupäällikön päätöspöytäkirjaan 3.9.2018 § 75 seuraavin perustein:

"Tampereen teknillisen yliopiston tukisäätiölle maksetaan lahjoituksena 13 000 euroa käytettäväksi "Talouden ja rakentamisen tiedekunnan" tutkimustyön edistämiseen. Lahjoitus maksetaan kustannuspaikalta 111391, Liikennejärjestelmän suunnittelu.
Päätöksen perustelut
Tampereen teknillisen yliopiston tukisäätiölle maksetaan lahjoituksena 13 000 euroa käytettäväksi "Talouden ja rakentamisen tiedekunnan tutkimustyön edistämiseen."

Otto-oikeuden käyttöä puolustaa se, että
1) Hakemusta ei oltu esitetty,
2) eikä myöntäjällä ollut hallintosäännön mukaista toimivaltuutta myöntää avustuksia.
 
Hallintosääntö ”Lautakunta päättää oman tehtäväalueensa osalta
4) avustusten ja tukien myöntämisestä kaupunginhallituksen määräämien periaatteiden
mukaisesti”.

Ilpo Sirniö (sdp) kannatti otto-oikeusesitystäni, lautakunta hyväksyi sen yksimielisesti.

**************

 

Saa ottaa talteen, joten linkki on tuossa

https://www.tamperelainen.fi/artikkeli/703262-vihreat-tulee-ottamaan-vaalivoiton-kevaalla-saa-ottaa-talteen

**************

 

Ostolaskut tarkastukseen - lopultakin

Tampere on hankkimassa palvelun, joka maksaa itse itsensä. Hankinnan kohteena on Tampereen kaupungin ostolaskujen tarkastuspalvelun hankinta. tarjousten jättämisen määräaika on 27.8.2018. Tarkastuspalvelu sisältää virheellisyyksien etsimisen Tampereen kaupungin ostolaskuaineistosta ja muusta kirjanpitoaineistosta ja niiden oikaisuun tai korjaamiseen tähtäävät toimenpiteet.

Tamperelainen lehti teki ostolaskuihin liittyvän  jutun 2016 alkukesällä. Silloin talousjohtaja Männikkö kiisti jyrkästi, että ostolaskuissa olisi epäselvyyksiä. Kaksi vuotta on mennyt, niin Tampere hakee julkisella haulla ostolaskujen tarkastajaa.

Silloin kun kaupungin taloutta laitetaan kuosiin, pitää myös katsoa laskun tarkkuudella, mihin rahoja käytetään ja että on olemassa mandaatti laskuttamiseen. Hyvä päätös tarkastustoimelta, veronmaksaja kiittää!

**************

 

Taloudenpidossakin lainsäädäntö paremmin huomioon

AL julkaisi kirjoitukseni heti seuraavan päivänä, 10.8.2018. Lehti oli muuttanut otsikon muotoon; Lainsäädäntö otettava huomioon Tampereella.

Ikävää, että Tampereella taloudellisesti on jouduttu tähän tilanteeseen.

Miten kaupungin talous palautetaan ”terveelle” tasolle, on avainkysymys? Joidenkin päättäjien mukaan ongelma on helposti hoidettavissa veronkorotuksilla, se ratkaisu ei vaadi syvällisempää miettimistä, mutta ei ole myöskään kestävin ratkaisu. Jos halutaan talous kestävämmälle pohjalle, joudutaan miettimään monia vaihtoehtoja ja niiden yhdistelmiä. Silloin on syytä päättäjien kuin virkamiestenkin katsoa mitä laki sanoo kunnan tarkoituksesta, tehtävistä ja alijäämäisiksi päätetyitä budjeteista.

Tampereen päättäjien olisi pitänyt aikoinaan miettiä, että edistävätkö päätökset asukkaiden hyvinvointia ja alueen elinvoimaa. Takaavatko päätökset asukkaille palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla.

Lain hengen mukaan, kunnan on toiminnassaan arvioitava päätösten, toimenpiteiden ja ratkaisujen vaikutuksia taloudellisen jatkuvuuden, tulevien sukupolvien ja ympäristön näkökulmasta. Kunnan on vältettävä sellaisia päätöksiä, jotka sisältävät suuria taloudellisia riskejä tai kuormittavat kohtuuttomasti ympäristöä tai tulevia sukupolvia.

Viimeistään nyt korjaavia liikkeitä tehtäessä on huomioitava ja arvioitava vaikutuksia näistä näkökulmista. Tamperetta kehitettäessä, viime valtuustokaudella nämä seikat ovat jääneet vähemmälle huomiolle.

**************

 

Näsijärven täytöstä jatkovalitus

Kh päättää 6.8.2018 jatkovalituksen tekemisestä KHO:n Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksestä, jolla kumottiin osittain Tampereen kantakaupungin yleiskaava 2040. Pohjavesien suojelusta on mainittu vesilaissa ja ympäristön suojelulaissa.

Tampere aikoo valittaa HML:n HaO:n mm. Näsijärven täyttöä koskevasta kohdasta KHO:n. Lykkyä tykö, koska perustelut näyttävät melko heppoisilta. Tampere perustelee näin Näsijärven täyttöä koskevaan kohtaan; "Hallinto-oikeuden mukaan Hiedanrannan uuden alueen toteuttaminen heikentää pohjavesialueen veden laatua ja antoisuutta ja että asian selvittämistä ei voida jättää tulevien lupamenettelyjen varaan. Tampereen kaupunki katsoo, että kantakaupungin yleiskaavassa alueelle osoitetut yleiskaavan määräykset estävät yksiselitteisesti pohjaveteen kohdistuvien riskien toteutumisen. Alueen maankäytön muutos edellyttää kaikilta osin asemakaavojen muutosta selvityksineen ja vaikutusarviointeineen sen lisäksi, että kaikki järven täyttöön liittyvät toimenpiteet edellyttävät vielä erillistä vesilupaa."

Tässä ovat vastakkain kaupungin tarkoituksenmukaisuusharkinta ja vesi- ja ympäristönsuojelulain mukainen pohjavesien suojelu ja maankäyttö- ja rakennuslain lain mukainen ympäristön ja luonnonsuojelu.

Tampereen kaupunki on hankkiessaan omistukseensa entisen tehdasalueen ja vesialueen sitoutunut puhdistamaan aikaisemman toiminnan alueelle jättämiä ympäristövaurioita. Vastuullisena toimijana Tampereen kaupunki ei tule myöskään jatkossa toteuttamaan alueella mitään ympäristöriskiä aiheuttavaa rakentamista. Hämeenlinnan HaO perusteli mm; "Hiedanrannan uuden asuinalueen toteuttaminen edellyttää mittavia ranta-alueiden täyttöjä pohjavesialueella. Kaava-aineistoon sisältyvä selvitys pohjavesialueesta on ilmeisessä ristiriidassa ELY-keskuksen valituksessa esitettyjen väitteiden kanssa. Keskeisin epäselvyys liittyy siihen, muodostuuko erityisesti suunniteltujen täyttöjen alueella pohjavettä rantaimeytymisen kautta."

Rambollin selvityksessä ja kaavaselostuksessa on viitattu GTK:n pohjavesiselvityksiin, jotka ELY-keskuksen mukaan ovat kuitenkin vielä keskeneräisiä. Pohjavesiselvitysten keskeneräisyydestä ei ole mainintaa kaavaselvityksissä. Sinänsä kaavan hyväksyminen ei edellytä täydellistä tietoa pohjavesialueesta, vaan riittävää varmuutta siitä, ettei ranta-alueiden täytöillä aiheuteta kiellettyjä muutoksia pohjaveteen. Kaavan hyväksymisen jälkeen Tampereen kaupungin oma ympäristönsuojeluviranomainen on kuitenkin todennut, ettei rantaimeytymisen määrästä ole varmuutta. ELY-keskus on valituksessaan viitannut isotooppitutkimuksiin, joiden perusteella rantaimeytymisen määrä täyttöalueella saattaa olla huomattava. Kun näiden tietojen lisäksi otetaan huomioon täyttöalueiden pinta-ala, esitettyjen selvitysten perusteella ei ole mahdollista 16 (29) riittävästi varmistua siitä, että uuden asuinalueen rakentamisen kannalta välttämättömät täytöt voidaan toteuttaa heikentämättä pohjavesialueen veden laatua tai antoisuutta."

Onko Epilänharjun - Villilän alueen pohjavesikartta vuodelta 2014, jäänyt joltain tahallisesti tai tuottamuksellisesti tutkimatta? Tässä ovat vastakkain kaupungin tarkoituksenmukaisuus ja vesi- ja ympäristönsuojelulain mukainen pohjavesien suojelu ja maankäyttö- ja rakennuslain lain mukainen ympäristön ja luonnonsuojelu.

"Luonnonsuojelupuolue" vihreiden kannanotto on mielenkiintoinen seurattava asian käsittelyssä!

**************

 

Tampereen maauimala valmistuu AL24.7.2018

Maauimala otetaan yleiseen käyttöön 1.8.2018. Mielenkiintoinen case kaiken kaikkiaan. Maauimala ei ollut Ikosen pormestariohjelmassa, ei kaupunkistrategiassa eikä myöskään investointiohjelmassa, mutta niin vain se tehtiin. Hienoa junttausta.

Konsultti esitti päättäjille uimalan kustannusarvioksi 6 milj. euroa. Nykyisen tiedon mukaan kustannus on 10, 8 milj. euroa, nousua 80 %. Taputukset konsultille ja päättäjille kustannustietoisuudesta, jota ei ollut lainkaan.

Seurasin maauimalan päätösprosessia erityisen tarkasti, ja kirjasin käsittelyn kulun ylös. Kuva siitä alempana. Saa jakaa näyttönä, miten hanke uitetaan puolihuolimattomasti päätöksentekojärjestelmään.

Kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Kunnan, myös Tampereen, toimintaa johdetaan valtuuston hyväksymän kuntastrategian mukaan. Toiminta ei vaikuta suunnitelmalliselta eikä pitkäjänteiseltä, jos hankkeita tuodaan toteutettavaksi ”keittiön oven” kautta poliittisten mielihalujen mukaan. Maauimalana ja toine mielenkiintoinen kohde, Laukontorin sauna eivät olleet pitkän aikavälin tavoitteissa.

Niin, onko kysymyksessä lukutaidottomuus vai ymmärtämättömyys, yhdistettynä välinpitämättömyyteen olemassa olevia säännöksiä ja määräyksiä kohtaan, sitä sietää pohtia.

Mitä tulee alijäämäisiin tilinpäätöksiin, kaikki vaikuttaa kaikkeen!
 

Päätöksenteon ja prosessin kulku on nähtävissä täältä!

***************

 

Tampereen vanha tavara-asema siirretään

Tampereen kaupunginhallitus päätti 25.6.2018, että  paljon keskustelua herättänyt vanha tavara-asema Ratapihankadulla siirretään. AL 26.6.2018 näyttää, miten siirto toteutetaan.

Kaupunginhallituksen päätöksen mukaan asemakaavamuutoksen suunnittelu keskeytetään ja alueen ratkaisu toteutetaan olemassa olevan ja lainvoimaisen asemakaavan ja suunnitelmien mukaan. Kaupunki käynnistää tontinluovutus- ja konseptikilpailun vanhan tavara-aseman, asuintalon sekä ns. Morkun aukion pohjoispuolen toimitilakorttelista.

Tavara-aseman siirto sille kaavassa varatulle tontille ja Morkun talon purkamisen kustannuksiksi on arvioitu yhteensä noin 3,2 miljoonaa euroa, josta varsinaisen ulkopuolisen urakoitsijan kanssa tehtävän siirtourakan arvo on noin 2,6 miljoonaa euroa. Ratapihankadun ja Morkun aukion infrarakentamisen kustannuksiksi on arvioitu noin 4,3 miljoonaa euroa kaikissa vaihtoehdoissa. Tontinmyynnistä saadaan nykyisellä hintatasolla on noin 6 miljoonaa euroa. Kaupunginhallituksen nyt tekemän ratkaisun pohjalta kaupunki pystyy myös hallitsemaan alueen kehittämisen kustannuksia.

Tavara-aseman siirto tilataan jo aiemmin siirtourakan voittaneelta yritykseltä. Siirto ja Ratapihankadun suoran linjauksen ja Rongankadun alikulkuyhteyden jatko voidaan toteuttaa siten, että rakentaminen alkaa jo vuonna 2019, jolloin ne valmistuvat alkuvuonna 2020. Asemakaavanmuutoksen jatkaminen olisi todennäköisesti tarkoittanut selvästi pidempää toteutusaikataulua.

Ennen siirtoa järjestetään tontinluovutus- ja konseptikilpailu toimistokorttelin, siirretyn tavara-aseman sekä rautatieläisten asuinrakennuksen kehittämisestä ja luovutuksesta. Tavara-asemarakennus siirtyy sen ostajan vastuulle. Konseptikilpailussa suojeltujen rakennusten kunnostus ja kehittäminen sidotaan toimistokorttelin toteuttamisen ehdoksi. Optiona annetaan mahdollisuus hakea kaavamuutoksella täydennysrakentamiselle ja kiinteistökehittämiselle suojeltujen rakennusten yhteyteen. Jos mahdollisesti käynnistettävän kaavamuutoksen tuloksena syntyy lisärakennusoikeutta, saa kaupunki siitä myyntihinnan kyseisen hetken hintatason mukaan.

Ei voi mitään, mutta muutamia kysymyksiä tulee mieleen prosessista.

Ei ole montaa viikkoa, kun päätettiin säästöohjelmasta. Joka puolelta etsitään säästöjä, jopa lasten leikkipaikoista (YLA 26.6.2018), mutta isojen leikkeihin kyllä riittää rahaa.

Kuntalaki, 37 § käsittelee kuntastrategiaa, jonka mukaan kunnassa on oltava KUNTASTRATEGIA, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. KUNTASTRATEGIASSA tulee ottaa huomioon:..

-----

 Kunnan johtamisesta kerrotaan kuntalain 38 §. Kunnan toimintaa johdetaan valtuuston hyväksymän KUNTASTRATEGIAN mukaisesti.

-----

Myös talousarviota käsittelevässä kohdassa viitataan kuntastrategiaan. 110 § talousarvio ja -suunnitelma, sen mukaan talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat KUNTASTRATEGIAA ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan.  

-----

Tampereella kuntastrategian korvaa kaupunkistrategia.

Tampereen kaupunkistrategia, pormestariohjelma eikä tämän vuoden talousarvio eivät pidä sisällään tavara-aseman siirtoa. Piti tarkistaa kaksikin kertaa, että onko näin. 

Kenen asialla virkamiehet ja luottamushenkilöt ovat, kun kaupunkistrategiassa, pormestariohjelmassa eikä talousarviossa ole tavara-asemasta mainintaa? Siitä huolimatta, aseman siirrosta päätetään, vaikka kysymyksessä on miljoonien arvoinen case?

Kuntalain 69 § 2 momentin mukaan, kunnan luottamushenkilön tulee edistää kunnan ja sen asukkaiden etua. Suosittelen päättäjille jälleen kerran kuntalakiin tutustumista. Ehkä luetun ymmärtäminen on jo liikaa vaadittu.

-----

Suunnittelukilpailu ei poista sitä seikkaa, että tavara-aseman siirtoa ei ole kirjattu kaupunkistrategiaan

AL 25.7.2018, että ennen siirtoa kaupunki järjestää suunnittelukilpailun alkusyksystä tavara-aseman pohjoispuolella sijaitsevasta tontista.

Kilpailun voittajalle myydään noin 6 miljoonan arvoinen toimistotontti. 6 miljoonan euron myyntihinnalla on tarkoitus kattaa tavara-aseman siirto ja Morkun talon purku, joiden kustannusarvio on noin 3,2 miljoonaa euroa. Lisäksi kilpailun voittajalta edellytetään, että se sitoutuu Morkun aukion kehittämiseen ja vanhojen rakennusten kunnostamiseen.

Kilpailutuksessa on huomioitava hankinta- ja kilpailulainsäädäntö. Vain kehittämishankkeena annettu tontti ja aseman siirto ovat lain vastaisia toimintoja.

***************

 

Tampere on saanut sapiskaa apulaisoikeuskanslerin sijaiselta

Apulaisoikeuskanslerin sijainen on antanut päätöksen 11.05.2018 seuraavassa tapauksessa.

Tampereen kaupungin pysäköinninvalvontaa koskien on tehty kantelu apulaisoikeusasiamiehelle 5.6.2018. Kantelija on toimittanut kertomansa mukaan kaupungin pysäköinninvalvonnalle hallintokanteluksi nimeämänsä sähköpostiviestin, johon kantelijan mukaan ei ole vastattu. Luulen, että esittelytekstissä on vuosilukuvirhe, koska päätös on annettu ennen kantelua!

Tampereen kaupunki on toimittanut selvityksensä asiassa. Selvityksessä todetaan muun ohella, että viestin otsikointi hallintokanteluksi on jäänyt huomioimatta ja että jatkossa Tampereen kaupungin pysäköinninvalvonta kiinnittää huomiota hyvän hallinnon mukaiseen tiedusteluihin ja kanteluihin vastaamiseen.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen toteaa saadun selvityksen perusteella, että kantelijan kaupungin pysäköinninvalvonnalle lähettämän viestin otsikko ja sisältö voivat antaa erilaisen kuvan viestin luonteesta. Kantelijan hallintokanteluksi nimeämään viestiin olisi ollut kuitenkin perusteltua vastata hallintolain 8 a luvussa säädetyn mukaisesti.

Johtopäätöksenään apulaisoikeuskanslerin sijainen kehottaa Tampereen kaupungin pysäköinninvalvontaa kiinnittämään huomiota hallintolain 8 a luvun noudattamiseen. Asia ei anna aihetta muihin oikeuskanslerinviraston toimenpiteisiin.

Tämäkin päätös Oikeuskanslerin virastolta tuli tietoon sattumalta, selaamalla YLA:n kokouksen 26.6.2018 virkamiespäätöksiä. Katupäällikön peukalon alle kuuluva asia.

**************

 

Tampereen tilinpäätöskokous ma 18.6.2018

Tilinpäätös ja vastuuvapauden myöntäminen

Tampereen kaupunginvaltuusto käsittelee ma 18.6.2018 useaa kaupungin taloudenpitoon liittyvää asiaa.

Pormestari Niemisen kaudelta jäi perinnöksi muutama alijäämäinen tilikausi. Pormestari Anna-Kaisa Ikosen pormestariohjelman mahtipontinen tavoite oli kaupungin talouden kuntoon laitto. Se ei onnistunut. Ikosen aikana jokainen tilinpäätös oli alijäämäinen, syötiin kuitenkin enemmän mitä tienattiin.

Tarkastuslautakunta kertoo arviointikertomuksessaan vuodelta 2017, että ”kaupungin talouden hoito ei ole viime vuosina noudattanut kuntalain 110 §:ää, jonka mukaan kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota ja että talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat.” Eipä ole tällaista kirjausta aikaisemmin näkynyt. Lieneekö kirjaukseen syynä se, että hallinto-oikeudessa on vireillä talousarviota ja lisätalousarviota koskevat valitukset näiden laillisuuden tutkimiseksi. Olisi pitänyt reagoida aikaisemmin, nyt näyttää vain selustan turvaamisyritykseltä.

Tampereen kaupungin vuoden 2017 tilinpäätös osoittaa alijäämää. Sotepuoli on ahdingossa. Omalta osaltaan siihen vaikuttaa alijäämäinen budjetointi, asiakasmäärän kasvu, jne.. selityksiähän aina löytyy. Yksi on pyhää, investointiohjelmaan ei haluta kajota. Unohdetaan se, että valtuustolla on valta päättää käyttö- ja investointimenojen jaosta talousarviota vahvistaessaan.

Kuluvan vuoden toiminnan ja talouden katsaus on surullista luettavaa. Päätetty tasapainotusohjelma on riittämätön. Joudutaan ottamaan käyttöön ohjelman 2-vaihe, ja sekään ei riitä. Nyt pitäisi päättäjien ottaa talousluvut vakavasti ja toimia sen mukaan mitä laki edellyttää, edistää kunnan ja sen asukkaiden etua. Onko investointien suojelu kaupungin ja sen asukkaiden etu? Tuskinpa. Investointiohjelmaa pitää saada tarkastella kriittisestikin.

Tilintarkastaja esittää tilintarkastuskertomuksen hyväksymistä ja vastuuvapauden myöntämistä vuodelta 2017 tilivelvollisille, pl. Tampereen Veden entinen johtaja.

Tilintarkastajan tehtävänä on tarkastaa mm., että Tampereen hallintoa on hoidettu lain ja valtuuston päätösten mukaisesti. Mielenkiintoinen tilanne, tilintarkastaja ei ole nähnyt ongelmaa taloudenpidossa, vaikka tarkastuslautakunta on sellaisen kirjannut arviointikertomukseensa.

Miksi tilintarkastaja ei ota kantaa tilintarkastuspöytäkirjassa kuntalain 110 § noudattamiseen ja kaupungin taloudenpidon vinouteen? Tilintarkastajan olisi pitänyt ilmoittaa jo vuosia sitten kunnanhallitukselle tilintarkastuspöytäkirjassa mihin olleen menossa. Ei ole uskottavaa, etteikö tilintarkastaja olisi nähnyt, mitä on tulossa mm. alijäämäisillä talousarvioilla. Tilintarkastaja olisi voinut painottaa sitä että, suunnitellun toiminnan ja hankkeiden on oltava realistisia suhteessa käytettäviin varoihin.

**************

 

Aurinkovoimala maakuntakaavan ja osittain rantakaavan suojelemalle alueelle

YLA hyväksyi 29.5.2018 suunnittelutarvehakemuksen, joka koski lupaa rakentaa 1,5 MWp:n tehon aurinkovoimala alueelle, joka muodostuu osasta tilaa  xxxx xxx ja poikkeamisen Männistön ranta-asemakaavasta.

Alue on maa- ja metsätalousaluetta, jonne saa rakentaa vain maa- metsätaloutta palvelevia rakennuksia, joiden etäisyys rantaviivasta tulee olla vähintään 100 metriä. Rakennusta ei saa rakentaa vastoin asemakaavaa. Asemakaavasta poikkeamisen edellytyksenä on, ettei poikkeaminen saa aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Se ei myöskään saa vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista eikä rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista.

Aiottu aurinkovoimala sijaitsee vajaan 200 metrin etäisyydellä Paarlahden Peräpohjasta.

Maakuntavaltuuston 27.3.2017 hyväksymässä Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 suunnittelualue sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella alueella, joka on ekosysteemipalvelujen kannalta merkittävä sekä maakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella (Mam).

Esitin kokouksessa asian palauttamista uuteen valmisteluun, jäin esitykseni kanssa yksin; "Uusien, kestävien energiamuotojen käyttöönotto on kannatettavaa. Aurinkoenergia on yksi sellainen ja kannatan aurinkovoimalaitosten rakentamista, minne se on mahdollista säännöksiä ja määräyksiä rikkomatta. Suunnittelutarvehakemuksessa ja päätöksen perustelussa on sellaisia seikkoja, jotka eivät täytä MRL:n § 137 vaatimuksia.”

MRL 137 § 1 momentin kohta, 3) on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista. Edelleen. 2 momentissa sanotaan, mitä 1 momentissa säädetään, saa rakentaa jo olevaan asuntoon tai maatilaan kuuluvan talousrakennuksen sekä jo olevaan maaseutuyritykseen kuuluvan maa- ja metsätalouden tai sen liitännäiselinkeinon harjoittamista varten tarpeellisen rakennuksen, ja edelleen rakentaminen suunnittelutarvealueella ei myöskään saa johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

5 ha alueelle leviävä aurinkovoimalaitos, rakennelma on merkittävää rakentamista, ei ole sopivaa maisemalliselta kannalta eikä säilytä maisema- ja kulttuuriarvoja.

Suunnittelutarvehakemuksessa perusteltiin voimalaa mm. sen tilapäisyydellä. MRL:n § 176 mukaan, rakennusvalvontaviranomainen voi 171 §:n 2 momentissa säädetyin edellytyksin ja rajoituksin myöntää rakennusluvan, kun kysymys on tilapäisen rakennuksen rakentamisesta enintään viiden vuoden ajaksi. Tilapäisenä pidetään rakennusta, joka sen rakenne, arvo ja käyttötarkoitus huomioon ottaen on katsottava tarkoitetun pysytettäväksi paikallaan enintään mainitun ajan. (18.3.2016/196) Ei ole uskottavaa, että noin merkittävä ja kallis laitos rakennettaisiin vain viideksi vuodeksi.

Lisäksi lautakunta hyväksyi seuraavan ponnen, yksimielisesti:
Viitapohjan aurinkovoimalahanke on lajissaan ensimmäinen asuntorakentamiseen kytkeytyvä paikallisen ja uusiutuvan energiatuotannon kokeiluhanke Tampereella. Hanke edistää kaupungin hiilineutraalisuustavoitetta ja siksi erilaisista kokeiluista on hyvä saada tietoa tavoitteen eteenpäin viemiseksi.
Viitapohjan aurinkovoimala -hankkeen hyväksyttävyys liittyy keskeisesti hankkeen pilottiluonteeseen ja siksi nyt tehtävää päätöstä ei tule jatkossa käyttää muiden vastaavien hankkeiden perusteluna.

Kas vain, YLA tuli huomaamattaan rikkoneeksi tasa-arvolakia. Jos jollekin annetaan poikkeuslupa tiettyyn toimenpiteeseen, pitää se silloin vastaavassa tilanteessa antaa muillekin. Nyt, jälkeenpäin tarkasteltuna näyttää siltä, että suosittiin tietoisesti yhtä hakijaa.

**************

 

Sopu Kotilinnasäätiön sopimussakosta

Kotilinnasäätiön kiistettyä velvollisuutensa sopimussakon suorittamisen kaupunki on nostanut asiassa kanteen Pirkanmaan käräjäoikeudessa. Alunperin Tampere vaati sopimusrikkomuksesta 1,8 milj. euroa. No, menettikö kaupunki n. miljoonan vai ei, siinä sitä on pohtimista. Kaupunkihan on Kotilinnasäätiön omistaja.

Kotilinnasäätiön pyynnöstä osapuolet ovat osallistuneet asian ratkaisemiseksi tuomioistuinsovittelussa. Sovittelukäsittelyjä on järjestetty käräjäoikeudessa 18.4.2018 ja 16.5.2018. Toisen käsittelyn lopuksi puheenjohtaja teki osapuolille sovintoesityksen, jonka mukaan Kotilinnasäätiö maksaa kaupungille riidan sopimiseksi 775.000 euroa. Osapuolet ilmoittivat suostuvansa puheenjohtajan esitykseen ja pyysivät käräjäoikeutta vahvistamaan sovinnon. Sovintosopimus tulee voimaan, kun molempien osapuolten hallitukset ovat sen hyväksyneet. Sovintosopimuksen mukaan Kotilinnasäätiö suorittaa kertakaikkisena sovintosuorituksena Tampereen kaupungille 775.000 euroa kahden viikon kuluessa siitä, kun kaupunginhallituksen sopimuksen hyväksymistä koskeva päätös on tullut lainvoimaiseksi.

Tampereen kaupunginhallitus hyväksyi sovintoesityksen 28.5.2015 äänin 10-3. Vasemmistoliiton ja vihreiden edustajat äänestivät vastaan.

**************

 

Tampereen on mahdollisuus paikata talouttaan - ei haluta käyttää tilaisuutta hyväksi

Yhdyskuntalautakunta hyväksyi 2.5.2018 (AL 3.5.2018) (AL 3.5.2018) Tammelan liikennesuunnitelman. Toivottavasti liikenne tulevaisuudessa pyörii kuten suunnitelmassa odotetaan.

Se vaan pisti silmään, että suunnitelmassa pyritään ohjailemaan tulevaa rakentamista. Tavoitteiksi on merkitty, että työn erityiskohteina tutkitaan Toriparkkiin, Tammelan stadioniin ja Kaupin kanteen liittyvät liikennejärjestelyt.

Liikennesuunnitelmassa todetaan Kaupin kannen osalta, vaikka Kaupin kansi –hanke on sisällytetty Viiden tähden keskusta, Tampereen keskustan kehittämisohjelmaan 2015-2030, mm. että, "esitetty Kaupin kannen suunnitelma liikennejärjestelyineen on alustava luonnos eikä sisällä maankäytöllisiä suunnitelmia. Kohde on kuitenkin liikennejärjestelyjen näkökulmasta mahdollinen tarkemman suunnittelun kohde, mutta edellyttää jatkosuunnittelussa lisäselvityksiä mm. maankäytön, ympäristön ja kaupunkikuvallisten asioiden suhteen."

Suunnitelmassa tapahtuva Kaupin kannen mitätöinti tuntuukin perin oudolta, koska Parantolankadun yhdyskadusta on tehty vaihtoehtoisia suunnitelmaluonnoksia riippuen kadun kytkennästä Kekkosentiehen tai kadun länsipään maankäyttöratkaisuista (ns. Kaupin kansi -hanke).

Tiedän, että on olemassa kädenvääntöä Kaupin kansi -hankkeen suhteen, mutta suunnitelmat alueen käytöstä ovat olemassa, https://www.tamperelainen.fi/…/457129-virkamiehet-tulevat-k… .

Katukohtaisten toimenpiteiden toteuttamisjärjestykseen vaikuttavina tekijöinä todetaan mm: "Kaupin alueen maankäytön kehittyminen: vaikuttaa mm. Parantolankatuun ja Kekkosentien eritasoliittymään Kalevan puistotiellä." Kuitenkin Kaupin kannen toteuttamisaikataulu on merkattu vuosille 2031-2040.

Tein kohtaan muutosesitykset, jossa Kaupin kansi huomioitaisiin, mutta esitykseni raukesi kannatuksen puutteessa yksi vastaan muut! Lieneekö esitys tullut vika porukasta?

Koska näen, että Kaupin kansi voisi tuoda helpotusta verotuloina ja maanluovutuskorvauksina kaupungin talousahdinkoon, esitin toivomuspontta; ”Kaupin kansi -hankkeella on mahdollista saada merkittäviä lisätuloja kaupungin talouteen, lautakunta edellyttää, että hanke otetaan mukaan Tampereen investointisuunnitelmaa tarkasteltaessa. Koska hankkeelle on olemassa valmiit arkkitehtisuunnitelmat, käynnistetään neuvottelut välittömästi hankkeen tekijänoikeudet omaavien tahojen kanssa sekä hankkeen eteenpäin viemiseksi, valmistellaan alueelle avoin tonttien luovutuskilpailu.”

Ihmettelen todella, että ei haluta uusia tulonlähteitä paikkaamaan Tampereen talousahdinkoa! Onko niin, että Kaupin kansi -hanke nähdään potentiaalisena kohteena tulevaisuudessa ujuttaa se jollekin sopivalle rakennusliikkeelle Asunto- ja maapoliittisten linjausten mukaisesti, ilman kilpailutusta?

Kyllä kokouksessa päätettiin muustakin. Lätkäistiin Lielahti- Lentävänniemi- Lintulampi- Niemenranta- Niemi-Pohtola- Ryydynpohja-alueelle nopeusrajoitus 30 km/h. Ei varmasti tule miellyttämään kaikkia. En esittänyt tässä kohtaa muutoksia, koska edellisessä kohdassa sain "turpiini" totaalisesti.

**************

 

           Paikkaako Tampere hulevesimaksulla talouttaan?       

Tämä on hyvä kysymys. Tampere on ottanut käyttöön (AL 17.4.2018) tämän vuoden alusta hulevesimaksun. Hulevesillä tarkoitetaan rakennetulla alueella maan pinnalle, rakennuksen katolle tai muulle pinnalle kertyvän sade- tai sulamisveden (hulevesi) hallintaa. Sama koskee myös perustusten kuivatusvesiä.

Hulevesijärjestelmästä voidaan periä siitä aiheutuneiden kustannusten kattamiseksi vuosittainen maksu. Maksulla katetaan järjestelmän käytöstä, ylläpidosta ja rakentamisesta aiheutuneita kustannuksia. Maksuun ei tulisi sisällyttää tuottoa pääomalle.

Viime syksynä, asian valmistelun ja päätösten teossa, nousi esiin maaginen summa 5,6 milj. euroa, joka tarvitaan vuosittain hulevesijärjestelmän pyörittämiseen. Siis valtuusto päätti hulevesimaksun käyttöönotosta ja maksuperiaatteista, sekä siitä, että maksun tarkasteluväli on 4 vuotta. Yhdyskuntalauta päättä maksutaksasta.

Tuntuu, että tuo 5,6 milj. euroa näyttää olevan hys, hys -tietoa. Pyysin ennakolta tietoa YLA:n 17.4.2018 kokoukseen summan muodostumisesta. Palvelualueen johtaja Mikko Nurminen ja kaksi hulevesiasiantuntijaa pyörittivät samaa levyä, maksulla katetaan käyttö-, ylläpito- ja rakentamiskustannuksia. Minua vastaukset eivät tyydyttäneet.

Kuultiin, että luku tulee Tampereen Vesi -liikelaitokselta. Veden tilinpäätöksessä 2017 kerrotaan, että huleveden menot ovat laskennallisia. Tuloslaskelman mukaan viemäröinti oli 1,34 milj. euroa ja investoinnit 3,4 milj. euroa. Kaikkein lähimmäksi 5,6 milj. euroa osuu Tampereen Veden toiminnan ja investointien rahavirtalaskelma, 5,5 milj. euroa. Siinäkin poisto, 0,84 milj. euroa, on laskettu mukaan kaksi kertaa! Siitä n. 3,6 milj. euron käytöstä olisi mielellään kuullut tarkempaa tietoa, miten jakautuu hallintoon, korjauksiin ja muuhun ylläpitoon. YLA:n Palvelu- ja vuosisuunnitelmasta 2018 hulevesijärjestelmän rakentamiskohteisiin on varattu 1,96 milj. euroa.

Mikko Nurminen kielsi pontevasti sen, että hulevesimaksua käytettäisiin kaupungin talouden paikkaamiseen. Olisi ollut lautakunnalle hyvää tietoa, kuinka paljon menee rahaa mm. hulevesiviemäreiden siirtoon ratikkareitin alta.

Tein päätösehdotukseen muutosesityksen, perittäväksi määräksi 3 milj. euroa, puutteellisten ja epäselvien laskelmien vuoksi. En saanut kannatusta. Olen jo vuonna 2012 kirjoittanut, että en tule kannattamaan hulevesimaksua. Sen verran piti antaa periksi, että koska valtuusto on päättänyt sen käyttöönotosta, sitä ei saa pois, mutta maksun suuruuteen päättäjänä oli mahdollisuus vaikuttaa. Käytin tätä mahdollisuutta, kaupunkilaisten etua ajaen.

Näin päätettiin; "..määrätään, että päätös on täytäntöön pantavissa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta asian yleisen merkityksen ja hulevesimaksun perimiseen liittyvien valmistelutehtävien käynnistämisen vuoksi,"

Tampereen talouden tasapainottamiseen tarvitaan uusia tulon lähteitä, tässä on yksi, vaikka herrat vakuuttivat, että hulevesimaksua ei kerätä talouden tasapainottamiseen. Laissa vielä sanotaan, "maksua voidaan periä!", ei ole pakko. Kysymykseen, että paikkaako Tampere hulevesimaksulla talouttaan, miettiköön kukin maksaja tykönänsä.

**************

 

Mustanlahden sataman tuhoamissuunnitelma elää edelleenkin

Tampereen kaupunginhallitus käsitteli 16.4.2018 (AL 13.4.2018) Särkänniemisuunnitelmia. Kh jätti asian pöydälle lisäselvityksiä varten, tulee päätettäväksi 7.5.2018.

Särkänniemen ja Mustanlahden satama-alueen suunnitelmia katsoessa tietty epäusko valtaa mielen. Kehittämissuunnitelmat oikein hyviä, mutta Mustanlahden satamaosuus huolestuttaa. Onko niin, että asiaa tuntemattomat ovat päässeet vaikuttamaan liikaa? Olen kirjoittanut aiheesta monta kertaa.

Olen toiminut höyrylaiva Tarjanteen päällikkönä 9 kesää varsinaisesti ja sen jälkeen vielä tuurauksia, Pitäisi riittää kompetenssia kommentointiin.

Saanko nyt sanoa mielipiteeni Mustanlahden sataman kehittämiseen, sillä kokemuksella, mitä olen saanut mm. Tarjanteen päällikkönä? En ole minkään laivan tai laivayhtiön edusmies.

Laiton kh:n jäsenille, Lassi Kaleva, Veikko Vallin, Aila Dündar-Järvinen, Ilkka Sasi ja jaettavaksi muille kh:n jäsenille, pari asiaa joihin pitäisi kiinnittää huomiota, linjata;
1) Säilytetäänkö Mustanlahti edelleenkin toimivana matkustaja-alusliikenteen satamana, pitkän historian ja kulttuuriarvot säilyttäen? Jos vastaus on kyllä, silloin esitetyt luonnokset pitää ottaa uudelleen pöydälle. Toimivassa satamassa EI ole siltaa keskellä satama-allasta ja satamaan sisääntulon on oltava kaikissa olosuhteissa merenkulullisesti turvallinen. Nyt ei ole.
2) Jos satama-aluetta halutaan kehittää pienveneitä, kanootteja ja sub-lautaa varten, silloin esitetty suunnitelma antaa siihen hyvän pohjan. Valitettavasti silloin matkustajalaivoille joudutaan etsimään toinen paikka!

Olisin valmis kehittämään satamaa "mahapalkalla", mutta se ei käy. Voin toki laskuttaa aluksi 15000 €+ALV, jos painoarvo sillä nousee. Seuraava porras on 30000 €+ALV. Näinhän se konsulttien käyttö menee

Sain lisättyä YLA:n vuoden 2018 Palvelu- ja vuosisuunnitelmaan 12.12.2017 seuraavan tekstin; "Särkänniemen kehityssuunnitelmien edetessä, Mustanlahden matkustajalaivasatamassa edellytetään sataman käytön turvaaminen matkustajasatamana sekä nykyisen palvelutason ylläpito. Satamaa kehitettäessä on huomioitava maisema, luonnonarvot, rakennettu ympäristö, kulttuurihistorialliset arvot ja perinteet." Päätöstä ei moitittu eikä kaupunginhallitus käyttänyt otto-oikeuttaan, niin päätös on lainvoimainen ja sen mukaan pitää mennä!

**************

 

Eipä lupaus kestänyt montaa päivää

Muutama päivä sitten uutisoitiin, että SDP luopuu kaksoisrooleista, teot ovat toista mitä puheet.

Uskomatonta, Atanas Aleksovski ja toinen kaupunginhallituksen jäsen, Anneli Kivistö (sd.), ovat kuitenkin ehdolla kaupungin tytäryhtiöiden hallitusten puheenjohtajiksi. Kaupunginhallituksen konsernijaosto valitsee tiistaina yhtiöiden hallitukset. Esityslistan mukaan Aleksovski aiotaan valita Finnparkin hallituksen johtoon ja Anneli Kivistö Vilusen rinteen hallituksen puheenjohtajaksi.

Sdp:n Tampereen kunnallisjärjestön mukaan, syynä on kuulemma siirtymäaika.

Kaupunginhallituksen konsernijaosto päätti 10.4.2018 kaupungin tytäryhtiöiden hallituspaikat. Päätösten jälkeen nosti Aamulehti em. Aleksovskin ja Kivistön lisäksi myös Peter Löfbergin (rkp/kok) ja Esa Kanervan (sdp) nimen esiin kaksoisrooleissa.

**************

 

Tampereen vetovoima pysyy, vaikka asukkaiden tyytyväisyys laskee

AL 2.4.2018 vertaili Tampereen kaikki 107 kaupunginosaa ja löysi viisi erilaista voittajaa. Sitten lehti heitti kysymyksen, ovatko tässä Suomen vetovoimaisimman kaupungin parhaat paikat asua? Jaa-a, mikä sopii toiselle ei välttämättä sovi toiselle. Taitaa olla niin, ettei kyselyissä tuotu esiin Tampereen pahaa taloustilannetta.

Tampereelle on kyllä voimakasta muuttoa, mutta ovatko muuttajat "hyviä veronmaksajia". Valitettavasti eivät ole, sen voi osoittaa tilastoilla, vertaamalla verotulojen muutosta ja väestön kasvua. Viime vuosina Tampereelle on tullut paljon vähäisiä veroja maksavia ja työttömiä.  

Mielenkiintoinen tilanne, Tampere on edelleenkin vetovoimainen, mutta (HS 26.3.2018) tyytyväisyys kaupunkia kohtaan on laskemassa. Aikaisempina vuosina Tampere oli asukkaiden tyytyväisyydessä isojen kaupunkien kärjessä, mutta nyt sijoitus on laskenut. Helsinki otti kärkisijan myös viiden suurimman kaupungin joukosta. Tampereen kolmen vuoden putki ykkösenä katkesi, kun Turku ja Helsinki nousivat edelle.

**************

 

Pois kaksoisrooleista

Tampereen demarit ovat päättäneet lopettaa paikallispoliitikkojen kaksoisroolit kaupungin luottamustehtävissä. Sdp ei jatkossa valitse kaupunginhallitukseen tai konsernijaostoon sellaisia henkilöitä, jotka toimivat kaupungin yhtiöiden tai yhteisöjen johdossa. Esimerkiksi kaupunginhallituksen konsernijaostossa ei voi olla sama henkilö ohjaamassa niiden kaupungin yhtiöiden ja yhteisöjen toimintaa, joiden johtavissa virka- tai luottamustehtävissä henkilö toimii.

Ryhdikäs päätös. Samanlaisen päätöksen soi kuulevan muiltakin ryhmiltä. Erityisesti kokoomuksen valtuustoryhmän Peter Löfbergin (rkp) asema kummeksuttaa. Löfberg on tarkastuslautakunnan puheenjohtaja ja samanaikaisesti usean kaupungin omistaman yhtiön hallituksen puheenjohtaja. Eturistiriita, vaikka tarkastuslautakunta ei suoranaisesti tutki yhtiöiden toimintaa.

Uskomatonta, Atanas Aleksovski ja toinen kaupunginhallituksen jäsen, Anneli Kivistö (sd.), ovat kuitenkin ehdolla kaupungin tytäryhtiöiden hallitusten puheenjohtajiksi. Kaupunginhallituksen konsernijaosto valitsee tiistaina yhtiöiden hallitukset. Esityslistan mukaan Aleksovski aiotaan valita Finnparkin hallituksen johtoon ja Anneli Kivistö Vilusen rinteen hallituksen puheenjohtajaksi.

Sdp:n Tampereen kunnallisjärjestön mukaan, syynä on siirtymäaika.

(AL 30.6.2017) Kotilinnasäätiön toiminnanjohtajan selusta on turvattu. Esteellisyys on jo katsottu KHO:ta myöten.

Kotilinnasäätiön toiminnanjohtajan oikeus toimia tamperelaisessa kunnallispolitiikassa on katsottu Korkeinta hallinto-oikeutta myöten 1990-luvun alkupuolella. Tuolloin Kotilinnasäätiön silloisen toiminnanjohtajan Seppo Salmisen sekä Tampereen Vuokratalosäätiön talousjohtajan Timo P. Niemisen kaksoisroolit politiikassa ja säätiöiden johdossa vietiin oikeuteen.

Korkein hallinto-oikeus totesi tuolloin, ettei esteellisyyttä ole.

***************

 

Kotilinnasäätiöstä poliisitutkinta

Sisä-Suomen poliisin talousrikostutkintayksikkö tutkii tapausta säätiörikoksena ja luottamusaseman väärinkäyttönä. Poliisin päätutkintalinja Kotilinnasäätiön tonttisotkussa kohdistuu säätiön ja rakennusyhtiö Lehto Groupin välille (AL 1.4.2018) valmisteltuun kumppanuussopimukseen. Kyseiseen sopimukseen piti alun perin kuulua useita liiketoimia, joista vain Muotialantie 36:n tontin vuokraoikeuden kauppa on toistaiseksi toteutunut. Rikoksista epäillään useita Tampereen kaupungin tytäryhteisöihin kuuluvan Kotilinnasäätiön hallituksen jäseniä. He ovat kiistäneet kaikki rikosepäilyt. Lehto Groupin edustajaa on kuultu asiassa todistajana.

Entisen, Tampereen kaupungin johtavassa asemassa olleen virkamiehen, konsultti Jyrki Laihon laatiman muistion mukaan Muotialantie 36:n vuokraoikeuden kauppaan piti alun perin liittyä Lehto Groupin ja Kotilinnasäätiön sopima "kokonaispaketti". Asiasta kerrotaan luottamuksellisessa muistiossa, jonka Laiho laati tavattuaan Tampereen kaupunkiympäristöjohtajan Mikko Nurmisen.

Poliisi ja syyttäjä, kumpikin tahollaan kun pitää papereita riittävän kauan laatikossaan, voidaankin todeta, asia on vanhentunut!

**************

 

Tampere vastaan Tampere

Tampereella on käynnistymässä lähiaikoina kummallinen oikeusjuttu, kun (Päivän lehti 29.3.2018) kaupunki on haastanut oman säätiönsä, Pirkanmaan käräjäoikeuteen on nyt tulossa juttu nimikkeellä “Maanvuokrasuhdetta koskeva riita”, siis riitajuttuna. Kotilinnasäätiön oikeuteen tonttisotkusta aiheutuneesta maksukiistasta.

Paikallisissa poliitikkopiireissä kuohuu, on keskusteltu siitä, että kun 1,8 miljoonan euron sopimussakko on olemassa, niin jonkun se pitäisi maksaa. Tässä tapauksessa tuo joku voisi olla Kotilinnasäätiön johtoporras ja hallitus. Päivän Lehden tietojen mukaan ratkaisua odotetaan tietyissä piireissä pelonsekaisin tuntein. Tonttikeinottelusta saattaa tulla iso lasku.

Näinhän se meni. Kotilinnasäätiö vuokrasi vuosi sitten kaupungilta tontin 60 vuodeksi. Muste vuokrasopimuksessa ei ehtinyt edes kuivua, kun säätiö myi tontin rakennusoikeuden eräälle rakennusyhtiölle reilulla miljoonalla, 1 150 000 euron hinnalla.

Tontin myynti tapahtui siten, että Kotilinnasäätiö perusti osakeyhtiön ja luovutti tontin vuokraoikeuden sille. Sitten säätiö myi yhtiönsä ja samalla vuokrasopimuksen rakennusfirmalle. Operaatioon ei ollut kaupungin kirjallista suostumusta.

Ei Kotilinnasäätiön toiminta ole ollut poikkeuksellista.

Ei Kotilinnasäätiön toiminta yhtiön perustamisella ja sen myymisellä ole tavatonta. AL (15.1.2018), sijoittajat perustivat yhtiön 2 500 eurolla ja vuokrasivat miljoonatontin Tampereen kaupungilta, yhtiö myytiin rakennusliikkeelle ja loppupeleissä tontti päätyi Lehto Groupille. Siis samalle firmalle, joka on mukana Kotilinnasäätiön Muotialan tapauksessa.

Tampereen kaupungin omistama miljoonien eurojen arvoinen vuokratontti päätyi viime heinäkuussa rakennuskonserni Lehto Groupiin kuuluvan Rakennuskartion hallintaan poikkeuksellisten liiketoimien päätteeksi. Ts. kiinteistösijoittajat vuokrasivat Tampereen kaupungilta arvotontin kiinteistöosakeyhtiölleen 21. kesäkuuta vuonna 2017. Kuukauden kuluttua vuokrauksesta kyseinen yhtiö myytiin rakennusliikkeelle.

Kuviossa ei ole laitonta, mutta moraali herättää kuitenkin ajatuksia. Herättää myös ajatuksia, että kuka on ollut konsulttina? Tuskinpa sijoittajat ihan itsekseen ovat tienneet tällaisen tontin olemassa olosta. Yhdistävä tekijä on Rakennuskartio Oy ja Lehto Group Oy ja varmasti taustalla hämähäkkinä ole konsultti. Ehkä joskus selviää tai sitten ei.

Salatut rahoittajat haalivat miljoonien arvoisia rakennushankkeita kaupungeissa – mutta kuka käärii voitot? Hyvä kysymys!

***************

 

Mutkat suoriksi, Keinupuistohanke etenee vauhdilla

YLA piti 6.3.2018 kokousta. Listalla oli mielenkiintoisia aiheita. Mielenkiintoista seurata lautakunnan työskentelyä. Yleensä kantaa otetaan asioihin, joissa ei tarvitse laittaa itseään "likoon". Ei muisteta, mitä kuntalain 69.2 § on kirjattu, että luottamushenkilön tulee edistää kunnan ja sen asukkaiden etua sekä toimia luottamustehtävässään arvokkaasti tehtävän edellyttämällä tavalla.

Listalla oli asioita, joihin otin kantaa, mutta yksin jäin esitysteni kanssa. Tukea ei tullut mistään suunnasta. Ei harmita, koska jo viime valtuustokaudella sain IKILA:ssa tuta, että esitin minä mitä tahansa, se kategorisesti hylättiin.

Tein tähän kohtaan palautusesityksen seuraavilla perusteluilla; Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön suunnittelu on hakenut kaavamuutosta Hervantaan, kortteli 7125, Orivedenkatu 11, Valtaraitti 12, pysäköintialueen muuttamista asumiskäyttöön. LPA-alueen muutetaan yleisten rakennusten sekä asuin- ja liikerakennusten korttelialueeksi.

Kaavamuutoksen hakijan tavoitteena on pilotoida Hervannan pysäköintialueiden laadukasta kehittämistä rakentamalla kortteliin asuinkerrostaloja sekä sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevia rakennuksia. Rakennusoikeuden ja kerrosluvun lisääminen ovat myös tavoitteena. 

Tontin omistaja/Tampereen kaupunki on tehnyt 5.12.2016 päivätyn aloitteen asemakaavan muuttamiseksi. Kaavamuutos kuulutettiin vireille 2.3.2017.

Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 17.3.2014 maapolitiikan linjaukset, jonka kohdassa 4.4. Hankekehittäminen todetaan, että kaupunki kannustaa toimijoita olemaan aktiivisia ja esittämään hankekehitysideoita, jotka voivat kohdistua kaupungin omistamiin maa-alueisiin.

Koska po. alue on pilottihanke joka sisältää monta toisistaan riippuvaa tekijää, jonka vuoksi Tampereelle on erittäin tärkeää, että siitä tehdään korkeatasoinen asumisalue. Tämän vuoksi on tarpeen julistaa alueelle arkkitehtikilpailu, kuten on tehty mm. Hervannan pohjoisakselin kanssa, Insinöörinkadun toisella puolen.

Kaupunki on tehnyt yhteistyösopimuksen Tampereen Vanhuspalveluyhdistys ry:n, Tampereen Kotilinnasäätiön, Finnpark Oy:n ja Visura Oy:n kanssa. Sopimus on hyväksytty kaupunginhallituksessa 11.9.2017. Miten, ja millä perusteilla em. toimijat on valikoituneet hankkeen toteuttajaksi, jää epäselväksi.

Koska kohde sijaitsee kaupungin maalla ja hanke on pilottihanke ja edellä mainittujen seikkojen vuoksi, kaava on otettava uuteen valmisteluun ja tontin luovutuksesta on järjestettävä avoin tontinluovutuskilpailu, joka mahdollistaa kaikkien kiinnostuneiden, vaatimukset täyttävien tahojen osallistumisen tontinluovutuskilpailuun julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain ja kilpailulain mukaisesti.

Muistutuksissa ja saatuun palautteeseen on päätöksessä ja kaavaselostuksessa vastattu ylimalkaisesti ja pyritty ohittamaan koko asia, mm. autopaikkojen osalta.

Tein tähän kohtaan palautusesityksen seuraavilla perusteluilla; Pykälät 44 ja 45 etenevät rintarinnan. Viittaan § 44 yhteydessä antamaani vastaukseen.

Muistutuksissa ja saatuun palautteeseen on päätöksessä ja kaavaselostuksessa vastattu ylimalkaisesti ja pyritty ohittamaan koko asia, mm. autopaikkojen osalta.

Kysymys on kansiareenan kaavan muuttamisesta. Perusteena oli, kun hissit ja portaikko piti saada sijoitettua katualueelle. Tilantarve n. 27-40 m2. Käytiin tiukkaa keskustelua. Taisi mennä niin, että minä pääasiassa kyselin ja Mikko Nurminen vastaili. Heitin ilmaan kysymyksen, että montako poikkeamishakemusta kaavaan voi tehdä, kun sille on myönnetty poikkeamislupa edellisen kerran 20.12.2016.

Annettiin mennä läpi sellaisenaan, todeten, että muutos on pieni, mitätön, koko hankkeen laajuuteen nähden ja Nurminen vielä vakuutti, että muutoksen seurauksena Tampere saa automaattisesti muutoksesta aiheutuvan korvauksen.

  • § 51 Viranhaltijoiden päätösten otto-oikeus
     
  • Esitin kahteen kohtaan otto-oikeuden käyttöä, mutta nämäkään eivät kelvanneet muille. Viranhaltijoiden päätösten otto-oikeus

    § 7 Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös asemakaavan muuttamista koskevassa asiassa, 17.02.2018. Asemakaavapäällikkö antanut lausunnon. Tampereen kaupungin hallinto-säännössä § 37, palvelualueen johtaja päättää palvelualueensa osalta, kohta 2) muutoksenhakuoikeuden käyttämisestä ja muutoksenhakuun liittyvienlausuntojen hyväksymisestä sekä kanteluihin vastaamisesta. 

    § 9 Asumisen ja rakentamisen energianeuvontapalvelu Ranen toiminta-avustus v. 2018, 22.02.2018. Ympäristöjohtaja tehnyt päätöksen. Tampereen kaupungin avustustoiminnan periaatteet -asiakirjan mukaan yhdistysten ja yhteisöjen toiminta-avustuksista päätetään sivistys- ja kulttuurilautakunnassa sekä terveys- ja sosiaalilautakunnalla.

On pakko vetää takaisin! Lintuhytinpuistoa koskevaan päätökseen tehtiin seuraava ponsi: "Lautakunta edellyttää B2-käyttöniityillä kotimaisten luonnonkukkien monipuolista käyttöä."  Hyväksyttiin yksimielisesti.

**************

 

Julkisesta hankinnasta voi tehdä ilmoituksen, myös kunnan asukas

Julkisuuteen on tullut virheellinen kuva, että kansalaiset eivät voi mitään julkisia hankintoja koskeviin kyseenalaisiin päätöksiin, Näinhän hankintalain 145 §:ssä on mainittu. Valittaa voi vain asianosainen. EU:n hankintaa koskeva direktiivi velvoittaa valtioita laatimaan säännökset siten, että kansalaisilla on mahdollisuus puuttua suhmurointiin ja muuhun kyseenalaiseen toimintaan. Suomessa tämä on upotettu hankintalain 139 §, valvontaviranomainen ja toimenpiteisiin ryhtyminen lainvastaisen menettelyn tutkimiseksi

Kilpailu- ja kuluttajavirasto valvoo tämän lain noudattamista.

Jokainen, joka katsoo hankintayksikön menetelleen hankintalain vastaisesti, voi tehdä Kilpailu- ja kuluttajavirastolle toimenpidepyynnön menettelyn lainmukaisuuden tutkimiseksi. Linkki tässä;

https://www.kkv.fi/Tietoa-ja-ohjeita/kilpailuasiat/julkisten-hankintojen-valvonta/toimenpidepyynnon-tekeminen-hankinta-asioissa/

Kilpailu- ja kuluttajavirasto voi ottaa toimivaltaansa kuuluvan asian tutkittavakseen myös omasta aloitteestaan.

EU:n komissio vastasi mielenkiintoisesti hankintalaista tekemääni kanteluun.

Henkilön Ossi Aho kuva.

**************

 

Vanhimmat rakennuskiellot ovat olleet voimassa yli 40 vuotta

YLA kokousti 21.2.2018. Yhtenä kohtana oli rakennuskieltojen määrääminen. Osa oli uusia kieltoja ja osa vanhojen kieltojen jatkamisia.

MRL 53.2 § sanoo, että rakennuskielto voidaan määrätä kahdeksi vuodeksi ja jatkaa aina kaksi vuotta kerrallaan. Kuitenkin, rakennuskielto voidaan määrätä enintään 8 vuodeksi. Vanhimmat rakennuskiellot ovat olleet voimassa jo yli 40 vuotta.

Tein palautusesityksen, ja esitin että päätökseen kirjataan
- ensimmäisen rakennuskieltopäätöksen päivämäärä. Tärkeä ajan seuraamiseksi, koska rakennuskielto on valituksen alainen päätös.
- nyt käsitellään rakennuskieltoja rekisteri- ja/tai tonttinumerolla. Esitin, että rinnalle laitetaan myös katuosoite.
- päätös tuli voimaan ennen lainvoimaisuutta. Esitin, että päätös on perusteltava tarkemmin.

Valitettavasti muut lautakunnan jäsenet olivat toista mieltä.

Jätin päätökseen eriävän mielipiteen seuraavilla perusteluilla;

Maankäyttö- ja rakennuslaki 5.2.1999/132 § 53 2. momentti, rakennuskielto on voimassa enintään kaksi vuotta. Kunta voi kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi pidentää kieltoaikaa kaksi vuotta kerrallaan. Kunnan määräämä rakennuskielto kaava-alueen laajentamiseksi voi kuitenkin kestää enintään kahdeksan vuotta.

Päätösehdotuksena oli, että Yhdyskuntalautakunta päättää määrätä rakennuskiellot, joista osa perustetaan uutena ja osia jatketaan 20.2.2020 saakka.

Päätöksessä todetaan, että kielto päättyy, kun alueelle laadittu uusi asemakaava saa lainvoiman ja se on voimassa enintään kaksi vuotta. Kunta voi kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi pidentää kieltoaikaa kaksi vuotta kerrallaan.

Päätöksestä saa kuvan, että rakennuskieltoa voi pidentää määräämättömän ajan eikä tarvitse huomioida 8 vuoden enimmäisaikaa.

 Keskustassa ja Tammelassa on muutamilla tonteilla ollut rakennuskielto jo yli 40 vuotta. Kyseisten tonttien asemakaavat ovat osin 1800-luvulta ja 1930-luvulta. Asemakaavat uusitaan sitä mukaa, kun tontin haltijat hakevat muutoksia. Kaavojen tullessa voimaan rakennuskiellot raukeavat.

 Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen mukaan, jokaisella on oikeus nauttia rauhassa omaisuudestaan (ensimmäisen lisäpöytäkirjan 1. artikla). Tämä on otettava huomioon arvioitaessa kunnan kaavoitustoimilleen rakennuskieltojen avulla varaamaa aikaa. Vuosikymmeniä kestävät rakennuskiellot eivät ole sopusoinnussa em. ihmisoikeussopimuksen ja lain kanssa.

 Päätöksestä ei käy ilmi, koska rakennuskielto on ensimmäisen kerran määrätty. Ottaen huomioon se, että rakennuskiellon jatkaminen on valituskelpoinen päätös, rakennuskiellon alkamisaika on tärkeä tieto kiellon kohteena oleville tahoille, kieltoajan keston seuraamiseksi ja mahdollisia jatkotoimenpiteitä varten.

 Rakennuskiellossa kohteita on käsitelty rekisteri- tai tonttinumerolla. On kaupungin ja kiellon kohteena olevien edun mukaista, että listauksessa (liite) rekisterinumeron yhteyteen lisätään katuosoite ja ensimmäisen rakennuskiellon alkamispäivämäärä.

 Päätöksessä todetaan, että tämä päätös tulee voimaan 23.2.2018 ennen sen lainvoimaisuutta. Päätöksestä ei kuitenkaan käy ilmi seikkoja ja perusteluja, miksi päätös ei voi odottaa normaalia lainvoimaisuutta. 

*******

 

Päättäjät tuohtuivat totaalisesti

Päättäjät pahoittivat mielensä ja ratikan uuden linjan suunnittelutyö herättää tuohtumusta useissa Tampereen kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäsenissä. Moni tamperelaispoliitikko kertoi, että sai tiedon tulevasta linjamuutoksen suunnittelusta vasta verkkolehdestä.

Tampereen kaupunginhallitus saa esityksen ratikkalinjan muutoksesta käsittelyynsä maanantaina. Monen tamperelaispoliitikon mukaan ongelma ratikkalinjauudistuksessa piilee siinä, että kun ratikasta päätettiin marraskuussa 2016, päätettiin myös ensimmäisistä linjoista. Nyt linjaa halutaan muuttaa, vaikka ensimmäinenkään linja ei ole vielä toiminnassa.

https://www.aamulehti.fi/uutiset/tamperelaispoliitikot-tuohtuivat-uusista-ratikkasuunnitelmista-moni-kuuli-asiasta-ensi-kertaa-aamulehden-uutisesta-miksi-tasta-ei-ole-kerrottu-valtuutetuille-200730896

*******

 

Poikkeukselliset presidentin vaalit ja poikkeuksellinen äänestystulos

Presidentin vaalit on sitten käyty. Vaali oli poikkeuksellinen ja niin oli myös vaalin tulos. Yksi oli ylitse muiden. Istuva Presidentti Sauli Niinistö keräsi äänet kansansuosiollaan. Toiseksi tuli vihreiden Pekka Haavisto ja kolmanneksi perussuomalaisten Laura Huhtasaari.

Hämmästyttävää, että perinteisten vahvojen puolueiden, sdp:n Tuula Haatainen ja vasemmiston Merja Kyllönen, kannattajat siirtyivät Niinistön ja osa Haaviston taakse. puolueiden oma ehdokas sai minimaalisen kannatuksen.

Pääministeripuolue keskustan tilanne on jakomielitautinen. Keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen valitsijayhdistyksen ehdokkaana peittosi puolueen ehdokkaan Matti Vanhasen. Keskustan kannalta nolo tilanne. Pääministeri Juha Sipilä sitoi aikaisemmin asemansa Vanhasen vaalimenestykseen, mutta jo vaalivalvojaisissa hän käänsi kelkkansa, ilmoittamalla asettuvansa puheenjohtajaehdokkaaksi tulevan kesän puoluekokouksessa.

RKP:n NIls Torvalds jäi tuloksissa viimeiseksi. Hän oli ainoa, joka selkeästi liputti NATO:n puolesta.

Perussuomalaisten Laura Huhtasaari tuli kolmanneksi, niin valtakunnallisesti kuin myös Tampereella ja suurimmassa osassa kuntia, Joillain äänestysalueilla oli toinen Niinistön jälkeen. Tampereella Laura Huhtasaari sai enemmän ääniä kuin mitä sai perussuomalaiset edellisissä kuntavaaleissa 2017. Näyttää siltä, että puolueesta eronneet, Siniset ovat menettäneet pelin. No, seuraavat eduskuntavaalit sen sitten näyttää.

Äänet jakautuivat seuraavasti;

Sauli Niinistö 60,40 %
Pekka Haavisto 18,70 %
Laura Huhtasaari 6,30 %
Paavo Väyrynen 4,60 %
Merja Kyllönen 3,90 %
Tuula Haatainen 3,50 %
Matti Vanhanen 1,80 %
Nils Torvalds 0,90 %

 Tampereella, ei tieteellisen tutkimuksen mukaan, äänestäjät tekivät seuraavanlaisia siirtymisiä;

       
     
  Kuntavaali  
  äänet 2017 Ehdokas
SDP
24 838
Sauli Niinistö
KOK* 24 263 Pekka Haavisto
VIHR 22 511 Laura Huhtasaari
VAS 12 149 Paavo Väyrynen
PS 6 924 Merja Kyllönen
KESK 6 261 Tuula Haatainen
TaPu 5 589 Matti Vanhanen
KD 4 524 Nils Torvalds
VaTa 1 836  
PIR 993  
SKP 754  
RKP* 472  
FP 324  
LIBE 304  
SE 293  
EOP 248  
E666 163  
E664 39  
E665 7  
Kuntavaali 2017 112 492      
Pres.vaali 2018 132815      
"lisä-äänet" 20 323      

Vaalikampanjat menivät hyvin. Media suhtautui ehdokkaisiin kohtuullisen tasapuolisesti. Havaittavissa oli, että Laura Huhrtasaarta käsiteltiin mediassa muista poikkeavalla tavalla, joka ei ollut toimittajille eduksia. Tasapuolisuuteen ja yhdenvertaisuuteen pitää pyrkiä myös haastatteluissa ja tenteissä. Sitä edellyttää jo lainsäädäntökin.

Kyllä, vuoden 2024 vaalikampanja on sitten avattu. AL 30.1.2018 nostaa esiin nimet;

Jan Vapaavuori, Jutta Urpilainen, Ville Niinistö, Olli Rehn, Alexsander Stubb, Sanna Marin, Li Andersson, Jussi Halla-aho....

https://www.aamulehti.fi/uutiset/ovatko-he-seuraavat-presidenttiehdokkaat-politiikan-tuntijat-ennustavat-8-todennakoista-nimea-yksi-nainen-nousee-vakevasti-esiin-200703681/

*******

 

Presidentin vaalit 28.1.2018

En ole ottanut useinkaan kantaa valtakunnan politiikkaan. Su 28.1.2018 on presidentin vaalin 1. kierrosNyt on pakko. Su 28.1.2018 on presidentin vaalin 1. kierros ja 2. kierros 11.2.2018.

Vaalikeskustelut ovat olleet sellaista tasoa, ettei ole paljon lapsille kertomista, ala-arvoista. Toimittajat pääsääntöisesti puolueellisia. Asetelmaksi on muodostunut asetelma muut vastaan perussuomalaisten Laura Huhtasaari. Näyttää siltä, että, ainut "mies" ehdokkaissa on Luhtasaari, muut ovat vässyköitä. Paavo Väyrynen on ajoittain Huhtasaaren linjoilla, mutta hänellä on painolastinaan menneiden aikojen taakat.

Maahanmuutto ja turvapaikanhakijat, on keskustelu, joka jakaa rintamalinjat. Aiheesta ei saa keskustella, toimittajat tai muut ehdokkaat kieltävät puhumisen (Haatainen, sdp YLE 25.1.18). Valitettavasti näyttää siltä, että  perussuomalaisten esittämä asiallinenkin kritiikki ja arvostelu katsotaan vihapuheeksi ja kaikki perussuomalaiset arvostelijat ja erimieltä olevat ovat rasisteja?

Laura Huhtasaari kun tarkoittaa rajojen sulkemisella tehokkaampaa rajavalvontaa, että edes tiedettäisiin, ketä maahan tulee, niin muut ovat sitä mieltä ettei näin voi tehdä. Kansainväliset sopimukset kuulemma kieltävät. Kumma juttu, siitä huolimatta itä-euroopan maat, mm. Unkari laittoi rajalleen aidan.

Suomikin oli varautunut jo 2014 laajamittaiseen maahanmuuttoon -tuloon.  Aluehallintovirastoon antanut ohjeistuksen maahanmuuttoon varautumiseksi.

Samalla myös muutettiin rajavartiolakia, joka mahdollisti ja mahdollistaa rajavalvonnan tehostamisen ja tarvittaessa tilapäisen sulkemisen.

Laki oli voimassa 2015 ja on edelleenkin. Presidentti Niinistö on vahvistanut lain syyskuussa 2014, joka astui voimaan 1.10.2014. Rajavartiolaki -15.7.2005/578

Rajanylityspaikan väliaikainen sulkeminen

Valtioneuvosto voi päättää rajanylityspaikan sulkemisesta määräajaksi tai toistaiseksi, jos sulkeminen on välttämätöntä vakavan yleiselle järjestykselle, kansalliselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle aiheutuvan uhan torjumiseksi. Sisäministeriö päättää tarvittavista välittömistä toimenpiteistä, kunnes valtioneuvosto ratkaisee asian. -16 § (19.9.2014/749)

Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö on vahvistanut lakimuutoksen 19.9.2014 ja se astui voimaan 1.10.2014.

Em. taustaa vasten, presidenttiehdokkaiden muistamattomuus on tarkoitushakuista.

Silloinen SM:n kansliapäällikkö Päivi Nerg ja sisäministeri Petteri Orpo olivat 2015 paraatipaikalla. Heillä olisi ollut mahdollisuus ryhtyä toimenpiteisiin rajavalvonnan tehostamiseksi. Työkalut olivat olemassa. Valtion rahastusmahdollisuus oli kai motiivi, miksi ei ryhdytty toimenpiteisiin. Moni muukin päättäjä teki tiliä maahantulon varjolla.

Historia tulee aikoinaan tuomaan totuuden esiin.

*******

 

Kotilinna -case laajenee

Kirjoitin aikaisemmin Kotilinnasäätiön tonttikauppasotkuista. Asia paisuu ja paisuu.

Kiistanalainen tonttikauppa, toiminnanjohtajan saamat taloudelliset etuudet ja hallituksen jäsenen, Maire Martikaisen (vihr) tiukkasanainen erokirje. Tampereen kaupungin määräysvallassa oleva Kotilinnasäätiö on ollut viime kuukausina otsikoissa aivan muusta kuin ydintoiminnastaan eli vanhusten ja eläkeläisten asumisesta.

Tampereen kaupungin sisäinen tarkastus on todennut, että 1,8 milj. euron sakontakaisin perintään olisi syytä ryhtyä. Tampereen kiinteistöjohtaja on päättänyt, että Kotilinnasäätiöltä peritään 1,8 milj. euron sopimussakko.

Sisä-Suomen poliisi tutkii Kotilinnasäätiön tonttisotkua. Poliisin talousrikosyksikkö on kuullut toiminnanjohtaja Atanas Aleksovskia (sdp) ja sen lisäksi myös Kotilinnasäätiön hallituksen puheenjohtajaa Timo P. Niemistä (kok) ja varapuheenjohtajaa Jarkko Auvista (sd).

Tampereen konsernijaoston puheenjohtaja Kalervo Kummola (kok) luottaa Kotilinnasäätiön tilintarkastajiin. Näin pitää ollakin.

Vakiomuotoinen tilintarkastuskertomus päättyy lauseeseen, jotenkin näin; ".. ei sisällä olennaisia virheitä." Miten tilintarkastaja osaa puuttua epäselvyyksiin, ellei niistä hänelle kerrota? Ei mitenkään sillä otannalla, millä perustilintarkastus tehdään.

Tapaus elävästä elämästä, ei liity Kotilinna-caseen. Tilintarkastajalle oli vinkattu epäselvyydestä, johon tilintarkastajan olisi pitänyt reagoida ja kirjoittaa havaintonsa tarkastuspöytäkirjaan, Tilintarkastaja näki kuitenkin parhaaksi siirtyä vähin äänin toisen yrityksen palvelukseen, Näin varmistettiin toimeksiannon jatkuvuus. Uusi tilintarkastaja kirjoitti sitten "...ei olennaisia virheitä," koska kukaan ei kertonut hänelle epäselvyyksistä.

Tapaus syö Tamperelaisten ja yleensäkin  poliitikkojen luottamusta. Aika näyttää, tekeekö syyttäjä syyttämättä jättämispäätöksen vai viekö oikeuteen. Asian luonteen vuoksi, se pitäisi käsitellä tuomioistuimessa. Toverituomioistuin ei ole oikea paikka ratkaista tällaisia asioita.

AL 5.2.2018. Tampereen pormestari Lauri Lyly (sd.) käyttää otto-oikeutta Kotilinnasäätiön tontin sopimussakkoasiassa. Asia siirtyy Lylyn päätöksellä Tampereen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.

Lyly kirjoitti asiasta maanantaina Facebook-sivullaan. Hän puuttuu otto-oikeudellaan Tampereen kiinteistöjohtajan Virpi Ekholmin tekemään päätökseen, jonka perusteella säätiöltä oltiin karhuamassa 1,8 miljoonan euron sopimussakkoa.

*******

 

Tampere kasvaa, vetovoima vetää työttömiä, talouden pitoon pitäisi löytää viisastenkivi

Kaupunginhallitus käsitteli 8.1.2018 mm. Asunto- ja maapolitiikan linjaukset 2018 - 2021 -ohjelmaa.  Sitä lukiessa, pistää silmään kirjaus, Tampere TAVOITTELEE 300000 asukkaan (pien) metropoliksi 2030 mennessä , ja että, TAVOITTEENA on 3000 asukkaan vuotuinen kasvu. Miksi tavoitellaan? Tampere kasvaa luonnostaan vetovoimaisuuden, kiinnostavuuden ym seikkojen vuoksi. Ei tarvitse tavoitella kasvua, vaan VARAUTUA kasvuun.

Mielenkiintoinen yhtälö ratkaistavaksi. Tampere tavoittelee kasvua. Samaan aikaan etsitään talouden tasapainotusohjelmalla rotia jatkuviin talouden alijäämiin ja kaupungin vetovoimaisuus tilastojen mukaan vetää runsaasti työttömiä. Toki muitakin tulee, mutta Tampere on vetovoimainen työttömien keskuudessa.

Okei, Tampere kasvaa. Tarvitaan asuntoja, lastentarhoja, kouluja, palvelutaloja, terveysasemia, palveluja, jne... Rakennusliikkeiden taivas on auki pitkälle tulevaisuuteen. Rahoituksesta sivuutetaan kevyesti, kumma kyllä.

Melkoinen ongelma tulossa, toivotaan, että positiivinen. Tällä hetkellä Tampereella menee kovaa, eletään kuplassa. Toivotaan, ettei satu kipeästi kun kupla puhkee. Vähän hitaammallakin vauhdilla Tampere kasvaa ja kehittyy. Pelkään vain, että jossain vaiheessa havahdutaan "kasakan nauruun".

Asunto- ja maapolitiikan linjaukset 2018 - 2021 -ohjelma menee vielä valtuuston vahvistettavaksi.

*******

 

Tampereen vetovoimaisuus vetää työttömiä

Kovasti haukuttu työttömyysturvan aktiivimalli ajaa työttömiä maaseudulta kaupunkeihin (US 3.1.2018). Valtiotieteiden tohtori Timo Aro halusi laatia kartan tuottaakseen aktiivimallille taustatietoa. Hän huomauttaa, että usein työvoiman alueellinen liikkuvuus lasketaan keskeiseksi tekijäksi työttömyyteen liittyvien kannustinloukkujen purkamisessa sekä työn ja työpaikkojen kohtaamattomuuden ratkaisemisessa, joihin aktiivimallillakin on tarkoitus vaikuttaa.

Houkuttelevimpina erottuvat Oulu ja etenkin Tampere, joka on määrällisesti ylivoimainen muihin verrattuna. Tampereelle muutti 2014-2015 reilut 800 työtöntä, kun Oulussa vastaava luku oli 446. Aron mukaan Tampereen luku on iso ja kertoo, että kyseessä on erittäin houkutteleva kaupunki. Tamperelaisen veronmaksajana en jaksa havainnolle taputtaa, jostain syystä.

Yllättävää on, että Tampereen ja Oulun ylivoimainen vetovoima suhteessa pääkaupunkiseutuun. Molemmat ovat Aron mu/kaan muutenkin vetovoimaisia kaikissa muuttajaryhmissä. Hän huomauttaa, että ne ovat pääkaupunkiseutua helpompia muuttokohteita siinä mielessä, että asumisen hinta ja ylipäätään elämisen kustannukset ovat hiukan edullisemmat.

ELY-keskuksen työttömyystilastojen mukaan, ajalla 1.12.2016 - 30.11.2017, Tampereella tapahtuivat seuraavat muutokset; työvoima lisääntyi  783 henkilöllä, työttömyys laski 4499 henkilöllä, työttömyys laski 4 prosenttiyksiköllä ja avoimet työpaikat lisääntyivät 1067 henkilöllä.

*******

 

Valtuutetun äänen hinta

AL 2.1.2018 räväytti heti vuoden aluksi. Raportoi laajasti, että kuinka kalliiksi tuli paikka Tampereen kaupunginvaltuustossa. Sen mukaan valtuustopaikka edellyttää usein tuhansien eurojen vaalikampanjaa. Viime kevään kuntavaaleissa kaupunginvaltuustoon valitut käyttivät keskimäärin noin 4000 euroa vaalikampanjointiin. Omaa rahaa käytettiin keskimäärin noin 2650 euroa.

Ylivoimaisesti eniten rahaa vaalikampanjointiin käytti Tampereen puolesta ry:n ehdokas, sittemmin perussuomalaisten valtuustoryhmään siirtynyt Veikko Vallin. 1621 ääntä ja paikan kaupunginhallituksessa saaneen Vallinin vaalikampanjan kulut olivat 18 300 euroa – kaikki omasta pussista. Vallin käytti rahaa pääasiassa vaalimainontaan ja sen suunnitteluun.

Toiseksi kallein vaalikampanja oli kaupunginhallituksen varapuheenjohtajalla, konsernijaoston puheenjohtajalla Kalervo Kummolalla (kok.), 15 242 euroa. Merkille pantavaa on, että 2041 ääntä saanut Kummola ei käyttänyt lainkaan omaa rahaa. Hän sai yrityksiltä 11 296 ja yksityishenkilöiltä 4 439 euroa.

Herää ajatus, että kumpiko on riippuvaisempi ulkoisille vaikutteille?

Itse käytin omia rahoja - mutta en myöskään päässyt valtuutetuksi, en edes varalle, heh, heh...

2018

 

Mitä kuuluu Tampereen tulevien vuosien suurimmille hankkeille?

AL uutisoi 26.12.2017 " Mitä kuuluu ratikalle, kannelle ja areenalle? Lue tästä kaikki Tampereen tulevien vuosien suurimmista hankkeista"? Lehti on  kerännyt Tampereen tärkeimmistä hankkeista kattavat tietopaketit, jotka päivittyvät sitä mukaan kuin hankkeet etenevät.

    1. Kansi ja areena -hankkeen rakennustyöt alkoivat
    2. Ensimmäiset ratikkakiskot iskettiin maahan
    3. Rantatunnelissa on huristeltu jo vuosi
    4. Hämeensillan patsaat siirrettiin remontin tieltä
    5. Hämeensillan patsaat siirrettiin remontin tieltä
    6. Taidemuseo sai hartaasti odotetun suunnitelman

Minä sanoisin, että rauhallisemmalla tahdilla päästään parempaan lopputulokseen. Kaupunkikonsernin velkaantumisesta korkojen noustessa kuullaan vielä "kasakan nauru". Vastuun kantajia siinä tilanteessa ei löydy, vaikka nyt ollaan poliitikkoa niin rinta rottingilla. Olen esittänyt näkemyksiä säästöjen saamiseksi tuolla www.ossiaho.fi/talous#säästökuuri.

*******

 

Päätöksiä jouluhumussa

Ma 18.12.2017 oli Tampereella merkittävä päivä. Silloin tehtiin kaupunginhallituksessa ja -valtuustossa merkittäviä päätöksiä.

Kaupunginhallituksen päätökset

Talous. Merkittiin tiedoksi Tampereen kaupungin vuoden 2017 tilinpäätösennuste, jonka mukaan tilinpäätös on muodostumassa n. 19,5 milj. euroa alijäämäiseksi.

Ratikanlinjaus. Kaupunginhallitus päätti äänestyksellä, että raitiotie toteutetaan kahdessa vaiheessa: ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan linjaus Hiedanrannan keskustan ja Lielahden tehdasalueen läpi Niemenrantaan ja Lentäväniemeen ja toisessa vaiheessa raitiotie toteutetaan Lielahdenkadun ja Enqvistinkadun liittymän läheisyyteen.

Lisäksi hyväksyttiin seuraava toivomusponsi: Kaupunginhallitus edellyttää, että raitiotien syöttöliikenteen suunnittelussa otetaan huomioon Niemenrannan ja Lentävänniemen asukkaiden yhteystarpeet Lielahden palveluihin. Kasvojen kohotusta on turha yrittää. Kumarrettiin rakennusliikkeiden suuntaan ja pyllistettiin Lielahden ja Lentävänniemen asukkaille sekä Lielahden yrittäjille. Päätöksestä taisi jäädä päättäjille alushousun napin maku!

Päätös kaupunginhallituksessa meni seuraavasti:

Lassi Kaleva (ps) ja Yrjö Schafeitel (tapu) kannattivat alkuperäistä, Lielahden kauppakeskuksen ja palvelukeskuksen kautta menevää linjausta.

Muut kannattivat Hiedanrannan tehdasalueen läpi menevää linjausta; Suvi Mäkeläinen (kesk), Minna Minkkinen (vas), Aila Dündar-Järvinen (sdp), Anneli Kivistö (sdp), Atanas Aleksovski (sdp), Olga Haapa-aho (vihr), Jaakko Mustakallio (vihr), Ilkka Sasi (kok), Irja Tulonen (kok), Kalervo Kummola (kok) ja Lauri Lyly (sdp).

Pakolaiskiintiö. Pirkanmaan ELY-keskus oli esittänyt pakolaiskiintiön tilapäistä nostamista nostamista vuonna 2018, joka todennäköisesti olisi muodostunut pysyväksi. Lassi Kalevan (ps) vaatimuksesta, asian esittelijä Juha Yli-Rajala muutti päätösehdotuksensa kuulumaan seuraavasti: "Tampereen kaupungin pakolaiskiintiö vuonna 2018 on 150 henkilöä, joista vähintään 50 on kiintiöpakolaisia." ELY-keskus tarjosi ylimääräistä lisärahoitusta kiintiön nostamisesta.

Luonnonsuojelualue. Esityslistalla oli Makkarajärvi-Viitastenperän alueelle haettava rauhoitusmääräyksillä 85,9 hehtaarin alue Pirkanmaan ELY-keskuksen rauhoituspäätös luonnonsuojelulain edellyttämällä tavalla Tampereen kaupungin luontolahjana satavuotiaalle Suomelle.

Kaupunginhallitus hylkäsi esityksen äänestyspäätöksellä.

Hylkäyksen puolesta äänestivät; Aila Dündar-Järvinen (sdp), Anneli Kivistö (sdp), Atanas Aleksovski (sdp), Ilkka Sasi (kok), Irja Tulonen (kok), Kalervo Kummola (kok), Lauri Lyly (sdp), Yrjö Schafeitel (Tapu ja Lassi Kaleva (ps).

Esityksen puolesta äänestivät; Suvi Mäkeläinen (kesk), Minna Minkkinen (vas), Olga Haapa-aho (vihr) ja Jaakko Mustakallio (vihr).

Ryppy kokoomuksen ja vihreiden rakkaudessa? Onko päätöksestä nähtävissä, että kaupunginhallituksen enemmistö halusi laittaa vasemmistolaiset ja vihreät ruotuun? Onko kaupunginhallituksen enemmistö ollut tyytymätön ja pitänyt ylemmyydentuntoisia ja parempana ihmisinä itseään pitäviä vasemmistolaisia ja vihreitä loppujen lopuksi haihattelijoina? Mene ja tiedä, tällaisia ajatuksia tulee mieleen. 

Kintulammin virkistys- ja retkeilyalue kylläkin rahoitettiin.

 

Kaupunginvaltuuston päätökset

Hallintosäännön muutokset. Kaupunginvaltuusto teki hallintosääntöön muutoksia.

Tampereen Tilakeskus Liikelaitos lakkaa kunnallisena liikelaitoksena 1.1.2018 alkaen.

Valtuuston 23.1.2017 hyväksymään ja 12.6.2017 viimeksi muuttamaan hallintosääntöön hyväksytään liitteen mukaiset muutokset 11 §:ään, 15 §:ään, 16 §:ään, 21 §:ään, 22 §:ään, 23 §:ään, 33 §:ään, 36 §:ään, 52 §:ään, 63 §:ään, 65 §:ään, 104 §:ään ja 120 §:ään. Hallintosääntöön lisätään uusi 77 § Tietojensaantioikeus.

Mukava tunne, oma puumerkkini jäi hallintosääntöön. Mukaan otettiin muutamia hallintoon esittämiäni muutoksia.

Hallintosäännön liitteeseen 1, Luottamushenkilöiden palkkiot ja korvaukset, hyväksytään 4.12.2017 päivitetyn liitteen mukaiset muutokset 3 §:ään, 4 §:ään  ja 5:ään. Tämä aiheutti paljon keskustelua. Hyväksyttiin lopulta äänestyspäätöksellä

Valtuuston III varapuheenjohtajan ja kaupunginhallituksen III varapuheenjohtajan vuosipalkkioita koskeva muutos tulee voimaan 1.6.2017. Muut hallintosäännön ja sen liitteen muutokset tulevat voimaan 1.1.2018.

Sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan perusteet jätettiin uudestaan pöydälle. Esityksenä ollut ei tyydyttänyt tarkastuslautakunnan puheenjohtajaa, koska lautakunnan roolia ei ole nostettu riittävän korkeaan asemaan.

Olihan noita muitakin asioita päätettävänä, mutta tässä mielestäni tärkeimmät.

Aloitteissa tuotiin esitys, että paperittomille pitää taata välttämättömät oikeudet?

*******

 

Etuudet ja kytkennät

Tampereen, syksyn poliittinen trilleri on ollut Kotilinnasäätiön toiminnanjohtajan ja kaupunginvaltuutetun ja -hallituksen jäsenen Atanas Aleksovskin saamat etuudet. Asia lähti keväällä käyntiin, kun tuli ilmi Kotilinnansäätiön Muotialassa olevan tontin luovutuksesta.

Sitten repäistiin juttu Aleksovskin asunnon yhteyteen liittyvän ullakkokerroksen käyttöönottoon liittyvästä arkkitehtipiirroksesta.

Ja viimeisimpänä sitten, AL (12.12.2017) kertoi, että  Rakennusliike NCC:n toimialajohtaja antoi Atanas Aleksovskille etuuden. Johtajalla ja poliitikolla kytkös 6,6 miljoonan euron hankkeeseen.

Mielenkiintoista onkin nähdä, miten tämä solmu avataan. Syytä avaukseen kyllä olisi, mutta kuka tekisi ensisiirron?

*******

 

Eettiset ohjeet ja sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan perusteet

Eettiset ohjeet kaupunginvaltuusto vahvisti 13.11.2017. Sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan perusteet oli valtuuston vahvistettavan 20.11.2017. Esitys nostatti keskustelua mm. eri tarkastus- ja valvontaelimien roolituksesta. Se jätettiin pöydälle.

Riskien hallinnasta ja sisäisestä valvonnasta on olemassa ohje. Kaupunginvaltuusto 13.11.2017 vahvisti tilivelvollisten valvontavastuun. "Ylimmällä tilivelvollisella johdolla on erityinen vastuu ja velvoite toimia hyvän hallinto- ja johtamistavan sekä eettisten periaatteiden mukaisesti  sekä puuttua toiminnassa ilmeneviin epäkohtiin."

Kuntalain tarkoittamia tilivelvollisia ovat mm. kaupunginhallituksen jäsenet, lautakuntien jäsenet, johtokuntien jäsenet...

Kirjoitin AL (8.8.2015) aiheesta, miten oli ohjeistettu toimimaan moitittavissa tilanteissa. Yksi yhdistä tekijä kaikissa oli, kenellekään ei oltu määrätty ilmoittamisvelvollisuutta. Lain kunnanhallitus on se elin, jonka on ryhdyttävä toimenpiteisiin. Voimassa oleva hallintosääntö on kumonnut po. toimintasäännöt ja -ohjeet.

Kyllä olisi eettisillä ohjeilla käyttöä alla mainitussa Kotilinnasäätiö -gatessa.

********

 

Tampereen politiikassa kiehuu

Kotilinnasäätiö -gaten myötä Tampereen politiikassa on alkanut kiehua, erityisesti SDP:n kentällä. Tikun nokkaan on nostettu Kotilinnasäätiön toiminnanjohtaja Atanas Aleksovski. Aleksovski aloitti tehtävässä huhtikuussa 2016. Aleksovski on samalla Tampereen kaupunginhallituksen kolmas varapuheenjohtaja ja konsernijaoston varapuheenjohtaja. Selvät kaksoisroolit.

Kotilinnasäätiö myi aiemmin Tampereen Muotialassa sijaitsevan tontin vuokraoikeuden rakennuskonserni Lehto Groupille yli miljoonalla eurolla. Myynti rikkoi Kotilinnasäätiön ja kaupungin välistä maanvuokrasopimusta. Patentti- ja rekisterihallitus selvittää, onko säätiö toiminut säätiölain mukaisesti.

Kohussa on kyse siitä, että Tampereen tytäryhteisö Kotilinnasäätiö myi kaupungilta vuokraamansa, osoitteessa Muotialantie 36 sijaitsevan tontin vuokraoikeuden Lehto Groupiin kuuluvalle Rakennuskartio Oy:lle 1,15 miljoonalla eurolla vastoin kaupungin kanssa tehtyä sopimusta. Kotilinnasäätiön kanssa oli sovittu, että se rakentaa tontille uudisrakennuksen kolmessa vuodessa eikä alivuokraa tai muuten luovuta tonttia kolmannelle osapuolelle ilman kaupungin kirjallista suostumusta.

Tampereen kaupunginhallitus hyväksyi kaupan määrätyin ehdoin 14.8.2017. Kaupunginhallitus käsittelee muotovirheen vuoksi Kotilinnasäätiön kohuttua tonttikauppaa kokouksessaan 20.11.2017. Kaupan johdosta on tehty oikaisuvaatimus, jonka johdosta konsernijohtaja Juha Yli-Rajala esittää, että kh:n elokuussa tekemästä tonttikauppaa koskevasta päätöksestä tehty oikaisuvaatimus hyväksytään osittain ja asia palautetaan uudelleen valmisteluun.

Kh päätti, että kaupunginhallituksen elokuussa tekemästä Kotilinnasäätiön tonttikauppaa koskevasta päätöksestä tehty oikaisuvaatimus hyväksytään osittain ja asia palautetaan uudelleen valmisteluun. Tehtyyn päätökseen lisättiin ponsi, että "koska myös kaupungin valmistelussa on ollut puutteita ja huomautettavaa, kaupunginhallitus pitää kohtuullisena, että sen ja maanvuokrasopimuksen 19. kohdan erityisten syiden perusteella Kotilinnasäätiöltä perittävää sanktiota kohtuullistetaan". Ponnessa todetaan, että koska valmistelussa on puutteita ja huomautettavaa, niin miten valmistelijoiden asema tutkitaan?

Ponsi hyväksyttiin äänin 10–3. Olga Haapa-aho (vihr.), Jaakko Mustakallio (vihr.) ja Sinikka Torkkola (vas.) jättivät eriävän mielipiteen ponteen eli olisivat hyväksyneet päätösesityksen ilman pontta.

Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) on antanut 13.10.2017 Tampereen Kotilinnasäätiölle määräyksen korjata menettelytapojaan. Sen mukaan säätiö ei ole toiminut huolellisesti selvittäessään Tampereen kaupungin kantaa Muotialantien vuokraoikeuden siirrossa, koska säätiö ei ole saanut kaupungilta yksiselitteistä hyväksyntää toiminnalleen. Säätiön olisi pitänyt pyytää kaupungilta kirjallisena virallinen päätös vuokraoikeuden siirrosta.

PRH:n toimivaltaan ei kuulu ottaa kantaa Tampereen Kotilinnasäätiön ja Tampereen kaupungin väliseen sopimukseen tai kaupungin virkamiesten toimintaan. Koska kunnanhallitus, tässä tapauksessa kaupunginhallitus vastaa kaupungin toiminnasta ja taloudesta, sen tulee puuttua asiaan.

AL 16.11.2017 koko aukeaman revitteli, että korkea tamperelaisvaikuttaja sai arkkitehtitoimistolta etuuden, yhtiöllä ja poliitikolla kytkös miljoonien eurojen rakennushankkeisiin. Jutussa on kerrottu Atanas Aleksovskin kytkennät  Pormestari Lauri Lyly (AL 16.11.2017) ottaa vahvasti kantaa päättäjien kaksoisrooleihin. Lylyn mukaan kyseinen etuusasia on syytä selvittää.

Pormestari Lyly joutui itsekin arvostelun kohteeksi 17.11.2017, kun hän ehdottaa Ruotulan -golfkentän tilalle asuntoja ja kenttää siirrettäväksi toisaalle. Esiin on noussut Pirkkala, missä sattumalta on perheenjäsenten hoitamat ravitsemispalvelut. Hän on nimennyt työryhmän, jonka työstä hän jäävää itsensä. On hyvä muistuttaa kuntalain § 69.2 kohdasta, joka velvoittaa luottamushenkilön ajaman kunnan ja sen asukkaiden etua. Tässäkin tapauksessa Tampereen, ei Pirkkalan.

Kaksoisroolikohun vaikutukset näkyvät jo. Ex Tampereen kaupungin apulaispormestari Pekka Salmi (sdp.) on vetänyt hakemuksen Tampereen Vuokratalosäätiön toimitusjohtajaksi pois. Salmen mukaan hakuprosessin loppupuolella osa VTS:n hallituksen jäsenistä alkoi vaatia häntä eroamaan kaupunginvaltuuston jäsenyydestä, jos hän tulee valituksi.

Melkoista showta, ei voi muuta sanoa. Asiaan liittyvien henkilöiden edesottamuksista on syytä käynnistää virkarikostutkinta.

AL 5.2.2018. Tampereen pormestari Lauri Lyly (sd.) käyttää otto-oikeutta Kotilinnasäätiön tontin sopimussakkoasiassa. Asia siirtyy Lylyn päätöksellä Tampereen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.

Lyly kirjoitti asiasta maanantaina Facebook-sivullaan. Hän puuttuu otto-oikeudellaan Tampereen kiinteistöjohtajan Virpi Ekholmin tekemään päätökseen, jonka perusteella säätiöltä oltiin karhuamassa 1,8 miljoonan euron sopimussakkoa.

********

 

Muutoksia Tampereen valtuustossa

Alkusyksyllä kaupunginvaltuutettu Tiina Elovaara siirtyi Perussuomalaisten Tampereen valtuustoryhmästä, perustamaansa uuteen Siniset -valtuustoryhmään.

Alkukesällä, PS:n Jyväskylän puoluekokouksen jälkeen puolueesta eronneet, loikanneet perustivat uuden puolueen, Siniset. Toivotan Tiinalle menestystä valinnan johdosta. Muistelen vain, minkä työn tein vuoden 2012 kuntavaalin jälkeen Tiinan saamiseksi Tampereen kaupunginhallituksen jäseneksi.

 Loppusyksystä Perussuomalaisten Tampereen valtuustoryhmä sai täydennystä TaPu:sta. Hyvän vaalimenestyksen saanut Veikko Vallin siirtyi ryhmän ja puolueen jäseneksi. Tervetuloa!

********

 

Tampereen koalitio

Tampereen koalitio, voiko enää kutsua koalitioksi kun suhde on 66-1, näytti voimansa talousarviokokouksessa 13.11.2017. Talousarvion valmistelussa ryhmät saivat esittää toiveitaan talousarvioon määrättyyn päivään mennessä. Sitten sovittiin, että varsinaisessa talousarviokokouksessa ei tehdä muutoksia talousarvioon.

Näin tapahtuikin, koalitiion kuuluvat ryhmät eivät tuoneet muutosesityksiä, vaikka kritiikkiä talousarvioon kohdistuikin ja kaikilla olisi ollut omia esityksiä. VaTa:n ryhmän Aarne Raevaara toi useita muutosesityksiä, jotka äänestyksissä hävisivät äänin 66-1. Tämä numerosarja jää poliittiseen historiaan.

Some:ssa on käyty kalabaliikkia siitä, että toimiiko demokratia tällaisessa kokoonpanossa. Mitä - mikä koalitio on? Wikipediasta löytyy tällainen selitys

Koalitio (latinasta coalitio) tarkoittaa liittoa tai yhteenliittymä.

  • Politiikassa koalitio on puolueiden tai ryhmittymien yhteenliittymä, esimerkiksi hallituskoalitio. Etenkin poliittisten puolueiden hallitusyhteistyötä varten solmima liitto.
  • Sotilaallisesti koalitio on liittoutuma valtioiden välillä.

Koalitiohallitus eli kokoomushallitus on hallitustyyppi, jonka muodostaa useampi kuin yksi puolue. Hallituskoalitio tarkoittaa tällaiseen hallitukseen kuuluvia puolueita ja niiden yhteistyötä. Koalitiohallitus muodostetaan yleensä siksi, että millään puolueella ei ole yksinään enemmistöä parlamentissa. Puhtaassa kaksipuoluejärjestelmässä ei yleensä tarvita koalitioita, vaan enemmistöasemassa oleva puolue voi muodostaa hallituksen yksinään.

Erilaisia hallituskoalitioita

********

 

Agenttimeininkiä Suomen hallituksen toiminnassa

Perussuomalaisten kesäkuun 2017 puoluekokousviikonvaihteesta paljastuu yhä yllättävämpiä yksityiskohtia. Tapahtumat ovat edenneet kuin parhaissa agenttielokuvissa.

Tapahtumat liittyvät Perussuomalaiset -puolueen hajoamiseen. IL kertoi vajaat kaksi viikkoa sitten, että ulkoministeri Timo Soinin valtiosihteeri Samuli Virtanen kävi Kesärannassa tapaamassa pääministeri Juha Sipilää jo sunnuntaina 11. kesäkuuta 2017. Tuolloin perussuomalaisten jakautumiseen johtanut puoluekokous oli edelleen käynnissä Jyväskylässä.

Hallituspuoluelähteet ovat kertoneet Iltalehdelle ja Aamulehdelle, että valtiosihteeri Virtasen Kesäranta-vierailu haluttiin pitää salassa. Kesärannan portilla havaittiin liikehdintää ja neuvonpitoon osallistuneet epäilivät, että portilla saattaisi olla toimittajia.

Siksi valtiosihteeri Virtasen pois saamiseksi Kesärannasta turvauduttiin temppuun. Virtasta kuljettanut auto, peruutettiin katseilta suojaan. Valtiosihteeri kiipesi auton takaosaan ja hänet kuljetettiin Kesärannasta ulos salaa.

Iltalehden ja Aamulehden lähteiden mukaan valtiosihteeri olisi matkannut Kesärannasta ulos auton matkatavaratilassa, niin sanotussa peräkontissa. Lain mukaan auton tavaratilassa henkilöiden kuljettaminen on kielletty.

Alma Median toimittaja Lauri Nurmi on kirjoittanut kirjan "Perussuomalaisten hajoamisen historia". Mielenkiintoista luettavaa, toden totta.

********

 

        Tampere haluaa laajentua

Joko Tampereen taloustilanne on niin huono, että katseet suunnataan tositarkoituksella naapurikuntiin, aja avataan keskusteluja yhdistymisistä?

Tampereen kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Kalervo Kummolan (kok.) on avannut keskustelun. Hänen mukaan Tampereen ja Akaan (AL 8.11.2017) kuntaliitoksesta olisi paljon hyötyä molemmille kunnille.

Hän perustelee näkemystään Suomen kasvukäytävällä, joka on Tampere-Helsinki väli, Akaan sijainti on siihen loistava. Lisäksi Akaasta on loistava junayhteys Turkuun ja tämän takia esimerkiksi Tampereen ratapiha voitaisiin siirtää Toijalaan ja sen paikalle voisi rakentaa monen näköistä rakennusta Tampereen keskustaan, Kummola luettelee. Rakennusliikkeille rakentamiskohteita.

Akaassa on yrityksille mainioita rakennus- ja laajennuspaikkoja. Kuntaliitoksen myötä myös Akaan asuinalueita päästäisiin kehittämään siten, että se vetäisi asukkaita puoleensa. Kuntaliitos toisi Akaalle myös muulla tapaa isommat muskelit sekä esimerkiksi noin kahden prosentin tuloveroprosentin laskun.

Yllätys yllätys, kuntaliitos ei kiinnosta ympäryskuntia. Ei kuitenkaan tainnut olla yllätys

         ********

 

Koalition jatkuvuus koetuksella

Tämän vaalikauden pormestariohjelman allekirjoittivat 2.6.2017 kaikki valtuustoryhmät, Aarne Raevaaran yhden miehen ryhmää lukuun ottamatta. Ohjelma on historiallinen juuri sen kattavuuden vuoksi. Siinä on tarjolla jokaiselle jotakin tai kellekkään ei mitään, näkökulmasta riippuen.

Mitä pidemmälle aikaa on kuluu, sitä Koalition hajoaminen a 081117.pdf (Tamperelainen 8.11.2017) eripuraisempia viestejä tulee kaupunginhallituksen sisältä. Mallia saatiin jo Tilakeskuksen yhtiöittämisen yhteydessä. Vasemmistoliitto oli ottanut irtiottoja.

********

 

Hallinto-oikeus ei hyväksynyt teiskolaisia tamperelaiseksi

Teiskon bussimatkojen hinnoista valitettiin. 

Bussimatkojen hinnoittelu (Tamperelainen 27.10.2017) on harmittanut teiskolaisia. Tampereen joukkoliikenne otti 2016 käyttöön vyöhykkeet, joissa matkan hinta määräytyy matkan pituuden mukaan. Näin Teiskossa asuvien bussimatkat kallistuivat. kaupunkilaiset laitettiin eriarvoiseen asemaan.

Kaksi Teiskossa asuvaa tamperelaista oli valittanut hinnoittelusta Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus on antanut päätöksen, jonka mukaan se ei tutki valitusta. Hallinto-oikeus tulkitsee, että valituksen tehneet yksityishenkilöt eivät ole olleet päätöksen kohteina, joten siten heillä ei ole myöskään valitusoikeutta asiassa. Tuntuu siltä, kun hallinto-oikeus joutuisi kirjaamaan virheen tai lain rikkomuksen, joka kohdistuu kaupunkiin, niin se jättää tutkimatta valituksen. Näin välit kaupunkiin päin säilyvät kunnossa. Nooh, mitäpä tuosta kuntalaisten tasapuolisuudesta ja oikeuden riippumattomuudesta.  

Kuntalain 1995 § 92 mukaan, oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

********

 

Havaintoja meneillään olevista ja tulevista hankkeista 10.10.2017

Kunkun parkin kilpailutus on käynnissä ja keskustan maanalaisen eritasoliittymän valmistelusta ja suunnittelun käynnistämisestä on haettu kh:sta periaatepäätös. Rantaväylän tunneliin puhkaistava liittymä on sen verran kallis juttu, että kh:n mandaatti ei taida siihen riittää. Kovasti vain valmistellaan. Kilpailuun ilmoittautui kaksi osallistujaa. Tavoitteena on, että valinta Kunkun parkin toteuttajasta ja operaattorista on tehty 2018 alkuvuoden aikana.

Särkänniemen yleissuunnitelman toteuttamisen mahdollistava asemakaavaprosessi ja sen ohella alueen hankekehittäminen yhdessä Särkänniemi Oy:n kanssa käynnistyivät toukokuussa 2017.

Tämä onkin mielenkiintoinen case Mustanlahden satama-alueen osalta. Tarkasteltaessa alueesta laadittua yleissuunnitelmaa, tulee väkisinkin mieleen, että perinteikäs ja pitkän historian omaava Mustanlahden matkustajasatama halutaan tuhota? Suunnitelmaan on otettu paikkansa pitämätöntä tietoa sataman käytöstä laivaliikenteen osalta. Suunnitelmassa kerrotaan, että …”vielä 1960-luvulla satama oli merkittävä sisävesisatama, mutta kun laivaliikenne loppui, satamakin hiljeni”. Tämähän on paikkansa pitämätöntä tietoa! Satamasta liikennöi edelleen ss Tarjanne pitkän matkan linjaa Tampere – Virrat. Satamassa on myös muita laivoja, jotka harjoittavat tilausliikennettä sekä isoja hinaajia. Visuaalisestikin satama on kaunis, kun laitureissa on isompia aluksia. Satama-alueen suunnittelu on lähtenyt siltä pohjalta, että Mustanlahden matkustajalaivasatama muutetaan virkistyksen, matkailun, palvelujen alueeksi ja pienvenesatamaksi, unohtaen järvimatkailun edellyttämät tarpeet. Tällaista suunnitelmaa ei pidä hyväksyä. Kirjoitin Mustanlahden säilyttämisestä, AL 8.10.17.

 Keskustorin ja sen ympäristön visiotyön käynnistyminen on viivästynyt, mutta se saadaan käyntiin syksyllä 2017..

Eteläpuiston asemakaavaehdotus asetettiin nähtäville, mutta sen eteneminen viivästyy ja tavoitteiden toteutuminen on epävarmaa. Asemakaavaehdotusta jouduttaneen muuttamaan ja se tulee vaikuttamaan käsittelyaikatauluun sekä keskustan kasvutavoitteiden saavuttamiseen negatiivisesti.

********

 

  Kesä ja lomakausi on otollista aikaa tehdä on kaikenlaisia päätöksiä

Tutkin loppukesällä 1.6.2017 voimaan tullutta Tampereen hallintosääntöä. Avoimiksi tulleet virkamiespäätökset antavat monenlaista tietoa siitä, miten mm. delegointi ja muut virkamiespäätökset ovat tehty. Kirjoitin oheisen jutun Aamulehteä varten, joka julkaisikin sen hieman editoituna 17.9.2017. Laitoin myös Tamperelainen lehteen tiivistetyn version, joka julkaistiin 20.9.2017. 

Toimivallan siirrot ja seuraukset

Päätösvalta kunnassa kuuluu kuntalain mukaan kunnanvaltuustolle. Valtuuston päätösten toimeenpano kuuluu kunnanhallitukselle. Kunnanhallitus käyttää myös kunnan puhevaltaa. Kunnan puhevaltaa voi valtuusto ja kunnanhallitus tietyissä asioissa siirtää hallintosäännöllä lautakunnille ja viranhaltijoille, pl. asiat, joista valtuuston lain mukaan on päätettävä. Valtuusto tekee toimivallan siirrot, delegointiratkaisut aina hallintosäännöllä. Toimivaltaa ei voida siirtää erillisellä valtuuston päätöksellä. Tosin Hämeenlinnan hallinto-oikeus on tästä toista mieltä.

Tampereen voimassa oleva hallintosääntö tuli voimaan 1.6.2017. Hallintosäännössä lautakunnille annettiin valtuutus päättää mm. yli 1000000 euron arvoisten tilahankkeiden tarveselvityksistä ja hankesuunnitelmista sekä niihin liittyvistä investointisopimuksista. Asunto- ja kiinteistölautakunta voi päättää alle 2000000 euron arvoisten maa- ja vesialueiden hankkimisesta, myynnistä, vuokraamisesta tai muusta luovuttamisesta.

Valtuusto delegoi hallintosäännöllä tehtäviä ja ratkaisuvaltaa alemmalle tasolle, lautakunnille, luottamushenkilöille (pormestari ja apot) sekä johtaville viranhaltijoille. Palvelualueiden johtajien päätösvalta koostuu kaupungin johtamisesta, hallinto ja taloutta koskevista päätöksistä, jotka palvelualueen johtaja voi edelleen delegoida alaiselleen viranhaltijalle. Palvelualueen johtaja tai hänen määräämänsä hyväksyy palvelualueen menot ja tulot.

Palvelualueen johtaja voi päättää mm. irtaimen omaisuuden sekä palvelujen hankinnasta, luovuttamisesta ja vuokrauksesta sekä sopimusten hyväksymisestä lautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelman rajoissa, mutta vastaava oikeus konsernihallinnon palvelu- ja vuosisuunnitelman rajoissa on enintään 60 000 euroa. Siis, toisessa tilanteessa lähes rajaton ja toisessa 60000 euroa. Edelleen, palvelualueen johtaja voi päättää alle 3000 euron suuruisen vahingonkorvausten maksamisesta. Kansalliset kynnysarvot tavarahankinnoissa, palveluhankinnoissa ja suunnittelukilpailuissa ovat 60000 euroa ja rakennusurakoissa 150000 euroa.

 

Palvelualueiden johtajat voivat delegoida mm. taloutta koskevaa päätösvaltaa alaisilleen viranhaltijoille. Olen tutkinut tarkemmin Kaupunkiympäristön kehittämisalueen toimintasäännössä tehtyjä delegointipäätöksiä. Neljälle johtajalla on em. oikeus 250000 euroon asti, 9 johtajaa voi päättää 100000 euroon asti. Kahdella johtajalla on oikeus päättää alle 3000 euron vahingonkorvauksesta.

Kaupunkiympäristön kehittämisalueen johtajan sijainen teki päätöksen delegoinneista keskellä lomakautta 29.6.17. Erikoista päätöksessä oli, että se määrättiin tulemaan voimaan taannehtivasti 1.1.2017 lukien. Hallintosääntö astui voimaan 1.6.2017. Mikä lienee syy, että meneteltiin näin? Jos vuodenvaihteessa tehdyn organisaatiomuutoksen piti virtaviivaistaa toimintoja, mutta kun delegointien määrää tarkastelee, näin ei kuitenkaan tapahtunut.

Delegointipäätöksessä määrättiin vastuuhenkilöt oman tulosyksikköryhmänsä/tulosyksikkönsä (kustannuspaikan) menojen hyväksyjäksi ja hankintojen suorittajaksi (tilaajiksi) vuosisuunnitelmassa olevien määrärahojen puitteissa. Näitä henkilöitä on 28. Oikeus toimia eri kustannuspaikoilla tilaajina on 120 henkilöllä, pitäen sisällään yhteensä yli 150 delegointia. Useampi henkilö voi toimia monella kustannuspaikalla. Tässä listassa on oikeus tehdä tilauksia 100000 euroon asti 3 henkilöllä, 50000 euroon 18 henkilöä, 10000 euroon 29 henkilöä, 6000 euroon 63 henkilöä ja 5000 euroon asti 7 henkilöä. Voi hyvä isä, ei siinä vasen käsi tiedä mitä oikea jalka tekee.

Kysymys valvonta- ja tarkastustoimelle, erityisesti sisäiselle tarkastukselle. Onko olemassa reaaliaikaista tietoa siitä, kuinka monta ”rahanjakodelegointia” Tampereen kaupungissa on tehty? Onko tilausvaltuuksia jaettu perusteettomasti ja liian runsaasti? Kun ottaa huomioon kaupungin taloudellinen tilanne, ostolaskudatasta, n. 700000 tietuetta, saatava tieto maksetuista laskuista ja maksujen kohdentumisista, johtopäätös on, että kaupungilla on liikaa ”rahanjakajia”, tilaajia ja kellään ei ole kokonaisuus hallussa.

  ********

 

MOT -ohjelma avasi jättihankkeiden taustoja

MOT selvitti 18.9.2017 Tampereen jättihankkeiden taustoja ohjelmassa Kaupunkien ja rakentajien piilodiilit. Kukaan ei tiedä, kuinka pieni piiri Suomen kunnissa päättää maapolitiikasta.

Samat henkilöt saattavat olla vaikuttamassa päätöksiin useassa roolissa. Pyöröovi-ilmiö on hallinnon avoimuuden kannalta vahingollinen jos se mahdollistaa poliittisen vaikutusvallan kauppaamisen yksityiselle piilossa. Myös useammalla pallilla samaan aikaan istuvat päättäjät ovat kunnissa yleisiä.

Ohjelmassa käsiteltiin myös tupla- vai triplarooleja

Tampereella on käynnissä pienimuotoinen kohu kaupungin hallinnoiman säätiön tonttikaupoista.

Kohusäätiön tonttidiilin yhteydessä ei ole kyse edes tuplaroolista, sillä säätiön toiminnanjohtajalla, SDP:n Atanas Aleksovskilla on palli peräti kolmessa asiaa mahdollisesti käsittelevässä organisaatioissa.

Aleksovski oli Kotilinnasäätiön toiminnanjohtajana neuvottelemassa kohuttua tonttidiiliä, joka toi säätiölle yli miljoonan euron tuoton.

Kuvio meni niin, että säätiö sopi ensin tontin gryndaamisesta rakennusyhtiölle, vuokrasi sen jälkeen Tampereen kaupungilta itselleen tontin Muotilantieltä ja myi vuokraoikeuden välittömästi Rakennuskartiolle, joka on nykyään osa rakennusliike Lehto Groupia.

Tampereella kiistellään nyt antoiko joku kaupungin puolesta suullisen luvan sopimusehtojen vastaiseen gryndaukseen vai tekikö kaupungin säätiö päätöksen täysin omin päin.

Tamperelaisen päätoimittaja Kari Kannala kirjoitti MOT:a arvostelevan artikkelin johon MOT vastasi.

YLE MOT kommentoi Tamperelaisen pääkirjoitusta

Karri Kannalan pääkirjoitus Tamperelaisessa 23.9. sisältää useita väärinymmärryksiä 18.9. esitetyn MOT -ohjelman sisällöstä. Oli kyse sitten tahallisista tai tahattomista väärinkäsityksistä, tiedot vaativat oikaisua.

Pääkirjoituksessa katsotaan, että ohjelma esitti väitteitä korruptiosta. Ohjelmassa Tampereen kaupungilla työskennellyt, nyt eläkkeellä oleva, kaavoittaja arvioi, että Tampereella kyse on rakenteellisesta korruptiosta.

Kannala sekoittaa käsitteet. Korruptio on vakava rikos. Rakenteellinen korruptio taas tarkoittaa esimerkiksi laillisiin rakenteisiin piiloutuvia verkostoita, joissa asioista sovitaan julkisuudelta piilossa, lain porsaanreikiä hyödyntäen.

Tamperelainen väitti myös virheellisesti, että haastateltavien lausuntoja olisi irrotettu asiayhteydestään. Kaikki haastateltavat saivat omat osuutensa etukäteen tarkastettavaksi. Yksikään osuuksiaan kommentoinut haastateltava ei kertonut, että sitaatteja olisi käytetty väärässä yhteydessä. Tämä on myös helppo todistaa tallessa olevista haastatteluista. Kannala ei etukäteen tiedustellut näitä seikkoja.

Osa haastateltavista toki ilmaisi tyytymättömyytensä ohjelman näkökulmaan.

Ohjelma keskittyi siihen, kuinka avointa ja demokraattista kaupunkien rakentamisen tulisi olla, ja siihen, millä tavalla asioita valmistelevat virkamiehet ja hankkeista päättävät poliitikot istuvat kahdella pallilla tai siirtyvät tehtävästä toiseen.

MOT ei tutkinut sitä, ovatko Tampereen suurhankkeet tamperelaisille hyödyksi vai haitaksi.

Ohjelmassa esiintyneet arkkitehdit ovat työskennelleet Tampereella kaavoittajina. Toinen heistä jäi eläkkeelle kolmisen vuotta sitten, toinen irtisanottiin kesällä. Nämä asiat katsojalle kerrottiin.

Ohjelmassa myös kerrottiin, että toinen entisistä kaavoittajista asuu Tammelan stadionin liepeillä. Tämän siis katsoja sai tietää jo itse ohjelmassa eikä hänen tarvinnut odottaa Kannalan henkilöön puuttuvaa pääkirjoitusta.

Organisaatioiden sisältä tulevaa kritiikkiä kuullaan harvoin julkisuudessa. Organisaatioissa työskennelleet yleensä tietävät, mitä sisällä on tapahtunut ja se antaa lisää uskottavuutta väitteille. Ohjelmaan valitut faktat ovat kuitenkin yksin MOT:n tutkimia ja varmistamia. Asiavirheitä ohjelmassa ei ole.

Ohjelma on katsottavissa Yle Areenassa.

Renny Jokelin
tuottaja, YLE MOT

********

 

Terrori-isku, joka ei tullut yllätyksenä

Turussa tapahtui pe 18.8.2017 Suomen ensimmäinen väkivallanteko, jossa kuoli kaksi henkilöä ja 8 haavoittui. Tekoa tutkitaan terroristisessa tarkoituksessa tehdystä kahdesta murhasta ja 8 murhayrityksestä.

Poliisin mukaan epäilty on 18-vuotias, vuonna 1998 syntynyt mies, jolla on Marokon kansalaisuus. Ylen mukaan hän on nimeltään Abderrahman Mechkah, mutta Turun Sanomien mukaan hän on turvapaikkaprosessissa ilmoittanut nimekseen Abdul Rahman ja olevansa palestiinalainen. Tarkkoja tietoja hänen vammoistaan ole kerrottu julkisuuteen. Hän on niiden kolmen henkilön joukossa, jotka ovat saaneet Turun yliopistollisessa keskussairaalassa tehohoitoa. Epäilty tekijä saapui Suomeen turvapaikanhakijana keväällä 2016, ja MTV Uutisten tietojen mukaan hän oli saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen.

Tapaus järkytti Suomen. Some täyttyi ankarista kommenteista ja hallituksen arvostelusta turvapaikkakysymysten lepsusta hoitamisesta. Esiin on nostettu kysymys, ovatko pääministeri Sipilä ja muut turvallisuusministerit toimineet virkavalansa velvoittamalla tavalla.

Tuomitsen tapauksen, enkä näe siinä mitään lieventäviä seikkoja.

********

 

Asiaa YLA.n (yhdyskuntalautakunta) tiimoilta

Olen nyt osallistunut kahteen ylan:n kokoukseen varsinaisena jäsenenä. Alkulämmittelyä tuntuu vielä olevan ja käsittelyssä on aikaisemmin esille tulleita asioita.

Kyllä soppa sakenee! Vanhan tavara-aseman siirto, purku, paikalleen jättäminen aiheuttavat vielä paljon parran pärinää.

Nopeusrajoituksen laskeminen 30 -kilometriin tunnissa tulee keskusteluttamaan. Kategorisesti koko kaupunginosien kattava rajoitus ei ole järkevä. Liikenneturvallisuuden hoitoon pitää nähdä kokonaisuus, mitkä siihen vaikuttavat. 30 km/t osoittava liikennemerkki ei ole oikea ratkaisu joka paikassa.

Kuten olen kertonut, pormestariohjelma on tahtotila, jota sovelletaan silloin kun se sopii omiin tarkoitusperiin! Maanantaina 14.8.17 valtuuston kokous todisti sen, kun käsiteltiin maahanmuuton kustannusten selvittämistä. Kuitenkin kysymys liittyy kaupungin talouteen, josta myös on maininta pormestariohjelmassa. Vain pienryhmät (ei kaikki) halusivat kustannusten selvittämistä äänin 8-58. Hoh hoijaa!

********

 

Tampereen päättäjät ovat  hyvin koulutettuja ja hyvin ansaitsevia

AL 17.7.2017 selvitti valittujen kaupunginvaltuutettujen verotettavat ansio- ja pääomatulot vuodelta 2015.

Nykyiset kaupunginvaltuutetut ansaitsivat vuonna 2015 keskimäärin 57 822 € vuodessa, ts. 4 819 €/kuukausi. Päättäjät ansaitsevat keskimäärin yli kaksi kertaa sen, mitä tavalliset tamperelaiset. Tampereen kaupungin kaksi vuotta sitten tekemän selvityksen mukaan vuonna 2013 tamperelaisten tulonsaajien veronalaiset keskitulot olivat 27 587 euroa eli 2299 euroa kuussa.

67 valtuutetusta vain 12 ansaitsi vähemmän kuin 27 587 euroa vuodessa.

Mitäpä niitä kirjoittamaan. Aamulehden juttuun pääsee täältä; https://www.aamulehti.fi/kotimaa/aamulehti-selvitti-kansa-valitsi-hyvatuloisia-tampereen-paattajiksi-katso-paljonko-valtuutetut-tienasivat-200260444/

********

 

Tampereen tärkeimmistä luottamuspaikoista päätettiin 12.6.2017

Tampereen kaupunginvaltuusto valitsi yksimielisesti pormestariksi Lauri Lyly (sdp). Apulaispormestarit valittiin niin ikään yksimielisesti, pl. Johanna Loukaskorven (sdp)  paikka. Siitä äänestettiin. Muuta valitut apo:t ovat Aleksi Jäntti (kok) ja Anna-Kaisa Heinämäki (vihr).

Samaten valittiin kaupunginhallitus ja lautakunnat. Itselleni tuli yhdyskuntalautakunnan varsinainen jäsenyys. En ota muita kunnallisia luottamustoimia. Jatkan kuitenkin Perussuomalaisten Tampereen valtuustoryhmän sihteerinä. 

Täältä näet lisää https://www.aamulehti.fi/kotimaa/tassa-ovat-tampereen-uusi-kaupunginhallitus-ja-tarkeimmat-lautakunnat-katso-saiko-ehdokkaasi-merkittavan-luottamuspaikan-200202100

Ei mennyt montaa päivää valtuuston päätöksistä, kun Aamulehti selvitti Tampereen kaupunginhallituksen ja kaupungin yhtiöiden kaksoisroolit. Puolueilla on eriävät näkemykset siitä, voiko kaupunginhallituksen jäsen olla yhtiön hallinnossa.

https://www.aamulehti.fi/kotimaa/selvitys-aleksovskilla-eniten-ristikkaisia-tehtavia-tampereella-nain-on-tehty-ennenkin-200233130

Demarit näyttävän kunnostautuvan tässä. Myös kokoomus ja vihreät ovat olleet "hillotolpalla". Lainsäädäntö tai lain noudattaminen ja sen valvonta on lepsua, ei voi muuta sanoa.

********

 

Perussuomalaisten puoluekokous 10.- 11.6.2017 Jyväskylässä

Itse olin paikalla vain la 10.6., jolloin valittiin puolueen puheenjohtaja, varapuheenjohtajat ja puoluesihteeri. Kokous oli historiallinen. Sillä oli vaikutusta Suomen hallituspolitiikkaan ja moneen muuhun asiaan.

Puolueen puheenjohtajaksi valittiin Jussi Halla-aho selvin numeroin. Sampo Terho ei onnistunut vakuuttamaan kokouksen osanottajia. Lopputulos oli tai ei kuitenkaan ollut itselleni yllätys.

Se sen sijaan oli suurempi yllätys, että koko varapuheenjohtajisto vaihtui kokonaisuudessaan ns. nuiviin. Puhutaan halla-aholaisista. 1. varapuheenjohtajaksi valittiin Laura Luhtasaari Porista, 2. varapuheenjohtajaksi Teuvo Hakkarainen Saarijärveltä ja 3. varapuheenjohtajaksi Juho Eerola Kotkasta.

Pyhiä seuraa arki. Niin tässäkin tapauksessa. Puheenjohtaja Halla-ahon mentyä neuvottelemaan pääministeri Juha Sipilän ja valtiovarainministeri Petteri Orpon kanssa hallitustyön jatkamisesta, Sipilä ja Orpo torppasivat tämän. Hallituskriisi oli valmis! Kristilliset ja RKP nuolivat jo huuliaan haalitukseen pääsemisestä. Muu oppositio vaati uusia vaaleja

Asiat etenivät valtavalla vauhdilla. Perussuomalaisten Eduskuntaryhmästä erosi 20- kansanedustajaa, jotka muodostivat uusi vaihtoehto -nimisen ryhmän, joka jatkaa hallitusyhteistyötä ministeripaikat säilyttäen. Hallituskriisi peruttiin.

Sitten alkoi erottelu. Jotka eivät hyväksy Halla-ahon johtaman puolueen politiikkaa, erosivat puolueesta tai eduskuntaryhmästä tai molemmista. Elämme mielenkiintoisia aikoja tänään 16.6.17. Soinin irtiottoa oli jo valmisteltu etukäteen Halla-ahon valinnan varalta. Tämä käy ilmi lehtijutuista.

********

 

Pormestariohjelma allekirjoitettiin

Pormestariohjelman allekirjoittivat 2.6.2017 kaikki valtuustoryhmät, Aarne Raevaaran yhden miehen ryhmää lukuun ottamatta. Ohjelma on historiallinen juuri sen kattavuuden vuoksi. Siinä on tarjolla jokaiselle jotakin tai kellekkään ei mitään, näkökulmasta riippuen.

Lauri Lylyn neuvottelema pormestariohjelma kantaa nimeä Inhimillinen ja vetovoimainen Tampere. Se antaa suuntaviivat tulevalle pormestarikaudelle 2017–2021.

Ohjelmaan kirjattuja asioita mm:

  • Toisen asteen opiskelupaikka jokaiselle peruskoulun käyneelle.
  • 10 me / vuosi työllisyyden tukemiseen.
  • Tampereesta maan vetovoimaisin opiskelijakaupunki.
  • Kaupin kampuksesta johtava sote-osaamiskeskus.
  • Selvitys mahdollisuuksista saada Tammerkosken alue Unesco-kohteeksi ja Tampere Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026.
  • Raitiotien jatko Hiedanrantaan–Lentävänniemeen.
  • Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen lisääminen.
  • Kaupungin talouden tasapainotus valtuustokauden loppuun mennessä.
  • Robottibussit 2021.
  • Kaupunkipyörät osaksi joukkoliikennettä.
  • Joukkoliikenteen käytön nosto 25 prosentin osuuteen kaikesta kulkemisesta.

Työllisyys ja talous on nostettu voimakkaasti esille. Pormestariohjelman kuherruskuukausi jää kovin lyhytaikaiseksi, koska jo ma 5.6.2017 kaupunginhallituksessa käsitellään Tampereen 4/2017 talouskatsausta. Ihan suoraan ja suomeksi sanottuna kusessa, siis nesteessä ollaan ja pahasti.

********

 

Työllisyyden vahvistaminen on Tampereella valtuustokauden tärkein tavoite

Pormestariehdokas Lauri Lylyn esitteli 23.5.2017 pormestariohjelmansa ”Inhimillinen ja vetovoimainen Tampere”. Tärkeimpinä asioina pormestariohjelmassa ovat työllisyystilanteen parantaminen, kaupungin elinvoimaisuuden vahvistaminen ja kaupungin talouden saaminen tasapainoon. Ne antavat pohjan, jolla kasvavan kaupungin väestölle pystytään järjestämään hyvät palvelut.

Kaikki valtuustoryhmät olivat mukana pormestariohjelman laadinnassa ja ryhmien neuvottelijat ovat hyväksyneet sen sisällön yksimielisesti. Lylyn mukaan ohjelma valmisteltiin hyvässä hengessä ja poikkeuksellisen yksituumaisesti. Ohjelma on tarkoitus vahvistaa 12.6.2017 valtuuston kokouksessa.

 

Itse olin mukana talousosiosta neuvoteltaessa.

 

– Laajapohjainen yhteisymmärrys tulevan valtuustokauden keskeisistä painotuksista on tärkeää, kun toteutamme ohjelman palvelulupauksia, valmistaudumme sote- ja maakuntauudistuksen hallittuun läpivientiin ja uuden kunnan rooliin ja tehtäviin, Lyly toteaa.

********

 

Pirkanmaan ELY-keskus on trimmannut otettaan

Pirkanmaan ELY-keskus näyttää ottaneen sille kuuluvan vallan. ELY-keskus otti aikaisemmin jämäkästi kantaa mm. Eteläpuiston kaavaan. Hämeenlinnan HaO hylkäsi esitetyn kaavan. Nyt Pirkanmaan ELY-keskus vaatii Tampereen ympäristö- ja rakennusjaoston tekemän, Teiskon lentokentän (Tamperelainen 19.5.17) ympäristölupapäätöksen kumoamista. Samalla se vaatii kentälle väliaikaista toiminnanharjoittamiskieltoa.

ELY-keskus on tehnyt Vaasan HaO:n valituksen Teiskon lentokentän ympäristöluvasta. ELY-keskus edustaa valtiota, ja kuuleman mukaan sen tekemät valitukset ovat hyvin harvinaisia. Samalla niiden läpimenoprosentti on erittäin korkea.

Pirkanmaan ELY-keskus vaatii ensisijaisesti, että Teiskon lentokentälle myönnetty ympäristölupapäätös kumotaan. Toissijaisesti se vaatii, että hakemus palautetaan uudelleen valmisteltavaksi.

Kas, kas, jossain vaiheessa tuli tunne, että kaupunki asetti ehdot, jotka sitten ELY-keskus vain vahvisti. Hyvä näin, että tekee myös kaupunkia vastaan olevia päätöksiä.

*********

 

Pormestari Anna-Kaisa Ikosen testamentti

Vaalituloksen seurauksena nykyinen pormestari Anna-Kaisa Ikonen joutuu luopumaan vallastaan. Tämä oli yllätys hänelle itselleen ja kokoomukselle, mutta ei muille.

Aamulehti kirjoitti 23.4.17 monen aukeaman artikkelin pormestarin saavutuksista. Pormestari Anna-Kaisa Ikonen toivoo, ettei häntä muistettaisi vain joidenkin rakennusten tai ratikan vuoksi.

Voin lohduttaa, hänet muistetaan visionäärinä, joka ajoi kaupungin taloudelliseen ahdinkoon. Työttömyys ei laskenut suurista hankkeista huolimatta. Erityisesti hänet muistetaan tunnelista ja ratikasta. Ne ovat Ikosen pysyviä monumentteja, jotka muistuttavat kaupunkilaisia pitkään ylioptimistisista suunnitelmista, niin hyvässä kuin pahassakin.

Päätöksenteosta muistetaan vajavaiset hintatiedot ja - suunnitelmat, millä isoja hankkeita on tuotu valtuuston päätettäväksi. 
* Tunnelihanke, karsittu malli, joka ei ole valmis. 
* Kansi ja areena, päätös tehtiin salaisena, sijoittajien piti olla selvillä viime vuoden puolella, suunnitelmat muuttuneet siitä, mitä valtuusto päätti. 
* Ratikka, poikettu valtuuston asettamista rajoista ja työt alkaneet vaikka valitusprosessit kesken, ts. lainvoimaisuus puuttuu. 
Kaikkia näitä kohteita tutkii hallinto-oikeudet mm. valmistelun ja päätöksenteon oikeellisuuden osalta.

Toivotan Anna-Kaisa Ikoselle menestystä tulevassa elämässä ja enemmän itsenäistä päätöksentekoa.

Edelleen, Anna-Kaisa Ikonen avautuu menneestä neljästä vuodesta: "Se tehtiin, mikä näissä oloissa voitiin". Valitettavasti ei tehty. Katsoa voi vaikka vuosien 2014- 2017 talousarvioon tehdyistä muutosesityksistä ja äänestyspöytäkirjoista. 

RAY:n, nykyisin STEA, kasino on tulossa Tampereelle. Tässäkin oli mahdollisuus talouden kohentamiseen! Jos kasino olisi sijoitettu välittömästi, sopimuksen allekirjoituksen jälkeen olemassa oleviin tiloihin (Tornihotelli, Ilves...), se jauhaisi jo nyt tuloja (ehkä) Tampereelle kuin myös valtiolle. Nyt jäätiin odottelemaan kansiareenan valmistumista, josko se valmistuisi.

Entä sitten somenäkyvyys? Tamperelainen Hydraulic Press Channel niittää yuotubessa maailmalla kuuluisuutta, mutta Tampere ei ole kiinnostunut asiasta, vaikka yhteistyötä on kuulemani mukaan tarjottu. Että tällaista Tampereella. Valkoisesta talosta ei löytynyt kiinnostusta kateutta kai. 

*********

 

Koalitioneuvottelut alkoivat

Tampereen SDP valitsi pormestariehdokkaakseen ja ohjelmaneuvottelujen vetäjäksi SAK:n ex-puheenjohtajan. Lauri Lylyn. Lyly sai vaalissa kelpo äänimäärän, että valinta sillä perusteella ja hänen neuvottelutaidoillaan ja -kokemuksellaan oli odotettavissa.

Neuvottelujen ensimmäinen vaihe oli, että SDP:ltä tuli valtuustoryhmille "kysymyspatteri", joihin piti vastata 19.4.17 mennessä. Näihin piti vastata.

 

Kaupungin talouden tasapainottaminen. Miten ryhmänne suhtautuu:

a.    Tulopohjan vahvistamiseen

b.    Menojen hillintään

c.    Investointitasoon?

Miten ryhmänne toimisi uusien työpaikkojen luomiseksi ja työttömyyden alentamiseksi?

Mitkä ovat ryhmänne painopisteet palvelujen kehittämisessä?

Miten eriarvoistumiskehitystä tulisi hillitä ja mm. nuorten syrjäytymistä sekä köyhyyttä ehkäistä?

Miten ryhmänne suhtautuu kaupungin kasvuun, maankäyttöön, asuntopolitiikkaan ja liikennepolitiikkaan?

Mitkä ovat ryhmänne omistajapoliittiset tavoitteet kaupungin omistamien yhtiöiden ja liikelaitosten suhteen?

Miten ryhmänne suhtautuu kaupungin oman toiminnan ja tuotannon kehittämiseen?

Miten ryhmänne vahvistaisi Tampereen vetovoimaa? Kansainvälistyminen, liikenneyhteydet, tapahtumat ja investointien houkuttelu?

Miten ryhmänne edistäisi kestävän kehityksen tavoitteita?

Onko ryhmällänne jokin erityiskysymys, jolla on ratkaiseva merkitys halukkuudellenne tehdä yhteistyötä muiden ryhmien kanssa?

Onko ryhmänne valmis sitoutumaan pormestariohjelmaneuvottelujen tulokseen, jossa ryhmänne tavoitteet on riittävästi otettu huomioon ja tukemaan koalition pormestariehdokasta pormestarinvaalissa ja toimimaan yhteisten ohjelmatavoitteiden toteuttamiseksi tulevalla valtuustokaudella?

 

Täältä löytyvät kokoomuksen esittämät kysymykset edellisen vaalin jälkeen.

 

Ps:n valtuutetut ja varavaltuutetut 2017- 2021.

Valtuutetut; Lassi Kaleva, Tiina Elovaara, Sakari Puisto ja Heikki Luoto ja varavaltuutetut; Terhi Kiemunki, Pertti Virtanen, Ilmari Rostila ja Jani Moisio. Sakari Puisto on uusi. Tiina Elovaara loikka sinisiin kesäkuussa 2017 PS:n 10.-11-6-2017 puoluekokouksen jälkeen. Valtuutettu Veikko Vallin siirtyi Tapusta PS:n valtuustoryhmään lokakuussa 2017.

*********

 

Kyytiä Tampereelle: Hallinto-oikeus pitää Eteläpuiston osayleiskaavaa lainvastaisena

Hämeenlinnan HaO ottaa tuoreella päätöksellään kantaa Tampereen Eteläpuiston kaavoitukseen. Hallinto-oikeus on kumonnut (AL 13.4.17) Tampereen keskustan strategisen yleiskaavan hyväksymispäätöksen Eteläpuiston osalta, koska se katsoo päätöksessään, että Tampereen keskustan strateginen yleiskaava on Eteläpuiston alueen osalta maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimusten vastainen ekologisen kestävyyden, luonnonarvojen vaalimisen ja virkistyskäyttöön soveltuvien alueiden riittävyyden osalta.

Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi yleiskaavan 18. tammikuuta 2016. Hallinto-oikeus pitää hyväksymispäätöstä lainvastaisena. Tämä on selvä tulkinta.

Eteläpuiston suunniteltua rakentamista vastustavat tahot saivat valituksensa läpi. Onneksi olkoon. Päätöksestä voi olla tyytyväinen, koska suunnitelma sille alueelle oli rakentamisen osalta ylimitoitettu.

*********

 

Kuntavaalit on sitten käyty

Äänestyspäivä oli 9.4.2017. Ensimmäinen keväällä toteutettu äänestys.

Tampereella valta vaihtuu. Sdp nousi suurimmaksi puolueeksi äänimäärällä mitattuna ja kokoomus menetti pormestariasemansa.

 

Tampereen paikkojen jakaantuminen 2017 vaalin perusteella. Muutos% vuoden 2012  äänimääriin verrattuna.

 

Puolue/ryhmä Äänimäärä Kannatus % 2017 Äänimäärän muutos  2012-2017 Valtuutettuja Huom.
SDP 24818 22,1 (-1,4) + 4,6 % 16  
KOK 24247 21,6 (-3,2) - 3,2 % 15  
VIHR 22489 20,0 (+5,9) + 57,9 % 14  
VAS 12142 10,8 (+0,6) + 18,0 % 7  
PS 6912 6,1 (-6,6) - 46,5 % 4  
KESK 6263 5,6 (+0,7) + 26,6 % 4  
TAPU/TASI 5588 5,0 (+2,4) + 212,9 % 3  
KD 4520 4,0 (0,1) + 15,5 % 2  
VaTa 1833 1,6 + 115,4 % 1 Ei 2012
PIR 994 0,9 (-0,1) + 1,1 %    
SKP 754 0,7 (-0,9) - 52,9 %    
RKP 472 0,4 (0,0) + 1,1 % 1  
FP 324 0,3     Ei 2012
LIBE 303 0,3     Ei 2012
SE 292 0,3     Ei 2012
EOP 248 0,2     Ei 2012

   

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lähde: YLE:n tulospalvelu 2017 ja 2012

 

Suurimpia voittajia suhteellisesti olivat TAPU ja VaTa. Vatan osalta laskelmavertailuun otettu mukaan Jari Heinosen 2012 saama äänimäärä. 

 

Oma äänimääräni oli 181. Nousua vuoden 2012 vaalista 22, 13,8 %. Suuri kiitos kaikille minua äänestäneille. Puolueen tippumisesta johtuen Tampereellakin, jäin 1. varavaran varaksi. Ts. jos, PS:n valtuustoryhmän kokoonpanossa tapahtuu muutoksia, nousen varavaltuutetuksi. Joka tapauksessa mukana ollaan. "Harmaana" eminenssinä, valtaa vailla vastuuta, voisko paremmin olla?

 

"Tässäkö Suomen surullisimmat vaalivalvojaiset? Kuva tamperelaisen pubin terassilta vetää hiljaiseksi"? Aamulehti teki jutun 9.4.2017 tamperelaisten perussuomalaisten vaali-illasta. Olin paikalla. Kieltämättä riemusta ei kiljahdeltu. Harmitti ja harmittaa puolueen äänimäärien romahdus niin Tampereella kuin valtakunnallisestikin. Toisaalta huolestuttaa paikallisesti, mitä voimasuhteiden muutos tuo tulessaan. Vaalit on käyty, kansalaiset ovat sanoneet mielipiteensä ja sen mukaan mennään. Onnea ja menestystä valituille.

Vaalista huolimatta, tuokin vielä! Suomen hallitus on pysynyt pystyssä 13.4.2017 687 päivää. Sijoitus 18/74. PS:n puheenjohtaja valintaa odotellessa.

*********

 

Tampere ensin - sitten maakunta

 

Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen kirjoitti AL 4.4.17 pormestarina, ei kuntavaaliehdokkaana kirjoituksen; Tampere yhä tärkeämpi veturi koko maakunnalle. Tästä on helppo olla samaa mieltä.

Pormestari nostaa esiin soten jälkeen kuntiin jäävät tehtävät, kuten koulutus- ja sivistyspalvelut, kaavoituksen ja ympäristön, kunnan elinkeinoelämän ja työllisyyden edistämisen ja Tampereen roolin korostuminen koko maakunnan veturina.

Tampereen väestömäärä kasvaa varmasti tulevinakin vuosina. Se edellyttää asuntoja tulijoille. Pormestari vannoo täydennysrakentamisen nimeen ja siihen, että rakentaminen tulee tehdä niin, ettei tuhota tärkeitä luonto- ja virkistysalueita. ”Älä tee niin kuin minä teen, vaan niin kuin minä sanon”. Tampereella on nyt rakennusliikkeiden kulta-aikaa, siksi lähes tulkoon kaikki mikä vihertää keskustassa, on suunniteltu rakennettavaksi joko täyteen tai osittain. Tätä osoittaa mm. Etelä-puistosuunnitelmat.

Pormestari Ikonen kantaa myös huolta yritysalueiden kehittämisestä. Hyvä niin. Pormestari sanoo, että tehdään Tampereen seudusta yhdessä Suomen yritysystävällisin alue. Yrityksiä tulee palvella nopeasti ja joustavasti. Hyvä pormestari Ikonen, miksi näin ei ole tehty? Iso määrä yrityksiä on mennyt naapurikuntiin, koska on saanut Tampereelta huonon vastaanoton.

Pormestari Ikonen kantaa huolta Tampereen seudusta ja sen työllisyys ja elinkeinopalveluista. Se on hyvä jos kantaa, se vain on tarpeetonta. Kuntalaki velvoittaa kunnan huolehtimaan vain oman kunnan asioista, ellei valtion kanssa ole muuta sovittu. En ole kuullut, että valtion kanssa olisi sovittu siitä, että Tampere huolehtisi Kangasalan, Lempäälän, Pirkkalan tai Ylöjärven työllisyys ja elinkeinopalveluita. Jos tällainen sopimus on olemassa, mikään ei varmaankaan estä sen julkistamista.

Tampereelle muuttaa myös runsaasti pienituloisia, joilta saatava verokertymä jää pieneksi. Toisaalta maksukykyisiä veronmaksajia muuttaa lähikuntiin, niin tässä on pitkässä juoksussa ongelma. Myöskin asukastyytyväisyysmittauksissa, vaikka Tampere on vielä isojen kaupunkien kärjessä, asukkaiden tyytyväisyys näyttää alenevaa suuntaa.

Tuleva valtuusto on isojen haasteiden edessä.

https://www.facebook.com/Ossi-Ahon-vaalisivu-2017-1873236526256685/

*********

 

Laillinen  esivalta

Onko laillinen esivalta vain lakiin kirjattu instituutio? Tällaisia ajatuksia heräsi, kun kuunteli ja katseli 4.4.17, miten ministeri- ja kansanedustajatasollakin kehotettiin nousemaan laillista esivaltaa vastaan. Sitten nuppi punaisena pyydellään anteeksi. Ko. maahan tulijoiden lailliset pakkopalautukset Afganistaniin. Tapauksen tiimoilta järjestettiin mielenosoituksia, joista joku meni mellakoinnin puolelle.

Humaani saa ja pitää olla, mutta lain ottaminen omiin käsiin ei ole hyväksyttävää, eikä siitä hyvää seuraa.

Itse kannatan tiukkaa, lakiin perustuvaa maahanmuutto- ja pakolaispolitiikkaa. Jos pakolais-, maahanmuutto-, siirtolais- tai muulla statuksella tulleen maassaolon edellytykset on tutkittu ja oikeus on antanut siitä laillisen päätöksen, niin sitä pitää noudattaa. Varsin yksinkertaista.  

*********

 

Poissaolot ja "poissaolot"

Viime vuoden lopulla nousi keskiöön Pertti ”Veltto” Virtasen (ps.) poistumiset valtuuston kokouksesta. Aamulehti (AL 5.4.17) on käynyt läpi kaupunginvaltuuston kokousten pöytäkirjat vuosilta 2016 ja 2017 ja laski valtuutettujen poissaolot. Tarkastelujakson aikana oli 16 kokousta.

Aamulehti uutisoi viime syksynä Virtasen poissaoloista ja perusteista. Virtanen ei ole ollut ainoa kaupunginvaltuutettu, jolla on usein tapana poistua valtuuston kokouksista kesken kaiken. Poissaoloihin on yleensä pätevät syyt, en lähde niitä tässä ruotimaan.

Ei pitkään kestänyt em. päätös. Kaupunginvaltuusto purki vuoden viimeisessä kokouksessaan 18.12.2017 Lex Virtanen -päätöksen. Ohjeistuksessa oli tulkintavaikeuksia. Osasta kokouksista saattoi jopa jäädä ilman minkäänlaista korvausta.

*********

 

Aamulehti julkaisi oheisen kirjoitukseni 3.4.2017

*********

 

Pormestariohjelma ja todellisuus

Aamulehti lupasi julkaista ehdokkaan mielipidekirjoituksen lehden mielipidesivulla. Lähetin seuraavan teksti 23.3.2017.

Viime päivien kiihkeä keskustelu on koskenut Tampereen taloudenpitoa. Valtakoalition mielestä taloutta on hoidettu hyvin, toiset ovat toista mieltä. Viime vuoden tilinpäätös ennustaa 21,3 milj. euron alijäämää. Kysymyksessä on 6. alijäämäinen vuosi peräkkäin. Kylillä kuuluu ihmettelyä, mihin Tampere on menossa.

Tässä vaiheessa on katsottava vuonna 2013 vahvistettua pormestariohjelmaa. Siinä todettiin, että Tampereen tilinpäätös on jo vuodesta 2012 lähtien ollut alijäämäinen. Edelleen että, ohjelmaan sitoutuneilla ryhmillä on realistinen näkemys taloustilanteesta, ja ryhmät pyrkivät tasapainottamaan kaupungin taloutta niin, että kuntalaisille voidaan jatkossakin turvata riittävät ja laadukkaat palvelut sekä kaupungin menojen kasvu mitoitetaan tulojen kasvun mahdollistamalle tasolle ja menojen kasvua hillitään korjaamalla säännöllisiä menoylityksiä aiheuttavat rakenteet kestävämmälle pohjalle ja kaupungin menojen kasvu pitää mitoittaa tulojen kasvun mahdollistamalle tasolle.

Valtuusto vahvisti 13.8.2013 kaupunkistrategian, jossa Tampereen talouden oikaisemisen tavoitteiksi vuosille 2014 - 2017 asetettiin, että tilikausien 2015 - 2017 tulos on positiivinen ja että tulorahoitus on riittävä.

Miten on käynyt? Valtuustokaudella menot ovat olleet suuremmat kuin tulot. Miksi näin? Mm. vuoden 2017 talousarvioon on otettu enemmän tavoitteita, kuin mitä kaupunkistrategiassa aikoinaan on päätetty. Strategiassa ei ole mainintaa kansi- ja areenahankkeesta, maauimalasta eikä myöskään Tampere3 -hankkeesta.

Pormestariohjelman silmiinpistävänä piirteenä on, että investoinneista ei ole mitään mainintaa kokonaiskustannuksista, vaan ohimennen on mainittu, laaditaan kustannusarvio. Ts. ei asetettu kustannusrajoja ja se näkyy.

Pormestariohjelman lopussa todetaan; ”..ohjelma antaa suuntaviivat valtuustokauden painotuksille, joita toteutetaan talouden sallimissa rajoissa. Ohjelman tavoitteet konkretisoidaan mitattavissa olevaan muotoon kaupunkistrategiassa, jonka toteutumista seurataan vuosittain. Ohjelman toteutuksessa otetaan huomioon talouden reunaehdot, muuttuvat tarpeet ja matkan varrella syntyvät uudet ajatukset. Mikäli olosuhteet muuttuvat merkittävästi, valtuustokauden puolivälissä arvioidaan, onko pormestariohjelmaan tarpeen tehdä muutoksia”.

Vastuulliseen taloudenpitoon kuuluvana, olisi ollut järkevää tehdä ohjelman puolenvälin tarkastelua.

Ossi Aho
Kuntavaaliehdokas, PS
Tampere
------------------

Tampereen valtapuolueet epäonnistuivat – Tärkein tavoite ei toteutunut

Toimittaja Tatu Airo näyttää ottaneen aiheesta kopin, koska kirjoitti AL 28.3.2017 nettiversiossaan. "Tampereen valtapuolueet epäonnistuivat – Tärkein tavoite ei toteutunut. Myös uusi valtuusto saa käsiinsä pulman, jonka kokoomus, rkp, sdp, vihreät ja vasemmistoliitto sitoutuivat ratkaisemaan jo vuonna 2013."

Selvittelin päätoimittajan ja vastuullisen päätoimittajan kautta, että onko toimittaja Tatu Airo ominut minun lähettämän aiheen. Tuli tiukka kiistäminen. Sanoi, että harmillinen yhteensattuma, niin minustakin. Mutta olkoon, kirjoitan uuden jutun kaupunkistrategiasta.

*********

 

Tampereen asukastyytyväisyydessä laskua

Vaalityö on kiivaimmillaan. Jokainen puolue kehuu omia saavutuksiaan. Tampereella valtakoalitio on hehkuttanut Tampereen vetovoimaisuudella.

Epsi Finland oy julkaisi 27.3.2017 Kuntarating 2016, kuntien asukastyytyväisyyskyselyn. Sen mukaan Pirkkalassa ja Kauniaisissa ovat tyytyväisimmät asukkaat. Pirkkala ja Kauniainen ovat vuoden 2016 huiput. Vuonna 2015 huikean nousun tehnyt voittajakunta Lempäälä jäi niistä jälkeen, mutta Lempäälänkin tulos oli edelleen hyvä eli yli 75 pistettä. Parhaiden kuntien saamat arviot ovat erinomaisia. Keskiarvo on peräti 69,4 jonka yläpuolelle ylsi lähes puolet reitatuista 75 kunnasta.

Eniten parannusta edelliseen vuoteen saavutti Tampereen naapurikunta Ylöjärvi (70,3), joka on onnistunut parantamaan asukastyytyväisyyttään jopa 9,2 pistettä ja on nyt sijalla 33.

Ratingista näkee, miten Tampereen päättäjät, valtakoalitio on onnistunut asioiden hoidossa. 20 suurimman kaupungin sijoituksissa Tampere on laskenut vuodesta 2015 1,4 indeksipisteissä.

Jos mietitään tekijöitä, jotka vaikuttavat asukastyytyväisyyteen ja sen laskuun, niitä on monia. Syy voi olla asioiden valmistelu- ja päätöskulttuuri, ylisuuret investoinnit heijastusvaikutuksineen palveluihin ja Tampereen huono taloudellinen tila ja pelko edessä olevista verojen ja maksujen korotuksista.

 Äänestäjät ovat kuninkaantekijöitä, 9.4.2017 valitaan uudet kuntapäättäjät. Toivotaan, että mahdollisimman moni käyttää tätä oikeuttaa, joka ei ole joka paikassa maapallolla mahdollista.

*********

  • Tampereen kaupunginhallituksen kokous 20.3.2017

Esityslista oli pitkä. Otan tähän muutamia kohtia, jotka saattavat herättää kiinnostusta. Tässä vaiheessa otsikkotasolla. Avaan myöhemmin näitä enemmän.

Kaupunginvaltuuston kokous 201.3.2017

Listalla oli tilinpäätösennuste viime vuodelta. Puhetta kesti 3,5 tuntia. Valtakoalitiolaiset puolustautuivat naama punaisena, kun opposition edustajat ryöpyttivät heitä huonoista päätöksistä. Alijäämää viimevuodelta on tulossa 21,3 milj. euroa. Jo 6. alijäämäinen vuosi peräkkäin. Valtakoalitiolaisten mukaan hyvin menee, mutta menköön, Ei koske köyhää.

Pormestarikin ilakoi, että väestön kasvu kaupunkiin on tällä vaalikaudella ollut n. 10000 henkilöä. Ei kuitenkaan kertonut muuttajien rakennetta. Muuttajat ovat pääasiassa työttömiä, pienituloisia ja opiskelijoita ja samaan aikaan maksukykyiset veronmaksajat siirtyvät naapurikuntiin.

Sääliksi käy osittain rivivirkamiehiä, jotka joutuvat toimeenpanemaan valtuuston tekemiä hölmöjä päätöksiä.

Vajaan kolmen viikon päästä tiedetään, haluavatko kuntalaiset muutosta. 9.4.2017 on vaalipäivä. 

*********

 

Tampere syö enemmän kuin tienaa

Konsernijohtaja Juha Yli-Rajala valittaa AL:n pääkirjoituksessa Tampereen talouden ankeasta tilanteesta ja siitä, että taloutta on vaikea oikaista ilman menojen hillintää. Tässä olemme Yli-Rajalan kanssa samaa mieltä, että menot ylittävät tulot. Muuten rohkenen olla hänen kanssaan hieman erimieltä. Yli-Rajala puhuu vain käyttötalouden menoista, unohtaen tarkoituksella kantokykyyn nähden ylisuuret investoinnit.

Vuoden 2016 tilinpäätösennusteen tuloslaskelmassa kerrotaan, että toimintamenot olivat 1,607 miljardia euroa. Toimintakuluihin kuuluvat käyttömenot, investoinnit, palkat...

Muutokset käyttömenoissa, investoinneissa ja palkoissa heijastuvat toimintakuluissa. Koska rahamäärä on rajallinen, niin mitä enemmän käytetään investointeihin, se on poissa käyttömenoista, mm. palveluista. Kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Ei ole olemassa kahden "rahapussin" taloudenpitoa, vaikka Yli-Rajalakin yrittää sitä kuntalaisille tyrkyttää. Ei onnistu enää.

Kuntavaalit näkyy. Eräät valtuutetuista lupaavat ilmaisia palveluja, mm. maksuttoman lasten päivähoidon. Ilmaisia palveluita ei ole, on vastuutonta luvata sellaisia. Tiedossa on vain itkua ja hammasten kiristystä kuntalaisille.

 

Millainen on Ihannevaltuutettu?

Kuntaliiton Polemiikki 8.3.2017 julkaisi tutkimuksen, että Ihannevaltuutetun pitää ymmärtää kokonaisuuksia. Sellainen on ainakin itsenäinen ja koko kunnan etua ajava, vastasivat kansalaiset puoluekannatuksesta riippumatta tuoreessa KAKSin gallupissa.

Tunnustan, tähän on pyritty, kokonaisuuksien ymmärtämiseen. Olen Tampereen kaupunginvaltuuston varsinaisista ja varavaltuutetuista niitä harvoja, jotka kantavat huolta kaupungin taloudesta. Talous kuntoon -teema oli minulla jo agendalla 2012 vaalissa. Tämä on yksi syy, miksi olen ehdokkaana.

Jatkan samalla linjalla. Kunnossa oleva kaupungin talous mahdollistaa hyvinvoinnin jakamista tasapuolisesti kaikille. Tällä valtuustokaudella hyvinvointi näyttää kertyvän pääasiassa suurinvestointien kautta rakennusliikkeille ja näiden sidosryhmille. Pormestariohjelman ja kaupunkistrategian mukaan kaupungin talous piti laittaa kuntoon tällä vaalikaudella. Kävi päinvastoin, valitettavasti.

Olen pitänyt www.ossiaho.fi/talous.htm sivua, johon olen kirjoittanut taloudenpitoon liittyviä tapahtumia. Talousarviokokoukset ovat olleet tragikoomisia, kun valtakoalitiolaiset ovat äänestäneet jopa omia esityksiään vastaan torjuessaan perussuomalaisten muutosesityksiä.

 

*********

 

 

Tampereen kaupunginvaltuuston kokous 20.2.2017

  • Lista oli pitkä. Nostan tähän eniten keskustelua aiheuttaneet aiheet. Valtuusto käsitteli mm. näitä asioita;  
  • Muutosten tekeminen vuoden 2017 talousarvioon. Talousarviomuutosesityksestä on luettavissa, että toimintakate heikkenee, valtion osuudet pienenevät ja investointimenot kasvavat. Vuoden 2017 alijäämä kasvaa 16,493 milj. eurosta 20,293 milj. euroon. Investointimenot kasvavat 221,466 milj. eurosta 248,771 milj. euroon. Investointien rahavirta kasvaa 182,959 milj. eurosta 210,264 milj. euroon.

  • Talousarvion laatiminen sitä mukaa kun vuosi etenee, ei ole lain hengen mukaista.  Tuo uudelleen budjetointi on mielenkiintoista. Varsinaisen talousarvion käsittelyssä olisi mahdollista esittää samat menot, jotka tuodaan sitten muutaman kuukauden päästä lisätalousarviona päätettäväksi.

Hallinto-oikeudella on pähkäilemistä, kun liitän lisätalousarviopäätöksen liitteineen sen pyytämään vastaselitykseen.
  • Luottamushenkilöiden palkkiot ja korvaukset -liitteen hyväksyminen hallintosääntöön.  Tästä syntyi varsinainen farssi. Valtuutetut eivät muistaneet, että palkkioita korotettiin edellisen kerran vuonna 2012. Kaupunginhallitus/palkkionnostotoimikuntakin esitti, että palkkiot olisi korotettu viimeksi vuonna 2008. Kokouksessa tehtiin useita muutosesityksiä. Palkkioiden korotus hyväksyttiin muutettuna äänin 52-15. Olisin vastustanut, jos olisin ollut paikalla!
  • Pormestarin ja apulaispormestarien palkka tulevalla valtuustokaudella. Kaupunginhallitus/Toimikunta esitti apulaispormestareille n. 30 % korotusta. Tämä aiheutti keskustelutulvan salissa. Kokouksessa tehtiin useita muutosesityksiä ja korotusesityksen hylkäämisen. Kaupunginhallituksen esitys korotuksista hyväksyttiin äänin 40-26. Olisin vastustanut, jos olisin ollut paikalla!
  • Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategian hyväksyminen. Strategia hyväksyttiin yksimielisesti.
    •
  • Tampereen pakolaiskiintiön tilapäinen korottaminen. Pakolaiskiintiö on aihe, joka nostattaa tunteita. Kysymyksessä on pakolaiskiintiön  tilapäinen korottaminen 50 henkilöllä. Kaupunki saa tästä kertakorvauksena 100 000 euroa muiden korvausten lisäksi. valtio on sitoutunut maksamaan "kaikki" kulut kolmen vuoden ajalta. Sen jälkeen ne siirtyvät kaupungin maksettavaksi.
  • Kokouksessa tehtiin hylkäysesitys, joka kaatui äänin 50-7, tyhjää äänestäneitä oli 10. Tyhjää äänestäneet eivät halunneet leimautumisen pelossa näyttää kantaansa. Itse olisin äänestänyt hylkäämisen puolesta.

*********

 

Näköalojen kaupunki syntyy yhteistyöllä

Pormestari Anna-Kaisa Ikonen kirjoitti 5.2.2017 AL:n Näkökulmaan kirjoituksen "Näköalojen kaupunki syntyy yhteistyöllä. Kyse on koko kaupungin toimintatavan muutoksesta. Tällä valtuustokaudella on tehty päätöksiä, jotka vaikuttavat pitkälle Tampereen tulevaisuuteen." Kirjoitus oli kovaa hehkutusta, toisin vain yhdestä näkökulmasta tarkasteltuna. Siihen oli reagoitava.

Kirjoitin lyhyen vastauksen AL:n pormestarin kirjoituksesta, joka julkaistiin AL 15.2.2017.

Vastauksena pormestari Anna-Kaisa Ikosen AL:n Näkökulmakirjoitukseen 5.2.2017 haluan sanoa seuraavaa;

Olen samaa mieltä pormestarin kanssa siitä, että tällä valtuustokaudella tehdyt päätökset vaikuttavat pitkälle Tampereen tulevaisuuteen, niin hyvässä kuin pahassa.

Pormestarin mukaan isot asiat ovat edenneet hyvin, koska yhteistoiminta puolueiden kesken on toiminut hyvin. Tosiasiassa kaupunkia on kehitetty valtakoalition voimin. Ns. oppositiopuolueet ovat olleet sivussa suunnitelmien valmistelusta. On saatu lausua, on luvattu kuunnella mutta ei ”kuultu”. Pienryhmien mielipiteet ovat olleet tuuleen huutelua.

Pormestari hehkuttaa sillä, että valtiolta on saatu isoihin investointeihin rahoitusta ennätysmäärät. Kyllä, ratikkaankin valtio lupasi 71 milj. euroa, ja Tampere (ratikkayhtiö) velkaantuu yli 310 milj. euroa. Samoin kävi tunnelin osalta. Pormestarilta jäi mainitsematta, että tunneli on torso. Täyteen toimintakuntoon saattaminen vaatii vielä n. 30 milj. euroa. Kansi ja Areena -hanke on KHO:n tutkittavana. Suunnitelmat ovat muuttuneet päätöksen jälkeen.

Tampere on velkaantunut raskaasti. Siihen osaltaan vaikuttaa valtion osuuksien leikkaukset, mutta yksi tekijä on kantokykyyn nähden liian suuret investoinnit. Ei ole olemassa kahta rahapussia.

Kh esittää 6.2.2017 lisätalousarviota, jolla saadaan tämän vuoden tulosennuste plussalle. Lain mukaan talousarviomuutokset eivät ole mahdollisia. Tämäkin asia on Hämeenlinnan HaO:n tutkittavana.

Ossi Aho

PS:n Tampereen valtuustoryhmän vpj

--------------

Tampereen rahoitusjohtaja Jukka Männikkö vastasi 20.2.2017 kirjoitukseeni jopa sapekkaasti, että " Valtuusto voi muuttaa talousarviota."; Olen edelleenkin toista mieltä, ja kirjoitin 22.2.2017 Männikölle vastauksen Aamulehteen.

Voiko valtuusto muuttaa talousarviota?

Vastaukseni rahoitusjohtaja Jukka Männikön mielipidekirjoitukseen 20.2.2017 ”Valtuusto voi muuttaa talousarviota”. Männikkö kirjoittaa, että minä väitän virheellisesti, että lain mukaan talousarviomuutokset eivät olisi mahdollisia. Männikkö vetoaa Harjulan ja Prättälän teokseen ”Kuntalaki - tausta ja tulkinnat”. Totean, että olemme lukeneet samaa kirjaa. Minä, mitä lakiin on kirjoitettu, Männikkö miten lakia on tulkittu.

Männikkö viittaa kuntalain (2015) § 110.5 kohtaan, että kunnan toiminnassa ja taloudessa on noudatettava talousarviota. Edelleen, että kaupungin talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Tämä mahdollisuus muutoksiin oli vuoden 1995 kuntalain 65.5 pykälässä, mutta ei enää kuntalain 2015 § 110, joka tuli 1.5.2015 voimaan. Onko väitteeni virheellinen, se on tulkintakysymys? Ymmärrän rahoitusjohtaja Männikön huolen. Tilanne, jossa lisätalousarviot eivät ole mahdollisia, asettaa talousarvion valmistelijat hankalaan tilanteeseen, koska alibudjetointi ei ole sallittua.

Olen vanhan koulukunnan kasvatteja. Lähden siitä, että kaikessa viranomaistoiminnassa on noudatettava lakia. Jos jokin asia on kirjattu lakiin, sitä on noudatettava. Tästä minulla ja rahoitusjohtaja Männiköllä on tulkintaerimielisyys. Tämän vuoksi olenkin jättänyt asian Hämeenlinnan hallinto-oikeuden tutkittavaksi. Mielenkiintoista nähdä, tuleeko tästä tapaus, johon pitää hakea päätös Korkeimmalta hallinto-oikeudelta.

Ossi Aho
PS:n Tampereen valtuustoryhmän vpj.
Tampere

*********

 

Tampereen sijoitus laskee!

Elinkeinoelämän keskusliiton listauksen mukaan Tampereen seudun kiinnostavuus yritysten kesken on laskussa. Tampere on vasta sijalla seitsemän.

Yrityksille parhaat kunnat ja seudut ovat Seinäjoen, Turun ja Hämeenlinnan seudut ovat Suomen parhaat alueet yrityksille. Ennen Tamperetta ovat myös Helsinki, Rauma ja Vaasa. Miten tässä näin on päässyt käymään?

Tampereen kaupunki julkisti pormestari Anna-Kaisa Ikosen ja elinkeinojohtaja Teppo Rantasen suulla 8.2.17 uuden Smart Tampere -kehitysohjelman, jonka tavoitteena on rakentaa Tampereesta kansainvälisesti tunnettu ja vetovoimainen kestävän kehityksen älykaupunki. Viisi vuotta kestävässä ohjelmassa kaupunki kehittää yhteistyössä yritysten, asukkaiden ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa palveluita ja infraa digitalisaatiota hyödyntäen.

Aikaisempiin, vastaaviin kehityshankkeisiin viitaten, mitä jäi käteen eTampere tai Luova Tampere -hankkeesta, onko näistä paljon lapsille kertomista? Mistä on löydettävissä po. hankkeiden loppuraportit?

Olisin odottanut jotain kunniahimoisempaa kuin älykkäät katuvalot. Katuvalot, jotka voidaan hoitaa ajastimilla ja hämäräkytkimillä. Kotiin vietävät laitteet on jo olemassa, joten se periaatteessa ei tarvitse kuin jakelun. Ei kovin innovatiivista.

Hyvä kuitenkin, että jotain yritetään.

*********

 

Kaupunginvaltuusto teki lain kanssa ristiriidassa olevan päätöksen

Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi 23.1.17 uuden hallintosäännön. Harvoin valtuustossa annetaan selvitystä mielipidekirjoituksen johdosta. Mainittiin oikein nimellä. Näin tapahtui, kun Tampereen kaupunginvaltuusto käsitteli hallintosääntöä, niin kaupungin lakimies tuli ampumaan minun esittämäni asiat alas. Valtuutetuille selitykset kelpasivat, eivät minulle.

Hän vetosi siihen, siihen ettei talousarviomuutos sido valtuustoa itseään. Hallintosäännössä oleva teksti on otettu suoraan Heikki Harjulan ja Kari Prättälän kirjoittamasta Kuntalaki - tausta ja tulkinnat kirjasta.

Tulikin juridinen ongelma. Lähtökohtana on, että viranomaistoiminnassa pitää noudattaa lakia. Talousarviota koskeva kohta on poistettu 2015 kuntalaista, eikä jätä tulkinnan varaa.

Hyväksyessään hallintosäännön, kaupunginvaltuusto teki lainvastaisen päätöksen. Kuinka moni valtuutettu oli verrannut hallintosääntöä lain määräyksiin, ei juuri kukaan.

Kyllä juristi oli hyvin valmistautunut vastaukseen muissakin kohdin, vaikkakaan ei esittänyt mihin lainkohtiin esittämänsä asiakirjat perustuivat. Näitä oli mm. tutkintapyynnön tekeminen, tarkastustoimen jääviys. 

Näyttää siltä, että tätä koskeva päätös pitää käyttää hallinto-oikeudessa ja tarvittaessa Korkeimmassa hallinto-oikeudessa, että saadaan oikea tulkinta ja hallintosääntö lain mukaiseksi?

Valtuusto hyväksyi tiukalla äänestyspäätöksillä, 34-33, kaupunginhallituksen lautakuntien ja jaostojen jäsenten lukumäärän kasvattamisen. Valtakoalitio hajosi kokoomus ja demarit olivat nykyisten jäsenmäärien kannalla, mutta vasemmisto ja vihreät liittyivät opposition rintamaan. Näin tuli kuitattua Hämeenkadun itäpään avaaminen.

Hallintosäännöstä tehtiin palautusesitys uuteen valmisteluun, koska siihen esitettiin runsaasti muutoksia, mutta esitys hävisi äänestyksessä äänin 58-9.

 

Tulee mieleen, että onko kaupunki ottanut käyttöön uuden tavan toimia. Kh joutui ottamaan 23.1.17 ratikkakaavan Hervannan valtaväylän varrella uuteen käsittelyyn, koska Selma-kokousjärjestelmä liittelee siihen vanhentuneita liitteitä?! Tämän johdosta jouduttiin poistamaan po. kaavan käsittely.

*********

 

Aamulehti 16.1.17 julkaisi oheisen kirjoitukseni lähes sellaisenaan. Viimeisestä kappaleesta oli vähän "niistänyt". Lähetin saman kirjoituksen Helsingin Sanomiin hieman pidempänä. Kirjoitus perustuu Tampereen kaupunginhallituksen 9.1.2017 tekemään päätökseen Tampereen hallintosäännöksi. Kaupunginvaltuusto käsittelee sitä 23.1.12017.

Rikkovatko kuntien hallintosäännöt lakia?

Kuntalain (2015) 90 § mukaan, kuntien on laadittava hallintosääntö. Hallintosäännössä pitää antaa määräykset ainakin niistä asioista, jotka laissa luetellaan. Säännössä voidaan antaa myös muita kuin laissa mainittuja määräyksiä. Hallintosäännön määräysten sisältö on valtuuston harkinnassa, mutta sääntö ei saa olla lainvastainen.

Tampereen, käsittelyssä olevassa hallintosäännössä on kohtia, joihin olisi pitänyt paneutua tarkemmin. Näitä ovat mm. toimielinten koot, toimivallan delegoinnit viranhaltijoille, otto-oikeus, tarkastustoiminta ja sisäinen tarkastus, raportoinnit. Hallintosäännössä ei ole toimintaohjetta, että missä tilanteessa kuuluu tehdä tutkintapyyntöä rikos- tai muissa epäilyttävissä tapauksissa. Sääntöön ei ole kirjattu myöskään virantoimituksesta pidättämisen perusteita.

Tampereen hallintosäännön mukaan talousarvioon tehtävät muutokset ovat mahdollisia. Talousarviomuutosta käsittelevä kohta on lainvastainen. Vuoden 1995 kuntalain mukaan ta-muutokset olivat mahdollisia, mutta eivät enää vuoden 2015 lain mukaan. Kuntalain esivalmistelu, he 268/2014, ei pidä sisällään talousarviomuutosta tai lisätalousarviota. Onko Kuntaliitolle sattunut lapsus, kun hallintosääntömalli ohjeistaa vielä tekemään talousarviomuutoksia?

On kestämätön tilanne, jos sisäisen tarkastuksen tarkastustoimikunta, jonka muodostavat kaupunginhallituksen puheenjohtajisto (puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat), ohjeistaa tarkastustointa. Tarkastustoimikunnan jäsenet itse päätösten teossa mukana olevina eivät ole oikea taho määrittelemään hallinnon tarkastuskohteita. Jääviys on jäänyt huomioimatta.

Hallintosäännössä mainitaan oikeudesta vapautuksen myöntämiseen korvausvelvollisuudesta virka- tai työtehtävissä aiheutetussa vahingossa, ellei vahinkoa ole aiheutettu tahallaan tai törkeällä tuottamuksella.

Teon tahallisuus tai tuottamuksellisuus ratkaistaan tuomioistuinkäsittelyssä. Tämä edellyttää esitutkintaa. Vaikka laki eikä Kuntaliiton ohje velvoita suoranaisesti ottamaan tällaista kirjausta hallintosääntöön, nämä eivät myöskään sitä estä.

Huolestuttavaa on, kun tutkintapyynnön tekemättömyyteen kytketään asiakirjojen perusteeton salaiseksi julistaminen, ”järjestelmä” on luonut käytännön, joka antaa mahdollisuudet väärinkäytöksille ja kyseenalaisille käytännöille, korruptiolle sekä suojelee niiden ilmitulolta?

Ossi Aho

Tampereen Perussuomalaisten valtuustoryhmän varapj.

Tampere

-----------

Tästä on kysymys;

Huomaatko, mikä ero on luettavissa 5 momentin teksteistä? 2015 laissa EI OLE mainintaa talousarviomuutoksista!

Kuntalaki 2015, 110 §
Talousarvio ja -suunnitelma
-------
5 mom. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. 
------------------------------------------------------

Kuntalaki 1995, 65 § (29.6.2006/578)
Talousarvio ja -suunnitelma
-------
5. mom. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto.

 

 

        2016

Luottamuselinten toimikausien jatkaminen

Kuntalain muutoksesta johtuva valtuuston toimikauden muutos astuu voimaan 1.6.2017. Samaten kaikkien muiden luottamuselinten toimikausi vaihtuu silloin.

Tampereen kaupunginhallitus teki joulun 2016 alla nipun päätöksiä, jolla luottamuselinten toimikausia pidennettiin, todettiin luottamushenkilöt jotka luopuivat paikastaan 31.12.2016. Laki antoi tähän mahdollisuuden.

Samalla päätettiin kevään 2017 vaalin äänestyspaikoista.

Joulukiireisiin saatiin upotettua myös kaupunginhallituksen kokouksessa 19.12.2016 monia tärkeitä asioita;

§ 186 Tampereen kaupungin omistamien voimalaitosten, sähköasemien ja pumppaamoiden rakennusteknisten osien myyminen

  • § 187 rahoitussopimuksen solminen EU-neuvoston kehityspankki CEB:n kanssa

  • § 188 Tampereen Kansi ja areenahanke - SRV Rakennus Oy:n, kaupungin ja Liikenneviraston välisen rakentamisaikaa koskevan sopimuksen hyväksyminen 

  • § 189 Tampereen Kansi ja Areena -hankkeen toteutussopimuksen mukaisen Areenakonsortion rakentamispäätöksen valmistelun tilannekatsaus

  • § 191 Oikaisuvaatimus päätöksestä koskien suunnittelukustannusten maksamista Suomen Hopealinja Oy:lle 

  • § 192 Lausunto Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle Tampereen raitiotien toteutuspäätöstä koskevaan valitukseen 

********

 

Päätöksenteko ja vastuu - vastuun puute

Julkisuudessa on esitetty vaatimus (mm. some ja AL 31.12.16) , että Tampereen päättäjät laitetaan taloudelliseen vastuuseen päätöksistään, jotka eivät perustu tosiseikkoihin. Nyt keskiössä on Rantaväylän tunnelihanke ja sen kustannukset. Näsinkallion eritasoliittymän poisjättämisellä saatiin tunnelihankkeen hinta päätöskelpoiseksi. Siitä huolimatta päätetty hinta ei pitänyt, vaan lisätalousarviolla haettiin lisärahoitusta.

Tampereella on meneillään on suuria hankkeita, ratikkahanke ja Kansi- ja Areenahanke. Molemmista on valitukset meneillään, joten niillä ei ole lainvoimaista päätöstä.

Sopimuksen mukaan, Kansi- ja Areenahankkeesta piti 2016 vuoden loppuun mennessä tulla Areenakonsortion yksimielinen rakentamispäätös. Ei tainnut tulla? Lisäneuvottelujen määräaika on 31.3.2017 saakka, sitten hanke raukeaa.

Tämä on pohdintaa yleisellä tasolla. Kunnanvaltuustolla on “oikeus” tehdä tyhmiä ja huonoja päätöksiä esittelyn mukaan. Mutta, saako huonoista, vahingollisista päätöksistä ketään vastuuseen? Perustuslain 118 § mukaan virkamiehillä on vastuu virkatoimistaan. Virkamies vastaa virkatoimiensa lainmukaisuudesta. Hän on myös vastuussa sellaisesta monijäsenisen toimielimen päätöksestä, jota hän on toimielimen jäsenenä kannattanut.

Päättäjän vastuu

Esittelijä on vastuussa siitä, mitä hänen esittelystään on päätetty, jollei hän ole jättänyt päätökseen eriävää mielipidettään.

Jokaisella, joka on kärsinyt oikeudenloukkauksen tai vahinkoa virkamiehen tai muun julkista tehtävää hoitavan henkilön lainvastaisen toimenpiteen tai laiminlyönnin vuoksi, on oikeus vaatia tämän tuomitsemista rangaistukseen sekä vahingonkorvausta julkisyhteisöltä taikka virkamieheltä tai muulta julkista tehtävää hoitavalta sen mukaan kuin lailla säädetään.

Rikoslain 40 luvussa käsitellään virkarikoksia. Kyseisen lain 11-12 § sanotaan, että julkista luottamustehtävää hoitava henkilö rinnastetaan myös virkamieheen. Virkarikosten vanhentumisaika on 5 vuotta.

Sen enempää kantaa ottamatta, kunnanhallitus vastaa kunnan taloudesta ja toiminnasta. Kunnanhallitus on myös elin, jonka pitäisi puuttua havaittuihin puutteellisuuksiin ja ei hyväksyttäviin menettelytapoihin. Mutta, entä jos kunnanhallitus on itse aiheuttanut ongelman, mitä sitten? Mielenkiintoinen kysymys. Kuka tekee silloin mahdollisen tutkintapyynnön? Valtuustolla on valta ja voi tietysti päättää jotakin, mutta…?

Jokaisella, joka on kärsinyt oikeudenloukkauksen tai vahinkoa virkamiehen tai muun julkista tehtävää hoitavan henkilön lainvastaisen toimenpiteen tai laiminlyönnin vuoksi, on oikeus vaatia tämän tuomitsemista rangaistukseen sekä vahingonkorvausta julkisyhteisöltä taikka virkamieheltä tai muulta julkista tehtävää hoitavalta sen mukaan kuin lailla säädetään.

Kaiken kaikkiaan, hallintoprosessi on mielenkiintoista yhdistettynä rikosprosessiin!

********

 

 

Eteläpuisto rakentaminen lähestyy

 

Eteläpuiston kaavoitussuunnitelmaa koskeva artikkeli oli Aamulehdessä ( AL 13.12.), joka antoi lukijoille mielikuvan, että asia olisi valmis ja vietävissä valtuuston päätettäväksi.

Kaavaehdotuksesta on esitetty kritiikkiä (AL 18.12.16). Asukastavoite on huomattavasti suurempi kuin alkuperäinen tavoite. Tampere on myymässä maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan puistonsa.

Eteläpuisto on voimassaolevan maakuntakaavan suojaama. Sen ylätasanne on, paitsi historiallisesti arvokas, myös kantakaupunkilaisten ainoa, kävelymatkan päässä oleva aito puisto.

*********

 

 

Tamperelaisten mielipide eräistä asioista

 

Tamperelaiset ajattelevat näin lehdistön kyselyissä:

8.11.2016; Onko Tampereella fiksu valtuusto; 83 % vastasi EI OLE, 17 % kyllä on!

10.11.2016; Tekikö valtuusto oikean päätöksen (Ratikka päätös 7.11.); 64 % vastasi EI, 36 % kyllä on! Valtuustossa prosentit olivat toisinpäin.

16.11.2016; Pitäisikö Hämeenkatu palauttaa henkilöautoille; 68 % vastasi KYLLÄ, 32 % kyllä on!

24.11.2016; Onko oikein, että koko Hämeenkatu aiotaan sulkea henkilöautoilta; 73 % vastasi EI OLE, 27 % kyllä on!

 

Eipä anna kovin hyvää kuvaa päätöksenteosta ja päättäjistä.

 

 

*********

Sipilän hallitus istunut 24.11.2016 547 pv, sijoitus 51/74. Taisi olla yllätys monelle.

 

Historiallinen päätös 7.11.2016, ratikka rakennetaan äänin 41-25

 

Ratikka rakennetaan. Näin päätti valtuusto 7.11.16 äänin, 41 puolesta, 25 vastaan ja yksi tyhjää. Huonokin päätös on päätös, jonka kanssa on elettävä. Muistan varmasti päivän, "sain" varsinaisen syntymäpäivälahjan, pääsen maksamaan muiden mukana ratikkaa.

 

Seuraavaksi tiedossa ovat valitukset. Perusteluita valitukseen löytyy paljon. Heti alkuun 16.6.14 valtuuston päätöksen noudattamatta jättäminen. Tikun nokassa ovat asiaa valmistelleet virkamiehet ja kaupunginhallitus.

 

Nyt siirrytään seuraamaan ratikasta aiheutuvia kustannuksia. Suoraan hankkeelle osoitetut kuin myös muille momenteille "piilotetut" kustannukset.

 

Tiedoksi tulevaa kevään 2017 vaaliin. Ratikan puolesta ja lisä velkaannuttamisesta, ratikkaa ja velkaantumisesta vastaan ja tyhjää äänestäneet löytyvät täältä www.ossiaho.fi/pikaratikka.htm#päätös071116.

 

Täältä voit vertailla, miten mieli on muuttunut 16.6.14 päätöksen jälkeen.

 

*********

 

Etteikö politiikassa tapahdu, ratikkapäätös pöydälle 24.10.2016?

Ratikkapäätös jäi pöydälle Tampereen kaupunginvaltuustossa. 40 kannatti pöydälle panoa, 16 vastusti, 11 äänesti tyhjää.  Raitiotiestä kuitenkin puhuttiin yli neljä ja puoli tuntia valtuustossa..

Historiallisessa kokouksessa oli määrä päättää ratikan rakentamisesta. Päätös kuitenkin siirtyy, kuten oli odotettu. Ratikasta päätetään 7. marraskuuta eli kahden viikon päästä.

Suurimmaksi uutiseksi muodostui kuitenkin valtuutettu Veltto Virtasen poistuminen kokouksesta ja varavaltuutettu Terhi Kiemungin saliin tulo jatkamaan kokousta. Oudolta tuntuu, että vain Virtasen poistumiset tutkittiin, mutta muiden puolueiden edustajien poistumisia ei tutkittu.

Kummallisia otsikoita Aamulehti sai aikaan: 1000 euron vedonlyönti, ratikkapäätös kuumentaa sosiaalista mediaa, neuvotellaan valtion kanssa lisärahasta, mielenosoitus ulkona ja asunnot viedään käsistä Sammonkadulla - näillä otsikoilla kannatetaan ratikkaa.

Tasapuolista, eikö vain?  Draamaa nähtiin myös.

Pöydällepanon jälkeen käsiteltiin tarkastuslautakunnan raportti. Raportissa oli kiinnitetty huomiota TREDUN toimintaan. Käsittelyn aikana nousi valtuutettu Harri Airaksinen pitämään puheenvuoroa, tähän tyyliin; "Kai minä Tredun toimitusjohtajana annan selityksen..." No, sillä varmaankin oli osuutta asiaan, kun kokous oli kestänyt lähes 6 tuntia, tarkkaavaisuus oli herpaantunut.

Välitilinpäätös ei herättänyt intohimoja, vaikka siinä todetaan tälle vuodelle n. 42,5 milj. euron alijäämä. Tarkastuslautakunnan pj Seppo Salminen käytti puheenvuoron. Itse sain sanoa kohtaan viimeisen sanan.

Kuntalaki edellyttää, että kaikki tiedossa olevat tulot ja menot kirjataan talousarvioon. Tampereen talousarvioon v. 2016 on kirjattu tunnelin valtion osuutta vain alle 3 milj. euroa. Mahdollisuus olisi ollut 26 milj. euroon, kun olisi haettu maksatuspäätös Liikenneministeriöltä. Eduskunta on myöntänyt tunnelirahaa vuosille 2016 26 milj.€ ja 2017 33 milj. €.

Hämeenlinnan hallinto-oikeus ottaa tähän kantaa, koska tein siitä kunnallisvalituksen viime vuoden lopussa. Päätöksiä odotellaan koht* puoleen.

**********

 

Onko Tampereen politiikka onnistunutta?

Ylempien päättäjien ja virkamiesten keskuudessa hypetetään, kuinka hyvin Tampereella menee. Ei vaan mene. Talous on kuralla, työttömyys maan kärkisijoilla, keskusta näivettyy tehtyjen ratkaisujen johdosta ja tyhjiä liiketiloja vaikka muille jakaa, jne... No, ei huolta, nyt on listattu (AL 11.10.16) ne NELJÄ tekijää, joilla keskustan elinvoimaisuus säilyy Toisaalla kerrotaan, että talous on elpymässä myös Pirkanmaalla.

Vanhusten hoidon tilanne on aiheuttanut paljon keskustelua. Kotihoito - tehostettu palveluasuminen - laitoshoito? Mikä olisi tehokasta, taloudellista inhimillistä. Erittäin vaikea yhtälö myös Tampereella. Asiakaspalvelumaksuja korotetaan. Samanaikaisesti kuitenkin kerrotaan, että investointeihin ei riitä kun vain 22 % tuloverorahoitus! Just, joo.. mitä enemmän investoidaan sitä pienemmäksi käy tuloverorahoitus ja sitä pitää kattaa ottamalla muualta. Ei tarvitse olla taloustieteen nobelisti, kun tämän ymmärtää.

 

Somessa käydään vilkasta keskustelua tunnelin kustannuksista ja allianssimallista. Samoin ratikka ja sen vaihtoehdottomuus puhuttaa.

Hyvä palauttaa mieliin allianssista kun puhutaan, mikä on todellisuus sen taloudellisuuteen. Allianssi pyrkii hyötymään aina ja joka tilanteessa.

OTE Lisätalousarvioesityksestä 13.6.16."Hankinnan kilpailutusvaiheessa palvelutuottajan palkkio perustui tilaajan ilmoittamaan korvattavien kustannusten määrään 150 milj. euroa. Tavoitekustannuksen ja laajuusmuutosten korvattavien kustannusten määrä ylittää tarjouspyynnössä esitetyn perusteen, jolloin palkkiota tarkistetaan tarjouspyynnön mukaisella mekanismilla. Palveluntuottajan palkkion tarkistuksen kustannus on arviolta 2,5 milj. euroa. Tampereen kaupungin kustannusosuus palkkion tarkistuksesta on noin 1,7 milj. euroa.

Rantatunnelin tavoitekustannuksen toteutuman, avaintulosten onnistumisen ja laajuusmuutosten
kustannusten yhteissumman arvio on noin 198 milj. euroa, josta Tampereen kaupungin osuus on noin 133 milj. euroa."

Mausteeksi tietoa Ratinan kauppakeskustyömaalta. Pohjavesin ja niiden puhtauden kanssa on ollut ongelmia.

***********

 

Perussuomalaiset toisen luokan kansalaisia, niin päättäjät kuin asukkaatkin?

1.10.16. Tällainen johtopäätös syntyy, kun lukee ja kuuntelee valtamediaa ja eräitä tahoja. Jääköön nyt sanomatta tämän tarkemmin.

Siitä huolimatta, vaikka kuraa tulee niskaan tuutin täydeltä, en näe syytä vaihtaa leiriä. Olen ollut monta kymmentä vuotta mukana yhteisten asioiden hoitamisessa, että tiedän jo kokemuksesta, yleensä ei saa omia ajatuksia nopeasti läpi, se kestää ja kestää, ja jos jos saa koskaan toteutumaan.

Maailma ei ole täydellinen. Tampereellakin riittää parantamista. Kaupungin talous on pahasti kuralla, työttömyys valtakunnan kärkisijoilla, vetovoimaisuus vetää pääasiassa pienituloisia ja työttömiä kaupunkiin. Todellisessa vetovoimaisuus arvostelussa olemme sijalla 131. Pormestari saa hymyillä paljon, että tilanne muuttuu.

Ensi keväänä on kuntavaalit. Ehdokasasettelu on parhaillaan käynnissä. Kai sitä vielä on laitettava itsensä likoon, siitä huolimatta, että perussuomalaisena olen "huono ihminen", mutta huonojakin tarvitaan. Tiedän myös, että "totuuden puhuja ei yösijaa saa ja viestin tuoja ammutaan", siitä huolimatta tuon julki asioiden hoitoon liittyviä epäselvyyksiä ja ihmeellisyyksiä. Kaupungin päätöksenteko ja taloudenpito ovatkin mielenkiintoista seurattavaa. Pikkuhiljaa kun alkavat olla "työkalut" kasassa, tämä onnistuu. Talous olikin yksi vaaliteemoistani, sekä slougani "tiedossa on itkua ja hammasten kiristystä". Ei tarvitse muuttaa kevään vaalissa. Ei voi syyttää takin kääntäjäksi. 

Valtuustoryhmästämme on siirtynyt Timo Vuohensilta ja Laila Koskela keskustaan, Aarne Raevaara omaan/Väyrysen kansalaispuolue -ryhmää ja viimeisimpänä Seppo Silvennoinen kokoomukseen. He ovat ratkaisunsa tehneet, syitä en tiedä ja vaikka tietäisinkin, miksi niitä repostella julkisesti? Kaikilla olisi ollut sija valtuustoryhmämme jäsenenä. Toivon tietysti kaikille menestystä kevään kuntavaalissa

***********

 

Suomessa on käynnissä maan sisäinen kansainvaellus, ”suuri muutto”

AL (18.9.16) kertoo laajassa artikkelissaan Suomen sisäisestä muuttoliikkeestä, sen syistä ja seurauksista.

Tutkija Aro kertoo, että kuntatalous kaipaa vauraita. Pirkanmaa on muuttovoittoaluetta. Se ei kuitenkaan kerro kaikkea.

Finanssikriisin jälkeisenä aikana 2010–2015 Pirkanmaalle on muuttanut 9 171 henkeä enemmän kuin sieltä on muuttanut pois. Kun tutkitaan muuttovirtoja tarkemmin, voittajia ovat sielläkin vain muutamat alueet. Nykytrendissä yhä enemmän väkeä tulee kohti Tamperetta ja Etelä-Pirkanmaata. Sen sijaan esimerkiksi pohjoiset, lounaiset ja luoteiset alueet maakunnan reunoilla kärsivät väestökadosta.

Aro kehottaa kaupunkien suunnittelijoita ja päättäjiä perehtymään muuttomäärien ohella myös muuttajien muihin tunnusmerkkeihin.  Kuntatalouden kannalta muuttajien rakenne on monin verroin tärkeämpi kuin muuttoliikkeen määrä. Opiskelukaupunki Tampere kärsii muuttotappiota työllisistä ja keski- ja hyvätuloisista ihmisistä.

Tampere saa erityisesti työttömiä ja työvoiman ulkopuolella olevia muuttajia, Etelä-Pirkanmaalle valuu työllisiä perheellisiä, aktiivi-ikäisiä, koulutettuja, keski- ja hyvätuloisia ihmisiä, hän paljastaa. Tämä on ollut havaittavissa jo vuosia, mutta mitään ongelman hoitamiseksi ei ole tehty.

***********

 

Lähes kolme vuotta

Lähes kolme vuotta kesti, kunnes Tampereen kaupunginvaltuusto 12.9.16 vahvisti vanhuspalvelulain edellyttämän suunnitelman ikääntyneen väestön turvaamiseksi. Kova paikka joillekin. Tämä näkyy siinä, että Tampere ei edes laatinut tästä tiedotetta.

Alunperin korkea-arvoinen virkamies (sd) päätti, ettei suunnitelmaa tarvita. Perusteluna oli, että hyvinvointisuunnitelma ja muut erilliset asiaan liittyvät suunnitelmat korvaavat sen. Näinhän asia ei ollut.

Ensimmäisen vaatimuksen esitin vuoden 2014 IKILA:n vuosisuunnitelmaa käsiteltäessä. Lautakunnassa esitykseni hävisi äänin 8-2. Jouduin pöytäkirjaamaan kaiken kaikkiaan 4 esitystä asiasta, jotka kaikki äänestettiin nurin, periaatteesta. Järjellistä syytä ei ollut.

Pääasia on, että suunnitelma on olemassa. Siinä on puutteita ja korjattavaa, mutta nyt on asiakirja jota voi ja pitää kehittää ja jonka pohjalta voi toimintoja ikäihmisten parissa parantaa. Suunnitelman pitää tarkistuttaa valtuustolla vaalikausittain.

Kuntalain 29 § edellyttää, että kunnan on tiedotettava asukkailleen kunnassa vireillä olevista asioista, niitä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä, tehdyistä ratkaisuista ja niiden vaikutuksista. Jos et löydä muualta, niin täältä löytyy http://ossiaho.fi/ikisuunnitelma220616.pdf.

Hyvin oudolta tuntuu, että Tampere EI OLE tiedottanut asiasta mitään. Kummatkohan haluavat pimittää asian, virkamiehet vai päättäjät?

-------

Ikäihmisten koteihin tuodaan tänä syksynä taideprojekteja yksinäisyyden karkottamiseksi.

***********

 

Tampere kasvaa melkein kuin Dubai – tällainen on kaupungin valtava muutos

TAMPERE  nousee ja kasvaa (HS 30.8.16) nyt sellaista vauhtia, että vastaavaa ei ainakaan maakuntakaupungeissa olla hetkeen nähty. Kun laittaa yhteen kaikki keskustan ja lähialueiden isot rakennushankkeet, listasta tulee pitkä ja vaikuttava.

Uusia torneja nousee, ja Näsijärveen tehdään asuinsaaria. Kaupunki aikoo myös perustaa ”modernin Hervannan”.

Kuntalaisena meno hirvittää. Ymmärrän kyllä rakennusyhtiöiden tavoitteet, rahaa on tulossa valtuuston myötävaikutuksella.

***********

 

Sipilän hallitus on istunut 2.9.16 463 päivää ja on hallitusten ikätilastossa sijalla 48/74.

***********

 

Tampereen delfiinit ovat sitten poissa

Tapahtui yön pimeinä tunteina. Tampereen delfiinit siirrettiin lentokuljetuksena Kreikan vesieläin puistoon. Asiaan tamperelaisittain kuuluu, että mahdollisimman pitkään peitellään ja salataan.

Tampereen pormestari Ikonen vaatii kaupunginhallitukselle selvitystä Särkänniemen delfiineistä.

Kaupunginhallitus vastaa Tampereen toiminnan ja talouden hoidosta valtuuston päätösten mukaisesti, Samoin sen tehtäviin kuuluu huolehtia omistamiensa yhtiöiden omistajaohjauksesta. Onko pormestari Ikosen herännäisyys asiassa jälkijättöistä? Olisiko pitänyt hoitaa asia ajallaan kuntoon, kun oli sen aika eikä jälkikäteen twiittailla?

Hyvä, että siirto onnistui ja delfiinit pääsivät Kreikassa veteen turvallisesti. Muuten koko delfinaarion alasajo-operaatio ei tyylipisteitä ansaitse. "Näyttää siis siltä, että salaileminen delfiinijupakassa ei ole Miikka Seppälän linja, eikä Särkänniemen linja, vaan Tampereen kaupungin hyväksymä tapa toimia," toteaa toimittaja Riina Nevalainen (AL 28.8.)

Aiheesta saadaankin ensi kevään kuntavaaliin hyvä keskustelun aihe. Kokoomus ja vihreät ovat jo hajallaan tiedottamisen suhteen. Mitä kaikkea hauskaa me vielä nähdäänkään!

 

Tampereen kaupungin omistajaohjauksen näkemys

(AL 29.8.16) Liiketoimintajaoston tehtävänä on ohjata ja valvoa omistajana kaupungin yhtiöitä ja nimetä edustajat niiden hallituksiin ja antaa heille ohjeita. Liiketoimintajaos nimetessään edustajia yhtiöiden hallituksiin, on kategorisesti boikotoinut valtakoalition ulkopuolisten ryhmien edustusta.

Tampereen kaupunginhallituksen liiketoimintajaoston puheenjohtaja Kalervo Kummola (kok.) sanoo, että yhtiön hallitus ja toimitusjohtaja Miikka Seppälä nauttivat edelleen hänen luottamustaan. Toimitusjohtaja Miikka Seppälä otti yksinään syntipukin roolin. Näin kunnon alamaisen kuuluukin tehdä, vai kuuluuko?

 

AL 31.8.16 pääkirjoituksessa tuodaan hyvin esiin koko show*n kulku

"Suhtautumista delfiinien siirtoon ja siitä uutisoimiseen leimaa vahvasti se, että Särkänniemi on Tampereen kaupungin omistama osakeyhtiö. Se mielletään julkiseksi toimijaksi ja yhteiseksi omaisuudeksi.

Yhtiötä ohjaa pääosin poliitikoista koottu hallitus, jossa nyt on myös kolme muilla perusteilla valittua jäsentä. Poliittiselta taustalta tehtäväänsä ponnisti myös Seppälä kuusi vuotta sitten.

Viikonloppuna toimitusjohtaja esikuntineen ilmeisesti toimi delfiinitiedottamisessa yhtiön hallituksen linjausten mukaan. Kohun lauettua käsiin hallitus ei itse vain näytä sitä muistavan.

Tiistai-illan ylimääräisestä kokoontumisesta päätellen hallitus taasen on nyt jälkikäteen ollut enemmän kuin pienen paniikin vallassa.

Hallituksen kokoomuslainen puheenjohtaja Sofia Vikman teki ensin sunnuntaina poliittisen piruetin toteamalla yhtiön toiminnasta, että ”on selvää, että asioita ei voi hoitaa näin, etenkin kun asiassa ei ole ollut mitään salattavaa”. Sitä ei oikein voinut tulkita kuin epäluottamukseksi toimivaa johtoa kohtaan.

Hätäpalaverin jälkeen tuli kuitenkin vielä voltti piruetin päälle, kun Vikmanin johtama kokous julkisti vanhaan neuvostotyyliin ”kommunikean”, jonka mukaan toimitusjohtaja lopulta nauttiikin hallituksen luottamusta.

Hallituksilla ja etenkin niiden puheenjohtajilla on tapana tukea yrityksensä toimitusjohtajaa niin kauan kuin tälle ei ole annettu potkuja. Poliittisissa yrityshallituksissa on ilmeisesti eri pelisäännöt. Näyttää siltä, että luottamusta voidaan niissä aina annostella päivän tilanteen mukaan – samoin kuin hallituksen omaa vastuuta.

Poliittisten ambitioiden sotkeutuminen yrityksen johtamiseen on vaarallista.

Takavuosina on aika ajoin keskusteltu siitä, kuuluuko huvipuistobisnes kaupunkikonsernin ydinosaamiseen – vai pitäisikö Särkänniemi yksityistää. Tämänkertaista näytelmää seuratessa melkeinpä ihmetyttää, ettei keskustelu aiheesta ole uudelleen käynnissä."  Voin helposti olla samaa mieltä.

***********

 

Askelmerkit alkavat löytyä kuntavaalia 2017 varten

Toinen suurista valtakoalition puolueista, kokoomus asettaa pormestariehdokkaan, mutta demarit pihtaavat ehdokkaan nimittämisen vaalin jälkeen.

(AL 26.8.16) Pormestari Anna-Kaisa Ikonen  suostuu ehdokkaaksi toiselle pormestarikaudelle. ”Kokoomuksen Tampereen Aluejärjestön hallitus on toivonut 25.8. minun asettuvan kevään 2017 kuntavaaleissa ehdokkaaksi ja olemaan käytettävissä pormestariehdokkaana myös kesällä alkavalla nelivuotiskaudella.

Tampereella kuuluisi vastata myönteisesti ”ei sev väliä”, mutta on sillä väliä. Olen sitoutunut työhöni pormestarina ja olen jatkossakin käytettävissä kotikaupunkimme johtamiseen.

Tampereella on nouseva vire päällä; hyvässä yhteistyössä on saatu paljon kaupunkia ja kaupunkilaisia hyödyttäviä asioita liikkeelle ja niiden maaliin saattamiseen tarvitaan pitkäjänteisyyttä. Kaupungin johtaminen on vaativaa työtä ja tuki kannustaa jatkamaan."

Kun sulkee silmänsä, voi noinkin sanoa. Monta hanketta on käynnistetty, harva on saatu päätökseen ja tuottamaan. Tunneli on valmistumassa. Päätöstä perusteltiin runsailla työpaikoilla, työttömyysprosentti on nyt 20, pitkään aikaan näin korkea.

Suunnitelmissa on ratikkaa, kansiareenaa, jätevedenpuhdistamoa, maauimalaa, tavara-aseman siirtoa, tässä ne suurimmat rahasyöpöt. Nyt pitäisi löytää järki ja laittaa suurinvestoinnit tärkeysjärjestykseen ja ensiksi odottaa, että saadaan edes yksi iso hanke, tunneli, valmiiksi ja tuottamaan. Tuottaa tunnelin piti, näin muistelen! Sen jälkeen siirrytään toiseen hankkeeseen, jos talous antaa myöten.

 

Pormestari Ikosen lausuma, "Tampereella on nouseva vire päällä; hyvässä yhteistyössä on saatu paljon kaupunkia ja kaupunkilaisia hyödyttäviä asioita liikkeelle ja niiden maaliin saattamiseen tarvitaan pitkäjänteisyyttä", joutuu aika merkilliseen valoon, kun vertaa sitä tuoreeseen talouskatsaukseen. Konsernijohtaja Juha Yli-Rajalakin siunailee, että "nyt ollaan todella pahassa liemessä".

Ote kh:n 29.8.16 kokouksen Tampereen talouskatsauksesta 07/16; "Kaupungin tulot eivät tänäkään vuonna kata palvelujen järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia. Alijäämäkierteen katkaisemiseksi on tulevina vuosina menot kyettävä sopeuttamaan käytettävissä oleviin tuloihin tai lisättävä tuloja. Tämä tarkoittaa käytännössä palvelujen vähentämistä tai verotuksen kiristämistä, tai näitä molempia.” Ja edelleen...

"Tilikauden tulos on jälleen painumassa vahvasti alijäämäiseksi ja vuodesta 2016 on tulossa kuudes peräkkäinen alijäämäinen vuosi. Lisäksi vuoden kaupunginhallituksen vuoden 2017 talousarviokehyksessä tilikauden tulos on noin 20 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupungin taloudellinen tilanne edellyttää toimintojen tehostamista, menokasvun hillitsemistä sekä tulojen kasvattamista. Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017–2020 taloussuunnitelman valmistelussa on esitettävä toimenpiteitä toiminnan ja talouden yhteensovittamiseksi.”

***********

 

Valtakoalitio sai "nenälleen" ratikkahankkeessa - ainakin tässä vaiheessa

Valtakoalitio on hallinnut Tamperetta tämän vaalikauden itsevaltiaan tavoin. Osa valtuustosta on totaalisesti jätetty kaiken asioiden valmistelun ulkopuolelle. Koalitio ei  anna edes tietoa siitä, missä mennään. Valtuustossa sitten kauko-ohjauksella päätökset runnotaan läpi.

Ratikan tulon piti olla täysin varma, sinetti vain puuttui. Käyttäytyminen ja puheet olivat myös sen mukaisia. Valtuuston oppositio löysi toisensa ja he yhdessä tekivät vetoomuksen valtioneuvostoon, ettei valtio antaisi ratikkaan rahaa. Yhtenä perusteluna oli mm. että, valtio säästää 71 milj.euroa ja Tampere n. 300 milj.euroa. Vaikutus Tampereella on huomattavasti suurempi kuin valtiolla. vetoomuksessa tuotiin julki myös se, että Tampere on ajautumassa kriisikunnaksi valtion suosiollisella avustuksella.

Valtakoalitiolle olivat 11.- ja 12.8.16 synkkiä päiviä. Valtion 2017 budjetissa EI ole määrärahaa ratikkaa varten, eikä muutakaan kirjausta. Oliko vetoomuksella vaikutusta tai ei, miettiköön sitä jokainen. AL (12.8.16) kirjoitti, että "Heti kun saamme kaupungin päätöksen ratikan rakentamisesta, täydennämme ensi vuoden budjettiehdotusta, hallitusneuvos Mikael Nyberg liikenne- ja viestintäministeriöstä lupaa". Mielenkiintoinen tilanne, koska kaupungin päätöksen ehtona on, että jos valtiolta saadaan rahat. Varsinaisia kehäpäätelmiä. Tosiasiassa Mikael Nyberg ei voi antaa tai luvata sellaista mitä ei ole olemassa, siis rahaa.

Ratikkarahan poisjäänti oli pormestari Ikoselle, valtakoalitiolle, ratikkavirkamiehille ja ratikka-allianssille isku päin naamaa. Järkytys oli suuri. Pormestari poltti hihansa, ja lehdessä kertoi, että asiat pitäisi käsitellä sisäisesti. Mutta, eihän asioita voi käsitellä, kun osa kuntalaisten edustajia on suljettu "valmistelupiirin" ulkopuolelle.

AL:n päätoimittajalta tuli 11.8.16. jälkikirjoituksessa varsinainen aivopieru. "Omaa asiaansa ajaakseen he ovat valmiit levittämään kuvaa, ettei Tampere osaa itse hoitaa asioitaan." Asioiden hoidon tasosta saa hyvin synkän kuvan, kun seuraa Tampereen päätöksiä ja talouden pitoa. Miten Tampere hoitaa asioitaan, siitä esimerkkinä lukuisat Hämeenlinnan HaO:ssa olevat investointeihin liittyvät kunnallisvalitukset; mm. kaksi tunnelin rahoitukseen, ratikan suunnittelurahaan, kansiareenaan 5 valitusta. Nämä malliksi kaupungin kehittämiseen liittyviin päätöksiin.

Voin lohduttaa. Suunnittelutyö EI OLE mennyt hukkaan. Niitä voidaan käyttää myöhemmin. Itse edustan kantaa, että ratikkahanke pitää siirtää 2040-luvulle. Osa päättäjistä on sitä mieltä, että siirretään 10 tai 15 vuodella. Hyvä on. Suunnitelmat ovat silloin valmiina ja rakennetaan ratikka. Silloin voi olla käytössä jo sellaista uutta tekniikkaa ja laitteita, että ratikka on vanhanaikainen. Tosiasiassa ratikka on jo tänä päivänä vanhanaikainen, koska vaihto-ehtoisia järjestelmiä löytyy.

Tosiasiassa ratikkahankkeesta ja sen aiheuttamista kustannuksista ja korvausvelvollisuuksista tullaan keskustelemaan ensi kevään kuntavaalin yhteydessä melko lailla.

***********

 

Tunneli ja puuttuvat työpaikat

Ei tuonut tunneli luvattuja työpaikkoja. Taisi mennä joku laskelmissa pieleen, vaikka kovasti hehkutettiinkin syntyvästä talousloikasta Tampereelle. Puhuttiin useammasta tuhannesta työpaikasta. Tosin, pysyviä työpaikkoja ei tainnut uskaltaa luvata edes fanaattinen tunnelin kannattaja.

Tunnelin päätöstä vannottiin rakentamisen nimiin kovasti. Rakennustyöpaikat olisivat olleet siellä missä rakennetaan, myös muualla kuin tunnelin päällä. Joten tunnelityömaasta ei ole ollut apua Tampereen työllisyyslukuihin.

Tampereen kaupungin tilanne on muuttunut suurten kaupunkien työttömien välisessä vertailussa niin, että sijoitus oli 30.6.16 kolmanneksi huonoin. Kolmen kärki oli Kotka 20,8 %, Joensuu 19,8 % ja Tampere 19,3 %. Tampereella rakennetyöttömyys koettelee 13 759 henkilöä eli 62 %kaikista työttömistä työnhakijoista.

Tunneli pitää tehdä valmiiksi sillä kustannusarviolla, jolla se ajettiin valtuustossa läpi, ts. 185 milj. euroa, eikä senttiäkään yli. Lisätalousarviossa 13.6.16 esitetyt laajennusmuutokset ovat perusteluiltaan kestämättömiä rahastusyrityksiä. Hämeenlinnan hallinto-oikeus antaa aikanaan ratkaisunsa, että olivatko perustelut tunnelitöiden laajennuksiin kuin myös ratikan suunnitteluun perusteltuja.

***********

 

Sipilän hallitus on istunut 9.7.16 408 päivää ja on sijalla 44/74. On jo mm. ohittanut Kiviniemen (kesk) hallituksen (2010) päivät.

***********

 

23.6.2016 Merkittävä päivä EU:n, Euroopan ja Suomen kannalta

Iso-Britannia äänesti EU:sta eroamisen puolesta. Muutaman päivän jälkeen, elämä jatkuu kuten ennenkin. EU-johtajien parku on melkoista. Vaarana on menettää "pullamössöpaikka", palkka juoksee helpoilla töillä. Seuraillaan tilannetta kotimaassa. Pörinää on ilmassa.

***********

 

Vuosien vääntö lähestyy päätepistettään

Olen jo vuoden 2014 alusta ajanut, että Tampereella laadittaisiin vanhuspalvelulain 5 § mukainen suunnitelma. Prosessi ei ansaitse tyylipisteitä. On luvattu tehdä, väistelty, vetkuteltu, jne... Kun asian vei riittävän korkealle taholle, alkoi tapahtua. Nähtävissä oli, että kun "vika porukan" edustaja esittää jotakin, se kategorisesti tyrmätään.

Mutta, joka tapauksessa ollaan tässä vaiheessa. Ikäihmisten palvelujen lautakunnan (IKILA), ke 22.6.2016, päätösesityksessä sanotaan;

"Kunnan on otettava suunnitelma huomioon valmisteltaessa ikääntyneen väestön asemaan ja iäkkäiden henkilöiden tarvitsemiin palveluihin vaikuttavaa kunnan päätöksentekoa, kuntalain (365/1995) 65 §:ssä tarkoitettua talousarviota ja -suunnitelmaa sekä terveydenhuoltolain 12 §:n 1 momentissa tarkoitettua raporttia ja hyvinvointikertomusta.

Tämä suunnitelma kokoaa yhteen kaupungin strategisen johtamisjärjestelmän asiakirjoissa esillä olevat ikäihmisiä koskevat linjaukset ja muut tiedot. Näitä asiakirjoja ovat kaupunkistrategia, hyvinvointisuunnitelma, ikäihmisten ydinprosessin vuosisuunnitelma, ikäihmisten palvelurakenneuudistuksen suunnitelma, hyvinvointikertomus ja kolme kertaa vuodessa tehtävät toiminnan ja talouden raportit. Suunnitelma kattaa loppuvaltuustokauden 2014–2017.”

Päätösehdotus. Vs. tilaajapäällikkö Tirronen:

                                            Ikäihmisten palvelujen lautakunta päättää

                                             esittää kaupunginhallituksen ja edelleen valtuuston päätettäväksi,

                                             että suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi hyväksytään.    

Päätepiste suunnitelman osalta on silloin, kun valtuusto sen vahvistaa. Suunnitelma on tarkistettava kerran valtuustokaudessa. Sitten valvotaan, että suunnitelma otetaan huomioon kaikessa lain edellyttämässä laajuudessa, mikä koskee ikäihmisiä.

Suunnitelma on luettavissa täällä.

Tämä on kova paikka eräille kaupungin virka- ja luottamushenkilöille. Näkyy mm. siinä, että saman kokouksen muita päätöksiä on mainittu kaupungin tiedotuksessa, mutta ei sanaakaan em:sta suunnitelmasta. Suunnitelma hyväksyttiin IKILA:ssa 22.6.16. Kh:ssa hyväksyi suunnitelman 8.8.16. pienillä tarkennuksilla

suunnitelman sivulle 21 kohdan 4 loppuun:　Aktiivinen yhteistyö omaisten kanssa on oleellinen osa ikäihmisten kotona-asumisen tukemista.

Henkilöstön asemasta on jo sivulla 17 lause "Mahdollistaa sekä kannustaa henkilöstöä osallistumaan ja vaikuttamaan kehittämistoimintaan". "ikäihmistä itseään kuullaan häntä koskevissa päätöksissä".

Lisäesitykset hyväksyttiin yksimielisesti

Tiedättekö mitä? Minua naurattaa. Mikä periaatteellinen vastustus yli kaksi vuotta. Mutta, kun kiristetään ruuvia riittävästi ja otetaan järeät keinot käyttöön alkaa tapahtua. Surullista, miten "politikointi "voittaa järjen käytön.

************

 

Kaupunginhallituksen arvovalta koetuksella

Kh käytti otto-oikeuttaan vammaisten kuljetuspalvelujen omavastuuta määrättäessä eikä tehnyt itse päätöstä maksusta vaan palautti asian lautakuntaan uuteen valmisteluun. Ts. väisteli vastuutaan ja palautti asian lautakuntaan.

Nyt TETOLA olikin 8.6.16 jämäkkänä. Hylkäsi päätösesityksen äänin 7-4. Juuri näin toimivat vastuulliset päättäjät. Sama tilanne kuin aikaisemmassakin kokouksessa. Mielenkiintoista nähdä millainen hallinnollinen kiemura tästä syntyy? Valittaako kh päätöksestä HaO:n? Ei, käytti otto-oikeuttaan ja päätti alkuperäisen esityksen mukaisesti. 

Jos Tetolan päätös jää voimaan, silloin myös IKILA:n 18.5.16 on otettava uuteen käsittelyyn.

Jospa pikkuhiljaa päättäjille alkaa valkenemaan, että ei tarvitse asioita hoitaa investointien ehdoilla.

************

 

Lisärahaa tunnelille ja ratikalle - rahan käyttö ei kiinnosta valtuutettuja

Kaupunginvaltuusto päätti 13.6.16 lisärahan myöntämisestä tunnelille ja ratikalle sekä muustakin. Myös liito-oravia muistettiin ratikan varikkoalueen kaavaa käsiteltäessä. Varikko on tulossa Hervantaan, Ruskoon.

Näyttää siltä, että suurinta osaa valtuutettuja kuntalaisten rahojen käyttö ei kiinnosta. Ts. mihin, miten ja kuinka paljon rahaa käytetään. Melkoinen ristiriita, toisaalta sanotaan ettei saa tietoa, mutta kun tarjotaan mahdollisuutta tiedon saantiin, se torjutaan! Näin kävi tunneli ja ratikkarahan käsittelyn yhteydessä. Tieto lisää tuskaa, kai sitten on helpompaa olla vain kauko-ohjauksella toimiva napinpainaja.

************

 

Mikä on Tampereen salaisuus?

Näin aloittaa apulaispormestari Leena Kostiainen paikallislehti Tamperelaisessa 1.6.16. Hänen mukaansa Tampereella menee hyvin. Paistattelemme otsikoissa harva se päivä. Viime viikolla julkaistiin selvitys, jonka mukaan Tampere on Suomen elinvoimaisin kaupunki.

Juurikin näin, kun katsotaan määrättyjen "silmälasien" läpi. Kostiainenkaan ei tuo julki kaupungin surkeaa taloutta. Alijäämä vain kasvaa, johon omalta osaltaan vaikuttavat jo meneillään olevat megainvestoinnit, tunneli ja ratikka. Vaikka ratikka on virallisesti vasta suunnitteluasteella, sitä tukevia töitä tehdään jo täyttä häkää. Tämä omalta osaltaan lisää  talouden alijäämää.

Tuta antoi tilintarkastajan lausuma viime vuoden tilinpäätökseen investointien rahoituksen riittämättömyydestä. Korjauskertoimeksi otettiin jälleen palveluluiden karsiminen, jne... Sosiaalipuoli on jatkuvien kiristysten kohteena.

Kostiainen; - Jo vuosien ajan olemme olleet kärkisijalla, kun ihmisiltä kysytään, minne he haluaisivat muuttaa, jos olisi pakko muuttaa pois omalta kotipaikkakunnalta. Positiivinen kierre ei ole syntynyt sattumalta. Tampereella on aina tehty rohkeita, tulevaisuuteen katsovia investointeja, niin myös viime vuosina. Kehittyvät kaupunkiseudut vetävät puoleensa ihmisiä ja yrityksiä. Hahaa... Ylen suorittaman tutkimuksen mukaan, Tampere on vetovoimatekijöiden mukaan vasta sijalla 131. Ettei pitäisi liikoja revitellä!

Kostiainen on oikeassa. Tampere vetää ihmisiä puoleensa, erityisesti työttömiä ja työttömäksi tulevia. Vuodesta 2013 vuoteen 2015 työttömien määrä on kasvanut n. 10 %. Vastaavasti työllisten määrä vain n. 3 %. Kestämätön tilanne, vaikka kuinka hehkutetaan vetovoimatekijöillä.

Vastaavasti Tampereen naapurikunnat ovat hoitaneet yritysten hankinnan alueelleen kadehdittavan tehokkaasti. Tampereella virkamiehille riittää vanhojen rutiinien pyörittäminen, uusiin menetelmiin tutustuminen ja toimiin tarttuminen on kauhistus.

Kostiainen; Luonnonläheisyys on yksi Tampereen valttikorteista.

Luonto on vahva tekijä, mutta se ei yksinään tuo kuntalaisille hyvinvointia. Kyllä jotain tarttis tehrä... Luontoakaan ei haluta tai ei osata brändätä.

 

Kostiaisen kirjoitus Ei saa vastetta, kun lukee kiinnostuksen lopahtamisesta Tampereen omakotitonttien hakuun. Ehkä pitäisi etsiä syitä miksi näin on tapahtunut. Ei vaikuta hyvältä vetovoimatekijältä.

************

 

Onnea Suomen tasavallan hallitukselle

Hallitus on istunut huomenna vuoden. Skeptikot ennustivat jouluun 2015 mennessä jo uusia vaaleja. Näin ei käynyt. hallituksen linjaukset alkavat purra, eikä taivas ole pudonnut päällemme. Hallituksen sija ikätilastossa 41/74. Stubbin hallituksen päivät on ohitettu. Huomenna menee rikki Kiviniemen hallituksen päivät, 366. Kyllä, helmikuussa 2016 oli 29 päivää.

Valtiovarainministeri A. Stubb tuli syrjäytetyksi kokoomuksen puheenjohtajan paikalta 11.6.16. Puheenjohtajaksi tuli Petteri Orpo. Hän ottaa valtiovarainministerin salkun Stubbilta. Näiden kiemuroiden jälkeen Stubb ilmoitti jäävänsä rivikansanedustajaksi - ainakin toistaiseksi. Ministerikierrätystä luvassa. Kokoomus kierrätti. Risikosta tuli sisäministeri ja Mykkäsestä ulkomaankauppaministeri.

 

************

 

Ikäihmisten harkinnanvaraiset kuljetukset

 

Tampereen ikäihmisten palvelujen lautakunta päätti 18.5.16 mm. harkinnanvaraisen kuljetuspalvelumatkan omavastuun määräytymisestä ikäihmisille. Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenteen kahden vyöhykkeen ylitys on 3 euron kertamaksun suuruinen 6.6.16 alkaen.

 

Tein muutosesityksen Perustuslain § 6 ja Yhdenvertaisuuslain §§ 5 ja 8 nojalla, että Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenteen kahden vyöhykkeen ylitys olisi arvolipun kertamaksun suuruinen.

Asiasta äänestettiin. Päätös syntyi äänin 6-2. Tähän on jo tottunut, Heinosen Jarin kanssa ollaan pääasiassa oltu vähemmistöön jääneiden puolella, heh...

 

Alla olen kirjoittanut vaikeavammaisten kuljetusten omavastuusta. Kh käyttää otto-oikeutta, eikä tee itse päätöstä maksusta vaan palauttaa asian lautakuntaan uuteen valmisteluun. Ts. pitäisi päättää esityksen mukaan, eli omavastuu olisi 3 euroa. Ikila:n jäsenille oli jo luettu madonluvut, sen vuoksi päätös oli mitä oli. Kauheaa tämä kaupungin rahapula.

 

Muukin mättää kuin kuljetukset

 

(IL 24.5.16) lehti uutisoi, että Valviran suurtutkimus paljastaa vanhusten kaltoinkohtelun yleisyyden! Jaha, on se vain kumma juttu, ikään kuin uutena asiana. Olen jo vuosia ajanut, että Tampereelle saataisiin lain mukainen suunnitelma vanhusten hyvinvoinnin turvaamisesta. Olen esittänyt vuosisuunnitelmien käsittelyn yhteydessä, että siihen lisättäisiin vuosisuunnitelman teko, mutta ei. Lopulta asia nytkähti eteenpäin ja suunnitelman pitäisi tulla näkyville kesään mennessä. Saas nähdä miten käy, aikaa ei ole paljon kun kesä painaa päälle.

************

 

Kaupungin valtuusto käytti poliittista valtaa - leimasi muualla tehdyt päätökset

Ma 16.5.16 päätettiin, voisko sanoa, kohun saattelemana KansiAreena -hankkeen jatkosta. Päätöstä edelsi asiakirjojen salaus, uhkailut ja muut mukavat... Jälkikäteen on spekuloitu, että johtuuko asiakirjojen salailu siitä, että sijoittajia ei ollut tiedossa. TAYS:n etupihan uudisrakennusten peruskiven muuraustilaisuudessa 24.5.16, antoi pääurakoitsijan edustaja Ilpo Kokkila (SRV Oyj) mielenkiintoisen lausunnon AL:n kuvausryhmälle. Kuunnelkaapa itse.

MAL sopimus 2016-19 sai myös siunauksen. Sopimuksen vahvistamiseen tehtiin toivomusponsi, joka hylättiin.

Yön tunteina annettiin vastuuhenkilöille tili- ja vastuuvapaus vuoden 2015 tilinpäätöksen käsittelyssä. Kokouksessa tehtiin taloudenpitoon liittyviä ponsiesityksiä, PS 3 ja Tapu yhden. Lopputulos meni perinteisen kaavan mukaan, PS:n ponnet hylättiin ja Tapu:n ponsi pääsi jatkoon. Todettakoon, että PS ei jäänyt ponsissaan ihan yksin.

 

Ikäihmisten asiat eivät kiinnosta valtuustoa

Vuoden 2015 tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä kaupunginvaltuutettu Lassi Kaleva (ps) teki seuraavan ponsiesityksen vanhusväestön asemasta; "Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 28.12.2012/980, § 6 edellyttää sosiaalipalvelujen riittävyyden ja laadun arviointia, sekä tiedot palveluihin käytetyistä taloudellisista voimavaroista sekä henkilöstön määrästä ja koulutuksesta. Tarkastusraporteissa ei ole otettu kantaa voimavarojen riittävyyteen. Voimavarat ovat olleet riittämättömät, koska tulojen alitusta tullut n. 1,6 milj. euroa ja ylitystä on tullut n. 0,47 milj. euroa. Ts. puhutaan 2 milj. euron alibudjetoinnista.

Ryhmämme esittää, että valtuusto huolehtii edellä mainittujen asioiden lainmukaisesta selvittämisestä ja toteuttamisesta.

Tämä oli paha esitys valtakoalitiolle. Kaikki koalitioon kuuluvat valtuutetut äänestivät esitystä vastaan, myös hajaääniä tuli muualtakin. Äänestystulos 11 - 51 ja tyhjää 1. Ei voi olla totta!. Uskomatonta vanhusvihaa. Täältä löytyy äänestyspöytäkirja, josta näkee kunkin valtuutetun näkemys asiaan.

************

 

 

Demokratian rappio on totta - entä korruptio

 

Demokratian rappio on totta, näin toteaa dosentti Pertti Timonen sunnuntaivieras kolumnissaan (AL 15.5.16). Olen pitkälti samaa mieltä, demokratia on rappiolla. Korruptiosta on pakko olla hieman erimieltä.

 

Timonen; "Suomen korruptoitumattomuudesta on syytä olla ylpeä..." Näin varmaan on, kun puhutaan ns. "raskaasta korruptiosta", lahjonnasta, rahojen siirroista yhteisten varojen käytöstä, jne..., niin meillä ei ole korruptiota. Timosen kirjoitus osuu hyvin yhteen julkisuudessa vellovaan KansiAreenaa koskevaan päätöksen tekoon (kv 16.5.) liittyvän keskustelun kanssa.

 

Mitä mutta korruptioon myös kuuluu, kun pintaa hieman raaputtaa? Löytyy lakien ja määräysten kiertämistä, tosiasioiden vääristelyä, valehtelua, yhteisten pelisääntöjen manipulointia, velvollisuuksien ja valvonnan laiminlyöntejä ja asioiden viivyttelyä, huonon hallinnon suojelua ja salailua, huonoa ja välinpitämätöntä johtamista, alaisten laiminlyöntiä.

 

Entä rakenteellinen korruptio? Rakenteellinen korruptio on juurtunut toimintatapoihin. Se on piilotoimintaa, josta puuttuu avoimuus ja joka on epäasiallista vaikuttamista. Rakenteellisen korruption olemassaoloa ei välttämättä tunnisteta. Vaikka lait ja ohjeistukset epäasiallisesta vaikuttamisesta tunnetaan, toimintatapoja ei mielletä vääriksi. Ne hyväksytään pitkäaikaisina menettelytapoina, ”maan ja talon tapoina”, joita jopa tuetaan ja valvotaan niin, ettei ilmapiiri kannusta tuomaan epäkohtia esiin.  

 

Lähtökohtana pitää olla, että demokraattisesti toimivan yhteiskunnan päätöksenteon on oltava laillista, hyvien käytänteiden mukaista ja yleistä luottamusta herättävää. Päätöksenteon on perustuttava faktoihin. Tietoa tulee olla riittävästi päätöksentekijän käytössä, ja päätöksenteon seurauksista on oltava luotettavaa tietoa.

 

Koska ollaan epäeettisen päätöksenteon alueella? Laiton päätöksenteko voi sisältää monia elementtejä, esim;
• päätöstilanne, joka ilmiselvästi perustuu täysin riittämättömiin tietoihin päätöksen seurauksista tai vaikutuksista
• lainvastainen ja oikeudellisesti puutteellinen päätöksentekoprosessi
• päätöksenteko, jossa yritetään hämätä muodollisen ratkaisun varjolla, vaikka tosiasiallinen ratkaisu on jo tehty toisaalla
• epäselvät, harhauttavat tai jotain osapuolta kohtuuttomasti suosivat perustelut päätöksenteolle
• päätöstilanteet, joissa on selvä jääviys, kaksoisroolit tai vastaavat
• yhteistä etua koskeva päätöksentekotilanne, joka nojaa ensisijaisesti yksityisen edun valvomiseen

 

Yhtymäkohtien tulkinnat jätän lukijalle. Katsokaa, miten istuu tieto ministerin päätöksestä valtion mukaan tuloon hankkeeseen 18 milj. eurolla.


Lähde: Rakenteellinen korruptio. Kartoitus riskitekijöistä ja niiden hallinnasta Suomessa. Ari Salminen, Vaasan Yliopisto 2015.

AL julkaisi kirjoituksen lyhennettynä 20.5.16. Tamperelainen -lehti julkaisi aiheeseen liittyvän jutun 8.6.16 lehdessä.

 

HS 8.8.16. Krp: "Julkisten palveluiden yhtiöittämisessä piilee riski korruption kasvuun. Asiantuntijoiden mukaan lainsäädäntöä pitäisi tarkastella uudelleen, kun entistä enemmän julkisia palveluita siirtyy yhtiöiden hoidettaviksi. "Tarkkuuta vaatii seurata kotikaupunkimme Tampereen toimenpiteitä yhtiöittämiskiimassa, ettei" lapsi lennä pesuveden kanssa pihalle".

 

Tulee mieleen, että "mitä isot edellä, sitä pienet perässä". Liikenneministeri Anne Bernerin "junailuja" ei katsota hyvällä silmällä. Valtiontalouden tarkastusviraston pitää ehdottomasti vaatia asian perinpohjaista selvitystä ja tarvittaessa viedä asia valtakunnanoikeuteen.

 

Näyttää siltä, että sinne ollaankin menossa.

 

Ministeri Bernerin kuviot liippaavat myös Tamperetta. Kansi ja areenahankkeesta vaikuttavuusarvioinnin antanut, Deloitte Oy, tai sen entinen toimitusjohtaja Teppo Rantanen on mainittu myös Bernerin kanssa Lasten sairaala -hankkeen yhteydessä. Rantasestahan tuli Tampereen toimialajohtaja keväällä 2016, kesken kansi ja areenahankkeen päätösvalmistelujen.

 

************

 

Vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalveluiden omavastuu

 

Kyllä Tampereen talous on todella huonolla tolalla. Vaikeavammaisten kuljetuspalvelujen omavastuu haluttiin pitää korkeampana kuin muiden kuljetuspalvelujen käyttäjien.

Tampereen kaupungin terveyttä- ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta (TETOLA) päätti 11.5.16 kokouksessaan, että vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalvelujen omavastuun määräytymisessä otetaan käyttöön arvokorttiin perustuva omavastuu. Päätös syntyi äänestyksen jälkeen 3-6. Kokoomuksen edustajat jäivät äänestyksessä yksin ja näin valtakoalitio hajosi.

Vaikeavammaisilta on peritty muita matkustajia korkeampi omavastuumaksu jo vuosikausia. Nyt esityksessäkin oli, että omavastuuna olisi peritty 3 euron kertamaksun suuruinen maksu. Perusteluna oli 280000 euron suuruisen tulon säilyttäminen kaupungille. Vuositasolla vammaiset olisivat maksaneet yli 200 euroa enemmän matkustuksesta, verrattuna arvokorttia käyttäviin. Inhimillisyys ja tasa-arvoisuus voitti - vaikeavammaisille oikeus arvokortin käyttöön, eikä vain tuijotettu Tampereen kurjaan taloustilanteeseen, vaikka siihenkin vedottiin.

Jos minä olisin tehnyt muutosesityksen, se olisi ollut “populismia eikä vastuullista päätöksentekoa”, näin pj ennen kokousta. Kun muutosesityksen teki vihreitten edustaja, se olikin asiaa, eikä populismista puhuttu mitään.

Kh käyttää otto-oikeuttaan 23.5.16 ja palauttaa asian uuteen käsittelyyn lautakuntaan "oikean" päätöksen aikaansaamiseksi. Sitä täytyy ihmetellä, että miksi kh ei tee itse varsinaista päätöstä maksusta vaan sysää päätöksen takaisin.

Tietojeni mukaan, siitä on kuntalainen tehnyt oikaisuvaatimuksen, jonka kh hylkäsi. Odotan, että valveutunut kansalainen vie asian Hämeenlinnan HaO:n.

************

 

Poliittisista palkitsemisista ei ole päästy eroon

Tampereen kaupunginhallituksen kokouksen 2.5.16 pöytäkirjasta napattua;

Konsernijohtaja Juha Yli-Rajala; "Esitän, että varahenkilöikseni nimetään 1.6.2016 alkaen seuraavat konserniohjausyksikön
johtaja ja palvelualuejohtajat tässä sijaantulojärjestyksessä:


1. varahenkilö kehittämisjohtaja Kari Hakari, 2. varahenkilö hyvinvointijohtaja Taru Kuosmanen, 3. varahenkilö kaupunkiympäristöjohtaja Mikko Nurminen ja 4. varahenkilö elinvoimajohtaja Teppo Rantanen.”

Päätös syntyi äänestyksen kautta, valtakoalition äänin 9-2. Nyt herää kysymys, että tuliko toimialajohtajiksi valittua väärät henkilöt, kun heidät ohittaa Kari Hakari (sd)? Hakari "hävisi" taannoin Taru Kuosmaselle hyvinvointijohtajaa valittaessa.

Valinta oli poliittista hyvittelyä, jota ei pitäisi tänä päivänä enää harrastaa, vaikka olisi kysymys kuinka hyvästä kaverista. Herättää ikäviä mielleyhtymiä korruption suuntaan.

------------

Sipilän hallitus on istunut 7.5.16 345 päivää ja on sijalla 36/74. Ohittaa 3 viikon kuluttua Kiviniemen (kesk) hallituksen istuntopäivät. Tämäkin vielä!

*************

 

Huimia suunnitelmia

Khsuko linjasi 25.4.16 että, (AL 25.4.) Tampere tavoittelee uudesta Hiedanrannan kaupunginosasta sekä viihtyisää ekoasuinaluetta että innovatiivista uutta yritystoimintaa synnyttävää koelaboratoriota. Alla olevista vaihtoehdoista pitäisi syntyä uusi, hieno kaupunginosa.

1. Älykäs ja ekologinen
2. Innovatiivinen työpaikka-alue
3. Kaupunkimainen
4. Joukkoliikennepainotteinen

Tästä tamperelaista innovaatiota. Valitettavasti Tredea, matkailuväki eikä Tampere osaa tai ei halua hyödyntää sitä. Hydraulic press canal. (siirrä Googleen)

*************

 

Jatkan KansiAreenan käsittelyä omalla sivulla, siirry tästä

Kansi ja areena, siis KansiAreena, ts Kruunu

(AL 13.4.16) Tampereen Kansi- ja areenahanke lähtemässä todella liikkeelle?  Investointipäätökset on tarkoitus tehdä ensi syksynä, jotta kannen rakentaminen voitaisiin aloittaa jo ensi vuoden kesänä. Nimeksi on päätetty Kruunu.

Yhtiö neuvottelee parhaillaan Tampereen kaupungin kanssa sopimusehdoista, joilla hanke toteutetaan. Myös neuvottelut sijoittajien kanssa ovat meneillään.

Hankkeen arvo kokonaisuudessaan on yli 500 miljoonaa euroa. Kaupunki osallistuu siihen

  • 26 milj. eurolla osin kiinteistösijoittajana, vähemmistöosakkaana. Tämä on päätetty aikaisemmilla valtuuston päätöksillä eikä sen pitäisi nousta!? Katsotaan.

  • 22,7 milj. eurolla Tampere rakentaa kannen, joka vuokrataan käyvällä vuokralla, 420 000 €/vuosi? Vuokratulolla lainan kuolettaminen kestää 64 vuotta.

  • Infran rakentaminen n. 10 milj.euroa

  • ts. tiedossa oleva kuluerä yli 63 milj.euroa.

Tampereen kaupunki maksaa infrarakentamisen kustannuksia vaiheittain. Tämä onkin avoin piikki! Mielenkiintoista nähdä tämänkin rahoitussuunnitelma, kun apo Pekka Salmi sanoi valtuuston kokouksessa 11.4.16 Tammelan stadionin käsittelyn yhteydessä, että "rahaa kaupungilla ei ole". Tällä hän perusteli rakennusyhtiö Lemminkäisen vetovastuuta stadion -hankkeessa.

Onko sijoitusporukka varmaa? "Sijoittajakunta on olemassa. Olemme muodostamassa areenakonsortiota, johon tulevat mukaan SRV, areenaa omistamaan tulevat sijoittajat ja kaupunki. Ryhmittymä kootaan tämän kevään aikana. Kesän ja syksyn aikana tehdään lopulliset investointisuunnitelmat ja investointipäätökset, varatoimitusjohtaja Timo Nieminen sanoi."

Toteutuspäätös halutaan tehdä vielä tänä vuonna, koska radan päälle rakentamisessa on pitkät ennakkovarausajat. Valtuustoon asian pitäisi tulla kevään aikana. Onhan tuossa KansiAreena-hankkeessa ollut mutkia matkassa aikaisemmin.

Salailua - miksi?

Kansi- ja areenasopimus salataan etukäteen (AL 28.4.16). kaupungin rooli lainoittajana tai muuna mesenaattina käy selville vasta myöhemmin? Valtuusto käsittelee 16.5. asia suljetuin ovin. Perusteluna liikesalaisuudet? Salailu herättää myös muita ajatuksia.

Kh päätti 2.5. (AL) asiasta; Kaupunki ei uudessa mallissa sitoudu ostamaan palveluja monitoimiareenalta tietyllä summalla, kuten aiemmissa päätöksissä kaavailtiin. Kansi tulee osaksi kaupunkirakennetta ja kaupungin omistukseen. Tampere ei myöskään kompensoi areenan tontin vuokraa tai kiinteistöveroja, vaan saa nämä tulot normaalin käytännön mukaisesti. Tampere maksaa kannen rakentamisesta 22,7 miljoonaa euroa ja perii monitoimiareenalta sen tonteista ja areenan kannesta vuokraa 420 000 euroa vuodessa. Muut osat kansista tulevat niiden päälle rakennettavien tornitaloyhtiöiden omistukseen. Sijoittajat rakentavat ne omalla kustannuksellaan (pitää olla; myös omalla vastuullaan).

SRV:n lisäksi muita sijoittajia ei ole julkistettu, ketkä ovat lupautuneet hankkeen sijoittajiksi. Syksyllä pitäisi nimet tulla julki. Jokohan rahoitus on selvä, tuskin!. Eipä taida olla, kun kaikkia hankkeesta aiheutuvia menojaankaan ei ole julkistettu. Pitääpä kerätä ne yhteen eri lähteistä.

*************

 

Sipilän hallitus on istunut 13.4.16 322 päivää ja on sijalla 39/74. Viikon päästä ohittaa Stubbin (kok) hallituksen istuntopäivät. Tämäkin vielä!

------------

Kuullaan, ketä kuullaan, mutta ei kuunnella

Särkänniemen aluetta ollaan suunnittelemassa uusiksi. Toteutuessaan alue muuttuu suuresti. Laivaliikenne vain on suunnitelmasta unohdettu täysin. Laitoin asiaa koskevan kirjoituksen 12.4. Aamulehteen, Tamperelaiseen ja Suur-Tampere-lehteen

-------------

Halutaanko Näsijärven matkustajalaivaliikenne Mustalahden satamasta lopettaa?

Tampereen kaupunginhallitus hyväksyi 11.4.16 Särkänniemen yleissuunnitelman. Kokonaisuutena hieno ja kaikkia toimijoita huomioimaton suunnitelma.

Suunnitelmassa sanotaan ”Vielä 1960-luvulla satama oli merkittävä sisävesisatama, mutta kun laivaliikenne loppui, satamakin hiljeni”. Väärää tietoa. Laivaliikenne jatkuu edelleenkin, vaikka pienempänä kuin em. 1969-luvulla. Tästäkö johtuu, että suunnitelmassa ei ole huomioitu matkustajalaivaliikennettä ja sen vaatimaa tilan tarvetta?

Suunnitelmassa sanotaan, että ”Särkänniemen yleissuunnitelmaa on valmisteltu yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa.” Ei kuitenkaan kaikkien kanssa. Kuvista päätellen, laivayhtiöiden edustajia ei ole kuultu. Onko veneilyseurojen edustajiakaan? Itse olen ollut ss Tarjanteen päällikkönä vuosina 2007–2015, eikä kukaan ole ollut yhteydessä suunnitelman johdosta. Olisin mielelläni lausunut siitä jotakin. Tämä on varmaankin sitä pormestarin peräänkuuluttamaa ”tehdään yhdessä” politiikkaa. Olen informoinut asiasta Oy Runoilijan tie-yhtiön johtoa.

Mustanlahden sataman suuaukolle suunniteltu ”iso aallonmurtajalaituri ja kotisatama” näin toteutuessaan käytännössä estävät isojen alusten ja matkustaja-alusliikenteen Mustalahden satamasta. Satamaan sisätulo on liian ahdas, VAARALLINEN, ja jossain tilanteissa tulee olemaan jopa HENGENVAARALLINEN. Jos olisin Tarjanteen päällikkö aallonmurtajalaiturin valmistuessa suunnitelman mukaisena, joutuisin merilain nojalla kieltäytymään liikennöimästä satama-alueella paikan vaarallisuuden vuoksi. Jo nykyisinkin Tarjanteen ja veneilijöiden kanssa tapahtuu sataman suulla mielenkiintoisia ”kohtaamisia”, vaikka tilaa on ruhtinaallisesti suunnitelmaan verrattuna.

Ovatko suunnittelijat itse liikkuneet alueella veneellä kauniina kesäpäivänä tai ovatko edes olleet Tarjanteen kyydissä? Sen verran voisi olla kiinnostusta, että tekisivät laivalla matkan, että näkisivät millaisen tilan se tarvitsee manöövereissä. Tarjanne ei ole yksin. Satamaa käyttävät mm. ss Näsijärvi, ss Visuvesi, ms Intti, ms Katarina ja vielä muutkin mökkivenettä isommat alukset.

Ossi Aho
Ss Tarjanteen päällikkö 2007-15

Tässä video Särkänniemen alueesta.

Tamperelainen-lehti julkaisi kirjoitukseni 16.4.16. Lehti oli muotoillut otsikon raflaavaksi; "Mustanlahden sataman uudet suunnitelmat merilain vastaisia". Heh, sopii se näinkin.

Sain viestiä, että laivojen tarpeet on on nyt suunnittelussa huomioitu. Hieno juttu!

*************

 

Veroparatiisien salat avautuvat pikkuhiljaa

Pitkästä aikaa piristäviä juttuja. YLE:n MOT kertoi ma 4.4.16 tietovuodosta veronkieroyrityksistä. Nyt odotellaan tietoja suomalaisista firmoista ja henkilöistä, jotka ovat siirrelleet rahojaan piiloon. Hyvä, että paljastuvat.

Laitan tähän tilan tamperelaisia varten;

*************

 

Hylkää ja samanaikaisesti toimeenpanee! Laitonta tilannetta puolustellaan.

Mikä päätöksentekoelin on sellainen, joka hylkää ja samanaikaisesti toimeenpanee saman asian käsittelyssä? Se on Tampereen kaupungin Ikäihmisten palvelujen lautakunta. Ikila 300316 § 37 suunnitelma.pdf

Olen jo kaksi vuotta ajanut eteenpäin sitä, että kaupunki laatisi vanhuspalvelulain § 5 mukaisen suunnitelman.
Kas kummaa, jotain on tapahtumassa. Tämä vaati kuitenkin sisäisen tarkastuksen tarkastusjohtajan kanssa tapaamisen. Kysymyksessähän on selkeä lain noudattamatta jättäminen. Seuraavassa Ikilan kokouksessa 30.3. oikaisuvaatimukseni on esillä. Nyt ei vastaamisessa vitkuteltu.

Katsokaapa perusteluja;

"Tampereella suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi on katsottu sisältyvän kaupunginhallituksen 21.10.2013 § 478 hyväksymään lautakuntien yhteiseen Hyvinvointisuunnitelmaan. Suurin valtuustokausittainen toimintaa ohjaava dokumentti on kuitenkin kaupunkistrategia ja sen vuosittain tarkennettavat toiminnalliset tavoitteet. Lisäksi ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen ydinprosessin toimintaa ohjaa vuosittain ikäihmisten palvelujen lautakunnan hyväksymä vuosisuunnitelma.  HV-suunitelmasta ja kaupunkistrategiasta puuttuvat mm. käytettävät voimavarojen ja niiden riittävyys sekä maininnat vastuiden jaoista.

Hyvinvointisuunnitelman tavoitteiden lisäksi vanhuspalvelulain § 5 edellyttämiä kohtia raportoidaan kolme kertaa vuodessa ikäihmisten palvelujen lautakunnalla toiminnan ja talouden raportoinnin yhteydessä. Raporteista ei käy ilmi mm. voimavarojen riittävyys eikä vastuut.

Tampereella on katsottu, että nämä dokumentit korvaavat vanhuspalvelulain § 5 edellyttämän suunnitelman ikääntyneen väestön tukemiseksi. Laki Ei anna mahdollisuutta tähän tulkintaan.

Tampereen kaupungin ikäihmisten palveluissa on ilman erillistä suunnitelmaa noudatettu Sosiaali- ja terveysministeriön julkaiseman Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi suosituksia. Erityisesti palvelurakenteen tavoitteet tulevat suosituksesta.

Uuden erillisen suunnitelman tekeminen tässä vaiheessa valtuustokautta voisi olla tarpeetonta, sillä valtiovarainministeriön nimittämän reformiministerityöryhmän toimenpideohjelmaehdotuksessa kuntien kustannusten säästämiseksi on mainittu, että sote-uudistuksen yhteydessä tarkastellaan erikseen ne suunnitelmat, jotka koskevat tällä hetkellä sosiaali- ja terveyspalvelujen lisäksi laajasti poikkihallinnollisia palveluja, mistä kunta huolehtii jatkossakin. Tällainen on esimerkiksi, vanhuspalvelulain mukainen suunnitelma ikääntyvän väestön sosiaali- ja terveyspalveluista. Laki Ei anna mahdollisuutta tähän tulkintaan. Vanhuspalvelulaki tuli pääosin voimaan 1.7.2013. Ko § 5 tuli voimaan 1.1.2014. Vanhuspalvelulain § 28; "Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin". Ts. po. suunnitelma olisi voitu tehdä samanaikaisesti hyvinvointisuunnitelman kanssa, joka hyväksyttiin 21.10.2013!

Suunnitelman puuttuminen ei estä ikäihmisten palvelujen vuosisuunnitelman hyväksymistä. Päätöksen muuttamiselle ei ole perusteita. Oikaisuvaatimus tulee hylätä.”

Tästä jokainen voi verrata kaupungin vastausta po. vpl:n § 5 tekstiin.

Suunnitelmassa on esitettävä:

1) arvioitu ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tila, ikääntyneelle väestölle tarjolla olevien palvelujen riittävyys ja laatu sekä ikääntyneen väestön palveluntarpeeseen vaikuttavat tekijät;
2) määritelty tavoitteet ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä ikääntyneelle väestölle tarjottavien palvelujen määrän ja laadun kehittämiseksi;
3) määritelty toimenpiteet, joilla kunta vastaa 2 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden toteutumisesta, sekä arvioitu voimavarat, jotka kunnassa tarvitaan toimenpiteiden toteuttamiseksi;
4) määritelty kunnan eri toimialojen vastuut 3 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden toteuttamisessa; sekä
5) määritelty, miten kunta toteuttaa yhteistyötä vanhuspalvelulain 4 §:n 2 momentissa tarkoitettujen tahojen kanssa, ja
että vuosisuunnitelma on lautakuntaan nähden sitova määriteltyjen palvelukokonaisuuksien toimintatulojen ja toimintamenojen osalta ja
että vuosisuunnitelman yhteydessä hyväksyttävien avustusten maksatus voidaan aloittaa ennen päätöksen lainvoimaisuutta sillä ehdolla, että avustuksen saaja sitoutuu palauttamaan saamansa avustuksen, mikäli päätös muuttuu muutoksenhaun vuoksi.”

 --------------------
Ote päätöksestä;

Päätösehdotus. Vs. tilaajapäällikkö Patronen:

                  Ikäihmisten palvelujen lautakunta päättää,

                  että edellä esitetyn perusteella Ossi Ahon oikaisuvaatimus hylätään,

                  mutta suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi valmistellaan kesään 2016 mennessä."
-----------------------------------

Jännä tilanne, hylätään ja kuitenkin aiotaan toimia, pääasia, että mennään eteenpäin. Vaikka joidenkin tahojen mielestä, se on paha, kun joutuu tekemään sen eteen vähän aikaa töitä. Aika vekkuleita, näin poljetaan laki laiskuuden alle.

Tulkitsen  päätösesitystä siten, että vuosisuunnitelmaan tekemäni muutosesitys hylätään, mutta asia, jota olen ajanut lähtee lopultakin käyntiin. Tämä on osatavoite. Pitää vielä katsoa, että suunnitelmasta tulee sellainen kuin laki vaatii ja että, se toteutetaan lain edellyttämällä tavalla ja viedään valtuuston vahvistettavaksi niin kuin laki edellyttää. Kirjoitin aiheesta myös Perussuomalainen-lehteen (2/2016). Näin ministeri Hanna Mäntylä (ps) saa tiedon vallitsevasta olotilasta myös tätä kautta.

Tulihan IKILA:n kokouksessa päätettyä muustakin. Järjestöille annettiin toiminta-avustuksina 160500 euroa. Eikä ollut samanlaista säätämistä kuin vuosi sitten.

Kelan johtajan, Liisa Hyssälän ulostuloa eläkeläisasiassa ihmetyttää!

*************

 

Uudet johtajat, uudet tuulet - toivottavasti!

Tampereen kaupunginhallitus 21.3. valitsi uusia virkamiesjohtajia. Mikko Nurminen siirtyi "talon" sisällä ja aloittaa kaupunkiympäristöjohtajana ja Teppo Rantanen tuli "talon" ulkopuolelta elinvoimajohtajan virkaan. Kari Kankaala heitettiin sitten sivuraiteelle. Hänelle räätälöidään yt-neuvotteluissa Rantasen alle sopiva tehtävä. Muualla se olisi ollut kalossin kuva persauksiin kun työt loppuvat, mutta ei kaupungilla!

Hyvinvointijohtaja jäi vielä valitsematta. Nyt astui politiikka peliin. Tiltun luoja, Kari Hakari (sdp) ja Taru Kuosmanen ovat vielä valintakiistan kohteena. Kari Hakarin nimi on usein tullut esiin, kun puhutaan ikäihmisiin liittyvistä suunnitelmista ja niiden toteuttamatta jättämisistä. Taru Kuosmanen valittiin 4.4. hyvinvointijohtajan virkaan. Onneksi olkoon vaativassa tehtävässä.

AL 23.3. Jälkikirjoitus. "Tampereella on nähty monenlaisia johtamiskuvioita. Apulaiskaupunginjohtajia on kierrätetty, ja tilaaja-tuottajamallin myötä tuotiin huipulle uudet nimet ja nimikkeet.

Toivoa vain sopii, että korkeimpia virkamiesjohtajia nimitettäessä ratkaisevia tekijöitä ovat kaupunkilaisten tarpeet ja edut. Ettei vain synny epäilyksiä, että tehtäväkuvia muokataan sen takia, että saadaan oikeat henkilöt valituiksi ja oikeat henkilöt vanhoilta johtopaikoiltaan pois."

Heh, heh, juuri tästähän on kysymys. "Oikeat henkilöt oikealla paikalla". Tämä näkyy Tampereen investointihankkeissa, taloudessa ja muussakin menossa.

------------

Hyvinvointijohtajasta saan linkin ikäihmisten kuulemiseen. Siis, kuullaan, mutta ei kuunnella. Tamperelainen- lehti julkaisi aiheesta kirjoittamani jutun 19.3. Kirjoitukseni liittyi Kaupinsairaalan muuttamisesta vastaanottokeskukseksi julkaistuun aikaisempaan mielipidekirjoitukseen ja siellä vielä olevien vanhusten pois siirtämisestä ja tiedottamisen ongelmista.

Tähän tulikin vastaus heti elävästä elämastä Tamperelainen-lehden 23.3.16 mielipidepalstalla. Kiitos kiitoksista Kirsi-Maarit Asplund ja kiitos jutustasi, kun kerroit kokemuksistasi Kaupin sairaalassa ja uuden hoitopaikan etsimisessä äidillesi. Lukeminen on jo raskasta, saati sinulle ja muille, jotka joudutte elämään tämän kanssa.

Olen päässyt seuraamaan Tampereen kaupungin touhua rivikuntalaista enemmän tällä vaalikaudella. Ikäväkseni on sanottava, että tunnelit, ratikat, KansiAreenat jne... menevät inhimillisyyden ohi hyvinvoinnin sektoreilla. Ikäihmisiä ei kuulla heitä koskevissa päätöksissä vaikka laki sitä edellyttää. Viimeisin esimerkki oli Vanhan kirjastotalon muutossuunnitelma sen muuttamiseksi kulttuuritaloksi. Vanhusneuvoston asiasta lähettämä kirje otettiin kaupunginhallituksessa käsittelyyn vasta esitetyn muutosesityksen jälkeen.

Verorahat kun eivät riitä käyttötaloutta pyörittämään, ei niitä riitä hyvinvoinnin turvaksikaan - näin sanotaan. Täyttä roskaa. Verorahoja riittää vielä osaan investoinneistakin. Kysymyksessä ovat arvovalinnat. Nyt on vallalla ahneus ja itsekkyys. Juu, sitä saivat ikäihmisetkin vastata kysymyksiin v. 2017 talousarvion valmistelua varten. Kaupungin taloudenpidon kannalta ja palvelujenkin kannalta täysin joutavaa kyselyä. Mutta, onpahan kuunneltu kuntalaisia, vaikka ei kuullakaan.

------------

Eteläpuiston suunnittelu etenee (khsuko 21.3.) muutettuna järkevämpään suuntaan mitä alkuperäisessä suunnitelmassa esitettiin.

Kirjoitin Eteläpuistoasian yhteydessä vuoden 2014 lokakuussa kaupungin päätöksentekomekanismin kummallisuudesta. Päätöksiä teki elin, jolla ei siihen ollut toimivaltaa. Varsin sukkelaan asia tuotiin valtuustoon, jossa johtosääntöä muokattiin asianmukaiseksi.

*************

 

Jätevedenpuhdistamo lähtee liitoon osakeyhtiöpohjalta

Tampereen kaupunginvaltuusto päätti 14.3., hyväksyä keskusjätevedenpuhdistamon Sulkavuoreen. Päätös syntyi äänin 48–9. Kolme  äänesti tyhjää ja seitsemän oli poissa.

Käytännössä  oli kyse Tampereen seudun keskuspuhdistamo Oy:n osakeantiin osallistumisesta. Yhtiön tarkoituksena on kerätä puhdistamohankkeeseen osallistuvilta kunnilta osakeannilla yli yhdeksän miljoonaa euroa suunnittelun jatkamiseen. Pormestari Anna-Kaisa Ikonen (kok) muistutti kuitenkin valtuutettuja, että tämä on se hetki, kun valtuusto päättää, antaako se hyväksyntänsä investoinnille. Jossain yhteyksissä oli kerrottu, että tämä ei aiheuta kustannuksia veronmaksajille?!?

Koko hankkeen kustannusarvio on yli 300 miljoonaa euroa. Siihen sisältyy paitsi itse keskuspuhdistamo myös kalliotunneleita ja kymmeniä kilometrejä uutta jätevesiputkistoa. Sulkavuoren kallion sisään suunniteltu keskuspuhdistamo on kuuden kunnan yhteishanke. Mukana ovat Tampere, Lempäälä, Vesilahti, Ylöjärvi, Kangasala ja Pirkkala.

Ehdotetun osakeannin jälkeen Tampere sijoittaa vajaan seitsemän miljoonaa euroa ja omistaa 71,20 prosenttia yhtiöstä,

 

Raju hinnankorotus tulossa

Tampereen Veden toimitusjohtaja esitteli puhtaan ja likaisen veden suunnitelmia vuodelta 2012. Esityksen mukaan jäteveden hinta nousee n. 0,7 eur/m3 keskusjäteveden puhdistamon rakentamiskustannusten vuoksi. Takaisinmaksuaika 30 vuotta eli sitten laitos on maksettu.


Henkilö käyttää vettä keskimäärin 140 l/vrk, jonka mukaan jätevesimaksukin suunnilleen määräytyy. Periaatteessa kustannusten nousun/henkilö /vuosi voidaan laskea seuraavasti: 0,14x365x0,7= +35,77 eur/hlö/v.


Keskimäärin vuoden 2016 hintatason, 3,49 eur/m3 mukaan henkilö maksaa vesi- ja jätevesimaksua 0,14*365*3,49=178,34 eur/v/hlö. Korotuksen jälkeen 0,14x365x4,19= 214,11 eur/v/hlö, eli korotus on +20,1%. Helppo laskea, mitä 4 henkinen perhe maksaa lisää ja pitkän aikaa!

Pakko laittaa ratikkainvestointi ja keskusjäteveden puhdistamo vastakkain, molempiin ei ole varaa. Nyt on helpompi ymmärtää, miksi ps:n valtuutetut esittivät nykyisen järjestelmän saneeraamista.

************

 

Poliittisia palkintovirkojako?

Tampereen kaupunginvaltuusto 14.3. väitteli siitä, myönnetäänkö  Harri Airaksiselle (kok) ero valtuutetun luottamustoimesta. Valtuusto ei myöntänyt Airaksiselle eroa. Äänestyksessä eron myöntämistä vastusti 43 valtuutettua, kannatti 23 ja yksi äänesti tyhjää.

Airaksinen pyysi eroa sekä kaupunginvaltuuston että -hallituksen jäsenyyksistään siirryttyään maaliskuun alussa Tampereen seudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy:n toimitusjohtajaksi. Tredean mukaan olisi ollut parempi, että seudullisen yhtiön toiminnan kannalta, että toimitusjohtaja jättäisi paikkansa kaupunginvaltuustossa.

Niin minustakin. Oliko kysymyksessä poliittinen palkintovirka, miettiköön jokainen tykönänsä. Valtuustolta tämä päätös oli kuitenkin puhdasta kiusantekoa, kuten vaalikauden alussakin, kun ps:n varavaltuutettu pyysi eroa eikä sitä myönnetty. Nooh, tämä varavaltuutettu ei kuitenkaan ole osallistunut yhteenkään kokoukseen.

Eikä sdp:ssä olla yhtään huonompia. Tampereen Kotilinnasäätiön hallitus on valinnut säätiön toiminnanjohtajaksi  Atanas Aleksovskin (sdp). Säätiön nykyinen toiminnanjohtaja Pauli Ruoholahti (sdp) jää eläkkeelle. Aleksovski on kaupunginvaltuutettu ja  kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja. Lisäksi on mm. kaupungin pysäköintiyhtiö Finnparkin hallituksessa.

************

Tuokin vielä! Suomen hallitus on pysynyt pystyssä 1.3.2016 279 päivää. Sijoitus 32/74. Ja yhteiskuntasopimus hiertää!

 

Mediasota päällään

Valtamedia on huolissaan vaihtoehtoisten tiedotuskanavien, vaihtoehtomedioiden, esiin tulosta. Valtamedia syyttää näitä valemediaksi. Kun huoli markkinaosuuksista kasvaa, jotain pitää tehdä. Yli 20 tiedotusvälineen päätoimittajat laativat 1.3.16 julkisuuteen vetoomuksen luetettavan median puolesta. "Päätoimittajien kannanotto oikeaan tietoon perustuvan ja merkityksellisen journalismin puolesta valemediaa vastaan-"

Mukana vetoomuksessa oli myös paikallisen median, Aamulehden päätoimittaja Jouko Jokinen.

Tekstistä löytyy kohta "Aiomme vastaisuudessakin olla demokratian ja sananvapauden tukipilareita, osa toimivaa yhteiskuntaa." Niiiin, kauniisti sanottu. Sananvapauden puolesta puhuja, mutta kuitenkin sensuuria harjoittava media ei palvele yhteiskuntaa. Ongelma ei ole se, mitä kerrotaan, vaan miten kerrotaan ja erityisen suuri ongelma on se, mitä jätetään kertomatta.

Kerronpa muutaman tapauksen kotikaupungistamme Tampereesta ja Aamulehden harjoittamasta sensuurista.

Lehti ei ole kertonut mm. sitä, että kahdesta kaupungin johtavasta virkamiehestä on jätetty viime kesänä (2015) poliisille tutkintapyyntö sen selvittämiseksi, että on syyllistytty virkarikokseen.

Lehti ei ole kertonut mitä pitää sisällään ns. telakone-case. Lehden luulisi olleen kiinnostunut mm. maauimalapäätöksen osalta menettelytavoista. Mutta ei, niin ei.

Hämeenlinnan HaO:ssa on meneillään juuri nyt kaksi valitusta, joista toinen koskee tämän vuoden talousarviota ja toinen talousarvioon perustuvan vuosisuunnitelman "peukaloinnista". Ei tietenkään ole uutisoinnin arvoista.

Olen kirjoittanut mielipidepalstalle asioista, jotka kiinnostavat yleisöä. Lehti onkin julkaissut niitä kohtuullisesti, kiitos siitä.

************

 

Kaupunginvaltuusto myönsi 15.2.16 remonttirahat vastaanottokeskukselle

Kaupin sairaala muuttuu vastaanottokeskukseksi (AL 16.2.). Tampereen kaupunginvaltuusto myönsi 380 000 euron remonttirahat Kaupin sairaalan muutostöille 3½ tuntisen keskustelun päätteeksi. Rahoilla muutetaan turvapaikanhakijoiden hätämajoitusyksikkö noin 300 henkilön vastaanottokeskukseksi. Tapahtuipa jälleen tuttu ilmiö, "vaikka en asiasta oikeasti mitään ymmärräkään, minäkin haluan sanoa jotakin, että ääni kuuluu ja kuva näkyy netissä".

Kaupunginvaltuusto hyväksyi investoinnin äänin 59–8. Helppo arvata ketkä olivat vastaan VOK:n perustamista. Kuntalaislle on tärkeää tietää miten edustaja käyttäytvätä tärkeissä ja vähemmän tärkeissä asioissa.

Vastaanottokeskukselle rahoitusta kannattivat

Kok; Reeta Ahonen, Erkki Axen, Matti Helin, Anna-Kaisa Ikonen, Antti Ivanoff, Harri Jaskari, Aleksi Jäntti, Riitta Koskinen, Leena Kostiainen, Mikko Leppälahti, Jouni Markkanen, Petri Rajala, Ilkka Sasi, Minna Talonen, Irja Tulonen
Sdp; Atanas Aleksovski, Aila Dundar-Järvinen, Lasse Eskonen, Tarja Jokinen, Ulla Kampman, Anneli Kivistö, Sirpa Koivisto, Anne Liimola, Johanna Loukaskorpi, Sanna Marin, Tero Mattila, Jari Niemelä, Riitta Ollila, Pekka Salmi, Seppo Salminen
Vihr; Satu Hassi, Anna-Kaisa Heinämäki, Jama Jama, Maija Kajan, Jaakko Mustakallio, Irene Roivainen, Kirsikka Siik, Petri Siuro, Juhana Suoniemi, Oras Tynkkynen
Vas; Mikko Aaltonen, Ulla-Leena Alppi, Kalle Hyötynen, Ilkka Järvelä, Minna Minkkinen, Sinikka Torkkola, Sirkkaliisa Virtanen
Kesk; Timo Hanhilahti, Matti Järvinen, Laila Koskela, Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen
KD; Leena Rauhala, Satu Sipilä
TaPu; Lasse Oksanen, Yrjö Schafeitel
Rkp; Peter Löfberg
Skp; Jari Heinonen

Rahoitusta vastustivat

Ps; Markku Forsberg, Lassi Kaleva, Terhi Kiemunki, Heikki Luoto, Ilari Rostila, Seppo Silvennoinen
Kesk; Timo Vuohensilta
Ryhmä AR; Aarne Raevaara

Samanaikaisesti jätettiin oikaisupyyntö kaupunginhallituksen 1.2.16 päätöksestä perustaa vastaanottokeskus Tampereelle. Perusteluna kaupunginhallituksen menettely- ja asiavirheet päätöksenteossa. Kaupunki alkoi venkoilla, muuttamalla jälkikäteen antamaansa valitusohjetta. Kaupin vastaanottokeskuksen infotilaisuus pidettiin 7.3.16. Olin kuuntelemassa mitä vanhusten kohtalosta sanotaan. Puheenvuorossani totesin, että, "jos samalla aktiivisuudella paneuduttaisiin ikäihmisten asioiden hoitoon, kuin mitä turvapaikan hakijoiden asioihin käytetään, niin vanhusten asiat olisivat kunnossa."

No, puhuttiin valtuustossa kaavoistakin ja tietty - äänestettiin. Tutuin luvuin! Hyvä, että PS on olemassa riippakivenä. Mopo on karannut päättäjien enemmistön käsistä ja ilman PS:ää vauhti vain kiihtyisi. On niin helppo suunnitella ja päättää "mukavia" ja olla "hyvä ihminen", kun kysymyksessä eivät ole omat rahat ja eikä osata asettua reaalielämää elävän kansalaisen asemaan.

-----------------

15.2.16 oli oikein superpäivä. Kaupunginhallitus mm. päätti

(AL 16.2.) Kh valitsi SRV:n Tampereen Kansi ja areena -hankkeen toteuttajaksi. Hankkeen pitäisi tulla kaupunginvaltuuston päätettäväksi toukokuussa. Kuluja lisää ja lisää! Tampere ostaa Liikennevirastolta noin 15 000 neliömetriä tontti- ja katualueita aseman seudulta. Kauppahinta on 500 000 euroa. Pitää päivittää kuinka paljon Tampere joutuu KansiAreenasta pulittamaan; halliyhtiön pääomitus halliyhtiön ja harjoitushallin = 26 milj.euroa, kannen rakentamiseen 22,7 milj.euroa ja katutyöt n. 11 milj.euroa. Yhteensä n. 60 milj.euroa. Hoh, hoijaa... Lisäksi, plus ennakoimattomat menot!

SRV:n ryhmittymään kuuluvat Ramboll Finland Oy, Aihio Arkkitehdit Oy, Sport and Live Vision Oy, Leimdörf Oy ja Studio Daniel Libeskind. Mielenkiintoista nähdä miten käy rahoitusneuvottelujen jälkeen. Aikaisemmin mukaan ilmoittautuneet (NCC) ovat vetäytyneet hankkeesta "häntä koipien" välissä.

SRV on joutunut jokunen vuosi sitten veroasioissa pyöritykseen.

Kova usko pitää olla hankkeeseen, kun odotukset ovat suuret. Jääkiekkoa sopii katsomaan 11500 katsojaa. Yleisötapahtumiin mahtuu 14000 henkilöä. Mutta, mutta, montako kertaa vuodessa jokainen tuoli on täynnä? Ei varmastikaan usein, valitettavasti. Vaikka Areenan ovet ja ravintolat ovat auki päivittäin, ja vaikka areenan katolle rakennetaan hotelli, kävijämäärät ovat rajalliset. Kävijöiden perusporukan muodostavat tamperelaiset, populaatio vain on liian pieni. Hakametsän hallissakin on peli-iltoina runsaasti vapaita paikkoja, paikkaluku 6600. Valitettavasti usealla paikkakunnalla monitoimiareenat ovat kaatuneet veronmaksajien kannettavaksi. Toivotaan parasta, pelätään pahinta!

-----------------

Jaha, kh antoi lausunnon taloutta koskevaan valitukseeni 15.2.16 § 67. Miten sen sanoisi hianosti, nooh, minulle tulee vielä mahdollisuus kommentoida kh:n lausuntoa.

************

Tuokin vielä! Suomen hallitus pysynyt pystyssä 1.2.2016 250 päivää. Sijoitus 47/74. Kaikesta huolimatta!

 

Kaupin sairaala uhrataan vastaanottokeskukselle

Kaupunginhallitus päätti 1.2. 300-paikkaisen turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamista Kaupin sairaalan kiinteistöön. Tilat vapautuvat, koska nykyiset asukkaat, vanhukset siirretään Pohjolankadun uusiin tiloihin sekä Koukkuniemeen. Aaamulehti iski sensuurin päälle 2.2. aamulla estämällä verkossa kommennoinnit.

Laitospohjaisen keskuksen lisäksi on tarkoitus etsiä käyttöön soveltuvia pienempiä tiloja Tampereen seutukunnalta. Näiden hajasijoitettujen yksiköiden (”satelliittien”) ideaalikoko on 30–50 paikkaa/yksikkö. Yksiköitä perustetaan hakijatilanteesta riippuen 1–5, mikä tarkoittaa jopa 250 asukkaan lisäystä vastaanottokeskuksen kokonaiskapasiteettiin.

Lisäksi kaupunginhallitus päätti esittää valtuuston päätettäväksi, että Tilakeskuksen vuoden 2016 talonrakennusinvestointeihin osoitetaan 380 000 euroa vastaanottokeskuksen perustamisen edellyttämän investoinnin toteuttamiseksi.

Vuoden 2016 talousarviossa EI ole varauduttu 380 000 euron menoerään. Investoinnin takaisinmaksuaika on 5 vuotta. Maahanmuuttovirasto maksaa investoinnin takaisin pääomavuokrana. Just niin! Migri lupautuu maksamaan kaikki aiheutuvat suorat kulut. Tamperelaiset ja muut veronmaksajat maksavat suorat, välilliset ja sopimukseen kuulumattomat menot. Olkaa valmiina raottamaan lompakkojanne! Ja valtion velkaa kasvatetaan!

Pöytäkirjan mukaan nämä kaupunginhallituksen jäsenet päättivät perustaa vastaanottokeskuksen Tampereelle;

Kokoomus; Ikonen Anna-Kaisa pormestari, puheenjohtaja, Airaksinen Harri jäsen, Sasi Ilkka jäsen, Sirén Elina jäsen
 Sdp; Aleksovski Atanas I varapuheenjohtaja, Kivistö Anneli jäsen, Niemelä Jari varajäsen
Vihr; Mustakallio Jaakko II varapuheenjohtaja
Vas; Virtanen Sirkkaliisa jäsen
KD; Sipilä Satu varajäsen

PS; Seppo Silvennoinen, varajäsen, teki palautusesityksen ja jätti eriävän mielipiteen;

"§ 28 Vastaanottokeskuksen perustaminen Tampereelle. Tampereelle ja ympäristökuntiin ehdotetaan Tampereen kaupunginhallituksen päätöksellä perustettavaksi kiinteitä vastaanottokeskuksia yhteensä 550 (300 Tampere + 250 ympäristökunnat) henkilölle. Ehdotettujen vastaanottokeskusten vuotuiset ylläpitokustannukset ovat 20 368 eur/henkilö (maahanmuuttoviraston tieto) eli yhteensä 11 202 400,00 eur/vuosi. Lisäksi tulee kunnalle mahdollisia lisäkustannuksia koulutuksen, terveydenhuollon, sosiaalihuollon, työllisyydenhoidon jne. osalta, joita on vaikea arvioida.

Lisäksi päätösehdotuksessa tulisi olla sisäministeriön ELY-keskuksilta vaatima kansainvälistä suojelua hakevan vastaanottoa koskevan lain 12 §:n mukainen varautumissuunnitelma laadittuna kunnan kanssa vastaanoton järjestämiseksi laajamittaisen maahantulon yhteydessä. Turvallisuuden ja talouden vaikutusarvioinnit myös puuttuvat sekä onko kuultu lähiseudun asukkaita ja yrityksiä.
Myöskään ei ole selvää salliiko ehdotetun Kaupin sairaalakiinteistön kaava kiinteistön käytön vakituiseen majoituskäyttöön. Kaupin kiinteistö sijaitsee virkistysalueella ja kiinteistölle tulisi suunnitella virkistystoimintaan liittyviä toimintoja sen vapauduttua.
Vastaanottokeskukset ja hätämajoitusyksiköt vievät poliisin resursseja. On olemassa selkeä vaara, että mikäli poliisin voimavaroja ei samanaikaisesti lisätä, poliisin mahdollisuus ylläpitää järjestystä ja yleistä turvallisuutta heikkenee merkittävästi.

Tämän kokoluokan päätös vakituisen vastaanottokeskuksen perustamisesta pitäisi ehdottomasti viedä kaupunginvaltuuston päätettäväksi."

Taisi kh vetää VOK-päätöksessään mutkat suoraksi, ts. ylitti toimivaltuutensa. Asia on sen luonteinen ja merkityksellinen, että se kuuluu valtuuston päätäntä valtaan. Prosessi jatkuu, oikaisuvaatimuksen tekemisellä ja valittamalla hallinto-oikeuteen. Toki, onhan Tampereella kokemusta lain noudattamatta jättämisestä. Päätöksestä on jätetty oikaisuvaatimus.

Olipa paikalla tunnelmaa. Kokoontumisvapautta pyritään estämään kaikin keinoin. Näyttää kuumentavan tunteita. Tässä AL:n keskustelupalstalta, sieltä rauhallisemmasta päästä.

1.2.2016 14:06. Aivan naurettavaa toimintaa poliitikoilta. Myös perussuomalaisten valtuutettujen pitäisi kaupunkilaisten valitsemina päätöksentekijöinä oppia vaikuttamaan virallista kanavaa pitkin eli kaupunginhallituksessa, valtuustossa ja lautakunnissa. Ei osoittamalla mieltä kaduilla tai huutelemalla puskista.

Vastasin 1.2.2016 16:53; Vastauksena 1.2.2016 14:06; Kyllä, juuri näin olen pyrkinyt tekemään Ikäihmisten palvelujen lautakunnassa. Juuri viime viikolla (27.1.) vaadin, että kaupunki ryhtyisi toimenpiteisiin vanhuspalvelulain 5 § mukaisen suunnitelman saamiseksi. Valtuuston pitää vahvistaa suunnitelma. Olen ajanut tätä samaa asiaa jo kaksi vuotta. Tuntuu, että lakien noudattamiselle näytetään "piut paut", koska Jari Heinosen kanssa jäimme jälleen tässäkin asiassa mopen osille äänin 8-2. Valtakoalitiolaiset olivat sitä mieltä, että vanhukset eivät tarvitse mitään lain edellyttämää suunnitelmaa. Surullista. Näin asia kääntyi, kun kiristin ruuvia riittävästi. Lautakunta teki suunnitelman, kaupunginhallitus käsitteli sen ja valtuusto vahvisti 12.9.2016 § 14.

Mitä muuta tehty; äänestyskäyttäytymiselläni syksyllä 2014 PSHP:n valtuustossa, saatiin ambulanssit säilytettyä myös maakunnan reuna-alueilla. Vähennysesitys oli 5 ambulanssia pois.

Olen myös puolustanut korttelikerhoja, palvelukeskuskortin säilyttämistä kaikilla, Tammelan palvelukeskuksen säilyttämistä. Huonolla menestyksellä, koska tunneli ja ratikka ovat ajaneet ja ajavat aina vanhusten tarpeiden edelle.

Ossi Aho
varavaltuutettu (ps)
IKILAN varajäsen

-------------

"Hyvä johtamis- ja hallintotapa sekä sisäinen valvonta -ohjeen päivityksen".

Seuraava kirjaus löytyy useista kaupungin johtosäännöistä; "…päättää vapautuksen myöntämisestä alaistensa osalta kokonaan tai osittain velvollisuudesta korvata virka- tai työtehtävissä aiheutettu vahinko, ellei asianomainen ole aiheuttanut vahinkoa tahallaan tai törkeällä tuottamuksella…"

Teon tahallisuus tai tuottamuksellisuus ratkaistaan tuomioistuinkäsittelyssä. Tämä edellyttää esitutkintaa. Tampereen johtosäännöissä tai toimintaohjeissa ei ole kenellekään annettu tehtäväksi tehdä tutkintapyyntöä epäilyttävissä tapauksissa. Tästä on tietysti omat etunsa, ei tarvitse ketään ilmiantaa väärinkäytöksistä, eikä myöskään syyllisty virkavelvollisuuksien laiminlyöntiin vaikka jättää tutkintapyynnön tekemättä. Virkavelvollisuus on häilyvä termi.

Laki ei kirjaimellisesti velvoita ottamaan tällaista kirjausta ohjeisiinsa, mutta ei se myöskään sitä estä. Valvontaohjeesta puuttuu edelleenkin selkeä kirjaus, kenelle ilmoittaminen kuuluua. Kiinnitin tähän huomiota alkusyksystä 2015.

************

 

Eikö Tampereella haluta noudattaa lakia?

IKILA kokous ti. 27.1.16. Listalla oli mm. vuosisuunnitelma.

Viime aikoina on paljon keskusteltu julkisuudessa vanhusten asemasta ja hoidosta. Viimeisimpänä Pappilanpuiston tapaus.

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (28.12.2012/980) määrittää miten kuntien pitää huolehtia ikääntyneen väestön hyvinvoinnin turvaamisesta. Laki tuli pääosin voimaan 1.7.13.

Olen jo useampana vuonna esittänyt vuosisuunnitelmaan lisättäväksi, että kaupunginhallitus valmistelisi ja toisi valtuuston päätettäväksi vanhuspalvelulain 5 §:n edellyttämän suunnitelman ikääntyneen väestön tukemiseksi. Tämä pykälä tullut voimaan jo 1.1.14. Lain mukaan suunnitelma on hyväksytettävä valtuustolla. Näin ei ole tehty. Laki on siinä yksiselitteinen.

Tilanne on Tampereella kestämätön. Ikäihmisiä koskevat ohjeet ovat levällään liian monessa paikassa. Hyvinvointisuunnitelma, pormestariohjelma, kaupunkistrategia eivät ole lain tarkoittamia suunnitelmia. Toki näissä sivutaan muiden väestöryhmien ohella myös ikäihmisiä.

Tein kokouksessa esityksen, jossa kaupunginhallitus velvoitetaan valmistelemaan ja tuomaan valtuuston päätettäväksi suunnitelman, jossa on esitetty:
1) arvioitu ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tila, ikääntyneelle väestölle tarjolla olevien palvelujen riittävyys ja laatu sekä ikääntyneen väestön palveluntarpeeseen vaikuttavat tekijät;
2) määritelty tavoitteet ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä ikääntyneelle väestölle tarjottavien palvelujen määrän ja laadun kehittämiseksi;
3) määritelty toimenpiteet, joilla kunta vastaa 2 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden toteutumisesta, sekä arvioitu voimavarat, jotka kunnassa tarvitaan toimenpiteiden toteuttamiseksi;
4) määritelty kunnan eri toimialojen vastuut 3 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden toteuttamisessa; sekä
5) määritelty, miten kunta toteuttaa yhteistyötä 4 §:n 2 momentissa tarkoitettujen tahojen kanssa.
Suunnitelma on otettava huomioon valmisteltaessa ikääntyneen väestön asemaan ja iäkkäiden henkilöiden tarvitsemiin palveluihin vaikuttavaa kunnan päätöksentekoa, talousarviota ja -suunnitelmaa sekä terveydenhuoltolain 12 §:n 1 momentissa tarkoitettua raporttia ja hyvinvointikertomusta.

Uskomaton tilanne. Lautakunta päätti kaataa muutosesitykseni kokoomuksen, demareiden, vihreiden ja vasemmiston äänin 8-2. Se on osoitus, että Tampereella ei tarvitse lakia noudattaa. Minä ja Jari Heinonen (skp) jäimme jälleen vähemmistöön, tuttu tilanne jo kahden vuoden takaa. Nyt tuli se todistettua, että poliittisesti ollaan valmiina toimimaan jopa lain vastaisesti, ettei perussuomalaisen tekemä ehdotus etene. Tämän jälkeen käytössä on valitustie hallinto-oikeuteen.

Jätin 11.2. lautakunnan päätöksestä oikaisupyynnön, jossa vaadin ryhtymistä asian johdosta toimenpiteisiin. Saman asian johdosta oli samana päivänä tapaaminen apo Mikko Aaltosen ja sisäisen tarkastuksen tarkastusjohtaja Markus KIviahon kanssa. Kävimme keskustelua rakentavassa hengessä. Tarkastusjohtaja oli myös sitä mieltä, että on korkea aika ryhtyä laatimaan po. olevaa suunnitelmaa. Asia lähti etenemään. IKILA hyväksyi suunnitelman kesäkuussa ja valtuusto vahvisti syyskuussa 2016.

Samassa kokouksessa käsiteltiin selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä ikäihmisten palvelujen lautakunnassa. Esittelytekstissä todettiin rehvakkaasti mm, "Kokonaisarviona lautakunta lausuu, että yksikön sisäinen valvonta on pääosin hyvällä tasolla. Merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita ei ole todettu." Vai pääosin hyvällä tasolla, kun edellä kuvattu suunnitelma puuttuu?! Tein päätökseen muutosesityksen, mutta se äänestettiin nurin samalla tavalla kuin aikaisempikin esitykseni. Hoh, hoijaa... Julkaisujohtaja A-P. Pietilä on ottanut tässäkin hienosti kantaa vanhusten asiaan. Hervannan Sanomat laati aiheesta hyvän artikkelin.

AL 25.1. julkaisi jutun " Haluatko auttaa vanhuksia??" Eräät kirjoittajat hyökkäsivät voimakkaasti perussuomalaisia vastaan ja moittivat, etteivät he tee mitään. Täysin kohtuuton ja perusteeton väite. Näillä sivuilla kertomani lisäksi, itse jalkauduin 13.1. Koukkuniemessä Jukolan tehostettuun palveluasumiseen kun luottamushenkilöille annettiin siihen mahdollisuus. Että, jotakin on tehty.

---------------

Talouteen liittyen tein muutaman kysymyksen

Asiakasmaksut

1. Asiakasmaksujen korotuksista päätettiin vuodelle 2016 17.12.15, niin kuinka paljon budjetoitua enemmän kertyy asiakasmaksuja?

Talousarvioesityksessä maksutulojen korotus vuodesta 2014 oli budjetoitu 5,5 % korotuksen varaan, tuotto n. 1,867 milj.euroa. Ensimmäinen 9.12. IKILaan tuotu maksujen korotusesitys perustui STM:n antamaan päätökseen maksujen maksimaalisesta korotuksesta. Jos se olisi toteutunut sellaisenaan, korotus olisi ollut n. 26 %, ja tuotto n. 11,2 milj. euroa. Myöskin tämän perhehoitomaksun korotus tehtiin samanarvoisena kuin laitospaikan maksu. Asiaan palataan.

APO:t, pormestarin ja konsernijohdon yhteispäätöksellä päättivät ottaa homman haltuunsa, ts. käyttivät otto-oikeuttaan ja toivat uudet esitykset asiakasmaksuiksi. Nyt maksuja oli kohtuullistettu siten, että korotukset vaihtelivat 10-20 % välillä.

IKILA päätti yksimielisesti 17.12.maksujen korotukset kohtuullistetun esityksen mukaan. Virkamiehet esittivät, että talousarvioon tulee muutaman miljoonan lovi, kun korotusta ei toteuteta maksimaalisesti. EI tule lovea. Tuotot ovat seuraavat; korotus 10 % = 3,21 milj.euroa, 15 % = 4,82 milj.euroa ja 20 % = 6,42 milj.euroa. Joka tapauksessa, Tampere saa aina enemmän maksutuloja mitä talousarviossa päätettiin.

2. parasta oli, että IKILAAN tuotiin vuosisuunnitelmaan muutos, jossa maksutuloja oli vähennetty 0,2 milj.euroa sillä perusteella, että kun korotusta kohtuullistettiin niin maksutulo pienenee! Katsotaan tilinpäätöksestä miten käy. Toki kirjanpitoa tuntevat tietävät, miten menot saadaan näyttämään saatavilta!

Avustukset

IKILAN avustuksiin on budjetoitua 9,655 milj.euroa. Vuosisuunnitelman mukaan nimettyihin avustuksiin käytetään; ehkäisevä vanhustyö 0,547 milj.euroa, toiminta-avustuksiin 0,1613 milj.euroasekä kumppanuusavustuksiin 1,278 milj.euroa. Nämä tekevät yhteensä 1,986 milj.euroa.

Vastauksena kysymykseen, mihin käytetään jäljelle jäävä 7,668 milj.euroa oli. että kumppanuusavustuksiin oikeutetuilta yhteisöiltä ostetaan palveluja, mutta ne kirjataan avustuksiin. Toimintaa, joka on kuntalain mukaan kiellettyä. Avustus on avustusta ja palvelujen osto on ostotoimintaa. "Avustuspäätöstä laadittaessa on syytä huolehtia myös siitä, oikeustoimi on oikeudellisesti luonteeltaan avustusta eikä esimerkiksi hankintaa." Heikki Harjula - Kari Prättälä, Kuntalaki, tausta ja tulkinnat 2015, s. 192.

Heh, heh... olin kokouksen pöytäkirjantarkastaja. Jätin tarkastuksesta huomautuksen, koska oikaisuvaatimusohjeessa oli vielä viittaus 1.5.15 osittain kumottuun lakiin! Olisi syytä olla maininta, noudatetaanko vanhaa vai uutta lakia. Sattuhan sitä paremmissakin piireissä.

*************

 

Valtuustokaan ei halua tasapuolisia liikkumismahdollisuuksia kaikille!

Kaupunginvaltuuston kokouksessa 18.1. § 12 käsiteltiin Tampereen keskustan strateginen osayleiskaava. Autojen parkkipaikat nousivat pinnalle ja aiheuttivat aikamoista parran pärinää. Valtuutettu Lassi Kaleva (ps) esitti asiaan liittyen kahta toivomuspntta; 1. että kaikille liikkumismuodoille taattaisiin tasapuolinen asema keskustassa ja 2. ettei Tammelantorin alle rakenneta pysäköintilaitosta.

Arvatkaapa miten kävi, juuri niin kuin oli odotettavissakin kun ps:n edustaja esittää jotakin. Suurin osa valtuuston jäsenistä EI halua tasapuolista kohtelua kaikille liikkumismuodoille. Tasapuolisuus ja tasa-arvoisuus ei tarkoita sitä , että jokaiselle pitäisi olla joka paikassa samanlainen baana käytössään. Se tarkoittaa sitä, että kaikilla liikkumismuodoilla on oltava mahdollisuus tulla keskustaan hoitamaan asioitaan, löytää pysäköintipaikka kohtuullisen vaivattomasti ja kohtuulliseen hintaan. Pelkästään ratikan, tunnelin tai Hämeenkadun elävöittämisen -elvyttämisen takia kukaan sinne ei pyri tulemaan.

Täältä löydät po pykälää koskevat äänestyslistat. Tasapuolinen liikkuminen oli äänestys 2 ja äänestys 3 koski Tammelan toriparkkia. Luulisi häiritsevän, kun sovitun periaatteen vuoksi joutuu nöyrtymään mitä kummallisimpiin päätöksiin, vai mitä?. Ps:n aloite tai ponsi pitää hylätä keinolla millä hyvänsä!

************

 

Suomen hallitus pysynyt pystyssä 21.1.2016 239 päivää. Kaikesta huolimatta!

Tampere etsii kolmea huippuosaajaa! Silloin kaupungin omat virkamiehet ovat "ulkona".

(AL 14.1.) Tampereen kaupungilla on parhaillaan haettavana uusille palvelualueille kolme merkittävää johtajan paikkaa. Johtajien virat liittyvät Tampereen kaupungin toimintamallin uudistamiseen. Sisäisestä tilaaja–tuottaja-mallista luovutaan, ja vuoden 2017 alusta lähtien kaupungin palvelut sijoittuvat kolmelle palvelualueelle, jotka ovat hyvinvoinnin, elinvoiman ja kilpailukyvyn sekä kaupunkiympäristön palvelualueet.

Näihin vaativiin eikä vain haasteellisiin tehtäviin etsitään tulevaisuuden tekijöitä, jotka ottavat vastatakseen koko oman palvelualueensa toiminnan uudistamisen. Silloin ei pidä ottaa ketään nykyisistä johtajista. heidän kykynsä on nähty ja kevyeksi havaittu = huono kaupungin taloudenpito, ts. alijäämäiset talousarviot ja tilinpäätökset, kantokykyyn nähden kohtuuttoman suuret investoinnit, mm. tunneli, ratikka....

Elinvoiman palvelualueelle kuuluvat elinkeino-, innovaatio- ja työllisyyspolitiikka, toisen asteen koulutus, korkeakouluyhteistyö, kansainväliset asiat, kaupunkimarkkinointi ja yhteiskuntasuhteet, maa- ja asuntopolitiikka sekä kilpailukyvyn kehittäminen.

Hyvinvoinnin palvelualueelle kuuluvat terveyden ja toimintakyvyn edistäminen, ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen, lasten ja nuorten kasvun tukeminen sekä sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen.

Kaupunkiympäristön kehittämisen palvelualueelle kuuluvat kaupunkisuunnittelu, maankäytön kehittämiseen painottuvat aluekehitysohjelmat, yleisten alueiden suunnittelu, rakennuttaminen ja kunnossapito, liikennesuunnittelu, joukkoliikenne, viranomaispalvelut sekä ympäristöpolitiikka.

-----------------

Ps. saman päivä lehdessä oli juttua itsehallintoalueilla olevien kaupunkien asemasta. Nyt suuret kaupungit, myös Tampere kantaa huolta, että jos vaikutusvalta kapeneekin muuhun maakuntaan verrattuna. Se on pahasta kaupungin sikariportaalle.

************

 

Vanhukset nälissään ja hoitajia liian vähän

(AL 14.1.) Näin tultiin mediassa ulos. Tampereella olevasta Ikipihlajan Pappilanpuiston tehostetun palveluasumisen yksiköstä on tehty valvontapyyntö. Henkilökunnan mukaan vanhuksille ei tarjota riittävästi ruokaa ja hekilostön määrä on liian pieni. Valvontapyyntö on tehty aluehallintovirastolle ja Tampereen kaupungille. Syytökset ja vastasyytökset sinkoilevat.

Tampereen luottamushenkilöille ja viranhaltijoille on ollut mahdollisuus jalkautua ikäihmisten hoitoyksiköihin. Itsekin käytin tilaisuutta hyväkseni ja olin mukana yhden työvuoron tehostetun palveluasumisen yksikössä. Mielenkiintoinen ja avartava kokemus. Tässä kaupungin omassa yksikössä näytti homma olevan kunnossa ja pelaavan. Suorittavia käsipareja kyllä kaivattiin aika-ajoittain lisää.

En halua olla se "mitä minä sanoin tyyppi" mutta mitä minä sanoin? Olen kantanut huolta vanhusten asemasta koko sen ajan, mitä olen ollut IKILA:ssa ja vanhusneuvostossa. IKILA:ssa olen tehnyt muutosesityksiä moneen asiaan, mm. korttelikerhot, palvelukeskuskortti ja määrärahaesityksiin ja suunnitelman tuomiseksi valtuustoon. Huonolla tuloksella. Kannatusta on tullut Jari Heinoselta, ja muuten olemme äänestyksissä jääneet tappiolla, kun valtakoalition edustajat ovat toimineet "automaattiohjauksella".

Kas, kun Tampereellakin elämä on muutakin kuin vain tunnelia ja ratikkaa. Asioiden hoidossa pitää mennä jopa hallinto-oikeuteen saakka.

Valtuuston suhtautuminen vanhuksiin ja vanhusten hoitoon on todella nuivaa. Tämän todisti budjettikokous 16.11.2015. Laki vaatii suunnitelman ikääntyneen väestön tukemiseks ituotavaksi valtuuston hyväksyttäväksi ja tarkistettavaksi kerran valtuustokaudessa. Vaikka valtuustokausi on lopuillaan, niin vieläkään suunnitelmaa ei haluta valtuuston nähtäväksi. Täältä löytyy ao. pykälän teksti ja äänestyskäyttäytyminen asiaa käsiteltäessä. Äänestyspöytäkirja on kv:n kokouksen 16.11.2015 § 252 liitteenä, äänestys 35.

************

 

Kaikki eivät halua Tampereelle tasapuolisia liikkumismahdollisuuksia!

Voi pyhä jysäys! Kaupunginvaltuusto hyväksyi osaltaan 7.12.15 Keskustan strategisen osayleiskaavan. PS:n valtuutettu Seppo Silvennoinen esitti kaavan palauttamista uudelleen valmisteluun siten, että yleiskaavassa turvataan kaikkien liikkumismuotojen tasapuolisuus. Satu Sipilä (kd) kannatti Silvennoisen ehdotusta, muut kh:n jäsenet olivat sitä mieltä, ettei tasapuolisuutta tarvita ja hylkäsivät muutosesityksen.

Kh:n jäsenet, jotka eivät kannata tasapuolisuutta, onko näin etteivät myöskään tasa-arvoisuutta?

Anna-Kaisa Ikonen (kok), Aleksi Jäntti (kok), Sasi Ilkka (kok), Siren Elina (kok), Aleksovski Atanas (sdp), Kivistö Anneli (sdp), Sirniö Ilpo (sdp), Mustakallio Jaakko (vihr) ja Virtanen Sirkka-Liisa (vas).

Selkeästi näkyy vallanjako, valtakoalitio - oppositio. Muutosesitys tuli "väärältä" ryhmältä ja se piti kaataa, vaikka esitys oli hyvä ja perusteltu. Kuntalaisten etu on toissijainen kun tehdään "politiikkaa". Tuleehan sitä tehtyä typeriä päätöksiä.

2015

Lyhyt katsaus kuluvaan valtuustokauteen

Meneillään oleva valtuustokausi piteni 5 kuukaudella, koska kantavaali siirrettiin lokakuusta huhtikuulle. Ts. tämä valtuustokausi on 53 kk pitkä normaalin 48 kk:n sijaan. Siitä on nyt kulunut 36/53 eli 68 %.

Kuntahallinto ja valtuustotyöskentely ei olleet aikaisemmin kovin tuttuja, vaikka jotain siitä tiesinkin etukäteen. Nämä kolme vuotta ovat olleet hyvää koulutus- perehdyttämisvaihetta. Moni asia on tullut tutuksi ja ymmärrettäväksi, kuten talousarvion lukeminen ja asioiden kytkennät toisiinsa.

Onpa tullut luettua hallinnon asioita;

- kuntalaki,
- hallintolaki,
- laki asiakirjojen julkisuudesta,
- laki kunnallisesta viranhaltijasta,
- kaupungin hallintosääntö, johtosäännöt ja toimintaohjeet, yhteensä 25 kpl,
- Tampereen kaupungin tililuettelo ja tilien kirjausohjeet,
- tarkastuslautakunnan raportit. Vaikka ne ovatkin "poliittisen korrekteja" saa sieltä jotain talouteen ja toimintaa kohdistettua tietoa,
- tarkemmin rikoslain 40-virkarikoksia koskeva luku, vaikka rikoslaki ja -oikeus sinällään ovat tuttua.

Sokerina pohjalla, Ari Salmisen tutkimusraportti, Rakenteellinen korruptio. Kartoitus riskitekijöistä ja niiden hallinnasta Suomessa (Vaasan yliopisto 2015). Muuten, kannattaa lukea "avoimin silmin". Silloin voi nähdäkin jotakin. Vielä kun pakettiin yhdistää PRH:n Yritys- ja yhteisötietojärjestelmästä saatavat tiedot, niin a vot...

Valtuusto teki hyvän palvelun, kun päätti ostolaskujen avoimeksi tulosta keväällä 2015. Laskujen perusteella pystyy tutkimaan yllättävän pitkälle miten "järjestelmä" toimii ja ei toimi asianmukaisesti.

Palaan vielä noihin kaupungin johto- ja toimintaohjeisiin. Niissä on lähes jokaista isompaa ja pienempää pomoa varten laadittu "huoneentaulu", jossa määritellään, miten pitää toimia missäkin tilanteissa. Herää kysymys, että ovatko pomot todellakin niin yksinkertaisia, etteivät osaa suorittaa työsopimukseesa määriteltyjä tehtäviä ilman erillistä ohjeistusta? Ohjeita tunttu olevan liikaa. Laki kunnallisesta viranhaltijasta määrittää virkamiehen oikeudet ja velvollisuudet. Työntekijöille löytyy vastaava säädös.

Entä mitä lupasin vaaliohjelmassani 2012? Yksi oli vaikuttaminen talouden kuntoon laittoon sekä lupaus, että tiedossa on itkua ja hampaiden kiristystä. Eipä ole tarvinnut takkia kääntää. Itku ja hampaiden kiristys jatkuu entistä tiukemmin. Tampereen ylisuuret investoinnit syövät kaikki liikenevät varat ja kun ne eivät riitä, otetaan kuntalaisilta suorina maksujen korotuksina, palvelujen heikennyksinä, piiloveroina, ja lisää lainaa, jne....

Taloudenpitoon vaikuttaminen jatkuu entistä pontevammin selvittelemällä mahdollisia, taustalla tapahtuvia epäselviä toimia ja asioiden hoitoa. Myös näillä on suuri merkitys talouden lopputulokseen.

************

 

Valitukset Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen

Olen jättänyt joulukuussa kunnallisvalituksen Hämeenlinnan HaO:n Tampereen kaupungin v. 2016 talousarviosta eräiltä osin. Valitukseni kohteena on mm. toimivallan ylittäminen, todellisten kustannusten pimittäminen ja tiedossa olevan merkittävän saamisen pois jättäminen talousarviosta. Näillä em:lla seikoilla on vaikutus talousarvion luotettavuuteen ja uskottavuuteen.

No, vielä tämäkin. Kuntalaki muuttui 1.5.2015, mutta Tampereen valitusohjeessa viitataan vielä puolivuotta myöhemmin kumottuun pykälään. Tiedän, että se muuttuu kohta puolin oikein merkityksi ja laiminlyöntiin syylliseksi etsitään se vähäpätöisin toimistoapulainen. Nääs, kun kukaan ei kanna vastuuta. Missähän lienee pormestariohjelmassakin mainittu hyvän hallintotavan noudattaminen?

Harkitsen vakavasti myös toisen valituksen tekemistä, koskien 14.1.15 IKILA:ssa vahvistettua v. 2015 vuosisuunnitelmaa ja siihen tekemää oikaisuvaatimusta. Oikaisuvaatimukseen tuli hylkäävä päätös VASTA tiedusteluni jälkeen. Tämä asian vitkuttelu on omiaan valitusperuste, koska siinä rikottiin lakia, jossa sanotaan, että oikaisuvaatimukseen on vastattava viivytyksettä.

Missähän lienee pormestariohjelmassakin mainittu hyvän hallintotavan noudattaminen?

Mietitään joulun pyhien yli. Mietäntävaihe päättyi, siirryin toteuttamisvaiheeseen. Lähetin tämän toisenkin kunnallisvalituksen Hämeenlinnan HaO:n. Nyt odotellaan oikeiden ratkaisuja, ottaako se nämä käsittelyynsä.

Kaupunginhallitus antoi lausunnon taloutta koskevaan valitukseeni 15.2.16 § 67. Miten sen sanoisi hianosti, nooh, minulle tulee vielä mahdollisuus kommentoida kh:n lausuntoa.

************

 

Juma... valoviikkojen hevoskuviot lähtevät "laukalle!"

(AL 21.12.15) "Kaikki Tampereella olevat pylväisiin kiinnitetyt valokuviot puretaan pois ja tarkastetaan. Hämeensillan, Hatanpään valtatien ja Tammelantorin koristeena olleet kuviot poistetaan turvallisuussyistä. Lisäksi puretaan pois Hämeenkadun yllä vaijereissa roikkuvat kuviot.
Hämeensillalla olleista hevoskuvioista yksi on hajonnut ja pudonnut maahan. Kiinnitys ei ollut pettänyt, vaan valokuvio oli mennyt rikki ja osia siitä oli pudonnut alas."

Jaahas, kaupunki on ostanut p***aa veronmaksajien rahoilla ja ketään ei saada vastuuseen. Kuvioista päättäminen oli vuoden vaihteessa oma show*sa. Päätösprosessista käytiin oma, jopa kiivas keskustelunsa. Pormestari Anna-Kaisa Ikonenkin kunnostautui asian yhteydessä estämällä valokuvioiden valtuustokäsittelyn, kun kaupunginvaltuusto yritti ottaa siihen kantaa.

Heh, heh, hevoset lähtivät laukalle, pilliin vihellys ja sulkeminen pois kisasta!

*************

 

Varoitus nepotismista

Tampereen Vesi Liikelaitos valitsi kesätyöntekijöiksi 17 koululaista, joista 8 oli työntekijöiden sukulaisia. Halukkaita koululaispaikoille oli ollut 768.

Henkilökunnan sukulaisten suosiminen johtanut toimenpiteisiin. Tampereen Veden johtokunta on antanut asiasta varoituksen liikelaitoksen toimitusjohtajalle Pekka Pesoselle.

Prosessi on lähtenyt käyntiin, kun Tampereen Veden johtokunnan jäsenet Anne Sällylä (kok) ja Elisa Hiltunen (ps) toimittivat 21.5.2015 johtokunnalle kirjelmän. Siinä he arvostelivat kesätyöntekijöiden rekrytointipäätöksiä.
Kirjelmän mukaan valintakriteerinä oli pidetty sukulaisuussuhdetta ja sukulaisia oli suosittu työtehtävään otettaessa.

Niiin, ni.. onkohan tämä ainoa paikka, jossa on harjoitettu vastaavaa toimintaa, nepotismia. Ne eivät vain vielä ole tulleet julkisiksi.

Hyvä viesti kuntalaisille, asioita kannattaa seurata ja tarvittaessa puuttua.

*************

 

Asiakasmaksujen korotuksiin liittyvää teatteria

Viikolla 51 vahvistettiin sosiaali- ja terveyshuollon asiakasmaksut IKILA:n, LANULA:N ja TETOLA:n osalta. Ikila tosin aloitti jo viikolla 50, kun se jätti pöydälle korotusesityksen n. 30 %:n korotuksista. Korotusta perusteltiin seuraavasti; "Tampereen kaupungin järjestämistä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista perittävät asiakasmaksut ovat olleet laissa ja asetuksessa säädettyjen ylärajojen mukaisia. Kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2016 talousarvion yhteydessä, että kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti toimintatuloihin tehdään kustannuskehityksen ja inflaation edellyttämät tarkistukset ja sosiaali- ja terveydenhuollon maksuasetuksen mahdolliset muutokset to-teutetaan. Saman sisältöinen linjaus sisältyy myös kaupunginhallituksen kehyspäätökseen."

Tampereen v. 2016 talousarviosta löytyy kirjaus; "Talousarvio pitää sisällään tehostetun palveluasumisen aterioiden, kotiin vietävien aterioiden, palvelukeskuskorttiaterioiden ja kauppapalvelun asiakasmaksujen korotukset. Lisäksi ikäihmisten palvelujen lautakunnan alaisia muita sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuja korotetaan valtionhallinnon päätösten mukaisesti. Muutosten vaikutukset on arvioitu talousarvion toimintatuloihin."

Tuo viimeinen lause on mielenkiintoinen. Talousarvio oli valmisteltu em. ydinprosessien osalta yhteensä n. 6,1 % maksutulojen korotukseen. Tähän sisältyy mm. em. korotukset kuin myös odotettavissa oleva inflaatiokorotukset; kansaneläkeindeksin muuto 1,74 % ja työeläkeindeksinmuutos 1,78 %.

Esitykseen sisältyvään 27,5 % tasasuuruisten maksujen korotuyksseen talousarviossa ei viitattu, eikä voitukaan viitata, kun talousarvioesitys annettiin 26.10, valtuusto vahvisti sen 16.11 ja koska STM vahvisti sosiaali- ja terveyshuollon asiakasmaksut vasta 19.11.15, siis 3 päivää talousarvion hyväksymisen jälkeen.

No niin, nyt ovat ainekset kasassa teatteria varten;

1. kappale; korotusesitys n. 30 %;n korotuksista jää pöydälle jätetään IKILA:ssa pöydälle

2. kappele; pormestari, konsernijohtaja, rahoitusjohtaja, apulaispormestarit neuvottelevat kompromissin

3. kappale; neuvottelujen tuloksena syntyy kompromissi, jossa korotusten taso liikkuu 10-30 % välillä

4 kappale; apulaispormestari käyttävät otto-oikeuttaan ja ottavat esittelyn itselleen 3. kappaleessa sovittujen lukujen mukaisesti

lautakunnat päättävat yksimielisesti hyväksyä APO:jen esitykset, vaikka se on kalliimpi mitä talousarvioon on esitetty, mutta korotustaso on matalempi mitä alkuperäisessä esityksessä

5. kappale; voivotellaan sitä, kuinka paljon talousarviosta jää puuttumaan, n. 1,5 milj.euroa

6. kappale; kun talousarviossa oli varauduttu n. 3,8 milj.euron maksutuloihin, niin tosiasiassa toteutettavilla korotuksilla saadaan kassavajetta paikattua n. 4 milj.eurolla

6. kappale; kaikki osapuolet ovat tyytyväisiä, kenelle jäi mustapekka? Palvelujen tarvitsijalle.

 

Jostain ihmeen syystä, itselläni on lievä huijatuksi tullut olo. Ei pitäisi tutkia asiapapereita liian tarkaan, mutta kun "etiäinen" käskee niin tekemään...

----------------

Vastaus talvella tehtyyn oikaisuvaatimukseen tuli viiveellä

Jätin tammikuussa 2015 IKILA:n ja TETOLA:n vuosisuunnitelmia koskevan oikaisuvaatimuksen, koska suunnitelmissa oli poikettu valtuuston vahvistamista raameista.

Vastaus tuli joulukuussa 2015 ja oli odotettu, oikaisuvaatimus hylätään "pälä pälä-selvityksin". Juu, vastaus tuli vasta kyselyn jälkeen, loppujen lopuksi nopeasti, kun sitä peräsi. Laki sanoo, että oikaisuvaatimus on käsiteltävä viivytyksettä - kiireellisenä. Ts. jo seuraavassa kokouksessa ellei asian laatu vaadi laajempaa selvittelyä.

Nyt nämä kaupungin velikullat antoivat vitkuttelullaan "aseet" käteen viedä tapaus hallinto-oikeuteen. Ajatus kutkuttaa, mietin joulunpyhien yli. Antaa joidenkin hikoilla. Välipäivinä asiasta on kunnallisvalitus jos kerran, koska vuoden vaihteessa oikeudenkäyntimaksu nousee 97 eurosta 250 euroon. Kovasti kolleegat toisista ryhmistä kannustavat valituksen tekoon.

 

*************

 

Askelmerkit kuntoon, vaikka kuntavaalit ovat vasta runsaan vuoden päässä

Tampereen kaupunginvaltuusto käsitteli 16.11.15 vuoden 2016 talousarviota. Kokouksessa oli jo nähtävissä puuttumista valtakunnan politiikkaan ja lähestyvät kuntavaalit. Olkoonkin, että vaalit ovat vasta keväällä 2017.

Ketterästi lisättiin talousarvion alijäämää 2,6 milj.eurolla, kun käsiteltiin lasten subjektiivistä päivähoito-oikeutta ja ryhmäkokojen kasvattamista. Äänestys oli tiukka 34-33. Kokoomus sai turpiinsa muilta koalition jäseniltä. Siinä hajosi nelikko ja irtiottoja tapahtui muissakin ryhmissä. Haavoja syntyi.

Monet ihmettelevät, miksi perussuomalaiset tekevät talousarvioon niin monta muutosesitystä. Se on myös tapa vaikuttaa, joskin hitaanlainen. Muuten meidän ääntä ei kuunnella. Perussuomalaisten muutosesityksistä, vaikka ne valtakoalition äänin hylätäänkin, moni tulee myöhemmin käyttöön. Joku ottaa sieltä sopivan aiheen omiin nimiinsä ja tekee siitä valtuustoaloitteen tai näitä asioita siirretään vähin äänin kaupungin kehittämiseen ja päätöksentekoon, kuten on ollut nähtävissä. Näin asiat kuitenkin etenevät.

Valtakoalitio äänestää opposition ja erityisen hanakkaasti perussuomalaisten esitykset nurin. Nyt asetelmaa häiritsee maan hallituskokoonpano. Sillä ei ole väliä, vaikka välillä tulee äänestettyä omia esityksiäkin vastaan. Näin kävi jälleen tällä kertaa. Täältä näet kaikki tehdyt muutosesitykset, 13 sivua.

Tulipa sekin nähtyä, että vanhusten asia ei laajemmin kiinnosta. Laki vaatii tuotavaksi valtuuston tarkistettavaksi kerran valtuustokaudessa suunnitelman ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vaikka valtuustokausi on lopuillaan, niin vieläkään suunnitelmaa ei haluta valtuuston nähtäväksi. Valtuuston enemmistö ei halua ajaa vanhusten asiaa. Se on sitä ratikkaa, ratikkaa vaan... ja tunnelia, vuotavaa tosin...

Ennustan, että suunnitelma tulee tämän vuoden aikana valtuuston käsittelyyn.

-----------

Kuntalain perusteluista ja tulkinnoista on luettavissa, että kunnanhallituksen päätökset ovat sitovia. Jos tilanne ja olosuhteet muuttuvat, tehdään uusi päätös.

Rantaväylän tunnelin rahoituksesta on syntynyt mielenkiintoinen tilanne. Valtuusto on hyväksynyt 14.5.2012 Tampereen kaupungin ja Liikenneviraston kanssa laaditun sopimuksen, hankkeen "Vt 12 Tampereen tunneli" toteuttamisesta, yhteistyöstä ja rahoitusjärjestelyistä. Sopimus piti sisällään valtion osuuden tilityksen kaupungille.

Kesällä, 23.6.2014 kh hyväksyi Liikenneviraston esityksen valtionosuuden takaisinmaksun myöhentämisestä. Tähän jätettiin eriävä lausunto, jonka näkemyksen mukaan muutoksen hyväksyminen kuuluisi valtuustolle, koska alkuperäisenkin sopimuksen oli hyväksynyt valtuusto, ilman mandaatin myöntämistä kaupunginhallitukselle.

Lyhyesti. Kesällä 2014 sovittiin Tampereen ja Liikenneviraston kesken, että valtio maksaa tunneliosuuttaan takaisin seuraavasti v. 2015= 5 M€, 2016= 26 M€ ja 2017= 30 M€. Ja näillä luvuilla ja aikataululla on valtion budjettiin merkitty valtion osuuden maksu Tampereen kaupungille. Kuitenkin TA 2016 esitetään tunnelin rahoitusosuudeksi vain 2,1 M€. Tähän tehtiin valtuustossa muutosesitys, mutta tämäkin muutosesitys hylättiin äänin 59-8. Meniköhän kaikki ihan putkeen. Tässä on hyvät ainekset viedä asiaa ylemmälle tasolle.

*************

 

Parin kukkapurkin siirron johdosta valtuustossa nähtiin farssia - jälleen

Kv:n kokouksessa 9.11. käsiteltiin mm. Terhi Kiemungin (ps) tekemää aloitetta taksien nouto- ja jättöpaikkojen osoittamista Hämeenkadulle. Aloitteessa todetaan, että takseilla on runsaasti ongelmia Hämeenkadun varrella asiakkaita ottaessaan, jättäessään sekä odottaessaan. Erityisen hankalia kohtia ovat mm. Yliopistollisen apteekin kohta Hämeenkatu 18, Pihlajalinnan päiväkirurginen sairaala Hämeenkatu 19, Tuulensuun laboratorio Hämeenkatu 28, Sokoksen tavaratalon edusta.

Kaupunginhallitus vastaa; että Hämeenkatu 28:n kohdalla tutkitaan taksien odotustilan toteuttaminen poistamalla tarvittava määrä lyhytaikaisia pysäköintipaikkoja, että Hämeenkadun, Aleksin Kiven kadun ja Kuninkaankadun välisellä osuudella tutkitaan mahdollisuudet reunakivien alentamiseen helpottamaan taksien liikennöintiä ja että aloite ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin.

Terhi Kiemunki teki kokouksessa muutosehdotuksen: ”että valtuustoaloite ja siihen annettu vastaus merkitään tiedoksi, että Hämeenkadun, Aleksis Kiven kadun ja Kuninkaankadun välisellä osuudella alennetaan reunakiviä helpottamaan taksien liikennöintiä, että Yliopiston Apteekin kohdalla Hämeenkatu 18 siirretään kukkapurkkeja niin, että autolla mahtuu ajamaan niiden välistä.” Esitystä kannatettiin!

Tässä vaiheessa apo Pekka Salmi hätäpäissään ilmoitti, että kukkapurkit siirtyvät puhelinsoitolla - ajatuksella, vetäkää kukkapurkkien siirtoa koskeva muutosesitys pois! Ei vedetty, haluttiin äänestykseen, että nähtäisiin ketkä ajattelevat omalla järjellään vai ovatko oman ryhmänsä vietävissä ja äänestämässä ps:n esitystä vastaan vain sen vuoksi, että se oli vika porukan tekemä.

Henkilöt, jotka eivät halunneet taksien pääsyä lähelle apteekkia ja näin ollen vastustivat kukkapurkkien siirtoa;

Kok: Harri Airaksinen, Matti Helin, Matti Höyssä, Anna-Kaisa Ikonen, Harri Jaskari, Riitta Koskinen, Leena Kostiainen, Mikko Leppälahti, Jouni Markkanen, Ilkka Sasi, Irja Tulonen, Sofia Vikman.

Sdp: Atanas Aleksovski, Jukka Gustafsson, Anne Liimola, Riitta Ollila, Ilpo Sirniö, Pia Viitanen.

Vihr; Hanna Kakko, Satu Hassi, Jama Jama, Maija Kajan, Jaakko Mustakallio, Olli-Poika Parviainen, Irene Roivainen, Kirsikka Siik, Petri Siuro, Juhana Suoniemi.

Vas; Mikko Aaltonen, Minna Minkkinen.

Kesk; Matti Järvinen, Laila Koskela.

Rkp; Peter Löfberg

 

Henkilöt, joille kukkapurkkien siirto ei olisi ollut ylitse pääsemätön ongelma;

Kok: Erkki Axen, Antti Ivanoff

Ps; Ossi Aho, Markku Forsberg, Terhi Kiemunki, Heikki Luoto, Aarne Raevaara, Ilmari Rostila, Seppo Silvennoinen, Antti Siren

Vas; Ulla-Leena Alppi, Anna Kontula

Tapu; Yrjö Schafeitel, Hannu Soro

Kd; Lasse Heikkilä, Satu Sipilä.

Skp; Jari Heinonen

Tyhjää;

Aleksi Jäntti (kok), Aila Dundar-Järvinen (sdp), Tarja Jokinen (sdp), Ulla Kampman (sdp), Johanna Loukaskorpi (sdp), Pekka Salmi (sdp), Seppo Salminen (sdp), Kalle Hyötynen (vas), Ilkka Järvelä (vas), Sirkka-Liisa Virtanen (vas)

*************

 

Maanantai 19.10.2015 - mielenkiintoinen päivä päätösten teon valossa

Kaupungin hallitus aloittaa, käsittelemällä mm. kantakaupungin yleiskaavan tavoitteilla, Hämeenkadun yleisuunnitelmaluonnoksella ja keskustan kehittämisohjelman päivityksellä.

AL uutisoi 17.10. Hämeenkadun yleissuunnitelmaluonnoksen käsittelystä. Lähetin lehteen allaolevan vastineen. AL julkaisi sen 21.10. Eikä siinä mitään, AL jatkaa 22.10 pääkirjoituksessaan; "Jäätävä konflikti uhkaa. Tampereen Hämeenkadun tulevaisuus tarvitsee puolueettoman tutkimuksen. Nyt ideoidaan luulon varassa. Tuore yritystenvaikutusten arviointi on osoitus siitä".

Kas , kas. Kaupungin sivuille ilmestyi lehden ilmestymisen jälkeen, 21.10.2015 kello 10:14, kysely Hämeenkadun itäpään joukkoliikennekatu- ja elävöittämiskokeilusta! Kyselyn tekee Ramboll Oy.

Kh muuttaa myös kaupunginhallituksen ja liikelaitosten johtosääntöjä. Nyt olisi hyvä tilaisuus korjata ne puutteet, joihin kiinnitin huomiota loppukesällä (AL 8.8.). Tästä myös vastineessani.

Valtuusto jatkaa illalla mm. välitilinpäätöksen käsittelyllä. Ai niin, valtuustolle annetaan vastaus maauimalasta tehtyyn valtuustoaloitteeseen. Pääsin käyttämään puheenvuoron, joka on nähtävissä videolta kaupungin sivulta (www.tampere.fi/hallinto ja talous/päätöksenteko/kaupunginvaltuusto/valtuuston kokousten videolähetykset/valtuuston kokous 19.10 2015) ihan lopussa, kohdassa 04 t 52 min.

------

Hämeenkatu-suunnitelma kaupunginhallitukseen AL julkaisi tämän hieman tarkistettuna ja uudella otsikolla; Tietty varaus Hämeenkatuarviointiin.

AL (17.10.) kirjoitti Hämeenkatu yleissuunnitelman käsittelystä ja siihen sisältyvästä joukkoliikennekokeilun vaikutusselvityksestä sekä yritysvaikutusten arvioinnista.

Kh:n esityksen ja keskustelun pohjana oleva liite yritysvaikutusten arvioinnista on suunnittelupäällikkö Ari Vandellin kesällä 2015 laatima. Ottaen huomioon, että Vandell on Hämeenkatu yleissuunnitelma -hankkeen vetäjä ja näin ollen korviaan myöten asiaan osallisena, yritysvaikutusarviointiin pitää suhtautua tietyllä varauksella. Mielenkiintoista on, minkä asteisesta jääviydestä tässä on kysymys? Moro-lehti 5.1.16 ottaa kyselyyn kantaa.

Em. lisäksi, suunnittelupäällikkö Vandell on syyskuussa tilannut Ramboll Oy:ltä Hämeenkadun itäpään elävöittämiskokeilun vaikutusselvityksen laadinnan huomattavalla hinnalla. Mikä lienee tämänkin hankinnan tarkoitus, kun vaikutusten arviointia esitellään jo kh:n kokouksessa?

Samassa kokouksessa käsitellään myös kaupungin hallituksen ja liikelaitosten johtosääntöjen muuttamista. Kirjoitin loppukesästä aiheesta "Tutkintapyynnön teko epäilyttävissä tapauksissa kuuluisi kunnanhallitukselle" (AL 8.8.). Kummeksuin silloin sitä, kenelle tutkintapyynnön tekeminen kuuluu, kun se ei kuulunut kenellekään. lain mukaan se kuuluu kaupunginhallitukselle!

Nyt tämän puutteen korjaaminen olisi mahdollista käynnistää. Mutta onko niin, ettei sitä ei halutakaan? Toisaalta, kunnan toiminnan ja talouden johtaminen kuuluu jo lain mukaan kaupunginhallitukselle, niin ehkä tämän kirjaaminen ei olekaan välttämätöntä.

Muutama kohta AL 22.10.15 pääkirjoituksesta; "Tampereen sydämelle, Hämeenkadulle suunnitellaan leikkausta. Työnnetään veitsi sisään ja katsotaan miten potilaan käy", ja edelleen, "Virkatyönä valmistunut yritysvaikutusten arviointi on kokoelma arveluita ja toiveita. Kun puuttuu puolueeton näkemys, mielipiteet kilkkaavat toinen toistaan vastaan ja syntyy jäätynyt konflikti".

Hämeenkadun saneeraussuunnitelma on tehty puhtaasti palvelemaan ratikkahanketta. Kritiikki on aiheellista. Toivottavasti järkevät ihmiset heräävät ja miettivät mistä kokonaisuudessaan on kysymys. Tampereen talous EI KESTÄ näitä kaikkia suurinvestointeja, eikä niihin ole tarvettakaan. Virkamiehetkö ja muutama korkean tason päättäjä hääräävät omalla agendallaan, käyttäen valtuustoa ja muita päättäjiä häpeämättömästi hyväkseen?

Yritysvaikutusten arvioinnista sanotaan että se on toiveikas. "Totuus on, perusteellista ja puolueetonta tutkimustietoa on niukasti. Arviointi on sen puutteessa vain mielipide".

 

*************

Kansalaisen suusta kuultua

Tampereen perussuomalaisten valtuustoryhmä järjesti 26.9. kaupunkilaisille tiedostus- ja keskustelutilaisuuden Hervannan torilla. Keskustelua käytiin hernekeiton syönnin lomassa. Paikalla oli myös kansanedustaja Sami Savio. Vastaavat tilaisuudet jatkuvat vuorotellen eri kaupungin osissa.

Hihastani nappasi kiinni eräs 83-vuotias rouva, joka tiesi, että toimin ikäihmisten palvelujen lautakunnassa ja vanhusneuvostossa. Hän jätti kirjallisena "laiskan läksynä", seuraavan viestin.

  1. Hämeenkadun sulkeminen on Susi. Se on pääväylä ja pitää olla liikenteen käytössä ja asfaltoitu! Olohuone voi olla vaikkapa Hämeenpuisto.
  2. Miksi delfiinit ovat pahasta - entäs Korkeasaaren eläimet?
  3. En yhtään ihmettele arvostelua turvapaikan hakijoista. Miksi kaikki käy kuin hidastetussa elokuvassa? Rajat auki, ei minkäänlaista valvontaa moneen päivään - mitä vaan voi tulla vapaasti - tauteja, väkivaltaa, monenlaista vääryyttä... ja kun kuuuu sellaista, että eivät heille tarjotuissa tiloissa, voi käyttää samoja WC-pönttöjä - kun niitä on käyttänyt vääräuskoiset? Samoin hellat on vaihdettava, kun niissä on paistettu sian lihaa. Onko näin? Tämä kaikki etuoikeus närästää, kun pienituloiselta kansalaiselta viedään elämisenmahdollisuus.
  4. Ratikkaa ei tähän köyhyyteen tarvita - tunnelin maksaminen riittää!
  5. Hervantaan palvelut takaisin, mm. KELA yms. lääkäripalvelut myös kesällä. OmaPihlaja on mennyt huonompaan suuntaan.
  6. Hervannan keskusta on siivottava näistä "kaljakellujista". On käsittämätöntä, että päivästä toiseen saavat ko. känniläiset pilata, sotkea, örveltää parhaalla näköalapaikalla, istua, maata, oksentaa, ryypätä penkeillä, istuen kadulla, jne...
  7. Säästää pitäisi ehdottomasti eduskunnasta. 100 edustajaa riittäisi, kun kansa osaisi valita vähän järkeä käyttäen, eikä sitä, joka on eniten esillä, esim. 7-päivää-lehden joka julkaisussa! Näin vähenisi myös avustajat. Myös heidän lomiaan tulisi lyhentää. Kesälomaltakin he tulivat homminsa 8. syyskuuta - hyvä, että ehtivät jotakin kinata ennen kuin alkaa syysloma ja joululoma. Samoin ministerien valinta pitäisi olla järjellistä. Tulisi olla alan asiantuntija - edes jonkin verran, että ei tarvitse montaa neuvonantajaa ja avustajaa. Näin pitäisi jättää rauhaan pienituloiset eläkeläiset ja antaa armopalana edelleen asumistuki. Jos tämä loppuu (asumistuki), on minunkin muutettava pakolaiskeskukseen - sinnehän on varaa maksaa. Vanhuksethan on nykysuomessa joka paikassa tiellä ja harmina.
  8. Vielä tästä omasta kaupungista. Säästetään tästä hallinnosta. Tämä pormestari-tilaaja-tuottajamalli on ollut susi jo syntyessään. Siitä pitää päästä eroon ... Järkeä siihenkin hommaan.

Tätä riittäisi - mutta tässä jotakin pohdittavaa antaa 83 vuotias Alvari. Nimi.

Eipä tuohon ole lisättävää, asia tuli hyvin ymmärretyksi.

 

*************

TETOLASSA (Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessi) varajäsenenä 23.9.15

Tänään käsiteltiin mm. vammaisten henkilöiden ja ikäihmisten henkilöliikennekuljetusten järjestämistä Tampereella sekä Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin (TETOLA) vuoden 2016 vuosisuunnitelmaesitystä sekä sen yhteydessä käsiteltäviä kuntalais- ja valtuustoaloitteita.

Tein kuljetuksia koskevasta suunnitelmasta alla olevan palautusesityksen. Ei ottanut kipinää, jäin yksin palautusesityksen kanssa. Muiden ryhmien edustajat jopa kehuivat suunnitelmaa.

"Esitän, että suunnitelma vammaisten henkilöiden ja ikäihmisten henkilöliikennekuljetusten järjestämisestä palautetaan uuteen valmisteluun voimakkaan vastustuksen vuoksi.

Lähtökohtana pitää olla, että palveluliikenteen käyttö vaikeavammaisten henkilöiden kuljetuksiin tapahtuisi jatkossakin vapaaehtoisuuden pohjalta. Vaikeavammaisten henkilöiden yksilöllinen kuljetustarve otetaan paremmin huomioon.

Tulevassa valmistelussa on myös otettava huomioon nykyisen Kuohken (kuljetusten ohjauskeskus, Tampereen Logistiikan hallinnoima) kyky, hinta ja laatusuhde yhdistelyissä. Kuohken toiminta kilpailutetaan kuten on tehty Pirkkalassa ja Lempäälässä. On nähtävissä että välityspalvelu saataisiin kilpailuttamisen jälkeen halvemmalla, mikä toisi selvästi säästöjä.

Tampereen Aluetaksilla on valmis järjestelmä, jota esim. Kela käyttää jo periaatteessa taksikyydeissä, joissa ei voida lähettää muulla julkisella kulkuneuvolla asiakasta sairaalaan tai sairaalasta kotiinsa.

Valmistelussa on otettava huomioon ja myös suunnitelmaan liitettävä vanhusneuvoston lausunto."

Outoa, ettei muut halunneet selvittää ja vertailla Kuohken ja taksien välistä kilpailutusta. Ei edes kokoomus ja keskusta.

 

TETOLA:n 2016 vuosisuunnitelma oli poikkeuksellinen. Se ei sisältänyt leikkauksia. On jopa saamassa tähän vuoteen verrattuna lisää rahaa. Eipä oltu pyydetty lausuntoa vanhusneuvostolta.

Tuo vanhusneuvostolta lausunnon pyytäminen näyttää vaikealta, vaikka laki sitä edellyttää, silloin kun suunnitelmassa esitetyillä toimenpiteillä saattaa olla vaikutusta ikäihmisten elämään. Myöskään IKILAN kokouksessa ei ollut käytettävissä vanhusneuvoston lausuntoa käsiteltäessä kuljetuspalvelujen hankintaa ja vuosisuunnitelmaa.

Kokouksessa tuotiin esiin, että turvapaikanhakijoita, pakolaisia hätämajoitetaan Tampereella kaikkiin sopiviin paikkoihin, mutta sellaiset alkavat olla täynnä.

Lautakuntien kokoukset näyttävät olevan enemmän tai vähemmän Eduskunnan kyselytunnin tapaisia tilaisuuksia. Lautakunnan jäsenet kyselevät ja viranhaltijat vastaavat. Se on kauhistus ja epäkorrektia, jos lautakunnan jäsen "uskaltaa" esittää päätösehdotukseen muutosta. No, itse olen uskaltanut, kuulemani mukaan jopa liikaakin?! Heh, heh, kun kivikin hiertää kengässä riittävän kauan, niin ... Joidenkin on myös pidettävä kuntalaisten puolta, ainakin yritettävä vaikka turpiin tulee.

 

*************

IKILA (Ikäihmisten palvelujen lautakunta) päätti 16.9.15 maksujen korotuksista vuodelle 2016

On tämä politiikka ihmeellistä. Valtakunnan politiikassa opposito arvostelee hallitusta mm. siitä että, hallituksen kaavailemat säästöt kohdistuvat eläkeläisiin. Tampereella kokoomus ja valtakunnan oppositioon kuuluvat sdp, vasemmisto ja vihreät ovat yhtenä "miehenä" nostamassa ikäihmisten maksuja kaupungin talouden tasapainottamiseksi. Todella ristiriitaista.

Käsittelyssä oli vuosisuunnitelmaesitys, joka on IKILA:n ensivuoden talousarvion pohjana. Vuosisuunnitelmaesitys perustui kh:n, 1.6.15 päättämään talouskehykseen. Ts. saneltiin, miten paljon rahaa vanhusten palveluihin voidaan, saadaan käyttää. Suunnitelma sisälsi myös maksujen ja tariffien korotuksia. Taitavasti upotettuna suuriin lukuihin.

Yksityiskohtaiset korotukset tehdään myöhemmin, pl. tehostetun palveluasumisen ateriamaksun korotus, koska siitä päätettiin aikaisemmin.

Kun olen paneutunut rivipäättäjää enemmän kaupungin taloudenpitoon, en voinut hyväksyä vuosisuunnitelmaa sellaisenaan. Tein ensin vuosisuunnitelmaesityksen palautetusesityksen uuteen valmisteluun, koska suunnitelma oli keskeisiltä ja olennaisilta osiltaan puutteellinen. Ei mennyt läpi.

Muutosesityksessäni vaadin, että ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen ydinprosessin vuosisuunnitelmaesitys 2016 palautetaan uuteen valmisteluun, koska vuosisuunnitelma on keskeneräinen ja olennaisilta osiltaan puutteellinen.

Suunnitelmasta poistetaan lause "Vuosisuunnitelmaesitys pitää sisällään tehostetun palveluasumisen aterioiden, kotiin vietävien aterioiden, palve-lukeskuskorttiaterioiden ja kauppapalvelun asiakasmaksujen korotukset".

Vuosisuunnitelmasta puuttuivat em. korotusten yksikköhinnat, kuin myös MARAK-korvauksesta. Heh, kaupunki sitten kunnostautuu noiden lyhenteiden käyttöön. Mitä lyhenteiden käytöllä halutaan viestittää?

Mikä on MARAK -toiminnan idea? Sen tarkoituksena on laatia moniammatillisessa työryhmässä väkivallan uhrille tai uhan alla elävälle henkilölle turvasuunnitelma ja tätä kautta parantaa tämän turvallisuutta. Tampereen kaupunki on yhteistyössä poliisin kanssa suunnitellut aloittavansa ANKKURI -toimintamallin käyttöönoton vuoden 2016 alussa. ANKKURI -toimintamalli on moniviranomaisyhteistyötä.

Edelleen vaadin suunnitelmaan lisättäväksi: "Lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että se valmistelisi Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain (980/2012) 5 §:n mukaisen suunnitelman tuomiseksi valtuuston hyväksyttäväksi pikaisella aikataululla.".

Todella uskomatonta. Tämä on kolmas (3) pöytäkirjakirjaus vanhuspalvelulain mukaisen suunnitelman tuomiseksi valtuustoon. Lain mukaan po.suunnitelma pitää tuoda valtuuston hyväksyttäväksi kerran valtuustokauden aikana. Valtuustokausi on kääntynyt loppupuolelleen, mutta mitään ei tapahdu. Onko joku virkamies laiminlyönyt tehtäviään? lautakunta viestittää, että lakisääteistä suunnitelmaa EI tarvitse esittää valtuustolle. Outo juttu.

Vaadin myös valtuusto- ja kuntalaisaloitteista annettavista lausunnoista mainintaa päätökseen. No, aloitteiden käsittely tuli kuitattua vuosisuunnitelman hyväksymisellä.

Palautus- ja muutosesityksestä päätettiin äänestämällä. Äänin 7-2 esitykseni hävisivät äänestyksissä. Jari Heinonen oli samaa ja valtakoalitiota edustavat olivat toista.

Toin vahvasti esiin, miksi kaupunginhallituksen ja lautakunnan on syytä ottaa 1.6.2015 päätetty kehyspäätös ja vuosisuunnitelmaesitys uuteen käsittelyyn. Taloudelliset olosuhteet ovat muuttuneet ja muuttuvat voimakkaasti huonompaan suuntaan mm. lisääntyvän turvapaikanhakijoiden johdosta, ja että, valtio ei esitä vuoden 2016 budjetissa, eikä myöhempinä vuosina raitiotiehen varoja. Kaupungin taloudenpito on kokonaisuutta, johon varat kerätään veroina, maksuina ja velkarahana. Investointeja varten Ei ole olemassa erillistä kassaa, joten niihin on puututtava.

Kehyksessä ratikkaan on varattu 6,5 milj. euroa. Ratikan suunnittelu on keskeytettävä. Samoin KansiAreenan suunnittelu kaupungin osalta on keskeytettävä.

Laki velvoittaa kunnan huolehtimaan mm. ikääntyneestä väestöstä ja heidän hyvinvoinnistaan. Laki EI velvoita ostamaan palvelua konsultti- ja asiantuntijapalveluja tarjoajilta yrityksiltä.

Mistä rahaa palvelujen turvaamiseksi? Kaupunkiympäristön kehittämisinvestoinnit ovat v. 2016 91,1 milj. euroa. Hyvinvointipalvelujen vuosisuunnitelmissa mainitut maksujen korotukset voidaan korvata vähentämällä Kaupunkikehitysryhmän, kaupunkiympäristön kehittämisen ja Kaupunkiympäristön rakentamisen toimisto- ja asiantuntijapalvelujen (konsulttipalvelut) ostoja sekä siirtämällä näin säästyvät varat ydinprosesseille, jotka niitä kipeästi tarvitsevat.

Tampereen kaupunki käytti v. 2014 toimisto- ja asiantuntijapalvelujen ostoon yhteensä 28,95 milj. euroa. Konsernihallinto ja ydinprosessit käyttivät yhteensä 17,54 milj.euroa, josta yllämainitut tulosyksiköt käyttivät 14,56 milj. euroa.

Muutamia yksityiskohtia em. kaupungin 2014 maksamista asiantuntijalaskuista (konsultti); A-Insinöörit 4,16 milj. euroa, Insinööritsto Saario&Riekkola 2,20 milj. euroa, Ramboll 2,9 milj. euroa, arkkitehtitoimistot 1,95 milj. euroa, ulkomaalaiset konsulttiyhtiöt 0,96 milj. euroa.

Yritysten lisäksi asiantuntijapalkkioita on maksettu säätiöille 120000 euroa sekä yhdistyksille 221000 euroa. Lisäksi on lukematon määrä pieniä yrityksiä, joilla toimialansa ja toimintansa perusteella, tosiasiallisesti Ei ole mitään tekemistä Tampereen kaupungin kehittämisen asiantuntijuuden kanssa. Samoille yrityksille on kirjattu myös menoja konsulttipalvelujen lisäksi pääkirjan "kaatotilin", kuluja muihin menoihin.

Eriävä mielipide päätökseen. "Koska valtiovalta ja kaupunki "kurittavat" muutenkin myös ikäihmisiä, lautakunnan on tehtävä toiminnan turvaamiseksi ja kohtuuttomuuksien välttämiseksi tarpeelliset muutosesitykset kaupunginhallitukselle talousarvion valmistelua varten muutosesityksessä ilmenevin perustein."

 

*************

Kaupungin hallituksen suunnittelukokous 7.9.15, vai sanelutilaisuus!

Mikko Hamusen analyysi v. 2016 talousarvion valmisteluun liittyvistä asioista. Täyttä asiaa.

Kaupunginhallitus lataa kokousten asialistat täyteen sellaisilla asioilla, joista jo yksikin olisi päivän seminaarin asia. Siis, jos asiat haluttaisiin valmistella hyvin. Tällainen käsittelytapa sopii valtakoalitiolle, koska se on jo "takahuoneissa" päätetty. Nämä kokoukset, johon myös oppositiopuoleet voivat osallistua, ovat asiaan kuuluvaa teatteria.

"Ei käy KH:n jäseniä kateeksi. Niin paljon on maallikon silmin papereissa selvää höttöä: suunnitelmaa, katsausta, arviointia, uudistamista, seurantaa, tavoitteita, tehostamista, organisointia jne...

Yksityisellä puolella toiminta on paljon suoraviivaisempaa ja jotenkin tuntuu, että papereiden määrällä pyritään korvaamaan tekstien laatua.
Jokaisen liitteen läpikäymisestä ei paljon käteen jää. Se on kai tarkoituskin. Sinne on kuitenkin kätketty asioita kuten esim:

Liikenneratkaisujen toteuttaminen, maankäyttöön liittyvät
• Raitiotien ja sen liityntäpysäköinnin toteuttaminen ja valtio osallistuu hankkeen rahoitukseen 30 %, tavoitteena! HUOM. päätöstä osallistumisesta ei ole. Valtion vuoden 2016 budjetissa Tampereen ratikkaan on varattu 0 (nolla) euroa. Suora kysymys, entä jos valtio ei osallistukaan hankkeeseen? Tampere, Liikennevirasto ja Pirkanmaan ELY-keskus ovat 17.3.15 allekirjoittaneet aiesopimuksen Tampereen raitiotien rakentamiseksi. "Valtiosopijapuolet liikennevirasto ja Pirkanmaan ELY-keskus sitoutuvat edistämään raitiotiehanketta niin, että valtion vuosien 2016–2022 talousarvioihin varataan määräraha Tampereen raitiotiehankkeen toteutusta varten." Valtio on omalta osaltaan rikkonut iesopimuksen, koska määrärahaa vuodelle 2016 tai sen jälkeisille vuosille ei ole osoitettu.
• MAL-raha: toteutetaan pieniä ja kustannustehokkaita liikennehankkeita ja rahamäärä nostetaan ja kohdennetaan vaikuttavuudeltaan parhaisiin toimenpiteisiin eikä valtion liikenneverkkoon sidotusti.
• Älyliikenteen kehittämisyhteistyö: liikkuminen palveluna, liikennemalli (liikenne-ennuste), liikenteen digitalisointiin perustuvia palveluja, liikkumisen ohjaus ja liikkumissuunnitelmat.
• vt12 Lamminrahkan eritasoliittymä ja lisäkaista. Keskustat, erityisesti Tampereen Asemakeskus, ja täydennysrakentaminen
• Asemakeskuksen kehittäminen suunnitellaan ja toteutuksesta sovitaan yhdessä.
• Kunnallistekniikka-avustus kohdennetaan täydennysrakentamiseen ja käyttökohteeksi mukaan myös purkaminen, pilaantuneiden maiden puhdistus yms.

TOP10-raportissa on mm. 9. kohtana Tiedolla johtamisen käytäntöjen ja menetelmien kehittäminen. Aikaisemmin julkaisussa todettiin mm:

Tiedolla johtaminen, mitä se on?
• Mallin rakentaminen käynnissä. EI lähtökohtaisesti rakennemuutos samalla tavalla kuin muut rakennemuutokset. Taloudelliset hyödyt
syntyvät parantuneen johtamisen ja päätöksenteon myötä, mutta niitä on vaikea kytkeä takaisin rakennemuutoksen toimenpiteisiin.

Päivän sana näyttäisi olevan kärkitieto. Sen avulla saadaan porukka hiljaiseksi. Kukaan ei kysy, että mikä ihmeen kärkitieto, koska kukaan ei halua näyttää tyhmältä.

Kuinka kummassa tätä kaupunkia pystyttiin aikaisemmin johtajamaan kun ei ollut edes automaattista tietojenkäsittelyä käytettävissä ja omaa tuotantoa oli vaikka kuinka ja paljon. Veikkaan, että näiden julkaisujen tuottaminen maksaa maltaita ja niitä käytetään osittain tietojen pimittämiseen ja päätöksenteon hämärtämiseen.

Tiedolla johtamista on myös se kun käytetään väärää tietoa, esim. ratikan osalta pitkien bussien väitettiin vaativan samat tien kantavuudet kuin ratikka vaatii. Siten saatiin kannattavuutta korjattua 60 miljoonalla."

Tieto on valtaa, erityisesti salattu tieto.

 

*************

Palvelujen uudistus lähti liikkeelle ruokamaksun korotuksella

Ikäihmisten palvelujen lautakunta (IKILA) päätti 19.8.15 mm. että sijaishoitajia voidaan tapauskohtaiseen harkintaan perustuen käyttää yli 21-vuotiaiden omaishoidontuen palveluissa omaishoitajan lakisääteisen vapaan mahdollistamiseksi 1.9.2015 alkaen ja että sijaishoitajalle maksettavan hoitopalkkion määrä on 100 euroa / lakisääteinen vuorokausi. Kerrankin saatiin aikaan positiivinen päätös.

Myönteisen uutisen jälkeen tulee lunta tupaan. IKILA päätti tehostetun palveluasumisen ateriamaksun korottamisesta. Edellisen kerran ateriamaksua on korotettu vuonna 2012. Esitys oli, että tehostetun palveluasumisen ateriapalveluja esitetään korotettavaksi 1.10.2015 alkaen kahdella eurolla 13 euroon päivää kohti. Korotus on 18,2 %. Ottaen huomioon, mitä maksujen ja muiden menojen korotuksia aiheutuu valtiovallan taholta, tuo korotus ei tunnu sopivalta. Esitin yhden (1) euron korotusta ja lopun säästötarpeen kattamista Tampereen
Infra Liikelaitoksen telakaivuriin varatusta rahasta (224 420 €), kun hankinnasta luovuttiin.”

Päätös tuli äänestykssellä äänin 8-2 ja yksi tyhjää. Yhden euron korotusta kannattivat Ossi Aho ja Laila Räikkä, Sinikka Torkkola äänesti tyhjää.

Tämäkin hinnan nousu perusteltiin kh:n talousarviokehyksellä, jonka mukaan talouden tasapainottamistoimenpiteitä on jatkettava myös vuonna 2016. Tosiasiat pitäisi tunnustaa ja lakkauttaa välittömästi ratikkanhanke ja sen suunnittelu. Sieltä tulisi heti säästöjä miljoonakaupalla. Tänäkin vuonna ennustettu alijäämä on yli 18 milj.euroa.

 

*************

Rakenteellista korruptiota, onko Tampereella sitä?

Pirskuta rallaa. Osuipa alla oleva kirjoitukseni kohdalleen, pitipä sattua! YLE uutisoi 13.8. rakenteellisesta korruptiosta.

Juttuni julkaistiin la 8.8.. Kuulemani mukaan seuraavan viikon alku valkoisessa talossa on menty paniikin omaisissa tunnelmissa. Mitä oli tapahtunut? Onko näin, että puhkaisin kirjoituksellani jonkun "suojausjärjestelmän"? Tämä on ennen kuulumatonta. Sattuneesta syystä, Tampereen on pakko ottaa tähän kantaa, halusi sitä tai ei, ja tämä varmasti rassaa. Koska, tehdään sitten niin tai näin, palavatko jonkun/joidenkin pöksyt? Aika näyttää. Onko telakaivinkoneen hankinta-case rakenteellista korruptiota? Kaupunki on sitä mieltä, ettei missään tapauksessa.

Kaupungin kahdesta johtavasta virkamiehestä on tehty poliisille tutkintapyyntö, sen selvittämiseksi ovatko he syyllistyneet virkarikokseen. Omat työt ja virkatyöt menneet sekaisin. Ei huolta, järjestelmä suojelee omiaan.

Aamulehti tietää tapauksista, mutta on hiljaa kuin kusi sukassa. Minä tiedän, miksi. Onko johtopäätösten teko näin helppoa?

HS 21.8.15. "Kaupungit jakavat miljoonapotin puolueiden lähellä oleville järjestöille – yhdistykset kiistävät piilopuoluetuen. Kuntien avustukset ja palvelujen ostot (laskujen maksut) ovat merkittävä tulonlähde puolueiden lähijärjestöille".

Kaupunki jättää perimättä saataviaan (AL 18.11.). Että näin. Lue allaoleva teksti. Näyttää siltä, että linjassa ollaan. Onko mahdollista, että saatava otetaankin niiltä, jotka tekevät perimättäjättämispäätöksen?

------------------

Käytin muutaman kesäisen päivän tutustuakseni Tampereen antamiin johtosääntöihin ja toimintaohjeisiin. Kovasti sinne on kirjattu, mistä ja mitä johtajat ja toimielimet päättävät, vastaavat, johtavat, seuraavat, tiedottavat, jne... Kaunista sanahelinää, mutta kun laki vaatii jotain todellista paperille laitettavaksi.

Kirjoitin aiheeseen liittyvän oheisen kirjoituksen AL:n mielipidepalstalle, jonka lehti julkaisi 8.8.15 otsikolla, "Tutkintapyynnön teko epäilyttävissä tapauksissa kuuluisi kunnanhallitukselle". Alleviivatun kappaleen lehti oli jättänyt pois.

 

Sisäistä suojelua vai avoimuutta?

Kirjoitin keväällä AL:n mielipidepalstalle (20.4.) aiheesta "Mikä mättää Tampereen taloudenpidossa?" Siitä käytiin rahoitusjohtaja Jukka Männikön (AL 23.4.) kanssa pientä debattia (AL 26.4.).

Jatkoin vielä ostolaskujen kautta, selvittelyä asiantuntijapalvelujen, konsulttipalvelujen osalta. Asiakirjoista näkyi, että eräiden konsulttisopimusten tekemisen perusteena oli Tampereella useasti käytetty termi, tarkoituksenmukaisuus. Mitä se tarkoittaa? Se on päätöksen tekevän viranomaisen harkintaa, joka perustuu viime kädessä muuhun kuin oikeudelliseen aineistoon, ts. tarkoituksenmukaisuuteen ja esim. hallinnon tavoitteisiin. (Matti Wiberg; Politiikan sanakirja).

Selvitin myös, miten Tampere on ohjeistanut toimenpiteet väärinkäytös- ja "syytä epäillä" -tilanteissa.

Lain mukaan kunnanhallituksen tulee mm. vastata kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta, vastata valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta, valvoa kunnan etua ja, jollei hallintosäännössä toisin määrätä, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa…

Lain edellyttämässä hallintosäännössä on annettava tarpeelliset määräykset ainakin: …taloudenhoidosta, hallinnon ja talouden tarkastuksesta, sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta…

Tampereen kaupungilla on 12 johtosääntöä. Johtosäännöissä määrätään kaupungin eri viranomaisista sekä niiden toiminnasta, toimivallan jaosta ja tehtävistä. Valtuusto hyväksyy tarpeelliset johtosäännöt.

Kaupungin 25 toimintasäännöllä varmistetaan, että lainsäädäntöä ja johtosääntöjä noudatetaan ja sovelletaan yhdenmukaisella tavalla ja että tavoitteet toteutuvat ja toiminta on tuloksellista. Toimintasääntö on johtosääntöä yksityiskohtaisempi, ja siitä ilmenee mm. delegoitu toimivalta.

Seuraava kirjaus löytyy useasta johtosäännöstä; "…päättää vapautuksen myöntämisestä alaistensa osalta kokonaan tai osittain velvollisuudesta korvata virka- tai työtehtävissä aiheutettu vahinko, ellei asianomainen ole aiheuttanut vahinkoa tahallaan tai törkeällä tuottamuksella…"

Teon tahallisuus tai tuottamuksellisuus ratkaistaan tuomioistuinkäsittelyssä. Tämä edellyttää esitutkintaa. Tampereen johtosäännöissä tai toimintaohjeissa ei ole kenellekään annettu tehtäväksi tehdä tutkintapyyntöä epäilyttävissä tapauksissa. Tästä on tietysti se etu, ettei tarvitse ketään ilmiantaa, eikä myöskään syyllisty virkavelvollisuuksien laiminlyöntiin vaikka jättää tutkintapyynnön tekemättä.

Laki ei kirjaimellisesti velvoita ottamaan tällaista kirjausta ohjeisiinsa, mutta ei se myöskään sitä estä. Kuuluuko tutkintapyynnön tekeminen "syytä epäillä" -tapauksissa kunnanhallituksen tehtäväksi? Mielestäni kuuluu. Tarkistin asian Kuntaliitosta. valvominen ja asian eteenpäin vienti kuuluu kaupunginhallitukselle. Sisäinen tarkastus on uudistamassa Hyvä johtamis- ja hallintotapa sekä sisäinen valvonta -ohjetta päivityksellä.

Kun tutkintapyynnön tekemättömyyteen kytketään asiakirjojen perusteeton salaiseksi julistaminen, niin onko järjestelmä luonut käytännön, joka antaa mahdollisuudet väärinkäytöksille ja kyseenalaisille käytännöille sekä suojelee niiden ilmitulolta?

 

*************

AL 8.7.15. Ikäihmisten palveluja uudistetaan Tampereella

Päättäjien lomien aikana tehdään merkittäviä linjauksia! Vanhusten hoitoon ollaan kehittämässä (jopa) 7 painopistettä;

1. Vahvistetaan vanhusten hoitoon erikoistunutta geripolia.
2. Kehitetään keinoja, joilla voidaan vähentää kotihoidon asiakkaiden sairaalahoidon tarvetta.
3. Luodaan uudenlainen palvelumuoto kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen väliin niille vanhuksille, jotka eivät pärjää pelkän kotihoidon turvin, mutta eivät kuitenkaan tarvitse tehostettua palveluasumista. Mallia lähdetään kehittämään palvelutalon kotihoidon pohjalta.
4. Panostetaan omaehtoisen toiminnan ja vapaaehtoistyön kehittämiseen. Lähitoreilta palvelua ja ohjausta saa kasvokkain, sähköisistä palveluista taas verkon kautta. Myös omaisten näkökulma otetaan huomioon entistä paremmin.
5. Otetaan hyvinvointiteknologia vahvemmin avuksi kotona asumista tukevissa palveluissa.
6. Kehitetään kotihoidon ja asiakasohjauksen sisältöä asiakaslähtöisesti.
7. Kehitetään erilaisia asumismuotoja, kuten elinkaariasumisen kortteli Tesomalle.

Kommentoin myöhemmin, mitä mikin kohta "aukikirjoitettuna" ja selkokielellä tarkoittaa.

 

*************

N. 15 metriä ja 3 viikkoa, kesäinen tositapahtuma Tampereella

Tampereen Mustalahden satama on hieno. Vanhoja laivoja ja historian havinaa. Palveluihin kuuluu mm. laivojen jätevesien (septi) ja oljyisten pilssivesien poistojärjestelmät. Järjestelmät ovat hyviä juuri niin kauan kuin ne toimivat.

Tapahtui viikolla 24, ke 10.6., että tyhjennyspumppu ei toiminut sähkövian vuoksi. Vikaa lähdettiin tarmokkasti selvittelemään ja todettiin, että pummpu ei saa virtaa jostain syystä. Kaapeli ehkä poikki, missä, mistä? Se ei selvinnyt. Onko satamaan rakennetulla kioskin laajennuksella osuutta asiaan, sen aika näyttää.

Laivojen septitankkien ja pilssivesien tyhjennys hoidettiin tyhjennysautoilla. Kuulemani mukaan melko hintavaa hommaa.

Kyselin aika-ajoin tilannetta, missä mennään. Vastaus oli, että selvitetään kenen "tontille" vian haku ja korjaaminen oikeasti kuuluvat. Aikaa ja "tupakkia" kului, vaikka itse en poltakaan. Kirjoitin töiden vauhditusviestin AL 26.6. Tekstaripalstalle; "Mustalahden sataman jätekaivolinjan sähkövikaa on etsitty jo yli kaksi viikkoa. Kalliiksi tulee tyhjennysauton käyttö. Tässä ajassa olisi vetänyt varalinjan vaikka Särkänniemen tuulivoimalasta."

Ei kuulunut mitään. Ma 29.6. päätin selvittää, mistä asia kiikistaa ja aloitin soittokierroksen. Monessa portaassa yhteydeottoni kävi, päätyen Tilakeskuksen toimitusjohtajalle, Virpi Ekholmille. Kerroin tilanteen ja missä mennään. Hän otti asiasta "kopin", kiitos siitä, ja selvitti, mistä kiikastaa ja lupasi, että asia laitetaan kuntoon.

Ti 30.6. tuli tieto, että pumpulle oli vedetty varalinja läheisestä sähkötolpasta, n. 15 metriä. Hei, asia oli näin helppo ja pumppu toimii. Eikä kestänyt kuin 3 viikkoa!

Mistä kaiken kaikkiaan on kysymys? Mustalahden alueella on monta toimijaa, liian monta. Konsernihallinto ja sen alla satamatoimisto, Tampereen Infra ja Tampereen Tilakeskus. Sataman kunnossapitotyöt on ulkoistettu yksityiselle yrittäjälle.

Kyllä on syytä Tampereen toimintamallia uudistaa. Nytkin monesta suusta kuulin, että tämä on sitä Tiltua, kaupungin hommaa. Vastuuta palloteltiin ansiokkaasti toiselta toiselle, "ei kuulu meille, soita sinne ja tänne".

Luulisi mätäkuun jutuksi, mutta kun sattui alkukesästä. Niin, kukahan sen kaapelin oli loppujen lopuksi vioittanut?

 

*************

29.5.14 Valtakunnan hallitus nimitettiin - mielensäpahoittajien ja suvaitsevaiston suuri surun päivä

Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö nimitti maan 74. hallituksen. Pääministerinä Juha Sipilä (kesk), ulkoministerinä Timo Soini (ps) ja valtiovarainministerinä Aleksander Stubb (kok).

Perussuomalaisista ministereiksi nimitettiin Soinin ohella, sosiaali- ja terveysministeriksi Hanna Mäntylä, työ- ja oikeusministeriksi Jari Lindström ja puolustusministeriksi Jussi Niinistö.

Hallituksen vahvuus on 14 ministeriä. Keskustalla 6, perussuomalaisilla ja kokoomuksella kummallakin 4. Muut puolueet ovat oppositiossa ja voi sitä valituksen ja vaikerruksen määrää.

Kevään vaalien tulos oli järkytys monelle perussuomalaisten perikatoon tuominneille. Tuli eduskunnan toiseksi suurin puolue keskustan jälkeen. Kansa oli jälleen äänestänyt "väärin".Nyt oppositioon joutuneiden puolueiden puheenjohtajat purkavat turhautumistaan julkisuudessa, unohtaen, että he olivat edellisessä ja mahdollisesti sitäkin aikaisemmassa hallituksessa saattamassa maata tähän jamaan missä nyt ollaan. Kauhea poru, kun tuli porukka joka ainakin yrittää laittaa maan taloutta kuntoon. "En ole katkera, mutta kuitenkin!"

Puheenjohtaja teki puolueen sisällä mielenkiintoiset valinnat, ottamalla itse odotetun valtiovarainministeriön salkun sijasta ulkoministerin salkun. Haisee vähän siltä, että Presidentti Niinistölläkin olisi ollut asiaan vaikuttamista.

Jussi Niinistön valinta puolustusministeriksi oli odotettu. Oli ilo kuulua vaaleja varten laadittuun sisäistä ja ulkoista turvallisuutta kosevan koskevaan vaaliohjelman laatimistyöryhmään.

Sosiaali- ja terveysministeriksi Hanna Mäntylä on hyvä valinta. Todella itsellenikin oli iso yllätys Jari Lindström työ- ja oikeusministeriksi. Suurta huolta keskusteluissa kannettu siitä, että miten hän suoriutuu oikeusministerin tehtävästä. No, perustuslaki ei edellytä oikeusministeriltä juristin koulutusta.

Toinen hyvä veto oli nostaa Maria Lohela Eduskunnan puhemieheksi. Sehän oli vallan tavatonta. Fiksu ja nuori, vieläpä nainen. Osa kansanedustajista näytti lapsellisuutensa puhemiehen vaalissa.

Ei tämän enempää valtakunnan politiikasta.

-------------------

Miltä näyttävät Tampereen valtuuston voimasuhteet peilattuna valtakunnalliseen tilanteeseen.

Hallituspuolueiden edustajat; kok+rkp 17, ps 7 ja keskusta 5, yhteensä 29. Oppositio; sdp 16, vihr 10, vas 7 ja kd 2, yhteensä 35. Näiden lisäksi Tasi 2 ja skp 1, yhteensä 3.

Miten asetelma vaikuttaa Tampereella valtakoalition toimintaan, se jää nähtäväksi, koska kok+rkp edustaa siellä yksinään hallitusta 17-35? Ongelmia tiedossa, sen voin sanoa. Tai ei ehkä sentään. Kokoomusta ja pormestaria viedään kuin pässiä teuraaksi muiden toimesta.

 

*************

Testataanko Tampereella toiminta-avustusten myöntämisessä uutta toimintatapaa?

Tampereen kaupungin toimintaohjeistus avustuksien käsittelystä on viimeksi päivitetty 15.12.14. Ohjeessa sanotaan mm. edellytykset avustusten saannille sekä menettely, miten toimitaan avustusanomuksen myöhästyessä asetetusta määräajasta.

Myöhästyneestä avustushakemuksesta sanotaan yksiselitteisesti, että sitä EI OTETA käsittelyyn.

Menneenä talvena oli yhdistysten toiminta-avustukset haussa ja määräaika oli 31.1.2014. Erään yhdistyksen anomus myöhästyi inhimillisen virheen takia 10 päivää, joka on harmillista. Lautakunnassa avustuksia käsiteltäessä asia todettiin, eikä sitä otettu käsittelyyn. Toisella kerralla asia vedettiin pois listalta.

Kun myöhästynyt asia jälleen tuotiin jälleen lautakunnan käsittelyyn muotoiltuna eri otsikolla, erillisanomuksena, siis eräänlaisena otto-oikeutena. Keskustelussa tuotiin esiin, että asiaa olisi puitu jopa kaupunginhallituksessa ja - lakiosastolla. Anomuksesta oli huolellisesti poistettu kaikki viittaukset myöhästymiseen ja aikaisemmin tehtyyn anomukseen ettei syy- ja seuraussuhde näkyisi. Avustus hyväksyttiin lähes yksimielisesti.

Onko Tampereella otettu käyttöön uusi käytäntö toimintavustusten käsittelyssä myöhästymistapauksissa, ja liittyykö tämä kaupungin toimintamallin uudistukseen? Joka tapauksessa, kai olemassa olevia sääntöjä pitäisi noudattaa eikä etsiä keinoja niiden ohittamiseen. Vaikuttaa puliveivaamiselta.

Toivottavasti tätä uutta käytäntöä noudatetaan vastaavanlaisissa tapauksissa tasapuolisesti.

Tampere myönsi vuonna 2014 sääntöjen mukaan tai erillisillä päätöksillä avustuksia yhteisöille yhteensä 22,7 milj.euroa.

 

*************

Onko kysymyksessa törkeä tamperelaisten eriarvoistaminen?

Näin voi kysyä, kun seuraa kaupungin valmistelua toiminnan tehostamiseksi ja väkisin runnottujen hankkeiden läpiviemistä. Tampere on suunnitellut siirtävänsä Pohjois-Tamperelaisten terveyspalvelut Linnainmaan terveysasemalle, jonne mm. on matkaa Kaanaasta 43, Kämmenniemestä 20 ja Terälahdesta 33 kilometriä.

Kh suko linjasi 18.5.15, että Kämmenniemen terveysaseman kohtaloa mietitään kuitenkin vielä yhdessä asukkaiden kanssa.

Samaan aikaan on esitetty bussitaksojen vyöhykemallia, joka nostaisi lipunhintoja Sorilan pohjoispuolella Teiskossa ja Kaanaassa. Kämmenniemestä Linnainmaalle pääsisi vielä nykytaksalla. Kertalippu Teiskon kirkonkylästä ja Terälahdesta Linnainmaalle nousisi 5,50 euroon ja Kaanaasta Linnainmaalle 7,50 euroon.

Matkat Teiskosta Tampereen keskustaan kallistuisivat vielä enemmän. Edestakainen matka Kaanaasta keskustaan maksaisi kertalipulla 17 euroa. Muualta Tampereelta edestakainen matka keskustaan maksaa 5,20 euroa.

"Kun Tampereella lähdettiin suunnittelemaan palvelujen keskittämistä hyvinvointikeskuksiin, ei ollut tietoa bussiliikenteen tariffiuudistuksesta, joka nostaa toteutuessaan tuntuvasti teiskolaisten bussilippujen hintoja. Tämän joutui pormestari Anna-Kaisa Ikonen (kok) tunnustamaan, kun hän vastaanotti noin tuhannen allekirjoittajan vetoomuksen Kämmenniemen terveysaseman palvelujen säilyttämisen puolesta."

Bussilippujen hinnoista pormestari; "Tämä keskustelu täytyy käydä erikseen joukkoliikennelautakunnassa, Ikonen väisteli.
Ikonen puolustautui myös sillä, että Teiskon alueelta pari sataa asukasta vaihtoi vapaaehtoisesti terveysasemaa Atalaan ja Linnainmaalle, kun valinta tuli mahdolliseksi." AL 18.5.15.

Eikö pormestari elä tässä maailmassa? Tampereen valtaväylää, Hämeenkatua, ollaan sulkemassa sekä elävöitetään yrittäjiä ja kaupunkilaisia kuulematta. Talous ajettu kuralla, joihin on vaikutuksensa mahtipontisilla hankkeilla.

Onko KEVA:n hallituksen puheenjohtajan ja Tampereen pormestarin tehtävien hoitamisen välillä eturistiriita? Kaupungin asioihin paneutumisen huomioiden, näin joku voisi väittää.

 

*************

Kansanedustajavaalit 2015 19.4.2015

Onnea valituille kansanedustajille, erityisesti ensikertalaisille. Onnea myös vaalissa mukana olleille saamistanne äänistä.

Perussuomalaisten Tiina Elovaaralle erityisonnitteluni. Olet Tampereen ainoa PS:n kansanedustaja.

Vaalin tulos oli toisaalta odotettu, toisaalta yllätyksellinen. Eräät tahot ennustivat Pirkanmaan ja Tampereen perussuomalaisille rökäletappiota Laila Koskelan loikkauksen ja "Veltto" Virtasen poisjäännin johdosta. Kieltämättä, itsellenikin ehdokasasettelun yhteydessä tuli mieleen, että mitenkähän käy. Mutta, hyvinhän siinä kävi. Yleensä olen onnistunut äänestämään ehdokasta, joka ei mennyt läpi, mutta nyt valintani osui kohdalleen.

Kokonaisuutena PS pärjäsi Pirkanmaalla hienosti. Tuli sama määrä kansanedustajia kuin aikaisemmin. Tampereen toinen edustaja vain vaihtui Tampereen rajalla, Siivikkalassa asuvaan Ylöjärven edustajaan.

Perussuomalaisten Pirkanmaalaisiksi kansanedustajiksi tulivat valituksi tulivat Lea Mäkipää, Kihniö, Martti Mölsä, Punkalaidun, Tiina Elovaara, Tampere ja Sami Savio, Ylöjärvi.

Myös yllätyksellisiä putoamisia sattui, mm. veteraanipolitiikko Kimmo Sasi (kok) ja Leena Rauhala (kd). Perussuomalaisista keskustaan loikannut Laila Koskela ei saanut uudessa ryhmässä kannatusta eikä uusinut senaattoripestiään.

Tampereelta olivat ehdokkaina mm. Tampereen Sdp-ryhmästä tunnelin puolesta äänestäneet (tunnelidemarit) kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu Hanna Tainio ja kaupunginvaltuutettu Johanna Loukaskorpi.

Poliittisen muistin lyhyydestä huolimatta, kansa muisti. Kumpikaan tunnelin puolesta äänestänyt ei päässyt kansanedustajaksi. Hanna Tainio pääsi varalle. Tunneli vaanii edelleenkin uhrejaan. Loukaskorpi ilmoitti, että hä ei aio asettu ehdokkaaksi seuraavissa kuntavaaleissa keväällä 2017.

Nykyisestä kaupunginvaltuustosta tuli valituksi 9 "senaattoria", se on 13,4 %.

Miten kansanedustajat ovat suhtautuneet Tampereen megahankkeisiin. Voit tarkistaa asian täältä.

*************

 

AL 14.4.15 uutisoi

Tampereen valtuustolla vartin kokous

Tampereen kaupunginvaltuustolla oli maanantaina lyhyt kokous. Se kesti vain 15 minuuttia. Eduskuntavaaliviikolla esityslista oli poikkeuksellisen lyhyt. Listalla oli vain muutama asia.

Yhtenä niistä oli kaupunginhallituksen johtosäännön muuttaminen liiketoimintajaoston osalta. Tuntuu oudolta tämä jatkuva johtosäännön muuttaminen. Viimeisen vuoden aikana muutoksia tehty jo useita. Kenen toimesta, miksi, mitä ja ketä varten? Ketä palvelee tässä vaiheessa jatkuva muutos, kun otetaan huomioon tulossa olevat sote-muutokset sekä kotikutoinen toimintamallin muutos?

"Kaupunginhallituksen johtosääntöön esitetään muutoksina liiketoimintajaoston osalta yhtiöiden ja liikelaitosten toiminnan ohjaaminen valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden pohjalta, valmisteluvastuun lisääminen tavoitteiden ja omistajapolitiikan osalta, yhtiöiden hallitusten ja liikelaitosten johtokuntien työskentelyn seuranta ja arviointi sekä omistajan ennakkokäsityksen antaminen konserniohjeen mukaisissa merkittävissä asioissa.
Poistosuunnitelmien hyväksyminen ja laskentaohjeiden antaminen sekä konsernipalveluista vastaavana toimielimenä toimiminen siirretään liiketoimintajaostolta kaupunginhallitukselle osana konsernihallinnosta vastaavana toimielimenä olemista.
Liiketoimintajaoston tehtävien päivittämisen lisäksi kaupunginhallituksen johtosääntöä tulee päivittää eräiden konsernijohtajan tehtävien osalta.”

---------------------

Kylmää kyytiä Pirkkalan lentoasemalle! Ryanair vähentää lentoja Tampereelle.

Remontoitu kakkosterminaali otetaan 14.4.15 käyttöön. Päivää ennen tätä Ryanair kertoi viiden kuukauden totaalisesta talvitauosta Tampereelle. Tauko alkaa lokakuun alussa ja päättyy helmikuun lopussa. Syyksi ilmoitettiin koneiden riittämättömyys. Huhun mukaan todellinen syy lentojen loppumiseen olisi se, että joku taho oli esittänyt Ryanairille korjatun 2-terminaalin myötä lentokenttähintojen korotusta. Yhtiö vastasi välittömästi.

Ei auttanut Tampereen panostus kakkosterminaalin kunnostukseen. Koneiden riittämättömyys, matkustajamäärät tai lentokenttähintojen korotus ratkaisivat Ryanairin päätöksen Lappeenrannan hyväksi. Mikä noista on todellinen syy, mene ja tiedä. Tampereen ja Pirkanmaan kannalta harmittava tapaus.

Ei auttanut, vaikka Tampereen Konsernihallinto ja ydinprosessit antoi vuonna 2014 Finavia OyJ:lle avustusta 586 953,00 € ja Tilakeskus maksoi 1969,65 € sähkölaskun.

AL 16.4.15 "Pirkanmaan on itse hankittava lentoasiakkaansa. Pirkanmaan on itse hankittava lentoasiakkaansa.
Finavian toimitusjohtaja odottaa alueen toimijoilta riskinottoa. Matkailutuotteiden kehittäminen houkutteleviksi on yksi lähtökohdista."

Kuka virkamies virastotalossa on vastuussa matkailualasta? Näyttää, ettei kiinnosta ketään, koska matkailualalla on jo vuosia menty alaspäin.

*************

 

23.3.15 Toimintamalliseminaari

Syytön, sankari vai konna on Tampereen toimintamallin arvioinnin raportille annettu nimi. Raportissa on selvitetty nykyisen mallin hyviä ja huonoja puolia. Raportti on hyvin tilaajansa "näköinen". Ohjeistukset ovat sellaisia toimenpiteitä, johon olisi pitänyt pystyä ilman tutkimustakin.

Raportti ei ota kantaa todellisiin ongelmiin, eikä siihen, miksi kaupungissa on konsernihallinnon lisäksi 6 tilaajalautakuntaa, ts 7 tilaajaa, jotka hoitavat palvelujen hankintaa. Kilpailutusten hoitajana toimii Tampereen Logistiikka. Liian monta tekijää.

Tampere-talossa pidettiin asian tiimoilta seminaari, jossa käsiteltiin Tampereen toimintamallia, johon sisältyy mm tilaaja- ja tuottajamalli.

Tilaisuudessa selvitettiin mm. soten vaikutuksia palvelurakenteeseen. Uhkakuvana on, että Tampereen budjetista häviää n. 750 milj.euroa muiden päätettäväksi ja n. 5500 henkilöä siirtyy pois kaupungin palkkalistoilta. Jäljelle jäisi n. 760 milj.euron rahoista ja toiminnasta päättäminen.

Nykyisen suuruiseen hallintoon on pakko puuttua ja tämä on suuri huoli kaupungin johdossa ja työntekijäpiireissä. Tämä pelko on tosiasia henkilöstön keskuudessa, kertoi ylempi virkamies. Puoluetoveri ja/tai -sidonnainen voi joutua (joutuu) olosuhteiden pakosta listalle, josta valitaan kilometritehtaalle lähtijät.

Sitten käytiin arvausleikkiä, millainen on vuoden 2050 Tampere. Tavoitteena on, että Tampereesta tulisi oikein metropoli, mutta tämähän on tuhoon tuomittu haave. Suurten suunniteltujen väestösiirtojen (vain mahdollisten) ja muun maakunnan kurjistamisen varaan ei pidä suunnitelmia tehdä.

Hassu juttu. Tilaisuudesta jäi hieman jakomielinen olo, kun salissa kovasti hypetettiin sille että, kaupunki kehittyy kun valkokankaalla esiteltiin pääasiassa tilaisuudessa läsnäolijoiden twiittejä realiajassa. Jopa pormestari Anna-Kaisa Ikonen innostui kehumaan sitä, kun kaupungin ylin johto on avannut profiilit Twitteriin ja käyttää kallista työaikaa twiittailuun.

Toimintamallin uudistamistyön valottamiseksi on avattu myös Tampere 2017 -blogi, johon johtavat viranhaltijat kirjoittavat jorinoitaan. Koska virkamiehet hoitavat tiedottamisen itsenäisesti, tiedotusosaston väkeä voidaan vähentää.

Tampereen Twitter-profiili suurista kaupungeista tavoittavin. Tampereen kaupungin Twitter-profiili on lähes 8600 seuraajallaan Suomen suurimmista kaupungeista seuratuin twiittaaja. Siis jopa 3,6 % kaupungin asukkaista seuraa kaupungin johdon twiittailua.

Mielipiteeni on, että jotain muutakin pitää toiminnan kehittämiseksi tehdä kuin twiittailla tai kirjoitella blogeja.

Vaikka päätöksiä ei vielä ole, todennäköisintä on, että kaupunki purkaa tilaaja-tuottajamallia ainakin niiltä osin, kuin oman tuotannon kanssa kilpailevaa tuotantoa ei ole. Tampere uudistaa (AL 24.3.) toimintamalliaan.

Toimintamallin kehittämistyössä Tampere haluaa vastauksia seuraaviin asioita:

    * Kunnan roolin muuttuminen palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa ja muutosten vaikutukset kuntatalouteen
    * Sote-uudistus ja ylikunnallisten palvelujen lisääntyminen
    * Digitalisaatio
    * Kansalaisyhteiskunnan muutos: osallisuus ja yhteisöllisyys
    * Palvelutarpeiden eriytyminen ja muuttuminen
    * Globalisaatio.

Pureudun tuohon osallistumiseen ja yhteisöllisyyteen. Tampereella halutaan kuunnella entistä enemmän asukkaita, joka on hyvä asia. Mutta kuuleeko se oikeasti. Voi olla korvissa vaikkua kuin eräälläkin puolueella, jolla oli korvat.

On Valmaa, Vilmaa, Alvaria, Iivaria, pormestarin kuulemistilaisuuksia, jne... Ottaako kukaan kansalaisilta tulleita mielipiteitä huomioon, se on jo toinen juttu? Vuorovaikutussuunnittelijaa lukuun ottamatta, ei ota, koska kansalaiskyselyt tehdään niin myöhäisessä vaiheessa, että niillä ei voi vaikuttaa taloussuunnitelmissa linjattuihin isoihin ratkaisuihin. Tuleviin talousarvoihin liittyvät kysymykset ovat lillukan varsia. Esimerkkinä Valmassa oleva kysely. Varsinainen asia kyselystä puuttuu, kaupungin talous. Miten painotetaan palvelujen suhdetta investointeihin, jne...

Seuraavan vuoden talousarviokyselyillä rauhoitetaan kansalaisia; saatte vastata ja esittää mielipiteenne. Virkamiehet ja poliitikot taputtelevat toisiaan olalle; kysytty on, annettu mahdollisuus vaikuttaa, todennäköisesti ei muuteta mitään. Mutta, ollaan hyviä ihmisiä. Vastausten lukumäärä? 2016 talousarvion valmisteluun on tullut 19 vastausta. Tästä näkee kaupunkilaisten luottamuksen tiedusteluihin, ei mitään!

Jos todella halutaan, niin tätä kansalaisosallistumista voisi jalostaa hieman eteenpäin. Tästä olisi pienen kehittelyn jälkeen mahdollisuus siirtyä Sveitsin malliin, jossa järjestetään melkein asiasta kuin asiasta kansanäänestys jonka mukaan mennään. Herääpä kysymys, mitä se edustuksellinen demokratia on? Eikö valtuutetut valita päätösten tekoa varten? Tarvitaanko sitä, kun kansalta kysytään suoraan?

Tuntuisi järkevältä, jos Tampereella olisi vain yksi hankinta/tilaaja- ja valvontayksikkö, joka tilausten ja hankintojen ohella hoitaisi myös kilpailutuksen sekä töiden ja palvelujen suoritusten asianmukaisen valvonnan. Tällä varmistettaisiin, että hankinnoissa, kilpailutuksessa ja valvonnassa olisi edelleenkin riittävä ja ammattitaitoinen henkilöstö. Laatu määrää, ei henkilöstön lukumäärä.

Revisiotoiminta, sisäinen valvonta eikä tilintarkastus pysty estämään tapauksia, joissa kaupunki joutuu huolimattoman toiminnan vuoksi maksumieheksi. Tarkastuslautakunta ottakoon asioista kopin ja selvittäköön kaikki epämääräisyydet.

---------------------

Ostolaskujen avaaminen kuntalaisten tutkittavaksi, on myös sitä kutsuttua avoimuutta, jota Tampere haluaa edistää. Siellä on kuntalaisilla mahdollisuus tehdä omaa tutkimustyötä ja laatia yhteenvetoja, näin valtuustossa kerrottiin.

-------------------

Ps. AL päätoimittaja Jouko Jokinen on menettänyt otettaan (AL 21.3.) perussuomalaisista kirjoittaessaan. Hän jopa kirjoittaa myönteisesti perussuomalaisista eduskuntavaaliehdokkaista. "Perussuomalaisten ehdokkaat ovat aivan eri tasoa kuin neljä vuotta sitten. ... kaikin tavoin kovatasoisimpia. ... käyttäytyvät esimerkillisen asiallisesti." Ihmeiden aika ei ole ohi!

*************

 

AL 7.3.15. Kunkun parkilla monta vaihtoehtoa, miksi?

Tänä keväänä pitäisi päättää minkä kokoinen maanalaisesta parkkihallista tulee. Samaten päätetään, onko ulos- ja sisäänajoramppeja kaksi, neljä tai jotain muuta. Tärkein kysymys on, johon odotetaan vastausta; ketä ja mitä varten kunkunparkkia suunnitellaan?

Kun otetaan mukaan ratikkasuunnitelmat, keskustan kehittämissuunnitelman, Hämeenkadun liikennöinnin vaikeuttamissuunnitelmat niin silloin logiikka pettää. Mistä on kysymys?

Ajoneuvoliikennettä halutaan keskustassa vähentää. Sitä varten ratikkaa ajetaan kuin käärmettä pyssyyn, vaikka ratikalle ei ole luontaista kysyntää -tarvetta. Jos näin mennään, niin miksi samanaikaisesti suunnitellaan valtavaa maanalaista pysäköintilaitosta, kun ajoneuvoliikenne halutaan loppuvan? Yhtälö ei toimi. Autoliikennettä halutaan vähemmän, autoliikennettä tarvitaan enemmän, että Kunkun parkille löytyisi perusteet. Onko joillakin "piuhat hirttäneet" yhteen?

Hintahaarukka vaihtelee 130 - 150 milj.euron välillä. Autopaikkojen määrä 1000 - 1440 paikan välillä.

Nimi Hinta Autopaikat Hinta/autopaikka Yhteys Rantaväylän tunneliin/keskustan katuverkkoon
Suppea Kunkun parkkiluola n. 130 M€ 1280 n. 101 560 € Kyllä/kyllä
Pieni Kunkun parkki n. 150 M€ 1000 n. 150 000 € Ei/kyllä
Laaja Kunkun parkki n. 150 M€ 1440 n. 104 167 € Ei/ei

Voisi olla jopa toimiva suunnitelma yksinään käsiteltäessä ja kestävien perusteiden sekä maksajan löytyessä. Tampereen taloustilanne ei tätä mahdollista eikä myöskään tamperelaisten veronmaksjajien, eläkeläisten ym. tilanne.

*************

 

To 5.3.2015, olipa uskomaton uutispäivä. Eurokomissaari Jyrki Katainen kävi Tampereella investointisuunnitelmaansa lobbaamassa. Tärkein tieto mikä tuli ilmi oli, että TAMPERE EI SAA RATIKKAAN EU:n rahaa!

Toinen asia joka ratkesi oli se, että SOTE suunnitelma kaatui ja siirtyi seuraavalle vaalikaudelle. Mitä varojen ja resurssien tuhlausta 4 vuotta? Tämä on todistus huonosta maan hallituksen johtajuudesta.

Soteen on sidottu monenlaista asiaa. Pirkanmaan ambulanssipäätös, Tampereen Tiltu (tilaaja-tuottajamalli) ja PSHP:n päätökset. Jopa Tampereen ratikkahankekin on saatu sotkettua mukaan sotesotkuun. Näin toteutuu vanha sanonta; kaikki vaikuttaa kaikkeen ja mitä useampi kokki, sitä sakeampi soppa!

*************

 

16.2.15 Onko Tampereen kaupunginvaltuuston rooli olla päättäjä vai leimasin?

Valtuusto käsitteli Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmaa 2040 tuntitolkulla. Keskustelussa tuli ilmi suunnitelman hyviä kuin myös huonoja puolia. Selkeästi tuotiin esiin, että suunnitelmaan ei voi tehdä muutoksia tai lisäyksiä. Perusteluna oli, että se siinä tapauksessa ollut erilainen kuin muissa kunnissa.

Jaaha, valtuuston pitäisi olla kunnan korkein päättävä elin. Nyt rakennesuunnitelmaa on valmisteltu pienessä piirissä ja hyväksytty seutukunnan hallituksessa (myös pieni piiri), eikä laajaa kansalaiskeskustelua ole käyty (sallittu).

Toinen asia, jolla valtuustolle jälleen osoitettiin kaapin paikka, oli Tampereen Valoviikkojen tulevat valokuviot. Pormestari Anna-Kaisa Ikonen ilmoitti ykskantaan, "valokuvioita ei tuoda valtuuston päätettäväksi. Asia kuuluu suunnittelijoille, joita ohjaa kaupungin johtoryhmä. Se raportoi asiasta kaupunginhallitukselle". Siinäs sitten kuulitte. Valtuusto oli yksimielisesti samaa mieltä, eihän valokuvioista päättäminen tosiasiassa valtuuston toimivaltaan kuulukaan.

Perussuomalaiset uskaltavat käyttää valtuutetulle lain mukaan kuuluvaa valtaa. He ehdottivat rakennesuunnitelmaa uuteen valmisteluun ja lopuksi hylättäväksi. Oli pari valtuutettua muistakin puolueista samaa mieltä, mutta pääasiassa muiden puolueiden valtuutetut joutuvat toiminaan taustavaikuttajien "kumileimasimena". Turhauttaako?

*************

 

Käytetäänkö ratikan rakentamisen ja kaupunkiseudun rakennesuunnittelun pohjana virheellisiä lukuja?

Tampereen ympäristökuntien valtuustoissa on näihin aikoihin meneillään Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040 hyväksymiskierros.

Miten on mahdollista, kun 2011 arvioitiin tehdävän 987000 matkaa, niin rakennesuunnitelma 2040 väittää, että jo nyt (2014) tehdään 1,1 milj. matkaa päivässä? Liikenteellisiä vaikutuksia on tutkittu tietokoneohjelmalla ajettavaan TALLI 2015 liikenneohjelmistolla. Sopivasti ohjelmoimalla saadaan halutut luvut. Voit lukea jatkoa täältä.

Onhan se melkoista kansainvaellusta , kun lähes 400 000 tampereen seutukunnan asukasta lähtee kotoaan, tulee kotiinsa ja vielä kerran lähtee!! KUKA ON NÄHNYT? Minä en, mutta tällaiseen tapahtumaan perustuu Tampereen suunnitelmat tiivistysrakentamisesta ja ratikalla matkustamisesta.

Rakennesuunnitelma toteaa, että "kustannuksia aiheutuu uusien rakentamisalueiden käyttöönotosta ja palvelujen rakentamisesta, liikenneinvestoinneista sekä palvelujen ja vesi- ja liikenneinfran käyttö- ja ylläpitokustannuksista.

Merkittävä osa kustannuksista muodostuu suurista liikenteen hankkeista, joiden toteuttaminen esitetyllä aikajaksolla ylittää suurella todennäköisyydellä kuntien ja valtion resurssit. Toimenpiteiden priorisointia tulee sen vuoksi edelleen jatkaa". Tähän on helppo yhtyä.

Pientä debattia ratikasta.

*************

 

9.2.15 Kaupunginhallituksen suunnittelukokous käsitteli Keskustan kehittämisohjelman päivitystä 2015

Keskeisimpiä vuosien 2014–2015 aikana valmisteltavia kehittämisohjelman hankkeita ovat;
- asemakeskuksen MAL -hankkeen yleissuunnitelman ja toteutuksen ohjelmointi yhteistyössä valtion osapuolten kanssa,
- kansi ja areena -hankkeen jatkosuunnittelu ja sopimusvalmistelu sekä monitoimiareenan kumppanin ja toteutusmallin valinta,
- Tullin alueen yleissuunnitelman laadinta,
- Ranta-Tampellan alueen yleisten alueiden suunnittelu,
- aluerakentamisen valmistelu sekä kaupungin kortteleista järjestettävien tontinluovutuskilpailujen valmistelu,
- Eteläpuiston ja sen lähialueiden yleissuunnitelman laadinta osana käynnistyvää asemakaavaprosessia,
- Särkänniemen alueen yleissuunnitelman laadinta,
- Keskustorin ja siihen liittyvien kortteleiden ja alueiden osallistavan visiotyön käynnistäminen,
- Tampereen keskustan liikenneverkkosuunnitelman ja sen sisältämien jatkotoimenpiteiden valmistelu,
- maanalaisen pysäköinnin ja huollon yleissuunnitelmaan perustuvan Kunkun parkin toteuttajan ja operaattorin kilpailuttaminen ja asemakaavoituksen loppuun saattaminen,
- Tammelan täydennysrakentamisen korttelikehittäminen ja toriparkin asemakaavaprosessin käynnistäminen,
- ydinkeskustan liikekortteleiden kehittäminen sekä
- valoviikkojen uudistuksen loppuunsaattaminen.

Huh, huh, mitkä tavoitteet Ei voi ainakaan syyttää heikosta itsetunnosta. Toinen asia vaan on, että kuka maksaa nämäkin suunnitelmat. Kokonaan on unohdettu budjettivaltuustossa päätetystä investointikaton luomisesta. Hups keikkaa. Kädet vain taskuun ja suunnittelemaan. Eihän siinä ole omat rahat kysymyksessä. Ottiko kokouksessa kukaan kantaa listan järkevyyteen? Kyllä, Tiina Elovaara (ps) vaati asiaa uuteen käsittelyyn.

Vanhusten kotihoito ja sen ongelmat ovat nousseet keskiköön Tampereella kuin muuallakin Suomessa. Päättäjät ratkaisuilaan määrittävät missä tilanteessa hyvinvointipalvelut kohtaavat tarpeettomat (yli)investoiniit. Esim. vanhustenhoito/ratikan suunnittelu. Laillistettu vanhusten eliminointiohjelma, miettikääpä sitä.

*************

 

AL 6.2.15. Kolme Tampereen perussuomalaista joutuu tunnelikäräjille törkeästä kunnianloukkauksesta.

Viime kunnallisvaalien alla, 2012, julkaistiin Perustamperelainen -vaalilehdessä juttu, jossa kerrottiin että Tampereen tunneliprojektin ylintä virkamiestä, Liikenneviraston yksikön päällikköä epäiltäisiin Vantaalla virka-aseman väärinkäytöksestä.

Vaalilehden kirjoitus perustui Rakennuslehden julkaisemiin tietoihin eikä kirjoituksessa esitetty, että asia olisi poliisitutkinnassa.

Syytteen saivat Tampereen perussuomalaisten paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Terhi Kiemunki, varapuheenjohtaja Heikki Luoto sekä silloinen sihteeri Lassi Kaleva. Kaikki ovat myös eduskuntavaaliehdokkaita.

Ei voi mitään, mutta mieleen tulee väkisinkin, että käräjöinnin aloittaminen juuri vaalien alla kuuluu vaalien käyntitaktiikkaan. Mustataan mahdollisimman paljon. Nooh, oikeus tekee päätöksensä, ja em. henkilöt saavat vaaliin sopivaa julkisuutta. Pääasiahan on, että puhutaan.

Olinpahan kuulemassa 10.2.15 "persutrion" syytteitä Pirkanmaan Käräjäoikeudessa. Syyttäjä vaatii sakkorangaistusta törkeästä kunnianloukkauksesta. Tavallinen kunnianloukkaus on tapauksena jo vanhentunut. Tuomio tulee kansliatuomiona myöhemmin. Veikkaukseni entisenä lautamiehenä on, että syytteet hylätään. Juuri näin kävi, syytteet hylättiin. Joku on varmasti oikeuden päätökseen pettyneitä, mutta näillä mennään.

Käräjäoikeuden päätöksestä valitettiin hovioikeuteen. HO:sta tuli "nahkapäätös", ts. KärO:n päätös jäi voimaan.

Eipä virkamies arvannut, millaisen palveluksen hän tahtomattaan tekee perussuomalaisten eduskuntavaalikampanjalle. Ilmaista julkisuutta valtakunnallisestikin. Moni kansanedustajaehdokas on kateellinen ja vihreä kasvoiltaan tällaisesta mediajulkisuudesta.

-----------

Kyllähän näitä tunnelista johtuvia, perussuomalaisiin kohdistuneita juttuja löytyy Tampereeltakin. Virkistävää olla esillä näin vaalien alla. Hallinto-oikeudesta odotellaan näillä näppäimillä päätöstä tuen käytön oikeellisuudesta.

Vastakohdat 060215

Sattuipa "somasti", vierekkäin kaupan myyntitelineessä 6. helmikuuta armon vuonna 2015 iltapäivälehtien lööpit. Toisessa kerrotaan köyhän vanhuksen tilasta. Ruokaan jää 100 € kuukaudessa. Toisessa kerrotaan samanaikaisesti, että tulevia kansanedustajia odottaa roima palkankorotus.

 

*************

Muunneltua totuutta korkealla tasolla

4.2.15 Eduskunnassa käyty välikysymyskeskustelu koski Kreikan tukemista. Pääministeri Stubb (kok) narahti puheistaan, ettei Kreikalle ole annettuja senttiäkään veronmaksajien rahaa ja valtiovarainministeri Rinne (sdp) heilutteli tiliotetta vakuuksista. Kuitenkaan nämä temput eivät poista tai muuta 2013 budjettikirjassa olevaa tosiasiaa.

 

*************

Kirjoitin vastauksen Juhana Suoniemen kirjoitukseen "Kaupunkiseudun kehittäminen ei ole muilta pois" (AL 1.2.15). Valitettavasti asia ei ole näin, mitä Suoniemi väittää. AL julkaisi vastineen 7.2.15 vain hieman sensuroituna. Otsikko muutettu; Tampere imee tukea muiden kustannuksella. Lehdessä ollut teksti löytyy täältä.


Kaupunkiseudun kehittäminen kurjistaa maakunnan elämää

Juhana Suoniemi vastasi (AL 1.2.) Punkalaitumelaisen Heikki Vanha-Juhen kirjoitukseen, että ”Kaupunkiseudun kehittäminen ei ole muilta pois”.

Väite, että kaupunkiseudun kehittäminen ei ole muilta pois, on irti todellisuudesta. Valtiolta ei enää riitä rahaa mm. maakunnan tiestön kunnossapitoon eikä muihinkaan hankkeisiin, koska Tampere imee kohteisiinsa merkittävät määrät valtion tukea.

Hyvänä esimerkkinä kaupunkiseudun kehittämisestä ja maakunnan kurjistamisesta oli viime syksyn ambulanssifarssi. Tampere rahapulassaan oli valmis lakkauttamaan maakunnasta 5 ambulanssia.

Tamperelaisena on ihmeteltävä, että missä maailmassa Juhana Suoniemi oikein elää, jos hän ei pysty näkemään missä tilanteessa on Tampereen talous. Alijäämää tehdään vuodesta toiseen. Tänäkin vuonna menot ovat n. 127 milj.euroa tuloja suuremmat.

Jutussa viitattiin rantatien tunneliin. Ei tullut sellaisia työpaikkamääriä mitä luvattiin. Ennalta arvaamattomia kustannuksia on tullut ennakoitua enemmän. Valtion osuutta on jo myöhennetty. Tunneliallianssille kuuluvia töitä siirretään entistä enemmän maksettavaksi kaupungin muilta momenteilta.

Suoniemi kirjoittaa; ”Tampereen seudun joukkoliikenne on viimein päässyt kehitysuralle, joka tulee hyödyttämään koko maakuntaa. Tampereen seudun kasvu vetää perässään ostovoimaa, matkailutuloja ja alihankintatyötä koko maakuntaan.” Suoniemihän on varsinainen vitsiniekka.

Ratikkainfran hinnaksi on sovittu tuo 250 milj. euroa. Tähän päälle tulee vielä kalustohankinnat ja kaiken ylläpito. Kokonaishinta tulee olemaan lähempänä 400 milj.euroa. Mitä sitä peittelemään.

Tampereen ratikan Hervanta–Lielahti-linjaa perusteltiin muutama vuosi sitten liikennetutkimuksella, jossa vakuuteltiin millaisia nousumääriä julkisiin kulkuneuvoihin tapahtui mm. Vesilahdella tai Pälkäneellä. Laskelmat perustuvat edelleenkin siihen, ikään kuin koko Hervannan ja Lielahden asujaimisto aamuin illoin vaihtaisi paikkaa.

Väestömäärän ja työpaikkojen kasvuennuste 2040-vuoteen mennessä perustuu lähinnä utopioihin. Suuret ikäluokat, niin Tampereella kuin maakunnassakin muuttavat lähinnä hautuumaille. Maakunnasta ovat muuttaneet pääsääntöisesti ne henkilöt jo pois, jotka muuttoa harkitsevat. Annetaan lopuille elinmahdollisuus kotiseudullaan.

Suuremmat ratikkaan ja tunneliin liittyvät alihankintatyöt loppuvat siinä vaiheessa kun kohteet valmistuvat. Miksi Suoniemi ja kumppanit eivät kanna huolta yritysten ja erityisesti ulkomaan kauppaa tekevien yritysten hankkimisesta Tampereelle? Näistä yrityksistä se hyvinvointi lähtee, ei toistemme selkien pesusta eikä ratikalla ajelusta.

---------------

Suoniemi vastasi kirjoitukseeni (AL 13.2.15).

Pirkanmaa tarvitsee vahvaa keskuskaupunkiseutua

Perussuomalaisten tamperelainen varavaltuutettu Ossi Aho osallistuu (AL 7.2.) keskusteluun, jossa vastasin punkalaitumelaisen Heikki Vanha-Juhen pelkoon, että Tampere vie maaseudun rahat.
Aho ja Vanha-Juhe ajattelevat ilmeisesti niin, että Tampereen seutu eli noin 4/5 pirkanmaalaisista ei ansaitse lainkaan panostusta valtiolta, vaan niukat rahat pitäisi käyttää kaikki tiestön kunnossapitoon haja-asutusalueella. Toki tärkeä asia, mutta herroilta unohtuu valitettavasti se, että myös haja-asutusalueet tarvitsevat vahvaa keskuskaupunkiseutua.
Aho osoittaa ymmärtämättömyyttä ratikkapäätöksen perusteista. Investointiin ei lasketa kaluston hankintaa eikä ylläpitoa, koska niitä vertaillaan saman kapasiteetin tarjoavan bussikaluston hankintaan ja ylläpitoon. Tässä vertailussa ratikka on arvioitu vuodessa noin 10 miljoonaa edullisemmaksi.
Aho väittää perusteetta, että ratikkapäätöksen tukena olisi käytetty esimerkiksi Vesilahden tai Pälkäneen joukkoliikennelukuja. Väite on suorastaan absurdi ja irti todellisuudesta.
Niin minä kuin muutkin ”kumppanit” jaamme Ahon aiheellisen huolen maakuntamme vientiteollisuusyritysten tulevaisuudesta, vaikka se nyt ei ollutkaan tämän keskustelun aihe. Uskon vain, että työ muuttaa nykyisin osaajien perässä. Siksi kuulutan panostuksia edulliseen asuntotuotantoon, täydennysrakentamiseen ja keskuskaupunkiseudun kehittämiseen.

Juhana Suoniemi
kaupunginvaltuutettu, maakunta-
valtuustoryhmän pj. (vihr), Tampere

---------------

 

Minä tietysti tähän vastaamaan. AL julkaisi vastineen 15.2.15

Raitiotien pohjana hurjat matkustajaluvut

Olen Juhana Suoniemen kanssa samaa mieltä, että Pirkanmaa tarvitsee vahvan keskuskaupunkiseudun (AL 13.2.). Se ei silti saa tapahtua maakunnan kustannuksella.

Suoniemi vetää mutkat suoriksi. En ole väittänyt, että kaikki valtion rahat pitäisi käyttää tiestön kunnossapitoon. Sanoin, ettei valtiolta enää riitä rahaa näihinkään kohteisiin.

Totean, että lukemisen ohella ymmärrän myös tekstin.

Ratikkaa Tampereelle on perusteltu suurilla matkustajamäärillä. Kaupunkiraitiotien alustava yleissuunnitelma (liikenne-ennuste 2011) arvioi, että Tampereen seudun matkustajamäärä olisi noin miljoona matkaa/arkipäivä. Laskennassa on mukana seitsemän kuntaa. Tampereen sisäinen tuleva ja lähtevä liikenne olisi noin 165000 matkaa/arkipäivä.

Lieneekö ratikan valtionapujen saannin varmistaminen syynä siihen, että 2012 tehtiin uusi liikennetutkimus.

Liikenneraportissa kerrotaan, että Tampereen seudulla tehdään 1,1 miljoonaa matkaa/arkipäivä. Laskennassa on mukana 12 kuntaa, myös Vesilahti ja Pälkäne.

Tampereen sisäinen, tänne tuleva ja täältä lähtevä liikenne olisi noussut parissa vuodessa 165000 matkasta 617800 matkaan joka arkipäivä. Nousua peräti 374 %.

Se edellyttää, että jokainen tamperelainen lähtee liikkeelle, palaa ja lähtee vielä kerran. Onko tämä uskottavaa?

Tampereen valtuusto käsittelee 16.2. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmaa 2040. Liikenne-ennusteena käytetään raportin 2012 matkalukuja, jotka on laskettu 12 kunnasta. Suunnitelma koskee kuitenkin kahdeksaa kuntaa, Vesilahti mukaan lukien.

Ossi Aho
varavaltuutettu (ps), Tampere

Tämän linkin takaa löytyvät numerot johon kirjoituksessani viittasin
http://www.tampereenseutu.fi/seutuhankkeet/yhteistyon-tuloksia/liikennetutkimus/

Tuli palautetta, nimettömänä tietty;
Nimi: Faktat kuntoon
Kommentit: Voi voi. Surullista sinun ratikka-vastaisuutesi. "päivän paras" veto oli tämän päivän AL:ssä kun väitit, että joukkoliikennematkoja on yli miljoona per päivä! Kyseessä on kaikilla liikennemuodoilla tehdyt matkat. Joten opettele lukemaan.

Periaatteesta en vastaile nimettömiin viesteihin.

Mikä se on niin vaikeaa, kun on kysymys tosiasioiden hyväksymisessä? Tilanne on vain niin, että Tampereella ei EI OLE VARAA ratikkaan eikä muuhunkaan vähään aikaan, eikä tule olemaankaan. Meneillään oleva rakennemuutos ja muuttoliike ei tuo tähän mitään helpotusta. Valitettavasti joidenkin on tätä tosiseikkaa kovin vaikea hyväksyä. Jos HS:n (15.2.) juttu, "Mitä vanhusten kotihoidossa oikeasti tapahtuu" helpottaisi hyväksyntää.

---------------

 

AL 1.2.2015 olleeseen Suoniemen toteamukseenI; "Aho osoittaa ymmärtämättömyyttä ratikkapäätöksen perusteista. Investointiin ei lasketa kaluston hankintaa eikä ylläpitoa, koska niitä vertaillaan saman kapasiteetin tarjoavan bussikaluston hankintaan ja ylläpitoon".

No, voi ny hellan lettas. Ymmärtämättömyyttäni ymmärrän, että bussikalusto on jo olemassa eikä sitä tarvitse hankkia uudesta alusta lähtien. Siksi toiseksi, busseilla ajaa pitkän pätkän ratikkakaluston hankintahinnalla. Käyttäen laskentapohjana Suoniemen esittämää 10 milj.euron vuotuista säästöä, rakennuskustannusten ja kaluston hinnalla ajaisi n. 35 vuotta.

Täältä pääset katsomaan mm. matkalukuja, joilla osoitetaan valtavat matkamäärät.

Tampereelle kaavailtuja suuria suunnitelmia tarkasteltaessa tulee mieleen, että jos suurin osa päättäjistä potee SUURTEN LUKUJEN-SYNDROOMAA, niin silloin he eivät pysty hahmottamaan kuinka isosta ja kalliista asiasta onkaan kysymys. Huolestuttavaa. Onko ratikka Tampereen ikioma ratikkagate?

 

"Ei ole pahuuttaan toimittu tai salailtu, vaan tämä on tapa työskennellä ei ole tuottanut julkisuuslain alaista materiaalia", näin kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee (AL 14.2.15) sotemaksun perusteiden pimittämisestä. Jotenkin tulee fiilis, että lieneekö ratikan lukujen käsittelyssä noudatettu samaa metodia, vaikka pitäisi johtaa tiedolla. Naapurikunnat valittavat salailusta KHO:n, oikein!

---------------

 

Liittyy sopivasti Suoniemen kirjoitukseen. Kun mikään ei ole poissa mistään. Näin kirjoitetaan Attendon toiminnasta Kiteellä. Miten lie tilanne Tampereella vastaavissa tilanteissa? Erityisesti lastensuojelu ja vanhusten hoito herättävät arvostelua monelta suunnalta. Kättä vain puristetaan taskussa nyrkkiin, kun muuta ei voida. Mutta, eihän se ole keneltäkään pois, vaikka rahat hassataan kerskainvestointeihin, sanoo valtakoalition edustaja.

"Asiakas makaa verilammikossa-" Järkyttävää luettavaa. Jaahah, mistä suomalaiset olivatkaan valmiit leikkaamaan.

---------------

 

AL 9.2.15 Tampereen seutukunnan sijoitus romahti yritysten sijoituspaikka vertailussa

Sijoitus vuonna 2012 oli seitsemäs (vasta). Sitä se on, kun Tampereella harjoitettu talouspolitiikka on ollut ja on lyhytjänteistä ja näköalatonta. Puuhaillaan vaan tunnelin ja ratikan väkisin ajamiseen, vaikka näille ei ole tarvetta.

Yritysten sijoittumiseen vaikuttivat yritysjohtajien arvioissa erityisesti erilaisten yritysten tasapuolinen kohtelu ja huomioiminen, riippumatta koosta, toimialasta tai elinkaaren vaiheesta, yritysvaikutusarviointien systemaattinen hyödyntäminen osana kuntapäätöksentekoa, lupaprosessien nopeus ja sujuvuus sekä yritysten mahdollisuudet osallistua julkiseen palvelutuotantoon.

*************

 

Tampereen toimintamallin (TILTU) arvionti on suoritettu ja kevyeksi havaittu.

Raportti julkaistiin 26.1.15. Oliko raportin loppupäätelmän tulos 0-tutkimuksesta? Kun tiedossa oli, että byrokratia on lisääntynyt. Yksinkertaisenkin asian eteenpäin vienti kaupungin organisaatiossa tökkii. Jokainen asiaa käsittelevä kokee, että hän on se tärkeä ihminen joka voi jättää oman jälkensä päätökseen. Ei tarvitse miettiä kustannuksia, vaikka pitäisi.

Nyt on johtokunnat tappolistalla. Ennustan, että seuraavalle valtuustokaudelle esitetään niiden poistamista. Apulaispormestareiden määrää vähennetään. Kekä on se, johon arpa osuu, saa nähdä? Vai pelastaako SOTE? Ei pelasta, sote menee kuitenkin yli kansanedustajavaalin.

Johtamista on kehitettävä. Tämä on itsestään selvyys, johon olisi pitänyt kiinnittää huomiota ilman tutkimustakin. Tiedolla johtaminen on hyvä, jos tieto on oikea aikaista, oikein suunnattu ja sitä osataan käyttää oikein. Mutta kun tiedetään, että tieto on valtaa, varsinkin salattu tieto, niin johtaminen on sitä tai tätä.

Raportti tulee samaan johtopäätökseen, jota esitin jo 2012 kuntavaaliohjelmassani. Olisin antanut käyttöön ilmaiseksi, näin olisi säästetty kaupungin varoja n. 200 000 euroa. Että silleen.

Nyt huudetaan kuntalaisia avuksi. Mitähän varten päättäjät ovat valittu - tietääkseni tekemään päätöksiä! Pieni kevennys; kuka joutuu tekemään eniten päätöksiä? Perunan lajittelija, joutuu tekemään jokaisen perunan kohdalla päätöksen, että onko huono peruna vai hyvä peruna.

*************

 

19.1.15 Tampereen kaupunginhallituksen valinta oli farssi

Kaupunginvaltuuston kokouksessa, suhteellisen valintatavan käyttämisestä kaupunginhallituksen jäsenten valintaan, syntyi sotku joka oli odotettu. Tunteet salissa kuumenivat. Pääasiassa oppositio puhui. Kokoomus oli hiljaa. Kuntalaisille tuli selväksi mistä on kysymys. Pelin politiikasta ja kyykyttämisestä.

Mistä on kysymys? Kuntalaissa sanotaan, että pormestarin vaali suoritetaan ennen kunnanhallituksen vaalia (24 §) ja että, lautakunnan puheenjohtajana toimivan apulaispormestarin vaali toimitetaan ennen lautakunnan vaalia (24b §). Tampereen kaupungin johtosääntö ja valtakoalitio ovat sitä mieltä, että pormestareita ei lasketa mukaan kokoonpanoon. Oppositio on taas toista mieltä. Pormestarit pitää ottaa lukuun, vaikka he valitaankin erikseen. Näin 11 on 10. Hallinto-oikeus ratkaisee tämänkin asian aikanaan.

Valtuutettu Jari Heinonen (skp) ja valtuutettu Aarne Raevaara (ps) jättivät päätöksestä valituksen Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Perussuomalaisten Tampereen valtuustoryhmä,Tampereen Puolesta -valtuustoryhmä ja SKP:n Tampereen valtuustoryhmä yhtyivät Raevaaran valitukseen.

Äänestämään jouduttiin kolme kertaa. Ensin valtuutettu koski toisen valtuutetun äänestyslippuun, toisessa äänestyksessä vaaliuurnaan pudotettiin ylimääräinen äänestyslippu. Kolmannessa äänsetyksessä äänet jakautuivat 48–17. Hylätyt äänet tulivat valtakoalition puolelta. Yksi äänistä oli tyhjä. Toinen hylättiin asiattoman merkinnän takia, koska siihen oli piirretty nolla. Kritiikkiä valtakoalition sisältä.

Loppuhuipennus oli, että lopulta vaalilautakunta hyväksyi yhden erilaisen äänestyslipun. Tämä on jo yksinään valitusperuste. Eriäviä mielipiteitä äänestystulokseen ei hyväksytty, mikä on melko outoa.

Oppositioryhmät luopuivat suhteellisen vaalin vaatimisesta lautakuntien jäsenten valintaan. Järkevä päätös, koska valituskelpoinen tulos oli saatu kaupunginhallituksen vaalista. Näin lauta- ja johtokuntien valinnat olivat läpihuutojuttuja. Kaikille pienpuolueille neuvottelut olivat myös hyvä opetus, että yhteistyötä voi ja sitä kannattaa edistää.

Varsinaista tositeatteria, huonompaakin viihdettä on nähty.

Ai niin, kaupunginhallitukseen pormestari Anna-Kaisa Ikosen varajäseneksi valittiin valtuuston ulkopuolelta Kalervo Kummola. Tästä valinnasta Tampereen tiedotussivut kuin myös Aamulehtikin ovat vaienneet visusti. Mitä sitä peittelemään, tietoon se kuitenkin tulee. Blogissa on otettu hyvin kantaa. Ihmettelen valintaa kovasti, tai en oikeastaan. Pormestari Ikosen osallistuessa KEVA:n hallituksen - ja muuhun toimintaan, tarvitaanko Tampereella nyrkki, joka laittaa pennut ruotuun.

AL 21.1.15 otti kantaa pääkirjoituksessaan Teiniliiton ylösnousu valtuuston vaalisekoiluun.

Olen samaa mieltä, että pormestarimallin ja kunnallisten säännösten suhde on nyt pakko selvittää, että luottamuspaikkasekoilut voidaan jatkossa välttää.

"Ja toisaalta usein todetaan, että sitä saa mitä tilaa. Äänestäjäthän ovat valinneet Tampereellakin valtuustoon juuri nämä neropatit, jotka maanantai-iltaista rulettia pyörittivät. Äänestäjän puolustukseksi on toki todettava, että valinnanvaraa hänellä ei nykyoloissa kauheasti ole." Eipä tuohon ole mitään lisättävää.

Oppositiolla on täydet perusteet vaatia muutosta, kun voimasuhteet muuttuivat numeroista 51–16 lukuihin 50–17.

Tässä kohtaa Aamulehti iski kirveensä kiveen ja pahasti. "Toisaalta tamperelaisen äärivasemmalta nyt laitaoikealle ulottuvan opposition vaalitoimituksia varten luoma tekninen vaaliliitto on sekin täydessä ristiriidassa pormestarimallin ja enemmistödemokratian hengen kanssa.

Eihän valtakoalitio, oikealta vasemmalle, ole muuta kuin tekninen vaaliliitto. Ilmassa havaittavissa jälleen "pientä" puolueellisuutta, niin AL:n tapaista.

---------

Viihteen jälkeen mennään karuun alkuun. Tampereen työttömyys vain kasvaa. Työttömyysprosentti oli 31.12.14 oli 18 %, 20155 työtöntä. 1716 enemmän kuin vuosi sitten ja 2853 enemmän kuin tunnelipäätöstä tehtäessä. Koska valtuusto kiinnostuu luomaan, toimimaan pysyvien työpaikkojen Tampereella saamisen edellytysten parantamiseksi? Nyt toiminta sillä sektorilla on puuhastelua ja lillukan varsissa räpiköintiä.

"Palveluihin tarvittavat rahat eivät kasva puussa ja jos siemenperunat syödään, ei uutta satoa ole saatavissa." Näin sanoi kaupunginvaltuutettu Riitta Koskinen 5.10.2012 vastauksessaan AL erään lukija kirjoitukseen. Voi, voi, mikä tilanne? Siemenperunat on syöty. Työttömyys,velka, yleinen huonovointisuus ja kärsimättömyys kasvavat. Ei tuonut tunneli luvattua apua. Ei sitä myöskään tuo väkisin Tampereelle suunniteltu ratiakkakaan.

*************

 

IKILA (ikäihmisten palvelujen lautakunta) kokousti 14.1.15. Siellä vahvistettiin mm. vuoden 2015 vuosisuunnitelma ja iso kasa palvelusopimuksia.

Ristiriitaa kaupungin talousarvion ja lautakunnan vuosisuunnitelman välillä

Tampereen kaupunginvaltuusto vahvisti17.11.14 tämän vuoden talousarvion ja ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitoon kuuluvat määrärahat. Kaupunginhallitus, kaupunginhallituksen jaosto, lautakunta ja johtokunta hyväksyvät talousarvioon perustuvat vuosisuunnitelmat. (Tampereen kaupungin hallintosääntö 20 §)

Ts. ikäihmisten palvelujen lautakunnan (IKILA), kuin myös muidenkin lautakuntien ja johtokuntien tulee vuosisuunnitelmissaan ottaa talouden pohjaksi valtuuston myöntämät määrärahat. Näin sanoo kuntalaki ja kaupungin oma hallintosääntö.

Talousarvion vahvistamisesta meni aikaa vain kaksi kuukautta, kun IKILAN vahvistettavaksi tuotiin vuosisuunnitelma 2015, jossa valtuuston vahvistamia lukuja oli muutettu 129000 euron edestä. Toimintatulot olivat pysyneet vahvistetuissa luvuissa, toimintamenot olivat pienentyneet tuon 129000 euroa, kuin myös toimintakate.

Mitä oli tapahtunut? Esittelytekstissä lukee ”Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2015 talousarvion ja vuosien 2015–2018 taloussuunnitelman kokouksessaan 17.11.2014. Vuosisuunnitelma perustuu valtuuston hyväksymässä talousarviossa osoitettuihin ydinprosessitasolla sitoviin määrärahoihin ja tuloarvioihin. Lisäksi vuosisuunnitelman menoja on vähennetty 129 000 euroa talousarvioon verrattuna. Talousarvion ja vuosisuunnitelman välinen ero johtuu Ikäihmisten palvelurakenneuudistukseen (IPU) liittyvistä siirroista...".

Vuosisuunnitelma uuteen käsittelyyn

Tein asian käsittelyn yhteydessä esityksen vuosisuunnitelman palauttamiseksi uuteen käsittelyyn, tuon määrärahapoikkeaman vuoksi, ja että 129000 € siirrolle kerrottaisiin tarkempi perustelu.

Samall