Tampereen kuntapolitiikkaa

Poliittista tilannetta ja -sekoilua. Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen, lautakuntien ym. kokousten päätöksiä ja muitakin mielenkiintoisia juttuja tälle sivulle

 

Tampereen kaupungin tiedotuslehti 2/2008 Poliittista tilannetta ja -sekoilua.

Tampereen kaupungin tiedotuslehti 2/2008

© Ossi Aho

Lukuohje; käänteinen järjestys, viimeisin päivitys on ensimmäisenä.

Tästä suoraan kansiareena-, talous-, tunneli- ja ratikkaosioon sekä etusivulle.


 

Koska kansalaisten poliittinen muisti on n. 3 kuukautta, täytyy tiettyjä tietoja päättäjien toimista pitää esillä. Näitä tietoja voi muistaa mm. tulevissa vaaleissa.

Viime- ja tällä vaalikaudella on keskusteluttanut kovasti nämä suurinvestoinnit. Tunneli, kansiareena, ratikka, jätevedenpuhdistamo, jne. Tässä taulukko, josta on nähtävissä valtuutetun käyttäytyminen eri hankkeista äänestettäessä sekä äänen hinta.

"Poikaseni, kunpa tietäisit, miten vähällä järjellä tätä maailmaa hallitaan." Alun perin lainaus kuuluu latinaksi: "An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur." Axel Oxenstierna, valtakunnankansleri, Ruotsi (16.6.201583 – 28.8.1654).

HUOM. olen pahoillani, että eräät linkit eivät toimi, mm. Aamulehti on muuttanut esitysalustaansa ja täten linkit ovat katkenneet.


 

 

Tampereen Vesi -liikelaitos yhtiöitettiin

Tampereen kaupunginvaltuusto päätti Tampereen Veden yhtiöittämisestä 30.1.2023 äänin, 47 puolesta, 19 vastaa ja yksi tyhjä. Yhtiön nimeksi tulee Tampereen Vesi oy.

Yhtiöittäminen näyttää olevan itseisarvo, kun pormestari Anna-Kaisa Ikosen ja konsulttiyhtiön kestämättömiä perusteluja lukee; "Mikä sitten puoltaa yhtiöittämistä? Ikosen mukaan selvitys osoittaa, että yhtiöittämiselle on taloudelliset ja toiminnalliset perusteet. ”Yhtiömuoto tuo tiettyjä toiminnallisia tehokkuuteen liittyviä hyötyjä, ja sitä että saadaan hillittyä hintojen nousua. Keskusputsarin valmistuminen varmasti hiukan tulee vaikuttamaan hintoihin, mutta tämä sinällään olisi yksi tekijä, joka tuo pitkäjänteisyyttä ja mahdollisuuksia kehittämiseen”, Ikonen summaa."

Mikään ei estä käyttämästä samoja perusteluita liikelaitoksessa. Onko kysymys kirjanpitokikkailusta, kuin todelliselta tarpeesta yhtiöittämiseen?

Kaupunki saa Tampereen Vesi liikelaitoksen liiketoiminnan myynnillä 361,2 milj. euroa. Tosin, kaupunki myöntäisi yhtiölle vakuudelliset yhteensä enintään 283 miljoonan euron lainat enintään 25 vuodeksi liiketoimintakaupan rahoittamiseksi. Kysymys kuuluu, mistä rahat otetaan, kun valtuusto päätti, ettei lainaa tänä vuonna nosteta ja kassassa ei ole tuollaisia rahoja? Lisäksi kaupunki tekee 51,8 miljoonan euron sijoituksen yhtiön vapaan oman pääoman rahastoon.

Mikä on todellinen syy, Tampereen taloustilanne? Lainarahan saannin vaikeutuminen, korkomenojen kasvu? Kaupungin valtuusto hyväksyi viime marraskuussa talousarvion vuodelle 2023 ja sen mukaan lainaa ei nosteta, joten jostain rahaa investointeihin on saatava, kun viime vuoden omaisuuden myyntitulotkin jäävät alhaisiksi (talousraportti 11/2022). Taloussuunnitelmat vuosille 2024-2026 osoittavat investointien ylittävän kantokyvyn

Pakottavaa tarvetta yhtiöittämiselle ei ole ja toimintaa ja päätöksentekoa voi kehittää myös nykyisellä liiketoimintamallilla. Velkaa se on konsernivelkakin, josta kaupunki on viimekädessä vastuussa.

Vantaalla asuvan henkilön kommentit vesilaitoksen yhtiöittämiseen;

"Tampereen kaupunki nosti itsensä hiuksista ylihintaisella kaupalla.

Tampere päätti yhtiöittää vesilaitoksen. Vesilaitos on käytännössä velaton.

Uudella osakeyhtiöllä on velkaa 283 miljoonaa euroa Tampereen kaupungille. Oho hupsista, miten näin pääsi käymään. Osakeyhtiö pakotettiin ostamaan velaksi liikelaitoksen liiketoiminta 361,2 miljoonalla eurolla. Liittymismaksuvelat 25,9 miljoonaa näköjään siirrettiin osakeyhtiölle. Niitähän ei tarvitse maksaa kuluttajille takaisin.

Kaupunki sijoitti yhtiöön 51,9 miljoonaa euroa.

Osakeyhtiön puolesta äänesti 47, vastaan 19 ja 1 ei oikein tiennyt mitä tehdä. Eli valtuustossa oli 48 valtuutettua, jotka eivät tienneet mitä tekivät.

Liikelaitoksen tarvitsema infrastruktuuri on liikelaitoksen taseessa 180 miljoonaa euroa. Sitä on maksettu vesimaksuissa. Nyt tämä maksu kaksinkertaistetaan, eli tamperelaiset maksavat veden hinnassa kaiken uudestaan.

Korkoprosentista uutinen ei kerro. Yleensä kaupungit veloittavat tyhjästä luodun velan korkona jopa moninkertaisesti markkinakoron. Se maksetaan vesimaksussa. Myös velan lyhennykset rahoitetaan vesimaksuilla. Kyse on veronmaksun siirtämisestä vesimaksuihin.

Osakeyhtiön tuottamasta voitosta maksetaan 20 % vero, liikelaitos ei veroja maksa.

Olen aina sanonut, että valtuusto pitäisi puolittaa. Nyt sote- uudistuksen takia voidaan 2/3 valtuutetuista heittää pihalle. Sattumalta juuri tuon enemmistön kaikki valtuutetut. En tiedä paranevatko päätökset, tuskin. Mutta sekoilu ja kokouspalkkiot ainakin vähenevät.

Valtuutetut vannoivat, ettei yhtiötä myydä. Niin ovat vannoneet monet muutkin. Kun tulee isot peruskorjaukset vesilaitokseen ja putkistoon, rahaa ei enää luoda tyhjästä. Sen jälkeen tulevat kansainväliset sijoittajat. Loppu tulee olemaan vesimaksamisen historiaa."

Äänestystulos;

Jaa, kannatus 47 kpl 70%

Oras Tynkkynen, Hanna Sareila, Inna Rokosa, Sofia Julin, Petri Rajala, Satu Sipilä, Pekka Salmi, Iiris Suomela, Vilhartti Hanhilahti, Tommi Evilä, Jouni Markkanen, Leena Kostiainen, Aleksi Jäntti, Jukka Gustafsson, Sirpa Pursiainen, Jouni Ovaska, Matti Höyssä, Antti Ivanoff, Riina-Eveliina Eskelinen, Jaakko Stenhäll, Antti Hiitti, Merve Caglayan, Kirsi Kaivonen, Brigita Krasniqi, Johanna Loukaskorpi, Mahmoud Machaal, Ilkka Porttikivi, Olga Haapa-aho, Teemu Aaltonen, Jaakko Mustakallio, Pia Viitanen, Aila Dundar-Järvinen, Anne-Mari Jussila, Anne Liimola, Anna-Kaisa Ikonen, Kari-Matti Hiltunen, Matti Helimo, Ilmari Nurminen, Ida Leino, Matti Järvinen, Vilma Järvisalo, Lauri Lyly, Anneli Taina, Atanas Aleksovski, Sofia Vikman, Kalervo Kummola, Ilkka Sasi

Ei 19 kpl 28%

Veikko Vallin, Milka Hanhela, Ulla-Leena Alppi, Aarne Raevaara, Anni O Molari, Noora Tapio, Jouni Sirén, Liban Sheikh, Antti Moisander, Lassi Kaleva, Minna Minkkinen, Joonas Kiviranta, Mikko Aaltonen, Joakim Vigelius, Marika Puolimatka, Ulla Kampman, Sakari Puisto, Arto Grönroos, Anneli Kivistö

Tyhjä 1 kpl 1%

Mirja Salmijärvi

**************

 

Tampereen Sähkölaitos laskee sähkön hintaa 42 %

26.01.2023. – ”Tamperelaisten energiansäästö on ylittänyt kaikki odotukset”

Säästöt ja sähkön hankintahinnan lasku mahdollistavat sähkön hinnanalennuksen 15.2.2023 alkaen. Tampereen Sähkölaitos alentaa hintojaan jo toisen kerran kuluvana talvena. Sähkön hinta laskee kaikissa toistaiseksi voimassa olevissa sähkösopimuksissa 11 senttiä, eli suurimmalla osalla kuluttajista hinta laskee 26 sentistä 15 senttiin kilowattitunnilta (42 %). Alennettu hinta sisältää arvonlisäveron 10 %.

Samassa yhteydessä Sähkölaitos tuo myyntiin uuden määräaikaisen Järkisähkö-tuotteen, jonka myös uudet asiakkaat voivat tilata 6.2. alkaen. Uuden tuotteen hinta on 15 snt/kWh, ja sopimus on määräaikainen kuuden kuukauden ajan.

Sähkön hintaa voidaan alentaa, sillä sen hankintahinta on laskenut. Sähköä on myös käytetty ennustettua vähemmän. Toteutunut kulutus on ollut syyskuusta 2022 alkaen jopa 10 % pienempi kuin aiempien vuosien ja sään perusteella olisi voinut odottaa.

Näin hinta laskee

  • Alennus koskee kaikkia Tampereen Sähkölaitoksen toistaiseksi voimassa olevia kiinteähintaisia sähkösopimuksia. Muutos ei edellytä asiakkaalta toimenpiteitä. Hinta muutetaan automaattisesti 15.2. alkaen.
  • Myyntiin tulee myös uusi kuuden kuukauden määräaikainen sähkösopimus, jonka hinta on 15 snt/kWh. Uusi sopimus on tilattavissa 6.2. alkaen vain osoitteessa sahkolaitos.fi.
  • Pörssisähkösopimusten hinnat eivät muutu, mutta 6.2. alkaen asiakas voi vaihtaa uuteen määräaikaiseen sähkösopimukseen.
  • Jos asiakkaalla on määräaikainen sähkösopimus, Sähkölaitos on yhteydessä sopimuksen jatkovaihtoehdoista ennen määräaikaisuuden päättymistä.
  • Perusmaksut pysyvät ennallaan.

2023


2022

Sähkön hintaa rukataan alaspäin

AL uutisoi 30.11.2022 että, Tampereen sähkölaitos alentaa väliaikaisesti sähkösopimusten hintaa. Sähkön hinta laskee toistaiseksi voimassa olevissa sopimuksista nykyisestä 33 sentistä 26 senttiin kilowattitunnilta. Hinta laskee siis 21 prosenttia. Suunta on hyvä!

Alennettuun hintaan on laskettu mukaan sähkön arvonlisäveron alennus. Arvonlisävero alennetaan 24 prosentista 10 prosenttiin joulukuun ensimmäisestä päivästä ensi vuoden huhtikuun loppuun. ALV:n alennus johtuu valtiovallan sähkötukitoimenpiteistä, ei Tampereen Sähkölaitoksen.

**************

 

Linja kateissa

Tampereen kaupunginvaltuusto päätti 29.8.2022 Tampereen kaupunkiseudun seutustrategian hyväksymisestä, Siinä yhteydessä valtuutettu perussuomalaiset tekivät ponsiesityksen; "seuraavien seutustrategioiden valmistelussa Tampere pyrkii painottamaan ilmastonmuutoksen torjunnan ja hiilineutraalisuuden tavoittelun sijaan asukkaidensa ja yritystensä edullista ja sujuvaa arkea." Esitys kaatui äänin 10-57. Perussuomalaiset äänestivät ponnen puolesta muut vastaan.

Edelleen perussuomalaiset tekivät seuraavan ponsiesityksen; seuraavien seutustrategioiden valmistelussa Tampere painottaa pikaisesti toteutettavaa maakunnallista ja seudullista lähijunaratkaisua. Esitys kaatui äänin 14-47, tyhjää 6. Sinällään outoa, koska kovasti puhutaan lähijunaliikenteen kehittämisen puolesta.

Lähijunaliikenteen kehittämisen puolesta äänestivät;

Alppi Ulla-Leena, vas, Hanhela Milka, vas, Minkkinen Minna, vas,

Grönroos Arto, ps, Kaleva Lassi, ps, Kiviranta Joonas, ps, Moisander Antti, ps, Molari Anni O, ps, Puisto Sakari, ps, Puolimatka, Marika ps, Raevaara Aarne, ps, Vallin Veikko, ps, Vigelius Joakim, ps.

Järvinen Matti, kesk,

Stenhäll Jaakko, vihr,

Lähijunaliikenteen kehittämistä vastaan äänestivät;

Aaltonen Mikko, vas,

Aaltonen Teemu, kok, Eskelinen Riina-Eveliina, kok, Evilä Tommi, kok, Höyssä Matti, kok, Ikonen Anna-Kaisa, kok, Ivanoff Antti, kok, Jussila Anne-Mari, kok, Jäntti Aleksi, kok, Järvenpää Elina, kok, Kostiainen Leena, kok, Kummola Kalervo, kok, Leino Ida, kok, Markkanen Jouni, kok, Rajala Petri, kok, Sasi Ilkka, kok, Taina Anneli, kok, Vikman Sofia, kok.

Aleksovski Atanas, sdp, Dundar-Järvinen Aila, sdp, Gustafsson Jukka, sdp, Hiitti Antti, sdp, Julin Sofia, sdp, Liimola Anne, sdp, Loukaskorpi Johanna, sdp, Lyly Lauri, sdp, Machaal Mahmoud, sdp, Nurminen Ilmari, sdp, Porttikivi Ilkka, sdp, Rokosa Inna, sdp, Salmi Pekka, sdp, Viitanen Pia Liisa, sdp,

Caglayan Merve, vihr, Haapa-aho Olga, vihr, Helimo Matti, vihr, Järvisalo Vilma, vihr, Salmijärvi Mirja, vihr, Sareila Hanna, vihr, Suomela Iiris, vihr, Tynkkynen Oras, vihr,

Mäkeläinen Suvi, kesk,

Pursiainen Sirpa, kd, Tanus Sari, kd, 

Tyhjää, ei puolesta eikä vastaan äänestivät;

Halonsaari Miila, vihr, Hanhilahti Vilhartti, kesk, Krasniqi Brigita, vihr, Mustakallio Jaakko, vihr, Sheikh Liban, vas. Tapio Noora, vas

**************

 

Energian ja sähkön hinta pilviin

Venäjän Ukrainaa vastaan aloittamaa (24.2.2022) on kestänyt yli puolivuotta. Sodan ja kohtuuttomien ilmastotekojen vuoksi energian hinnat ovat nousseet pilviin. Venäjä nappasi öljyputket ja kaasuhanat Eurooppaan lähes täysin kiinni. Tästä johtuen polttoaineiden, kaasun ja sähkön hinta on noussut pilviin.

Sähkön käyttäjät jakaantuvat kahteen leiriin; onnekkaisiin ja epäonnekkaisiin. Onnekkaita ovat ne, jolla on halvalla hinnalla viime vuonna tehty määräaikainen sähkösopimus. Epäonnekkaita ovat ne, jotka joutuvat uusimaan sähkösopimuksen kohonneisiin hintoihin.

**************

 

Suomi rata ja tunnin juna suunnitelman rahoitukselle jälleen hylkäys

EU myönsi Tampereen henkilöratapihalle sekä Tampereen ja Jyväskylän väliselle rataosuudelle yhteensä noin 10 miljoonaa EU-rahoitusta. (YLE 29.6.2022). Ei Suomi eikä tunnin radalle. Tampereen henkilöratapihan rakentamissuunnitteluun tulee yhteensä 6,26 miljoonaa euroa. Siitä 5,4 miljoonaa euroa on valtiolle ja loput Tampereen kaupungille ja VR:lle.

Tampereen pormestari: "Toivottavasti vauhdittaa valtiota"

Nyt myönnetty EU-rahoitus koskee henkilöratapihan rakentamissuunnittelua. Toistaiseksi hankkeelta puuttuu valtion rakentamispäätös.
– Toivottavasti tämä EU:n rahoitus vauhdittaa myös valtiota. Junamatkailun ennustetaan tulevina vuosina kasvavan edelleen. On ehdottoman tärkeää, että valtio tekee henkilöratapihan uudistamisesta myös rakentamispäätöksen pian, sanoo Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen tiedotteessa.

Rakentamispäätöksen jälkeen on mahdollisuus hakea myös rakentamiseen EU-rahoitusta.

– Tampere on omalta osaltaan valmis toteutukseen, jos valtio tekee investointipäätöksen, Ikonen sanoo.
Tampereen henkilöratapiha on Suomen vilkkain vaihtoasema, mutta esimerkiksi laitureiden katokset kaipaavat uudistamista. Tampereen henkilöratapihan uudistus auttaa junia pysymään aikataulussaan ja lisää matkustusmukavuutta koko Suomessa.

Pääradan investointia pidetään myös tärkeänä

Suomi oli hakenut pääradan Helsinki–Riihimäki-välin 2. vaiheen rakentamiseen 30,3 miljoonaa euroa, mutta siihen rahoituspäätös oli kielteinen. Samoin Suomi-rata oy:n 8,65 miljoonan euron hakemus lentoradan suunnitteluun jäi ilman rahoitusta. Ko oli 2. kielteinen rahoituspäätös.

EU myönsi Verkkojen Eurooppa -rahoitusvälineen tukea yhdeksälle hankkeelle Suomessa.

Pikkuhiljaa pitää peräämään, miksi lähdettiin tällaiseen mukaan? Toteutuiko tässäkin se valtiollisen ja kunnallisen päättäjän unelma; koska yhteinen raha ei ole kenenkään rahaa, sitä voi hassata mielin määrin.

**************

 

Kaupunki saa moitteita, ne pimitetään tehokkaasti

Eipä tämäkään tullut Tarlassa (tarkastuslautakunta) tietoon, kun käsiteltiin Tampereen kaupungin viestintää ja miten se on onnistunut. Esitin montakin epäkohtaa, mutta ongelmat hoidettiin, häivytettiin, ettei tarvinnut kirjata pöytäkirjaan.

Kesäkuun 2022 alussa osui silmiin saa moitteita julkisuuslain noudattamisesta..

Apulaisoikeuskansleri; "Kiinnitän Tampereen kaupungin huomiota sille julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain 4 §:n 2 momentissa säädettyyn velvoitteeseen huolehtia siitä, että sen palveluksessa olevat henkilöt ovat tietoisia julkisuuslain säännöksistä."

Tietopyyntöön vastaaminen ja tiedonhallinnan järjestäminen.

Tampereen kaupungin ympäristöinsinööri ei ollut kieltäytyessään luovuttamasta kantelijalle tämän pyytämiä tietoja noudattanut viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 14 §:n 3 momentissa säädettyjä velvollisuuksia.

Kiinnitän Tampereen kaupungin ympäristöterveyden huomiota viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain säännösten noudattamiseen.

Lisäksi saatan Tampereen kaupungin ympäristöterveyden tietoon kohdassa 1 esittämäni käsitykset tietopyyntöihin vastatessa noudatettavasta joutuisuudesta.

Kiinnitän Tampereen kaupungin huomiota sille julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain 4 §:n 2 momentissa säädettyyn velvoitteeseen huolehtia siitä, että sen palveluksessa olevat henkilöt ovat tietoisia julkisuuslain säännöksistä. Pyydän Tampereen kaupunkia ilmoittamaan viimeistään 31.5.2022, mihin yksittäisiin toimenpiteisiin se on tässä tapauksessa ilmenneen valossa ryhtynyt edellä mainittujen velvoitteiden toteuttamiseksi.

Kantelu ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin.

Toinen kantelu, liittyy satamapäällikkö Matti Joen irtisanomiseen.

Muistatte satamapäällikkö Matti Joen irisanomisen. Siitä kanneltiin oikeuskanslerille. Apulaisoikeuskansleri on antanut päätöksensä. OKV/2905/10/2020 15.3.2022.

Asianosaisesteellisyys varahenkilön nimeämisessä.

Apulaisoikeuskansleri toi Tampereen kaupungin ja rakennuttamisjohtajan tietoon näkemyksensä kuntalain ja hallintolain esteellisyyttä ja muutoksenhakua koskevasta hyvän hallinnon mukaisesta soveltamisesta.
Satamapäällikön virkasuhteen tultua irtisanotuksi rakennuttamisjohtaja oli viranhaltijapäätöksellään päättänyt nimetä itsensä satamapäällikön 1. varahenkilöksi. Apulaisoikeuskanslerin mukaan rakennuttamisjohtajalla oli sinänsä ollut toimintasääntöön perustuva toimivalta tehdä päätös.

Selvityksen perusteella rakennuttamisjohtaja olisi hoitanut satamapäällikölle kuuluvia tehtäviä kaupungin hallinnon organisaatiorakenteen perusteella ilman kyseistä päätöksentekoakin. Apulaisoikeuskansleri katsoi, että kyseisellä viranhaltijapäätöksellä rakennuttamisjohtajasta oli tullut muodollisesti ja käytännössä satamapäällikön sijainen.

Kyseessä oli ollut henkilöstöasia, jossa rakennuttamisjohtaja oli ollut itse paitsi päätöksentekijä myös hallintolain tarkoittamassa mielessä asianosainen. Viransijaisuudesta päättäminen oli tarkoittanut muuta kuin puhdasta henkilöstöhallinnollista järjestelyä.

Apulaisoikeuskansleri katsoi, että rakennuttamisjohtaja oli ollut kyseisessä henkilöstöasiaa koskevassa päätöksenteossa hallintolain tarkoittamalla tavalla ASIANOSAISESTEELLINEN, koska kantelun kohteena olevassa päätöksenteossa sekä päätöksen kohde, että tekijä oli ollut rakennuttamisjohtaja viranhaltijana. Lisäksi apulaisoikeuskansleri katsoi, että kysymyksessä ei ollut ollut myöskään vain kuntalaissa tarkoitettua valmistelua tai täytäntöönpanoa koskeva päätös, jonka vuoksi henkilöstöasiaa koskeneeseen päätökseen olisi tullut liittää lainmukaiset muutoksenhakuohjeet.

Apulaisoikeuskanslerin mukaan asia oli ollut kuitenkin oikeudellisesti tulkinnanvarainen, jonka vuoksi hän katsoi laillisuusvalvonnallisesti riittäväksi toimenpiteeksi tuoda kaupungin ja rakennuttamisjohtajan tietoon näkemyksensä asiassa.

Onhan noi melkoista kapulakieltä. Myös näistä tapauksista olisi voinut viestintä yksikkö laatia tiedotteen. Nyt ne tulivat julki virkamiespäätöksiä selaamalla.

Hämeenlinnan HAO kumonnut konsernijohtajan päätöksen asiakirjan saamisesta

Hämeenlinnan hallinto-oikeus antoi päätöksen 8.6.2022 asiakirjajulkisuutta koskevaan valitukseen. Päätös merkitään tiedoksi konsernijohtajan päätöksellä. Päätökseen ei haeta muutosta. Tästäkään ei kerrottu julkisuuteen mitään.

Konsernijohtaja päätti 9.2.2021 § 16 hylätä asiakirjapyynnön, joka koski kaupunginhallituksen salaisia päätöksiä 2.3.2020 § 105, 26.10.2020 § 448, 9.11.2020 § 475, 30.11.2020 § 510 ja 14.12. 2020 § 538. Pyynnön esittänyt toimittaja valitti päätöksestä Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen.

Tampereen kaupunki vaati valituksen hylkäämistä, koska salaisissa asioissa julkista on vain otsikko ja asian salausperuste.

Hämeenlinnan hallinto-oikeus antoi päätöksen asiassa 8.6.2022. Hallinto-oikeus katsoi, että pyydetyt tiedot eivät ole salassa pidettäviä. Hallinto-oikeus totesi, että konsernijohtajan päätös on tämän vuoksi kumottava ja asia palautettava konsernijohtajalle uudelleen käsiteltäväksi pyydettyjen asiakirjojen antamiseksi.

Kaupunginhallituksen päätöksessä 2.3.2020 § 105 virantoimituksesta pidättämiseen johtaneet tapahtumat olivat tapahtuneet viranhaltijan vapaa-aikana ja kaupunki oli merkinnyt asiakirjat salaisiksi julkisuuslain 24 § 1 momentin 32 kohdan nojalla. Hallinto-oikeus kuitenkin katsoi, ettei 32 kohdan sanamuotoa ole perusteltua tulkita laventavasti eikä asiakirjoja tule katsoa salaisiksi pelkästään sen vuoksi, että tapahtumat liittyvät viranhaltijan toimintaan virantoimituksen ulkopuolella. Hallinto-oikeuden päätökseen ei ole tarpeellista hakea muutosta.

Kaupunki oli merkinnyt tilintarkastajan selvitystä koskevat kaupunginhallituksen päätökset 26.10.2020 § 448, 9.11.2020 § 475 ja 30.11.2020 § 510 salaisiksi julkisuuslain 24 § 1 momentin 15 kohdan vuoksi, koska tiedon antaminen olisi vaarantanut valvonnan ja sen tarkoituksen toteutumisen kaupungin hallinnossa ja julkisuus olisi ollut omiaan aiheuttamaan vahinkoa asiaan osalliselle virkamiehelle. Hallinto-oikeus kuitenkin katsoi, ettei tiedon antaminen asiakirjoista voinut vaarantaa valvonnan tai sen tarkoituksen toteutumista enää siinä vaiheessa kun asian käsittely ja tilintarkastus olivat jo päättyneet. Hallinto-oikeus ei myöskään katsonut, että tietojen antaminen aiheuttaisi vahinkoa asiaan osalliselle. Hallinto-oikeuden päätökseen ei ole tarpeellista hakea muutosta.

Kaupunki oli merkinnyt selvityspyyntöä koskevan kaupunginhallituksen päätöksen 14.12.2020 § 538 asiakirjat salaisiksi julkisuuslain 24 § 1 momentin 3 ja 19 kohtien perusteella, koska oli mahdollista, että asiaa käsiteltäisiin myöhemmin tuomioistuimessa. Hallinto-oikeus kuitenkin katsoi, että kysymys ei ole asiakirjoista, jotka kaupunki olisi pyrkinyt pitämään salassa mahdollisen oikeudenkäynnin toiselta osapuolelta. Hallinto-oikeuden päätöksen ei ole tarpeen hakea muutosta.

Hallinto-oikeuden päätökseen ei ole tarpeen hakea muutosta miltään osin.

*************

 

Tampereen muuttovoitto romahti

Tampereen muuttovoitto romahti (AL 20.5.2022) ja kaupunki jäi alkuvuonna vain niukasti plussalle: ”Yllättävän suuri muutos”.

Tampereen alkuvuoden väestönkasvu selittyy suurimmalta osin nettomaahanmuutolla. Tämä on ensimmäinen kerta tammi–maaliskuuta koskevassa tilastossa, kun nettomaahanmuutto ylittää kuntien välisen nettomuuttovoiton. Ukrainan sota voi osittain selittää muuttolukuja, koska sieltä tuli paljon sotapakolaisia myös Tampereelle.

Maahanmuutto on ollut alkuvuonna Tampereen väestönkasvun moottori, mutta kuntien välisessä muuttovoitossa on tapahtunut käänne.

Tampereelle muutti muista Suomen kunnista tammi–maaliskuussa 3212 henkilöä. Samaan aikaan kaupungin pölyt karisti jaloistaan 3173 henkilöä. Tampere jäi plussan puolelle vain 39 henkilön verran. Se on vähän aikaisempiin vuosiin verrattuna.

Kuntien välinen nettomuuttovoitto oli alkuvuonna murto-osa kahden edellisen vuoden määristä.

Vuoden 2021 tammi–maaliskuussa Tampere kirjasi kuntien välistä nettomuuttovoittoa 375 henkilöä ja vuoden 2020 alussa 316 henkilöä.

Jatkuuko suuntaus, että Tampere ei enää kasvakaan niin voimakkaasti, mutta naapurikunnat kasvavat? Se tullaan näkemään. Suuntaus luo paineita soten ohella suurkuntien perustamiseen. Ts. Tampereeseen liitetään naapurikunnat ja synnytetään Suur-Tampere!

*************

 

Tilinpäätös, vastuuvapaudet, Frenckellin tuplamyynti, P-Hämpin laajennus

Tampereen kaupunginvaltuusto käsitteli 16.5.2022 mm. tarkastuslautakunnan arviointikertomusta vuodelta 2021. Se aiheutti pitkän keskustelun. Tarkastuslautakunta otti muutamiin asioihin kriittisen kannan. Kriittisyys tarkoittaa sitä, että mahdollisimman hienoin sanakääntein kerrottiin, että pitäisi, tulisi, olisi hyvä tehdä asioita toisin. Ts. yhtä tyhjän kanssa.

Valtuusto vahvisti vuoden 2021 tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden tilintarkastajan lausunnon perusteella. Tilintarkastaja ei ole nähnyt toiminnassa mitään ongelmia. Tosiasiassa niitä olisi ollut kirjattavissa useitakin. Toisaalta tilintarkastajan toiminta on ymmärrettävää, koska Tampereen tilintarkastuksesta huolehtii kaksi tilintarkastusyhteisöä vuorollaan, niin työt tulevaisuudessa on varmistettava.

Tulee mieleen, että onko kysymyksessä kartelli, jos kaksi tilintarkastusyhteisöä pääsevät lainsäädännöstä johtuen ja sopivalla kilpailutuksella vuorovedolla tekemään kunnan tilintarkastusta?

Virastotalo Frenckellin tuplamyynti onnistui, kun Hämeenlinnan HAO kumosi aikaiseman päätöksen

Kaupunginvaltuusto käsitteli toistamiseen muun muassa Frenckellin virastorakennuksen myyntiä.

Sanooko toinen kerta toden? Frenckelin myynnistä päätetään samoilla ehdoilla kuin ensimmäiselläkin kierroksella. Kaupasta on tuotu esiin monia kummallisuuksia. Paras on se, että kaupunki maksaa ostajalle ostohinnan vuokrina lähes kokonaan. Ostaja voi sanoa, että, hyvä kauppa! Toki ostaja joutuu maksamaan tontin vuokraa, kiinteistöveroa jne..

Huom,  Pystyykö ostaja, Aare Invest Oy sijoittamaan? Tarvitseeko liikutella rahaa ja kuinka paljon, kun myyntiin liittyy takaisin vuokraus? Aare Invest Oy:n tilinpäätöstiedot voi tilata PRH:lta vuodesta 2017 (silloin merkittiin kaupparekisteriin) alkaen ja voi todeta itse tämän asian.

Kaupunki ei ole vaatinut eikä Aare Invest Oy EI ole antanut mitään VAKUUKSIA! Pankit eivät anna todennäköisesti Aare investille lainaa, niin epäkelpo. Ostajayhtiö M/K Tampere IV Oy on nolla, ei euroakaan ole yhtiössä (PRH). Yhtiötä ei ole myöskään merkitty ennakkoperintä- eikä muihinkaan rekistereihin.

Kh 2.5.2022; "Tarjoajien taustat on tarkistettu tarjouskilpailun aikana, jotta on voitu varmistua muun muassa tarjoajan kyvystä kaupan toteuttamiseen ja suunnittelemansa hankkeen toteuttamiseen."

Valittaa toki voisi, mutta voi olla turhaa. Uusintapäätös on lain mukaan mahdollinen ja etukäteen tehdyillä sopimuksilla, sitoumuksilla on hankittu "luottamuksen suoja" johon osapuolet voivat vedota.

Valtuusto päätti myös maanalaisesta kaavasta, johon kuuluu myös P-Hämpin laajennus. P-Hämpin laajennuksesta voi esittää kysymyksen, millä rahalla?

*************

 

Historiallinen hetki 12.5.2022

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin julkaisivat yhteisen tiedonannon Nato -kannastaan. Nyt Eduskunnan pitää pikaisesti käsitellä hakemus Natoa varten.

Hakemus Suomen liittymiseksi Natoon jätettiin yhdessä Ruotsin kanssa ke 18.5.2022.

*************

 

Tampere liittyy korruption vastaiseen kampanjanaan

Jätin tammikuussa 2022 kaupungille kuntalaisaloitteen, joka koski liittymistä korruption vastaiseen toimintaan.

Kaupunginhallitus käsitteli aloitettani 9.5.2022 ja päätöksen perusteluista luettavissa, viimeinen lause; Tämän vuoksi on luontevaa, että kaupunki osoittaa myös kampanjaan osallistumalla sitoutuneisuutensa korruptionvastaiseen työhön.

Tampereen kaupungille on 27.1.2022 saapunut kuntalaisaloite, jossa aloitteen tekijä on esittänyt, että Tampere tekisi pitkän aikavälin strategian korruptionvastaisen työn johdonmukaisuuden ja määrätietoisuuden sekä toimijoiden sitoutuneisuuden varmistamiseksi. Lisäksi aloitteessa on esitetty, että Tampereen kaupunki ilmoittautuisi mukaan oikeusministeriön koordinoimaan "Sano ei korruptiolle" -kampanjaan.

"Tampereen kaupunki on jo vuosien ajan tehnyt määrätietoista työtä korruption vastustamiseksi. Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 25.10.2021 § 188 käsitellyt valtuustoaloitetta harmaan talouden torjuntaohjelman perustamiseksi. Kyseisen päätöksen perusteluissa on käsitelty seikkaperäisesti kaupungin toiminnassa esiintyviä korruptioriskejä sekä keinoja, joilla näitä riskejä voitaisiin vähentää ja joihin kaupunki on jo ryhtynyt. Erityisen tärkeää korruption torjunnassa on hallinnon avoimuuden edistäminen erilaisin toimenpitein, kuten lisäämällä verkkosivuille julkaistavien viranhaltijapäätösten määrää ja parantamalla päätösten laatua saavutettavuuden ja ymmärrettävyyden näkökulmasta. Kaupunki on ohjeistanut hallinnon toimintaa useilla ohjeilla ja määräyksillä, kuten Tampereen kaupungin eettiset periaatteet (valtuusto 13.11.2017 § 304) ja Tampereen kaupungin hyvä hallinto- ja johtamistapa ja sisäinen valvonta (kaupunginhallitus 27.9.2017 § 108). Kaupunki on perustanut työryhmän valmistelemaan EU-direktiivin (ns. whistleblower -direktiivi) mukaisen väärinkäytösten ilmoituskanavan käyttöönottoa.

"Sano ei korruptiolle" on oikeusministeriön koordinoima kampanja avoimuuden ja oikeudenmukaisuuden puolesta. Kampanjan tarkoituksena on lisätä tietoutta korruptiosta ja korruptiontorjunnasta ja kannustaa kaikenlaisia organisaatioita liittymään mukaan rakentamaan Suomea, jossa korruptio ei menesty. Kampanjaan ilmoittautuessaan organisaatio vakuuttaa, että sen johto on sitoutunut vastustamaan korruptiota, se ei hyväksy minkäänlaista korruptiota työntekijöitään eikä yhteistyökumppaneiltaan ja että se ohjeistaa työntekijöitä toimimaan oikein riskitilanteissa ja ilmoittamaan epäilyttävästä toiminnasta. Lisäksi organisaatio vakuuttaa, että jatkossa se viestii sisäisesti ja ulkoisesti sitoutumisestaan korruption vastustamiseen, huomioi sisäisessä valvonnassa erilaiset korruption riskit ja laatii tai päivittää eettiset ohjeet. Kaupunki on yllä mainituin tavoin sitoutunut torjumaan korruptiota ja ryhtynyt jo niihin toimenpiteisiin, joita kampanjaan osallistuvilta organisaatioilta edellytetään. Tämän vuoksi on luontevaa, että kaupunki osoittaa myös kampanjaan osallistumalla sitoutuneisuutensa korruptionvastaiseen työhön."

Olen tyytyväinen!

*************

 

Tampereen kaupunki ei saa suunnittelijoita

Arkkitehtejä ei ole houkutellut (AL 9.5.2022) edes Hiedanranta, Tampereen kunnianhimoinen hanke läntisen kaupungin tulevaksi keskustaksi. Hiedanrannan kaavasuunnittelijaksi on haettu syksystä lähtien jo kolme kertaa projektiarkkitehtia määräaikaiseen viiden vuoden työsuhteeseen. ”Emme saaneet näissä hauissa ainuttakaan hakemusta.”

Tulee mieleen, voiko Tampereen omilla toimilla olla vaikutusta siihen, ettei arkkitehteja kiinnosta? kaupungilla on irtisanomisiin kokemusta. Ei ole kuin jokunen vuosi siitä, kun Tampere irtisanoi arkkitehdin varsin keppoisin perustein. Kaupunki hävisi oikeudessa satamapäällikön irtisanomisasiassa.

Sain jokin aika sitten sähköpostiin viestin, joka koski erästä kaavoituskohdetta. Lainasin saamastani sähköpostista kirjoitusta. Kirjoittaja oli arkkitehti, SAFA.

”Rakennusalalla reippaasti yli vuosikymmenen työskennelleenä toki tiedän, mikä on pelin henki, mutta jossain määrin kuitenkin toivoisin voivani edelleen olla myös idealisti. Emmekö voisi pikkuhiljaa palata takaisin aikaan, jossa rakennuttajan excelin sijaan ympäristöä suunniteltaisiin kaupunkisuunnittelijoiden työpöydillä toimivuus ja kauneus edellä? Kuinka pitkään rakennusliikkeet saavat toimia itsevaltiaina kaupunkisuunnittelijoina?”

Hyvä kysymys!

*************

 

Työtuomioistuimelta päätös: Tampereen kaupungin pitää maksaa pelastajille

Kiista koski sitä, oliko Pirkanmaan pelastuslaitoksella työskennelleiden pelastajien varallaolo kokonaan työaikaa. Tampereen kaupungin pitää maksaa (AL27.4.2022) Spalin neljälle jäsenelle yhteensä yli 0,5 miljoonaa euroa palkkasaatavia.

Neljää Suomen pelastusalan ammattilaisten (Spal) jäsentä koskeva kiista on ratkaistu työtuomioistuimessa. Nämä liiton jäsenet saavat nyt palkkasaataviaan usean vuoden ajalta.

Jäsenten hyväksi ratkaistussa kiistassa on kyse varallaolosta vuosina 2012–2015. Tuomion mukaan Pirkanmaan pelastuslaitoksella työskennelleiden pelastajien tekemä yksikönjohtajan varallaolo on katsottava kokonaisuudessaan työajaksi.

Työtuomioistuin velvoitti Tampereen kaupungin maksamaan Spalin jäsenille yhteensä yli puoli miljoonaa euroa palkkasaatavia. Lisäksi kaupungin ja Kunta- ja hyvinvointialue­työnantajien (KT) on maksettava oikeudenkäyntikuluja 14 000 euroa.

Oikeusprosessi on kestänyt yli kymmenen vuotta. Spalin tiedotteen mukaan se oli esittänyt työnantajille sopimista. Olisi ehkä kannattanut neuvotella!

On Tampere ollut aikaisemminkin palomiesten asiassa oikeudessa.

*************

 

Pirkanmaan hyvinvointialueen johtajan valinta

Kaksi kolmesta nimestä on tuttuja. Pirkanmaan hyvinvointialueen johtajaksi on loppusuoralla ehdolla vielä kolme hakijaa (AL 26.4.2022). Paikkaa tavoittelevat Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän toimitusjohtaja Marina Erhola, sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Kari Hakari ja Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualueen johtaja Taru Kuosmanen.

Kari Hakari tunnetaan Tampereen tilaaja-tuottajamallin, Tiltu, luojana. Malli, josta luovuttiin muutaman vuoden jälkeen, kun se todettiin huonoksi.

Taru Kuosmanen valittiin 4.6.2016 hyvinvointijohtajan virkaan. Hyvinvointijohtajan valinnassa astui politiikka peliin. Tiltun luoja, Kari Hakari (sdp) ja Taru Kuosmanen olivat loppuvaiheessa valintakiistan kohteena.

Pirkanmaa on Suomen suurin hyvinvointialue, jonka johtaminen on varsin vaativa ja vastuullinen tehtävä. Maakunnan väestö ikääntyy, palvelutarpeet kasvavat ja rahat ovat tiukassa. Terveyserot maakunnan sisällä ovat isot, ja osaavasta henkilöstöstä on krooninen pula.

Johtajan palkkaus on kuitenkin kohdillaan, n. 17500 euroa/kk!

Hyvinvointijohtajaa valittaessa, AL 23.3.2016 kirjoitti jälkikirjoituksen; "Tampereella on nähty monenlaisia johtamiskuvioita. Apulaiskaupunginjohtajia on kierrätetty, ja tilaaja-tuottajamallin myötä tuotiin huipulle uudet nimet ja nimikkeet.

Toivoa vain sopii, että korkeimpia virkamiesjohtajia nimitettäessä ratkaisevia tekijöitä ovat kaupunkilaisten tarpeet ja edut. Ettei vain synny epäilyksiä, että tehtäväkuvia muokataan sen takia, että saadaan oikeat henkilöt valituiksi ja oikeat henkilöt vanhoilta johtopaikoiltaan pois."

 

Näinhän siinä kävi! Pirkanmaan hyvinvointialueen valtuusto valitsi kokouksessaan ma 2.5.2022, Pirkanmaan hyvinvointialueen johtajaksi Marina Erholan. Erhola toimii nykyisin Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän toimitusjohtajana.

Vaali valinnasta toimitettiin suljettuna lippuäänestyksenä. Erhola sai ensimmäisellä kierroksella 47 ääntä. Ääniä annettiin 79. Edellytys suoraan valituksi tulemiselle oli, että hakija saa yli puolet annetuista äänistä.

Valinta ei yllättänyt. Onnittelut uudelle hyvinvointialueen johtajalle.

*************

 

Tampereesta ei tule pyöräilykaupunkia - väkisinkään!

Pyöräliikenteen määrä (Tamperelainen 19.4.2022) romahti suurissa kaupungeissa vuosina 2016-2021, myös Tampereella – Valtaosa vähennyksestä tapahtui koronavuonna 2021.

Suurin odotuksin Tampereella lähdettiin kehittämään joukkoliikennettä mm. ratikan ja polkupyörien varaan, toisin kävi.

Kaupunkipyöräjärjestelmä otettiin osaksi kaupungin joukkoliikennejärjestelmää Lauri Lylyn pormestarikaudella ja pormestariohjelmalla.

Vuoden 2021 talousarviossa, kaupunkipyöräjärjestelmälle ei oltu asetettu tavoitetta

Vuoden 2021 TP, s. 145; ”Lisäksi kaupunkipyöräjärjestelmän käyttäjämaksutulot ovat toteutuneet vuosisuunnitelmaa pienempinä järjestelmän käyntiinlähdön viivästyttyä.”

s. 259. ”Joukkoliikenne; Tampereen kaupunkipyörät tarjoavat nopean tavan liikkua niin vapaa-ajalla kuin työ- ja asiointimatkoillakin. Pyöriä on tarjolla keskustassa ja sen lähialueilla. Käyttöä varten tarvitaan Tampereen kaupunkipyörät -sovellus. Asiakaskunta on laaja.”

Tavoite; 30 Pyöräilymäärät ovat kasvaneet 2 % edelliseen vuoteen verrattuna, ei toteutunut. Sama tavoite ollut jo useana vuotena, eikä se ole toteutunut.

Tilinpäätöksessä ei ole selvitetty syitä, miksi käyntiinlähtö viivästyi. Oliko syynä huonosti hoidettu kilpailutus (kolme kertaa), pyörien saatavuus, sovelluksen toimivuus?

Kuinka tarkoituksenmukainen on joukkoliikennejärjestelmän osa, joka on käytännössä jo olosuhteidenkin vuoksi käytössä vain osan vuotta ja käyttäjämäärä rajoitettu? Epäselväksi myös jää, mitä tarkoitetaan kirjauksen laajalla asiakaskunnalla? Tampereella ei ole pyöräilijöitä määräänsä enempää.

*************

 

Vain 14 miljoonan euron moka

Yli 14 miljoonan euron Frenckell-kauppaan mutkia matkaan, kun Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumosi Tampereen valtuuston päätöksen.

Hallinto-oikeus katsoi, että kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen päätöksissä ei ollut esitelty perusteluja asian käsittelyn kiireellisyydelle. Päätöksessä kerrotaan, että kaupunki teki menettelytapavirheen kiirehtiessään päätöstä, vaikka siihen ei ollut perusteltua syytä.

Hallintosäännön 93 § on kirjattuna kokouskutsusta. "Valtuuston puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja antaa kokouskutsun. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat.

Kokouskutsu on toimitettava ensisijaisesti sähköisellä viestillä VÄHINTÄÄN 11 päivää ennen val-

tuuston kokousta."

Tässä tapauksessa myyntipäätös tuotiin kokouksen esityslistalle lisäpykälänä vain 6 päivää ennen kokousta.

Ohje on yksinkertainen ja selvä, sitä vain ei ole noudatettu. Laki kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta, 17 §; viranhaltijan on suoritettava virkasuhteeseen kuuluvat tehtävät asianmukaisesti ja viivytyksettä noudattaen asianomaisia säännöksiä ja määräyksiä sekä työnantajan työnjohto- ja valvontamääräyksiä.

Jos ja kun ohjetta ei ole noudatettu, menettelyä pitää tarkastella virkavelvollisuuden rikkomisena. Ongelmalliseksi asian tekee se, että kaupunginhallitus on elin, jonka pitäisi asiaan puuttua, mutta se on myös osallinen hyväksyessään Frenckellin myynnin ja ottaessaan sen valtuuston kokouksen esityslistaan lisäpykälän kera.

Esittelijän vastuu, ehkä vastaus löytyy tästä suunnasta? Perustuslaki 118 §; Virkamies vastaa virkatoimiensa lainmukaisuudesta. Hän on myös vastuussa sellaisesta monijäsenisen toimielimen päätöksestä, jota hän on toimielimen jäsenenä kannattanut.

Esittelijä on vastuussa siitä, mitä hänen esittelystään on päätetty, jollei hän ole jättänyt päätökseen eriävää mielipidettään.

En ole suuresti hämmästynyt, vaikka myynnin epäonnistuminen ei aiheuttaisi muuta kuin uuden päätöksenteon.

*************

 

Mustanlahti saa näillä näkymin siltansa!

Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi 11.4.2022 Särkänniemen huvipuistoaluetta, Sara Hildenin museota, Onkiniemen entistä tehdasaluetta, Mustalahden satamaa, Kortelahtea ja rantaväylän tiealuetta ja Särkänniemen alueen asemakaavan muutosta koskevan asemakaavan äänestyksen jälkeen.

Kokouksessa esitettiin asemakaavan palauttamista uuteen valmisteluun, esitys kaatui äänin 3 - 63, yksi tyhjä.  

Kaavan hyväksymistä vastaan äänestivät

  • Lassi Kaleva (ps), Aarne Raevaara (ps), Marika Puolimatka (ps)

Kaavan hyväksymisen puolesta äänestivöt

  • Oras Tynkkynen (vihr), Jouni Markkanen (kok), Miila Halonen-Saari, Petri Rajala (kok), Mahmoud Machaal (sdp), Matti Höyssä (kok), Sofia Julin (sdp), Aila Dundar-Järvinen (sdp), Aleksi Jäntti (kok), Johanna Loukaskorpi (sdp), Ulla-Leena Alppi (vas), Mikko Aaltonen (vas), Petri Siuro (vihr), Jouni Sirén (vas), Pia Viitanen (sdp), Ilkka Porttikivi (sdp), Anneli Taina (kok), Ida Leino (kok), Noora Tapio (vas), Leena Kostiainen (kok), Ilkka Sasi (kok), Kalervo Kummola (kok), Antti Hiitti (sdp), Jaakko Mustakallio (vihr), Lauri Lyly (sdp), Kirsi Kaivonen (sdp), Jukka Gustafsson (sdp), Iiris Suomela (vihr), Ulla Kampman (sdp), Sirpa Pursiainen (kd), Vilhartti Hanhilahti, Liban Sheikh (vas), Sari Tanus (kd), Antti Ivanoff (kok), Sofia Vikman (kok), Riina-Eveliina Eskelinen (kok), Pekka Salmi (sdp), Tommi Evilä (kok), Joakim Vigelius (ps), Inna Rokosa (sdp), Jouni Ovaska (kesk), Matti Järvinen (kesk), Elina Järvenpää (kok), Ilmari Nurminen (sdp), Anne-Mari Jussila (kok), Veikko Vallin (ps), Teemu Aaltonen (kok), Jaakko Stenhäll, Sanna Marin (sdp), Sakari Puisto (kok), Anna-Kaisa Ikonen (kok), Olga Haapa-aho (vihr), Vilma Järvisalo (vihr), Brigita Krasniqi (vihr), Anni O Molari (ps), Mirja Salmijärvi (vihr), Arto Grönroos (kok), Hanna Sareila (vihr), Yrjö Schafeitel (ps), Atanas Aleksovski (sdp), Merve Caglayan (vihr), Sinikka Torkkola (vas), Anneli Kivistö (sdp)

Tyhjää äänesti

  • Antti Moisander (ps)

Kaavasta on jätetty valitus Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen.

**************

 

Tampereen omintakeinen päätöksentekoprosessi

Tampereella on mielenkiintoinen käytäntö päätöksentekoprosesseissa. Mm. kaavaa valmisteltaessa.

Havaittavissa on kolmenlaista menettelyä, joilla voidaan päätöksen valmisteluvaiheessa, joko suullisesti tai kirjallisesti tehdyt muutos-, palautus- ja hylkäysesitykset kuin myös eriävät mielipiteetkin häivyttää.

Ensimmäinen tapa on, jättää ilmoittamatta päätösesityksessä aikaisemmat käsittelykerrat. Rongankadun pyöräreitti. Tekstissä voi olla maininta, että on käsitelty. Jos aikaisemmissa kokouksissa on tehty esityksiä, jotka näkyvät pöytäkirjassa, ne jäävät huomiotta, koska päättäjä ei näe tarvetta ”kaivautua” päätöksenvalmistelun alkulähteille mm. linkin puuttumisen vuoksi.

Toinen tapa on, että aikaisemmista kokouksista on suora linkki kokouksen pöytäkirjaan. Silloin nähdään aikaisemmat käsittelykerrat ja mitä kokouskäsittelyn aikana on tapahtunut. Mm. onko jätetty pöytäkirjaan merkittäviä esityksiä. Jos asiaa on ennen lopullista päätöstä käsitelty aikaisemmin vaikka 5.ssä kokouksessa ja käsittelyn aikana on mahdollisesti tehty esityksiä ja eriäviä mielipiteitä kirjallisesti, jostain syystä nämä ovat häivytetty näkymästä liite- tai oheismateriaaliluettelosta.  Särkänniemen, Mustanlahden sataman kaava.

Kolmas tapa on, että aikaisempi päätös poistetaan virheellisenä, joskus jopa mitättömästä syystä ja asia käsitellään uudelleen. Tässä tapauksessa aikaisempi päätös mitätöidään kokonaisuudessaan, vaikka helposti olisi voinut päättää vain jostain yksityiskohdasta. Uudessa päätöksessä ei ole linkkiä aikaisempaan käsittelyyn, joten kaikki silloin tehdyt esitykset ja eriävät mielipiteet katoavat kuin tuhka tuuleen. Ratikan päätepysäkki Lielahdessa.

Päättäjä luottaa siihen, mitä esitetään. Jos jotain asiaa ei tuoda julki, sitä ei osaa kaivatakaan. Harvalla on kiinnostusta lähteä tutkimaan, mitä mahdollisesti vuosia sitten on päätetty asian eri  käsittelyvaiheissa.

Täyttävätkö em. käytännöt hyvän hallintotavan vaatimukset, se jääköön itse kunkin mietittäväksi?

**************

 

0-kuitu ei ollutkaan aarre

Tampereen kaupunki käynnistää hankintamenettelyn nollakuidun poistoon Näsijärvestä Hiedanrannan ja Niemenrannan edustalta. Poistoon ja jatkokäsittelyyn etsitään yritystä tai yrittäjiä.

Nollakuitu on vesistössä selluteollisuuden jäljiltä olevaa hienojakoista puuainesta. Sitä Näsijärven pohjassa arviolta 1,5 miljoonaa kuutiota 35 hehtaarin alueella

Nollakuidun hyödyntämisessä on tutkittu monenlaisia tapoja, muun muassa sen soveltumista poltettavaksi Naistenlahden voimalassa. Poltto on edelleen mahdollinen vaihtoehto. Viime vuosina on myös selvitelty, voisiko nollakuitua jalostaa arvokkaiksi teollisuuskemikaaleiksi.

Kaupungille nollakuitu ei ole mikään tulonlähde, vaan siitä eroon pääseminen vaatii rahaa. Nollakuidun poistamisen kokonaiskustannusten arvioidaan olevan noin 20 miljoonaa euroa. Valtuuston on myös vielä hyväksyttävä määräraha talousarvioon.

Muistelen, että po. alueen kauppaa käsiteltäessä valtuustossa, tehtiin myös esitys, että myyjä osallistuu kustannuksiin vähintään puolella summalla. Kun ei oltu silloinkaan köyhiä eikä kipeitä, valtuusto torppasi suuressa viisaudessaan esityksen.

**************

 

Kaupunkipyöräjärjestelmä, susi jo syntyessään

Tampereella käynnistyi vuonna 2021 Lauri Lylyn pormestariohjelman mukaisesti kaupunkipyöräjärjestelmä osana joukkoliikennejärjestelmää.

Kaupunkipyöräjärjestelmällä tarkoitetaan kokonaisuutta, joka koostuu kaupunkipyöräkäyttöön tarkoitetuista polkupyöristä, niiden lukitukseen tarkoitetuista kaupunkipyörien telineistä, kaupunkipyörien hallintajärjestelmästä, järjestelmän käytön mahdollistavista ohjelmistoista, tietoliikenneyhteyksistä sekä tarvittavista varaosa-, huolto- ja korjauspalveluista. Kaupunkipyöräjärjestelmä on asiakkaiden käytettävissä ympärivuorokautisesti pyöräilykauden 15.4.-31.10. aikana. Kaupunkipyörät ovat yhteiskäyttöpyöriä, jotka ovat kaikkien käytettävissä maksua vastaan.

Nyt kaupunkipyöriä on kokeilta kesä 2021 ja talvi 2021/2022. Täytyy sanoa, että lapsellinen viritelmä, rakentaa kaupunkipyöräjärjestelmä osaksi joukkoliikennejärjestelmää. Järjestelmällä, joka on käytössä vain osan vuotta.

Kesä 2021 oli fiasko pyörien suhteen. Kilpailutus ei mennyt putkeen, tehtiin kolme kertaa. Aloittamaan päästiin myöhässä pyörien puuttumisen ja käyttösovelluksen ongelmien vuoksi. Tavoitteista jäätiin reilusti alle. Verorahojen tuhlausta.

Kesälle 2022 tehdään uusi yritys. Laajennetaan kaupunkipyöräjärjestelmän asemaverkkoa Hervantaan, Nekalaan, Muotialaan, Turtolaan, Hallilaan ja Lukonmäkeen.

Pyöräjärjestelmän käyttömaksuja alennettiin:  päivä (24 h) 4 euroa, kuukausi 7 euroa ja kausi 25 euroa sisältäen käyttömaksun puitteissa rajattoman määrän 45 minuutin käyttökertoja.

Hinnoittelu on voimassa 31.10.2022 asti.

**************

 

Venäjän hyökkäys Ukrainaan

Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24.2.2022 klo 04.00. Länsi asetti ankarat pakotteet Venäjää vastaan, joka tule heijastumaan vastapakotteiden ja talouden hiipumisen kautta myös Suomeen. Energian hinta nousee, kuin myös elintarvikkeiden.

Myös Tampere on valmis ottamaan Ukrainan sotapakolaisia, naisia ja lapsia vastaan. Miehet jäivät puolustamaan maataan ja myös Suomessa asuvat Ukrainalaiset miehet lähtivät sotimaan.

Surullinen Matin -päivä.

Tampereen kaupunginhallitus myönsi pikakokouksessaan 1..3.2022 avustusta Ukrainalle pakolaistilanteen hoitoon 150 000 euroa.

**************

 

Talousarvio muutos ilman rahojen osoittamista 

Tampereen kaupunginvaltuusto päätti 21.2.2022 vuoden 2022 talousarvioon tehtävistä muutoksista. Muutosten jälkeen tilikauden tulos on 28,680 milj. euroa alijäämäinen ja nettoinvestoinnit ovat 280,473 milj. euroa.

Valtuuston vuoden 2021 hyväksymä nettoinvestointien taso oli 291,8 milj. euroa. Nettoinvestoinnit alittuivat 60,1 milj. eurolla, sillä monien investointien käynnistyminen ja valmistuminen myöhästyi suunnitellusta. Jotta valtuuston jo kertaalleen hyväksymät investoinnit voidaan toteuttaa suunnitellusti, esitetään vuodelta 2021 käyttämättä jääneitä investointimäärärahoja budjetoitavaksi uudelleen 45,834 milj. euroa.

Ts. nyt helmikuussa 2022 esitetyt muutokset talousarvioon, olisi pitänyt esittää jo syksyllä sisältyviksi vuoden 2022 talousarvioon.

Talousarviomuutokset muutenkin ovat poikkeukselliset, koska samassa yhteydessä ei esitetty, miten lisäykset aiotaan kattaa, koska rahoituslaskelmaa EI esitetty. Uudelleen budjetoinnit osoittavat, että investoinnit ovat ylittäneet talouden kantokyvyn, ja sen vuoksi pitää ryhtyä em. toimenpiteisiin. Varsinaista puliveivaamista.

***************

 

Kaupunkia elävöitetään jälleen

Kaupungin elävöittämisessä vanhoista ei ole niin väliä, kun Tampereen Kuninkaankadulle houkutellaan lisää lapsia ja nuoria. Tuomiokirkonkadusta tulee jääkiekon MM-kisojen aikainen karnevaalikatu. Muun muassa näin Tampereen kaupunki aikoo elävöittää keskustaa ensi kesänä.

Toivottavasti on parempaa kuin takavuosien Hämeenkadun elvyttäminen punaisilla kukkaruukuilla ja muovisella ruohomatolla, a´la Anna-Kaisa Ikonen.

Kaupunki on valmis maksamaan konsulttiyhtiö Sitowiselle suunnitelmasta noin 64 000 euroa. Eikö kaupungin oma puutarhaosasto ja kaavoittaja kykene vastaavaan suoritukseen? Paljoksun hintaa, mutta hyvä, että konsultti pärjää.

Hämeenkadun elvyttäminen ei tuonut lisää elämää. Toivottavasti nyt suunnitteilla olevilla pätkillä on hieman enemmän väkeä liikenteessä.

***************

 

Pormestari ylitti toimivaltansa keväällä 2020

Tampereen pormestari Lauri Lyly (sd.) ylitti toimivaltansa keväällä 2020, kun hän päätti Tampereen seudun bussilinjojen liikennöinnin keskeytyksistä koronapandemian vuoksi.

Hämeenlinnan hallinto-oikeus on kumonnut 2 pormestarin päätöstä, jotka koskivat joukkoliikenteen supistamista. Hallinto-oikeus antoi ratkaisun 22.12.2021.

Hallinto-oikeuden mukaan kuntalaki ei anna siirtää usean kunnan yhteisen toimielimen eli tässä tapauksessa Tampereen seudun joukkoliikennelautakunnan toimivaltaa pormestarille. Toimivallan siirtämistä koskeva kuntalain pykälä koskee vain valtuuston toimivallan siirtämistä.

Tampere vetosi poikkeusoloihin

Valittaja teki keväällä 2020 oikaisuvaatimuksen, jossa hän vaati, että pormestarin päätökset joukkoliikenteen supistamisesta kumotaan. Tampereen kaupunginhallitus hylkäsi oikaisuvaatimuksen.

Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumosi myös tämän kaupunginhallituksen tekemän hylkäyspäätöksen.

Kaupunginhallitus perusteli hylkäystään sillä, että Tampereen seudun joukkoliikennelautakunnan toimintaan sovelletaan myös Tampereen kaupungin häiriötilanteiden ja poikkeusolojen johtosääntöä.

Johtosäännön mukaan häiriötilanteiden aikana ja poikkeusoloissa pormestari voi käyttää normaaliolojen johtosääntöjen määrittelemästä toimivallasta poiketen päätösvaltaa peruspalvelujen turvaamiseksi ja häiriötilanteen normalisoimiseksi.

Kaupunginhallitus oli ottanut johtosäännön käyttöön koronapandemian vuoksi 16.3.2020.

Tampere ei hae muutosta hallinto-oikeuden päätökseen.

Nyt se on kaupunginhallituksesta kiinni, ryhtyykö toimenpiteisiin sen selvittämiseksi, että, onko tapahtunut virkavirhe. Lauri Lyly sai 7.10.2019 kaupunginhallitukselta huomautuksen Kotilinnasäätiön tonttijupakkaan liittyen.

***************

 

Paikkajako- ja ohjelmaneuvottelut käynnistyivät

Vaalin suurin puolue käynnistää luottamuspaikka- ja ohjelmaneuvottelut. Vetäjänä on apulaispormestari Aleksi Jäntti (kok). Hyvinvointialueesta annettu laki on hyvinvointialueelle selkeä toimintaohje, joten omiin koalition, kartellin tai muiden sopijoiden liikkumavara on pieni.

Valmista pitää olla helmi-maalikuun vaihteessa, koska ensimmäinen aluevaltuuston kokous pidetään 8.2.2022.

***************

 

Historian ensimmäisten aluevaalien, 23.1.2022, vaalitulos Pirkanmaalla

Vaalitulos 23.1.2022                    Median meille esittämä vaalitulos
  Äänestysprosentti Paikkamäärä ennen vaaleja Paikkamäärä vaalin jälkeen Muutos   Paikkamäärä vaalin jälkeen Muutos
Nukkuvat 50,6 0 0 0 Nukkuvat 0 0
KOK 25,8 0 21 +21 KOK 18 +3
SDP 22,1 0 18 +5 SDP 14 +4
PS 11,7 0 9 +9 PS 14 -5
Vas 10,7 0 9 +9 VAS 11 -2
VIHR 10,0 0 8 +8 VIHR 6 +2
KESK 9,5 0 8 +8 KESK 6 +2
KD 5,9 0 4 +4 KD 4 +0
LiikeNYT 1,5 0 1 +1 LiikeNYT 3 -2
VKK 1,4 0 1 +1 VKK 0 +1
Kristalli 0,4 0 0 0 Kristalli 0 0
RKP 0,2 0 0 0 RKP 0 0
LIB 0,1 0 0 0 LIB 0 0
Muut 0,6 0 0 0 Muut 0 0
Yht 100,0 0 79 +79 Yht 79 79

Tuhansia aluevaalien ääniä halutaan tarkastaa useissa Pirkanmaan kunnissa: pyynnöt Valta kuuluu kansalle -puolueelta.

***************

 

Asunnot myytiin asukkaiden alta

Vuosi 2022 alkoi räväkästi. Ti 11.1.2022 kirjoitti mm. Iltalehti.

"Tampereen kaupungin omistaman Tampereen Vuokra-asunnot Oy:n (TVA) kaikessa hiljaisuudessa juuri ennen joulua tekemä jättimäinen asuntokauppa ihmetyttää monia asukkaita. Yhtiö myi 22. joulukuuta yli sata vuokra-asuntoa jyväskyläläiselle asuntosijoittamiseen erikoistuneelle yhtiölle. Uusi omistaja on kertonut jo laittavansa asunnot myyntiin.

Asuntojen joukossa on suojeltuja taloja ja moni kohde sijaitsee arvostetulla paikalla Tampereella. TVA on myynyt muun muassa Tampereen Nekalaan sotien aikana rakennetun kuuluisan Asevelikylän talot asuntoineen. Paritalot on suunnitellut arkkitehti Alvar Aalto ja ne rakennettiin talkoovoimin, sekä paikallisten yritysten lahjoitusten turvin. Ajatus oli helpottaa rintamamiesten ja heidän perheidensä asuntopulaa. Kylä siirtyi aikanaan Tampere-Seuralta lahjoituksena kaupungille.

Asevelikylä kuuluu suojeltuun Nekalan-Viinikan pientaloalueeseen, josta TVA on myynyt muitakin kohteita. Yhteensä myytyjä asuntoja on 106 kappaletta.

Kaikkien vuokra-asuntojen asukkaille omistajanvaihdoksesta kerrottiin jaetulla yhden A4-paperin suuruisella tiedotteella. Samalla kerrottiin, että jo helmikuun vuokra pitää maksaa uudelle omistajalle. Asukkaiden saamassa tiedotteessa todetaan, että ”vuokrasopimukset jatkuvat ennallaan ja vuokravakuudet siirretään uudelle omistajalle”. Tiedotteen on allekirjoittanut TVA ja kaikki asunnot ostanut Sijoitusasunnot.com Group."

Konsernijohto autuaan tietämätön

Konsernijaoston puheenjohtaja Lauri Lyly kertoo Iltalehdelle, että jaostolle oli lokakuussa kerrottu, miten kaupungin omistama Tampereen Vuokra-asunnot Oy (TVA) aikoo myydä ison määrän vanhoja asuntoja. Sen sijaan myytäviä kohteita ei ollut listattu. Lyly kiistää TVA:n toimitusjohtajan Iltalehdelle kertoman tiedon, että kohutusta kaupasta olisi tiedotettu ja siitä tehnyt kaupungin puolesta päätöksen vain konsernijaoston puheenjohtajisto.

– Tämä oli lokakuussa konsernijaostossa esillä ja kaikki saivat informaatiota. Kuulimme, että tällainen pienempien kohteiden yksittäisten asuntojen kauppa on tekeillä, mutta kohteita ei ollut listattu, Lyly sanoo ja kertoo, ettei ole itse tiennyt kuka asunnot ostaa tai kaupan hintaa.

– Konsernijaoston kannan muodostaa aina koko jaosto, ei puheenjohtajisto, hän jatkaa. Asia on ymmärrettävä niin, että käsiteltiin ilmoitusasiana ilman päätöksiä.

"Kaikki ei mennyt niin kuin pitäisi"

Tampereen kaupungin päättäjät eivät ole käsitelleet joulun alla tehtyä vuokra-asuntojen kauppaa. Konserniohjeen mukaan ei olisi pitänytkään käsitellä, sanoo Tampereen kaupungin omistajaohjausyksikön johtaja, liiketoiminta- ja rahoitusjohtaja Arto Vuojolainen.

– Konserniohjeiden mukaan jaosto käsittelee mittavat kaupat eikä tätä katsottu sellaiseksi. Tampereen Vuorataloyhtiö TVA:lla on noin 2 500 asuntoa, ja tässä kaupassa on kyse vähän yli sadasta asunnosta. Se käsiteltiin vain yhtiön hallituksessa, Vuojolainen sanoo.

Ymmärrän hyvin Vuojolaisen kannan, mutta rohkenen olla sitä mieltä, että oman oikeusturvansa vuoksi olisi kannattanut hankkia konsernijaoston päätös. Ehkä yhtiön kannalta asuntojen myynti ei ollut merkittävä, mutta asukkaiden kannalta oli. Kysymys oli yli 100:sta asunnosta, joka koski yli 100 tamperelaista asukasta.

Tampereen kaupunkikonsernin tytäryhteisöjen konserniohje. Kaupunginvaltuuston hyväksymä 16.12.2019

6.3 Velvollisuus hankkia kaupungin kanta asiaan ennen päätöksentekoa

Tytäryhteisön on jo valmisteluvaiheessa hankittava omistajan kanta tehdessään päätöstä merkittävästä asiasta. Velvollisuus omistajan kannan eli ennakkokäsityksen hankkimiseen on tytäryhteisön hallituksella, hallituksen puheenjohtajalla, toimitusjohtajalla tai vastaavalla. Tytäryhteisön hallituksen puheenjohtajan velvollisuutena on valvoa, että omistajan kanta asiaan on haettu ja että se kirjataan pöytäkirjaan siinä kokouksessa, kun merkittävästä asiasta tehdään päätös hallituksen kokouksessa.

Kaupunkiomistajan kanta haetaan omistajaohjauksen kautta kaupunginhallituksen konsernijaostolta seuraavista liiketoiminnan kannalta merkittävistä asioista päätettäessä:

liiketoiminnan merkittävä laajentaminen (esim. uusille liiketoiminta-alueille)
– merkittävä investointi (määritellään omistajaohjauksessa)
– yhtiöjärjestyksen tai säätiön sääntöjen muuttaminen
– osakeanti tai muu oman pääoman muutos
– liiketoiminnan tai sen merkittävän osan¹ myyminen
– merkittävä lainanotto tai vakuuden antaminen
– fuusio tai diffuusio
– omaisuuden luovuttaminen konkurssiin tai selvitystilaan

¹) Kyllä merkittäväksi asian pitää katsoa myös silloin, kun se koskee suurta määrää kotien myyntejä ja suurta määrää kaupungin asukkaita. Konserniohje vaatii tältä osin tarkistamista. Yleensä, jos herää kysymys siitä, että, onko jokin asia merkittävä, se on yleensä merkittävä.

Kaupungin ennakkokanta haetaan konsernihallinnon omistajaohjausyksiköltä seuraavissa asioissa:

– toimitusjohtajasopimuksen sisältö
– yhtiön tulokseen ja riskiin merkittävästi vaikuttava tapahtuma
– olennainen laskentaperiaatteiden muutos
– muu yhtiön kannalta merkittävä asia

Lähtökohtana on, että tytäryhteisön hallituksen puheenjohtaja selvittää kaupungin kannan kirjallisesti, riittävään informaatioon perustuen siten, että omistajaohjauksella on riittävä tietopohja käytettävissään kannan muodostamiseen. Kaupungin kanta tulee hakea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Omistajan kannan dokumentoitu hankkiminen on osa yhtiön johdon huolellisuusvelvoitteen mukaista toimintatapaa. Toimitusjohtajan/toiminnanjohtajan valinnassa omistajan kannan hakee hallituksen puheenjohtaja.

Kaupungin kannan hankkiminen ei muuta tytäryhteisön johdon oikeudellista asemaa ja vastuuta. Yhtiön hallitus ja toimiva johto kantavat aina vastuun tekemistään päätöksistä ja yhtiön johtamisesta.

2022


2021

Vuoden 2021 loppusyksyn päätöksiä

 

Tampere valmis sakottamaan Tamperetta

Ennen joulua AL (20.12.2021) uutisoi kummallisesta tapauksesta. Eriskummallinen tilanne Hyhkyssä sai uuden käänteen: kaupunki vaatii nyt sakon uhalla kunnostamaan talon, jonka se itse omistaa

Ensin Tampereen kaupunki antoi itselleen luvan purkaa talon, sitten se perui sen. Nyt se vaatii kunnostamaan taloa, mutta ei myönnä korjauksiin rakennuslupaa ennen kuin kaava valmistuu. Sen tekeminen on kestänyt jo kymmenen vuotta. Tiistaina kaupunki päätti asettaa itselleen uhkasakon rakennuksen kunnostamiseen.

No, kaikenlaisia kummallisuuksia kaupungin toimista paljastuu. Aina yhtä yllättävää. Kun asioita hoidetaan ajatuksella, yhteiset rahat - eivät ole kenenkään rahat, kaikkea voi paljastua!

 

Pesäpallostadionin hinta karannut käsistä

Asunto- ja kiinteistölautakunta päätti 21.12.2021, että Kaupin pesäpallo- ja hiihtostadionin katsomon toteutussuunnitelma ja toteutussopimus hyväksytään katsomon rakennustöiden osalta edellytyksellä, että sivistys- ja kulttuurilautakunta hyväksyy hankesuunnitelmaan tulleet muutokset ja korkeammat käyttötalousvaikutukset. Suomeksi sanottuna, hinnan ylitykset!

Kaupin pesäpallo- ja hiihtostadionin hankesuunnitelma on hyväksytty asunto- ja kiinteistölautakunnassa 21.4.2021 sekä sivistys- ja kulttuurilautakunnassa 22.4.2021. Hankesuunnitelman mukaan toteutuskustannukset olivat 8 160 000 euroa. Maanrakennus- ja perustustöiden toteutussuunnitelma ja töiden aloitus hyväksyttiin asunto- ja kiinteistölautakunnassa 8.9.2021.Rakennus- ja talotekniikkaurakat kilpailutettiin avoimena hankintakyselynä loka-marraskuussa 2021. Hinnaltaan halvimpien tarjousten mukaan laskettu toteutuskustannusarvio 15,95 M€ ylitti kuitenkin reilusti hankkeeseen varatun määrärahan, joten hankkeen sisältöä jouduttiin muuttamaan ja päätettiin toteuttaa vain pelkkä katsomo ilman oheistiloja ja LVIA-teknisiä töitä. Hinta on noussut kaiken matkaa, mikä on lopullinen taso, jää nähtäväksi?

Kaupin urheilupuiston hankkeille on vuoden 2022 talousarviossa varattu määrärahaa yhteensä 13 800 000 euroa, joka on mahdollista käyttää seuraavasti: uusi huoltorakennus, valmistunut 7/2021. Tosiasiassa talousarviossa on kokonaiskustannukseksi päätetty em. 13,8 M€ ja siitä vuoden 2022 osuus on 7,501 M€.

Päätöksen perusteluissa ole kirjaus, "Kaupin urheilupuiston hankkeiden kustannukset ylittävät sille kokonaisuudessa varatun määrärahan. Kokonaisuuden määräraha ei ylity vuoden 2022 talousarvion osalta" on hieman kryptinen?!

Hyväksytyssä hankesuunnitelmassa oli seuraavat kustannusvaraukset, joista jalkapallokatsomoa ei voida ensi vuonna toteuttaa kaavavalituksesta johtuvan rakennuskiellon takia.

Eriävä mielipide

  • Joonas Kiviranta (ps) ja Antti Moisander (ps) ilmoittivat päätökseen eriävän mielipiteen,​ joka liitetään pöytäkirjalle.

Kaupin pesäpallo- ja hiihtostadionin rakentamiseen haettiin poikkeamislupaa YLA:sta. Jätin silloin siihen eriävän mielipiteen, koska samanaikaisesti meneillään oli kaavamuutos.

 

Kaupunki vaatii nyt sakon uhalla kunnostamaan talon, jonka se itse omistaa  https://www.aamulehti.fi/tampere/art-2000008481386.html

 

Tays:n lisärakentaminen poikkeamislupamenettelyllä

Tampereen yhdyskuntalautakunta myönsi 14.12.2021 poikkeamisluvan Täys:n vanhan osan uudistushankkeen käynnistämiseen.

Täysin vanhan osan uudistamishanke (Rakennuslehti 9.11.2021) etenee – ensimmäisen vaiheen kustannusarvio on 700 miljoonaa, koko hankkeen 1,1 miljardia. Rakentamisen mahdollistavaa poikkeuslupaa on haettu Tampereen kaupungilta. Mikäli poikkeamislupaa ei myönnetä, haetaan asemakaavamuutosta. Poikkeamisluvan myöntämisestä PSHP odottaa päätöstä joulukuun loppuun mennessä. PSHP:n mukaan  poikkeamislupa tarvitaan, jotta alueelle voidaan rakentaa riittävän korkeita rakennuksia. Rakennusten korkeus on suunniteltu niin, että kaikki tarvittava toiminta saadaan mahtumaan tiloihin.

Lautakunta päätti, että

1) poikkeamishakemus koskien lupaa saada poiketa kerrosluvusta, vesikaton ylimmästä korkeusasemasta, rakennusalasta ja istutettavasta alueen osasta osoitteessa Lääkärintie 10, Kauppi, hyväksytään;

2) lautakunta edellyttää, että hakija osoittaa rakennuslupavaiheessa riittävän viherrakentamisen suunnitelman jäljelle jäävälle viheralueelle siten, että alueen puistomaisuus turvataan kaavan tavoitteiden mukaisesti;

3) lautakunta edellyttää, että päätöksen mahdollisen muutoksenhaun tapahtumista (valitus, lausuntopyyntö, kaupungin lausunto, oikeuden päätös jne.) informoidaan lautakunnan jäseniä välittömästi esimerkiksi sähköpostin välityksellä kokousaikatauluista riippumatta. Tällainen maininta pöytäkirjassa oli uutta.

Tähän on todettava, että Tampereella käytetään poikkeamismenettelyä usein. Mm. Kaupin pesäpallostadion aloitettiin poikkeamisluvalla, vaikka samanaikaisesti on alueen kaavamuutos vireillä. Menettelyssä on tarkoituksenmukaisuus ja lainsäädäntö vastakkain.

Päätös oli YLA:ssa yksimielinen. Poikkeamisluvan käsittely oli siinä mielessä poikkeuksellinen, että esittelijä jätti päätökseen siihen mielipiteen.

 

Näsisaarelle täyttölupa

Joululahja joillekin - Näsijärven saaritäyttö sai luvan! Korkein hallinto-oikeus (KHO) teki merkittävän päätöksen, hylkäsi 16.12.2021 valituslupahakemuksen  (AL 16.12.2021) Näsisaaren rakentamisesta. Oikeus Miljoonilla euroilla valmisteltu Näsijärven tekosaarihanke sai nyt lopullisen luvan – Tätä tarkoittaa päätös, jota odotettiin "pitkään ja suurella jännityksellä

Tampereen kaupunkiympäristön palvelualueen johtaja Mikko Nurminen kertoo, mitä päätös tarkoittaa. Harvinaislaatuisen hankkeen rakentaminen alkaa helmikuussa.

KHO:n vaatimat lupaehtojen tarkennukset ja lisäykset koskevat rakennushankkeen jälkiraportointia ja pohjaveden tarkkailua. Järven pohjaan pitää laittaa neljä pohjavesiputkea, joilla tarkkaillaan pohjaveden kuntoa. Tarkkailu aloitetaan kaksi kuukautta ennen täyttötöiden aloittamista.

"Yleiset työmenetelmät

20. Rakennustyöt on tehtävä siten ja sellaisena aikana, että vesialueelle ja sen käytölle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä. Tarpeetonta pohjasedimentin häiriintymistä ja veden samentumista aiheuttavia töitä on vältettävä.

Täyttötyö on toteutettava päätypengerryksenä.

21. Työt on tehtävä erityistä varovaisuutta ja huolellisuutta noudattaen. Järven pohjassa olevia, pohjavettä suojaavia kerroksia ei saa muuttaa tai rikkoa siten, että niiden pohjavettä suojaava vaikutus heikkenee.

Yleiset työvaatimukset ovat jo yksinään sellaiset, että vaikeuksia on tiedossa.

 

Tekopohjavesiyhtiö Tavase Oy, väkisin hengissä pidettävä

Pidetäänkö Tavasea väkisin hengissä? Tampereen Kaupunginhallituksen konsernijaosto käsitteli ekopohjavesihankkeen rahoitusta ja päätösten tilannekatsausta 14.12.2021.

Tavase on perustettu 2002 ja merkitty PRH:n yritysrekisteriin 17.2.2003. Joten ensi vuonna vietetään yhtiön 20 -vuotisjuhlia. Taloussivustollani olen kirjoittanut Tavaste Oy:sta  vuodesta 2012 lukien aina kun aihetta on ollut.

Pyöriikö Tavase Oy vain kaupunginhallituksen omana projektina, koska Anna-kaisa Ikosen 1. pormestariohjelmassa 2013-2017 eikä myöskään 2. pormestariohjelmassa, 2021-2025 ole mitään mainintaa tekophjavesiyhtiö Tavase Oy:stä.

Myöskään Lauri Lylyn pormestariohjelmassa, 2017-2021 ei mainita mitään .

Vuosien 2021 ja 2022 talousarvioissa EI ole mitään mainintaa Tavasesta? Vuosien 2015 - 2016 talousarviossa oli sentään mainittu vielä tavoitteet.

Vuoden 2018 osakeannissa Tampere merkitsi Tavase 0,556 milj. eurolla ja 2020 0,48 milj. eurolla. Kirjaus v. 2020 tilinpäätöksessä; "Kaupungin omistusosuus Tavase Oy:stä pieneni 79,45 prosenttiin (-0,65 %)". Outoa, eikö osuuden pitäisi pitäisi kasvaa, kun Vesilahtikin jäi pois?  

Sydän-Hämeen -lehti 2.2.2022. Korkein oikeus ei tutki valituksia Punamultalukosta. Po alue kuuluu osan Tavasen suunnitelmaa.

 

Nokia Areena

Tampereen Nokia Areenan toiminta käynnistyi 3.12.2021 paikallisottelulla Tappara - ilves. Areena oli täynnä, 13000 katsojaa. Ilves voitti tämän pelin. Seuraavana päivänä jatkettiin samoilla joukkueilla. Nyt puolestaan voitti Tappara. Edelleenkin Areena oli täynnä. Ettei vain tuloksesta oltu sovittu? Ei tietenkään, ilkeästi ajateltu.

Viralliset avajaiset olivat 15.12.2021 ja sen jälkeen muutama iso musiikkitapahtuma. Nokia Areenan toiminta käynnistynyt, mutta, koronarajoitukset varjostavat toimintaa.

 

Tampereen sisäinen tarkastus

Tampereen sisäinen tarkastus ulkoistetaan. Sisäisen tarkastuksen organisaatio uudistuu. Tällaisen uutispommin jysäytti AL 29.11.2021. Tampereen kaupunginhallitus käynnistää oman sisäisen tarkastuksen alasajon. Tarkastus­johtaja: ”Kaupungin tekemissä julkisissa hankinnoissa on aika paljon korjattavaa.” Näin on, mutta on paljon muitakin asioita, joihin pitäisi puuttua.

Johtuiko siitä, että sisäisen tarkastuksen johtaja mahdollisesti puuttui liikaa asioihin ja katsoi lopulta itselle helpommaksi erota virastaan kuin jatkaa taistelua järjestelmää vastaan??

 

Vuoden 2022 talousarvio vahvistettiin, jälleen alijäämäisenä!

Tampereen kaupungin alijäämäinen talousarvio vuodelle 2022 hyväksyttiin 15.11.2021. Paheksuntaa herätti se, että koalition ulkopuolelle jätetty perussuomalaisten ryhmä rohkeni tehdä talousarvioon muutosesityksiä ja äänestää omien esitystensä puolesta. Ennen kuulumatonta! Ei voi mitään, mutta koalition toiminnasta tulee väistämättä mieleen #kartelli.

Vuoden 2022 talousarvio, sivu 23; "Pormestari Anna-Kaisa Ikosen pormestariohjelmassa on erääksi keskeiseksi tavoitteeksi asetettu talouden tasapainottamisen jatkaminen tulevalla valtuustokaudella." Voidaan kysyä, monesko talouden tasapainotus- tai säästöohjelma? Jo Ikosen ensimmäisellä kaudella laadittiin säästölistoja, joita Lauri Lyly jatkoi omalla kaudellaan.

****************

 

#Valoesitykset ja #valotaide rikki, muistellaan vuoden 2014 loppua

Yli 50 vuotta jatkunut juhlavaloperinne katkesi Tampereella, koska kaikki pääkadun valot ovat rikki (YLE 11.11.2021), eikä uusia saada tilalle. Jaa-a, vai että kaikki pääkadun valot rikki, eikä uusia saada tilalle!

Kaikki valoverhot on todettu viallisiksi ja ne pitää viedä valmistajalle korjattavaksi. Korjausta hidastaa maailmanlaajuinen komponenttipula. Korvaajia ei ole. Niin justiinsa, ei mitään uutta.

Muistatteko vuosien 2014-2015 vaihteen, kun kävi ilmi, että Hämeenkadulta ollaan poistamassa silloiset valokuviot (hevoset ja muut eläinkuviot). Siitä nousi melkoinen kalabaliikki.

Olen kirjoittanut muistiin 15.12.2014 mm; ”Valoviikkojen valokuviot ovat uhattuna. Tampere on luopumassa perinteisistä valoviikkojen joulukuvioista. Sijalle esitetään jotain muuta seinille heijastettavaa kuvaa ja väriä. Valokuvioiden korjaamisen ja säilyttämisen puolesta on noussut kansanliike. Näyttää siltä, että valokuviot repivät myös valtakoalition sisäiset välit hajalle. Kovaa oli peli pohjolassa.

Nykyisten (2014) valojen tuhoamisen alkuunpanijoista, uusista kuvioista, hinnasta, kulttuuriarvoista, jne... 1,6 milj.euroa, puhutaan tällaisesta summasta... Vanhat kunnostamalla selvitään muutamalla sadalla tuhannella. Bisnes puhuu. Nykyiset valokuviot ovat hienot ja korjauksilla hyvin toimivat. Muutosta ajetaan vain muutoksen vuoksi, ei tarpeiden takia. Valot ovat tärkeä asia kaupunkilaisille, niiden poistaminen tullaan muistamaan seuraavissa kuntavaaleissa.”

Tampereen kaupunginvaltuuston ns. oppositio vaatii tiedotteessaan , että valoviikkojen valokuvioiden kohtalo on käsiteltävä valtuustossa. Vaatimuksen takana ovat Ryhmä17 valtuustoryhmien puheenjohtajat; Ilmari Rostila, Perussuomalaiset (PS), Timo Hanhilahti, Keskusta (Kesk), Lasse Oksanen, Tampereen Puolesta(TaPu), Satu Sipilä, Kristillisdemokraatit(KD) ja Jari Heinonen, SKP. Aamulehti julkaisi tiedotteen 4.1.2015. Valtakoalition valtuustoryhmät olivathiljaa; Kokoomus+RKP, Sosiaalidemokraatit, Vihreät ja Vasemmistoliitto.

Sdp:n valojen säilyttämistä koskeva aloite käsiteltiin valtuustossa 19.1.2015. Jätettiin pöydälle. Kaupungin hallituksen suunnittelukokous otti kantaa valoihin 9.2.2015 ja valtuusto 16.2.2015.

Päätösprosessina mielenkiintoinen, kun valtuustolle (16.2.2015) jälleen osoitettiin kaapin paikka kun puheeksi tuli Tampereen Valoviikkojen tulevat valokuviot. Pormestari Anna-Kaisa Ikonen ilmoitti ykskantaan, "valokuvioita ei tuoda valtuuston päätettäväksi. Asia kuuluu suunnittelijoille, joita ohjaa kaupungin johtoryhmä. Se raportoi asiasta kaupunginhallitukselle". Siinäs sitten kuulitte. Valtuusto oli yksimielisesti samaa mieltä, eihän valokuvioista päättäminen tosiasiassa valtuuston toimivaltaan kuulukaan.

Hankintoihin noin yleensäkin

Mikä ihme näissä hankinnoissa oikein mättää, kun vastaan tulee ongelmia ongelmien perästä. Muistetaan vaikka kaupunkipyörähankinta. Ei kilpailutettu kuin kolme kertaa.

Kaupungilla on olemassa hankintaohje noudatettavaksi. "Isoissa" (arvo yli 60000 €) hankinnoissa yleensä onnistutaan. Em. hankintaohje kuitenkin edellyttää, että myös alle 60000 € hankinnat on kilpailutettava (kevyt kilpailutus). Tästä säännöstä livetään herkästi.

Tähän #valoviikko -keissiin.

Despro Engineering Oy oli 14.6.2021 tarjoutunut 56. Valoviikkojen toteutussuunnitteluun puitesopimuksen "Yleisten alueiden valaistus- ja sähkötekniikan asiantuntijapalvelut 2020 - 2022" (TRE:5856/02.07.01/2019) mukaisesti. Virkamiespäätöksellä Despro tilattiin toteuttamaan valoviikkoja.

Despro oli jättänyt tarjouksen valoviikkojen konsultointiin vuodelle 2021. Despro on edelleen pyytänyt tarjousta alihankkijalta White Night Lighting Oy:ltä, joka on tamperelainen yritys. Tämä WNL oli tilauksen mukaan töiden suorittaja.

Mikä tällaisen manööverin tarkoitus on ollut, koska Despro jätti tarjouksen samalla hinnalla, minkä WNL jätti heille? Tampere olisi voinut pyytää tarjouksen (töiden tekemisen) suoraan tältä yritykseltä, kuten oli tehty edellisvuonna?

Miten tällainen ketjutusmenettely sopii hankintaohjeen määräysten kanssa? Syytä selvittää.

****************

 

Kolmas kerta toden sanoo, sanooko?

Näin voisi sano, kun asemakaava nro 8663, Särkänniemen huvipuistoalue, Sara Hildenin museo, Onkiniemen entinen tehdasalue, Mustalahden satama, Kortelahti ja rantaväylän tiealue, Särkänniemen alueen asemakaavan muutos tuli kolmannen kerran yhdyskuntalautakunnan käsittelyyn.

Kaavaehdotuksesta saatiin 12 muistutusta ja 5 lausuntoa. Muistutuksiin ja lausuntoihin on laadittu erilliset vastineet.

Muistutuksiin annetuista vastauksista monipuolisin ja - polvisin on alla oleva vastaus. Melkoinen dilemma, kun muistutusten johdosta asemakaavan yleismääräyksiin lisättiin määräys kulttuurihistoriallisesti arvokkaan höyry- ja matkustajalaivaliikenteen toimintaedellytysten turvaamisesta. Silta estää tämän, kuten aikaisemminkin olen esille tuonut.

Särkänsillan sijoittelun tavoitteena on:

* liittää Särkänniemi Näsijärven rantareitteihin ja osaksi kaupungin virkistysverkostoa. Siihen ei tarvitse siltaa.
* lyhentää matkaa 400 m Särkänniemen palveluihin keskustasta päin tuleville. Riippuen siitä, mihin sisäänkäynti sijoittuu. Ei tarvitse viedä etäisimpään nurkkaan.
* tuoda Mustalahden satamaan kävijöitä luoden elävää kaupunkiympäristöä ja parantaen alueen toimijoiden kaupallisia edellytyksiä sekä mm. tapahtumien järjestämistä. Elävä kaupunkiympäristö ei ole riippuvainen sillasta. Kaupallisten edellytysten parantaminen lähestyy laitonta tukea.
* mahdollistaa esteettömät yhteydet kaikille liikkujille. Esteettömyys mahdollista toteuttaa nykyiselläkin reitillä.
* mahdollistaa myös sataman pohjoisrannan käytön laivoille. Teoriassa kyllä. Miksi pohjoisrantaa ei ole hyödynnetty sataman oloaikana nykyistä laajemmin? Siihen on syynsä, joita kaavalla ei voi poistaa.

Sillan siirtäminen tai sen poistaminen suunnitelmista ei tue näitä asemakaavalla asetettuja tavoitteita.

Silta lyhentää satama-altaan vapaata tilaa ja siten sillä on vaikutusta joidenkin aluksien ohjailuun, jos tilannetta verrataan tilanteeseen ilman siltaa.

Laivojen liikennöinti on kuitenkin mahdollista Mustalahdessa sillasta huolimatta. Joiltakin osin aluksia ei voi ohjailla aluksia samalla tavoin kuin ilman siltaa.

Liikennöinti on mahdollista, mutta onko se turvallista kaikissa tilanteissa? Siihen kaavaselostus ei ota kantaa

Kaavaehdotus mahdollistaa sataman nykyisten toimintojen ja vierasvenesataman kehittämisen sekä historiallisen laivarivistön säilymisen satamassa. Sataman kehittäminen vaatii jatkosuunnittelua, jota voidaan lähteä tekemään kaavan vahvistuttua. Kaavaehdotuksen liitteenä oleva viitesuunnitelma ei ole satamasuunnitelma, vaan arkkitehdin yhteenveto erilaisista tavoitteista. Sataman toimintoja tullaan tarkastelemaan tarkemmin toteutukseen tähtäävässä satamasuunnitelmassa ja esim. laitureita on mahdollista jatkaa pohjoisrannalla (ei tutkittu kaavatyön yhteydessä tarkemmin), missä laivoille on mahdollista rakentaa lisää laituritilaa. Sataman huoltoliikenne ja siihen liittyvät liikennöinnin tarpeet tarkentuvat satamasuunnitelmassa.

Sataman kulttuurihistoriallinen ja maisemallinen arvo on huomioitu kaavamääräyksellä sj-11, jonka mukaan satama-alue on "Kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti tärkeä alue. Aluetta koskevien muutos- ja rakennustoimenpiteiden sopeutumiseen ympäristöönsä on kiinnitettävä erityistä huomiota." Asemakaavassa voidaan vielä erityisesti korostaa höyrylaivaliikenteen kulttuurihistoriallista merkitystä.

Kaavaehdotusta on työstetty yhteistyössä eri viranomaistahojen kanssa. Maakuntamuseolla ei ollut kaavaehdotuksesta huomautettavaa sataman kulttuuriarvojen osalta. Väylävirastolla ei ollut kaavaehdotuksesta huomautettavaa vesiliikennöinnin osalta.

Lisätään asemakaavan yleismääräykseen: Satama-alueella tulee kiinnittää erityistä huomiota kulttuurihistoriallisesti arvokkaan höyry- ja matkustajalaivaliikenteen toimintaedellytysten turvaamiseen.

Kaavaesitys ei täytä MRL 117 § rakentamiselle asetettavia vaatimuksia ja muitakin lain kohtia löytyy, joita kaava ei täytä. Rakennuksen tulee soveltua rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä täyttää kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset. Tämän lisäksi pitää olla turvallinen käyttäjilleen ja ulkopuolisille.

Yhdyskuntalautakunnassa äänestettiin (9-4) asian palauttamisesta uuteen valmisteluun.

Pohjaesityksen kannalla: Petri Rajala (kok), Reeta Ahonen (kok), Antti Ivanoff (kok), Teemu Aaltonen (kok), Leena Heino (sdp), Jari Saari (sdp), Jaakko Vuorio (vihr), Tiina Mikkonen (vihr), Matti Järvinen (kesk).

Palautusta kannattivat: Tiina Leppänen-Kaarsalo (ps), Joakim Vigelius (ps), Terhi Leino (sdp), Jouni Sirén (vas). Tiina Leppänen-Kaarsalo jätti eriävän mielipiteen.

***********

 

Käämit paloivat monelta

Monelta valtuutetulta paloivat "käämit" illan kokouksessa. Tampereen kaupunginvaltuustossa käsiteltiin ma 25.10.2021pitkä lista asioita, joista pari synnytti enemmän keskustelua.

Ensiksi § 172, Särkänniemen elämysalueen kehittämisen periaatteet. Josta keskustelua aiheutti Mustanlahden sataman silta ja Onkiniemen Trikootehtaan kiinteistö. Muu oli tyhjänpäiväistä hymistelyä.

Nostan esiin tämän keväisen Mustanlahden satamaa koskevan päivityksen ylös muistuttamaan, mitä tapahtui aiemmin yhdyskuntalautakunnan kaavakäsittelyssä.

Entisenä ss Tarjanteen päällikkönä tuli surullinen olo, koska muita ryhmiä sataman jatkuva käyttö ja turvallisuus eikä historiallisuus kiinnostanut yhtään. Toteutuessaan silta käytännössä lopettaa isompien alusten operoinnin Mustanlahden satamassa. Mutta, onpa varoitettu.

Vähälle jäi keskustelu siitä, miten hanke aiotaan rahoittaa. Rahoitussuunnitelmaa ei kukaan nostanut esiin. Miksi kaupungin pitäisi mennä mukaan #spekulatiiviiseen hankkeeseen? Lain mukaan näin ei pidä tehdä. Onko mitattu se, lähtisikö yksityinen raha kehittämään hanketta? Ellei lähde, se on huono hanke, silloin kaupunginkaan ei pidä lähteä. Toisaalta, jos yksityinen raha lähtee kehittämään, silloin kaupungin ei tarvitse lähteä.

Muistutan, miten on käynyt Ähtärin osallistuessa eläinpuiston rahoitukseen. Oikeusasteet todenneet sen kielletyksi tueksi.

Ps esitti toivomusponnen, ettei sataman yli rakennettaisi esillä ollutta kevyen liikenteen siltaa. Asiasta äänestettiin, äänet jakaantuivat seuraavasti 57-10. Perussuomalaiset vastaan muut. Niin kovin tuttua.

--------------

Toinen asia, joka sai valtuuston rivit todella sekaisin oli, valtuutettu Veikko Vallinin 182 § Valtuustoaloite kiintiöpakolaisten vastaanottamisen keskeyttämiseksi vuonna 2021 – 

Salissa nähtiin pöyristymisiä, rasismia, jne. kun Veikko Vallin luki tilastoja ja tosiasioita, mitä hallitsematon ja huonosti hoidettu maahanmuuttopolitiikka ja huonosti toteutettu kotouttaminen aiheuttavat. Perussuomalaiset teki palautusesityksen paremman vastauksen saamiseksi. Asiasta äänestettiin, tulos oli perussuomalaiset vastaan muut, 10-57.

Kuuntelin jälkikäteen tuon paljon kohua aiheuttaneen kokouksen kohdan. Näin buumerina tuli mieleen vanha sanonta; kun osa puhui aidasta, niin osa puhui aidan seipäistä!

Tuon boomeri- sanan on lanseerannut pääministeri Sanna Marin sen jälkeen, kun hänen bilepostaustaan Instagramissa on arvosteltu sosiaalisessa mediassa ja mediassa laajasti.  Boomerin katsotaan tarkoittavan 1946 - 1964 syntyneitä. Siis iäkkäimpiä, joita yleisesti katsotaan "kalkkikseksi", siis boomereiksi.

********

 

Paluu normaaliin (lähes) olotilaan

Koronapandemian aiheuttamasta poikkeusajasta palataan hiljalleen lähelle normiaikoja. 15.10.2021 otetaan käyttöön ns. korornapassi, jolla voidaan sivuuttaa muut rajoitukset.

N. viikkoa myöhemmin todetaan, että tartunnat ja sairaalahoidon tarve on "räjähtänyt" käsiin. Julkisuudessa käydään ankaraa polemiikkia koronapassin tarpeellisuudesta, vaikka tosiasiat näyttävät, että tauti leviää pääasiassa rokottamattomien keskuudessa.

********

 

Satamapäällikkö Matti Joen irtisanominen todettiin laittomaksi

Tampereen kaupunki on toiminut väärin kaupungin entisen satamapäällikön Matti Joen irtisanomisessa. Hämeenlinnan hallinto-oikeus katsoi, että kaupunki on syyllistynyt menettelyllään laittomaan irtisanomiseen. (Tamperelainen 15.10.2021)

Joen irtisanominen herätti suurta huomiota vuoden 2020 huhtikuussa. Kaupunki perusteli irtisanomista sillä, että taustalla olisi ollut Joen epäasiallista käytöstä ja lukuisia laiminlyöntejä. Joelle oli annettu myös kirjallinen varoitus virantoimitusvelvollisuuden rikkomisesta heinäkuussa 2019.

Hallinto-oikeuden mukaan Joen virkasuhteen irtisanomiselle ei ole osoitettu olleen viranhaltijalain mukaisia perusteita, minkä vuoksi irtisanomista koskevat päätökset on kumottava lainvastaisina.

Tampereen kaupunki joutuu maksamaan Joelle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista 12 148,96 euroa viivästyskorkoineen.

Joki taas piti irtisanomista ajojahtina ja kiisti väitteet. Tapaus sai suurta julkisuutta keväällä 2020. Itse pidin irtisanomista outona ja perusteettomana.

Hallinto-oikeus katsoi, että irtisanomispäätöksessä ilmoitetut syyt Joen irtisanomiselle tulivat pääosin näytetyiksi toteen. Siitä huolimatta oikeus totesi, ettei Joen toimintaa voi kokonaisuutena arvioituna pitää niin moitittavana, että työnantajalla olisi sen perusteella ollut asiallinen ja painava syy pitkään kestäneen virkasuhteen irtisanomiselle.

Hallinto-oikeuden mukaan Joki ei ollut toistanut mitään sellaista rikkomusta tai laiminlyöntiä, josta häntä oli nimenomaisesti varoitettu.

Kaupunki pohtii jatkoa. Ehkä vain pitäisi tyytyä päätöksen ja nuolla näppinsä.

Tampereen kaupungin lakiyksikön juristi Kim Pråhl kertoo, että kaupunki ei ole vielä päättänyt, aikooko se hakea päätökseen valituslupaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta. Valituksen jättämiseen on aikaa 30 päivää.

Pråhl ei osaa vielä tarkalleen sanoa, millaisella kokoonpanolla kaupunki paneutuu päätökseen. ”Luonnollisesti ainakin lakimiesten kesken ja päätöksen tehneiden henkilöiden kanssa tarkastelemme asiaa.”

Kaupunki on huono "häviäjä." Selvissäkin tapauksissa lähdetään koettamaan KHO:ta. Näin kävi taannoin myös ns. ambulanssi jutussa. Kaupunki valitti PSHP:n päätöksestä HML:n HaO:n, mutta veti valituksensa pois, koska totesi lopulta ettei kannata.

AL 15.11.2021 Tampereen kaupunki ei hakenut valituslupaa hallinto-oikeuden tuomioon Matti Joen irtisanomisesta.

Tampereen kaupunki joutuu maksamaan Joelle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista 12148,96 euroa viivästyskorkoineen.

Satamapäällikkö Matti Joen tapaus on suljettu, the case is closed.

Herää kysymys, ovatko irtisanomisen osallistuneet toimineet kuinka tunnollisesti ja virkavelvollisuuksiensa mukaisesti? Rikospuolella tunnetaan termi; väärä ilmianto.

********

 

Särkänniemellä huimia suunnitelmia - velkarahalla tietty

Särkänniemen suunnitelmista on puhuttu pitkään; hotelli, kylpylä, monitoimihalli, järvikeskus ja silta Mustanlahden sataman yli. Keväällä YLA:ssa käsiteltiin alueen kaavaa pariinkin otteeseen.

Särkänniemen alueelle tehdyt huimat kehittämissuunnitelmat ovat myötätuulessa. Ti 28.9.2021 Tampereen  kaupunginhallituksen konsernijaosto näytti alustavaa vihreää valoa jätti-investoinneille.

Nyt Särkänniemessä odotetaan varsinaisia päätöksiä pääomarahoituksesta ja kaavamuutoksen hyväksymisestä.

Särkänniemi on kuitenkin jo valmis seuraaviin askeliin. ”Kun pääomittamisen rahoitus ja kaavamuutoksen hyväksyminen varmistuvat, aloitetaan varsinainen toteutussuunnittelu”, Särkänniemen kehitysjohtaja Ville Aarresuo kertoo.

Alueen kehittämissuunnitelma kulkee nimellä Särkänniemi 2025 ja suunnitelmasta on mahdollista toteuttaa vuoteen 2025 mennessä monta asiaa.

Xplore Park tulee entiseen delfinaariorakennukseen, jossa toimi viimeksi Super Park. Xplore Parkin konsepti on suunniteltu jo hyvin pitkälle. Mahdollisesti se olisi voitu jo toteuttaakin, mutta hanke on viivästynyt koronaepidemian vuoksi. Xplore Parkin kohdeyleisönä ovat teinit ja aikuiset.

Näsinneulan alapuolelle, nykyisen rakennuksen kanssa kiinteään yhteyteen, on suunniteltu uusi rakennus ympärivuotiselle Mediamaailmalle.

Satama-altaan ympärille ja Särkänniemen nykyisen alaparkin alueelle on suunniteltu kokonaisuutta, johon tulee teemahotelli.

Suomesta sellaista ei vielä löydy, mutta kansainvälisistä elämyskohteista on hyvinkin tuttu malli, joka linkittyy ympäröivään alueeseen olennaisesti. Hotelliin on suunniteltu 200 huonetta. ”Huoneista tulee muuntojoustavia. Hotelli huomioisi aidosti perheiden tarpeet, mutta se toimisi myös bisnes- ja konferenssimatkailijoiden käytössä tyypillisten lomakausien ulkopuolella.”

Kokonaisuuteen liittyy olennaisesti kylpylä. Siinäkään emme haluaisi käyttää sanaa kylpylä, koska se tuo erilaisia mielikuvia kuin mitä me nyt haemme. Pikemminkin kyseessä on sisätiloissa oleva vesipuisto, jossa mentäisiin uusille vuosikymmenille veteen liittyvien hauskanpitoelementtien kanssa.”

Jatkumona hotelli-elämyskeskukselle, Särkänniemen nykyisen alaparkin alueelle on suunniteltu ympärivuotista ravintolakokonaisuutta. Myös rantaravintolakatu olisi ensimmäiseksi toteutettavien suunnitelmien joukossa.

Särkänniemen suunnitelmat

Särkänniemellä on jo vuosia ollut vireillä mittava uudistushanke.

Särkänniemi hakee nyt kaupungilta takaisin maksettavaa 25-30 miljoonan euron pääomarahoitusta. Sen turvin Särkänniemi voi hakea hankkeilleen muuta rahoitusta.

"Yhtiö esittää, että kaupunki myy sille kaikki uuden asemakaavan mukaiset tontit markkinahinnalla. Alueen kehittäminen kokonaisuutena varmistaa sekä yhtiön, että kaupungin alueen kehittämiselle asettamat tavoitteet ja hyödyt mahdollisimman nopeasti. Asemakaava sisältää elämysalueen tavoitteiden kannalta erittäin tärkeitä, avainhankkeita, kuten ravintolamaailman, vesiattraktion ja elämyshotellin, joiden tulisi toteutua heti kehittämisen alkuvaiheessa alueen vetovoiman varmistamiseksi. Nämä kohteet ovat haastavimpia rahoituksen ja sijoittajien löytämisen kannalta. Asemakaavan sisältämät asuntotontit puolestaan ovat matalariskisiä ja erittäin haluttuja kohteita sijoittajille. Koko elämysalueen maaomaisuuden hallinta antaa Särkänniemi Oy:lle edellytykset kehittää aluetta huvipuistotoiminnan ehdoilla, tasapainottaa kehittämisen ja toiminnan riskejä ja se luo paremmat edellytykset rahoituksen järjestymiselle haastavillekin hankkeille järkevämmillä ehdoilla. Myymällä koko asemakaavan alueet Särkänniemelle kaupunki saa tonteista markkinahinnan omistuksen säilyessä kuitenkin kaupunkikonsernissa. Tämä myös takaa sen, että yhtiö pystyy järjestämään kehittämishankkeen edellyttämät investoinnit markkinaehtoisella rahoituksella eikä kaupungin takauksia tarvita. Järjestely on kaupunkikonsernin kannalta tarkoituksenmukainen ja sen etujen mukainen. Tästä kaupungilla on kokemusta Kansi ja areena -hankkeesta, jossa kytkemällä sijoituskohteena haastava monitoimiareena osaksi laajempaa kokonaisuutta varmistettiin hankkeen rahoitus ja toteutuminen tavoitteiden mukaisesti."

Vastaan tulevat #laitonta #valtiontukea koskevat säännökset. Lähtökohtaisesti kuntalaki kieltää kunnan osallistumisen, joko suoraan tai omistamansa yhtiön kautta, riskialttiiseen ja spekulatiiviseen toimintaan.

Lopullisesti asiasta päättää kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen kaupunginvaltuusto. Asia etenee valtuustoon lähikuukausina.

Alueelle on tekeillä myös asemakaavamuutos. Kaava etenee kaupunginvaltuuston käsittelyyn ja mahdollisesti hyväksyttäväksi lähikuukausina.

Yhdyskuntalautakunnassa talvella käsiteltiin Särkänniemen ja Mustanlahden satama-alueen kaavaa. Satamaan, Kortelahden yli suunniteltu silta on laivaliikennettä estävä ja turvallisuutta vaarantava tekijä.

 

Muutama tuore oikeuden päätös huomioitavaksi

Melko tuore KHO:n päätös 2020/9 antaa hyvän linjauksen; Jos yksityinen taho ei lähtisi samanlaiseen järjestelyyn samoilla ehdoilla, ei kuntakaan voi lähteä mukaan sellaiseen liiketoimeen.

Tampereen kaupunginhallituksen konsernijaosto päätti puoltaa pääomarahoitusta. Kiellettyyn valtion tukeen liittyy Ähtärin eläinpuistolle kunnan (MT 21.10.2021) myöntämä laina. Vaasan hallinto-oikeuden mukaan ennen päätöksentekoa olisi pitänyt selvittää rikkooko eläinpuistoyhtiölle myönnetty pääomalaina EU:n kilpailusääntöjä.

Hallinto-oikeus katsoo väärän järjestyksen syntyneen, kun luottamuselimet eivät selvittäneet ennen päätöksentekoa, rikkooko pääomalainan myöntäminen Sopimusta Euroopan unionin toiminnasta (SEUT) eli käytännössä EU:n kilpailusääntöjä.

Mänttä-Vilppulan lentokenttä -hanke

YLE uutisoi 16.11.2021. Pikkukaupungin (Mänttä-Vilppula) kohuttu miljoonien luksushanke olisi hallinto-oikeuden mukaan ollut virhesijoitus – valtuuston päätös kumottiin. Mänttä-Vilppulan lentokentän taustaselvityksiä pidettiin puutteellisina ja hankkeen riskiä liian suurena.

Hämeenlinnan HaO katsoo, että osallistuminen Lakeside Airpark -hankkeeseeen ei valtuuston päättämällä tavalla kuulunut kaupungin toimialaan ja hankkeen suunnitelma sisälsi huomattavia taloudellisia riskejä.

Oikeuden mielestä myös odotukset siitä, että lentopuisto houkuttelisi alueelle asukkaita ja yrityksiä olivat epävarmoja. Hallinto-oikeus kumosi valtuuston päätöksen asiasta.

***********

 

Frenckelin talo- ja tonttikaupasta valitettu

Kaupunginvaltuusto hyväksyi Frenckelin myynnin 17.5.2021. Kiinteistön kauppahinta oli 14 miljoonaa euroa. Valituksen myötä myyntipäätöksellä ei ole vielä lainvoimaa.

Frenckellin virastotalon kauppa viivästyy valituksen johdosta (AL 19.9.2021). Kohteen 17.5.2021 myyntipäätöksestä on valitettu Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Valittaja on vaatinut kaupan purkua menettelytapavirheen ja toimivallan ylityksen vuoksi. Edelleen valittajan mukaan ostajan ei ole mahdollista täyttää sopimusehtoja.

Tampereen kaupunginhallituksen kokouksen, 23.8.2021 pöytäkirjan mukaan, kaupunki katsoo lausunnossaan hallinto-oikeudelle, että valitusta ei pidä tutkia, sillä esitetyt vaatimukset eivät kuulu hallinto-oikeuden toimivaltaan. Toissijaisesti kaupunginhallitus katsoo, että valitukset pitää hylätä perusteettomana.

Vetoaminen toimivaltaan vaikuttaa kovin tutulta. Näin meneteltiin myös kansiareenaa koskevissa valituksissa 2016. Hämeenlinnan hallinto-oikeus ja Korkein oikeus jättivät valitukset tutkimatta ns. toimivallan puutteen vuoksi. Olisi pitänyt valittaa markkinaoikeuteen, mutta kuntalaisella ei ole siihen mahdollisuutta, ellei itse ole asianosainen. Ts. tuollaisella keppostelulla, estetään kuntalaista toteuttamasta hänelle lailla annettua muutoksenhakuoikeutta.

Kaupunginhallituksen jäsen Aarne Raevaara (ps.) jätti ainoana lausuntopäätökseen eriävän mielipiteen.

 

--------

Metso Outotecille suuren tontin Lahdesjärven teollisuusalueelta. Kiinteistön kauppahinta on 7,5 miljoonaa euroa. Kauppa ei ollut mikään läpihuutojuttu, koska kaupasta on valitettu.

Tampereen kaupungin päätöksestä myydä (AL 20.9.2021) Metso Outotecille tontti on valitettu Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Valituksessa vedotaan kolmeen seikkaan. 1) myyntiä ei olisi saanut tehdä ilman julkista tarjouskilpailua tai 2) julkista tonttitarjontaa ja lisäksi 3) kauppa on alihintainen.n.

Tampereen kaupunginhallitus käsitteli kokouksessaan 13.9.2021 lausuntoaan valitukseen. Kaupunginhallitus katsoo, että sillä on ollut oikeus myydä kohde ilman tarjouskilpailua. Lisäksi perustellaan, että kaupunki on kuntalain edellyttämällä tavalla selvittänyt kiinteistön arvon pyytämällä siitä useamman kiinteistöarvioitsijan hinta-arvion.

– Meidän veronmaksajan etu on työpaikkojen säilyminen Tampereella. Oikein hyvä tavoite, koska liian paljon yrityksiä on päästetty muuttamaan naapurikuntiin riittämättömän tonttitarjonnan vuoksi.

Molemmissa kaupoissa annettiin seuraavanlainen ohje mahdollisen valituksen tekemiseen; ;

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

 Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa  (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Kuntien yhteisen toimielimen päätökseen saa muutosta hakea myös sopimukseen osallinen kunta ja sen jäsen.

Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle:

***********

 

Luottamuspaikat täytetty

Tampereen kaupunginvaltuusto vahvisti 16.8.2021 tärkeimmät luottamuspaikat. Kuntavaalit muuttivat tilannetta sen verran, että pormestariksi palasi Anna-Kaisa Ikonen (kok) Lauri Lylyn jälkeen (sdp).

Tampereen perussuomalaiset saivat aikaisemman neljän valtuutetun sijaan 10 valtuutettua. Suurin nousu verrattuna muihin ryhmiin. Onnittelut valtuutetuille ja muille luottamustehtäviin valituille ja valittaville.

Perussuomalaiset jätettiin koalition ulkopuolelle, vasemmistoliitto jättäytyi itse koalition ulkopuolelle. Tämä koalition ulkopuolisuus pitää  kääntää vahvuudeksi. Koalition ulkopuolelta on mahdollista esittää muutoksia virkamiesten esityksiin. Koalitio on pääsääntöisesti esitysten leimaaja, koska asiat ovat yleensä päätetty jo ns. johtoryhmässä.

Itse tulin valituksi tarkastuslautakunnan jäseneksi ja jatkan nyt yhdyskuntalautakunnan varajäsenenä.

***********

 

Mätäkuun ja mätäkuun juttujen pitäisi alkaa vasta parin päivän päästä

Päivän AL:ssä (20.7.2021) konsernijohtaja Yli-Rajala selittelee, miksi Tampereen kaupunki tarvitsee kovaa rakennusbuumia, pormestaria ja ratikkaa. Jutusta paistaa kaikki läpi, ah niin auvoisena, ei huolen häivää. Kaupungin kasvun mukanaan tuomiin ongelmiin hän ei ota kantaa.

– Olemme oppineet elämään pormestarimallin kanssa. Tampere on suuri kaupunki, joten malli sopii tänne. Työnjako päättäjien ja virkamiesten kanssa toimii hienosti. On myös hyvä, että Helsingissä alkaa toinen pormestarikausi, ja että Turku tulee mukaan. Näin saamme lisää kokemuksia.a.

Usein kukin pormestari haluaa ottaa nimiinsä onnistuneet hankkeet.t.

"Yli-Rajala myöntää, että näin voi käydä. Samalla hän naurahtaa, että kaikki hankkeet on tehty myös hänen ja monen muun virkamiehen kaudella.
– On totta, että Ikosen kaudella korostuivat monenlaiset investoinnit ja samalla viilattiin kansainvälisiä toimintamalleja. Kaupungin tilaaja ja tuottaja -malli lopetettiin. Kansi ja areena -hanke sekä ratikka lähtivät käyntiin, mutta Lauri Lylyn vuonna 2017 alkaneella kaudella nämä asiat vietiin maaliin."

Yli-Rajalan mukaan Lylyn kaudella saatiin myös korjattua talouden suuntaa kaupunkikonsernissa. Tähän, eipä saatu! Konsernilla velkaa n. 2 miljardia, peruskaupungin osaltakin niin ja näin. Lähivuodet näyttävät, jäikö talouden korjaus vain puheiksi.

"– Kasvuvauhti on huolestuttava, sitä ei voi kiistää, mutta kaikki investoinnit ovat tarpeellisia, emme ole syyllistyneet kerskahankkeisiin. Suuri osa investoinneista kohdistuu esimerkiksi päiväkoteihin ja kouluihin.
Velkataakan lisääntyminen vaikuttaa enemmänkin kaupunkikonsernin puolelle. Konsernin alla on yli 70 tytäryhtiötä." Onko kaikille yhtiöille oikeasti olemassaolon oikeutusta, sen on toinen kysymys?

Juoksevat menot murheenkryyninä. Yli-Rajala on huolestunut käyttötalouden riittävyydestä, eli riittävätkö verotulot ja valtionosuudet juoksevien menojen hoitamiseen.

"– Väkimäärä kasvaa kaupungissa 3 000 asukkaalla vuodessa, peruskoululaisten määrä noin kolme prosenttia." Tavoiteltu suuri väestömäärän kasvu ei kuitenkaan ole tuonut vastaavaa verotulojen kasvua ja palvelut laahaavat jäljessä. Asiakaspalvelumaksut ja -tariffit ovat tapissa. Työttömyys pysyy korkealla. Pirkanmaan kunnista, Tampereella on suhteessa eniten toimeentulon saajia.

Edellä tiivistelmä, koska juttu maksumuurin takana;

***********

 

Perussuomalaiset pelattiin ulos koalitiosta

Ei tullut yllätyksenä tuo, että persut JÄTETTIIN ulos koalitiosta. Koalitiosta putosivat ilman apulaispormestaria jätetty vasemmistoliitto ja perussuomalaiset, jälkimmäinen selvästä vaalivoitosta huolimatta. Pormestariehdokas Anna-Kaisa Ikosen mukaan vielä maanantaina esillä oli myös kaikkien valtuustoryhmien muodostama koalitiovaihtoehto, mutta enemmistö ryhmistä päätyi nyt esiteltyyn viisikkoon. Vasemmistoliitto jättäytyi vapaaehtoisesti ulos koalitiosta, perussuomalaiset JÄTETTIIN ulos.

Tosin hieman hymyilyttää pormestariehdokas Anna-Kaisa Ikosen kysymyspatterin kohta 12. Sitoutuminen; "12. Sitoutuminen. Onko ryhmänne valmis sitoutumaan pormestariohjelmaneuvottelujen tulokseen ja toimimaan yhteisten ohjelmatavoitteiden toteuttamiseksi tulevalla valtuustokaudella sekä tukemaan pormestariehdokasta pormestarivaalissa?"

Perussuomalaisten valtuustoryhmän ja paikallisosaston hallituksen yhteiskokous hyväksyi pormestariohjelmaluonnoksen. Varaumat olivat sellaisia, etteivät ne muodostaneet kynnyskysymystä. Tosiasia on, että enemmistö koalitiosta EI HALUNNUT perussuomalaisia mukaan koalitioon ja kaupungin kehittämiseen.

Julkisuudessa spekuloitiin ennalta koalition kokoonpanolla. Kun katsoo ryhmien valtuutettujen määriä, voi helposti vetää johtopäätökset, ketkä vastustivat persujen mukaan tuloa. Kok 17, SDP 17. VIHR 11, KESK 3, KD 2. Jokainen voi itse päätellä. "Suuri enemmistö takasi sen, ettei tarvinnut kokeilla, olisiko perussuomalaisista ollut sitoutujaksi vai olisiko edessä ollut sooloilua sopivan tilaisuuden tullen."

Tampere päätyi tiiviiseen nippuun varmuuden vuoksi! (AL 6.7.2020.) Varsinaista edustuksellisen demokratian halventamista.

Niillä pelimerkeillä pelataan, mitkä jaossa jäävät käteen. Tarkemmin kun ajattelee, varsin herkullinen asetelma. Kokonaisuus huomioiden, koalitio ei osannut pelata korttejaan oikein!

***********

 

Vaalin jälkeiset neuvottelut käynnistyivät

Kokoomuksesta tuli neuvottelujen käynnistäjä. Sdp sai enemmän ääniä, mutta kun kokoomuksella ja RKP:lla oli vaaliliitto, niin vaalikampanjan aikana kuolleen Peter Löfbergin (rkp) äänet lasketaan mukaan kokoomuksen saamiin ääniin, niin se tuli suurimmaksi niukalla, 15 äänen enemmistöllä.

Kansanedustaja, ex pormestari ja pormestariehdokas Anna-Kaisa Ikonen käynnisti ohjelmaneuvottelut, lähettämällä puolueille oheisen kysymyspatterin.

Puolueet saivat valtuutettuja seuraavasti; Kok+RKP 17, SDP 17, VIHR 11, PS 10, VAS 7, KESK 3, KD 2.

Kysymykset Tampereen valtuustoryhmille/puolueille

1. KASVUTAVOITE: Tampereen kaupungin väkiluvun kasvu on viime vuosina ollut noin 3000 henkilöä/vuosi. Strategiassa ja PALM – valmistelussa on käytetty kasvulukuna 1,4% kaupungin palvelujen ja kaupunkikehittämisen suunnittelun pohjana. Onko nykyinen kasvuvauhti mielestänne oikealla tasolla? Ja jos se ei ole, niin mikä olisi oikea tavoitetaso? Miten varmistamme kaupungin kasvun jatkumisen sillä tasolla, jota esitätte? Miten vahvistaisitte kaupungin pitovoimaa (erityisesti opintonsa päättävistä nuorista aikuisista)? Miten näette kasvun mukanaan tuomat haasteet ja niiden ratkaisemisen? 

2. PALVELUIDEN PAINOTUKSET: Palvelujen tarve kasvaa muun muassa kaupungin kasvun ja ikääntymisen seurauksena. Mitkä ovat mielestänne tärkeimmät palvelut ja miten priorisoisitte niiden kehittämistä? Panostaisitteko johonkin nykyistä enemmän? Mistä palveluista ja palveluverkosta olisitte valmiita supistamaan? Voidaanko jostain luopua? Miten kehittäisitte palvelurakenteita ja uudistaisitte toimintatapoja? Mihin asioihin mahdollisen sotesiirron jälkeen kaupungin on erityisesti panostettava?

3. IDEAT JA KEINOT PALVELUIDEN KEHITTÄMISEKSI: Miten vahvistaisitte Tamperetta lasten ja nuorten hyvänä kasvuympäristönä ja ehkäisisitte nuorten syrjäytymistä? Miten kehittäisitte päiväkoteja, kouluja ja niiden oppimisympäristöjä? Sitoutuisitteko harrastustakuuseen? Miten muuten panostaisitte kulttuuriin, liikuntaan ja lähiluontoon? Millä keinoilla kehittäisitte vanhuspalveluita? Miten vahvistaisitte mielenterveyspalveluiden saatavuutta ja hoitoonpääsyä laajemminkin? Miten lisäisitte palveluiden yksilöllisyyttä? Miten suhtaudutte yksityisen ja kolmannen sektorin palvelutuotantoon ja palvelusetelien hyödyntämiseen palvelutuotannossa?

4. YRITYSYSTÄVÄLLISYYS JA TYÖLLISYYS: Työ- ja opiskelumahdollisuudet ovat Tampereelle merkittävä vetovoimatekijä. Millä keinoilla ryhmänne vahvistaa yritysten toimintaedellytyksiä? (Esim. kaavoitus- ja lupa-asioiden nopeus ja yritysmyönteisyys, startupien synnyn ja kehityksen tukeminen, koronasta toipumisen varmistaminen ravintola-, tapahtuma- ja majoitusalalla, seudun teollisuuden kilpailukyvyn edistäminen koronan jälkeisessä uudessa normaalissa) Miten kehittäisitte yhteistyötä kaupungissa toimivien korkeakoulujen ja toisen asteen oppilaitosten kanssa? Mitä toimenpiteitä tai panostuksia ryhmänne esittää osaavan työvoiman varmistamiseen alueella? Mitä ratkaisuja ryhmänne esittää työttömyyden vähentämiseen Tampereella?

5. KANSAINVÄLISYYS: Kaupungin kansainvälistymiskehityksen vahvistaminen on entistä tärkeämpää tulevaisuudessa. Miten ryhmänne edistäisi tätä kehitystä? Miten ryhmänne edistäisi kaupungin matkailua, tapahtuma- ja elämystaloutta, elokuvatuotantoa sekä kokous- ja kongressitoimintaa? Millä tavoin edesauttaisimme ulkomaalaisten investointien, yritysten ja osaajien sijoittumista Tampereelle? Pitäisikö ryhmänne mielestä vahvistaa työperäistä maahanmuuttoa? Millä keinoilla kaupunki voi tukea paikallisten yritysten vientiponnistuksia ja kansainvälistä kasvua?

6. TALOUS: Kaupungin talouden pitäminen tasapainossa on palvelujen turvaamiseksi erityisen tärkeää. Mitkä ovat tärkeimmät keinot tämän varmistamiseksi niin menojen kuin tulojenkin osalta? Oletteko valmiita sitoutumaan kaupungin talouden tasapainoittamiseen ja pidättäytymään veronkorotuksista? Minkälaista omistajapolitiikkaa Tampereen tulisi harjoittaa? Miten hyödyntäisitte kaupungin omaisuutta investointien rahoittamisessa? Miten suhtaudutte liikelaitosten yhtiöittämiseen? Miten ryhmänne suhtautuu velanottoon?

7. MAANKÄYTTÖ JA ASUMINEN: Tampereella on valmistunut viime vuosina noin 3 500 – 4 000 asuntoa vuodessa ja niistä iso osa on ollut pieniä asuntoja. Asuminen, sen laatu, viihtyisyys ja kustannukset ovat tärkeitä tekijöitä ihmisten arjessa. Näettekö ongelmaa nykyisessä kehityksessä ja mitä asioita ryhmänne mielestä on syytä huomioida tulevaisuudessa? Mille alueille tai mihin suuntaan kasvu olisi ohjattava? Miten ryhmänne näkee pohjoisen alueen kehittämisen? Onko kaavoitushankkeita, joita ryhmänne haluaisi edistää? Miten asunto- ja maapolitiikan linjauksia pitäisi tarkistaa? Mitä keinoja esitätte kohtuuhintaisen asumisen varmistamiseksi ja miten ratkoisitte vuokratonttien kysymyksen? Oletteko valmiita lisäämään isompien perheasuntojen, pientalojen ja omakotitonttien tarjontaa? Miten lisäisitte keskustan ja asuinalueiden viihtyisyyttä ja turvallisuutta?

8. LIIKENNE JA SAAVUTETTAVUUS: Tulevalla valtuustokaudella on tehtävä isoja liikenne- ja kaupunkikehittämisen ratkaisuja. On päätettävä muun muassa ratikan jatkosta Härmälään ja Koilliskeskukseen, Asemakeskuksesta ja henkilöratapihasta, pyöräily- ja kävelyolosuhteiden parantamisesta, Vaitinaron liittymästä, 9-tien kehittämisestä, Näsisaaresta, Kunkun parkista, lähijuniin panostamisesta, Särkäniemen alueen kehittämisestä ja Suomi-radasta. Miten ryhmänne suhtautuu edellä oleviin liikenne- ja kaupunkikehityshankkeisiin ja miten olisitte valmis resursoimaan ko. hankkeita? Onko ryhmänne valmis pidättäytymään ruuhkamaksuista? Oletteko valmiita sitoutumaan tavoitteeseen, että keskusta on jatkossakin saavutettavissa kaikilla kulkuneuvoilla? Miten turvaisitte joukkoliikenteen joukkoliikennekäytävien ulkopuolella? Oletteko valmiita sitoutumaan oman lentokenttämme yhteyksien edistämiseen?

9. KESTÄVYYS: Tampereen kaupunki on asettanut hiilineutraalisuustavoitteen vuoteen 2030. Onko ryhmänne tukemassa tätä tavoitetta ja millä keinoilla olette valmiita työskentelemään tavoitteen toteuttamiseksi tulevalla valtuustokaudella? Myös luonnon monimuotoisuuden edistäminen on noussut yhä tärkeämmäksi ympäristötavoitteeksi. Miten ryhmänne suhtautuu luonnon monimuotoisuuden edistämiseen kaupungin toimin ja mitkä keinot koette tärkeimmiksi tavoiksi tavoitella tätä asiaa?

10. DIGITALISAATIO JA TOIMINNAN KEHITTÄMINEN: Teknologinen kehitys mahdollistaa palveluiden tuottamisen uusin tavoin. Palveluita on mahdollista kehittää kuntalaisia paremmin palveleviksi. Ihmisten osallisuus ja vaikuttamismahdollisuudet korostuvat. Tiedolla johtamisen mahdollisuudet lisääntyvät jatkuvasti. Myös hallinnon kehittäminen on tärkeää kaupungin roolin mahdollisesti mullistuessa valtakunnallisissa hallinnonuudistuksissa. Mitkä asiat tässä muutoksessa ryhmänne mielestä pitää huomioida ja mitä kehittämisesityksiä teillä on joko palveluiden, palvelualueiden tai koko kaupungin tasolla?

11. KYNNYSKYSYMYKSET: Onko ryhmällänne jokin erityiskysymys, jolla on ratkaiseva merkitys halukkudellanne tehdä yhteistyötä muiden ryhmien kanssa?

12. SITOUTUMINEN YHTEISTYÖHÖN: Onko ryhmänne valmis sitoutumaan pormestariohjelmaneuvottelujen tulokseen ja toimimaan yhteisten ohjelmatavoitteiden toteuttamiseksi tulevalla valtuustokaudella sekä tukemaan pormestariehdokasta pormestarivaalissa?

Huh, huh, onhan siinä asiaa. Äkkiä lukien näyttää siltä, että olisi jopa mahdollista löytää asioihin yhteinen tahtotila.

*********

 

Kuntavaalit 13.6.2021

Kuntavaalit olivat perussuomalaisille koko maassa menestys. Perussuomalaisten valtuutettujen lukumäärä nousi merkittävästi. Tampereella perussuomalaisten valtuutettujen määrä nousi neljästä kymmeneen. Valtuustoryhmään tulee runsaasti uusia kasvoja.

Valtuutetut 2021-2025                Varavaltuutetut 2021-2015

     
Vallin, Veikko   Moisio, Jani
Kaleva, Lassi   Hinkka, Petteri
Puisto, Sakari   Axén, Erkki
Vigelius, Joakim   Schafeitel, Yrjö
Raevaara, Aarne   Kulmala, Mika
Grönroos, Arto   Seppänen, Erkki
Kiviranta, Joonas   Aittokallio, Marjo
Moisander, Antti   Hemminki, Toni
Koponen, Anni   Salomäki, Ville
Puolimatka, Marika   Virtanen, Kari

Suuret onnittelut valituille!

Oma äänimääräni romahti, enkä ollut lähellekään edes varavaltuutetun paikkaa. Toisaalta helpottavaa. Taisi toteutua sanonta; totuuden puhuja ei yösijaa saa. Jatkan kuitenkin kaupungin menon seuraamista.

*********

 

Kuntavaalin 2021 vaalitulos Tampereella

Tampereen paikkojen jakaantuminen 2021 vaalin perusteella. Muutos% vuoden 2017  äänimääriin verrattuna.    
                   
Puolue/ryhmä Äänimäärä 2021 Äänimäärä 2017 Äänimäärän muutos  2017-2021 Äänimäärän muutos % 2017-2021 Kannatus % 2021 Kannatus % 2017 Kannatus % muutos Valtuutet-tuja Huom.
KOK (+RKP) ¹ 27829 24247 3582 14,8 24,2 21,6 12,04 % 17  
SDP 27963 24818 3145 12,7 24,3 22,1 9,95 % 17  
VIHR 17798 22489 -4691 -20,9 15,5 20 -22,50 % 11  
VAS 11754 12142 -388 -3,2 10,2 10,8 -5,56 % 7  
PS 15594 6912 8682 125,6 13,6 6,1 122,95 % 10  
KESK 4787 6263 -1476 -23,6 4,2 5,6 -25,00 % 3  
TAPU/TASI 0 5588 -5588 -100,0 0 5 -100,00 % 0 Ei 2021
KD 4502 4520 -18 -0,4 3,9 4 -2,50 % 2  
VaTa/YL1 477 1833 -1356 -74,0 0,4 1,6 -75,00 % 0  
PIR 504 994 -490 -49,3 0,4 0,9 -55,56 % 0  
SKP 388 754 -366 -48,5 0,3 0,7 -57,14 % 0  
RKP 160 472 -312 -66,1 0,1 0,4 -75,00 % 0  
FP 148 324 -176 -54,3 0,3 0,3 0,00 % 0  
LIBE 331 303 28 9,2 0,3 0,3 0,00 % 0  
SE 0 292 -292 -100,0 0 0,3 -100,00 % 0 Ei 2021
EOP 398 248 150 60,5 0,3 0,2 50,00 % 0  
Liik 1361 0 1361   100 0 100,00 % 0 Ei 2017
AP 143 0 143   0,1     0 Ei 2017
YL2 93 0 93   0,1     0 Ei 2017
E652 37 0 37   0     0 Ei 2017
                   
¹ KOK ja RKP vaaliliitossa. Kun äänet lasketaan yhteen, suurimmaksi ryhmäksi tulee KOK          
                   

Täältä voi tutkia mm. ketkä tulivat valituksi Tampereella.

*********

 

Nimitys kulttuuripääkaupungiksi meni ohi - Tampereella ollaan pettyneitä

Ei auttanut Rantatunnelin, ratikan tai Uros Live -areenan rakentamisen vetovoima pääsyssä Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026! Oulu tuli valituksi kulttuuripääkaupungiksi. Onnittelut Oululle valinnasta.

Odotukset olivat kovat Tampereella ja Pirkanmaalla. Lippuja heiluttavat kädet pysähtyivät tamperelaisessa kisakatsomossa, kun kulttuuripääkaupungiksi 2026 valittiin Oulu – ”Ei tätä meinaa uskoa todeksi.” Niinpä, oltiinko jälleen nylkemässä karhua, vaikka sitä ei oltu kaadettukaan?

Tampereen kulttuuripääkaupunkihaun 2026 eteen töitä tehneitä kokoontui keskiviikkona ravintola Kuuman yläkertaan. Paikallinen kisakatsomo seurasi suorana kulttuuripääkaupunkihaun julkistusta.

"– Ei meillä kaksi tuntia päätöksen jälkeen ole vielä plan B valmis eli nyt lähdetään miettimään, mitkä elementit me koemme tärkeiksi. Kaikki tietysti ymmärtävät, että jos plan A:ssa budjetti on 53 miljoonaa euroa ja plan B:ssa 50 miljoonaa euroa vähemmän, niin se tuntuu."

Aprillipäivänä YLE:n uutisessa kerrottiin kulttuuripääkaupunki -hankkeen oudoista kuvioista.

"Tamperetta kulttuuripääkaupungiksi ajavan hankkeen projektijohtaja Perttu Pesä kertoo, että “neuvonantajia” tarvitaan oman alueen erityisyyden ymmärtämisessä. Hän kutsuisi asiantuntijoita konsulttien sijaan Tampereen “kriittisiksi ystäviksi”.

Pesän mukaan Tampereen vajaan kahden miljoonan euron hakubudjetista noin 5–6 prosenttia, eli noin 100 000 euroa menee konsulttien palkkioihin.

– Meidän täytyy löytää eurooppalaisia näkökulmia, jotta löydämme omat vahvuutemme, Pesä toteaa.

Yksi Tampereen käyttämistä konsulteista on kulttuurimanageri Ulrich Fuchs, jonka saksalaislehti Süddeutsche Zeitung nosti esiin."

Ei löytynyt omaa vahvuutta, vaikka käytettiin kriittisiä ystäviä. Miten menee palkkiot näissä konsulttisopimuksissa, onko palkkio sidoksissa hankkeen toteutumiseen ja onnistumiseen? Onko tässä tilanteessa kaupungilla takaisinperinnän paikka, jos palkkio on maksettu kokonaan?

**************

 

Kuntavaalit 2021

Kuten muistamme, hallitus siirsi koronaepidemian perusteella varsinaista vaalipäivää kaksi kuukautta myöhemmäksi 13.6.2021. Ennakkoäänestysaika on 26.5. - 8.6.2021.

Nämä ovat myös Tampereen kannalta merkittävät vaalit. Vaalin lopputuloksesta on nähtävissä, ovatko kaupunkilaiset tyytyväisiä Anna-Kaisa Ikosen ja Lauri Lylyn pormestarikausiin.

Itse olen ehdokkaan perussuomalaisten listalla, numerolla 537.

------------

Kirjoitin Tampereen perussuomalaisten vaalilehteen oheisen kirjoituksen. Vaalilehti julkaistiin Tamperelaisen välissä 26.5.2021, ennakkoäänestyksen käynnistyspäivänä.

MUSTANLAHDEN SATAMA EI KAIPAA SILTAA

Särkänniemen – Mustanlahden satama-alueen kehittäminen on mukana Tampereen viiden tähden keskusta suunnitelmissa. Aluetta koskeva yleissuunnitelma julkaistiin 22.2.2016. Siitä on luettavissa, että Mustanlahden satama omaa pitkän historian ja perinteet.

Näsijärven satama oli 1840-luvulla lähtien Tampereen tärkein puunkuljetusväylä. Satamalla on ollut suuri merkitys Tampereen teollistumisen aikaan.

Yleissuunnitelmassa kerrotaan. että satama-alue oli merkittäväsisävesisatama merkittävä sisävesisatama, mutta kun laivaliikenne loppui, satamakin hiljeni.  Laivaliikenteen loppuminen ei pidä paikkaansa. Liikenne on jatkunut, tosin vähäisempänä kuin 1960-luvulla, aivan näihin päiviin asti ja jatkuu edelleenkin.

Esitin yhdyskuntalautakunnassa jo vuoden 2019 palvelu- ja vuosisuunnitelman seuraavaa kirjausta, joka hyväksyttiin yksimielisesti; ”Särkänniemen kehityssuunnitelmien edetessä, Mustanlahden matkustajalaivasatamassa edellytetään sataman käytön turvaaminen matkustajasatamana sekä nykyisen palvelutason ylläpito. Satamaa kehitettäessä on otettava huomioon maisema, luonnonarvot, rakennettu ympäristö, kulttuurihistorialliset arvot ja perinteet siten, kuin ne on ovat Pirkanmaan maakuntakaava 2040 kirjattu.”

Maakuntakaavan kirjauksesta seuraa, että sataman yli suunniteltu silta ja muut härpäkkeet eivät toteuta sitä tavoitetta, mikä satamamiljöölle maakuntakaavassa on asetettu. Tehorakentamisen vuoksi on jo tarpeeksi menetetty vanhoja, historiallisia paikkoja.

En tule hyväksymään siltaa, myöskään sillä perusteella, että se lyhentäisi polkupyöräilijöiden ja kävelijöiden matkaa Särkänniemeen muutamilla kymmenillä metreillä. Myöskin vetoaminen Särkänniemen taloudellisiin seikkoihin, on perusteluiltaan kestämätön.

EI NÄSIJÄRVEN TÄYTTÖÄ

Toinen vesielementtiin liittyvä asia on Näsijärven järvitäyttö ratikkaa ja uutta kaupunginosaa varten. Nyt ollaan odottavalla kannalla, koska järvitäytön vesiluvasta on muutoksenhaut meneillään Korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Tähän on todettava, että mikään oikeudenpäätös tai viranomaispäätös ei takaa sitä, jos järveä aletaan täyttämään, 0-kuitu ja muut myrkyt pysyvät pohjassa, eivätkä lähde liikkeelle, saastuttaen pohjaveden ja muun järviluonnon.

Paikallisen luonnonsuojeluyhdistys on hakenut Vaasan hallinto-oikeuden myönteisestä täyttölupapäätöksestä valituslupaa. Entä jos lupaa ei tulekaan? On kerrottu, että kaupungilla ei ole suunnitelma ottaa vaihtoehtoreittiä käyttöön? Lielahtelaisille on luvattu ratikka 2024, joten sen mukaan pitää toimia, vaikka huonosti hoidettujen valmistelujen vuoksi tämä näyttää uhatulta.

Ensimmäisenä vaihtoehtona tulee mieleen käyttää Paasikiven tien vieressä oleva Näsijärven rantareittiä. Äkkiä katsoen voisi luulla, että siitä saa helposti ratikalle reitin, mutta ei saa, koska siinä ovat sähkövoimalinjan tolpat esteenä. Sähkölinjan siirto olisi sen verran kallis operaatio, joten ratikan reitti ei käy rantareittiä pitkin.

Maareitti (sininen. Juttuun kuuluu kuva reittivaihtoehdoista) ainoa helposti toteutettava reitti on vetää ratikan kiskot Santalahdesta junaradan vieressä Vaitinarossa Nokian moottoritien yli ja edelleen vanhaa teollisuusradan siltaa hyödyntäen Hiedanrantaan. Tähän ei tarvita Näsijärven täyttö- eikä vesilupia, eikä vaarana ole pohjaveden ja luonnon pilaantuminen.

*************

 

Tämä oli historiallinen päivä 18.5.2021

Otetaan tämä päivä muistiin sen vuoksi, että Suomen Eduskunta äänesti EU:n vakauttamis- ja tukipaketin puolesta äänin 134–57.

Aika näyttää, antoiko Suomi tänään, Sanna Marinin (sdp) ollessa pääministerinä ja vihervasemmistohallituksen ollessa vallassa,  itsemääräämisoikeutensa pois ja kannattiko velkaunionia ja liittovaltiota.

Täältä näet miten äänet jakaantuivat ja miten kukin kansanedustaja äänesti. https://yle.fi/uutiset/3-11935939

Sanna Marinin hallitus ollut vallassa tänään 525 päivää, sijoitus 25/76.

*************

 

Kaupungin ei kuulu tehdä hölmöjä kauppoja

Tampereen kaupunginvaltuusto on päättämässä Frenckellin virastorakennuksen myynnistä 17.5.2021 hintaan, 14 300 000,00 eurolla M/K Tampere IV Oy:lle.

Rakennuksesta on tarkoitus tehdää ostajan kanssa määräaikainen (31.7.2025) takaisinvuokraussopimus, joka olisi ehdollinen kaupan toteutumiselle. Pääomavuokraksi on sovittu 1,26 milj. euroa/vuosi (+alv). Ylläpito ja sen kustannukset ovat vuokralaisen vastuulla vuokrasopimuksissa esitetyllä tavalla. Ts. Tampereen kaupunki maksaisi ostajalle tiloista vuokraa neljän vuoden aikana yli 5 milj. euroa! Silloinhan kauppahinnaksi jää n. 9 milj. euroa. Voisi sanoa, että halvalla menee.

Olipa pitkä kokous. Päätös syntyi seuraavan päivän puolella kello 00.12: Hylkäysehdotus hävisi äänin 50–13, tyhjää kaksi ja valtuusto päätti näin hyväksyä Frenckellin myynnin. Nähtäväksi jää, kuinka kauan kiinteistö on ostajan hallussa.

Kaupunginhallituksen ehdotus JAA
Hylkäysehdotuksen hyväksyminen EI

  • Jaa 50 kpl 77%. Ilkka Porttikivi (sdp), Maija Kajan (vihr), Johanna Loukaskorpi (sdp), Vilhartti Hanhilahti (kesk), Aleksi Jäntti (kok), Henri Backman (vihr), Ilpo Sirniö (sdp), Oras Tynkkynen (vihr), Esa Kanerva (sdp), Sari Tanus (kd), Irja Tulonen (kok), Jouni Markkanen (kok), Petri Rajala (kok), Ari Wigelius (sdp), Jouni Ovaska (kesk), Atanas Aleksovski (sdp), Petri Siuro (vihr), Antti Ivanoff (kok), Pekka Salmi (sdp), Matti Järvinen (kesk), Riitta Ollila (sdp), Kalervo Kummola (kok), Sofia Vikman (kok), Leena Kostiainen (kok), Anneli Taina (kok), Antti Hiitti (sdp), Jaakko Mustakallio (vihr), Iiris Suomela (vihr), Jaakko Stenhäll (vihr), Juhana Suoniemi (vihr), Reeta Ahonen (kok), Kalle Kiili (kesk), Väinö Friman (vihr), Lauri Lyly (sdp), Inna Rokosa (sdp), Ilkka Sasi (kok), Sinikka Torkkola (vas), Matti Höyssä (kok), Miisa Karjalainen (vihr), Sanna Saarikangas (vihr), Olga Haapa-aho (vihr), Sanna Marin (sdp), Anne Liimola (sdp), Salazar Natalia Rincón (vihr), Ulla Kampman (sdp), Anna-Kaisa Ikonen (kok), Matti Helimo (vihr), Kirsi Kaivonen (sdp), Aila Dundar-Järvinen (sdp), Anne-Mari Jussila (kok)
  • Ei 13 kpl 20%. Kukka Kunnari (vas), Ulla-Leena Alppi (vas), Noora Tapio (vas), Lassi Kaleva (ps), Milka Hanhela (vas), Mikko Aaltonen (vas), Aarne Raevaara (ps), Veikko Vallin (ps), Heikki Luoto (ps), Lasse Oksanen (TaPu), Sakari Puisto (ps), Erkki Axen (ps), Anneli Kivistö (sdp)
  • Tyhjä 2 kpl 3% Leena Rauhala (kd), Yrjö Schafeitel (TaPu)

*************

 

Puuttuiko hiihto- ja pesäpallostadionin rakentamiselta rakennuslupa? 

Yhdyskuntalautakunnan kokouksessa 11.5.2021oli mielenkiintoinen asia listalla. Tampereen kaupunki haki poikkeamislupaa Kaupin hiihto- ja pesäpallostadionin rakentamiselle.

Päätösehdotus ja päätös oli, että myönnetään lupa saada poiketa asemakaavan autopaikkamääräyksestä hakemuksen liitteenä olevien suunnitelmien periaatteiden mukaisesti Kaupin kaupunginosassa, osoitteessa Kuntokatu 24 sillä ehdolla, että pysäköinnin järjestäminen tapahtuu Kaupin urheilupuiston kaavaluonnoksessa (kaava nro 8767) esitettyjen pysäköintijärjestelyjen mukaisesti. 

Autopaikkamääräyksiä koskevana ihan hyväksyttävissä oleva asia, mutta, päätöstekstistä poiketen, lautakunta hyväksyi samalla myös käynnistetyt toimet ennen rakennuslupaa.

Asiakirjoista käy ilmi, että toimet poikkeamisluvan hakemiseksi ovat käynnistyneet Kauppi, Kaupin urheilupuisto, Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen 8767 nähtävillä olon päättymispäivän, 5.2.2021 jälkeen ja että, pesäpallo- ja hiihtostadionin rakennuslupa on valmisteltavana ja rakennuslupa on tavoitteena jättää toukokuun 2021 aikana.

Perusteluna käytettiin mm. rakennushankkeen aikataulussa ei ole mahdollista jäädä odottamaan asemakaavamuutoksen voimaantuloa, siis kiire ja että vireillä olevan asemakaavan hyväksymiskäsittelyyn ja voimaantuloprosessiin liittyy epävarmuustekijöitä, jotka voisivat mahdollisesti vaikuttaa asemakaavan voimaantulon aikatauluun.

Kunta voi erityisestä syystä hakemuksesta myöntää poikkeamisen maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetystä tai sen nojalla annetusta rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevasta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta, MRL 171 §. Hankkeen kiireellisyys ei ole merkittävä syy, koska toimet Kaupin urheilupuiston kehittämiseksi ovat käynnistyneet jo vuonna 2015.

Jätin päätökseen hylkäysesityksen, joka raukesi kannattamattomana ja sen päälle eriävän mielipiteen; "Poikkeamishakemusta ei voida myöntää, koska sillä on merkitystä kaavan toteuttamiselle ja johtaa merkittävään rakentamiseen, joka taas edellyttää kaavaa. Vireillä oleva kaavamuutos on ehdotusvaiheessa ja asemakaavaehdotus on hyväksytty yhdyskuntalautakunnassa (omalta osaltaan) 27.4.2021. Asemakaavaehdotukseen sisältyy Kaupin pesäpallo- ja hiihtostadionin rakentaminen. Kaavamuutoksen ollessa vireillä, samanaikainen poikkeuslupahakemus on väliintulo, jolla vaikutetaan kaavoitusprosessin kulkuun."

Eriävä mielipide luettavissa täältä.

Asunto- ja kiinteistölautakunta päättää 8.9.2021 että, Kaupin pesäpallo- ja hiihtostadionin toteutussuunnitelma ja toteutussopimus hyväksytään maanrakennus- ja perustamistöiden osalta. Mielenkiintoista on, että alueen kaavakäsittelystä eikä rakentamisen poikkeamisluvasta ja eriävästä mielipiteestä mainita sanaakaan.

Kaupin urheilupuiston kehittäminen hiihto- ja pesäpallostadioneineen on hieno ja kannatettava hanke. Tiedän, että hanke on Tampereelle tärkeä, siksi oudoksun tapaa, miten tällainen lapsus on päässyt  tapahtumaan! Onko pidetty itsestään selvänä, että kaupunki voi tehdä omilla maillaan mitä vain? Oudolta myös tuntuu, että miksi vasta siinä vaiheessa herätään, kun alueen kaavamuutoksen nähtävillä olo päättyy ja onko sillä seikalla merkitystä, kun on käynyt ilmi, että yksi kaavaa koskeva muistutus on hävinnyt?

************* 

 

Kaavaa koskeva muistutus kateissa?

Yhdyskuntalautakunnan kokouksessa 27.4.2021 käsiteltiin § 130 Kauppi, Kaupin urheilupuiston asemakaavaa ja asemakaavan muutosta.

Tein seuraavan muutosesityksen;

"Valmistelussa on otettava huomioon se, että alueelle on mahdollista sijoittaa myös katettu jalkapallohalli. Tätä puoltaa hallin liittyminen muihin liikuntamuotoihin, vahvistaa ja tukee nuorten harrastus- ja liikuntatoimintaa sekä, että alue on lähellä ratikkareittiä. Tähän on olemassa valmis suunnitelma rahoitusratkaisuineen. Sitä ei otettu huomioon muistutusvaiheessa."

Ehdotus raukesi kannattamattomana. Jätin tähän eriävän mielipiteen;

Nähtävillä olo ja jätetyn muistutuksen huomioimatta jättäminen

Asemakaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 4.1. - 5.2.2021. Kaavaselostuksen mukaan kaavaehdotuksesta saatiin lausunnot Pirkanmaan maakuntamuseolta, Pirkanmaan ELY -keskukselta ja Pirkanmaan liitolta sekä neljä muistutusta.

Kaava-aineiston liitteissä ja oheismateriaaleissa puhutaan vain neljästä muistutuksesta. Tosiasiassa muistutuksia oli viisi. Yksi muistutus oli pudotettu pois aineistosta syystä tai toisesta, eikä sitä ole otettu käsittelyyn eikä huomioitu kaavan valmistelussa.

Kaavan valmistelussa on jäänyt selvittämättä myös vanhus- ja vammaisneuvoston kanta kaavaan. KuntaL 27-28 §: ”…on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, …”.

Kaavasta on jätetty muistutus Tampereen kaupungin kirjaamoon 5.2.2021 määräajan puitteissa.

Liitteenä 1 (ollut mukana jo muistutusvaiheessa) arkkitehtien (Safa) Tiina Leppänen-Kaarsalo ja Simo Kaarsalo laatima suunnitelma jalkapallohallin toteuttamiseksi Kaupin urheilupuistoon. Liitteessä 2 on kuva Kaupin tekonurmikentän 3 muuttumisesta suunnitteluvaiheessa. Tällaista havainnekuvaa ei löydy kaava-aineistosta. Mikä suunnitelma on toiminut asemakaavaehdotusvaiheen muutoksen pohjana?

MRL 65 § mukaan kunnan jäsenille ja osallisille on varattava tilaisuus esittää mielipiteensä asiassa (muistutus). Nyt kaupunki toimillaan on estänyt kunnan asukkaiden mahdollisuuden esittää mielipiteensä asiasta. Myöskään pykälän 2 momentin mukaista kunnan perusteltua kannanottoa muistutuksessa esitettyyn mielipiteeseen ei ole tehty.

Esitys kaavan palauttamisesta uuteen valmisteluun

Esitin kaavan palauttamista uuteen valmisteluun ja esitän, että valmistelussa käytetään muistutuksen osana ollutta suunnitelmaa, koska

  • Kaupin urheilupuisto on liikuntaharrastukseen ja kilpailutoimintaan keskittyvä kampus
  • muistutuksen mukana tullut suunnitelma jalkapallohallin sijoittamiseksi Kaupin urheilupuiston alueelle tekonurmikentän 3 kohdalle on otettava mukaan suunnitteluun jo sen kustannustehokkuuden vuoksi
  • suunnitelmassa osoitetaan hallin rakentamiseen sellainen rahoitusmalli, että kaupunki ja jalkapalloseurat eivät joutuisi sen vuoksi velkaantumaan
  • jalkapallohalli tukee tamperelaista nuorisotyötä sekä ympärivuotista liikunta- ja harrastustoimintaa
  • jalkapallohallille on osoitettavissa oivallinen paikka, joka vähentää luonnonympäristöön leviävää valo- ja melusaastetta
  • jalkapallohallin suunnitelma turvaa luonnonarvot juuri sille suunnitelmassa osoitetussa paikassa
  • jalkapallohalli on lähellä ratikkapysäkkiä
  • jalkapallohallin suunnittelijat, tamperelaiset arkkitehdit (Safa), ovat tehneet merkittävän työn nuorison harrastus- ja liikuntatoiminnan parantamiseksi tuomalla esille muistutuksessa esitetyn ainutlaatuisen arkkitehtuuri- ja rahoitussuunnitelman myös nuorille suunnatun jalkapallohallin toteuttamiseksi, ja he ovat valmiita neuvottelemaan sen hyödyntämisestä yhdessä kaupungin ja muiden toimijoiden kanssa.

Kaupin urheilupuisto on laajasti tunnettu ja merkittävin palloilulajien toimintakeskus Tampereella. Tänä vuonna toimintansa aloittava ratikka tuo Kaupin urheilupuiston merkittävät virkistys- ja harrastusmahdollisuudet, urheilutapahtumat ja turnaukset joukkoliikenteen avulla osaksi Tampereen keskustaa. Ratikkareitin varrelle sijoittuva Kaupin alue on hyvin saavutettavissa useilta eri suunnilta sekä sopivalla etäisyydellä useista kouluista. Lisäksi kaavalla tullaan parantamaan merkittävästi Kaupin pysäköintimahdollisuuksia: uusi pysäköintitalo sijoittuu Kauppi Sport centerin pysäköinti alueelle.

Palloilulajien monipuolisuus

Asemakaavamuutoksen tavoitteeksi on mainittu pesäpallon ohella jalkapallon kilpailutoiminnan puitteiden parantaminen harrastajamäärien kasvaessa.

Kaavaehdotus ei edistä ympärivuotisen juniorijalkapallon olosuhteita. Ympärivuotinen jalkapallon harrastaminen ja kilpaurheilu vaatisivat oman kiinteän jalkapallohallin Kauppiin, jota kaava ei nyt mahdollista eikä kaava siten paranna merkittävästi jalkapallon eikä etenkään nuorten harjoitteluolosuhteita Kaupissa. Kaavan mukaiset tekonurmikentät maastorakenteineen on jo toteutettu, ja ne ovat 5-6 jalkapalloseuralla jo kovassa käytössä. Ilman kiinteää jalkapallohallia lajia ei kuitenkaan pysty harjoittamaan ympärivuotisesti eikä kilpaurheiluun vaaditulla tasolla.

Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

Tampere on tunnetusti jääkiekkokaupunki. Jääkiekon harrastamista varten on useita halleja, jotka mahdollistavat harjoittelun ympäri vuoden.

Tampereella pelataan myös korkeatasoista jalkapalloa ja sillä on myös laaja harrastajakuntansa. Jalkapallon ympärivuotista, sisätiloissa tapahtuvaa harjoittelemista varten, ei ole omaa hallia. On varsin kohtuullista ja yhdenvertaisuutta parantavaa, jos Tampereelle rakennetaan edes yksi kaikille seuroille suunnattu halli, joka mahdollistaa jalkapallon harjoittelun sisätiloissa ympäri vuoden.

Täältä on luettavissa eriävä mielipide kokonaan PDF:nä.

************* 

 

Keskustoria elävöitetään jälleen

Edellinen elävöittäminen tapahtui kaksi vuotta sitten yli 100 000 eurolla. Nyt elävöitetään vain 27 000 eurolla.

Nyt on nostettu esiin keskustorin elävöittäminen. Kesän 2021 ajaksi (heinä-syyskuu) on suunniteltu Keskustorin alueelle Keskustorin kesäkeidas -nimistä konseptia, joka tarjoaa asukkaille ja matkailijoille viihtyisän oleskelualueen laadukkaan ruoan, juoman ja vapaa-ajan aktiiviteettien äärellä. Keskustorille voidaan mahdollistaa turvallinen ympäristö, jolla keskustaan saadaan asiakkaita ja asukkaille uutta, viihtyisää ulkotilaa. Laadukkaiden ulkotilojen merkitys ja tarve kaupungeissa on koronan myötä kasvanut.

Sinällään hyvä ja kannatettava ajatus. https://www.tamperelainen.fi/paikalliset/4103594 Kuvamanipulaatio on kyllä kauniimpi kuin Anna-Kaisa Ikosen taannoiset kukkapurkit ja vihermatot Hämeenkadulla.

Tuota noin, kaksi vuotta sitten laitettiin Keskustorin elävöittämiseen yli 100 000 euroa. Se liittyi ratikkakahvilan saamiseen torille. meinaan vaan, on turhan tyyristä, jos kahden vuoden välein isketään menemään yli 100 000 euroa torin elävöittämiseen.

Joku laski, että asukasta kohden n. 0,50 euroa. No, tarkka luku oli 0,42 euroa/as. Toki sadallatuhannella saattaisi olla käyttöä jopa nuorten mielenterveyspalveluiden hoidossa?

*************

 

Kiireellä valtuustoon

Yhdyskuntalautakunnassa käsiteltiin 13.4.2021 mm. kantakaupungin vaiheyleiskaava - valtuustokausi 2017-2021. Kaupunginhallitus on valmistellut kaavaa ja YLA on vain statistin osassa, vaikka saikin päättää, että kaava hyväksytään muistutuksista ja lausunnoista huolimatta ja esitetään kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi.

Olinko ilkeä, kun esitin, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi seuraavin perustein:

Maankäyttö ja rakennuslaki EI tunne vaiheyleiskaavaa, on vain yleiskaava, joka voidaan laatia myös vaiheittain tai osa-alueittain.

Valmistelussa on tarkemmin selvitettävä

  • miten varmistetaan, että liikkuminen on nopeaa, joustavaa myös kasvun ja elinvoiman vyöhykkeen -, joukkoliikenne- ja polkupyörävyöhykkeen ulkopuolisilla alueilla ja näiltä työpaikoille ja työpaikka-alueille?
  • miten kaavassa on varauduttu siihen, jos liikennemuoto bussi(kävely) – ratikka - bussi(kävely) todetaan hankalaksi sekä aikaa vieväksi ja näin ollen yksityisautoilu lisääntyy?
  • miten on varauduttu siihen, kun Suomessa on edelleenkin neljä vuoden aikaa ja sää vaikuttaa monella tavalla liikkumiseen, myös kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteen käyttöön?
  • asukas- ja työpaikkojen kasvuodotukset ylimitoitettuja. Varautumalla luonnolliseen kasvuun, kaupungin palvelut pystytään paremmin turvaamaan. Pyöräily on saanut kaavassa todellisuudesta irtaantuneen ja ylikorostuneen aseman.
  • päästövähennysten nimissä tapahtuva liikkumisen rajoittaminen viittaa totalirismiin.
Ehdotus raukesi kannattamattomana.

Käsittelyssä oli myös Amurin tunnelia ja Rantaväylän tunnelin eritasoliittymää koskeva kaava kuin myös Kunkun parkin kaava.

Esitin molempien kaavojen valmistelun keskeyttämistä toistaiseksi. Ihmettelen kun en saanut tukea 😉 Jätin eriävän mielipiteen molempiin kohtiin.

Maanalainen asemakaava nro 8437, Kunkun parkki 

Palautusesitys; kaavan valmistelu keskeytetään toistaiseksi.

Ratikka aloittaa varsinaisen liikenteen ja uusi bussilinjasto otetaan käyttöön muutaman kuukauden päästä. Tämän vuoksi on syytä seurata ja selvittää;

  • vaikutuksia laajemminkin liikenteeseen ja liikennevirtoihin sekä vaikutuksia liikennekäyttäytymiseen.

  • mikä tulee olemaan etätöiden lisääntymisen vaikutus liikkumistarpeeseen.

  • ketä varten Kunkun parkki, kun tavoitteena on että, ihmiset tulevat ratikalla ja polkupyörällä keskustaan?

 Kaavoituksen yhteydessä on selvitettävä

  • miten turvataan kadunvarsipaikkojen riittävyys asiointiliikennettä varten.

  • millä periaatteella ratkaistaan hinnoittelu kadunvarsipysäköinnissä ja pysäköintitalo-/luolapysäköinnissä.

  • miten aiotaan varmistaa esteettömyys ja helppokäyttöisyys. Vanhus- ja vammaisneuvoston lausunnot? ”… on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa,…” KuntaL 27-28 §.

  • laskelmat todetuista liikennemääristä ja ennusteenmukaisista määristä on oltava aineistossa mukana.

  • kustannusarviot ja hyötylaskelmat nähtävillä laskelmien muodossa

  • miten kaupunkikonserni aikoo hankkeen rahoittaa, kun taloudellinen kantokyky on jo nyt tapissa?

  • mikä tulee olemaan Anttilan paikoitustalon kohtalo?

  • mikä on louhinnasta tulevan kiviaineksen käyttötarkoitus ja välisijoituspaikka? Aamulehti 3.4.2021 kertoi, että louheella on tarkoitus laajentaa järvitäyttöä, Näsisaarta.

Finnparkiin on liitetty #Kunkunparkin rakentaminen. Kaupunki on valinnut käyttöoikeusurakan saajaksi Finnpark Oy:n (TRE:2258/02.07.01/2017). Hankekehitysvaiheen käynnistämistä ja asemakaavan jatkovalmistelua koskenut aiesopimus hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 10.12.2018 (TRE:6640/02.07.01/2016). 

Tampereen vuoden 2020 tilinpäätöksessä on tällainen #Finnpark Oy:ta koskeva kirjaus! Kunkun parkin eri vaihtoehtojen hinnasta keskusteltiin jo 2015.

 

Maanalainen asemakaava nro 8676, Näsikallion maanalainen eritasoliittymä ja Amurin tunneli 

Palautusesitys; kaavan valmistelu keskeytetään toistaiseksi.

Ratikka aloittaa varsinaisen liikenteen ja uusi bussilinjasto otetaan käyttöön muutaman kuukauden päästä. Tämän vuoksi on syytä seurata ja selvittää;

  • vaikutuksia laajemminkin liikenteeseen ja liikennevirtoihin sekä vaikutuksia liikennekäyttäytymiseen.

  • mikä tulee olemaan etätöiden lisääntymisen vaikutus liikkumistarpeeseen.

Kaavoituksen yhteydessä on selvitettävä

  • miten aiotaan varmistaa esteettömyys ja helppokäyttöisyys. Vanhus- ja vammaisneuvoston lausunnot? ”… on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa,…” KuntaL 27-28 §.

  • laskelmat todetuista liikennemääristä ja ennusteenmukaisista määristä on oltava aineistossa mukana.

  • kustannusarviot ja hyötylaskelmat nähtävillä laskelmien muodossa

  • miten kaupunkikonserni aikoo hankkeen rahoittaa, kun taloudellinen kantokyky on jo nyt tapissa?

  • mikä on louhinnasta tulevan kiviaineksen käyttötarkoitus ja välisijoituspaikka?

Mikä on ajateltu hankkeen toteuttamisen aikataulu? Miksi kaavoitusta ajetaan kiireellä läpi, jos tarkoitus on toteuttaa joskus 5 vuoden päästä tai myöhemmin?

Myös Hämpin parkin laajennuksen vaatimaa uutta sisäänajoreittä varten hyväksyttiin varaus.

Työpaikkojen siirto Tampereelta jatkuu. Tampereelta on siirtynyt yrityksiä naapurikuntiin. Myös Raholassa olevan teollisuusalueen kaavoittaminen vahvistaa tätä. On melkoinen dilemma, kun uusia asuinalueita suunnitellaan, sitten kerrotaan, että se tuo tullessaan merkittävän määrän työpaikkoja, kuten Hiedanranta, 25000 asukasta ja 10000 työpaikkaa.

Eräs malli hankkeiden rahoitukseen

Kunkun parkin ja Amurin tunnelin rakentamiskustannukset mietityttävät ja hirvittävät monia. Tuli mieleen, kun rakennuttamisjohtaja Milko Tietäväinen kertoi AL:n jutussa 3.4.2021, Näsijärven saaritäytön yhteydessä, että ”Yleissuunnitelman mukaisen järvitäytön toteuttaminen edellyttäisi suuruusluokaltaan vähintään Kunkun parkin kokoisen louhintakohteen.”

Koska täyttösaarta, Näsisaarta suunnitellaan talojen pohjaksi, tonteiksi, on täysin mahdollista kytkeä rakennusliikkeet rakennusoikeuksilla rahoittamaan keskustan luolien rakentamista. Jaa, ettei käy? Kyllä käy, jos riittävästi on kiinnostusta päästä rakentamaan Näsisaareen, on siitä valmis maksamaan. Ilmaisten lounaiden aika on ohi, sanotaan.

************

 

Tampereen Perussuomalaiset vaaleihin kahdella pormestariehdokkaalla

Tampereen Perussuomalaiset julkisti pormestariehdokkaansa ja kuntavaaliohjelmansa 7.4.2021. Ehdolle asetettiin valtuustoryhmän puheenjohtaja Lassi Kaleva ja ensimmäisen kauden kansanedustaja Veikko Vallin. Kumpi on lopullinen valinta, sen ratkaisevat äänestäjät.

Tampereen Perussuomalaisilla on vaalissa täyden sadan nimen ehdokaslista.

"Vaaliohjelmassaan perussuomalaiset vaatii muun muassa haittamaahanmuuton aiheuttamien lieveilmiöiden kuriin saattamista, veronkorotuksista pidättäytymistä ja sitä, ettei polttomoottoriautojen käyttöä tulisi rajoittaa Tampereen keskustassa.

Puolueen mielestä liha- ja maitotuotteiden käyttöä ei tulisi rajoittaa esimerkiksi Tampereen kouluissa, Näsijärven tekosaarta ei tulisi toteuttaa eikä Kortelahden ylittävää kävelysiltaakaan hyväksytä.

Esitys digitaalisesta teatterimuseosta

Perussuomalaiset ajaa Coxan, Fimlabin ja Sydänsairaalan toiminnan turvaamista, koulukiusaamisen kuriin saattamista ja pontevampaa työtä, jotta Tampereella opiskelleet jäisivät myös työelämään opiskelukaupunkiinsa.

Kulttuuripuolen vaalinostona Ps esittää, että kaupunkiin tulisi perustaa digitaalinen teatterimuseo. Lisäksi puolue haluaa tukea ostoja paikallisilta yrittäjiltä. Pienen ja keskisuuren teollisuuden yrittäjät luovat perussuomalaisten mukaan toimintansa kautta valtaosan Tampereen työpaikoista ja verotuloista.

Ps:n mukaan kilpailutuksessa on kokonaistaloudellisuuden oltava hintaa tärkeämpi peruste. Näin toiminnalla edistetään heidän mukaansa paikallistaloutta.

Pormestariehdokkaista kansanedustaja Veikko Vallin toimii eduskunnan talousvaliokunnan valiokuntavastaavana sekä poliisiasiain neuvottelukunnassa ja Fortumin neuvottelukunnassa.

Lassi Kaleva puolestaan on pitkäaikainen tamperelainen kaupunginvaltuutettu ja valtuustoryhmän puheenjohtaja.

Talouskuria ja Rauhaniemen kylpylä remonttiin

Veikko Vallin vaatii Tampereelle tiukkaa talouskuria sekä henkilöautoilun helpottamista ja halpuuttamista keskustassa. Tietulleja tai ruuhkamaksuja ei hyväksytä.

Lassi Kaleva nosti puheenvuorossa esiin muun muassa puutalorakentamisen ja veneilyn edistämisen sekä Rauhaniemen kansankylpylän remontoinnin."

Kuntavaaliohjelma 2021 on luettavissa täältä.

************

 

Kulttuuripääkaupunkihanke etenee - outoja juttuja tulee julkisuuteen

YLE uutisoi 1.4.2021, aprillipäivänä, miten pääkaupunkihanketta viedään läpi

Että näin! "...Tampere painii hakuprosessissa aivan omassa sarjassaan. Tamperetta avustaa hakemisessa kourallinen eurooppalaisia asiantuntijoita. Mukana on lisäksi Serlachius-museoiden johtaja Pauli Sivonen, joka istui aikoinaan kulttuuripääkaupungeista päättävässä raadissa..

Tamperetta kulttuuripääkaupungiksi ajavan hankkeen projektijohtaja Perttu Pesä kertoo, että “neuvonantajia” tarvitaan oman alueen erityisyyden ymmärtämisessä. Hän kutsuisi asiantuntijoita konsulttien sijaan Tampereen “kriittisiksi ystäviksi”.

Pesän mukaan Tampereen vajaan 2 milj. euron hakubudjetista noin 5–6 prosenttia, eli noin 100 000 euroa menee konsulttien palkkioihin.

– Meidän täytyy löytää eurooppalaisia näkökulmia, jotta löydämme omat vahvuutemme, Pesä toteaa.

Yksi Tampereen käyttämistä konsulteista on kulttuurimanageri Ulrich Fuchs, jonka saksalaislehti Süddeutsche Zeitung nosti esiin.

... Saksalaislehti puhuu kulisseissa toimivasta HYVÄ VELI -verkostosta."

Olen pitkään seurannut #korruptiosta käytyä keskustelua ja sen syvintä olemusta. Hyvä veli -verkostot on korruption eräs ilmenemismuoto. Kun YLE nosti artikkelissaan esiin po verkoston, nousivat ”antennit” pystyyn.

Artikkelista käy ilmi, että Oulu on saanut hieman apua, mutta Savonlinna ei tukeudu konsulttien apuun, toisin kuin Tampere. Voi kysyä, miksi kaupunki maksaa hankevetäjälle palkkaa, joka ulkoistaa työnsä “kriittisille ystäville”. joilta olisi voinut tilata työn suoraan?

Kulttuuripääkaupunkihanke on kannatettava, periaatteessa kyllä. Olen matkoillani käynyt monessakin kulttuuripääkaupungissa. Tosin, yhteenkään en ole mennyt tuon statuksen vuoksi, vaan ne ovat olleet sopivasti matkan varrella. Euroopassa kulttuuripääkaupungit yleensä ovat olleet jo valmiiden turistivirtojen helposti tavoitettavissa.

Tampereen tavoittelee hankkeella näkyvyyttä ja tunnettavuutta, matkailijoita ja matkailusta tulevia tuloja ja näistä syntyviä työpaikkoja. Täysin kannatettavaa, mutta, onko hankkeeseen panostus ja odotettavissa oleva tuotos oikeassa suhteessa? Sitä me ei tässä vaiheessa tiedetä. Ratikka ja kansiareenakin ovat vuonna 2026 menettäneet uutuusarvonsa.

Henkilökohtainen vastaukseni; suhtaudun varauksella, ja käyttäisin hankkeeseen varatun rahan muuhun Tampereen imagon kohottamiseen turistien houkuttelemiseksi.

--------- 

Tampereen kaupunginhallitus päättää hakemuksesta 12.4.2021, perustellen näin mm.; "yleisesti ottaen kulttuuripääkaupunkihankkeilla tavoitellaan asukkaiden hyvinvoinnin ja elämänlaadun kohottamista kulttuurin keinoin. ONNISTUESSAAN hanke lisää kaupungin elinvoimaa sekä veto- ja pitovoimaa, luo kansainvälisiä yhteyksiä ja näkyvyyttä, lisää turismia ja vahvistaa erityisesti innovaatiotaloutta sekä luovia aloja. EU:n kulttuuripääkaupunkitoiminnalle asettamien tavoitteiden mukaisesti hanke on pitkän tähtäimen kehitysprojekti, joka edistää kulttuurin panosta kaupungin pitkän aikavälin kehitykseen ja kansainvälistymiseen kaupungin omien strategisten painopisteiden mukaisesti." Hienosti sanottu, vaikka ei ihan heti aukea! On pakko kysyä, entä mitä hanke tuo kaupungille epäonnistuessaan?

Kustannuksista kerrotan näin; "Hankkeen taloudellinen kokonaisuus muodostuu valtion osuuden lisäksi Tampereen rahallisesta panostuksesta sekä kuntakumppaneilta erikseen sovitusta vuosittaisesta rahoitusosuudesta. Lisäksi hankkeeseen kerätään varoja yritysyhteistyön ja erilaisten hankeyhteisöjen muodossa. Omarahoitusosuus, mihin yhdessä kuntien kanssa on varauduttu, koostuu Tampereen kaupungin osuudesta 18,75 milj. euroa (78,74 euroa/asukas, 11,25 euroa/asukas/vuosi) ja kuntien osuudesta 6,25 milj. euroa (22,71 euroa/asukas, 11,25 euroa/asukas/vuosi). Valtion rahoitusosuus hankkeelle on edelleen avoinna.

Epäselväksi jää, kuinka moneksi vuodeksi sopimus sitoo kaupungin kädet? Saa nähdä, löytyykö päättäjiltä viisautta.

************

 

Kovasti oli puhuttavaa lautakunnassa

YLA:n kokous 23.3.2021 kesti 6 tuntia. Siitä lähes kaksi tuntia puhuttiin pyöräilyä sivuten. Käytin puheenvuoron, jossa toin ilmi ylikorostuneen suhtautumisen pyöräilyyn Tampereella, kun otetaan huomioon vuoden ajat ja asukas- sekä liikennemäärät eri liikennevälineillä. Jos vedotaan kaupunkistrategiaan, että valtuusto velvoittaa, niin sieltä löytyy kolme mainintaa pyöräilystä. Ei erityisen velvoittavaa. Tuntuu, ettei Tampereella ole enää muita murheita kuin pyöräily.

Pohjois-Tampereen #strateginen yleiskaava yk 050 aiheutti pitkän puherupeaman. Miksi, vaikka aikaisemmin käsitelty kahdessa kokouksessa. No, aikaisemmat käsittelyt olivat läpihuutojuttua, ilman todellista keskustelua.

Yleiskaava jätettiin valtuuston vahvistettavaksi. Kritisoin päätöksen kirjausmuotoilua; "Pohjois-Tampereen strateginen yleiskaava (21.10.2020 päivätty ja 3.3.2021 tarkistettu) hyväksytään muistutuksista ja lausunnoista huolimatta ja esitetään kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi." "...muistutuksista ja lausunnoista huolimatta" antaa lukijalle kuvan ikään kuin, kuntalaisten mielipidettä ei ole huomioitu lainkaan. Palaute- ja muistutusmäärästä voi ajatella, että näin voisi ollakin.

Päätös oli äänestyspäätös 6 -6, yksi tyhjä, jonka puheenjohtajan ääni ratkaisi.

Valtuusto vahvisti kaavan pitkän keskustelun ja äänestysten jälkeen 19.4.2021. Yleiskaavasta on jätetty yksi valitus (AL 13.6.2021) Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen.

Valittaja, Teiskon kulttuuri ja luonto -niminen yhdistys vaatii yleiskaavapäätöksen kumoamista, koska kokouksessa tehty toivomusponsi on hyväksytty osaksi yleiskaavaselostusta.

Valittaja vaatii hallinto-oikeudelta selkeää kannanottoa siihen, kuinka ponsilausetta voidaan käyttää ja kuinka sitä ei voida käyttää rakennusoikeutta päätettäessä. Ponnen mukaan muun muassa Teiskon ja Aitolahden alueen lomarakennusten käyttötarkoitus voitaisiin muuttaa pysyvään asumiseen.

Valittaja katsoo hyväksytyn ponsilausekkeen olevan ristiriidassa kaupungin hallintosäännön kanssa ja lisäksi päätöksenteossa väitetään tapahtuneen menettelyvirhe.

Hyväksytyssä toivomusponnessa valtuusto edellyttää, että laaditaan luontoarvot turvaten Aitolahden ja Teiskon haja-asutusalueen rantoja koskeva selvitys mahdollisista loma-asuntojen käyttötarkoituksen muutoksista vapaa-ajan käytöstä pysyvään asumiseen.

– Yleishyödyllisenä tavoitteenamme on vaikuttaa Pohjois-Tampereen strategiseen yleiskaavaan siten, että kaavan perusteella toteutettava alueen kehittäminen olisi selkeästi yleiskaavassa ilmaistu, yhdenvertainen sekä alueen kulttuuri- ja luontoarvot huomioiva.

 

Rakentaminen #poikkeusluvalla. Tampereella on vallalla ihmeellinen aika. Rakentamisoikeutta haetaan poikkeusluvalla mitä ihmeellisillä syillä. Järvensivulla haettiin lupaa saada poiketa asemakaavan käyttötarkoituksesta ja rakennusalasta talousrakennuksen purkamiseksi ja asuinrakennuksen rakentamiseksi.  

Lautakunta palautti asian äänestyksen jälkeen, äänin 0 - 12, yksi tyhjä, uudelleen valmisteltavaksi seuraavin perustein: Alueen rakentumisen tulee pohjautua kaavaan ja kaavasta poikkeamisella täytyy olla erityinen syy. Perusteluja poikkeamisluvalle ei ole, koska koko rakennusoikeus mahtuisi kaavan mukaan niille rakennusaloille, joita siinä on jäljellä.

Kysymyksessä olisi ollut merkittävä ennakkopäätös, joka linjaisi omakotitonttien lisärakentamista muuallakin.

Seuraava näytös esitettiin 15.6.2021. Päätösesityksenä oli;

Myönnetään tontille xxx lupa saada poiketa asemakaavan käyttötarkoituksesta ja rakennusalasta talousrakennuksen purkamiseksi ja asuinrakennuksen rakentamiseksi hakemuksen liitteenä olevien suunnitelmien periaatteiden mukaisesti Järvensivun kaupunginosassa, osoitteessa Järvensivulla sillä ehdolla, että

itäjulkisivussa olevissa ikkunoissa on valoa läpäisevät, mutta läpinäkymättömät lasit.

Esitys hylättiin äänin 2 - 8, 3 tyhjää.

  • Myöntämisen kannalla olivat; Aleksi Jäntti (kok), Erik Lydén (vihr).

  • Hylkäämistä kannattivat; Ilpo Sirniö (sdp), Ossi Aho (ps), Ulla Kampman (sdp), Jouni Sirén (vas), Katja Nisumaa-Saarela (vihr), Kaisa Vatanen (sdp), Matti Höyssä (kok), Katja Karintaus (kok).

  • Tyhjää äänestivät; Matti Järvinen (kesk), Sonja Harmaala (vihr), Reeta Ahonen (kok)

Esittelijä Mikko Nurminen jätti eriävän mielipiteen.

Kolmas näytös esitettiin 12.10.2021

Poikkeamisluvan hakija valitti päätöksestä Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus oli pyytänyt yhdyskuntalautakuntaa antamaan asiassa lausunnon. Asemakaavapäällikkö Elina Karppinen päätti 23.9.2021 § 39, että yhdyskuntalautakunta ei anna lausuntoa.

Apulaispormestari Aleksi Jäntti on 29.9.2021 § 5 päättänyt ottaa lautakunnan käsiteltäväksi asemakaavapäällikön päätöksen § 39 lausunnon antamisesta Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle.

Nyt korkeammat voimat kiistelevät. Päätösesityksenä oli, että asemakaavapäällikön päätös 23.9.2021 § 39 pysytetään ja että, pykälä tarkistetaan kokouksessa.

-------------

Muistatteko ratikan ensimmäisen kolarin vuoden vaihteessa Turtolassa?

Nyt siihen suunnitellaan parannusta. Lautakunnalle tuotu pohjaesitys oli niin sekava, ettei kukaan ymmärtänyt, mitä oikeasti halutaan tehdä. Esittelijä muotoili esityksensä uuteen muotoon.

Näin hyväksyttiin muutettuna. Alkuvaiheessa lähinnä pieniä muutoksia nykytilanteeseen. Ongelmallisen, raitiotien kanssa risteävän Hervannan valtaväylän rampin sujuvuutta voidaan vaihtoehdossa parantaa lisäkaistalla sekä valo-ohjauksella. Suurempia muutoksia on toteutetaan myöhemmin.

Sitten Rongankadun kehittäminen (lähinnä pyöräilijöitä varten). Esitykseen on kirjattu näin;

Rongankadun kehittämiselle on asetettu tavoitteita useissa Tampereen kaupungin toimintaa ohjaavissa linjauksissa ja strategioissa.

  • Kaupunkistrategiassa on asetettu tavoitteeksi toteuttaa esimerkillisen laadukas pyörätie kantakaupunkiin ja kohteeksi on valittu Rongankatu.

  • Keskustan strategisessa osayleiskaavassa on esitetty, että Rongankatua kehitetään tärkeänä jalankulun reittinä, jonka laatua ja jatkuvuutta on parannettava. Rongankatua kehitetään myös seudullisena pyöräilyn pääreittinä, jonka laatua parannetaan parantamalla liittymien turvallisuutta ja sujuvuutta sekä erottelemalla jalankulku ja pyöräily omille väylille.

Muita Rongankadun kehittämisen tavoitteita ovat olleet

  • Oleskelun ja viihtyvyyden parantaminen

  • Jalankulun olosuhteiden kehittäminen ydinkeskustan hitaan liikkumisen alueella ja Tammelan kytkeminen ydinkeskustaan

  • Joukkoliikenteen liikennöinnin mahdollistaminen ja ajantasauspysäkkien toteuttaminen

  • Puiden säilyttäminen

  • Lyhytaikaisen pysäköinnin mahdollistaminen

  • Rankkasateiden aiheuttamien ongelmien vähentäminen/poistaminen ja hulevesihallinnan kehittäminen

  • Kehäkadun liikenteellisen toimivuuden varmistaminen ja liittymäjärjestelyjen kehittäminen sekä läpikulkevan liikenteen ohjaaminen kehäkadulle.

Paitsi että, Tampereen kaupunkistrategia 2030, ei ole mainintaa Rongankadusta. Pyöräilystä löytyy kolme merkintää. Myöskään keskustan strategisessa osayleiskaavassa ei ole erikseen mainittu Rongankatu, eikä myöskään näytteillä olleessa keskusta vaiheyleiskaavassa.

Näinhän siinä kävi, kun esitin myös asukas - ja asiointipaikkojen huomioimista. "Ossi Aho teki seuraavan muutosehdotuksen: "Hyväksytään vaihtoehto A lisäyksellä; suunnittelussa huomioidaan riittävästi Rongankadun ja välittömän ympäristön asukas- ja asiointipysäköinnin riittävyys. Pysäköintipaikkojen määrää ei vähennetä." Ehdotus raukesi kannattamattomana." Sinällään ei yllättänyt.

Aamulehti julkaisi 18.10.2021 laajan artikkelin Rongankadun suunnitelmasta.

Tampereen kaupungin satamajärjestys vahvistettiin. Oli hienoa huomat, että aikaisemmin esittämäni muutosesitykset oli huomioitu pääosiltaan. Kiitos siitä.

Viranhaltijapäätöksissä oli asemakaavapäällikön vastaus lautakunnan nimissä KHO:lle. Tein esityksen, että lautakunta käyttää otto-oikeutta asemakaavapäällikön päätökseen § 10 Päätös lausunnon antamisesta Korkeimmalle hallinto-oikeudelle, 12.03.2021. Ehdotus raukesi kannattamattomana.

Päätöksestä ei käynyt selville, mihin asiaan asemakaavapäällikkö vastasi. Jälleen tuli ilmi hallintosäännön valuvika, kun viranhaltija voi käyttää lautakunnan nimissä lausuntovaltaansa, ilman että lautakunta tietää asiasta mitään.

************

 

Lehtikirjoitus ei kelvannutkaan julkaistavaksi

AL:n toimittaja lyhensi hieman kirjoitustani ja kysyi voiko julkaista tällaisena. Ilmoitin, että ok, painoon vaan. Vieläkään 26.4.2021 kirjoitusta ei ole julkaistu.

Mielipidesivulla Aamulehdessä oli 6.3 usean kuntavaaliehdokkaan yhteinen kirjoitus Politiikkaan kuuluu, että joskus enemmistö on toista mieltä kuin itse on – Huutoäänestyksen sijaan tulee tavoitella dialogia.

Kirjoituksessa todetaan muun muassa että, tulisi tavoitella dialogia, jossa kuunnellaan asiantuntijatietoa ja joissa parhaat argumentit voittavat. Kirjoitus on asiaa, mutta haluan tuoda esiin myös toisenlaisen näkökulman asiantuntijatiedon soveltamisesta käytännössä.

Parhaillaan on valmistelussa kaavamuutos Särkänniemen–Mustanlahden alueelle. Mustanlahden sataman alue on osoittautunut ongelmalliseksi. Huvipuistoa pitävä kaupungin yhtiö Särkänniemi Oy vaatii, että Kortelahden yli on rakennettava silta toiminnallisten ja tavoitettavuuden syiden vuoksi. Satamaan suunniteltu silta on nostanut mielipiteitä puolesta ja vastaan.

Olen tuonut julki Aamulehdessä 8.10.2017 huoleni siitä, että tuhotaanko Mustanlahden matkustajasatama? Jos hanke on jossain päätetty toteuttaa, silloin ei kuunnella poikkeavia mielipiteitä.

Kaavamuutosta käsiteltiin lautakunnassa näytteille jättämistä 26.1.2021. Esitin kaavan palauttamista uuteen valmisteluun, muun muassa siitä syystä, että silta keskellä satamaa on turvallisuusriski. Kaavaesitys hyväksyttiin äänestyksen jälkeen, johon jätin eriävän mielipiteen.

Sitten tuli imperiumin vastaisku. Astuiko politiikka peliin? Lautakunnassa olevan jäsenen ammattipätevyyttä ei haluttu hyödyntää, koska hän kuuluu poliittisesti väärään viiteryhmään ja on pormestarikoalition ulkopuolinen.

Kaupunki ryhtyi mitätöimään antamaani lausuntoa, kyseenalaistamalla ammattipätevyyteni, tuomalla kokoukseen konsultin, kumoamaan jättämääni lausumaa ja mielipiteitä sillan vaarallisuudesta ja kumoamaan omaakin lausuntoaan: ”Silta vähentää laivojen liikkumatilaa satama-altaassa, joka voi vaikeuttaa aluksien ohjailua varsinkin tietyissä tuuliolosuhteissa.”

Miksi isommat laivat Mustanlahden satamassa ovat ja ovat olleet yli 100 vuotta etelän puoleisessa laiturissa keula järvelle päin eikä Särkänniemen puolella? Siihen on syynsä. Vallitsevien sääolosuhteiden ja turvallisen käytön vuoksi, eteläpuolen laituri on vakiintunut liikenteessä olevien laivojen laituriksi.

Toimiessani Tarjanteen päällikkönä, Ruovesi ja Virrat uudistaessaan satamiensa laiturialuetta, aluksen päällikköön otettiin yhteyttä sen varmistamiseksi, että laiturit tulevat sijoitetuksi siten, että ne eivät estä laitureiden turvallista käyttöä. Tampereelle tällainen toiminta ei käynyt.

Ei ole hyvää hallintoa, kun pyritään vaikeuttamaan luottamushenkilöiden toimintaa, toimia Tampereen ja tamperelaisten eduksi. Viittaa painostukseen, kun kesken asian käsittelyn tulee ilmi, että, kaavasta ja sen valmistelun jatkosta on käyty keskustelua ja pyritty vaikuttamaan lautakunnan työskentelyyn muun muassa ”kaupungin johtoryhmässä ja pormestaritiimissä ja että keskusteluissa on päädytty sellaiseen lopputulemaan, että silta ja sen sijainti säilyisi nykyisellään, mutta kaavaan merkittäisiin mahdollisuus pysäköinnin järjestämiseen alueella.” Käytännössä asia on päätetty.

Kokonaisuudessaan prosessi antaa kaavan valmistelusta ankean kuvan, eikä ole hyvää hallintoa. Surullista.

************

Mustanlahden sataman silta - turvallisuusriski!

Pitkään vireillä ollut kaavamuutos Särkänniemen – Mustanlahden alueelle takkua. Mustanlahden sataman alue on osoittautunut ongelmalliseksi. Huvipuistoa pitävä kaupungin yhtiö Särkänniemi Oy vaatii, että Kortelahden yli on rakennettava silta toiminnallisten ja tavoitettavuuden syiden vuoksi. Satamaan suunniteltu silta on nostanut mielipiteitä puolesta ja vastaan.

Kaavamuutoksen näytteille asettamista käsiteltiin 26.1. ja 9.2.2021, molemmilla kerroilla asia jäi pöydälle. Ensimmäisessä kokouksessa esitin kaavan palauttamista uuteen valmisteluun, mm. siitä syystä, että silta keskellä satamaa on turvallisuusriski. Kaavaesitys hyväksyttiin äänestyksen jälkeen, johon jätin eriävän mielipiteen; … kaavaesitys on muuten hyväksyttävissä, mutta Mustanlahden sataman osalta en voi sitä kannattaa, koska se on ”ahdas”, pieni vesialue toiminnallisesti ja kaavan toteutus voi aiheuttaa vaaraa ja joissain tilanteissa jopa hengenvaaraa vesiliikenteelle sekä ulkopuolisille (silta, muut rakenteet.”

Sitten tuli imperiumin vastaisku. Astuiko politiikka peliin? Lautakunnassa olevan jäsenen ammattipätevyyttä ei haluttu hyödyntää, koska hän kuuluu poliittisesti väärään viiteryhmään ja on pormestarikoalition ulkopuolinen.

Kaupunki ryhtyi mitätöimään 9.3.2021 kokouksessa 26.1.2021 antamaani lausuntoa, kyseenalaistamalla ammattipätevyyteni, tuomalla kokoukseen konsultin (Ramboll Oy), kumoamaan jättämääni lausumaa ja mielipiteitä sillan vaarallisuudesta ja kumoamaan omaakin lausuntoaan; ”Silta vähentää laivojen liikkumatilaa satama-altaassa, joka voi vaikeuttaa aluksien ohjailua varsinkin tietyissä tuuliolosuhteissa.” Kyseisellä konsultilla ei ole minkäänlaista kokemusta alusoperoinnista eikä olosuhteista Näsijärvellä ja Mustanlahden satamassa. Ehkä pitäisi miettiä tarkemmin, kenelle ja millä perusteella konsulttipalkkioita maksetaan. tarkemmin ajatellen kysymyksessä on myös eturistiriita, koska Ramboll Oy on liikesuhteessa kaupungin kanssa.

Kaavamuutoksesta äänestettiin. Pohjaesitys voitti äänin 7-6, joten täpärälle meni. Pormestarikoalitio hajosi kuin varpusparvi.

Sillan puolesta äänestivät; Aleksi Jäntti, Reetta Ahonen ja Katja Karintaus (kok), Erik Lydén, Sonja Harmaala ja Katja Nisumaa-Saarela (vihr), sekä Kaisa Vatanen (sdp).

Turvallisuuden, ei siltaa, puolesta äänestivät: Ulla Kampman ja Ilpo Sirniö (sdp), Matti Järvinen (kesk), Ossi Aho (ps), Matti Höyssä (kok) ja Jouni Sirén (vas).

Miksi isommat laivat ovat Mustanlahden satamassa, ja ovat olleet yli 100 vuotta etelän puoleisessa laiturissa keula järvelle päin, eikä Särkänniemen puolella? Siihen on syynsä. Vallitsevien sääolosuhteiden ja turvallisen käytön vuoksi, eteläpuolen laituri on vakiintunut liikenteessä olevien laivojen laituriksi.

Toimiessani Tarjanteen päällikkönä, Ruovesi ja Virrat uudistaessaan satamiensa laiturialuetta, aluksen päällikköön otettiin yhteyttä sen varmistamiseksi, että laiturit tulevat sijoitetuksi siten, että ne eivät estä laitureiden turvallista käyttöä. Tampereelle tällainen toiminta ei käynyt. 

Ei ole hyvää hallintoa, kun pyritään vaikeuttamaan luottamushenkilöiden toimintaa, toimia Tampereen ja tamperelaisten eduksi. Viittaa painostukseen, kun kesken asian käsittelyn tulee ilmi, että, kaavasta ja sen valmistelun jatkosta on käyty keskustelua ja pyritty vaikuttamaan lautakunnan työskentelyyn mm. ”kaupungin johtoryhmässä ja pormestaritiimissä ja että keskusteluissa on päädytty sellaiseen lopputulemaan, että silta ja sen sijainti säilyisi nykyisellään, mutta kaavaan merkittäisin mahdollisuus pysäköinnin järjestämiseen alueella.” Käytännössä asia on päätetty.

Jätin kokouksessa taas eriävän mielipiteen, hyvin perusteltuna 4 sivua. Löytyy täältä.

Kun keskitytään yhden kaupungin omistaman yhtiön asiaan, jonka oikeastaan ei kuuluisi harjoittaa huvipuistotoimintaa, niin kokonaisuudessaan prosessi antaa kaavan valmistelusta ankean kuvan, eikä ole hyvää hallintoa. Surullista.

Vanha sanonta sanoo; kyllä maalla ollaan viisaita kun merellä sattuu vahinko! Tämä tulee mieleen kun katselee somessa esitettyjä kannanottoja Mustanlahden sataman yli suunnitellusta sillasta.

Harvoin mitään muuta ammattikuntaa dissataan yhtä antaumuksella kuin tällä hetkellä Tampereella tapahtuu alusten päälliköiden, kapteenien kohdalla. Asiantuntijoita löytyy, vaikka merenkulkukokemus koostuu vain polkupyörällä ajosta.

Muistutan, että aluksen päällikkö kantaa ns. raskasta vastuuta. Hän on vastuussa omasta aluksestaan, matkustajista ja henkilökunnasta ja vastaa myös ulkopuolisille aiheuttamastaan vahingosta.

Merilain 6 luvussa on lueteltu aluksen päällikön oikeudet ja velvollisuudet. Päällikkö joutuu ottamaan myös sen huomioon, että onko satama turvallinen vai ei. Yleensä satamissa pyritään vähentämään ja minimoimaan riskitekijöitä, mutta Tampereella toimitaan päinvastoin ja pyritään niitä lisäämään. Jos Mustanlahden satamassa ei oteta turvallisuustekijöitä riittävästi huomioon, voi olla, että vastuunsa tuntevia päälliköitä on vaikeaa löytää matkustajalaivojen päälliköksi. Silloin ei myöskään laivat liiku. Sekö on tarkoituskin?

AL julkaisi 10.3.2021 apo Aleksi Jäntin suulla, että "Eniten kiistaa oli tulevista pysäköintijärjestelyistä. Ehdotuksessa Särkänniemen nykyiset pysäköintipaikat ovat häviämässä." Kommentti ei huuhaata, eikä vastannut kokouksen kulkua.

Lehti teki seuraavana päivänä jutun, jossa kommenttini mainittiin nimellä. Taas Jäntti lausui; "Isojen laivojen kylkipaikkoja on suunniteltu myös pohjoisrannalle. Kokouksessa oli Jäntin mukaan paikalla Rambollin konsultti, jonka mukaan laivaliikenne sujuisi myös ehdotuksen mukaisessa satamassa." Just, joo, ostettu konsultti.

Aamulehtikin lähti mukaan politiikan tekoon. Ensimmäinen versio, jossa puhutaan pysäköintipaikoista, näkyy netissä kaikille. Toinen versio, jossa puhutaan sillan vastustamisesta ja jossa on nimeni mainittu, näkyy maksumuurin takaa vain tilaajille.

************

 

Kuntavaalit siirrettiin kahdella kuukaudella

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson päätti 6.3.2021 THL:n tietokonelaskelmien perusteella siirtää kuntavaalia kahdella kuukaudella eteenpäin. Uusi vaalipäivä on 13.6.2021. Tosin Eduskunnan vahvistama lainmuutos vielä puuttuu. Jos vaalipäivä on kesäkuussa, silloin voidaan olettaa, että seuraava valtuustokausi alkaisi 1.8.2021. Saapa nähdä.

Pääministeri Sanna Marin on ollut pitkän aikaa hiljaa päätöksestä, vaikka hän johtaa Valtioneuvoston toimintaa, myös oikeusministeriä.

 Itselle on ihan sama, onko vaalit huhtikuussa tai kesäkuussa. Rahaa ei ole vielä palanut eikä sidottu mihinkään.

Tampereen perussuomalaiset jättivät 9.3.2021 täyden 100 -ehdokkaan listan. Hyvä, hienoa!

************

 

Luottamuspaikkoja varmistellaan jo ennen vaalia

Tampereen suurimmat valtuustoryhmät allekirjoittivat pe 26.2.2021 menettelytapasopimuksen kunnallisvaalien jälkeisestä yhteistyöstä ja luottamustoimipaikkojen jaosta.

Sopimuksen allekirjoittivat kokoomuksen, kristillisdemokraattien ja rkp:n valtuustoryhmä sekä vihreiden, sdp:n, vasemmistoliiton ja keskustan valtuustoryhmät. Perussuomalaiset eivät sopimusta allekirjoittaneet.

Perussuomalaisen valtuustoryhmän puheenjohtaja Lassi Kaleva sanoo, että tällä kertaa sopimukseen on kuitenkin kirjattu lisäpykälä, jonka mukaan vaalin jälkeen mahdollisesti tapahtuvia siirtymiä ryhmien välillä ei huomioida. Halusimme toimia (kunta)lain mukaan, mutta tässä haluttiin selkeästi lakia tiukempaa sopimusta. Sen johdosta emme halunneet sitoa käsiä ennen vaaleja ja vaalitulosta.

Peilasin valtuustoryhmien allekirjoittamaa (pl. PS) menettelytapasopimusta vaalien jälkeen olemassa oleviin säännöksiin.

Pormestarin ja apulaispormestareiden valinta

”Pormestariryhmittymä muodostetaan niiden ryhmien toimesta, jotka hyväksyvät pormestariohjelman.”

------

”Pormestarin ja apulaispormestareiden paikat jaetaan yhteisesti neuvotelleen pormestariryhmittymän kesken.”

------

Pormestarin ja apulaispormestarit valitsee valtuusto (KuntaL 44 ja 45 §)

Kaupunginhallituksen ja pormestarin alaisuudessa on neljä apulaispormestaria… (Hallintosääntö 2 §).

Suhteellisen vaalin toimittamisen voi vaatia 14 valtuutettua (Kuntalaki 105 §).

 

Valtuustoryhmä ja sen toiminnan tukeminen

”Vaalien jälkeen mahdollisesti tapahtuvia siirtymiä ryhmien välillä ei huomioida.”

Valtuutetut voivat muodostaa valtuustoryhmiä. Valtuustoryhmän voi muodostaa jo yksikin valtuutettu. Kunta voi taloudellisesti tukea valtuustoryhmiä (Kuntalaki 19 §).

Ote kaupunginlakimiehen Jouko Aarnion päätöksestä;

”3) Kaupunginlakimies päättää tuen myöntämisestä kuntalain 19 §:n ja valtuuston hyväksymän talousarvion rajoissa yhdenvertaisuusperiaatetta noudattaen.

4) Kaupunginhallitus oikeutetaan tarvittaessa antamaan tarkempia ohjeita.

Vuoden 2021 talousarviossa on valtuustoryhmien tukeen varattu 2.000 euroa.”

Kaiken takana on raha. Kaupunki myöntää yksipuolisella päätöksellä valtuustoryhmille toimintatukea, joten tuollainen valtuutettujen siirtymiä koskeva kirjaus on pätemätön.

************

 

Yhdyskuntalautakunta sai #moitteita sisäiseltä tarkastukselta

YLA:n kokouksessa 23.2.2021 merkittiin tiedoksi sisäinen tarkastuksen raportti, joka koski Rakennustoimisto HT-Talot Oy:n ja Pirkanmaan Vuokrakodit Oy:n tekemien poikkeamislupahakemusten käsittelyä. Tarkastuksen kohteena oli myös Punaisen tukkitien uoman eteläosaa koskeva asemakaavoitukseen liittyvä päätöksentekoprosessi.

Poikkeamislupaharkinta oli kiinteästi yhteydessä alueen asemakaavoitukseen eikä niitä ole ollut mahdollista tarkastella toisistaan irrallisina prosesseina.

Po olevia poikkeuslupahakemuksia ja tukkitien kaavaa käsiteltiin 25.8.2020. 

Samassa kokouksessa käsiteltiin Teiskon kirkkotien poikkeamishakemus. Sisäinen tarkastus tarkasti myös tämän kohteen yhdyskuntalautakuntakäsittelyn päätöksentekoprosessi, koskien  alueellista suunnittelutarveratkaisua ja alueen käyttötarkoituksen muutosta.

Sisäisen tarkastuksen on antanut tarkastusmuistion, M3/2020. Muistio on käsitelty tarkastustoimikunnassa 25.1.2021.

************

 

Poliittisen sirkuksen viikko 8 alkoi

Nopeat ovat käänteet Tampereen kuntapolitiikassa, kuin myös valtakunnan politiikassa. Suomen hallitus ilmoitti, että maassa alkavat ravintoloita ja muitakin koskevat sulkutoimet 8.3.2021 ja ne kestävät kolme viikkoa. Kovaa kalabaliikkia aiheutti hallituksen sekava viestintä. Ministerit ajoivat itsensä naurunalaiseksi.

Hallitus kikkailee sanoilla ja vetäytyy niiden taakse, joita ei ole mainittu laissa. Sulku, suositus...!

Valtuustossa 22.2.2021 ilmoitettiin, että valtuutettu Erkki Axen on siirtynyt kokoomuksesta PS:n valtuustoryhmään, sekä varavaltuutettu Maria Kaikkonen on siirtynyt VaTa:sta PS:n valtuustoryhmään.

Tampereen valtuustossa käsiteltiin 22.2.2021 vuoden ensimmäistä talousarviota. Siitä kirjoitin jo aikaisemmin.

Lisätalousarviota perusteltiin normaalina toimintana. Ottaen huomioon, että kuntaa johdetaan kuntastrategian ja talousarvion mukaisesti, lisätalousarvio EI kuulu normaaliin toimintaan. Kuntalain 110 pykälän sanamuotokin ja henki ilmaisee, talousarvioon on otettava kaikki tiedossa olevat tulot ja menot, ja että talousarviota on noudatettava.

Käsittelyssä olleet, investointeja koskevat lisäykset tiedostettiin jo viime elokuussa, kun ilmoitettiin, että niitä jää toteutumatta. Nämä olisi voinut sisällyttää jo varsinaiseen talousarvioon. Loppukesästä kerrotaan, että investointeja jää toteutumatta, ja kas kummaa, ollaan lähes alkuperäisessä investointi tasossa. Mikä on tällaisen "veivauksen" tarkoitus?

Hiedanrannan osuutena Näsijärven saaritäyttöön esitettiin uudelleen budjetointina 3,6 milj. euroa. PS esitti tämän hylkäämistä. Esitys kaatui äänin 60 - 7.

Tässä yhteydessä kuultiin ja nähtiin varsinainen episodi, kun keskustelu karkasi koskemaan soteen liitettyjä,  Niveltautisairaala Coxaa, Sydänsairaalaa ja Fimlabia. Tunteet kuumenivat puolin jos toisin. Huhtikuisen vaalin läheisyys oli astittavissa. Pääministeri, kaupunginvaltuutettu Sanna Marin poltti tässä kohtaa "päreensä". Sinällään hauskaa katsottavaa, viihdettä.

Kokouksessa käsiteltiin myös apulaispormestarien määrän lisäämistä kolmesta neljään sekä luottamushenkilöiden palkkioiden palautusta vuoden 2017 tasolle. Näitä oli laskettu säästöohjelmaan liittyen.

************

 

Rautatieaseman tienoo muuttuu totaalisesti

Rautatien alle viritellään miljoonaterminaalia (Tamperelainen 11.2.2021). Tamperelainen suurhanke odottaa vielä valtuuston ja valtion hyväksyntää.

Itsenäisyydenkadun alikulku ja Tampereen asematunneli kokevat lähivuosina totaalisen muodonmuutoksen. Niiden tilalle syntyy muutaman vuoden päästä uusi matkaterminaali.

Itsenäisyydenkadun alikulun ja asematunnelin yllä on silta, jonka päällä on rautatie. Rautatiesilta uusitaan osana Tahera-hanketta. Tahera eli Tampereen henkilöratapiha on hanke, jossa Tampereelle rakennetaan muun muassa uusi laituri, uusitaan katokset ja järjestellään uudelleen autolastaus- ja huoltoyhteydet.

Rautatiesillan alapuolella kulkee ratikka ja yläpuolella junat. Silta uusitaan pala kerrallaan niin, että rautatieasemalla junat kulkevat koko ajan, mutta osa raiteista on pois käytöstä.

Suunnitelman mukaan, uusi matkaterminaali lisää esteettömyyttä, raikastaa ilmettä ja parantaa turvallisuutta. Matkaterminaalin alue alkaa alikulkutunnelista ja ulottuu aina nykyisiin laitureille nouseviin portaisiin. Nykyisten portaiden tilalle on tulossa liukuportaat ja hissejä. Umpinaiset käytävät avataan ja tavoitteena on mahdollisimman läpinäkyvä kokonaisuus.

Ratikkapysäkki tulee eteläiseen alikulkuun. Pohjoisessa alikulussa puolestaan kulkevat tälläkin hetkellä bussit, autot, pyöräilijät ja kävelijät. Ne kulkevat siellä jatkossakin, mutta tunnelia myös laajennetaan. Nykyisin 20 metrin levyinen tunneli kasvaa 27 metrin levyiseksi. Leveyttä kasvatetaan seitsemän metriä pohjoisen suuntaan.

Työt voidaan aloitta heti kun rahoitus tulee!? Hankkeessa ovat mukana Väylävirasto, Tampereen kaupunki ja VR Yhtymä. Itsenäisyydenkadun alikulkusillan uusimisen arvioidaan maksavan noin 47 milj. euroa. Tampereen osuus tästä on 18,3 miljoonaa.

Tampereen kaupunginhallitus on hyväksynyt jo osaltaan toteuttamissopimuksen. Kaupunginvaltuusto käsittelee asiaa 22.2.2021. Kaupungin päätös ei kuitenkaan yksin riitä: valtio eli eduskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä Tahera-hankkeen rahoittamisesta. Päätöstä odotetaan tämän vuoden aikana.

Tavoitteena on päästä uusimaan siltaa jääkiekon MM-kisojen jälkeen eli kesäkuussa 2022. Rakentaminen kestää 4–5 vuotta.

AL julkaisi 9.2.2021 vireillä olevan suunnitelman koko Tampereen aseman seudun ja pohjoisen kannen kehittämisestä. Kuvan näet täältä!

************

 

Kohtuuhintaiset asunnot eivät onnistu Ranta-Tampellaan

Rantaväylän tunnelin rakentamiseen kuului ehto, että Ranta-Tampellaan rakennetaan kohtuuhintaisia asuntoja. Nyt on käynyt ilmi, että näiden rakentaminen kustannussyistä ei onnistu. Vähävaraisilla ei ole mahdollisuutta alueen asuntoihin, sitähän tämä tarkoittaa.

AL uutisoi 10.2.2021; jo toinen kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen hanke kaatui Ranta-Tampellassa – ”Emme saaneet hanketta puristettua sellaisiin taloudellisiin raameihin, että se olisi toiminut.” Ikävää!

*************

 

Särkänniemen - #Mustanlahden kaava pöydälle, edelleen

Yhdyskuntalautakunta keskusteli 9.2.2021 mm. kaupungin lumi- ja auraustilanteesta. Kaupunkilaiset olivat ottaneet yhteyttä useisiin lautakunnan jäseniin,

#Särkänniemen - Mustanlahden kaava jätettiin pöydälle edelleen, päätös oli yksimielinen.

Tähän vaikutti #apo Aleksi Jäntin viesti, että kaupungin johdossa on keskusteltu tänään pormestaritiimissä mm. Särkänniemen kaavasta. Kaavassa on kaksi asiaa, jotka ovat nousseet vahvasti esiin poliittisessa keskustelussa   

1)      Pysäköinti
2)      Silta / sillan paikka

Totta, suunnitelmassa ei ole pysäköintipaikkoja omalla autolla tuleville, eikä busseille joilla tulevat mm. koululaisryhmät. Jos edettäisiin suunnitelman mukaan, se olisi Särkänniemen huvipuiston tappoisku.

Sillan siirtäminen olisi hölmöä, ei lähelläkään tarkoituksenmukaisuutta. Silta ei kuulu satamaan, kun muita reittejä on käytettävissä. Suunnitellut venepaikat eivät ole suojassa pohjois - itätuulilta, uudesta aallonmurtajasta huolimatta.

Kaava jätettiin pöydälle ja pöydälläolon aikana käydään poliittinen keskustelu, jossa pyritään löytämään riittävä yhteisymmärrys siitä, millaiset ohjeet valmistelulle annetaan ainakin em. kysymyksiin liittyen, kun asia myöhemmin palautetaan valmisteluun. Ettei käy niin, että lapsi menee pesuveden mukana.

Hyvä, että alueen suunnitelmaa tarkastellaan kokonaisvaltaisesti, eikä jonkin ideologian mukaan. Jos 26.1.2021 kokouksessa jättämälläni eriävällä mielipiteellä on ollut vaikutusta, niin olen tyytyväinen.

Olen vastustanut Mustanlahden sataman yli johtavaa siltaa heti suunnitelman tultua julki ja pitänyt sitä vähemmän järkevänä; YLA:n kokous 26.1.2021, kirjoitin muistutuksen alueen yleissuunnitelmaan, tosin kaavan käsittelyn yhteydessä en tunnista muistutuksista omaani millään tavalla. Tamperelainen -lehti on julkaissut pari sataman kehittämiseen liittyvää kirjoitusta.   

Laukontorin pyöräreittisuunnitelma (kaava)

Laukontorin pyöräreittisuunnitelma Laukosillalta Satamakadun yli oli toista kertaa käsittelyssä. Tästä äänestettiin. Meni läpi äänin 11-2. Itse kannatin Matti Höyssän (kok) kanssa  palautusta uuteen valmisteluun sekä lopuksi hylkäämistä.

Suunnitelma ei ota huomioon polkupyöräilijöiden lisäksi alueen muita toimijoita, eikä muuta liikennettä, mm. Laukontorin torikauppiaat, ravintola Kuuma, Viikinsaaren laivaliikenteen vaatima huoltoajo, Takon tehtaan rekkaliikenne, liikenne Aleksis Kiven kadulta ja Kirkkokadulta, sekä liikenne Kehräsaareen ja Vuolteen sillalle.

Turvallisuus on tärkeä asia. Suunnitelmassa esitettiin pöyräilijöille etuajo-oikeutta Satamakadun ylitykseen. Väistämisvelvollisuusmerkki antaa pyöräilijöille väärän signaalin liikenneturvallisuudesta. Rekan pyörän alta on hieno huutaa; olin oikeassa! Kaikkien liikkujien, myös liikenteessä, on syytä noudattaa riittävää varovaisuutta.

Lisäksi päätettiin ponnesta, jolla reitti olisi ensikesänä ns. kevytversiona, ilman paikalleen jääviä rakennustöitä. Jättäyidyin tästä ulos, koska juuri olin kannattanut hylkäystä.

Itseäni hämää, että alueelle on tulossa Tampereen läntisen keskustan visiotyön perusteella suunnittelutyö. Tässä otetaan kokonaisvaltaisesti liikenne huomioon laajemmalta alueelta, silloin ei pidä edetä pelkästään polkupyöräilijöiden ehdoilla, pala palalta.

*************

 

Palkkioille korotus ja yksi apulaispormestari lisää

Kaupunginhallituksen kokouksen 8.2.2021 on, että, apulaispormestareiden määrä on nousemassa ja palkkiot! Ts. nykyinen valtuusto päättää tulevan valtuuston puolesta.

Tampere aikoo korottaa apulaispormestareiden (YLE 4.2.2021) määrää tilapäisesti kolmesta neljään. Apulaispormestareiden määrä palautetaan kolmeen, kun sosiaali- ja terveystoimen tehtävät siirtyvät pois kaupungilta.

Pormestarin, apulaispormestareiden sekä luottamushenkilöiden palkkioita aiotaan nostaa takaisin leikkausta edeltäneelle tasolle.

Hallintosäännössä olisi ollut muutakin korjattavaa. Tulossa uusi toimielin, kaupunginhallituksen alainen liikennetoimikunta?! 

Lassi Kaleva (ps) teki seuraavat muutosehdotukset:

”Valtuusto valitsee kaupunginhallituksen jäsenet ja varajäsenet kahden vuoden toimikaudeksi. Pormestari sisältyy oman puolueensa paikkamäärään ja nimetään yhdessä muiden hallituksen jäsenten valinnan yhteydessä.”

”Apulaispormestarit sisältyvät oman puolueensa paikkamäärään ja nimetään yhdessä muiden lautakuntien jäsenten valinnan yhteydessä.” sekä

"Kaupunki pitää luottamushenkilöiden palkkiot ja palkkioperusteet ennallaan. Tarvittavat muutokset tehdään virkamiestyönä hallintosääntöön."

Nämä raukesivat kannatuksen puutteessa.

*************

 

Mustanlahden sataman toimintaedellytysten heikentäminen jatkuu

Yhdyskuntalautakunta päätti 26.1.2021 asettaa kaavan nähtäville. Kaava on alueelle; Särkänniemen huvipuistoalue, Sara Hildenin museo, Onkiniemen entinen tehdas-alue, Mustalahden satama, Kortelahti ja rantaväylän tiealue. Särkänniemen alueen asemakaavan muutos.

Olen antanut suunnitelmaan vastineen jo vuoden 2018 lopulla. Jännä  huomata, ettei mitään ole otettu huomioon.

Esitin kaavan palautusta uuteen valmisteluun Mustanlahden sataman osalta kaavan puutteellisuuden vuoksi. Esitys meni äänestykseen, joka kaatui äänin 10-3. Samaa mieltä kanssani olivat Matti Höyssä (kok) ja Ilpo Sirniö (sdp).

Sinällään jännä juttu, sama joukko joka puolustaa Pispalan Punaista tukkitietä ja vanhaa tavara-asemaa on valmis uhraamaan perinteikkään ja historiallisen Mustanlahden sataman. Jota kuitenkin pidetään Tampereen helmenä. Johdonmukaisuus??

Eriävästä mielipiteestä tuli pitkä (2,5 sivua), jos haluat lukea sen löydät sen täältä.

*********

 

Ehdokkaaksi 2021

Tampereen Perussuomalaiset ry on hyväksynyt minut ehdokkaaksi kuntavaaliin 2021 Tampereella.

Tampereen tilanne vaatii! Tiedolla ja taidolla - tuloksellisuutta, on sloganini.

Kaupungin talous on ollut huolenani jo pitkääään, ja siihen on saatava muutos. Edellinen ja nykyinen vaalikausi on menty investoinnit edellä ja palvelut on hoidettu joten kuten. Laki kyllä edellyttää, että kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla.

Ts. palvelut ensin, sen jälkeen investointeja kantokyvyn mukaan.

Näiltä sivuiltani voitte lukea, mitä olen kirjoittanut Tampereen menosta.

Vaalisivuni Perussuomalaiset -puolueen sivulla.

Valtuuston kokouksessa 25.1.2021 ilmoitettiin, että valtuutettu Aarne Raevaara on siirtynyt VaTa:sta PS:n valtuustoryhmään.

*********

 

Amerikan Yhdysvallat, uusi Presidentti

Yhdysvaltain uusi Presidentti, Joe Biden vannoi virkavalansa 20.1.2021. Onneksi olkoon, hänellä on vaativa tehtävä edessään.

Koronapandemia on yksi, mihin hän lupasi pureutua välittömästi. Koronatilanne presidentin nimittämispäivänä.

  Tapaukset Kuolleet
Maailma 97 281 602 2 081 660
USA 24 998 975 415 894
Suomi 41 166 632

 

 

 

*********

 

Asiavirheen korjaamista vai manipulaatiota?

Kirjoitin alla olevan kirjoituksen Tamperelainen -lehteen 13.1.2021. Katsotaan julkaiseeko? Et julkaissut!

Olen ollut tämän vaalikauden Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunnan jäsenenä. Havaintojeni mukaan asioiden valmistelussa on siirrytty uudelle ”tasolle”, ts. kumotaan aikaisempia päätöksiä #asiavirheen korjaamisena ja tehdään uusi päätös #menettelyvirheen tai myyn syyn vuoksi, todellisen tai sopivan perusteella.

Asiavirheen korjaamiseen sovelletaan #hallintolain 50 §. Hallintopäätöstä koskevassa päätöksessä, viranomainen voi menettelyvirheen vuoksi poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen. Po. pykälän irrottaminen asiayhteydestään, voi johtaa virheelliseen ratkaisuun.

Hallintopäätöksen käsite kuuluu kotimaisen hallinto-oikeuden keskeisempiin. Sillä tarkoitetaan hallintoviranomaisen yksityistä asianosaista koskevassa hallintoasiassa tekemää kirjallista päätöstä (Heikki Kulla; Hallintomenettelyn perusteet 12). Asian valmistelu ei kuulu tähän.

Ratikan Lielahden päätepysäkin kaavapäätös 17.3.2020 poistettiin virheellisenä, kun kaavakartasta oli puuttunut kaavamääräys sl-6, asia ratkaistaan uudelleen hallintolain 50 §:n perusteella. Ko. liito-oravan elinolosuhteiden ja kulkureittien turvaaminen. 

Koska päätepysäkki oli suunniteltu ahtaalle alueella ja sen johdosta menetetään puistoaluetta sekä pysäkkialue on muutenkin ahdas ja toimimaton, olin jättänyt päätökseen eriävän mielipiteen, joka saatiin uusintakäsittelyllä näppärästi häivytettyä.  

Oliko kysymyksessä hallintopäätös vai asian valmisteluun liittyvä päätös? Päätös asemakaavaehdotuksen asettamisesta nähtäville oli selkeästi valmisteluun kuuluvaa, kuten myös muutoksehakuohjeessa oli todettu.

Viime syksynä otettiin uudelleen käsittelyyn menettelyvirheen vuoksi ns. Hervannan ”elementtisaumapäätös”, koska yksi kokouksen osanottaja oli tippunut etäkokouksen aikana pois linjoilta. Uusintakäsittelyssä saatiin aikaan uusi rakentajalle sopiva päätös. Jätin uusintakäsittelystä eriävän mielipiteen, koska en nähnyt aikaisemmassa käsittelyssä muotovirhettä tai lain vastaisuutta, toki huolimatonta kokouskäytäntöä. 

Viimeisimmässä kumottiin myös aikaisempi päätös, kun oli jäänyt jotain liitteitä liittämättä mukaan. Tein muutosesityksen, että korjataan aikaisempaa päätöstä vain siltä osin, mitä puuttuvat liitteet vaativat. Käytännössä tarkoittaa, että, puuttuvat liitteet lisätään kokousaineistoon. Näin säilyy koko kokoushistoria näkyvissä. Jäin yksin, muut eivät näe sitä ongelmaksi, että päätöksiä voidaan manipuloida uusintakäsittelyillä.   

Onko hyvää hallintoa, jos ns. asiavirheen korjaamiselle voidaan kumota valmisteluun liittyvä päätös ja näin häivyttää aikaisempi kokoushistoria, esitetyt muutokset ja eriävät mielipiteet? 

Inhimillisiä virheitä toki sattuu, mutta, kun siihen vedotaan tarpeeksi usein, se alkaa näyttämään heikosti hoidettujen asioiden peittelyltä.  

*********

 

MAL -sopimuksen ylistys ja alas ampuminen

#Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka kirjoitti AL:n mielipidesivulla 8.1.2021: "On ollut ilo tehdä Tampereen seudun kanssa tulevaisuustyötä – MAL-sopimuksella vakiinnutetaan lähijunaliikenteen kokeilu

Jotta oman auton voi vaihtaa joukkoliikenteeseen, kulkijan on saatava varmuus siitä, että hyvät lähijunayhteydet ovat tulleet jäädäkseen."

Kirjoitin #ministeri Harakalle vastauksen, jonka AL julkaisi 10.1.2021.

MAL on myös maaseudun alasajosopimus

AL 8.1.2020. Ministeri Harakka: On ollut ilo tehdä Tampereen seudun kanssa tulevaisuustyötä – MAL-sopimuksella vakiinnutetaan lähijunaliikenteen kokeilu

"Suurten kaupunkiseutujen MAL-sopimukset (maankäyttö, asuminen, liikenne) allekirjoitettiin syksyllä 2020. Valtion ja kaupunkien yhteinen satsaus kestävään kaupunkiliikenteeseen on historiallinen:"

Se on totta, että MAL-sopimus 2020 panostaa merkittävästi raideliikenteen kehittämiseen myös Tampereella. Taitaa puheena ollut MAL-sopimus olla jo järjestyksessään neljäs.

MAL-sopimuksilla on lähinnä kehitetty eräiden kaupunkiseutujen kehitystä tehostuvalla maankäytöllä, tiivistysrakentamisella ja liikenneolojen parantamisella, kuten jalankulku, pyöräily ja joukkoliikenne. #Ratikka ja #lähijunat ovat nostettu hankkeiden kärkeen tehokkaina, suurten ihmismassojen siirtämisvälineinä paikasta toiseen.

Harakka jättää, kuten kaikki muutkin MAL-asian ympärillä parveilevat, kertomatta MAL-sopimuksen kääntöpuolen. Se, että tiettyjä kaupunkiseutuja kehitetään, vaatii sen, että tulee riittävästi asukkaita niin lähikunnista kuin ympäri maata, tehden maaseudun näin elinkelvottomaksi. #MAL-sopimuksesta voi sanoa, että se on myös maaseudun alasajosopimus.

Sen lisäksi, että Tampere on hyötynyt MAL-sopimuksesta lisääntyvänä väestönä, valtion rahoituksesta investointeihinsa ja ennen kaikkea erittäin voimakkaana velkaantumisena.
 

2021


2020

Koronavuosi 2020 on päättymässä. Koronarokotusten pitäisi alkaa, mutta näyttää tulevan samanlaista sotkua kuin tuli keväällä maskeista.

Koronatilanne 31.12.2020

  Tapaukset Kuolleet
Maailma 84 382 158 1 804 524
Suomi 36 403 551

 

 

 

Vuosi oli myös sään suhteen merkillinen. Talvea ei ollut Etelä-Suomessa lainkaan.

*********

 

Palvelusuunnitelma hyväksyminen vuodelle 2021 ja kaavojen näytille asettamisia

Yhdyskuntalautakunta piti vuoden (poikkeuksellisen, korona vuoden) viimeisimmän kokouksen 22.12.2020. Listalla oli vuoden mm. 2021 palvelu- ja vuosisuunnitelman hyväksyminen ja kaavojen näytölle asettamisia.

Palvelusuunnitelman esittelytekstissä hauska yksityiskohta; "Lautakunnan talousarvioon sisältyy vuosittaisia toiminnan sitovia tavoitteita. Tavoitteet perustuvat Tampereen strategiaan 2030, joka on valmisteltu Lauri Lylyn pormestariohjelman pohjalta." Huomautin asiasta, että kaupungin johtaminen perustuu strategiaan, jonka perusteella pormestariohjelma laaditaan. Tosin Tampereella vallitsee käänteinen järjestys.

On se kummaa tuo pitkäjänteinen taloudenpito. Konsernijohtajan päätöksellä siirretään yhden vakanssin verran varoja konsernihallinnon strategiayksikköön (1.12.2020 § 135). Yhdyskuntalautakunta päätti 8.12.2020 yhden uuden viran perustamisesta lautakunnan alaiseen yksikköön.

Kokous päätti kahden kaavan asettamisesta nähtäville. Kantakaupungin vaiheyleiskaava valtuustokaudelle 2017-2021 ja asemakaavaehdotus, Epilänharju, Tohlopinranta, teollisuusalueen muuttaminen asuinalueeksi.

Molemmissa kaavoissa sivutaan lähijunaliikennettä ja seisakkeen saamista Tohloppiin - Mediapolikseen. Esityksessä annettiin ymmärtää, että seisakkeen saaminen on kovin työlästä ja ei varmuudella onnistukaan.

Tein esityksen vaiheyleiskaavan jättämisestä pöydälle. Tämä raukesi kannattamattomana. Parista muusta kohdasta äänestettiin.

"Kantakaupungin vaiheyleiskaava - Valtuustokausi 2017-2021 asetetaan ehdotuksena MRA 19 §:n mukaisesti nähtäville muun valmisteluaineiston kanssa siten muutettuna, että
  -  kaavamääräys ”Joukkoliikennepainotteinen katu” poistetaan vaiheyleiskaavaehdotuksesta kokonaan ja pidetään voimassa lainvoimaisen yleiskaavan määräys ”Kaupunkirakenteen kannalta merkittävä liikenteen kokoojakatu ja joukkoliikenteen laatukäytävä” sekä siihen liittyvä merkinnän kuvaus,
ja siitä pyydetään lausunnot viranomaisilta ja keskeisiltä sidosryhmiltä." Tämä muutos hyväksyttiin äänin 5-8. Kannatin muutosta.

Esitin myös, että Epilänharjun, Tohlopinrannan kaava jätetään pöydälle. Siihen sain kannatusta Jouni Sireeniltä (vas). Asiasta äänestettiin, pöydällepano hävisi äänin 5-6 ja yksi tyhjä.

Hyväksyttiin myös Kaupin urheilupuiston kaavan näytteille asettaminen ja kaupunkipuulinjaus 2020 -suunnitelma.

*********

 

Hylkäysesityksiä

Jälleen tuli oltua "paha poika", kun yhdyskuntalautakunnassa 8.12.2020 tuli tehtyä kaksi hylkäysesitystä.

Ensimmäinen koski yhdyskuntalautakunnan kokouksen, 8.12.2020 § 330 päätöstä. Asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville: Hervanta, Kanjoninkatu 4, asemakaava nro 8688, asiavirheen korjaaminen. Siinä esitettiin lautakunnan päätöstä 10.11.2020 § 280, menettelyvirheen vuoksi poistettavaksi. Tein hylkäysesityksen, koska kysymyksessä ei ole hallintopäätös, esitän, että tämä pykälä poistetaan lainvastaisena ja että, päätös 10.11.2020 § 280 jää voimaan.

Esitykseni synnytti kovaa keskustelua ja vänkäämistä. Ilmoitin, että en tule muuttamaan kantaani. Esitykseni raukesi kannatuksen puutteeseen, se ei yllättänyt. Sain esitykselläni oikeuden esittää eriävän mielipiteen.

Kirjoitin eriävän mielipiteen. Koska siitä tuli pitkä, se on luettavissa täältä (pdf). 

Toinen koski kaupunkiympäristön palvelualueelle kaupunkiympäristön suunnittelun rakennusvalvontaan perustettavaa lupa-arkkitehdin virkaa 1.1.2021 alkaen.

Lupaprosessin nopeuttamiseksi esitys on ymmärrettävä ja puoltaa paikkaansa. Mutta, ei vaikuta hyvältä hallinnolta, kun viran perustaminen tuodaan päätettäväksi kolme viikkoa ennen kuin päätös astuu voimaan. On kuulemma henkilöstösuunnitelmassa, mutta kuitenkaan ei ole lautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelmassa.

Oudolta tuntuu myös se, että kun, kaupunginvaltuusto vahvisti 16.11.2020 vuoden 2021 talousarvion ja samalla sen, että kaupunkiympäristön palvelualueelta vähennetään 4 virkaa, niin nyt vastaavasti ollaan lisäämässä virkoja. Taitaa kysymyksessä olla korkeampaa matematiikkaa, kun vähennys muuttuu lisäykseksi! Kuitenkin laki edellyttää, että talousarviota noudatetaan.

Jätin hylkäysesityksen; esitän hylättäväksi. Vuoden 2021 talousarviossa ei ole myönnetty määrärahaa virkojen perustamiseen, vaan pitäisi vähentää neljä virkaa.

” Eläkeikänsä saavuttaa vuosittain noin 250 henkilöä, mikä muun vaihtuvuuden lisäksi antaa mahdollisuuksia toiminnan uudelleenarviointiin ja tehtäväjärjestelyihin.”

Sama juttu, synnytti kovaa keskustelua ja vänkäämistä. Ilmoitin, että en tule muuttamaan kantaani. Esitykseni raukesi kannatuksen puutteeseen, se ei yllättänyt. Tästä en tehnyt eriävää mielipidettä, koska talousarviokirja puhuu puolestaan.

Toimivallan siirrot näkyvät

Jälleen nostin esille virkamiespäätökset, joissa viranhaltija vastaa lautakunnan nimissä Hämeenlinnan HaO:n tehtyihin muutosvaatimuksiin, eikä näitä vastauksia tuoda lautakuntaan nähtäville. Nytkin oli kolme tällaista päätöstä. Tämäkin on niitä toimivallan siirron, delegoinnin kukkasia.

''*********

 

Päätöksen poistaminen ja uudelleen käsittely

YLA:n kokouksessa 10.11.2020 tapahtui äänestysmoka, jonka johdosta asia haluttiin uusinta käsittelyyn. Päätös otetaan käsittelyyn 8.12.2020 seuraavilla perusteluilla;

Päätösehdotus

"Yhdyskuntalautakunnan päätös 10.11.2020 § 280 poistetaan.

Asemakaavaehdotus 8688 (päivätty 25.5.2020, tarkistettu 12.10.2020) hyväksytään asetettavaksi nähtäville.

Asemakaavaehdotus esitetään nähtävilläolon jälkeen kaupunginhallituksen ja edelleen valtuuston hyväksyttäväksi edellyttäen, että kaavan toteuttamiseen liittyvät sopimukset on hyväksytty.

Perustelut

Yhdyskuntalautakunta on 10.11.2020 § 280 päättänyt asemakaavaehdotuksen Hervanta, Kanjoninkatu 4, 8688 asettamisesta nähtäville.

Päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe. Hallintolain 50 §:n mukaan viranomainen voi menettelyvirheen vuoksi poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen. Lainkohdan mukaan tähän tarvitaan asianosaisen suostumus. Asemakaavamuutoksen hakija on antanut suostumuksensa asiavirheen korjaamiseen."

Avaan hieman. Hallintolain mukaan, asiavirheen korjaaminen koskee vain hallintopäätöksiä, ei asian valmisteluun kuuluvia päätöksiä. Po tapauksessa § 50 mahdollisuus on irrotettu asiayhteydestään.

Asemakaavanuutoksen hakijalla on varmasti käytössään juristi, koska antoi suostumuksensa tietäen, että uusintakäsittelystä saadaan valitusperuste.

YLA:n päätös 10.11.2020 § 280 on laillinen, vaikka puheenjohtaja äänestyksessä toimikin taitamattomasti.

Perusteluissa on merkille pantavaa, että aikaisempi käsittely ei ole nähtävillä, eikä tarkemmin kerrota, millainen menettelyvirhe on tapahtunut.

Yla:n kokouksessa 8.12.2020 käsiteltiin asiaa uudestaan. Jätin päätökseen eriävän mielipiteen.

*********

 

Inkvisition kohteeksi

Ti 24.11.2020 oli YLA:n kokous. Normaali kattaus. Poikkeuslupahakemuksia ja kaavojen lisäksi oikaisuvaatimuksiin vastaamista.

Itä-Tampereella, Heikkilänkatu 14 kaupan tonttiliittymän kohdan katusuunnitelmaa käsiteltäessä äänestettiin. Vasemmistoliiton edustaja teki toivomusponnen liittymän muuttamisesta polkupyöräilijöiden turvallisuuden parantamiseksi. Suunniteltu liittymä on hyvä ja turvallinen, kun kaikki noudattavat liikennemerkkejä ja liikkuvat tilanteeseen sopivalla varovaisuudella.

Asiasta äänestettiin. Toivomusponsi hylättiin äänin 7-6. Itse kannatin pohjaesitystä.

Toinen äänestys tuli käsiteltäessä Tampereen Navigaatioseuran tekemää oikaisuvaatimusta, joka koskee liikennemerkkien asettamista Näsinpuiston-#Mältinrannan ranta-alueelle.

Oikaisuvaatimuksen tekijä katsoo, että heitä olisi pitänyt kuulla ennen päätöksentekoa. Navigaatioseuran edustajan kanssa pidettiin katselmus Pajasaaressa 26.8.2020. Paikalla olivat kolme kaupungin edustajaa sekä Navigaatioseuran varakommodori. Tilaisuudessa käytiin läpi alueen kehittämisen tavoitteita, ja Navigaatioseuran edustajalle ilmaistiin selkeästi, että pysäköinti tulee alueelta poistumaan vuoden 2020 aikana. Näin ollen koemme, että tiedoksianto ja kuuleminen on toteutettu.

Oikaisupyynnön tekijä pyytää palauttamaan vähintään neljä huoltopysäköintipaikkaa kolmen tunnin aikarajoituksella sekä vähintään kahdeksan pysäköintipaikkaa asiakkaille. Suunnitelmassa on esitetty kaksi huollon pysäköintipaikkaa tunnin aikarajoituksella.

Alueen yleissuunnittelu on käynnissä ja se valmistuu vuoden 2021 alkupuolella. Investointeja alueella tehdään alustavasti vuonna 2022.

Lähinnä äänestyksellä haluttiin näpäyttää kaupunkia keskustelukulttuurista ja miten sitä käydään.

Asiasta äänestettiin. Oikaisuvaatimus hyväksyttiin äänin 7-4, yksi tyhjä. Itse kannatin oikaisuvaatimuksen hyväksymistä. Esittelijä jätti päätökseen eriävän mielipiteen.

Tämän osalta kaupunginhallitus käytti otto-oikeuttaan ja se tulee käsittelyyn 7.12.2020. Kaupunginhallitus hyväksyi oikaisuvaatimuksen 9-4. Urbaani Tampere ry ilmoittaa facebook-sivullaan, että se on päättänyt hallintovalituksen kaupunginhallituksen päätöksestä 

Hämeenlinnan HaO päätti 5.2.2021, että se ei tutki valitusta.

Somessa käynnistyi varsinainen face-inkvisitio, jossa kyseltiin, miksi äänestit kuten äänestit? Eipä kiinnosta lähteä avautumaan äänestykseen johtaneista syistä. Inkvisiittorina olivat lähinnä vihreitten ja vasemmiston kannattajat.

 *********

 

Maansortuman korjaamista ja äänestysmoka

Olipa mielenkiintoinen YLA:n kokous 10.11.2020. Käsittelyssä oli Kaarilan maansortuma ja Hervannan Kanjoninkadun kaavan esillejättöpäätös. Kaavasta syntyikin melkoinen kalabaliikki äänestyksessä tapahtuneen (oletetun) virheen vuoksi.

Muistatte viime talvellisen tapahtuman. Tampereen Kaarilassa, Tuurnankadulla sijaitsevan rivitaloyhtiön piha-alue sortui helmikuussa, eikä sen korjaamiseksi ole vielä päästy tekemään toimenpiteitä. Sortumisen seurauksena myös kaikki A-talon asunnot asetettiin käyttökieltoon ja niiden asukkaat joutuivat evakkoon, jossa he ovat edelleen. Kävin tutustumassa tilanteeseen paikan päällä. Lohduttomalta näytti. 

Asiaa käsiteltiin yhdyskuntalautakunnassa 10.11.2020. Lautakunnalle esitettiin, että taloyhtiön korvausvaatimus olisi hylätty. Lautakunta päätti monipolvisen keskustelun jälkeen kuitenkin yksimielisesti, että kaupunki aloittaa korjaavat toimenpiteet omalla puolellaan.

Asiasta käytiin pitkä ja monipuolinen keskustelu. Yksimieliseksi päätöksesi tuli;

Lehdessä apo Jäntti sanoo (AL 12.11.2020), että kaupunki tulee tekemään toimenpiteitä ainoastaan omalla puolellaan, eikä osallistu rakennustöihin taloyhtiön puolella. Tämähän on sanomattakin selvää. Hän arvioi, että toimenpiteistä ei synny kaupungille juurikaan kustannuksia, jos #Sulkavuoren keskuspuhdistamon louhintatyömaalta saatava murske sopii vastapenkereen. rakentamiseen.

Ollaan lähempänä lain hengen toteutumista, että edistetään kunnan ja sen sen asukkaiden etua, kun osoitetaan Sulkavuoren kiviaineksen käyttöä täytemaaksi, verrattuna siihen että osoitetaan toimimattoman yhtiön (#Tavase) osakepääoman korotukseen 479 640 euroa.

Äänestysmokaa

Lautakunnan yksi jäsen putosi linjoilta (AL 13.11.2020) kesken äänestyksen huonon yhteyden vuoksi – ”Ilman teknisiä ongelmia äänestystulos olisi ollut toinen”. Nyt on vaadittu, että asia palautetaan lautakuntaan ja äänestys uusitaan.

Vähättelemättä ongelmaa. Päätöstä EI PIDÄ enää ottaa YLA:n käsittelyyn äänestysvirheen vuoksi. Äänestys olisi pitänyt uusia samassa kokouksessa.
Tämän osalta esitys tuodaan lautakunnan uusintakäsittelyyn, jossa 10.11.2020 poistetaan, asiavirheen korjaamisena menettelytapavirheen vuoksi 8.12.2020. Keväällä tapahtui samanlainen poisto, ja niin hävisi myös tekemäni eriävä mielipide.

YLA käsitteli asiaa § 280/10.11.2020.

"Asian käsittelyn aikana Katja Nisumaa-Saarelan verkkoyhteys katkesi. Puheenjohtaja totesi hänet poissa olevaksi, päätti äänestyksen, totesi tuloksen 6 - 6, 1 poissa ja päätti pykälän käsittelyn ennen kuin yhteys palasi.

Koska äänet menivät tasan, puheenjohtajan ääni ratkaisi päätöksen. Puheenjohtaja Aleksi Jäntti oli äänestänyt esittelijän päätösehdotusta, joten se tuli lautakunnan päätökseksi.";

Itse äänestin pohjaesityksen mukaan. Hervannassa asuvana, minusta rakennukset sopivat tänne siinä kuin muutkin. Ei sillä, ainahan kaikkea voi esittää kehittäväksi, mutta raadollinen reaalimaailma tulee vastaan.

Isompana ongelmana näen seinäpinnan tai elementtisauman värin sijasta päätösten prosessin kulun. Jos asia palautuu lautakuntaan vain äänestystä varten, saadaan siitä ennakkopäätös, että päätös, joka ei miellytä, voidaan vaatia uusittavaksi tietoteknisillä ongelmilla, vaikkei niitä olisikaan. Kuka käy kotona tarkistamassa, että kone on jumissa, ei kukaan? Itselläkin on tietokoneen kanssa ollut ongelmia etäkokousten aikana, siksi menekin kokouspaikalle.

Kun edetään päätöksen mukaan, asia tulee kaupunginhallituksen ja -valtuuston käsittelyyn. Päätöksen mukaan näillä molemmilla elimillä on mahdollisuus muuttaa sitä.

Pöytäkirjaan on kirjattu; ”Asemakaavaehdotus esitetään nähtävillä olon jälkeen kaupunginhallituksen ja edelleen valtuuston hyväksyttäväksi edellyttäen, että kaavan toteuttamiseen liittyvät sopimukset on hyväksytty.” Tämän mukaan asian ottaa seuraavaksi käsittelyynsä kaupunginhallitus ja edelleen -valtuusto, eikä se palaa lautakuntaan.

Edellä mainittu kirjaustapa on mielenkiintoinen ja usein käytetty. Olen jättänyt siitä jossakin kokouksessa merkinnän pöytäkirjaan, koska liikutaan toimivallan käytön hämärällä alueella. Lain mukaan kaavat hyväksyy valtuusto. Hallintosäännöllä voidaan toimivaltaa siirtää eteenpäin, ja sen mukaan yhdyskuntalautakunta hyväksyy kaavat, muutamaa poikkeustilannetta lukuun ottamatta. Kaupunginhallituksella ei ole toimivaltaa hyväksyä kaavoja. Vaatiiko kaavan esittäminen valtuuston esityslistalle kaupunginhallitukselta sen hyväksyntää? Lakiosastolla olisi toiminnan paikka tarkentaa hallintosääntöä.

**********

 

Varjovaltuusto

Lännen median lehdissä julkaistiin 24.10.2020 pitkä juttu Tampereen päätöksentekotavoista.

LM-selvitys: Hyvien veljien kaupunki – näin kuntapäättäjien suljettu verkosto toimii.

Arvotontin kyseenalaisesta kaupasta purkautunut vyyhti paljastaa, miten kuntapolitiikassa käytetään valtaa kulissien takana. Tampereella kaupunginvaltuuston rivivaltuutetuilla ei ole valtaa, vaan asioista päätetään etukäteen varjovaltuustossa, kertoo paikallinen vaikuttaja.

Valitettavasti lehtien artikkelit ovat maksumuurin takana, ettei niitä pääse suoraan lukemaan. Pääsanoma oli, että päätöksiä tehdään pienessä piirissä ennakolta. On suoranainen majesteettirikos, jos tekee varjovaltuuston tekemästä päätöksestä poikkeavan esityksen ja siitä joutuu kärsimään.

Mm. talousarviomuutoksista sovitaan - päätetään ennakolta pienessä piirissä, eikä niistä salissa poiketa. Siitä pitää ryhmäkuri huolen.

**********

 

Hyvää hallintoa vai ei?

Kaupunginvaltuuston kokouksen 19.10.2020 esityslista on pitkä kuin "nälkävuosi". Herää kysymys, onko menettely hyvää hallintoa, kun samalle listalle tungetaan näin paljon asioita, tärkeitä asioita?

§ 122 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
§ 123 Pöytäkirjan tarkastus
§ 124 Läsnäolo- ja puheoikeus
§ 125 Tiedoksi merkittävät asiat
§ 126 Valtuuston pöytäkirjanpitäjien määrääminen
§ 127 Sivistys- ja kulttuurilautakunnan täydennysvaali
§ 128 Eron myöntäminen Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuuston varajäsenyydestä ja uuden varajäsenen valitseminen
§ 129 Kaupunginhallituksen vastaus tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessaan vuodelta 2019 esittämiin huomioihin
§ 130 Tampereen kaupungin toiminnan ja talouden katsaus 8/2020
§ 131 Tarkastuslautakunnan arviointiraportti Tampereen toiminnan ja talouden toteutumisesta 8/2020
§ 132 Muutokset vuoden 2020 talousarvioon
§ 133 Raitiotien osan 2 Pyynikintori - Lentävänniemi investointipäätös. Ratikan kokonaiskustannukset, ratikan käyttökulut ja kannustimet-bonukset   
§ 134 Seuturaitiotien varaukset Tampereen alueella
§ 135 Hiedanrannan yhtiömalli, pääomitus ja apporttiomaisuuden luovutus
§ 136 Pirkanmaan pelastustoimen yhteistoimintasopimuksen muuttaminen
§ 137 Hallintosäännön liitteenä olevan Pirkanmaan pelastustoimen johtosäännön muuttaminen
§ 138 Asemakaava nro 8668, Hervanta, pysäköintialue asumisen sekä liike- ja sosiaalitoimen käyttöön
§ 139 Asemakaava nro 8704, Kaleva, Hippostalo, käyttötarkoituksen muutos ja rakennusoikeuden lisääminen
§ 140 Valtuustoaloite kotikaupunkimme roskaamisen vähentämiseksi - Riitta Ollila
§ 141 Valtuustoaloite Kauppi-Niihaman metsien suojelemiseksi - Pekka Salmi ym.
§ 142 Valtuustoaloite lukutaidon vahvistamiseksi teatterin ja draaman keinoin Tampereelle - Sofia Vikman ym.
§ 143 Valtuustoaloite Suomen EM-otteluiden näyttämiseksi järkyttävän isolta screeniltä Tampereella - Jouni Markkanen ym.
§ 144 Valtuustoaloite kuntalain mahdollistamien sähköisten kokousten ja sähköisen päätöksentekomenettelyn käyttöönottamiseksi kaupungin toimielimissä - Petri Rajala ym.
§ 145 Valtuustoaloite Tampereen ilmastovahdin perustamiseksi - Jaakko Mustakallio ja Oras Tynkkynen ym.
§ 146 Valtuustoaloite uusien koulujen rakentamiseksi - Riitta Ollila ja Jouni Ovaska
§ 147 Valtuustoaloite Tampereen kaupunginvaltuuston jalkautumiseksi erityisesti kaupungin palvelutuotanto-, suunnittelu- ja investointikohteisiin - Aila Dündar-Järvinen
§ 148 Valtuustoaloite satamajärjestyksen päivittämiseksi ja satamapäällikön irtisanomisen perumiseksi - Lassi Kaleva
§ 149 Valtuustoaloite kirsikkapuupuiston perustamiseksi Tampereelle - Jaakko Mustakallio ym.

§ 150 Kokouksessa jätetyt valtuustoaloitteet
§ 151 Kokousraportit

 

*************

 

Kulurakennetta ei haluta päättäjien ja kaupunkilaisten tietoon tietoon

Yhdyskuntalautakunta käsitteli 17.9.2020 Kaupunkiympäristön palvelualueeseen kuuluvan yhdyskuntalautakunnan vuoden 2021 talousarvioesityksen ja päätti, että

Palvelualueen johtaja oikeutetaan tekemään talousarvioesitykseen teknisiä muutoksia.

Samalla hyväksytään lautakunnan lausunnot talousarvioesityksen yhteydessä käsiteltäviin valtuustoaloitteisiin.

Kokouskäsittelyn aikana, muiden mielestä mulkvist, Ossi Aho ehdotti, että talousarvioesitys palautetaan uuteen valmisteluun seuraavin perustein:

"Kaupunginhallitus hyväksyi vuoden 2021 talousarviokehyksen 17.8.2020. Yhdyskuntalautakunnan vuoden 2021 talousarvioesityksen tuloslaskelmaosaan on kirjattu tulot ja menot pääkohdittain.

Kuntaliitto on antanut kunnille ohjeen ostolaskujen avaamisesta avoimena datana, koska se voi lisätä myös kustannustietoisuutta kunnassa. Tampereen kaupungin huono taloustilanne vaatii, että tulojen lisäksi erityisesti menoihin ja rahan käyttöön on kiinnitettävä erityistä huomiota. Kaupungilla on tieto rahojen käytöstä mm. tilinpäätöksiä varten.

Esitän, että talousarvioesitys palautetaan uuteen valmisteluun ja että palvelujen ostot -kohta avataan tarkempaan tarkasteluun, jossa verrataan vuoden 2019 vahvistettuun tilinpäätökseen vaikuttaneita lukuja ja sen perusteella tehdään vuoden 2021 talousarvioon, ja siitä eteenpäin vuosittain annettavaan talousarvioesitykseen seurantaa varten palvelujen ostoista liitteen mukainen taulukko." Ehdotus raukesi kannattamattomana, kuinkas muuten.

Tuota noin, onko niin, ettei päättäjiä loppujen lopuksi kiinnosta miten ja mihin rahoja käytetään? Avoimessa datassa julkaistuista ostolaskuista saatavilla tiedoilla voi esittää tarkemmin rahan käyttöä. Kun tietoa vertaa kirjaamisohjeisiin, saa hyvän kuvan toiminnasta.

Tein seuraavan ponsiehdotuksen: "Kaduilla, joissa toisessa reunassa on merkillä osoitettu yhdistetty jalkakäytävä tai viivalla erotettu pyörä/jalankulkukaista, ja kadun toiselle puolelle on merkattu myös yhdistetty jalankulku/pyörätie? Turvallisuuden lisäämiseksi esitän, että kadun toinen puoli rajataan jalankulku/pyörätie -käyttöön ja toinen puoli vain jalankulkijoille." Ehdotus raukesi kannattamattomana. Ei yllätä enää!

Johan alkoi tulla selostusta. Nyt on tulossa uusi turvallisuuteen ohjelma, joka pitää sisällään myös liikenneturvallisuuden. Hyvä. Parasta oli, että erään puolueen edustaja ilmoittautui kirjoittamaan aiheesta ponnen. Etteikö saa vipinää aikaan, vaikkei kukaan kannatakaan?

*************

 

Vaikeaa on, kun esitys tulee perussuomalaiselta

Näin helposti käy lähes 50 -vuoden kokemuksen ja ammattitaidon mitätöinti, kun esitys tulee väärään viiteryhmään kuuluvalta.

Keväällä kohistiin satamapäällikkö Matti Joen irtisanomisesta. Perussuomalaisten Lassi Kaleva jätti 18.5.2020 valtuustoaloitteen, jolla vaadittiin Joen irtisanomisen perumista, sekä satamajärjestyksen päivitystä, johon tulisi lisätä satamapäällikön kelpoisuusvaatimukset.

Aloite tuli yhdyskuntalautakunnan (YLA) käsittelyyn 25.8.2020. Pyysin asiaa pöydälle, lautakunta hyväksyi sen yksimielisesti. Vastauksena aloitteeseen esitetään, että Lassi Kalevan valtuustoaloite ja siihen annettu lausunto merkitään tiedoksi eikä aloite ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin.

YLA käsitteli aloitetta seuraavan kerran 8.9.2020. Matti Joen irtisanomiseen en ottanut kantaa, koska asia on vireillä Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa. Tein aloitteen vastaukseen seuraavan muutosesityksen;

Satamapäällikön kelpoisuusvaatimus pitää olla selkeämmin määriteltynä. Satamapäällikön tehtävän hoidossa soveltuva koulutus tai pätevyys voi olla kansipäällystön pätevyys ja/tai satamarakenteisiin ja vesiväyliin erikoistunut teknillisen ammattikorkeakoulun suorittanut insinööri, jolla on suoritettuna soveltuva merenkulkukoulutus. Lisäksi kelpoisuus edellyttää riittävää vesiliikenteen osaamista ja kokemusta.

Satamajärjestykseen esitän liitteenä olevat muutokset?

Laitoin satamajärjestykseen useitakin muutoskohtia, jotka ovat nyt valmistelijoiden käytössä. Nykyisen satamajärjestyksen pohjana on käytetty merellä olevan tavarasataman satamajärjestystä, joka ei ole käypä Tampereen satamajärjestykseksi.

Voi sitä kaartelun ja kiemurtelun määrää, mikä syntyi. Kaikenlaisia verukkeita löytyi miksi muutosesitystäni EI voi kannattaa. Ei kuulu tähän, toisessa yhteydessä, jne.. No, kukaan ei kannattanut. Loppujen lopuksi, ei haittaa mitään, pöytäkirjassa on merkintä, liitteessä mainitut muutosesitykset ovat  nähtävissä.

Joku varmasti sanoo, ettei tiedoksi merkittyyn asiaan voi tehdä muutosesitystä. Kuntalain 95 § selityksessä (Tausta ja tulkinnat, Heikki Harjula, Kari Prättälä) on kerrottu,"... kunnanhallituksen päätösehdotus on, että valtuusto merkitsee asian tiedoksi. Valtuuston esityslistalla olevista asioista on siis sallittava normaali keskustelu, ja muunlaisten päätösehdotustenkin tekeminen on mahdollista."  Tuosta on vedettävissä johtopäätös, että myös alimmissa elimissä voidaan tiedoksi merkittävään asiaan tehdä muutosesityksiä.

Totean vielä, että kaupunki säästi tässä jopa 15000 euroa, kun päivitykseen ei tarvitse pyytää konsultilta lausuntoa, vaan tein sen talkoohengessä. 

*************

 

Koalitio kipuilee

Tampereen poliittinen koalitio kipuilee vaalien lähestyessä entistä enemmän. Tämä kävi selvästi ilmi mm. yhdyskuntalautakunnan (YLA) kokouksessa 25.8.2020. Lautakunnassa olevat perussuomalaiset ja vasemmistoliitto eivät kuulu koalitioon. Kummaltakin ryhmältä on lautakunnassa yksi jäsen. Lautakunnan muut jäsenyydet jakaantuvat seuraavasti; kokoomus 4, demarit 3, vihreät 3 ja keskusta yksi.

Listalla oli kolme asiaa, joissa koalitio, 11 henkilöä, hajosi. Ensinnä oli Pispalan jatkokaavoitusta koskevat kaavat näytteille asettaminen.

§ 197 Asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville: Pispalan asemakaavan uudistamisen II-vaihe, asemakaava nro 8310

§ 198 Asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville: Pispalan asemakaavan uudistamisen II-vaihe, Punaisen tukkitien uoman eteläosa, asemakaava nro 8824

Äänestystulos kummassakin oli 6-7. Kuusi kannatti pohjaesitystä ja 7 siihen tehtyä muutosesitystä. Miten koalition kanssa kävi? Koalition äänet menivät 4-7.  Pohjan kannalla oli 3 vihreää ja yksi demari. Olin itse pohjan kannalla, kuin myös vasemmistoliiton edustaja.

Lisäksi oli Teiskon kirkon aluetta koskeva poikkeamislupahakemus.

§ 202 Poikkeamishakemus rakennuspaikalle, joka muodostuu tiloista 837-704-1-1, 837-704-1-7 ja 837-704-1-144, Teiskon kirkkotie 113, käyttötarkoituksen muutos

Äänestystulos 11-2. 2 kannatti pohjaesitystä ja 11 siihen tehtyä muutosesitystä. Miten koalition kanssa kävi? Koalition äänet menivät 2-9.  Pohjan kannalla oli yksi kokoomuslainen ja yksi keskustalainen. Muut olivat muutosesityksen kannalla, jolla pienennettiin rakennusoikeutta.

Onhan noita koalition repeämisiä ollut aikaisemminkin, mm. Tampereen Juhannuskylän paria tonttia koskeva kaavan käsittelyn keskeytys.

§ 189 Asemakaavan keskeyttäminen ja lopettaminen: Juhannuskylä (X) tontit 148-5 ja 150-13

Äänestystulos 5-7, yksi poissa. 5 kannatti pohjaesitystä ja 7 siihen tehtyä muutosesitystä. Miten koalition kanssa kävi? Koalition äänet menivät 4-6. 

Kaupunginhallitus käytti tähän otto-oikeuttaan, ja käsittelee asiaa 7.9.2020. Kaupunginhallitus linjasi kokouksessaan 14.9.2020, että Tampereen asunto- ja maapolitiikan linjauksia tarkennetaan sellaisiin tilanteisiin, joissa maanvuokrasopimus päättyy ja samaan aikaan on asemakaavan valmistelu vireillä kyseisellä tontilla.

Mielenkiintoista seurattavaa tiedossa! Ja näin siinä kävi. Kaupunginhallitus päätti 14.9.2020, että Asunto Oy Erkkilän-Aukeen ja Asunto Oy Aleksanterinkatu 11:n asemakaavamuutoshakemus hylätään ja valmistelu lopetetaan ja että, kaupungin aloitteesta käynnistetään Juhannuskylän arvoaluetta koskevan asemakaavan laatiminen. Kaava sisällytetään tulevaan kaavoitusohjelmaan.

Lisäksi kaupunginhallitus hyväksyi seuraavan ponnen: Kaupunginhallitus edellyttää, että valtuuston hyväksymiä asunto- ja maapoliittisia linjauksia tarkennetaan tilanteissa, jossa maanvuokrasopimus päättyy ja saamaan aikaan on asemakaava valmisteilla ko. tontilla.

**************

 
Perussuomalaisten Tampereen valtuustoryhmä jätti 17.8.2020 seuraavan sisältöisen valtuustoaloitteen
VALTUUSTOALOITE PORMESTARIMALLIN ALASAJOSTA (TRE:4765/00.00.01/2020)
Esitämme, että kaupunki luopuu pormestarimallista 1.6.2021 alkaen ja että kaupungille valitaan kaupunginjohtaja aina 7 vuoden määräajaksi kerrallaan. Apulaispormestarien sijaan kaupunkiin valitaan palvelualueiden johtoon apulaiskaupunginjohtajat aina 5 vuoden määräajaksi kerrallaan.
Pormestarimalli on osoittanut toimimattomuutensa ja heikkoutensa jo usean pormestarin aikana. Pormestari näyttää joutuvan ostamaan sovun eri ryhmien välillä. Pormestarimallin aikana Tampereen talous on sakannut. Tilinpäätökset ovat olleet miinuksella rankasti jo vuosikausia. Pormestarimalli on Tampereella johtanut liiallisiin Tampereen kantokyvyn ylittäviin investointeihin ja keskittymiseen muihin kuin kaupungin peruspalveluihin ja ydintoimintoihin.
17.8.2020 Tampereella                                                 
Tampereella perussuomalaisten ryhmän puolesta                                                             
Lassi Kaleva (PS)                                                                                       
Valtuustoryhmän puheenjohtaja

Voi sitä "pas..myrskyä", mikä somessa syntyi, kun pormestarimalli kyseenalaistettiin. Suurimmassa äänessä olivat virheiden ja vasemmiston kannattajat, peesaajina sdp ja kokoomus. Oli suorastaan majesteettirikos, jos ehdotettiin puuttumista nykyiseen vallanjakotapaan.

Aamulehtikin julkaisi 27.8.2020 puolen sivun jutun aloitteesta. Tällaista ei ole tapahtunut, muuten kuin ostotoiminnan kautta. Aloitteessa on etupäässä kyse kaupungin taloudesta. Pormestarimallissa pormestari joutuu hänen mukaansa ostamaan suosiota eri poliittisilta ryhmiltä.

– Tampereen talous on sukeltanut jyrkästi juuri pormestarimallin aikana. Nykyinen malli ei ole siihen ainoa syy, mutta yksi niistä. Pormestarimalli myös henkilöityy yhteen henkilöön. Meidän mielestämme olisi paljon tärkeämpää, että ne asiat, joita puolueet ajavat, nousisivat keskustelun keskiöön. Esitetyt vuosiluvut eivät ole kiveen hakattuja. Valtiollakin on käytössä 5 vuoden määräaika.

Kuten sanottu, kuraa tuli tuutin täydeltä;

"Aika kaksinaamaista”

Sosiaalidemokraattien (sdp) valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Salmi ei usko, että sdp lähtee tukemaan perussuomalaisten aloitetta.

– Mielestäni aloite on täyttä populismia. Mielestäni on aika kaksinaamaista, että perussuomalaiset on kuitenkin tavoitellut apulaispormestarin tehtäviä ja nyt esittääkin koko järjestelmän lakkauttamista.

Perussuomalaiset ei ole vielä päättänyt, asettaako se pormestariehdokkaan tulevissa kunnallisvaaleissa. Tarvittaessa valtuustoryhmä on kuitenkin kykenevä asettamaan puolueestaan pormestarin.

**************

 

Kohtuuhintaista asumista Hervantaan

Lähetin oheisen mielipidekirjoituksen Aamulehteen julkaisua varten, koska julkaistaan, saa nähdä julkaistaan koskaan? Ei julkaistu

Viime aikoina on puhuttu paljon kohtuuhintaisesta asuntotuotannosta, mm. #MAL -sopimuksen hyväksymisen yhteydessä.

Hervantaan on tulossa kohde, joka pitää sisällään myös kohtuuhintaisten asuntojen rakentamisen. Asunto- ja kiinteistölautakunta päätti kokouksessaan 19.8.2020 asemakaavan muutosehdotukseen nro 8668 liittyvästä toteutussopimuksesta. Selkeyden vuoksi on syytä kertoa, että kysymys on Keinupuiston parkkipaikan ottamisesta asumiskäyttöön. Hankkeessa on mukana yritys, joka tuli tutuksi jo Kotilinna-säätiöskandaalissa.

Hankkeessa merkittävässä roolissa on ollut laajennusosan toteuttaminen olemassa olevaan Keinupuistokeskukseen (palvelukeskus). Tampereen tavoitteena hankkeelle on ollut mahdollistaa tehostetun palveluasumisen lisääminen ja täydennysrakentaminen hyvien joukkoliikenneyhteyksien lähialueelle. Täydennysrakentamisen tavoitteena on ollut monipuolinen asuntotuotanto. Alueelle tulee toteutumaan palveluasumisen lisäksi MAL4-sopimuksen mukaista kohtuuhintaista asumista ja vapaarahoitteista asuntotuotantoa.

Parkkialueen (korttelin 7125) kehittäminen on käynnistynyt kehittäjäyhteenliittymän aloitteesta. Alun perin mukana kehittäjä yhteenliittymässä olivat Tampereen Vanhuspalveluyhdistys, Kotilinnasäätiö, Finnpark, Visura Oy ja Tampereen kaupunki.

Hankkeesta ovat vetäytyneet syystä tai toisesta Kotilinnasäätiö ja Finnpark. Uusina osapuolina yhteenliittymän ovat liittyneet Jyväskylään rekisteröity Suomen Kaupunkikodit ARA Oy sekä Kempeleelle rekisteröity Lehto Asunnot Oy, aputoiminimeltään Rakennuskartio, Optimikoti. Rakennuskartio on tullut Tampereella monella tapaa julkisuudessa tutuksi, mm. Kotilinnasäätiön Muotialantien rakentamattoman tontin siirron vuoksi sekä Kalevassa olevan arvotontin vuokraoikeuden siirron vuoksi.

Suomen kaupunkikodit ARA, ei ole Asumisen rahoituskeskus ARA, joka myöntää mm rakentamiseen ja asumiseen liittyviä tukia. Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämästä YTJ-Yritys- ja yhteisöjärjestelmästä on luettavissa, että Suomen Kaupunkikodit ARA on rekisteröity 20.10.2019. Sitä ei ole merkitty arvonlisäverovelvolliseksi eikä ennakkoperintärekisteriin sekä on poistettu työnantajarekisteristä. Muutenkin po. yrityksen referenssit ovat ohuet, koska niitä ei ole.

Koska Asunto- ja kiinteistölautakunta hyväksyi sopimuksen, eikö kenellekään tullut mieleen tarkistaa yhteenliittymän kaikkien osapuolten taustoja jo sopimuspaperia laadittaessa?  

31.8.2020 tuli tietoa, että Suomen Kaupunkikodit Ara Oy kiinteistö sijoittajista koostuva yritys. Ovat saaneet rakentamiseen valtion asuntorahastosta 10 v. valtionlainan. Ovat osa konsortiota. Konsortio on yhdessä vastuussa, siis myös Tampereen kaupunki!? No, yhteistyösopimuksessa lukee, että vasta hakevat ARA:n rahoitusta.

Yhteenliittymän kesken tehdyssä sopimuksessa lukee, että valtion tukirahat ovat vasta hakuvaiheessa, "... hakevat rakentamiselle Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) rahoitusta.

Olin jo kaavan käsittelyn yhteydessä 6.3.2018 jättänyt asiaan eriävän mielipiteen.

Eräs kuntalainen on tarttunut aiheeseen ja selvittänyt taustoja laajemminkin sekä lähestynyt valtuutettuja kirjeellä.  https://www.facebook.com/groups/tampereenkuntapolitiikka/permalink/1504480109738682

Kaupunginvaltuusto vahvisti kaavan ja hankkeen toteuttamissopimuksen 19.10.2020. Päätöksestä äänestettiin ja siihen jätettiin eriävä mielipide. Sen jälkeen asiasta on noussut mediassa kohu.

Kysymys ei ollut pelkästään kaavasta. Samalla kun valtuusto vahvisti kaavan, se vahvisti myös asunto- ja kiinteistölautakunnan 19.8.2020 kokouksessaan hyväksymän toteutussopimuksen.

 Asunto- ja kiinteistölautakunta, kokous 19.8.2020, § 105 Asemakaavan muutosehdotukseen nro 8668 liittyvä toteutussopimus. 

Asemakaavan muutosehdotukseen nro 8668 liittyvä toteutussopimus. Tampereen Vanhuspalveluyhdistys ry, Suomen kaupunkikodit ARA oy, Lehto Asunnot Oy ja Visura Oy kirjoittaneet sopimuksen alle jo 12.8.2020. Teppo Rantanen kirjoitti sopimuksen Tampereen kaupungin puolesta 13.8.2020.

Kaupunginhallitus, kokous 31.8.2020, § 350 Asemakaava nro 8668, Hervanta, pysäköintialue asumisen sekä liike- ja sosiaalitoimen käyttöön 

”Asemakaavan muutosehdotukseen nro 8668 liittyvä toteutussopimus on hyväksytty asunto- ja kiinteistölautakunnan kokouksessa 15.8.2020, § 105. Toteutussopimuksessa sopijapuolet sopivat muun muassa asemakaavamuutoksella syntyvän rakennusoikeuden jakamisesta, uusien maanvuokrasopimusten laatimisesta sekä toteuttamiseen liittyvistä vastuista ja velvoitteista.”

https://tampere.cloudnc.fi/fi-FI/Toimielimet/Kaupunginvaltuusto/Kokous_19102020/Asemakaava_nro_8668_Hervanta_pysakointia(158844)

AL kirjoitti 16.11.2017 Keinupuiston osalta ja kilpailutuksen puutteesta pitkän kirjoituksen.

Väliaikatieto, päätöksestä on valitettu Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen.

*************

 

Tähän on sitten tultu Tampereen kaupunki aloittaa syksyllä yt-neuvottelut

YLE uutisoi 13.8.2020, että Tampereen kaupunki aloittaa yt-neuvottelut ja ne ovat osa talousarvion valmistelua, sillä Tampereellakin on edessä tiukat säästöt.

Myös henkilöstömenoista on todennäköisesti säästettävä muun muassa koronan aiheuttamien kulujen nousun ja tulojen laskun takia. Vaihtoehtoina ovat esimerkiksi varhaisemmat eläkkeelle jäämiset, palkattomat vapaat, rekrytointien jäädyttäminen, lomautukset ja irtisanomiset.

Tämän lisäksi pitää tarkasteluun nostaa investoinnit, hankinnat, palvelujen ostot, tarpeettomien toimintojen purkaminen. Kyllä säästökohteita löytyy, kun niitä halutaan löytyvän.

Maanantaina kokoontuva Tampereen kaupunginhallitus voi kuitenkin päättää esittää, että esimerkiksi irtisanomisiin ei mentäisi. Kyllä lomautusta pitää voida harkita. Se on käytössä monessa kunnassa ja yleistä yrityksissä.

Tarkempia pohjaesityksiä yt-neuvotteluja varten ei kuitenkaan ole. Myös neuvottelujen aikataulu on auki. Asiasta keskustellaan kaunginhallituksessa ensi vuoden talouskehyksen yhteydessä.

Kaupunginhallitukselle käsittelyyn tulevassa talouskehyksessä todetaan, että erilaiset säästötoimet ja tulojen lisäykset jatkuvat vuoteen 2024 asti.

Pormestarin talousarvioehdotus ensi vuodelle esitellään 19. lokakuuta.

*************

 

Elämä jatkuu koronan varjossa, myös Tampereella

Kesän ajaksi livennettiin keväällä määrättyjä koronapandemian vastaisia suosituksia. Pääsi matkustamaan vapaasti kotimaassa ja jopa ns. turvallisiin maihin, ravintolat ja muut yleisöpaikat aukenivat. Ja kyllä ihmiset lähtivätkin liikkeelle.

Kesän kallistuessa syksyä kohti näyttää myös korona aktivoituvan. Pelätään toista aaltoa. Puhutaan maskipakosta ja muiden rajoitustoimien käyttöön ottamisesta uudelleen. Toivottavasti näin pitkälle ei tarvitse mennä.

Politiikassa alkaa myös syksy näkyä. Kokoukset käynnistyvät, joko etänä tai läsnäollen. Tampereen yhdyskuntalautakunta piti syyskauden ensimmäisen kokouksen 11.8.2020. Menin kokouspaikalle, koska halusin varmistaa, että saan sanottavani ilman tekniikan pettämistä. Asioina oli mm:

Tampereen luonnon monimuotoisuusohjelman (LUMO) tavoitteet vuosille 2021 - 2030. Onhan siinä ohjelmaa, ilmastonmuutoskin mainittu vain 8 kertaa.

Matkalla aina muuttuu. Pöytäkirjasta näkyy lyhytversiona, että tein palautusesityksen. Koko esitys kylläkin kuului näin; Tampereen vakavan taloustilanteen johdosta, kaupunginhallitus edellytti keväisessä päätöksessään, että kaikista uusista kustannuksia aiheuttavista avauksista ja esityksistä on pidättäydyttävä. “Tampereen LUMO-ohjelman tavoitteet 2021-2030" ei ota sanallakaan kantaa siihen, mitä kustannuksia ohjelma tulee aiheuttamaan vuosi- ja ohjelmakaudella, tämän vuoksi ohjelma palautetaan uuteen valmisteluun."

Pitää paikkansa, kukaan ei kannattanut. Tätä toki ihmettelen, kun kv on vahvistanut tällaisen kirjauksen 15.6.2020; "Vuoden 2021 talousarviovalmistelussa on jatkettava toiminnan ja talouden yhteensovittamista koronaepidemian aiheuttamat talousvaikeudet huomioiden. Mitään uusia käyttömenoja lisääviä toimintoja tai toimintojen laajentamisia ei talousarvioon voi esittää. Taloutta tullaan tasapainottamaan vuosien 2021-2025 aikana." Kuitenkin kunnossa oleva talous on myös Tampereen etu.

Ja sitten tämä murheenkryyni, jota on yritetty potkia eteenpäin jo vuosikausia, Pispalan asemakaavan uudistamisen II-vaihe, asemakaava nro 8310. Asiaa helpottaakseen kaava on jaettu kahteen osaa Pispalan asemakaavan uudistamisen II-vaihe, Punaisen tukkitien uoman eteläosa, asemakaava nro 8824. Jäivät pöydälle, jälleen. Tosin, pikkuhiljaa pitää syntyä valituskelpoisia päätöksiä, jo asianosaisten oikeusturvan kannalta.

Lisää asemakaavaa, 8587, Lahdesjärvi, Västinginmäki, asemakaavan ja asemakaavamuutoksen laatiminen. Tästä tein myös seuraavan muutosehdotuksen. "Kaava hyväksytään esitetyssä muodossa. Prosessin osalta poistetaan maininta kaupunginhallituksen käsittelystä toimivallan puuttumisen vuoksi (hallintosääntö 23 § 3 mom.)." Ehdotus ei saanut kannatusta, se raukesi.

Tuosta kaupunginhallituksen toimivallasta keskusteltiin jonkun aikaa. Hallintosäännössä EI ole kirjattu kaupunginhallituksen tehtäviin asemakaavojen käsittelyä, toisin on yhdyskuntalautakunnan osalta; LAUTAKUNTA (YLA) HYVÄKSYY muut kuin vaikutukseltaan merkittävät asemakaavat. Asemakaava on vaikutukseltaan merkittävä aina, jos se on alueen ensimmäinen asemakaava tai asemakaavassa annettu suojelumääräys kumotaan tai muutetaan, taikka muutoin poiketaan kaavaan sisältyvästä rakennetun ympäristön suojeluperiaatteesta. Muulloin kaavan merkittävyys on harkittava tapauskohtaisesti. Olen aikaisemminkin ottanut kantaa kh:n toimivaltaan.

Juhannuskylän paria tonttia koskeva kaavan käsittelyn keskeytys ja Teiskon kirkon mäkeä koskeva poikkeamishakemus jäivät pöydälle.

Listalla oli myös valtuustoaloite kotikaupunkimme roskaamisen vähentämiseksi.  Todella aiheellinen. Kiinnitän myös huomiota valtuustoaloitteen käsittelyn kestoon, KAKSI vuotta! Tätä ei voi pitää hyväksyttävänä.  

**************

 

Pääministerin kotiinpäinveto

Aamulehti julkaisen oheisen kirjoitukseni 21.7.2020 yllä olevalla otsikolla, muuttamalla vain otsikon. Alkuperäinen oli

Maltillinen kotiinpäin vetäjä

Näin voi sanoa, kun katsoo pääministeri Sanna Marinin toimintaa koronapandemiasta johtuneista syistä myönnettyjen vuoden 2020 peruspalvelujen valtionosuuksien lisäyksiä kuntien tukipakettiin liittyen. Tampere ei ole saanut mitään erityiskohtelua, verrattuna muihin kuntiin, päin vastoin. Peruspalvelujen valtiontukiosuutta lisättiin keskimäärin 189 euroa/asukas (31.12.2018) 294 kunnassa, kuntaa kohden avustus oli 55477 euroa.

Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku ja Oulu muodostavat ns. kuusikkokunnat. Kuusikkokunnat tekevät tilastoja eri elämän alueilta ja vertailevat lukuja keskenään, miten kukin kunta on pärjännyt suhteessa asukas/euroa.

Miten peruspalvelujen lisäys on mennyt kuusikkokunnissa? Laskennassa vaikutti mm. työttömyyden nousu koronan aikana. Keskimääräinen työttömyysprosentti vuonna 2019 kuusikkokunnissa oli 8,5 ja toukokuussa 2020 18,5 prosenttia. Tampereen luku oli kummassakin yli mediaanin, 11,2 ja 19,9.

Tampere oli väestömäärältään kuusikon kolmanneksi suurin. Hallitus myönsi lisätalousarvioissaan koronasta johtuvia avustuksia peruspalvelujen turvaamiseksi kuusikkokunnissa keskimäärin 231,8 euroa asukasta kohden. Suurin saaja asukasta kohden oli Turku 243 euroa, ja pienin summa 176 euroa meni Ouluun. Tampere sai 203 euroa asukasta kohti, joka oli toiseksi pienin Helsingin jälkeen, 304 euroa, suhteutettuna asukaslukuun.

Tampereella sanotaan, ”ei tehrä numeroo”, mutta olisi pääministeri Marin voinut hieman enemmän vetää kotiinpäin, harrastaa vanhan ajan siltarumpupolitiikkaa. Nyt Tampereen rakas kiistakumppani Turkukin pärjäsi tässä rahan jaossa suhteellisesti parhaiten. Tiedä sitten, vaikuttivatko rahan jakoon Tampereen aikaisemmin saamat, runsaat avustukset rantaväylän tunneliin n. 60 milj. euroa, ratikkaan n. 75 milj. euroa ja kansiareenalle 18 milj. euroa.

Outo sattuma, samana päivänä EU:ssa löytyi sopu 750 miljardin euron elvytyspaketista. Kyllä on pakko sanoa, että pääministeri Sanna Marinin olisi pitänyt vetää huomattavasti enemmän kotiinpäin.

Sanna Martin valittiin 23.8.2020 SDP:n puheenjohtajaksi. Sanna I Marinin hallitus 23.8.2020 ikätilastossa 48/76.

**************

 

Tampereelle jäi tunnin junasta hanttikortti käteen

Turku saamassa haetun ratarahoituksen, Tampere jäämässä puille paljaille (YLE 16.7.2020). 

Suomi on saamassa liikennehankkeisiin EU-rahoitusta 65 miljoonan euron edestä, Euroopan komission Suomen-edustusto kertoo 16.7.2020 tiedotteessaan. Summa sisältää sekä yksin Suomeen ehdotetut että monen valtion kesken jakaantuvat hankkeet.

Mukana on Turun tunnin junaan tarkoitettu 37,5 miljoonan euron rahoitus. Luku on yhtä suuri kuin Suomen hakema tuki, josta liikenne- ja viestintäministeriö tiedotti helmikuussa. Erillistä rahoitusta EU:lta ehdotuksen mukaan saa myös samaisen yhteyden tarpeita palvelevan Espoon kaupunkiradan suunnittelu, johon EU on myöntämässä 11 miljoonaa euroa.

Valtava pettymys Tampereella. Helsingistä Tampereelle kulkevan Suomi-radan suunnittelu on jäämässä vaille unionin tukea. Tukea haettiin 11,7 miljoonaa euroa. Sen sijaan erillinen kunnostushanke samalle rataosuudelle on saamassa 6,5 miljoonan euron tuen suunnittelua varten.

Ja miten tätä tunnin junaa hehkutettiin ja hakattiin rintoihin. Siitä oli muodostumassa elämää suurempi kysymys. Itse olen tyytyväinen EU:n linjaukseen pääradan kunnostus käyntiin, ilman tunnin junaa pärjätään. Kirjoitin hankkeen alkuvaiheessa, keväällä 2019 lainsäädännöllisistä ongelmista,

**************

 

Eduskuntaa halutaan politisoida

Tänään, 26.6.2020 Eduskunnassa käytiin harvinainen äänestys. Eduskunta joutui ratkaisemaan, murtaako se edustajan syytesuojan, hänen Eduskunnassa pitämänsä puheen johdosta. Kansanedustaja Jani Mäenpää (ps) oli käyttänyt vuosi sitten puheen vuoron jossa hän käytti "vieraslaji".-sanaa. Silloin Eduskunnassa kukaan ei siihen reagoinut, puhemies antoi myöhemmin siitä huomautuksn.

Sitten ulkopuolisten toimesta käynnistettiin Mäenpäätä kohdin toiminta, joka ulkopuolisen silmin näytti selkeältä poliittiselta ajojahdilta. Valtakunnan syyttäjä halusi ehdottomasti nostaa syytteen kiihottamisesta Mäenpäätä vastaan. Kansanedustajalla on syytesuoja (PerL 30§), jonka murtamiseen vaaditaan 5/6 enemmistö äänestyksessä.

Kuten sanottu, äänestys oli 26.6.2020. Syytesuojan purkamisen puolesta äänesti 121 edustajaa, vastaan 54 ja poissa 24 edustajaa.

Täältä näet, miten kukin kansanedustaja äänesti. Katso, näkyy pdf -tiedostona.

**************

 

Toimiiko toverituomioistuin jälleen?

Kaupunginhallitus päätti 25.5.2020 hylätä satamapäällikkö Matti Joen oikaisuvaatimuksen irtisanomisasiassa äänestyksen jälkeen. Joen oikaisuvaatimuksen hyväksymistä kannattivat; Kalervo Kummola,  Irja Tulonen, Ilkka Sasi (kok),  Kalle Kiili (kesk) ja Kirsi-Maarit Asplund (ps).

Oikaisuvaatimuksen hylkäämistä kannattivat sdp:n Lauri Lyly, Pekka Salmi, Kirsi Kaivonen ja Anne Liimola, vihreiden Jaakko Mustakallio, Olga Haapa-aho ja Juhana Suoniemi sekä vasemmistoliiton Minna Minkkinen.

– Tämä on kaupungin virkamiesten ja hänen esimiestensä valmistelema irtisanominen ja henkilöstöhallinnon juristit ovat olleet vahvasti mukana. Tätä on käyty läpi perusteellisesti. Hän on käyttäytynyt esimiehenä epäsopivalla tavalla, hänelle on siitä annettu asianmukainen varoitus eikä hän ole oikaissut käyttäytymistään. Prosessin aikana on yritetty saada sopuratkaisua aikaiseksi, Lyly kommentoi.

Huhtikuussa uutisoitiin, että satamamestari Matti Joki on sanottu irti virastaan  https://www.facebook.com/Ossi.J.Aho/posts/1562371967262295

Syiksi sanotaan laiminlyönnit tehtävien hoidossa, epäasiallinen käytös, toimivallan ylitys, jne... Tarkemmin voitte lukea http://tampere.cloudnc.fi/…/Viranhaltijan_virkasuhteen_irti…

Kun asiaa ei tarkemmin tunne, niin tulee mieleen, että nyt ammutaan tykillä hyttysiä. Henkilökohtaisia ongelmia viety hallinnon käsittelyyn. No, päätös on tehty. Matti Joella ei ole isoa hv-verkostoa tukenaan, kun hän on Tapun mandaatilla luottamustoimissa.

Toimiessani ss Tarjanteen päällikkönä, sain Matti Joelta kaiken avun, mitä Tarjanteen satamapaikka vaati. Harmillinen juttu.

ASIALLINEN ja PAINAVA. Tällaisena syynä voidaan pitää virkasuhteesta, laista tai määräyksistä johtuvien, virkasuhteeseen OLENNAISESTI vaikuttavien velvoitteiden VAKAVAA rikkomista tai laiminlyöntiä...

"Viranhaltija oli lisäksi vuonna 2019 estänyt uuden eParking-järjestelmän käyttöönoton satamien pysäköintipaikkojen laskutuksen osalta…” Ei pitäisi olla yhdestä henkilöstä kiinnni järjestelmän käyttöönotto.

"... 37 851 euron edestä ilman asianmukaista hankintamenettelyä tai minikilpailutusta, eikä kyseisestä tilauksesta löytynyt kaupungin hankintaohjeen mukaista tilausta tai hankintasopimusta." Hmm, taitaisi olla pitkä jono irtisanottavia, jos tutkittaisiin kaikki alle 60000 euron hankintapäätökset!”

Onko niin, että kysymys on enemmänkin työnantajan valvontavelvoitteen laiminlyöntien paljastuminen? Oikeudessa nämäkin selviävät, toivottavasti.

Eikö Tampereella oteta opiksi toverituomioistuimen käytöstä? Eikö asian esille tuominen ja hoito kaupunginvaltuutettu Atanas Aleksovskin #Kotilinna-säätiö asiassa opettanut mitään? Juttu laitettiin liikkeelle valtavan kohun saattelemana, ja loppu tulema oli, että Turun Ho katsoi AA:n syyttömäksi

**************

 

Katusuunnitelmia ja ajonopeuden laskua

YLA päätti 12.5.2020 mm. Santalahden, Lielahden ja Niemenrannan alueella sijaitsevien raitiotiekohteiden katusuunnitelmista sekä Hiedanrannan Järvikaupungin ja Hiedanrannan keskustan raitiotiekaduista.

Tein muutosesityksen; Järvikaupungin katusuunnitelma välillä Rosenlewin silta – Hiedanrannan keskusta ja Hiedanrannan keskustan raitiotiekadun katusuunnitelma keskeytetään toistaiseksi, koska Näsijärven saaritäyttö Järvikaupungin toteuttamiseksi on valituksen alaisena oikeusasteissa.

Päätöksen täytäntöönpano ennen lainvoimaisuutta poistetaan ennenaikaisena. Asianosaisen tai kunnan asukkaan muutoksenhaku käy tarpeettomaksi, eikä päätösehdotuksessa ei ole esitetty syytä tai seikkaa, joiden mukaan päätös pitäisi tehdä maankäyttö- ja rakennuslain 201, 202 §:n tai kuntalain 143 §:n tai hallintolain 49 f §:n nojalla.

Esitykseni raukesi kannatuksen puutteen vuoksi. No, ainakin on yritetty.

 

Pinninkadun katusuunnitelma välillä Itsenäisyydenkatu – Kullervonkatu (#Tammelantori)

Tammelantorin pysäköintisuunnitelmat ovat aiheuttaneet talvella kovaa keskustelua kansasalaisten keskuudessa. Tamperelainen kirjoitti 15.1.2020, että kaupunki aikoo poistaa 50 parkkiruutua Tammelantorin liepeiltä. Perimmäisenä tarkoituksena katusuunnitelmassa on etelä-pohjoissuuntaan kulkevan Pinninkadun kehittäminen. Suunnitelmassa levennetään jalkakäytäviä ja lisätään yksisuuntaiselle kadulle kahteen suuntaan menevät pyöräilykaistat. Pinninkadulta on suora yhteys Itsenäisyydenkadun raitiotiepysäkille. Lisäksi tien viereen lisätään katupuita viihtyisyyden parantamiseksi.

Pinninkadulla on nykyisin kadunvarsipysäköintipaikkoja kaiken kaikkiaan yhteensä 58 paikan verran välillä Itsenäisyydenkatu – Kullervonkatu. Lisäksi Tammelantorin välittömässä läheisyydessä Ilmarinkadulla on 14 paikkaa sekä Kyllikinkadulla 17 paikkaa. Näillä kaduilla on nykyisin yhteensä 89 kadunvarsipysäköintipaikkaa. Autopaikkojen lisäksi Pinninkadulla on myös erillinen ainoastaan moottoripyörille osoitettu pysäköintialue, joka säilyy myös jatkossakin.

Kovasta polemiikista johtuen, uudessa katusuunnitelmassa on esitetty kadunvarsipysäköintipaikkoja Pinninkadulle 39 paikkaa, Ilmarinkadulle 12 paikkaa ja Kyllikinkadulle 16 paikkaa. Suunnittelualueella on yhteensä 67 autopaikkaa, joka on 22 paikkaa nykytilannetta vähemmän ja kokonaispaikkamäärä laskisi 25 prosentilla. Alkuperäisessä katusuunnitelmaehdotuksessa esitettiin poistettavaksi 51 pysäköintipaikkaa.

Tein esityksen, että kadunvarsipysäköintipaikkoja ei vähennetä Tammelantorilta eikä ympäristöstä vaan lisätään. Esitykseni ei saanut kannatusta, jätin eriävän mielipiteen. Lautakunta hyväksyi ponnen äänin 0-4, jolla pysäköintipaikkoja kuitenkin jollain lailla turvataan. Tampere tiedotti 29.3.2021, että Tammelantorille tulee lisää pysäköintipaikkoja yleiseen käyttöön.

Kaupunginhallitus, kokous 4.5.2020 § 196 Tampereen kaupungin talouskatsaus 3/2020, ”Yhdyskuntalautakunnan toimintakatteen ennustetaan toteutuvan 1,9 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompana. Alituksen syinä ovat pysäköinti- ja pysäköintivirhemaksutulojen alittuminen…” Kadunvarsipysäköintipaikkojen vähentäminen ei ole järkevää tässä kaupungin taloustilanteessa.

Päätöksen täytäntöönpano ennen lainvoimaisuutta on ennenaikaista. Asianosaisen tai kunnan asukkaan muutoksenhaku käy tarpeettomaksi, eikä päätösehdotuksessa ei ole esitetty syytä tai seikkaa, joiden mukaan päätös pitäisi tehdä maankäyttö- ja rakennuslain 201, 202 §:n tai kuntalain 143 §:n tai hallintolain 49 f §:n nojalla.

MRL 201 § mukaan kunnanhallitus voi valitusajan kuluttua määrätä yleis- ja asemakaavan tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Sama periaate koskee MRL 202 § mukaisia muita päätöksiä, mm. katusuunnitelmia. Jos päätöksestä ei ole valitusaikana tehty muutoksenhakua, päätös lainvoimaantuu automaattisesti. Kun  päätös täytäntöönpanosta tehdään käsittelyn yhteydessä, se ei ole lainhengen mukaista, vaan sillä kavennetaan kuntademokratiaa.

 

Neljälle alueelle hyväksyttiin matalampia #aluenopeusrajoituksia

YLA päätti, että aluenopeusrajoitukset pääosin laskevat neljällä aluekokonaisuudella  mukaisesti. Samalla hyväksyttiin alueittain suunnitelmat liikenteen rauhoittamiseksi ja turvallisuuden parantamiseksi.

Muutos 40 rajoituksesta 30 aluenopeuteen tehdään Epilänharju-Ikuri-Myllypuro-Ristimäki-Tesomajärvi-Tohloppi-Haukiluoma-Lamminpää asuinalueilla, Epilä-Haapalinna-Kaarila-Kalkku-Rahola-Villilä -alueilla, Linnainmaa-Leinola-Holvasti -alueilla sekä Atala-Tasanne-Olkahinen-Kumpula alueilla.

Kyllähän se tiedossa on, että päätös herättää paljon porua. Mutta, kun jokaiseen pykälään ei viitsisi tehdä muutosesitystä, niin hyväksyin nämä, koska olihan siinä kysymys myös jonkin asteisesta turvallisuudesta. Vaikka suurempana pontimena taitaa olla vihreitten ajama ilmastonmuutoksen torjuminen ja autoilun kieltäminen.

**********

 

Päätös poistetaan, eriävä mielipide häviää

YLA kokousti 28.4.2020 etäkokouksena. Lista oli suhteellisen pitkä ja sillä oli myös pari ratikkaan liittyvää asiaa. Etäkokouksissa on vaarana, että iskee #Murphyn laki. Näin kävi minullekin. Varsinaisista päätösasioista jäi tietokoneen olin ulkona verkosta muutaman tärkeän kohdan.

Piti tehdä palautusesitys uuteen valmisteluun Kaukajärvi, Keskisenkatu 20, tontin käyttötarkoituksen muuttaminen ja asuinrakennusten rakentaminen -kaavassa.

Ratikan Lielahden päätepysäkin kaavapäätös 17.3.2020 poistettiin virheellisenä, kun kaavakartasta oli puuttunut kaavamääräys sl-6: "Alueen osa, jolla liito-oravan elinolosuhteiden ja kulkureittien turvaamiseksi tulee säilyttää ja istuttaa lajiltaan liito-oravalle suotuisaa puustoa. Tämän johdosta lautakunnan päätös poistettiin ja asia ratkaistaan uudelleen hallintolain 50 §:n perusteella." Tosin maininta hallintolain 50 § koskee hallintopäätöksiä. Nyt ei ollut kysymys sellaisesta. Päätösesityksestä oli jätetty pois aikaisempi käsittelyhistoria ja minun 17.3.2020 päätökseen jättämäni eriävä mielipide.

Nämä kaksi olivat ne kohdat, joiden aikana tuo #Murphun laki iski. Harmittaa, mutta ei voi mitään.

Tiedä, asuuko päätepysäkin vieressä joku kaupungin "isokenkäinen", kun pysäkki on suunniteltu niin ahtaaseen paikkaan, puistoalueelle? En voinut hyväksyä sitä, tosin jäin yksin. Täytäntöönpanopäätöksen ottaminen ennen kuin edes päätöstä 2. vaiheen rakentamisesta, oli ennenaikainen.

Pyhällönpuistoon suunniteltu raitiotien päätepysäkki on suunniteltu ahtaalle puistoalueella. Sen johdosta menetetään puistoaluetta, pysäkkialue on ahdas ja toimimaton. Vammais- ja vanhusneuvosto lausunnoissaan ovat viitanneet mm. esteettömyyteen. Ahtaus ja toimimattomuus aiheuttavat sen, että mm. esteettömyys ei toteudu, koska autoilla, invahenkilöautoilla ja palvelubusseilla tapahtuva saattoliikenne päätepysäkille, välittömästi laiturin viereen on suunnitelman mukaan mahdotonta.

Jätin suunnitelmasta eriävän mielipiteen.

Ojalan alueen katusuunnitelmien osalta päätettiin myös maankäyttö ja rakennuslain 202 §:n nojalla, että päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Tein muutosesityksen, että lainvoimaisuuskohta poistetaan. Jäin tässäkin yksin.

Jätin eriävän mielipiteen; Päätöksen täytäntöönpano ennen lainvoimaisuutta on ennenaikaista, päätösehdotuksessa täytäntöönpanosta ei ole esitetty syytä tai seikkaa, joiden mukaan päätös pitäisi tehdä kuntalain 143 §:n tai hallintolain 49 f §:n tavalla, eikä yleinen etu vaadi mitään ennakkopäätöstä.

Suunnitelmista on jätetty muistutuksia. Muutoksenhakuviranomaisella on mahdollisuus kieltää päätöksen täytäntöönpano, jos muistutuksen tekijät sitä muutoksenhaussa vaativat.

**********

 

Koronavirus laittoi myös Tampereen polvilleen

Ma 20.4.2020 oli historiallinen päivä. Kaupunginvaltuusto piti kokouksen etäkokouksena #koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilan vuoksi. Yllättävän hyvin järjestely toimi. Varmasti jotain jää käyttöön tästä digiloikasta, joka on viruksen johdosta jouduttu tekemään. Asioina valtuustossa oli lähinnä henkilövalintoja.      

Päivällä kokoontuneella kaupunginhallituksella oli senkin edestä asioita.

Kh päätti päätti #raitiotiehankkeen osan 2 toteutuksen vaiheistuksesta. Tämä tarkoittaa sitä, että ratikan linjauksesta Pyynikin torilta länteen, rakentamisessa  otettaisiin uusi suunnitelma käyttöön. Ratikka rakennettaisiin ensin Santalahteen ja vasta sen jälkeen Lentävänniemeen.

Ratikan kakkosvaihe Pyynikintorin ja Lentävänniemen välillä esitetään rakennettavaksi kahdessa osassa, mutta päätös molemmista osuuksista tehtäisiin kerralla. Syynä vaiheistukseen on Näsijärven täyttösaarta koskeva valitusprosessi.

Esityksen mukaan valtuusto päättäisi samalla kertaa molempien osien rakentamisesta, mutta rakentaminen aloitettaisiin osalta 2A. Käytännössä valtuusto saisi päätöksenteon pohjaksi rakentajia sitovan toteutussuunnitelman ja tavoitekustannuksen erikseen molemmille osuuksille.

Kaupunginhallitus asetti 5.11.2018 § 436 päätöksessä raamit 2. vaiheen kustannuksiksi; "Kaupunginhallitus hyväksyy osaltaan tilaajan budjetiksi raitiotien osalle 2 osuudelle Pyynikintori - Lentävänniemi enintään 60 milj. euroa ja osuudelle Hiedanranta - Lielahdenkatu enintään 10 milj. euroa. "Maanrakennusindeksillä (kokonais-) korjatut luvut ovat 2020/02 tilanteen mukaan; 59,89 ja 9,98 milj. euroa! Ts. kustannustaso on laskenut.

Päätös ei ollut yksimielinen. vaan äänestyksellä äänin 11-2. Vaiheistusta kannattivat Lyly Lauri, sdp pj, Kummola Kalervo, kok 1. vpj, Mustakallio Jaakko, vihr 2. vpj, Salmi Pekka, sdp 3. vpj, Liimola Anne sdp, Sasi Ilkka kok, Tulonen Irja kok, Suoniemi Juhana vihr, Minkkinen Minna vas, Haapa-aho Olga vihr, Kaivonen Kirsi sdp.

Asplund Kirsi-Maarit teki seuraavan muutosesityksen; Kaupunki tekee varaukset mahdollisista osan 2 raitiotiereiteistä välillä Pyynikintori - Lentävänniemi. Muuten Tampere keskeyttää osan 2 suunnittelun toistaiseksi. Kaupunki ei siis toteuta esitettyä osan 2 toteutuksen vaiheistusta, vaan asiaan palataan uudelleen vasta silloin kun kaikki asiaan liittyvät valitukset on käsitelty. Kaupunki selvittää ja katsoo ennen ratikan lisärakentamista omat taloudelliset voimavaransa tilanteessa, jossa jo nyt puhutaan kaupungin työntekijöiden lomautuksista. Tahtotilana on osoittaa kaikki kaupungin taloudelliset resurssit korona-kriisin jälkeen mm. sote - palveluihin, koulutukseen, peruspalveluihin ja työpaikkojen säilymiseen etenkin nykyisissä työpaikoissa.

Asplund Kirsi-Maarit (ps) ja Kiili Kalle (kesk)  kannattivat muutosesitystä.

 

Tampereen ja Pirkanmaan hakemus Euroopan kulttuuripääkaupungiksi

Kaupunginhallitus hyväksyi Tampereen ja Pirkanmaan hakemuksen tekstisisällön Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026. Kh:n yksi käynnissä olevista kehitysohjelmista on Vetovoimainen elämyskaupunki -kehitysohjelma, jonka merkittävimmän sisällön muodostaa tällä hetkellä kulttuuripääkaupunkihaku vuodelle 2026. Pirkanmaan kulttuuripääkaupunkihaussa on mukana tällä hetkellä 20 Pirkanmaan kuntaa.

Kulttuuripääkaupunkihankkeilla tavoitellaan asukkaiden hyvinvoinnin ja elämänlaadun kohottamista kulttuurin keinoin. Onnistuessaan hanke lisää kaupungin elinvoimaa sekä veto- ja pitovoimaa, luo kansainvälisiä yhteyksiä ja näkyvyyttä, lisää turismia ja vahvistaa erityisesti innovaatiotaloutta sekä luovia aloja! Siis onnistuessaan! Näin varmasti olisi odotettavissa, jos elettäisiin normaaliaikoja. Huonosti sopii hanke tämän hetken tilanteeseen, olkoonkin, että kysymys on vasta vuodesta 2026. 

Tampereen kaupunki ja kumppanikunnat rahoittavat yhdessä hakuvaihetta vuosina 2019-2020 noin 700 000 eurolla vuodessa. Valinnan varmistuttua hanke saa rahoitusta Tampereen kaupungilta, kumppanikunnilta, valtiolta ja EU:lta.

Mitä vaikuttaa #Koronavirus elämään yleensäkin, ihmisten liikkumiseen, matkusteluun, niin sitä ei tässä vaiheessa tiedä kukaan.  

Muuten, muistaako kukaan, mitkä kaupungit ovat olleet aikaisemmin kulttuuripääkaupunkeja? En minäkään muista! Kuka tietää, kuka ja kuinka moni on matkustanut kohteeseen sen vuoksi, että se on kulttuuripääkaupunki?

Kaupunki tiedottaa 7.7.2020, että Tampere ja 19 Pirkanmaan kuntaa jatkavat toiseen vaiheeseen kilpailussa Euroopan kulttuuripääkaupungin 2026 tittelistä. Kulttuuripääkaupunkihaun toiseen vaiheeseen valmistaudutaan uuden hakutiimin voimin.

Projektin vetäjäksi siirtyy Tampereen kaupungin tapahtumajohtajan tehtävästä Perttu Pesä, joka aloittaa toisen vaiheen projektijohtajana 1.8.2020. Kävikö niin, että koronapandemiasta johtuen Pesän ulkomaan reissut loppuivat ja työvoimatoimisto kutsui. Kulttuuripääkaupunkihanke tuli sopivasti pelastajaksi. Luovana johtajana ensimmäisessä hakuvaiheessa toiminut Juha Hemanus jatkaa toisessa vaiheessa ohjelmatyön johtamista.

#Biokaasuautojen hankinta

Valtuutettu Lassi Kaleva oli tehnyt aloitteen biokaasukäyttöisten autojen hankkimiseksi kaupungin käyttöön. Nihkeältä näyttää. lausuntoa on pyydetty Pirkanmaan Jätehuollolta. Vastauksesta aistii penseän suhtautumisen biokaasun käyttöön. Loppuveto oli vetoaminen EU:n direktiiviin. "Kokonaisuutta arvioitaessa tulisi myös huomioida Euroopan Unionin Clean vehicles –direktiivi (2019/1161), joka asettaa julkisille hankintayksiköille vaatimuksia puhtaiden ajoneuvojen käytöstä muun muassa linja-autoliikenteessä."

Että näin, tuetaan paikallisen energian käyttöä.

Historiallinen päätös, kaupunki aloittaa #yt-neuvottelut

Historiallinen päätös. Tampere käynnistää työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain (449/2007) mukaiset yhteistoimintaneuvottelut mahdollisista lomautuksista kaupungin yhteistoimintaryhmässä. Neuvottelut koskevat sivistyspalvelujen ja Tampereen kaupunkiliikenteen henkilöstöä sekä mahdollisesti muita henkilöitä, joiden työ on vähentynyt Covid-19-virustilanteen johdosta.

Todetaan, että niissä kaupungin palveluissa, jotka on suljettu valtioneuvoston päätöksen johdosta, voidaan soveltaa työsopimuslain 2 luvun 12 §:n 2 momentin mukaista palkanmaksun keskeyttämistä, mikäli muuta tarkoituksenmukaista työtä ei ole mahdollista tarjota.

**********

 

Koronavirus laittaa uuden normaalin

Maailman laajuinen koronavirus laittaa valtakunnat, kunnat, yritykset, järjestöt yksityiset uuden eteen. Suomi ja myös Tampere ovat olleet käytännössä pysähdyksissä 13.3.2020 lukien. Poikkeusolot jatkuvat vaihtelevasti toukokuun loppuun saakka.

Yritykset ovat joutuneet ahdinkoon, joko sen vuoksi, että ne on määrätty pidettäväksi kiinni tai sitten on seurannut täydellinen asiakaskato. Jos ei ole asiakkaita, ei tule rahaa, mutta laskut rullaavat kuitenkin. Tähän ahdinkoon on tullut avuksi valtio ja kunnat.

Tampereella yritykset ja yhteisöt voivat hakea korotonta maksuaikaa  kaupungilta. Tampereen kaupunki sovittelee korottomia maksuaikoja yrityksille ja yhteisöille helpottamaan koronaviruksen aiheuttamissa talousvaikeuksissa. Yritysten ja yhteisöjen tulee itse pyytää lisää maksuaikaa. Tämä on hieno vastaantulo kaupungilta.

Kaupunki siirtää yritysten ja yhteisöjen laskujen, mukaan lukien maa- ja tilavuokrat, eräpäivää 30.6.2020 asti, mikäli yritys tai yhteisö itse tällaista kaupungille esittää. Siirrosta ei tällöin aiheudu viivästyskorkoa. Maksuajan lisäys ei kuitenkaan koske sellaisia saatavia, joista on jo aloitettu perintätoimenpiteet.

Mahdollisiin väliaikaisiin vuokranalennuksiin tai maksuvapautuksiin kaupunki ottaa kantaa vasta myöhemmin, kun koronaepidemian aiheuttamat akuutit vaikutukset ovat selkiytyneet, mutta kaupungin tavoitteena on auttaa tamperelaisia yrityksiä selviytymään pahimman yli.

Jos asiakas haluaa hakea korotonta maksuaikaa, hän voi ottaa yhteyttä laskuttajaan. Laskun maksua voidaan pyynnöstä siirtää ja asettaa uusi eräpäivä. On huomattava se, että maksuaikaa voidaan lisätä vain sellaisille laskuille, jotka on jo lähetetty yritykseen. Kaikkia kevään laskuja ei voida etukäteen siirtää, koska ne eivät ole vielä järjestelmässä.

Kuten edellä sanoin, kaupunki on uuden edessä. Se on ottanut käyttöön mm. etätyöt, kokoustaminen etänä, jne.. että, ihmiset olisivat mahdollisimman vähän tekemisissä keskenään.

Mitä tämä poikkeustila tekee Tampereen kaupungin taloudelle, se jää nähtäväksi.

**********

 

Eriäviä mielipiteitä, ratikan päätepysäkki, silta ja läntisen keskustan liikennesuunnitelma

Yhdyskuntalautakunta päätti 17.3.2020 monesta asiasta, joista päättäminen olisi voitu jättää hyvin myöhemmäksi. Ottaen huomioon  Suomen #poikkeustilan, joka koskee myös Tamperetta, pidän päätöksi tässä vaiheessa ei niin kovin hyvinä. § 58

Raitiotien päätepysäkin kaava Lielahdessa. Olen jo aikaisemmin kantanut huolta ratikan Lielahden päätepysäkin kaavasta, sitä ei ole otettu huomioon.

Tein esityksen, että asia palautetaan uudelleen valmisteluun. Ehdotus ei saanut kannatusta, se raukesi. Jätin tähän eriävän mielipiteen seuraavalla perustelulla;

"Eriävä mielipide; Kaavasta ei käy ilmi, miten on huomioitu invahenkilöautoilla ja palvelubusseilla tapahtuva saattoliikenne päätepysäkille laiturin viereen? Eikä myöskään em. autojen pysähtymis- matkustajien jättöpaikkaa, eikä sitä mahdollisuutta, invamerkillä varustetuille autoille varattu paikkaa pidempiaikaiselle (4-8 tuntia) pysäköinnille? Keskustelut siitä, että näillekin ajoneuvoille on Lielahdessa pysäköintikenttää, eivät ole tätä päivää.

Suunnitelmasta ei käy ilmi, miten on annettu mahdollisuus ja otettu huomioon, että vanhus- ja vammaisneuvostolle (KuntaL 27 ja 28 §) on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, mm. elinympäristön, asumisen, liikkumisen tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen taikka heidän tarvitsemiensa palvelujen kannalta."

Radan ylittävä silta Pispalassa. Kaavasta haettiin poikkeamislupaa, jolla rakennetaan Santalahden ja Pispalan valtatien välisen radan ylittävä silta sekä Santalahden puolelle siltaan liittyvä porrashuone. Eri kiinteistöjen osalla poiketaan käyttötarkoituksesta, rakennusalasta tai rakennusoikeudesta. Hakemuksen jättämisen jälkeen rakennuskiellot päättyivät alueella, jolle silta rakennetaan, joten rakennuskiellosta ei enää tarvitse poiketa.

Esitin kokouksessa, että ehdotti, että päätösehdotus hylätään. Ehdotus ei saanut kannatusta, se raukesi. Jätin tähän eriävän mielipiteen seuraavalla perustelulla;

Eriävä mielipide; "Ottaen huomioon valtakunnassa julistettu poikkeustila, niin sen vaikutukset tulee ottaa huomioon myös Tampereella. Koska ei tiedetä, miten se tulee vaikuttamaan Tampereen talouteen, esitän, että uusien avauksia ei tehdä ja myös tämä poikkeamislupahakemus hylätään ja siirretään myöhäisempään ajankohtaan."

Läntisen keskustan liikenteellinen yleissuunnitelma jäi pöydälle 3.3.2020 kokouksessa. Nyt oli päätöskäsittely.

Ensiksi päätettiin asian palauttamisesta uudelleen valmisteluun. Asia meni äänestykseen.

Äänestyksen tulos:
Jatketaan = 9 ääntä (Kaisa Vatanen, Reeta Ahonen, Amu Urhonen, Erik Lydén, Matti Järvinen, Sonja Harmaala, Katja Karintaus, Ilpo Sirniö, Aleksi Jäntti)
EI = 3 ääntä (Matti Höyssä, Antti Salonen, Ulla Kampman)
Tyhjää 1 ääni (Ossi Aho)

Tein hylkäysehdotuksen, joka sai kannatusta. Asia meni äänestykseen 

Äänestyksen tulos:
Ei hylätä = 10 ääntä (Ilpo Sirniö, Kaisa Vatanen, Reeta Ahonen, Erik Lydén, Sonja Harmaala, Katja Karintaus, Aleksi Jäntti, Amu Urhonen, Matti Järvinen, Ulla Kampman)
Hylätään = 3 ääntä (Matti Höyssä, Antti Salonen, Ossi Aho)

Olen tyytyväinen, nyt lautakunta päätti asiasta, etkä ollut pelkästään leimasin. Jätin päätökseen eriävän mielipiteen.

Eriävä mielipide; "Uudistan myös perusteluni, täydennettynä seuraavasti; Ennen uusia linjauksia, odotetaan ratikan liikennöinnin, vaikutuksia liikennekäyttäytymiseen ja -virtoihin, katsotaan jo olemassa olevien kävelykatujen käyttöasetta, kokemuksia ja mitkä ovat vaikutukset keskustan yrittäjien liiketoimintaan. Kun Kunkun parkki valmistuu, tällä on myös vaikutuksia keskustan liikenteeseen. Joten on täysin perusteltua keskeyttää suunnittelu toistaiseksi.

Suunnitelmasta ei käy ilmi, miten on annettu mahdollisuus ja otettu huomioon se seikka, että vanhus- ja vammaisneuvostolle (KuntaL 27 ja 28 §) on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, mm. elinympäristön, asumisen, liikkumisen tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen taikka heidän tarvitsemiensa palvelujen kannalta." 

**********

 

Koronavirus ei estänyt Suomirata -päätöstä

Tampereen kaupunginvaltuusto päätti 16.3.2020, että kaupunki sitoutuu n. 12 milj. euron sijoitukseen Suomirata -yhtiöön. Ottaen huomioon  Suomen #poikkeustilan, joka koskee myös Tamperetta, pidän päätöstä tässä vaiheessa ei niin kovin hyvänä.

Päätös tehtiin yksimielisesti. Päätöksen tekijät;

Kok: Ahonen Reeta, al-Nassar Islam, varaj, Ikonen Anna-Kaisa, pj, Ivanoff Antti, Jussila Anne-Mari,  Jäntti Aleksi, Keski-Saari Satu, varaj, Kostiainen Leena, Kuortti Jussi, varaj, Markkanen Jouni, Rantanen Ilpo, varaj, Roope Olli, varaj, Sajakorpi Aku, varaj, Sasi Ilkka.

SDP: Aleksovski Atanas, Dündar-Järvinen Aila, 1. vpj, Gustafsson Jukka, Hiitti Antti, varaj, Kaivonen Kirsi, Kampman Ulla, varaj, Kamppuri Eija, varaj, Kanerva Esa, Loukaskorpi Johanna, Lyly Lauri, Ollila Riitta, Porttikivi Ilkka, Rokosa Inna, Salmi Pekka, Sirniö Ilpo, Viitanen Pia, Wigelius Ari

Vas: Aaltonen Mikko, 3. vpj, Alppi Ulla-Leena, Hanhela Milka, Lindfors Juhapekka, varaj, Tapio Noora, Torkkola Sinikka

Kesk: Alatalo Mikko, Kiili Kalle, Ovaska Jouni, Järvinen Matti, varaj.

Vihr: Backman Henri, Friman Väinö, Haapa-aho Olga, Helimo Matti, Kajan Maija, Karjalainen Miisa, Mustakallio Jaakko, Parviainen Olli-Poika, Salo Hanna, varaj, Sankala Alisa, varaj, Siuro Petri, Stenhäll Jaakko, Suoniemi Juhana, Tynkkynen Oras

PS: Kaleva Lassi, Luoto Heikki, Puisto Sakari, Vallin Veikko 

KD: Rauhala Leena, Tanus Sari

TaPu: Oksanen Lasse, Schafeitel Yrjö, 

RKP: Löfberg Peter

VaTa: Raevaara Aarne 

 

#Koronavirus

Koronapandemian vuoksi, Tampereen kaupunginhallitus päätti 16.3.2020 ottaa käyttöön kaupungin häiriötilanteiden ja poikkeusolojen johtosääntö (hallintosäännön liite 5), jota sovelletaan häiriötilanteissa ja valmiuslaissa määritellyissä poikkeusoloissa sekä niihin valmistautumisessa. Johtosäännön 4 §:n mukaan voimassa olevia johtosääntöjä noudatetaan myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa, ellei 5 §:stä tai valmiuslaista muuta johdu.

Häiriötilanteiden johtosäännön 5 §:n mukaan erityistoimivallan käyttöön ottamisesta päättää kaupunginhallitus tai kiireellisessä tapauksessa pormestari häiriötilanteiden aikaisessa kaupungin johtoryhmässä. Erityistoimivallan käyttämisen lakkaamisesta päättää kaupunginhallitus.

Päätöksellä siirrettiin pormestari Lauri Lylylle merkittävästi päätösvaltaa.

**********

 

Suuria suunnitelmia, kantokyky vain ei kestä

Kantokyvyn ylittäviä investointeja

Ma 9.3.2020 Tampereen kaupunginhallitus käsitteli useita tärkeitä asioita. Yhtenä oli  konsernin maankäytön toteuttamisen ja investointien pitkän aikavälin suunnitelma (PALM), joka on osa kaupungin talous- ja strategiaprosessia. Ainakin näin pitäisi olla.

#PALM-suunnitelma koostuu maankäytön toteutusohjelmasta sekä tähän pohjautuvista investointisuunnitelmista vuosille 2021-2035. PALM-suunnitelman taustalla on kaupunkistrategiassa asetetut kaupungin kasvua, kaupunkirakennetta sekä taloutta koskevat tavoitteet. Tampereelle kohdistuva väestönkasvutavoite (1,4 %) on otettu huomioon maankäytön toteutusohjelmassa kaupunkistrategian mukaisesti. Tässä kaupunki viestii virheellisesti. Se ei ole kohdistuva väestönkasvutavoite, vaan kaupunki on ihan itse asettanut #kasvutavoitteeksi 1,4 prosenttia/vuosi.

Kaupungin strategian mukaan asuntorakentamisen painopiste on joukkoliikenteen laatukäytävien yhteydessä. PALMin yhteydessä laadittava asuntorakentamisen ajoitus toimii väestösuunnitteen laatimisessa yhtenä keskeisenä lähtötietona.

Mittakaavaltaan ja kustannuksiltaan merkittävimpiä asuntorakentamisen kohteita ovat Asemakeskus, Hiedanranta, Särkänniemi ja Viinikanlahti. Muita suurempia täydennysrakentamisen alueita ovat Haukiluoma-Tesoma, Kaleva-Hakametsä, Lakalaiva-Peltolammi ja Hervanta. Pientalotonttitarjontaa tulee yhtiömuotoisen rakentamisen lisäksi lähivuosina Västinginmäen (Särkijärven pohjoispuoli) ja Ojalan uusille alueille.

Kaupungin yksiköiden vuosille 2021-2024 esittämät alustavat investointisuunnitelmat olivat yhteensä noin 1,06 mrd. euroa eli keskimäärin vuosittain noin 264 milj. euroa. Kaupungin taseeseen rakentamisen lisäksi leasing-rahoituksella tai muulla rahoitusmallilla toteutettavaksi on alustavasti suunniteltu yhteensä 116 milj. euron talonrakennusinvestoinnit vuosina 2021-2024. Investointitasoa tulisi jatkovalmistelussa sovitella paremmin tulorahoituksen mahdollistamaan tasoon, jolloin keskimääräisen vuotuisen #investointitason vuosille 2021-2024 tulisi olla noin 207 milj. euroa. Tällöin olisi mahdollista saada investoinneista tulorahoituksella katetuksi 60 prosenttia. Miksi nyt EI ole näin? Tosiasiassa kaupungin talous kestää vain n. 150-170 milj. euron investoinnit vuodessa.

 

Suomirataa ajetaan kiskoille väkipakolla

Tampereen kaupunginhallitus päätti, että Tampere lähtee osakkaaksi Helsingin ja Tampereen välisen raideyhteyden suunnittelua toteuttavaan hankeyhtiöön (Suomi-rata Oy). Tampere merkitsee perustettavan hankeyhtiön osakkeita tai muuten pääomittaa yhtiötä enintään 12,0 miljoonalla eurolla. Samalla kumotaan vuoden takainen päätös hankeyhtiöstä ja 4 milj. euron sijoituksesta. Asia esitellään ylimääräisenä valtuuston kokouksessa 16.3.2020.

Konsernijaosto päättää osakassopimuksen ja yhtiöjärjestyksen hyväksymisestä. Hankkeen tarvitsema vuotuinen rahoitus otetaan huomioon tulevien vuosien talousarviovalmistelussa. Osakepääoma maksetaan kaupungin yhteisten erien osakkeiden ja osuuksien hankintaan varatusta investointimäärärahasta. Toivottavasti investointimäärärahat ovat isommat kuin aikaisemmassa päätöksessä, kun 4 milj. euron sijoitus tehtiin 2 milj. euron varauksella! Temppu sinällään.

Mietin tuota Suomirata -hanketta ja tapaa, miten se ujutettiin Tampereen päätösprosessiin. Katsotaanpa, mitä olisi pitänyt ottaa huomioon. Olen jo aikaisemmin tuonut julki, mitä juridisia ongelmia siihen liittyy.

#Kuntalaki 38 §; Kunnan toimintaa johdetaan valtuuston hyväksymän kuntastrategian mukaisesti.
Kaupunkistrategia; Tampere - Sinulle paras, Tampereen strategia 2030 ”Tampereen saavutettavuutta kansallisesti ja kansainvälisesti vahvistetaan. Kaupunki edistää aktiivisesti lisäraiteen rakentamista ja nopeiden junavuorojen määrän lisäämistä Tampereen ja Helsingin välillä. Pietari-ratayhteyttä sujuvoitetaan ja lähijunaliikennettä kehitetään.”
Täyttääkö osallistuminen Suomirata -hankkeeseen strategian vaatimuksen?

Kuntalaki 110.2 §; Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet.
#TA2020; ”Tampereen ja Pirkanmaan EU-toimisto jatkaa vuonna 2020 EU:n seuraavan monivuotiseen rahoituskehykseen vaikuttamista. Edunvalvontatoimet keskittyvät varsinkin seuraaviin ohjelmiin: Verkkojen Eurooppa (liikenne/Suomirata), rakennerahasto-ohjelmat (EAKR, ESR) sekä Horizon Europe tutkimusrahoitus).”
Suomirata, ei muuta mainintaa, ei määrärahoja, ei osallistumista ratayhtiöön.
KuntaL 110.5 §; Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Täyttääkö osallistuminen Suomirata -hankkeeseen talousarvion vaatimuksen?
PALM; Tampereen kaupunkikonsernin maankäytön toteuttamisen ja investointien pitkän aikavälin suunnitelma (PALM) 2021-2035 ja tavoiteltava investointitaso vuosille 2021-2024. Suomirata, EI mainintaa.

Tammela on saamassa jalkapallostadioninsa

Tammelan stadionin allianssin osapuolia ovat Tampereen kaupunki, JKMM Arkkitehdit Oy ja Pohjola Rakennus Oy Suomi. Tammelan stadionin IPT-hankkeen osapuolia ovat YIT ja edellä mainitut Tampereen kaupunki, JKMM ja Pohjola.

Mielenkiintoinen havainto allianssisopimuksesta, Allianssi ei ole oikeushenkilö!.

 

Valtakunnan politiikkaa

Sanna Marinin hallitus on ollut vallassa 11.3.2020 93 päivää. Sijaluku ikäjärjestyksessä 72/76. Hallituksella on kovat paikat, #koronavirus, sakkaava talous, rajakiista Kreikassa Turkin avattua rajan pakolaisille ja siirtolaisille sekä PS:n #välikysymys tähän liittyen. Suomi on #poikkeustilassa koronaviruksen vuoksi 18.3.2010 - 13.4.2020 saakka. Valmiuslaki otettu osittain käyttöön. Suomi pysähtyy, maailma pysähtyy viruksen vuoksi.

                              *******************

 

Liikennesuunnitelmaa, rakennuskiellot ja veneiden laituripaikkahinnat ja -luokat

Yhdyskuntalautakunnan kokouksen (3.3.2020) ajankohtaisissa asioissa kerrottiin Lielahdenkadun ja Halkoniemenkadun katusuunnitelmaluonnoksista (raitiotie). Suunnitelma koski mm. ratikan päätepysäkin järjestelyjä Lielahdessa. Kiinnitin huomiota jo po. alueen kaavaa käsiteltäessä 28.1.2020 muutamaan ongelmaan, mitä oli havaittavissa pysäkille suuntautuvan autoliikenteen hoitamisessa, ts oliko muuttunut? Ei ollut, sama tilanne vahvistetaan suunnitelmassa, joka tulee myöhemmin päätettäväksi.  

Asia, joka on askarruttanut jo jonkin aikaa, on se, että kokouksen ajankohtaisissa asioissa esitellään asia josta tehdään päätös kokouksen kuluessa. Tämä käytäntö ei ole hyvää hallintoa. Näin saadaan asiasta käytävä kansalaiskeskustelu ohitettua helposti. Tähän on saatava aikaan muustos. Näin kävi myös venepaikkojen varauskäytännön uudistamisasiassa.

Läntisen keskustan (Tammerkoskesta Hämeenpuistoon) liikenteellinen yleissuunnitelma.

Piti hyväksyä tarkempien yleis- ja katusuunnitelmien sekä Läntisen keskustan visiotyön lähtökohdaksi. Silmän lumetta ja tarpeeton toimi, koska suunnitelmassa on kartta, johon kaikki on jo merkitty.

Suunnitteluperiaatteet

Nykytilanneanalyysin pohjalta määriteltiin eri kulkumuodoille, huollolle ja pysäköinnille tavoitteet. Tavoitteiden toteuttamiseksi määriteltiin keskusta-alueelle 11 periaatetta suunnittelun lähtökohdaksi.

  1. Keskustan katuja suunnitellaan jalankulun ehdoilla.
  2. Hitaan liikkumisen alueella liikenneympäristöä kehitetään 20 km/h nopeustason mukaisesti.
  3. Katujen estevaikutusta pienennetään ja mahdollistetaan kadun ylitys myös liittymien ulkopuolella.
  4. Keskustan kävely- ja kävelypainotteisia katuja lisätään.
  5. Kaksisuuntainen pyöräily mahdollistetaan keskustan yksisuuntaisilla kaduilla.
  6. Pyöräilyn pääväylien laatutasoa parannetaan ja muilla kaduilla pyöräily tapahtuu ajoradalla. Keskusta-alueella kävely ja pyöräily erotetaan omille väylilleen.
  7. Pitkäaikainen pysäköinti ohjataan keskitettyihin pysäköintilaitoksiin ja kadunvarsipysäköinti varataan lyhytaikaiseen asiointipysäköintiin.
  8. Kiinteistöjen pysäköintialueita pyritään saamaan tehokkaampaan käyttöön mm. vuorottaispysäköinnin avulla.
  9. Huolto- ja jakeluliikenteelle osoitetaan lastauspaikkoja kadunvarsipaikoille.
  10. Huolto- ja jakeluliikenteelle otetaan käyttöön aikarajoitukset, kuten on tehty Hämeenkadulla.
  11. Katutilassa mahdollistetaan erilaiset ratkaisut kesällä ja talvella.

Kovin autovihamieliseltä vaikuttaa, ja alueen yrittäjät tulevat kärsimään.

Tein asiassa palautusesityksen uuteen valmisteluun, mutta, tavanomaisesti kukaan ei kannattanut ja esitykseni raukesi. Perustelin palautusta seuraavasti. Kumma, pöytäkirjaan niitä ei oltu kirjattu

Suunnitelma on erinomainen ja varmasti toimiva keski- ja eteläeuroopassa. Suunnittelussa on sivuutettu tosiasiat, Tampereen maantieteellinen sijainti ja vuodenajat.

Aikaisemmin on linjattu, että keskustaan pitää päästä kaikilla kulkumuodoilla. Tämä tarkoittaa sitä, että myös autoilla. Kuinka saavutettavuus palvelee keskikaupungin yritystoimintaa, jos yksityisautoilua hankaloitetaan määrätietoisesti, se jää epäselväksi.

Kadunvarsipysäköintipaikat säilytettävä ja siellä, missä on mahdollista lisättävä lyhytaikaisen asioinnin ja ostosten teon helpottamiseksi. Aleksis Kiven katu välillä Hallituskatu – Satamakatu säilytettävä autoliikenteelle.

Ennen uusia linjauksia, ei ole kohtuuton vaatimus edellyttää, että odotetaan ratikan liikennöinnin tuomia vaikutuksia, olemassa olevien kävelykatujen käyttöasetta ja kokemuksia ja sitä kautta, mitkä ovat vaikutukset keskustan yrittäjien liiketoimintaan.

Tätä edellyttää myös tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusvaatimukset sekä kaupungin ja kaupunkilaisten etu. Keskustan yrittäjien osalta tasa-arvo ja yhdenvertaisuus eivät toteudu, kun keinotekoisesti luodaan esteitä asiakasvirroille ja pyritään liikennejärjestelyillä vaikuttamaan niiden suuntautumiseen .

Rakennuskiellot

Tampereen kaupungissa on eräillä alueilla ollut voimassa rakennuskieltoja asemakaavan muuttamista varten. Rakennuskieltoja on tarpeen mukaan jatkettu kahden vuoden välein. Nyt käsittelyssä olevat rakennuskiellot on asetettu ja jatkettu yhdyskuntalautakunnassa 20.2.2018, 29 § ja niiden voimassaolo on päättynyt kahden vuoden määräajan jälkeen 20.2.2020. Lautakunta käsitteli eräiden rakennuskieltojen asettamista ja jatkamista 11.2.2020 kokouksessaan ja palautti asian valmisteluun (§ 33).

Päätettäväksi ehdotetut rakennuskiellot esitettiin asetettavaksi uutena, vaikka vain osa niistä on täysin uusia. Päätöksen liitteeseen on valmistelussa lisätty tieto siitä koska rakennuskiellot näillä alueilla on asetettu ensimmäisen kerran ja mitkä ehdotetut kiellot ovat aivan uusia. 

Tässä virkamiehille tapahtui lapsus, jonka he myönsivätkin. Asia tuotiin käsittelyyn vasta 11.2., viimetingassa, oletuksella päättämispakko, koska määräaika on umpeutumassa 20.2.2020. Koska lautakunta päätti palauttaa asian uuteen valmisteluun ensimmäisen rakennuskiellon ajankohdan merkitsemiseksi, olisi päätös pitänyt tuoda ylimääräiseen kokoukseen ennen 20.2.2020. Sen johdosta esitys oli, että rakennuskiellot asetetaan uusina. 

Venepaikkojen varauskäytännön ja hinnoittelun yhtenäistäminen

Palvelualueen yhtenä toiminnan kehittämiskohteena on ollut venepaikkojen sähköinen vuokrauspalvelu sekä venepaikkojen vuokraukseen liittyvien prosessien kehittäminen. Venepaikkojen vuokrauskäytännön ja verkkopalvelun kehittäminen on mukana myös kaupungin talouden tasapainottamiseen tähtäävässä 10 kohdan toimenpidekokonaisuudessa. Sähköinen varausjärjestelmä on kannatettava ja hyvä.  

Myös Tampereen matkustajasatamien eli Mustanlahden ja Laukontorin venepaikat voi jatkossa varata vuokrauspalvelusta. Muista alueista poiketen näiden satamien varaukset tulevat kuitenkin erikseen satamapäällikön vahvistettavaksi. Tällä menettelyllä varmistetaan, että esimerkiksi matkailun kannalta merkitsevien, sisävesiristeilyitä tarjoavien alusten paikat saadaan pidettyä matkustajasatamissa, eikä niitä voi vahingossa varata muiden alusten käyttöön.

Edellä oleva viittaus satamapäällikköön saatiin esityksestäni teknisenä muutoksena tekstiin. Olin valmistautunut tekemään palautusesityksen. Alkuperäisessä se oli käsittelijä - mikä, minkä käsittelijä, hyvin epämääräinen ilmaisu.

                     **********

    

                    Syytön!

(YLE 27.2.2020) Turun HO on kumonnut Pirkanmaan käräjäoikeuden tammikuussa 2019 antaman tuomion. Tamperelaispoliitikko Atanas Aleksovski (sd.) todettiin syyttömäksi luottamusaseman väärinkäyttöön. Hovioikeus antoi tuomion torstaina.

Käräjäoikeus tuomitsi tunnetun poliitikon seitsemän kuukauden ehdolliseen vankeuteen. Hovioikeus kumosi päätöksen ja hylkäsi syytteet. Aleksovski vapautetaan rangaistuksesta ja kaikista korvausvelvollisuuksista.

Kaiken takana kiista tontin vuokraoikeuden siirrosta, mutta havaittavissa oli myös poliittista ajojahtia. Pallo on nyt syyttäjällä, hakeeko valituslupaa KHO:sta.

Mielenkiintoista nähdä puolueiden yhteistyö jatkossa, kun osa niistä oli julkisesti teilaamassa Aleksovskia. Mitä tapahtuu SDP:n sisällä?

 

Syyttäjä ei valita Korkeimpaan oikeuteen

Erikoissyyttäjä Lassi Saarenmaa ei aio valittaa tamperelaisen johtavan poliitikon Atanas Aleksovskin (sd.) vapauttavasta tuomiosta. Käytännössä syyttäjän ilmoitus päättää vuosien rikosoikeusprosessin.

Käräjäoikeus tuomitsi viime vuonna Aleksovskin luottamusaseman väärinkäytöstä seitsemän kuukauden ehdolliseen vankeustuomioon, mutta Turun hovioikeus vapautti hänet tuomiosta viime viikolla.

Näin tapaus Atanas Aleksovski ja Kotilinnasäätiö on loppuun käsitelty. Onko tuomio oikea tai väärä, jätän sen arvioinnin jokaiselle lukijalle itselleen.

**********

 

                Rakennuskieltojen asettamisessa liikutaan harmaalla alueella

YLA käsitteli 11.2.2020 mm. #rakennuskieltojen jatkamista ja asettamista. Tampereella on eräillä alueilla ollut voimassa rakennuskielto asemakaavan muuttamista varten. Rakennuskieltoja on tarpeen mukaan jatkettu kahden vuoden välein.

Maankäyttö- ja rakennuslain 53.2 §:n mukaan kunta voi määrätä rakennuskiellon alueelle, jolla #asemakaavan laatiminen tai muuttaminen on vireillä. Kielto päättyy, kun alueelle laadittu uusi asemakaava saa lainvoiman, ja se on voimassa enintään kaksi vuotta. Kunta voi kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi pidentää kieltoaikaa kaksi vuotta kerrallaan.

Keskustassa ja Tammelan kaupunginosassa on muutamilla tonteilla ollut rakennuskielto jo yli 40 vuotta.

Tässä kohtaa on se harmaa-alue, joka asian perusteluista oli jätetty pois. Se kuuluu seuraavasti; Kunnan määräämä rakennuskielto kaava-alueen laajentamiseksi voi kuitenkin kestää enintään kahdeksan vuotta.

Yhdyskuntalautakunta on edellisen kerran 20.2.2018, 29 §, jatkanut näitä rakennuskieltoja 20.2.2020 saakka. Asemakaavatyön aloittamisen vuoksi eräillä alueilla rakennuskielto on syytä asettaa uutena ja tietyillä alueilla sen voimassaoloaikaa on syytä jatkaa kaavoituksen keskeneräisyyden tai vanhentuneen asemakaavan vuoksi.

Tein asiasta palautusesityksen, jonka mukaan liitteissä mainittujen rakennuskieltojen alkamispäivä pitää näkyä. Olin yllättynyt, asiasta jouduttiin äänestämään ja palautusesitykseni sai 6 ääntä, ei 4 ja tyhjää 2 ääntä. Asia palautettiin uuteen valmisteluun.

Olen tehnyt jo kaksi vuotta sitten palautus/muutosesityksen samasta asiasta, silloin se raukesi kannattamattomana.

                   **********

               

Kaupunkikehitystä tämäkin - matkustajien jättöpaikat puuttuvat ratikan päätepysäkiltä

Viime valtuustokauden pormestari Anna-Kaisa Ikonen kirjoitti Tamperelaiseen kolumnin: Kaupunkikehitys herättää tunteita – "Ilman korvaavaa pysäköintimahdollisuutta suunnitelmaa ei voi toteuttaa" https://www.tamperelainen.fi/…/836752-kolumni-kaupunkikehit…

Tästä sain hyvän aasinsillan eiliseen (28.1.2020) yhdyskuntalautakunnan kokoukseen.

”Kaupunkikehitykseltä on lupa odottaa yhä parempaa kaupunkiympäristöä.” Tämä teksti liittyy Tammelan torin pysäköintipaikoista käynnistyneeseen keskustellun. Kyllä on lupa odottaa, mutta miten se on mahdollista, kun suunnitelmat ja päätökset ovat ”naulatut” kiinni ilman että niitä avataan, vaikka kaupunkilaiset voivat halutakin.

”… on kuunneltava kaupunkilaisten kokemuksia.” Eilen oli yhdyskuntalautakunnan kokous, jossa käsiteltiin mm. asemakaavaehdotuksen raitiotien Lentävänniemen päätepysäkin näytille laitto. Kaavaselostuksen tiivistelmä; ”Pysäkin sijainti tavoittaa mahdollisimman suuren osan Lentävänniemen asukkaista ja tarjoaa uuden #joukkoliikennemuodon palvelut kohtuullisella #kävelyetäisyydellä isolle joukolle asunnoista.”

"Mielipiteet koskivat mm. luontoarvoja, puiston säilyttämistä, raiteiden ja pysäkin sijaintia, polkupyöräily-yhteyksiä, mahdollisia meluhaittoja sekä hulevesiä." Selostuksessa ei ollut autonkäyttäjien mielipidettä, lieneekö kysyttykään? Naapuritalot ovat esittäneet huolensa omiin autotalleihinsa pääsemisestä.

Tuosta kuulemisesta. Kuntalain 27 ja 28 § edellyttävät, että vanhus- ja vammaisneuvostolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä mm. elinympäristön, asumisen, liikkumisen kannalta. Neuvostojen lausunnot puuttuivat kaavaselostuksesta. Sinällään mielenkiintoista, kun vuoden alussa astui voimaan Tampereen kaupungin hyvä hallinto- ja johtamistapa ja sisäinen valvonta -määräys, jossa korostetaan lakien noudattamisesta.

Tein palautusesityksen, mutta se raukesi kannattamattomana.

Listalla oli myös selonteot sisäisen valvonnan järjestämisestä ja arviot merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä. Kysyin, että millaisena toiminnallisena ja taloudellisena riskinä nähdään se, että jos Näsijärven saaritäytön lupa kumoutuu muutoksenhakutuomioistumissa? Ei minkäänlaisena!! Outoa, kun Hiedanrantaa mainostetaan uutena kaupunginosana, johon on tulossa 25000 asukasta ja 10000 työpaikkaa, eikä suunnittelun pohjana oleva saaritäyttö vaikuta mitään. Voiko tästä vetää johtopäätöksen, että Tampereen kaupungilla on pitävä ote KHO:n tuomareihin myönteisen päätöksen saamiseksi?

Näin se on, kun kaupungin kasvulle asetetaan ylioptimistiset kasvutavoitteen, niin sitten se on sitä ratikkaa, hiilineutraalisuutta ja polkupyöräilyä. Asukkaiden hyvinvoinnista huolehtiminen jää toissijaiseksi, valitettavasti. Vanhuksilta on otettu säästöjen nimissä pois niitä vähäisiäkin etuja, joita joskus heille oli myönnetty, kuten korttelikerhot ja palvelukeskuskortti.

**********

 

Hyvä hallinto ja johtamistapa heti koetuksella

Kirjoitin tällaisella otsikolla mielipidekirjoituksen 15.1.2020 ja lähetin sen Aamulehteen ja Tamperelaiseen julkaistavaksi. Kumpi julkaisee, viime aikoina kirjoitukseni eivät ole menneet sensuuriseulasta läpi. Kumpikaan lehti ei julkaissut.

Tampereen kaupunginhallitus vahvisti 25.11.2019 hyvää hallintoa- ja johtamistapaa koskevan määräyksen. Nyt, alkuvuodesta sitä käydään läpi lakiosaston toimesta hallinnon eri portaissa.

Hyvä hallinto- ja johtamistapamääräyksessä todetaan, että hallintotoiminnan avoimuus ja läpinäkyvyys ovat toiminnan lähtökohtia ja että, kaiken julkisen toiminnan tulee olla avointa ja läpinäkyvää, mikä mahdollistaa luottamuksen syntymisen ja sen säilyttämisen. Kyllä, näin sen pitää olla.

Yhdyskuntalautakunnan kokouksessa 14.1.2020 esiteltiin määräystä ja siinä sai välittömästi testata, miten se on otettu huomioon päätöksenteossa. Esimerkistä kävi ma 13.1.2020 kaupunginhallituksen käsittelyssä ollut Vaitinaron rantatäytön Vaasan hallinto-oikeuden ratkaisu 13.12.2019 ja tilannekatsaus.

Hallintotoiminnan avoimuus tuli arvioitavaksi kun kaupunginhallitus päätti, että Vaitinaron rantatäytön Vaasan hallinto-oikeuden ratkaisu 13.12.2019 ja tilannekatsaus merkitään tiedoksi. Päätöksen perusteluissa kerrotaan, mm. ”Tampereen kaupunki ei valita Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä, joten päätös on tulossa lainvoimaiseksi”. Epäselväksi jää kuka ja missä portaassa tällainen päätös on tehty? Selvitin asian. Kyllä päätöksentekijälle löytyi nimi toimivallan siirto- ja delegointiketjun päästä. Kiinteistöjohtaja Virpi Ekholm on tehnyt 8.1.2020 päättänyt, että hallinto-oikeuden päätökseen tyydytään.

Edelleen määräyksessä todetaan, että vireille pantu asia on käsiteltävä viivytyksettä, ts. valitusajan kuluessa ja vielä siten, että myös ottokelpoiset päätökset saadaan ylemmän viranomaisen tiedoksi ennen muutoksenhakuajan päättymistä ja että se ehtii käsitellä sen valitusajan puitteissa.

Vaitinaron täytön lupa-asia kuuluu asunto- ja kiinteistölautakunnan toimialueelle. Täyttääkö menettely vaatimuksen hyvästä hallintotavasta, millä hallinto-oikeuden päätös juoksutettiin läpi päätösprosessin? Viranhaltijapäätös tehtiin vasta 8.1.2020 ja muutoksenhakuaika meni umpeen jo 13.1.2019. Näin ollen menetettiin lautakunnan otto-oikeus päätökseen, koska seuraava lautakunnan kokous on vasta 28.1.2020.

Sinällään asialla ei ole merkitystä, koska kaupunki joka tapauksessa tyytyy hallinto-oikeuden ratkaisuun. Hyvän hallinto- ja johtamistavan toteutumisen kannalta on merkitystä, miten päätökset juoksutetaan hallintoprosessin läpi.

**********

 

Vuosi 2020 alkoi räväkästi

Tampereen vuosi 2020 alkoi räväkästi. Kaupunginhallituksen listalla 13.1.2020 oli heti merkittäviä tiedoksi annettavia asioita.

Tampereen kaupungin vuoden 2019 tilinpäätösennuste osoittaa 41,6 milj. euron ALIJÄÄMÄÄ. Merkille pantavaa on, että talousraportin 11/2019 mukaan investointien osuus on laskenut 234,5 milj. eurosta 179,9 milj. euroon, eli 54,6 milj. euroa!!

Vaasan hallinto-oikeus kumosi 13.12.2019 Vaitinaron täyttöluvan. Asia on esillä kaupunginhallituksen kokouksessa 13.1.2020. Tampereen kaupunki ei valita Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä, joten päätös on tulossa lainvoimaiseksi ja Vaitinaron rantatäytön Vaasan hallinto-oikeuden ratkaisu 13.12.2019 ja tilannekatsaus merkitään tiedoksi.

Kaupungin ja Hiedanranta Ky:n välisen apporttiomaisuuden luovutuksen hyväksyminen. Mielenkiintoinen tilanne, luovutussopimuksessa ei ole mainintaa tuotoista ja niiden tuloutuksesta kaupungille. Kaiken järjen mukaan siitä pitäisi olla jonkinmoinen kirjaus, ellei sitten tätä voi katsoa sellaiseksi; "Mikäli Ky:lle muodostuu ylijäämää, maksetaan se vastuunalaisena yhtiömiehenä toimivalle Tampereen kaupungille yhtiömiehen voitto-osuutena." Siis, mikäli muodostuu ylijäämiä?

Sain syksyllä kansalaiselta viestiä, että Hiedanrannan kommandiittiyhtiökuvio on rakennettu tieten tahtoen varmistamaan, etteivät hankkeen tuotot joudu kaupungin kassaan kattamaan kaupungin muita kuluja. Pitääkö paikkansa, aika näyttää. Näin päätettiin keväällä 2019;

Hiedanranta Ky:n yhtiösopimuksessa on maininta;

8. Voitonjako ja tappion kattaminen

Äänettömälle yhtiömiehelle suoritetaan yhtiön voitosta 2,0 prosentin vuotuinen tuotto laskettuna tilikauden alkaessa maksettuna olleelle panokselle. 

Tuotto-osuudet maksetaan viimeistään kolmen kuukauden kuluttua tilinpäätöksestä.  

Jäljelle jäänyt voitto jaetaan tasan vastuunalaisten yhtiömiesten kesken.  

Mikäli yhtiö tuottaa tappiota, jaetaan tappio vastuunalaisen yhtiömiehen korvattavaksi kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.

Tuo voitonjakokohta on mielenkiintoinen, jaetaan tasan vastuunalaisten yhtiömiesten kesken, vaikka Tampere on yksinään vastuunalainen yhtiömies. Tappion maksaa vastuunalainen yhtiömies yksinään, siis Tampere.

Hiedanranta Ky:n vastuunalaisen yhtiömiehen puhe- ja päätösvallan siirtäminen. Päätösesityksen perusteluissa sanotaan; "Yhtiön aloittaessa toimintansa prokuristin toimivallan rajat on tarkoitus asettaa siten. että prokuristi ei saa tehdä yli 1.000.000 euron arvoisia hankintoja,  luovuttaa kiinteää omaisuutta, irtisanoa ennen maa-alueen luovutusta kolmannen osapuolen kanssa tehtyjä sopimuksia, solmia rakennuksista yli 5 vuoden määräaikaisia vuokrasopimuksia, tehdä sitoumuksia velan ottamisesta eikä tehdä hankintoja tai sopimuksia itseltään tai läheiseltään."

Tämä kohta, tehdä hankintoja tai sopimuksia itseltään tai läheiseltään olisi selkeämpi hyvän hallintotavan kannalta, kun hankinnoissa ja sopimusten teossa on toimitaan kuten hallintolain 27 ja 28 §§ on sanottu.

2020


2019

Ratahankeyhtiöille uutta vauhtia

Useat mediat julkaisivat joulun jälkeen 28.12.2019 artikkelin; Ratahankkeet etenevät niin hitaasti, että aika ajaa pian niiden ohitse, mm. Aamulehti, Kaleva, Turun sanomat.

Keskeinen sanoma oli, että nyt puhutaan ikäänkuin uudesta asiasta. ”Suomessa ratahankkeiden varteen sijoittuvat kunnat kiistelevät linjausvaihtoehdoista, mikä osaltaan on hidastanut hankeyhtiöiden perustamista. Pääministeriksi siirtyneen Sanna Marinin (sd.) liikenneministerikaudella linjattiin, että hallitus perustaa julkisomisteiset hankeyhtiöt, joihin osakkaaksi tulisivat valtion ohella ratavarren kunnat.” Tässä kohtaa unohdetaan se, että tätä varten on jo perustettu yhtiö aputoiminimineen. Yhtiö on vielä voimissaan ja viimeisin päivitys on tehty PRH:n rekisteriin 28.11.2019.  

Valtio perusti Pohjolan Rautatiet Oy:n 20.2.2019. Y-tunnus 2981942-3. Yhtiölle otettiin runsaasti aputoiminimiä, Suomen Rata, Suomi-Rata, Turun tunnin rata, Itärata. ja Suomen Topparoikk. Osoitteena on Liikenneministeriö, Valtioneuvosto. Yhtiön rekisteröity osakepääoma on 2500 euroa, 100 osaketta. Selkeää ristiriitaa havaittavissa, puhutaan uusien yhtiöiden perustamisesta, vaikka henkeyhtiö on jo olemassa.

Tampereen kaupunginhallitus käsitteli asiaa osallistua ratayhtiön toimintaan 25.2.2019 ja päätti, että osallistumisesta hankeyhtiöön päätetään jo 11.3.2019. Merkille pantavaa oli jumalaton kiire.  Päätös oli, Tampereen kaupunki MERKITSEE perustettavan Suomirata Oy:n OSAKKEITA enintään 4,0 miljoonalla eurolla. Siis, minkä perustettavan yhtiön, yhtiöhän oli jo perustettu? Mielenkiintoinen tilanne, Pohjolan Rautatiet Oy:n osakepääoma on 2500 euroa, kuitenkin Tampere on valmis sijoittamaan 4 milj. euroa.   

To 14.3.2019 uutisoitiin, LVM tiedotti torstaina, että Suomi-rataa ja Turun tunnin junaa edistävien Pohjolan Rautateiden tytäryhtiöiden perustaminen siirtyy seuraavan hallituksen päätettäväksi. Ministeriö voi jatkaa Suomi-radan ja Turun tunnin junan mahdollistavien hankeyhtiöiden valmistelua, mutta se ei saa tehdä niitä koskevia poliittisia päätöksiä, kuten osakassopimuksia.

Kyseessä oli oikeuskansleri Tuomas Pöystin linjaus. Erinomainen asia, että oikeuskansleri on ottanut asiaan kantaa. Hallitukselta kesken jääneiden hankkeiden tilanne on ollut epäselvä sen jälkeen kun Sipilä ilmoitti viime perjantaina hallituksen eroavan ja hallituksesta tuli toimitusministeristö. Toimitusministeristö ei saa tehdä poliittisia päätöksiä, ja hankeyhtiöihin liittyy isoja poliittisia valintoja.  

Sitten tuli lunta tupaan ja jäitä porstuaan! Mahdollinen tuleva pääministeri Sdp:n Antti Rinne haluaa tunnin junan jäihin: ”Olen tyytyväinen, että valmistelu pysähtyi.” Näin uutisoi AL 25.3.2019. 

Sdp:n Antti Rinteen ja Sanna Marinin mielestä ratayhtiöistä luopuminen ei hidasta tunnin radan toteutumista. ”Sdp on sitoutunut pääradan kehittämiseen, siitä ei ole kahta sanaa. Haluamme pääradan kuntoon ja nopeampia raideyhteyksiä. Rahoitusta pitää kuitenkin tarkoin harkita: käytetäänkö velkarahaa vai miten? Sijoittajilla on aina intressi saada sijoitukselleen tuottoa. Pitää etsiä kokonaistaloudellisesti järkevä ratkaisu –se voi olla esimerkiksi laina.”  

Kesän uutinen, 5.7.2019, Liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin panee ­uusiksi loputkin Bernerin hankeyhtiökaavailut. Raidehankkeet tarvitsevat realistisen rahoituspohjan. 

Talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti 10.9.2019, että suurten raidehankkeiden edistämisestä. Liikenne- ja viestintäministeriön johdolla neuvotellaan Turun tunnin juna -hankeyhtiön sekä Suomi-rata-hankeyhtiön perustamisesta hankkeista hyötyvien kuntien ja muiden julkisomisteisten yhteisöjen kanssa. Neuvoteltavien hankeyhtiöiden tehtävänä olisi hankkeisiin liittyvä suunnittelu ja sen rahoittaminen rakentamisvalmiuteen asti.  

Ratayhtiö kassa imetään tyhjäksi, kerrottiin 30.10.2019. Hallitus nappaa Bernerin ratayhtiöstä 102 miljoonaa euroa takaisin valtiolle – Rahat tunnin junayhteyksien suunnitteluun. Viime kaudella perustetusta Pohjolan Rautatiet Oy:stä tuloutetaan valtiolle 102 miljoonaa euroa, linjaa pääministeri Antti Rinteen (sd) hallitus lisätalousarviossaan. Yhtiö sai rahat siitä, että Sipilän hallitus siirsi valtion omistamia Nesteen osakkeita perustettavalle ratayhtiölle. Yhtiö kauppasi saamansa osakkeet pikaisesti sijoittajille.

Mitä tapahtuu Tampereen päättämälle 4 milj. euron sijoitukselle yhtiöön?  Kirjoitin jo hankkeen alkuvaiheessa ongelmista, mitä tulee kun kunnalle ja valtiolle kuuluvat tehtävät sotketaan keskenään.

Taitaa olla herkkä tapaus. Kirjoitin asiasta somessa seinälleni; https://www.facebook.com/Ossi.J.Aho/grid?lst=100004685200401%3A100004685200401%3A1577954767 , niin mitä tapahtui, tulla pamahti esto.

Vielä palaan Tampereen päätösprosessiin osallistua 4 milj. eurolla spekulatiiviseen hankkeeseen, joka nimenomaan on lain vastaista? Ottaen huomioon, mitä sanotaan kunnan pitkäjänteisestä johtamisesta ja #kaupunkistrategiasta, niin riittääkö vuoden 2019 talousarviossa oleva kirjaus; ”Tampereen ja Pirkanmaan EU-toimisto jatkaa vuonna 2019 EU:n seuraavan monivuotiseen rahoituskehykseen vaikuttamista. Edunvalvontatoimet keskittyvät varsinkin seuraaviin ohjelmiin: Verkkojen Eurooppa (liikenne/Suomirata), rakennerahasto-ohjelmat (EAKR, ESR) sekä Horizon Europe (tutkimusrahoitus).”

Riittävätkö nämä mandaatiksi kaupunginhallitukselle laatia esitys valtuustolle, sijoittaa ratayhtiöön 4 milj. euroa, johon talousarviossa ei oltu varattu määrärahaa? Tilintarkastajan, KPMG Oy Ab, Mari Säynätjoki, velvollisuus on tutkia asia läpikotaisin ja ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin.

************

 

Valtakunnan politiikan hullu viikko

Valtakunnan hullu viikko ajoittui viikolle 49, Suomen 102 itsenäisyyspäivän vieton kanssa. Kaikki alkoi postilaisten lakosta. Sen johdosta hallituksesta omistajaohjausministeri Sirpa Paatero 29.11.2019. Sai lähteä ministerin pestistä, joka kesti 177 päivää.

Sitten alkoi pääministeri Antti Rinteen housut tutista siinä määrin, että hän jätti hallituksensa eroilmoituksen presidentille 3.12.2019. Presidentti myönsi eron ja Rinteen hallitus jatkoi toimitusministeriönä.

Sitten alkoi tapahtua. Neuvotteluja käytiin kiivaasti ja kas kummaa, kuka olikaan hallitustunnustelija, Antti Rinne hyvinkin. Nostatti kulmakarvoja. kaikilta puolueilta kysyttiin, että ovatko nämä valmiit noudattamaan 6.6.2019 vahvistettua Rinteen hallituksen hallitusohjelmaa. Se oli hyvin selvää, että sellaisenaan se ei kelvannut millekään oppositioryhmälle. Niinpä hallitus muodostettiin vanhalle hallituspohjalle ja -ohjelmalle. Melkoista perustuslain raiskaamista, mutta lain mukaista kuitenkin. No, moraalista ei tässä yhteydessä viitsitä puhua.

Kun tule selväksi, että Antti Rinnettä ei missään tapauksessa valita uudelleen pääministeriksi, niin katseet kääntyivät Tampereen Sanna Mariniin ja SDP:n eduskuntaryhmän pj:n Antti Lindtmaniin. Sanna Marin voitti puolueen puoluevaltuustossa Lindtmanin niukasti ja hänestä tuli pääministeri.

SDP kierrätti ministereitä. Antti Rinne ohjattiin Eduskunnan varapuhemieheksi, epäluottamuksen vuoksi erotettu Sirpa Paatero nousi jälleen hallitukseen. Keskusta vaihtoi pj Katri Kulmunin valtiovarain ministeriksi. Vihreiltä tuli sama kokoonpano ministereitä, myös Pekka Haavisto, joka rypeytyi Al-Holin pakolaisleirin lasten ja näiden äitien kotiinnoutoasiassa. Heti toisen päivä Haaviston toiminnasta tehtiin Eduskunnassa välikysymys.

Onnittelut Sanna Marinille, Tampereelle ja SDP:lle pääministerin paikasta. Voimia hoitaa vaativaa tehtävää. Kovat koitokset tulevat olemaan edessä.

Antti Rinteen hallituskausi ja toimitusministeriön toiminen kestivät 188 päivää.

************

 

Valvontaohjetta ja ratikkaa

Näin voisi sanoa maanantaista 25.11.2019, politiikkapäivästä. Tampereella on jo jonkin aikaa puhuttu hyvästä hallinnosta ja kaksoisrooleista. Kaupunginhallitus käsitteli päivällä Tampereen kaupungin hyvä hallinto- ja johtamistapa ja sisäinen valvonta -määräystä, hyväksyen sen muutoksitta.

Asian käsittelyn kuluessa Lassi Kaleva (ps) ehdotti seuraavia muutoksia määräykseen:

"3.2.4 Väärinkäytösten ehkäisy ja toimenpiteet väärinkäytöstapauksissa

Virkarikoksista on säädetty myös rikoslaissa. Rikoslaissa olevat lahjusrikkomussäännökset koskevat sekä kaupungin viranhaltijoita ja työntekijöitä, että luottamushenkilöitä. Tarvittavan tutkinnan suorittaa poliisiviranomainen ja syytteen nostamisesta päättää yleinen syyttäjä. Tutkintapyynnön tai ilmoituksen asiasta voi tehdä kaupunki itse tai jokin muu taho. Kaupunginhallituksen vastuulle kuuluvaan toimintaan liittyvissä rikosepäilyissä rikosilmoituksen tekevät hallintoyksikön lakimiehet.

Muutetaan muotoon;
Virkarikoksista on säädetty myös rikoslaissa. Rikoslaissa olevat lahjusrikkomus-, virkasalaisuuden rikkomis-, virka-aseman väärinkäyttämis- sekä virkavelvollisuuden rikkomissäännökset koskevat sekä kaupungin viranhaltijoita ja työntekijöitä, että luottamushenkilöitä. Tarvittavan tutkinnan suorittaa poliisiviranomainen ja syytteen nostamisesta päättää yleinen syyttäjä. Jos on syytä epäillä, että rikos on tehty, tutkintapyynnön tai ilmoituksen asiasta voi tehdä kaupunki itse tai jokin muu taho. Poistetaan: Kaupunginhallituksen vastuulle kuuluvaan toimintaan liittyvissä rikosepäilyissä rikosilmoituksen tekevät hallintoyksikön lakimiehet.

*
Mikäli kaupungin henkilökuntaan kuuluva havaitsee yksikössään sääntöjen vastaista tai epäeettistä menettelyä, tulee hänen tehdä siitä ilmoitus esimiehelleen. Ilmoitus tulee tehdä myös hallintoyksikköön sekä sisäiseen tarkastukseen.

Muutetaan muotoon;
Mikäli kaupungin henkilökuntaan kuuluva havaitsee yksikössään sääntöjen vastaista tai epäeettistä menettelyä, tulee hänen tehdä siitä välittömästi ilmoitus esimiehelleen. Ilmoitus tulee tehdä myös hallintoyksikköön sekä sisäiseen tarkastukseen. Tämä ilmoitus voidaan tehdä myös nimettömänä.
Jos on syytä epäillä, että rikos on tehty, voi rikosilmoituksen tehdä suoraan poliisille.

Kaupungin viranhaltijat eivät saa ottaa vastaan tai pitää sellaista sivutointa, joka edellyttää työ-ajan käyttämistä, ellei delegointien mukainen viranomainen ole myöntänyt siihen lupaa. Muussa tapauksessa heidän tulee tehdä hallintosäännön edellyttämä sivutoimi-ilmoitus. Jos kaupunginhallitus tai sen jaosto on valinnut tai esittänyt viranhaltijan valintaa, ei sivutoimilupaa tarvita. Sivutoimen vuoksi viranhaltija ei saa tulla esteelliseksi tehtävässään.

Muutetaan muotoon;
Kaupungin viranhaltijat eivät saa ottaa vastaan tai pitää sellaista sivutointa, joka edellyttää työajan käyttämistä, ellei delegointien mukainen viranomainen ole myöntänyt siihen lupaa. Pääsääntönä on, että sivutoimilupia ei myönnetä. Muussa tapauksessa heidän tulee tehdä hallintosäännön edellyttämä sivutoimi-ilmoitus. Poistetaan: Jos kaupunginhallitus tai sen jaosto on valinnut tai esittänyt viranhaltijan valintaa, ei sivutoimilupaa tarvita. Kaksoisrooli! Sivutoimen vuoksi viranhaltija ei saa tulla esteelliseksi tehtävässään.
Sivutoimilupa ja sivutoimi-ilmoitus ovat voimassa määräajan ja ne on uudistettava aina tehtävän vaihtuessa."

Muutosehdotus raukesi kannattamattomana.

Seuraavat kh:n jäsenet olivat siis sitä mieltä, että nykyinen ohje on hyvä, eikä tarvitse tarkennusta; Lyly Lauri, Kummola Kalervo, Mustakallio Jaakko,  Salmi Pekka, Haapa-aho Olga, Kaivonen Kirsi, Kiili Kalle, Minkkinen Minna, Liimola Anne, Sasi Ilkka, Suoniemi Juhana ja Tulonen Irja.

Kaupunginvaltuusto vahvisti Tampereen kaupunkikonsernin tytäryhteisöjen konserniohjeen. Tätä ja ohjetta on noudatettava kaupunkikonserniin kuuluvissa tytäryhtiöissä ja yhteisöissä. Konserniohje tulee voimaan heti. Kaksoisroolien osalta noudatetaan siirtymäaikaa, jonka kuluessa tarkastelu tulee tehdä ja roolit saattaa konserniohjeen mukaiseksi 1.7.2020 mennessä.

Edelleen kaupunginvaltuusto päätti, että raitiorata Hatanpään valtatielle osuudelle Hämeenkatu - Tampereen valtatie toteutetaan Tampereen raitiotien toteutusosan 1 päätöksen 7.11.2016 § 53 perusteluissa kuvatuilla kustannusperiaatteilla ja aikataululla ja että, raitiotielinja Tays keskussairaalalta linjataan Hatanpään valtatielle. Näin helposti sitä voidaan tehdä laajennuksia.

************

 

Taloutta rasittavia päätöksiä

Tampereen kaupunginhallitus käsitteli 4.11.2019 mm. tuloveron korotusta 19,95 -> 20,50 prosenttiin.

Veronkorotuksen puolesta äänestivät; Lyly Lauri, Salmi Pekka, Kaivonen Kirsi ja Liimola Anne Sdp), Mustakallio Jaakko, Haapa-aho Olga ja Helimo Matti (vihr) sekä Minkkinen Minna (vas).

Verokorotusta vastaa äänestivät; Kummola Kalervo, Sasi Ilkka ja Tulonen Irja (kok), Kiili Kalle (kesk) ja Kaleva Lassi (ps).

Koalitio on nyt kovilla, jos vuoden 2020 talousarvion käsittelyssä äänestetään veroprosentin korotusta vastaan, tietää se koalition hajoamista.           

Ohjeeksi kh:lle esitetään päätettäväksi, että kaupungin toimintayksiköiden tulee jatkaa talouden tehostamistoimenpiteitä ja pyrkiä välttämään kuluvan vuoden talousarviota uhkaavat ylitykset ja että toimintakatteen ylityksiä ennustavien yksiköiden on ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin ylitysten estämiseksi ja toimenpiteistä on raportoitava kaupunginhallitukselle talousraportoinnin yhteydessä.

Samassa kokouksessa esitetään (§ 472), että kh vahvistaisi ratikan rakentamisesityksen Hatanpään valtatielle välille Koskipuisto - Tampereen valtatie ja veisi sen valtuuston hyväksyttäväksi. Lassi Kaleva (ps) esitti, että tämä siirrettäisiin taloussyistä myöhäisempään ajankohtaan.

Näyttää siltä, että oikea käsi ei tiedä mitä vasen tekee. Nämä menevät vielä valtuuston vahvistettavaksi.

Antti Rinteen (sdp) hallitus on tänään 7.11.2019 istunut 155 pv. Ikätilastossa se on 61/75.

***********

 

Kaikenlaista politiikkaa

Ma 21.10.2019 oli poliittisesti merkittävä päivä. Aamupäivällä pormestari Lauri Lyly antoi vuoden 2020 talousarvionsa, joka siältää mm. tuloveron korotuksen 0,75 prosenttiyksikköä. Ts. vero on nousemassa 20,50 prosenttiin. Veikkaan, että tulee olemaan kuuma keskustelun aihe budjettikokouksessa 18.11.2019.

En kannata veronkorotusta. Siihen on löydettävissä muitakin ratkaisuja, joita olen kirjannut mm. tälle talous -sivulle. Enemmän se on tahtotilasta kiinni.

Päivällä kh käsittelyssä mainittiin nimeni, kun Keskusvaalilautakunta on määrännyt minut perussuomalaisten 4. varavaltuutetuksi.

llalla valtuutetun pääsivät puhumaan oikein sydämensä kyllyydestä, kun käsittelyssä oli kaupungin talousraportti ajalta 1-8/2029, ja joka osoittaa tämän vuoden alijäämäksi 45.6 milj. euroa. keskustelu kesti lähes kolme tuntia, vaikka raportti merkittiin vain tiedoksi. Tuli mieleen, että valtuutetuilla oli vain ajatus, että koska nyt saa nettinäkyvyyttä niin minäkin haluan lausua jotakin. Niinpä keskustelu kiersikin kehää, samat asiat tule kerrottua monta kertaa.

Toinen asia, joka keskustelutti valtuustoa oli tiedoksianto pormestari Lauri Lylylle ja konsernijaoston ja kaupunginhallituksen jäsen Kalervo Kummolalle annetusta huomautuksesta vastaisen varalle, että kaupungin ohjeita, hallintosääntöä ja hallintolain säännöksiä on noudatettava. Ylin johto antaa omalla toiminnallaan esimerkkiä koko kaupunkiorganisaatiolle. Liittyy tapaukseen Kotilinna-säätiö ja Atanas Aleksovski

Jotain hyvääkin! Konsernijaosto on päivittänyt ohjeensa tytäryhteisöille. Tämä on hyvä asia, voisi sanoa lopultakin. Selkeää parannusta hallintoon puuttumalla ja kieltämällä kaksoisroolit. Sitten sieltä puuttuvat ilmaukset tulisi ..., olisi ..., pitäisi ..., jne... Nyt on selkeästi tulee olla, pitää olla, jne.

Löytyy konserniohjeesta muutakin mielenkiintoista. Ohjeen 6.10 kohdassa on uutena kappale, joka koskee kaupungin omistamien yhtiöiden toimintaa. Uutena kirjauksen mm. että kilpailulakiin lisättiin uusi kilpailuneutraliteettisäännös (30 d §), jonka mukaan kilpailutilanteessa markkinoilla tapahtuvaa taloudellista toimintaa harjoittavan kunnan tai sen määräysvaltaan kuuluvan yksikön on pidettävä taloudellisesta toiminnastaan ERILLISTÄ kirjanpitoa. Säännös tulee sovellettavaksi 1.1.2020 lukien.

Julkisyhteisöjen ja niiden määräysvallassa olevien yksiköiden toiminnalle on asetettu lisävelvoitteita toimintoihin liittyvien tuottojen ja kustannusten kohdistamiseen, dokumentointiin ja seurantaan. Kilpailu- ja kuluttajavirasto valvoo eriyttämisvelvollisuuden noudattamista. Eriyttämisvelvoite edellyttää, että kaupungin ja sen tytäryhteisöjen on pidettävä 1.1.2020 alkaen markkinaehtoisesta toiminnastaan erillistä kirjanpitoa ja pystyttävä osoittamaan hinnoittelun markkinaehtoisuus kustannuslaskennan avulla. Markkinaehtoisesta toiminnasta esitetään jatkossa tilinpäätöksessä erillinen, toimintayksikkökohtainen liitetieto. Säännöstä ei sovelleta, mikäli yksikön kilpailutilanteessa markkinoilla tapahtuvan taloudellisen toiminnan liikevaihto on alle 40 000 euroa vuodessa.

***********

 

Määräys varavaltuutetuksi

Tampereen kaupungin Keskusvaalilautakunta on 30.9.2019 määrännyt minut Perussuomalaisten Tampereen valtuustoryhmän 4. varavaltuutetuksi 1.10.2019 lukien.

Tykkään tuosta, teidät on määrätty -termin käytöstä. Asia tulee kerralla selväksi, ilman jossittelun varaa. Se on toinen asia, tuleeko vastaan tilanteita, että voinko toimia varavaltuutettuna päätöksen teossa. Asema tuo kuitenkin sen edun, että tietoja kaupungin toiminnasta saa helpommin kuin rivikansalainen.

Varavaltuutetun paikka aukeni, koska varavaltuutettu Pertti "Veltto" Virtasen luottamustoimi päättyi hänen muuttaessaan Lempäälään.

***********

 

Kaupungin ylin johto, jos ei tuomiolla ihan, mutta kuitenkin

Tampereella tehtiin ma 7.10.2019 kyseenalaista historiaa. Kaupunginhallitus antoi (YLE 7.10.2019) pormestari Lauri Lylylle (sdp) ja konsernijaoston puheenjohtajalle Kalervo Kummolalle (kok) huomautuksen velvollisuuksiensa laiminlyönnistä.

Huomautus liittyy kaupungin omistaman pysäköintifirman Finnparkin hallitusvalintaan keväällä 2018. Sisäisen tarkastuksen mukaan asian käsittelyn puolueettomuus ja objektiivisuus vaarantuivat. Pormestari sai Tampereella huomautuksen ensimmäistä kertaa pormestarimalliin siirtymisen jälkeen. Tampereella on ollut pormestari vuodesta 2007 lähtien.

Huomautusta perustellaan sillä, että ylimmän johdon pitäisi toimia hyvänä, ei huonona esimerkkinä.

Tampereen ylin virkamies, konsernijohtaja Juha Yli-Rajala on saanut kirjallisen varoituksen (YLE 8.10.2019) työnantajalta ohjeiden ja hallintosäännön noudattamatta jättämisestä.

Onko nyt avautunut ränni #rakenteelliseen_korruptioon, joka tuo julki muitakin tapauksia?

Kh päättäessään huomautuksen antamisesta 7.10.2019; "...että kaupungin ohjeita, hallintosääntöä ja hallintolain säännöksiä on noudatettava. Ylin johto antaa omalla toiminnallaan esimerkkiä koko kaupunkiorganisaatiolle.", päätti merkittävämmästä asiasta kuin mahdollisesti ymmärsivätkään. Tämä tarkoittaa sitä, että myös talousarvio ja kaupunkistrategia ja muut valtuuston päätökset tulevat jatkossa "säännöksiä on noudatettava" piiriin. Näinhän ne ovat olleet tähänkin asti, mutta kh:lla ei ole ollut särmää puuttua selkeisiin ohilyönteihin.

***********

 

Onko kaupungin johto toiminut virkavelvollisuuksien mukaisesti?

Kyllä tapaus Atanas Aleksovski saa merkillisiä muotoja. Nyt selvitetään, onko Tampereen ylin johto toiminut hyvän hallintotavan vastaisesti (AL 23.9.2019) Aleksovskin nimityksessä – nyt aiotaan vaatia yksilöityjä selvityksiä. #skandaaliuutinen kertoi jo alkukesästä missä mennään; "Pormestari Lauri Lylyn (sd.) mukaan Tampereen johto panttasi tietoa rikosepäilystä poliisin esitutkinnan turvaamiseksi."

Tampereen kaupunginhallitus käsittelee asiaa ma 23.9.2019. Kyse on siitä, miten kaupungin johtohenkilöt toimivat tilanteessa, jossa poliisi oli aloittanut Kotilinnasäätiön tontinsiirtoasiassa esitutkinnan, ja jossa Aleksovskia oli kuultu rikoksesta epäiltynä. Nyt selvitetään, toimiko johto mahdollisesti virkavelvollisuuksiensa vastaisesti.

Muutama asiaan liittyvä perusasia. Perustuslaki 2.3 § mukaan, julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.

26.6.2019: Puheenjohtajavalinnasta tehtiin selvityspyyntö poliisille myös kaupungin viranhaltijoiden eli Y-R, A:n sekä liiketoiminta- ja rahoitusjohtaja AV:n osalta. Kesäkuun lopulla Sisä-Suomen poliisilaitos totesi, ETTEI suorita esitutkintaa siitä, olivatko he tietoisia AA:n kohdistuneesta rikosepäilystä eikä asiassa ole syytä epäillä rikosta. AL 19.9.2019.

Esitutkintalain 3 luvun 9 § mukaan voidaan esitutkinta jättää toimittamatta ja lopettaa määrätyissä rajoissa. Esitutkinta saadaan jättää toimittamatta tai jo aloitettu esitutkinta lopettaa sellaisen rikoksen johdosta, josta EI OLE odotettavissa ANKARAMPAA rangaistusta kuin SAKKOA ja jota on kokonaisuutena arvostellen pidettävä ilmeisen vähäisenä, jos asianomistajalla ei ole asiassa vaatimuksia.

Rikoslain 40 luvun 9 § säädetään virkavelvollisuuden rikkomisesta. Jos virkamies virkaansa toimittaessaan TAHALLAAN muulla kuin edellä tässä luvussa tai 11 luvun 9 a §:ssä säädetyllä tavalla rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin SÄÄNNÖKSIIN TAI MÄÄRÄYKSIIN perustuvan virkavelvollisuutensa, eikä … tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.

ja saman luvun 10 § tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Jos virkamies virkaansa toimittaessaan HUOLIMATTOMUUDESTA muulla kuin 5 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa, eikä … varoitukseen tai sakkoon.

Kh:n 23.9.2019 perusteluissa mm. seuraava teksti; "Kaupunginhallituksen tulee arvioida konsernijaoston puheenjohtajan, pormestarin ja konsernijohtajan toimia siitä näkökulmasta, ovatko he toimineet virkavelvollisuuksiensa vastaisesti toimiessaan vastoin hyvää hallintoa ja kaupunginhallituksen hyväksymää Hyvä hallinto- ja johtamistapa -ohjetta. Kuntalain 85 §:n mukaisesti, jos on syytä epäillä, että luottamushenkilö on toimessaan syyllistynyt virkarikokseen tai muuten menetellyt siinä velvollisuuksiensa vastaisesti, kunnanhallituksen on vaadittava asianomaiselta selvitys sekä tarvittaessa ilmoitettava asiasta valtuustolle. Riittävien selvitysten pohjalta kaupunginhallitus arvioi ja päättää asian jatkovalmistelusta. " 

No niin lukijani, onko kaupungin johto syyllistynyt virkavelvollisuuksiensa vastaisen tekoon, kun ei ole ottanut huomioon kaupungin sääntöjä ja määräyksiä?

Kaupunginhallitus päätti 23.9.2019; "Asian eteneminen merkittiin tiedoksi.
Konsernijaoston ja kaupunginhallituksen puheenjohtajilta ja konsernijohtajalta päätettiin pyytää yksilöidymmät selvitykset.
Lisäksi Kuntaliitolta pyydetään lausunto siitä, miten kaupunginhallituksen tulisi menetellä asiassa seuraamuksien osalta vallitsevan oikeuskäytännön ja hyvän hallinnon nojalla?"

***********

 

TA2020 investointien valmisteluprosessi

Hallintosääntö § 63; Toimielimet laativat talousarvioesityksensä. Tietysti kaupunginhallituksen asettaman kehyksen mukaan.

Kh 17.6.2019, Investoinnit

Valtuuston marraskuussa 2018 hyväksymässä taloussuunnitelmassa vuosille 2020-2022 vuotuinen nettoinvestointitaso vaihtelee 200-238 milj. euron välillä. Vuodelle 2020 kohdistuu 238 milj. euron investoinnit ja investointien taso on suunniteltu laskevaksi vuonna 2022 enintään 200 milj. euroon. Suunniteltu investointitaso edellyttäisi noin 140-160 milj. euron vuosikatetta, jotta saavutettaisiin 70 prosentin investointien tulorahoitustaso. Investointitaso on korkea suhteessa vuosikatteeseen, mutta kaupunkistrategian mukainen kasvu edellyttää isoja investointeja sekä palvelutiloihin että kaupungin infrastruktuuriin.

Investointien osalta vuoden 2020 alustava valmistelu on 211 milj. eurossa. Investointien kokonaismääräksi tavoitellaan suunnilleen vuoden 2019 alkuperäisen talousarvion tasoa (196 milj. euroa). Investoinneista talonrakennushankkeiden osuus on ylivoimaisesti suurin ja talonrakennushankkeiden osuus on vain kasvamassa.

Kehysvaiheessa ei vielä määritellä investointien lopullista tasoa. Kaupunginhallituksen käsittelyyn valmistellaan ehdotus yksilöidyksi investointien tasoksi kesän jälkeen. Tulevien vuosien investointien aiheuttamaa suurta lisärahoitustarvetta voidaan osittain kattaa omistuksien uudelleenjärjestelyillä ja harkitulla omaisuuden myynnillä, mutta sen varaan ei pidä liikaa laskea.

---------------------

Laajennettu johtoryhmä 27.8.2019

Investointien osalta talousarvioehdotus on valmisteltu siten, että osa kohteista on määritelty ehdollisiksi. Näiden kohteiden toteuttaminen on sidottu kaupungin omaisuuden myynteihin. Ehdolliset kohteet eivät sisälly lautakunnan talousarvioesitykseen. Toimintatapa on linjattu kaupungin laajennetussa johtoryhmässä 27.8.2019. Kaupunginhallitus käsittelee kaupungin investointitasoa syyskuussa. (YLA) Huom. pormestari päättä johtoryhmästä ja sen tehtävistä.

---------------------

Kh 9.9.2019. Kaupunginhallitus hyväksyi vuoden 2020 talousarviokehyksen 17.6.2019. Kehysvaiheessa ei vielä määritelty investointien tasoa talousarviovuodelle 2020 eikä taloussuunnitelmavuosille 2020-2023. Kaupunginhallitus päätti kesäkuussa pidetyssä talousseminaarissaan, että kaupunginhallitukselle järjestetään kesän jälkeen tilaisuus, jossa kaupunginhallitus käsittelee tulevien vuosien investointitasoja.

Kaupunginhallitukselle on valmisteltu alustava investointiesitys vuodelle 2020 sekä vuosille 2021-2023. Esitys vuoden 2020 nettoinvestoinneiksi on 200,2 milj. euroa ja investointien rahavirta (nettoinvestoinnit - pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot) on 182,3 milj. euroa. Vuosien 2021-2023 alustava investointisuunnitelma nousee noin 660 milj. euroon. Investointien valmistelussa on painotettu sisäilmaongelmaisten rakennusten peruskorjausta ja uudisrakentamista sekä kaupungin kasvuun vastaamista, minkä vuoksi investointitaso on korkea. Investointitaso on suuri siitä huolimatta, että taloussuunnitelmakauden investointeja on karsittu 150 milj. eurolla. 

------------------

Elinvoima- ja osaamislautakunta, kokous 5.9.2019 § 101. Liitteenä oli luettelo investointikohteista. Hyvä!

------------------

Asunto- ja kiinteistölautakunta, kokous 4.9.2019 § 123.Liitteenä oli luettelo investointikohteista sekä perustelut erillisenä asiakirjana. Tämä on oikea toimintapa, hyvä!

------------------

Yhdyskuntalautakunta, kokous 10.9.2019 § 253. ”Ehdolliset kohteet eivät sisälly lautakunnan talousarvioesitykseen. Toimintatapa on linjattu kaupungin laajennetussa johtoryhmässä 27.8.2019. Kaupunginhallitus käsittelee kaupungin investointitasoa syyskuussa.” Talousarvioesityksen liitteenä ei ole luetteloa investointikohteista.

------------------

Sivistys- ja kulttuurilautakunta, kokous 10.9.2019 § 126. Talousarvioesityksen liitteenä ei ole luetteloa investointikohteista.

------------------

Alueellinen jätehuoltolautakunta, kokous 11.9.2019 § 39. Talousarvioesityksen ei sisälly investointeja.

------------------

Sosiaali- ja terveyslautakunta, kokous 12.9.2019 § 97. ”Talousarvioneuvotteluissa ja johtoryhmässä sovittu investointitaso” Talousarvioesityksen liitteenä ei ole luetteloa investointikohteista.

------------------

Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta, kokous 12.9.2019 § 61. Talousarvioesityksen liitteenä ei ole luetteloa investointikohteista.

------------------

Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen johtokunta, kokous 13.9.2019 § 39. Pöytäkirjan liitteenä ei ole talousarvioesitystä eikä luetteloa investointikohteista.

------------------

Tampereen Vesi Liikelaitoksen johtokunta, kokous 28.8.2019 § 87. Talousarvioesityksen liitteenä oli luettelo, jossa mainittu investoinnit tarkemmin erittelemättä.

------------------

Yhdyskuntalautakunta, kokous 17.9.2019 § 266. Talousarvioesityksen liitteenä ei ole luetteloa investointikohteista.

***********

 

Investoinnit kaupunginhallituksen listan mukaan

Yhdyskuntalautakunta jatkoi vuoden 2020 talousarvioesityksensä käsittelyä. Muutama tekstimuutos tehtiin.

Itse esitin talousarvioesitykseen seuraavaa muutosta: Muutetaan raitiotie -kehitysohjelman tavoitteisiin, kohtaan 2. seuraava teksti, sekä esitetään kaupunginhallitukselle, että Tampereen kaupunkistrategiaa päivittäessään tekee vastaavan korjauksen ao. kohtaan. Ratikan 1. vaihe on pikkuhiljaa valmistumassa. Talouden tasapainottamiseksi ja muutenkin on syytä ottaa aikalisä raitiotien 2. osan sekä Hatanpään hukkapätkän rakentamispäätöksestä ja myöhentää niitä joitakin vuosia sekä kerätä käyttökokemuksia alkavalta liikenteeltä. Se jälkeen katsotaan, miten edetään." Ei saanut kannatusta.

Toinen esitys koski esityksen investointia koskevaa liitettä, joka ei ollut julkisesti nähtävillä, ja joka kuului seuraavasti; "Kaupunginhallitus on kokouksessaan 9.9.2019 § 377, ohjeistanut lautakuntaa talousarvion laadinnassa, investointitaso talousarviovuodelle 2020 ja taloussuunnitelmakaudelle 2021-2023. Esitetään kaupunginhallitukselle poistettavaksi sivulta 7 seuraava rivi; Kohdistamaton 4 E&K KAPA 2020/18 287 2021/15 000 2022/18 110 2030/18 000, yht. 69397. Poistetaan vastaava kohta YLA:n investoinnit TA 2020, Taloussuunnitelma 2021-2023 Kun valmistelussa ei ole esitetty tarkempaa käyttöä talousarviovuodelle." Myöskään tämä ei saanut kannatusta.

Olen nyt tehnyt oman osani Tampereen kaupungin talouden tasapainottamisen hyväksi, enempään rahkeet eivät tällä erää riitä. Olen avannut enemmän talouden tasapainottamismahdollisuuksia täällä, http://ossiaho.fi/talous.htm#investoinnit2020.

YLA:n alla olevista investoinneista karsitaan n. 3,4 milj. euroa. Kaupungin talouden tasapainottamiseksi olisi voinut karsia enemmänkin toimintojen kärsimättä. kaupunginhallituksen investointilistan mukaan mennään. YLA:n vahvistamaa investointilistaa ei ole liitetty pöytäkirjaan.

Kokouksessa hyväksyttiin polkupyöräbaanan jatkosuunnittelu. Kyllä täytyy sanoa, että kyllä pyöräilijöitä pidetään hyvänä. Hervannasta on tälläkin hetkellä reitti kaupunkiin, mutta ratikkaan liittyen tehtiin uusi baana. Kustannus n. 530 euroa metri.

Prosessina mielenkiintoinen.

***********

 

Päättäjä vai leimasin?

Tällainen ajatus hiipi mieleen 10.9.2019 YLA:n kokouksessa. Kuntalaissa määritellään, että kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta. Tämä ei tarkoita sitä, että vain kaupunginhallituksen pitäisi laatia palvelualueiden talousarviot.

Kunnanvaltuusto voi hallintosäännöllä siirtää päätöksentekoa alemmaksi, delegoida. Tampereen kaupungin hallintosäännön 63 § mukaan toimielimet laativat talousarvioesityksensä, mm. yhdyskuntalautakunta.

Nythän kävi niin, että kh oli linjannut investointitason talousarviovuodelle 2020 ja taloussuunnitelmakaudelle 2021-2023, hyvin tarkasti, jopa rakennuskohteittain. Näkee kyllä, että virkamiesten valta ohjailla päätöksentekoa on suuri. Virkamiehet vievät ja poliitikot vikisevät.

Yhdyskuntalautakunnan kokouksessa kritisoitiin menettelyä kovasti. Se ymmärretään, että kh antaa raamit minkä rajoissa pitää liikkua, mutta kun se määrää "siltarummun" tarkkuudella investoinnit, se ei kuulu kh:n toimivaltaan. Lautakunnan kokousaineistoon ei oltu sisällytetty v. 2020 investointilistaa.

Kuntalain tulkitsijat, Heikki Harjula ja Kari Prättälä toteavat, että toimivallan ylitys voi olla myös kunnan sisäistä. Tällöin kunnan viranomainen ylittää toimivaltansa tekemällä päätöksen, jonka tekeminen lain tai HALLINTOSÄÄNNÖN mukaan kuuluu toiselle kunnan viranomaiselle. Ts. kunnanhallitus vrt. lautakunta.

Kerrankin lautakunta käytti valtaansa, eikä toiminut välittömänä #leimasimena ja siirsi päätöksenteon ylimääräiseen kokoukseen.

***********

 

#Organisaatiomuutos tulossa - jälleen!

Kuntalain jälkeen, Tampereen tärkein asiakirja #kaupunkistrategian ohella on hallintosääntö. Hallintosäännöllä ohjeistetaan kunnan päätöksentekoa ja hallintomenettelyä. #Hallintosäännön vähimmäissisältö on määritelty kuntalain 90 §:ssä.

Tampereella on suoritettu hallintosäännön päivityksiä vuosittain. Osaan päivityksistä on liitetty myös organisaation muutoksia. Tampereen kaupunginhallitus hyväksyi 2.9.2019 hallintosääntöön tehtävät muutokset ja kaupunginvaltuusto vahvistaa säännön 16.9.2019 kokouksessa. Tämän päätöksen jälkeen on käynnistettävä myös organisaatiomuutos, vaikka sitä päätöstekstissä ei ole suoraan mainittukaan.

Perusteluissa todetaan, että kaupunginhallitus on päättänyt kehittämiskokouksessaan 12.8.2019 § 332 kohdalla, että hyvinvointipalvelujen uudelleenorganisointi käynnistetään ja että uudelleenorganisointia valmistellaan siten, että sosiaali- ja terveyspalvelut muodostavat oman palvelualueensa ja sivistys- kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut oman palvelualueensa 1.1.2020 alkaen.

Täysin uutta tietoa on, että hyvinvoinnin nykyinen palvelualueen rakenne tarkoitettiin alunperinkin väliaikaiseksi sote- ja maakuntauudistusta edeltäväksi vaiheeksi. Perusteluissa todetaan, että hyvinvoinnin palvelualue on haastava johdettava suuren kokonsa ja moninaisten tehtäviensä vuoksi. Kyllä, helppo olla samaa mieltä. Hyvinvointipalvelut jaetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualueeksi sekä sivistys-, kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelujen palvelualueeksi 1.1.2020 alkaen. Muutos on kirjoitettu hallintosäännön 37 §:ään. Nimi, sivistyspalvelujen palvelualue on kaupungin johtoryhmässä täsmentynyt.

Mitä organisaatiomuutoksesta seuraa? Tulee uusi sivistyspalvelujen palvelualue, jonka alaisuuteen siirtyy oa. lautakunta ja Saara Hildenin taidemuseon johtokunta. Johtaja ja esikunta ovat valmiina. Uutta apulaispormestaria ei esitetä, ainakaan tässä vaiheessa.

Spekuloidaan vähän. Tampereen talous on ollut jo vuosia kuralla. Talouden tervehdyttämiseen on ryhdytty, mutta, näyttää siltä, että käytettävissä olevat keinot ilman veronkorotuksia eivät riitä. Koalition vasenlaita kannattaa veronkorotuksia ja kokoomus sekä muut vastustavat niitä. Hallintosäännön - ja organisaation muutoksella on mahdollisuus korjata vaivihkaa tilanne. Käydäänkö kauppaa? Nostetaan vasemmistolaidan kannattamaa veroprosenttia ja  kokoomus saa palkkioksi toisen apulaispormestarin, sivistyspalvelujen palvelualueen apon paikan. Kuten sanoin, spekulaatiota mutta ei mahdotonta. En kannata tällaista kaupankäyntiä edes politiikassa. Huom. apojen määrä ei lisääny. Tämä valtuustokausi mennään näin!

Kun katsoo hallintosäännön korjauksia, niin edellä esittämäni ovat täysin mahdollista. Korjaukset ovat kosmeettisia, ainoa tärkeä asia on tuo uusi palvelualue. Nyt olisi ollut mahdollisuus korjata todella ongelmallista 37 §, jossa todetaan; "Palvelualueen johtaja päättää palvelualueensa osalta mm. muutoksenhakuoikeuden käyttämisestä ja muutoksenhakuun liittyvien lausuntojen hyväksymisestä sekä kanteluihin vastaamisesta.

Eräissä tapauksissa on tullut esiin hallintosäännön valuvika, koska palvelualueen johtaja voi hallintosäännön mukaisesti siirtää päätösvaltansa alaiselleen viranhaltijalle. Ts. viranhaltija antaa hallinto-oikeudelle lausunnon valituksen johdosta lautakunnan nimissä (YLA). Yleensä lausuntona on, valitus tulee hylätä. Näen ongelman siinä, vaikka lausunto annetaan lautakunnan nimissä, niin lautakunnan jäsenet yleensä eivät ole nähneet eivätkä ole tietoisia valituksesta kuin eivät myöskään siitä tehdystä lausunnosta. Tämä on epäkohta ja tätä ei voida pitää hyväksyttävänä menettelynä. Nyt olisi ollut hyvä tilaisuus tarkistaa ja selkeyttää hallintosäännön po. kohtaa.

***********

 

Syksy lähti käyntiin ja Pispalan kaava jälleen vastassa

Ensimmäinen YLA:n kokous kesän jälkeen. Lista oli aika lyhyt. Kaavoittaja oli valmistellut Pispalan asemakaavan II-vaiheen siihen asentoon, että se voitaisiin asettaa nähtäville. Viimeksi sitä käsiteltiin toukokuussa.

§ 219 Asemakaavaehdotuksen asettaminen yleisesti nähtäville, Pispalan asemakaavan uudistamisen II-vaihe, asemakaava nro 8310

Pohjaesitys oli, että korttelin 1088 rakentamisen tehokkuusluku olisi 0,3. Apulaispormestari teki muutosesityksen, että tehokkuusluku nostetaan 0,4. Muutosesitys meni läpi äänin 7-6. Minä oli vähemmistössä. Poikkeuksellista oli, että esittelijä joutui jättämään päätökseen eriävän mielipiteen. No, joka tapauksessa kaava saatiin näytille lähes kymmenen vuoden väännön jälkeen. Myöhemmin kävi ilmi, että aloitettiin asian uusi kierros, huoh!

§ 222 Oikaisuvaatimus Härmälänsaaressa sattuneesta venevahingosta

Tämä oli poikkeuksellinen päätösesitys. Kaupunki lupautui korvaamaan venevahingon, joka johtui huonosta laiturista. Kerran näinkin päin.

§ 224 Viranhaltijoiden päätösten otto-oikeus

Päätösesitys oli, että päätöspöytäkirjoista ilmeneviä päätöksiä ei oteta lautakunnan käsiteltäväksi.

Tein kuitenkin #muutosesityksen, että lautakunta käyttää otto-oikeuttaan ja kumoaa ympäristö- ja kehitysjohtajan 30.6.2019 § 14 tekemän päätöksen palvelumaksun 54 460 euroa (+ alv 24 %) myöntämisestä Ekokumppanit Oy:lle seuraavin perustein:

Ympäristö- ja kehitysjohtajan päätöksen perusteluissa kerrotaan, että kysymyksessä on Tampereen kaupungin konsernihallinnon kiinteä sopimushinta Ekokumppanit Oy:n vuoden 2019 palvelumaksusta on 54 460 euroa (+ alv 24 %) ja että palvelukokonaisuuteen sisältyy Ekotukitoiminnan koulutusta ja viestintää, energia- ja ilmastotoimien seurantaa sekä ympäristöviestinnän materiaalien laatimista.

Mikä on palvelumaksun tarkoitus ja perusteet, kun sitä varten ao. johtaja tekee erillisen myöntämispäätöksen? Samoin menetelty mm. 2018. Palvelumaksujen pitäisi sisältyä normaaliin laskutukseen.

Ekokumppanit Oy on toimija, joka toimii vapailla markkinoilla. Vuonna 2018 yhtiön laskutus Tampereen kaupungin eri kustannuspaikoilta oli vajaa 0,7 milj. euroa. Tampereen kaupungin ostolaskudatan mukaan, Ekokumppanit Oy on laskuttanut muuta yhteistoimintamaksua vuosina 2013--2018 48200 euroa/vuosi.

Koska yhtiö toimii vapailla markkinoilla, kaikenlaiset avustusten tai tuen muodossa maksetut maksut ovat kilpailulainsäädännön vastaisia.

Näinhän siinä kävi, ehdotus ei saanut kannatusta joten se raukesi. Toisaalta tiesin sen jo etukäteen.

Tässä on kysymys laajemmasta asiasta. Kaikki Tampereen Kaupungin ja kaupungin #osakkuus- ja osaosakkuusyhtiöiden väliset avustus-, palvelu- ja yhteistoiminta- ym sopimukset tulisi tarkistaa;

-          niiden soveltuvuus ja vaikuttavuus kaupungin perustehtävien hoitoon,
-          tarpeellisuus kaupungin talouden pidon kannalta, onko jäänne aikaisemmasta,
-          ovatko sopimuksiin perustuvat tuet ja maksut kilpailulainsäädännön vastaisia,

Lisäksi pitäisi tutkia yhtiöiden tarpeellisuus. Osa voidaan lopettaa, koska vapailta markkinoilta löytyy vastaavia toimijoita ja osa yhtiöistä voidaan fuusioida toiseen. Kaupungin tehtävänä ei ole yritystoiminnan pyörittäminen

***********

 

Ei kestetä asiallista kritiikkiä

Tuolla kuntapolitiikkasivulla kirjoitukseni aiheutti pientä hermostumista. Mistähän syystä? 

AL 9.8.2018, Juha Salmela kysyy mielipidekirjoituksessaan, millaisiin asukkaisiin Tampere haluaa satsata tulevaisuudessa, synnytti vilkkaan keskustelun. Olivatko kaikki fasessa kommentoijat edes lukeneet kirjoitusta, kun alkoi vyörytys avaustani kohtaan?

https://www.facebook.com/groups/tampereenkuntapolitiikka/1167215390131824/?comment_id=1167231616796868&reply_comment_id=1168697826650247&notif_id=1565507124103199&notif_t=group_comment_mention

Apulaispormestari Aleksi Jäntti kysyy; ”mitä turhia toimenpiteitä Tampereen kaupunki on mielestäsi tehnyt, jotta tuo 3000 asukkaan vuosikasvu täyttyisi? Se on käytännössä luku, joka toimii perusteena järkevään suunnitteluun?”

Eihän se virhe ole kun katsotaan tehtyjä toimenpiteitä #kaupunkistrategiaa vasten. Mutta, kuka, ja mikä taho on alun perin esittänyt ajatuksen, että Tampere ”haluaa” (pitää) olla vuoteen 2030 mennessä 300 000 asukkaan viihtyisä ja elävä kaupunki, Suomen toinen metropoli? En ota siihen kantaa, vaikka valtuusto on näin päättänyt –valtuusto on siunannut!

Mikä taho on esittänyt, että kaupungin tavoitteena on kasvaa vuosittain keskimäärin noin 3 000 uudella asukkaalla? Ts.  ensin luodaan tarve, sitten katsotaan, miten tarpeeseen vastataan. ”Maankäyttöä, asumista, liikennettä, palveluja, taloutta ja investointeja tarkastellaan kasvutavoitteen suhteen kokonaisuutena.” Olin pari vuotta sitten tilaisuudessa, jossa nykyistä kaupunkistrategiaa valmisteltiin. Minut lähes naurettiin ulos, kun esitin, että laitetaan siihen, että varaudutaan tiettyyn väestönkasvuun, koska tavoite kaupunkistrategiassa on velvoittava, kuten laissa näkyy.

”Ei tänne ketään haalita tai pakoteta, vaan varaudutaan. Se on järkevää.” Meinaatko, että tavoitteet ja varautuminen ovat sama asia? Eivät ole. Kyllä se on myös haalimista, kun uusia asukkaita tavoitellaan mielikuvilla vetovoimaisuudesta, kulttuurista, jne… pysyvistä työpaikoista ei niinkään.

Aleksi, olemme aikaisemminkin keskustelleen #oikeusvaltioperiaatteesta. Yhteinen näkemyksemme on, että myös kunnissa julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. (PerL 2.3 §)

Ovatko Tampereen kaupunkistrategian painotukset oikeita, kun pääasiallisena tavoitteena on kasvattaa väestömäärää ja tavoitella #metropoliasemaa? Kuitenkin kunnan tärkein tehtävä on edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti (ei ylenmääräisellä velkaantumisella), sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Lain mukaan kuntastrategiassa kaikki muut tavoitteet menevät väestömäärän ja kaupungin kasvattamisen edelle, joita ovat 1) kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen; 2) palvelujen järjestäminen ja tuottaminen; 3) kunnan tehtäviä koskevissa laeissa säädetyt palvelutavoitteet; 4) omistajapolitiikka; 5) henkilöstöpolitiikka; 6) kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet.

Koska väestön haaliminen ja kaupungin kasvattaminen perustuvat kaupunkistrategiaan, niin tältä osin noudatetaan lain velvoitetta, että kaupungin toimintaa johdetaan valtuuston hyväksymän kuntastrategian mukaisesti, eikä virhettä ole tapahtunut. Toinen asia on, onko menettely ollut järkevää ja kaikilta osin kaupungin ja kaupunkilaisten edun mukaista.

Näyttää siltä, että Tampereen vetovoima hiipuu kun katsoo vuoden 2019 ensimmäisen vuosipuoliskon muuttolukuja.

************

 

Pers'aukinen Tampere tukemaan pers'aukista valtiota!

Kysymys on ns. tunninrata -hankkeesta Helsingin ja Tampereen välillä. Tampere teki satulapäätöksen talvella 2019 liittyä osakkaaksi hankeyhtiöön 4 milj. eurolla. #rata_ja_laki

Hankkeiden rahoitusta on ollut tarkoitus hoitaa hankeyhtiöiden kautta. Ongelmaksi on muodostunut, miten hankeyhtiöt saataisiin elinvoimaisiksi. Näyttää vahvasti siltä, ettei millään, koska pers'aukinen valtio lähti turvautumaan kuntien apuun. Pers'aukinen Tampere nieli koukun karvoineen ja päivineen.

Nyt on tullut mutkia matkaan, liikenneministeri Sanna Marin on lyönyt kapuloita rattaisiin, tahtotila muuttui.

Vielä kesäkuussa (6.6.) tuore ministeri Marin lupasi Aamulehden ja Talouselämän haastattelussa ”edistää vauhdilla” isoja tulevaisuuden raideinvestointeja, jota hän piti "valtavan tärkeinä".

Myös hallitusneuvotteluiden aikaan puhuttiin, että osan kolmesta suuresta ratahankkeesta voisi aloittaa jo tällä vaalikaudella, mutta nyt ministeri Marin on alkanut peruutella, sillä hän sanoi HS:n haastattelussa (20.7.) että ratahankkeet ovat vielä suunnitteluvaiheessa ja toteutukseen voidaan päästä korkeintaan joidenkin niihin liittyvien osien, kuten Espoon kaupunkiradan osalta.

Marin perustelee hitaampaa etenemistä rahan puutteella, siitäkin huolimatta, että hallitus on sitoutunut edistämään investointeja raideliikenteeseen ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi sekä työllisyyden edistämiseksi. Tyhjätasku valtio hakee apuun tyhjätasku Tamperetta, toimimaton yhtälö!

– Jos hallitus ei halua viedä aiemmin esitetyn kaltaista hankeyhtiömallia tässä muodossaan eteenpäin, toivoisimme, että nopealla aikataululla miehitettäisiin, mistä malli sitten tulisi. Ensimmäiset suunnitteluvaiheet eivät edes ole kalliita, Laakkonen-Pöntys Pirkanmaa liitosta toteaa.

Yleissuunnitelman kohdalla puhutaan hänen mukaansa vielä kymmenien miljoonien, ei satojen miljoonien kuluerästä. Sama koskee ratasuunnittelua, jonka hintalappu asettuu 40–50 miljoonan euron haarukkaan.

– Yleissuunnitelman tekoon voi mennä neljä vuotta, ratasuunnitelmaan toiset neljä. Se on pitkä aika, kun tiedetään, että junat ovat jo nyt myöhässä, lippuja ei saa ja matka-aika on hidastunut.

EU-rahat katkolla

Sanovat, että tunnin radan suunnittelu pitäisi aloittaa heti. EI PITÄISI! Nyt ovat pahasti menneet sekaisin valtion ja kuntien roolit ratainfran rakentamisessa. Valtio (Berner) sai kunnat mukaan varsinaisella JOKK -vedätyksellä.

EU-rahoituksen saamiseksi hankeyhtiöt pitäisi saada pystyyn mahdollisimman pian, sillä vuonna 2021 aukeaa EU:n uusi 10 miljardin euron rahoituskausi, jolloin Suomenkin uusiin raidehankkeisiin voisi hakea EU-tukia.

EU-rahaa on mahdollista saada hankkeiden suunnittelukustannuksiin 50 prosenttia ja toteutuskustannuksiin enintään 20 prosenttia.

Suunnittelukustannukset kaikkiin kolmeen hankkeeseen ovat 350 miljoonaa euroa, ja EU-tuen saaminen edellyttää hankeyhtiöiden lisäksi myös hallituksen investointipäätöstä.

Kuntalaki ja laki väylävirastosta ovat vastakkain

Lain mukaan kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Tarkoittaako tämä ratainfran rakentamista, tuskinpa?

Väylävirasto on liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla toimiva keskushallinnon virasto, joka väylänpitäjänä vastaa tie-, rata- ja vesiväylien palvelutason ylläpidosta ja kehittämisestä valtion hallinnoimilla liikenneväylillä.

Väylävirasto vastaa hallinnoimistaan valtion tie- ja rataverkosta sekä vesiväylistä ja niiden kehittämisestä sekä vastaa maanteiden kunnossapidosta ja palvelutasosta, merkittävien tiehankkeiden rakentamisesta ja tienpidon valtakunnallisista tehtävistä sekä RATOJEN ja vesiväylien SUUNNITTELUSTA, RAKENTAMISESTA, KUNNOSSAPIDOSTA ja palvelutasosta.

Viraston tehtävänä on ylläpitää ja kehittää liikennejärjestelmää yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa, vastata valtion tie- ja rataverkosta sekä vastata merkittävien tiehankkeiden toteuttamisesta sekä RATOJEN ja vesiväylien SUUNNITTELUSTA, YLLÄPIDOSTA JA RAKENTAMISESTA.

************

 

Tampereen kaavoituksen hitaus nostettu tikunnokkaan

AL otti 7.7.2019 kirjoituksessaan kantaa kaupungin kaavoitukseen useamman aukeaman jutulla. Kymmenen pistettä ja vastuullisen journalismin -merkki kirjoittajalle.

Lehden mukaan hitaus ja turhantarkkuus suututtavat. Kyllä, tämä on nähtävissä yhdyskuntalautakunnassa, jossa olen jäsenenä. Edelleen lehti kysyy, että onko Tampereen kaupungin hallintoon pesiytynyt vallan linnake, jonka edessä sekä kaupungin johto että poliitikot ovat täysin voimattomia?

Tampereen elinkeinoelämä ja rakennusyhtiöt eivät saa miljoonahankkeitaan eteenpäin, kun kaavoitus ei etene. Rakennuttajat arvostelevat kaavoittajia viivyttelyn lisäksi tarpeettomasta pikkutarkkuudesta.

Lehti jatkaa, kun Tampereen elinkeinoelämältä, rakennusteollisuudelta ja muilta alan toimijoilta kysyy, miten on mahdollista, että veronmaksajien rahoilla voi tällä tavoin leikkiä, saa aluksi vastaukseksi vaikenemista ja turhautunutta päänpyörittelyä. Lopulta pinnan alta paljastuu pelon ilmapiiri.

Kaavoituspäätökset kestävät ja kestävät. Elinkeinoelämän ihmiset puhuvat tästä. Moni kuitenkin ajattelee, ettei viitsi alkaa vääntää vastaan, koska pelkää, että kaavoittaja alkaa hidastella muissa, tulevissa hankkeissa. Ilmapiiri on sellainen, että jos tulee nimellään ja kasvoillaan puhumaan näistä ongelmista, joutuu heti leimatuksi. Eihän tämä näin voi mennä. Tämä on niin jostain menneiltä vuosikymmeniltä tällainen ajattelutapa.

TOAS:n johtaja Kirsi Koski haluaa kumota yhden julkisuudessa sitkeästi elävän uskomuksen. Rakennushankkeiden viivästyminen liitetään lähes aina valitusketjun pitkittymiseen. Kosken mukaan se ei ole olennaista.

– Asiaa voi katsoa toisinkin. Rauhaniemen kaavaa valmisteltiin vuosina 2011–2013. Se pääsi lautakuntaan ja valtuustoon vasta vuonna 2017. Sen jälkeen siitä valitettiin, mutta siitä huolimatta kaava vahvistettiin jo lokakuussa 2018. Tässä tapauksessa valitusaika kesti loppujen lopuksi aika lyhyen aikaa eli valitusmenettely ei ollut selitys hidastelulle. Miksi sitä ennen ei yritetty toimia mahdollisimman nopeasti? Koski kysyy. Hyvä kysymys.

Aamulehden haastattelemat järjestelmän arvostelijat uskaltautuivat ongelmien todennäköiseen ytimeen vain rivien väleissä tai pöytäkirjan ulkopuolella.

Puheenvuoroissa käytettiin sellaisia sanamuotoja kuin asenneongelma, mielivalta ja suojeluinto. Yhden mielestä kaavoittajan pitäisi etsiä ratkaisua eikä ongelmaa. Toinen peräänkuulutti erittäin tarkkaa rekrytointiprosessia sen jälkeen, kun muutamilla avainpaikoilla istuvat ihmiset aikanaan eläköityvät. Lisäisin listaan rakennusliikkeiden reviirien valvonnan. Tapahtuuko se hallinnossa olevien rakennusliikkeiden vasallien kautta, onko havaittavissa kertellinomaisia piirteitä, hyviä kysymyksiä?

Jos asian venyvät ja vanuvat, sitä ne eivät tee itsestään, vaan takana on ihminen virkamies, viranhaltija. Jos henkilökuntaa on liian vähän tehtäviin nähden, palkataan lisää.

Jos asioiden hoidossa tapahtuu aiheetonta viivytystä, pompottelua tai muuta vetkuttelua, siihen on syytä puuttua. Laki kunnallisista viranhaltijoista, § 17 kertoo kunnallisen viranhaltijan velvollisuuksista, jonka mukaan viranhaltijan on suoritettava virkasuhteeseen kuuluvat tehtävät asianmukaisesti ja viivytyksettä noudattaen asianomaisia säännöksiä ja määräyksiä sekä työnantajan työnjohto- ja valvontamääräyksiä, ja että, viranhaltijan on toimittava tehtävässään tasapuolisesti ja käyttäydyttävä asemansa ja tehtävänsä edellyttämällä tavalla. Se siinä! Kaupunginhallitus on velvollinen puuttumaan asiaan.

************

 

Ministeri Marin vastaan kaupunginvaltuutettu Marin!

Kaupunginvaltuutettu Sanna Marin on ollut mukana päättämässä Tampereen osallistumisesta Suomirata- hankeyhtiöön. Ministeri Sanna Marin on torppaamassa koko junahanketta.  Tulee mieleen, miten lie nuo esteellisyysseikat ministerinä on tullut hoidettua?

Talvella tuotiin kiireellä Tampereen kaupunginvaltuuston päätettäväksi osallistuminen Suomirata -yhtiöön, siis yhtiöön, joka lähtee toteuttamaan ns. tunnin juna -yhteyttä Helsingistä Tampereelle. Kysymyksessä oli varsinainen satulapäätös.

Tämän päätöksen 11.3.2019 jälkeen käytiin eduskuntavaalit. Tamperelainen kaupunginvaltuutettu Sanna Marin (sdp) valittiin jatkokaudelle kansanedustajaksi ja hallitusneuvottelujen myötä viestintä- ja liikenneministeriksi. Onnittelut siitä, Pirkanmaa sai pitkästä aikaa "oman" ministerin.

Liikenneministeri Sanna Marin on ottanut jämäkän otteen hallitusohjelman toteuttamisessa. Hän laittaa uusiksi edeltäjänsä Anne Bernerin (kesk) hankesuunnitelmat. Ensimmäisenä huutia sai edeltäjä Bernerin taksiuudistus. Sitten romukoppaan lensi Bernerin ajama Etelä-Suomen junaliikenteen kilpailutus.

Sanna Marin kertoo, että esimerkiksi Turun ja Helsingin tai Tampereen ja Helsingin välistä nopeaa junaa tuskin päästään rakentamaan tämän hallituskauden aikana. Hankeyhtiöitä päästään perustamaan todennäköisesti vasta loppuvuonna, koska rahoitus on Marinin mukaan auki. 

Ottaen huomioon, että kuntaa johdetaan kuntalain mukaan (38 §) kuntastrategialla, ja koska  Tampereen kaupunkistrategiassa 2030 ei ole mainintaa osallistua valtion kanssa yhteiseen ratayhtiöön, niin MIKSI ja mistä syystä Tampere kiirehti, kun Tampereen kaupunginvaltuusto päätti 11.3.2019 sijoittaa ratayhtiöön 4 miljoonaa euroa? Myöskin tämän johdosta talousarviota muutettiin suit sait, tosta vaan, koska tämän vuoden talousarvioon ei oltu varattu määrärahaa.

"Tampereen kaupunki merkitsee perustettavan Suomirata Oy:n osakkeita enintään 4,0 miljoonalla eurolla. Talousarvioon lisätään kaupunginhallituksen osakkeisiin ja osuuksiin 4,0 miljoonaa euroa." http://tampere.cloudnc.fi/…/Kaupunginvaltuus…/Kokous_1132019

**************

 

Tänään tuli Brysselistä mieluinen viesti

Euroopan Komissio, sisämarkkinoiden, teollisuuden, yrittäjyyden ja pk-yritystoiminnan PO

Bryssel 28..06.2019

Mr OSSI AHO

Arvoisa vastaanottaja,

Komission yksiköt tutkivat kantelunne asiassa sovellettavan Euroopan unionin lainsäädännön valossa. GROW-CHAP @ec.europa.eu. ilmoittaa teille tutkinnan tuloksista ja kantelunne perusteella mahdollisesti toteutetuista toimista.

Voitte valita, käsitelläänkö kantelunne luottamuksellisesti. Jos ette ole ilmoittanut valintaanne kantelulomakkeessa, komission yksiköt käsittelevät kantelunne luottamuksellisesti. Jos ilmoitatte, että kanteluanne ei tarvitse käsitellä luottamuksellisesti, komission yksiköt voivat paljastaa henkilöllisyytenne ja luovuttaa lähettämänne tiedot niille jäsenvaltion viranomaisille, joiden toimintaa kantelunne koskee. Henkilöllisyytenne paljastaminen voi tietyissä tapauksissa olla välttämätöntä asian käsittelylle.

Jos komissio päättää toteuttaa toimia kantelunne johdosta, esimerkiksi käynnistää virallisen rikkomusmenettelyn, muistutamme, että komission toiminnan yleisenä tavoitteena on varmistaa, että jäsenvaltion lainsäädäntö on EU:n lainsäädännön mukaista ja että sitä sovelletaan asianmukaisesti. Kantelun tekeminen komissiolle ei siis välttämättä ratkaise kantelijan erityistilannetta. Kantelijan olisi toteutettava toimia kansallisella tasolla kyseisessä jäsenvaltiossa saadakseen oikeussuojan, esimerkiksi korvausta, jos siihen on aihetta. Kantelun tekeminen komissiolle ei pidennä kansallisessa lainsäädännössä oikeustoimiin ryhtymiselle säädettyä määräaikaa. Komissio voi myös päättää olla aloittamatta virallista rikkomusmenettelyä. vaikka se olisi sitä mieltä, että EU:n lainsäädäntöä on rikottu.

Lisätietoa Euroopan unionin lainsäädännön rikkomisesta johtuvista menettelyistä on tämän kirjeen liitteessä. Kunnioittavasti

Secretariat Grow G1 Tapaus käsittelijä

EU:n Komissio ottaa kanteluni tutkittavaksi. Kantelun kohteena on Suomen valtio ja hallinto-oikeuksien lainkäyttö, lain noudattaminen sekä valvonnan puute. Olen tyytyväinen.

**************

 

Lomakauden kokoukset

Tampereen kaupungin merkittävät elimet, kaupunginhallitus (kh) ja yhdyskuntalauta (yla) pitivät kevätkauden viimeisen kokouksensa juhannuksen jälkeen, lomakaudella. Kh 24.6. ja yla 25.6.2019.

Kh:n listalla oli 18 ja ylan listalla 32 kohtaa, joista muutama kuului kokouksen rutiineihin. Se laittaa miettimään, miksi lomakauden kokoukseen tuodaan varsin merkittäviäkin asioita? On ymmärrettävää, että yleensä ”pöytä putsataan” ennen lomia, mutta, tulee mieleen toinenkin syy lomakauden kokouksien pitoon. Tämä liittyy muutoksenhakuun. Kh:n ja ylan:n kokouksen päätökseen muutosta haluavan on tehtävä siitä oikaisupyyntö 14 vrk:n kuluessa, pöytäkirjan julkitulon jälkeen. Ts. nyt juhannuksen jälkeen pidettyjen kokousten päätösten muutostenhakuaika kuluu lomakaudella, aikana, jolloin suurin osa kaupunkilaisista on lomalla, eikä tutki kokouslistoja, vaikka muuten asiat kiinnostaisivatkin.

Jos tällainen kokousaikataulun järjestäminen lomakaudelle on tietoinen valinta, kysymyksessä on, ei laiton, mutta paheksuttava menettelytapa.

Listalla oli muutamia oikaisupyyntöihin vastaamisia. Kuntalain 134.2 §:n mukaan oikaisuvaatimus on käsiteltävä kiireellisenä, mikä tarkoittaa yleensä sitä, että asia on valmistelun jälkeen pyrittävä ottamaan toimielimen seuraavaan kokoukseen. Valmistelutoimien sisältö, laajuus ja voimavarat huomioon ottaen.

Ottamatta kantaa itse tapauksen, vaan asian hoitamiseen viranomaisessa, tapauksen kulku oli seuraava; vahinko oli sattunut 24.8.2018, vahingonkorvausta anottu 27.9.2018, korvausvaatimus hylätty 10.12.2018. Asianosainen on tehnyt päätöksestä oikaisuvaatimuksen 27.12.2018, joka käsiteltiin 25.6.2019. Hitaita ovat herrojen ”kiireet”. kun vastaus annettiin vasta 7 kuukautta myöhemmin.

Kysyttäessä kuultiin, että vastaavalla viranhaltijalla on muitakin, tärkeimpiä tehtäviä kuin vastailla oikaisupyyntöihin. Melkoista ylimielisyyttä ja kuntalaisen oikeusturvan halveksuntaa.

Pormestari Lauri Lyly, kaupunginhallitus vastaa siitä, että kunnan sisäinen valvonta on kunnossa ja että, lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan. Jos delegointisäännöillä päätösvaltaa on siirretty liiaksi henkilöille, joilla ei ole työnsä puolesta aikaa ja valmiuksia noudattaa lakia, on syytä ryhtyä toimenpiteisiin, joko muuttaa delegointia tai vaihtaa henkilöä tai tehdä molemmat.

En viitsi ottaa sen enempää kantaa  siihen, mitä sanotaan viranhoidosta ja virkavelvollisuuksien rikkomisista.

Tamperelainen lehti julkaisi jutun 3.7.2019.

**************

 

Yhtiöittämisvimma jatkuu

Kuntalain mukaan kunnan tehtävänä ei ole yritystoiminnan pyörittäminen, niin siitä huolimatta Tampereen kaupunki muuttaa Liikelaitos Tampereen Infran oy:ksi, perustamalla Tampereen Infra Oy:n ja merkitsee 100 kappaletta 1.000,00 euron arvoisia perustettavan yhtiön osakkeita, yhteensä 100.000,00 euroa. Osakepääoma maksetaan kaupunginhallituksen osakkeisiin ja osuuksiin varatusta investointimäärärahasta.

Tampereen kaupunki tekee 900.000,00 euron sijoituksen Tampereen Infra Oy:n sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Sijoitus maksetaan kaupunginhallituksen osakkeisiin ja osuuksiin varatusta investointimäärärahasta.

Kaupunkiympäristön palvelualue ohjaa Infra Oy:n tekemistä palvelusopimuksella ja talousarviolla. Tampereen Infra Oy:n ja kaupungin välinen työnjako määritellään niin, että keskeiset rakennuttamisen toiminnot keskitetään kaupunkiympäristön palvelualueelle rajapintaselvityksen vaihtoehto 0+ mukaisesti ja Infra Oy:lle keskitetään kunnossapito- ja paikkatietopalvelut vaihtoehto 1 mukaisesti.

Kaupunkiympäristön palvelualue tilaa rakentamispalveluita perustettavalta Infra Oy:ltä ja ulkoisilta markkinoilta siten, että Infra Oy:n resurssit hyödynnetään kaupungin kannalta tarkoituksenmukaisesti. Ensimmäisen viiden vuoden aikana rakentamispalveluita koskeva tilausten määrä Infra Oy:ltä on vähintään 10,0 milj. euroa vuodessa. Lisäksi rakentamispalveluita koskeva siirtyvän henkilöstön määrä arvioidaan vielä uudelleen.

Kokouksen aikana tehtiin toivomusponsiesitys:

"Henkilöstön etu, hyvinvointi ja tiedonsaanti turvataan koko yhtiöittämisprosessin ajan sekä tulevassa yhtiössä." Ponsi hyväksyttiin yksimielisesti.

Kun ruotii tätä yhtiöittämisvimmaa, niin kovasti vakuutellaan tehokkuudella ja ketteryydellä. Kuitenkin luottamushenkilöt luovuttavat päätös- ja valvontavaltansa käsistään pois. Saadaan toki yhtiön hallintoon suojatyö- ja loppusijoituspaikkoja. Aika käsittämätöntä.

Kovasti kh:n kassassa on rahaa yhtiöittämiseen, kauanko riittää ja onko mennyt yli, koska talousarviossa varattiin näitä varten vain 2 milj. euroa?

**************

 

Poikkeuslupaa haetaan, vaikka oikeusprosessit ovat kesken

Yhdyskuntalautakunnan kokouksessa 11.6.2019 listalla oli henkilövalintoja, kaavoitusta, syksyn kokousaikataulu, jne..

Oli listalla muutakin asiaa. Hyvin, hyvin outoa, että asiassa ovat oikeusprosessit kesken halutaan lautakunnalta päätöksiä.

Tein kokouksessa seuraavat esitykset;

Tämä liittyy vahvasti ratikan ja jätevedenpuhdistamon rakentamiseen. § 171, poikkeamislupahakemus kiinteistölle Paasikiventie 50 (Näsijärvi), Lielahti, Santalahti, järven osittainen täyttäminen.

Esitän poikkeuslupahakemuksen hylkäämistä, koska poikkeamislupa liittyy

a) KHO:ssa on vireillä valitus, joka koskee osittain po. aluetta, ja

b) Vaasan hallinto-oikeudessa on Vaitinaron täyttölupaan liittyvä valitus sekä

c) Länsi-Suomen aluehallintovirastossa on vasta Näsijärven täyttöä koskeva hakemus. Näitä seikkoja ei ole tuotu esityksessä riittävästi esille.

Hallintolainakäyttölain 31 § mukaan, päätöstä, johon saa hakea muutosta valittamalla, ei saa panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Ts. on paikallaan odottaa hallinto-oikeuksien ja AVI:n päätösten lainvoimaisuutta ennen jatkotoimenpiteitä..

Hyvään hallintotapaan kuuluu myös, että viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden.

Hiedanrannan uuteen kaupunginosaan tavoitellaan 25.000 uutta asukasta ja 10.000 uutta työpaikkaa. Tavoite asukkaiden määrästä voi olla epärealistinen, mutta miten ja mihin sijoitetaan 10000 työpaikkaa? Esitetyt luvut tarkoittavat, että jokaista 100 asukasta kohden olisi syntymässä 40 työpaikkaa. Vaitinaron vesistötäyttö ei ole välttämätön, koska maa-aluetta on käytettävissä. Onko näin, että HIedanranta, Jarvikaupunki ja Näsijärven täyttö liittyvät keskusjätevedenpuhdistamosta tulevan kiviaineksen sijoittamiseen ja hyödyntämiseen?

Korostan esityksen perusteluissa hyvän hallintotavan merkitystä. Ei ole myöskään hyvää hallintotapaa, että näin merkittävä päätös tuodaan päätettäväksi siten, että muutoksenhakuaika osuu ihmisten lomakaudelle.

EN SAANUT KANNATUSTA, ESITYKSENI RAUKESI! Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumosi täytön poikkeusluvan 13.1.2021.

 

Melko järjetön tilanne. Hallintosäännön mukaan viranhaltija voi lausua vaikka halutessaan puutaheinää, antaessaan vastauksen lautakunnan päätöksestä tehtyyn valitukseen. § 176, toimielinten pöytäkirjojen ja sen alaisten viranhaltijoiden päätöspöytäkirjojen nähtävänä pitäminen 1.6.2019 - 31.5.2021

Ponsiesitys: Lautakunnassa aikaisemmin käytyihin keskusteluihin viitaten, esitän, että lautakunnan päätökseen, josta on tehty muutoksenhakuvaatimus ja johon palvelualueen johtaja voi päättää Tampereen kaupungin hallintosäännön 37 § mukaan muutoksenhakuun liittyvien lausuntojen hyväksymisestä sekä kanteluihin vastaamisesta, että

Lautakunnan nimissä tehty lausunto tai päätös tuodaan ennen ao. viranomaiselle toimittamista tiedoksi lautakunnalle ja pöytäkirjaan merkitsemiseksi, tarvittaessa kuntalain mukaista sähköistä kokousmenettelyä käyttäen.

TÄMÄ HYVÄKSYTTIIN YKSIMIELISESTI! KIITOS lautakunta.


Hei testasin, miten aikaisempi ponsiesitykseni toimii, ei toiminut. § 179, viranhaltijoiden päätösten otto-oikeus

Esitän, että lautakunta käyttää otto-oikeuttaan asemakaavapäällikön, § 19 Lausunto hallinto-oikeudelle koskien asemakaavan keskeyttämistä ja lopettamista, Lentävänniemi 607, 1:31, Lentävänniemenkatu 13, 03.06.2019.

Lautakunnan jäsenenä haluan tietää mitä nimissäni on lausuttu (Lautakunnan nimissä lausuttu). Näkemättä jäi, kuten jäi näkemättä myös kokousjärjestelmästä!

EN SAANUT KANNATUSTA, ESITYKSENI RAUKESI! Tämä kohta liittyy edellä 176 § ponteen.

**************

 

Tasavallan hallitus vaihtuu

Tänään 6.6.2019 Sipilän toimitusministeriö saa Tasavallan Presidentiltä eron ja Rinteen hallitus nimitetään. Rinteen hallituksessa on 19 ministeriä. Pirkanmaa saa oman ministerin, viestintä- ja liikenneministeriksi tulee tamperelainen kaupunginvaltuutettu #SannaMarin.

Sipilän hallituskausi kesti 29.5.2015- 8.3.2019, 1380 vrk. Sipilän hallitus jatkoi toimitusministeriönä 6.6.2019 saakka. Sipilän hallitukselle ja toimitusministeriölle tuli 1470 vuorokautta. Suomen ennätys näin laskettuna.

**************

 

Kaksoisrooleja koskevaan valitukseen tuli nahkapäätös

Hämeenlinnan hallinto-oikeus on hylännyt valituksen, (AL 4.6.2019) joka koski tamperelaispoliitikkojen Atanas Aleksovskin (sd.) ja Anneli Kivistön (sd.) valintaa Tampereen kaupunginhallitukseen vuonna 2017. Valitus liittyi niin sanottuihin kaksoisrooleihin, joita on pidetty ongelmallisina, koska kaupunginhallituksen ja sen konsernijaoston tehtäviin kuuluvat tytäryhteisöjen valvonta ja ohjaus.

Vuonna 2017 kaupunginhallitukseen ja sen konsernijaostoon valittu Aleksovski työskentelee Tampereen tytäryhteisön Kotilinnasäätiön toiminnanjohtajana. Lisäksi hän toimi viime vuoden lopulle asti tytäryhtiö Finnparkin hallituksen puheenjohtajana.

Kaupunginvaltuutettu Kivistö on kaupungin tytäryhteisöjen Vilusen Rinne oy:n sekä Tampereen Vuokratalosäätiön hallitusten puheenjohtaja.

Hämeenlinna HaO ottaa kannan, että vaalikelpoisuudesta oikeudellisessa arvioinnissa todetaan muun muassa, että kuntalain mukaan kaupunginhallitukseen ei ole vaalikelpoinen silloin, jos toimii kunnan määräysvallassa olevan säätiön palveluksessa ja säätiö toimii kaupunginhallituksen tehtäväalueella. Aleksovski toimii Kotilinnasäätiössä, jonka tehtävät liittyvät asuntojen vuokraamiseen ja sosiaalipalveluiden järjestämiseen. Ne eivät kuulu kaupunginhallituksen vaan lautakuntien tehtäväalueeseen.

Lisäksi kunnan määräysvallassa olevan yhtiön tai säätiön hallitustehtävä ei kuntalain mukaan tee henkilöstä vaalikelvotonta kaupunginhallitukseen, joten hallinto-oikeuden mukaan Aleksovski ja Kivistö ovat olleet vaalikelpoisia.

Valituksenalainen valtuuston päätös koski vain kaupunginhallitukseen tehtyjä valintoja, sillä valinnat konsernijaostoon tekee kaupunginhallitus.

On olemassa KHO:n päätös 1990-luvun alusta vastaavasta tilanteesta. Silloin olivat framilla Seppo salminen (sd) ja Timo P. Nieminen (kok).

Sitä vain pitää ihmetellä, kun tämä kohta sivuutetaan hyvin kevyesti. Esteellisyyteen riittää hallintolain § 28 kohdan 7. mukaan pelkästään se, jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu. Ihmeellisiä ovat oikeuden tulkinnat.

**************

 

SKANDAALI! Tampereen johto tiesi demarivaikuttajan rikosepäilystä ja rikkoi kaupungin ohjeita

Varsinainen #skandaaliuutinen tuli julki 22.5.2019 YLE:n kautta. Kohu Tampereen keskeisten poliitikkojen ympärillä paisuu. Tampereen johto tiesi demarivaikuttaja Atanas Aleksovskin (sd.) rikosepäilyistä, vaikka on väittänyt toista.

Asia paljastuu poliisin esitutkintapöytäkirjoista ja kaupungin sisäisistä raporteista.

Aleksovski tuomittiin luottamusaseman väärinkäytöstä ehdolliseen vankeustuomioon, #Kotilinnasäätiö_tuomio. Tampereen kaupungin ohjeiden mukaan tutkinnan kohteena olevaa ei saisi valita luottamustehtäviin, mutta Aleksovski valittiin silti pysäköintifirma Finnparkin hallituksen puheenjohtajaksi.

Asiakirjoista paljastuu, miten Tampereen ylin johto pimitti tietoa luottamushenkilöiltä ja julkisuudelta Aleksovskin valinnan yhteydessä. Tampereen johtavat poliitikot ja virkamiehet tiesivät ennen Finnparkin hallituksen nimitystä vuoden 2018 keväällä, että Aleksovski on epäiltynä rikoksesta. Tiedon he saivat poliisilta.

Tampereen tarkastusjohtaja Markus Kiviaho kertoo, että kaupungin sisäinen tarkastus on selvittänyt tapahtumia, jotka liittyvät Aleksovskin hallitusvalintaan. Kiviaho sanoo, että sisäisen tarkastuksen raportti on tullut julkiseksi poliisin esitutkintamateriaalin yhteydessä.

Pormestari Lauri Lylyn (sd.) mukaan Tampereen johto panttasi tietoa rikosepäilystä poliisin esitutkinnan turvaamiseksi.

Tarkastuksessa paljastuneiden seikkojen vuoksi tarkastustoimikunta pyytää asiasta selvityksen pormestari Lauri Lylyltä (sd.), konsernijaoston puheenjohtajalta Kalervo Kummolalta (kok.) ja konsernijohtaja Juha Yli-Rajalalta.

Nyt on kysyttävä, kuka kantaa vastuuta, eikö kukaan? Valtuuston pitää ryhtyä toimenpiteisiin ja valita tilapäinen toimikunta selvittämään kaupungin hallinnon toiminnan lainmukaisuutta. Luottamus nykyiseen johtoon on mennyt. Luottamuksen palauttamiseksi olisi syytä selvittää muutkin tapaukset, joita kansalaiset ovat nostaneet eri tahoilla julkisuuteen.

Aamulehti kirjoitti asiasta pienen muistuttamisen jälkeen 25.5.2019. Nostin esille median muutama vuosi framille nostaman Vastuullinen journalismi -termin. Ihmettelin, että onko vastuullista journalismia myös se, että vaietaan tietyistä asioista, joko myynnin, ilmoitustulojen tai muun syyn vuoksi.

**************

 

Luottamuspaikkoja ja tili- ja vastuuvapauden myöntäminen

Tampereen kaupunginvaltuusto päättää 20.5.2019 luottamuspaikoista ja vuoden 2018 tilinpäätöksestä. Kokouksen esityslistaa katsottaessa tulee mieleen, että onpa erikoinen asioiden käsittelyjärjestys.

Tilinpäätöksen käsittely henkilövalintojen jälkeen. Mitä tällä halutaan viestiä? Sitäkö, että kaupungin taloustilanne on johtoryhmälle ja viranhaltijoille yksi hailee ja käsittely voidaan laittaa listan loppupuolelle. Onko käsittelyjärjestyksen laatijan toiveena, että valtuutetut olisivat jo siinä vaiheessa herpaantuneet, eivätkä jaksaisi paneutua sen syvällisemmin tilinpäätökseen, talouden alijäämään ja erityisesti sen syihin?

Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen, tilinpäätöksen, tilintarkastuskertomuksen, tilintarkastuspöytäkirjan esittämistä ja käsittelyä sekä vastuuvapauden myöntämistä varten olisi aiheellista varata oma kokous. Tilintarkastuspöytäkirja löytyy kh:n 6.5.2019 kokousaineistosta, § 199. Tilintarkastaja ei kertomuksessaan viittaa sanallakaan tarkastuspöytäkirjaan, jossa selkeästi sanotaan, että kaupunginhallituksen tulee ryhtyä toimenpiteisiin kaupungintalouden tasapainottamiseksi. Tilintarkastaja esittää kaikesta huolimatta tili- ja vastuuvapauden myöntämistä.

AL uutisoi, Rujo tilinpäätös, ”On tytäryhtiöitä, jotka eivät ole saavuttaneet yhtäkään valtuuston asettamista tavoitteista.” Vahvistan, pistämättömästi sanottu. https://www.aamulehti.fi/a/d0ad03ed-194c-4cb1-ac6a-603e4ca136d1

§ 66 Valtuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien vaali toimikaudeksi 1.6.2019 - 31.5.2021
§ 67 Kaupunginhallituksen vaali toimikaudeksi 1.6.2019 - 31.5.2021
§ 68 Sosiaali- ja terveyslautakunnan vaali toimikaudeksi 1.6.2019 - 31.5.2021
§ 69 Sivistys- ja kulttuurilautakunnan vaali toimikaudeksi 1.6.2019 - 31.5.2021
§ 70 Elinvoima- ja osaamislautakunnan vaali toimikaudeksi 1.6.2019 - 31.5.2021
§ 71 Asunto- ja kiinteistölautakunnan vaali toimikaudeksi 1.6.2019 - 31.5.2021
§ 72 Yhdyskuntalautakunnan vaali toimikaudeksi 1.6.2019 - 31.5.2021. Tulin valituksi lautakunnan jäseneksi, kiitos!
§ 73 Alueellisen jätehuoltolautakunnan vaali toimikaudeksi 1.6.2019 - 31.5.2021
§ 74 Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan vaali toimikaudeksi 1.6.2019 - 31.5.2021
§ 75 Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnan vaali toimikaudeksi 1.6.2019 - 31.5.2021
§ 76 Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen johtokunnan vaali toimikaudeksi 1.6.2019 - 31.5.2021
§ 77 Tampereen Vesi Liikelaitoksen johtokunnan vaali toimikaudeksi 1.6.2019 - 31.5.2021
§ 78 Tampereen kaupungin tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2018
§ 79 Tampereen kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös, tilintarkastuskertomus ja vastuuvapauden myöntäminen

**************

 

Koville ottaa Pispalan II -alueen kaavoittaminen

Yhdyskuntalautakunnassa käsiteltiin jälleen 14.5.2019 Pispalan II-vaiheen kaavaa. Kuumaksi perunaksi on osoittautunut kortteli 1088, jolla sijaitsee kulttuurihistoriallisen Punaisen tukkitien paikka ja tonteille myönnettävät rakennusoikeudet.

Itse näen, että kaikesta kaupungin kasvusta ja täydennysrakentamisesta huolimatta, Pispala on sellainen omaperäinen alue, joka on syytä säilyttää myöhemmillekin sukupolville. Tampereelta löytyy maata niin uudis- kuin täydennysrakentamiseen.

Tuntuu olevan vaikea paikka. Asiaa on hierottu jo useita vuosia. Hämeenlinnan HaO on kumonnut 27.6.2017 YLA:n tekemän poikkeuslupapäätöksen, joka koski po. korttelin lisärakentamista.

Apo Aleksi Jäntti ehdotti, että asia palautetaan uudelleen valmisteluun seuraavin perustein:

"Yhdyskuntalautakunnalle on 27.6.2017 esitetty poikkeamisluvan myöntämistä asuin- ja talousrakennuksen rakentamiselle osoitteessa Pulkkasaarenkatu 4. Yhdyskuntalautakunta hyväksyi poikkeamisluvan hieman esitetystä poikkeavana (hakemuksen mukaisena), mutta hallinto-oikeus kumosi lautakunnan päätöksen. Kaavan valmistelijoiden harkinnan lisäksi esiin ei ole tullut mitään sellaista uutta tietoa, minkä vuoksi 27.6.2017 esitetyn kaltaista rakentamista ei tulisi hyväksyä korttelin 1088 länsipuolen tonteille." Tähän totean, että tässä kysymys oli poikkeamisluvasta, ei kaavasta tai sen muuttamisesta.

Päätös syntyi äänestyksen tuloksena:

JAA eli pohjaesitys, esittelijän päätösehdotus 6 ääntä (Harmaala, Siren, Urhonen, Rincón, Aho, Leino)

EI eli Jäntin palautusesitys 7 ääntä (Jäntti, Sirniö, Ahonen, Järvinen, Höyssä, Kampman, Kallio-Kokko)

Puheenjohtaja totesi palautusesityksen tulleen hyväksytyksi äänin 6-7. Asia palautettiin uuteen valmisteluun.

 

Sähköpotkulaudoille pelisäännöt

Samassa kokouksessa hyväksyttiin laitteiden käytön pelisäännöt viime viikolla. Niillä on ajettava kuin polkupyörillä. Jalkakäytävällä niillä ei saa ajaa.

Saksalainen Tier-sähköpotkulautayritys ehti ensimmäisenä. Sen vuokrattavat sähköpotkulaudat ilmestyivät Tampereen katukuvaan ti 21.5.2019 aamulla. Yhtiö ilmoittaa tuoneensa Tampereella 200 sähköpotkulautaa. Niitä vuokrataan yhtiön älypuhelimeen asennettavan sovelluksen avulla.

Myös ruotsalainen Voi on ilmoittanut haluavansa laajentaa toimintaansa Tampereelle. Kummatkin yhtiöt ovat keväästä lähtien toimineet Helsingissä.

Tampereen yhdyskuntalautakunta hyväksyi laitteiden käytön pelisäännöt 14.5.2019. Niillä on ajettava kuin polkupyörillä. Jalkakäytävällä niillä ei saa ajaa.

Potkulaudat ovat herättäneet paljon keskustelua esimerkiksi Helsingissä, jossa ne otettiin käyttöön tänä kevään. Pariisi on uhannut kieltää sähköpotkulaudat, koska holtittomaan pysäköintiin on hermostuttu.

**************

 

Pysäköintimaksujen korotukset jäihin

YLE 30.4.2019. https://yle.fi/uutiset/3-10761544?fbclid=IwAR1_XXjDA8iTOjGM2-M4bSNyjrOa9BvkYG69y6oMfqFvzsSuCgeumchfSdU

Toukokuun alkuun suunnitellut pysäköintimuutokset on keskeytetty toistaiseksi Tampereella.

Sunnuntaipysäköimisen Tampereen keskustassa piti muuttua maksulliseksi toukokuun alussa. Yhden kuntalaisen valitus viivästyttää uudistusta. Ei, minä en ole jättänyt oikaisuvaatimusta, vaikka teinkin päätökseen muutosesityksen.

Tampere joutuu odottamaan päätöksen lainvoimaisuutta. Koska asiassa oli jätetty oikaisuvaatimus. Erikoisen jäädyttämisestä tekee se, että liikennemerkkien sekä pysäköintiautomaattien tarrojen muutostyöt ovat jo pitkällä. Suomeksi sanottuna hätäilty.

Tämä lausunto on mielenkiintoinen, kun vasta huhtikuun alussa selvisi viranhaltijoille, että myös oikaisuvaatimuksen päätöksestä voi valittaa. Tästä syystä päätös pysäköintimaksujen korottamisesta ei ollut vielä lainvoimainen ja uudistus keskeytettiin.

Nyt viimeistään on syytä huolestua. Uutisessa käy selväksi, että Tampereen viranhaltijoille on tiedonpuutetta ja sen vuoksi on syytä pitää heille työpaikkakoulutusta kuntalain sisällöstä. Selvittää, mitä tarkoittaa oikaisuvaatimus, kunnallisvalitus ja jatkovalitus, ettei tarvitse lukea tällaista; "Vasta huhtikuun alussa selvisi Sxxxxn mukaan, että myös oikaisuvaatimuksen päätöksestä voi valittaa. Tästä syystä päätös pysäköintimaksujen korottamisesta ei ollut vielä lainvoimainen ja uudistus keskeytettiin."

Onhan kaupungilla käytössä hallintolain 49 f § mukainen mahdollisuus toimenpiteisiin, vaikka pääsääntö on, että päätöstä, johon saa vaatia oikaisua, ei saa panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Päätös voidaan panna täytäntöön lainvoimaa vailla olevana, jos laissa niin säädetään tai jos päätös on luonteeltaan sellainen, että se on pantava täytäntöön heti, tai jos päätöksen täytäntöönpanoa ei yleisen edun vuoksi voida lykätä.

Näinhän meneteltiin mm. tunnelin, kansiareena ja ratikan päätösten osalta, ne laitettiin täytäntöön ennen lainvoimaisuutta, vaikka todellisuudessa yleinen etu ei sitä vaatinut, ellei siihen lueta rakennusliikkeiden etua. Parkkimaksujen korotuspäätöstä ei siis katsota sellaiseksi, joten se voi odottaa lainvoimaisuutta?

Tampere ottaa uudet pysäköintimaksut käyttöön valitusajan umpeuduttua, eli toukokuun lopussa.

***************

 

Tavoitellaanko utopioita?

Tampereen tavoitteena on kasvaa yli 3000 asukkaalla joka vuosi. Asiantuntija kyseenalaistaa väestönkasvuennusteen ja antaa varoituksen – ”Tapahtuu iso muutos.”

Aluekehittäjä Timo Aro MDI Oy:stä kyseenalaistaa kaupungin väestönkasvuennusteen. On suuri vaara, että Tampere pitää itsestäänselvyytenä kaiken jatkuvan nykymalliin myös tulevaisuudessa. Aro kyseenalaisti kaupungin arviot väestönkasvusta. Tampereen tavoitteena on kasvaa yli 3 000 asukkaan vuosivauhtia. Väestösuunnite koskee vuosia 2018–2033.

TAVOITELLAAN n. 3000 uutta asukasta vuosittain, Asetettiin hirttosilmukka omaan kaulaan Sattuneesta syystä kommenteilleni lähinnä naureskeltiin, kun esitin, että VARAUDUTAAN vuosittaiseen väestön lisäykseen, mutta ei toimita aktiivisesti sen lisäämiseksi.

Tässä tilanteessa mitataan Tampereen vetovoima ja miten hyvin kaupunki pystyy pitämään kiinni asukkaistaan. Tällä hetkellä tilanne on se, että tapahtuu vuotoa parhaista veronmaksajista ja tilalle tulee työttömiä ja vähätuloisia.

Kovat vetovoimatekijät liittyvät työpaikkoihin, koulutustarjontaan ja yritysdynamiikkaan. – Tampereen on panostettava kansainvälisten osaajien houkutteluun, ja kyettävä pitämään valmistuneet opiskelijat kaupungissa, sanoo Aro.

Näin vastaa pormestari Lauri Lyly. Hän toteaa, että MDI:n väestökasvuennuste ulottuu paljon pitemmälle kuin Tampereen strategia. Mittarit ovat nyt hyvässä mallissa, mutta kaupungin pito- ja vetovoiman tekijöihin on pureuduttava täsmällisemmin.

Ikäluokkien pienenemisen aiheuttamaan kilpailuun Tampereen tulee Lylyn mukaan vastata saavutettavuuden parantamisella, kuten tunnin juna, mutta se ei yksin riitä. Voi herranjestas, vai tunnin junalla! Kyllä nyt pitäisi olla heittää kehiin jotain pysyvämpää.

Maan sisäinen muuttoliike on ollut kaupungin tärkein kasvutekijä, mutta seuraavaksi on Lylyn mukaan haettava kasvun potentiaalia kansainvälisistä osaajista ja koulutuksesta. Tähän olisi pitänyt kiinnittää huomiota jo vuosia sitten.

****************

 

Välillä valtakunnan politiikkaan

Eduskuntavaalit käytiin 14.4.2019 ja tulossa on Eurovaalit 26.5.2019.

Vaalitulos 14.4.2019 Median meille esittämä vaalitulos
  Paikkamäärä ennen vaaleja Paikkamäärä vaalin jälkeen Muutos   Paikkamäärä vaalin jälkeen Muutos
PS 17 39 +22 SDP 40 +6
SDP 35 40 +5 Vihr 20 +5
Vihr 15 20 +5 Vas 16 +4
Vas 12 16 +4 PS 39 +1
Kok 38 38 0 Kok 38 +1
KD 5 5 0 Muut 2 +1
RKP 10 9 -1 RKP 9 0
Muut 3 2 -1 KD 5 0
Sin 17 0 -17 Sin 0 0
Kesk 48 31 -17 Kesk 31 -17
Yhteensä 200 200     200  

***************

 

Teiskon lentokenttä jälleen pinnalla

Kiista Tampereen Teiskon lentokentästä on jatkunut kohta viisi vuotta (AL 29.3.2019). Nyt harvinaislaatuiseen ongelmaan haetaan ratkaisua oikeudessa. Tampereen kaupunki haluaisi, että alueella voisivat harjoittaa toimintaansa sekä Tampereen ilmailuyhdistys että Tampereen vauhtipuisto. Lentotoiminta oli kokonaan pysähdyksissä vuodet 2015 ja 2016.

Tampereen ilmailuyhdistyksellä TIY:llä on Teiskoon vuonna 2007 myönnetty ympäristölupa muun muassa purjelentotoiminnan harjoittamiseen alueella. Ilmailuyhdistys ei kuitenkaan ole käyttänyt kenttää purjelentotoimintaan pian viiteen vuoteen. Vuonna 2013 kaupunki kilpailutti Teiskon toiminnan ja valitsi uudeksi toiminnanharjoittajaksi Tampereen vauhtipuisto ry:n. Lentämisen mahdollistava ympäristölupa on kuitenkin TIY:llä, joka ei suostu luovuttamaan sitä Tampereen kaupungille eikä Vauhtipuistolle.

Vauhtipuisto sai vuonna 2017 oman ympäristöluvan, joten kentältä on lennetty vuosina 2017 ja 2018. Vaasan hallinto-oikeus kumosi viime vuoden lopulla ympäristö- ja rakennusjaoston ympäristöpäätöksen ja palautti asian uuteen valmisteluun.

Lupien yhteisvaikutusta ei ole arvioitu? Hallinto-oikeus pitää lainvastaisena tilannetta, jossa kahden ympäristöluvan yhteisvaikutusten arviointi on sivuutettu. – Koska kysymys on molemmissa luvissa samanlaisesta toiminnasta, yhtäaikainen toiminta voisi teoreettisesti kaksinkertaistaa vaikutukset ympäristöön, hallinto-oikeus totesi.

Kaupungin kiinteistötoimen mielestä kuitenkin kaikki edellytykset luvan myöntämiselle ovat olleet päätöksentekohetkellä olemassa. Nyt asiaa ratkotaan KHO:ssa, ja lentotoiminta kentällä on kokonaan pysähdyksissä.

Nyt alkoi tapahtua! Teiskon lentokenttäalueen kilpailutuksesta on tehty tutkintapyyntö tarkastuslautakunnalle, joka toimitti tutkintapyynnön kaupungin tilintarkastajan, KPMG Oy:n tutkittavaksi. Poliisille tutkintapyyntö kuuluu tehdä, eikä riippuvuussuhteessa kaupunkiin olevalle elimelle. Tilintarkastajalla ei ole samaa toimivaltuutta kuin poliisilla tutkia tapausta, johon mahdollisesti liittyy rikos. Tilintarkastajilla on ollut jo vuosia mahdollisuus puuttua Teiskon lentokentän vuokrauksen epäselvyyksiin, jos tahtoa olisi ollut.

Esitutkintalain 3 § mukaan esitutkintaviranomaisen (poliisi) on toimitettava esitutkinta, kun sille tehdyn ilmoituksen perusteella tai muuten on syytä epäillä, että rikos on tehty. Lehtiartikkelin mukaan on syytä epäillä, että rikos on tehty.

Sisä-Suomen poliisin voi aloittaa esitutkinnan oma-aloitteisesti, ilman että kysellään asianosaiselta (Tampere) mielipidettä tutkinnan aloittamiseen, koska virkarikokset ovat virallisen syytteen alaisia, eivät asianomistajarikoksia.

Teiskon lentokentän yhteydessä puhutaan jonkinlaisista, merkittävistä taloudellista seikoista. Kaupunki on maksanut vuokramiehelle avustuksina ja muina palvelujen ostoina vuonna; 2014/50000 €, 2015/75000 €, 2016/75000 €, 2017/ 115000 €, yhteensä 315000 €. Jos vuonna 2018 maksettiin sama 115000 €, niin voi sanoa, että hyvin maksettu toimimattomasta kentästä. Luvut löytyvät kaupungin ostolaskudatasta.

***************

 

Perustetaanko yhtiöt vain henkilöitä varten?

Tampereen kaupunginhallitus päättää ma 1.4.2019 kahden Hiedanrannan kehittämiseen liittyvää yhtiötä. Hiedanrannan Kehitys Oy ja Hiedanranta Ky.

Hiedanrannan kehitysyhtiö Oy Tampereen kaupungin sidosyksikkö ja siten julkisoikeudellinen laitos, yhtiö toteuttaa palvelusopimusta ja toimeenpanee Hiedanrannan kehitysohjelman, valmistelee, arvioi ja esittelee Hiedanranta Ky:n ja maanomistusallianssin hankkeet. Tekee yhteistyötä kehitettävän alueen kiinteistönomistajien kanssa ja tarjoaa kaupungin tehtävän mukaisia palveluita myös yksityisille toimijoille ja on kestävän aluekehittämisen ja kiinteistökokonaisuuksien kehittämisen asiantuntija.

Tampere on jo mukana 60,5 % omistusosuudella Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy.ssä.  Tredea voi hoitaa alueen kehittämisen toimeksiannon mukaisesti. Kun katsoo Business Tampereen henkilökuntalistaa, väkeä on kuin ketun neniä. Toimeksiannon kautta varmasti hoituisi myös Hiedanrannan kehittäminen. https://businesstampere.com/fi/tietoa-meista/henkilosto/ Avuksi voidaan ottaa Tampereen kaupunkiseudun yrityspalvelut Oy. Synergiaa löytyy, kun molemmissa yhtiöissä on sama toimitusjohtaja.

Hiedanranta Ky on yhtiömuotonsa vuoksi lähellä kaupunkia. Yhtiölle siirretään vaiheittain osia Hiedanrannan maaomaisuudesta ja alueisiin liittyvät kehittämisvastuut etupainoisine kehittämiskustannuksineen. Yhtiö luo alueelle ja yksittäisille kiinteistöille lisäarvoa osallistumalla kehitettävän alueen investointeihin ja kehittämällä omistamansa maa-alueet rakentamisvalmiiksi rakennuspaikoiksi ja näin palauttaa kehittämisen tuloksen syntyneen alueen infran ja taloudellisen hyödyn kaupungille sekä tekee yhteistyötä alueen yksityisten maanomistajien kanssa mm. kestävää rakentamista ja kaupunkiteknologiaa edistävissä asioissa. Ei tarvita uutta maanhallintayhtiötä, koska kaupungilla on 100 % omistuksessa oleva Tampereen Palvelukiinteistöt Oy, juuri tällaisia tilanteita varten.

Esitän kysymyksen, että perustetaanko yhtiöt vain henkilöitä varten? Oy:llä ja Ky:llä on mm sama henkilökunta ja samat tilat. Esityksen mukaan, hanke vaatii 6 uutta henkilöä nykyisten kolmen täyspäiväisen resurssin lisäksi. Kustannukset näkyvät kaupungin käyttötaloudessa joko kehittämisen kustannuksena tai epäsuorasti palvelumaksuina kehitysyhtiölle. Ikävä todeta, näin näyttää käyvän.

Ottaen huomioon, mitä kuntalain perusteluissa sanotaan kunnan harjoittamasta liiketoiminnasta, sen tulee käyttää sellaisia toimenpiteitä, jotka ovat tarpeellisia ja välttämättömiä tavoitteen toteuttamiseksi. Spekulatiivisen toiminnan kiellon mukaisesti kunta ei saa ottaa tehtävää hoitaakseen pelkästään taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. Spekulaatiokieltoa on sovellettu myös siihen, ettei kunta voi sijoittaa tai tukea korkean riskin sisältäviä hankkeita. Ei voi välttyä ajatukselta, että kysymys on myös jossain määrin spekulatiivisesta toiminnasta, kun tutustuu yhtiöiden perustamiseen liittyviin asiakirjoihin.

Kunnan ensisijaisen toiminnan motiivin on oltava kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen. Hallinnon toissijaisuuden mukaan kunta ei voi ryhtyä hoitamaan sellaista toimintaa, jonka perinteisesti on hoitanut yksityinen sektori. Näin ollen uusille yhtiöille ei ole olemassa perusteita, koska käytettävissä on jo tehtäviin sopivat toimijat Tredea Oy ja Tampereen Palvelukiinteistöt.

Kuten sanottu, yhtiöittämällä saadaan luotua muutamalle (sopivalle) henkilölle (suoja) työpaikka. Yhtiö voi ostaa konsulttipalveluja sopivilta kumppaneilta, mm. Tampereen kaupunkiseudun yrityspalvelut Oy:lta. Hankkeen ja kehittämisyhtiöiden takaa löytyy tuttuja nimiä.

Tampereen TA 2019; Kaupunginhallitus hyväksyi Hiedanrannan ohjelmasuunnitelman päivityksen 14.5.2018.Samalla päätettiin, että Hiedanrannan kehitysyhtiöstä laaditaan selvitys. Alkuvuonna 2019 valmistellaan esitys valtuustolle Hiedanrannan kehitysyhtiön perustamisesta.

Tampereen kaupunginvaltuusto päätti yksimielisesti 15.4.2019, että 

1. Hiedanranta Ky perustetaan ja yhtiösopimus hyväksytään ja että, kaupunki tekee 750 000 euron sijoituksen Hiedanranta Ky:n yhtiöpääomaan. 

2. Hiedanrannan Kehitys Oy perustetaan ja perustamissopimus hyväksytään ja että, kaupunki merkitsee 50 kappaletta 1 000 euron arvoisia perustettavan yhtiön osakkeita, yhteensä 50 000 euroa.

Talousarvion kaupungin yhteisiin eriin osakkeisiin ja osuuksiin lisätään 800 000 euroa. Talousarviota 2019 muutetaan siten, että elinvoima- ja osaamislautakunnan Hiedanrannan kehitysohjelman talousarvioon siirretään 480 000 euroa yhdyskuntalautakunnan sekä 350 000 euroa asunto- ja kiinteistölautakunnan Hiedanrannan kehitysohjelmalle kohdistettuja menoja.

Konsernijohtaja valtuutetaan tekemään yhtiön perustamisasiakirjoihin tarvittaessa vähäisiä ja teknisluonteisia korjauksia ja päivityksiä.

Valtuusto päätti yksimielisesti toivomusponnesta:

Tampereen kaupungin omistamilla maa-alueilla on arvioiden mukaan myös kohteita, joissa on pilaantunueita maita. Pilaantuneista maista tulee toteuttaa vaiheittain kokonaisselvitys, jossa ensin selvitetään alueet ja toisessa vaiheessa hallintasuunnitelma ja riskiarviot. Selvitystyö aloitetaan Hiedanrannan teollisuusalueesta.

Päättämässä olleet valtuuston jäsenet

Kok; Höyssä Matti, Ikonen Anna-Kaisa, Ivanoff Antti, Jussila Anne-Mari, Jäntti Aleksi, Kostiainen Leena, Kummola Kalervo, Kuortti Jussi, Markkanen Jouni, Nordström Pia, Rajala Petri, Sasi Ilkka, Taina Anneli, Tulonen Irja, Vikman Sofia.   

Sdp; Aleksovski Atanas, Dundar-Järvinen Aila, Gustafsson Jukka, Hiitti Antti, Kaivonen Kirsi, Kampman Ulla, Kamppuri Eija, Kanerva Esa, Kivistö Anneli, Liimola Anne, Loukaskorpi Johanna, Lyly Lauri, Rokosa Inna, Salmi Pekka, Sirniö Ilpo, Wigelius Ari

Vihr; Backman Henri, Friman Väinö, Haapa-aho Olga, Heinämäki Anna-Kaisa, Helimo Matti, Kajan Maija, Karjalainen Miisa, Mustakallio Jaakko, Salo Hanna, Siuro Petri, Stenhäll Jaakko, Suomela Iiris, Suoniemi Juhana, Tynkkynen Oras.

Vas; Aaltonen Mikko, Alppi Ulla-Leena, Hanhela Milka, Minkkinen Minna, Porttikivi Ilkka, Tapio Noora, Torkkola Sinikka.  

Ps; Kaleva Lassi, Luoto Heikki, Puisto Sakari, Vallin Veikko.

Kesk; Alatalo Mikko, Hanhilahti Vilhartti, Kiili Kalle, Ovaska Jouni.

KD; Rauhala Leena, Tanus Sari.

Tapu; Oksanen Lasse, Schafeitel Yrjö. 

Rkp; Löfberg Peter

Sin; Elovaara Tiina

VaTa; Raevaara Aarne

Mitä eroa ja yhtäläisyyksiä löytyy tästä yhtiöittämispäätöksestä ja tunnin ratahankeyhtiöön liittymisestä.

Erona mm. se että, yhtiöiden perustamisiin osoitetaan varat ja mistä ne otetaan. Talousarviota 2019 muutetaan siten, että elinvoima- ja osaamislautakunnan Hiedanrannan kehitysohjelman talousarvioon siirretään 480 000 euroa yhdyskuntalautakunnan sekä 350 000 euroa asunto- ja kiinteistölautakunnan Hiedanrannan kehitysohjelmalle kohdistettuja menoja.

Perustettavaan Suomirata Oy:n osakkeita merkitään enintään 4,0 miljoonalla eurolla ja talousarvioon lisätään kaupunginhallituksen osakkeisiin ja osuuksiin 4,0 miljoonaa euroa. Mutta, sitä ei mainita mistä rahat otetaan, leikataan palveluista, nostetaan vastaavasti lisää lainaa, jostakin muuta?

Yhteistä em:lle päätöksille on, että on siirrytty ns. satulapäätöskulttuuriin. Esitys tuodaan pikavauhtia päätettäväksi, ilman kansalaiskeskustelua ja antamatta kuntalaisille mahdollisuutta lausua suunnitelmista mitään. Jo nämä ovat hyvät valitusperusteet.

***************

 

Oikaisuvaatimus YLA 19.3.2019

YLA on 29.1.2019 § 30 päättänyt asemakaavahankkeen Lentävänniemi 607 1:31, Lentävänniemenkatu 13 keskeyttämisestä ja lopettamisesta. Päätös syntyi äänestyspäätöksellä 11-2. Vähemmistössä olivat, minä ja Matti Järvinen.

Kaavamuutoksen hakijat ovat tehneet päätöksestä oikaisuvaatimuksen.  Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan yhdyskuntalautakunnan päätöksen kumoamista ja kaavamuutosasian palauttamista lailliseen käsittelyyn. Päätösesitys oli, että oikaisuvaatimus hylätään.

Tein kokouksessa seuraavan ehdotuksen, että oikaisuvaatimus hyväksytään:

Kuten päätöksen perusteluissa kerrotaan, Maankäyttö- ja rakennuslaki ei aseta määräaikaa, jonka puitteissa yleisen alueen hankkiminen kaupungin omistukseen ja sen toteuttamisen tulisi tapahtua. Eikä laissa myöskään kerrota, mikä on määräaika kaavoituksen keskeyttämisessä ja lopettamisessa.

Perusteluissa ei ole esitetty sellaista syytä tai seikkaa eikä yleinen etu vaadi välittömiä toimenpiteitä, jonka perusteella kaavahankeen keskeyttäminen olisi juuri nyt tarpeellista ja eikä siten voisi odottaa vireillä olevan poikkeamislupahakemuksen asianmukaista päätöstä.

"Uudistan 27.11.2018 ja 29.1.2019 tekemäni hylkäysesitykset;
Kaavahankkeen keskeyttäminen ja lopettaminen hylätään toistaiseksi. Aluetta koskevasta poikkeamislupapäätöksestä on valitus vireillä Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa. Kun poikkeamislupapäätös saa lopullisen lainvoiman, voidaan asiaan palata, jos on syytä.

Esitän oikaisuvaatimuksen hyväksymistä ja täten kaavahankkeen keskeyttämis- ja lopettamistoimenpiteiden hylkäystä toistaiseksi."

No, ei mitään uutta auringon alla. Jälleen äänestyksessä häviäjän puolella äänin 10-2, yksi poissa. Minä ja Järvisen Matti vähemmistössä.

Muutenkin mielenkiintoinen kokous. Esittelijä oli poissa, lautakunnan puheenjohtaja ja hänen varamiehensä olivat poissa. Miksiköhän lautakunnan nokkamiehille samanaikaiset esteet? No, kyllähän sitä sattuu.

Virkamiespäätöksistä ihmeteltiin viranhaltijan tekemää päätöstä, josta puuttuivat asiaan liittyvät liitteet ja linkki aineistoon.

***************

 

Suomirata vastaan kuntalaki

Tampereen kaupunginvaltuusto päätti 11.3.2019, että kaupunki lähtee osakkaaksi perustettavaan Suomirata oy -hankeyhtiöön, joka tähtää pääradan kehittämiseen ja tunnin rataan Helsingin ja Tampereen välillä. Osakkaaksi lähtemisen ehtona on, että suunniteltujen osakkaiden välille solmitaan ratakäytävän kehittämiselle asetettujen tavoitteiden mukaiset sopimukset. Kaupunginvaltuusto päätti asiasta maanantain kokouksessaan noin puolentoista tunnin vilkkaan keskustelun jälkeen.

Pääradan kehittämisen kokonaiskustannukset ovat arvioiden mukaan noin 5,5 miljardia euroa. Tämä käsittää välin Tampereelta Helsinkiin Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta.

Kaupunki sijoittaa perustettavaan osakeyhtiöön enintään 4 milj. euroa. Tampereen vuoden 2019 talousarviossa osakkeisiin ja osuuksiin on varattu yhteensä 2 milj. euroa kaupunginhallituksen käyttöön erillisten päätösten mukaan. Mistä otetaan toinen 2 milj. euroa, palveluja leikkaamalla, lainaa ottamalla..., että saadaan 4 milj. euroa täyteen? Saman päivänä kh kävi tavoitekeskustelua vuoden 2020 talousarvion laadinnan tavoitteista ja periaatteista.

Muutamia nostoja, liittyen Tampereen taloustilanteeseen;
• tälle vuodelle ennustettu alijäämä on 28,8 milj. euroa.
• Kaupungin talouden kannalta ei olisi mahdollisuutta esittää ja aloittaa uusia palveluja eikä palvelujen laajentamista. Miten esimerkiksi valtuustoaloitteilla (65 aloitetta 2018) tuetaan talouden tasapainottamistavoitetta?
• Taloussuunnitelmassa vuoden 2020 nettoinvestoinnit ovat 238 me (2021 noin 218 me ja 2022 noin 200 me, talonrakennushankkeet 91 me ja 83 me). Tulee arvioida tavoitellaanko hyväksyttyyn investointitasoon muutosta.
• Skenaarioiden perusteella vuoden 2020 tulostavoite vaatii toteutuakseen erityisen VAIKUTTAVIA toimenpiteitä. Jatkovalmistelun kannalta on keskeistä keväällä linjata, mitä TOIMENPITEITÄ saadaan talouden tasapainottamiseksi käyttää ja mitä toimenpiteitä toisaalta ei saa valmistella/käyttää tasapainottamistyössä.
Näyttää vahvasti siltä, että tulot EIVÄT RIITÄ nykyisten laajuisten ja laatuisten palvelujen järjestämiseen.

Uskottavuus hoi, missä mennään? Talousrealismia peliin! Herkullinen paikka tehdä valtuuston päätöksestä kunnallisvalitus.

 

Päätösehdotus Suomirata Oy:n liittymisestä hyväksyttiin valtuustossa yksimielisesti.

Lisäksi valtuusto hyväksyi yksimielisesti seuraavan toivomusponnen:

Valtuusto haluaa Tampereen ja Helsingin välisen nopean ratayhteyden toteuttamista mahdollisimman nopeasti. Valtuuston mielestä tämä vaatii, että koko Tampereen ja Helsingin välistä ratayhteyttä suunnitellaan ja rakennetaan samanaikaisesti.

PS:n valtuustoryhmä teki seuraavan toivomusponsiehdotuksen: Valtuutetuille järjestetään asiasta seminaari, jossa tuodaan esille hankkeeseen vaikuttavat tekijät, mukaan lukien kustannuslaskelmat ja tuloslaskelmat, ja että mikäli lainaa on tarkoitus lyhentää, valtuuston tietoon tuodaan luotettava selvitys lainojen lyhennysten aikataulusta, ja että mikäli miljardilainaa ei aiota koskaan maksaa takaisin eli toimitaan ns. Ruotsin mallilla, käydään ennen toteuttamispäätöstä laaja keskustelu uudenlaisesta rahoitusmallista ja sen vaikutuksista.

Ponsiesitys hävisi äänestyksessä äänin 4-60, poissa 3.

 

Suomirata Oy:n liittymisestä olivat päättämässä:

Kok; Ahonen Reeta, Islam al-Nassar, Höyssä Matti, Ikonen Anna-Kaisa, Ivanoff Antti, Jussila Anne-Mari, Kostiainen Leena, Kummola Kalervo, Kuortti Jussi, Markkanen Jouni, Rajala Petri, Sasi Ilkka, Taina Anneli, Tulonen Irja, Vikman Sofia.   

Sdp; Aleksovski Atanas, Dundar-Järvinen Aila, Kaivonen Kirsi, Kampman Ulla, Kanerva Esa, Kivistö Anneli, Liimola Anne, Loukaskorpi Johanna, Lyly Lauri, Lyytikäinen Riitta, Marin Sanna, Ollila Riitta, Rokosa Inna, Salmi Pekka, Sirniö Ilpo, Viitanen Pia, Wigelius Ari

Vihr; Backman Henri, Caglayan Merve, Heinämäki Anna-Kaisa, Helimo Matti, Kajan Maija, Karjalainen Miisa, Salo Hanna, Sankala Alisa, Siik Kirsikka, Siuro Petri, Stenhäll Jaakko, Suomela Iiris, Suoniemi Juhana, Tynkkynen Oras.

Vas; Aaltonen Mikko, Alppi Ulla-Leena, Hanhela Milka, Minkkinen Minna, Porttikivi Ilkka, Tapio Noora, Torkkola Sinikka.  

Ps; Kaleva Lassi, Luoto Heikki, Puisto Sakari, Vallin Veikko.

Kesk; Hanhilahti Vilhartti, Järvinen Matti, Kiili Kalle, Ovaska Jouni.

KD; Rauhala Leena, Tanus Sari.

Tapu; Oksanen Lasse, Schafeitel Yrjö. 

Rkp; Löfberg Peter

Sin; Elovaara Tiina

VaTa; Raevaara Aarne

----

Tampereen valtuusto teki ma 11.3.2019 hätiköidyn päätöksen! To 14.3.2019 uutisoitiin, LVM tiedotti torstaina, että Suomi-rataa ja Turun tunnin junaa edistävien Pohjolan Rautateiden tytäryhtiöiden perustaminen siirtyy seuraavan hallituksen päätettäväksi.

Ministeriö voi jatkaa Suomi-radan ja Turun tunnin junan mahdollistavien hankeyhtiöiden valmistelua, mutta se ei saa tehdä niitä koskevia poliittisia päätöksiä, kuten osakassopimuksia.

Kyseessä on oikeuskansleri Tuomas Pöystin linjaus. Erinomainen asia, että oikeuskansleri on ottanut asiaan kantaa.

Hallitukselta kesken jääneiden hankkeiden tilanne on ollut epäselvä sen jälkeen kun Sipilä ilmoitti viime perjantaina hallituksen eroavan ja hallituksesta tuli toimitusministeristö. Toimitusministeristö ei saa tehdä poliittisia päätöksiä, ja hankeyhtiöihin liittyy isoja poliittisia valintoja.

Sitten tuli lunta tupaan ja jäitä porstuaan! Mahdollinen tuleva pääministeri Sdp:n Antti Rinne haluaa tunnin junan jäihin: ”Olen tyytyväinen, että valmistelu pysähtyi.” Näin uutisoi AL 25.3.2019.

Sdp:n Antti Rinteen ja Sanna Marinin mielestä ratayhtiöistä luopuminen ei hidasta tunnin radan toteutumista. "Sdp on sitoutunut pääradan kehittämiseen, siitä ei ole kahta sanaa. Haluamme pääradan kuntoon ja nopeampia raideyhteyksiä. Rahoitusta pitää kuitenkin tarkoin harkita: käytetäänkö velkarahaa vai miten? Sijoittajilla on aina intressi saada sijoitukselleen tuottoa. Pitää etsiä kokonaistaloudellisesti järkevä ratkaisu –se voi olla esimerkiksi laina."

Tampereen Kauppakamarin johtaja Antti Eskelinen on tyystin toista mieltä ja sanoo, että hanke viivästyy vuosilla. Suurista ratahankkeista Sdp toteuttaisi ensimmäisenä Helsingin keskustan Pisararadan.

***************

 

Dramaattinen naistenpäivä 8.3.2019

Pääministeri Juha Sipilä kaatoi hallituksensa naistenpäivänä. Sote oli se, maakuntauudistuksineen ja valinnanvapauksineen syy, mihin Juha Sipilä kompastui. haukattiin liian iso pala, jota ei kyetty pureksimaan. Kaikki alkoi marraskuun kihlauksesta 2015, jolloin hallitus oli ensimmäisen kerran kaatumassa, mutta sai ilmaa alleen keskustan maakuntahankkeella ja kokoomuksen valinnan vapaudella. Silloin perussuomalaiset, nyttemmin siniset jäivät nuolemaan näppejään.

Sipilän hallitus oli järjestyksessään 74 ja hallituspäiviä sille kertyi 1382, ollen 8. oli ikätilastossa. Sipilän hallitus jatkaa toimitusministeriönä.

 *************

 

Keksitäänkö menoja keksimällä

Vaikka Tampereen talous on kuralla, näyttää se kaupungin johdon puolelta siltä, että ei haittaa. Menoja keksitään keksimällä. Ei riitä, että ratikka on ottanut taloudenpidosta niskalenkin, vielä pitää lähteä avustamaan valtiotakin.

Nyt ollaan valmiina lähtemään osakkaaksi yhtiöön, joka ei millään tavalla kuulu kunnan ydintoimintoihin. Kaupunginhallitus päätti 25.2.2019, että Tampere lähtee mukaan osakkaaksi perustettavaan Suomirata Oy -hankeyhtiöön, mikäli suunniteltujen osakkaiden välille solmitaan ratakäytävän kehittämiselle asetettujen tavoitteiden mukaiset sopimukset. https://www.aamulehti.fi/a/201459926

Tampereen kaupunki merkitsee perustettavan Suomirata Oy:n osakkeita enintään 4,0 miljoonalla eurolla.

Helsingin, Tampereen ja Vantaan tiedonannon mukaan hankeyhtiöistä Suomirata-yhtiö on käynnistymisvalmiudessa ja nopeimmin eteenpäin vietävissä. Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin, kesk., mukaan hankkeesta on jo käyty keskusteluja ja suunnittelu pyritään saamaan välittömästi käyntiin.

Asian valmistelijoina ovat johtaja Mikko Nurminen ja johtaja Teppo Rantanen

Näin perustellaan

Valtion kanssa on neuvoteltu raideliikenteen kehittämisestä hankeyhtiöiden avulla. Valtion budjettirahoituksella ei kyetä toteuttamaan suuria, välttämättömiä raideinvestointeja ja tämän vuoksi on etsitty uusia rahoituskeinoja. Suurten investointien toteuttaminen hankeyhtiöillä vähentää merkittävästi tarvetta valtion budjettirahoitukselle. Hankeyhtiöiden käyttäminen ei supista tai rajoita 12-vuotisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valtion rahoitusohjelmaa.

Pääradan nopeuden nostaminen ja ratakapasiteetin kasvattaminen on ollut esillä vuosikymmeniä. Ilman hankeyhtiömallia pääradan kehittäminen ja nopeuden nostaminen siirtyy määrittelemättömään tulevaisuuteen. Kaupunkien sitoutuminen on edellytys hankeyhtiöiden perustamiselle. Hankeyhtiöihin tulee omistajiksi valtion lisäksi myös muita hankkeesta hyötyviä julkisyhteisöjä tai julkisesti omistettuja yhteisöjä.

Suomiradan kehittämisen (Helsinki - Helsinki-Vantaan lentoasema - Tampere) kokonaiskustannukset ovat alustavien arvioiden mukaan noin 5,5 miljardia euroa.

Neuvotteluja valtion kanssa Suomirata Oy:n osalta ovat käyneet Helsinki, Vantaa ja Tampere. Alkuvaiheessa Helsingin, Tampereen ja Vantaan sekä mahdollisten muiden omistajien pääomitus on yhteensä 14,0 milj. euroa. Tästä Tampereen osuus on vuonna 2019 enimmillään 4,0 milj. euroa. Suomirata Oy:n pääomitus on valtion kanssa yhteensä 30 milj. euroa.

Tampere sitoutuu tässä vaiheessa vain ratayhteyden ensimmäisen vaiheen suunnittelun (yleissuunnittelu tms.) edellyttämään sijoitukseen. Myöhemmän suunnittelun ja toteutuksen osalta pääomitus ja omistusosuudet päätetään erikseen. Hankkeen suunnittelukustannukset ovat todennäköisesti selvästi korkeammat kuin 30 miljoonaa euroa, arviolta noin nelinkertaiset. Mahdollisesta Tampereen lisäpääomituksesta päätetään myöhemmin erikseen. Tarve riippuu siitä, paljonko kuntia ja muita osakkaita tulee mukaan. Käytännössä piikki on avattu rahastukselle.

Tampere-Helsinki -välisen nopean ratayhteyden toteuttaminen luo kaupunkiseuduista yhteneväisen työssäkäyntialueen. Tämä luo valtakunnallisesti nopeimmin kasvavien seutujen elinkeinoelämälle uusia mahdollisuuksia koskien työvoiman liikkuvuutta ja muita resursseja. Nopeat raide- ja lentoyhteydet ovat yritysten kansainvälisen saavutettavuuden kannalta keskeisiä. Nopea raideyhteys Helsinki - Helsinki-Vantaan lentoasema - Tampere on myös keskeinen osa koko maan liikennejärjestelmän kehittämistä.

Tampereen seudun sekä muiden pääradan vaikutusalueen kaupunkiseutujen saavutettavuuden kannalta pääradan kehittäminen on keskeinen tavoite. Tehdyssä selvityksessä Tampere-Helsinki -ratakäytävän kehittämisen aluetaloudellisten vaikutusten ns. kasautumishyödyn on arvioitu olevan suuruusluokka 50 milj. euroa/vuosi. Tarkasteluja tehtiin eri nopeustavoitteilla, joiden välillä erot olivat pienehköjä. (Lähde: Tampere-Helsinki ratakäytävän kehittämisen laajemmat vaikutukset 06/2018).

Hankeyhtiöön lähtevät osapuolet sitoutuvat suunnittelemaan Helsingin rautatieaseman - Helsinki-Vantaan lentoaseman - Tampereen rautatieaseman välisen ratayhteyden niin, että matka-aika Helsingin ja Tampereen välillä on enintään tunti. Voi, voi, kunhan voisivat pitää junat nykyisissäkin aikatauluissa.

Hankkeeseen osallistuvien on kaikin tavoin edistettävä ratayhteyden rakentamisen edellyttämää yleis- ja ratasuunnittelua sekä kaavoitusprosesseja niin, että hanke saadaan mahdollisimman nopeasti toteutettua. Tavoitteena pitäisi olla, että hankkeen suunnitteluvalmius mahdollistaa EU:n hankerahoituksen hakemisen heti EU:n uuden rahoituskauden alussa 2021. Valtion ja EU-rahoituksen lisäksi rakentamisen rahoittamiseen haetaan myös institutionaalisia sijoittajia. Pientä kiristyksen makua.

Tavoitteena on koko Helsinki-Tampere välin mahdollisimman nopea toteuttaminen. Mikäli tehtävän yleissuunnittelun yhteydessä arvioidaan, että määrätyt rataosuudet on toteutettavissa nopeammin, on se mahdollistettava.

Tampere pitää edelleen välttämättömänä, että välillä Pasila-Riihimäki suunnitellut rataparannukset toteutetaan nykyisen pääradan toimivuuden varmistamiseksi jo tehtyjen suunnitelmien mukaan valtion budjetista mahdollisimman pian.

Tampereen tavoitteena on, että Suomirata Oy:n -hankeyhtiön kotipaikka on Tampere.

Onko oikein, että ministeri Bernerin ajaman hankkeen johdosta kunnat joutuvat rikkomaan lakia ja päätöksen tekijät tekemään virkarikoksen?

Kuntalaissa on monta pykälää, alkaen 1 pykälästä, mitä vastaan hanke sotii. Edelleen, lain § 110 säädetään, että talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan ja että kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Nyt määrärahaa ei ole osoitettu.

Jos kunnan talousarviossa ei ole varattu määrärahaa hankkeelle, tilanne mutkistuu. Kittilän kuntakäräjien toistumisen välttämiseksi, on syytä muistaa Perustuslain § 2.3 maininta, että julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.

Tosin Korkein hallinto-oikeus on vahvistanut myös toisenlaisen käytännön, lakia ei tarvitse noudattaa

Kaupunginhallituksessa 25.2.2019 asiasta olivat päättämässä; Lyly Lauri, pj (sdp), Kummola Kalervo, 1. varapj. (kok), Mustakallio Jaakko, 2. varapj. (vihr),  Salmi Pekka,  3. varapj (sdp), Dündar-Järvinen Aila (sdp),  Haapa-aho Olga (vihr), Kaleva Lassi (ps), Kivistö Anneli (sdp), Sasi Ilkka (kok), Tulonen Irja (kok), Vallin Veikko (ps), Ovaska Jouni, varaj. (kesk), Torkkola Sinikka, varaj. (vas), Schafeitel Yrjö, varaj. (tapu).

 

Päätöksenteossa ohitetaan niin perustuslain kuin myös kuntalain säädökset ja määräykset

Täytyy sanoa, että nyt on huippuripeää toimintaa. Kaupunginhallitus käsitteli asiaa 25.2.2019 ja osallistumisesta hankeyhtiöön päätetään jo 11.3.2019 valtuustossa. "Tampereen kaupunki lähtee osakkaaksi perustettavaan Suomirata Oy -hankeyhtiöön, mikäli suunniteltujen osakkaiden välille solmitaan ratakäytävän kehittämiselle asetettujen tavoitteiden mukaiset sopimukset.

Tampereen kaupunki merkitsee perustettavan Suomirata Oy:n osakkeita enintään 4,0 miljoonalla eurolla. Talousarvioon lisätään kaupunginhallituksen osakkeisiin ja osuuksiin 4,0 miljoonaa euroa." Tällainen kaino kysymys veronmaksajalta, MISTÄ 4 milj. euroa otetaan, joka lisätään kh:n osakkeisiin ja osuuksiin? Leikataanko palveluista sen verran, otetaanko lainaa, vai laitetaanko painokone töihin??

Nyt vauhti on niin kova, että ulkopuolistakin huimaa. Perustuslain 121 § säädetään, että Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon, ja että kunnan hallinnon yleisistä perusteista ja kunnille annettavista tehtävistä säädetään lailla (kuntalaki), sekä että itsehallinnosta kuntia suuremmilla hallintoalueilla säädetään lailla.

Kun puhutaan osakeyhtiöön liittymisestä, muutama kysymys em. kuntalain kohtiin. Miksi, miten, ketä palvelee, kuka hyötyy, riskit?

Rataverkkohanke, jolla kunnat ovat sitoutettu mukaan on ristiriidassa perustuslain § 121 ja kuntalain pykälien kanssa. Kuntalaista nousevat ainakin seuraavat kohdat; 1 §, lain tarkoitus ~ pääperiaate kunnan tarkoituksesta,  2 §, soveltamisala ~ miten ja mihin lakia sovelletaan, 7 §, kunnan tehtävät ~ tehtäviin ei kuulu valtion rataverkon rakentaminen ja ylläpito, 14 §, valtuuston tehtävät ~ päättää kuntaa palvelevasta toimista, 22 §, osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet ~ kiireestä johtuen, kansalaisten kuuleminen ja vaikuttamismahdollisuudet lyöty laimin, 47 §, kunnan tytäryhteisöjen toiminta ja konserniohje ~ ratayhtiöön liittyminen ei ole konserniohjeen mukaista toimintaa, 69 §. Luottamushenkilö ~ päätös ei ole Tampereen eikä tamperelaisten etujen mukainen, 110 §, talousarvio ja -suunnitelma ~ määrärahaa ei ole osoitettu talousarviossa eikä taloussuunnitelmissa, 129 §, lainan taikka takauksen tai muun vakuuden antaminen ~ epäselvää on, miten 4 milj. euron sijoitus toteutetaan. 

*************

 

Kaavoja ja muuta mukavaa

Yla kokouksessa 12.2.2019 käsiteltiin mm. kaavoja ja

§ 47 Valtuustoaloite painonappien poistamiseksi jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden väyliltä - Juhana Suoniemi

            Aloitteessa esitettiin, että jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden painonapit poistettaisiin valo-ohjatuista risteyksistä. Aloitetta ei kannatettu, äänestystulos 7-            5.

  • § 54 Oikaisuvaatimus Karosenpuiston yleissuunnitelmasta

    Oikaisuvaatimuksessa oli kysymys suunnitelman nähtävillä olosta. Oikaisuvaatimuksen tekijä vaati, että suunnitelma palautetaan uuteen valmisteluun ja uudelleen nähtäväksi. Se oli ollut nähtävillä joulunpyhien aikaan 14.-31.12.2018.

    Tein esityksen, että "lautakunta kumoaa viranhaltijan 14.1.2019 tekemän päätöksen ja palauttaa sen uuteen valmisteluun ja uudelleen nähtäväksi.

    Perusteluina esitin: YLA päätti vuoden työsuunnitelmasta 11.12.2018, ja jota aletaan noudattaa 1.1.2019 lukien.
    Suunnitelma oli nähtävillä 14.- 31.12.2018, jo ennen työsuunnitelman voimaan tuloa. Nähtävilläoloaika oli juhlapyhien vuoksi vain 9 arkipäivää." Ehdotus ei saanut kannatusta, se raukesi.

  • Asian käsittelyn vaiheissa tuotiin esille mm. seuraavaa; "On ollut normaali käytäntö, että suunnittelua tehdään ja suunnitelmia hyväksytään ennen työsuunnitelman voimaan tuloa. Investointisuunnitelman kohteita aletaan valita jo keväällä ja tältä pohjalta ennakoiden kohteiden suunnittelua käynnistetään. Mikäli joku kohde jää työsuunnitelmasta pois, suunnitelmat on kuitenkin hyvä olla valmiina, sillä tarve kohteen kunnostukseen on olemassa ja esim. loppuvuodesta yli jäänyttä investointirahaa voidaan käyttää tämän tyyppisiin, valmiiksi suunniteltuihin kohteisiin."

    Siis, voiko em:sta vetää johtopäätöksen, että muitakin hankkeita suunnitellaan ensin pienellä porukalla ilman, että suunnittelun aloittamisesta on tehty päätöksiä?  Ehkä kannattaisi hieman tarkentaa suunnittelun ja päätösprosessin synkronointia.

     **************

     

    Vanhusten hoivan tilanne - skandaali

    Tänään 13.2.22019 Suomen maata on ravistellut pari viikko vanhushoivaskandaali. Vyyhti lähti purkautumaan Esperi Care Oy:n laiminlyönneistä vanhusten palvelutalossa. Nyt se on levinnyt kaikkiin monikansallisiin terveysjätteihin, kuten Attendo ja Mehiläinen ja on siinä saanut Pihlajalinnakin osansa. Myös kunnalliset toimijat ovat joutumassa syyniin.

    Nyt puhutaan vakavasti rikostutkimusten tekemiseksi valtakunnallisesti mahdollisista laiminlyönneistä vanhusten hoidossa. Puhutaan laiminlyönneistä, heitteille jätöistä, ahneudesta, laillistetusta ryöstöstä, verojen kierrosta, jne..

    Hyvä, olen tyytyväinen, että asiaan lopultakin puututaan. Vanhusten, kuin myös vammaisten hoito jossain tilanteissa on ollut ala-arvoista. Valtaosassa hoitopaikkoja asiat ovat kunnossa, mutta yksi tai muutama pilaa alan maineen.

    En linkitä yksittäisiä tapauksia, ne löytyvät helposti Googlettamalla.

    Tampereella tähän sotkuun tuli lisää mutkia. Markkinaoikeus kumosi (MAO 48/19) Tampereen kaupungin suorittaman kilpailutuksen vanhuspalvelujen osalta. Tuntuu hieman ihmeelliseltä, että vaikka hankintalaki on ollut voimassa vuosia, niin vieläkään kilpailutusta ei hallita.

    Jos haluta katsoa tarkemmin, kopio linkki selaimellesi. https://www.markkinaoikeus.fi/fi/index/paatokset/hankintaasiat/hankintaasiat/1549459252291.html?fbclid=IwAR028L-zAZN_hGfGrgq26Vn99calgaXmoasbdi1hPFQlrE6EU1H2OQP_8pE

    No, ei mitään hätää. Tampereen Tuomi Logistiikka on julkaissut 22.3.2019 Markkinavuoropuhelun, ikäihmisten ympärivuorokautisen palveluasuminen. Tarjouksen valintaperusteena on halvin hinta. Tulee kieltämättä mieleen 100-vuoden takaiset huutolaisajat.

    **************

     

    Kotilinnasäätiön sotku menee entistä enemmän solmuun

    Sittemmin Helsingin hallinto-oikeus on hylännyt Tampereen (YLE 11.2.2019) Kotilinnasäätiön tekemän valituksen.

    Hallinto-oikeuden ratkaisun mukaan Patentti- ja rekisterihallitus on voinut katsoa, että säätiön johto on toiminut säätiölaissa säädetyn huolellisuusvelvollisuuden vastaisesti. Lisäksi säätiön johto ei ole huolehtinut siitä, että säätiön toiminta on säätiölain mukaisesti järjestetty asianmukaisesti.

    Päätökseen Kotilinnasäätiö saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

    Tiedä, mitä ajatella. Kiirehtikö syyttäjä tarkoituksella päätöksessään, kun ei jäänyt odottamaan hallinto-oikeuden kantaa? Tilannehan muuttuu toiseksi, kun hallinto-oikeus toteaa, että säätiön johto on toiminut huolellisuusvelvollisuuden vastaisesti. Tämä Helsingin HaO:n päätöshän heittää asian ihan uusille raiteill

    Atanas Aleksovski on saanut valitusluvan hovioikeuteen. Artikkelissa AL 4.6.2019 sanotaan, että syyttäjä joutuu antamaan selvityksen HO:lle. Joutuuko syyttäjä Lasse Saarenmaa nyt tekemään tiliä, miksi teki muiden osallisten osalta syyttämättäjättämispäätöksen, koska virka-aseman väärinkäyttö ei ollut tahallista? Syyttäjältä unohtui, että laissa on myös kohta virkavelvollisuuden rikkominen tahallisen tai tuottamuksellisena. Virkarikosasiassa syyttäjäkään ei voi asettua liian helposti ratkaisijan rooliin. #oikeuskansleri

    **************

     

    Pysäköintimakujen korotusta ja kaavoitusta, yhdyskuntalautakunnan (YLA) päätöksiä

    Tampereen taloustilanne vaatii keräämään rahaan, mistä sitä on vähänkin saatavissa. YLA päätti 29.1.2019 kokouksessaan mm.;

    Kadunvarsipysäköintimaksujen, maksuvyöhykkeiden ja pysäköintilupien hintojen tarkistamisesta. Hintoja korotettiin 2.ja 3. pysäköintivyöhykkeellä, otettiin sunnuntaipysäköintimaksu käyttöön, laajennettiin pysäköinnin 1. vyöhykettä, jne.

    Tein muutosesityksen, että 2. ja 3. vyöhykkeen #pysäköintimaksuja ei koroteta. Maksujen korotusten vaikutus maksukertymään ja alueilla toimivien yritysten toimintaan on negatiivinen, eivätkä välttämättä toteuta tavoitetta. Maksupohjaa pitää laajentaa. Lisätään kadunvarsipaikkoja sinne, johon se on mahdollista ja liityntäpysäköintialueilla otetaan käyttöön 3. vyöhykkeen pysäköintimaksu. Alueet ovat rakennettu ja pidetään yllä kaupungin kustannuksella, näin saadaan myös ulkokuntalaiset käyttäjät osallistumaan kustannuksiin. Kukaan muu lautakunnan jäsen ei kannattanut tätä, joten se raukesi. Ei yllättänyt.

    Tampereen pysäköintipolitiikan päivittäminen

    Tein lisäys/muutosesitys, jonka mukaan pysäköintinormiin määritettävä uusina kohteina; 1) liityntäpysäköintipaikat kriteereineen ja 2) polkupyörien, sähkökäyttöisten laitteiden (potkulaudat, mopot, vast.) pysäköintipaikat raitiotien ja bussipysäkkien yhteydessä. Kukaan muu lautakunnan jäsen ei kannattanut tätä, joten se raukesi. Ei yllättänyt.

    Oliko esitykselläni vaikutusta vai ei, joka tapauksessa, Tamperelainen lehti uutisoi 3.2.2019, että Tampereen seudulle kaivataan lisää liityntäparkkeja.   https://www.tamperelainen.fi/artikkeli/742212-tampereen-seudulle-kaivataan-kipeasti-lisaa-liityntaparkkeja. Oraakkelin vikaa? Esitykseni koski Tampereen kaupungin alueella olevia ja tulevia kaupungin ylläpitämiä liityntäpysäköintipaikkoja. 

     Asemakaavahankkeen keskeyttäminen ja lopettaminen, Lentävänniemenkatu 13. Viime syksynä käsiteltiin YLA:ssa po. tontin rakentamisen  poikkeamislupahakemusta. Tällä hetkellä asia on vireillä Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa.

    Tein kokouksessa seuraavan esityksen; Uudistan 27.11.2018 tekemäni hylkäysesityksen; Kaavahankkeen keskeyttäminen ja lopettaminen hylätään toistaiseksi. Aluetta koskevasta poikkeamislupapäätöksestä on valitus vireillä Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa. Kun poikkeamislupapäätös saa lopullisen lainvoiman, voidaan asiaan palata, jos on syytä.

     Asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville, Pispalan asemakaavan uudistamisen II vaihe, asemakaava nro 8310. Kivenä kengässä on Pulkkasaarenkatu 4 ja sen rakennusoikeus. Kannatin pohjaesitystä, joka oli laadittu Hämeenlinnan hallinto-oikeuden pohjalta ja joka myötäili korttelin asukkaiden vaatimusta. Tämä esitys hävisi äänestyksessä 8-5.

    Tulee mieleen ajat sitten radiosta tullut Maamiehentietolaari-ohjelma. Sinne sai kuulijat lähettää kysymyksiä, joihin ohjelmassa annettiin ympäripyöreitä vastauksia. Kerrankin oli kysymys; saako naapurin tontille rakentaa, paalutinko turhaan? Onko tässä tonttikiistassa joku mennyt lupaamaan jotakin, sitä sopii kysyä.

    Kysymyksessä on valtakunnallinen kulttuuriperintökohteen säilyttäminen. Pirkanmaan maakuntamuseo luokittelee Punaisen tukkitien uoman muuksi kulttuuriperintökohteeksi, jonka arvo on vähintään maakunnallisesti ja todennäköisesti myös valtakunnallisesti merkittävä. Pispalan voimassa olevan vuoden 1978 asemakaavan tonttitehokkuus 0,5 on poikkeuksellisen suuri pientaloalueelle, eikä turvaa historiallisia arvoja. Korttelin 1088 väljä ja vehreä luonne ja tukkitien uoman havaittavuus eivät saa kadota, joten rakentamisen määrää ja sijoittumista tonteilla on kaavatarkastelussa arvioitu uudelleen. On todennäköistä, valittajia on useita, mikäli Pispalan asemakaavan uudistamisen toinen vaihe etenee yhdyskuntalautakunnasta kaupunginhallitukseen ja -valtuuston läpi nyt esitetyllä tavalla.

    Mielenkiintoinen tilanne, jos kaavoittaja, lautakunta ja asian esittelijä eivät ota huomioon seikkoja, millä hallinto-oikeus kumosi aikaisemman päätöksen, liikutaanko silloin virkavirheen mahdollisuudessa?? Hyvä kysymys! Mielenkiintoinen seikka ilmenee asiapapereista. Edellinen yhdyskuntalautakunta oli hylännyt kaavaa koskevan poikkeuslupahakemuksen 12.5.2015 ja 23.8.2016. Nykyinen lautakunta hyväksyi poikkeusluvan 27.6.2017 ensimmäisessä kokouksessaan asettamisen jälkeen. Suurin osa lautakunnan jäsenistä oli vaihtunut. Joten tieto ja ymmärrys oli sillä hetkellä sangen ohutta. Taitava veto sinällään, tuota asia päätettäväksi uudelle lautakunnalle.

    Aamulehti, https://www.aamulehti.fi/a/201435945 ,Tampereen yhdyskuntalautakunta ei vieläkään taivu Pispalan Punaisen tukkitien täydelliseen suojeluun – pitää suojelualuetta liian laajana ja Tamperelainen, https://www.tamperelainen.fi/artikkeli/742157-pispalan-tukkitiesta-on-tulossa-lihava-riita-tampereella-tukkitie-on-tarkoitus , ovat avanneet "solmua" jonkin verran. Keskustelu jatkuu https://www.tamperelainen.fi/artikkeli/745305-moni-taho-kannattaa-tukkitien-suojelua-kyse-on-ilmiosta-ja-pispalalaisesta

    Niemenrannan alueella sijaitsevien raitiotiekohteiden katusuunnitelmat, Niemenranta. Tein pöydällepanoesityksen lausunnon hankkimiseksi vanhus- ja vammaisneuvostolta. Millään ei meinaa mennä perille, että lausuntojen pyytäminen perustuu kuntalain 27 ja 28 §.

    **************

     

    Järkyttävä luku, odotettavissa 68 miljoonan euron alijäämä!

    Tampereen kaupunginvaltuusto käsitteli 28.1.2019 vuoden 2018 tilinpäätösennustetta. Se osoittaa, että alijäämää olisi tulossa 68 milj. euroa.

    Muutamia nostoja taloussivulla aiheista, joita olen seurannut;

    Maauimala, tunneli, raitiotie ja kansiareena. Jäteveden keskuspuhdistamon rakennustyöt alkoivat louhinnan aloituksella.

    Maauimala on siinä mielessä jännä hanke, alkoi yllättäen, kustannukset kasvoivat merkittävästi, mutta tilinpäätösennusteessa kerrotaan vain 2 % noususta. Avaa hieman.

    Lähetin Aamulehden mielipidepalstalla julkaistavaksi oheisen kirjoituksen. Tiedolla johtaminen ja prosenttilasku – vaikea yhdistelmä

    Tampereelle valmistui viime vuonna uusi ja uljas maauimala. Tampereen vuoden tilinpäätösennusteessa on kirjaus, että uimalan lopputili­tys hyväksyttiin lautakunnassa 19.12.2018. Kokonaiskustannukset ylittyivät 0,2 milj. eurolla (2,0 %). Loppukustannusennuste 11 milj. euroa.

    Hurraa, hieno saavutus kun ylitys jäi näin pieneksi, ottaen huomioon, että maauimalaa ei mainittu viime valtuustokauden pormestariohjelmassa, ei kaupunkistrategiassa eikä myöskään pitkän aikavälin investointisuunnitelmassa 2013-2017.

    Maauimalaprosessia pitää avata. Tilinpäätösennusteessa ja lautakunnan lopputilityspäätöksessä on hieman vajavaisia tietoja. Tampereen sivistyksen ja elämänlaadun edistämisen ydinprosessi selvitti jo kesän 2014 aikana mahdollisuudet maauimalan toteuttamiseen. Maauimalasta jätettiin 18.8.2014 vihreän valtuustoryhmän toimesta valtuustoaloite. Sport Vanue Oy jätti 1.10.2014 selvityksen maauimalasta kustannusarvioineen, 6 milj. euroa. Tätä esiteltiin mm. Aamulehdessä.

    Vahvistettaessa vuoden 2015 talousarvio, hyväksyttiin maauimalan rakentaminen ilman kustannustietoja. Päätös tehtiin 3 pv ennen sivistyslautakunnan tarveselvitystä!

    Lautakunta ja kaupunginhallitus käsittelivät ao. valtuustoaloitteen syksyllä 2015. Sivistyslautakunta päätti jatkosuunnittelusta. Hinta oli noussut 7,25 milj. euron ja 9,2 milj. euron välille. Kaupunginvaltuusto päätti 16.11.2015 maauimalan rakentamisesta äänestyksen jälkeen. Vuoden 2016 talousarviossa määräraha oli 7 milj. euroa.      

    Maauimalan hinta nousee. Vuoden 2017 talousarviossa hankkeeseen varattiin nettorahoitusta 9,5 milj. euroa. Hankkeeseen ei saatu valtionavustusta ja kaupunginvaltuusto myönsi 15.5.2017 puuttuvan 1,3 milj. euron määrärahan, minkä jälkeen hankkeen määräraha oli 10,8 milj. euroa.

    Asunto- ja kiinteistölautakunnan päätöksessä 19.1.2019 kerrotaan, että talousarviossa 2018 ja taloussuunnitelmassa hankkeeseen oli osoitettu yhteensä 10,8 milj. euroa. Hankkeen kokonaiskustannukset ylittyivät 0,22 milj. eurolla, ja että näin maauimalan kokonaiskustannukset ylittyivät 2 %! Tosiasiassa kustannukset ylittyivät 83,3 % summasta, millä hanke ”myytiin” valtuustolle ja 57,1 % ensimmäisestä talousarvioon varatusta määrärahasta.

    Ylitystä perusteltiin mm. pilaantuneen maa-aineksen puhdistamisesta ja maaperän ennallistamisesta. Samoilla seikoilla perusteltiin rantaväylän tunnelin hinnan menemistä pitkäksi.

    Vaikka elämme valeuutisten ja valheellisen tiedon aikaa, kyllä kaupungilta pitää tulla ulos oikeaa ja uskottavaa tietoa. Muistelen, että jossain vaiheessa puhuttiin tiedolla johtamisesta. Kai se tarkoitti, oikealla tiedolla? 

    Luvut hieman parantuneet, nyt odotettavissa vain 58,8 milj. euron alijäämä!

    **************

     

    Kotilinnasäätiö -casessa tuomio

    Pirkanmaan käräjäoikeus antoi 9.1.2019 tuomion Kotilinnasäätiön tontinsiirtokiistassa.

    Kotilinnasäätiön toiminnanjohtaja Atanas Aleksovski tuomittiin luottamusaseman väärinkäytöstä 7 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Käräjäoikeuden mukaan Aleksovskin teosta aiheutui Kotilinnasäätiölle hyvin suuri vahingonvaara ja lopulta myös hyvin suuri vahinko, minkä vuoksi tekoa ei voi sovittaa sakoilla.

    Aamulehden tavoittama Aleksovski kertoi, ettei ole tyytyväinen tuomioon. Todennäköisesti AA valittaa hovioikeuteen. AA kiistän edelleen rikoksen ja kokee olevansa syytön.

    Kotilinnasäätiön päätöksen mukaan ehdolliseen vankeuteen tuomittu Atanas Aleksovski saa jatkaa säätiön toiminnanjohtajana – näin säätiö perustelee päätöstä.

    Ma 21.1.2019 uutisoitiin, että Aleksovski eroaa Tampereen kaupunginhallituksen ja sen konsernijaoston luottamustehtävistä.

    Uskomatonta! AL 6.2.2019 kertoo, että demarivaikuttaja ja Kotilinnasäätiön toiminnanjohtaja Atanas Aleksovski on jälleen rikostutkinnan kohteena. Poliisi on käynnistänyt esitutkinnan, joka kytkeytyy kaupungin omistaman Finnpark oy:n hallituksen puheenjohtajan valintaan. Esitutkinnassa rikosnimikkeiksi on kirjattu petos ja virkavelvollisuuden rikkominen.

    Konsernijohtaja Juha Yli-Rajala ja kaupungin lakimies Jouko Aarnio ovat hankalassa välikädessä, koska Aleksovski valittiin Finnparkin hallituksen puheenjohtajaksi kaupunginhallituksen konsernijaoston kokouksessa 10.4.2018. Asian esittelijä oli Tampereen kaupungin konsernijohtaja Juha Yli-Rajala. Ongelman on se, että tiesivätkö Yli-Rajala ja Aarnio Aleksovskin esitutkinnasta. Kotilinnasäätiön tontinsiirtokiistan esitutkinta on aloitettu tammikuussa 2018. Esitutkintapöytäkirjasta käy ilmi, että Aleksovskia on kuultu ensimmäisen kerran luottamusaseman väärinkäytöstä epäiltynä jo 18. tammikuuta 2018.

    Aamulehdellä on hallussaan Aleksovskin 10.4.2018 lähettämä sähköposti Yli-Rajalalle ja Tampereen kaupunginlakimiehelle Jouko Aarniolle, jossa Aleksovski kirjoittaa näin:

    "En ole ilmoittanut julkisuudessa enkä lehdistössä, että olen rikoksesta epäiltynä. Eivätkä viranomaiset ole myöskään ilmoittaneet, että olen rikoksesta epäiltynä. En ole myöskään itse lukenut missään minun nimeni alta, että olisi joku rikosepäilynimike olemassa. Minua vastaan ei ole nostettu myöskään syytettä enkä ole saanut mitään rangaistusta."

    Soppa sakenee! Tamperelainen -lehti uutisoi 8.2.2019, "Tässä on ollut vähän puhdistuksen makua" – Kokoomusvaltuutettu jätti poliisille tutkintapyynnön Atanas Aleksovskin puolesta. Kokoomuksen kaupunginvaltuutettu Erkki Axén haluaa nyt, että poliisi selvittää moniko kaupungin virkamies on ollut tietoinen Atanas Aleksovskiin kohdistuneista rikosepäilyistä ennen Finnpark Oy:n hallituksen jäsenten valintaa.

    Nyt, kun pää on saatu auki, tutkinnat pitää ulottaa muihinkin, vähänkin kyseenalaisiin päätöksiin ja hankkeisiin.

    2019


    2018

    Valtiovalta reagoi (lopultakin) korruptioon

    Olen jo vuosia kirjoittanut korruptiosta ja rakenteellisesta. Näet niitä ja mihin asioihin olen kiinnittänyt huomiota, tältä sivulta hakusanalla korruptio.

    Oikeusministeri Antti Häkkänen on nostanut korruption esille korruptionvastaisen päivän seminaarissa.

    Yksi keino, jolla korruption torjuntaa edistetään, on korruptionvastainen strategia, joka hallituksen on määrä hyväksyä vielä ennen 2018-2019 vuoden vaihdetta.

    – Korruptio ei näy suomalaisten jokapäiväisessä elämässä samalla lailla kuin maissa, joissa asioimiseen poliisin, lääkärin tai koulutusjärjestelmän kanssa liittyy usein lahjonta. Emme voi kuitenkaan sanoa, että maamme olisi täysin vapaa korruptiosta. Suomessa eri arvioiden mukaan esiintyy jossain määrin rakenteellista ja vaikeammin havaittavaa korruptiota, joka ilmenee elinkeinoelämän ja viranomaisten toiminnan rajapinnassa, Häkkänen sanoi.

    Korruptio on vaikutusvallan väärinkäyttöä edun tavoittelemiseksi. Väärinkäyttö voi olla lainvastaista tai muuten epäeettistä toimintaa. Siihen voivat syyllistyä niin yksityishenkilöt, virkamiehet, poliitikot kuin elinkeinoelämän palveluksessa toimivat.

    Jos kirjoituksillani on ollut vaikutusta, olen tyytyväinen.

    Näin tunnistat korruption

    Tärkeintä on ehkäistä korruptiota jo ennalta. Toisinaan väärinkäytöksiä ehtii kuitenkin tapahtua ennen kuin niitä havaitaan. Tilanne voi olla korjattavissa, kun siihen puututaan ajoissa.

    Korruptio on kaikissa eri muodoissaan vahingollista ja epäoikeudenmukaista. Korruptiolla hyödyt pyritään ohjaamaan väärille tahoille, kun taas jokin toinen taho väistämättä aina kärsii. Siksi korruptiota ei koskaan pidä hyväksyä eikä katsoa läpi sormien.

    Ilmoita korruptiosta

    Suomessa ei ole korruptiontorjuntaan keskittynyttä virastoa, joka tutkisi epäilyjä korruptiosta. Monet viranomaiset kuitenkin vastaanottavat ja käsittelevät ilmoituksia erilaisista väärinkäytöksistä.

    Näin ilmoitat korruptioepäilystä:

    Joissakin tapauksissa asiasta kannattaa kertoa tietylle viranomaiselle tai kanteluelimelle.

    **************

     

    Kotilinnasäätiön tapaus oikeudessa

    Kotilinnasäätiön tonttisotkun oikeuskäsittely (AL 17.12.2018) alkoi 17.12.2018. Tapausta käsitellään luottamusaseman väärinkäyttönä. Toiminnanjohtaja ja demarivaikuttaja Atanas Aleksovski on kiistänyt luottamusaseman väärinkäytön. Varsinainen pääkäsittely pidetään Pirkanmaan käräjäoikeudessa 18. ja 19.12.2018. Perjantain suullisessa valmisteluistunnossa muun muassa kuultiin yhtä todistajaa ja luettiin haastehakemus.

    Luottamusaseman väärinkäyttö tarkoittaa, että luottamustehtävää hoitava henkilö ryhtyy toimeen, johon hänellä ei ole oikeutta, tai jättää tehtävänsä hoitamatta ja aiheuttaa vahinkoa. Luottamusaseman väärinkäytöstä voidaan tuomita sakkoja tai enintään kaksi vuotta vankeutta.

    Esitutkinnassa oli epäiltynä myös säätiön muita vastuuhenkilöitä, jotka toimivat Kotilinnasäätiön hallituksessa tontin luovutuksen aikaan. Heidän osaltaan rikosepäily päättyi kuitenkin esitutkintaan tai kihlakunnansyyttäjän tekemään syyttämättäjättämispäätöksen.

    Jääviysongelmat ovat poliitikkojen ja virkamiesten helmasynti, sanoo professori emeritus Ari Salminen. Hän on kirjoittanut kirjan suomalaisesta korruptiosta.

    Kotilinnasäätiön tonttikiistassa oli tästä kysymys

    Vanhusten asumispalveluja tarjoava Kotilinnasäätiö vuokrasi Muotialantie 36:ssa sijaitsevan tontin Tampereen kaupungilta marraskuussa 2016. Sopimuksen mukaan tonttia ei olisi 1,8 miljoonan euron sakon uhalla saanut luovuttaa rakentamattomana eteenpäin.

    AA:n johtama säätiö kuitenkin pyysi kaupungilta suostumusta tontin vuokrasopimuksen siirrolle säätiöltä Lehto Groupiin kuuluvalle Rakennuskartiolle. Kiistanalaista on, saiko säätiö luvan siirrolle. Syyttäjän mukaan ei.

    Tästä huolimatta säätiö luovutti alkuvuonna 2017 rakentamattoman tontin vuokraoikeuden perustamalleen Asunto Oy Tampereen Nekalanpuistolle ja myi sitten asunto-osakeyhtiön osakkeet 1,15 miljoonalla eurolla Rakennuskartiolle, joka rakensi saamalleen tontille vapaarahoitteisia asuntoja.

    Kaupungin mielestä säätiö rikkoi sopimusta, ja siksi se ryhtyi perimään säätiöltä sakkoa, joka lopulta sovittelun myötä aleni 1,8 miljoonasta eurosta 775 000 euroon.

    Syyttäjän mielestä AA syyllistyi rikokseen, kun hän kaupungin kielteisestä kannasta huolimatta teki säätiön hallitukselle päätösehdotuksen tontin vuokraoikeuden siirrosta ja antoi hallituksen ymmärtää, että kaupungin edustajat olisivat anteet suostumuksensa.

    AA kiistää syyllisyytensä ja vetoaa siihen, ettei ole toiminut tarkoituksella virheellisesti. Puolustuksen mukaan AA on ollut perusteltu syy olettaa, että hänen esittämänsä menettely on ollut kaupungin hyväksymä, vaikka varsinaista kirjallista lupaa ei ole annettu.

    Syyttäjä vaatii AA yli 7 kuukauden ehdollista vankeusrangaistusta luottamusaseman väärinkäytöstä.

    Facebookin seinältä lainattua; "tämä tapahtumakulku alkaa jo kesäkuusta 2016. Silloin näyttää säätiölle luvatun (tai "korvamerkityn") tontin laittaminen lihoiksi. Siis kaupunkikonsernia hyödyttäen. Iso onnettomuus oli, että kiinteistötoimenjohtaja vaihtui alkusyksystä 2016 ja ettei uusi johtaja kerta kaikkiaan tiennyt, missä mennään. Kaikki toimivat kuten aiemmin oli sovittu, mutta uusi kiinteistötoimenjohtaja VE ei älynnyt puhaltaa peliä poikki viimeistään silloin, kun kiinteistötoimi ja Kotilinnasäätiö kokoontuivat 2. tammikuuta 2017 miettimään, miten vuokraoikeus voidaan siirtää Rakennus-Kartiolle. Kahdesti kiinteistötoimenjohtaja VE myönsi tämän omassa todistajanlausunnossaan tiistain käräjäoikeuden istunnossa."

    Kellojen pitäisi kilkattaa ja jääviysepäilyjen herätä mm. seuraavissa tilanteissa:

    -  Virkamiehen tai poliitikon toiminta tuplaroolissa, ”kahden puolen pöytää”.
    -  Johtavan aseman käyttäminen läheisten ja sukulaisten suosintaan.
    -  Joidenkin säätiöiden ja yrityshallintojen taipumus jakaa puolueellisesti taloudellisia etuja lähipiirilleen.
    -  Johtavien virkamiesten ja elinkeinoelämän toimijoiden suhteista aiheutuneet lahjusjärjestelyt tai merkittäviä taloudellisia etuja koskevat päätökset.
    -  Julkisten hankintojen ohjaaminen ilman aitoa kilpailua, hankintojen räätälöinti.
    -  Kuntien kaavoitukseen vaikuttaminen: yritysten antama epäterve tuki poliitikolle omaa etua tavoitellen.
    -  Vaikutusvallan väärinkäyttö ja palkkioihin perustuvat läheiset kytkennät julkisen sektorin edustajien ja elinkeinoelämän välillä.
    -  Räikeät puoluepoliittiset suosinnat nimitysprosesseissa.
    -  Ilman harkintaa karenssiajasta tapahtuvat siirtymiset julkisesta hallinnosta yrityselämään.

    Käräjäoikeuden päätös annetaan 9.1.2019. Mielenkiintoinen tapaus kaiken kaikkiaan!

    **************

     

    Vaikka Tampere kasvaa voimakkaasti, mutta kasvu ei näy rahakirstussa, vaan velkaantuu raskaasti

    AL 12.12.2018 https://www.aamulehti.fi/a/201350639?c=1522737894164 Valitettavasti maksumuurin takana.

    Kaavoitusohjelma

    Vuosien 2019–2023 kaavoitusohjelmassa on asuntokerrosalaa yhteensä noin 1,4 miljoonaa kerrosneliömetriä ja muuta kerrosalaa yli 600 000 kerrosneliömetriä.

    Muun muassa näitä kaavoitetaan. Vuonna 2019: Hämpin parkin laajennus. Särkänniemi, Mustalahti, Onkiniemi. Kunkun parkki. Näsikallion eritasoliittymä ja Amuritunneli. Raitiotien kakkosvaihe.

    Asumista kaavoitetaan Kalevassa lastentalon alueelle ja Takojankadulle. Asumista sekä muuta rakentamista kaavoitetaan Hippostalon alueelle.

    Tesomajärven koulun alueelle kaavoitetaan erityisesti kohtuuhintaista omistusasumista.

    Raholan radanvarsikortteliin tulee asumista ja muuta rakentamista. Hyhkyn laaksoon asumista.

    Asumista kaavoitetaan Vuoreksen Västinginmäkeen. Hervannan pohjoiskannelle sekä asumista että muuta rakentamista.

    Lahdesjärvellä Automiehenkadun pohjoispuolelle sekä Aitovuoreen kaavoitetaan työpaikkojen ja yritystoiminnan alueita.

    Vuonna 2020: Hiedanranta I eli alueita Hiedanrannan keskustassa ja Enqvistinkadun ympäristössä. Alueelle kaavoitetaan asumista, palveluja ja toimitiloja.

    Keskustassa kaavoitetaan asumista ja muuta tilaa Tampereen taidemuseon ympäristöön ja Asemakeskuksen alueelle (ensimmäinen vaihe).

    Asumista kaavoitetaan muun muassa Sarvijaakonaukion ympäristöön, Kalevankankaalla Hautausmaankadulle ja Jankassa Alasniitynkadulle.

    Pyynikin Trikoon alueelle ja TTY:n Kampusalueelle kaavoitetaan sekä asuntorakentamista että muuta rakentamista. Samoin Kaupin sairaalan alueelle.

    Kaupin kampus, Medi-Park IV (työpaikkoja).

    Peltolammin hyvinvointikeskus.

    Vuonna 2021: Hiedanranta II: Hiedanrannan keskustaa ja Enqvistinkadun ympäristö (raitiotien haara), Lielahdenkadun varsi, Kaukajärven pohjoisranta, Ojala II, Idesjärven perhepuisto, Sarvijaakonkatu, Hakametsä alueen uudistaminen, Tammelan toriparkki, Frenckell.

    2022–2023: Lielahdenkadun varsi II, Asemakeskus II, Alasjärven leirintäalue, Ruotulan alue, Koillikeskus, Lakalaiva I, Härmälän leirintäalueen kehittäminen, Viinikanlahden uusi asuinalue, Hiedanranta III: Hiedanrannan keskustaa ja Enqvistinkadun ympäristöä (raitiotien haara).

    **************

     

    Mustanlahden sataman puolesta

    Yhdyskuntalautakunta kokousti 11.12.2018. Listalla oli asioita, jotka vaikuttavat merkittävästi kaupunkilaisten elämään.

    Käsittelyssä oli vuoden 2019 YLA:n palvelu- ja vuosisuunnitelma. Tein siihen lisäysesityksen, joka hyväksyttiin yksimielisesti; "Särkänniemen kehityssuunnitelmien edetessä, Mustanlahden matkustajalaivasatamassa edellytetään sataman käytön turvaaminen matkustajasatamana sekä nykyisen palvelutason ylläpito. Satamaa kehitettäessä on otettava huomioon maisema, luonnonarvot, rakennettu ympäristö, kulttuurihistorialliset arvot ja perinteet siten, kuin ne ovat Pirkanmaan maakuntakaavaan 2040 kirjattu. Särkänniemen Näsinneula (55) ja Mustanlahden satama ja satama-alue (56/1ja 2) ovat merkitty maakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi."

    Kokouksessa käsiteltiin myös Tampereen pysäköintipolitiikan päivittämistä ja kadunvarsipysäköintimaksujen, maksuvyöhykkeiden ja pysäköintilupien hintojen tarkistamista. Olin valmistautunut esittämään palautusta uuteen valmistellun, mutta kun po. kohdat jätettiin pöydälle, jäi palautuskortti käyttämättä.

    **************

     

    Nyt riitti

    Olen järjestelmällisesti kerännyt aineistoa kunnan ja hallinto-oikeuksien hyvästä yhteistyöstä. Jopa niin hyvästä, että lakien noudattaminen päätösten teossa on sivuseikka. KHO:n päätös, jolla se vahvisti Hämeenlinnan HaO:n päätöksen, kun hallinto-oikeus on ottanut itselleen lainsäädäntövaltaa ohi eduskunnan ja toteaa vastauksena tehtyyn kunnallisvalitukseen, että talousarvio ei sido valtuustoa itseään ja valtuusto voi päättää muutoksista myös talousarviovuoden aikana ja että, tämä toimivalta valtuustolla on, vaikka sitä ei ole laissa mainittu. Kestämätön ja lakiin perustumaton tulkinta.

    Tein oikeuskanslerille oheisen kantelun;

    KANTELUN KOHDE

    Kantelu koskee Korkeimman hallinto-oikeuden jäseniä asiassa, diaarinumero 1234/3/18 ja Hämeenlinnan hallinto-oikeuden jäseniä (asia sama).

    MENETTELY JA PÄÄTÖKSET

    Hallinto-oikeus on ottanut itselleen lainsäädäntövaltaa ohi eduskunnan, eikä ole noudattanut perustuslain 2.3.§ vaatimusta lain tarkasta noudattamisesta, vaan on hylännyt Tampereen kaupunginvaltuuston lisätalousarviota koskevan valituksen lakiin perustumattomana, ja näin ollen ei ole toiminut perustuslain 3.3.§ mukaisena riippumattoman tuomioistuimena.

    Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 12.11.2018 diaarinumero 1234/3/18, Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös 15.2.2018, asia 18/0123/3 ja Tampereen kaupunginvaltuuston päätös 13.6.2016 (95 §).

    Kanteluasia

    Kuntalain 110 § säätää kunnan talousarvion laadinnasta. Pykälän 5. momentin mukaan kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Kuntalaissa ei ole mainintaa lisätalousarviosta tai talousarviomuutoksista. Myöskään hallituksen esityksestä kuntalaiksi (HE 268/2014 vp), ei robottitarkistuksessa löydy mainintaa lisätalousarviosta tai muutoksen tekemisestä talousarvioon.

     

    Kuntalain 110 § sanamuodosta seuraa, että jos talousarvio on laadittu noudattaen mitä talousarvion laadinnasta on säädetty, lisätalousarvioon ei ole tarvetta. Selkeää ja yksinkertaista. Toisin oli kumotussa kuntalaissa (1995), jossa oli § 65.5 maininta, että talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Jos kunta ei ole noudattanut voimassaolevan lain talousarviota koskevia määräyksiä, vaan on laatinut alijäämäisen talousarvion, ja sen johdosta on joutunut turvautumaan lisätalousarvioon, silloin ei ole noudatettu tarkoin lakia, mitä perustuslain 2.3 § edellyttää.

    Hallinto-oikeus on ottanut itselleen lainsäädäntövaltaa ohi eduskunnan, kun toteaa vastauksena tehtyyn kunnallisvalitukseen, että talousarvio ei sido valtuustoa itseään ja valtuusto voi päättää muutoksista myös talousarviovuoden aikana ja että, tämä toimivalta valtuustolla on, vaikka sitä ei ole laissa mainittu. Kestämätön ja lakiin perustumaton tulkinta.

    Hallinto-oikeuden mukaan kunnanvaltuusto on noudattanut vain valtuustolle kuuluvaa päätösvaltaa ja että, yksis­tään se seikka, että talousarvioon on sen vahvistamisen jälkeen ollut tarpeen tehdä määrärahoja ja tuloarvioita koskevia muutoksia talousarviovuoden kulu­essa, ei osoita, että talousarvio olisi lainvastainen. Tämä tulkinta on ristiriidassa sen kanssa, että julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin ja kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.

    Korkein hallinto-oikeus päätöksessään; ”Kaupunginvaltuusto on tehnyt päätöksensä harkintaval­tansa rajoissa. Kaupunginvaltuuston päätös ei ole syntynyt virheellisessä jär­jestyksessä, eikä päätös ole muutoinkaan valituksessa mainituilla perusteilla lainvastainen.” Todettakoon, että myös harkintavallan käytön pitää perustua lakiin. Sitä oudommalta tuntuukin, että Korkein hallinto-oikeus vahvistaa hallinto-oikeuden näkemyksen sen tarkemmin tutkimatta, onko päätöksen perustelut linjassa voimassa olevan lainsäädännön kanssa.

    Hämeenlinnan hallinto-oikeus ja Korkein hallinto-oikeus ovat lähteneet Tampereen päättäjien ”pelastusoperaatioon”, ettei näiden moitittavaa menettely näkyisi. Teollaan oikeudet ovat toimineet moitittavalla tavalla, perustuslain 2.3. ja 3.3 §§ velvoitettavuutta rikkoen.

    Asian käsittelyssä ei ole toteutunut tasapuolinen kohtelu siten, kuten perusteluissa edellytetään. HE 268/2014 s. 16. ”Osa näistä periaatteista on samoja kuin hallinnon yleiset oikeusperiaatteet, joista säädetään hallintolain (434/2003) 6 §:ssä. Näitä ovat yhdenvertaisuus-, objektiviteetti- ja suhteellisuusperiaate, tasapuolisen kohtelun vaatimus sekä harkintavallan väärinkäytön kielto.” Käsittelyyn on otettu Tampereen kaupungin puolesta puhuvia seikkoja ja toisaalta on jätetty pois niitä seikkoja, joilla osoitettiin valituksessa päätöksen moitittavuutta.

    Hallintolainkäyttölain 27.2 § nojalla tuotuja uusia perusteita ei ole otettu huomioon, vaikka asia ei olisi sen johdosta muuttunut toiseksi.

    Tampereen kaupunginvaltuuston päätös, 14.11.2016 (62 §) vuoden 2017 alijäämäiseksi talousarvioksi, olisi voitu käsitellä hallinto-oikeudessa samanaikaisesti, koska ne koskevat saman kuntalain 110 § tulkintaa. Hämeenlinnan hallinto-oikeus hylkäsi valituksen 20.10.2018, asianumero 18/0675/3. Valitusaikaa Korkeimmalle hallinto-oikeudelle on vielä muutama päivä jäljellä, mutta kun ottaa huomioon, mitä Hämeenlinnan hallinto-oikeus päätti 12.11.2018 diaarinumero 1234/3/18, lisätalousarviosta ja Korkeimpaan hallinto-oikeus lisätalousarviosta, jatkovalitus olisi ajan ja rahojen tuhlausta.

     VIREILLÄOLO JA MUUTOKSEN HAKU

    Tampereen kaupunginvaltuuston päätös 13.6.2016 (95 §) lisätalousarviosta on lainvoimainen. Päätös on lainvoimaantunut Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 12.11.2018 diaarinumero 1234/3/18. 

    Oikeuskansleri ei käsittele kantelua, joka koskee yli kaksi vuotta vanhaa asiaa, ellei siihen ole erityistä syytä. Tampereen kaupunginvaltuuston päätös ylitti kesäkuussa 2018 kaksi vuotta. Koska Hämeenlinnan hallinto-oikeus ja Korkein hallinto-oikeus, joko tahallaan tai tuottamuksellisesti ovat pitkittäneet käsittelyä siten, että kokonaisaika kaksi vuotta ylittyy, pyydän, että tämä katsotaan erityiseksi syyksi tutkia kantelu. Totean vielä, että virkarikosten vanhentumisaika on 5 vuotta.

    **************

     

    Särkänniemen ja Mustanlahden satama-alueen asemakaavamuutos

    Kuten aikaisemmin olen kertonut, tekeillä on kaavamuutos jolla tuhotaan Mustanlahden sataman toimintaedellytykset isoilta laivoilta. Kysymys on kaavasta 8663. Palauteaika kaavasta on 14.12.2018 saakka. Jätin kaavasta seuraavan palautteen;

    Särkänniemen ja Mustanlahden satama-alueella on maakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi Pirkanmaan maakuntakaavassa merkitty; Näsinneula (55) ja Mustanlahden satama (56/1ja 2).

    Mustanlahden satamaan, Kortelahden yli suunniteltu silta rikkoo em. maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) ja Pirkanmaan maakuntakaavan määräyksiä.  Kaava ei säilytä rakennetun ympäristön kauneutta, perinteitä eikä kulttuuriarvoja, ollen näin MRL:n vastainen. Silta tulee poistaa suunnitellusta kaavasta.

    Suunniteltu silta heikentää oleellisesti myös satamaan käyttävien alusten ja siltaa käyttävien henkilöiden turvallisuuden. Koska kunta vastaa satamiensa turvallisuudesta, niin tämä seikka pitää ottaa huomioon jo kaavoitusvaiheessa.

    Särkänniemen yleissuunnitelmasta 22.2.2016, on luettavissa, että Mustanlahden satama omaa pitkät perinteet.

    Mustalax Wik mainitaan vuoden 1822 asemakartassa. (Kartassa Mustalax lukee Kortelahden kohdalla ja Wik Mustalahden koh­dalla. Venäläisessä merikartassa vuodelta 1865 on mainittu sekä Mustalax että Kortelax ja Tampereen vuoden 1879 kalenterin kartassa lukee Mustalahti ja Kortelahti.) Näsijärven satama oli 1840-luvulla lähtien Tampereen tärkein puunkuljetusväylä. Puu­tavaran lisäksi kaupunkiin kuljetettiin rakennuskiviä (sivu 14).

    "Satama-alue oli myös huomattava vesiliikenteen ja kaupan keskus 1930-luvulle saakka, minkä jälkeen alue siirtyi vähitellen pääasiassa matkailun ja vapaa-ajan toimintojen käyttöön. Matkustaja- ja huviveneilyn yleistyessä satama oli merkittävä, sillä sieltä oli hyvät yhteydet lähialueille. Vielä 1960-luvulla satama oli merkittävä sisävesisatama, mutta kun laivaliikenne loppui, satamakin hiljeni (sivu 15."

    Em. kappaleessa mainittu liikenteen loppuminen ei pidä paikkaansa. Liikenne on jatkunut, tosin vähäisempänä kuin 1960-luvulla, aivan näihin päiviin asti ja jatkuu edelleenkin.

    Särkänniemen alueen rakennusinventointi, täydennysinventoinnin raportti, täydennetty 5.4.2018

    RAPORTTI, täydennetty 5.4.2018; Selvitystyö Ahola, FM Teija Ahola, Mikkeli
    Tilaaja; Tampereen kaupunki, A-Insinöörit Suunnittelu Oy

    ARVIOINTI

    Mustalahti on osa Tampereen keskustan rakennettu ympäristö 12 - selvityksessä rajattua Särkänniemen ja Mustanlahden sataman arvoaluetta. Satama-alue ja makasiini olivat mukana myös Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998 -julkaisussa. Viimeksi mainittu huomioi myös kahvilan Tampereen pohjoisen ranta-alueen merkittävänä miljöötekijänä. Mustanlahden satama-alue on maakuntakaavassa osoitettu maakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.

    Historialliset todistusarvot

    Tampereen Pohjoissatama, nykyinen Mustanlahden satama, ja sen alkuperäinen tavaramakasiini ovat osa maamme sisävesiliikenteen historiaa. Makasiinirakennuksen alkuperäistä käyttötarkoitusta ilmentävä ulkomuoto ja säilynyt arkkitehtuurityyli todistavat Näsijärven reitin sataman vilkkaasta rahti- ja reittiliikenteestä höyrylaivakaudella, 1800–1900-lukujen vaihteessa, jolloin pääsatama sai myös nykyisen muotonsa.

    Rakennushistoriallinen ja -taiteellinen luonne

    Sataman tavaramakasiiniksi 1915 valmistuneessa puurakennuksessa on säilynyt hyvin varastorakennuksille tyypillinen aukotus ja pitkähkö syvärunkoinen hahmo. Katonlappeiden segmentti-ikkunoista tulee mieleen reikämäiset ikkunarivit höyrylaivojen rautaisissa kyljissä. Julkisivujen tiukka symmetria nojaa klassismiin, mutta näkyville jätetyt hirsirakenteet, pitkien räystäiden katonkannattajat ja katoksen tukirakenteiden muotokieli palautuvat romanttisempaan tyyliin. Makasiinin suunnitteli Tampereen kaupunginarkkitehtina vajaat kolme vuosikymmentä toiminut Johan Lambert Pettersson.

     Maisemallinen ja kaupunkikuvallinen luonne

    Mustanlahden satama sijaitsee Särkänniemen, Näsinneulan ja Näsinpuiston eli Tampereen tunnetuimman matkailukohteen, maamerkin ja puistonähtävyyden yhteydessä. Venesatamana se on edelleen myös yksi kaupungin sisääntuloväylistä. Kapea pääsatamalaituri ja samansuuntainen makasiini muodostavat harmonisen kokonaisuuden, jota täydentävät satama-altaiden vanhat kivilaiturit. Viime vuosisadan alun mitoissa säilyneen Kortelahden satama-altaan lounaispäästä avautuu näkymä satamaan ja Näsijärvelle. Sataman pienenä tunnusmerkkinä on Särkänniemen kärjessä sijaitseva loisto.

    Tulkinta arvojen merkittävyydestä

    Mustanlahden sataman historiallisen aluerakenteen säilymisen kannalta keskeiset osat sisältyvät maakuntakaavan yhteydessä rajattuun arvoalueeseen. Rajauksen ulkopuolelle on jätetty ne rannat, joita on 1970-luvulla tai myöhemmin muutettu. Alueen kaupunkiympäristön rikkaus ja erityislaatuinen kaupunkikuva perustuu luonnonympäristöön ja rakennetun ympäristön monimuotoisuuteen -huvipuistoon, kaupunkipuistoon, venesatamaan – sekä ennen kaikkea osa-alueiden hahmotettavuuteen ja niiden alkuperäisestä käytöstä syntyneeseen luonteeseen. Huvipuiston ja sataman monenkirjavaa kaupunkikuvaa rauhoittaa Kortelahden avoin maisematila. Makasiinirakennus on säilyttänyt rakennushistorialliset piirteensä ja kaupunkikuvallisen asemansa satamamiljöössä. Sen sijaan kahvilarakennuksen alkuperäinen luonne perustui kioskimaisen pieneen kokoon ja sisäänkäynnin viereiseen verantaan. Lisärakentamisen jälkeen kioskimaisuus on hävinnyt ja kokonaisuutta hallitsevat rakennusta kiertävät avoverannat, päätykatos ja uuden puolen isot ikkunat; uudisosan päädystä on tullut kahvilan pääfasadi.

    Rakennusinvestointien raportti toteaa, maakuntakaavassa nimetyt kohteet ja kaikki nämä osoittavat, että Mustanlahden satama-alue omaa merkittäviä kulttuuri-, historia-, rakennettu maisemaperinteitä. Tämän vuoksi, suunnitteilla olevassa asemakaavassa on tarkoin noudatettava MRL määräyksiä.

    MRL 5 § alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää, mm. rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista.

    MRL 9 §, Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.

    MRL 32 §, maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi.

    MRL 57 §, asemakaavassa voidaan antaa määräyksiä, joita kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asetettavat vaatimukset huomioon ottaen tarvitaan asemakaava-aluetta rakennettaessa tai muutoin käytettäessä (asemakaavamääräykset). Jos jotakin aluetta tai rakennusta on maiseman, luonnonarvojen, rakennetun ympäristön, kulttuurihistoriallisten arvojen tai muiden erityisten ympäristöarvojen vuoksi suojeltava, asemakaavassa voidaan antaa sitä koskevia tarpeellisia määräyksiä (suojelumääräykset). Suojelumääräysten tulee olla maanomistajalle kohtuullisia.

    **************

     

    Hallinto-oikeudet pelastamassa kunnan päättäjiä

    Kuntalain 110 § on kirjattu, miten ja mitä kunnan talousarvioon ja -suunnitelmaan on otettava. Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Samassa yhteydessä valtuusto hyväksyy myös taloussuunnitelman kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi.

    Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet.

    Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Tarkoittaako em. että suunnittelukauden pitää olla ylijäämäinen tai tasapainossa vai koskeeko se taloussuunnitelman ensimmäistä vuotta, eli talousarviota? Hallinto-oikeus on sitä mieltä, että talousarvion Ei tarvitse olla tasapainossa tai ylijäämäinen, kunhan taloussuunnitelma toteuttaa tämän vaatimuksen. Hallinto-oikeus jättää kuitenkin kertomatta, mistä ja miten tasapainotus- tai ylijäämävaatimuksen alkaminen lasketaan?

    Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa ja ylijäämävaatimus aikataulutetaan. Mikä on se piste, josta aika lähdetään laskemaan?

    Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Pykälän 5. momentin mukaan kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Kuntalain 110 § sanamuodosta seuraa, että jos talousarvio on laadittu noudattaen mitä talousarvion laadinnasta on säädetty, lisätalousarvioon ei ole tarvetta. Selkeää ja yksinkertaista. Toisin oli kumotussa kuntalaissa, 65.5 § mainitsi, että talousarvioon tehtävistä muutoksista voi päättää valtuusto.

    Tampereen laati vuoden 2016 talousarvion 16,1 milj. euroa alijäämäiseksi, ts. kuntalain 110 § vastainen talousarvio. Koska rahat eivät riittäneet kaupungin tehtävien hoitamiseen, jouduttiin turvautumaan, vuoden 2016 lisätalousarvioon. Varsinainen talousarviokaan ei ollut vielä lainvoimainen, kun tunnelikustannuksiin ja ratikan suunnitteluun annettiin lisärahaa ontuvilla perusteluilla.

    Hämeenlinnan HaO hylkäsi valituksen. Kun ei löytynyt hylkäämiseen oikeaa lainkohtaa, oikeus laati sellaiset itse! "...talousarvio ei sido valtuustoa itseään ja valtuusto voi päättää muutoksista myös talousarviovuoden aikana ja että, tämä toimivalta valtuustolla on, vaikka sitä ei ole laissa mainittu." Kestämätön ja lakiin perustumaton tulkinta. Mitä mieltä oli Korkein hallinto-oikeus? Yllätys, tai ei ollut yllätys, KHO hylkäsi valituksen Hämeenlinnan HaO:n perusteluilla. Perustuslain 2.3 § pyyhittiin takapuolta, vaikka julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin ja jonka mukaan kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Ts. KHO:n mukaan ei tarvitse noudattaa lakia. Samalla toteutui näyttö siitä, että hallinto-oikeudet eivät ole perustuslain 3.3.§ mukaisia riippumattomia tuomioistuimia. Jos joku haluaa tutkia tarkemmin, KHO:n diaarinumero 1234/3/18.

    "Tätä kaikki asianosaiset noudattakoot," lause, joka mahdollistaa puliveivaamisen. Voi tehdä alihintaiseksi lasketun urakkatarjouksen, koska kunta voi aina laatia lisätalousarviota loputtomasti. Kysymykseen, että mahdollistaako lainsäädäntö korruption, piilo- ja rakenteellisen korruption ja tukeeko tuomiovalta sitä? Ikävä todeta, asia voi olla näin!

    Tampereen talous on kuralla. Tampereen, vuoden 2017 talousarvio vahvistettiin 18,8 milj. euroa alijäämäiseksi, ts. edelleenkin kuntalain 110 § vastainen talousarvio.

    Hämeenlinnan HaO hylkäsi valituksen. Samoilla perusteluilla kuin edellä mainitun lisätalousarvionkin. Kun ei löytynyt hylkäämiseen oikeaa lainkohtaa, oikeus laati sellaiset itse! "...talousarvio ei sido valtuustoa itseään ja valtuusto voi päättää muutoksista, siis laatia lisätalousarvio, myös talousarviovuoden aikana ja että, tämä toimivalta valtuustolla on, vaikka sitä ei ole laissa mainittu." Jos joku haluaa tutkia tarkemmin, HaO:n päätösnumero on 18/0675/3 ja diaarinumero 02617/16/2204.

    Jätän päätöksen Hämeenlinnan HaO:n varaan, edellä tuli selväksi KHO:n kanta lisätalousarvioon ja samalla talousarvioon, joten jatkovalitus olisi Lain rahan tuhlausta. lainsäädännöllä ei eräissä asioissa ole mitään merkitystä.

    Valitukset lisätalousarviosta ja talousarviosta koskivat kuntalain 110 § noudattamista. Hämeenlinnan HaO antoi päätöksensä talousarviosta 29.10.2018 ja KHO lisätalousarviosta 12.11.2018. Kuinka paljon oikeudet ovat konsultoineet keskenään päätöksistä ja mikä merkitys Tampereen kaupungilla on ollut, kun perustelujen pohjana on pääsääntöisesti käytetty vain kaupungin lausuntoa? Luultavasti päätökset on laadittu yhteisymmärryksessä. Niitä seikkoja, jotka osoittavat asian valmistelussa ja päätöksenteossa moitittavuutta, ne ovat ohitettu eikä otettu huomioon.

    Jos päätökset olisivat olleet lakiin nojautuvia, silloin olisi käynyt ilmi valmistelun ja päätösten moitittavuus, mahdollinen virkavelvollisuuden rikkominen. Perustuslain 2.3 § oikeusvaltioperiaate koskee myös kuntia julkisen vallan käytössä. Hallinto-oikeudet lähtivät "pelastusoperaatioon", mutta näin tehdessään itse rikkoivat perustuslain 2.3 § oikeusvaltioperiaatetta, että julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Samalla toteutui näyttö siitä, että hallinto-oikeudet eivät ole perustuslain 3.3.§ mukaisia riippumattomia tuomioistuimia.

    Virkavelvollisuuden rikkominen

    Rikoslain 40 luvun 9 § toteaa, että virkavelvollisuuden rikkominen toteutuu, jos virkamies virkaansa toimittaessaan mm. tahallaan rikkoo virkatoiminnassa noudatettavia säännöksiä tai määräyksiä. Niin kunnassa kuin hallinto-oikeudessakin on ollut vallalla käsitys, että talousarvion valmistelu ja päätökset ovat kuntalain 110§ mukaisia, ja että valtuustolla olisi oikeus tehdä päätös, vaikka sitä koskeva toimivalta on poistettu laista eikä sitä muutoinkaan ole voimassaolevassa laissa mainittu, eikä myöskään lain esivalmistelussa (hallituksen esitys). Moitittavaa on myös käsittelyn pitkittäminen ilman erityistä syytä siten, että prosessi ylittää kaksi vuotta, joka on pääsääntöisesti mm. oikeuskanslerille tehtävän kanteluna aikaraja. On oikeuden asia ottaa kantaa, onko ja missä määrin syyllistytty moitittavaan tekoon. Hallintolain soveltaminen ei koske kuitenkaan oikeuden käyttöä. Mitähän tuollakin tarkoitetaan, sitä varmaankin, että teki oikeudet mitä tahansa, heitä ei saa edesvastuuseen! 

    **************

       

    Asemakaavahanke keskeytetään ja lopetetaan, vaikka aluetta koskeva valitus on vireillä hallinto-oikeudessa.

    YLA käsitteli 27.11.2018 asemakaavahankkeen keskeyttämistä ja lopettamista. Asia on monimutkainen ja käsittely on kestänyt. Tuntuu siltä, että lautakunta on joutunut teknoraattien, insinöörien ja juristien, välisen arvovaltakiistan ratkaisijan rooliin.

    Ko. oli poikkeamisluvan hakemisesta po. tontille. kaupungin puolelta nähtiin että, asemakaavamuutoksen hakijan tavoite on ristiriidassa kantakaupungin yleiskaavan 2040 kanssa, jossa alue on osoitettu keskuspuistoverkostoksi, jolle ei ole osoitettu uudisrakentamista. Hakemuksen tarkoittamalla alueella on myös mahdollinen liito-oravien kulkuyhteys ja arvokas lepakoiden elinpiiri. Asemakaavamuutosta ei tule laatia. Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikkayksikkö on käynnistänyt alueen lunastamisen.

    Poikkeamishakemusta käsiteltiin syyskuussa. kannatin sen myöntämistä, mutta äänestyksessä esitykseni hävisi äänin 11-2. Hakija on valittanut päätöksestä Hämeenlinnan HaO:n.

    Tein kokouksessa hylkäysesityksen, juuri poikkeamishakemusta koskevan valituksen johdosta: "Kaavahankkeen keskeyttäminen ja lopettaminen hylätään toistaiseksi. Aluetta koskevasta poikkeamislupapäätöksestä on valitus vireillä Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa. Kun poikkeamislupapäätös saa lopullisen lainvoiman, voidaan asiaan palata, jos on syytä." Hylkäysesitys ei saanut kannatusta, se raukesi, mutta ei haittaa mitään.

    Sitten tehtiin asian pöydälle jättämisesitys. Ajattelin, että ei ole menetettävää vaikka kannatankin ja näin se tuli hyväksytyksi yksimielisesti.

    Asiaan liittyen sain oheisen viestin. Tampereelle olisi saatu maksukykyisiä veronmaksajia, mutta kaupunki ei halunnut, kun ei myöntänyt kaavamuutosta.

    "Asia on sittemmin ratkennut seuraavasti. (Lokakuu 2020)
     
    Kaupunki ryhtyi pakkolunastukseen, joka sittemmin on lainvoimaisesti toteutunut. Kaupunki ei prosessin aikana suostunut aidosti neuvottelemaan vapaaehtoisesta kaupasta. Tämä liittyi lähinnä siihen, että XXXX oli sittemmin vääräksi osoittautunut käsitys kiinteistön arvosta. XXXX näkemys arvosta oli max. 50.000 euroa. Toteutunut pakkolunastussumma oli lähes 200.000 euroa. Em. pakkolunastussumma kattoi kiinteistön maa-alueen, vesialueen myimme erikseen yksityishenkilölle. Kaupunki tarjosi vesialueesta 100 euroa, toteutunut kauppa tältä osin yksityisen kanssa oli 5.000 euroa.   
     
    Lisäksi toimituksessa kaupunki määrättiin maksamaan meidän asianajokulut täysimääräisesti. Tämä lienee ollut näpäytys kaupungille siitä, ettei se missään vaiheessa edes pyrkinyt käymään todellisia neuvotteluja meidän kanssa. 
     
    XXXX olisi ollut yksinkertaista tarkistaa käsityksensä kiinteistön (ja vesialueen) arvosta, mutta jostakin syystä hän ei näin halunnut tehdä. Me olimme lopputulokseen verrattain tyytyväisiä, vaikkakin toki rakentaminen oli meille ensisijainen tavoite.
     
    Tämä näin lyhykäisyydessä teille tiedoksi. En tiedä saatteko muuta kautta tietoa siitä, miten käsittelyssänne olleet asiat lopulta ratkeavat."   
     

    Eilen (27.11.2018) kävi lautakunnan kokouksessa ilmi mielenkiintoinen seikka.

     
    Lautakunnan päätöksestä tehdyn valituksen käsittely Tampereen hallinnossa paljastaa hallintosäännössä olevan valuvian. Tampereen kaupungin hallintosäännön 37 §:n mukaan palvelualueen johtaja päättää palvelualueensa osalta muutoksenhakuun liittyvien lausuntojen hyväksymisestä. Palvelualueen johtaja voi hallintosäännön mukaisesti siirtää päätösvaltansa alaiselleen viranhaltijalle.

    Kaupunkiympäristön palvelualueen johtaja on 21.6.2017 hyväksynyt palvelualueen toimintasäännön delegointimatriisin, jonka mukaan asemakaavapäällikön toimivaltaan kuuluu muutoksenhakuun liittyvien lausuntojen hyväksyminen. Tässä ei erotella sitä, koskeeko valitus 20 euron maksusta tehtyä valitusta tai 2 milj. euron arvoista kaavavalitusta.

    Eräässä tapauksessa asemakaavapäällikkö on päättänyt, että annetaan lausunto Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle valituksen johdosta poikkeamispäätöstä koskevassa asiassa ja että lausunto on liitteenä. Lausunnon mukaan valitus tulee hylätä ja että poikkeamislupapäätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä eikä ole muutoinkaan lain vastainen. Lautakunnalle tulee vain ongelma, kun liitteenä ei ole valitusta eikä siihen annettua vastausta. Täten lautakunnan jäsenet eivät ole nähneet, ei valitusta kuin ei myöskään siitä tehtyä tehtyä lausuntoa.

    Vaikka tässä on selvä, hallintosääntöön nojautuva tapaus (juridisesti on kaikki kunnossa), tätä ei voi pitää hyväksyttävänä käytäntönä, että oikeuteen annetaan lausuntoja lautakunnan nimissä, ilman että lautakunnan jäsenet ovat nähneet niitä. Itse en ainakaan tykkää, jos nimissäni annetaan lausuntoja, joita en ole nähnyt.

    Toinen ongelma on se, että kun lautakunnalle tulee tieto virkamiespäätöksestä johon olisi mahdollista käyttää otto-oikeutta, yleensä muutoksenhakuaika on jo silloin mennyt umpeen. Lakiosaston on syytä tarkistaa ja selkeyttää hallintosäännön kohtaa.

    ***********

     

    Täyttöä valmistellaan monella suunnalla - ELY valittaa

    monella suunnilla! AVI:n päätös merkittiin tiedoksi kh:ssa 29.10.2018 ja samoilla perusteluilla YLA:ssa 20.10.2018. Lisäksi se merkittiin tiedoksi AKILA:ssa 24.10.2018, hieman erilailla perusteltuna. Tässä hyvä artikkeli aiheeseen liittyen (YLE 28.1.2019)

     Näin perusteltiin kh:lle ja YLA:lle. AKILA:lle annettiin lyhyempi versio. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on 10.10.2018 antanut myönteisen päätöksen (LSSAVI/3671/2017) koskien Vaitinaron vesistötäyttöä sekä valmistelulupaa. Täytön pinta-ala on noin 9 ha ja se kattaa noin 900 m matkan 20-100 m leveydeltä Vaitinaron rantaa Lielahden pumppaamolta Pölkkylänniemen kärkeen.

    Hakemus on pohjautunut nykyiseen asemakaavaan. Luvan myötä lähes käyttämättömälle ranta-alueelle voidaan rakentaa voimassa olevan asemakaavan mukainen puisto, alueellisesti merkittävä kevyenliikenteen laatukäytävä ja koko kaupunkikehityksen kannalta erittäin merkittävä raitiotielinja, jossa se palvelee paitsi virkistäytymistä, myös jatkossa kaupungin tahtotilan mukaista tulevaa alueen kaupunkimaista kehitystä.

    Lupa ei ole vielä lainvoiman, mutta se mahdollistaa valmisteleviin töihin ryhtymisen. Valmistelevia töitä ovat johtosiirrot, suojaverhon asennus vesistöön ja sen vaatimat uppotukkien poistot, vedenalaiskohteiden (mm. vanha hylky) lisäselvitykset sekä rannan sulkurakenteen ja työmaatien rakentaminen.

    Päätös on Tampereen kaupungin hakemuksen mukainen sillä lisäyksellä, että kaupunki velvoitetaan rakentamaan nykyisen rantaviivan alueelle sulkurakenne, jolla rajoittaan Näsijärvestä harjuun imeytyvän veden määrää. Paasikiventie on rakennettu vesistötäytölle 1970-luvun alussa ja tämän vesistötäytön yhteydessä luontaiset rannan vettä pidättävät maakerrokset ovat vaurioituneet siten, että luontainen rantaimeytyminen on muuttunut. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto linjaa päätöksessään, että nykyinen Paasikiventien vesistöön rakennettu täyttö sekä uittotunnelit mahdollistavat Näsijärven veden ei luontaisen imeytymisen harjuun pohjavedeksi ja ovat siten riski pohjaveden laadulle. AVI velvoittaa kaupungin poistamaan tämän nykyisen pohjaveden laaturiskin täyttötyön yhteydessä rakennettavalla sulkurakenteella.

    Saadun päätöksen pohjalta käynnistetään rakennussuunnittelu ja sen pohjalta tavoitteena on käynnistää valmistelevat työt, sekä varsinaisen täytön rakentaminen. Täyttömateriaalina on tarkoitus hyödyntää pääosa Sulkavuoren keskuspuhdistamon rakentamisessa syntyvästä louheesta.

    Siis, tiedoksiannolla käynnistetään työt ilman että AVI:n päätös olisi saanut lainvoimaa! Miten on, osaako kukaan kertoa, onko ratikkapäätös 7.11.2016 jo lainvoimaantunut? Missään ei ole näkynyt siitä mainintaa.

    Rahaa täyttö operaatiota varten ollaan esittämässä vuosille 2019 / 4 milj. €, 2020 / 7 milj. € ja 2 milj. € = yhteensä 13 milj. euroa. Tämä on vasta esitys, mikä lienee loppusumma? Nostaa kummasti ratikan 2. vaiheen hintaa, joko liian paljon? Nämä kustannukset jyvitetään asunto- ja kiinteistölautakunnan budjettiin!

    Kh jätti asian 29.10.2018 pöydälle lisäselvityksiä varten. Tarkoitus on täyttö kytkeä ratikan 2. vaiheeseen.

    ELYkeskus valittaa AVI:n päätöksestä (Tamperelainen 5.11.2018) Vaasan HaO:n. Tämä oli odotettavissa. Kannattaa odottaa päätöksen lainvoimaantumista, ei ole erityisen painavaa syytä miksi näin ei voisi tehdä. Pirkanmaan ELY-keskus vaatii vesistötäytölle myönnetyn luvan kumoamista ja vaatii kumoamaan valmisteluluvan, jolla on sallittu töiden aloittaminen muutoksenhausta huolimatta.

    Näsijärveen suunnitellusta vesistötäytöstä on tehty toinenkin valitus Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituksen tekijöinä ovat Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry ja Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri ry. Uusimmassa valituksessa on nostettu esiin useita epäkohtia. Luonnonsuojelijat kummeksuvat sitä, että Näsijärveä annetaan täyttää ennen yhtäkään lainvoimaista kaavaa.

    **************

     

    Yksi syytteeseen

    Syyttäjä nostaa Kotilinnasäätiön jutussa syytteen Atanas Aleksovskia vastaan luottamusaseman väärinkäytöstä, mutta vapautti hallituksen jäsenet syytteistä.

    Ottamatta kantaa sen enempää itse tapaukseen, kuitenkin tapa miten syyttäjä ratkaisi syyttämättä jättämisen, kummastuttaa.

    Syyttäjä toteaa, vapauttaessaan säätiön hallituksen jäsenet syytteestä, että luottamusaseman väärinkäyttö on rangaistavaa vain tahallisena. Virkarikoksia käsittelevästä luvussa on muitakin kohtia, joita olisi voinut soveltaa. Mm. virkavelvollisuuden rikkominen ja tuottamuksellinen virkavelvollisuuden rikkominen. Viimekädessä tuomioistuin ratkaisee, onko tapahtunut rikos.

    Jättikö syyttäjä tahallisesti tai tuottamuksellisesti ottamatta nämä kohdat huomioon? Kohtuutonta, että tällaisessa tapauksessa vain yksi henkilö on nostettu tikun nokkaan.

    Kotilinnasäätiö tiedottaa, että Atanas Aleksovski (sd) (Tamperelainen 2.11.2018) voi jatkaa säätiön toiminnanjohtajana toistaiseksi. Jatkosta käydään vielä keskusteluja omistajaohjauksen kanssa. Lisäksi Kotilinnasäätiö tiedottaa, ettei sillä ole oikeudenkäynnissä vaatimuksia Aleksovskille. 

    – Kotilinnasäätiön hallitus on käsitellyt toiminnanjohtaja Aleksovskin osalta kysymystä siitä, onko säätiöllä vaatimuksia häntä kohtaan tulevassa oikeudenkäynnissä. Hallitus päätti asianajaja Markku Lehtolan esittelyn jälkeen, että vaatimuksia ei ole. Väitetty luvaton siirto on tapahtunut säätiön ja sen täysin omistaman asunto-osakeyhtiön välillä eli säätiön sisällä. Asuntoyhtiön osakekannan myynti on ollut täysin laillista eikä asiassa ole kyse siitä, säätiön hallitus perustelee.

    Säätiön mukaan Aleksovski on voinut perustellusti olla siinä käsityksessä, että siirrolle on kaupungin suostumus.

    – Osakkeiden kaupan myötä säätiö sai toimintaansa varoja 375 000 euroa ja kaupunki 775 000 euroa, mitkä ilman järjestelyä olisivat jääneet saamatta eli järjestely on ollut koko konsernin kannalta järkevä ja kannattava. Mitään vahinkoa ei siis ole aiheutunut, eikä missään tapauksessa kyse ole mistään henkilökohtaisesta intressistä vaan säätiön edun mukaisesta toiminnasta, hallitus kirjoittaa.

    Kun itse päättää, itse tutkii ja ja itse langettaa tuomion, niin mihin oikeastaan oikeuslaitosta tarvitaan?

     

    Kotilinnasäätiön koko hallitus vaihtoon

    Tampereen kaupunginhallituksen konsernijaosto valitsi uuteen hallitukseen (AL 20.11.2018) viisi jäsentä toimikaudeksi 2019–2022. Kaksi asukasedustajaa nimetään myöhemmin.

    Uuden hallituksen puheenjohtajana toimii juristi Matti Järventie, 68, joka teki työuransa Tekstiili- ja vaatetusteollisuuden työnantajaliiton toimitusjohtajana. Ennen eläkkeelle jäämistään Järventie toimi Tampereen seurakuntien hallintopäällikkönä.

    Hallituksen muut jäsenet ovat Jarmo Paananen, Hannu Järvi, Eija Vartila ja Kirsikka Siik.

    **************

     

    Otto-oikeuden käyttö

    YLA käsitteli 30.10.2018 käyttämäänsä otto-oikeusasiaa. Kiinnitin jo 11.9. huomiota siihen, että lahjoituksen myöntämisessä ei oltu menetelty annettujen ohjeiden mukaisesti.

    YLA päätti 11.9.2018 § 190 käyttää otto-oikeutta suunnittelupäällikön päätökseen 3.9.2018 § 75. Suunnittelupäällikkö oli päättänyt 3.9.2018, että Tampereen teknillisen yliopiston tukisäätiölle maksetaan lahjoituksena 13 000 euroa käytettäväksi "Talouden ja rakentamisen tiedekunnan" tutkimustyön edistämiseen. Lahjoitus maksetaan kustannuspaikalta 111391, Liikennejärjestelmän suunnittelu.

    Päätösesityksenä oli, että suunnittelupäällikön päätös pysytetään. hakemusta ei ollut edelleenkään, oli tosin tehty tutkimussuunnitelma. Kaikki olisi oikein, jos hakemus ja tutkimussuunnitelma olisi jätetty elimelle, joka päättää lahjoituksista.

    Tein kokouksessa seuraavan muutosesityksen: "Suunnittelupäällikön päätös kumotaan. Lahjoitus- ja tukirahaston apurahojen ja avustusten myöntämiseksi tutkimusten ja selvitysten hankkimista ja muiden toimenpiteiden suorittamista varten, päättää lahjoitus- ja tukirahaston toimikunta."

    Tein myös seuraavan ponsiesityksen ja odotin ilman muuta, että muut lähtevät ponteen mukaan. Ei, oli hiljaista kuin huopatossutehtaalla juhannuksen aikaan:
    "Päätösesityksessä on oltava tieto aikaisemmasta käsittelystä (linkki), avustusten myöntämisessä on otettava huomioon, mitä Tampereen kaupungin avustustoiminnan yleiset periaatteet (kh 6.11.2017) – asiakirjassa sanotaan avustusten hakemisesta ja myöntämisestä. Määräysten noudattamisen valvontaan tulee kiinnittää huomiota."

    Tietty, kukaan ei kannattanut esitystäni, joten se raukesi, mutta pöytäkirjaan jäi merkintä. Oli hauska kuulla selityksiä, miksi se pitäisi myöntää; lisäisi henkilöstömenoja, lisäisi ohjeita ja niiden noudattamista... kieltämättä hymyilytti!

    **************

     

    Näsijärven täyttö on mahdollista ehdollisena

    AVI 8.10.2018 latoi rankat ehdot Näsijärven täytölle.

    Myönteisessä päätöksessä on lupaehtoja. AVI määrää, että hankkeen toteutusedellytyksenä tulee POISTAA nykytilassa oleva pohjavesiriski. AVIn mukaan luvan saajan tulee täyttötyön ensivaiheena tehdä Vaitinaron rantaan pysyvä ja tiivis pohjaveden SUOJAUSRAKENNE, jolla Näsijärven veden ei-luonnontilainen imeytyminen pohjavesimuodostumaan estetään tai sitä rajoitetaan merkittävästi kaikissa olosuhteissa. sanoisin, että rankka ehto noudatettavaksi!

    Pohjaveden suojausrakenteen tulee ulottua yhtenäisenä Lielahden voimalaitoksen jäähdytysveden pumppaamolta Pölkkylänniemeen asti siten, että tiivis rakenne ulottuu järveen, pohjassa olevan savikerroksen päälle ja nousten rantapengertä vasten korkeussuunnassa vähintään metrin Näsijärven säännöstelyn ylärajan yläpuolelle.

    Jännitys jatkuu siltäkin osin, että valitetaanko AVIN päätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen ja edelleen KHO:n.

    Lupamääräykset, eivätkä mitkään helposti toteuttavat.

    Pohjaveden suojausrakenne Vaitinarossa

    1. Luvan saajan tulee täyttötyön ensivaiheena tehdä Vaitinaron rantaan pysyvä ja tiivis pohjaveden suojausrakenne, jolla Näsijärven veden ei-luonnontilainen imeytyminen pohjavesimuodostumaan estetään tai sitä rajoitetaan merkittävästi kaikissa olosuhteissa.

    2. Suojausrakenteen tulee ulottua yhtenäisenä Lielahden voimalaitoksen jäähdytysveden pumppaamolta Pölkkylänniemeen asti siten, että tiivis rakenne ulottuu järveen, pohjassa olevan savikerroksen päälle ja nousten rantapengertä vasten ulottuu korkeussuunnassa vähintään metrin Näsijärven säännöstelyn ylärajan yläpuolelle.

    3. Suojausrakenne tulee rakentaa ajallisesti mahdollisimman yhtäjaksoisesti ja sen rakentaminen tulee aloittaa pumppaamon 56 (70) päästä. Rakenne tulee tehdä puhtaista ja tiiviistä tai huonosti vettä johtavista materiaaleista soveltaen pohjavesialueille toteutettavien suojausrakenteiden materiaalivaatimuksia. Suunnitelma rakenteesta tulee toimittaa Pirkanmaan ELY -keskukselle hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista.

    Rakenteet

    4. Vesistötäyttö saadaan rakentaa hakemuksen liitteenä olevan tutkimuskartan (nro 1510023044-2, päiväys 14.6.2017, mittakaava 1:2000) ja liitteenä olevien leikkauspiirustusten 1-1, 2-2, 3-3, 4-4, 5-5 ja 6-6, päiväys 14.6.2017, mittakaava 1:200) mukaisesti, kuitenkin lupamääräyksen 1 suojausrakenne huomioiden.

    Suojaverho

    5. Ennen töiden aloittamista hankealue on eristettävä suojaverholla. Suojaverho on asennettava ja ankkuroitava hakemuksessa esitetyllä tavalla ja siten, että se pysyy paikoillaan kaikissa olosuhteissa. Verhon on oltava tiiviisti kiinni rannassa ja pohjassa sekä ulotuttava pintaan asti. Suojaverhon asennus ja riittävä ankkurointi on varmistettava sukeltajaa käyttäen ennen töiden aloittamista. Verhoa saa avata vain välttämättömimpiä tarpeita varten ja se pitää sulkea mahdollisimman pian. Verhon suunniteltuun sijaintiin vesialueella ja toteutukseen voi tehdä muutoksia sopimalla ELY-keskuksen kanssa.

    6. Suojaverhon reitillä olevat uppotukit on poistettava ennen verhon asentamista, jotta verho saadaan asennettua tiiviisti pohjaan. Uppotukkien poisto on tehtävä siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän samentumaa.

    7. Suojaverhoa tulee käyttää hankealueen ympärillä kaikkien samentumista aiheuttavien työvaiheiden ajan, ml. putkien siirrot ja uppotukkien poisto. Suojaverhorakenne on merkittävä siten, että se on vesillä ja jäällä liikkuvien havaittavissa myös pimeän aikaan.

    8. Suojaverho on pidettävä kunnossa koko työn ajan. Verhon toiminnassa havaitut puutteet on korjattava välittömästi. Suojaverhon kuntoa ja toimintaa on seurattava säännöllisesti ja avovesiaikana päivittäin siten, että luvan saaja on työn ollessa käynnissä koko ajan tietoinen verhon toiminnasta ja työn aiheuttaman samentuman laajuudesta.

    9. Mikäli työn yhteydessä havaitaan merkittävää suojaverhon ulkopuolista samentumista, luvan saajan on keskeytettävä samennusta aiheuttava työ ja ryhdyttävä viipymättä toimenpiteisiin haittojen poistamiseksi. Luvanhaltijan on ilmoitettava poikkeustilanteesta välittömästi Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

    10. Täyttötyön valmistuttua suojaverhoa ei saa poistaa ennen kuin Pirkanmaan ELY-keskus on tarkkailutulosten perusteella arvioinut veden laadun ja todennut, ettei samentuman leviämisriskiä enää ole.

    Töiden suorittaminen

    11. Rakennustyöt on tehtävä siten ja sellaisena aikana, että vesialueelle ja sen käytölle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä. Rakennustöistä aiheutuvaa tarpeetonta veden samentumista tulee välttää. Täyttötyö ei saa estää tai vaikeuttaa hulevesien purkua Lielahteen. Tarvittaessa täytön syrjäyttämä pehmeä sedimentti saadaan ruopata silttiverhon sisäpuolelta. Täyttöalueelta ei saa poistaa täyttöalueen pohjan heikosti vettä läpäiseviä savikerroksia, jotka suojaavat pohjavesimuodostumaa. Ruoppausmassat on toimitettava vastaanottopaikkaan, jolla on asianmukainen lupa niiden vastaanottamiseen.

    12. Työt on tehtävä erityistä varovaisuutta ja huolellisuutta noudattaen, jotta riski pohjavettä suojaavien kerrosten painumiselle tai syrjäytymiselle tai pohjaveden suojausrakenteen vahingoittumiselle on mahdollisimman pieni. Laadunvalvontaan on kiinnitettävä erityisesti huomiota pohjaveden suojausrakenteen ja rannan läheisen täytön  toteuttamisen aikana.

    13. Jos työtä tehdään vesialueen ollessa jäässä, on kohdat, joissa työn vuoksi on rikottu jäätä tai jään kantavuus on huonontunut, merkittävä asianmukaisesti.

    14. Pohjavedelle haitallisten ja vaarallisten aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estettävä. Työn aikana hankealueella ei saa säilyttää öljy- tai polttoainesäiliöitä. Koneet ja laitteet on säilytettävä, huollettava ja tankattava hankealueen ulkopuolella.

    15. Rakentamiseen saa käyttää vain puhtaita maa- ja kiviaineksia. Rakentamisessa voidaan käyttää louhetta, jonka haitta-ainepitoisuudet ja liukoisuudet vastaavat hakemuksessa esitettyä Sulkavuoren alueen louhetta. Mikäli louheessa havaitaan merkittävässä määrin muita kivilajeja, kivilajien soveltuvuus tulee tutkia erikseen. Maa-aineksen on oltava riittävän karkearakeista, jotta estetään tarpeettoman samentuman syntymistä.

    16. Täytössä käytettävän maa-aineksen haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää VNa 214/2007 mukaisia kynnysarvoja, lukuunottamatta arseenia, jonka pitoisuus ei saa ylittää arseenin alu eellista taustapitoisuutta 26 mg/kg. Maa-aineksen kloridipitoisuus ei saa olla kohonnut esimerkiksi tiesuolauksen vuoksi. Haitta-ainepitoisuudet on analysoitava jokaiselta kohteelta, josta maa-ainesta toimitetaan täyttöön, ennen ainesten rakenteeseen hyväksymistä. Kaikki mittaukset, näytteidenotto ja analysointi on tehtävä CEN-, ISO-, SFS-, tai vastaavan tasoisen kansallisen tai kansainvälisen yleisesti käytössä olevan standardin tai menetelmän mukaisesti. Mittausraporteissa on esitettävä käytetyt mittausmenetelmät ja niiden mittausepävarmuudet sekä arvio tulosten edustavuudesta.

    17. Ennen hankkeen aloittamista hakijan tulee varmistaa Museoviraston kanssa mahdollisten muinaisjäännösten osalta hankkeen toteuttamisedellytykset ja ennen hankkeen toteuttamista hankealueella olevaa muinaisjäännösrekisterin hylkykohdetta Näsijärvi, nro 2137 pitää tutkia muinaismuistolain mukaisesti Museoviraston kanssa sovittavalla tavalla.

    18. Ennen hankkeen aloittamista on sovittava hankealueella olevien putkien ja kaapelien siirrosta. Siirrosta ei saa aiheutua haittaa putkien ja kaapelien omistajien toiminnalle. Mikäli putkien siirron yhteydessä joudutaan ruoppaamaan sedimenttejä, ruoppausmassat on toimitettava vastaanottopaikkaan, jolla on asianmukainen lupa niiden vastaanottamiseen. Lielahden voimalaitoksen putkien mahdolliset muutokset ja niiden vaatimat oikeudelliset edellytykset tulee varmistaa ennen putkien siirtoa.

    19. Louheen mukana mahdollisesti kulkeutuvien räjähdyslankojen ja muiden roskien leviäminen vesistöön on estettävä tarvittaessa puomituksin ja roskat on kerättävä pois säännöllisesti.

    Kunnossapito

    20. Täyttöjen ja muiden rakenteiden kunnossapidosta on huolehdittava asianmukaisesti.

    Kalatalousvelvoite ja kalatalousmaksu

    21. Luvan saajan on istutettava niinä vuosina, jolloin vesistötäyttöä tehdään ja yhtenä vuotena täytön päättymisen jälkeen hankkeen vaikutusalueelle 1000 kpl 3-vuotiaita yli 30 cm:n pituisia rasvaeväleikattuja järvitaimenia. Tarpeen vaatiessa istutettavaa lajia ja kokoa voidaan muuttaa Pohjois-Savon ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla siten, että istutuksen arvo ei muutu. Hoitosuunnitelma, jonka tulee sisältää mm. istukkaiden kantaa ja hankintapaikkaa koskevat tiedot, istutuspaikat, -ajat ja vastaanottajien yhteystiedot, tulee toimittaa Pohjois-Savon ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa luvan saatua lainvoiman

    Rahaa em. operaatiota varten ollaan esittämässä vuosille 2019 / 4 milj. €, 2020 / 7 milj. € ja 2 milj. € = yhteensä 13 milj. euroa. Tämä on vasta esitys, mikä lienee loppusumma?

    **************

     

    Näsijärven täytön osalta jännitys jatkuu!

    Aluehallintovirasto (AVI) lupaa julkistaa ratkaisunsa (AL 28.9.2018) Tampereen kaupungin Näsijärven täyttöä koskevasta vesiluvasta ensi viikon (vko 40) jälkeen.

    Alunperin luparatkaisu rannan täyttämisestä Paasikiventien varrella Tampereen Lielahden Vaitinarossa oli määrä tehdä jo syyskuun loppuun mennessä, mutta se viivästyy.

    –Emme me nyt enää itse ratkaisua mieti, mutta ratkaisu pitää kirjoittaa varsin huolellisesti ja aineisto on suuri.

    Paananen ei ennakoi, tuleeko ratkaisu olemaan kielteinen vai myönteinen Näsijärven rantakaistaleen täyttämiselle. Hän tyytyy sanomaan, että vesilain mukaan aluehallintoviraston on selvitettävä, onko luvan myöntämiselle esteitä. Ellei niitä ole, lupa on myönnettävä.

    Toukokuussa Paananen totesi Aamulehdelle, että aluehallintovirastolla on jo selvä kuva siitä, millaisia vaikutuksia alueen täyttämisellä olisi ja mihin suuntaan asiassa ollaan kallistumassa. Tuolloin hän sanoi, että hyväksyvässä päätöksessä hyötyjen on oltava huomattavasti merkittävämpiä kuin haittojen.

     

    Palataanpa hieman aikaa taaksepäin

    AL kirjoitti 19.2.2014, että kaupunginvaltuusto hyväksyi pitkän keskustelun ja äänestyksen jälkeen noin 90 hehtaarin maa-alueiden ja lisäksi vesialueiden oston Metsä Board Oy:ltä. Kauppahinta Lielahdessa sijaitsevasta alueesta on 26 miljoonaa euroa. Kirjoitin päätöksestä muistiin nimet ja mitä esitettiin muutokseksi.

    Arvostelua herätti se, että teollisuuden saastuttaman maaperän ja rannan puhdistaminen jää kaupungille. Seppo Silvennoisen (ps) esitys, että myyjä vastaisi puolesta puhdistamiskuluja, hylättiin äänin 10–57. Puhdistamisen hinta on n. 20 M€. Äänestys meni tuttuun tapaan, muut vastaan perussuomalalset + Jari Heinonen. Nyt sitten tiedetään, Metsä Board Oy:ltä ostetun maapalan hinnaksi tulee näin n. 46 M€. Kovin kevyesti muut valtuustoryhmän hukkaavat kaupunkilaisten rahoja. Ihmettelen sitä kovasti.

    Valtakunnan päälehti, HS kirjoitti 27.9.2018 ”Vedenalainen töhnä turmelee Tampereelle suunniteltua uutta kaupungin­osaa – ”Siinä kohtaa järvi ei ole järvi.””. Kertoi myös, että 0-kuidun poistamisen kustannukset voivat olla jopa 100 milj. euroa. Melkoinen ero verrattuna lukuun, joka ilmoitettiin ostopäätöstä tehdessä.

    Ihmetyttää kovasti, miksi Aamulehti on hiljaa täyttöongelmasta? Lähinnä lehti on keskittynyt viestittämään (AL 28.9.2018) AVI:n aikataulua päätöksenteossa.

    **************

     

    Kotilinnasäätiön kohutun tonttikaupan tutkinta valmistui, siirtyy syyttäjälle

    Kotilinnasäätiön Tampereen kaupungilta Muotialantieltä vuokraaman tontin luovuttamista koskeva esitutkinta on saatu valmiiksi (AL 17.9.2018). Vastuuhenkilöitä epäillään luottamusaseman väärinkäytöstä, kaikki epäillyt ovat kiistäneet syyllistyneensä rikokseen. Asia siirtyy syyteharkintaan Sisä-Suomen syyttäjänvirastoon.

    Vanhusten asumispalveluita tuottava Kotilinnasäätiö vuokrasi tontin Tampereen kaupungilta marraskuussa 2016. Tämän jälkeen Kotilinnasäätiö myi Muotialassa sijaitsevan tontin vuokraoikeuden Lehto Groupiin kuuluvalle Rakennuskartio Oy:lle 1,15 miljoonalla eurolla vastoin kaupungin kanssa tehtyä sopimusta. Tontti ehti olla Kotilinnasäätiön halussa vain vuorokauden.

    Kotilinnasäätiön kanssa oli sovittu, että se rakentaa tontille uudisrakennuksen kolmessa vuodessa eikä alivuokraa tai muuten luovuta tonttia kolmannelle osapuolelle ilman kaupungin kirjallista suostumusta. Rakennuskartio rakennutti tontille vapaarahoitteisia asuntoja.

    Vuokratontin luovuttaminen ilman kirjallista suostumusta johti siihen, että Tampere määräsi Kotilinnasäätiölle sopimussakon, jonka suuruus vuokrasopimusehtojen mukaisesti oli 1 800 000 euroa. Sopimussakon määrää soviteltiin myöhemmin Pirkanmaan käräjäoikeudessa siten, että sen lopulliseksi määräksi sovittiin 775 000 euroa. Melko hyvä alennus!

    Vastuuhenkilöt kiistävät rikoksen

    Asiaa on esitutkinnassa tutkittu epäiltynä luottamusaseman väärinkäyttönä. Epäiltyinä on kuultu Kotilinnasäätiön vastuuhenkilöitä, jotka kaikki kiistävät rikoksen.

    Kotilinnasäätiön hallituksen kokoonpano on muuttunut epäiltyjen väärinkäytösten jälkeen. Esitutkinta ei siis liity Kotilinnasäätiön uuteen hallitusjäseneen Perttu Jussilaan (vihr.), joka aloitti säätiön hallituksessa vasta tänä vuonna

    **************

     

    Häviö ja voitto YLA:ssa

    Poikkeamishakemus

    Yhdyskuntalautakunnan kokouksessa 11.9.2018 päätettiin poikkeamislupahakemuksesta. Hakijat hakivat poikkeamislupaa kahden kaksikerroksisen rivitalon ja kahden autokatoksen rakentamiselle. Ei väestösuojan rakentamisvelvoitetta.
    Hankkeen poikkeamiset:
    - käyttötarkoitus
    - rakennusoikeus
    - rakennusala

    Päätösesitys oli, että poikkeamislupaa ei myönnetä.

    Tein kokouksessa esityksen että poikkeamishakemus hyväksytään seuraavin perusteluin:

    MRL 171 §, kunta voi erityisestä syystä hakemuksesta myöntää poikkeamisen.
    Poikkeamista ei kuitenkaan saa myöntää, jos se:
    1) aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle;
    2) vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista;
    3) vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista; tai
    4) johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

    1. Kantakaupungin yleiskaava 2040
    sivu 20; Maakunnallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä yleiskaava- alueella ovat seuraavat 19 kokonaisuutta: Kaarilan ja Raholan kartanot sekä ympäristön asuinalueet, Lielahden kartano ja tehdasalue, Niemen kartano ja pihapiiri, Viikinsaari, Pyynikki (ja Tahmelan ranta-alue), Petsamo, Saukonmäki ja Litukan rivitalot, Kalevan ateljeetalo, Kantasairaala, voimalaitos ja asuinrakennukset (TAYS, Kaupin pumppaamo ja vesitornit, Kissanmaa, Hipposkylä ja Hakametsän jäähalli, Ruotula, Kauppaopisto, Messukylän kirkot ympäristöineen, Kaukajärven aloituskorttelit ja Haihara, Hyppösen kenkätehdas ja Lokomon hallit, Härmälä, Rantaperkiö ja Peltolammi. Osa edellä mainituista alueista on myös EHYT- selvityksessä todettu arvokkaiksi.
    Lisäksi kaavakartalla on osoitettu seuraavat EHYT -kokonaisuudet, joilla ei ole tunnistettu olevan maakunnallista merkitystä: Tohlopin rivitalot, Tesoman Kohmankaari, Rahola Nokiantien eteläpuolella, Lentävänniemi, Kaukajärven Saarenvainionkatu sekä Rautaharkon ja Taatalan keskeiset kerrostalokorttelit.

    sivu 79; Asumisen ja virkistyksen sekoittuneiksi alueiksi on osoitettu yhteensä kuusi aluetta. Merkinnällä on osoitettu mahdollisia uusia ja täydentyviä asumisen alueita, jotka kytkeytyvät keskuspuistoverkostoon ja joita tulisi kehittää myös viher- ja virkistysverkoston lähtökohdista. Länsi-Tampereella käytöstä poistuvan Raholan jätevedenpuhdistamon alueen kehittäminen asuinkäyttöön parantaa luoteisten kaupunginosien kytkeytymistä Pyhäjärven rantavyöhykkeen virkistysalueisiin. Myös Pyhäjärven rantareitti voidaan siirtää kulkemaan rannassa, mikä parantaa reitin laatua.

    sivu 81; Myös Länsi-Tampereella viherverkosto tukee liito-oravan esiintymiä ja niiden välisten yhteyksien säilymistä. Merkittävin liito-oravaesiintymä Länsi-Tampereella on Myllypuron Natura-alue. Natura-alueelta länteen osoitetun ohjeellisen viherverkoston yhteystarvealueen toteutuminen tukisi koko Länsi-Tampereen liito-oravapopulaation liittymistä liito-oravalle merkityksellisiin elinympäristöihin Nokian puolella ja siten koko Länsi-Tampereen liito-oravan elinympäristöverkoston toimivuutta.

    Kaupungin vastauksessa poikkeamishakemukseen ei ole osoitettu, miten poikkeaminen konkreettisesti näkyy haittana kaavoitukselle tai miten se estää alueen muun käytön.

    Myöskään kaupungin vastauksessa ei ole kerrottu, miten luonnonsuojelu kyseisellä alueella vaikeutuu tai miten rakennetun ympäristön suojelun tavoitteet menevät saavuttamattomiksi. Selvitysten mukaan liito-oravat ja lepakot eivät oleile po. tontilla. Edelleen huomioitavaksi, että poikkeamishakemuksessa ei ole kysymys rantarakentamisesta ja ranta-alueelle on jäämässä viherkaista.

    2. Merkittävä rakentaminen
    Vastauksessaan kaupunki korostaa, että kysymyksessä olisi merkittävää rakentamista. Rakennushanke (yht. 1242,5 k-m2), ei ole merkittävää rakentamista, koska kysymys ei ole kerrostalon rakentamisesta pientaloalueelle.

    Vertailun vuoksi päätös, jossa kohdetta ei todettu merkittäväksi rakentamiseksi. Yhdyskuntalautakunta, kokous 20.12.2016 § 133, Poikkeamishakemus Kansi ja Areena (Sorinkatu, Naulakatu, Ratapihankatu).

    Yhdyskuntalautakunta päätti myöntää SRV Rakennus Oy:lle luvan saada poiketa käyttötarkoituksesta, rakennusalasta, kerrosluvusta, harjakorkeudesta sekä auto- ja polkupyöräpaikoista monitoimiareenan, asuntojen sekä toimisto- ja liiketilan rakentamiseksi hakemuksen liitteenä olevien suunnitelmien periaatteiden mukaisesti tiloilla, tonteilla ja määräaloilla: XVII kaupunginosa: 837-599-2-1, 837-599-2-1-M505 ja XVIII kaupunginosa: 837-118-330-8, 837-118-448-2, 837-599-2-17, 837-599-2-17-M501, 837-599-2-1, 837-599-2-1-M505 (Sorinkatu, Naulakatu, Ratapihankatu) sillä ehdolla,…

    Poikettu
    - käyttötarkoituksesta, liiketiloja muutettu asumiskäyttöön,
    - rakennusaloista, mm. lisätty kerroksia rakennuksesta riippuen yhdestä kolmeen (rakennus 4, 22 kerrosta Õ 25 kerrokseen),
    - harjakorkeudesta, rakennusten korkeutta lisätty,
    - auto- ja pysäköintipaikkojen määrää muutettu.

    Yhdyskuntalautakunnan päätöksen mukaan em. poikkeamiset eivät olleet merkittäviä.

    3. Lisäselvitykset ja hyvä hallintotapa
    Hallintolain 22.3 § mukaan asianosainen voi myös omasta aloitteestaan täydentää hakemustaan tai muuta asian käsittelyä varten toimittamaansa asiakirjaa sekä toimittaa käsittelyn kuluessa viranomaiselle asian ratkaisemisen kannalta tarpeellisia asiakirjoja.

    Hakijat ovat lähettäneet sähköpostitse lautakunnan jäsenille osoitettuja poikkeamishakemuksen lisäselvityksiä;
    26.4.2018, 1 liite
    24.8.2018, 4 liitettä
    7.9.2018, 1 liite 

    Kaupungin puolelta on toimistoarkkitehti Merja Kinos lähettänyt lisäselvityksen 6.9.2018, 2 liitettä.

    Hyvään hallintotapaan kuuluu, että myös kaikki asiaan liittyvät lisäselvitykset liitetään kokousaineistoon päätöksentekoa varten.

    4. Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutuminen
    Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumisen vuoksi, on perusteltua, että Tampere myöntää poikkeamislupia myös pienille toimijoille, eikä pelkästään isoille.

    Poikkeamislupa on linjassa Tampereen kaupunkistrategia 2030 (kuntastrategia) kanssa ja toteuttaa strategiassa päätettyjä tavoitteita; halutaan lisää asukkaita ja kaupungissa on houkuttelevaa ja monipuolista asuntokantaa. 
     Vaikka po. rakennushanke on Tampereen mittakaavassa pieni, se kuitenkin omalta osaltaan luo toimeliaisuutta, vahvistaa työllisyyttä ja täten lisää kaupungin verotuloja. Samalla kaupunki välttyy kalliilta maanlunastukselta, joka on tärkeä muistaa nykyisessä, huonossa taloustilanteessa.

    5. Muutosesitys
    Kokonaisarvostelun perusteella, ottaen huomioon poikkeamislupahakemuksessa ja sen täydennyksissä, kaupungin vastauksissa ja edellä esittämäni seikat, sekä sen, että luottamushenkilön tulee edistää kunnan ja sen asukkaiden etua (KuntaL 69.2 §), esitän, että poikkeamishakemus hyväksytään."

    Matti Järvinen (kesk) kannatti muutosesitystäni. Suoritetussa kädennostoäänestyksessä ääniä annettiin seuraavasti:

    JAA eli esittelijän päätösehdotus 11 ääntä (Jäntti, Höyssä, Ahonen, Strömberg, Penny, Urhonen, Sirniö, Sirén, Lydén, Suoniemi, Kinnunen)
    EI eli Ossi Ahon muutosesitys 2 ääntä (Aho, Järvinen)

    Siitä huolimatta, että hävisin äänestyksessä, olen tyytyväinen koska hakija pääsee viemään prosessia eteenpäin.

     

    Otto-oikeuden käyttö

    Esitin, että lautakunta käyttää otto-oikeutta suunnittelupäällikön päätöspöytäkirjaan 3.9.2018 § 75 seuraavin perustein:

    "Tampereen teknillisen yliopiston tukisäätiölle maksetaan lahjoituksena 13 000 euroa käytettäväksi "Talouden ja rakentamisen tiedekunnan" tutkimustyön edistämiseen. Lahjoitus maksetaan kustannuspaikalta 111391, Liikennejärjestelmän suunnittelu.
    Päätöksen perustelut
    Tampereen teknillisen yliopiston tukisäätiölle maksetaan lahjoituksena 13 000 euroa käytettäväksi "Talouden ja rakentamisen tiedekunnan tutkimustyön edistämiseen."

    Otto-oikeuden käyttöä puolustaa se, että
    1) Hakemusta ei oltu esitetty,
    2) eikä myöntäjällä ollut hallintosäännön mukaista toimivaltuutta myöntää avustuksia.
     
    Hallintosääntö ”Lautakunta päättää oman tehtäväalueensa osalta
    4) avustusten ja tukien myöntämisestä kaupunginhallituksen määräämien periaatteiden
    mukaisesti”.

    Ilpo Sirniö (sdp) kannatti otto-oikeusesitystäni, lautakunta hyväksyi sen yksimielisesti.

    **************

     

    Saa ottaa talteen, joten linkki on tuossa

    https://www.tamperelainen.fi/artikkeli/703262-vihreat-tulee-ottamaan-vaalivoiton-kevaalla-saa-ottaa-talteen

    **************

     

    Ostolaskut tarkastukseen - lopultakin

    Tampere on hankkimassa palvelun, joka maksaa itse itsensä. Hankinnan kohteena on Tampereen kaupungin ostolaskujen tarkastuspalvelun hankinta. tarjousten jättämisen määräaika on 27.8.2018. Tarkastuspalvelu sisältää virheellisyyksien etsimisen Tampereen kaupungin ostolaskuaineistosta ja muusta kirjanpitoaineistosta ja niiden oikaisuun tai korjaamiseen tähtäävät toimenpiteet.

    Tamperelainen lehti teki ostolaskuihin liittyvän  jutun 2016 alkukesällä. Silloin talousjohtaja Männikkö kiisti jyrkästi, että ostolaskuissa olisi epäselvyyksiä. Kaksi vuotta on mennyt, niin Tampere hakee julkisella haulla ostolaskujen tarkastajaa.

    Silloin kun kaupungin taloutta laitetaan kuosiin, pitää myös katsoa laskun tarkkuudella, mihin rahoja käytetään ja että on olemassa mandaatti laskuttamiseen. Hyvä päätös tarkastustoimelta, veronmaksaja kiittää!

    **************

     

    Taloudenpidossakin lainsäädäntö paremmin huomioon

    AL julkaisi kirjoitukseni heti seuraavan päivänä, 10.8.2018. Lehti oli muuttanut otsikon muotoon; Lainsäädäntö otettava huomioon Tampereella.

    Ikävää, että Tampereella taloudellisesti on jouduttu tähän tilanteeseen.

    Miten kaupungin talous palautetaan ”terveelle” tasolle, on avainkysymys? Joidenkin päättäjien mukaan ongelma on helposti hoidettavissa veronkorotuksilla, se ratkaisu ei vaadi syvällisempää miettimistä, mutta ei ole myöskään kestävin ratkaisu. Jos halutaan talous kestävämmälle pohjalle, joudutaan miettimään monia vaihtoehtoja ja niiden yhdistelmiä. Silloin on syytä päättäjien kuin virkamiestenkin katsoa mitä laki sanoo kunnan tarkoituksesta, tehtävistä ja alijäämäisiksi päätetyitä budjeteista.

    Tampereen päättäjien olisi pitänyt aikoinaan miettiä, että edistävätkö päätökset asukkaiden hyvinvointia ja alueen elinvoimaa. Takaavatko päätökset asukkaille palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla.

    Lain hengen mukaan, kunnan on toiminnassaan arvioitava päätösten, toimenpiteiden ja ratkaisujen vaikutuksia taloudellisen jatkuvuuden, tulevien sukupolvien ja ympäristön näkökulmasta. Kunnan on vältettävä sellaisia päätöksiä, jotka sisältävät suuria taloudellisia riskejä tai kuormittavat kohtuuttomasti ympäristöä tai tulevia sukupolvia.

    Viimeistään nyt korjaavia liikkeitä tehtäessä on huomioitava ja arvioitava vaikutuksia näistä näkökulmista. Tamperetta kehitettäessä, viime valtuustokaudella nämä seikat ovat jääneet vähemmälle huomiolle.

    **************

     

    Näsijärven täytöstä jatkovalitus

    Kh päättää 6.8.2018 jatkovalituksen tekemisestä KHO:n Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksestä, jolla kumottiin osittain Tampereen kantakaupungin yleiskaava 2040. Pohjavesien suojelusta on mainittu vesilaissa ja ympäristön suojelulaissa.

    Tampere aikoo valittaa HML:n HaO:n mm. Näsijärven täyttöä koskevasta kohdasta KHO:n. Lykkyä tykö, koska perustelut näyttävät melko heppoisilta. Tampere perustelee näin Näsijärven täyttöä koskevaan kohtaan; "Hallinto-oikeuden mukaan Hiedanrannan uuden alueen toteuttaminen heikentää pohjavesialueen veden laatua ja antoisuutta ja että asian selvittämistä ei voida jättää tulevien lupamenettelyjen varaan. Tampereen kaupunki katsoo, että kantakaupungin yleiskaavassa alueelle osoitetut yleiskaavan määräykset estävät yksiselitteisesti pohjaveteen kohdistuvien riskien toteutumisen. Alueen maankäytön muutos edellyttää kaikilta osin asemakaavojen muutosta selvityksineen ja vaikutusarviointeineen sen lisäksi, että kaikki järven täyttöön liittyvät toimenpiteet edellyttävät vielä erillistä vesilupaa."

    Tässä ovat vastakkain kaupungin tarkoituksenmukaisuusharkinta ja vesi- ja ympäristönsuojelulain mukainen pohjavesien suojelu ja maankäyttö- ja rakennuslain lain mukainen ympäristön ja luonnonsuojelu.

    Tampereen kaupunki on hankkiessaan omistukseensa entisen tehdasalueen ja vesialueen sitoutunut puhdistamaan aikaisemman toiminnan alueelle jättämiä ympäristövaurioita. Vastuullisena toimijana Tampereen kaupunki ei tule myöskään jatkossa toteuttamaan alueella mitään ympäristöriskiä aiheuttavaa rakentamista. Hämeenlinnan HaO perusteli mm; "Hiedanrannan uuden asuinalueen toteuttaminen edellyttää mittavia ranta-alueiden täyttöjä pohjavesialueella. Kaava-aineistoon sisältyvä selvitys pohjavesialueesta on ilmeisessä ristiriidassa ELY-keskuksen valituksessa esitettyjen väitteiden kanssa. Keskeisin epäselvyys liittyy siihen, muodostuuko erityisesti suunniteltujen täyttöjen alueella pohjavettä rantaimeytymisen kautta."

    Rambollin selvityksessä ja kaavaselostuksessa on viitattu GTK:n pohjavesiselvityksiin, jotka ELY-keskuksen mukaan ovat kuitenkin vielä keskeneräisiä. Pohjavesiselvitysten keskeneräisyydestä ei ole mainintaa kaavaselvityksissä. Sinänsä kaavan hyväksyminen ei edellytä täydellistä tietoa pohjavesialueesta, vaan riittävää varmuutta siitä, ettei ranta-alueiden täytöillä aiheuteta kiellettyjä muutoksia pohjaveteen. Kaavan hyväksymisen jälkeen Tampereen kaupungin oma ympäristönsuojeluviranomainen on kuitenkin todennut, ettei rantaimeytymisen määrästä ole varmuutta. ELY-keskus on valituksessaan viitannut isotooppitutkimuksiin, joiden perusteella rantaimeytymisen määrä täyttöalueella saattaa olla huomattava. Kun näiden tietojen lisäksi otetaan huomioon täyttöalueiden pinta-ala, esitettyjen selvitysten perusteella ei ole mahdollista 16 (29) riittävästi varmistua siitä, että uuden asuinalueen rakentamisen kannalta välttämättömät täytöt voidaan toteuttaa heikentämättä pohjavesialueen veden laatua tai antoisuutta."

    Onko Epilänharjun - Villilän alueen pohjavesikartta vuodelta 2014, jäänyt joltain tahallisesti tai tuottamuksellisesti tutkimatta? Tässä ovat vastakkain kaupungin tarkoituksenmukaisuus ja vesi- ja ympäristönsuojelulain mukainen pohjavesien suojelu ja maankäyttö- ja rakennuslain lain mukainen ympäristön ja luonnonsuojelu.

    "Luonnonsuojelupuolue" vihreiden kannanotto on mielenkiintoinen seurattava asian käsittelyssä!

    **************

     

    Tampereen maauimala valmistuu AL 24.7.2018

    Maauimala otetaan yleiseen käyttöön 1.8.2018. Mielenkiintoinen case kaiken kaikkiaan. Maauimala ei ollut Ikosen pormestariohjelmassa, ei kaupunkistrategiassa eikä myöskään investointiohjelmassa, mutta niin vain se tehtiin. Hienoa junttausta.

    Konsultti esitti päättäjille uimalan kustannusarvioksi 6 milj. euroa. Nykyisen tiedon mukaan kustannus on 10, 8 milj. euroa, nousua 80 %. Taputukset konsultille ja päättäjille kustannustietoisuudesta, jota ei ollut lainkaan.

    Seurasin maauimalan päätösprosessia erityisen tarkasti, ja kirjasin käsittelyn kulun ylös. Kuva siitä alempana. Saa jakaa näyttönä, miten hanke uitetaan puolihuolimattomasti päätöksentekojärjestelmään.

    Kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Kunnan, myös Tampereen, toimintaa johdetaan valtuuston hyväksymän kuntastrategian mukaan. Toiminta ei vaikuta suunnitelmalliselta eikä pitkäjänteiseltä, jos hankkeita tuodaan toteutettavaksi ”keittiön oven” kautta poliittisten mielihalujen mukaan. Maauimalana ja toine mielenkiintoinen kohde, Laukontorin sauna eivät olleet pitkän aikavälin tavoitteissa.

    Niin, onko kysymyksessä lukutaidottomuus vai ymmärtämättömyys, yhdistettynä välinpitämättömyyteen olemassa olevia säännöksiä ja määräyksiä kohtaan, sitä sietää pohtia.

    Mitä tulee alijäämäisiin tilinpäätöksiin, kaikki vaikuttaa kaikkeen!
     

    Päätöksenteon ja prosessin kulku on nähtävissä täältä!

    ***************

     

    Tampereen vanha #tavara-asema siirretään

    Tampereen kaupunginhallitus päätti 25.6.2018, että  paljon keskustelua herättänyt vanha tavara-asema Ratapihankadulla siirretään. AL 26.6.2018 näyttää, miten siirto toteutetaan.

    Kaupunginhallituksen päätöksen mukaan asemakaavamuutoksen suunnittelu keskeytetään ja alueen ratkaisu toteutetaan olemassa olevan ja lainvoimaisen asemakaavan ja suunnitelmien mukaan. Kaupunki käynnistää tontinluovutus- ja konseptikilpailun vanhan tavara-aseman, asuintalon sekä ns. Morkun aukion pohjoispuolen toimitilakorttelista.

    Tavara-aseman siirto sille kaavassa varatulle tontille ja Morkun talon purkamisen kustannuksiksi on arvioitu yhteensä noin 3,2 miljoonaa euroa, josta varsinaisen ulkopuolisen urakoitsijan kanssa tehtävän siirtourakan arvo on noin 2,6 miljoonaa euroa. Ratapihankadun ja Morkun aukion infrarakentamisen kustannuksiksi on arvioitu noin 4,3 miljoonaa euroa kaikissa vaihtoehdoissa. Tontinmyynnistä saadaan nykyisellä hintatasolla on noin 6 miljoonaa euroa. Kaupunginhallituksen nyt tekemän ratkaisun pohjalta kaupunki pystyy myös hallitsemaan alueen kehittämisen kustannuksia.

    Kaupunginhallitus käsittelee 7.12.2020 tavara-aseman myyntiä. "Lopullisten tarjousten vertailuhinta:

    Ahlström kiinteistöt Oy ja Terrieri kiinteistöt Ky 5 457 200 euroa
    Jatke Pirkanmaa Oy 7 390 410 euroa

    Molemmat tarjoukset täyttivät kilpailun ehdot ja vastasivat kilpailun tavoitteita. Vertailuhinta sisälsi myyntihinnan lisäksi kaupungille tulevia vuokratuloja sekä varaumia kaupungin maksettavaksi tulevista kustannuksista.

    Lopullisten tarjousten arvioinnin tuloksena arvosteluryhmä esittää kilpailukohteen luovuttamista Jatke Pirkanmaa Oy:lle perustettavien yhtiöiden lukuun. Toimitilakorttelin 443 ja vanhojen rakennusten myyntihinta on tarjouksen perusteella 6 543 210 euroa. Tarjousten jättämisen jälkeen voittajaksi esitettävän konsortion sijoittajakumppani on vaihtunut alkuperäisen sijoittajan vetäytyessä hankkeesta. Tarjous on kuitenkin tehty Jatke Pirkanmaa Oy:n nimissä, eikä konseptisuunnitelmaan ole esitetty muutoksia. Sijoittajan vaihtuminen ei siten vaikuta valintaperusteisiin ja korkeimman lopullisen tarjouksen jättänyt tarjoaja esitetään kilpailun voittajaksi." Hetkinen, Jatke Oy:n tarjoushinta oli 7,39 milj. euroa ja myyntihinta 6,5 milj. euroa? Miksi ei otettu tarjottua hintaa?

    Tavara-aseman siirto tilataan jo aiemmin siirtourakan voittaneelta yritykseltä. Siirto ja Ratapihankadun suoran linjauksen ja Rongankadun alikulkuyhteyden jatko voidaan toteuttaa siten, että rakentaminen alkaa jo vuonna 2019, jolloin ne valmistuvat alkuvuonna 2020. Asemakaavanmuutoksen jatkaminen olisi todennäköisesti tarkoittanut selvästi pidempää toteutusaikataulua.

    Ennen siirtoa järjestetään tontinluovutus- ja konseptikilpailu toimistokorttelin, siirretyn tavara-aseman sekä rautatieläisten asuinrakennuksen kehittämisestä ja luovutuksesta. Tavara-asemarakennus siirtyy sen ostajan vastuulle. Konseptikilpailussa suojeltujen rakennusten kunnostus ja kehittäminen sidotaan toimistokorttelin toteuttamisen ehdoksi. Optiona annetaan mahdollisuus hakea kaavamuutoksella täydennysrakentamiselle ja kiinteistökehittämiselle suojeltujen rakennusten yhteyteen. Jos mahdollisesti käynnistettävän kaavamuutoksen tuloksena syntyy lisärakennusoikeutta, saa kaupunki siitä myyntihinnan kyseisen hetken hintatason mukaan.

    Päättämässä olivat; Lyly Lauri, Kummola Kalervo, Mustakallio Jaakko, Dündar-Järvinen Aila, Kivistö Anneli, Sasi Ilkka, Tulonen Irja, Kaleva Lassi, Minkkinen Minna, Haapa-aho Olga, Mäkeläinen Suvi, Sirniö Ilpo ja Schafeitel Yrjö.

    Ei voi mitään, mutta muutamia kysymyksiä tulee mieleen prosessista.

    Ei ole montaa viikkoa, kun päätettiin säästöohjelmasta. Joka puolelta etsitään säästöjä, jopa lasten leikkipaikoista (YLA 26.6.2018), mutta isojen leikkeihin kyllä riittää rahaa.

    Kuntalaki, 37 § käsittelee kuntastrategiaa, jonka mukaan kunnassa on oltava KUNTASTRATEGIA, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. KUNTASTRATEGIASSA tulee ottaa huomioon:..

    -----

     Kunnan johtamisesta kerrotaan kuntalain 38 §. Kunnan toimintaa johdetaan valtuuston hyväksymän KUNTASTRATEGIAN mukaisesti.

    -----

    Myös talousarviota käsittelevässä kohdassa viitataan kuntastrategiaan. 110 § talousarvio ja -suunnitelma, sen mukaan talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat KUNTASTRATEGIAA ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan.  

    -----

    Tampereella kuntastrategian korvaa kaupunkistrategia.

    Tampereen kaupunkistrategia, pormestariohjelma eikä tämän vuoden talousarvio eivät pidä sisällään #tavara-aseman siirtoa. Piti tarkistaa kaksikin kertaa, että onko näin. 

    Kenen asialla virkamiehet ja luottamushenkilöt ovat, kun kaupunkistrategiassa, pormestariohjelmassa eikä talousarviossa ole tavara-asemasta mainintaa? Siitä huolimatta, aseman siirrosta päätetään, vaikka kysymyksessä on miljoonien arvoinen case?

    Kuntalain 69 § 2 momentin mukaan, kunnan luottamushenkilön tulee edistää kunnan ja sen asukkaiden etua. Suosittelen päättäjille jälleen kerran kuntalakiin tutustumista. Ehkä luetun ymmärtäminen on jo liikaa vaadittu.

    -----

    Suunnittelukilpailu ei poista sitä seikkaa, että #tavara-aseman siirtoa ei ole kirjattu kaupunkistrategiaan

    AL 25.7.2018, että ennen siirtoa kaupunki järjestää suunnittelukilpailun alkusyksystä tavara-aseman pohjoispuolella sijaitsevasta tontista.

    Kilpailun voittajalle myydään noin 6 miljoonan arvoinen toimistotontti. 6 miljoonan euron myyntihinnalla on tarkoitus kattaa tavara-aseman siirto ja Morkun talon purku, joiden kustannusarvio on noin 3,2 miljoonaa euroa. Lisäksi kilpailun voittajalta edellytetään, että se sitoutuu Morkun aukion kehittämiseen ja vanhojen rakennusten kunnostamiseen.

    Kilpailutuksessa on huomioitava hankinta- ja kilpailulainsäädäntö. Vain kehittämishankkeena annettu tontti ja aseman siirto ovat lain vastaisia toimintoja.

    ***************

     

    Tampere on saanut sapiskaa apulaisoikeuskanslerin sijaiselta

    Apulaisoikeuskanslerin sijainen on antanut päätöksen 11.05.2018 seuraavassa tapauksessa.

    Tampereen kaupungin pysäköinninvalvontaa koskien on tehty kantelu apulaisoikeusasiamiehelle 5.6.2018. Kantelija on toimittanut kertomansa mukaan kaupungin pysäköinninvalvonnalle hallintokanteluksi nimeämänsä sähköpostiviestin, johon kantelijan mukaan ei ole vastattu. Luulen, että esittelytekstissä on vuosilukuvirhe, koska päätös on annettu ennen kantelua!

    Tampereen kaupunki on toimittanut selvityksensä asiassa. Selvityksessä todetaan muun ohella, että viestin otsikointi hallintokanteluksi on jäänyt huomioimatta ja että jatkossa Tampereen kaupungin pysäköinninvalvonta kiinnittää huomiota hyvän hallinnon mukaiseen tiedusteluihin ja kanteluihin vastaamiseen.

    Apulaisoikeuskanslerin sijainen toteaa saadun selvityksen perusteella, että kantelijan kaupungin pysäköinninvalvonnalle lähettämän viestin otsikko ja sisältö voivat antaa erilaisen kuvan viestin luonteesta. Kantelijan hallintokanteluksi nimeämään viestiin olisi ollut kuitenkin perusteltua vastata hallintolain 8 a luvussa säädetyn mukaisesti.

    Johtopäätöksenään apulaisoikeuskanslerin sijainen kehottaa Tampereen kaupungin pysäköinninvalvontaa kiinnittämään huomiota hallintolain 8 a luvun noudattamiseen. Asia ei anna aihetta muihin oikeuskanslerinviraston toimenpiteisiin.

    Tämäkin päätös Oikeuskanslerin virastolta tuli tietoon sattumalta, selaamalla YLA:n kokouksen 26.6.2018 virkamiespäätöksiä. Katupäällikön peukalon alle kuuluva asia.

    **************

     

    Tampereen tilinpäätöskokous ma 18.6.2018

    Tilinpäätös ja vastuuvapauden myöntäminen

    Tampereen kaupunginvaltuusto käsittelee ma 18.6.2018 useaa kaupungin taloudenpitoon liittyvää asiaa.

    Pormestari Niemisen kaudelta jäi perinnöksi muutama alijäämäinen tilikausi. Pormestari Anna-Kaisa Ikosen pormestariohjelman mahtipontinen tavoite oli kaupungin talouden kuntoon laitto. Se ei onnistunut. Ikosen aikana jokainen tilinpäätös oli alijäämäinen, syötiin kuitenkin enemmän mitä tienattiin.

    Tarkastuslautakunta kertoo arviointikertomuksessaan vuodelta 2017, että ”kaupungin talouden hoito ei ole viime vuosina noudattanut kuntalain 110 §:ää, jonka mukaan kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota ja että talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat.” Eipä ole tällaista kirjausta aikaisemmin näkynyt. Lieneekö kirjaukseen syynä se, että hallinto-oikeudessa on vireillä talousarviota ja lisätalousarviota koskevat valitukset näiden laillisuuden tutkimiseksi. Olisi pitänyt reagoida aikaisemmin, nyt näyttää vain selustan turvaamisyritykseltä.

    Tampereen kaupungin vuoden 2017 tilinpäätös osoittaa alijäämää. Sotepuoli on ahdingossa. Omalta osaltaan siihen vaikuttaa alijäämäinen budjetointi, asiakasmäärän kasvu, jne.. selityksiähän aina löytyy. Yksi on pyhää, investointiohjelmaan ei haluta kajota. Unohdetaan se, että valtuustolla on valta päättää käyttö- ja investointimenojen jaosta talousarviota vahvistaessaan.

    Kuluvan vuoden toiminnan ja talouden katsaus on surullista luettavaa. Päätetty tasapainotusohjelma on riittämätön. Joudutaan ottamaan käyttöön ohjelman 2-vaihe, ja sekään ei riitä. Nyt pitäisi päättäjien ottaa talousluvut vakavasti ja toimia sen mukaan mitä laki edellyttää, edistää kunnan ja sen asukkaiden etua. Onko investointien suojelu kaupungin ja sen asukkaiden etu? Tuskinpa. Investointiohjelmaa pitää saada tarkastella kriittisestikin.

    Tilintarkastaja esittää tilintarkastuskertomuksen hyväksymistä ja vastuuvapauden myöntämistä vuodelta 2017 tilivelvollisille, pl. Tampereen Veden entinen johtaja.

    Tilintarkastajan tehtävänä on tarkastaa mm., että Tampereen hallintoa on hoidettu lain ja valtuuston päätösten mukaisesti. Mielenkiintoinen tilanne, tilintarkastaja ei ole nähnyt ongelmaa taloudenpidossa, vaikka tarkastuslautakunta on sellaisen kirjannut arviointikertomukseensa.

    Miksi tilintarkastaja ei ota kantaa tilintarkastuspöytäkirjassa kuntalain 110 § noudattamiseen ja kaupungin taloudenpidon vinouteen? Tilintarkastajan olisi pitänyt ilmoittaa jo vuosia sitten kunnanhallitukselle tilintarkastuspöytäkirjassa mihin olleen menossa. Ei ole uskottavaa, etteikö tilintarkastaja olisi nähnyt, mitä on tulossa mm. alijäämäisillä talousarvioilla. Tilintarkastaja olisi voinut painottaa sitä että, suunnitellun toiminnan ja hankkeiden on oltava realistisia suhteessa käytettäviin varoihin.

    **************

     

    Aurinkovoimala maakuntakaavan ja osittain rantakaavan suojelemalle alueelle

    YLA hyväksyi 29.5.2018 suunnittelutarvehakemuksen, joka koski lupaa rakentaa 1,5 MWp:n tehon aurinkovoimala alueelle, joka muodostuu osasta tilaa  xxxx xxx ja poikkeamisen Männistön ranta-asemakaavasta.

    Alue on maa- ja metsätalousaluetta, jonne saa rakentaa vain maa- metsätaloutta palvelevia rakennuksia, joiden etäisyys rantaviivasta tulee olla vähintään 100 metriä. Rakennusta ei saa rakentaa vastoin asemakaavaa. Asemakaavasta poikkeamisen edellytyksenä on, ettei poikkeaminen saa aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Se ei myöskään saa vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista eikä rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista.

    Aiottu aurinkovoimala sijaitsee vajaan 200 metrin etäisyydellä Paarlahden Peräpohjasta.

    Maakuntavaltuuston 27.3.2017 hyväksymässä Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 suunnittelualue sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella alueella, joka on ekosysteemipalvelujen kannalta merkittävä sekä maakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella (Mam).

    Esitin kokouksessa asian palauttamista uuteen valmisteluun, jäin esitykseni kanssa yksin; "Uusien, kestävien energiamuotojen käyttöönotto on kannatettavaa. Aurinkoenergia on yksi sellainen ja kannatan aurinkovoimalaitosten rakentamista, minne se on mahdollista säännöksiä ja määräyksiä rikkomatta. Suunnittelutarvehakemuksessa ja päätöksen perustelussa on sellaisia seikkoja, jotka eivät täytä MRL:n § 137 vaatimuksia.”

    MRL 137 § 1 momentin kohta, 3) on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista. Edelleen. 2 momentissa sanotaan, mitä 1 momentissa säädetään, saa rakentaa jo olevaan asuntoon tai maatilaan kuuluvan talousrakennuksen sekä jo olevaan maaseutuyritykseen kuuluvan maa- ja metsätalouden tai sen liitännäiselinkeinon harjoittamista varten tarpeellisen rakennuksen, ja edelleen rakentaminen suunnittelutarvealueella ei myöskään saa johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

    5 ha alueelle leviävä aurinkovoimalaitos, rakennelma on merkittävää rakentamista, ei ole sopivaa maisemalliselta kannalta eikä säilytä maisema- ja kulttuuriarvoja.

    Suunnittelutarvehakemuksessa perusteltiin voimalaa mm. sen tilapäisyydellä. MRL:n § 176 mukaan, rakennusvalvontaviranomainen voi 171 §:n 2 momentissa säädetyin edellytyksin ja rajoituksin myöntää rakennusluvan, kun kysymys on tilapäisen rakennuksen rakentamisesta enintään viiden vuoden ajaksi. Tilapäisenä pidetään rakennusta, joka sen rakenne, arvo ja käyttötarkoitus huomioon ottaen on katsottava tarkoitetun pysytettäväksi paikallaan enintään mainitun ajan. (18.3.2016/196) Ei ole uskottavaa, että noin merkittävä ja kallis laitos rakennettaisiin vain viideksi vuodeksi.

    Lisäksi lautakunta hyväksyi seuraavan ponnen, yksimielisesti:
    Viitapohjan aurinkovoimalahanke on lajissaan ensimmäinen asuntorakentamiseen kytkeytyvä paikallisen ja uusiutuvan energiatuotannon kokeiluhanke Tampereella. Hanke edistää kaupungin hiilineutraalisuustavoitetta ja siksi erilaisista kokeiluista on hyvä saada tietoa tavoitteen eteenpäin viemiseksi.
    Viitapohjan aurinkovoimala -hankkeen hyväksyttävyys liittyy keskeisesti hankkeen pilottiluonteeseen ja siksi nyt tehtävää päätöstä ei tule jatkossa käyttää muiden vastaavien hankkeiden perusteluna.

    Kas vain, YLA tuli huomaamattaan rikkoneeksi tasa-arvolakia. Jos jollekin annetaan poikkeuslupa tiettyyn toimenpiteeseen, pitää se silloin vastaavassa tilanteessa antaa muillekin. Nyt, jälkeenpäin tarkasteltuna näyttää siltä, että suosittiin tietoisesti yhtä hakijaa.

    **************

     

    Sopu Kotilinnasäätiön sopimussakosta

    Kotilinnasäätiön kiistettyä velvollisuutensa sopimussakon suorittamisen kaupunki on nostanut asiassa kanteen Pirkanmaan käräjäoikeudessa. Alunperin Tampere vaati sopimusrikkomuksesta 1,8 milj. euroa. No, menettikö kaupunki n. miljoonan vai ei, siinä sitä on pohtimista. Kaupunkihan on Kotilinnasäätiön omistaja.

    Kotilinnasäätiön pyynnöstä osapuolet ovat osallistuneet asian ratkaisemiseksi tuomioistuinsovittelussa. Sovittelukäsittelyjä on järjestetty käräjäoikeudessa 18.4.2018 ja 16.5.2018. Toisen käsittelyn lopuksi puheenjohtaja teki osapuolille sovintoesityksen, jonka mukaan Kotilinnasäätiö maksaa kaupungille riidan sopimiseksi 775.000 euroa. Osapuolet ilmoittivat suostuvansa puheenjohtajan esitykseen ja pyysivät käräjäoikeutta vahvistamaan sovinnon. Sovintosopimus tulee voimaan, kun molempien osapuolten hallitukset ovat sen hyväksyneet. Sovintosopimuksen mukaan Kotilinnasäätiö suorittaa kertakaikkisena sovintosuorituksena Tampereen kaupungille 775.000 euroa kahden viikon kuluessa siitä, kun kaupunginhallituksen sopimuksen hyväksymistä koskeva päätös on tullut lainvoimaiseksi.

    Tampereen kaupunginhallitus hyväksyi sovintoesityksen 28.5.2015 äänin 10-3. Vasemmistoliiton ja vihreiden edustajat äänestivät vastaan.

    **************

     

    Tampereen on mahdollisuus paikata talouttaan - ei haluta käyttää tilaisuutta hyväksi

    Yhdyskuntalautakunta hyväksyi 2.5.2018 (AL 3.5.2018) (AL 3.5.2018) Tammelan liikennesuunnitelman. Toivottavasti liikenne tulevaisuudessa pyörii kuten suunnitelmassa odotetaan.

    Se vaan pisti silmään, että suunnitelmassa pyritään ohjailemaan tulevaa rakentamista. Tavoitteiksi on merkitty, että työn erityiskohteina tutkitaan Toriparkkiin, Tammelan stadioniin ja Kaupin kanteen liittyvät liikennejärjestelyt.

    Liikennesuunnitelmassa todetaan Kaupin kannen osalta, vaikka Kaupin kansi –hanke on sisällytetty Viiden tähden keskusta, Tampereen keskustan kehittämisohjelmaan 2015-2030, mm. että, "esitetty Kaupin kannen suunnitelma liikennejärjestelyineen on alustava luonnos eikä sisällä maankäytöllisiä suunnitelmia. Kohde on kuitenkin liikennejärjestelyjen näkökulmasta mahdollinen tarkemman suunnittelun kohde, mutta edellyttää jatkosuunnittelussa lisäselvityksiä mm. maankäytön, ympäristön ja kaupunkikuvallisten asioiden suhteen."

    Suunnitelmassa tapahtuva Kaupin kannen mitätöinti tuntuukin perin oudolta, koska Parantolankadun yhdyskadusta on tehty vaihtoehtoisia suunnitelmaluonnoksia riippuen kadun kytkennästä Kekkosentiehen tai kadun länsipään maankäyttöratkaisuista (ns. Kaupin kansi -hanke).

    Tiedän, että on olemassa kädenvääntöä Kaupin kansi -hankkeen suhteen, mutta suunnitelmat alueen käytöstä ovat olemassa, https://www.tamperelainen.fi/…/457129-virkamiehet-tulevat-k… .

    Katukohtaisten toimenpiteiden toteuttamisjärjestykseen vaikuttavina tekijöinä todetaan mm: "Kaupin alueen maankäytön kehittyminen: vaikuttaa mm. Parantolankatuun ja Kekkosentien eritasoliittymään Kalevan puistotiellä." Kuitenkin Kaupin kannen toteuttamisaikataulu on merkattu vuosille 2031-2040.

    Tein kohtaan muutosesitykset, jossa Kaupin kansi huomioitaisiin, mutta esitykseni raukesi kannatuksen puutteessa yksi vastaan muut! Lieneekö esitys tullut vika porukasta?

    Koska näen, että Kaupin kansi voisi tuoda helpotusta verotuloina ja maanluovutuskorvauksina kaupungin talousahdinkoon, esitin toivomuspontta; ”Kaupin kansi -hankkeella on mahdollista saada merkittäviä lisätuloja kaupungin talouteen, lautakunta edellyttää, että hanke otetaan mukaan Tampereen investointisuunnitelmaa tarkasteltaessa. Koska hankkeelle on olemassa valmiit arkkitehtisuunnitelmat, käynnistetään neuvottelut välittömästi hankkeen tekijänoikeudet omaavien tahojen kanssa sekä hankkeen eteenpäin viemiseksi, valmistellaan alueelle avoin tonttien luovutuskilpailu.”

    Ihmettelen todella, että ei haluta uusia tulonlähteitä paikkaamaan Tampereen talousahdinkoa! Onko niin, että Kaupin kansi -hanke nähdään potentiaalisena kohteena tulevaisuudessa ujuttaa se jollekin sopivalle rakennusliikkeelle Asunto- ja maapoliittisten linjausten mukaisesti, ilman kilpailutusta?

    Kyllä kokouksessa päätettiin muustakin. Lätkäistiin Lielahti- Lentävänniemi- Lintulampi- Niemenranta- Niemi-Pohtola- Ryydynpohja-alueelle nopeusrajoitus 30 km/h. Ei varmasti tule miellyttämään kaikkia. En esittänyt tässä kohtaa muutoksia, koska edellisessä kohdassa sain "turpiini" totaalisesti.

    **************

     

               Paikkaako Tampere hulevesimaksulla talouttaan?       

    Tämä on hyvä kysymys. Tampere on ottanut käyttöön (AL 17.4.2018) tämän vuoden alusta hulevesimaksun. Hulevesillä tarkoitetaan rakennetulla alueella maan pinnalle, rakennuksen katolle tai muulle pinnalle kertyvän sade- tai sulamisveden (hulevesi) hallintaa. Sama koskee myös perustusten kuivatusvesiä.

    Hulevesijärjestelmästä voidaan periä siitä aiheutuneiden kustannusten kattamiseksi vuosittainen maksu. Maksulla katetaan järjestelmän käytöstä, ylläpidosta ja rakentamisesta aiheutuneita kustannuksia. Maksuun ei tulisi sisällyttää tuottoa pääomalle.

    Viime syksynä, asian valmistelun ja päätösten teossa, nousi esiin maaginen summa 5,6 milj. euroa, joka tarvitaan vuosittain hulevesijärjestelmän pyörittämiseen. Siis valtuusto päätti hulevesimaksun käyttöönotosta ja maksuperiaatteista, sekä siitä, että maksun tarkasteluväli on 4 vuotta. Yhdyskuntalauta päättä maksutaksasta.

    Tuntuu, että tuo 5,6 milj. euroa näyttää olevan hys, hys -tietoa. Pyysin ennakolta tietoa YLA:n 17.4.2018 kokoukseen summan muodostumisesta. Palvelualueen johtaja Mikko Nurminen ja kaksi hulevesiasiantuntijaa pyörittivät samaa levyä, maksulla katetaan käyttö-, ylläpito- ja rakentamiskustannuksia. Minua vastaukset eivät tyydyttäneet.

    Kuultiin, että luku tulee Tampereen Vesi -liikelaitokselta. Veden tilinpäätöksessä 2017 kerrotaan, että huleveden menot ovat laskennallisia. Tuloslaskelman mukaan viemäröinti oli 1,34 milj. euroa ja investoinnit 3,4 milj. euroa. Kaikkein lähimmäksi 5,6 milj. euroa osuu Tampereen Veden toiminnan ja investointien rahavirtalaskelma, 5,5 milj. euroa. Siinäkin poisto, 0,84 milj. euroa, on laskettu mukaan kaksi kertaa! Siitä n. 3,6 milj. euron käytöstä olisi mielellään kuullut tarkempaa tietoa, miten jakautuu hallintoon, korjauksiin ja muuhun ylläpitoon. YLA:n Palvelu- ja vuosisuunnitelmasta 2018 hulevesijärjestelmän rakentamiskohteisiin on varattu 1,96 milj. euroa.

    Mikko Nurminen kielsi pontevasti sen, että hulevesimaksua käytettäisiin kaupungin talouden paikkaamiseen. Olisi ollut lautakunnalle hyvää tietoa, kuinka paljon menee rahaa mm. hulevesiviemäreiden siirtoon ratikkareitin alta.

    Tein päätösehdotukseen muutosesityksen, perittäväksi määräksi 3 milj. euroa, puutteellisten ja epäselvien laskelmien vuoksi. En saanut kannatusta. Olen jo vuonna 12 kirjoittanut, että en tule kannattamaan hulevesimaksua. Sen verran piti antaa periksi, että koska valtuusto on päättänyt sen käyttöönotosta, sitä ei saa pois, mutta maksun suuruuteen päättäjänä oli mahdollisuus vaikuttaa. Käytin tätä mahdollisuutta, kaupunkilaisten etua ajaen.

    Näin päätettiin; "..määrätään, että päätös on täytäntöön pantavissa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta asian yleisen merkityksen ja hulevesimaksun perimiseen liittyvien valmistelutehtävien käynnistämisen vuoksi,"

    Tampereen talouden tasapainottamiseen tarvitaan uusia tulon lähteitä, tässä on yksi, vaikka herrat vakuuttivat, että hulevesimaksua ei kerätä talouden tasapainottamiseen. Laissa vielä sanotaan, "maksua voidaan periä!", ei ole pakko. Kysymykseen, että paikkaako Tampere hulevesimaksulla talouttaan, miettiköön kukin maksaja tykönänsä.

    **************

     

    Mustanlahden sataman tuhoamissuunnitelma elää edelleenkin

    Tampereen kaupunginhallitus käsitteli 16.4.2018 (AL 13.4.2018) Särkänniemisuunnitelmia. Kh jätti asian pöydälle lisäselvityksiä varten, tulee päätettäväksi 7.5.2018.

    Särkänniemen ja Mustanlahden satama-alueen suunnitelmia katsoessa tietty epäusko valtaa mielen. Kehittämissuunnitelmat oikein hyviä, mutta Mustanlahden satamaosuus huolestuttaa. Onko niin, että asiaa tuntemattomat ovat päässeet vaikuttamaan liikaa? Olen kirjoittanut aiheesta monta kertaa.

    Olen toiminut höyrylaiva Tarjanteen päällikkönä 9 kesää varsinaisesti ja sen jälkeen vielä tuurauksia, Pitäisi riittää kompetenssia kommentointiin.

    Saanko nyt sanoa mielipiteeni Mustanlahden sataman kehittämiseen, sillä kokemuksella, mitä olen saanut mm. Tarjanteen päällikkönä? En ole minkään laivan tai laivayhtiön edusmies.

    Laiton kh:n jäsenille, Lassi Kaleva, Veikko Vallin, Aila Dündar-Järvinen, Ilkka Sasi ja jaettavaksi muille kh:n jäsenille, pari asiaa joihin pitäisi kiinnittää huomiota, linjata;
    1) Säilytetäänkö Mustanlahti edelleenkin toimivana matkustaja-alusliikenteen satamana, pitkän historian ja kulttuuriarvot säilyttäen? Jos vastaus on kyllä, silloin esitetyt luonnokset pitää ottaa uudelleen pöydälle. Toimivassa satamassa EI ole siltaa keskellä satama-allasta ja satamaan sisääntulon on oltava kaikissa olosuhteissa merenkulullisesti turvallinen. Nyt ei ole.
    2) Jos satama-aluetta halutaan kehittää pienveneitä, kanootteja ja sub-lautaa varten, silloin esitetty suunnitelma antaa siihen hyvän pohjan. Valitettavasti silloin matkustajalaivoille joudutaan etsimään toinen paikka!

    Olisin valmis kehittämään satamaa "mahapalkalla", mutta se ei käy. Voin toki laskuttaa aluksi 15000 €+ALV, jos painoarvo sillä nousee. Seuraava porras on 30000 €+ALV. Näinhän se konsulttien käyttö menee

    Sain lisättyä YLA:n vuoden 2018 Palvelu- ja vuosisuunnitelmaan seuraavan tekstin; "Särkänniemen kehityssuunnitelmien edetessä, Mustanlahden matkustajalaivasatamassa edellytetään sataman käytön turvaaminen matkustajasatamana sekä nykyisen palvelutason ylläpito. Satamaa kehitettäessä on huomioitava maisema, luonnonarvot, rakennettu ympäristö, kulttuurihistorialliset arvot ja perinteet."

    Päätöstä ei moitittu eikä kaupunginhallitus käyttänyt otto-oikeuttaan, niin päätös on lainvoimainen ja sen mukaan pitää mennä!

    **************

     

    Eipä lupaus kestänyt montaa päivää

    Muutama päivä sitten uutisoitiin, että SDP luopuu kaksoisrooleista, teot ovat toista mitä puheet.

    Uskomatonta, Atanas Aleksovski ja toinen kaupunginhallituksen jäsen, Anneli Kivistö (sd.), ovat kuitenkin ehdolla kaupungin tytäryhtiöiden hallitusten puheenjohtajiksi. Kaupunginhallituksen konsernijaosto valitsee tiistaina yhtiöiden hallitukset. Esityslistan mukaan Aleksovski aiotaan valita Finnparkin hallituksen johtoon ja Anneli Kivistö Vilusen rinteen hallituksen puheenjohtajaksi.

    Sdp:n Tampereen kunnallisjärjestön mukaan, syynä on kuulemma siirtymäaika.

    Kaupunginhallituksen konsernijaosto päätti 10.4.2018 kaupungin tytäryhtiöiden hallituspaikat. Päätösten jälkeen nosti Aamulehti em. Aleksovskin ja Kivistön lisäksi myös Peter Löfbergin (rkp/kok) ja Esa Kanervan (sdp) nimen esiin kaksoisrooleissa.

    **************

     

    Tampereen vetovoima pysyy, vaikka asukkaiden tyytyväisyys laskee

    AL 2.4.2018 vertaili Tampereen kaikki 107 kaupunginosaa ja löysi viisi erilaista voittajaa. Sitten lehti heitti kysymyksen, ovatko tässä Suomen vetovoimaisimman kaupungin parhaat paikat asua? Jaa-a, mikä sopii toiselle ei välttämättä sovi toiselle. Taitaa olla niin, ettei kyselyissä tuotu esiin Tampereen pahaa taloustilannetta.

    Tampereelle on kyllä voimakasta muuttoa, mutta ovatko muuttajat "hyviä veronmaksajia". Valitettavasti eivät ole, sen voi osoittaa tilastoilla, vertaamalla verotulojen muutosta ja väestön kasvua. Viime vuosina Tampereelle on tullut paljon vähäisiä veroja maksavia ja työttömiä.  

    Mielenkiintoinen tilanne, Tampere on edelleenkin vetovoimainen, mutta (HS 26.3.2018) tyytyväisyys kaupunkia kohtaan on laskemassa. Aikaisempina vuosina Tampere oli asukkaiden tyytyväisyydessä isojen kaupunkien kärjessä, mutta nyt sijoitus on laskenut. Helsinki otti kärkisijan myös viiden suurimman kaupungin joukosta. Tampereen kolmen vuoden putki ykkösenä katkesi, kun Turku ja Helsinki nousivat edelle.

    **************

     

    Pois kaksoisrooleista

    Tampereen demarit ovat päättäneet lopettaa paikallispoliitikkojen kaksoisroolit kaupungin luottamustehtävissä. Sdp ei jatkossa valitse kaupunginhallitukseen tai konsernijaostoon sellaisia henkilöitä, jotka toimivat kaupungin yhtiöiden tai yhteisöjen johdossa. Esimerkiksi kaupunginhallituksen konsernijaostossa ei voi olla sama henkilö ohjaamassa niiden kaupungin yhtiöiden ja yhteisöjen toimintaa, joiden johtavissa virka- tai luottamustehtävissä henkilö toimii.

    Ryhdikäs päätös. Samanlaisen päätöksen soi kuulevan muiltakin ryhmiltä. Erityisesti kokoomuksen valtuustoryhmän Peter Löfbergin (rkp) asema kummeksuttaa. Löfberg on tarkastuslautakunnan puheenjohtaja ja samanaikaisesti usean kaupungin omistaman yhtiön hallituksen puheenjohtaja. Eturistiriita, vaikka tarkastuslautakunta ei suoranaisesti tutki yhtiöiden toimintaa.

    Uskomatonta, Atanas Aleksovski ja toinen kaupunginhallituksen jäsen, Anneli Kivistö (sd.), ovat kuitenkin ehdolla kaupungin tytäryhtiöiden hallitusten puheenjohtajiksi. Kaupunginhallituksen konsernijaosto valitsee tiistaina yhtiöiden hallitukset. Esityslistan mukaan Aleksovski aiotaan valita Finnparkin hallituksen johtoon ja Anneli Kivistö Vilusen rinteen hallituksen puheenjohtajaksi.

    Sdp:n Tampereen kunnallisjärjestön mukaan, syynä on siirtymäaika.

    (AL 30.6.2017) Kotilinnasäätiön toiminnanjohtajan selusta on turvattu. Esteellisyys on jo katsottu KHO:ta myöten.

    Kotilinnasäätiön toiminnanjohtajan oikeus toimia tamperelaisessa kunnallispolitiikassa on katsottu Korkeinta hallinto-oikeutta myöten 1990-luvun alkupuolella. Tuolloin Kotilinnasäätiön silloisen toiminnanjohtajan Seppo Salmisen sekä Tampereen Vuokratalosäätiön talousjohtajan Timo P. Niemisen kaksoisroolit politiikassa ja säätiöiden johdossa vietiin oikeuteen.

    Korkein hallinto-oikeus totesi tuolloin, ettei esteellisyyttä ole.

    ***************

     

    Kotilinnasäätiöstä poliisitutkinta

    Sisä-Suomen poliisin talousrikostutkintayksikkö tutkii tapausta säätiörikoksena ja luottamusaseman väärinkäyttönä. Poliisin päätutkintalinja Kotilinnasäätiön tonttisotkussa kohdistuu säätiön ja rakennusyhtiö Lehto Groupin välille (AL 1.4.2018) valmisteltuun kumppanuussopimukseen. Kyseiseen sopimukseen piti alun perin kuulua useita liiketoimia, joista vain Muotialantie 36:n tontin vuokraoikeuden kauppa on toistaiseksi toteutunut. Rikoksista epäillään useita Tampereen kaupungin tytäryhteisöihin kuuluvan Kotilinnasäätiön hallituksen jäseniä. He ovat kiistäneet kaikki rikosepäilyt. Lehto Groupin edustajaa on kuultu asiassa todistajana.

    Entisen, Tampereen kaupungin johtavassa asemassa olleen virkamiehen, konsultti Jyrki Laihon laatiman muistion mukaan Muotialantie 36:n vuokraoikeuden kauppaan piti alun perin liittyä Lehto Groupin ja Kotilinnasäätiön sopima "kokonaispaketti". Asiasta kerrotaan luottamuksellisessa muistiossa, jonka Laiho laati tavattuaan Tampereen kaupunkiympäristöjohtajan Mikko Nurmisen.

    Poliisi ja syyttäjä, kumpikin tahollaan kun pitää papereita riittävän kauan laatikossaan, voidaankin todeta, asia on vanhentunut!

    **************

     

    Tampere vastaan Tampere

    Tampereella on käynnistymässä lähiaikoina kummallinen oikeusjuttu, kun (Päivän lehti 29.3.2018) kaupunki on haastanut oman säätiönsä, Pirkanmaan käräjäoikeuteen on nyt tulossa juttu nimikkeellä Maanvuokrasuhdetta koskeva riita”, siis riitajuttuna. Kotilinnasäätiön oikeuteen tonttisotkusta aiheutuneesta maksukiistasta.

    Paikallisissa poliitikkopiireissä kuohuu, on keskusteltu siitä, että kun 1,8 miljoonan euron sopimussakko on olemassa, niin jonkun se pitäisi maksaa. Tässä tapauksessa tuo joku voisi olla Kotilinnasäätiön johtoporras ja hallitus. Päivän Lehden tietojen mukaan ratkaisua odotetaan tietyissä piireissä pelonsekaisin tuntein. Tonttikeinottelusta saattaa tulla iso lasku.

    Näinhän se meni. Kotilinnasäätiö vuokrasi vuosi sitten kaupungilta tontin 60 vuodeksi. Muste vuokrasopimuksessa ei ehtinyt edes kuivua, kun säätiö myi tontin rakennusoikeuden eräälle rakennusyhtiölle reilulla miljoonalla, 1 150 000 euron hinnalla.

    Tontin myynti tapahtui siten, että Kotilinnasäätiö perusti osakeyhtiön ja luovutti tontin vuokraoikeuden sille. Sitten säätiö myi yhtiönsä ja samalla vuokrasopimuksen rakennusfirmalle. Operaatioon ei ollut kaupungin kirjallista suostumusta.

    Ei Kotilinnasäätiön toiminta ole ollut poikkeuksellista.

    Ei Kotilinnasäätiön toiminta yhtiön perustamisella ja sen myymisellä ole tavatonta. AL (15.1.2018), sijoittajat perustivat yhtiön 2 500 eurolla ja vuokrasivat miljoonatontin Tampereen kaupungilta, yhtiö myytiin rakennusliikkeelle ja loppupeleissä tontti päätyi Lehto Groupille. Siis samalle firmalle, joka on mukana Kotilinnasäätiön Muotialan tapauksessa.

    Tampereen kaupungin omistama miljoonien eurojen arvoinen vuokratontti päätyi viime heinäkuussa rakennuskonserni Lehto Groupiin kuuluvan Rakennuskartion hallintaan poikkeuksellisten liiketoimien päätteeksi. Ts. kiinteistösijoittajat vuokrasivat Tampereen kaupungilta arvotontin kiinteistöosakeyhtiölleen 21. kesäkuuta vuonna 2017. Kuukauden kuluttua vuokrauksesta kyseinen yhtiö myytiin rakennusliikkeelle.

    Kuviossa ei ole laitonta, mutta moraali herättää kuitenkin ajatuksia. Herättää myös ajatuksia, että kuka on ollut konsulttina? Tuskinpa sijoittajat ihan itsekseen ovat tienneet tällaisen tontin olemassa olosta. Yhdistävä tekijä on Rakennuskartio ja Lehto Group Oy ja varmasti taustalla hämähäkkinä ole konsultti. Ehkä joskus selviää tai sitten ei.

    Salatut rahoittajat haalivat miljoonien arvoisia rakennushankkeita kaupungeissa – mutta kuka käärii voitot? Hyvä kysymys!

    ***************

     

    Mutkat suoriksi, Keinupuistohanke etenee vauhdilla

    YLA piti 6.3.2018 kokousta. Listalla oli mielenkiintoisia aiheita. Mielenkiintoista seurata lautakunnan työskentelyä. Yleensä kantaa otetaan asioihin, joissa ei tarvitse laittaa itseään "likoon". Ei muisteta, mitä kuntalain 69.2 § on kirjattu, että luottamushenkilön tulee edistää kunnan ja sen asukkaiden etua sekä toimia luottamustehtävässään arvokkaasti tehtävän edellyttämällä tavalla.

    Listalla oli asioita, joihin otin kantaa, mutta yksin jäin esitysteni kanssa. Tukea ei tullut mistään suunnasta. Ei harmita, koska jo viime valtuustokaudella sain IKILA:ssa tuta, että esitin minä mitä tahansa, se kategorisesti hylättiin.

    Tein tähän kohtaan palautusesityksen seuraavilla perusteluilla; Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön suunnittelu on hakenut kaavamuutosta Hervantaan, kortteli 7125, Orivedenkatu 11, Valtaraitti 12, pysäköintialueen muuttamista asumiskäyttöön. LPA-alueen muutetaan yleisten rakennusten sekä asuin- ja liikerakennusten korttelialueeksi.

    Kaavamuutoksen hakijan tavoitteena on pilotoida Hervannan pysäköintialueiden laadukasta kehittämistä rakentamalla kortteliin asuinkerrostaloja sekä sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevia rakennuksia. Rakennusoikeuden ja kerrosluvun lisääminen ovat myös tavoitteena. 

    Tontin omistaja/Tampereen kaupunki on tehnyt 5.12.2016 päivätyn aloitteen asemakaavan muuttamiseksi. Kaavamuutos kuulutettiin vireille 2.3.2017.

    Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 17.3.2014 maapolitiikan linjaukset, jonka kohdassa 4.4. Hankekehittäminen todetaan, että kaupunki kannustaa toimijoita olemaan aktiivisia ja esittämään hankekehitysideoita, jotka voivat kohdistua kaupungin omistamiin maa-alueisiin.

    Koska po. alue on pilottihanke joka sisältää monta toisistaan riippuvaa tekijää, jonka vuoksi Tampereelle on erittäin tärkeää, että siitä tehdään korkeatasoinen asumisalue. Tämän vuoksi on tarpeen julistaa alueelle arkkitehtikilpailu, kuten on tehty mm. Hervannan pohjoisakselin kanssa, Insinöörinkadun toisella puolen.

    Kaupunki on tehnyt yhteistyösopimuksen Tampereen Vanhuspalveluyhdistys ry:n, Tampereen Kotilinnasäätiön, Finnpark Oy:n ja Visura Oy:n kanssa. Sopimus on hyväksytty kaupunginhallituksessa 11.9.2017. Miten, ja millä perusteilla em. toimijat on valikoituneet hankkeen toteuttajaksi, jää epäselväksi.

    Koska kohde sijaitsee kaupungin maalla ja hanke on pilottihanke ja edellä mainittujen seikkojen vuoksi, kaava on otettava uuteen valmisteluun ja tontin luovutuksesta on järjestettävä avoin tontinluovutuskilpailu, joka mahdollistaa kaikkien kiinnostuneiden, vaatimukset täyttävien tahojen osallistumisen tontinluovutuskilpailuun julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain ja kilpailulain mukaisesti.

    Muistutuksissa ja saatuun palautteeseen on päätöksessä ja kaavaselostuksessa vastattu ylimalkaisesti ja pyritty ohittamaan koko asia, mm. autopaikkojen osalta.

    Tein tähän kohtaan palautusesityksen seuraavilla perusteluilla; Pykälät 44 ja 45 etenevät rintarinnan. Viittaan § 44 yhteydessä antamaani vastaukseen.

    Muistutuksissa ja saatuun palautteeseen on päätöksessä ja kaavaselostuksessa vastattu ylimalkaisesti ja pyritty ohittamaan koko asia, mm. autopaikkojen osalta.

    Kysymys on kansiareenan kaavan muuttamisesta. Perusteena oli, kun hissit ja portaikko piti saada sijoitettua katualueelle. Tilantarve n. 27-40 m2. Käytiin tiukkaa keskustelua. Taisi mennä niin, että minä pääasiassa kyselin ja Mikko Nurminen vastaili. Heitin ilmaan kysymyksen, että montako poikkeamishakemusta kaavaan voi tehdä, kun sille on myönnetty poikkeamislupa edellisen kerran 20.12.2016.

    Annettiin mennä läpi sellaisenaan, todeten, että muutos on pieni, mitätön, koko hankkeen laajuuteen nähden ja Nurminen vielä vakuutti, että muutoksen seurauksena Tampere saa automaattisesti muutoksesta aiheutuvan korvauksen.

    • § 49 Tammelan liikenneverkkosuunnitelman hyväksyminen  Tämä otettiin listalta pois. Kysymys ei ole vain liikennesuunnitelmasta vaan alueen kaavasta. 
    • § 51 Viranhaltijoiden päätösten otto-oikeus
       
    • Esitin kahteen kohtaan otto-oikeuden käyttöä, mutta nämäkään eivät kelvanneet muille. Viranhaltijoiden päätösten otto-oikeus

      § 7 Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös asemakaavan muuttamista koskevassa asiassa, 17.02.2018. Asemakaavapäällikkö antanut lausunnon. Tampereen kaupungin hallinto-säännössä § 37, palvelualueen johtaja päättää palvelualueensa osalta, kohta 2) muutoksenhakuoikeuden käyttämisestä ja muutoksenhakuun liittyvienlausuntojen hyväksymisestä sekä kanteluihin vastaamisesta. 

      § 9 Asumisen ja rakentamisen energianeuvontapalvelu Ranen toiminta-avustus v. 2018, 22.02.2018. Ympäristöjohtaja tehnyt päätöksen. Tampereen kaupungin avustustoiminnan periaatteet -asiakirjan mukaan yhdistysten ja yhteisöjen toiminta-avustuksista päätetään sivistys- ja kulttuurilautakunnassa sekä terveys- ja sosiaalilautakunnalla.

    On pakko vetää takaisin! Lintuhytinpuistoa koskevaan päätökseen tehtiin seuraava ponsi: "Lautakunta edellyttää B2-käyttöniityillä kotimaisten luonnonkukkien monipuolista käyttöä."  Hyväksyttiin yksimielisesti.

    **************

     

    Julkisesta hankinnasta voi tehdä ilmoituksen, myös kunnan asukas

    Julkisuuteen on tullut virheellinen kuva, että kansalaiset eivät voi mitään julkisia hankintoja koskeviin kyseenalaisiin päätöksiin, Näinhän hankintalain 145 §:ssä on mainittu. Valittaa voi vain asianosainen. EU:n hankintaa koskeva direktiivi velvoittaa valtioita laatimaan säännökset siten, että kansalaisilla on mahdollisuus puuttua suhmurointiin ja muuhun kyseenalaiseen toimintaan. Suomessa tämä on upotettu hankintalain 139 §, valvontaviranomainen ja toimenpiteisiin ryhtyminen lainvastaisen menettelyn tutkimiseksi

    Kilpailu- ja kuluttajavirasto valvoo tämän lain noudattamista.

    Jokainen, joka katsoo hankintayksikön menetelleen hankintalain vastaisesti, voi tehdä Kilpailu- ja kuluttajavirastolle toimenpidepyynnön menettelyn lainmukaisuuden tutkimiseksi. Linkki tässä;

    https://www.kkv.fi/Tietoa-ja-ohjeita/kilpailuasiat/julkisten-hankintojen-valvonta/toimenpidepyynnon-tekeminen-hankinta-asioissa/

    Kilpailu- ja kuluttajavirasto voi ottaa toimivaltaansa kuuluvan asian tutkittavakseen myös omasta aloitteestaan.

    EU:n komissio vastasi mielenkiintoisesti hankintalaista tekemääni kanteluun. Ei aihetta toimenpiteisiin! No, tätä osasin odottaa, joten ei yllättänyt.

    **************

     

    Vanhimmat #rakennuskiellot ovat olleet voimassa yli 40 vuotta

    YLA kokousti 21.2.2018. Yhtenä kohtana oli rakennuskieltojen määrääminen. Osa oli uusia kieltoja ja osa vanhojen kieltojen jatkamisia.

    MRL 53.2 § sanoo, että rakennuskielto voidaan määrätä kahdeksi vuodeksi ja jatkaa aina kaksi vuotta kerrallaan. Kuitenkin, rakennuskielto voidaan määrätä enintään 8 vuodeksi. Vanhimmat rakennuskiellot ovat olleet voimassa jo yli 40 vuotta.

    Tein palautusesityksen, ja esitin että päätökseen kirjataan
    - ensimmäisen rakennuskieltopäätöksen päivämäärä. Tärkeä ajan seuraamiseksi, koska rakennuskielto on valituksen alainen päätös.
    - nyt käsitellään rakennuskieltoja rekisteri- ja/tai tonttinumerolla. Esitin, että rinnalle laitetaan myös katuosoite.
    - päätös tuli voimaan ennen lainvoimaisuutta. Esitin, että päätös on perusteltava tarkemmin.

    Valitettavasti muut lautakunnan jäsenet olivat toista mieltä.

    Jätin päätökseen eriävän mielipiteen seuraavilla perusteluilla;

    Maankäyttö- ja rakennuslaki 5.2.201999/132 § 53 2. momentti, rakennuskielto on voimassa enintään kaksi vuotta. Kunta voi kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi pidentää kieltoaikaa kaksi vuotta kerrallaan. Kunnan määräämä rakennuskielto kaava-alueen laajentamiseksi voi kuitenkin kestää enintään kahdeksan vuotta.

    Päätösehdotuksena oli, että Yhdyskuntalautakunta päättää määrätä rakennuskiellot, joista osa perustetaan uutena ja osia jatketaan 20.2.2020 saakka.

    Päätöksessä todetaan, että kielto päättyy, kun alueelle laadittu uusi asemakaava saa lainvoiman ja se on voimassa enintään kaksi vuotta. Kunta voi kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi pidentää kieltoaikaa kaksi vuotta kerrallaan.

    Päätöksestä saa kuvan, että rakennuskieltoa voi pidentää määräämättömän ajan eikä tarvitse huomioida 8 vuoden enimmäisaikaa.

     Keskustassa ja Tammelassa on muutamilla tonteilla ollut rakennuskielto jo yli 40 vuotta. Kyseisten tonttien asemakaavat ovat osin 1800-luvulta ja 1930-luvulta. Asemakaavat uusitaan sitä mukaa, kun tontin haltijat hakevat muutoksia. Kaavojen tullessa voimaan rakennuskiellot raukeavat.

     Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen mukaan, jokaisella on oikeus nauttia rauhassa omaisuudestaan (ensimmäisen lisäpöytäkirjan 1. artikla). Tämä on otettava huomioon arvioitaessa kunnan kaavoitustoimilleen rakennuskieltojen avulla varaamaa aikaa. Vuosikymmeniä kestävät rakennuskiellot eivät ole sopusoinnussa em. ihmisoikeussopimuksen ja lain kanssa.

     Päätöksestä ei käy ilmi, koska rakennuskielto on ensimmäisen kerran määrätty. Ottaen huomioon se, että rakennuskiellon jatkaminen on valituskelpoinen päätös, rakennuskiellon alkamisaika on tärkeä tieto kiellon kohteena oleville tahoille, kieltoajan keston seuraamiseksi ja mahdollisia jatkotoimenpiteitä varten.

     Rakennuskiellossa kohteita on käsitelty rekisteri- tai tonttinumerolla. On kaupungin ja kiellon kohteena olevien edun mukaista, että listauksessa (liite) rekisterinumeron yhteyteen lisätään katuosoite ja ensimmäisen rakennuskiellon alkamispäivämäärä.

     Päätöksessä todetaan, että tämä päätös tulee voimaan 23.2.2018 ennen sen lainvoimaisuutta. Päätöksestä ei kuitenkaan käy ilmi seikkoja ja perusteluja, miksi päätös ei voi odottaa normaalia lainvoimaisuutta. 

    *******

     

    Päättäjät tuohtuivat totaalisesti

    Päättäjät pahoittivat mielensä ja ratikan uuden linjan suunnittelutyö herättää tuohtumusta useissa Tampereen kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäsenissä. Moni tamperelaispoliitikko kertoi, että sai tiedon tulevasta linjamuutoksen suunnittelusta vasta verkkolehdestä.

    Tampereen kaupunginhallitus saa esityksen ratikkalinjan muutoksesta käsittelyynsä maanantaina. Monen tamperelaispoliitikon mukaan ongelma ratikkalinjauudistuksessa piilee siinä, että kun ratikasta päätettiin marraskuussa 2016, päätettiin myös ensimmäisistä linjoista. Nyt linjaa halutaan muuttaa, vaikka ensimmäinenkään linja ei ole vielä toiminnassa.

    https://www.aamulehti.fi/uutiset/tamperelaispoliitikot-tuohtuivat-uusista-ratikkasuunnitelmista-moni-kuuli-asiasta-ensi-kertaa-aamulehden-uutisesta-miksi-tasta-ei-ole-kerrottu-valtuutetuille-200730896

    *******

     

    Poikkeukselliset presidentin vaalit ja poikkeuksellinen äänestystulos

    Presidentin vaalit on sitten käyty. Vaali oli poikkeuksellinen ja niin oli myös vaalin tulos. Yksi oli ylitse muiden. Istuva Presidentti Sauli Niinistö keräsi äänet kansansuosiollaan. Toiseksi tuli vihreiden Pekka Haavisto ja kolmanneksi perussuomalaisten Laura Huhtasaari.

    Hämmästyttävää, että perinteisten vahvojen puolueiden, sdp:n Tuula Haatainen ja vasemmiston Merja Kyllönen, kannattajat siirtyivät Niinistön ja osa Haaviston taakse. puolueiden oma ehdokas sai minimaalisen kannatuksen.

    Pääministeripuolue keskustan tilanne on jakomielitautinen. Keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen valitsijayhdistyksen ehdokkaana peittosi puolueen ehdokkaan Matti Vanhasen. Keskustan kannalta nolo tilanne. Pääministeri Juha Sipilä sitoi aikaisemmin asemansa Vanhasen vaalimenestykseen, mutta jo vaalivalvojaisissa hän käänsi kelkkansa, ilmoittamalla asettuvansa puheenjohtajaehdokkaaksi tulevan kesän puoluekokouksessa.

    RKP:n NIls Torvalds jäi tuloksissa viimeiseksi. Hän oli ainoa, joka selkeästi liputti NATO:n puolesta.

    Perussuomalaisten Laura Huhtasaari tuli kolmanneksi, niin valtakunnallisesti kuin myös Tampereella ja suurimmassa osassa kuntia, Joillain äänestysalueilla oli toinen Niinistön jälkeen. Tampereella Laura Huhtasaari sai enemmän ääniä kuin mitä sai perussuomalaiset edellisissä kuntavaaleissa 2017. Näyttää siltä, että puolueesta eronneet, Siniset ovat menettäneet pelin. No, seuraavat eduskuntavaalit sen sitten näyttää.

    Äänet jakautuivat seuraavasti;

    Sauli Niinistö 60,40 %
    Pekka Haavisto 18,70 %
    Laura Huhtasaari 6,30 %
    Paavo Väyrynen 4,60 %
    Merja Kyllönen 3,90 %
    Tuula Haatainen 3,50 %
    Matti Vanhanen 1,80 %
    Nils Torvalds 0,90 %

     Tampereella, ei tieteellisen tutkimuksen mukaan, äänestäjät tekivät seuraavanlaisia siirtymisiä;

           
         
      Kuntavaali  
      äänet 2017 Ehdokas
    SDP
    24 838
    Sauli Niinistö
    KOK* 24 263 Pekka Haavisto
    VIHR 22 511 Laura Huhtasaari
    VAS 12 149 Paavo Väyrynen
    PS 6 924 Merja Kyllönen
    KESK 6 261 Tuula Haatainen
    TaPu 5 589 Matti Vanhanen
    KD 4 524 Nils Torvalds
    VaTa 1 836  
    PIR 993  
    SKP 754  
    RKP* 472  
    FP 324  
    LIBE 304  
    SE 293  
    EOP 248  
    E666 163  
    E664 39  
    E665 7  
    Kuntavaali 2017 112 492      
    Pres.vaali 2018 132815      
    "lisä-äänet" 20 323      

    Vaalikampanjat menivät hyvin. Media suhtautui ehdokkaisiin kohtuullisen tasapuolisesti. Havaittavissa oli, että Laura Huhrtasaarta käsiteltiin mediassa muista poikkeavalla tavalla, joka ei ollut toimittajille eduksia. Tasapuolisuuteen ja yhdenvertaisuuteen pitää pyrkiä myös haastatteluissa ja tenteissä. Sitä edellyttää jo lainsäädäntökin.

    Kyllä, vuoden 2024 vaalikampanja on sitten avattu. AL 30.1.2018 nostaa esiin nimet;

    Jan Vapaavuori, Jutta Urpilainen, Ville Niinistö, Olli Rehn, Alexsander Stubb, Sanna Marin, Li Andersson, Jussi Halla-aho....

    https://www.aamulehti.fi/uutiset/ovatko-he-seuraavat-presidenttiehdokkaat-politiikan-tuntijat-ennustavat-8-todennakoista-nimea-yksi-nainen-nousee-vakevasti-esiin-200703681/

    *******

     

    Presidentin vaalit 28.1.2018

    En ole ottanut useinkaan kantaa valtakunnan politiikkaan. Su 28.1.2018 on presidentin vaalin 1. kierrosNyt on pakko. Su 28.1.2018 on presidentin vaalin 1. kierros ja 2. kierros 11.2.2018.

    Vaalikeskustelut ovat olleet sellaista tasoa, ettei ole paljon lapsille kertomista, ala-arvoista. Toimittajat pääsääntöisesti puolueellisia. Asetelmaksi on muodostunut asetelma muut vastaan perussuomalaisten Laura Huhtasaari. Näyttää siltä, että, ainut "mies" ehdokkaissa on Luhtasaari, muut ovat vässyköitä. Paavo Väyrynen on ajoittain Huhtasaaren linjoilla, mutta hänellä on painolastinaan menneiden aikojen taakat.

    Maahanmuutto ja turvapaikanhakijat, on keskustelu, joka jakaa rintamalinjat. Aiheesta ei saa keskustella, toimittajat tai muut ehdokkaat kieltävät puhumisen (Haatainen, sdp YLE 25.1.2018). Valitettavasti näyttää siltä, että  perussuomalaisten esittämä asiallinenkin kritiikki ja arvostelu katsotaan vihapuheeksi ja kaikki perussuomalaiset arvostelijat ja erimieltä olevat ovat rasisteja?

    Laura Huhtasaari kun tarkoittaa rajojen sulkemisella tehokkaampaa rajavalvontaa, että edes tiedettäisiin, ketä maahan tulee, niin muut ovat sitä mieltä ettei näin voi tehdä. Kansainväliset sopimukset kuulemma kieltävät. Kumma juttu, siitä huolimatta itä-euroopan maat, mm. Unkari laittoi rajalleen aidan.

    Suomikin oli varautunut jo 2014 laajamittaiseen maahanmuuttoon -tuloon.  Aluehallintovirastoon antanut ohjeistuksen maahanmuuttoon varautumiseksi.

    Samalla myös muutettiin rajavartiolakia, joka mahdollisti ja mahdollistaa rajavalvonnan tehostamisen ja tarvittaessa tilapäisen sulkemisen.

    Laki oli voimassa 2015 ja on edelleenkin. Presidentti Niinistö on vahvistanut lain syyskuussa 2014, joka astui voimaan 1.10.2014. Rajavartiolaki -15.7.2005/578

    Rajanylityspaikan väliaikainen sulkeminen

    Valtioneuvosto voi päättää rajanylityspaikan sulkemisesta määräajaksi tai toistaiseksi, jos sulkeminen on välttämätöntä vakavan yleiselle järjestykselle, kansalliselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle aiheutuvan uhan torjumiseksi. Sisäministeriö päättää tarvittavista välittömistä toimenpiteistä, kunnes valtioneuvosto ratkaisee asian. -16 § (19.9.2014/749)

    Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö on vahvistanut lakimuutoksen 19.9.2014 ja se astui voimaan 1.10.2014.

    Em. taustaa vasten, presidenttiehdokkaiden muistamattomuus on tarkoitushakuista.

    Silloinen SM:n kansliapäällikkö Päivi Nerg ja sisäministeri Petteri Orpo olivat 2015 paraatipaikalla. Heillä olisi ollut mahdollisuus ryhtyä toimenpiteisiin rajavalvonnan tehostamiseksi. Työkalut olivat olemassa. Valtion rahastusmahdollisuus oli kai motiivi, miksi ei ryhdytty toimenpiteisiin. Moni muukin päättäjä teki tiliä maahantulon varjolla.

    Historia tulee aikoinaan tuomaan totuuden esiin.

    *******

     

    Kotilinna -case laajenee

    Kirjoitin aikaisemmin Kotilinnasäätiön tonttikauppasotkuista. Asia paisuu ja paisuu.

    Kiistanalainen tonttikauppa, toiminnanjohtajan saamat taloudelliset etuudet ja hallituksen jäsenen, Maire Martikaisen (vihr) tiukkasanainen erokirje. Tampereen kaupungin määräysvallassa oleva Kotilinnasäätiö on ollut viime kuukausina otsikoissa aivan muusta kuin ydintoiminnastaan eli vanhusten ja eläkeläisten asumisesta.

    Tampereen kaupungin sisäinen tarkastus on todennut, että 1,8 milj. euron sakontakaisin perintään olisi syytä ryhtyä. Tampereen kiinteistöjohtaja on päättänyt, että Kotilinnasäätiöltä peritään 1,8 milj. euron sopimussakko.

    Sisä-Suomen poliisi tutkii Kotilinnasäätiön tonttisotkua. Poliisin talousrikosyksikkö on kuullut toiminnanjohtaja Atanas Aleksovskia (sdp) ja sen lisäksi myös Kotilinnasäätiön hallituksen puheenjohtajaa Timo P. Niemistä (kok) ja varapuheenjohtajaa Jarkko Auvista (sd).

    Tampereen konsernijaoston puheenjohtaja Kalervo Kummola (kok) luottaa Kotilinnasäätiön tilintarkastajiin. Näin pitää ollakin.

    Vakiomuotoinen tilintarkastuskertomus päättyy lauseeseen, jotenkin näin; ".. ei sisällä olennaisia virheitä." Miten tilintarkastaja osaa puuttua epäselvyyksiin, ellei niistä hänelle kerrota? Ei mitenkään sillä otannalla, millä perustilintarkastus tehdään.

    Tapaus elävästä elämästä, ei liity Kotilinna-caseen. Tilintarkastajalle oli vinkattu epäselvyydestä, johon tilintarkastajan olisi pitänyt reagoida ja kirjoittaa havaintonsa tarkastuspöytäkirjaan, Tilintarkastaja näki kuitenkin parhaaksi siirtyä vähin äänin toisen yrityksen palvelukseen, Näin varmistettiin toimeksiannon jatkuvuus. Uusi tilintarkastaja kirjoitti sitten "...ei olennaisia virheitä," koska kukaan ei kertonut hänelle epäselvyyksistä.

    Tapaus syö Tamperelaisten ja yleensäkin  poliitikkojen luottamusta. Aika näyttää, tekeekö syyttäjä syyttämättä jättämispäätöksen vai viekö oikeuteen. Asian luonteen vuoksi, se pitäisi käsitellä tuomioistuimessa. Toverituomioistuin ei ole oikea paikka ratkaista tällaisia asioita.

    AL 5.2.2018. Tampereen pormestari Lauri Lyly (sd.) käyttää otto-oikeutta Kotilinnasäätiön tontin sopimussakkoasiassa. Asia siirtyy Lylyn päätöksellä Tampereen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.

    Lyly kirjoitti asiasta maanantaina Facebook-sivullaan. Hän puuttuu otto-oikeudellaan Tampereen kiinteistöjohtajan Virpi Ekholmin tekemään päätökseen, jonka perusteella säätiöltä oltiin karhuamassa 1,8 miljoonan euron sopimussakkoa.

    *******

     

    Tampere kasvaa, vetovoima vetää työttömiä, talouden pitoon pitäisi löytää viisastenkivi

    Kaupunginhallitus käsitteli 8.1.2018 mm. Asunto- ja maapolitiikan linjaukset 2018 - 2021 -ohjelmaa.  Sitä lukiessa, pistää silmään kirjaus, Tampere TAVOITTELEE 300000 asukkaan (pien) metropoliksi 2030 mennessä , ja että, TAVOITTEENA on 3000 asukkaan vuotuinen kasvu. Miksi tavoitellaan? Tampere kasvaa luonnostaan vetovoimaisuuden, kiinnostavuuden ym seikkojen vuoksi. Ei tarvitse tavoitella kasvua, vaan VARAUTUA kasvuun.

    Mielenkiintoinen yhtälö ratkaistavaksi. Tampere tavoittelee kasvua. Samaan aikaan etsitään talouden tasapainotusohjelmalla rotia jatkuviin talouden alijäämiin ja kaupungin vetovoimaisuus tilastojen mukaan vetää runsaasti työttömiä. Toki muitakin tulee, mutta Tampere on vetovoimainen työttömien keskuudessa.

    Okei, Tampere kasvaa. Tarvitaan asuntoja, lastentarhoja, kouluja, palvelutaloja, terveysasemia, palveluja, jne... Rakennusliikkeiden taivas on auki pitkälle tulevaisuuteen. Rahoituksesta sivuutetaan kevyesti, kumma kyllä.

    Melkoinen ongelma tulossa, toivotaan, että positiivinen. Tällä hetkellä Tampereella menee kovaa, eletään kuplassa. Toivotaan, ettei satu kipeästi kun kupla puhkee. Vähän hitaammallakin vauhdilla Tampere kasvaa ja kehittyy. Pelkään vain, että jossain vaiheessa havahdutaan "kasakan nauruun".

    Asunto- ja maapolitiikan linjaukset 2018 - 2021 -ohjelma menee vielä valtuuston vahvistettavaksi.

    *******

     

    Tampereen vetovoimaisuus vetää työttömiä

    Kovasti haukuttu työttömyysturvan aktiivimalli ajaa työttömiä maaseudulta kaupunkeihin (US 3.1.2018). Valtiotieteiden tohtori Timo Aro halusi laatia kartan tuottaakseen aktiivimallille taustatietoa. Hän huomauttaa, että usein työvoiman alueellinen liikkuvuus lasketaan keskeiseksi tekijäksi työttömyyteen liittyvien kannustinloukkujen purkamisessa sekä työn ja työpaikkojen kohtaamattomuuden ratkaisemisessa, joihin aktiivimallillakin on tarkoitus vaikuttaa.

    Houkuttelevimpina erottuvat Oulu ja etenkin Tampere, joka on määrällisesti ylivoimainen muihin verrattuna. Tampereelle muutti 2014-2015 reilut 800 työtöntä, kun Oulussa vastaava luku oli 446. Aron mukaan Tampereen luku on iso ja kertoo, että kyseessä on erittäin houkutteleva kaupunki. Tamperelaisen veronmaksajana en jaksa havainnolle taputtaa, jostain syystä.

    Yllättävää on, että Tampereen ja Oulun ylivoimainen vetovoima suhteessa pääkaupunkiseutuun. Molemmat ovat Aron mukaan muutenkin vetovoimaisia kaikissa muuttajaryhmissä. Hän huomauttaa, että ne ovat pääkaupunkiseutua helpompia muuttokohteita siinä mielessä, että asumisen hinta ja ylipäätään elämisen kustannukset ovat hiukan edullisemmat.

    ELY-keskuksen työttömyystilastojen mukaan, ajalla 1.12.2016 - 30.11.2017, Tampereella tapahtuivat seuraavat muutokset; työvoima lisääntyi  783 henkilöllä, työttömyys laski 4499 henkilöllä, työttömyys laski 4 prosenttiyksiköllä ja avoimet työpaikat lisääntyivät 1067 henkilöllä.

    *******

     

    Valtuutetun äänen hinta

    AL 2.1.2018 räväytti heti vuoden aluksi. Raportoi laajasti, että kuinka kalliiksi tuli paikka Tampereen kaupunginvaltuustossa. Sen mukaan valtuustopaikka edellyttää usein tuhansien eurojen vaalikampanjaa. Viime kevään kuntavaaleissa kaupunginvaltuustoon valitut käyttivät keskimäärin noin 4000 euroa vaalikampanjointiin. Omaa rahaa käytettiin keskimäärin noin 2650 euroa.

    Ylivoimaisesti eniten rahaa vaalikampanjointiin käytti Tampereen puolesta ry:n ehdokas, sittemmin perussuomalaisten valtuustoryhmään siirtynyt Veikko Vallin. 1621 ääntä ja paikan kaupunginhallituksessa saaneen Vallinin vaalikampanjan kulut olivat 18 300 euroa – kaikki omasta pussista. Vallin käytti rahaa pääasiassa vaalimainontaan ja sen suunnitteluun.

    Toiseksi kallein vaalikampanja oli kaupunginhallituksen varapuheenjohtajalla, konsernijaoston puheenjohtajalla Kalervo Kummolalla (kok.), 15 242 euroa. Merkille pantavaa on, että 2041 ääntä saanut Kummola ei käyttänyt lainkaan omaa rahaa. Hän sai yrityksiltä 11 296 ja yksityishenkilöiltä 4 439 euroa.

    Herää ajatus, että kumpiko on riippuvaisempi ulkoisille vaikutteille?

    Itse käytin omia rahoja - mutta en myöskään päässyt valtuutetuksi, en edes varalle, heh, heh...

    2018


     

    Mitä kuuluu Tampereen tulevien vuosien suurimmille hankkeille?

    AL uutisoi 26.12.2017 " Mitä kuuluu ratikalle, kannelle ja areenalle? Lue tästä kaikki Tampereen tulevien vuosien suurimmista hankkeista"? Lehti on  kerännyt Tampereen tärkeimmistä hankkeista kattavat tietopaketit, jotka päivittyvät sitä mukaan kuin hankkeet etenevät.

      1. Kansi ja areena -hankkeen rakennustyöt alkoivat
      2. Ensimmäiset ratikkakiskot iskettiin maahan
      3. Rantatunnelissa on huristeltu jo vuosi
      4. Hämeensillan patsaat siirrettiin remontin tieltä
      5. Hämeensillan patsaat siirrettiin remontin tieltä
      6. Taidemuseo sai hartaasti odotetun suunnitelman

    Minä sanoisin, että rauhallisemmalla tahdilla päästään parempaan lopputulokseen. Kaupunkikonsernin velkaantumisesta korkojen noustessa kuullaan vielä "kasakan nauru". Vastuun kantajia siinä tilanteessa ei löydy, vaikka nyt ollaan poliitikkoa niin rinta rottingilla. Olen esittänyt näkemyksiä säästöjen saamiseksi tuolla www.ossiaho.fi/talous#säästökuuri.

    *******

     

    Päätöksiä jouluhumussa

    Ma 18.12.2017 oli Tampereella merkittävä päivä. Silloin tehtiin kaupunginhallituksessa ja -valtuustossa merkittäviä päätöksiä.

    Kaupunginhallituksen päätökset

    Talous. Merkittiin tiedoksi Tampereen kaupungin vuoden 2017 tilinpäätösennuste, jonka mukaan tilinpäätös on muodostumassa n. 19,5 milj. euroa alijäämäiseksi.

    Ratikanlinjaus. Kaupunginhallitus päätti äänestyksellä, että raitiotie toteutetaan kahdessa vaiheessa: ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan linjaus Hiedanrannan keskustan ja Lielahden tehdasalueen läpi Niemenrantaan ja Lentäväniemeen ja toisessa vaiheessa raitiotie toteutetaan Lielahdenkadun ja Enqvistinkadun liittymän läheisyyteen.

    Lisäksi hyväksyttiin seuraava toivomusponsi: Kaupunginhallitus edellyttää, että raitiotien syöttöliikenteen suunnittelussa otetaan huomioon Niemenrannan ja Lentävänniemen asukkaiden yhteystarpeet Lielahden palveluihin. Kasvojen kohotusta on turha yrittää. Kumarrettiin rakennusliikkeiden suuntaan ja pyllistettiin Lielahden ja Lentävänniemen asukkaille sekä Lielahden yrittäjille. Päätöksestä taisi jäädä päättäjille alushousun napin maku!

    Päätös kaupunginhallituksessa meni seuraavasti:

    Lassi Kaleva (ps) ja Yrjö Schafeitel (tapu) kannattivat alkuperäistä, Lielahden kauppakeskuksen ja palvelukeskuksen kautta menevää linjausta.

    Muut kannattivat Hiedanrannan tehdasalueen läpi menevää linjausta; Suvi Mäkeläinen (kesk), Minna Minkkinen (vas), Aila Dündar-Järvinen (sdp), Anneli Kivistö (sdp), Atanas Aleksovski (sdp), Olga Haapa-aho (vihr), Jaakko Mustakallio (vihr), Ilkka Sasi (kok), Irja Tulonen (kok), Kalervo Kummola (kok) ja Lauri Lyly (sdp).

    Pakolaiskiintiö. Pirkanmaan ELY-keskus oli esittänyt pakolaiskiintiön tilapäistä nostamista nostamista vuonna 2018, joka todennäköisesti olisi muodostunut pysyväksi. Lassi Kalevan (ps) vaatimuksesta, asian esittelijä Juha Yli-Rajala muutti päätösehdotuksensa kuulumaan seuraavasti: "Tampereen kaupungin pakolaiskiintiö vuonna 2018 on 150 henkilöä, joista vähintään 50 on kiintiöpakolaisia." ELY-keskus tarjosi ylimääräistä lisärahoitusta kiintiön nostamisesta.

    Luonnonsuojelualue. Esityslistalla oli Makkarajärvi-Viitastenperän alueelle haettava rauhoitusmääräyksillä 85,9 hehtaarin alue Pirkanmaan ELY-keskuksen rauhoituspäätös luonnonsuojelulain edellyttämällä tavalla Tampereen kaupungin luontolahjana satavuotiaalle Suomelle.

    Kaupunginhallitus hylkäsi esityksen äänestyspäätöksellä.

    Hylkäyksen puolesta äänestivät; Aila Dündar-Järvinen (sdp), Anneli Kivistö (sdp), Atanas Aleksovski (sdp), Ilkka Sasi (kok), Irja Tulonen (kok), Kalervo Kummola (kok), Lauri Lyly (sdp), Yrjö Schafeitel (Tapu ja Lassi Kaleva (ps).

    Esityksen puolesta äänestivät; Suvi Mäkeläinen (kesk), Minna Minkkinen (vas), Olga Haapa-aho (vihr) ja Jaakko Mustakallio (vihr).

    Ryppy kokoomuksen ja vihreiden rakkaudessa? Onko päätöksestä nähtävissä, että kaupunginhallituksen enemmistö halusi laittaa vasemmistolaiset ja vihreät ruotuun? Onko kaupunginhallituksen enemmistö ollut tyytymätön ja pitänyt ylemmyydentuntoisia ja parempana ihmisinä itseään pitäviä vasemmistolaisia ja vihreitä loppujen lopuksi haihattelijoina? Mene ja tiedä, tällaisia ajatuksia tulee mieleen. 

    Kintulammin virkistys- ja retkeilyalue kylläkin rahoitettiin.

     

    Kaupunginvaltuuston päätökset

    Hallintosäännön muutokset. Kaupunginvaltuusto teki hallintosääntöön muutoksia.

    Tampereen Tilakeskus Liikelaitos lakkaa kunnallisena liikelaitoksena 1.1.2018 alkaen.

    Valtuuston 23.1.2017 hyväksymään ja 12.6.2017 viimeksi muuttamaan hallintosääntöön hyväksytään liitteen mukaiset muutokset 11 §:ään, 15 §:ään, 16 §:ään, 21 §:ään, 22 §:ään, 23 §:ään, 33 §:ään, 36 §:ään, 52 §:ään, 63 §:ään, 65 §:ään, 104 §:ään ja 120 §:ään. Hallintosääntöön lisätään uusi 77 § Tietojensaantioikeus.

    Mukava tunne, oma puumerkkini jäi hallintosääntöön. Mukaan otettiin muutamia hallintoon esittämiäni muutoksia.

    Hallintosäännön liitteeseen 1, Luottamushenkilöiden palkkiot ja korvaukset, hyväksytään 4.12.2017 päivitetyn liitteen mukaiset muutokset 3 §:ään, 4 §:ään  ja 5:ään. Tämä aiheutti paljon keskustelua. Hyväksyttiin lopulta äänestyspäätöksellä

    Valtuuston III varapuheenjohtajan ja kaupunginhallituksen III varapuheenjohtajan vuosipalkkioita koskeva muutos tulee voimaan 1.6.2017. Muut hallintosäännön ja sen liitteen muutokset tulevat voimaan 1.1.2018.

    Sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan perusteet jätettiin uudestaan pöydälle. Esityksenä ollut ei tyydyttänyt tarkastuslautakunnan puheenjohtajaa, koska lautakunnan roolia ei ole nostettu riittävän korkeaan asemaan.

    Olihan noita muitakin asioita päätettävänä, mutta tässä mielestäni tärkeimmät.

    Aloitteissa tuotiin esitys, että paperittomille pitää taata välttämättömät oikeudet?

    *******

     

    Etuudet ja kytkennät

    Tampereen, syksyn poliittinen trilleri on ollut Kotilinnasäätiön toiminnanjohtajan ja kaupunginvaltuutetun ja -hallituksen jäsenen Atanas Aleksovskin saamat etuudet. Asia lähti keväällä käyntiin, kun tuli ilmi Kotilinnansäätiön Muotialassa olevan tontin luovutuksesta.

    Sitten repäistiin juttu Aleksovskin asunnon yhteyteen liittyvän ullakkokerroksen käyttöönottoon liittyvästä arkkitehtipiirroksesta.

    Ja viimeisimpänä sitten, AL (12.12.2017) kertoi, että  Rakennusliike NCC:n toimialajohtaja antoi Atanas Aleksovskille etuuden. Johtajalla ja poliitikolla kytkös 6,6 miljoonan euron hankkeeseen.

    Mielenkiintoista onkin nähdä, miten tämä solmu avataan. Syytä avaukseen kyllä olisi, mutta kuka tekisi ensisiirron?

    *******

     

    Eettiset ohjeet ja sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan perusteet

    Eettiset ohjeet kaupunginvaltuusto vahvisti 13.11.2017. Sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan perusteet oli valtuuston vahvistettavan 20.11.2017. Esitys nostatti keskustelua mm. eri tarkastus- ja valvontaelimien roolituksesta. Se jätettiin pöydälle.

    Riskien hallinnasta ja sisäisestä valvonnasta on olemassa ohje. Kaupunginvaltuusto 13.11.2017 vahvisti tilivelvollisten valvontavastuun. "Ylimmällä tilivelvollisella johdolla on erityinen vastuu ja velvoite toimia hyvän hallinto- ja johtamistavan sekä eettisten periaatteiden mukaisesti  sekä puuttua toiminnassa ilmeneviin epäkohtiin."

    Kuntalain tarkoittamia tilivelvollisia ovat mm. kaupunginhallituksen jäsenet, lautakuntien jäsenet, johtokuntien jäsenet...

    Kirjoitin AL (8.8.2015) aiheesta, miten oli ohjeistettu toimimaan moitittavissa tilanteissa. Yksi yhdistä tekijä kaikissa oli, kenellekään ei oltu määrätty ilmoittamisvelvollisuutta. Lain kunnanhallitus on se elin, jonka on ryhdyttävä toimenpiteisiin. Voimassa oleva hallintosääntö on kumonnut po. toimintasäännöt ja -ohjeet.

    Kyllä olisi eettisillä ohjeilla käyttöä alla mainitussa Kotilinnasäätiö -gatessa.

    ********

     

    Tampereen politiikassa kiehuu

    Kotilinnasäätiö -gaten myötä Tampereen politiikassa on alkanut kiehua, erityisesti SDP:n kentällä. Tikun nokkaan on nostettu Kotilinnasäätiön toiminnanjohtaja Atanas Aleksovski. Aleksovski aloitti tehtävässä huhtikuussa 2016. Aleksovski on samalla Tampereen kaupunginhallituksen kolmas varapuheenjohtaja ja konsernijaoston varapuheenjohtaja. Selvät kaksoisroolit.

    Kotilinnasäätiö myi aiemmin Tampereen Muotialassa sijaitsevan tontin vuokraoikeuden rakennuskonserni Lehto Groupille yli miljoonalla eurolla. Myynti rikkoi Kotilinnasäätiön ja kaupungin välistä maanvuokrasopimusta. Patentti- ja rekisterihallitus selvittää, onko säätiö toiminut säätiölain mukaisesti.

    Kohussa on kyse siitä, että Tampereen tytäryhteisö Kotilinnasäätiö myi kaupungilta vuokraamansa, osoitteessa Muotialantie 36 sijaitsevan tontin vuokraoikeuden Lehto Groupiin kuuluvalle Rakennuskartio Oy:lle 1,15 miljoonalla eurolla vastoin kaupungin kanssa tehtyä sopimusta. Kotilinnasäätiön kanssa oli sovittu, että se rakentaa tontille uudisrakennuksen kolmessa vuodessa eikä alivuokraa tai muuten luovuta tonttia kolmannelle osapuolelle ilman kaupungin kirjallista suostumusta.

    Tampereen kaupunginhallitus hyväksyi kaupan määrätyin ehdoin 14.8.2017. Kaupunginhallitus käsittelee muotovirheen vuoksi Kotilinnasäätiön kohuttua tonttikauppaa kokouksessaan 20.11.2017. Kaupan johdosta on tehty oikaisuvaatimus, jonka johdosta konsernijohtaja Juha Yli-Rajala esittää, että kh:n elokuussa tekemästä tonttikauppaa koskevasta päätöksestä tehty oikaisuvaatimus hyväksytään osittain ja asia palautetaan uudelleen valmisteluun.

    Kh päätti, että kaupunginhallituksen elokuussa tekemästä Kotilinnasäätiön tonttikauppaa koskevasta päätöksestä tehty oikaisuvaatimus hyväksytään osittain ja asia palautetaan uudelleen valmisteluun. Tehtyyn päätökseen lisättiin ponsi, että "koska myös kaupungin valmistelussa on ollut puutteita ja huomautettavaa, kaupunginhallitus pitää kohtuullisena, että sen ja maanvuokrasopimuksen 19. kohdan erityisten syiden perusteella Kotilinnasäätiöltä perittävää sanktiota kohtuullistetaan". Ponnessa todetaan, että koska valmistelussa on puutteita ja huomautettavaa, niin miten valmistelijoiden asema tutkitaan?

    Ponsi hyväksyttiin äänin 10–3. Olga Haapa-aho (vihr.), Jaakko Mustakallio (vihr.) ja Sinikka Torkkola (vas.) jättivät eriävän mielipiteen ponteen eli olisivat hyväksyneet päätösesityksen ilman pontta.

    Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) on antanut 13.10.2017 Tampereen Kotilinnasäätiölle määräyksen korjata menettelytapojaan. Sen mukaan säätiö ei ole toiminut huolellisesti selvittäessään Tampereen kaupungin kantaa Muotialantien vuokraoikeuden siirrossa, koska säätiö ei ole saanut kaupungilta yksiselitteistä hyväksyntää toiminnalleen. Säätiön olisi pitänyt pyytää kaupungilta kirjallisena virallinen päätös vuokraoikeuden siirrosta.

    PRH:n toimivaltaan ei kuulu ottaa kantaa Tampereen Kotilinnasäätiön ja Tampereen kaupungin väliseen sopimukseen tai kaupungin virkamiesten toimintaan. Koska kunnanhallitus, tässä tapauksessa kaupunginhallitus vastaa kaupungin toiminnasta ja taloudesta, sen tulee puuttua asiaan.

    AL 16.11.2017 koko aukeaman revitteli, että korkea tamperelaisvaikuttaja sai arkkitehtitoimistolta etuuden, yhtiöllä ja poliitikolla kytkös miljoonien eurojen rakennushankkeisiin. Jutussa on kerrottu Atanas Aleksovskin kytkennät  Pormestari Lauri Lyly (AL 16.11.2017) ottaa vahvasti kantaa päättäjien kaksoisrooleihin. Lylyn mukaan kyseinen etuusasia on syytä selvittää.

    Pormestari Lyly joutui itsekin arvostelun kohteeksi 17.11.2017, kun hän ehdottaa Ruotulan -golfkentän tilalle asuntoja ja kenttää siirrettäväksi toisaalle. Esiin on noussut Pirkkala, missä sattumalta on perheenjäsenten hoitamat ravitsemispalvelut. Hän on nimennyt työryhmän, jonka työstä hän jäävää itsensä. On hyvä muistuttaa kuntalain § 69.2 kohdasta, joka velvoittaa luottamushenkilön ajaman kunnan ja sen asukkaiden etua. Tässäkin tapauksessa Tampereen, ei Pirkkalan.

    Kaksoisroolikohun vaikutukset näkyvät jo. Ex Tampereen kaupungin apulaispormestari Pekka Salmi (sdp.) on vetänyt hakemuksen Tampereen Vuokratalosäätiön toimitusjohtajaksi pois. Salmen mukaan hakuprosessin loppupuolella osa VTS:n hallituksen jäsenistä alkoi vaatia häntä eroamaan kaupunginvaltuuston jäsenyydestä, jos hän tulee valituksi.

    Melkoista showta, ei voi muuta sanoa. Asiaan liittyvien henkilöiden edesottamuksista on syytä käynnistää virkarikostutkinta.

    AL 5.2.2018. Tampereen pormestari Lauri Lyly (sd.) käyttää otto-oikeutta Kotilinnasäätiön tontin sopimussakkoasiassa. Asia siirtyy Lylyn päätöksellä Tampereen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.

    Lyly kirjoitti asiasta maanantaina Facebook-sivullaan. Hän puuttuu otto-oikeudellaan Tampereen kiinteistöjohtajan Virpi Ekholmin tekemään päätökseen, jonka perusteella säätiöltä oltiin karhuamassa 1,8 miljoonan euron sopimussakkoa.

    ********

     

    Muutoksia Tampereen valtuustossa

    Alkusyksyllä kaupunginvaltuutettu Tiina Elovaara siirtyi Perussuomalaisten Tampereen valtuustoryhmästä, perustamaansa uuteen Siniset -valtuustoryhmään.

    Alkukesällä, PS:n Jyväskylän puoluekokouksen jälkeen puolueesta eronneet, loikanneet perustivat uuden puolueen, Siniset. Toivotan Tiinalle menestystä valinnan johdosta. Muistelen vain, minkä työn tein vuoden 12 kuntavaalin jälkeen Tiinan saamiseksi Tampereen kaupunginhallituksen jäseneksi.

     Loppusyksystä Perussuomalaisten Tampereen valtuustoryhmä sai täydennystä TaPu:sta. Hyvän vaalimenestyksen saanut Veikko Vallin siirtyi ryhmän ja puolueen jäseneksi. Tervetuloa!

    ********

     

    Tampereen koalitio

    Tampereen koalitio, voiko enää kutsua koalitioksi kun suhde on 66-1, näytti voimansa talousarviokokouksessa 13.11.2017. Talousarvion valmistelussa ryhmät saivat esittää toiveitaan talousarvioon määrättyyn päivään mennessä. Sitten sovittiin, että varsinaisessa talousarviokokouksessa ei tehdä muutoksia talousarvioon.

    Näin tapahtuikin, koalitiion kuuluvat ryhmät eivät tuoneet muutosesityksiä, vaikka kritiikkiä talousarvioon kohdistuikin ja kaikilla olisi ollut omia esityksiä. VaTa:n ryhmän Aarne Raevaara toi useita muutosesityksiä, jotka äänestyksissä hävisivät äänin 66-1. Tämä numerosarja jää poliittiseen historiaan.

    Some:ssa on käyty kalabaliikkia siitä, että toimiiko demokratia tällaisessa kokoonpanossa. Mitä - mikä koalitio on? Wikipediasta löytyy tällainen selitys

    Koalitio (latinasta coalitio) tarkoittaa liittoa tai yhteenliittymä.

    • Politiikassa koalitio on puolueiden tai ryhmittymien yhteenliittymä, esimerkiksi hallituskoalitio. Etenkin poliittisten puolueiden hallitusyhteistyötä varten solmima liitto.
    • Sotilaallisesti koalitio on liittoutuma valtioiden välillä.

    Koalitiohallitus eli kokoomushallitus on hallitustyyppi, jonka muodostaa useampi kuin yksi puolue. Hallituskoalitio tarkoittaa tällaiseen hallitukseen kuuluvia puolueita ja niiden yhteistyötä. Koalitiohallitus muodostetaan yleensä siksi, että millään puolueella ei ole yksinään enemmistöä parlamentissa. Puhtaassa kaksipuoluejärjestelmässä ei yleensä tarvita koalitioita, vaan enemmistöasemassa oleva puolue voi muodostaa hallituksen yksinään.

    Erilaisia hallituskoalitioita

    ********

     

    Agenttimeininkiä Suomen hallituksen toiminnassa

    Perussuomalaisten kesäkuun 2017 puoluekokousviikonvaihteesta paljastuu yhä yllättävämpiä yksityiskohtia. Tapahtumat ovat edenneet kuin parhaissa agenttielokuvissa.

    Tapahtumat liittyvät Perussuomalaiset -puolueen hajoamiseen. IL kertoi vajaat kaksi viikkoa sitten, että ulkoministeri Timo Soinin valtiosihteeri Samuli Virtanen kävi Kesärannassa tapaamassa pääministeri Juha Sipilää jo sunnuntaina 11. kesäkuuta 2017. Tuolloin perussuomalaisten jakautumiseen johtanut puoluekokous oli edelleen käynnissä Jyväskylässä.

    Hallituspuoluelähteet ovat kertoneet Iltalehdelle ja Aamulehdelle, että valtiosihteeri Virtasen Kesäranta-vierailu haluttiin pitää salassa. Kesärannan portilla havaittiin liikehdintää ja neuvonpitoon osallistuneet epäilivät, että portilla saattaisi olla toimittajia.

    Siksi valtiosihteeri Virtasen pois saamiseksi Kesärannasta turvauduttiin temppuun. Virtasta kuljettanut auto, peruutettiin katseilta suojaan. Valtiosihteeri kiipesi auton takaosaan ja hänet kuljetettiin Kesärannasta ulos salaa.

    Iltalehden ja Aamulehden lähteiden mukaan valtiosihteeri olisi matkannut Kesärannasta ulos auton matkatavaratilassa, niin sanotussa peräkontissa. Lain mukaan auton tavaratilassa henkilöiden kuljettaminen on kielletty.

    Alma Median toimittaja Lauri Nurmi on kirjoittanut kirjan "Perussuomalaisten hajoamisen historia". Mielenkiintoista luettavaa, toden totta.

    ********

     

            Tampere haluaa laajentua

    Joko Tampereen taloustilanne on niin huono, että katseet suunnataan tositarkoituksella naapurikuntiin, aja avataan keskusteluja yhdistymisistä?

    Tampereen kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Kalervo Kummolan (kok.) on avannut keskustelun. Hänen mukaan Tampereen ja Akaan (AL 8.11.2017) kuntaliitoksesta olisi paljon hyötyä molemmille kunnille.

    Hän perustelee näkemystään Suomen kasvukäytävällä, joka on Tampere-Helsinki väli, Akaan sijainti on siihen loistava. Lisäksi Akaasta on loistava junayhteys Turkuun ja tämän takia esimerkiksi Tampereen ratapiha voitaisiin siirtää Toijalaan ja sen paikalle voisi rakentaa monen näköistä rakennusta Tampereen keskustaan, Kummola luettelee. Rakennusliikkeille rakentamiskohteita.

    Akaassa on yrityksille mainioita rakennus- ja laajennuspaikkoja. Kuntaliitoksen myötä myös Akaan asuinalueita päästäisiin kehittämään siten, että se vetäisi asukkaita puoleensa. Kuntaliitos toisi Akaalle myös muulla tapaa isommat muskelit sekä esimerkiksi noin kahden prosentin tuloveroprosentin laskun.

    Yllätys yllätys, kuntaliitos ei kiinnosta ympäryskuntia. Ei kuitenkaan tainnut olla yllätys

             ********

     

    Koalition jatkuvuus koetuksella

    Tämän vaalikauden pormestariohjelman allekirjoittivat 2.6.2017 kaikki valtuustoryhmät, Aarne Raevaaran yhden miehen ryhmää lukuun ottamatta. Ohjelma on historiallinen juuri sen kattavuuden vuoksi. Siinä on tarjolla jokaiselle jotakin tai kellekkään ei mitään, näkökulmasta riippuen.

    Mitä pidemmälle aikaa on kuluu, sitä Koalition hajoaminen a 081117.pdf (Tamperelainen 8.11.2017) eripuraisempia viestejä tulee kaupunginhallituksen sisältä. Mallia saatiin jo Tilakeskuksen yhtiöittämisen yhteydessä. Vasemmistoliitto oli ottanut irtiottoja.

    ********

     

    Hallinto-oikeus ei hyväksynyt teiskolaisia tamperelaiseksi

    Teiskon bussimatkojen hinnoista valitettiin. 

    Bussimatkojen hinnoittelu (Tamperelainen 27.10.2017) on harmittanut teiskolaisia. Tampereen joukkoliikenne otti 2016 käyttöön vyöhykkeet, joissa matkan hinta määräytyy matkan pituuden mukaan. Näin Teiskossa asuvien bussimatkat kallistuivat. kaupunkilaiset laitettiin eriarvoiseen asemaan.

    Kaksi Teiskossa asuvaa tamperelaista oli valittanut hinnoittelusta Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus on antanut päätöksen, jonka mukaan se ei tutki valitusta. Hallinto-oikeus tulkitsee, että valituksen tehneet yksityishenkilöt eivät ole olleet päätöksen kohteina, joten siten heillä ei ole myöskään valitusoikeutta asiassa. Tuntuu siltä, kun hallinto-oikeus joutuisi kirjaamaan virheen tai lain rikkomuksen, joka kohdistuu kaupunkiin, niin se jättää tutkimatta valituksen. Näin välit kaupunkiin päin säilyvät kunnossa. Nooh, mitäpä tuosta kuntalaisten tasapuolisuudesta ja oikeuden riippumattomuudesta.  

    Kuntalain 1995 § 92 mukaan, oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

    ********

     

    Havaintoja meneillään olevista ja tulevista hankkeista 10.10.2017

    Kunkun parkin kilpailutus on käynnissä ja keskustan maanalaisen eritasoliittymän valmistelusta ja suunnittelun käynnistämisestä on haettu kh:sta periaatepäätös. Rantaväylän tunneliin puhkaistava liittymä on sen verran kallis juttu, että kh:n mandaatti ei taida siihen riittää. Kovasti vain valmistellaan. Kilpailuun ilmoittautui kaksi osallistujaa. Tavoitteena on, että valinta Kunkun parkin toteuttajasta ja operaattorista on tehty 2018 alkuvuoden aikana.

    Särkänniemen yleissuunnitelman toteuttamisen mahdollistava asemakaavaprosessi ja sen ohella alueen hankekehittäminen yhdessä Särkänniemi Oy:n kanssa käynnistyivät toukokuussa 2017.

    Tämä onkin mielenkiintoinen case Mustanlahden satama-alueen osalta. Tarkasteltaessa alueesta laadittua yleissuunnitelmaa, tulee väkisinkin mieleen, että perinteikäs ja pitkän historian omaava Mustanlahden matkustajasatama halutaan tuhota? Suunnitelmaan on otettu paikkansa pitämätöntä tietoa sataman käytöstä laivaliikenteen osalta. Suunnitelmassa kerrotaan, että …”vielä 1960-luvulla satama oli merkittävä sisävesisatama, mutta kun laivaliikenne loppui, satamakin hiljeni”. Tämähän on paikkansa pitämätöntä tietoa! Satamasta liikennöi edelleen ss Tarjanne pitkän matkan linjaa Tampere – Virrat. Satamassa on myös muita laivoja, jotka harjoittavat tilausliikennettä sekä isoja hinaajia. Visuaalisestikin satama on kaunis, kun laitureissa on isompia aluksia. Satama-alueen suunnittelu on lähtenyt siltä pohjalta, että Mustanlahden matkustajalaivasatama muutetaan virkistyksen, matkailun, palvelujen alueeksi ja pienvenesatamaksi, unohtaen järvimatkailun edellyttämät tarpeet. Tällaista suunnitelmaa ei pidä hyväksyä. Kirjoitin Mustanlahden säilyttämisestä, AL 8.10.2017.

     Keskustorin ja sen ympäristön visiotyön käynnistyminen on viivästynyt, mutta se saadaan käyntiin syksyllä 2017..

    Eteläpuiston asemakaavaehdotus asetettiin nähtäville, mutta sen eteneminen viivästyy ja tavoitteiden toteutuminen on epävarmaa. Asemakaavaehdotusta jouduttaneen muuttamaan ja se tulee vaikuttamaan käsittelyaikatauluun sekä keskustan kasvutavoitteiden saavuttamiseen negatiivisesti.

    ********

     

      Kesä ja lomakausi on otollista aikaa tehdä on kaikenlaisia päätöksiä

    Tutkin loppukesällä 1.6.2017 voimaan tullutta Tampereen hallintosääntöä. Avoimiksi tulleet virkamiespäätökset antavat monenlaista tietoa siitä, miten mm. delegointi ja muut virkamiespäätökset ovat tehty. Kirjoitin oheisen jutun Aamulehteä varten, joka julkaisikin sen hieman editoituna 17.9.2017. Laitoin myös Tamperelainen lehteen tiivistetyn version, joka julkaistiin 20.9.2017

    Toimivallan siirrot ja seuraukset

    Päätösvalta kunnassa kuuluu kuntalain mukaan kunnanvaltuustolle. Valtuuston päätösten toimeenpano kuuluu kunnanhallitukselle. Kunnanhallitus käyttää myös kunnan puhevaltaa. Kunnan puhevaltaa voi valtuusto ja kunnanhallitus tietyissä asioissa siirtää hallintosäännöllä lautakunnille ja viranhaltijoille, pl. asiat, joista valtuuston lain mukaan on päätettävä. Valtuusto tekee toimivallan siirrot, delegointiratkaisut aina hallintosäännöllä. Toimivaltaa ei voida siirtää erillisellä valtuuston päätöksellä. Tosin Hämeenlinnan hallinto-oikeus on tästä toista mieltä.

    Tampereen voimassa oleva hallintosääntö tuli voimaan 1.6.2017. Hallintosäännössä lautakunnille annettiin valtuutus päättää mm. yli 1000000 euron arvoisten tilahankkeiden tarveselvityksistä ja hankesuunnitelmista sekä niihin liittyvistä investointisopimuksista. Asunto- ja kiinteistölautakunta voi päättää alle 2000000 euron arvoisten maa- ja vesialueiden hankkimisesta, myynnistä, vuokraamisesta tai muusta luovuttamisesta.

    Valtuusto delegoi hallintosäännöllä tehtäviä ja ratkaisuvaltaa alemmalle tasolle, lautakunnille, luottamushenkilöille (pormestari ja apot) sekä johtaville viranhaltijoille. Palvelualueiden johtajien päätösvalta koostuu kaupungin johtamisesta, hallinto ja taloutta koskevista päätöksistä, jotka palvelualueen johtaja voi edelleen delegoida alaiselleen viranhaltijalle. Palvelualueen johtaja tai hänen määräämänsä hyväksyy palvelualueen menot ja tulot.

    Palvelualueen johtaja voi päättää mm. irtaimen omaisuuden sekä palvelujen hankinnasta, luovuttamisesta ja vuokrauksesta sekä sopimusten hyväksymisestä lautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelman rajoissa, mutta vastaava oikeus konsernihallinnon palvelu- ja vuosisuunnitelman rajoissa on enintään 60 000 euroa. Siis, toisessa tilanteessa lähes rajaton ja toisessa 60000 euroa. Edelleen, palvelualueen johtaja voi päättää alle 3000 euron suuruisen vahingonkorvausten maksamisesta. Kansalliset kynnysarvot tavarahankinnoissa, palveluhankinnoissa ja suunnittelukilpailuissa ovat 60000 euroa ja rakennusurakoissa 150000 euroa.

     

    Palvelualueiden johtajat voivat delegoida mm. taloutta koskevaa päätösvaltaa alaisilleen viranhaltijoille. Olen tutkinut tarkemmin Kaupunkiympäristön kehittämisalueen toimintasäännössä tehtyjä delegointipäätöksiä. Neljälle johtajalla on em. oikeus 250000 euroon asti, 9 johtajaa voi päättää 100000 euroon asti. Kahdella johtajalla on oikeus päättää alle 3000 euron vahingonkorvauksesta.

    Kaupunkiympäristön kehittämisalueen johtajan sijainen teki päätöksen delegoinneista keskellä lomakautta 29.6.2017. Erikoista päätöksessä oli, että se määrättiin tulemaan voimaan taannehtivasti 1.1.2017 lukien. Hallintosääntö astui voimaan 1.6.2017. Mikä lienee syy, että meneteltiin näin? Jos vuodenvaihteessa tehdyn organisaatiomuutoksen piti virtaviivaistaa toimintoja, mutta kun delegointien määrää tarkastelee, näin ei kuitenkaan tapahtunut.

    Delegointipäätöksessä määrättiin vastuuhenkilöt oman tulosyksikköryhmänsä/tulosyksikkönsä (kustannuspaikan) menojen hyväksyjäksi ja hankintojen suorittajaksi (tilaajiksi) vuosisuunnitelmassa olevien määrärahojen puitteissa. Näitä henkilöitä on 28. Oikeus toimia eri kustannuspaikoilla tilaajina on 120 henkilöllä, pitäen sisällään yhteensä yli 150 delegointia. Useampi henkilö voi toimia monella kustannuspaikalla. Tässä listassa on oikeus tehdä tilauksia 100000 euroon asti 3 henkilöllä, 50000 euroon 18 henkilöä, 10000 euroon 29 henkilöä, 6000 euroon 63 henkilöä ja 5000 euroon asti 7 henkilöä. Voi hyvä isä, ei siinä vasen käsi tiedä mitä oikea jalka tekee.

    Kysymys valvonta- ja tarkastustoimelle, erityisesti sisäiselle tarkastukselle. Onko olemassa reaaliaikaista tietoa siitä, kuinka monta ”rahanjakodelegointia” Tampereen kaupungissa on tehty? Onko tilausvaltuuksia jaettu perusteettomasti ja liian runsaasti? Kun ottaa huomioon kaupungin taloudellinen tilanne, ostolaskudatasta, n. 700000 tietuetta, saatava tieto maksetuista laskuista ja maksujen kohdentumisista, johtopäätös on, että kaupungilla on liikaa ”rahanjakajia”, tilaajia ja kellään ei ole kokonaisuus hallussa.

      ********

     

    MOT -ohjelma avasi jättihankkeiden taustoja

    MOT selvitti 18.9.2017 Tampereen jättihankkeiden taustoja ohjelmassa Kaupunkien ja rakentajien piilodiilit. Kukaan ei tiedä, kuinka pieni piiri Suomen kunnissa päättää maapolitiikasta.

    Samat henkilöt saattavat olla vaikuttamassa päätöksiin useassa roolissa. Pyöröovi-ilmiö on hallinnon avoimuuden kannalta vahingollinen jos se mahdollistaa poliittisen vaikutusvallan kauppaamisen yksityiselle piilossa. Myös useammalla pallilla samaan aikaan istuvat päättäjät ovat kunnissa yleisiä.

    Ohjelmassa käsiteltiin myös tupla- vai triplarooleja

    Tampereella on käynnissä pienimuotoinen kohu kaupungin hallinnoiman säätiön tonttikaupoista.

    Kohusäätiön tonttidiilin yhteydessä ei ole kyse edes tuplaroolista, sillä säätiön toiminnanjohtajalla, SDP:n Atanas Aleksovskilla on palli peräti kolmessa asiaa mahdollisesti käsittelevässä organisaatioissa.

    Aleksovski oli Kotilinnasäätiön toiminnanjohtajana neuvottelemassa kohuttua tonttidiiliä, joka toi säätiölle yli miljoonan euron tuoton.

    Kuvio meni niin, että säätiö sopi ensin tontin gryndaamisesta rakennusyhtiölle, vuokrasi sen jälkeen Tampereen kaupungilta itselleen tontin Muotilantieltä ja myi vuokraoikeuden välittömästi Rakennuskartiolle, joka on nykyään osa rakennusliike Lehto Groupia.

    Tampereella kiistellään nyt antoiko joku kaupungin puolesta suullisen luvan sopimusehtojen vastaiseen gryndaukseen vai tekikö kaupungin säätiö päätöksen täysin omin päin.

    Tamperelaisen päätoimittaja Kari Kannala kirjoitti MOT:a arvostelevan artikkelin johon MOT vastasi.

    Karri Kannalan pääkirjoitus Tamperelaisessa 23.9.2017 sisältää useita väärinymmärryksiä 18.9.2017 esitetyn MOT -ohjelman sisällöstä. Oli kyse sitten tahallisista tai tahattomista väärinkäsityksistä, tiedot vaativat oikaisua.

    Pääkirjoituksessa katsotaan, että ohjelma esitti väitteitä korruptiosta. Ohjelmassa Tampereen kaupungilla työskennellyt, nyt eläkkeellä oleva, kaavoittaja arvioi, että Tampereella kyse on rakenteellisesta korruptiosta.

    Kannala sekoittaa käsitteet. Korruptio on vakava rikos. Rakenteellinen korruptio taas tarkoittaa esimerkiksi laillisiin rakenteisiin piiloutuvia verkostoita, joissa asioista sovitaan julkisuudelta piilossa, lain porsaanreikiä hyödyntäen.

    Tamperelainen väitti myös virheellisesti, että haastateltavien lausuntoja olisi irrotettu asiayhteydestään. Kaikki haastateltavat saivat omat osuutensa etukäteen tarkastettavaksi. Yksikään osuuksiaan kommentoinut haastateltava ei kertonut, että sitaatteja olisi käytetty väärässä yhteydessä. Tämä on myös helppo todistaa tallessa olevista haastatteluista. Kannala ei etukäteen tiedustellut näitä seikkoja.

    Osa haastateltavista toki ilmaisi tyytymättömyytensä ohjelman näkökulmaan.

    Ohjelma keskittyi siihen, kuinka avointa ja demokraattista kaupunkien rakentamisen tulisi olla, ja siihen, millä tavalla asioita valmistelevat virkamiehet ja hankkeista päättävät poliitikot istuvat kahdella pallilla tai siirtyvät tehtävästä toiseen.

    MOT ei tutkinut sitä, ovatko Tampereen suurhankkeet tamperelaisille hyödyksi vai haitaksi.

    Ohjelmassa esiintyneet arkkitehdit ovat työskennelleet Tampereella kaavoittajina. Toinen heistä jäi eläkkeelle kolmisen vuotta sitten, toinen irtisanottiin kesällä. Nämä asiat katsojalle kerrottiin.

    Ohjelmassa myös kerrottiin, että toinen entisistä kaavoittajista asuu Tammelan stadionin liepeillä. Tämän siis katsoja sai tietää jo itse ohjelmassa eikä hänen tarvinnut odottaa Kannalan henkilöön puuttuvaa pääkirjoitusta.

    Organisaatioiden sisältä tulevaa kritiikkiä kuullaan harvoin julkisuudessa. Organisaatioissa työskennelleet yleensä tietävät, mitä sisällä on tapahtunut ja se antaa lisää uskottavuutta väitteille. Ohjelmaan valitut faktat ovat kuitenkin yksin MOT:n tutkimia ja varmistamia. Asiavirheitä ohjelmassa ei ole.

    Ohjelma on katsottavissa Yle Areenassa.

    Renny Jokelin
    tuottaja, YLE MOT

    ********

     

    Terrori-isku, joka ei tullut yllätyksenä

    Turussa tapahtui pe 18.8.2017 Suomen ensimmäinen väkivallanteko, jossa kuoli kaksi henkilöä ja 8 haavoittui. Tekoa tutkitaan terroristisessa tarkoituksessa tehdystä kahdesta murhasta ja 8 murhayrityksestä.

    Poliisin mukaan epäilty on 18-vuotias, vuonna 1998 syntynyt mies, jolla on Marokon kansalaisuus. Ylen mukaan hän on nimeltään Abderrahman Mechkah, mutta Turun Sanomien mukaan hän on turvapaikkaprosessissa ilmoittanut nimekseen Abdul Rahman ja olevansa palestiinalainen. Tarkkoja tietoja hänen vammoistaan ole kerrottu julkisuuteen. Hän on niiden kolmen henkilön joukossa, jotka ovat saaneet Turun yliopistollisessa keskussairaalassa tehohoitoa. Epäilty tekijä saapui Suomeen turvapaikanhakijana keväällä 2016, ja MTV Uutisten tietojen mukaan hän oli saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen.

    Tapaus järkytti Suomen. Some täyttyi ankarista kommenteista ja hallituksen arvostelusta turvapaikkakysymysten lepsusta hoitamisesta. Esiin on nostettu kysymys, ovatko pääministeri Sipilä ja muut turvallisuusministerit toimineet virkavalansa velvoittamalla tavalla.

    Tuomitsen tapauksen, enkä näe siinä mitään lieventäviä seikkoja.

    ********

     

    Asiaa YLA.n (yhdyskuntalautakunta) tiimoilta

    Olen nyt osallistunut kahteen yla:n kokoukseen varsinaisena jäsenenä. Alkulämmittelyä tuntuu vielä olevan ja käsittelyssä on aikaisemmin esille tulleita asioita.

    Kyllä soppa sakenee! Vanhan tavara-aseman siirto, purku, paikalleen jättäminen aiheuttavat vielä paljon parran pärinää.

    Nopeusrajoituksen laskeminen 30 -kilometriin tunnissa tulee keskusteluttamaan. Kategorisesti koko kaupunginosien kattava rajoitus ei ole järkevä. Liikenneturvallisuuden hoitoon pitää nähdä kokonaisuus, mitkä siihen vaikuttavat. 30 km/t osoittava liikennemerkki ei ole oikea ratkaisu joka paikassa.

    Kuten olen kertonut, pormestariohjelma on tahtotila, jota sovelletaan silloin kun se sopii omiin tarkoitusperiin! Maanantaina 14.8.2017 valtuuston kokous todisti sen, kun käsiteltiin maahanmuuton kustannusten selvittämistä. Kuitenkin kysymys liittyy kaupungin talouteen, josta myös on maininta pormestariohjelmassa. Vain pienryhmät (ei kaikki) halusivat kustannusten selvittämistä äänin 8-58. Hoh hoijaa!

    ********

     

    Tampereen päättäjät ovat  hyvin koulutettuja ja hyvin ansaitsevia

    AL 17.7.2017 selvitti valittujen kaupunginvaltuutettujen verotettavat ansio- ja pääomatulot vuodelta 2015.

    Nykyiset kaupunginvaltuutetut ansaitsivat vuonna 2015 keskimäärin 57 822 € vuodessa, ts. 4 819 €/kuukausi. Päättäjät ansaitsevat keskimäärin yli kaksi kertaa sen, mitä tavalliset tamperelaiset. Tampereen kaupungin kaksi vuotta sitten tekemän selvityksen mukaan vuonna 2013 tamperelaisten tulonsaajien veronalaiset keskitulot olivat 27 587 euroa eli 2299 euroa kuussa.

    67 valtuutetusta vain 12 ansaitsi vähemmän kuin 27 587 euroa vuodessa.

    Mitäpä niitä kirjoittamaan. Aamulehden juttuun pääsee täältä; https://www.aamulehti.fi/kotimaa/aamulehti-selvitti-kansa-valitsi-hyvatuloisia-tampereen-paattajiksi-katso-paljonko-valtuutetut-tienasivat-200260444/

    ********

     

    Tampereen tärkeimmistä luottamuspaikoista päätettiin 12.6.2017

    Tampereen kaupunginvaltuusto valitsi yksimielisesti pormestariksi Lauri Lyly (sdp). Apulaispormestarit valittiin niin ikään yksimielisesti, pl. Johanna Loukaskorven (sdp)  paikka. Siitä äänestettiin. Muuta valitut apo:t ovat Aleksi Jäntti (kok) ja Anna-Kaisa Heinämäki (vihr).

    Samaten valittiin kaupunginhallitus ja lautakunnat. Itselleni tuli yhdyskuntalautakunnan varsinainen jäsenyys. En ota muita kunnallisia luottamustoimia. Jatkan kuitenkin Perussuomalaisten Tampereen valtuustoryhmän sihteerinä. 

    Täältä näet lisää https://www.aamulehti.fi/kotimaa/tassa-ovat-tampereen-uusi-kaupunginhallitus-ja-tarkeimmat-lautakunnat-katso-saiko-ehdokkaasi-merkittavan-luottamuspaikan-200202100

    Ei mennyt montaa päivää valtuuston päätöksistä, kun Aamulehti selvitti Tampereen kaupunginhallituksen ja kaupungin yhtiöiden kaksoisroolit. Puolueilla on eriävät näkemykset siitä, voiko kaupunginhallituksen jäsen olla yhtiön hallinnossa.

    https://www.aamulehti.fi/kotimaa/selvitys-aleksovskilla-eniten-ristikkaisia-tehtavia-tampereella-nain-on-tehty-ennenkin-200233130

    Demarit näyttävän kunnostautuvan tässä. Myös kokoomus ja vihreät ovat olleet "hillotolpalla". Lainsäädäntö tai lain noudattaminen ja sen valvonta on lepsua, ei voi muuta sanoa.

    ********

     

    Perussuomalaisten puoluekokous 10.- 11.6.2017 Jyväskylässä

    Itse olin paikalla vain la 10.6., jolloin valittiin puolueen puheenjohtaja, varapuheenjohtajat ja puoluesihteeri. Kokous oli historiallinen. Sillä oli vaikutusta Suomen hallituspolitiikkaan ja moneen muuhun asiaan.

    Puolueen puheenjohtajaksi valittiin Jussi Halla-aho selvin numeroin. Sampo Terho ei onnistunut vakuuttamaan kokouksen osanottajia. Lopputulos oli tai ei kuitenkaan ollut itselleni yllätys.

    Se sen sijaan oli suurempi yllätys, että koko varapuheenjohtajisto vaihtui kokonaisuudessaan ns. nuiviin. Puhutaan halla-aholaisista. 1. varapuheenjohtajaksi valittiin Laura Luhtasaari Porista, 2. varapuheenjohtajaksi Teuvo Hakkarainen Saarijärveltä ja 3. varapuheenjohtajaksi Juho Eerola Kotkasta.

    Pyhiä seuraa arki. Niin tässäkin tapauksessa. Puheenjohtaja Halla-ahon mentyä neuvottelemaan pääministeri Juha Sipilän ja valtiovarainministeri Petteri Orpon kanssa hallitustyön jatkamisesta, Sipilä ja Orpo torppasivat tämän. Hallituskriisi oli valmis! Kristilliset ja RKP nuolivat jo huuliaan haalitukseen pääsemisestä. Muu oppositio vaati uusia vaaleja

    Asiat etenivät valtavalla vauhdilla. Perussuomalaisten Eduskuntaryhmästä erosi 20- kansanedustajaa, jotka muodostivat uusi vaihtoehto -nimisen ryhmän, joka jatkaa hallitusyhteistyötä ministeripaikat säilyttäen. Hallituskriisi peruttiin.

    Sitten alkoi erottelu. Jotka eivät hyväksy Halla-ahon johtaman puolueen politiikkaa, erosivat puolueesta tai eduskuntaryhmästä tai molemmista. Elämme mielenkiintoisia aikoja tänään 16.6.2017. Soinin irtiottoa oli jo valmisteltu etukäteen Halla-ahon valinnan varalta. Tämä käy ilmi lehtijutuista.

    ********

     

    Pormestariohjelma allekirjoitettiin

    Pormestariohjelman allekirjoittivat 2.6.2017 kaikki valtuustoryhmät, Aarne Raevaaran yhden miehen ryhmää lukuun ottamatta. Ohjelma on historiallinen juuri sen kattavuuden vuoksi. Siinä on tarjolla jokaiselle jotakin tai kellekkään ei mitään, näkökulmasta riippuen.

    Lauri Lylyn neuvottelema pormestariohjelma kantaa nimeä Inhimillinen ja vetovoimainen Tampere. Se antaa suuntaviivat tulevalle pormestarikaudelle 2017–2021.

    Ohjelmaan kirjattuja asioita mm:

    • Toisen asteen opiskelupaikka jokaiselle peruskoulun käyneelle.
    • 10 me / vuosi työllisyyden tukemiseen.
    • Tampereesta maan vetovoimaisin opiskelijakaupunki.
    • Kaupin kampuksesta johtava sote-osaamiskeskus.
    • Selvitys mahdollisuuksista saada Tammerkosken alue Unesco-kohteeksi ja Tampere Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026.
    • Raitiotien jatko Hiedanrantaan–Lentävänniemeen.
    • Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen lisääminen.
    • Kaupungin talouden tasapainotus valtuustokauden loppuun mennessä.
    • Robottibussit 2021.
    • Kaupunkipyörät osaksi joukkoliikennettä.
    • Joukkoliikenteen käytön nosto 25 prosentin osuuteen kaikesta kulkemisesta.

    Työllisyys ja talous on nostettu voimakkaasti esille. Pormestariohjelman kuherruskuukausi jää kovin lyhytaikaiseksi, koska jo ma 5.6.2017 kaupunginhallituksessa käsitellään Tampereen 4/2017 talouskatsausta. Ihan suoraan ja suomeksi sanottuna kusessa, siis nesteessä ollaan ja pahasti.

    ********

     

    Työllisyyden vahvistaminen on Tampereella valtuustokauden tärkein tavoite

    Pormestariehdokas Lauri Lylyn esitteli 23.5.2017 pormestariohjelmansa ”Inhimillinen ja vetovoimainen Tampere”. Tärkeimpinä asioina pormestariohjelmassa ovat työllisyystilanteen parantaminen, kaupungin elinvoimaisuuden vahvistaminen ja kaupungin talouden saaminen tasapainoon. Ne antavat pohjan, jolla kasvavan kaupungin väestölle pystytään järjestämään hyvät palvelut.

    Kaikki valtuustoryhmät olivat mukana pormestariohjelman laadinnassa ja ryhmien neuvottelijat ovat hyväksyneet sen sisällön yksimielisesti. Lylyn mukaan ohjelma valmisteltiin hyvässä hengessä ja poikkeuksellisen yksituumaisesti. Ohjelma on tarkoitus vahvistaa 12.6.2017 valtuuston kokouksessa.

     

    Itse olin mukana talousosiosta neuvoteltaessa.

     

    – Laajapohjainen yhteisymmärrys tulevan valtuustokauden keskeisistä painotuksista on tärkeää, kun toteutamme ohjelman palvelulupauksia, valmistaudumme sote- ja maakuntauudistuksen hallittuun läpivientiin ja uuden kunnan rooliin ja tehtäviin, Lyly toteaa.

    ********

     

    Pirkanmaan ELY-keskus on trimmannut otettaan

    Pirkanmaan ELY-keskus näyttää ottaneen sille kuuluvan vallan. ELY-keskus otti aikaisemmin jämäkästi kantaa mm. Eteläpuiston kaavaan. Hämeenlinnan HaO hylkäsi esitetyn kaavan. Nyt Pirkanmaan ELY-keskus vaatii Tampereen ympäristö- ja rakennusjaoston tekemän, Teiskon lentokentän (Tamperelainen 19.5.2017) ympäristölupapäätöksen kumoamista. Samalla se vaatii kentälle väliaikaista toiminnanharjoittamiskieltoa.

    ELY-keskus on tehnyt Vaasan HaO:n valituksen Teiskon lentokentän ympäristöluvasta. ELY-keskus edustaa valtiota, ja kuuleman mukaan sen tekemät valitukset ovat hyvin harvinaisia. Samalla niiden läpimenoprosentti on erittäin korkea.

    Pirkanmaan ELY-keskus vaatii ensisijaisesti, että Teiskon lentokentälle myönnetty ympäristölupapäätös kumotaan. Toissijaisesti se vaatii, että hakemus palautetaan uudelleen valmisteltavaksi.

    Kas, kas, jossain vaiheessa tuli tunne, että kaupunki asetti ehdot, jotka sitten ELY-keskus vain vahvisti. Hyvä näin, että tekee myös kaupunkia vastaan olevia päätöksiä.

    *********

     

    Pormestari Anna-Kaisa Ikosen testamentti

    Vaalituloksen seurauksena nykyinen pormestari Anna-Kaisa Ikonen joutuu luopumaan vallastaan. Tämä oli yllätys hänelle itselleen ja kokoomukselle, mutta ei muille.

    Aamulehti kirjoitti 23.4.2017 monen aukeaman artikkelin pormestarin saavutuksista. Pormestari Anna-Kaisa Ikonen toivoo, ettei häntä muistettaisi vain joidenkin rakennusten tai ratikan vuoksi.

    Voin lohduttaa, hänet muistetaan visionäärinä, joka ajoi kaupungin taloudelliseen ahdinkoon. Työttömyys ei laskenut suurista hankkeista huolimatta. Erityisesti hänet muistetaan tunnelista ja ratikasta. Ne ovat Ikosen pysyviä monumentteja, jotka muistuttavat kaupunkilaisia pitkään ylioptimistisista suunnitelmista, niin hyvässä kuin pahassakin.

    Päätöksenteosta muistetaan vajavaiset hintatiedot ja - suunnitelmat, millä isoja hankkeita on tuotu valtuuston päätettäväksi. 
    * Tunnelihanke, karsittu malli, joka ei ole valmis. 
    * Kansi ja areena, päätös tehtiin salaisena, sijoittajien piti olla selvillä viime vuoden puolella, suunnitelmat muuttuneet siitä, mitä valtuusto päätti. 
    * Ratikka, poikettu valtuuston asettamista rajoista ja työt alkaneet vaikka valitusprosessit kesken, ts. lainvoimaisuus puuttuu. 
    Kaikkia näitä kohteita tutkii hallinto-oikeudet mm. valmistelun ja päätöksenteon oikeellisuuden osalta.

    Toivotan Anna-Kaisa Ikoselle menestystä tulevassa elämässä ja enemmän itsenäistä päätöksentekoa.

    Edelleen, Anna-Kaisa Ikonen avautuu menneestä neljästä vuodesta: "Se tehtiin, mikä näissä oloissa voitiin". Valitettavasti ei tehty. Katsoa voi vaikka vuosien 2014- 2017 talousarvioon tehdyistä muutosesityksistä ja äänestyspöytäkirjoista. 

    RAY:n, nykyisin STEA, kasino on tulossa Tampereelle. Tässäkin oli mahdollisuus talouden kohentamiseen! Jos kasino olisi sijoitettu välittömästi, sopimuksen allekirjoituksen jälkeen olemassa oleviin tiloihin (Tornihotelli, Ilves...), se jauhaisi jo nyt tuloja (ehkä) Tampereelle kuin myös valtiolle. Nyt jäätiin odottelemaan kansiareenan valmistumista, josko se valmistuisi.

    Entä sitten somenäkyvyys? Tamperelainen Hydraulic Press Channel niittää yuotubessa maailmalla kuuluisuutta, mutta Tampere ei ole kiinnostunut asiasta, vaikka yhteistyötä on kuulemani mukaan tarjottu. Että tällaista Tampereella. Valkoisesta talosta ei löytynyt kiinnostusta kateutta kai. 

    *********

     

    Koalitioneuvottelut alkoivat

    Tampereen SDP valitsi pormestariehdokkaakseen ja ohjelmaneuvottelujen vetäjäksi SAK:n ex-puheenjohtajan. Lauri Lylyn. Lyly sai vaalissa kelpo äänimäärän, että valinta sillä perusteella ja hänen neuvottelutaidoillaan ja -kokemuksellaan oli odotettavissa.

    Neuvottelujen ensimmäinen vaihe oli, että SDP:ltä tuli valtuustoryhmille "kysymyspatteri", joihin piti vastata 19.4.2017 mennessä. Näihin piti vastata.

     

    Kaupungin talouden tasapainottaminen. Miten ryhmänne suhtautuu:

    a.    Tulopohjan vahvistamiseen

    b.    Menojen hillintään

    c.    Investointitasoon?

    Miten ryhmänne toimisi uusien työpaikkojen luomiseksi ja työttömyyden alentamiseksi?

    Mitkä ovat ryhmänne painopisteet palvelujen kehittämisessä?

    Miten eriarvoistumiskehitystä tulisi hillitä ja mm. nuorten syrjäytymistä sekä köyhyyttä ehkäistä?

    Miten ryhmänne suhtautuu kaupungin kasvuun, maankäyttöön, asuntopolitiikkaan ja liikennepolitiikkaan?

    Mitkä ovat ryhmänne omistajapoliittiset tavoitteet kaupungin omistamien yhtiöiden ja liikelaitosten suhteen?

    Miten ryhmänne suhtautuu kaupungin oman toiminnan ja tuotannon kehittämiseen?

    Miten ryhmänne vahvistaisi Tampereen vetovoimaa? Kansainvälistyminen, liikenneyhteydet, tapahtumat ja investointien houkuttelu?

    Miten ryhmänne edistäisi kestävän kehityksen tavoitteita?

    Onko ryhmällänne jokin erityiskysymys, jolla on ratkaiseva merkitys halukkuudellenne tehdä yhteistyötä muiden ryhmien kanssa?

    Onko ryhmänne valmis sitoutumaan pormestariohjelmaneuvottelujen tulokseen, jossa ryhmänne tavoitteet on riittävästi otettu huomioon ja tukemaan koalition pormestariehdokasta pormestarinvaalissa ja toimimaan yhteisten ohjelmatavoitteiden toteuttamiseksi tulevalla valtuustokaudella?

     

    Täältä löytyvät kokoomuksen esittämät kysymykset edellisen vaalin jälkeen.

     

    Ps:n valtuutetut ja varavaltuutetut 2017- 2021.

    Valtuutetut; Lassi Kaleva, Tiina Elovaara, Sakari Puisto ja Heikki Luoto ja varavaltuutetut; Terhi Kiemunki, Pertti Virtanen, Ilmari Rostila ja Jani Moisio. Sakari Puisto on uusi. Tiina Elovaara loikka sinisiin kesäkuussa 2017 PS:n 10.-11-6-2017 puoluekokouksen jälkeen. Valtuutettu Veikko Vallin siirtyi Tapusta PS:n valtuustoryhmään lokakuussa 2017.

    *********

     

    Kyytiä Tampereelle: Hallinto-oikeus pitää Eteläpuiston osayleiskaavaa lainvastaisena

    Hämeenlinnan HaO ottaa tuoreella päätöksellään kantaa Tampereen Eteläpuiston kaavoitukseen. Hallinto-oikeus on kumonnut (AL 13.4.2017) Tampereen keskustan strategisen yleiskaavan hyväksymispäätöksen Eteläpuiston osalta, koska se katsoo päätöksessään, että Tampereen keskustan strateginen yleiskaava on Eteläpuiston alueen osalta maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimusten vastainen ekologisen kestävyyden, luonnonarvojen vaalimisen ja virkistyskäyttöön soveltuvien alueiden riittävyyden osalta.

    Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi yleiskaavan 18. tammikuuta 2016. Hallinto-oikeus pitää hyväksymispäätöstä lainvastaisena. Tämä on selvä tulkinta.

    Eteläpuiston suunniteltua rakentamista vastustavat tahot saivat valituksensa läpi. Onneksi olkoon. Päätöksestä voi olla tyytyväinen, koska suunnitelma sille alueelle oli rakentamisen osalta ylimitoitettu.

    *********

     

    Kuntavaalit on sitten käyty

    Äänestyspäivä oli 9.4.2017. Ensimmäinen keväällä toteutettu äänestys.

    Tampereella valta vaihtuu. Sdp nousi suurimmaksi puolueeksi äänimäärällä mitattuna ja kokoomus menetti pormestariasemansa.

     

    Tampereen paikkojen jakaantuminen 2017 vaalin perusteella. Muutos% vuoden 12  äänimääriin verrattuna.

     

    Puolue/ryhmä Äänimäärä Kannatus % 2017 Äänimäärän muutos  12-2017 Valtuutettuja Huom.
    SDP 24818 22,1 (-1,4) + 4,6 % 16  
    KOK 24247 21,6 (-3,2) - 3,2 % 15  
    VIHR 22489 20,0 (+5,9) + 57,9 % 14  
    VAS 12142 10,8 (+0,6) + 18,0 % 7  
    PS 6912 6,1 (-6,6) - 46,5 % 4  
    KESK 6263 5,6 (+0,7) + 26,6 % 4  
    TAPU/TASI 5588 5,0 (+2,4) + 212,9 % 3  
    KD 4520 4,0 (0,1) + 15,5 % 2  
    VaTa 1833 1,6 + 115,4 % 1 Ei 12
    PIR 994 0,9 (-0,1) + 1,1 %    
    SKP 754 0,7 (-0,9) - 52,9 %    
    RKP 472 0,4 (0,0) + 1,1 % 1  
    FP 324 0,3     Ei 12
    LIBE 303 0,3     Ei 12
    SE 292 0,3     Ei 12
    EOP 248 0,2     Ei 12

       

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

    Lähde: YLE:n tulospalvelu 2017 ja 12

     

    Suurimpia voittajia suhteellisesti olivat TAPU ja VaTa. Vatan osalta laskelmavertailuun otettu mukaan Jari Heinosen 12 saama äänimäärä. 

     

    Oma äänimääräni oli 181. Nousua vuoden 12 vaalista 22, 13,8 %. Suuri kiitos kaikille minua äänestäneille. Puolueen tippumisesta johtuen Tampereellakin, jäin 1. varavaran varaksi. Ts. jos, PS:n valtuustoryhmän kokoonpanossa tapahtuu muutoksia, nousen varavaltuutetuksi. Joka tapauksessa mukana ollaan. "Harmaana" eminenssinä, valtaa vailla vastuuta, voisko paremmin olla?

     

    "Tässäkö Suomen surullisimmat vaalivalvojaiset? Kuva tamperelaisen pubin terassilta vetää hiljaiseksi"? Aamulehti teki jutun 9.4.2017 tamperelaisten perussuomalaisten vaali-illasta. Olin paikalla. Kieltämättä riemusta ei kiljahdeltu. Harmitti ja harmittaa puolueen äänimäärien romahdus niin Tampereella kuin valtakunnallisestikin. Toisaalta huolestuttaa paikallisesti, mitä voimasuhteiden muutos tuo tulessaan. Vaalit on käyty, kansalaiset ovat sanoneet mielipiteensä ja sen mukaan mennään. Onnea ja menestystä valituille.

    Vaalista huolimatta, tuokin vielä! Suomen hallitus on pysynyt pystyssä 13.4.2017 687 päivää. Sijoitus 18/74. PS:n puheenjohtaja valintaa odotellessa.

    *********

     

    Tampere ensin - sitten maakunta

     

    Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen kirjoitti AL 4.4.2017 pormestarina, ei kuntavaaliehdokkaana kirjoituksen; Tampere yhä tärkeämpi veturi koko maakunnalle. Tästä on helppo olla samaa mieltä.

    Pormestari nostaa esiin soten jälkeen kuntiin jäävät tehtävät, kuten koulutus- ja sivistyspalvelut, kaavoituksen ja ympäristön, kunnan elinkeinoelämän ja työllisyyden edistämisen ja Tampereen roolin korostuminen koko maakunnan veturina.

    Tampereen väestömäärä kasvaa varmasti tulevinakin vuosina. Se edellyttää asuntoja tulijoille. Pormestari vannoo täydennysrakentamisen nimeen ja siihen, että rakentaminen tulee tehdä niin, ettei tuhota tärkeitä luonto- ja virkistysalueita. ”Älä tee niin kuin minä teen, vaan niin kuin minä sanon”. Tampereella on nyt rakennusliikkeiden kulta-aikaa, siksi lähes tulkoon kaikki mikä vihertää keskustassa, on suunniteltu rakennettavaksi joko täyteen tai osittain. Tätä osoittaa mm. Etelä-puistosuunnitelmat.

    Pormestari Ikonen kantaa myös huolta yritysalueiden kehittämisestä. Hyvä niin. Pormestari sanoo, että tehdään Tampereen seudusta yhdessä Suomen yritysystävällisin alue. Yrityksiä tulee palvella nopeasti ja joustavasti. Hyvä pormestari Ikonen, miksi näin ei ole tehty? Iso määrä yrityksiä on mennyt naapurikuntiin, koska on saanut Tampereelta huonon vastaanoton.

    Pormestari Ikonen kantaa huolta Tampereen seudusta ja sen työllisyys ja elinkeinopalveluista. Se on hyvä jos kantaa, se vain on tarpeetonta. Kuntalaki velvoittaa kunnan huolehtimaan vain oman kunnan asioista, ellei valtion kanssa ole muuta sovittu. En ole kuullut, että valtion kanssa olisi sovittu siitä, että Tampere huolehtisi Kangasalan, Lempäälän, Pirkkalan tai Ylöjärven työllisyys ja elinkeinopalveluita. Jos tällainen sopimus on olemassa, mikään ei varmaankaan estä sen julkistamista.

    Tampereelle muuttaa myös runsaasti pienituloisia, joilta saatava verokertymä jää pieneksi. Toisaalta maksukykyisiä veronmaksajia muuttaa lähikuntiin, niin tässä on pitkässä juoksussa ongelma. Myöskin asukastyytyväisyysmittauksissa, vaikka Tampere on vielä isojen kaupunkien kärjessä, asukkaiden tyytyväisyys näyttää alenevaa suuntaa.

    Tuleva valtuusto on isojen haasteiden edessä.

    https://www.facebook.com/Ossi-Ahon-vaalisivu-2017-1873236526256685/

    *********

     

    Laillinen  esivalta

    Onko laillinen esivalta vain lakiin kirjattu instituutio? Tällaisia ajatuksia heräsi, kun kuunteli ja katseli 4.4.2017, miten ministeri- ja kansanedustajatasollakin kehotettiin nousemaan laillista esivaltaa vastaan. Sitten nuppi punaisena pyydellään anteeksi. Ko. maahan tulijoiden lailliset pakkopalautukset Afganistaniin. Tapauksen tiimoilta järjestettiin mielenosoituksia, joista joku meni mellakoinnin puolelle.

    Humaani saa ja pitää olla, mutta lain ottaminen omiin käsiin ei ole hyväksyttävää, eikä siitä hyvää seuraa.

    Itse kannatan tiukkaa, lakiin perustuvaa maahanmuutto- ja pakolaispolitiikkaa. Jos pakolais-, maahanmuutto-, siirtolais- tai muulla statuksella tulleen maassaolon edellytykset on tutkittu ja oikeus on antanut siitä laillisen päätöksen, niin sitä pitää noudattaa. Varsin yksinkertaista.  

    *********

     

    Poissaolot ja "poissaolot"

    Viime vuoden lopulla nousi keskiöön Pertti ”Veltto” Virtasen (ps.) poistumiset valtuuston kokouksesta. Aamulehti (AL 5.4.2017) on käynyt läpi kaupunginvaltuuston kokousten pöytäkirjat vuosilta 2016 ja 2017 ja laski valtuutettujen poissaolot. Tarkastelujakson aikana oli 16 kokousta.

    Aamulehti uutisoi viime syksynä Virtasen poissaoloista ja perusteista. Virtanen ei ole ollut ainoa kaupunginvaltuutettu, jolla on usein tapana poistua valtuuston kokouksista kesken kaiken. Poissaoloihin on yleensä pätevät syyt, en lähde niitä tässä ruotimaan.

    Ei pitkään kestänyt em. päätös. Kaupunginvaltuusto purki vuoden viimeisessä kokouksessaan 18.12.2017 Lex Virtanen -päätöksen. Ohjeistuksessa oli tulkintavaikeuksia. Osasta kokouksista saattoi jopa jäädä ilman minkäänlaista korvausta.

    *********

     

    Aamulehti julkaisi oheisen kirjoitukseni 3.4.2017

    *********

     

    Pormestariohjelma ja todellisuus

    Aamulehti lupasi julkaista ehdokkaan mielipidekirjoituksen lehden mielipidesivulla. Lähetin seuraavan teksti 23.3.2017.

    Viime päivien kiihkeä keskustelu on koskenut Tampereen taloudenpitoa. Valtakoalition mielestä taloutta on hoidettu hyvin, toiset ovat toista mieltä. Viime vuoden tilinpäätös ennustaa 21,3 milj. euron alijäämää. Kysymyksessä on 6. alijäämäinen vuosi peräkkäin. Kylillä kuuluu ihmettelyä, mihin Tampere on menossa.

    Tässä vaiheessa on katsottava vuonna 2013 vahvistettua pormestariohjelmaa. Siinä todettiin, että Tampereen tilinpäätös on jo vuodesta 12 lähtien ollut alijäämäinen. Edelleen että, ohjelmaan sitoutuneilla ryhmillä on realistinen näkemys taloustilanteesta, ja ryhmät pyrkivät tasapainottamaan kaupungin taloutta niin, että kuntalaisille voidaan jatkossakin turvata riittävät ja laadukkaat palvelut sekä kaupungin menojen kasvu mitoitetaan tulojen kasvun mahdollistamalle tasolle ja menojen kasvua hillitään korjaamalla säännöllisiä menoylityksiä aiheuttavat rakenteet kestävämmälle pohjalle ja kaupungin menojen kasvu pitää mitoittaa tulojen kasvun mahdollistamalle tasolle.

    Valtuusto vahvisti 13.8.2013 kaupunkistrategian, jossa Tampereen talouden oikaisemisen tavoitteiksi vuosille 2014 - 2017 asetettiin, että tilikausien 2015 - 2017 tulos on positiivinen ja että tulorahoitus on riittävä.

    Miten on käynyt? Valtuustokaudella menot ovat olleet suuremmat kuin tulot. Miksi näin? Mm. vuoden 2017 talousarvioon on otettu enemmän tavoitteita, kuin mitä kaupunkistrategiassa aikoinaan on päätetty. Strategiassa ei ole mainintaa kansi- ja areenahankkeesta, maauimalasta eikä myöskään Tampere3 -hankkeesta.

    Pormestariohjelman silmiinpistävänä piirteenä on, että investoinneista ei ole mitään mainintaa kokonaiskustannuksista, vaan ohimennen on mainittu, laaditaan kustannusarvio. Ts. ei asetettu kustannusrajoja ja se näkyy.

    Pormestariohjelman lopussa todetaan; ”..ohjelma antaa suuntaviivat valtuustokauden painotuksille, joita toteutetaan talouden sallimissa rajoissa. Ohjelman tavoitteet konkretisoidaan mitattavissa olevaan muotoon kaupunkistrategiassa, jonka toteutumista seurataan vuosittain. Ohjelman toteutuksessa otetaan huomioon talouden reunaehdot, muuttuvat tarpeet ja matkan varrella syntyvät uudet ajatukset. Mikäli olosuhteet muuttuvat merkittävästi, valtuustokauden puolivälissä arvioidaan, onko pormestariohjelmaan tarpeen tehdä muutoksia”.

    Vastuulliseen taloudenpitoon kuuluvana, olisi ollut järkevää tehdä ohjelman puolenvälin tarkastelua.

    Ossi Aho
    Kuntavaaliehdokas, PS
    Tampere
    ------------------

    Tampereen valtapuolueet epäonnistuivat – Tärkein tavoite ei toteutunut

    Toimittaja Tatu Airo näyttää ottaneen aiheesta kopin, koska kirjoitti AL 28.3.2017 nettiversiossaan. "Tampereen valtapuolueet epäonnistuivat – Tärkein tavoite ei toteutunut. Myös uusi valtuusto saa käsiinsä pulman, jonka kokoomus, rkp, sdp, vihreät ja vasemmistoliitto sitoutuivat ratkaisemaan jo vuonna 2013."

    Selvittelin päätoimittajan ja vastuullisen päätoimittajan kautta, että onko toimittaja Tatu Airo ominut minun lähettämän aiheen. Tuli tiukka kiistäminen. Sanoi, että harmillinen yhteensattuma, niin minustakin. Mutta olkoon, kirjoitan uuden jutun kaupunkistrategiasta.

    *********

     

    Tampereen asukastyytyväisyydessä laskua

    Vaalityö on kiivaimmillaan. Jokainen puolue kehuu omia saavutuksiaan. Tampereella valtakoalitio on hehkuttanut Tampereen vetovoimaisuudella.

    Epsi Finland oy julkaisi 27.3.2017 Kuntarating 2016, kuntien asukastyytyväisyyskyselyn. Sen mukaan Pirkkalassa ja Kauniaisissa ovat tyytyväisimmät asukkaat. Pirkkala ja Kauniainen ovat vuoden 2016 huiput. Vuonna 2015 huikean nousun tehnyt voittajakunta Lempäälä jäi niistä jälkeen, mutta Lempäälänkin tulos oli edelleen hyvä eli yli 75 pistettä. Parhaiden kuntien saamat arviot ovat erinomaisia. Keskiarvo on peräti 69,4 jonka yläpuolelle ylsi lähes puolet reitatuista 75 kunnasta.

    Eniten parannusta edelliseen vuoteen saavutti Tampereen naapurikunta Ylöjärvi (70,3), joka on onnistunut parantamaan asukastyytyväisyyttään jopa 9,2 pistettä ja on nyt sijalla 33.

    Ratingista näkee, miten Tampereen päättäjät, valtakoalitio on onnistunut asioiden hoidossa. 20 suurimman kaupungin sijoituksissa Tampere on laskenut vuodesta 2015 1,4 indeksipisteissä.

    Jos mietitään tekijöitä, jotka vaikuttavat asukastyytyväisyyteen ja sen laskuun, niitä on monia. Syy voi olla asioiden valmistelu- ja päätöskulttuuri, ylisuuret investoinnit heijastusvaikutuksineen palveluihin ja Tampereen huono taloudellinen tila ja pelko edessä olevista verojen ja maksujen korotuksista.

     Äänestäjät ovat kuninkaantekijöitä, 9.4.2017 valitaan uudet kuntapäättäjät. Toivotaan, että mahdollisimman moni käyttää tätä oikeuttaa, joka ei ole joka paikassa maapallolla mahdollista.

    *********


    • Tampereen kaupunginhallituksen kokous 20.3.2017

    Esityslista oli pitkä. Otan tähän muutamia kohtia, jotka saattavat herättää kiinnostusta. Tässä vaiheessa otsikkotasolla. Avaan myöhemmin näitä enemmän.

    Kaupunginvaltuuston kokous 20.3.2017

    Listalla oli tilinpäätösennuste viime vuodelta. Puhetta kesti 3,5 tuntia. Valtakoalitiolaiset puolustautuivat naama punaisena, kun opposition edustajat ryöpyttivät heitä huonoista päätöksistä. Alijäämää viimevuodelta on tulossa 21,3 milj. euroa. Jo 6. alijäämäinen vuosi peräkkäin. Valtakoalitiolaisten mukaan hyvin menee, mutta menköön, Ei koske köyhää.

    Pormestarikin ilakoi, että väestön kasvu kaupunkiin on tällä vaalikaudella ollut n. 10000 henkilöä. Ei kuitenkaan kertonut muuttajien rakennetta. Muuttajat ovat pääasiassa työttömiä, pienituloisia ja opiskelijoita ja samaan aikaan maksukykyiset veronmaksajat siirtyvät naapurikuntiin.

    Sääliksi käy osittain rivivirkamiehiä, jotka joutuvat toimeenpanemaan valtuuston tekemiä hölmöjä päätöksiä.

    Vajaan kolmen viikon päästä tiedetään, haluavatko kuntalaiset muutosta. 9.4.2017 on vaalipäivä. 

    *********

     

    Tampere syö enemmän kuin tienaa

    Konsernijohtaja Juha Yli-Rajala valittaa AL:n pääkirjoituksessa Tampereen talouden ankeasta tilanteesta ja siitä, että taloutta on vaikea oikaista ilman menojen hillintää. Tässä olemme Yli-Rajalan kanssa samaa mieltä, että menot ylittävät tulot. Muuten rohkenen olla hänen kanssaan hieman erimieltä. Yli-Rajala puhuu vain käyttötalouden menoista, unohtaen tarkoituksella #kantokykyyn nähden ylisuuret investoinnit.

    Vuoden 2016 tilinpäätösennusteen tuloslaskelmassa kerrotaan, että toimintamenot olivat 1,607 miljardia euroa. Toimintakuluihin kuuluvat käyttömenot, investoinnit, palkat...

    Muutokset käyttömenoissa, investoinneissa ja palkoissa heijastuvat toimintakuluissa. Koska rahamäärä on rajallinen, niin mitä enemmän käytetään investointeihin, se on poissa käyttömenoista, mm. palveluista. Kaikki vaikuttaa kaikkeen.

    Ei ole olemassa kahden "rahapussin" taloudenpitoa, vaikka Yli-Rajalakin yrittää sitä kuntalaisille tyrkyttää. Ei onnistu enää.

    Kuntavaalit näkyy. Eräät valtuutetuista lupaavat ilmaisia palveluja, mm. maksuttoman lasten päivähoidon. Ilmaisia palveluita ei ole, on vastuutonta luvata sellaisia. Tiedossa on vain itkua ja hammasten kiristystä kuntalaisille.

     

    Millainen on Ihannevaltuutettu?

    Kuntaliiton Polemiikki 8.3.2017 julkaisi tutkimuksen, että Ihannevaltuutetun pitää ymmärtää kokonaisuuksia. Sellainen on ainakin itsenäinen ja koko kunnan etua ajava, vastasivat kansalaiset puoluekannatuksesta riippumatta tuoreessa KAKSin gallupissa.

    Tunnustan, tähän on pyritty, kokonaisuuksien ymmärtämiseen. Olen Tampereen kaupunginvaltuuston varsinaisista ja varavaltuutetuista niitä harvoja, jotka kantavat huolta kaupungin taloudesta. Talous kuntoon -teema oli minulla jo agendalla 12 vaalissa. Tämä on yksi syy, miksi olen ehdokkaana.

    Jatkan samalla linjalla. Kunnossa oleva kaupungin talous mahdollistaa hyvinvoinnin jakamista tasapuolisesti kaikille. Tällä valtuustokaudella hyvinvointi näyttää kertyvän pääasiassa suurinvestointien kautta rakennusliikkeille ja näiden sidosryhmille. Pormestariohjelman ja kaupunkistrategian mukaan kaupungin talous piti laittaa kuntoon tällä vaalikaudella. Kävi päinvastoin, valitettavasti.

    Olen pitänyt www.ossiaho.fi/talous.htm sivua, johon olen kirjoittanut taloudenpitoon liittyviä tapahtumia. Talousarviokokoukset ovat olleet tragikoomisia, kun valtakoalitiolaiset ovat äänestäneet jopa omia esityksiään vastaan torjuessaan perussuomalaisten muutosesityksiä.

     

    *********

     

     

    Tampereen kaupunginvaltuuston kokous 20.2.2017

    • Lista oli pitkä. Nostan tähän eniten keskustelua aiheuttaneet aiheet. Valtuusto käsitteli mm. näitä asioita;  
    • Muutosten tekeminen vuoden 2017 talousarvioon. Talousarviomuutosesityksestä on luettavissa, että toimintakate heikkenee, valtion osuudet pienenevät ja investointimenot kasvavat. Vuoden 2017 alijäämä kasvaa 16,493 milj. eurosta 20,293 milj. euroon. Investointimenot kasvavat 221,466 milj. eurosta 248,771 milj. euroon. Investointien rahavirta kasvaa 182,959 milj. eurosta 210,264 milj. euroon.
    • Talousarvion laatiminen sitä mukaa kun vuosi etenee, ei ole lain hengen mukaista.  Tuo uudelleen budjetointi on mielenkiintoista. Varsinaisen talousarvion käsittelyssä olisi mahdollista esittää samat menot, jotka tuodaan sitten muutaman kuukauden päästä lisätalousarviona päätettäväksi.

    Hallinto-oikeudella on pähkäilemistä, kun liitän lisätalousarviopäätöksen liitteineen sen pyytämään vastaselitykseen.

    *********

     

    Näköalojen kaupunki syntyy yhteistyöllä

    Pormestari Anna-Kaisa Ikonen kirjoitti 5.2.2017 AL:n Näkökulmaan kirjoituksen "Näköalojen kaupunki syntyy yhteistyöllä. Kyse on koko kaupungin toimintatavan muutoksesta. Tällä valtuustokaudella on tehty päätöksiä, jotka vaikuttavat pitkälle Tampereen tulevaisuuteen." Kirjoitus oli kovaa hehkutusta, toisin vain yhdestä näkökulmasta tarkasteltuna. Siihen oli reagoitava.

    Kirjoitin lyhyen vastauksen AL:n pormestarin kirjoituksesta, joka julkaistiin AL 15.2.2017.

    Vastauksena pormestari Anna-Kaisa Ikosen AL:n Näkökulmakirjoitukseen 5.2.2017 haluan sanoa seuraavaa;

    Olen samaa mieltä pormestarin kanssa siitä, että tällä valtuustokaudella tehdyt päätökset vaikuttavat pitkälle Tampereen tulevaisuuteen, niin hyvässä kuin pahassa.

    Pormestarin mukaan isot asiat ovat edenneet hyvin, koska yhteistoiminta puolueiden kesken on toiminut hyvin. Tosiasiassa kaupunkia on kehitetty valtakoalition voimin. Ns. oppositiopuolueet ovat olleet sivussa suunnitelmien valmistelusta. On saatu lausua, on luvattu kuunnella mutta ei ”kuultu”. Pienryhmien mielipiteet ovat olleet tuuleen huutelua.

    Pormestari hehkuttaa sillä, että valtiolta on saatu isoihin investointeihin rahoitusta ennätysmäärät. Kyllä, ratikkaankin valtio lupasi 71 milj. euroa, ja Tampere (ratikkayhtiö) velkaantuu yli 310 milj. euroa. Samoin kävi tunnelin osalta. Pormestarilta jäi mainitsematta, että tunneli on torso. Täyteen toimintakuntoon saattaminen vaatii vielä n. 30 milj. euroa. Kansi ja Areena -hanke on KHO:n tutkittavana. Suunnitelmat ovat muuttuneet päätöksen jälkeen.

    Tampere on velkaantunut raskaasti. Siihen osaltaan vaikuttaa valtion osuuksien leikkaukset, mutta yksi tekijä on #kantokykyyn nähden liian suuret investoinnit. Ei ole olemassa kahta rahapussia.

    Kh esittää 6.2.2017 lisätalousarviota, jolla saadaan tämän vuoden tulosennuste plussalle. Lain mukaan talousarviomuutokset eivät ole mahdollisia. Tämäkin asia on Hämeenlinnan HaO:n tutkittavana.

    Ossi Aho

    PS:n Tampereen valtuustoryhmän vpj

    --------------

    Tampereen rahoitusjohtaja Jukka Männikkö vastasi 20.2.2017 kirjoitukseeni jopa sapekkaasti, että " Valtuusto voi muuttaa talousarviota."; Olen edelleenkin toista mieltä, ja kirjoitin 22.2.2017 Männikölle vastauksen Aamulehteen.

    Voiko valtuusto muuttaa talousarviota?

    Vastaukseni rahoitusjohtaja Jukka Männikön mielipidekirjoitukseen 20.2.2017 ”Valtuusto voi muuttaa talousarviota”. Männikkö kirjoittaa, että minä väitän virheellisesti, että lain mukaan talousarviomuutokset eivät olisi mahdollisia. Männikkö vetoaa Harjulan ja Prättälän teokseen ”Kuntalaki - tausta ja tulkinnat”. Totean, että olemme lukeneet samaa kirjaa. Minä, mitä lakiin on kirjoitettu, Männikkö miten lakia on tulkittu.

    Männikkö viittaa kuntalain (2015) § 110.5 kohtaan, että kunnan toiminnassa ja taloudessa on noudatettava talousarviota. Edelleen, että kaupungin talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Tämä mahdollisuus muutoksiin oli vuoden 1995 kuntalain 65.5 pykälässä, mutta ei enää kuntalain 2015 § 110, joka tuli 1.5.2015 voimaan. Onko väitteeni virheellinen, se on tulkintakysymys? Ymmärrän rahoitusjohtaja Männikön huolen. Tilanne, jossa lisätalousarviot eivät ole mahdollisia, asettaa talousarvion valmistelijat hankalaan tilanteeseen, koska alibudjetointi ei ole sallittua.

    Olen vanhan koulukunnan kasvatteja. Lähden siitä, että kaikessa viranomaistoiminnassa on noudatettava lakia. Jos jokin asia on kirjattu lakiin, sitä on noudatettava. Tästä minulla ja rahoitusjohtaja Männiköllä on tulkintaerimielisyys. Tämän vuoksi olenkin jättänyt asian Hämeenlinnan hallinto-oikeuden tutkittavaksi. Mielenkiintoista nähdä, tuleeko tästä tapaus, johon pitää hakea päätös Korkeimmalta hallinto-oikeudelta.

    Ossi Aho
    PS:n Tampereen valtuustoryhmän vpj.
    Tampere

    *********

     

    Tampereen sijoitus laskee!

    Elinkeinoelämän keskusliiton listauksen mukaan Tampereen seudun kiinnostavuus yritysten kesken on laskussa. Tampere on vasta sijalla seitsemän.

    Yrityksille parhaat kunnat ja seudut ovat Seinäjoen, Turun ja Hämeenlinnan seudut ovat Suomen parhaat alueet yrityksille. Ennen Tamperetta ovat myös Helsinki, Rauma ja Vaasa. Miten tässä näin on päässyt käymään?

    Tampereen kaupunki julkisti pormestari Anna-Kaisa Ikosen ja elinkeinojohtaja Teppo Rantasen suulla 8.2.2017 uuden Smart Tampere -kehitysohjelman, jonka tavoitteena on rakentaa Tampereesta kansainvälisesti tunnettu ja vetovoimainen kestävän kehityksen älykaupunki. Viisi vuotta kestävässä ohjelmassa kaupunki kehittää yhteistyössä yritysten, asukkaiden ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa palveluita ja infraa digitalisaatiota hyödyntäen.

    Aikaisempiin, vastaaviin kehityshankkeisiin viitaten, mitä jäi käteen eTampere tai Luova Tampere -hankkeesta, onko näistä paljon lapsille kertomista? Mistä on löydettävissä po. hankkeiden loppuraportit?

    Olisin odottanut jotain kunniahimoisempaa kuin älykkäät katuvalot. Katuvalot, jotka voidaan hoitaa ajastimilla ja hämäräkytkimillä. Kotiin vietävät laitteet on jo olemassa, joten se periaatteessa ei tarvitse kuin jakelun. Ei kovin innovatiivista.

    Hyvä kuitenkin, että jotain yritetään.

    *********

     

    Kaupunginvaltuusto teki lain kanssa ristiriidassa olevan päätöksen

    Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi 23.1.2017 uuden hallintosäännön. Harvoin valtuustossa annetaan selvitystä mielipidekirjoituksen johdosta. Mainittiin oikein nimellä. Näin tapahtui, kun Tampereen kaupunginvaltuusto käsitteli hallintosääntöä, niin kaupungin lakimies tuli ampumaan minun esittämäni asiat alas. Valtuutetuille selitykset kelpasivat, eivät minulle.

    Hän vetosi siihen, siihen ettei talousarviomuutos sido valtuustoa itseään. Hallintosäännössä oleva teksti on otettu suoraan Heikki Harjulan ja Kari Prättälän kirjoittamasta Kuntalaki - tausta ja tulkinnat kirjasta.

    Tulikin juridinen ongelma. Lähtökohtana on, että viranomaistoiminnassa pitää noudattaa lakia. Talousarviota koskeva kohta on poistettu 2015 kuntalaista, eikä jätä tulkinnan varaa.

    Hyväksyessään hallintosäännön, kaupunginvaltuusto teki lainvastaisen päätöksen. Kuinka moni valtuutettu oli verrannut hallintosääntöä lain määräyksiin, ei juuri kukaan.

    Kyllä juristi oli hyvin valmistautunut vastaukseen muissakin kohdin, vaikkakaan ei esittänyt mihin lainkohtiin esittämänsä asiakirjat perustuivat. Näitä oli mm. tutkintapyynnön tekeminen, tarkastustoimen jääviys. 

    Näyttää siltä, että tätä koskeva päätös pitää käyttää hallinto-oikeudessa ja tarvittaessa Korkeimmassa hallinto-oikeudessa, että saadaan oikea tulkinta ja hallintosääntö lain mukaiseksi?

    Valtuusto hyväksyi tiukalla äänestyspäätöksillä, 34-33, kaupunginhallituksen lautakuntien ja jaostojen jäsenten lukumäärän kasvattamisen. Valtakoalitio hajosi kokoomus ja demarit olivat nykyisten jäsenmäärien kannalla, mutta vasemmisto ja vihreät liittyivät opposition rintamaan. Näin tuli kuitattua Hämeenkadun itäpään avaaminen.

    Hallintosäännöstä tehtiin palautusesitys uuteen valmisteluun, koska siihen esitettiin runsaasti muutoksia, mutta esitys hävisi äänestyksessä äänin 58-9.

     

    Tulee mieleen, että onko kaupunki ottanut käyttöön uuden tavan toimia. Kh joutui ottamaan 23.1.2017 ratikkakaavan Hervannan valtaväylän varrella uuteen käsittelyyn, koska Selma-kokousjärjestelmä liittelee siihen vanhentuneita liitteitä?! Tämän johdosta jouduttiin poistamaan po. kaavan käsittely.

    *********

     

    Aamulehti 16.1.2017 julkaisi oheisen kirjoitukseni lähes sellaisenaan. Viimeisestä kappaleesta oli vähän "niistänyt". Lähetin saman kirjoituksen Helsingin Sanomiin hieman pidempänä. Kirjoitus perustuu Tampereen kaupunginhallituksen 9.1.2017 tekemään päätökseen Tampereen hallintosäännöksi. Kaupunginvaltuusto käsittelee sitä 23.1.12017.

    Rikkovatko kuntien hallintosäännöt lakia?

    Kuntalain (2015) 90 § mukaan, kuntien on laadittava hallintosääntö. Hallintosäännössä pitää antaa määräykset ainakin niistä asioista, jotka laissa luetellaan. Säännössä voidaan antaa myös muita kuin laissa mainittuja määräyksiä. Hallintosäännön määräysten sisältö on valtuuston harkinnassa, mutta sääntö ei saa olla lainvastainen.

    Tampereen, käsittelyssä olevassa hallintosäännössä on kohtia, joihin olisi pitänyt paneutua tarkemmin. Näitä ovat mm. toimielinten koot, toimivallan delegoinnit viranhaltijoille, otto-oikeus, tarkastustoiminta ja sisäinen tarkastus, raportoinnit. Hallintosäännössä ei ole toimintaohjetta, että missä tilanteessa kuuluu tehdä tutkintapyyntöä rikos- tai muissa epäilyttävissä tapauksissa. Sääntöön ei ole kirjattu myöskään virantoimituksesta pidättämisen perusteita.

    Tampereen hallintosäännön mukaan talousarvioon tehtävät muutokset ovat mahdollisia. Talousarviomuutosta käsittelevä kohta on lainvastainen. Vuoden 1995 kuntalain mukaan ta-muutokset olivat mahdollisia, mutta eivät enää vuoden 2015 lain mukaan. Kuntalain esivalmistelu, he 268/2014, ei pidä sisällään talousarviomuutosta tai lisätalousarviota. Onko Kuntaliitolle sattunut lapsus, kun hallintosääntömalli ohjeistaa vielä tekemään talousarviomuutoksia?

    On kestämätön tilanne, jos sisäisen tarkastuksen tarkastustoimikunta, jonka muodostavat kaupunginhallituksen puheenjohtajisto (puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat), ohjeistaa tarkastustointa. Tarkastustoimikunnan jäsenet itse päätösten teossa mukana olevina eivät ole oikea taho määrittelemään hallinnon tarkastuskohteita. Jääviys on jäänyt huomioimatta.

    Hallintosäännössä mainitaan oikeudesta vapautuksen myöntämiseen korvausvelvollisuudesta virka- tai työtehtävissä aiheutetussa vahingossa, ellei vahinkoa ole aiheutettu tahallaan tai törkeällä tuottamuksella.

    Teon tahallisuus tai tuottamuksellisuus ratkaistaan tuomioistuinkäsittelyssä. Tämä edellyttää esitutkintaa. Vaikka laki eikä Kuntaliiton ohje velvoita suoranaisesti ottamaan tällaista kirjausta hallintosääntöön, nämä eivät myöskään sitä estä.

    Huolestuttavaa on, kun tutkintapyynnön tekemättömyyteen kytketään asiakirjojen perusteeton salaiseksi julistaminen, ”järjestelmä” on luonut käytännön, joka antaa mahdollisuudet väärinkäytöksille ja kyseenalaisille käytännöille, korruptiolle sekä suojelee niiden ilmitulolta?

    Ossi Aho

    Tampereen Perussuomalaisten valtuustoryhmän varapj.

    Tampere

    -----------

    Tästä on kysymys;

    Huomaatko, mikä ero on luettavissa 5 momentin teksteistä? 2015 laissa EI OLE mainintaa talousarviomuutoksista!

    Kuntalaki 2015, 110 §
    Talousarvio ja -suunnitelma
    -------
    5 mom. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. 
    ------------------------------------------------------

    Kuntalaki 1995, 65 § (29.6.2006/578)
    Talousarvio ja -suunnitelma
    -------
    5. mom. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota.
    Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto.

     


     

            2016

    Luottamuselinten toimikausien jatkaminen

    Kuntalain muutoksesta johtuva valtuuston toimikauden muutos astuu voimaan 1.6.2017. Samaten kaikkien muiden luottamuselinten toimikausi vaihtuu silloin.

    Tampereen kaupunginhallitus teki joulun 2016 alla nipun päätöksiä, jolla luottamuselinten toimikausia pidennettiin, todettiin luottamushenkilöt jotka luopuivat paikastaan 31.12.2016. Laki antoi tähän mahdollisuuden.

    Samalla päätettiin kevään 2017 vaalin äänestyspaikoista.

    Joulukiireisiin saatiin upotettua myös kaupunginhallituksen kokouksessa 19.12.2016 monia tärkeitä asioita;

    § 186 Tampereen kaupungin omistamien voimalaitosten, sähköasemien ja pumppaamoiden rakennusteknisten osien myyminen

    • § 187 rahoitussopimuksen solminen EU-neuvoston kehityspankki CEB:n kanssa

    • § 188 Tampereen Kansi ja areenahanke - SRV Rakennus Oy:n, kaupungin ja Liikenneviraston välisen rakentamisaikaa koskevan sopimuksen hyväksyminen 

    • § 189 Tampereen Kansi ja Areena -hankkeen toteutussopimuksen mukaisen Areenakonsortion rakentamispäätöksen valmistelun tilannekatsaus

    • § 191 Oikaisuvaatimus päätöksestä koskien suunnittelukustannusten maksamista Suomen Hopealinja Oy:lle 

    • § 192 Lausunto Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle Tampereen raitiotien toteutuspäätöstä koskevaan valitukseen 

    ********

     

    Päätöksenteko ja vastuu - vastuun puute

    Julkisuudessa on esitetty vaatimus (mm. some ja AL 31.12.2016) , että Tampereen päättäjät laitetaan taloudelliseen vastuuseen päätöksistään, jotka eivät perustu tosiseikkoihin. Nyt keskiössä on Rantaväylän tunnelihanke ja sen kustannukset. Näsinkallion eritasoliittymän poisjättämisellä saatiin tunnelihankkeen hinta päätöskelpoiseksi. Siitä huolimatta päätetty hinta ei pitänyt, vaan lisätalousarviolla haettiin lisärahoitusta.

    Tampereella on meneillään on suuria hankkeita, ratikkahanke ja Kansi- ja Areenahanke. Molemmista on valitukset meneillään, joten niillä ei ole lainvoimaista päätöstä.

    Sopimuksen mukaan, Kansi- ja Areenahankkeesta piti 2016 vuoden loppuun mennessä tulla Areenakonsortion yksimielinen rakentamispäätös. Ei tainnut tulla? Lisäneuvottelujen määräaika on 31.3.2017 saakka, sitten hanke raukeaa.

    Tämä on pohdintaa yleisellä tasolla. Kunnanvaltuustolla on “oikeus” tehdä tyhmiä ja huonoja päätöksiä esittelyn mukaan. Mutta, saako huonoista, vahingollisista päätöksistä ketään vastuuseen? Perustuslain 118 § mukaan virkamiehillä on vastuu virkatoimistaan. Virkamies vastaa virkatoimiensa lainmukaisuudesta. Hän on myös vastuussa sellaisesta monijäsenisen toimielimen päätöksestä, jota hän on toimielimen jäsenenä kannattanut.

    Päättäjän vastuu

    Esittelijä on vastuussa siitä, mitä hänen esittelystään on päätetty, jollei hän ole jättänyt päätökseen eriävää mielipidettään.

    Jokaisella, joka on kärsinyt oikeudenloukkauksen tai vahinkoa virkamiehen tai muun julkista tehtävää hoitavan henkilön lainvastaisen toimenpiteen tai laiminlyönnin vuoksi, on oikeus vaatia tämän tuomitsemista rangaistukseen sekä vahingonkorvausta julkisyhteisöltä taikka virkamieheltä tai muulta julkista tehtävää hoitavalta sen mukaan kuin lailla säädetään.

    Rikoslain 40 luvussa käsitellään virkarikoksia. Kyseisen lain 11-12 § sanotaan, että julkista luottamustehtävää hoitava henkilö rinnastetaan myös virkamieheen. Virkarikosten vanhentumisaika on 5 vuotta.

    Sen enempää kantaa ottamatta, kunnanhallitus vastaa kunnan taloudesta ja toiminnasta. Kunnanhallitus on myös elin, jonka pitäisi puuttua havaittuihin puutteellisuuksiin ja ei hyväksyttäviin menettelytapoihin. Mutta, entä jos kunnanhallitus on itse aiheuttanut ongelman, mitä sitten? Mielenkiintoinen kysymys. Kuka tekee silloin mahdollisen tutkintapyynnön? Valtuustolla on valta ja voi tietysti päättää jotakin, mutta…?

    Jokaisella, joka on kärsinyt oikeudenloukkauksen tai vahinkoa virkamiehen tai muun julkista tehtävää hoitavan henkilön lainvastaisen toimenpiteen tai laiminlyönnin vuoksi, on oikeus vaatia tämän tuomitsemista rangaistukseen sekä vahingonkorvausta julkisyhteisöltä taikka virkamieheltä tai muulta julkista tehtävää hoitavalta sen mukaan kuin lailla säädetään.

    Kaiken kaikkiaan, hallintoprosessi on mielenkiintoista yhdistettynä rikosprosessiin!

    ********

     

     

    Eteläpuisto rakentaminen lähestyy

     

    Eteläpuiston kaavoitussuunnitelmaa koskeva artikkeli oli Aamulehdessä ( AL 13.2012.), joka antoi lukijoille mielikuvan, että asia olisi valmis ja vietävissä valtuuston päätettäväksi.

    Kaavaehdotuksesta on esitetty kritiikkiä (AL 18.12.2016). Asukastavoite on huomattavasti suurempi kuin alkuperäinen tavoite. Tampere on myymässä maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan puistonsa.

    Eteläpuisto on voimassaolevan maakuntakaavan suojaama. Sen ylätasanne on, paitsi historiallisesti arvokas, myös kantakaupunkilaisten ainoa, kävelymatkan päässä oleva aito puisto.

    *********

     

     

    Tamperelaisten mielipide eräistä asioista

     

    Tamperelaiset ajattelevat näin lehdistön kyselyissä:

    8.11.2016; Onko Tampereella fiksu valtuusto; 83 % vastasi EI OLE, 17 % kyllä on!

    10.11.2016; Tekikö valtuusto oikean päätöksen (Ratikka päätös 7.11.); 64 % vastasi EI, 36 % kyllä on! Valtuustossa prosentit olivat toisinpäin.

    16.11.2016; Pitäisikö Hämeenkatu palauttaa henkilöautoille; 68 % vastasi KYLLÄ, 32 % kyllä on!

    24.11.2016; Onko oikein, että koko Hämeenkatu aiotaan sulkea henkilöautoilta; 73 % vastasi EI OLE, 27 % kyllä on!

     

    Eipä anna kovin hyvää kuvaa päätöksenteosta ja päättäjistä.

     

     

    *********

    Sipilän hallitus istunut 24.11.2016 547 pv, sijoitus 51/74. Taisi olla yllätys monelle.

     

    Historiallinen päätös 7.11.2016, ratikka rakennetaan äänin 41-25

     

    Ratikka rakennetaan. Näin päätti valtuusto 7.11.16 äänin, 41 puolesta, 25 vastaan ja yksi tyhjää. Huonokin päätös on päätös, jonka kanssa on elettävä. Muistan varmasti päivän, "sain" varsinaisen syntymäpäivälahjan, pääsen maksamaan muiden mukana ratikkaa.

     

    Seuraavaksi tiedossa ovat valitukset. Perusteluita valitukseen löytyy paljon. Heti alkuun 16.6.2014 valtuuston päätöksen noudattamatta jättäminen. Tikun nokassa ovat asiaa valmistelleet virkamiehet ja kaupunginhallitus.

     

    Nyt siirrytään seuraamaan ratikasta aiheutuvia kustannuksia. Suoraan hankkeelle osoitetut kuin myös muille momenteille "piilotetut" kustannukset.

     

    Tiedoksi tulevaa kevään 2017 vaaliin. Ratikan puolesta ja lisä velkaannuttamisesta, ratikkaa ja velkaantumisesta vastaan ja tyhjää äänestäneet löytyvät täältä www.ossiaho.fi/pikaratikka.htm#päätös071116.

     

    Täältä voit vertailla, miten mieli on muuttunut 16.6.2014 päätöksen jälkeen.

     

    *********

     

    Etteikö politiikassa tapahdu, ratikkapäätös pöydälle 24.10.2016?

    Ratikkapäätös jäi pöydälle Tampereen kaupunginvaltuustossa. 40 kannatti pöydälle panoa, 16 vastusti, 11 äänesti tyhjää.  Raitiotiestä kuitenkin puhuttiin yli neljä ja puoli tuntia valtuustossa..

    Historiallisessa kokouksessa oli määrä päättää ratikan rakentamisesta. Päätös kuitenkin siirtyy, kuten oli odotettu. Ratikasta päätetään 7. marraskuuta eli kahden viikon päästä.

    Suurimmaksi uutiseksi muodostui kuitenkin valtuutettu Veltto Virtasen poistuminen kokouksesta ja varavaltuutettu Terhi Kiemungin saliin tulo jatkamaan kokousta. Oudolta tuntuu, että vain Virtasen poistumiset tutkittiin, mutta muiden puolueiden edustajien poistumisia ei tutkittu.

    Kummallisia otsikoita Aamulehti sai aikaan: 1000 euron vedonlyönti, ratikkapäätös kuumentaa sosiaalista mediaa, neuvotellaan valtion kanssa lisärahasta, mielenosoitus ulkona ja asunnot viedään käsistä Sammonkadulla - näillä otsikoilla kannatetaan ratikkaa.

    Tasapuolista, eikö vain?  Draamaa nähtiin myös.

    Pöydällepanon jälkeen käsiteltiin tarkastuslautakunnan raportti. Raportissa oli kiinnitetty huomiota TREDUN toimintaan. Käsittelyn aikana nousi valtuutettu Harri Airaksinen pitämään puheenvuoroa, tähän tyyliin; "Kai minä Tredun toimitusjohtajana annan selityksen..." No, sillä varmaankin oli osuutta asiaan, kun kokous oli kestänyt lähes 6 tuntia, tarkkaavaisuus oli herpaantunut.

    Välitilinpäätös ei herättänyt intohimoja, vaikka siinä todetaan tälle vuodelle n. 42,5 milj. euron alijäämä. Tarkastuslautakunnan pj Seppo Salminen käytti puheenvuoron. Itse sain sanoa kohtaan viimeisen sanan.

    Kuntalaki edellyttää, että kaikki tiedossa olevat tulot ja menot kirjataan talousarvioon. Tampereen talousarvioon v. 2016 on kirjattu tunnelin valtion osuutta vain alle 3 milj. euroa. Mahdollisuus olisi ollut 26 milj. euroon, kun olisi haettu maksatuspäätös Liikenneministeriöltä. Eduskunta on myöntänyt tunnelirahaa vuosille 2016 26 milj.€ ja 2017 33 milj. €.

    Hämeenlinnan hallinto-oikeus ottaa tähän kantaa, koska tein siitä kunnallisvalituksen viime vuoden lopussa. Päätöksiä odotellaan koht* puoleen.

    **********

     

    Onko Tampereen politiikka onnistunutta?

    Ylempien päättäjien ja virkamiesten keskuudessa hypetetään, kuinka hyvin Tampereella menee. Ei vaan mene. Talous on kuralla, työttömyys maan kärkisijoilla, keskusta näivettyy tehtyjen ratkaisujen johdosta ja tyhjiä liiketiloja vaikka muille jakaa, jne... No, ei huolta, nyt on listattu (AL 11.10.2016) ne NELJÄ tekijää, joilla keskustan elinvoimaisuus säilyy Toisaalla kerrotaan, että talous on elpymässä myös Pirkanmaalla.

    Vanhusten hoidon tilanne on aiheuttanut paljon keskustelua. Kotihoito - tehostettu palveluasuminen - laitoshoito? Mikä olisi tehokasta, taloudellista inhimillistä. Erittäin vaikea yhtälö myös Tampereella. Asiakaspalvelumaksuja korotetaan. Samanaikaisesti kuitenkin kerrotaan, että investointeihin ei riitä kun vain 22 % tuloverorahoitus! Just, joo.. mitä enemmän investoidaan sitä pienemmäksi käy tuloverorahoitus ja sitä pitää kattaa ottamalla muualta. Ei tarvitse olla taloustieteen nobelisti, kun tämän ymmärtää.

     

    Somessa käydään vilkasta keskustelua tunnelin kustannuksista ja allianssimallista. Samoin ratikka ja sen vaihtoehdottomuus puhuttaa.

    Hyvä palauttaa mieliin allianssista kun puhutaan, mikä on todellisuus sen taloudellisuuteen. Allianssi pyrkii hyötymään aina ja joka tilanteessa.

    OTE Lisätalousarvioesityksestä 13.6.2016."Hankinnan kilpailutusvaiheessa palvelutuottajan palkkio perustui tilaajan ilmoittamaan korvattavien kustannusten määrään 150 milj. euroa. Tavoitekustannuksen ja laajuusmuutosten korvattavien kustannusten määrä ylittää tarjouspyynnössä esitetyn perusteen, jolloin palkkiota tarkistetaan tarjouspyynnön mukaisella mekanismilla. Palveluntuottajan palkkion tarkistuksen kustannus on arviolta 2,5 milj. euroa. Tampereen kaupungin kustannusosuus palkkion tarkistuksesta on noin 1,7 milj. euroa.

    Rantatunnelin tavoitekustannuksen toteutuman, avaintulosten onnistumisen ja laajuusmuutosten
    kustannusten yhteissumman arvio on noin 198 milj. euroa, josta Tampereen kaupungin osuus on noin 133 milj. euroa."

    Mausteeksi tietoa Ratinan kauppakeskustyömaalta. Pohjavesin ja niiden puhtauden kanssa on ollut ongelmia.

    ***********

     

    Perussuomalaiset toisen luokan kansalaisia, niin päättäjät kuin asukkaatkin?

    1.10.2016. Tällainen johtopäätös syntyy, kun lukee ja kuuntelee valtamediaa ja eräitä tahoja. Jääköön nyt sanomatta tämän tarkemmin.

    Siitä huolimatta, vaikka kuraa tulee niskaan tuutin täydeltä, en näe syytä vaihtaa leiriä. Olen ollut monta kymmentä vuotta mukana yhteisten asioiden hoitamisessa, että tiedän jo kokemuksesta, yleensä ei saa omia ajatuksia nopeasti läpi, se kestää ja kestää, ja jos saa koskaan toteutumaan.

    Maailma ei ole täydellinen. Tampereellakin riittää parantamista. Kaupungin talous on pahasti kuralla, työttömyys valtakunnan kärkisijoilla, vetovoimaisuus vetää pääasiassa pienituloisia ja työttömiä kaupunkiin. Todellisessa vetovoimaisuus arvostelussa olemme sijalla 131. Pormestari saa hymyillä paljon, että tilanne muuttuu.

    Ensi keväänä on kuntavaalit. Ehdokasasettelu on parhaillaan käynnissä. Kai sitä vielä on laitettava itsensä likoon, siitä huolimatta, että perussuomalaisena olen "huono ihminen", mutta huonojakin tarvitaan. Tiedän myös, että "totuuden puhuja ei yösijaa saa ja viestin tuoja ammutaan", siitä huolimatta tuon julki asioiden hoitoon liittyviä epäselvyyksiä ja ihmeellisyyksiä. Kaupungin päätöksenteko ja taloudenpito ovatkin mielenkiintoista seurattavaa. Pikkuhiljaa kun alkavat olla "työkalut" kasassa, tämä onnistuu. Talous olikin yksi vaaliteemoistani, sekä slougani "tiedossa on itkua ja hammasten kiristystä". Ei tarvitse muuttaa kevään vaalissa. Ei voi syyttää takin kääntäjäksi. 

    Valtuustoryhmästämme on siirtynyt Timo Vuohensilta ja Laila Koskela keskustaan, Aarne Raevaara omaan/Väyrysen kansalaispuolue -ryhmää ja viimeisimpänä Seppo Silvennoinen kokoomukseen. He ovat ratkaisunsa tehneet, syitä en tiedä ja vaikka tietäisinkin, miksi niitä repostella julkisesti? Kaikilla olisi ollut sija valtuustoryhmämme jäsenenä. Toivon tietysti kaikille menestystä kevään kuntavaalissa

    ***********

     

    Suomessa on käynnissä maan sisäinen kansainvaellus, ”suuri muutto”

    AL (18.9.2016) kertoo laajassa artikkelissaan Suomen sisäisestä muuttoliikkeestä, sen syistä ja seurauksista.

    Tutkija Aro kertoo, että kuntatalous kaipaa vauraita. Pirkanmaa on muuttovoittoaluetta. Se ei kuitenkaan kerro kaikkea.

    Finanssikriisin jälkeisenä aikana 2010–2015 Pirkanmaalle on muuttanut 9 171 henkeä enemmän kuin sieltä on muuttanut pois. Kun tutkitaan muuttovirtoja tarkemmin, voittajia ovat sielläkin vain muutamat alueet. Nykytrendissä yhä enemmän väkeä tulee kohti Tamperetta ja Etelä-Pirkanmaata. Sen sijaan esimerkiksi pohjoiset, lounaiset ja luoteiset alueet maakunnan reunoilla kärsivät väestökadosta.

    Aro kehottaa kaupunkien suunnittelijoita ja päättäjiä perehtymään muuttomäärien ohella myös muuttajien muihin tunnusmerkkeihin.  Kuntatalouden kannalta muuttajien rakenne on monin verroin tärkeämpi kuin muuttoliikkeen määrä. Opiskelukaupunki Tampere kärsii muuttotappiota työllisistä ja keski- ja hyvätuloisista ihmisistä.

    Tampere saa erityisesti työttömiä ja työvoiman ulkopuolella olevia muuttajia, Etelä-Pirkanmaalle valuu työllisiä perheellisiä, aktiivi-ikäisiä, koulutettuja, keski- ja hyvätuloisia ihmisiä, hän paljastaa. Tämä on ollut havaittavissa jo vuosia, mutta mitään ongelman hoitamiseksi ei ole tehty.

    ***********

     

    Lähes kolme vuotta

    Lähes kolme vuotta kesti, kunnes Tampereen kaupunginvaltuusto 12.9.2016 vahvisti vanhuspalvelulain edellyttämän suunnitelman ikääntyneen väestön turvaamiseksi. Kova paikka joillekin. Tämä näkyy siinä, että Tampere ei edes laatinut tästä tiedotetta.

    Alunperin korkea-arvoinen virkamies (sd) päätti, ettei suunnitelmaa tarvita. Perusteluna oli, että hyvinvointisuunnitelma ja muut erilliset asiaan liittyvät suunnitelmat korvaavat sen. Näinhän asia ei ollut.

    Ensimmäisen vaatimuksen esitin vuoden 2014 IKILA:n vuosisuunnitelmaa käsiteltäessä. Lautakunnassa esitykseni hävisi äänin 8-2. Jouduin pöytäkirjaamaan kaiken kaikkiaan 4 esitystä asiasta, jotka kaikki äänestettiin nurin, periaatteesta. Järjellistä syytä ei ollut.

    Pääasia on, että suunnitelma on olemassa. Siinä on puutteita ja korjattavaa, mutta nyt on asiakirja jota voi ja pitää kehittää ja jonka pohjalta voi toimintoja ikäihmisten parissa parantaa. Suunnitelman pitää tarkistuttaa valtuustolla vaalikausittain.

    Kuntalain 29 § edellyttää, että kunnan on tiedotettava asukkailleen kunnassa vireillä olevista asioista, niitä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä, tehdyistä ratkaisuista ja niiden vaikutuksista. Jos et löydä muualta, niin täältä löytyy http://ossiaho.fi/ikisuunnitelma220616.pdf.

    Hyvin oudolta tuntuu, että Tampere EI OLE tiedottanut asiasta mitään. Kummatkohan haluavat pimittää asian, virkamiehet vai päättäjät?

    -------

    Ikäihmisten koteihin tuodaan tänä syksynä taideprojekteja yksinäisyyden karkottamiseksi.

    Jos haluat lukea enemmän vanhuspalvelujen hoidosta, etsi tältä sivustolta hakusanoilla vaikka; vanhus-, korttelikerho, keskuspalvelukortti...

    ***********

     

    Tampere kasvaa melkein kuin Dubai – tällainen on kaupungin valtava muutos

    TAMPERE  nousee ja kasvaa (HS 30.8.2016) nyt sellaista vauhtia, että vastaavaa ei ainakaan maakuntakaupungeissa olla hetkeen nähty. Kun laittaa yhteen kaikki keskustan ja lähialueiden isot rakennushankkeet, listasta tulee pitkä ja vaikuttava.

    Uusia torneja nousee, ja Näsijärveen tehdään asuinsaaria. Kaupunki aikoo myös perustaa ”modernin Hervannan”.

    Kuntalaisena meno hirvittää. Ymmärrän kyllä rakennusyhtiöiden tavoitteet, rahaa on tulossa valtuuston myötävaikutuksella.

    ***********

     

    Sipilän hallitus on istunut 2.9.16 463 päivää ja on hallitusten ikätilastossa sijalla 48/74.

    ***********

     

    Tampereen delfiinit ovat sitten poissa

    Tapahtui yön pimeinä tunteina. Tampereen delfiinit siirrettiin lentokuljetuksena Kreikan vesieläin puistoon. Asiaan tamperelaisittain kuuluu, että mahdollisimman pitkään peitellään ja salataan.

    Tampereen pormestari Ikonen vaatii kaupunginhallitukselle selvitystä Särkänniemen delfiineistä.

    Kaupunginhallitus vastaa Tampereen toiminnan ja talouden hoidosta valtuuston päätösten mukaisesti, Samoin sen tehtäviin kuuluu huolehtia omistamiensa yhtiöiden omistajaohjauksesta. Onko pormestari Ikosen herännäisyys asiassa jälkijättöistä? Olisiko pitänyt hoitaa asia ajallaan kuntoon, kun oli sen aika eikä jälkikäteen twiittailla?

    Hyvä, että siirto onnistui ja delfiinit pääsivät Kreikassa veteen turvallisesti. Muuten koko delfinaarion alasajo-operaatio ei tyylipisteitä ansaitse. "Näyttää siis siltä, että salaileminen delfiinijupakassa ei ole Miikka Seppälän linja, eikä Särkänniemen linja, vaan Tampereen kaupungin hyväksymä tapa toimia," toteaa toimittaja Riina Nevalainen (AL 28.8.)

    Aiheesta saadaankin ensi kevään kuntavaaliin hyvä keskustelun aihe. Kokoomus ja vihreät ovat jo hajallaan tiedottamisen suhteen. Mitä kaikkea hauskaa me vielä nähdäänkään!

     

    Tampereen kaupungin omistajaohjauksen näkemys

    (AL 29.8.16) Liiketoimintajaoston tehtävänä on ohjata ja valvoa omistajana kaupungin yhtiöitä ja nimetä edustajat niiden hallituksiin ja antaa heille ohjeita. Liiketoimintajaos nimetessään edustajia yhtiöiden hallituksiin, on kategorisesti boikotoinut valtakoalition ulkopuolisten ryhmien edustusta.

    Tampereen kaupunginhallituksen liiketoimintajaoston puheenjohtaja Kalervo Kummola (kok.) sanoo, että yhtiön hallitus ja toimitusjohtaja Miikka Seppälä nauttivat edelleen hänen luottamustaan. Toimitusjohtaja Miikka Seppälä otti yksinään syntipukin roolin. Näin kunnon alamaisen kuuluukin tehdä, vai kuuluuko?

     

    AL 31.8.2016 pääkirjoituksessa tuodaan hyvin esiin koko show*n kulku

    "Suhtautumista delfiinien siirtoon ja siitä uutisoimiseen leimaa vahvasti se, että Särkänniemi on Tampereen kaupungin omistama osakeyhtiö. Se mielletään julkiseksi toimijaksi ja yhteiseksi omaisuudeksi.

    Yhtiötä ohjaa pääosin poliitikoista koottu hallitus, jossa nyt on myös kolme muilla perusteilla valittua jäsentä. Poliittiselta taustalta tehtäväänsä ponnisti myös Seppälä kuusi vuotta sitten.

    Viikonloppuna toimitusjohtaja esikuntineen ilmeisesti toimi delfiinitiedottamisessa yhtiön hallituksen linjausten mukaan. Kohun lauettua käsiin hallitus ei itse vain näytä sitä muistavan.

    Tiistai-illan ylimääräisestä kokoontumisesta päätellen hallitus taasen on nyt jälkikäteen ollut enemmän kuin pienen paniikin vallassa.

    Hallituksen kokoomuslainen puheenjohtaja Sofia Vikman teki ensin sunnuntaina poliittisen piruetin toteamalla yhtiön toiminnasta, että ”on selvää, että asioita ei voi hoitaa näin, etenkin kun asiassa ei ole ollut mitään salattavaa”. Sitä ei oikein voinut tulkita kuin epäluottamukseksi toimivaa johtoa kohtaan.

    Hätäpalaverin jälkeen tuli kuitenkin vielä voltti piruetin päälle, kun Vikmanin johtama kokous julkisti vanhaan neuvostotyyliin ”kommunikean”, jonka mukaan toimitusjohtaja lopulta nauttiikin hallituksen luottamusta.

    Hallituksilla ja etenkin niiden puheenjohtajilla on tapana tukea yrityksensä toimitusjohtajaa niin kauan kuin tälle ei ole annettu potkuja. Poliittisissa yrityshallituksissa on ilmeisesti eri pelisäännöt. Näyttää siltä, että luottamusta voidaan niissä aina annostella päivän tilanteen mukaan – samoin kuin hallituksen omaa vastuuta.

    Poliittisten ambitioiden sotkeutuminen yrityksen johtamiseen on vaarallista.

    Takavuosina on aika ajoin keskusteltu siitä, kuuluuko huvipuistobisnes kaupunkikonsernin ydinosaamiseen – vai pitäisikö Särkänniemi yksityistää. Tämänkertaista näytelmää seuratessa melkeinpä ihmetyttää, ettei keskustelu aiheesta ole uudelleen käynnissä."  Voin helposti olla samaa mieltä.

    ***********

     

    Askelmerkit alkavat löytyä kuntavaalia 2017 varten

    Toinen suurista valtakoalition puolueista, kokoomus asettaa pormestariehdokkaan, mutta demarit pihtaavat ehdokkaan nimittämisen vaalin jälkeen.

    (AL 26.8.2016) Pormestari Anna-Kaisa Ikonen  suostuu ehdokkaaksi toiselle pormestarikaudelle. ”Kokoomuksen Tampereen Aluejärjestön hallitus on toivonut 25.8. minun asettuvan kevään 2017 kuntavaaleissa ehdokkaaksi ja olemaan käytettävissä pormestariehdokkaana myös kesällä alkavalla nelivuotiskaudella.

    Tampereella kuuluisi vastata myönteisesti ”ei sev väliä”, mutta on sillä väliä. Olen sitoutunut työhöni pormestarina ja olen jatkossakin käytettävissä kotikaupunkimme johtamiseen.

    Tampereella on nouseva vire päällä; hyvässä yhteistyössä on saatu paljon kaupunkia ja kaupunkilaisia hyödyttäviä asioita liikkeelle ja niiden maaliin saattamiseen tarvitaan pitkäjänteisyyttä. Kaupungin johtaminen on vaativaa työtä ja tuki kannustaa jatkamaan."

    Kun sulkee silmänsä, voi noinkin sanoa. Monta hanketta on käynnistetty, harva on saatu päätökseen ja tuottamaan. Tunneli on valmistumassa. Päätöstä perusteltiin runsailla työpaikoilla, työttömyysprosentti on nyt 20, pitkään aikaan näin korkea.

    Suunnitelmissa on ratikkaa, kansiareenaa, jätevedenpuhdistamoa, maauimalaa, tavara-aseman siirtoa, tässä ne suurimmat rahasyöpöt. Nyt pitäisi löytää järki ja laittaa suurinvestoinnit tärkeysjärjestykseen ja ensiksi odottaa, että saadaan edes yksi iso hanke, tunneli, valmiiksi ja tuottamaan. Tuottaa tunnelin piti, näin muistelen! Sen jälkeen siirrytään toiseen hankkeeseen, jos talous antaa myöten.

    Pormestari Ikosen lausuma, "Tampereella on nouseva vire päällä; hyvässä yhteistyössä on saatu paljon kaupunkia ja kaupunkilaisia hyödyttäviä asioita liikkeelle ja niiden maaliin saattamiseen tarvitaan pitkäjänteisyyttä", joutuu aika merkilliseen valoon, kun vertaa sitä tuoreeseen talouskatsaukseen. Konsernijohtaja Juha Yli-Rajalakin siunailee, että "nyt ollaan todella pahassa liemessä".

    Ote kh:n 29.8.16 kokouksen Tampereen talouskatsauksesta 07/16; "Kaupungin tulot eivät tänäkään vuonna kata palvelujen järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia. Alijäämäkierteen katkaisemiseksi on tulevina vuosina menot kyettävä sopeuttamaan käytettävissä oleviin tuloihin tai lisättävä tuloja. Tämä tarkoittaa käytännössä palvelujen vähentämistä tai verotuksen kiristämistä, tai näitä molempia.” Ja edelleen...

    "Tilikauden tulos on jälleen painumassa vahvasti alijäämäiseksi ja vuodesta 2016 on tulossa kuudes peräkkäinen alijäämäinen vuosi. Lisäksi vuoden kaupunginhallituksen vuoden 2017 talousarviokehyksessä tilikauden tulos on noin 20 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupungin taloudellinen tilanne edellyttää toimintojen tehostamista, menokasvun hillitsemistä sekä tulojen kasvattamista. Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017–2020 taloussuunnitelman valmistelussa on esitettävä toimenpiteitä toiminnan ja talouden yhteensovittamiseksi.”

    ***********

     

    Valtakoalitio sai "nenälleen" ratikkahankkeessa - ainakin tässä vaiheessa

    Valtakoalitio on hallinnut Tamperetta tämän vaalikauden itsevaltiaan tavoin. Osa valtuustosta on totaalisesti jätetty kaiken asioiden valmistelun ulkopuolelle. Koalitio ei  anna edes tietoa siitä, missä mennään. Valtuustossa sitten kauko-ohjauksella päätökset runnotaan läpi.

    Ratikan tulon piti olla täysin varma, sinetti vain puuttui. Käyttäytyminen ja puheet olivat myös sen mukaisia. Valtuuston oppositio löysi toisensa ja he yhdessä tekivät vetoomuksen valtioneuvostoon, ettei valtio antaisi ratikkaan rahaa. Yhtenä perusteluna oli mm. että, valtio säästää 71 milj.euroa ja Tampere n. 300 milj.euroa. Vaikutus Tampereella on huomattavasti suurempi kuin valtiolla. vetoomuksessa tuotiin julki myös se, että Tampere on ajautumassa kriisikunnaksi valtion suosiollisella avustuksella.

    Valtakoalitiolle olivat 11.- ja 12.8.16 synkkiä päiviä. Valtion 2017 budjetissa EI ole määrärahaa ratikkaa varten, eikä muutakaan kirjausta. Oliko vetoomuksella vaikutusta tai ei, miettiköön sitä jokainen. AL (12.8.16) kirjoitti, että "Heti kun saamme kaupungin päätöksen ratikan rakentamisesta, täydennämme ensi vuoden budjettiehdotusta, hallitusneuvos Mikael Nyberg liikenne- ja viestintäministeriöstä lupaa". Mielenkiintoinen tilanne, koska kaupungin päätöksen ehtona on, että jos valtiolta saadaan rahat. Varsinaisia kehäpäätelmiä. Tosiasiassa Mikael Nyberg ei voi antaa tai luvata sellaista mitä ei ole olemassa, siis rahaa.

    Ratikkarahan poisjäänti oli pormestari Ikoselle, valtakoalitiolle, ratikkavirkamiehille ja ratikka-allianssille isku päin naamaa. Järkytys oli suuri. Pormestari poltti hihansa, ja lehdessä kertoi, että asiat pitäisi käsitellä sisäisesti. Mutta, eihän asioita voi käsitellä, kun osa kuntalaisten edustajia on suljettu "valmistelupiirin" ulkopuolelle.

    AL:n päätoimittajalta tuli 11.8.16. jälkikirjoituksessa varsinainen aivopieru. "Omaa asiaansa ajaakseen he ovat valmiit levittämään kuvaa, ettei Tampere osaa itse hoitaa asioitaan." Asioiden hoidon tasosta saa hyvin synkän kuvan, kun seuraa Tampereen päätöksiä ja talouden pitoa. Miten Tampere hoitaa asioitaan, siitä esimerkkinä lukuisat Hämeenlinnan HaO:ssa olevat investointeihin liittyvät kunnallisvalitukset; mm. kaksi tunnelin rahoitukseen, ratikan suunnittelurahaan, kansiareenaan 5 valitusta. Nämä malliksi kaupungin kehittämiseen liittyviin päätöksiin.

    Voin lohduttaa. Suunnittelutyö EI OLE mennyt hukkaan. Niitä voidaan käyttää myöhemmin. Itse edustan kantaa, että ratikkahanke pitää siirtää 2040-luvulle. Osa päättäjistä on sitä mieltä, että siirretään 10 tai 15 vuodella. Hyvä on. Suunnitelmat ovat silloin valmiina ja rakennetaan ratikka. Silloin voi olla käytössä jo sellaista uutta tekniikkaa ja laitteita, että ratikka on vanhanaikainen. Tosiasiassa ratikka on jo tänä päivänä vanhanaikainen, koska vaihto-ehtoisia järjestelmiä löytyy.

    Tosiasiassa ratikkahankkeesta ja sen aiheuttamista kustannuksista ja korvausvelvollisuuksista tullaan keskustelemaan ensi kevään kuntavaalin yhteydessä melko lailla.

    ***********

     

    Tunneli ja puuttuvat työpaikat

    Ei tuonut tunneli luvattuja työpaikkoja. Taisi mennä joku laskelmissa pieleen, vaikka kovasti hehkutettiinkin syntyvästä talousloikasta Tampereelle. Puhuttiin useammasta tuhannesta työpaikasta. Tosin, pysyviä työpaikkoja ei tainnut uskaltaa luvata edes fanaattinen tunnelin kannattaja.

    Tunnelin päätöstä vannottiin rakentamisen nimiin kovasti. Rakennustyöpaikat olisivat olleet siellä missä rakennetaan, myös muualla kuin tunnelin päällä. Joten tunnelityömaasta ei ole ollut apua Tampereen työllisyyslukuihin.

    Tampereen kaupungin tilanne on muuttunut suurten kaupunkien työttömien välisessä vertailussa niin, että sijoitus oli 30.6.2016 kolmanneksi huonoin. Kolmen kärki oli Kotka 20,8 %, Joensuu 19,8 % ja Tampere 19,3 %. Tampereella rakennetyöttömyys koettelee 13 759 henkilöä eli 62 %kaikista työttömistä työnhakijoista.

    Tunneli pitää tehdä valmiiksi sillä kustannusarviolla, jolla se ajettiin valtuustossa läpi, ts. 185 milj. euroa, eikä senttiäkään yli. Lisätalousarviossa 13.6.16 esitetyt laajennusmuutokset ovat perusteluiltaan kestämättömiä rahastusyrityksiä. Hämeenlinnan hallinto-oikeus antaa aikanaan ratkaisunsa, että olivatko perustelut tunnelitöiden laajennuksiin kuin myös ratikan suunnitteluun perusteltuja.

    ***********

     

    Sipilän hallitus on istunut 9.7.16 408 päivää ja on sijalla 44/74. On jo mm. ohittanut Kiviniemen (kesk) hallituksen (2010) päivät.

    ***********

     

    23.6.2016 Merkittävä päivä EU:n, Euroopan ja Suomen kannalta

    Iso-Britannia äänesti EU:sta eroamisen puolesta. Muutaman päivän jälkeen, elämä jatkuu kuten ennenkin. EU-johtajien parku on melkoista. Vaarana on menettää "pullamössöpaikka", palkka juoksee helpoilla töillä. Seuraillaan tilannetta kotimaassa. Pörinää on ilmassa.

    ***********

     

    Vuosien vääntö lähestyy päätepistettään

    Olen jo vuoden 2014 alusta ajanut, että Tampereella laadittaisiin vanhuspalvelulain 5 § mukainen suunnitelma. Prosessi ei ansaitse tyylipisteitä. On luvattu tehdä, väistelty, vetkuteltu, jne... Kun asian vei riittävän korkealle taholle, alkoi tapahtua. Nähtävissä oli, että kun "vika porukan" edustaja esittää jotakin, se kategorisesti tyrmätään.

    Mutta, joka tapauksessa ollaan tässä vaiheessa. Ikäihmisten palvelujen lautakunnan (IKILA), ke 22.6.2016, päätösesityksessä sanotaan;

    "Kunnan on otettava suunnitelma huomioon valmisteltaessa ikääntyneen väestön asemaan ja iäkkäiden henkilöiden tarvitsemiin palveluihin vaikuttavaa kunnan päätöksentekoa, kuntalain (365/1995) 65 §:ssä tarkoitettua talousarviota ja -suunnitelmaa sekä terveydenhuoltolain 12 §:n 1 momentissa tarkoitettua raporttia ja hyvinvointikertomusta.

    Tämä suunnitelma kokoaa yhteen kaupungin strategisen johtamisjärjestelmän asiakirjoissa esillä olevat ikäihmisiä koskevat linjaukset ja muut tiedot. Näitä asiakirjoja ovat kaupunkistrategia, hyvinvointisuunnitelma, ikäihmisten ydinprosessin vuosisuunnitelma, ikäihmisten palvelurakenneuudistuksen suunnitelma, hyvinvointikertomus ja kolme kertaa vuodessa tehtävät toiminnan ja talouden raportit. Suunnitelma kattaa loppuvaltuustokauden 2014–2017.”

    Päätösehdotus. Vs. tilaajapäällikkö Tirronen:

                                                Ikäihmisten palvelujen lautakunta päättää

                                                 esittää kaupunginhallituksen ja edelleen valtuuston päätettäväksi,

                                                 että suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi hyväksytään.    

    Päätepiste suunnitelman osalta on silloin, kun valtuusto sen vahvistaa. Suunnitelma on tarkistettava kerran valtuustokaudessa. Sitten valvotaan, että suunnitelma otetaan huomioon kaikessa lain edellyttämässä laajuudessa, mikä koskee ikäihmisiä.

    Suunnitelma on luettavissa täällä.

    Tämä on kova paikka eräille kaupungin virka- ja luottamushenkilöille. Näkyy mm. siinä, että saman kokouksen muita päätöksiä on mainittu kaupungin tiedotuksessa, mutta ei sanaakaan em:sta suunnitelmasta. Suunnitelma hyväksyttiin IKILA:ssa 22.6.16. Kh:ssa hyväksyi suunnitelman 8.8.16. pienillä tarkennuksilla

    suunnitelman sivulle 21 kohdan 4 loppuun: Aktiivinen yhteistyö omaisten kanssa on oleellinen osa ikäihmisten kotona-asumisen tukemista.

    Henkilöstön asemasta on jo sivulla 17 lause "Mahdollistaa sekä kannustaa henkilöstöä osallistumaan ja vaikuttamaan kehittämistoimintaan". "ikäihmistä itseään kuullaan häntä koskevissa päätöksissä".

    Lisäesitykset hyväksyttiin yksimielisesti.

    Tiedättekö mitä? Minua naurattaa. Mikä periaatteellinen vastustus yli kaksi vuotta. Mutta, kun kiristetään ruuvia riittävästi ja otetaan järeät keinot käyttöön alkaa tapahtua. Surullista, miten "politikointi "voittaa järjen käytön.

    ************

     

    Kaupunginhallituksen arvovalta koetuksella

    Kh käytti otto-oikeuttaan vammaisten kuljetuspalvelujen omavastuuta määrättäessä eikä tehnyt itse päätöstä maksusta vaan palautti asian lautakuntaan uuteen valmisteluun. Ts. väisteli vastuutaan ja palautti asian lautakuntaan.

    Nyt TETOLA olikin 8.6.16 jämäkkänä. Hylkäsi päätösesityksen äänin 7-4. Juuri näin toimivat vastuulliset päättäjät. Sama tilanne kuin aikaisemmassakin kokouksessa. Mielenkiintoista nähdä millainen hallinnollinen kiemura tästä syntyy? Valittaako kh päätöksestä HaO:n? Ei, käytti otto-oikeuttaan ja päätti alkuperäisen esityksen mukaisesti. 

    Jos Tetolan päätös jää voimaan, silloin myös IKILA:n 18.5.16 on otettava uuteen käsittelyyn.

    Jospa pikkuhiljaa päättäjille alkaa valkenemaan, että ei tarvitse asioita hoitaa investointien ehdoilla.

    ************

     

    Lisärahaa tunnelille ja ratikalle - rahan käyttö ei kiinnosta valtuutettuja

    Kaupunginvaltuusto päätti 13.6.2016 lisärahan myöntämisestä tunnelille ja ratikalle sekä muustakin. Myös liito-oravia muistettiin ratikan varikkoalueen kaavaa käsiteltäessä. Varikko on tulossa Hervantaan, Ruskoon.

    Näyttää siltä, että suurinta osaa valtuutettuja kuntalaisten rahojen käyttö ei kiinnosta. Ts. mihin, miten ja kuinka paljon rahaa käytetään. Melkoinen ristiriita, toisaalta sanotaan ettei saa tietoa, mutta kun tarjotaan mahdollisuutta tiedon saantiin, se torjutaan! Näin kävi tunneli ja ratikkarahan käsittelyn yhteydessä. Tieto lisää tuskaa, kai sitten on helpompaa olla vain kauko-ohjauksella toimiva napinpainaja.

    ************

     

    Näin aloittaa apulaispormestari Leena Kostiainen paikallislehti Tamperelaisessa 1.6.16. Hänen mukaansa Tampereella menee hyvin. Paistattelemme otsikoissa harva se päivä. Viime viikolla julkaistiin selvitys, jonka mukaan Tampere on Suomen elinvoimaisin kaupunki.

    Juurikin näin, kun katsotaan määrättyjen "silmälasien" läpi. Kostiainenkaan ei tuo julki kaupungin surkeaa taloutta. Alijäämä vain kasvaa, johon omalta osaltaan vaikuttavat jo meneillään olevat megainvestoinnit, tunneli ja ratikka. Vaikka ratikka on virallisesti vasta suunnitteluasteella, sitä tukevia töitä tehdään jo täyttä häkää. Tämä omalta osaltaan lisää  talouden alijäämää.

    Tuta antoi tilintarkastajan lausuma viime vuoden tilinpäätökseen investointien rahoituksen riittämättömyydestä. Korjauskertoimeksi otettiin jälleen palveluluiden karsiminen, jne... Sosiaalipuoli on jatkuvien kiristysten kohteena.

    Kostiainen; - Jo vuosien ajan olemme olleet kärkisijalla, kun ihmisiltä kysytään, minne he haluaisivat muuttaa, jos olisi pakko muuttaa pois omalta kotipaikkakunnalta. Positiivinen kierre ei ole syntynyt sattumalta. Tampereella on aina tehty rohkeita, tulevaisuuteen katsovia investointeja, niin myös viime vuosina. Kehittyvät kaupunkiseudut vetävät puoleensa ihmisiä ja yrityksiä. Hahaa... Ylen suorittaman tutkimuksen mukaan, Tampere on vetovoimatekijöiden mukaan vasta sijalla 131. Ettei pitäisi liikoja revitellä!

    Kostiainen on oikeassa. Tampere vetää ihmisiä puoleensa, erityisesti työttömiä ja työttömäksi tulevia. Vuodesta 2013 vuoteen 2015 työttömien määrä on kasvanut n. 10 %. Vastaavasti työllisten määrä vain n. 3 %. Kestämätön tilanne, vaikka kuinka hehkutetaan vetovoimatekijöillä.

    Vastaavasti Tampereen naapurikunnat ovat hoitaneet yritysten hankinnan alueelleen kadehdittavan tehokkaasti. Tampereella virkamiehille riittää vanhojen rutiinien pyörittäminen, uusiin menetelmiin tutustuminen ja toimiin tarttuminen on kauhistus.

    Kostiainen; Luonnonläheisyys on yksi Tampereen valttikorteista.

    Luonto on vahva tekijä, mutta se ei yksinään tuo kuntalaisille hyvinvointia. Kyllä jotain tarttis tehrä... Luontoakaan ei haluta tai ei osata brändätä.

     

    Kostiaisen kirjoitus Ei saa vastetta, kun lukee kiinnostuksen lopahtamisesta Tampereen omakotitonttien hakuun. Ehkä pitäisi etsiä syitä miksi näin on tapahtunut. Ei vaikuta hyvältä vetovoimatekijältä.

    ************

     

    Onnea Suomen tasavallan hallitukselle

    Hallitus on istunut huomenna vuoden. Skeptikot ennustivat jouluun 2015 mennessä jo uusia vaaleja. Näin ei käynyt. hallituksen linjaukset alkavat purra, eikä taivas ole pudonnut päällemme. Hallituksen sija ikätilastossa 41/74. Stubbin hallituksen päivät on ohitettu. Huomenna menee rikki Kiviniemen hallituksen päivät, 366. Kyllä, helmikuussa 2016 oli 29 päivää.

    Valtiovarainministeri A. Stubb tuli syrjäytetyksi kokoomuksen puheenjohtajan paikalta 11.6.16. Puheenjohtajaksi tuli Petteri Orpo. Hän ottaa valtiovarainministerin salkun Stubbilta. Näiden kiemuroiden jälkeen Stubb ilmoitti jäävänsä rivikansanedustajaksi - ainakin toistaiseksi. Ministerikierrätystä luvassa. Kokoomus kierrätti. Risikosta tuli sisäministeri ja Mykkäsestä ulkomaankauppaministeri.

     

    ************

     

    Ikäihmisten harkinnanvaraiset kuljetukset

     

    Tampereen ikäihmisten palvelujen lautakunta päätti 18.5.16 mm. harkinnanvaraisen kuljetuspalvelumatkan omavastuun määräytymisestä ikäihmisille. Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenteen kahden vyöhykkeen ylitys on 3 euron kertamaksun suuruinen 6.6.16 alkaen.

     

    Tein muutosesityksen Perustuslain § 6 ja Yhdenvertaisuuslain §§ 5 ja 8 nojalla, että Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenteen kahden vyöhykkeen ylitys olisi arvolipun kertamaksun suuruinen.

    Asiasta äänestettiin. Päätös syntyi äänin 6-2. Tähän on jo tottunut, Heinosen Jarin kanssa ollaan pääasiassa oltu vähemmistöön jääneiden puolella, heh...

     

    Alla olen kirjoittanut vaikeavammaisten kuljetusten omavastuusta. Kh käyttää otto-oikeutta, eikä tee itse päätöstä maksusta vaan palauttaa asian lautakuntaan uuteen valmisteluun. Ts. pitäisi päättää esityksen mukaan, eli omavastuu olisi 3 euroa. Ikila:n jäsenille oli jo luettu madonluvut, sen vuoksi päätös oli mitä oli. Kauheaa tämä kaupungin rahapula.

     

    Muukin mättää kuin kuljetukset

     

    (IL 24.5.2016) lehti uutisoi, että Valviran suurtutkimus paljastaa vanhusten kaltoinkohtelun yleisyyden! Jaha, on se vain kumma juttu, ikään kuin uutena asiana. Olen jo vuosia ajanut, että Tampereelle saataisiin lain mukainen suunnitelma vanhusten hyvinvoinnin turvaamisesta. Olen esittänyt vuosisuunnitelmien käsittelyn yhteydessä, että siihen lisättäisiin vuosisuunnitelman teko, mutta ei. Lopulta asia nytkähti eteenpäin ja suunnitelman pitäisi tulla näkyville kesään mennessä. Saas nähdä miten käy, aikaa ei ole paljon kun kesä painaa päälle.

    ************

     

    Kaupungin valtuusto käytti poliittista valtaa - leimasi muualla tehdyt päätökset

    Ma 16.5.2016 päätettiin, voisko sanoa, kohun saattelemana KansiAreena -hankkeen jatkosta. Päätöstä edelsi asiakirjojen salaus, uhkailut ja muut mukavat... Jälkikäteen on spekuloitu, että johtuuko asiakirjojen salailu siitä, että sijoittajia ei ollut tiedossa. TAYS:n etupihan uudisrakennusten peruskiven muuraustilaisuudessa 24.5.2016, antoi pääurakoitsijan edustaja Ilpo Kokkila (SRV Oyj) mielenkiintoisen lausunnon AL:n kuvausryhmälle. Kuunnelkaapa itse.

    MAL sopimus 2016-19 sai myös siunauksen. Sopimuksen vahvistamiseen tehtiin toivomusponsi, joka hylättiin.

    Yön tunteina annettiin vastuuhenkilöille tili- ja vastuuvapaus vuoden 2015 tilinpäätöksen käsittelyssä. Kokouksessa tehtiin taloudenpitoon liittyviä ponsiesityksiä, PS 3 ja Tapu yhden. Lopputulos meni perinteisen kaavan mukaan, PS:n ponnet hylättiin ja Tapu:n ponsi pääsi jatkoon. Todettakoon, että PS ei jäänyt ponsissaan ihan yksin.

     

    Ikäihmisten asiat eivät kiinnosta valtuustoa

    Vuoden 2015 tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä kaupunginvaltuutettu Lassi Kaleva (ps) teki seuraavan ponsiesityksen vanhusväestön asemasta; "Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 28.12.12/980, § 6 edellyttää sosiaalipalvelujen riittävyyden ja laadun arviointia, sekä tiedot palveluihin käytetyistä taloudellisista voimavaroista sekä henkilöstön määrästä ja koulutuksesta. Tarkastusraporteissa ei ole otettu kantaa voimavarojen riittävyyteen. Voimavarat ovat olleet riittämättömät, koska tulojen alitusta tullut n. 1,6 milj. euroa ja ylitystä on tullut n. 0,47 milj. euroa. Ts. puhutaan 2 milj. euron alibudjetoinnista.

    Ryhmämme esittää, että valtuusto huolehtii edellä mainittujen asioiden lainmukaisesta selvittämisestä ja toteuttamisesta.

    Tämä oli paha esitys valtakoalitiolle. Kaikki koalitioon kuuluvat valtuutetut äänestivät esitystä vastaan, myös hajaääniä tuli muualtakin. Äänestystulos 11 - 51 ja tyhjää 1. Ei voi olla totta!. Uskomatonta vanhusvihaa. Täältä löytyy äänestyspöytäkirja, josta näkee kunkin valtuutetun näkemys asiaan.

    ************

     

     

    Demokratian rappio on totta - entä korruptio

     

    Demokratian rappio on totta, näin toteaa dosentti Pertti Timonen sunnuntaivieras kolumnissaan (AL 15.5.16). Olen pitkälti samaa mieltä, demokratia on rappiolla. Korruptiosta on pakko olla hieman erimieltä.

     

    Timonen; "Suomen korruptoitumattomuudesta on syytä olla ylpeä..." Näin varmaan on, kun puhutaan ns. "raskaasta korruptiosta", lahjonnasta, rahojen siirroista yhteisten varojen käytöstä, jne..., niin meillä ei ole korruptiota. Timosen kirjoitus osuu hyvin yhteen julkisuudessa vellovaan KansiAreenaa koskevaan päätöksen tekoon (kv 16.5.) liittyvän keskustelun kanssa.

    Mitä mutta korruptioon myös kuuluu, kun pintaa hieman raaputtaa? Löytyy lakien ja määräysten kiertämistä, tosiasioiden vääristelyä, valehtelua, yhteisten pelisääntöjen manipulointia, velvollisuuksien ja valvonnan laiminlyöntejä ja asioiden viivyttelyä, huonon hallinnon suojelua ja salailua, huonoa ja välinpitämätöntä johtamista, alaisten laiminlyöntiä.

    Entä rakenteellinen korruptio? Rakenteellinen korruptio on juurtunut toimintatapoihin. Se on piilotoimintaa, josta puuttuu avoimuus ja joka on epäasiallista vaikuttamista. Rakenteellisen korruption olemassaoloa ei välttämättä tunnisteta. Vaikka lait ja ohjeistukset epäasiallisesta vaikuttamisesta tunnetaan, toimintatapoja ei mielletä vääriksi. Ne hyväksytään pitkäaikaisina menettelytapoina, ”maan ja talon tapoina”, joita jopa tuetaan ja valvotaan niin, ettei ilmapiiri kannusta tuomaan epäkohtia esiin.  

    Lähtökohtana pitää olla, että demokraattisesti toimivan yhteiskunnan päätöksenteon on oltava laillista, hyvien käytänteiden mukaista ja yleistä luottamusta herättävää. Päätöksenteon on perustuttava faktoihin. Tietoa tulee olla riittävästi päätöksentekijän käytössä, ja päätöksenteon seurauksista on oltava luotettavaa tietoa.

    Koska ollaan epäeettisen päätöksenteon alueella? Laiton päätöksenteko voi sisältää monia elementtejä, esim;
    • päätöstilanne, joka ilmiselvästi perustuu täysin riittämättömiin tietoihin päätöksen seurauksista tai vaikutuksista
    • lainvastainen ja oikeudellisesti puutteellinen päätöksentekoprosessi
    • päätöksenteko, jossa yritetään hämätä muodollisen ratkaisun varjolla, vaikka tosiasiallinen ratkaisu on jo tehty toisaalla
    • epäselvät, harhauttavat tai jotain osapuolta kohtuuttomasti suosivat perustelut päätöksenteolle
    • päätöstilanteet, joissa on selvä jääviys, kaksoisroolit tai vastaavat
    • yhteistä etua koskeva päätöksentekotilanne, joka nojaa ensisijaisesti yksityisen edun valvomiseen

    Yhtymäkohtien tulkinnat jätän lukijalle. Katsokaa, miten istuu tieto ministerin päätöksestä valtion mukaan tuloon hankkeeseen 18 milj. eurolla.

    Lähde: Rakenteellinen korruptio. Kartoitus riskitekijöistä ja niiden hallinnasta Suomessa. Ari Salminen, Vaasan Yliopisto 2015.

    AL julkaisi kirjoituksen lyhennettynä 20.5.2016. Tamperelainen -lehti julkaisi aiheeseen liittyvän jutun 8.6.2016 lehdessä.

     

    HS 8.8.2016. Krp: "Julkisten palveluiden yhtiöittämisessä piilee riski korruption kasvuun. Asiantuntijoiden mukaan lainsäädäntöä pitäisi tarkastella uudelleen, kun entistä enemmän julkisia palveluita siirtyy yhtiöiden hoidettaviksi. "Tarkkuutta vaatii seurata kotikaupunkimme Tampereen toimenpiteitä yhtiöittämiskiimassa, ettei" lapsi lennä pesuveden kanssa pihalle".

     

    Tulee mieleen, että "mitä isot edellä, sitä pienet perässä". Liikenneministeri Anne Bernerin "junailuja" ei katsota hyvällä silmällä. Valtiontalouden tarkastusviraston pitää ehdottomasti vaatia asian perinpohjaista selvitystä ja tarvittaessa viedä asia valtakunnanoikeuteen.

     

    Näyttää siltä, että sinne ollaankin menossa.

     

    Ministeri Bernerin kuviot liippaavat myös Tamperetta. Kansi ja areenahankkeesta vaikuttavuusarvioinnin antanut, Deloitte Oy, tai sen entinen toimitusjohtaja Teppo Rantanen on mainittu myös Bernerin kanssa Lasten sairaala -hankkeen yhteydessä. Rantasestahan tuli Tampereen toimialajohtaja keväällä 2016, kesken kansi ja areenahankkeen päätösvalmistelujen.

     

    ************

     

    Vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalveluiden omavastuu

     

    Kyllä Tampereen talous on todella huonolla tolalla. Vaikeavammaisten kuljetuspalvelujen omavastuu haluttiin pitää korkeampana kuin muiden kuljetuspalvelujen käyttäjien.

    Tampereen kaupungin terveyttä- ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta (TETOLA) päätti 11.5.16 kokouksessaan, että vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalvelujen omavastuun määräytymisessä otetaan käyttöön arvokorttiin perustuva omavastuu. Päätös syntyi äänestyksen jälkeen 3-6. Kokoomuksen edustajat jäivät äänestyksessä yksin ja näin valtakoalitio hajosi.

    Vaikeavammaisilta on peritty muita matkustajia korkeampi omavastuumaksu jo vuosikausia. Nyt esityksessäkin oli, että omavastuuna olisi peritty 3 euron kertamaksun suuruinen maksu. Perusteluna oli 280000 euron suuruisen tulon säilyttäminen kaupungille. Vuositasolla vammaiset olisivat maksaneet yli 200 euroa enemmän matkustuksesta, verrattuna arvokorttia käyttäviin. Inhimillisyys ja tasa-arvoisuus voitti - vaikeavammaisille oikeus arvokortin käyttöön, eikä vain tuijotettu Tampereen kurjaan taloustilanteeseen, vaikka siihenkin vedottiin.

    Jos minä olisin tehnyt muutosesityksen, se olisi ollut “populismia eikä vastuullista päätöksentekoa”, näin pj ennen kokousta. Kun muutosesityksen teki vihreitten edustaja, se olikin asiaa, eikä populismista puhuttu mitään.

    Kh käyttää otto-oikeuttaan 23.5.2016 ja palauttaa asian uuteen käsittelyyn lautakuntaan "oikean" päätöksen aikaansaamiseksi. Sitä täytyy ihmetellä, että miksi kh ei tee itse varsinaista päätöstä maksusta vaan sysää päätöksen takaisin.

    Tietojeni mukaan, siitä on kuntalainen tehnyt oikaisuvaatimuksen, jonka kh hylkäsi. Odotan, että valveutunut kansalainen vie asian Hämeenlinnan HaO:n.

    ************

     

    Poliittisista palkitsemisista ei ole päästy eroon

    Tampereen kaupunginhallituksen kokouksen 2.5.2016 pöytäkirjasta napattua;

    Konsernijohtaja Juha Yli-Rajala; "Esitän, että varahenkilöikseni nimetään 1.6.2016 alkaen seuraavat konserniohjausyksikön
    johtaja ja palvelualuejohtajat tässä sijaantulojärjestyksessä:


    1. varahenkilö kehittämisjohtaja Kari Hakari, 2. varahenkilö hyvinvointijohtaja Taru Kuosmanen, 3. varahenkilö kaupunkiympäristöjohtaja Mikko Nurminen ja 4. varahenkilö elinvoimajohtaja Teppo Rantanen.”

    Päätös syntyi äänestyksen kautta, valtakoalition äänin 9-2. Nyt herää kysymys, että tuliko toimialajohtajiksi valittua väärät henkilöt, kun heidät ohittaa Kari Hakari (sd)? Hakari "hävisi" taannoin Taru Kuosmaselle hyvinvointijohtajaa valittaessa.

    Valinta oli poliittista hyvittelyä, jota ei pitäisi tänä päivänä enää harrastaa, vaikka olisi kysymys kuinka hyvästä kaverista. Herättää ikäviä mielleyhtymiä korruption suuntaan.

    ------------

    Sipilän hallitus on istunut 7.5.16 345 päivää ja on sijalla 36/74. Ohittaa 3 viikon kuluttua Kiviniemen (kesk) hallituksen istuntopäivät. Tämäkin vielä!

    *************

     

    Huimia suunnitelmia

    Khsuko linjasi 25.4.16 että, (AL 25.4.) Tampere tavoittelee uudesta Hiedanrannan kaupunginosasta sekä viihtyisää ekoasuinaluetta että innovatiivista uutta yritystoimintaa synnyttävää koelaboratoriota. Alla olevista vaihtoehdoista pitäisi syntyä uusi, hieno kaupunginosa.

    1. Älykäs ja ekologinen
    2. Innovatiivinen työpaikka-alue
    3. Kaupunkimainen
    4. Joukkoliikennepainotteinen

    Tästä tamperelaista innovaatiota. Valitettavasti Tredea, matkailuväki eikä Tampere osaa tai ei halua hyödyntää sitä. Hydraulic press canal. (siirrä Googleen)

    *************

     

    Jatkan KansiAreenan käsittelyä omalla sivulla, siirry tästä

    Kansi ja areena, siis KansiAreena, ts Kruunu

    (AL 13.4.2016) Tampereen Kansi- ja areenahanke lähtemässä todella liikkeelle?  Investointipäätökset on tarkoitus tehdä ensi syksynä, jotta kannen rakentaminen voitaisiin aloittaa jo ensi vuoden kesänä. Nimeksi on päätetty Kruunu.

    Yhtiö neuvottelee parhaillaan Tampereen kaupungin kanssa sopimusehdoista, joilla hanke toteutetaan. Myös neuvottelut sijoittajien kanssa ovat meneillään.

    Hankkeen arvo kokonaisuudessaan on yli 500 miljoonaa euroa. Kaupunki osallistuu siihen

    • 26 milj. eurolla osin kiinteistösijoittajana, vähemmistöosakkaana. Tämä on päätetty aikaisemmilla valtuuston päätöksillä eikä sen pitäisi nousta!? Katsotaan.

    • 22,7 milj. eurolla Tampere rakentaa kannen, joka vuokrataan käyvällä vuokralla, 420 000 €/vuosi? Vuokratulolla lainan kuolettaminen kestää 64 vuotta.

    • Infran rakentaminen n. 10 milj.euroa

    • ts. tiedossa oleva kuluerä yli 63 milj.euroa.

    Tampereen kaupunki maksaa infrarakentamisen kustannuksia vaiheittain. Tämä onkin avoin piikki! Mielenkiintoista nähdä tämänkin rahoitussuunnitelma, kun apo Pekka Salmi sanoi valtuuston kokouksessa 11.4.2016 Tammelan stadionin käsittelyn yhteydessä, että "rahaa kaupungilla ei ole". Tällä hän perusteli rakennusyhtiö Lemminkäisen vetovastuuta stadion -hankkeessa.

    Onko sijoitusporukka varmaa? "Sijoittajakunta on olemassa. Olemme muodostamassa areenakonsortiota, johon tulevat mukaan SRV, areenaa omistamaan tulevat sijoittajat ja kaupunki. Ryhmittymä kootaan tämän kevään aikana. Kesän ja syksyn aikana tehdään lopulliset investointisuunnitelmat ja investointipäätökset, varatoimitusjohtaja Timo Nieminen sanoi."

    Toteutuspäätös halutaan tehdä vielä tänä vuonna, koska radan päälle rakentamisessa on pitkät ennakkovarausajat. Valtuustoon asian pitäisi tulla kevään aikana. Onhan tuossa KansiAreena-hankkeessa ollut mutkia matkassa aikaisemmin.

    Salailua - miksi?

    Kansi- ja areenasopimus

    salataan etukäteen (AL 28.4.2016). kaupungin rooli lainoittajana tai muuna mesenaattina käy selville vasta myöhemmin? Valtuusto käsittelee 16.5. asia suljetuin ovin. Perusteluna liikesalaisuudet? Salailu herättää myös muita ajatuksia.

    Kh päätti 2.5. (AL) asiasta; Kaupunki ei uudessa mallissa sitoudu ostamaan palveluja monitoimiareenalta tietyllä summalla, kuten aiemmissa päätöksissä kaavailtiin. Kansi tulee osaksi kaupunkirakennetta ja kaupungin omistukseen. Tampere ei myöskään kompensoi areenan tontin vuokraa tai kiinteistöveroja, vaan saa nämä tulot normaalin käytännön mukaisesti. Tampere maksaa kannen rakentamisesta 22,7 miljoonaa euroa ja perii monitoimiareenalta sen tonteista ja areenan kannesta vuokraa 420 000 euroa vuodessa. Muut osat kansista tulevat niiden päälle rakennettavien tornitaloyhtiöiden omistukseen. Sijoittajat rakentavat ne omalla kustannuksellaan (pitää olla; myös omalla vastuullaan).

    SRV:n lisäksi muita sijoittajia ei ole julkistettu, ketkä ovat lupautuneet hankkeen sijoittajiksi. Syksyllä pitäisi nimet tulla julki. Jokohan rahoitus on selvä, tuskin!. Eipä taida olla, kun kaikkia hankkeesta aiheutuvia menojaankaan ei ole julkistettu. Pitääpä kerätä ne yhteen eri lähteistä.

    *************

     

    Sipilän hallitus on istunut 13.4.2016 322 päivää ja on sijalla 39/74. Viikon päästä ohittaa Stubbin (kok) hallituksen istuntopäivät. Tämäkin vielä!

    ------------

    Kuullaan, ketä kuullaan, mutta ei kuunnella

    Särkänniemen aluetta ollaan suunnittelemassa uusiksi. Toteutuessaan alue muuttuu suuresti. Laivaliikenne vain on suunnitelmasta unohdettu täysin. Laitoin asiaa koskevan kirjoituksen 12.4.2016 Aamulehteen, Tamperelaiseen ja Suur-Tampere-lehteen

    -------------

    Halutaanko Näsijärven matkustajalaivaliikenne Mustalahden satamasta lopettaa?

    Tampereen kaupunginhallitus hyväksyi 11.4.2016 Särkänniemen yleissuunnitelman. Kokonaisuutena hieno ja kaikkia toimijoita huomioimaton suunnitelma.

    Suunnitelmassa sanotaan ”Vielä 1960-luvulla satama oli merkittävä sisävesisatama, mutta kun laivaliikenne loppui, satamakin hiljeni”. Väärää tietoa. Laivaliikenne jatkuu edelleenkin, vaikka pienempänä kuin em. 1969-luvulla. Tästäkö johtuu, että suunnitelmassa ei ole huomioitu matkustajalaivaliikennettä ja sen vaatimaa tilan tarvetta?

    Suunnitelmassa sanotaan, että ”Särkänniemen yleissuunnitelmaa on valmisteltu yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa.” Ei kuitenkaan kaikkien kanssa. Kuvista päätellen, laivayhtiöiden edustajia ei ole kuultu. Onko veneilyseurojen edustajiakaan? Itse olen ollut ss Tarjanteen päällikkönä vuosina 2007–2015, eikä kukaan ole ollut yhteydessä suunnitelman johdosta. Olisin mielelläni lausunut siitä jotakin. Tämä on varmaankin sitä pormestarin peräänkuuluttamaa ”tehdään yhdessä” politiikkaa. Olen informoinut asiasta Oy Runoilijan tie-yhtiön johtoa.

    Mustanlahden sataman suuaukolle suunniteltu ”iso aallonmurtajalaituri ja kotisatama” näin toteutuessaan käytännössä estävät isojen alusten ja matkustaja-alusliikenteen Mustalahden satamasta. Satamaan sisätulo on liian ahdas, VAARALLINEN, ja jossain tilanteissa tulee olemaan jopa HENGENVAARALLINEN. Jos olisin Tarjanteen päällikkö aallonmurtajalaiturin valmistuessa suunnitelman mukaisena, joutuisin merilain nojalla kieltäytymään liikennöimästä satama-alueella paikan vaarallisuuden vuoksi. Jo nykyisinkin Tarjanteen ja veneilijöiden kanssa tapahtuu sataman suulla mielenkiintoisia ”kohtaamisia”, vaikka tilaa on ruhtinaallisesti suunnitelmaan verrattuna.

    Ovatko suunnittelijat itse liikkuneet alueella veneellä kauniina kesäpäivänä tai ovatko edes olleet Tarjanteen kyydissä? Sen verran voisi olla kiinnostusta, että tekisivät laivalla matkan, että näkisivät millaisen tilan se tarvitsee manöövereissä. Tarjanne ei ole yksin. Satamaa käyttävät mm. ss Näsijärvi, ss Visuvesi, ms Intti, ms Katarina ja vielä muutkin mökkivenettä isommat alukset.

    Ossi Aho
    Ss Tarjanteen päällikkö 2007-15

    Tässä video Särkänniemen alueesta.

    Tamperelainen-lehti julkaisi kirjoitukseni 16.4.16. Lehti oli muotoillut otsikon raflaavaksi; "Mustanlahden sataman uudet suunnitelmat merilain vastaisia". Heh, sopii se näinkin.

    Sain viestiä, että laivojen tarpeet on on nyt suunnittelussa huomioitu. Hieno juttu!

    *************

     

    Veroparatiisien salat avautuvat pikkuhiljaa

    Pitkästä aikaa piristäviä juttuja. YLE:n MOT kertoi ma 4.4.2016 tietovuodosta veronkieroyrityksistä. Nyt odotellaan tietoja suomalaisista firmoista ja henkilöistä, jotka ovat siirrelleet rahojaan piiloon. Hyvä, että paljastuvat.

    Laitan tähän tilan tamperelaisia varten;

    *************

     

    Hylkää ja samanaikaisesti toimeenpanee! Laitonta tilannetta puolustellaan.

    Mikä päätöksentekoelin on sellainen, joka hylkää ja samanaikaisesti toimeenpanee saman asian käsittelyssä? Se on Tampereen kaupungin Ikäihmisten palvelujen lautakunta. Ikila 30032016 § 37 suunnitelma.pdf

    Olen jo kaksi vuotta ajanut eteenpäin sitä, että kaupunki laatisi vanhuspalvelulain § 5 mukaisen suunnitelman.
    Kas kummaa, jotain on tapahtumassa. Tämä vaati kuitenkin sisäisen tarkastuksen tarkastusjohtajan kanssa tapaamisen. Kysymyksessähän on selkeä lain noudattamatta jättäminen. Seuraavassa Ikilan kokouksessa 30.3. oikaisuvaatimukseni on esillä. Nyt ei vastaamisessa vitkuteltu.

    Katsokaapa perusteluja;

    "Tampereella suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi on katsottu sisältyvän kaupunginhallituksen 21.10.2013 § 478 hyväksymään lautakuntien yhteiseen Hyvinvointisuunnitelmaan. Suurin valtuustokausittainen toimintaa ohjaava dokumentti on kuitenkin kaupunkistrategia ja sen vuosittain tarkennettavat toiminnalliset tavoitteet. Lisäksi ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen ydinprosessin toimintaa ohjaa vuosittain ikäihmisten palvelujen lautakunnan hyväksymä vuosisuunnitelma.  HV-suunitelmasta ja kaupunkistrategiasta puuttuvat mm. käytettävät voimavarojen ja niiden riittävyys sekä maininnat vastuiden jaoista.

    Hyvinvointisuunnitelman tavoitteiden lisäksi vanhuspalvelulain § 5 edellyttämiä kohtia raportoidaan kolme kertaa vuodessa ikäihmisten palvelujen lautakunnalla toiminnan ja talouden raportoinnin yhteydessä. Raporteista ei käy ilmi mm. voimavarojen riittävyys eikä vastuut.

    Tampereella on katsottu, että nämä dokumentit korvaavat vanhuspalvelulain § 5 edellyttämän suunnitelman ikääntyneen väestön tukemiseksi. Laki Ei anna mahdollisuutta tähän tulkintaan.

    Tampereen kaupungin ikäihmisten palveluissa on ilman erillistä suunnitelmaa noudatettu Sosiaali- ja terveysministeriön julkaiseman Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi suosituksia. Erityisesti palvelurakenteen tavoitteet tulevat suosituksesta.

    Uuden erillisen suunnitelman tekeminen tässä vaiheessa valtuustokautta voisi olla tarpeetonta, sillä valtiovarainministeriön nimittämän reformiministerityöryhmän toimenpideohjelmaehdotuksessa kuntien kustannusten säästämiseksi on mainittu, että sote-uudistuksen yhteydessä tarkastellaan erikseen ne suunnitelmat, jotka koskevat tällä hetkellä sosiaali- ja terveyspalvelujen lisäksi laajasti poikkihallinnollisia palveluja, mistä kunta huolehtii jatkossakin. Tällainen on esimerkiksi, vanhuspalvelulain mukainen suunnitelma ikääntyvän väestön sosiaali- ja terveyspalveluista. Laki Ei anna mahdollisuutta tähän tulkintaan. Vanhuspalvelulaki tuli pääosin voimaan 1.7.2013. Ko § 5 tuli voimaan 1.1.2014. Vanhuspalvelulain § 28; "Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin". Ts. po. suunnitelma olisi voitu tehdä samanaikaisesti hyvinvointisuunnitelman kanssa, joka hyväksyttiin 21.10.2013!

    Suunnitelman puuttuminen ei estä ikäihmisten palvelujen vuosisuunnitelman hyväksymistä. Päätöksen muuttamiselle ei ole perusteita. Oikaisuvaatimus tulee hylätä.”

    Tästä jokainen voi verrata kaupungin vastausta po. vpl:n § 5 tekstiin.

    Suunnitelmassa on esitettävä:

    1) arvioitu ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tila, ikääntyneelle väestölle tarjolla olevien palvelujen riittävyys ja laatu sekä ikääntyneen väestön palveluntarpeeseen vaikuttavat tekijät;
    2) määritelty tavoitteet ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä ikääntyneelle väestölle tarjottavien palvelujen määrän ja laadun kehittämiseksi;
    3) määritelty toimenpiteet, joilla kunta vastaa 2 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden toteutumisesta, sekä arvioitu voimavarat, jotka kunnassa tarvitaan toimenpiteiden toteuttamiseksi;
    4) määritelty kunnan eri toimialojen vastuut 3 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden toteuttamisessa; sekä
    5) määritelty, miten kunta toteuttaa yhteistyötä vanhuspalvelulain 4 §:n 2 momentissa tarkoitettujen tahojen kanssa, ja
    että vuosisuunnitelma on lautakuntaan nähden sitova määriteltyjen palvelukokonaisuuksien toimintatulojen ja toimintamenojen osalta ja
    että vuosisuunnitelman yhteydessä hyväksyttävien avustusten maksatus voidaan aloittaa ennen päätöksen lainvoimaisuutta sillä ehdolla, että avustuksen saaja sitoutuu palauttamaan saamansa avustuksen, mikäli päätös muuttuu muutoksenhaun vuoksi.”

     --------------------
    Ote päätöksestä;

    Päätösehdotus. Vs. tilaajapäällikkö Patronen:

                      Ikäihmisten palvelujen lautakunta päättää,

                      että edellä esitetyn perusteella Ossi Ahon oikaisuvaatimus hylätään,

                      mutta suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi valmistellaan kesään 2016 mennessä."
    -----------------------------------

    Jännä tilanne, hylätään ja kuitenkin aiotaan toimia, pääasia, että mennään eteenpäin. Vaikka joidenkin tahojen mielestä, se on paha, kun joutuu tekemään sen eteen vähän aikaa töitä. Aika vekkuleita, näin poljetaan laki laiskuuden alle.

    Tulkitsen  päätösesitystä siten, että vuosisuunnitelmaan tekemäni muutosesitys hylätään, mutta asia, jota olen ajanut lähtee lopultakin käyntiin. Tämä on osatavoite. Pitää vielä katsoa, että suunnitelmasta tulee sellainen kuin laki vaatii ja että, se toteutetaan lain edellyttämällä tavalla ja viedään valtuuston vahvistettavaksi niin kuin laki edellyttää. Kirjoitin aiheesta myös Perussuomalainen -lehteen (2/2016). Näin ministeri Hanna Mäntylä (ps) saa tiedon vallitsevasta olotilasta myös tätä kautta.

    Tulihan IKILA:n kokouksessa päätettyä muustakin. Järjestöille annettiin toiminta-avustuksina 160500 euroa. Eikä ollut samanlaista säätämistä kuin vuosi sitten.

    Kelan johtajan, Liisa Hyssälän ulostuloa eläkeläisasiassa ihmetyttää!

    *************

     

    Uudet johtajat, uudet tuulet - toivottavasti!

    Tampereen kaupunginhallitus 21.3.2016 valitsi uusia virkamiesjohtajia. Mikko Nurminen siirtyi "talon" sisällä ja aloittaa kaupunkiympäristöjohtajana ja Teppo Rantanen tuli "talon" ulkopuolelta elinvoimajohtajan virkaan. Kari Kankaala heitettiin sitten sivuraiteelle. Hänelle räätälöidään yt-neuvotteluissa Rantasen alle sopiva tehtävä. Muualla se olisi ollut kalossin kuva persauksiin kun työt loppuvat, mutta ei kaupungilla!

    Hyvinvointijohtaja jäi vielä valitsematta. Nyt astui politiikka peliin. Tiltun luoja, Kari Hakari (sdp) ja Taru Kuosmanen ovat vielä valintakiistan kohteena. Kari Hakarin nimi on usein tullut esiin, kun puhutaan ikäihmisiin liittyvistä suunnitelmista ja niiden toteuttamatta jättämisistä. Taru Kuosmanen valittiin 4.4.2016 hyvinvointijohtajan virkaan. Onneksi olkoon vaativassa tehtävässä.

    AL 23.3.2016 Jälkikirjoitus. "Tampereella on nähty monenlaisia johtamiskuvioita. Apulaiskaupunginjohtajia on kierrätetty, ja tilaaja-tuottajamallin myötä tuotiin huipulle uudet nimet ja nimikkeet.

    Toivoa vain sopii, että korkeimpia virkamiesjohtajia nimitettäessä ratkaisevia tekijöitä ovat kaupunkilaisten tarpeet ja edut. Ettei vain synny epäilyksiä, että tehtäväkuvia muokataan sen takia, että saadaan oikeat henkilöt valituiksi ja oikeat henkilöt vanhoilta johtopaikoiltaan pois."

    Heh, heh, juuri tästähän on kysymys. "Oikeat henkilöt oikealla paikalla". Tämä näkyy Tampereen investointihankkeissa, taloudessa ja muussakin menossa.

    ------------

    Hyvinvointijohtajasta saan linkin ikäihmisten kuulemiseen. Siis, kuullaan, mutta ei kuunnella. Tamperelainen -lehti julkaisi aiheesta kirjoittamani jutun 19.3.2016 Kirjoitukseni liittyi Kaupinsairaalan muuttamisesta vastaanottokeskukseksi julkaistuun aikaisempaan mielipidekirjoitukseen ja siellä vielä olevien vanhusten pois siirtämisestä ja tiedottamisen ongelmista.

    Tähän tulikin vastaus heti elävästä elämästä Tamperelainen -lehden 23.3.2016 mielipidepalstalla. Kiitos kiitoksista Kirsi-Maarit Asplund ja kiitos jutustasi, kun kerroit kokemuksistasi Kaupin sairaalassa ja uuden hoitopaikan etsimisessä äidillesi. Lukeminen on jo raskasta, saati sinulle ja muille, jotka joudutte elämään tämän kanssa.

    Olen päässyt seuraamaan Tampereen kaupungin touhua rivikuntalaista enemmän tällä vaalikaudella. Ikäväkseni on sanottava, että tunnelit, ratikat, KansiAreenat jne... menevät inhimillisyyden ohi hyvinvoinnin sektoreilla. Ikäihmisiä ei kuulla heitä koskevissa päätöksissä vaikka laki sitä edellyttää. Viimeisin esimerkki oli Vanhan kirjastotalon muutossuunnitelma sen muuttamiseksi kulttuuritaloksi. Vanhusneuvoston asiasta lähettämä kirje otettiin kaupunginhallituksessa käsittelyyn vasta esitetyn muutosesityksen jälkeen.

    Verorahat kun eivät riitä käyttötaloutta pyörittämään, ei niitä riitä hyvinvoinnin turvaksikaan - näin sanotaan. Täyttä roskaa. Verorahoja riittää vielä osaan investoinneistakin. Kysymyksessä ovat arvovalinnat. Nyt on vallalla ahneus ja itsekkyys. Juu, sitä saivat ikäihmisetkin vastata kysymyksiin v. 2017 talousarvion valmistelua varten. Kaupungin taloudenpidon kannalta ja palvelujenkin kannalta täysin joutavaa kyselyä. Mutta, onpahan kuunneltu kuntalaisia, vaikka ei kuullakaan.

    ------------

    Eteläpuiston suunnittelu etenee (khsuko 21.3.2016) muutettuna järkevämpään suuntaan mitä alkuperäisessä suunnitelmassa esitettiin.

    Kirjoitin Eteläpuistoasian yhteydessä vuoden 2014 lokakuussa kaupungin päätöksentekomekanismin kummallisuudesta. Päätöksiä teki elin, jolla ei siihen ollut toimivaltaa. Varsin sukkelaan asia tuotiin valtuustoon, jossa johtosääntöä muokattiin asianmukaiseksi.

    *************

     

    Jätevedenpuhdistamo lähtee liitoon osakeyhtiöpohjalta

    Tampereen kaupunginvaltuusto päätti 14.3.2016, hyväksyä keskusjätevedenpuhdistamon Sulkavuoreen. Päätös syntyi äänin 48–9. Kolme  äänesti tyhjää ja seitsemän oli poissa.

     

    Käytännössä  oli kyse Tampereen seudun keskuspuhdistamo Oy:n osakeantiin osallistumisesta. Yhtiön tarkoituksena on kerätä puhdistamohankkeeseen osallistuvilta kunnilta osakeannilla yli yhdeksän miljoonaa euroa suunnittelun jatkamiseen. Pormestari Anna-Kaisa Ikonen (kok) muistutti kuitenkin valtuutettuja, että tämä on se hetki, kun valtuusto päättää, antaako se hyväksyntänsä investoinnille. Jossain yhteyksissä oli kerrottu, että tämä ei aiheuta kustannuksia veronmaksajille?!?

     

    Koko hankkeen kustannusarvio on yli 300 miljoonaa euroa. Siihen sisältyy paitsi itse keskuspuhdistamo myös kalliotunneleita ja kymmeniä kilometrejä uutta jätevesiputkistoa. Sulkavuoren kallion sisään suunniteltu keskuspuhdistamo on kuuden kunnan yhteishanke.

     

    Mukana ovat Tampere, Lempäälä, Vesilahti, Ylöjärvi, Kangasala ja Pirkkala.

    Ehdotetun osakeannin jälkeen Tampere sijoittaa vajaan seitsemän miljoonaa euroa ja omistaa 71,20 prosenttia yhtiöstä,

     

    Raju hinnankorotus tulossa

    Tampereen Veden toimitusjohtaja esitteli puhtaan ja likaisen veden suunnitelmia vuodelta 12. Esityksen mukaan jäteveden hinta nousee n. 0,7 eur/m3 keskusjäteveden puhdistamon rakentamiskustannusten vuoksi. Takaisinmaksuaika 30 vuotta eli sitten laitos on maksettu.


    Henkilö käyttää vettä keskimäärin 140 l/vrk, jonka mukaan jätevesimaksukin suunnilleen määräytyy. Periaatteessa kustannusten nousun/henkilö /vuosi voidaan laskea seuraavasti: 0,14x365x0,7= +35,77 eur/hlö/v.


    Keskimäärin vuoden 2016 hintatason, 3,49 eur/m3 mukaan henkilö maksaa vesi- ja jätevesimaksua 0,14*365*3,49=178,34 eur/v/hlö. Korotuksen jälkeen 0,14x365x4,19= 214,11 eur/v/hlö, eli korotus on +20,1%. Helppo laskea, mitä 4 henkinen perhe maksaa lisää ja pitkän aikaa!

     

    Pakko laittaa ratikkainvestointi ja keskusjäteveden puhdistamo vastakkain, molempiin ei ole varaa. Nyt on helpompi ymmärtää, miksi ps:n valtuutetut esittivät nykyisen järjestelmän saneeraamista.

    ************

     

    Poliittisia palkintovirkojako?

    Tampereen kaupunginvaltuusto 14.3.2016 väitteli siitä, myönnetäänkö  Harri Airaksiselle (kok) ero valtuutetun luottamustoimesta. Valtuusto ei myöntänyt Airaksiselle eroa. Äänestyksessä eron myöntämistä vastusti 43 valtuutettua, kannatti 23 ja yksi äänesti tyhjää.

     

    Airaksinen pyysi eroa sekä kaupunginvaltuuston että -hallituksen jäsenyyksistään siirryttyään maaliskuun alussa Tampereen seudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy:n toimitusjohtajaksi. Tredean mukaan olisi ollut parempi, että seudullisen yhtiön toiminnan kannalta, että toimitusjohtaja jättäisi paikkansa kaupunginvaltuustossa.

     

    Niin minustakin. Oliko kysymyksessä poliittinen palkintovirka, miettiköön jokainen tykönänsä. Valtuustolta tämä päätös oli kuitenkin puhdasta kiusantekoa, kuten vaalikauden alussakin, kun ps:n varavaltuutettu pyysi eroa eikä sitä myönnetty. Nooh, tämä varavaltuutettu ei kuitenkaan ole osallistunut yhteenkään kokoukseen.

    Eikä sdp:ssä olla yhtään huonompia. Tampereen Kotilinnasäätiön hallitus on valinnut säätiön toiminnanjohtajaksi  Atanas Aleksovskin (sdp). Säätiön nykyinen toiminnanjohtaja Pauli Ruoholahti (sdp) jää eläkkeelle. Aleksovski on kaupunginvaltuutettu ja  kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja. Lisäksi on mm. kaupungin pysäköintiyhtiö Finnparkin hallituksessa.

    ************

    Tuokin vielä! Suomen hallitus on pysynyt pystyssä 1.3.2016 279 päivää. Sijoitus 32/74. Ja yhteiskuntasopimus hiertää!

    Mediasota päällään

    Valtamedia on huolissaan vaihtoehtoisten tiedotuskanavien, vaihtoehtomedioiden, esiin tulosta. Valtamedia syyttää näitä valemediaksi. Kun huoli markkinaosuuksista kasvaa, jotain pitää tehdä. Yli 20 tiedotusvälineen päätoimittajat laativat 1.3.16 julkisuuteen vetoomuksen luetettavan median puolesta. "Päätoimittajien kannanotto oikeaan tietoon perustuvan ja merkityksellisen journalismin puolesta valemediaa vastaan-"

    Mukana vetoomuksessa oli myös paikallisen median, Aamulehden päätoimittaja Jouko Jokinen.

    Tekstistä löytyy kohta "Aiomme vastaisuudessakin olla demokratian ja sananvapauden tukipilareita, osa toimivaa yhteiskuntaa." Niiiin, kauniisti sanottu. Sananvapauden puolesta puhuja, mutta kuitenkin sensuuria harjoittava media ei palvele yhteiskuntaa. Ongelma ei ole se, mitä kerrotaan, vaan miten kerrotaan ja erityisen suuri ongelma on se, mitä jätetään kertomatta.

    Kerronpa muutaman tapauksen kotikaupungistamme Tampereesta ja Aamulehden harjoittamasta sensuurista.

    Lehti ei ole kertonut mm. sitä, että kahdesta kaupungin johtavasta virkamiehestä on jätetty viime kesänä (2015) poliisille tutkintapyyntö sen selvittämiseksi, että on syyllistytty virkarikokseen.

    Lehti ei ole kertonut mitä pitää sisällään ns. telakone -case. Lehden luulisi olleen kiinnostunut mm. maauimalapäätöksen osalta menettelytavoista. Mutta ei, niin ei.

    Hämeenlinnan HaO:ssa on meneillään juuri nyt kaksi valitusta, joista toinen koskee tämän vuoden talousarviota ja toinen talousarvioon perustuvan vuosisuunnitelman "peukaloinnista". Ei tietenkään ole uutisoinnin arvoista.

    Olen kirjoittanut mielipidepalstalle asioista, jotka kiinnostavat yleisöä. Lehti onkin julkaissut niitä kohtuullisesti, kiitos siitä.

    ************

     

    Kaupunginvaltuusto myönsi 15.2.2016 remonttirahat vastaanottokeskukselle

    Kaupin sairaala muuttuu vastaanottokeskukseksi (AL 16.2.2016). Tampereen kaupunginvaltuusto myönsi 380 000 euron remonttirahat Kaupin sairaalan muutostöille 3½ tuntisen keskustelun päätteeksi. Rahoilla muutetaan turvapaikanhakijoiden hätämajoitusyksikkö noin 300 henkilön vastaanottokeskukseksi. Tapahtuipa jälleen tuttu ilmiö, "vaikka en asiasta oikeasti mitään ymmärräkään, minäkin haluan sanoa jotakin, että ääni kuuluu ja kuva näkyy netissä".

    Kaupunginvaltuusto hyväksyi investoinnin äänin 59–8. Helppo arvata ketkä olivat vastaan VOK:n perustamista. Kuntalaislle on tärkeää tietää miten edustaja käyttäytvätä tärkeissä ja vähemmän tärkeissä asioissa.

    Vastaanottokeskukselle rahoitusta kannattivat

    Kok; Reeta Ahonen, Erkki Axen, Matti Helin, Anna-Kaisa Ikonen, Antti Ivanoff, Harri Jaskari, Aleksi Jäntti, Riitta Koskinen, Leena Kostiainen, Mikko Leppälahti, Jouni Markkanen, Petri Rajala, Ilkka Sasi, Minna Talonen, Irja Tulonen
    Sdp; Atanas Aleksovski, Aila Dundar-Järvinen, Lasse Eskonen, Tarja Jokinen, Ulla Kampman, Anneli Kivistö, Sirpa Koivisto, Anne Liimola, Johanna Loukaskorpi, Sanna Marin, Tero Mattila, Jari Niemelä, Riitta Ollila, Pekka Salmi, Seppo Salminen
    Vihr; Satu Hassi, Anna-Kaisa Heinämäki, Jama Jama, Maija Kajan, Jaakko Mustakallio, Irene Roivainen, Kirsikka Siik, Petri Siuro, Juhana Suoniemi, Oras Tynkkynen
    Vas; Mikko Aaltonen, Ulla-Leena Alppi, Kalle Hyötynen, Ilkka Järvelä, Minna Minkkinen, Sinikka Torkkola, Sirkkaliisa Virtanen
    Kesk; Timo Hanhilahti, Matti Järvinen, Laila Koskela, Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen
    KD; Leena Rauhala, Satu Sipilä
    TaPu; Lasse Oksanen, Yrjö Schafeitel
    Rkp; Peter Löfberg
    Skp; Jari Heinonen

    Rahoitusta vastustivat

    Ps; Markku Forsberg, Lassi Kaleva, Terhi Kiemunki, Heikki Luoto, Ilari Rostila, Seppo Silvennoinen
    Kesk; Timo Vuohensilta
    Ryhmä AR; Aarne Raevaara

    Samanaikaisesti jätettiin oikaisupyyntö kaupunginhallituksen 1.2.2016 päätöksestä perustaa vastaanottokeskus Tampereelle. Perusteluna kaupunginhallituksen menettely- ja asiavirheet päätöksenteossa. Kaupunki alkoi venkoilla, muuttamalla jälkikäteen antamaansa valitusohjetta. Kaupin vastaanottokeskuksen infotilaisuus pidettiin 7.3.2016. Olin kuuntelemassa mitä vanhusten kohtalosta sanotaan. Puheenvuorossani totesin, että, "jos samalla aktiivisuudella paneuduttaisiin ikäihmisten asioiden hoitoon, kuin mitä turvapaikan hakijoiden asioihin käytetään, niin vanhusten asiat olisivat kunnossa."

    No, puhuttiin valtuustossa kaavoistakin ja tietty - äänestettiin. Tutuin luvuin! Hyvä, että PS on olemassa riippakivenä. Mopo on karannut päättäjien enemmistön käsistä ja ilman PS:ää vauhti vain kiihtyisi. On niin helppo suunnitella ja päättää "mukavia" ja olla "hyvä ihminen", kun kysymyksessä eivät ole omat rahat ja eikä osata asettua reaalielämää elävän kansalaisen asemaan.

    -----------------

    15.2.2016 oli oikein superpäivä. Kaupunginhallitus mm. päätti

    (AL 16.2.2016) Kh valitsi SRV:n Tampereen Kansi ja areena -hankkeen toteuttajaksi. Hankkeen pitäisi tulla kaupunginvaltuuston päätettäväksi toukokuussa. Kuluja lisää ja lisää! Tampere ostaa Liikennevirastolta noin 15 000 neliömetriä tontti- ja katualueita aseman seudulta. Kauppahinta on 500 000 euroa. Pitää päivittää kuinka paljon Tampere joutuu KansiAreenasta pulittamaan; halliyhtiön pääomitus halliyhtiön ja harjoitushallin = 26 milj.euroa, kannen rakentamiseen 22,7 milj.euroa ja katutyöt n. 11 milj.euroa. Yhteensä n. 60 milj.euroa. Hoh, hoijaa... Lisäksi, plus ennakoimattomat menot!

    SRV:n ryhmittymään kuuluvat Ramboll Finland Oy, Aihio Arkkitehdit Oy, Sport and Live Vision Oy, Leimdörf Oy ja Studio Daniel Libeskind. Mielenkiintoista nähdä miten käy rahoitusneuvottelujen jälkeen. Aikaisemmin mukaan ilmoittautuneet (NCC) ovat vetäytyneet hankkeesta "häntä koipien" välissä.

    SRV on joutunut jokunen vuosi sitten veroasioissa pyöritykseen.

    Kova usko pitää olla hankkeeseen, kun odotukset ovat suuret. Jääkiekkoa sopii katsomaan 11500 katsojaa. Yleisötapahtumiin mahtuu 14000 henkilöä. Mutta, mutta, montako kertaa vuodessa jokainen tuoli on täynnä? Ei varmastikaan usein, valitettavasti. Vaikka Areenan ovet ja ravintolat ovat auki päivittäin, ja vaikka areenan katolle rakennetaan hotelli, kävijämäärät ovat rajalliset. Kävijöiden perusporukan muodostavat tamperelaiset, populaatio vain on liian pieni. Hakametsän hallissakin on peli-iltoina runsaasti vapaita paikkoja, paikkaluku 6600. Valitettavasti usealla paikkakunnalla monitoimiareenat ovat kaatuneet veronmaksajien kannettavaksi. Toivotaan parasta, pelätään pahinta!

    -----------------

    Jaha, kh antoi lausunnon taloutta koskevaan valitukseeni 15.2.2016 § 67. Miten sen sanoisi hianosti, nooh, minulle tulee vielä mahdollisuus kommentoida kh:n lausuntoa.

    ************

    Tuokin vielä! Suomen hallitus pysynyt pystyssä 1.2.2016 250 päivää. Sijoitus 47/74. Kaikesta huolimatta!

     

    Kaupin sairaala uhrataan vastaanottokeskukselle

    Kaupunginhallitus päätti 1.2. 300-paikkaisen turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamista Kaupin sairaalan kiinteistöön. Tilat vapautuvat, koska nykyiset asukkaat, vanhukset siirretään Pohjolankadun uusiin tiloihin sekä Koukkuniemeen. Aaamulehti iski sensuurin päälle 2.2. aamulla estämällä verkossa kommennoinnit.

    Laitospohjaisen keskuksen lisäksi on tarkoitus etsiä käyttöön soveltuvia pienempiä tiloja Tampereen seutukunnalta. Näiden hajasijoitettujen yksiköiden (”satelliittien”) ideaalikoko on 30–50 paikkaa/yksikkö. Yksiköitä perustetaan hakijatilanteesta riippuen 1–5, mikä tarkoittaa jopa 250 asukkaan lisäystä vastaanottokeskuksen kokonaiskapasiteettiin.

    Lisäksi kaupunginhallitus päätti esittää valtuuston päätettäväksi, että Tilakeskuksen vuoden 2016 talonrakennusinvestointeihin osoitetaan 380 000 euroa vastaanottokeskuksen perustamisen edellyttämän investoinnin toteuttamiseksi.

    Vuoden 2016 talousarviossa EI ole varauduttu 380 000 euron menoerään. Investoinnin takaisinmaksuaika on 5 vuotta. Maahanmuuttovirasto maksaa investoinnin takaisin pääomavuokrana. Just niin! Migri lupautuu maksamaan kaikki aiheutuvat suorat kulut. Tamperelaiset ja muut veronmaksajat maksavat suorat, välilliset ja sopimukseen kuulumattomat menot. Olkaa valmiina raottamaan lompakkojanne! Ja valtion velkaa kasvatetaan!

    Pöytäkirjan mukaan nämä kaupunginhallituksen jäsenet päättivät perustaa vastaanottokeskuksen Tampereelle;

    Kokoomus; Ikonen Anna-Kaisa pormestari, puheenjohtaja, Airaksinen Harri jäsen, Sasi Ilkka jäsen, Sirén Elina jäsen
    Sdp; Aleksovski Atanas I varapuheenjohtaja, Kivistö Anneli jäsen, Niemelä Jari varajäsen
    Vihr; Mustakallio Jaakko II varapuheenjohtaja
    Vas; Virtanen Sirkkaliisa jäsen
    KD; Sipilä Satu varajäsen

    PS; Seppo Silvennoinen, varajäsen, teki palautusesityksen ja jätti eriävän mielipiteen;

    "§ 28 Vastaanottokeskuksen perustaminen Tampereelle. Tampereelle ja ympäristökuntiin ehdotetaan Tampereen kaupunginhallituksen päätöksellä perustettavaksi kiinteitä vastaanottokeskuksia yhteensä 550 (300 Tampere + 250 ympäristökunnat) henkilölle. Ehdotettujen vastaanottokeskusten vuotuiset ylläpitokustannukset ovat 20 368 eur/henkilö (maahanmuuttoviraston tieto) eli yhteensä 11 202 400,00 eur/vuosi. Lisäksi tulee kunnalle mahdollisia lisäkustannuksia koulutuksen, terveydenhuollon, sosiaalihuollon, työllisyydenhoidon jne. osalta, joita on vaikea arvioida.

    Lisäksi päätösehdotuksessa tulisi olla sisäministeriön ELY -keskuksilta vaatima kansainvälistä suojelua hakevan vastaanottoa koskevan lain 12 §:n mukainen varautumissuunnitelma laadittuna kunnan kanssa vastaanoton järjestämiseksi laajamittaisen maahantulon yhteydessä. Turvallisuuden ja talouden vaikutusarvioinnit myös puuttuvat sekä onko kuultu lähiseudun asukkaita ja yrityksiä. Myöskään ei ole selvää salliiko ehdotetun Kaupin sairaalakiinteistön kaava kiinteistön käytön vakituiseen majoituskäyttöön. Kaupin kiinteistö sijaitsee virkistysalueella ja kiinteistölle tulisi suunnitella virkistystoimintaan liittyviä toimintoja sen vapauduttua.
    Vastaanottokeskukset ja hätämajoitusyksiköt vievät poliisin resursseja. On olemassa selkeä vaara, että mikäli poliisin voimavaroja ei samanaikaisesti lisätä, poliisin mahdollisuus ylläpitää järjestystä ja yleistä turvallisuutta heikkenee merkittävästi.

    Tämän kokoluokan päätös vakituisen vastaanottokeskuksen perustamisesta pitäisi ehdottomasti viedä kaupunginvaltuuston päätettäväksi."

    Taisi kh vetää VOK -päätöksessään mutkat suoraksi, ts. ylitti toimivaltuutensa. Asia on sen luonteinen ja merkityksellinen, että se kuuluu valtuuston päätäntä valtaan. Prosessi jatkuu, oikaisuvaatimuksen tekemisellä ja valittamalla hallinto-oikeuteen. Toki, onhan Tampereella kokemusta lain noudattamatta jättämisestä. Päätöksestä on jätetty oikaisuvaatimus.

    Olipa paikalla tunnelmaa. Kokoontumisvapautta pyritään estämään kaikin keinoin. Näyttää kuumentavan tunteita. Tässä AL:n keskustelupalstalta, sieltä rauhallisemmasta päästä.

    1.2.2016 14:06. Aivan naurettavaa toimintaa poliitikoilta. Myös perussuomalaisten valtuutettujen pitäisi kaupunkilaisten valitsemina päätöksentekijöinä oppia vaikuttamaan virallista kanavaa pitkin eli kaupunginhallituksessa, valtuustossa ja lautakunnissa. Ei osoittamalla mieltä kaduilla tai huutelemalla puskista.

    Vastasin 1.2.2016 16:53; Vastauksena 1.2.2016 14:06; Kyllä, juuri näin olen pyrkinyt tekemään Ikäihmisten palvelujen lautakunnassa. Juuri viime viikolla (27.1.) vaadin, että kaupunki ryhtyisi toimenpiteisiin vanhuspalvelulain 5 § mukaisen suunnitelman saamiseksi. Valtuuston pitää vahvistaa suunnitelma. Olen ajanut tätä samaa asiaa jo kaksi vuotta. Tuntuu, että lakien noudattamiselle näytetään "piut paut", koska Jari Heinosen kanssa jäimme jälleen tässäkin asiassa mopen osille äänin 8-2. Valtakoalitiolaiset olivat sitä mieltä, että vanhukset eivät tarvitse mitään lain edellyttämää suunnitelmaa. Surullista. Näin asia kääntyi, kun kiristin ruuvia riittävästi. Lautakunta teki suunnitelman, kaupunginhallitus käsitteli sen ja valtuusto vahvisti 12.9.2016 § 14.

    Mitä muuta tehty; äänestyskäyttäytymiselläni syksyllä 2014 PSHP:n valtuustossa, saatiin ambulanssit säilytettyä myös maakunnan reuna-alueilla. Vähennysesitys oli 5 ambulanssia pois.

    Olen myös puolustanut korttelikerhoja, palvelukeskuskortin säilyttämistä kaikilla, Tammelan palvelukeskuksen säilyttämistä. Huonolla menestyksellä, koska tunneli ja ratikka ovat ajaneet ja ajavat aina vanhusten tarpeiden edelle.

    Ossi Aho
    varavaltuutettu (ps)
    IKILAN varajäsen

    -------------

    "Hyvä johtamis- ja hallintotapa sekä sisäinen valvonta -ohjeen päivityksen".

    Seuraava kirjaus löytyy useista kaupungin johtosäännöistä; "…päättää vapautuksen myöntämisestä alaistensa osalta kokonaan tai osittain velvollisuudesta korvata virka- tai työtehtävissä aiheutettu vahinko, ellei asianomainen ole aiheuttanut vahinkoa tahallaan tai törkeällä tuottamuksella…"

    Teon tahallisuus tai tuottamuksellisuus ratkaistaan tuomioistuinkäsittelyssä. Tämä edellyttää esitutkintaa. Tampereen johtosäännöissä tai toimintaohjeissa ei ole kenellekään annettu tehtäväksi tehdä tutkintapyyntöä epäilyttävissä tapauksissa. Tästä on tietysti omat etunsa, ei tarvitse ketään ilmiantaa väärinkäytöksistä, eikä myöskään syyllisty virkavelvollisuuksien laiminlyöntiin vaikka jättää tutkintapyynnön tekemättä. Virkavelvollisuus on häilyvä termi.

    Laki ei kirjaimellisesti velvoita ottamaan tällaista kirjausta ohjeisiinsa, mutta ei se myöskään sitä estä. Valvontaohjeesta puuttuu edelleenkin selkeä kirjaus, kenelle ilmoittaminen kuuluua. Kiinnitin tähän huomiota alkusyksystä 2015.

    ************

     

    Eikö Tampereella haluta noudattaa lakia?

    IKILA kokous ti. 27.1.2016. Listalla oli mm. vuosisuunnitelma.

    Viime aikoina on paljon keskusteltu julkisuudessa vanhusten asemasta ja hoidosta. Viimeisimpänä Pappilanpuiston tapaus.

    Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (28.12.12/980) määrittää miten kuntien pitää huolehtia ikääntyneen väestön hyvinvoinnin turvaamisesta. Laki tuli pääosin voimaan 1.7.2013.

    Olen jo useampana vuonna esittänyt vuosisuunnitelmaan lisättäväksi, että kaupunginhallitus valmistelisi ja toisi valtuuston päätettäväksi vanhuspalvelulain 5 §:n edellyttämän suunnitelman ikääntyneen väestön tukemiseksi. Tämä pykälä tullut voimaan jo 1.1.2014. Lain mukaan suunnitelma on hyväksytettävä valtuustolla. Näin ei ole tehty. Laki on siinä yksiselitteinen.

    Tilanne on Tampereella kestämätön. Ikäihmisiä koskevat ohjeet ovat levällään liian monessa paikassa. Hyvinvointisuunnitelma, pormestariohjelma, kaupunkistrategia eivät ole lain tarkoittamia suunnitelmia. Toki näissä sivutaan muiden väestöryhmien ohella myös ikäihmisiä.

    Tein kokouksessa esityksen, jossa kaupunginhallitus velvoitetaan valmistelemaan ja tuomaan valtuuston päätettäväksi suunnitelman, jossa on esitetty:
    1) arvioitu ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tila, ikääntyneelle väestölle tarjolla olevien palvelujen riittävyys ja laatu sekä ikääntyneen väestön palveluntarpeeseen vaikuttavat tekijät;
    2) määritelty tavoitteet ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä ikääntyneelle väestölle tarjottavien palvelujen määrän ja laadun kehittämiseksi;
    3) määritelty toimenpiteet, joilla kunta vastaa 2 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden toteutumisesta, sekä arvioitu voimavarat, jotka kunnassa tarvitaan toimenpiteiden toteuttamiseksi;
    4) määritelty kunnan eri toimialojen vastuut 3 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden toteuttamisessa; sekä
    5) määritelty, miten kunta toteuttaa yhteistyötä 4 §:n 2 momentissa tarkoitettujen tahojen kanssa.
    Suunnitelma on otettava huomioon valmisteltaessa ikääntyneen väestön asemaan ja iäkkäiden henkilöiden tarvitsemiin palveluihin vaikuttavaa kunnan päätöksentekoa, talousarviota ja -suunnitelmaa sekä terveydenhuoltolain 12 §:n 1 momentissa tarkoitettua raporttia ja hyvinvointikertomusta.

    Uskomaton tilanne. Lautakunta päätti kaataa muutosesitykseni kokoomuksen, demareiden, vihreiden ja vasemmiston äänin 8-2. Se on osoitus, että Tampereella ei tarvitse lakia noudattaa. Minä ja Jari Heinonen (skp) jäimme jälleen vähemmistöön, tuttu tilanne jo kahden vuoden takaa. Nyt tuli se todistettua, että poliittisesti ollaan valmiina toimimaan jopa lain vastaisesti, ettei perussuomalaisen tekemä ehdotus etene. Tämän jälkeen käytössä on valitustie hallinto-oikeuteen.

    Jätin 11.2.2016 lautakunnan päätöksestä oikaisupyynnön, jossa vaadin ryhtymistä asian johdosta toimenpiteisiin. Saman asian johdosta oli samana päivänä tapaaminen apo Mikko Aaltosen ja sisäisen tarkastuksen tarkastusjohtaja Markus KIviahon kanssa. Kävimme keskustelua rakentavassa hengessä. Tarkastusjohtaja oli myös sitä mieltä, että on korkea aika ryhtyä laatimaan po. olevaa suunnitelmaa. Asia lähti etenemään. IKILA hyväksyi suunnitelman kesäkuussa ja valtuusto vahvisti syyskuussa 2016.

    Samassa kokouksessa käsiteltiin selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä ikäihmisten palvelujen lautakunnassa. Esittelytekstissä todettiin rehvakkaasti mm, "Kokonaisarviona lautakunta lausuu, että yksikön sisäinen valvonta on pääosin hyvällä tasolla. Merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita ei ole todettu." Vai pääosin hyvällä tasolla, kun edellä kuvattu suunnitelma puuttuu?! Tein päätökseen muutosesityksen, mutta se äänestettiin nurin samalla tavalla kuin aikaisempikin esitykseni. Hoh, hoijaa... Julkaisujohtaja A-P. Pietilä on ottanut tässäkin hienosti kantaa vanhusten asiaan. Hervannan Sanomat laati aiheesta hyvän artikkelin.

    AL 25.1.2016 julkaisi jutun " Haluatko auttaa vanhuksia??" Eräät kirjoittajat hyökkäsivät voimakkaasti perussuomalaisia vastaan ja moittivat, etteivät he tee mitään. Täysin kohtuuton ja perusteeton väite. Näillä sivuilla kertomani lisäksi, itse jalkauduin 13.1.2016 Koukkuniemessä Jukolan tehostettuun palveluasumiseen kun luottamushenkilöille annettiin siihen mahdollisuus. Että, jotakin on tehty.

    ---------------

    Talouteen liittyen tein muutaman kysymyksen

    Asiakasmaksut

    1. Asiakasmaksujen korotuksista päätettiin vuodelle 2016 17.12.2015, niin kuinka paljon budjetoitua enemmän kertyy asiakasmaksuja?

    Talousarvioesityksessä maksutulojen korotus vuodesta 2014 oli budjetoitu 5,5 % korotuksen varaan, tuotto n. 1,867 milj.euroa. Ensimmäinen 9.12. IKILa 'an tuotu maksujen korotusesitys perustui STM:n antamaan päätökseen maksujen maksimaalisesta korotuksesta. Jos se olisi toteutunut sellaisenaan, korotus olisi ollut n. 26 %, ja tuotto n. 11,2 milj. euroa. Myöskin tämän perhehoitomaksun korotus tehtiin samanarvoisena kuin laitospaikan maksu. Asiaan palataan.

    APO:t, pormestarin ja konsernijohdon yhteispäätöksellä päättivät ottaa homman haltuunsa, ts. käyttivät otto-oikeuttaan ja toivat uudet esitykset asiakasmaksuiksi. Nyt maksuja oli kohtuullistettu siten, että korotukset vaihtelivat 10-20 % välillä.

    IKILA päätti yksimielisesti 17.12.2015 maksujen korotukset kohtuullistetun esityksen mukaan. Virkamiehet esittivät, että talousarvioon tulee muutaman miljoonan lovi, kun korotusta ei toteuteta maksimaalisesti. EI tule lovea. Tuotot ovat seuraavat; korotus 10 % = 3,21 milj.euroa, 15 % = 4,82 milj.euroa ja 20 % = 6,42 milj.euroa. Joka tapauksessa, Tampere saa aina enemmän maksutuloja mitä talousarviossa päätettiin.

    2. parasta oli, että IKILAAN tuotiin vuosisuunnitelmaan muutos, jossa maksutuloja oli vähennetty 0,2 milj.euroa sillä perusteella, että kun korotusta kohtuullistettiin niin maksutulo pienenee! Katsotaan tilinpäätöksestä miten käy. Toki kirjanpitoa tuntevat tietävät, miten menot saadaan näyttämään saatavilta!

    Avustukset

    IKILAN avustuksiin on budjetoitua 9,655 milj.euroa. Vuosisuunnitelman mukaan nimettyihin avustuksiin käytetään; ehkäisevä vanhustyö 0,547 milj.euroa, toiminta-avustuksiin 0,1613 milj.euroa sekä kumppanuusavustuksiin 1,278 milj.euroa. Nämä tekevät yhteensä 1,986 milj.euroa.

    Vastauksena kysymykseen, mihin käytetään jäljelle jäävä 7,668 milj.euroa oli. että kumppanuusavustuksiin oikeutetuilta yhteisöiltä ostetaan palveluja, mutta ne kirjataan avustuksiin. Toimintaa, joka on kuntalain mukaan kiellettyä. Avustus on avustusta ja palvelujen osto on ostotoimintaa. "Avustuspäätöstä laadittaessa on syytä huolehtia myös siitä, oikeustoimi on oikeudellisesti luonteeltaan avustusta eikä esimerkiksi hankintaa." Heikki Harjula - Kari Prättälä, Kuntalaki, tausta ja tulkinnat 2015, s. 192.

    Heh, heh... olin kokouksen pöytäkirjantarkastaja. Jätin tarkastuksesta huomautuksen, koska oikaisuvaatimusohjeessa oli vielä viittaus 1.5.2015 osittain kumottuun lakiin! Olisi syytä olla maininta, noudatetaanko vanhaa vai uutta lakia. Sattuuhan sitä paremmissakin piireissä.

    *************

     

    Valtuustokaan ei halua tasapuolisia liikkumismahdollisuuksia kaikille!

    Kaupunginvaltuuston kokouksessa 18.1.2016 § 12 käsiteltiin Tampereen keskustan strateginen osayleiskaava. Autojen parkkipaikat nousivat pinnalle ja aiheuttivat aikamoista parran pärinää. Valtuutettu Lassi Kaleva (ps) esitti asiaan liittyen kahta toivomuspntta; 1. että kaikille liikkumismuodoille taattaisiin tasapuolinen asema keskustassa ja 2. ettei Tammelantorin alle rakenneta pysäköintilaitosta.

    Arvatkaapa miten kävi, juuri niin kuin oli odotettavissakin kun ps:n edustaja esittää jotakin. Suurin osa valtuuston jäsenistä EI halua tasapuolista kohtelua kaikille liikkumismuodoille. Tasapuolisuus ja tasa-arvoisuus ei tarkoita sitä , että jokaiselle pitäisi olla joka paikassa samanlainen baana käytössään. Se tarkoittaa sitä, että kaikilla liikkumismuodoilla on oltava mahdollisuus tulla keskustaan hoitamaan asioitaan, löytää pysäköintipaikka kohtuullisen vaivattomasti ja kohtuulliseen hintaan. Pelkästään ratikan, tunnelin tai Hämeenkadun elävöittämisen -elvyttämisen takia kukaan sinne ei pyri tulemaan.

    Täältä löydät po pykälää koskevat äänestyslistat. Tasapuolinen liikkuminen oli äänestys 2 ja äänestys 3 koski Tammelan toriparkkia. Luulisi häiritsevän, kun sovitun periaatteen vuoksi joutuu nöyrtymään mitä kummallisimpiin päätöksiin, vai mitä?. Ps:n aloite tai ponsi pitää hylätä keinolla millä hyvänsä!

    ************

     

    Suomen hallitus pysynyt pystyssä 21.1.2016 239 päivää. Kaikesta huolimatta!

    Tampere etsii kolmea huippuosaajaa! Silloin kaupungin omat virkamiehet ovat "ulkona".

    (AL 14.1.) Tampereen kaupungilla on parhaillaan haettavana uusille palvelualueille kolme merkittävää johtajan paikkaa. Johtajien virat liittyvät Tampereen kaupungin toimintamallin uudistamiseen. Sisäisestä tilaaja–tuottaja-mallista luovutaan, ja vuoden 2017 alusta lähtien kaupungin palvelut sijoittuvat kolmelle palvelualueelle, jotka ovat hyvinvoinnin, elinvoiman ja kilpailukyvyn sekä kaupunkiympäristön palvelualueet.

    Näihin vaativiin eikä vain haasteellisiin tehtäviin etsitään tulevaisuuden tekijöitä, jotka ottavat vastatakseen koko oman palvelualueensa toiminnan uudistamisen. Silloin ei pidä ottaa ketään nykyisistä johtajista. heidän kykynsä on nähty ja kevyeksi havaittu = huono kaupungin taloudenpito, ts. alijäämäiset talousarviot ja tilinpäätökset, #kantokykyyn nähden kohtuuttoman suuret investoinnit, mm. tunneli, ratikka....

    Elinvoiman palvelualueelle kuuluvat elinkeino-, innovaatio- ja työllisyyspolitiikka, toisen asteen koulutus, korkeakouluyhteistyö, kansainväliset asiat, kaupunkimarkkinointi ja yhteiskuntasuhteet, maa- ja asuntopolitiikka sekä kilpailukyvyn kehittäminen.

    Hyvinvoinnin palvelualueelle kuuluvat terveyden ja toimintakyvyn edistäminen, ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen, lasten ja nuorten kasvun tukeminen sekä sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen.

    Kaupunkiympäristön kehittämisen palvelualueelle kuuluvat kaupunkisuunnittelu, maankäytön kehittämiseen painottuvat aluekehitysohjelmat, yleisten alueiden suunnittelu, rakennuttaminen ja kunnossapito, liikennesuunnittelu, joukkoliikenne, viranomaispalvelut sekä ympäristöpolitiikka.

    -----------------

    Ps. saman päivä lehdessä oli juttua itsehallintoalueilla olevien kaupunkien asemasta. Nyt suuret kaupungit, myös Tampere kantaa huolta, että jos vaikutusvalta kapeneekin muuhun maakuntaan verrattuna. Se on pahasta kaupungin sikariportaalle.

    ************

     

    Vanhukset nälissään ja hoitajia liian vähän

    (AL 14.1.2016) Näin tultiin mediassa ulos. Tampereella olevasta Ikipihlajan Pappilanpuiston tehostetun palveluasumisen yksiköstä on tehty valvontapyyntö. Henkilökunnan mukaan vanhuksille ei tarjota riittävästi ruokaa ja henkilöstön määrä on liian pieni. Valvontapyyntö on tehty aluehallintovirastolle ja Tampereen kaupungille. Syytökset ja vastasyytökset sinkoilevat.

    Tampereen luottamushenkilöille ja viranhaltijoille on ollut mahdollisuus jalkautua ikäihmisten hoitoyksiköihin. Itsekin käytin tilaisuutta hyväkseni ja olin mukana yhden työvuoron tehostetun palveluasumisen yksikössä. Mielenkiintoinen ja avartava kokemus. Tässä kaupungin omassa yksikössä näytti homma olevan kunnossa ja pelaavan. Suorittavia käsipareja kyllä kaivattiin aika-ajoittain lisää.

    En halua olla se "mitä minä sanoin tyyppi" mutta mitä minä sanoin? Olen kantanut huolta vanhusten asemasta koko sen ajan, mitä olen ollut IKILA:ssa ja vanhusneuvostossa. IKILA:ssa olen tehnyt muutosesityksiä moneen asiaan, mm. korttelikerhot, palvelukeskuskortti ja määrärahaesityksiin ja suunnitelman tuomiseksi valtuustoon. Huonolla tuloksella. Kannatusta on tullut Jari Heinoselta, ja muuten olemme äänestyksissä jääneet tappiolla, kun valtakoalition edustajat ovat toimineet "automaattiohjauksella".

    Kas, kun Tampereellakin elämä on muutakin kuin vain tunnelia ja ratikkaa. Asioiden hoidossa pitää mennä jopa hallinto-oikeuteen saakka.

    Valtuuston suhtautuminen vanhuksiin ja vanhusten hoitoon on todella nuivaa. Tämän todisti budjettikokous 16.11.2015. Laki vaatii suunnitelman ikääntyneen väestön tukemiseks ituotavaksi valtuuston hyväksyttäväksi ja tarkistettavaksi kerran valtuustokaudessa. Vaikka valtuustokausi on lopuillaan, niin vieläkään suunnitelmaa ei haluta valtuuston nähtäväksi. Täältä löytyy ao. pykälän teksti ja äänestyskäyttäytyminen asiaa käsiteltäessä. Äänestyspöytäkirja on kv:n kokouksen 16.11.2015 § 252 liitteenä, äänestys 35.

    ************

     

    Kaikki eivät halua Tampereelle tasapuolisia liikkumismahdollisuuksia!

    Voi pyhä jysäys! Kaupunginvaltuusto hyväksyi osaltaan 7.12.2015 Keskustan strategisen osayleiskaavan. PS:n valtuutettu Seppo Silvennoinen esitti kaavan palauttamista uudelleen valmisteluun siten, että yleiskaavassa turvataan kaikkien liikkumismuotojen tasapuolisuus. Satu Sipilä (kd) kannatti Silvennoisen ehdotusta, muut kh:n jäsenet olivat sitä mieltä, ettei tasapuolisuutta tarvita ja hylkäsivät muutosesityksen.

    Kh:n jäsenet, jotka eivät kannata tasapuolisuutta, onko näin etteivät myöskään tasa-arvoisuutta?

    Anna-Kaisa Ikonen (kok), Aleksi Jäntti (kok), Sasi Ilkka (kok), Siren Elina (kok), Aleksovski Atanas (sdp), Kivistö Anneli (sdp), Sirniö Ilpo (sdp), Mustakallio Jaakko (vihr) ja Virtanen Sirkka-Liisa (vas).

    Selkeästi näkyy vallanjako, valtakoalitio - oppositio. Muutosesitys tuli "väärältä" ryhmältä ja se piti kaataa, vaikka esitys oli hyvä ja perusteltu. Kuntalaisten etu on toissijainen kun tehdään "politiikkaa". Tuleehan sitä tehtyä typeriä päätöksiä.


    2015

    Lyhyt katsaus kuluvaan valtuustokauteen

    Meneillään oleva valtuustokausi piteni 5 kuukaudella, koska kantavaali siirrettiin lokakuusta huhtikuulle. Ts. tämä valtuustokausi on 53 kk pitkä normaalin 48 kk:n sijaan. Siitä on nyt kulunut 36/53 eli 68 %.

    Kuntahallinto ja valtuustotyöskentely ei olleet aikaisemmin kovin tuttuja, vaikka jotain siitä tiesinkin etukäteen. Nämä kolme vuotta ovat olleet hyvää koulutus- perehdyttämisvaihetta. Moni asia on tullut tutuksi ja ymmärrettäväksi, kuten talousarvion lukeminen ja asioiden kytkennät toisiinsa.

    Onpa tullut luettua hallinnon asioita;

    - kuntalaki,
    - hallintolaki,
    - laki asiakirjojen julkisuudesta,
    - laki kunnallisesta viranhaltijasta,
    - kaupungin hallintosääntö, johtosäännöt ja toimintaohjeet, yhteensä 25 kpl,
    - Tampereen kaupungin tililuettelo ja tilien kirjausohjeet,
    - tarkastuslautakunnan raportit. Vaikka ne ovatkin "poliittisen korrekteja" saa sieltä jotain talouteen ja toimintaa kohdistettua tietoa,
    - tarkemmin rikoslain 40-virkarikoksia koskeva luku, vaikka rikoslaki ja -oikeus sinällään ovat tuttua.

    Sokerina pohjalla, Ari Salmisen tutkimusraportti, Rakenteellinen korruptio. Kartoitus riskitekijöistä ja niiden hallinnasta Suomessa (Vaasan yliopisto 2015). Muuten, kannattaa lukea "avoimin silmin". Silloin voi nähdäkin jotakin. Vielä kun pakettiin yhdistää PRH:n Yritys- ja yhteisötietojärjestelmästä saatavat tiedot, niin a vot...

    Valtuusto teki hyvän palvelun, kun päätti ostolaskujen avoimeksi tulosta keväällä 2015. Laskujen perusteella pystyy tutkimaan yllättävän pitkälle miten "järjestelmä" toimii ja ei toimi asianmukaisesti.

    Palaan vielä noihin kaupungin johto- ja toimintaohjeisiin. Niissä on lähes jokaista isompaa ja pienempää pomoa varten laadittu "huoneentaulu", jossa määritellään, miten pitää toimia missäkin tilanteissa. Herää kysymys, että ovatko pomot todellakin niin yksinkertaisia, etteivät osaa suorittaa työsopimukseesa määriteltyjä tehtäviä ilman erillistä ohjeistusta? Ohjeita tunttu olevan liikaa. Laki kunnallisesta viranhaltijasta määrittää virkamiehen oikeudet ja velvollisuudet. Työntekijöille löytyy vastaava säädös.

    Entä mitä lupasin vaaliohjelmassani 12? Yksi oli vaikuttaminen talouden kuntoon laittoon sekä lupaus, että tiedossa on itkua ja hampaiden kiristystä. Eipä ole tarvinnut takkia kääntää. Itku ja hampaiden kiristys jatkuu entistä tiukemmin. Tampereen ylisuuret investoinnit syövät kaikki liikenevät varat ja kun ne eivät riitä, otetaan kuntalaisilta suorina maksujen korotuksina, palvelujen heikennyksinä, piiloveroina, ja lisää lainaa, jne....

    Taloudenpitoon vaikuttaminen jatkuu entistä pontevammin selvittelemällä mahdollisia, taustalla tapahtuvia epäselviä toimia ja asioiden hoitoa. Myös näillä on suuri merkitys talouden lopputulokseen.

    ************

     

    Valitukset Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen

    Olen jättänyt joulukuussa kunnallisvalituksen Hämeenlinnan HaO:n Tampereen kaupungin v. 2016 talousarviosta eräiltä osin. Valitukseni kohteena on mm. toimivallan ylittäminen, todellisten kustannusten pimittäminen ja tiedossa olevan merkittävän saamisen pois jättäminen talousarviosta. Näillä em:lla seikoilla on vaikutus talousarvion luotettavuuteen ja uskottavuuteen.

    No, vielä tämäkin. Kuntalaki muuttui 1.5.2015, mutta Tampereen valitusohjeessa viitataan vielä puolivuotta myöhemmin kumottuun pykälään. Tiedän, että se muuttuu kohta puolin oikein merkityksi ja laiminlyöntiin syylliseksi etsitään se vähäpätöisin toimistoapulainen. Nääs, kun kukaan ei kanna vastuuta. Missähän lienee pormestariohjelmassakin mainittu hyvän hallintotavan noudattaminen?

    Harkitsen vakavasti myös toisen valituksen tekemistä, koskien 14.1.2015 IKILA:ssa vahvistettua v. 2015 vuosisuunnitelmaa ja siihen tekemää oikaisuvaatimusta. Oikaisuvaatimukseen tuli hylkäävä päätös VASTA tiedusteluni jälkeen. Tämä asian vitkuttelu on omiaan valitusperuste, koska siinä rikottiin lakia, jossa sanotaan, että oikaisuvaatimukseen on vastattava viivytyksettä.

    Missähän lienee pormestariohjelmassakin mainittu hyvän hallintotavan noudattaminen?

    Mietitään joulun pyhien yli. Mietäntävaihe päättyi, siirryin toteuttamisvaiheeseen. Lähetin tämän toisenkin kunnallisvalituksen Hämeenlinnan HaO:n. Nyt odotellaan oikeiden ratkaisuja, ottaako se nämä käsittelyynsä.

    Kaupunginhallitus antoi lausunnon taloutta koskevaan valitukseeni 15.2.16 § 67. Miten sen sanoisi hianosti, nooh, minulle tulee vielä mahdollisuus kommentoida kh:n lausuntoa.

    ************

     

    Juma... valoviikkojen hevoskuviot lähtevät "laukalle!"

    (AL 21.12.2015) "Kaikki Tampereella olevat pylväisiin kiinnitetyt valokuviot puretaan pois ja tarkastetaan. Hämeensillan, Hatanpään valtatien ja Tammelantorin koristeena olleet kuviot poistetaan turvallisuussyistä. Lisäksi puretaan pois Hämeenkadun yllä vaijereissa roikkuvat kuviot.
    Hämeensillalla olleista hevoskuvioista yksi on hajonnut ja pudonnut maahan. Kiinnitys ei ollut pettänyt, vaan valokuvio oli mennyt rikki ja osia siitä oli pudonnut alas."

    Jaahas, kaupunki on ostanut p***aa veronmaksajien rahoilla ja ketään ei saada vastuuseen. Kuvioista päättäminen oli vuoden vaihteessa oma show*sa. Päätösprosessista käytiin oma, jopa kiivas keskustelunsa. Pormestari Anna-Kaisa Ikonenkin kunnostautui asian yhteydessä estämällä valokuvioiden valtuustokäsittelyn, kun kaupunginvaltuusto yritti ottaa siihen kantaa.

    Heh, heh, hevoset lähtivät laukalle, pilliin vihellys ja sulkeminen pois kisasta!

    *************

     

    Varoitus nepotismista

    Tampereen Vesi Liikelaitos valitsi kesätyöntekijöiksi 17 koululaista, joista 8 oli työntekijöiden sukulaisia. Halukkaita koululaispaikoille oli ollut 768.

    Henkilökunnan sukulaisten suosiminen johtanut toimenpiteisiin. Tampereen Veden johtokunta on antanut asiasta varoituksen liikelaitoksen toimitusjohtajalle Pekka Pesoselle.

    Prosessi on lähtenyt käyntiin, kun Tampereen Veden johtokunnan jäsenet Anne Sällylä (kok) ja Elisa Hiltunen (ps) toimittivat 21.5.2015 johtokunnalle kirjelmän. Siinä he arvostelivat kesätyöntekijöiden rekrytointipäätöksiä.
    Kirjelmän mukaan valintakriteerinä oli pidetty sukulaisuussuhdetta ja sukulaisia oli suosittu työtehtävään otettaessa.

    Niiin, ni.. onkohan tämä ainoa paikka, jossa on harjoitettu vastaavaa toimintaa, nepotismia. Ne eivät vain vielä ole tulleet julkisiksi.

    Hyvä viesti kuntalaisille, asioita kannattaa seurata ja tarvittaessa puuttua.

    *************

     

    Asiakasmaksujen korotuksiin liittyvää teatteria

    Viikolla 51 vahvistettiin sosiaali- ja terveyshuollon asiakasmaksut IKILA:n, LANULA:N ja TETOLA:n osalta. Ikila tosin aloitti jo viikolla 50, kun se jätti pöydälle korotusesityksen n. 30 %:n korotuksista. Korotusta perusteltiin seuraavasti; "Tampereen kaupungin järjestämistä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista perittävät asiakasmaksut ovat olleet laissa ja asetuksessa säädettyjen ylärajojen mukaisia. Kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2016 talousarvion yhteydessä, että kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti toimintatuloihin tehdään kustannuskehityksen ja inflaation edellyttämät tarkistukset ja sosiaali- ja terveydenhuollon maksuasetuksen mahdolliset muutokset to-teutetaan. Saman sisältöinen linjaus sisältyy myös kaupunginhallituksen kehyspäätökseen."

    Tampereen v. 2016 talousarviosta löytyy kirjaus; "Talousarvio pitää sisällään tehostetun palveluasumisen aterioiden, kotiin vietävien aterioiden, palvelukeskuskorttiaterioiden ja kauppapalvelun asiakasmaksujen korotukset. Lisäksi ikäihmisten palvelujen lautakunnan alaisia muita sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuja korotetaan valtionhallinnon päätösten mukaisesti. Muutosten vaikutukset on arvioitu talousarvion toimintatuloihin."

    Tuo viimeinen lause on mielenkiintoinen. Talousarvio oli valmisteltu em. ydinprosessien osalta yhteensä n. 6,1 % maksutulojen korotukseen. Tähän sisältyy mm. em. korotukset kuin myös odotettavissa oleva inflaatiokorotukset; kansaneläkeindeksin muuto 1,74 % ja työeläkeindeksinmuutos 1,78 %.

    Esitykseen sisältyvään 27,5 % tasasuuruisten maksujen korotuyksseen talousarviossa ei viitattu, eikä voitukaan viitata, kun talousarvioesitys annettiin 26.10, valtuusto vahvisti sen 16.11 ja koska STM vahvisti sosiaali- ja terveyshuollon asiakasmaksut vasta 19.11.2015, siis 3 päivää talousarvion hyväksymisen jälkeen.

    No niin, nyt ovat ainekset kasassa teatteria varten;

    1. kappale; korotusesitys n. 30 %;n korotuksista jää pöydälle jätetään IKILA:ssa pöydälle

    2. kappale; pormestari, konsernijohtaja, rahoitusjohtaja, apulaispormestarit neuvottelevat kompromissin

    3. kappale; neuvottelujen tuloksena syntyy kompromissi, jossa korotusten taso liikkuu 10-30 % välillä

    4 kappale; apulaispormestari käyttävät otto-oikeuttaan ja ottavat esittelyn itselleen 3. kappaleessa sovittujen lukujen mukaisesti

    lautakunnat päättävat yksimielisesti hyväksyä APO:jen esitykset, vaikka se on kalliimpi mitä talousarvioon on esitetty, mutta korotustaso on matalempi mitä alkuperäisessä esityksessä

    5. kappale; voivotellaan sitä, kuinka paljon talousarviosta jää puuttumaan, n. 1,5 milj.euroa

    6. kappale; kun talousarviossa oli varauduttu n. 3,8 milj.euron maksutuloihin, niin tosiasiassa toteutettavilla korotuksilla saadaan kassavajetta paikattua n. 4 milj.eurolla

    6. kappale; kaikki osapuolet ovat tyytyväisiä, kenelle jäi mustapekka? Palvelujen tarvitsijalle.

    Jostain ihmeen syystä, itselläni on lievä huijatuksi tullut olo. Ei pitäisi tutkia asiapapereita liian tarkkaan, mutta kun "etiäinen" käskee niin tekemään...

    ----------------

    Vastaus talvella tehtyyn oikaisuvaatimukseen tuli viiveellä

    Jätin tammikuussa 2015 IKILA:n ja TETOLA:n vuosisuunnitelmia koskevan oikaisuvaatimuksen, koska suunnitelmissa oli poikettu valtuuston vahvistamista raameista.

    Vastaus tuli joulukuussa 2015 ja oli odotettu, oikaisuvaatimus hylätään "pälä pälä-selvityksin". Juu, vastaus tuli vasta kyselyn jälkeen, loppujen lopuksi nopeasti, kun sitä peräsi. Laki sanoo, että oikaisuvaatimus on käsiteltävä viivytyksettä - kiireellisenä. Ts. jo seuraavassa kokouksessa ellei asian laatu vaadi laajempaa selvittelyä.

    Nyt nämä kaupungin velikullat antoivat vitkuttelullaan "aseet" käteen viedä tapaus hallinto-oikeuteen. Ajatus kutkuttaa, mietin joulunpyhien yli. Antaa joidenkin hikoilla. Välipäivinä asiasta on kunnallisvalitus jos kerran, koska vuoden vaihteessa oikeudenkäyntimaksu nousee 97 eurosta 250 euroon. Kovasti kolleegat toisista ryhmistä kannustavat valituksen tekoon.

     

    *************

     

    Askelmerkit kuntoon, vaikka kuntavaalit ovat vasta runsaan vuoden päässä

    Tampereen kaupunginvaltuusto käsitteli 16.11.2015 vuoden 2016 talousarviota. Kokouksessa oli jo nähtävissä puuttumista valtakunnan politiikkaan ja lähestyvät kuntavaalit. Olkoonkin, että vaalit ovat vasta keväällä 2017.

    Ketterästi lisättiin talousarvion alijäämää 2,6 milj.eurolla, kun käsiteltiin lasten subjektiivistä päivähoito-oikeutta ja ryhmäkokojen kasvattamista. Äänestys oli tiukka 34-33. Kokoomus sai turpiinsa muilta koalition jäseniltä. Siinä hajosi nelikko ja irtiottoja tapahtui muissakin ryhmissä. Haavoja syntyi.

    Monet ihmettelevät, miksi perussuomalaiset tekevät talousarvioon niin monta muutosesitystä. Se on myös tapa vaikuttaa, joskin hitaanlainen. Muuten meidän ääntä ei kuunnella. Perussuomalaisten muutosesityksistä, vaikka ne valtakoalition äänin hylätäänkin, moni tulee myöhemmin käyttöön. Joku ottaa sieltä sopivan aiheen omiin nimiinsä ja tekee siitä valtuustoaloitteen tai näitä asioita siirretään vähin äänin kaupungin kehittämiseen ja päätöksentekoon, kuten on ollut nähtävissä. Näin asiat kuitenkin etenevät.

    Valtakoalitio äänestää opposition ja erityisen hanakkaasti perussuomalaisten esitykset nurin. Nyt asetelmaa häiritsee maan hallituskokoonpano. Sillä ei ole väliä, vaikka välillä tulee äänestettyä omia esityksiäkin vastaan. Näin kävi jälleen tällä kertaa. Täältä näet kaikki tehdyt muutosesitykset, 13 sivua.

    Tulipa sekin nähtyä, että vanhusten asia ei laajemmin kiinnosta. Laki vaatii tuotavaksi valtuuston tarkistettavaksi kerran valtuustokaudessa suunnitelman ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vaikka valtuustokausi on lopuillaan, niin vieläkään suunnitelmaa ei haluta valtuuston nähtäväksi. Valtuuston enemmistö ei halua ajaa vanhusten asiaa. Se on sitä ratikkaa, ratikkaa vaan... ja tunnelia, vuotavaa tosin...

    Ennustan, että suunnitelma tulee tämän vuoden aikana valtuuston käsittelyyn.

    -----------

    Kuntalain perusteluista ja tulkinnoista on luettavissa, että kunnanhallituksen päätökset ovat sitovia. Jos tilanne ja olosuhteet muuttuvat, tehdään uusi päätös.

    Rantaväylän tunnelin rahoituksesta on syntynyt mielenkiintoinen tilanne. Valtuusto on hyväksynyt 14.5.12 Tampereen kaupungin ja Liikenneviraston kanssa laaditun sopimuksen, hankkeen "Vt 12 Tampereen tunneli" toteuttamisesta, yhteistyöstä ja rahoitusjärjestelyistä. Sopimus piti sisällään valtion osuuden tilityksen kaupungille.

    Kesällä, 23.6.2014 kh hyväksyi Liikenneviraston esityksen valtionosuuden takaisinmaksun myöhentämisestä. Tähän jätettiin eriävä lausunto, jonka näkemyksen mukaan muutoksen hyväksyminen kuuluisi valtuustolle, koska alkuperäisenkin sopimuksen oli hyväksynyt valtuusto, ilman mandaatin myöntämistä kaupunginhallitukselle.

    Lyhyesti. Kesällä 2014 sovittiin Tampereen ja Liikenneviraston kesken, että valtio maksaa tunneliosuuttaan takaisin seuraavasti v. 2015= 5 M€, 2016= 26 M€ ja 2017= 30 M€. Ja näillä luvuilla ja aikataululla on valtion budjettiin merkitty valtion osuuden maksu Tampereen kaupungille. Kuitenkin TA 2016 esitetään tunnelin rahoitusosuudeksi vain 2,1 M€. Tähän tehtiin valtuustossa muutosesitys, mutta tämäkin muutosesitys hylättiin äänin 59-8. Meniköhän kaikki ihan putkeen. Tässä on hyvät ainekset viedä asiaa ylemmälle tasolle.

    *************

     

    Parin kukkapurkin siirron johdosta valtuustossa nähtiin farssia - jälleen

    Kv:n kokouksessa 9.11.2015 käsiteltiin mm. Terhi Kiemungin (ps) tekemää aloitetta taksien nouto- ja jättöpaikkojen osoittamista Hämeenkadulle. Aloitteessa todetaan, että takseilla on runsaasti ongelmia Hämeenkadun varrella asiakkaita ottaessaan, jättäessään sekä odottaessaan. Erityisen hankalia kohtia ovat mm. Yliopistollisen apteekin kohta Hämeenkatu 18, Pihlajalinnan päiväkirurginen sairaala Hämeenkatu 19, Tuulensuun laboratorio Hämeenkatu 28, Sokoksen tavaratalon edusta.

    Kaupunginhallitus vastaa; että Hämeenkatu 28:n kohdalla tutkitaan taksien odotustilan toteuttaminen poistamalla tarvittava määrä lyhytaikaisia pysäköintipaikkoja, että Hämeenkadun, Aleksin Kiven kadun ja Kuninkaankadun välisellä osuudella tutkitaan mahdollisuudet reunakivien alentamiseen helpottamaan taksien liikennöintiä ja että aloite ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin.

    Terhi Kiemunki teki kokouksessa muutosehdotuksen: ”että valtuustoaloite ja siihen annettu vastaus merkitään tiedoksi, että Hämeenkadun, Aleksis Kiven kadun ja Kuninkaankadun välisellä osuudella alennetaan reunakiviä helpottamaan taksien liikennöintiä, että Yliopiston Apteekin kohdalla Hämeenkatu 18 siirretään kukkapurkkeja niin, että autolla mahtuu ajamaan niiden välistä.” Esitystä kannatettiin!

    Tässä vaiheessa apo Pekka Salmi hätäpäissään ilmoitti, että kukkapurkit siirtyvät puhelinsoitolla - ajatuksella, vetäkää kukkapurkkien siirtoa koskeva muutosesitys pois! Ei vedetty, haluttiin äänestykseen, että nähtäisiin ketkä ajattelevat omalla järjellään vai ovatko oman ryhmänsä vietävissä ja äänestämässä ps:n esitystä vastaan vain sen vuoksi, että se oli vika porukan tekemä.

    Henkilöt, jotka eivät halunneet taksien pääsyä lähelle apteekkia ja näin ollen vastustivat kukkapurkkien siirtoa;

    Kok: Harri Airaksinen, Matti Helin, Matti Höyssä, Anna-Kaisa Ikonen, Harri Jaskari, Riitta Koskinen, Leena Kostiainen, Mikko Leppälahti, Jouni Markkanen, Ilkka Sasi, Irja Tulonen, Sofia Vikman.

    Sdp: Atanas Aleksovski, Jukka Gustafsson, Anne Liimola, Riitta Ollila, Ilpo Sirniö, Pia Viitanen.

    Vihr; Hanna Kakko, Satu Hassi, Jama Jama, Maija Kajan, Jaakko Mustakallio, Olli-Poika Parviainen, Irene Roivainen, Kirsikka Siik, Petri Siuro, Juhana Suoniemi.

    Vas; Mikko Aaltonen, Minna Minkkinen.

    Kesk; Matti Järvinen, Laila Koskela.

    Rkp; Peter Löfberg

     

    Henkilöt, joille kukkapurkkien siirto ei olisi ollut ylitse pääsemätön ongelma;

    Kok: Erkki Axen, Antti Ivanoff

    Ps; Ossi Aho, Markku Forsberg, Terhi Kiemunki, Heikki Luoto, Aarne Raevaara, Ilmari Rostila, Seppo Silvennoinen, Antti Siren

    Vas; Ulla-Leena Alppi, Anna Kontula

    Tapu; Yrjö Schafeitel, Hannu Soro

    Kd; Lasse Heikkilä, Satu Sipilä.

    Skp; Jari Heinonen

    Tyhjää;

    Aleksi Jäntti (kok), Aila Dundar-Järvinen (sdp), Tarja Jokinen (sdp), Ulla Kampman (sdp), Johanna Loukaskorpi (sdp), Pekka Salmi (sdp), Seppo Salminen (sdp), Kalle Hyötynen (vas), Ilkka Järvelä (vas), Sirkka-Liisa Virtanen (vas)

    *************

     

    Maanantai 19.10.2015 - mielenkiintoinen päivä päätösten teon valossa

    Kaupungin hallitus aloittaa, käsittelemällä mm. kantakaupungin yleiskaavan tavoitteilla, Hämeenkadun yleisuunnitelmaluonnoksella ja keskustan kehittämisohjelman päivityksellä.

    AL uutisoi 17.10.2015 Hämeenkadun yleissuunnitelmaluonnoksen käsittelystä. Lähetin lehteen alla olevan vastineen. AL julkaisi sen 21.10. Eikä siinä mitään, AL jatkaa 22.10 pääkirjoituksessaan; "Jäätävä konflikti uhkaa. Tampereen Hämeenkadun tulevaisuus tarvitsee puolueettoman tutkimuksen. Nyt ideoidaan luulon varassa. Tuore yritystenvaikutusten arviointi on osoitus siitä".

    Kas , kas. Kaupungin sivuille ilmestyi lehden ilmestymisen jälkeen, 21.10.2015 kello 10:14, kysely Hämeenkadun itäpään joukkoliikennekatu- ja elävöittämiskokeilusta! Kyselyn tekee Ramboll Oy.

    Kh muuttaa myös kaupunginhallituksen ja liikelaitosten johtosääntöjä. Nyt olisi hyvä tilaisuus korjata ne puutteet, joihin kiinnitin huomiota loppukesällä (AL 8.8.). Tästä myös vastineessani.

    Valtuusto jatkaa illalla mm. välitilinpäätöksen käsittelyllä. Ai niin, valtuustolle annetaan vastaus maauimalasta tehtyyn valtuustoaloitteeseen. Pääsin käyttämään puheenvuoron, joka on nähtävissä videolta kaupungin sivulta (www.tampere.fi/hallinto ja talous/päätöksenteko/kaupunginvaltuusto/valtuuston kokousten videolähetykset/valtuuston kokous 19.10 2015) ihan lopussa, kohdassa 04 t 52 min.

    ------

    Hämeenkatu-suunnitelma kaupunginhallitukseen AL julkaisi tämän hieman tarkistettuna ja uudella otsikolla; Tietty varaus Hämeenkatuarviointiin.

    AL (17.10.) kirjoitti Hämeenkatu yleissuunnitelman käsittelystä ja siihen sisältyvästä joukkoliikennekokeilun vaikutusselvityksestä sekä yritysvaikutusten arvioinnista.

    Kh:n esityksen ja keskustelun pohjana oleva liite yritysvaikutusten arvioinnista on suunnittelupäällikkö Ari Vandellin kesällä 2015 laatima. Ottaen huomioon, että Vandell on Hämeenkatu yleissuunnitelma -hankkeen vetäjä ja näin ollen korviaan myöten asiaan osallisena, yritysvaikutusarviointiin pitää suhtautua tietyllä varauksella. Mielenkiintoista on, minkä asteisesta jääviydestä tässä on kysymys? Moro-lehti 5.1.16 ottaa kyselyyn kantaa.

    Em. lisäksi, suunnittelupäällikkö Vandell on syyskuussa tilannut Ramboll Oy:ltä Hämeenkadun itäpään elävöittämiskokeilun vaikutusselvityksen laadinnan huomattavalla hinnalla. Mikä lienee tämänkin hankinnan tarkoitus, kun vaikutusten arviointia esitellään jo kh:n kokouksessa?

    Samassa kokouksessa käsitellään myös kaupungin hallituksen ja liikelaitosten johtosääntöjen muuttamista. Kirjoitin loppukesästä aiheesta "Tutkintapyynnön teko epäilyttävissä tapauksissa kuuluisi kunnanhallitukselle" (AL 8.8.). Kummeksuin silloin sitä, kenelle tutkintapyynnön tekeminen kuuluu, kun se ei kuulunut kenellekään. lain mukaan se kuuluu kaupunginhallitukselle!

    Nyt tämän puutteen korjaaminen olisi mahdollista käynnistää. Mutta onko niin, ettei sitä ei halutakaan? Toisaalta, kunnan toiminnan ja talouden johtaminen kuuluu jo lain mukaan kaupunginhallitukselle, niin ehkä tämän kirjaaminen ei olekaan välttämätöntä.

    Muutama kohta AL 22.10.2015 pääkirjoituksesta; "Tampereen sydämelle, Hämeenkadulle suunnitellaan leikkausta. Työnnetään veitsi sisään ja katsotaan miten potilaan käy", ja edelleen, "Virkatyönä valmistunut yritysvaikutusten arviointi on kokoelma arveluita ja toiveita. Kun puuttuu puolueeton näkemys, mielipiteet kilkkaavat toinen toistaan vastaan ja syntyy jäätynyt konflikti".

    Hämeenkadun saneeraussuunnitelma on tehty puhtaasti palvelemaan ratikkahanketta. Kritiikki on aiheellista. Toivottavasti järkevät ihmiset heräävät ja miettivät mistä kokonaisuudessaan on kysymys. Tampereen talous EI KESTÄ näitä kaikkia suurinvestointeja, eikä niihin ole tarvettakaan. Virkamiehetkö ja muutama korkean tason päättäjä hääräävät omalla agendallaan, käyttäen valtuustoa ja muita päättäjiä häpeämättömästi hyväkseen?

    Yritysvaikutusten arvioinnista sanotaan että se on toiveikas. "Totuus on, perusteellista ja puolueetonta tutkimustietoa on niukasti. Arviointi on sen puutteessa vain mielipide".

     

    *************

    Kansalaisen suusta kuultua

    Tampereen perussuomalaisten valtuustoryhmä järjesti 26.9. kaupunkilaisille tiedostus- ja keskustelutilaisuuden Hervannan torilla. Keskustelua käytiin hernekeiton syönnin lomassa. Paikalla oli myös kansanedustaja Sami Savio. Vastaavat tilaisuudet jatkuvat vuorotellen eri kaupungin osissa.

    Hihastani nappasi kiinni eräs 83-vuotias rouva, joka tiesi, että toimin ikäihmisten palvelujen lautakunnassa ja vanhusneuvostossa. Hän jätti kirjallisena "laiskan läksynä", seuraavan viestin.

    1. Hämeenkadun sulkeminen on Susi. Se on pääväylä ja pitää olla liikenteen käytössä ja asfaltoitu! Olohuone voi olla vaikkapa Hämeenpuisto.
    2. Miksi delfiinit ovat pahasta - entäs Korkeasaaren eläimet?
    3. En yhtään ihmettele arvostelua turvapaikan hakijoista. Miksi kaikki käy kuin hidastetussa elokuvassa? Rajat auki, ei minkäänlaista valvontaa moneen päivään - mitä vaan voi tulla vapaasti - tauteja, väkivaltaa, monenlaista vääryyttä... ja kun kuuuu sellaista, että eivät heille tarjotuissa tiloissa, voi käyttää samoja WC-pönttöjä - kun niitä on käyttänyt vääräuskoiset? Samoin hellat on vaihdettava, kun niissä on paistettu sian lihaa. Onko näin? Tämä kaikki etuoikeus närästää, kun pienituloiselta kansalaiselta viedään elämisenmahdollisuus.
    4. Ratikkaa ei tähän köyhyyteen tarvita - tunnelin maksaminen riittää!
    5. Hervantaan palvelut takaisin, mm. KELA yms. lääkäripalvelut myös kesällä. OmaPihlaja on mennyt huonompaan suuntaan.
    6. Hervannan keskusta on siivottava näistä "kaljakellujista". On käsittämätöntä, että päivästä toiseen saavat ko. känniläiset pilata, sotkea, örveltää parhaalla näköalapaikalla, istua, maata, oksentaa, ryypätä penkeillä, istuen kadulla, jne...
    7. Säästää pitäisi ehdottomasti eduskunnasta. 100 edustajaa riittäisi, kun kansa osaisi valita vähän järkeä käyttäen, eikä sitä, joka on eniten esillä, esim. 7-päivää-lehden joka julkaisussa! Näin vähenisi myös avustajat. Myös heidän lomiaan tulisi lyhentää. Kesälomaltakin he tulivat hommiinsa 8. syyskuuta - hyvä, että ehtivät jotakin kinata ennen kuin alkaa syysloma ja joululoma. Samoin ministerien valinta pitäisi olla järjellistä. Tulisi olla alan asiantuntija - edes jonkin verran, että ei tarvitse montaa neuvonantajaa ja avustajaa. Näin pitäisi jättää rauhaan pienituloiset eläkeläiset ja antaa armopalana edelleen asumistuki. Jos tämä loppuu (asumistuki), on minunkin muutettava pakolaiskeskukseen - sinnehän on varaa maksaa. Vanhuksethan on nykysuomessa joka paikassa tiellä ja harmina.
    8. Vielä tästä omasta kaupungista. Säästetään tästä hallinnosta. Tämä pormestari-tilaaja-tuottajamalli on ollut susi jo syntyessään. Siitä pitää päästä eroon ... Järkeä siihenkin hommaan.

    Tätä riittäisi - mutta tässä jotakin pohdittavaa antaa 83 vuotias Alvari. Nimi.

    Eipä tuohon ole lisättävää, asia tuli hyvin ymmärretyksi.

     

    *************

    TETOLASSA (Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessi) varajäsenenä 23.9.2015

    Tänään käsiteltiin mm. vammaisten henkilöiden ja ikäihmisten henkilöliikennekuljetusten järjestämistä Tampereella sekä Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin (TETOLA) vuoden 2016 vuosisuunnitelmaesitystä sekä sen yhteydessä käsiteltäviä kuntalais- ja valtuustoaloitteita.

    Tein kuljetuksia koskevasta suunnitelmasta alla olevan palautusesityksen. Ei ottanut kipinää, jäin yksin palautusesityksen kanssa. Muiden ryhmien edustajat jopa kehuivat suunnitelmaa.

    "Esitän, että suunnitelma vammaisten henkilöiden ja ikäihmisten henkilöliikennekuljetusten järjestämisestä palautetaan uuteen valmisteluun voimakkaan vastustuksen vuoksi.

    Lähtökohtana pitää olla, että palveluliikenteen käyttö vaikeavammaisten henkilöiden kuljetuksiin tapahtuisi jatkossakin vapaaehtoisuuden pohjalta. Vaikeavammaisten henkilöiden yksilöllinen kuljetustarve otetaan paremmin huomioon.

    Tulevassa valmistelussa on myös otettava huomioon nykyisen Kuohken (kuljetusten ohjauskeskus, Tampereen Logistiikan hallinnoima) kyky, hinta ja laatusuhde yhdistelyissä. Kuohken toiminta kilpailutetaan kuten on tehty Pirkkalassa ja Lempäälässä. On nähtävissä että välityspalvelu saataisiin kilpailuttamisen jälkeen halvemmalla, mikä toisi selvästi säästöjä.

    Tampereen Aluetaksilla on valmis järjestelmä, jota esim. Kela käyttää jo periaatteessa taksikyydeissä, joissa ei voida lähettää muulla julkisella kulkuneuvolla asiakasta sairaalaan tai sairaalasta kotiinsa.

    Valmistelussa on otettava huomioon ja myös suunnitelmaan liitettävä vanhusneuvoston lausunto."

    Outoa, ettei muut halunneet selvittää ja vertailla Kuohken ja taksien välistä kilpailutusta. Ei edes kokoomus ja keskusta.

     

    TETOLA:n 2016 vuosisuunnitelma oli poikkeuksellinen. Se ei sisältänyt leikkauksia. On jopa saamassa tähän vuoteen verrattuna lisää rahaa. Eipä oltu pyydetty lausuntoa vanhusneuvostolta.

    Tuo vanhusneuvostolta lausunnon pyytäminen näyttää vaikealta, vaikka laki sitä edellyttää, silloin kun suunnitelmassa esitetyillä toimenpiteillä saattaa olla vaikutusta ikäihmisten elämään. Myöskään IKILAN kokouksessa ei ollut käytettävissä vanhusneuvoston lausuntoa käsiteltäessä kuljetuspalvelujen hankintaa ja vuosisuunnitelmaa.

    Kokouksessa tuotiin esiin, että turvapaikanhakijoita, pakolaisia hätämajoitetaan Tampereella kaikkiin sopiviin paikkoihin, mutta sellaiset alkavat olla täynnä.

    Lautakuntien kokoukset näyttävät olevan enemmän tai vähemmän Eduskunnan kyselytunnin tapaisia tilaisuuksia. Lautakunnan jäsenet kyselevät ja viranhaltijat vastaavat. Se on kauhistus ja epäkorrektia, jos lautakunnan jäsen "uskaltaa" esittää päätösehdotukseen muutosta. No, itse olen uskaltanut, kuulemani mukaan jopa liikaakin?! Heh, heh, kun kivikin hiertää kengässä riittävän kauan, niin ... Joidenkin on myös pidettävä kuntalaisten puolta, ainakin yritettävä vaikka turpiin tulee.

     

    *************

    IKILA (Ikäihmisten palvelujen lautakunta) päätti 16.9.2015 maksujen korotuksista vuodelle 2016

    On tämä politiikka ihmeellistä. Valtakunnan politiikassa opposito arvostelee hallitusta mm. siitä että, hallituksen kaavailemat säästöt kohdistuvat eläkeläisiin. Tampereella kokoomus ja valtakunnan oppositioon kuuluvat sdp, vasemmisto ja vihreät ovat yhtenä "miehenä" nostamassa ikäihmisten maksuja kaupungin talouden tasapainottamiseksi. Todella ristiriitaista.

    Käsittelyssä oli vuosisuunnitelmaesitys, joka on IKILA:n ensivuoden talousarvion pohjana. Vuosisuunnitelmaesitys perustui kh:n, 1.6.2015 päättämään talouskehykseen. Ts. saneltiin, miten paljon rahaa vanhusten palveluihin voidaan, saadaan käyttää. Suunnitelma sisälsi myös maksujen ja tariffien korotuksia. Taitavasti upotettuna suuriin lukuihin.

    Yksityiskohtaiset korotukset tehdään myöhemmin, pl. tehostetun palveluasumisen ateriamaksun korotus, koska siitä päätettiin aikaisemmin.

    Kun olen paneutunut rivipäättäjää enemmän kaupungin taloudenpitoon, en voinut hyväksyä vuosisuunnitelmaa sellaisenaan. Tein ensin vuosisuunnitelmaesityksen palautusesityksen uuteen valmisteluun, koska suunnitelma oli keskeisiltä ja olennaisilta osiltaan puutteellinen. Ei mennyt läpi.

    Muutosesityksessäni vaadin, että ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen ydinprosessin vuosisuunnitelmaesitys 2016 palautetaan uuteen valmisteluun, koska vuosisuunnitelma on keskeneräinen ja olennaisilta osiltaan puutteellinen.

    Suunnitelmasta poistetaan lause "Vuosisuunnitelmaesitys pitää sisällään tehostetun palveluasumisen aterioiden, kotiin vietävien aterioiden, palvelukeskuskorttiaterioiden ja kauppapalvelun asiakasmaksujen korotukset".

    Vuosisuunnitelmasta puuttuivat em. korotusten yksikköhinnat, kuin myös MARAK-korvauksesta. Heh, kaupunki sitten kunnostautuu noiden lyhenteiden käyttöön. Mitä lyhenteiden käytöllä halutaan viestittää?

    Mikä on MARAK -toiminnan idea? Sen tarkoituksena on laatia moniammatillisessa työryhmässä väkivallan uhrille tai uhan alla elävälle henkilölle turvasuunnitelma ja tätä kautta parantaa tämän turvallisuutta. Tampereen kaupunki on yhteistyössä poliisin kanssa suunnitellut aloittavansa ANKKURI -toimintamallin käyttöönoton vuoden 2016 alussa. ANKKURI -toimintamalli on moniviranomaisyhteistyötä.

    Edelleen vaadin suunnitelmaan lisättäväksi: "Lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että se valmistelisi Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain (980/12) 5 §:n mukaisen suunnitelman tuomiseksi valtuuston hyväksyttäväksi pikaisella aikataululla.".

    Todella uskomatonta. Tämä on kolmas (3) pöytäkirjakirjaus vanhuspalvelulain mukaisen suunnitelman tuomiseksi valtuustoon. Lain mukaan po. suunnitelma pitää tuoda valtuuston hyväksyttäväksi kerran valtuustokauden aikana. Valtuustokausi on kääntynyt loppupuolelleen, mutta mitään ei tapahdu. Onko joku virkamies laiminlyönyt tehtäviään? lautakunta viestittää, että lakisääteistä suunnitelmaa EI tarvitse esittää valtuustolle. Outo juttu.

    Vaadin myös valtuusto- ja kuntalaisaloitteista annettavista lausunnoista mainintaa päätökseen. No, aloitteiden käsittely tuli kuitattua vuosisuunnitelman hyväksymisellä.

    Palautus- ja muutosesityksestä päätettiin äänestämällä. Äänin 7-2 esitykseni hävisivät äänestyksissä. Jari Heinonen oli samaa ja valtakoalitiota edustavat olivat toista.

    Toin vahvasti esiin, miksi kaupunginhallituksen ja lautakunnan on syytä ottaa 1.6.2015 päätetty kehyspäätös ja vuosisuunnitelmaesitys uuteen käsittelyyn. Taloudelliset olosuhteet ovat muuttuneet ja muuttuvat voimakkaasti huonompaan suuntaan mm. lisääntyvän turvapaikanhakijoiden johdosta, ja että, valtio ei esitä vuoden 2016 budjetissa, eikä myöhempinä vuosina raitiotiehen varoja. Kaupungin taloudenpito on kokonaisuutta, johon varat kerätään veroina, maksuina ja velkarahana. Investointeja varten Ei ole olemassa erillistä kassaa, joten niihin on puututtava.

    Kehyksessä ratikkaan on varattu 6,5 milj. euroa. Ratikan suunnittelu on keskeytettävä. Samoin KansiAreenan suunnittelu kaupungin osalta on keskeytettävä.

    Laki velvoittaa kunnan huolehtimaan mm. ikääntyneestä väestöstä ja heidän hyvinvoinnistaan. Laki EI velvoita ostamaan palvelua konsultti- ja asiantuntijapalveluja tarjoajilta yrityksiltä.

    Mistä rahaa palvelujen turvaamiseksi? Kaupunkiympäristön kehittämisinvestoinnit ovat v. 2016 91,1 milj. euroa. Hyvinvointipalvelujen vuosisuunnitelmissa mainitut maksujen korotukset voidaan korvata vähentämällä Kaupunkikehitysryhmän, kaupunkiympäristön kehittämisen ja Kaupunkiympäristön rakentamisen toimisto- ja asiantuntijapalvelujen (konsulttipalvelut) ostoja sekä siirtämällä näin säästyvät varat ydinprosesseille, jotka niitä kipeästi tarvitsevat.

    Tampereen kaupunki käytti v. 2014 toimisto- ja asiantuntijapalvelujen ostoon yhteensä 28,95 milj. euroa. Konsernihallinto ja ydinprosessit käyttivät yhteensä 17,54 milj.euroa, josta yllämainitut tulosyksiköt käyttivät 14,56 milj. euroa.

    Muutamia yksityiskohtia em. kaupungin 2014 maksamista asiantuntijalaskuista (konsultti); A-Insinöörit 4,16 milj. euroa, Insinööritsto Saario&Riekkola 2,20 milj. euroa, Ramboll 2,9 milj. euroa, arkkitehtitoimistot 1,95 milj. euroa, ulkomaalaiset konsulttiyhtiöt 0,96 milj. euroa.

    Yritysten lisäksi asiantuntijapalkkioita on maksettu säätiöille 120000 euroa sekä yhdistyksille 221000 euroa. Lisäksi on lukematon määrä pieniä yrityksiä, joilla toimialansa ja toimintansa perusteella, tosiasiallisesti Ei ole mitään tekemistä Tampereen kaupungin kehittämisen asiantuntijuuden kanssa. Samoille yrityksille on kirjattu myös menoja konsulttipalvelujen lisäksi pääkirjan "kaatotilin", kuluja muihin menoihin.

    Eriävä mielipide päätökseen. "Koska valtiovalta ja kaupunki "kurittavat" muutenkin myös ikäihmisiä, lautakunnan on tehtävä toiminnan turvaamiseksi ja kohtuuttomuuksien välttämiseksi tarpeelliset muutosesitykset kaupunginhallitukselle talousarvion valmistelua varten muutosesityksessä ilmenevin perustein."

     

    *************

    Kaupungin hallituksen suunnittelukokous 7.9.2015, vai sanelutilaisuus!

    Mikko Hamusen analyysi v. 2016 talousarvion valmisteluun liittyvistä asioista. Täyttä asiaa.

    Kaupunginhallitus lataa kokousten asialistat täyteen sellaisilla asioilla, joista jo yksikin olisi päivän seminaarin asia. Siis, jos asiat haluttaisiin valmistella hyvin. Tällainen käsittelytapa sopii valtakoalitiolle, koska se on jo "takahuoneissa" päätetty. Nämä kokoukset, johon myös oppositiopuoleet voivat osallistua, ovat asiaan kuuluvaa teatteria.

    "Ei käy KH:n jäseniä kateeksi. Niin paljon on maallikon silmin papereissa selvää höttöä: suunnitelmaa, katsausta, arviointia, uudistamista, seurantaa, tavoitteita, tehostamista, organisointia jne...

    Yksityisellä puolella toiminta on paljon suoraviivaisempaa ja jotenkin tuntuu, että papereiden määrällä pyritään korvaamaan tekstien laatua.
    Jokaisen liitteen läpikäymisestä ei paljon käteen jää. Se on kai tarkoituskin. Sinne on kuitenkin kätketty asioita kuten esim:

    Liikenneratkaisujen toteuttaminen, maankäyttöön liittyvät
    • Raitiotien ja sen liityntäpysäköinnin toteuttaminen ja valtio osallistuu hankkeen rahoitukseen 30 %, tavoitteena! HUOM. päätöstä osallistumisesta ei ole. Valtion vuoden 2016 budjetissa Tampereen ratikkaan on varattu 0 (nolla) euroa. Suora kysymys, entä jos valtio ei osallistukaan hankkeeseen? Tampere, Liikennevirasto ja Pirkanmaan ELY-keskus ovat 17.3.2015 allekirjoittaneet aiesopimuksen Tampereen raitiotien rakentamiseksi. "Valtiosopijapuolet liikennevirasto ja Pirkanmaan ELY-keskus sitoutuvat edistämään raitiotiehanketta niin, että valtion vuosien 2016–2022 talousarvioihin varataan määräraha Tampereen raitiotiehankkeen toteutusta varten." Valtio on omalta osaltaan rikkonut iesopimuksen, koska määrärahaa vuodelle 2016 tai sen jälkeisille vuosille ei ole osoitettu.
    • MAL-raha: toteutetaan pieniä ja kustannustehokkaita liikennehankkeita ja rahamäärä nostetaan ja kohdennetaan vaikuttavuudeltaan parhaisiin toimenpiteisiin eikä valtion liikenneverkkoon sidotusti.
    • Älyliikenteen kehittämisyhteistyö: liikkuminen palveluna, liikennemalli (liikenne-ennuste), liikenteen digitalisointiin perustuvia palveluja, liikkumisen ohjaus ja liikkumissuunnitelmat.
    • vt12 Lamminrahkan eritasoliittymä ja lisäkaista. Keskustat, erityisesti Tampereen Asemakeskus, ja täydennysrakentaminen
    • Asemakeskuksen kehittäminen suunnitellaan ja toteutuksesta sovitaan yhdessä.
    • Kunnallistekniikka-avustus kohdennetaan täydennysrakentamiseen ja käyttökohteeksi mukaan myös purkaminen, pilaantuneiden maiden puhdistus yms.

    TOP10-raportissa on mm. 9. kohtana Tiedolla johtamisen käytäntöjen ja menetelmien kehittäminen. Aikaisemmin julkaisussa todettiin mm:

    Tiedolla johtaminen, mitä se on?
    • Mallin rakentaminen käynnissä. EI lähtökohtaisesti rakennemuutos samalla tavalla kuin muut rakennemuutokset. Taloudelliset hyödyt
    syntyvät parantuneen johtamisen ja päätöksenteon myötä, mutta niitä on vaikea kytkeä takaisin rakennemuutoksen toimenpiteisiin.

    Päivän sana näyttäisi olevan kärkitieto. Sen avulla saadaan porukka hiljaiseksi. Kukaan ei kysy, että mikä ihmeen kärkitieto, koska kukaan ei halua näyttää tyhmältä.

    Kuinka kummassa tätä kaupunkia pystyttiin aikaisemmin johtajamaan kun ei ollut edes automaattista tietojenkäsittelyä käytettävissä ja omaa tuotantoa oli vaikka kuinka ja paljon. Veikkaan, että näiden julkaisujen tuottaminen maksaa maltaita ja niitä käytetään osittain tietojen pimittämiseen ja päätöksenteon hämärtämiseen.

    Tiedolla johtamista on myös se kun käytetään väärää tietoa, esim. ratikan osalta pitkien bussien väitettiin vaativan samat tien kantavuudet kuin ratikka vaatii. Siten saatiin kannattavuutta korjattua 60 miljoonalla."

    Tieto on valtaa, erityisesti salattu tieto.

     

    *************

    Palvelujen uudistus lähti liikkeelle ruokamaksun korotuksella

    Ikäihmisten palvelujen lautakunta (IKILA) päätti 19.8.2015 mm. että sijaishoitajia voidaan tapauskohtaiseen harkintaan perustuen käyttää yli 21-vuotiaiden omaishoidontuen palveluissa omaishoitajan lakisääteisen vapaan mahdollistamiseksi 1.9.2015 alkaen ja että sijaishoitajalle maksettavan hoitopalkkion määrä on 100 euroa / lakisääteinen vuorokausi. Kerrankin saatiin aikaan positiivinen päätös.

    Myönteisen uutisen jälkeen tulee lunta tupaan. IKILA päätti tehostetun palveluasumisen ateriamaksun korottamisesta. Edellisen kerran ateriamaksua on korotettu vuonna 12. Esitys oli, että tehostetun palveluasumisen ateriapalveluja esitetään korotettavaksi 1.10.2015 alkaen kahdella eurolla 13 euroon päivää kohti. Korotus on 18,2 %. Ottaen huomioon, mitä maksujen ja muiden menojen korotuksia aiheutuu valtiovallan taholta, tuo korotus ei tunnu sopivalta. Esitin yhden (1) euron korotusta ja lopun säästötarpeen kattamista Tampereen
    Infra Liikelaitoksen telakaivuriin varatusta rahasta (224 420 €), kun hankinnasta luovuttiin.”

    Päätös tuli äänestyksellä äänin 8-2 ja yksi tyhjää. Yhden euron korotusta kannattivat Ossi Aho ja Laila Räikkä, Sinikka Torkkola äänesti tyhjää.

    Tämäkin hinnan nousu perusteltiin kh:n talousarviokehyksellä, jonka mukaan talouden tasapainottamistoimenpiteitä on jatkettava myös vuonna 2016. Tosiasiat pitäisi tunnustaa ja lakkauttaa välittömästi ratikkanhanke ja sen suunnittelu. Sieltä tulisi heti säästöjä miljoonakaupalla. Tänäkin vuonna ennustettu alijäämä on yli 18 milj.euroa.

     

    *************

    Rakenteellista korruptiota, onko Tampereella sitä?

    Pirskuta rallaa. Osuipa alla oleva kirjoitukseni kohdalleen, pitipä sattua! YLE uutisoi 13.8.2015 rakenteellisesta korruptiosta.

    Juttuni julkaistiin la 8.8.2015. Kuulemani mukaan seuraavan viikon alku valkoisessa talossa on menty paniikin omaisissa tunnelmissa. Mitä oli tapahtunut? Onko näin, että puhkaisin kirjoituksellani jonkun "suojausjärjestelmän"? Tämä on ennen kuulumatonta. Sattuneesta syystä, Tampereen on pakko ottaa tähän kantaa, halusi sitä tai ei, ja tämä varmasti rassaa. Koska, tehdään sitten niin tai näin, palavatko jonkun/joidenkin pöksyt? Aika näyttää. Onko telakaivinkoneen hankinta-case rakenteellista korruptiota? Kaupunki on sitä mieltä, ettei missään tapauksessa.

    Kaupungin kahdesta johtavasta virkamiehestä on tehty poliisille tutkintapyyntö, sen selvittämiseksi ovatko he syyllistyneet virkarikokseen. Omat työt ja virkatyöt menneet sekaisin. Ei huolta, järjestelmä suojelee omiaan.

    Aamulehti tietää tapauksista, mutta on hiljaa kuin kusi sukassa. Minä tiedän, miksi. Onko johtopäätösten teko näin helppoa?

    HS 21.8.2015. "Kaupungit jakavat miljoonapotin puolueiden lähellä oleville järjestöille – yhdistykset kiistävät piilopuoluetuen. Kuntien avustukset ja palvelujen ostot (laskujen maksut) ovat merkittävä tulonlähde puolueiden lähijärjestöille".

    Kaupunki jättää perimättä saataviaan (AL 18.11.). Että näin. Lue allaoleva teksti. Näyttää siltä, että linjassa ollaan. Onko mahdollista, että saatava otetaankin niiltä, jotka tekevät perimättäjättämispäätöksen?

    ------------------

    Käytin muutaman kesäisen päivän tutustuakseni Tampereen antamiin johtosääntöihin ja toimintaohjeisiin. Kovasti sinne on kirjattu, mistä ja mitä johtajat ja toimielimet päättävät, vastaavat, johtavat, seuraavat, tiedottavat, jne... Kaunista sanahelinää, mutta kun laki vaatii jotain todellista paperille laitettavaksi.

    Kirjoitin aiheeseen liittyvän oheisen kirjoituksen AL:n mielipidepalstalle, jonka lehti julkaisi 8.8.2015 otsikolla, "Tutkintapyynnön teko epäilyttävissä tapauksissa kuuluisi kunnanhallitukselle". Alleviivatun kappaleen lehti oli jättänyt pois.

     

    Sisäistä suojelua vai avoimuutta?

    Kirjoitin keväällä AL:n mielipidepalstalle (20.4.2015) aiheesta "Mikä mättää Tampereen taloudenpidossa?" Siitä käytiin rahoitusjohtaja Jukka Männikön (AL 23.4.) kanssa pientä debattia (AL 26.4.).

    Jatkoin vielä ostolaskujen kautta, selvittelyä asiantuntijapalvelujen, konsulttipalvelujen osalta. Asiakirjoista näkyi, että eräiden konsulttisopimusten tekemisen perusteena oli Tampereella useasti käytetty termi, tarkoituksenmukaisuus. Mitä se tarkoittaa? Se on päätöksen tekevän viranomaisen harkintaa, joka perustuu viime kädessä muuhun kuin oikeudelliseen aineistoon, ts. tarkoituksenmukaisuuteen ja esim. hallinnon tavoitteisiin. (Matti Wiberg; Politiikan sanakirja).

    Selvitin myös, miten Tampere on ohjeistanut toimenpiteet väärinkäytös- ja "syytä epäillä" -tilanteissa.

    Lain mukaan kunnanhallituksen tulee mm. vastata kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta, vastata valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta, valvoa kunnan etua ja, jollei hallintosäännössä toisin määrätä, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa…

    Lain edellyttämässä hallintosäännössä on annettava tarpeelliset määräykset ainakin: …taloudenhoidosta, hallinnon ja talouden tarkastuksesta, sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta…

    Tampereen kaupungilla on 12 johtosääntöä. Johtosäännöissä määrätään kaupungin eri viranomaisista sekä niiden toiminnasta, toimivallan jaosta ja tehtävistä. Valtuusto hyväksyy tarpeelliset johtosäännöt.

    Kaupungin 25 toimintasäännöllä varmistetaan, että lainsäädäntöä ja johtosääntöjä noudatetaan ja sovelletaan yhdenmukaisella tavalla ja että tavoitteet toteutuvat ja toiminta on tuloksellista. Toimintasääntö on johtosääntöä yksityiskohtaisempi, ja siitä ilmenee mm. delegoitu toimivalta.

    Seuraava kirjaus löytyy useasta johtosäännöstä; "…päättää vapautuksen myöntämisestä alaistensa osalta kokonaan tai osittain velvollisuudesta korvata virka- tai työtehtävissä aiheutettu vahinko, ellei asianomainen ole aiheuttanut vahinkoa tahallaan tai törkeällä tuottamuksella…"

    Teon tahallisuus tai tuottamuksellisuus ratkaistaan tuomioistuinkäsittelyssä. Tämä edellyttää esitutkintaa. Tampereen johtosäännöissä tai toimintaohjeissa ei ole kenellekään annettu tehtäväksi tehdä tutkintapyyntöä epäilyttävissä tapauksissa. Tästä on tietysti se etu, ettei tarvitse ketään ilmiantaa, eikä myöskään syyllisty virkavelvollisuuksien laiminlyöntiin vaikka jättää tutkintapyynnön tekemättä.

    Laki ei kirjaimellisesti velvoita ottamaan tällaista kirjausta ohjeisiinsa, mutta ei se myöskään sitä estä. Kuuluuko tutkintapyynnön tekeminen "syytä epäillä" -tapauksissa kunnanhallituksen tehtäväksi? Mielestäni kuuluu. Tarkistin asian Kuntaliitosta. valvominen ja asian eteenpäin vienti kuuluu kaupunginhallitukselle. Sisäinen tarkastus on uudistamassa Hyvä johtamis- ja hallintotapa sekä sisäinen valvonta -ohjetta päivityksellä.

    Kun tutkintapyynnön tekemättömyyteen kytketään asiakirjojen perusteeton salaiseksi julistaminen, niin onko järjestelmä luonut käytännön, joka antaa mahdollisuudet väärinkäytöksille ja kyseenalaisille käytännöille sekä suojelee niiden ilmitulolta?

     

    *************

    AL 8.7.2015. Ikäihmisten palveluja uudistetaan Tampereella

    Päättäjien lomien aikana tehdään merkittäviä linjauksia! Vanhusten hoitoon ollaan kehittämässä (jopa) 7 painopistettä;

    1. Vahvistetaan vanhusten hoitoon erikoistunutta geripolia.
    2. Kehitetään keinoja, joilla voidaan vähentää kotihoidon asiakkaiden sairaalahoidon tarvetta.
    3. Luodaan uudenlainen palvelumuoto kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen väliin niille vanhuksille, jotka eivät pärjää pelkän kotihoidon turvin, mutta eivät kuitenkaan tarvitse tehostettua palveluasumista. Mallia lähdetään kehittämään palvelutalon kotihoidon pohjalta.
    4. Panostetaan omaehtoisen toiminnan ja vapaaehtoistyön kehittämiseen. Lähitoreilta palvelua ja ohjausta saa kasvokkain, sähköisistä palveluista taas verkon kautta. Myös omaisten näkökulma otetaan huomioon entistä paremmin.
    5. Otetaan hyvinvointiteknologia vahvemmin avuksi kotona asumista tukevissa palveluissa.
    6. Kehitetään kotihoidon ja asiakasohjauksen sisältöä asiakaslähtöisesti.
    7. Kehitetään erilaisia asumismuotoja, kuten elinkaariasumisen kortteli Tesomalle.

    Kommentoin myöhemmin, mitä mikin kohta "aukikirjoitettuna" ja selkokielellä tarkoittaa.

     

    *************

    N. 15 metriä ja 3 viikkoa, kesäinen tositapahtuma Tampereella

    Tapahtui viikolla 24, ke 10.6.2015, että Mustanlahden sataman tyhjennyspumppu ei toiminut sähkövian vuoksi. Vikaa lähdettiin tarmokkaasti selvittelemään ja todettiin, että pumppu ei saa virtaa jostain syystä. Kaapeli ehkä poikki, missä, mistä? Se ei selvinnyt. Onko satamaan rakennetulla kioskin laajennuksella osuutta asiaan, sen aika näyttää.

    Laivojen septitankkien ja pilssivesien tyhjennys hoidettiin tyhjennysautoilla. Kuulemani mukaan melko hintavaa hommaa.

    Kyselin aika-ajoin tilannetta, missä mennään. Vastaus oli, että selvitetään kenen "tontille" vian haku ja korjaaminen oikeasti kuuluvat. Aikaa ja "tupakkia" kului, vaikka itse en poltakaan. Kirjoitin töiden vauhditusviestin AL 26.6. Tekstaripalstalle; "Mustalahden sataman jätekaivolinjan sähkövikaa on etsitty jo yli kaksi viikkoa. Kalliiksi tulee tyhjennysauton käyttö. Tässä ajassa olisi vetänyt varalinjan vaikka Särkänniemen tuulivoimalasta."

    Kiinteistöpäällikkö Virpi Ekholmille kerroin tilanteen ja missä mennään. Hän otti asiasta "kopin", kiitos siitä, ja selvitti, mistä kiikastaa ja lupasi, että asia laitetaan kuntoon.

    Ti 30.6.2015 tuli tieto, että pumpulle oli vedetty varalinja läheisestä sähkötolpasta, n. 15 metriä. Hei, asia oli näin helppo ja pumppu toimii. Eikä kestänyt kuin 3 viikkoa!

    Kyllä on syytä Tampereen toimintamallia uudistaa. Nytkin monesta suusta kuulin, että tämä on sitä Tiltua, kaupungin hommaa. Vastuuta palloteltiin ansiokkaasti toiselta toiselle, "ei kuulu meille, soita sinne ja tänne"..

    Luulisi mätäkuun jutuksi, mutta kun sattui alkukesästä. Niin, kukahan sen kaapelin oli loppujen lopuksi vioittanut?

     

    *************

    29.5.2014 Valtakunnan hallitus nimitettiin - mielensäpahoittajien ja suvaitsevaiston suuri surun päivä

    Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö nimitti maan 74. hallituksen. Pääministerinä Juha Sipilä (kesk), ulkoministerinä Timo Soini (ps) ja valtiovarainministerinä Aleksander Stubb (kok).

    Perussuomalaisista ministereiksi nimitettiin Soinin ohella, sosiaali- ja terveysministeriksi Hanna Mäntylä, työ- ja oikeusministeriksi Jari Lindström ja puolustusministeriksi Jussi Niinistö.

    Hallituksen vahvuus on 14 ministeriä. Keskustalla 6, perussuomalaisilla ja kokoomuksella kummallakin 4. Muut puolueet ovat oppositiossa ja voi sitä valituksen ja vaikerruksen määrää.

    Kevään vaalien tulos oli järkytys monelle perussuomalaisten perikatoon tuominneille. Tuli eduskunnan toiseksi suurin puolue keskustan jälkeen. Kansa oli jälleen äänestänyt "väärin".Nyt oppositioon joutuneiden puolueiden puheenjohtajat purkavat turhautumistaan julkisuudessa, unohtaen, että he olivat edellisessä ja mahdollisesti sitäkin aikaisemmassa hallituksessa saattamassa maata tähän jamaan missä nyt ollaan. Kauhea poru, kun tuli porukka joka ainakin yrittää laittaa maan taloutta kuntoon. "En ole katkera, mutta kuitenkin!"

    Puheenjohtaja teki puolueen sisällä mielenkiintoiset valinnat, ottamalla itse odotetun valtiovarainministeriön salkun sijasta ulkoministerin salkun. Haisee vähän siltä, että Presidentti Niinistölläkin olisi ollut asiaan vaikuttamista.

    Jussi Niinistön valinta puolustusministeriksi oli odotettu. Oli ilo kuulua vaaleja varten laadittuun sisäistä ja ulkoista turvallisuutta kosevan koskevaan vaaliohjelman laatimistyöryhmään.

    Sosiaali- ja terveysministeriksi Hanna Mäntylä on hyvä valinta. Todella itsellenikin oli iso yllätys Jari Lindström työ- ja oikeusministeriksi. Suurta huolta keskusteluissa kannettu siitä, että miten hän suoriutuu oikeusministerin tehtävästä. No, perustuslaki ei edellytä oikeusministeriltä juristin koulutusta.

    Toinen hyvä veto oli nostaa Maria Lohela Eduskunnan puhemieheksi. Sehän oli vallan tavatonta. Fiksu ja nuori, vieläpä nainen. Osa kansanedustajista näytti lapsellisuutensa puhemiehen vaalissa.

    Ei tämän enempää valtakunnan politiikasta.

    -------------------

    Miltä näyttävät Tampereen valtuuston voimasuhteet peilattuna valtakunnalliseen tilanteeseen.

    Hallituspuolueiden edustajat; kok+rkp 17, ps 7 ja keskusta 5, yhteensä 29. Oppositio; sdp 16, vihr 10, vas 7 ja kd 2, yhteensä 35. Näiden lisäksi Tasi 2 ja skp 1, yhteensä 3.

    Miten asetelma vaikuttaa Tampereella valtakoalition toimintaan, se jää nähtäväksi, koska kok+rkp edustaa siellä yksinään hallitusta 17-35? Ongelmia tiedossa, sen voin sanoa. Tai ei ehkä sentään. Kokoomusta ja pormestaria viedään kuin pässiä teuraaksi muiden toimesta.

     

    *************

    Testataanko Tampereella toiminta-avustusten myöntämisessä uutta toimintatapaa?

    Tampereen kaupungin toimintaohjeistus avustuksien käsittelystä on viimeksi päivitetty 15.12.2014. Ohjeessa sanotaan mm. edellytykset avustusten saannille sekä menettely, miten toimitaan avustusanomuksen myöhästyessä asetetusta määräajasta.

    Myöhästyneestä avustushakemuksesta sanotaan yksiselitteisesti, että sitä EI OTETA käsittelyyn.

    Menneenä talvena oli yhdistysten toiminta-avustukset haussa ja määräaika oli 31.1.2014. Erään yhdistyksen anomus myöhästyi inhimillisen virheen takia 10 päivää, joka on harmillista. Lautakunnassa avustuksia käsiteltäessä asia todettiin, eikä sitä otettu käsittelyyn. Toisella kerralla asia vedettiin pois listalta.

    Kun myöhästynyt asia jälleen tuotiin jälleen lautakunnan käsittelyyn muotoiltuna eri otsikolla, erillisanomuksena, siis eräänlaisena otto-oikeutena. Keskustelussa tuotiin esiin, että asiaa olisi puitu jopa kaupunginhallituksessa ja - lakiosastolla. Anomuksesta oli huolellisesti poistettu kaikki viittaukset myöhästymiseen ja aikaisemmin tehtyyn anomukseen ettei syy- ja seuraussuhde näkyisi. Avustus hyväksyttiin lähes yksimielisesti.

    Onko Tampereella otettu käyttöön uusi käytäntö toimintavustusten käsittelyssä myöhästymistapauksissa, ja liittyykö tämä kaupungin toimintamallin uudistukseen? Joka tapauksessa, kai olemassa olevia sääntöjä pitäisi noudattaa eikä etsiä keinoja niiden ohittamiseen. Vaikuttaa puliveivaamiselta.

    Toivottavasti tätä uutta käytäntöä noudatetaan vastaavanlaisissa tapauksissa tasapuolisesti.

    Tampere myönsi vuonna 2014 sääntöjen mukaan tai erillisillä päätöksillä avustuksia yhteisöille yhteensä 22,7 milj.euroa.

     

    *************

    Onko kysymyksessä törkeä tamperelaisten eriarvoistaminen?

    Näin voi kysyä, kun seuraa kaupungin valmistelua toiminnan tehostamiseksi ja väkisin runnottujen hankkeiden läpiviemistä. Tampere on suunnitellut siirtävänsä Pohjois-Tamperelaisten terveyspalvelut Linnainmaan terveysasemalle, jonne mm. on matkaa Kaanaasta 43, Kämmenniemestä 20 ja Terälahdesta 33 kilometriä.

    Kh suko linjasi 18.5.2015, että Kämmenniemen terveysaseman kohtaloa mietitään kuitenkin vielä yhdessä asukkaiden kanssa.

    Samaan aikaan on esitetty bussitaksojen vyöhykemallia, joka nostaisi lipunhintoja Sorilan pohjoispuolella Teiskossa ja Kaanaassa. Kämmenniemestä Linnainmaalle pääsisi vielä nykytaksalla. Kertalippu Teiskon kirkonkylästä ja Terälahdesta Linnainmaalle nousisi 5,50 euroon ja Kaanaasta Linnainmaalle 7,50 euroon.

    Matkat Teiskosta Tampereen keskustaan kallistuisivat vielä enemmän. Edestakainen matka Kaanaasta keskustaan maksaisi kertalipulla 17 euroa. Muualta Tampereelta edestakainen matka keskustaan maksaa 5,20 euroa.

    "Kun Tampereella lähdettiin suunnittelemaan palvelujen keskittämistä hyvinvointikeskuksiin, ei ollut tietoa bussiliikenteen tariffiuudistuksesta, joka nostaa toteutuessaan tuntuvasti teiskolaisten bussilippujen hintoja. Tämän joutui pormestari Anna-Kaisa Ikonen (kok) tunnustamaan, kun hän vastaanotti noin tuhannen allekirjoittajan vetoomuksen Kämmenniemen terveysaseman palvelujen säilyttämisen puolesta."

    Bussilippujen hinnoista pormestari; "Tämä keskustelu täytyy käydä erikseen joukkoliikennelautakunnassa, Ikonen väisteli.
    Ikonen puolustautui myös sillä, että Teiskon alueelta pari sataa asukasta vaihtoi vapaaehtoisesti terveysasemaa Atalaan ja Linnainmaalle, kun valinta tuli mahdolliseksi." AL 18.5.2015.

    Eikö pormestari elä tässä maailmassa? Tampereen valtaväylää, Hämeenkatua, ollaan sulkemassa sekä elävöitetään yrittäjiä ja kaupunkilaisia kuulematta. Talous ajettu kuralla, joihin on vaikutuksensa mahtipontisilla hankkeilla.

    Onko KEVA:n hallituksen puheenjohtajan ja Tampereen pormestarin tehtävien hoitamisen välillä eturistiriita? Kaupungin asioihin paneutumisen huomioiden, näin joku voisi väittää.

     

    *************

    Kansanedustajavaalit 2015 19.4.2015

    Onnea valituille kansanedustajille, erityisesti ensikertalaisille. Onnea myös vaalissa mukana olleille saamistanne äänistä.

    Perussuomalaisten Tiina Elovaaralle erityisonnitteluni. Olet Tampereen ainoa PS:n kansanedustaja.

    Vaalin tulos oli toisaalta odotettu, toisaalta yllätyksellinen. Eräät tahot ennustivat Pirkanmaan ja Tampereen perussuomalaisille rökäletappiota Laila Koskelan loikkauksen ja "Veltto" Virtasen poisjäännin johdosta. Kieltämättä, itsellenikin ehdokasasettelun yhteydessä tuli mieleen, että mitenkähän käy. Mutta, hyvinhän siinä kävi. Yleensä olen onnistunut äänestämään ehdokasta, joka ei mennyt läpi, mutta nyt valintani osui kohdalleen.

    Kokonaisuutena PS pärjäsi Pirkanmaalla hienosti. Tuli sama määrä kansanedustajia kuin aikaisemmin. Tampereen toinen edustaja vain vaihtui Tampereen rajalla, Siivikkalassa asuvaan Ylöjärven edustajaan.

    Perussuomalaisten Pirkanmaalaisiksi kansanedustajiksi tulivat valituksi tulivat Lea Mäkipää, Kihniö, Martti Mölsä, Punkalaidun, Tiina Elovaara, Tampere ja Sami Savio, Ylöjärvi.

    Myös yllätyksellisiä putoamisia sattui, mm. veteraanipolitiikko Kimmo Sasi (kok) ja Leena Rauhala (kd). Perussuomalaisista keskustaan loikannut Laila Koskela ei saanut uudessa ryhmässä kannatusta eikä uusinut senaattoripestiään.

    Tampereelta olivat ehdokkaina mm. Tampereen Sdp-ryhmästä tunnelin puolesta äänestäneet (tunnelidemarit) kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu Hanna Tainio ja kaupunginvaltuutettu Johanna Loukaskorpi.

    Poliittisen muistin lyhyydestä huolimatta, kansa muisti. Kumpikaan tunnelin puolesta äänestänyt ei päässyt kansanedustajaksi. Hanna Tainio pääsi varalle. Tunneli vaanii edelleenkin uhrejaan. Loukaskorpi ilmoitti, että hä ei aio asettu ehdokkaaksi seuraavissa kuntavaaleissa keväällä 2017.

    Nykyisestä kaupunginvaltuustosta tuli valituksi 9 "senaattoria", se on 13,4 %.

    Miten kansanedustajat ovat suhtautuneet Tampereen megahankkeisiin. Voit tarkistaa asian täältä.

    *************

     

    AL 14.4.2015 uutisoi

    Tampereen valtuustolla vartin kokous

    Tampereen kaupunginvaltuustolla oli maanantaina lyhyt kokous. Se kesti vain 15 minuuttia. Eduskuntavaaliviikolla esityslista oli poikkeuksellisen lyhyt. Listalla oli vain muutama asia.

    Yhtenä niistä oli kaupunginhallituksen johtosäännön muuttaminen liiketoimintajaoston osalta. Tuntuu oudolta tämä jatkuva johtosäännön muuttaminen. Viimeisen vuoden aikana muutoksia tehty jo useita. Kenen toimesta, miksi, mitä ja ketä varten? Ketä palvelee tässä vaiheessa jatkuva muutos, kun otetaan huomioon tulossa olevat sote-muutokset sekä kotikutoinen toimintamallin muutos?

    "Kaupunginhallituksen johtosääntöön esitetään muutoksina liiketoimintajaoston osalta yhtiöiden ja liikelaitosten toiminnan ohjaaminen valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden pohjalta, valmisteluvastuun lisääminen tavoitteiden ja omistajapolitiikan osalta, yhtiöiden hallitusten ja liikelaitosten johtokuntien työskentelyn seuranta ja arviointi sekä omistajan ennakkokäsityksen antaminen konserniohjeen mukaisissa merkittävissä asioissa.
    Poistosuunnitelmien hyväksyminen ja laskentaohjeiden antaminen sekä konsernipalveluista vastaavana toimielimenä toimiminen siirretään liiketoimintajaostolta kaupunginhallitukselle osana konsernihallinnosta vastaavana toimielimenä olemista.
    Liiketoimintajaoston tehtävien päivittämisen lisäksi kaupunginhallituksen johtosääntöä tulee päivittää eräiden konsernijohtajan tehtävien osalta.”

    ---------------------

    Kylmää kyytiä Pirkkalan lentoasemalle! Ryanair vähentää lentoja Tampereelle.

    Remontoitu kakkosterminaali otetaan 14.4.2015 käyttöön. Päivää ennen tätä Ryanair kertoi viiden kuukauden totaalisesta talvitauosta Tampereelle. Tauko alkaa lokakuun alussa ja päättyy helmikuun lopussa. Syyksi ilmoitettiin koneiden riittämättömyys. Huhun mukaan todellinen syy lentojen loppumiseen olisi se, että joku taho oli esittänyt Ryanairille korjatun 2-terminaalin myötä lentokenttähintojen korotusta. Yhtiö vastasi välittömästi.

    Ei auttanut Tampereen panostus kakkosterminaalin kunnostukseen. Koneiden riittämättömyys, matkustajamäärät tai lentokenttähintojen korotus ratkaisivat Ryanairin päätöksen Lappeenrannan hyväksi. Mikä noista on todellinen syy, mene ja tiedä. Tampereen ja Pirkanmaan kannalta harmittava tapaus.

    Ei auttanut, vaikka Tampereen Konsernihallinto ja ydinprosessit antoi vuonna 2014 Finavia OyJ:lle avustusta 586 953,00 € ja Tilakeskus maksoi 1969,65 € sähkölaskun.

    AL 16.4.2015 "Pirkanmaan on itse hankittava lentoasiakkaansa. Pirkanmaan on itse hankittava lentoasiakkaansa.
    Finavian toimitusjohtaja odottaa alueen toimijoilta riskinottoa. Matkailutuotteiden kehittäminen houkutteleviksi on yksi lähtökohdista."

    Kuka virkamies virastotalossa on vastuussa matkailualasta? Näyttää, ettei kiinnosta ketään, koska matkailualalla on jo vuosia menty alaspäin.

    *************

     

    23.3.2015 Toimintamalliseminaari

    Syytön, sankari vai konna on Tampereen toimintamallin arvioinnin raportille annettu nimi. Raportissa on selvitetty nykyisen mallin hyviä ja huonoja puolia. Raportti on hyvin tilaajansa "näköinen". Ohjeistukset ovat sellaisia toimenpiteitä, johon olisi pitänyt pystyä ilman tutkimustakin.

    Raportti ei ota kantaa todellisiin ongelmiin, eikä siihen, miksi kaupungissa on konsernihallinnon lisäksi 6 tilaajalautakuntaa, ts 7 tilaajaa, jotka hoitavat palvelujen hankintaa. Kilpailutusten hoitajana toimii Tampereen Logistiikka. Liian monta tekijää.

    Tampere-talossa pidettiin asian tiimoilta seminaari, jossa käsiteltiin Tampereen toimintamallia, johon sisältyy mm tilaaja- ja tuottajamalli.

    Tilaisuudessa selvitettiin mm. soten vaikutuksia palvelurakenteeseen. Uhkakuvana on, että Tampereen budjetista häviää n. 750 milj.euroa muiden päätettäväksi ja n. 5500 henkilöä siirtyy pois kaupungin palkkalistoilta. Jäljelle jäisi n. 760 milj.euron rahoista ja toiminnasta päättäminen.

    Nykyisen suuruiseen hallintoon on pakko puuttua ja tämä on suuri huoli kaupungin johdossa ja työntekijäpiireissä. Tämä pelko on tosiasia henkilöstön keskuudessa, kertoi ylempi virkamies. Puoluetoveri ja/tai -sidonnainen voi joutua (joutuu) olosuhteiden pakosta listalle, josta valitaan kilometritehtaalle lähtijät.

    Sitten käytiin arvausleikkiä, millainen on vuoden 2050 Tampere. Tavoitteena on, että Tampereesta tulisi oikein metropoli, mutta tämähän on tuhoon tuomittu haave. Suurten suunniteltujen väestösiirtojen (vain mahdollisten) ja muun maakunnan kurjistamisen varaan ei pidä suunnitelmia tehdä.

    Hassu juttu. Tilaisuudesta jäi hieman jakomielinen olo, kun salissa kovasti hypetettiin sille että, kaupunki kehittyy kun valkokankaalla esiteltiin pääasiassa tilaisuudessa läsnäolijoiden twiittejä realiajassa. Jopa pormestari Anna-Kaisa Ikonen innostui kehumaan sitä, kun kaupungin ylin johto on avannut profiilit Twitteriin ja käyttää kallista työaikaa twiittailuun.

    Toimintamallin uudistamistyön valottamiseksi on avattu myös Tampere 2017 -blogi, johon johtavat viranhaltijat kirjoittavat jorinoitaan. Koska virkamiehet hoitavat tiedottamisen itsenäisesti, tiedotusosaston väkeä voidaan vähentää.

    Tampereen Twitter-profiili suurista kaupungeista tavoittavin. Tampereen kaupungin Twitter-profiili on lähes 8600 seuraajallaan Suomen suurimmista kaupungeista seuratuin twiittaaja. Siis jopa 3,6 % kaupungin asukkaista seuraa kaupungin johdon twiittailua.

    Mielipiteeni on, että jotain muutakin pitää toiminnan kehittämiseksi tehdä kuin twiittailla tai kirjoitella blogeja.

    Vaikka päätöksiä ei vielä ole, todennäköisintä on, että kaupunki purkaa tilaaja-tuottajamallia ainakin niiltä osin, kuin oman tuotannon kanssa kilpailevaa tuotantoa ei ole. Tampere uudistaa (AL 24.3.) toimintamalliaan.

    Toimintamallin kehittämistyössä Tampere haluaa vastauksia seuraaviin asioita:

      * Kunnan roolin muuttuminen palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa ja muutosten vaikutukset kuntatalouteen
      * Sote-uudistus ja ylikunnallisten palvelujen lisääntyminen
      * Digitalisaatio
      * Kansalaisyhteiskunnan muutos: osallisuus ja yhteisöllisyys
      * Palvelutarpeiden eriytyminen ja muuttuminen
      * Globalisaatio.

    Pureudun tuohon osallistumiseen ja yhteisöllisyyteen. Tampereella halutaan kuunnella entistä enemmän asukkaita, joka on hyvä asia. Mutta kuuleeko se oikeasti. Voi olla korvissa vaikkua kuin eräälläkin puolueella, jolla oli korvat.

    On Valmaa, Vilmaa, Alvaria, Iivaria, pormestarin kuulemistilaisuuksia, jne... Ottaako kukaan kansalaisilta tulleita mielipiteitä huomioon, se on jo toinen juttu? Vuorovaikutussuunnittelijaa lukuun ottamatta, ei ota, koska kansalaiskyselyt tehdään niin myöhäisessä vaiheessa, että niillä ei voi vaikuttaa taloussuunnitelmissa linjattuihin isoihin ratkaisuihin. Tuleviin talousarvoihin liittyvät kysymykset ovat lillukan varsia. Esimerkkinä Valmassa oleva kysely. Varsinainen asia kyselystä puuttuu, kaupungin talous. Miten painotetaan palvelujen suhdetta investointeihin, jne...

    Seuraavan vuoden talousarviokyselyillä rauhoitetaan kansalaisia; saatte vastata ja esittää mielipiteenne. Virkamiehet ja poliitikot taputtelevat toisiaan olalle; kysytty on, annettu mahdollisuus vaikuttaa, todennäköisesti ei muuteta mitään. Mutta, ollaan hyviä ihmisiä. Vastausten lukumäärä? 2016 talousarvion valmisteluun on tullut 19 vastausta. Tästä näkee kaupunkilaisten luottamuksen tiedusteluihin, ei mitään!

    Jos todella halutaan, niin tätä kansalaisosallistumista voisi jalostaa hieman eteenpäin. Tästä olisi pienen kehittelyn jälkeen mahdollisuus siirtyä Sveitsin malliin, jossa järjestetään melkein asiasta kuin asiasta kansanäänestys jonka mukaan mennään. Herääpä kysymys, mitä se edustuksellinen demokratia on? Eikö valtuutetut valita päätösten tekoa varten? Tarvitaanko sitä, kun kansalta kysytään suoraan?

    Tuntuisi järkevältä, jos Tampereella olisi vain yksi hankinta/tilaaja- ja valvontayksikkö, joka tilausten ja hankintojen ohella hoitaisi myös kilpailutuksen sekä töiden ja palvelujen suoritusten asianmukaisen valvonnan. Tällä varmistettaisiin, että hankinnoissa, kilpailutuksessa ja valvonnassa olisi edelleenkin riittävä ja ammattitaitoinen henkilöstö. Laatu määrää, ei henkilöstön lukumäärä.

    Revisiotoiminta, sisäinen valvonta eikä tilintarkastus pysty estämään tapauksia, joissa kaupunki joutuu huolimattoman toiminnan vuoksi maksumieheksi. Tarkastuslautakunta ottakoon asioista kopin ja selvittäköön kaikki epämääräisyydet.

    ---------------------

    Ostolaskujen avaaminen kuntalaisten tutkittavaksi, on myös sitä kutsuttua avoimuutta, jota Tampere haluaa edistää. Siellä on kuntalaisilla mahdollisuus tehdä omaa tutkimustyötä ja laatia yhteenvetoja, näin valtuustossa kerrottiin.

    -------------------

    Ps. AL päätoimittaja Jouko Jokinen on menettänyt otettaan (AL 21.3.) perussuomalaisista kirjoittaessaan. Hän jopa kirjoittaa myönteisesti perussuomalaisista eduskuntavaaliehdokkaista. "Perussuomalaisten ehdokkaat ovat aivan eri tasoa kuin neljä vuotta sitten. ... kaikin tavoin kovatasoisimpia. ... käyttäytyvät esimerkillisen asiallisesti." Ihmeiden aika ei ole ohi!

    *************

     

    AL 7.3.2015. Kunkun parkilla monta vaihtoehtoa, miksi?

    Tänä keväänä pitäisi päättää minkä kokoinen maanalaisesta parkkihallista tulee. Samaten päätetään, onko ulos- ja sisäänajoramppeja kaksi, neljä tai jotain muuta. Tärkein kysymys on, johon odotetaan vastausta; ketä ja mitä varten kunkunparkkia suunnitellaan?

    Kun otetaan mukaan ratikkasuunnitelmat, keskustan kehittämissuunnitelman, Hämeenkadun liikennöinnin vaikeuttamissuunnitelmat niin silloin logiikka pettää. Mistä on kysymys?

    Ajoneuvoliikennettä halutaan keskustassa vähentää. Sitä varten ratikkaa ajetaan kuin käärmettä pyssyyn, vaikka ratikalle ei ole luontaista kysyntää -tarvetta. Jos näin mennään, niin miksi samanaikaisesti suunnitellaan valtavaa maanalaista pysäköintilaitosta, kun ajoneuvoliikenne halutaan loppuvan? Yhtälö ei toimi. Autoliikennettä halutaan vähemmän, autoliikennettä tarvitaan enemmän, että Kunkun parkille löytyisi perusteet. Onko joillakin "piuhat hirttäneet" yhteen?

    Nimii Hinta Autopaikat Hinta/autopaikka Yhteys Rantaväylän tunneliin/keskustan katuverkkoon
    Suppea Kunkun parkkiluola n. 130 M€ 1280 n. 101 560 € Kyllä/kyllä
    Pieni Kunkun parkki n. 150 M€ 1000 n. 150 000 € Ei/kyllä
    Laaja Kunkun parkki n. 150 M€ 1440 n. 104 167 € Ei/ei

    Voisi olla jopa toimiva suunnitelma yksinään käsiteltäessä ja kestävien perusteiden sekä maksajan löytyessä. Tampereen taloustilanne ei

    *************

     

    To 5.3.2015, olipa uskomaton uutispäivä. Eurokomissaari Jyrki Katainen kävi Tampereella investointisuunnitelmaansa lobbaamassa. Tärkein tieto mikä tuli ilmi oli, että TAMPERE EI SAA RATIKKAAN EU:n rahaa!

    Toinen asia joka ratkesi oli se, että SOTE suunnitelma kaatui ja siirtyi seuraavalle vaalikaudelle. Mitä varojen ja resurssien tuhlausta 4 vuotta? Tämä on todistus huonosta maan hallituksen johtajuudesta.

    Soteen on sidottu monenlaista asiaa. Pirkanmaan ambulanssipäätös, Tampereen Tiltu (tilaaja-tuottajamalli) ja PSHP:n päätökset. Jopa Tampereen ratikkahankekin on saatu sotkettua mukaan sotesotkuun. Näin toteutuu vanha sanonta; kaikki vaikuttaa kaikkeen ja mitä useampi kokki, sitä sakeampi soppa!

    **************

     

    16.2.2015 Onko Tampereen kaupunginvaltuuston rooli olla päättäjä vai leimasin?

    Valtuusto käsitteli Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmaa 2040 tuntitolkulla. Keskustelussa tuli ilmi suunnitelman hyviä kuin myös huonoja puolia. Selkeästi tuotiin esiin, että suunnitelmaan ei voi tehdä muutoksia tai lisäyksiä. Perusteluna oli, että se siinä tapauksessa ollut erilainen kuin muissa kunnissa.

    Jaaha, valtuuston pitäisi olla kunnan korkein päättävä elin. Nyt rakennesuunnitelmaa on valmisteltu pienessä piirissä ja hyväksytty seutukunnan hallituksessa (myös pieni piiri), eikä laajaa kansalaiskeskustelua ole käyty (sallittu).

    Toinen asia, jolla valtuustolle jälleen osoitettiin kaapin paikka, oli Tampereen Valoviikkojen tulevat valokuviot. Pormestari Anna-Kaisa Ikonen ilmoitti ykskantaan, "valokuvioita ei tuoda valtuuston päätettäväksi. Asia kuuluu suunnittelijoille, joita ohjaa kaupungin johtoryhmä. Se raportoi asiasta kaupunginhallitukselle". Siinäs sitten kuulitte. Valtuusto oli yksimielisesti samaa mieltä, eihän valokuvioista päättäminen tosiasiassa valtuuston toimivaltaan kuulukaan.

    Perussuomalaiset uskaltavat käyttää valtuutetulle lain mukaan kuuluvaa valtaa. He ehdottivat rakennesuunnitelmaa uuteen valmisteluun ja lopuksi hylättäväksi. Oli pari valtuutettua muistakin puolueista samaa mieltä, mutta pääasiassa muiden puolueiden valtuutetut joutuvat toiminaan taustavaikuttajien "kumileimasimena". Turhauttaako?

    *************

     

    Käytetäänkö ratikan rakentamisen ja kaupunkiseudun rakennesuunnittelun pohjana virheellisiä lukuja?

    Tampereen ympäristökuntien valtuustoissa on näihin aikoihin meneillään Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040 hyväksymiskierros.

    Miten on mahdollista, kun 2011 arvioitiin tehdävän 987000 matkaa, niin rakennesuunnitelma 2040 väittää, että jo nyt (2014) tehdään 1,1 milj. matkaa päivässä? Liikenteellisiä vaikutuksia on tutkittu tietokoneohjelmalla ajettavaan TALLI 2015 liikenneohjelmistolla. Sopivasti ohjelmoimalla saadaan halutut luvut. Voit lukea jatkoa täältä.

    Onhan se melkoista kansainvaellusta , kun lähes 400 000 tampereen seutukunnan asukasta lähtee kotoaan, tulee kotiinsa ja vielä kerran lähtee!! KUKA ON NÄHNYT? Minä en, mutta tällaiseen tapahtumaan perustuu Tampereen suunnitelmat tiivistysrakentamisesta ja ratikalla matkustamisesta.

    Rakennesuunnitelma toteaa, että "kustannuksia aiheutuu uusien rakentamisalueiden käyttöönotosta ja palvelujen rakentamisesta, liikenneinvestoinneista sekä palvelujen ja vesi- ja liikenneinfran käyttö- ja ylläpitokustannuksista.

    Merkittävä osa kustannuksista muodostuu suurista liikenteen hankkeista, joiden toteuttaminen esitetyllä aikajaksolla ylittää suurella todennäköisyydellä kuntien ja valtion resurssit. Toimenpiteiden priorisointia tulee sen vuoksi edelleen jatkaa". Tähän on helppo yhtyä.

    Pientä debattia ratikasta.

    *************

     

    9.2.2015 Kaupunginhallituksen suunnittelukokous käsitteli Keskustan kehittämisohjelman päivitystä 2015

    Keskeisimpiä vuosien 2014–2015 aikana valmisteltavia kehittämisohjelman hankkeita ovat;
    - asemakeskuksen MAL -hankkeen yleissuunnitelman ja toteutuksen ohjelmointi yhteistyössä valtion osapuolten kanssa,
    - kansi ja areena -hankkeen jatkosuunnittelu ja sopimusvalmistelu sekä monitoimiareenan kumppanin ja toteutusmallin valinta,
    - Tullin alueen yleissuunnitelman laadinta,
    - Ranta-Tampellan alueen yleisten alueiden suunnittelu,
    - aluerakentamisen valmistelu sekä kaupungin kortteleista järjestettävien tontinluovutuskilpailujen valmistelu,
    - Eteläpuiston ja sen lähialueiden yleissuunnitelman laadinta osana käynnistyvää asemakaavaprosessia,
    - Särkänniemen alueen yleissuunnitelman laadinta,
    - Keskustorin ja siihen liittyvien kortteleiden ja alueiden osallistavan visiotyön käynnistäminen,
    - Tampereen keskustan liikenneverkkosuunnitelman ja sen sisältämien jatkotoimenpiteiden valmistelu,
    - maanalaisen pysäköinnin ja huollon yleissuunnitelmaan perustuvan Kunkun parkin toteuttajan ja operaattorin kilpailuttaminen ja asemakaavoituksen loppuun saattaminen,
    - Tammelan täydennysrakentamisen korttelikehittäminen ja toriparkin asemakaavaprosessin käynnistäminen,
    - ydinkeskustan liikekortteleiden kehittäminen sekä
    - valoviikkojen uudistuksen loppuunsaattaminen.

    Huh, huh, mitkä tavoitteet Ei voi ainakaan syyttää heikosta itsetunnosta. Toinen asia vaan on, että kuka maksaa nämäkin suunnitelmat. Kokonaan on unohdettu budjettivaltuustossa päätetystä investointikaton luomisesta. Hups keikkaa. Kädet vain taskuun ja suunnittelemaan. Eihän siinä ole omat rahat kysymyksessä. Ottiko kokouksessa kukaan kantaa listan järkevyyteen? Kyllä, Tiina Elovaara (ps) vaati asiaa uuteen käsittelyyn.

    Vanhusten kotihoito ja sen ongelmat ovat nousseet keskiköön Tampereella kuin muuallakin Suomessa. Päättäjät ratkaisuilaan määrittävät missä tilanteessa hyvinvointipalvelut kohtaavat tarpeettomat (yli)investoiniit. Esim. vanhustenhoito/ratikan suunnittelu. Laillistettu vanhusten eliminointiohjelma, miettikääpä sitä.

    *************

     

    AL 6.2.2015. Kolme Tampereen perussuomalaista joutuu tunnelikäräjille törkeästä kunnianloukkauksesta.

    Viime kunnallisvaalien alla, 12, julkaistiin Perustamperelainen -vaalilehdessä juttu, jossa kerrottiin että Tampereen tunneliprojektin ylintä virkamiestä, Liikenneviraston yksikön päällikköä epäiltäisiin Vantaalla virka-aseman väärinkäytöksestä.

    Vaalilehden kirjoitus perustui Rakennuslehden julkaisemiin tietoihin eikä kirjoituksessa esitetty, että asia olisi poliisitutkinnassa.

    Syytteen saivat Tampereen perussuomalaisten paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Terhi Kiemunki, varapuheenjohtaja Heikki Luoto sekä silloinen sihteeri Lassi Kaleva. Kaikki ovat myös eduskuntavaaliehdokkaita.

    Ei voi mitään, mutta mieleen tulee väkisinkin, että käräjöinnin aloittaminen juuri vaalien alla kuuluu vaalien käyntitaktiikkaan. Mustataan mahdollisimman paljon. Nooh, oikeus tekee päätöksensä, ja em. henkilöt saavat vaaliin sopivaa julkisuutta. Pääasiahan on, että puhutaan.

    Olinpahan kuulemassa 10.2.2015 "persutrion" syytteitä Pirkanmaan Käräjäoikeudessa. Syyttäjä vaatii sakkorangaistusta törkeästä kunnianloukkauksesta. Tavallinen kunnianloukkaus on tapauksena jo vanhentunut. Tuomio tulee kansliatuomiona myöhemmin. Veikkaukseni entisenä lautamiehenä on, että syytteet hylätään. Juuri näin kävi, syytteet hylättiin. Joku on varmasti oikeuden päätökseen pettyneitä, mutta näillä mennään.

    Käräjäoikeuden päätöksestä valitettiin hovioikeuteen. HO:sta tuli "nahkapäätös", ts. KärO:n päätös jäi voimaan.

    Eipä virkamies arvannut, millaisen palveluksen hän tahtomattaan tekee perussuomalaisten eduskuntavaalikampanjalle. Ilmaista julkisuutta valtakunnallisestikin. Moni kansanedustajaehdokas on kateellinen ja vihreä kasvoiltaan tällaisesta mediajulkisuudesta.

    -----------

    Kyllähän näitä tunnelista johtuvia, perussuomalaisiin kohdistuneita juttuja löytyy Tampereeltakin. Virkistävää olla esillä näin vaalien alla. Hallinto-oikeudesta odotellaan näillä näppäimillä päätöstä tuen käytön oikeellisuudesta.

    Vastakohdat 060215

    Sattuipa "somasti", vierekkäin kaupan myyntitelineessä 6. helmikuuta armon vuonna 2015 iltapäivälehtien lööpit. Toisessa kerrotaan köyhän vanhuksen tilasta. Ruokaan jää 100 € kuukaudessa. Toisessa kerrotaan samanaikaisesti, että tulevia kansanedustajia odottaa roima palkankorotus.

     

    *************

    Muunneltua totuutta korkealla tasolla

    4.2.2015 Eduskunnassa käyty välikysymyskeskustelu koski Kreikan tukemista. Pääministeri Stubb (kok) narahti puheistaan, ettei Kreikalle ole annettuja senttiäkään veronmaksajien rahaa ja valtiovarainministeri Rinne (sdp) heilutteli tiliotetta vakuuksista. Kuitenkaan nämä temput eivät poista tai muuta 2013 budjettikirjassa olevaa tosiasiaa.

     

    *************

    Kirjoitin vastauksen Juhana Suoniemen kirjoitukseen "Kaupunkiseudun kehittäminen ei ole muilta pois" (AL 1.2.2015). Valitettavasti asia ei ole näin, mitä Suoniemi väittää. AL julkaisi vastineen 7.2.2015 vain hieman sensuroituna. Otsikko muutettu; Tampere imee tukea muiden kustannuksella. Lehdessä ollut teksti löytyy täältä.


    Kaupunkiseudun kehittäminen kurjistaa maakunnan elämää

    Juhana Suoniemi vastasi (AL 1.2.) Punkalaitumelaisen Heikki Vanha-Juhen kirjoitukseen, että ”Kaupunkiseudun kehittäminen ei ole muilta pois”.

    Väite, että kaupunkiseudun kehittäminen ei ole muilta pois, on irti todellisuudesta. Valtiolta ei enää riitä rahaa mm. maakunnan tiestön kunnossapitoon eikä muihinkaan hankkeisiin, koska Tampere imee kohteisiinsa merkittävät määrät valtion tukea.

    Hyvänä esimerkkinä kaupunkiseudun kehittämisestä ja maakunnan kurjistamisesta oli viime syksyn ambulanssifarssi. Tampere rahapulassaan oli valmis lakkauttamaan maakunnasta 5 ambulanssia.

    Tamperelaisena on ihmeteltävä, että missä maailmassa Juhana Suoniemi oikein elää, jos hän ei pysty näkemään missä tilanteessa on Tampereen talous. Alijäämää tehdään vuodesta toiseen. Tänäkin vuonna menot ovat n. 127 milj.euroa tuloja suuremmat.

    Jutussa viitattiin rantatien tunneliin. Ei tullut sellaisia työpaikkamääriä mitä luvattiin. Ennalta arvaamattomia kustannuksia on tullut ennakoitua enemmän. Valtion osuutta on jo myöhennetty. Tunneliallianssille kuuluvia töitä siirretään entistä enemmän maksettavaksi kaupungin muilta momenteilta.

    Suoniemi kirjoittaa; ”Tampereen seudun joukkoliikenne on viimein päässyt kehitysuralle, joka tulee hyödyttämään koko maakuntaa. Tampereen seudun kasvu vetää perässään ostovoimaa, matkailutuloja ja alihankintatyötä koko maakuntaan.” Suoniemihän on varsinainen vitsiniekka.

    Ratikkainfran hinnaksi on sovittu tuo 250 milj. euroa. Tähän päälle tulee vielä kalustohankinnat ja kaiken ylläpito. Kokonaishinta tulee olemaan lähempänä 400 milj.euroa. Mitä sitä peittelemään.

    Tampereen ratikan Hervanta–Lielahti-linjaa perusteltiin muutama vuosi sitten liikennetutkimuksella, jossa vakuuteltiin millaisia nousumääriä julkisiin kulkuneuvoihin tapahtui mm. Vesilahdella tai Pälkäneellä. Laskelmat perustuvat edelleenkin siihen, ikään kuin koko Hervannan ja Lielahden asujaimisto aamuin illoin vaihtaisi paikkaa.

    Väestömäärän ja työpaikkojen kasvuennuste 2040-vuoteen mennessä perustuu lähinnä utopioihin. Suuret ikäluokat, niin Tampereella kuin maakunnassakin muuttavat lähinnä hautuumaille. Maakunnasta ovat muuttaneet pääsääntöisesti ne henkilöt jo pois, jotka muuttoa harkitsevat. Annetaan lopuille elinmahdollisuus kotiseudullaan.

    Suuremmat ratikkaan ja tunneliin liittyvät alihankintatyöt loppuvat siinä vaiheessa kun kohteet valmistuvat. Miksi Suoniemi ja kumppanit eivät kanna huolta yritysten ja erityisesti ulkomaan kauppaa tekevien yritysten hankkimisesta Tampereelle? Näistä yrityksistä se hyvinvointi lähtee, ei toistemme selkien pesusta eikä ratikalla ajelusta.

    ---------------

    Suoniemi vastasi kirjoitukseeni (AL 13.2.2015).

    Pirkanmaa tarvitsee vahvaa keskuskaupunkiseutua

    Perussuomalaisten tamperelainen varavaltuutettu Ossi Aho osallistuu (AL 7.2.) keskusteluun, jossa vastasin punkalaitumelaisen Heikki Vanha-Juhen pelkoon, että Tampere vie maaseudun rahat.
    Aho ja Vanha-Juhe ajattelevat ilmeisesti niin, että Tampereen seutu eli noin 4/5 pirkanmaalaisista ei ansaitse lainkaan panostusta valtiolta, vaan niukat rahat pitäisi käyttää kaikki tiestön kunnossapitoon haja-asutusalueella. Toki tärkeä asia, mutta herroilta unohtuu valitettavasti se, että myös haja-asutusalueet tarvitsevat vahvaa keskuskaupunkiseutua.
    Aho osoittaa ymmärtämättömyyttä ratikkapäätöksen perusteista. Investointiin ei lasketa kaluston hankintaa eikä ylläpitoa, koska niitä vertaillaan saman kapasiteetin tarjoavan bussikaluston hankintaan ja ylläpitoon. Tässä vertailussa ratikka on arvioitu vuodessa noin 10 miljoonaa edullisemmaksi.
    Aho väittää perusteetta, että ratikkapäätöksen tukena olisi käytetty esimerkiksi Vesilahden tai Pälkäneen joukkoliikennelukuja. Väite on suorastaan absurdi ja irti todellisuudesta.
    Niin minä kuin muutkin ”kumppanit” jaamme Ahon aiheellisen huolen maakuntamme vientiteollisuusyritysten tulevaisuudesta, vaikka se nyt ei ollutkaan tämän keskustelun aihe. Uskon vain, että työ muuttaa nykyisin osaajien perässä. Siksi kuulutan panostuksia edulliseen asuntotuotantoon, täydennysrakentamiseen ja keskuskaupunkiseudun kehittämiseen.

    Juhana Suoniemi
    kaupunginvaltuutettu, maakunta-
    valtuustoryhmän pj. (vihr), Tampere

    ---------------

     

    Minä tietysti tähän vastaamaan. AL julkaisi vastineen 15.2.2015

    Raitiotien pohjana hurjat matkustajaluvut

    Olen Juhana Suoniemen kanssa samaa mieltä, että Pirkanmaa tarvitsee vahvan keskuskaupunkiseudun (AL 13.2.). Se ei silti saa tapahtua maakunnan kustannuksella.

    Suoniemi vetää mutkat suoriksi. En ole väittänyt, että kaikki valtion rahat pitäisi käyttää tiestön kunnossapitoon. Sanoin, ettei valtiolta enää riitä rahaa näihinkään kohteisiin.

    Totean, että lukemisen ohella ymmärrän myös tekstin.

    Ratikkaa Tampereelle on perusteltu suurilla matkustajamäärillä. Kaupunkiraitiotien alustava yleissuunnitelma (liikenne-ennuste 2011) arvioi, että Tampereen seudun matkustajamäärä olisi noin miljoona matkaa/arkipäivä. Laskennassa on mukana seitsemän kuntaa. Tampereen sisäinen tuleva ja lähtevä liikenne olisi noin 165000 matkaa/arkipäivä.

    Lieneekö ratikan valtionapujen saannin varmistaminen syynä siihen, että 12 tehtiin uusi liikennetutkimus.

    Liikenneraportissa kerrotaan, että Tampereen seudulla tehdään 1,1 miljoonaa matkaa/arkipäivä. Laskennassa on mukana 12 kuntaa, myös Vesilahti ja Pälkäne.

    Tampereen sisäinen, tänne tuleva ja täältä lähtevä liikenne olisi noussut parissa vuodessa 165000 matkasta 617800 matkaan joka arkipäivä. Nousua peräti 374 %.

    Se edellyttää, että jokainen tamperelainen lähtee liikkeelle, palaa ja lähtee vielä kerran. Onko tämä uskottavaa?

    Tampereen valtuusto käsittelee 16.2. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmaa 2040. Liikenne-ennusteena käytetään raportin 12 matkalukuja, jotka on laskettu 12 kunnasta. Suunnitelma koskee kuitenkin kahdeksaa kuntaa, Vesilahti mukaan lukien.

    Ossi Aho
    varavaltuutettu (ps), Tampere

    Tämän linkin takaa löytyvät numerot johon kirjoituksessani viittasin
    http://www.tampereenseutu.fi/seutuhankkeet/yhteistyon-tuloksia/liikennetutkimus/

    Tuli palautetta, nimettömänä tietty;
    Nimi: Faktat kuntoon
    Kommentit: Voi voi. Surullista sinun ratikka-vastaisuutesi. "päivän paras" veto oli tämän päivän AL:ssä kun väitit, että joukkoliikennematkoja on yli miljoona per päivä! Kyseessä on kaikilla liikennemuodoilla tehdyt matkat. Joten opettele lukemaan.

    Periaatteesta en vastaile nimettömiin viesteihin.

    Mikä se on niin vaikeaa, kun on kysymys tosiasioiden hyväksymisessä? Tilanne on vain niin, että Tampereella ei EI OLE VARAA ratikkaan eikä muuhunkaan vähään aikaan, eikä tule olemaankaan. Meneillään oleva rakennemuutos ja muuttoliike ei tuo tähän mitään helpotusta. Valitettavasti joidenkin on tätä tosiseikkaa kovin vaikea hyväksyä. Jos HS:n (15.2.) juttu, "Mitä vanhusten kotihoidossa oikeasti tapahtuu" helpottaisi hyväksyntää.

    ---------------

     

    AL 1.2.2015 olleeseen Suoniemen toteamukseenI; "Aho osoittaa ymmärtämättömyyttä ratikkapäätöksen perusteista. Investointiin ei lasketa kaluston hankintaa eikä ylläpitoa, koska niitä vertaillaan saman kapasiteetin tarjoavan bussikaluston hankintaan ja ylläpitoon".

    No, voi ny hellan lettas. Ymmärtämättömyyttäni ymmärrän, että bussikalusto on jo olemassa eikä sitä tarvitse hankkia uudesta alusta lähtien. Siksi toiseksi, busseilla ajaa pitkän pätkän ratikkakaluston hankintahinnalla. Käyttäen laskentapohjana Suoniemen esittämää 10 milj.euron vuotuista säästöä, rakennuskustannusten ja kaluston hinnalla ajaisi n. 35 vuotta.

    Täältä pääset katsomaan mm. matkalukuja, joilla osoitetaan valtavat matkamäärät.

    Tampereelle kaavailtuja suuria suunnitelmia tarkasteltaessa tulee mieleen, että jos suurin osa päättäjistä potee SUURTEN LUKUJEN-SYNDROOMAA, niin silloin he eivät pysty hahmottamaan kuinka isosta ja kalliista asiasta onkaan kysymys. Huolestuttavaa. Onko ratikka Tampereen ikioma ratikkagate?

     

    "Ei ole pahuuttaan toimittu tai salailtu, vaan tämä on tapa työskennellä ei ole tuottanut julkisuuslain alaista materiaalia", näin kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee (AL 14.2.2015) sotemaksun perusteiden pimittämisestä. Jotenkin tulee fiilis, että lieneekö ratikan lukujen käsittelyssä noudatettu samaa metodia, vaikka pitäisi johtaa tiedolla. Naapurikunnat valittavat salailusta KHO:n, oikein!

    ---------------

     

    Liittyy sopivasti Suoniemen kirjoitukseen. Kun mikään ei ole poissan muuta ei voida. Mutta, eihän se ole keneltäkään pois, vaikka rahat hassataan kerskainvestointeihin, sanoo valtakoalition edustaja.

    "Asiakas makaa verilammikossa-" Järkyttävää luettavaa. Jaahah, mistä suomalaiset olivatkaan valmiit leikkaamaan.

    ---------------

     

    AL 9.2.2015 Tampereen seutukunnan sijoitus romahti yritysten sijoituspaikka vertailussa

    Sijoitus vuonna 12 oli seitsemäs (vasta). Sitä se on, kun Tampereella harjoitettu talouspolitiikka on ollut ja on lyhytjänteistä ja näköalatonta. Puuhaillaan vaan tunnelin ja ratikan väkisin ajamiseen, vaikka näille ei ole tarvetta.

    Yritysten sijoittumiseen vaikuttivat yritysjohtajien arvioissa erityisesti erilaisten yritysten tasapuolinen kohtelu ja huomioiminen, riippumatta koosta, toimialasta tai elinkaaren vaiheesta, yritysvaikutusarviointien systemaattinen hyödyntäminen osana kuntapäätöksentekoa, lupaprosessien nopeus ja sujuvuus sekä yritysten mahdollisuudet osallistua julkiseen palvelutuotantoon.

    *************

     

    Tampereen toimintamallin (TILTU) arvionti on suoritettu ja kevyeksi havaittu.

    Raportti julkaistiin 26.1.2015. Oliko raportin loppupäätelmän tulos 0-tutkimuksesta? Kun tiedossa oli, että byrokratia on lisääntynyt. Yksinkertaisenkin asian eteenpäin vienti kaupungin organisaatiossa tökkii. Jokainen asiaa käsittelevä kokee, että hän on se tärkeä ihminen joka voi jättää oman jälkensä päätökseen. Ei tarvitse miettiä kustannuksia, vaikka pitäisi..

    Nyt on johtokunnat tappolistalla. Ennustan, että seuraavalle valtuustokaudelle esitetään niiden poistamista. Apulaispormestareiden määrää vähennetään

    Johtamista on kehitettävä. Tämä on itsestään selvyys, johon olisi pitänyt kiinnittää huomiota ilman tutkimustakin. Tiedolla johtaminen on hyvä, jos tieto on oikea aikaista, oikein suunnattu ja sitä osataan käyttää oikein. Mutta kun tiedetään, että tieto on valtaa, varsinkin salattu tieto, niin johtaminen on sitä tai tätä..

    Raportti tulee samaan johtopäätökseen, jota esitin jo 12 kuntavaaliohjelmassani. Olisin antanut käyttöön ilmaiseksi, näin olisi säästetty kaupungin varoja n. 200 000 euroa. Että silleen.

    Nyt huudetaan kuntalaisia avuksi. Mitähän varten päättäjät ovat valittu - tietääkseni tekemään päätöksiä! Pieni kevennys; kuka joutuu tekemään eniten päätöksiä? Perunan lajittelija, joutuu tekemään jokaisen perunan kohdalla päätöksen, että onko huono peruna vai hyvä peruna.

    *************

     

    19.1.2015 Tampereen kaupunginhallituksen valinta oli farssi

    Kaupunginvaltuuston kokouksessa, suhteellisen valintatavan käyttämisestä kaupunginhallituksen jäsenten valintaan, syntyi sotku joka oli odotettu. Tunteet salissa kuumenivat. Pääasiassa oppositio puhui. Kokoomus oli hiljaa. Kuntalaisille tuli selväksi mistä on kysymys, pelin politiikasta ja kyykyttämisestä.

    Mistä on kysymys? Kuntalaissa sanotaan, että pormestarin vaali suoritetaan ennen kunnanhallituksen vaalia (24 §) ja että, lautakunnan puheenjohtajana toimivan apulaispormestarin vaali toimitetaan ennen lautakunnan vaalia (24b §). Tampereen kaupungin johtosääntö ja valtakoalitio ovat sitä mieltä, että pormestareita ei lasketa mukaan kokoonpanoon. Oppositio on taas toista mieltä. Pormestarit pitää ottaa lukuun, vaikka he valitaankin erikseen. Näin 11 on 10. Hallinto-oikeus ratkaisee tämänkin asian aikanaan.

    Valtuutettu Jari Heinonen (skp) ja valtuutettu Aarne Raevaara (ps) jättivät päätöksestä valituksen Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Perussuomalaisten Tampereen valtuustoryhmä, Tampereen Puolesta -valtuustoryhmä ja SKP:n Tampereen valtuustoryhmä yhtyivät Raevaaran valitukseen.

    Äänestämään jouduttiin kolme kertaa. Ensin valtuutettu koski toisen valtuutetun äänestyslippuun, toisessa äänestyksessä vaaliuurnaan pudotettiin ylimääräinen äänestyslippu. Kolmannessa äänestyksessä äänet jakautuivat 48–17. Hylätyt äänet tulivat valtakoalition puolelta. Yksi äänistä oli tyhjä. Toinen hylättiin asiattoman merkinnän takia, koska siihen oli piirretty nolla. Kritiikkiä valtakoalition sisältä.

    Loppuhuipennus oli, että lopulta vaalilautakunta hyväksyi yhden erilaisen äänestyslipun. Tämä on jo yksinään valitusperuste. Eriäviä mielipiteitä äänestystulokseen ei hyväksytty, mikä on melko outoa.

    Oppositioryhmät luopuivat suhteellisen vaalin vaatimisesta lautakuntien jäsenten valintaan. Järkevä päätös, koska valituskelpoinen tulos oli saatu kaupunginhallituksen vaalista. Näin lauta- ja johtokuntien valinnat olivat läpihuutojuttuja. Kaikille pienpuolueille neuvottelut olivat myös hyvä opetus, että yhteistyötä voi ja sitä kannattaa edistää.

    Varsinaista tositeatteria, huonompaakin viihdettä on nähty.

    Ai niin, kaupunginhallitukseen pormestari Anna-Kaisa Ikosen varajäseneksi valittiin valtuuston ulkopuolelta Kalervo Kummola. Tästä valinnasta Tampereen tiedotussivut kuin myös Aamulehtikin ovat vaienneet visusti. Mitä sitä peittelemään, tietoon se kuitenkin tulee. Blogissa on otettu hyvin kantaa. Ihmettelen valintaa kovasti, tai en oikeastaan. Pormestari Ikosen osallistuessa KEVA:n hallituksen - ja muuhun toimintaan, tarvitaanko Tampereella nyrkki, joka laittaa pennut ruotuun.

     

    AL 21.1.2015 otti kantaa pääkirjoituksessaan Teiniliiton ylösnousu valtuuston vaalisekoiluun.

    Olen samaa mieltä, että pormestarimallin ja kunnallisten säännösten suhde on nyt pakko selvittää, että luottamuspaikkasekoilut voidaan jatkossa välttää.

    "Ja toisaalta usein todetaan, että sitä saa mitä tilaa. Äänestäjäthän ovat valinneet Tampereellakin valtuustoon juuri nämä neropatit, jotka maanantai-iltaista rulettia pyörittivät. Äänestäjän puolustukseksi on toki todettava, että valinnanvaraa hänellä ei nykyoloissa kauheasti ole." Eipä tuohon ole mitään lisättävää.

    Oppositiolla on täydet perusteet vaatia muutosta, kun voimasuhteet muuttuivat numeroista 51–16 lukuihin 50–17.

    Tässä kohtaa Aamulehti iski kirveensä kiveen ja pahasti. "Toisaalta tamperelaisen äärivasemmalta nyt laitaoikealle ulottuvan opposition vaalitoimituksia varten luoma tekninen vaaliliitto on sekin täydessä ristiriidassa pormestarimallin ja enemmistödemokratian hengen kanssa.

    Eihän valtakoalitio, oikealta vasemmalle, ole muuta kuin tekninen vaaliliitto. Ilmassa havaittavissa jälleen "pientä" puolueellisuutta, niin AL:n tapaista.

    ---------

    Viihteen jälkeen mennään karuun alkuun. Tampereen työttömyys vain kasvaa. Työttömyysprosentti oli 31.12.2014 oli 18 %, 20155 työtöntä. 1716 enemmän kuin vuosi sitten ja 2853 enemmän kuin tunnelipäätöstä tehtäessä. Koska valtuusto kiinnostuu luomaan, toimimaan pysyvien työpaikkojen Tampereella saamisen edellytysten parantamiseksi? Nyt toiminta sillä sektorilla on puuhastelua ja lillukan varsissa räpiköintiä.

    "Palveluihin tarvittavat rahat eivät kasva puussa ja jos siemenperunat syödään, ei uutta satoa ole saatavissa." Näin sanoi kaupunginvaltuutettu Riitta Koskinen 5.10.12 vastauksessaan AL erään lukija kirjoitukseen. Voi, voi, mikä tilanne? Siemenperunat on syöty. Työttömyys, velka, yleinen huonovointisuus ja kärsimättömyys kasvavat. Ei tuonut tunneli luvattua apua. Ei sitä myöskään tuo väkisin Tampereelle suunniteltu ratiakkakaan.

    *************

     

    IKILA (ikäihmisten palvelujen lautakunta) kokousti 14.1.2015. Siellä vahvistettiin mm. vuoden 2015 vuosisuunnitelma ja iso kasa palvelusopimuksia.

    Ristiriitaa kaupungin talousarvion ja lautakunnan vuosisuunnitelman välillä

    Tampereen kaupunginvaltuusto vahvisti17.11.2014 tämän vuoden talousarvion ja ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitoon kuuluvat määrärahat. Kaupunginhallitus, kaupunginhallituksen jaosto, lautakunta ja johtokunta hyväksyvät talousarvioon perustuvat vuosisuunnitelmat. (Tampereen kaupungin hallintosääntö 20 §)

    Ts. ikäihmisten palvelujen lautakunnan (IKILA), kuin myös muidenkin lautakuntien ja johtokuntien tulee vuosisuunnitelmissaan ottaa talouden pohjaksi valtuuston myöntämät määrärahat. Näin sanoo kuntalaki ja kaupungin oma hallintosääntö.

    Talousarvion vahvistamisesta meni aikaa vain kaksi kuukautta, kun IKILAN vahvistettavaksi tuotiin vuosisuunnitelma 2015, jossa valtuuston vahvistamia lukuja oli muutettu 129000 euron edestä. Toimintatulot olivat pysyneet vahvistetuissa luvuissa, toimintamenot olivat pienentyneet tuon 129000 euroa, kuin myös toimintakate.

    Mitä oli tapahtunut? Esittelytekstissä lukee ”Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2015 talousarvion ja vuosien 2015–2018 taloussuunnitelman kokouksessaan 17.11.2014. Vuosisuunnitelma perustuu valtuuston hyväksymässä talousarviossa osoitettuihin ydinprosessitasolla sitoviin määrärahoihin ja tuloarvioihin. Lisäksi vuosisuunnitelman menoja on vähennetty 129 000 euroa talousarvioon verrattuna. Talousarvion ja vuosisuunnitelman välinen ero johtuu Ikäihmisten palvelurakenneuudistukseen (IPU) liittyvistä siirroista...".

    Vuosisuunnitelma uuteen käsittelyyn

    Tein asian käsittelyn yhteydessä esityksen vuosisuunnitelman palauttamiseksi uuteen käsittelyyn, tuon määrärahapoikkeaman vuoksi, ja että 129000 € siirrolle kerrottaisiin tarkempi perustelu.

    Samalla peräsin; mihin toimenpiteisiin kaupunginhallitus aikoo ryhtyä Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain 5 § mukaisen suunnitelman (Laki 980/12) tuomiseksi valtuuston käsittelyyn lain edellyttämällä tavalla? Tämän saman kysymyksen tein jo vuosi sitten, mitään vain ei ole tapahtunut. Jos samasta asiasta joudun tekemään vielä esityksen kolmannen kerran, katson silloin, että ..., katsotaan sitten.

    Jari Heinonen kannatti palautusesitystä. Äänestyksessä tuli jälleen turpaan 2-10. Muut lautakunnan jäsenet eivät ehkä tiedostaneet, mistä oikein oli kysymys. Kysymyshän on siitä, voiko lautakunta ja virkamies muuttaa valtuuston vahvistamia lukuja, kun kuntalain mukaan valtuusto päättää talousarviosta ja siihen tehtävistä muutoksista. Alempi arvoinen elin ei voi muuttaa ylemmän elimen päätöksiä ja ottaa eri lukuja toiminnan lähtökohdaksi. Hyväksyykö valtuusto, että sen yli "kävellään". Mitä mieltä on Tarkastuslautakunta?

    Asianmukaisesti jätimme Jari Heinosen kanssa erivän mielipiteen. Tässä on aineistoa ensin oikaisuvaatimuksen ja tarvittaessa valituksen tekemiseen Hallinto-oikeuteen. Kyllä vaan, jätin IKILAN ja TETOLAN kokouksen vuosisuunnitelmaa koskevista päätöksistä oikaisuvaatimuksen.

    Kyseenalaista asioiden käsittelyä. Kaupunginhallitus päätti 26.1.2015, että lautakuntien vuoden 2015 vuosisuunnitelmat merkitään tiedoksi, vaikka muistutusaika on vielä meneillään. Osoittaako tämä ilmeistä välinpitämättömyyttä sääntöjä ja määräyksiä kohtaan?

    Vastaavaa valtuuston päätöksen muokkausta on tapahtunut mm. Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen (TETOLA) vuoden 2015 vuosisuunnitelman käsittelyssä. IKILAN vuosisuunnitelmasta oli vähennetty 129 000 €, ja TETOLA vuosisuunnitelmaan oli lisätty 43 000 € talousarvioon verrattuna. Klappia on 86000 €! Ts. onko talousarviosta häivytetty 86000 € ja mihin?

    ----------

    Vielä korttelikerhoista

    Vuosisuunnitelmaan liittyen on hyvä palauttaa mieliin korttelikerhot. Tampereelta on säästösyistä lopetettu korttelikerhot Venlan Tupa Hervannasta ja Männistön tupa Lielahdesta. Molempiin paikkoihin on tullut palvelukeskus, joihin em korttelikerhojen asiakkaat ohjattiin. Kerrottiin, että palvelukeskukset ovat lähellä, matkat lyhyet, niihin on helppo tulla, katu on tasainen ja hyvin aurattu, palvelubussiyhteydet toimivat, jne... Venlan Tupa on jatkanut yrittäjävetoisena.

    Kansalaisilta tulleen palautteen perusteella alkoi kiinnostamaan, että miten paljon lakkautettujen korttelikerhojen asiakkaista todellisuudessa on siirtynyt palvelukeskusten asiakkaiksi. Vuosisuunnitelman käsittelyn yhteydessä tein toivomusponnen, jossa esitin, että kaupunki selvittäisi tämän ja toisi lautakunnan tietoon. Samalla esitin, että selvitettäisiin, onko mahdollista yrittäjävetoisen korttelikerhotoiminnan vetäjällä saada kaupungin tukea ja missä määrin. Ei siis mikään tukihakemus kenenkään puolesta vaan selvityspyyntö.

    Jälleen tuli lunta tupaan oven täydeltä. Asia ei kiinnostanut muita lautakunnan jäseniä Jari Heinosta lukuunottamatta. Hävisimme äänestyksen 2-10. Tulipahan tämäkin nyt nähtyä, yrittäjäpuolue kokoomus ei kannata pienyrittäjien toimintaedellytysten selvittämistä.

    Tampereen tiedote löytyy täältä. Kirjoitimme Jari Heinosen kanssa jutun kokouksen kulusta Hervannan Sanomiin.

    *************

     

    Luottamuspaikat jaossa

    Poliittinen inhorealismi paljastaa vallan- ja myöskin intohimot. Käynnissä on valtuustokauden puolenvälin tarkastelu luottamuspaikkojen suhteen. Ehei, ei siinä kysytä taitoa eikä koeteltua kansalaiskuntoa kun henkilöitä istutetaan omille paikoilleen. Pitää vain olla jollekin, joillekin sopiva.

    Yrjö Schafeitelin ero kokoomuksesta ja siirtyminen ryhmä 17, hajotti valtakoalition pakan pahasti. Suhteellisen vaalitavan vuoksi vihreät menettävät valtuuston 2.varapuheenjohtajan paikan joka annetaan palkkioksi Yrjö Schafeitelille. Loikkauksen seurauksena, ryhmä 17 hyötyy jaettavien paikkojen määrissä.

    Nyt pelataan johtosääntöön kirjatulla venkoilulla. Sen mukaan pormestari eikä apulaispormestarit kuulu kh:n tai lautakunnan vahvuuteen. Tällä saadaan laskettua kh ja lautakuntien vahvuus 10, joka oikeuttaa R17:lle kaksi paikkaa. Jos pormestari ja apulaispormestarit lasketaan mukaan, kuten Kuntalain mukaan kuuluu tehdä, niin silloin R17 saisi em. elimiin 3 paikkaa. Tämä hiertää.

    Kummalliseksi asian tekee, että, pormestarit ja apulaispormestarit ovat samalla lailla vaalilla valittuja kuin muutkin luottamushenkilöt. Heille on myös valittu henkilökohtaiset varahenkilöt.

    Näyttää siltä, että asiasta saadaan valituskelpoista aineistoa Hallinto-oikeutta varten. Valtuuston kokouksen 19.1.2015 jälkeen ollaan viisaampia. Täydennän tätä sitten.

    Terhi Kiemunki (ps) kirjoitti, AL 13.1.2015, johtosäännön lainvastaisuudesta. Johtosäännön kirjaus pormestarin ja apulaispormestarien roolista noudattaa samaa kaavaa kuin kh:n suunnittelukokouksen (SUKO) päätösvalta.

    *************

     

    Jouluvalot ja päätöksentekoprosessi

    Joulun ajan ja vuodenvaihteen suuri keskusteluaihe AL:n blogissa on ollut Valoviikkojen valokuviot. Tampere on luopumassa perinteisistä valoviikkojen joulukuvioista. Kovasti on selvitetty valojen hävittämisen taustavaikuttajia ja motiiveja. Päällimmäiseksi on nousemassa kysymys, missä portaassa on päätetty valojen hävittämisestä.

    Jälleen nousee esiin kaupungin hallituksen suunnittelukokouksen rooli. Kirjoitin siitä AL 22.10.2014, jonka jälkeen pormestari Ikonen toi asian "satulapäätöksenä" valtuustoon, jossa johtosääntöä muutettiin siten, että suunnittelukokous (suko) voi päättää tarvittaessa. Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka paljon asioita on viety eteenpäin ilman lainmukaista päätöstä. Äkkiä mieleen tulee Eteläpuiston suunnitelma, Tammelan stadion, laitoshoidon ja erikoissairaanhoidon sektorien lakkauttaminen ja muuttaminen uudeksi asumis- ja kodinhoitopalveluista sekä sairaala- ja kuntoutuspalvelujen sektoriksi, ....

    Nimimerkki Sitsimies kirjoittaa, AL 2.1.2015. "Pormestari Ikonen: Kaupunginvaltuuston ei anneta päättää Valoviikkojen suojelemisesta". ""Olen kuullut johtavan tamperelaisen virkamiehen luonnehtivan luottamusmiehiä näin: "Kun asian tekee ensin eikä kysele niin kyllä se niille sitten kelpaa". Pidin lausetta idioottimaisena, mutta sitä samaahan tässä juuri nyt yritetään.""

    Tampereen kaupunginvaltuuston ns. oppositio vaatii tiedotteessaan, että valoviikkojen valokuvioiden kohtalo on käsiteltävä valtuustossa. Vaatimuksen takana ovat Ryhmä17 valtuustoryhmien puheenjohtajat; Ilmari Rostila, Perussuomalaiset (PS), Timo Hanhilahti, Keskusta(KESK), Lasse Oksanen, Tampereen Puolesta(TaPu), Satu Sipilä, Kristillisdemokraatit(KD) ja Jari Heinonen, SKP. Aamulehti julkaisi tiedotteen 4.1.2015. Valtakoalition valtuustoryhmät ovat olleet hiljaa; Kokoomus+RKP, Sosiaalidemokraatit, Vihreät ja Vasemmistoliitto. Sdp:n valojen säilyttämistä koskeva aloite käsitellään valtuustossa 19.1.2015. Jätettiin pöydälle. Kaupungin hallituksen suunnittelukokous ottaa kantaa valoihin 9.2.2015 ja valtuusto 16.2.2015.

    Meneekö farssin ellei tragikomedian puolelle, kun lukee asiasta aikoinaan tehtyä kyselyä? 1.2.16 kestosuosikki valokuviofarssi jatkuu!

    ------------------

    Onko joku toiminut virkavelvollisuuksiensa vastaisesti?

    Jos asioita on hoidettu noin, joudutaanko silloin mukana olleiden virkamiesten ja luottamushenkilöiden toimia tarkastelemaan Rikoslain 40 luvussa mainittujen virkarikosnimikkeiden kautta? Virkarikokset alkavat lahjuksen ottamisesta tai virka-aseman väärin- tai törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä aina virkavelvollisuuksien rikkomiseen tai tuottamuksellinen virkavelvollisuuden rikkomiseen.

    Perustuslain 118 § mukaan virkamies vastaa virkatoimiensa lainmukaisuudesta. Hän on myös vastuussa sellaisesta monijäsenisen toimielimen päätöksestä, jota hän on toimielimen jäsenenä kannattanut.

    Esittelijä on vastuussa siitä, mitä hänen esittelystään on päätetty, jollei hän ole jättänyt päätökseen eriävää mielipidettään. (Myös KuntaL 61 §.)

    Jokaisella, joka on kärsinyt oikeudenloukkauksen tai vahinkoa virkamiehen tai muun julkista tehtävää hoitavan henkilön lainvastaisen toimenpiteen tai laiminlyönnin vuoksi, on oikeus vaatia tämän tuomitsemista rangaistukseen sekä vahingonkorvausta julkisyhteisöltä taikka virkamieheltä tai muulta julkista tehtävää hoitavalta sen mukaan kuin lailla säädetään.

    Jokaisella on oikeus tehdä Eduskunnan Oikeusasiamiehelle kantelu virkamiesten toiminnasta, jos näkee että he ovat toimineet väärin. Kantelun teko onnistuu helposti, sähköisesti, olkaa hyvät! Täältä pääset alkuun.


     

    2014

    Vedetään yhteen vuodenvaihteen tilannekatsaus

    Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö peräänkuulutti uudenvuoden puheessaan tosiasioiden tunnustamista. Maan talous on kuralla, siitä huolimatta Niinistön mukaan jälkiä on vuosia peitelty uskottelemalla tulevaan kasvuun ja julkista velkaa lisäämällä.

    Presidentin mukaan heikentynyt kilpailukyky ja julkisen talouden kestävyysvaje aiheuttavat kyllä päänsärkyä joka taholla, ja johtopäätöskin on yksimielinen: hyvinvointivaltiota on peruskorjattava ja joistakin eduista luovuttava.Mikään ryhmä vain ei ole valmis luopumaan omista edustaan. Sitä vastoin muiden eduissa kyllä ollaan valmiit ottamaan. Hän kaipaa toimenpiteitä, että välttämättömyydestä tehdään hyve ja sillä mennään vaaliin.

    Kolumnisti Jussi Lähde Presidentin puheesta, AL 2.1.2015, "Hyvin poikkeuksellista oli, että hän käytännössä kehotti äänestäjiä harkitsemaan päättäjien vaihtamista". Varmasti aiheellinen huomautus, mutta on toinen asia, miten äänestäjät käyttäytyvät.

    Presidentin maan taloutta koskevista kommenteista saa "aasin sillan" kotoiseen, Tampereen taloustilanteeseen. kaupungin toimintaa ja taloutta varten laadittiin kaksi vuotta sitten Pormestariohjelma, joka tehtiin fantasioiden ja utopioiden varaan. Uskoteltiin, että talous korjaantuu itsestään. Nyt on nähty, ettei taloudenrattaat tuo uutta vauhtia, päin vastoin.

    Koska olosuhteet ja tilanne ovat taloudellisesti muuttuneet dramaattisesti kahdessa vuodessa, vähin mitä kaupungin poliittinen johto, valtakoalitio ja oppositio voivat yhdessä tehdä, on PÄIVITTÄÄ pormestariohjelma vastaamaan todellisuutta. Pormestariohjelman mukaan kaupunkia "johdetaan tiedolla". Missä oikea tieto luuraa, kun tiedetään, että tieto on valtaa, varsinkin salattu tieto? Ts. tehdään välttämättömyydestä hyve, mistä presidentti Niinistökin kantoi huolta.

     

    AL 31.12.2014. Yrjö Schafeitel eroaa kokoomuksen valtuustoryhmästä

    Kaupunginvaltuutettu Yrjö Schafeitel harkitsee liittymistä sitoutumattomaan Tampereen Puolesta -valtuustoryhmään. Hän on kritisoinut kokoomusryhmän toimintaa. Hänen mukaansa kokoomusryhmä on vasemmiston panttivanki. Sitoutuminen vasemmiston valtakoalitioon aiheutti sen, että kokoomus sai pormestarin paikan, mutta demarit ja vasemmistoliitto päättävät, mitä tehdään.

    Schafeitel julkisti Aamulehden Lukijalta -sivulla ohjelmansa kaupungin talouden tervehdyttämiseksi (AL 22.12.). Hän ehdotti paluuta aiempaan oikeiston ja vihreiden XL-yhteistyöhön ja muun muassa kaupungin henkilöstön irtisanomisia. Schafeitelin mukaan nykyisellä koalitiolla kaupungin taloutta ei saada koskaan kuntoon, koska vasemmiston ainoa talouden korjauskeino on verojen korottaminen.

    Talousasioissa olen kanssa pitkälle samoilla linjoilla Schafeitelin kanssa. Enpä haluaisi XL:n valtakautta takaisin, se nähtiin aikanaan. XL:n aikaan ja aikaisemminkin luotiin pohjat nykyiselle talouskurimukselle harjoittamalla lyhytjänteistä ja näköalatonta politiikkaa.

    Kokemattomuus paistaa pormestarin ja apulaispormestarien toimissa. Meno muistuttaa maan "teinihallituksen" toimintaa. Hyvä on, jos marionettina toimiminen tyydyttää, ainakin ulkopuolisin silmissä siltä näyttää että ulkopuoliset tahot ohjailevat vahvasti.

    Mielenkiintoinen havainto Aamulehden käyttäytymisessa, kun uutisoidaan kokoomusvaikuttajan loikkaamisesta tai perussuomalaisten loikkaamisista. Kokoomusloikkarista ollaan hiljaa kuin "kusi sukassa", nettisivustollakin se oli laitettu maksulliseen osioon. Mutta perussuomalaisista loikkareista revitellään senkin edestä. Tietystikään ei ole kysymys mistään puolueellisuudesta, eihän?

     

    AL 31.12.2014. Apulaispormestari Mikko Aaltonen (vas) kommentoi Yrjö Schafeitelin (kok)kirjoitusta (AL 22.12.) "Kaupungin nykyinen valtakoalitio pitäisi hajottaa ja siirtyä takaisin XL-yhteistyöhön".

    Aaltosen mukaan Tampereen menojen kasvu on hidastunut XL-yhteistyön päätyttyä, kun vasemmistopuolueet ovat olleet mukana yhteistyössä. Eipä voi vetää näin suoraviivaista johtopäätöstä, ei todellakaan. Suurempi syy on se, että kaupungin talous on kuralla ja tulopohja pettänyt. Menoista on pakko säästää.

    Henkilökunnan kahden viikon lomautuksista puhuminen on Mikko Aaltosen mukaan mahdoton ajatus. "Jos työntekijät lomautettaisiin, niin kuka hoitaisi työt terveysasemilla, sairaaloissa, päiväkodeissa, kouluissa ja muissa palveluissa? Kaupunkia sitovat muun muassa hoito- ja sosiaalitakuu sekä henkilöstömitoitukset, eikä näitä velvoitteita voida toteuttaa, jos henkilöstö on lomautettuna."

    Mikko, Mikko, missään ei ole sanottu, että lomautukset pitäisi tehdä yhdellä kertaa. Lomautukset voidaan hoitaa porrastetusti. Mitä se tarkoittaa, kaatuuko Tampereen toiminta lomautusten johdosta? Kai lomautus vaihtoehtona olisi kuitenkin parempi kuin irtisanominen?

    Jos koko kaupungin henkilöstö, 13888, lomautetaan tasaisesti läpi vuoden, jokaisena työpäivänä lomautettuna olisi yhtäaikaa 63 henkilöä/työpäivä. Avopalveluista, asumis- ja kodinhoitopalveluista sekä sairaala- ja kuntoutuspalvelujen henkilöstöä, 4749, lomautettuna olisi yhtäaikaa 22 henkilöä/työpäivä. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen henkilöstön, 4625, lomautus koskisi 21 henkilöä/työpäivä. Huolellisesti suunnitellulla porrastuksella lomautus on mahdollista toteuttaa, eikä se näy toiminnallisesti kaupungin tehtävien hoidossa.

    Aaltosen mukaan Tampereen talouden todelliset ongelmat eivät johdu nopeasti kasvavista menoista, vaan tulojen jyrkästä laskusta. Kyllä, tämä on yksi tekijä, mutta ei pelkästään ainoa syy. Suurin syy on ollut huomioon ottamatta talouden realiteetit, valmistautuminen lamaan, kerskainvestointien suunnittelu ja käynnistäminen odotetun talouskasvun pohjalta, menojen lisääminen eriasteisilla päätöksillä. Kaupunki viestittää,että ulkoistamalla toimintojaan saadaan säästöjä. Pitäisikö tätä mallia enemmänkin ottaa käyttöön?

     

    Mikko Aaltonen kertoo kirjoituksessaan, että hän ja todennäköisesti muutkin apulaispormestarit ottavat palkatonta virkavapaata eduskuntavaalikampanjaa varten. Tämä on vähintä mitä he voivat tehdä. Apo:jen virkavapausaika on testi, joka osoittaa ovatko apulaispormestarit tarpeellisia tai tarpeettomia. Jos kaupungin toiminnot eivät kärsi näiden poissaolosta, se on osoitus heidän tarpeettomuudestaan ja siitä on vedettävä pikaiset johtopäätökset.

    Hyvää alkavaa vuotta 2015 kaikille.

     

    *************

    Kaupunkilaisille leipää ja sirkushuveja - ainakin sirkushuveja, leivästä ei ole niin tietoa

    Vuoden viimeinen kaupunginvaltuuston kokous pidettiin 15.12.2014. Meno oli samanlaista kuin muissakin valtuuston kokouksissa. Paljon puhetta, vähän tuloksia. Kokouksen seuraaminen käy hyvästä viihteestä. Noudatetaanko kokouksessa "käsikirjoitusta" vai ei, siinä on koko tilaisuuden anti. Hyvää tositeatteria kumminkin, kun valtuuston "moottoriturvat" pääsevät vauhtiin ja toiset sekoavat puheissaan.

    Valtuuston puheenjohtaja Sanna Marin on kovasti kehittynyt puheenjohtajana näiden kahden vuoden aikana. Hän pystyy hyvin ohjeistettuna ohjailemaan keskustelua haluamaansa suuntaan. Keinoina hän tarvittaessa kieltää keskustelun replikointikiellolla (talousarvion 2015 käsittely), nuijii pykälän käsitellyksi niin nopeasti (lisätalousarvio 2014 tässä kokouksessa), etteivät valtuutetut ehdi painaa puheenvuoropyyntönappia. Äänestysjärjestyksen kokoaminen on vielä hakusessa, kun päästää valtuuston äänestämään yhdestä asiakirjasta yli 80 kertaa. Terävyyttä vielä siihen, ettei keskustelu karkaa sivuraiteille.

    Tampere on tekemässä itsestään suurkaupunkia keinolla millä hyvänsä. Lähivuosien investoinnit ovat mittavat. Se tosiasia vain on unohtunut, että nämä kaikki maksavat mutta Tampereella ei ole kaikkeen varaa. Jo nyt jokaista kaupunkilaista kohden on yli 5500 euroa velkaa. Tähän on laskettu koko kaupunkikonsernin velat. Siis, ei mitään vain 1700 euroa per asukas, jota esitetään kerskainvestointeja markkinoidessa. Harhauttamista?

    Pakko laittaa hyvinvointipalvelut ja tarpeettomat investoinnit vastakkain. Esimerkiksi ratikan suunnittelurahan varmistamiseksi, ensi vuonna 4,3 milj.euroa, haetaan säästöjä mm. vanhusten keskuspalvelukortista, omaishoidon kuluista, sotepalveluista ja paljosta muusta... Ts. otetaan sieltä, ketkä niitä voivat huonoimmin puolustaa; vanhukset, lapset, vähävaraiset, sairaat, koululaiset, jne... Näytti siltä, että jopa maakunnan ambulanssitkin oltiin ottamassa avuksi talouden paikkaukseen. Muistutettakoon, että miltä asiat katsojan silmään näyttävät, ne yleensä ovat sitä.

    IL 16.12.2014. Jälleen yksi tapaus. Väinö, 90 v, jolle Tampere ei voida myöntää oikeutta sotetaksiin, kun tulot ylittävät niukasti 1278 euroa/kk. Tässäkin tilanteessa virkailijalla pitäisi olla harkinnan mahdollisuus. Virkailijan ja asiakkaan kannalta ikävää, kun joudutaan menemään byrokratian taakse. Masentavaa luettavaa miten asioita ja yhteiskunnan rakentajia nykysuomessa arvotetaan. Ja näitä väinöjä on paljon.

    Julkisuudessa ollut Väinö 90 pääsee jouluna poikansa luokse. Auttamishaluisia ihmisiä ja joulumieltä löytyy. Kari-Pekka Rauhalalle kiitos, että nosti asian tikun nokaan.

    AL 17.12.2014 Jouluisia terveisiä. Tampereen "korttitalot" huojuvat pahasti. NCC vetäytyy KansiAreena-hankkeesta, koska ei ole edellytyksiä (siis taloudellisia) jatkaa hanketta. On myös tiedossa, että EU on laittanut kapuloita rattaisiin Tampereen rahoitussuunnitelmista osallistua kannen rahoitukseen. Jatkakoon hanke puhtaasti yksityisellä rahalla. kaupunki pitäköön visusti näppinsä erossa hankkeesta.

    Kaikesta huolimatta, toivotan HYVÄÄ JOULUA JA PAREMPAA TULEVAA VUOTTA 2015 kaikille tamperelaisille.

     

    *************

    TAMPERE PERUU AMBULANSSIPÄÄTÖKSESTÄ TEKEMÄNSÄ VALITUKSEN 15.12.2014

    Kaupunginhallitus peruu 15.12.2014 aikaisemmin Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen PSHP:n ensihoitopäätöstä (ambulanssipäätös) koskevan valituksensa. Hyvä niin. Alun alkaenkin Tampereen valitus tuntui käsittämättömältä, kostolta jotakuta kohtaan, eikä se palvellut ketään.

    Peruutuksen perusteluissa esitetään , että "Yhteisneuvottelussa ensihoitokeskuksen ja pelastuslaitoksen kanssa todettiin keskusta-alueen ensihoitoa voitavan tukea siten, että ensihoitokeskus osallistuu riittävässä määrin keskusta-alueen ensihoitoon. Lisäksi tarvittaessa ja miehistötilanteen salliessa otetaan käyttöön pelastuslaitoksen vara-auto hälytyskeskuksen osoittamiin tehtäviin. Etukäteen tiedossa oleviin ruuhkaviikonloppuihin ja kesäkuukausien aikana lisääntyviin tehtäviin varaudutaan ensihoitokeskuksen ja pelastuslaitoksen yhteisellä sopimisella siten, että lisätään tilapäisesti miehitystä. Muutokset ovat kaupungin näkökulmasta kustannusneutraaleja suhteessa tehtyyn palvelutasopäätökseen.

    Mikäli ensihoitokeskuksen palvelutasopäätöksen toteutumisen seuranta edellyttää, pitää pidemmällä tähtäimellä tavoitella kaikkien keskusta-alueen p-p tason yksikköjen nostamista h-p tason yksiköiksi. Lisäksi LänsiTampereen alueen palvelutasopäätöksen toteumista tulee seurata ja tarvittaessa reagoida tilanteeseen kesken sopimuskauden.”

    Koska olen rauhallinen ja yhteistyöhaluinen ja -kykyinen jo vähän vanhempi mies, ja etten loukkaisi ketään niin jätän sanomatta; taisinpa "selättää" Tampereen ylimmät päättäjät. Tämä palvelutason ja ambulanssien säilyttäminen Pirkanmaan alueella on poliittisen urani tähän mennessä merkittävin saavutus. Sote-sotku muuttaa kaiken voi. Se on jo toinen juttu.

     

    Lisäänpä tähän linkin aiheeseen, joka sopii jouluun ja säästöjen etsimisen aikaan hyvin. Valoviikkojen valokuviot ovat uhattuna. Tampere on luopumassa perinteisistä valoviikkojen joulukuvioista. Sijalle esitetään jotain muuta seinille heijastettavaa kuvaa ja väriä. Valokuvioiden korjaamisen ja säilyttämisen puolesta on noussut kansanliike. Näyttää siltä, että valokuviot repivät myös valtakoalition sisäiset välit hajalle. Kovaa on peli pohjolassa.

    Nykyisten valojen tuhoamisen alkuunpanijoista, uusista kuvioista, hinnasta, kulttuuriarvoista, jne... 1,6 milj.euroa, puhutaan tällaisesta summasta.. Vanhat kunnostamalla selvitään muutamalla sadalla tuhannella. Bisnes puhuu. Nykyiset valokuviot ovat hienot ja korjauksilla hyvin toimivat. Muutosta ajetaan vain muutoksen vuoksi, ei tarpeiden takia. Valot ovat tärkeä asia kaupunkilaisille, niiden poistaminen tullaan muistamaan seuraavissa kuntavaaleissa.

     

    *************

    Soten kustannusten jaosta päästiin 4.12.2014 jonkinmoiseen ratkaisuun

    Tampere olisi "hyötymässä" sote-menojen osalta 215 €/asukas. Uudistusten loppuvaikutus hyötynä olisi n. 82 €/asukas. Pirkkala olisi menettäjä, n. 646 €/asukas.

    Monta on mutkaa matkassa. Soteriita leimahti heti Eduskunnan lähetekeskustelussa. Keskustan kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila hyökkäsi voimakkaasti Tampereen kaupunkia ja pormestari Anna-Kaisa Ikosta vastaan. Anttilan mukaan Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen lähetti kutsun saapua valmistelemaan keskistä sote-piiriä. Kuitenkaan kutsua ei lainkaan lähetetty maaseutukaupungeille eikä -kunnille.

    "Luottamusta ei enää ole eikä tule. Se [Tampereen toiminta] vie pohjan muodostaa piiriä, ennen kuin se on edes päässyt alkuun", Anttila jyrähti.

    No, mites Anna-Kaisalta (erityisavustajalta Välimäki vai Närhi) näin sattui käymään, että kutsut unohtuivat?

    Sotelain voimaan tulo ei ole läpihuutojuttu, sen verran siihen sisältyy ongelmia, vaikka peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sdp) väittää, että sotelain valmistelussa pyrittiin minimoimaan perustuslailliset ongelmat. Ne ovat silti jäljellä, mikä epäilyttää eduskuntaa.

    Käykö niin kuin kävi kuntauudistuksen? Ministeri Virkkunen (kok) teki hiki hatussa yli kaksi vuotta töitä sen eteen ja lopuksi hanke haudattiin kaikessa hiljaisuudessa ja Virkkunen lähti EU:n parlamenttiin. Tampereen perussuomalaisten kannaotto soteen luettavissa täältä.

    *************

     

    Tilaaja-tuottajamalli tuonut ongelmia johtamiseen

    Näin on luettavissa Tiltua arvioivan työryhmän väliraportista ja AL jutusta 8.12.2014..

    Loppuraporttiluonnoksen perusteella Tampereen kaupunkia pidetään esikuvana ja ennakkoluulottomana kehittäjänä. Ehkä niin hyvässä kuin pahassa Toimintamallin aikana keskeisten luottamushenkilöiden valta on kasvanut suhteessa viranhaltijajohtoon. Tosin virkamiesjohtaminen on osin passivoitunut, kun pormestarit (apulais) ovat työntyneet varkamiesten tonntille.

    Pormestari on tuonut kasvot päätöksenteolle, mutta apulaispormestarien rooli koetaan epäselväksi. Poliittisen ja virkamiesjohtamisen työnjako ei ole selkiytynyt. Tuotannon johtokuntien rooli on epäselvä. Tampereella on toimintamallin aikana kehitetty kuntalaisten osallistumiseen uusia toimintamalleja, mutta palvelujen kehittämisessä kuntalaisten osallistuminen on vielä alkuvaiheessa ja niihin osallistuu vain pieni joukko. Ja mitä sitten, vaikka asukkaat Alvareiden tai muiden yhteyksien kautta lausuvatkin mielipiteensä, jos ne kuitenkin valmistelussa ohitetaan välttämättömänä pahana, mutta kuunneltu on asukkaita.

    Arvioinnin mukaan Tampereen kaupunki on onnistunut toimintamallin aikana pienentämään kustannusten kasvua verrattuna mallia edeltäneeseen aikaan sekä monin osin myös verrokkikuntiin verrattuna. Ts. Tiltu ei ole tuonut säästöjä.

    Kaupungin henkilöstö on kriittinen erityisesti tilaaja–tuottajamallia kohtaan, koska sen koetaan lisänneen hallinnollista työtä ja vähentäneen omaa autonomiaa työn tekemisessä. Henkilöstön näkemyksen mukaan henkilöstöjohtaminen sekä liian yksityiskohtaisiksi koetut palvelusopimusohjaus ja
    konserniohjaus eivät ole tukeneet mallin toteuttamista.

    Vuosia sitten olen jo esittänyt, että tiltu perataan.

     

    *************

    Lastensuojelun ongelmat nousevat pintaan - Tampere vähentää lapsiperheiden sosiaalipalveluissa

    Olemme lähiaikoina kuulleet ja saanneet lukea paristakin lapsiin kohdistuneista tapauksista. Rautavaaralla tapahtunut perhesurma, jossa äiti ajoi päin bussia. Tässä menehtyi äiti sekä kolme lasta. Viimeisin tapaus, kun Kuopiossa äiti surmasi kaksi lasta. Järkyttävää!

    Tapausten jälkeen on julkisuudessa näkynyt paljon suuta aukovia päitä. Yritetään puhua musta valkoiseksi. Neuvomaan en pysty, enkä osaa, enkä siihen pyrikään.

    Tuntuu pahalta lukea lehdestä, että Tampere aiko vähentää lapsiperheiden sosiaalipalveluista.

    Viikko sitten vahvistettiin Tampereen vuoden 2015 talousarvio. Em. tapausten välttämiseksi ja apua tarvitsevien perheiden ennalta tapahtuvaksi hoidoksi, Tampereen perussuomalaiset tekivät talousarvioon useita perheiden hyvinvointiin liittyviä määrärahan lisäysesityksiä, mm. perhepalveluihin, lastenhuollon avohuollon palveluihin sekä omaishoidon tukeen.

    Samalla esitettiin, mistä määrärahat olisi mahdollista ottaa; ratikan suunnittelusta, konsulttipalvelujen ostoista, jne... Valitettavasti valtuusto järjestelmällisesti äänesti perussuomalaisten muutosesitykset nurin, myös perheiden tukemiseen tarkoitetut esitykset. Tarpeettomat investoinnit katsotaan tarpeellisemmaksi. Nämä ovat näitä arvovalintoja.

    *************

     

    Tampere hävisi hallinto-oikeudessa

    Hämeenlinnan HO on 3.11.2014 antamallaan päätöksellä osittain kumonnut Pirkanmaan pelastuslaitoksen palomiesten virkavaaliasiaa koskevia pelastuspäällikön päätöksiä sekä näistä tehtyihin oikaisuvaatimuksiin annetut Tampereen kaupunginhallituksen päätökset.

    Tampereen kaupunki ei aio valittaa Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, eli Hämeenlinna HO:n päätös jää voimaan.

    Tiina Elovaara(ps) on kaupunginhallituksessa ollut ainoa, joka on epäillyt valintojen oikeellisuutta ja vaatinut tehtyjä valintoja uudelleen valmisteluun, kuitenkin ilman kannatusta.

    Tampereen kaupunki maksaa näistä tapauksista oikeudenkäyntikuluja 3100 €.

    *************

     

    YLE 19.11.2014. KHO: Perussuomalaisten nuoria syrjittiin rahanjaossa

    Kerran näinkin päin.

    Korkein hallinto-oikeus on palauttanut Perussuomalaiset Nuoret ry:n avustukset vuodelle 2013 uuteen käsittelyyn opetusministeriössä.

    KHO mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö hylkäsi perussuomalaisten nuorisojärjestön avustushakemuksen vuonna 2013 osaksi väärin perustein.

    Kukas sen päätöksen allekirjoittikaan? Kulttuuriministeri Piia Viitanen (sdp), oman kylän "likka" teki päätöksen 2014. KHO:n päätös tuli 2013 Paavo Arhinmäen kynän jäljestä.

    Sopii jatkoksi kuin nenä päähän!

     

    *************

     

    Lähetin alla olevan kirjoituksen 17.11.2014 Aamulehteen ja Tamperelaiseen julkaisemista varten, ei ole julkaistu.

    Tampere, huono häviäjä - hakee muutosta "ambulanssipäätökseen"

    Pormestari Anna-Kaisa Ikonen kertoo peloistaan (AL 15.11.2014) Sote-uudistuksen viimeisen vaiheen tultua julki, ”Tässä katoaa elämänvaiheiden kokonaistarkastelu, jota Tampereella on rakennettu. Esimerkiksi ikäihmisten kotona asuminen on muutakin kuin sote-palveluita, se on viriketoimintaa ja esteettömiä ympäristöjä.”

    Pormestari Ikonen puhuu viriketoiminnasta yhtä ja käytäntö on toista. Tampereella ikäihmisiltä on viety korttelikerhot, palvelukeskuskortti on laitettu tulosidonnaiseksi ja viimeisimpänä omaishoitajan sairauden aikaisen sijaishoitajan korvauksen poistaminen, arvo n. 18000 €/vuosi. Nämä kaikki palvelut olisivat tukeneet ikäihmisten virkistäytymistä. Lautakunnassa olen vastustanut näiden poistamista, koska pienellä säästöllä toisaalla aiheutetaan menoja.

    Kaikki edellä mainittu kiertyy Tampereen talousahdinkoon. Jo vuosia menot ovat olleet suuremmat kuin tulot. Kun kysymys on rahasta ja kaupungin säästöistä, otetaan sieltä mistä se helpoiten on otettavissa.

    Tästä esimerkkinä on Pirkanmaan Sairaanhoitopiirin valtuuston päätös 29.9.2014 ensihoidon palvelutasopäätöksestä vuosille 2015–2016, jonka mukaan maakunnassa säilyivät poistettavaksi aiotut ambulanssit. Maakunnassa säilyvät ambulanssipalvelut ovat myös Tampereen etu. Joka väittää toista, ei ole ihan ajan tasalla.

    Tampere valittaa ensihoidon palvelutasopäätöksestä tasapuolisuus- ja tarkoituksenmukaisuussyihin vedoten. Päätös PSHP:n valtuustossa syntyi demokraattisesti ja normaalissa järjestyksessä.

    PSHP:n valtuusto kuunteli herkällä korvalla maakunnan asukkaiden huolta ambulanssien säilyttämisen puolesta, mm. yli 7000 henkilön allekirjoittama adressi, terveysalan ihmisten huoli, kirjeet, lähetystöt, jne... Valtuusto teki päätöksen nojautumalla terveysalan ammatti-ihmisten mielipiteisiin, ei hallintobyrokraattien lausuntoihin ja näin ambulanssit säilyivät.

    Tosiasiassa kysymys on n. 0, 2 milj. euron menosta, joka sisältyy palvelutilaukseen PSHP:ltä. Onko tämä niin kova juttu, kun tämän takia pitää muuttaa vuoden 2015 talousarviokirjan tekstiä ja mainita budjetin käsittelyn yhteydessä? Tosin n. 3 milj. euron potilasvahinkokorvauksista ei puhuta mitään.

    Tampereen johto on paniikissa kaupungin taloustilanteen johdosta. Säästöjä haetaan joka puolelta, mutta ei suurinvestoinneista. Nyt pitää saada noin miljardin euron suurinvestoinnit joko käyntiin tai ainakin päätös niistä, koska tämän hetkisten kannatuslukujen perusteella on odotettavissa seuraavissa kuntavaaleissa muutoksia valtasuhteissa ja taivaita hipovat suunnitelmat voidaan lakaista maton alle.

    Ossi Aho (ps)
    Tampere, PSHP:n valtuuston jäsen
    Ratkaisijan asemassa ambulanssien puolesta
    Varavaltuutettu ja Ikäihmisten palvelujen lautakunnan varajäsen

    Tampere perui valituksensa.

    *************

     

    AL 5.11.2014. Tampere ei ole enää halutuin asuinpaikka - johtuen tiedossa olevista syistä

    Tampere ei enää voittanut ensi palkintoa halutuimpana ja suosituimpana asuinpaikkojen kilpailuissa. Suomen suositelluin asuinkunta on Kaarina Varsinais-Suomessa.

    Tampere oli Suomen vetovoimaisin kaupunki vielä tänä keväänä muuttohalukkuuskyselyssä, samoin kuin monena vuotena tätä aiemmin.

    Mitä on tapahtunut, ettei Tamperetta koeta enää niin kiinnostavaksi? Syitä on monia. Kaupungin keskeinen sijainti ja kauniit maisemat eivät takaa työtä eikä toimeentuloa. Työttömien määrä kasvaa investoinneista huolimatta. Pysyvien työpaikkojen syntymisen mahdollisuudet kaupungin alueelle hukataan toinen toisensa perään. Tampereen talous on ajettu kuralle näköalattomalla ja lyhytjänteisellä talouspolitiikalla.

    Paraskaan imago sijainnin, harrastusmahdollisuuksien ja kunnallisten palvelujen suhteen ei auta siihen, jos ei löydy työtä - ei ole työtä. Imagolla ratsastaminen osoittaa ettei ole todellisuudessa kiinni.

    *************

     

    Askelmerkkejä haetaan kansanedustajavaalia varten

    Näin sitten tapahtui, valitettavasti. Kansanedustaja, Tampereen kaupunginvaltuutettu Laila Koskela eroaa 3.11.2014 perussuomalaisista ja siirtyy keskustan leiriin. Äänestäjiä ajatellen, kesken kauden siirtyminen on äänestäjien luottamuksen pettämistä. Onhan sitä kaikenlaista sattunut. Tässä tapauksessa se tapahtui tuplasti, ensin koko maakunnan alueen äänestäjiä ajatellen ja sitten Tampereen kuntavaalissa 12 äänestäneitä. Varmaankin Laila Koskela on tehnyt asian itselleen selväksi, tulevalle kannattajakunnalle voi olla vaikeampaa. Keskustan Pirkanmaan piiri asetti 8.11.2014 Laila Koskelan eduskuntavaaliehdokkaaksi.

    Valtuustossa tulee mielenkiintoisia tilanteita. Kun puoluetta vaihtanut valtuutettu on poissa, sijaan tuleen entisestä puolueesta varavaltuutettu. Hymyilyttää jo etukäteen.

    Kommentti eräältä AL:n nettikeskustelupalstalta. "7.11.2014 10:10. Aikoinaan jo hämmästytti kun Koskela valitsi puolueekseen äärioikeistolaisen Perussuomalaiset. Hänen Koukkuniemi-toimintansa kun osoitti "sosiaalista omaatuntoa" ja halua puolustaa heikompia. Persut kun on äärioikeistolainen puolue, jonka arvoihin ei "vähäväkisten" puolustaminen kuulu vaikka suuressa harhautuksessaan näin uskottelevatkin" Elefantit lentävät sikari suussa.

    Suomi on vapaa maa ja jokaisella on oikeus mielipiteeseensä. Heti alapuolelta on luettavissa miten äärioikeistolainen perussuomalainen toimii ja miten Tampereella muut puolueet haluavat ajaa vähäväkisten ja syrjäseutujen asukkaiden asiaa. Muistio tapahtumien etenemistä löytyy täältä.

    Entä äärioikeistolainen perussuomalainen puolustaessaan ikäihmisten palvelukeskuskorttia, korttelikerhoja, palvelukeskusta tai muuten ikäihmistä taikka maakunnan asukkaiden oikeutta ambulanssiin? On se vaan niin väärin!

     

    *************

    Tampere, huono häviäjä - hakee muutosta "ambulanssipäätökseen"

    Tampere on hakemassa muutosta PSHP:n valtuuston kokouksen 29.9.2014 päättämään ensihoidon palvelutasopäätökseen vuosille 2015–2016, koska sairaanhoitopiirin hallituksen erimielisestä päätösehdotuksesta poiketen, valtuusto päätti muuttaa voimassa olevaa palvelutasopäätöstä ainoastaan Tampereen kaupungin osalta.

    Tampere esitti oman heikossa kunnossa olevan taloustilanteensa johdosta naapurikunnille, että ensihoidon palvelutasopäätöksen olemassa olevia kustannuksia täytyy saada alemmaksi. Säästön aikaansaamiseksi PSHP:n hallitus ehdotti mm. viiden ambulanssiyksikön lakkauttamista tasaisesti ympäri Pirkanmaata. Tampere on sitä mieltä, että näiden karsimisten jälkeenkin palvelutaso Pirkanmaalla olisi säilynyt parempana kuin ennen terveydenhuoltolain voimaantuloa ja ensihoidon vastuun siirtoa kunnilta sairaanhoitopiirille!?!

    PSHP:n valtuusto kuunteli herkällä korvalla maakunnan asukkaiden huolta ambulanssien säilyttämisen puolesta, mm. yli 7000 henkilön allekirjoittama adressi, terveysalan ihmisten huoli, kirjeet, lähetystöt, jne...valtuusto teki päätöksen, jonka mukaan ambulanssit säilyivät, nojautumalla terveysalan ammatti-ihmisten mielipiteisiin, Ei hallintobyrokraattien lausuntoihin.

    Tampere vetoaa yhdenvertaiseen palveluun koko sairaanhoitopiirin alueella. Miten yhdenvertaisuus toteutuu, jos ambulanssiverkkoa harvennetaan ja välimatkat pitenevät, tulee isoja tyhjiöitä ensihoitopalvelun järjestämisessä?

    Tampereen mielestä palvelutason alentaminen ainoastaan Tampereen kaupunkiin ja kaikkein suurimpaan riskialueluokkaan, ei pelkästään rikottu alueellisen yhdenvertaisuuden periaatetta vaan myös hallinnon objektiviteetti- ja tarkoitussidonnaisuusperiaatteita. Tosiasia on, että Tampereella sairaankuljetuksiin käytettävien autojen lukumäärä säilyi samana, yhden auton luokitus vain muuttui. Niin, mitä mieltä asiasta on vaikkapa Mänttä-Vilppulan tai Vesilahden, puhumattakaan Kuhmalahden asukas?

    Tampere väittää, että kaupungin valmistelijoille oli annettu virheellistä tietoa Kela-korvausten ja muiden hyvitysten kohdentumisesta. Mitähän tuollakin tarkoitetaan? KELA-korvauksien jaosta päätettiin juuri PSHP:n hallituksen (Tampereen) esittämällä tavalla. Minkä Tampere ambulansseissa menetti, se tulee takaisin KELA-korvausten kautta. Ei pitäisi olla valittamista.

    PSHP:n valtuuston tekemä päätös, ottaen kokonaisuus huomioon, Tampereen ja muun maakunnan asukasmäärät, ambulanssien jaot sekä lukumäärät, oli tasapuolinen, oikeudenmukainen ja kansalaisten hyväksymä .

    Valituskirjelmässä vedotaan mm. siihen, ettei päätöstä perusteltu. Anna mun kaikki kestää, nyt ollaan menossa juristikikkailujen taakse ihmiset unohtaen. HallL 45 §, 2 mom. sanoo" Päätöksen perustelut voidaan jättää esittämättä, jos 1) tärkeä yleinen tai yksityinen etu edellyttää päätöksen välitöntä antamista, ja 5) perusteleminen on muusta syystä ilmeisen tarpeetonta".

    Varmasti kaikille kokousedustajille oli tullut perusteet täysin selväksi, miksi halutaan ambulansseja lakkauttaa tai säilyttää. Asian johdosta oli pidetty monta seminaaria ja tilaisuutta.

    Tampereen toiminta on hyvin itsekeskeistä, ymmärrettävää toisaalta. Pitäähän rahaa saada kaikenmaailman ei tarpeellisten investointien rahoittamiseen. Ei riitä, että käydään pelkästään tamperelaisten kukkarolla, vaan sen lisäksi ollaan valmiita vaarantamaan naapurikuntien asukkaiden terveyspalvelut.

    Kaiken kaikkiaan, näyttää siltä, että PSHP:n päätös on vain käynyt kovasti joidenkin tamperelaisten henkilöiden tai puolueiden "kunnian" päälle, että siihen pitää hakea muutosta vain muutoksen vuoksi. Kysymys on vain 0,2,milj. eurosta. Kiukuttelua.

    Kuulemani mukaan, kokouksessa olisi vaatimaton persoonani, Ossi Aho (ps), nostettu loukkaavaan sävyyn "tikun nokkaan". Olenko peräti "persona non grata"? Ei haittaa, näkee kansa, kuka ja ketkä ainakin ajattelevat kansalaisten puolta. Tietoon tullut, ennakoimaton potilasvahinkokorvaus n. 3 milj.euroa, ei aiheuta kh:ssa mitään tunteiden kuohuntaa.

    Tampere on perunut 15.12.2014 valituksensa HaO:n.

     

    Tampereen kh:n kokous 3.11.2014

    ihmisten hyvinvoinnin ja terveydenhoidon puolesta puhujat, myös maakunnan ambulanssien säilyttäjät; löytyi vain perussuomalaisten Tiina Elovaara.

    ihmiset unohtaen ja suurinvestointien puolesta puhujat, myös maakunnan ambulanssien poistajat; Anna-Kaisa Ikonen (kok), Airaksinen Harri (kok), Sasi Ilkka (kok), Aleksovski Atanas (sdp), Kivistö Anneli (sdp), Niemelä Jari (sdp), Roivainen Irene (vihr), Heinämäki Anna-Kaisa (vihr), Hanhilahti Timo (kesk) ja Minkkinen MInna (vas).

    Tapaus PSHP:n ambulanssit, muistio luettavista täältä.

     

    AL uutisoi 22.11.2013 "Ambulansseista farssi"

    "Farssiksi tilanne muuttuu, kun saamastaan väärästä tiedosta aiheellisesti huomauttava Tampereen kaupunki kirjoittaa itse valitukseensa selvän asiavirheen. Tampereella hoitotason yksikkö ei muutu perustason yksiköksi, päinvastoin kuin kaupunki väittää."

    Toimittaja Aki Taposen juttu luettavissa täältä.

    "Uudistuksen jälkeen hoitotason ambulanssien määrä Tampereen keskustassa kasvaa yhdellä."
    Jussi Virkkunen
    Sairaanhoitopiirin ensihoitokeskuksen vastaava lääkäri

    *************

     

    Tampereen päätösmekanismi - herättää ajatuksia. AL julkaisi jutun 22.10.2014 hieman muuttaen, otsikolla "Päätösmekanismi toimii oudosti". Asia tuli valtuuston käsittelyyn yllättävän nopeasti, ns. "satulapäätöksenä" n. 3 vkon kuluttua ja johtosääntöä tarkistettiin.

    Monissa tärkeissä asioissa, kuten myös tässä Eteläpuiston rakentamisessa, hankkeen alun käsittelyjärjestys herättää joskus erinäisiä kysymyksiä ja ajatuksia. Kumpi loppujen lopuksi päättää, kaupungin hallitus vai suunnittelukokous ja onko sillä merkitystä?

    Mielestäni on hyvin kyseenalainen menettelytapa, että kaupunginhallituksen kokouksen ja kaupunginhallituksen suunnittelukokouksen roolit sekoitetaan tyylikkäästi keskenään ja vieläpä samassa tilaisuudessa.

    Kaupunginhallituksen johtosäännössä sanotaan yksiselitteisesti, että kaupunginhallituksen tehtävänä on toimeenpanna...

    13) toimeenpanna maapolitiikkaa valtuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti 14) päättää yleiskaavatyön käynnistämisestä valtuuston määrittelemissä kohteissa 15) hyväksyä vuosittaiset asemakaavoitusohjelmat...

    Suunnittelukokouksesta on sanottu "suunnittelukokous ohjaa kaupungin kokonaisedun varmistamiseksi strategisesti merkittäviä päätettäväksi tulevia asioita".

    Siis, suunnittelukokouksessa linjataan vaihtoehdot, mistä kaupunginhallitus erikseen koolle kutsutussa kokouksessa voi asiasta päättää. Onko näin, että kaupunginhallituksen päätös on valituskelpoinen mutta suunnittelukokouksen päätös ei ole. Siinä se näiden merkitys. Senkö vuoksi suunnittelukokoukselta otetaan päätös, ettei siitä voi valittaa? Ottakoon juristit asiasta kopin.

    Jo, jo tapahtuu. Kv 10.11.2014. Pormestari Anna-Kaisa Ikonen teki kokouksessa muutosehdotuksen johtosäännön 6 §:n kahteen ensimmäiseen kappaleeseen:
    "Kaupunginhallituksella on suunnittelukokous. Suunnittelukokous ohjaa ja tarvittaessa päättää kaupungin kokonaisedun varmistamiseksi strategisesti merkittävistä asioista, jotka kuuluvat kaupunginhallituksen toimivaltaan.
    Suunnittelukokouksessa ohjataan ja tarvittaessa päätetään mm. seuraavista asioista siltä osin kuin ne kuuluvat kaupunginhallituksen toimivaltaan:"

    Asian tuominen ohi esityslistan aiheutti valtuutettujen kesken menettelytapaan kohdistuvaa arvostelua. Muutos hyväksyttiin vasta äänestyksen jälkeen.

    Oma lukunsa ovat kaupungin talousarvioon liittyvät tapaukset, joista kaupunginhallitus päättää, vaikka kuntalain mukaan päätösvalta niistä kuuluu valtuustolle.

    *************

     

    Jääviys ja jääviys

    Tampereen Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Aarne Raevaara kysyy: Onko Kalervo Kummola (kok) jäävi Keskusareenan hallipäätöksiin? Onko kaupunginhallituksen liiketoimintajaoston puheenjohtaja Kalervo Kummola esteellinen osallistumaan kantta ja monitoimihallia koskeviin päätöksiin?

    Aihetta kysymyksiin antaa, koska Kummola on myös Jääkiekkoliiton puheenjohtaja.

    Mielenkiintoista nähdä pormestari Anna-Kaisa Ikosen (kok) vastaus ja miten tätä Kummola-casea verrataan Raevaaran jääväämiseen valtuuston kokouksessa 13.5.2013 130 §.

    Kaupunginlakimies Jouko Aarnion vastaus 20.10.2014:

    Kuntalain 52 §:n mukaan muu kuin valtuutetun esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain 27-30 §:ssä säädetään. Esteellisyydellä eli jääviydellä tarkoitetaan henkilön sellaista suhdetta asiaan tai asianosaisiin, joka vaarantaa hänen puolueettomuutensa yksittäisen asian käsittelyssä. Laissa korostetaan henkilön velvollisuutta ilmoittaa esteellisyydestään. Esteellisyyssäännöksillä pyritään turvaamaan asioiden käsittelyn puolueettomuutta ja luottamusta päätöksenteon moitteettomuuteen.

    Keskusareena-hankkeen osalta Tampereen kaupunki ei käy neuvotteluja Suomen Jääkiekkoliitto ry:n kanssa, joten Kummola ei voi tämän vuoksi olla esteellinen.

    Muissa toimielimissä kuin valtuustossa asiat valmistellaan toimielimen ratkaistavaksi esittelijän johdolla. Esittelijä vastaa valmistelun asianmukaisesta suorittamisesta ja on valmistelun perusteella velvollinen tekemään asiassa toimielimelle päätösehdotuksen. Esittelijä huolehtii siitä, että esteelliset henkilöt eivät osallistu hallintoasian valmisteluun."

    Vastausta ei nielty sellaisenaan valtuustossa, vaan asian johdosta käytiin "voimakasta" keskustelua.

    Kansalaisilla on selkeä mielipide; "Outoa, tai oikeastaan demokratian halventamista, että edes pysytään päätäntäkoneistossa jääväämättä itseään tai edes puolueen suunnasta tehdä sitä. Kun siitä ei ole sanktioita, niin mitäpä sen väliä, näin ajattelevat vallan kahvassa' olevat."

    Palautetaan mieliin, mitä valtakunnan politiikassa sanotaan. Kokoomuksen kannatus on edesottamustensa kautta laskukierteessä, ei vielä syöksy- mutta kierteessä kumminkin. Eikä muillakaan hallituspuolueilla hyvin mene.

     

    Jääviys - onko sitä?

    Eteläpuiston rakentamista koskevassa suunnittelukokouksessa ei varmaankaan käsitelty jääviyttä. Kaupungin valtuutettu ja -hallituksen jäsen, Harri Airaksinen (kok) on merkittävässä asemassa VTT:llä, hänen esteellisyyttään ei kyseenalaistettu. VTT on antanut rakentamisesta puoltavan lausunnon Seelake-mallin pohjalta.

    Yleisellä tasolla, jääviyteen tähän liittyen Kummolan (kok) jääviydestä Kansiareena-hankkeeseen on tehty valtuustokysely.

    Kaupunginvaltuutettu Matti Höyssä (kok) ilmoittaa Tampereen sivulla työpaikakseen SITO Oy:n. Kaupunginvaltuutettu Kirsikka Siik (vihr) ilmoittaa Tampereen sivulla työpaikakseen Ramboll Finland Oy:n. Molemmilla konsulttiyhtiöillä on merkittävä asema Tampereen maankäytön suunnittelussa ja - käytössä, niin tunnelissa kuin ratikassakin.

    Raevaaran Kummolaa koskevaan valtuustokyselyyn on tullut "Impperiumin" vastaisku. Valtuutettu Riitta Koskinen (kok) on kyseenalaistanut Aarne Raevaaran toiminnan yhdyskuntalautakunnassa Pirkanmaan Rakennussuojeluyhdistyksen toiminnanjohtajan tehtävän vuoksi. Hänen mukaansa Raevaara on esteellinen. Raevaara on antanut tähän vastauksen AL 1.11.2014.

     

    *************

    SOTE-lausunto

    Tampereen perussuomalaisten valtuustoryhmän lausunto30.9.2014 Tampereen kaupungin sote-lausunnon laatimista varten.

    Tampereen perussuomalaisen valtuustoryhmän lausunto Tampereen kaupungin lausuntoluonnokseen STM:lle.

    Sote-ratkaisun keskeinen haaste on turvata sekä yksilöiden ja perheiden tasolla että alueellisesti tasa-arvoiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut taloudellisesti kestävällä tavalla.

    Valtion vahvalla ohjauksella voidaan periaatteessa varmistaa alueellisten ratkaisujen tarkoituksenmukaisuus ja riittävä yhdenmukaisuus, sekä näihin liittyvät tehokkuusedut. STM:n valta vahvistaa järjestämispäätökset toimii toivottavasti tällaisena mekanismina.

    Alueellisella hajautuksella palvelujen tuottamisen hallinnollis-poliittinen ohjaus voidaan periaatteessa kiinnittää alueelliseen vastuuseen ja paikallistuntemukseen. Sote-alue on tässä suhteessa suuri kokonaisuus, jonka sisällä tulee olla useampi palvelujen tuottamisesta vastaava alue. Nämä tuottaja-alueet ovat sitten se taso, jossa ratkeaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon, sekä sosiaalipalvelujen integroinnista saatava hyöty: saadaanko ajateltu hyöty irti. Suunnilleen maakunnan kokoinen tuotantoalue on tässä suhteessa turvallisempi vaihtoehto, kuin se, että maakunta jaetaan 3-4 alueeseen.

    Edellä sanottu pätee tuottamisen hallinnollis-poliittiseen ohjaukseen, jossa keskeistä on se, että yksi ja sama taho on vastuussa perus- ja erikoispalvelujen tuottamisesta.

    Varsinaisessa palvelujen tuottamisessa ruohonjuuritasolla pitäisi suosia pieniä yksiköitä ja paikallista läheisyyttä, kuten lääkärien ammatinharjoittamista/yksityispraktiikkaa ja esimerkiksi lääkärien ja hoitajien osuuskuntamuotoista toimintaa. Asiakkaiden ja potilaiden itse tekemää laadunvalvontaa tulee näin vahvistaa ja estää terveysbisnestä saamasta yliotetta. Miten vahvistetaan osuuskuntamuotoista toimintaa ja itsenäistä ammatinharjoittamista. Keskitetty ohjaus voi olla tarkoituksenmukaista palveluliiketoimintaan mahdollisesti liittyvien lieveilmiöiden säätelyssä. Näissä puitteissa tarvitaan aitoa kilpailua ja markkinoita ja tätä kautta tapahtuvaa laadunvalvontaa, missä asiakkaat voivat vaikuttaa valinnoillaan, tukien toisaalta kuitenkin vähävoimaisten asiakkaiden oikeuksien toteutumista.

    Emme pidä välttämättömänä, että suurilla kaupungeilla on oikeus toimia myös jatkossa itsenäisesti tuottamisvastuussa.

    Lisäkommentti; tulossa suuri hässäkkä, sekaannus ja lopuksi syyllisten etsintä. Muutoksia pitää tulla, mutta ei näillä eväillä, mitä tasavallan hallitus on esittämässä.

     

    *************

    Kaksinaamaista toimintaa - vaalit tulossa

    Kaupungin valtuutettu Jari Niemelä (sdp) kirjoitti Suur-Tampere-lehden (1-7.10.2014) kolumnissaan " Miksi kukaan ei vastaa", myös kaupungin taloudesta.

    "Tampereen kaupunki laatii paraikaa ensi vuoden budjettia. Kaikilta sektoreilta leikataan. Budjettivaje on 20 miljoonaa euroa. Voiko hengiltä säästäminen olla reilua? Olisin valmis vaikka velkaelvytykseen, jos kunnalliset terveyspalvelut saadaan ylläpidettyä. Toinen vaihtoehto on verojen korotus – no niinhän tälle vuodelle tehtiin, eikä sekään oikein miellyttänyt.
    Mutta se, että laitetaan kamalat summat rahaa isoihin investointeihin ja jätetään perusasiat retuperälle, on kummallista. Nimittäin kuntalainen ne investoinnitkin maksaa. Ei raha niihin tyhjästä pulpahda.
    Tampereella lienee syytä ryhtyä vakavaan priorisointikeskusteluun, kun ajat ovat mitä ovat. Kaupunki voisi myös takavuosien malliin kysellä kuntalaisilta, mistä palveluista voitaisiin luopua, mistä ylipäätään säästää ja ollaanko valmiita veroprosentin nostoon."

    Onhan varsinainen velikulta. Niemelä katsoo, että tunneli on hukkainvestointi mutta ratikka ei. Molemmat ovat investointeja, jotka syövät varat peruspalveluilta. Tunnelin ja ratikan puolustajien on tätä mahdoton myöntää vaikka omin silmin näkevät. Lisätään listaan vielä aseman seudun suunnitelmat ymt... Hyvä tulee!?

    Niemelä itse on ollut hyväksymässä ratikan rakentamisen, ja nyt sanoo, että on kummallista, kun isot summat rahaa laitetaan isoihin investointeihin ja perusasiat jätetään retuperälle! Kaksinaamaista toimintaa, kun sitä ollaan valmiit hakemaan maakunnankin rahat, kun omat eivät riitä. Kuntalaisten pitää tämä Niemelän purkaus ymmärtää, onhan vaalit tulosssa.

    Ohhoh, oh..hoo. Ei kai vain Jari Niemelä ala lipsua mielipiteissään.

     

    *************

    Perusasioiden unohtamisesta hyvä esimerkki. Vanhuksiin Tampere käyttää vähemmän rahaa kuin isot kaupungit keskimäärin.

    Ikäihmisten palvelujen lautakunta käsitteli 7.10.2014 mm. omaishoitajan sairausloman aikaisten sijaishoidon kustannusten korvaamista. Nyt on maksettu mutta siitä halutaan luopua, koska muutos toisi vuositasolla jopa 18 000 euron säästöt ikäihmisten osalta. Suhteutetaan; pormestari Anna-Kaisa Ikosen palkkamenot kuukaudessa ylittävät reilusti tuon summan (n. 14500 + sivukulut). Anna-Kaisa on osannut hoitaa hyvin asiansa, nostanut palkkatasonsa korkealle ja ulkoistanut työnsä.

    Tästä valtavasta säästöstä äänestettiin. Korvauksen poistamista kannatti 8 jäsentä ja vastusti 4 jäsentä. Mielenkiintoista nähdä, että valtakoalition rivit rakoilevat ja järjen valokin alkaa näkyä. Vastaan äänestivät vihreiden, skp:n perussuomalaisten ja yksi kokoomuksen edustaja.

    Miksi perinteisten työväen puolueiden, sosiaalidemokraatit ja vasemmistoliitto, edustajat yksissä tuumin ja yhtenäisesti kannattivat oamaishoitajan sairausloman aikaisten sijaishoidon kustannusten korvaamisen leikkausta? Ei voi kun ihmetellä. Valittu tie pitää.

    Päätöksestä valitettiin. Lautakunta käsitteli valituksen 11.11.2014. Jälleen äänestettiin tästä valtavasta säästöstä, joka on kuulemma Tampereen taloudessa ehdottoman tärkeä. Tarpeettomista investoinneista ei voi ottaa. Siis, edelleen rahan poistamista vastaan äänestivät vihreiden, skp:n perussuomalaisten, toinen vasemmiston edustajista äänesti tyhjää. Loput olivat korvauksen poistamisen kannalla. Asia oli kääntynyt nyt niinpäin, että oliko aikaisempi päätös laillinen vai ei.

     

    *************

    29.9.2014 AMBULANSSIT SÄILYIVÄT. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin (PSHP) valtuuston kokous.

    Olipa mielenkiintoinen, mieleenpainuva ja tärkeä kokous, johon PSHP:n valtuutettuna osallistuin. Kokouksessa päätettiin mm. TAYS:n suuresta korjausohjelmasta.

    Toinen asia oli ensihoidon palvelutasopäätös. Siinä haettiin 1,15 M€ säästöjä, esittämällä mm. lakkautusta 5 ambulanssille maankunnasta. Säästöesityksen takana oli Tampere ympäristökuntien kanssa.

    Tampere ohjeisti kokousedustajia näin tilaisuudessa, jossa en ollut paikalla; "On täysin selvää, että kokouksessa ambulansseja tullaan vaatimaan lisää ja, että asia ratkeaa vasta äänestyksessä. Toiveemme on, että pysytte tässä kohtaa esityslistan ehdotuksen takana". Toivoa tietysti saa, mutta asiakokonaisuutta pitää ymmärtää katsoa. Hävettää, Tampere on valmis rahapulassaan ottamaan muilta ja peruspalveluista.

    Kokouksessa ei esitetty ambulanssien lisäämistä vaan, nykytason säilyttämistä maakunnan alueella ennallaan, ja että Tampereen osalta mennään suunnitelman mukaan.

    Säästöinnossa unohtui, että myös tamperelaiset käyttävät ambulansseja maakunnan alueella kesämökeillään tai muuten Tampereen ulkopuolella liikkuessaan.

    Sairaanhoitopiirin valtuusto päätti asiasta äänin 243-218. Näin uutisoi Keskisuomalainen; "Isot kunnat olisivat lakkauttaneet ambulanssit. Äänestyksen ratkaisi vastoin kaupungin kantaa äänestänyt perussuomalaisten tamperelaisvaltuutettu Ossi Aho."

    Äänestys meni seuraavasti. PSHP:n päätti asiasta äänin 243 (ambulanssien puolesta) - 218 (ambulanssia vastaan). Omat ääneni sisältyivät tähän 243. Jos olisin äänestänyt toisin, tulos oli ollut tämä, 243-21= 222 (ambulanssien puolesta) - 218+21=239 (ambulanssia vastaan). Jokaisella tamperelaisella edustajalla oli/on käytössään 21 ääntä.

    Siis "kuninkaan tekijä". Kansalaisilta on tullut kiitosta yli puoluerajojen, myös Tamperelaisilta päättäjiltä.

    En todellakaan voinut olla mukana maaseudun kurjistamisessa. Ja olen sitä mieltä, että jos Tampereella on varaa laittaa rahaa tunneliin, ratikkaan ja muihin ei tarpeellisiin hankkeisiin, silloin on myös varaa huolehtia ihmisten terveydestä- ja hyvinvoinnista, johon myös ambulanssit kuuluvat. Tampereen kokoomuksen, sdp:n ja vihreiden edustajat olivat toista mieltä ja äänestivät lakkauttamisten puolesta.

    Tampereen kaupunki aikoo valittaa päätöksestä. Tapaus PSHP:n ambulanssit, muistio luettavista täältä.

     

    Sopivasti em. liittyen, Kotimaa.fi sivuilta oli luettavissa eräs "totuus" seurakuntavaalikampanjasta; "En myönnä että PS edustaisi kansan ääntä tai sitten tämä kansa on järjettömän järjenköyhää ja typeryksiä. Näyttäkää minulle yksikin järki mielipiteillä varustettu PS, niin näytän lentävän elefantin jollla on sikari suussa!

    Yksikään järkevä ei voi olla kyseisen puolueen jäsen, puolueen jonka agenda perustuu puhtaalle populismille ja järkevä jäsen sanoo itsensä irti Halla-aho, Hakkarainen, Van Wonterghem yms linjoista. Järkevä ei seikkaile tai seurustele heidän linjassa."

    Ettäs sitten tiedätte, vai pitääkö alkaa etsiä elefanttia sikari suussa!?

    *************

     

    Politiikassa tapahtuu viikolla 38/2014

    Pitkän veivaamisen jälkeen, nyt Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen on saanut kutsun (HS 17.9.2014) KEVA:n hallituksen puheenjohtajaksi. Onnittelut, saahan tehtävästä työhön nähden ihan kohtuullisen korvauksen. Tampereen perussuomalaiset tarttuivat oitis kiinni, koska agendalla on (AL 17.9.2014) pormestarien määrän vähentäminen.

    ------------------

    16.9.2014 kaupungin hallituksen henkilöstöjaosto (HEJA) päätti kahden tuotantojohtajan viran perustaminen hyvinvointipalveluihin. Noh niin, miten toteutui tässä tapauksessa rekrytointikielto? Kuka kiinnittää asiaan huomiota? Valtuuston yli kävellään mennen tullen.

    ------------------

    17.9.2014 Ikäihmisten palvelujen lautakunnan kokous käsitteli mm Pohjolankadun palvelukeskuksen suunnitelmaa, joka hyväksyttiin. Alkuperäistä suunnitelmaa on muutettu yleisötilaisuuden ja vanhusneuvostolta saadun palautteen perusteella. Pohjolankadulle remontoitaviin tiloihin siirtyy kesällä 2016 Tammelakeskuksesta palvelukeskuskeskustoiminta vain osittain. Palvelukeskuksen nykyisiin tiloihin Tammelakeskukseen jäävät liikuntatilat sekä kahvila.

    Yhteydenottojen ja kansalaispalautteen vuoksi tein päätökseen muutosesityksen Tammelan palvelukeskuksen toimintojen säilyttämiseksi edelleenkin. Asiakaspalautteiden mukaan Tammela on suosituin palvelukeskus.

    Tammelan palvelukeskuksen säilyttämisen puolesta äänestivät Ossi Aho (ps) ja Laila Räikkä (skp), muut olivat toista mieltä. Lauri Helke (kok), Hannele Strömberg (kok), Kari Niemelä (sdp), Päivi Kovanen (sdp), Inka Rinkari (sdp), Mikko Aaltonen (vas), Ulla-Leena Alppi (vas) ja Petri Siuro (vihr).

    Samassa kokouksessa kuultiin, että keskuspalvelukortin myöntämisessä voidaan käyttää harkintaa. No, etenihän asia näinkin mutta ei tarpeeksi. Vanhusneuvoston asiasta tekemä aloite merkittiin tiedoksi.

    Lautakunnan kokouksessa 11.11.2014 kansalaisaloitteeseen liittyen oli mahdollisuus jättää ponsi Tammelan palvelukeskuksen säilyttämisen puolesta. Äänestyksessä hävittiin, ettei mitään uutta. Samassa kokouksessa käsiteltiin muutoksenhakua keskuspalvelukortin myöntämiseen. Esitin, että käytettäisiin harkintaa, kun hakijan talouden tulot ylittivät asetetut rajat. Jäin asiassa yksin. Näyttää kummalta. Missä ovat ikääntyneiden ihmisten puolesta puhujat?

    Turpiin on tullut ajaessani ikääntyvien ihmisten asioita; korttelikerho Venlan tuvan lakkauttaminen, palvelukeskuskortin säilyttäminen ilman tulosidonnaisuutta ja nyt tämä Tammelan palvelukeskus. Jatkan tällä linjalla. Ihminen on oleva "keskiössä", seinät ja rakenteet tulevat sen mukaan.

     

    AL 18.9.2014 kirjoittaa valtuutettu Aarne Raevaaran kotipaikasta. Onko se Tampere vai joku muu paikkakunta. Selvittely on lähtenyt liikkeelle nimettömästä ilmiannosta kaupun lakimiehelle Jouko Aarniolle. Jaha, mikähän tämänkin takana on? Ihmetellä pitää, että miksi ja on aikaa kaupungin juristilla juosta nimettämän ilmiannon perässä. Senkö vuoksi, että kysymyksessä on perussuomalainen valtuutettu, joka on piikki ylempien virkamiestan lihassa. Jaha, Raevaaran kotipaikka asia on ratkaistu. Sisä-Suomen Maistraatti kertoo, että kotipaikka on Tampere.

     

    YLE 18.9.2014 Vihreät ulos hallituksesta kompastuessaan ydinvoima äänestykseen. Hallitus kutistuu nyt neljään puolueeseen. Jäljelle jäävät kokoomus, sosiaalidemokraatit, kristillisdemokraatit ja ruotsalainen kansanpuolue. Niillä on eduskunnassa mahdollisimman niukka enemmistö.

    Suomen kannalta olisi ollut parempi, jos vihreitä alun alkaenkaan olisi otettu hallitukseen. Mutta kun Jyrki Kataiselle oli pääministerin paikka niin tärkeä, niin silloin kaikki kelpasi. Ministeri Ville Niinistö teki viime metreillä varsinaisen flopin, puhuessaan kv-lehdistössä suomettumisesta.

    Ei kuulu varsinaisesti tähän, mutta katsokaa kuitenkin Takku.net, "Helsinki; tiedote iskusta perussuomalaisia vastaan". Kivet lentävät ja lasit särkyvät.

     

    Ja sitten. Teinihallitus saa (24.9.2014) kansanedustaja Sanni Grahn-Laasosesta ympäristöministeriksi "lapsiministerin" kokoomuksesta. Ensimmäisen kauden kansanedustaja ilman valiokuntakokemusta ja elämänkokemuskin... Pääministeri Stubbin perustelut tulevan ministerin (työ)kokemuksesta eivät vakuuttaneet kansaa.

    Sdp tarjoaa (25.9.2014) kehitysyhteistyö- ja omistajaohjauksesta vastaavaksi ministeriksi kansanedustaja Sirpa Paateroa. Edelliseen verrattuna hänellä on kokemusta kansanedustajatyöstä huomattavasti enemmän.

     

    AL 21.9.2014 kirjoittaa "Dementikko luvatta palvelukotiin".

    Karua luettavaa. Näin toteutetaan valtakunnallista linjausta. Kaupungin valtuusto on tehnyt valinnat, mihin varoja käytetään. Käytetäänkö rahaa ihmisten hyvinvoinnin ylläpitämiseksi vai hankkeisiin, jotka potkaistiin liikkeelle talouden nousuhuumassa? Silloin uskottiin, että talouskäyrät osoittavat koillliseen jatkossakin. Näin ei tapahtunutkaan ja lasku lankeaa maksettavaksi.

    Suurhankkeita, jotka eivät ole välttämättömiä viedään jääräpäisesti eteenpäin, kuten ratikkahanke, ja säästöjä haetaan peruspalveluista. Tämä ei ole hyväksyttävää.

    Perussuomalaiset ja itse olen sillä kannalla, että ihmisen pitää olla "keskiössä" ja palvelut häntä varten. Tampereella valtaapitävien keskuudessa vallitsee kuitenkin näkemys, että ihminen on palveluja ja hankkeita varten. Valitettavasti tämä näkyy voimakkaasti arkielämässä.

    Tässä mielipiteitä AL:n keskustelupalstalta.

    *************

     

    "Perussuomalaiset ovat RASISTEJA, kun ilkeävät ja kehtaavat kysellä maahanmuuton kustannuksia!"

    Länsiväylä 8.9.2014. Tällainen näkemys kieltämättä tulee, kun katsoo Espoon kaupunginvaltuuston päätöstä kun valtuusto tyrmäsi äänin 62–9 Jukka Kilven (ps/sit) ja perussuomalaisten ryhmän esityksen maahanmuuton vaikutusten arvioimisesta oimeentulotukimenojen, erikoissairaanhoidon ja terveydenhuollon kustannusten kasvusta Espoossa.

    Kun pormestariohjelmassakin kerrotaan tiedolla johtamisella, avoimuudella ja läpinäkyvyydellä niin maahanmuuton kuluselvityksen tekemiseen Tampereella ei pitäisi olla esteitä. Espoon mitalla.

    Juu, rasisteja hyvinkin, kun haluavat tuoda julki maahanmuuttajien aiheuttamia epäkohtia.

     

    *************

     

    HS 25.8.2014 Mielikuva ylimielisestä kokoomuslaisesta sopii ministeri Rätyyn. Eipä tätä tarvitse enempää selittää.

    Kuka olikaan pontevammin erottamassa KEVA:n johtajaa, Ailusta, hänen kohtuuttomien etuisuuksiensa vuoksi - nimenomaan juuri Räty.

    Jättävätkö "Rotat uppoavan laivan", kysyy vanha sanonta? Katainen heitti pyyhkeen kehään. Nyt hänen aisaparinsa Taru Tujunen teki kataiset, siirtyy sivuun. Miten kokoomuksella menee? Kannatuksessa on saavutettu kulminaatiopiste ja tästä eteenpäin tullaan kannatusluvuissa alaspäin. Onhan sitä sivusta kaisen ja Tujusen mukavampi seurata kuin olla itse "tulessa".

    Noh niin, ylätason politikassa on (taas) sitten siirrytty "pulieivaamiseen". Ministeri Rätystä kansanedustaja ja kansanedustaja Männistöstä Helsingin kaupungin apulaisjohtaja ja vain muutamaksi kuukaudeksi. Toivottavasti Eduskunta ei myönnä Männistölle vapautusta. Mutta Taru Tujunen on valmis uusiin "haasteisiin". Heh ei ollutkaan. Nyt vedettiin kehiin Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen.

    "YLE 4.9.2014."Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen politiikan tutkija yllättyi: Männistö vetäytyi, Stubb myönsi sumplimisen. Politiikan tutkijan mukaan oli erikoista, että pääministeri myönsi Lasse Männistön nimitykseen liittyneen puliveivauksen."

    *************

     

    YLE 14.8.2014; valtuuston puheenjohtaja Sanna Marin: Tampereen tilaaja- tuottajamalli ei toimi – apulaispormestareita vähennettävä

    Voi, voi, kävelikö valtuuston puheenjohtaja, kansanedustajehdokas Sanna Marin (sdp) tahattomasti itse asettamaansa miinaan. Hänen "ulostulossaan" esittämät asiat kuulostavat kovin tutulta. Teksti on kuin suoraan kuntavaaliohjelmastani 12. Hienoa, että vaaliohjelmani ja perussuomalaisten vaaliohjelma sisältävät sellaisia asioita, joita muut puolueet ovat voineet käyttää aloitteidensa ja esitystensä pohjana. Korruptio, henkilöstömäärä, jne... Ei kai kyse ole plagioinnista, eihän? Lähdeviitausta tosin toivoisin jos aiheita ja tekstiä lainataan, koska myös näihin on olemassa tekijänoikeus.

    "Tampereella on tällä hetkellä neljä apulaispormestaria, mutta kaupunginvaltuuston puheenjohtajan mielestä määrän voisi vähentää jopa kahteen.

    Tilaaja- ja tuottajamalli on käytössä lukuisissa Suomen kunnissa. Oulussa siitä on ehditty jo luopua ja nyt Tampereen valtuustonpuheenjohtaja Sanna Marin toivoo samaa myös Tampereella. Mallista on ollut hänen mukaansa hyötyä, mutta kaikenkaikkiaan se on liian raskas ja epäkäytännöllinen." Tätähän perussuomalaiset ovat ajaneet. Marinin on helppo olla samaa mieltä. Populismia!

    Olin keväällä 2014 eräässä tilaisuudessa, josssa TILTUN "isä" Kari Hakari puolusti pontevasti mallia. Hän kertoi, että se ei ole mallin vika, jos ihmiset eivät osaa toimia! Hah, jos ihmiset eivät osaa toimia mallin edellyttämällä tavalla vuosienkaan jälkeen, niin kyllä siinä jotain häikkää on. Oulun lisäksi myös Rovaniemi on luopumassa tilaaja-tuottajamallista.

    Marinin mukaan apulaispormestarien määrää tulisi tarkistaa. Tuleva sote-uudistus siirtää palveluiden järjestämisen sote-alueille, joten kaupungin hallinnollisessa organisaatiossakin sosiaali- ja terveyspuolen tehtävät muuttuvat.

    Tämä oli rohkea veto. Apulaispormestari Mikko Aaltosen (vas) palli heiluu. Mielenkiintoista nähdä, miten yhteistyö koalition sisällä jatkuu. Ennustan, että takkuista tulee olemaan.

    Juko pliut... aihehan osui hermoon. Väkihän ihan vauhkoontuu. Ei ihme, siellä ovat kymmenet ellei sadat suojatyöpaikat vaarassa.Pääasia, että TILTU:n toimivuus-toimimattomuus on noussut tapetille.

    Koska moni on ottamassa kunniaa TILTU:n "romuttamisesta", niin palautetaan mieliin viime kuntavaalin jälkeisiä tapahtumia. Vaalin jälkeen lähti kokoomus+RKP:lta pormestariohjelman valmisteluun liittyen seuraava kysely "Miten ryhmänne suhtautuu tilaaja-tuottaja- ja monituottajamalliin sekä kaupungin tuotannon tehostamiseen?"

    Tähän ryhmät sitten vastasivat, joko siten, että tie valtakoalitioon aukesi tai kriittisesti, kuten Ps, jolloin se suljettiin oppositioon. Ryhmien vaaliohjelmissa kriittisyys mallia kohtaan on voinut olla tai sitten ei. PS:n ohjelmassa se oli ja on.

     

    *************

    AL 10.8.2014 kirjoittaa " Kova hinku eduskuntaan"

    "Tampereen politiikan kärkikaartissa on kova hinku valtakunnan politiikkaan. Apulaispormestarit Leena Kostiainen (kok), Mikko Aaltonen (vas) ja Pekka Salmi (sd) ovat lähdössä kansanedustajaehdokkaiksi, Olli-Poika Parviainen (vihr) vielä harkitsee. Arkadianmäelle pyrkii myös valtuuston puheenjohtaja Sanna Marin (sd)." Rintamakarkuruutta. Kun ongelmat alkavat kasaantua, tehdään Kataiset, ts. siirrytään muihin hommiin.

    Olli-Poika Parviainen ja Sanna Marin tulivat valituksi 19.4.2015 kansanedustajiksi kaudelle 2015-18.

    Miten erotetaan apulaispormestarin tehtäviin kuuluvat työt vaalityöstä? Vaarana on, että menee puurot ja vellit sekaisin.

    "Kaikista apulaispormestareista tuskin tulee kansanedustajia, mutta joillakin on mahdollisuuksia tulla valituksi. Silloin työtä jatkaa opetteleva apulaispormestari, jonka pitäisi saattaa kauden alussa tehdyt linjaukset loppuun. Vie aikaa ennen kuin apulaispormestari on jyvällä tehtävistään, joten vastuu on väistämättä virkamiehillä.

    Tällä menolla Tampereen malli ei toimi alkuunkaan niin kuin pitäisi.

    Kun mallia muutenkin uudistetaan, on apulaispormestarien rooli otettava tiukkaan tarkasteluun. Jos työ on vain ponnahduslauta entistä korkeammalle oksalle, on mietittävä, miten parannetaan sitoutumista.

    Tampereella voitaisiin ottaa mallia hallituksesta. Jos apulaispormestareista joku valitaan kansanedustajaksi, varteenotettava vaihtoehto on jättää paikka täyttämättä." Valitettavasti näin ei olla tekemässä. Valtuusto valitsi 11.5.2015 äänestyksen jälkeen Anna-Kaisa Heinämäen (vihr) apulaispormestariksi.

    Kas kummaa, jo paikkakunnan päälehti on samoilla linjoilla kuin, olen ollut jo omassa vaaliohjelmassani. Vähemmälläkin määrällä apulaispormestareita pärjätään. Olen samaa mieltä pääkirjoittajan kanssa, että apulaispormestarien roolitus on tarkoin selvitettävä.

    Ei Porissakaan pormestarimallille käsiä taputeta, ei ,ei.

     

    *************

    Näin sitä sitten suljettiin Tampereen valtaväylä!!

    1.7.2014 lukien viisi tuhatta autoa tarvitsee uuden reitin. Hämeenkadun itäpäässä voivat nyt ajaa ainoastaan bussit, taksit ja huoltoautot.

    Kaikki keinot ovat tarpeen, että saadaan perusteet ratikan rakentamiseen. Vaikeutetaan vielä enemmän autoliikennettä keskustassa. Ei päästetä siellä asuvia ajamaan kaupungin laidoille.

    Kehityksen nimissä sikiää ylemmillä päättäjillä hulluja ajatuksia. Herra meitä näistä varjelkoon, kiitos, nyt jo riittää.

     

    *************

    Kansanedustajavaali 2015

    Perussuomalaisilla oli jäsenäänestys 9.- 22.6.2014, "jäsenten väliset", kansanedustajaehdokasehdokkuuksista. PS:n Pirkanmaan piirin ehdokkaiden järjestys heidän saamienssa äänimäärien mukaan oli seuraava.

    Nurmo Mikko, Valkeakoski; Puisto Sakari, Tampere; Elovaara Tiina, Tampere; Kiemunki Terhi, Tampere; Heikki Luoto, Tampere; Ojennus Reijo, Parkano; Savio Sami, Ylöjärvi; Tukia Timo, Mänttä-Vilppula; Niemi Veijo, Lempäälä; Törhönen Marko, Kangasala; Laakso Mika, Nokia; Kaleva Lassi, Tampere; Raevaara Aarne, Tampere; Kallio Kirsi, Lempäälä; Ristimäki-Anttila Jaana, Pirkkala; Soini Timo, Pälkäne; Vuorenpää Harri, Pirkkala; Jokipolvi Marjatta, Orivesi; Silvennoinen Seppo, Tampere; Komsi Tuula, Kangasala; Nevala Hannu, Orivesi; Lindbom Kari, Tampere; Ahlqvist Tero, Pälkäne; Aho Ossi, Tampere; Leppänen Tapani, Tampere; Nousiainen Pekka, Tampere; Asplund Kirsi-Maarit, Tampere; Moisio Jani, Tampere; Forsberg Markku, Tampere; Suonsivu Maarit, Tampere; Kaita Seikku, Tampere; Sissala Maija, Nokia; Honkanen Jari, Tampere; Hupanen Pentti, Tampere; Ihalainen Marja-Liisa, Tampere; Laine Jani, Tampere; Lounasalo Kari, Tampere.

    Äänestystuloksesta näkyy selvästi , ketkä ovat olleet pidempään mukana perussuomalaisten järjestötoiminnassa. Toki poikkeuksiakin on, kuten Sakari Puisto. Itse jäin häntäpäähän, heh, heh, pitää unohtaa senaattorin ura. Ihmetystä kuitenkin herättää, miksi jäsenäänestyksessä hyvin menestyneet kaupungin valtuutetut Lassi Kaleva ja Aarne Raevaara ohitettiin? Käytettiinkö nyt sitä paljon puhuttua poliittista valtaa? Eri mieltä asioista olevat ohjataan sivuraiteelle vähin äänin.

    Puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo kertoo 14.7.2014, että puoluehallituksella on veto-oikeus päätettäessä lopullisista ehdokkaista. Saas nähdä, jääkö puheeksi. Yleensä tyhjät tynnyrit kalisevat eniten.

    Pirkanmaan Perussuomalaiset on nimennyt ehdokkaikseen eduskuntavaaleissa 2015

    • Jaana Ristimäki-Anttilan ja Harri Vuorenpään Pirkkala,
    • Marko Törhösen Kangasala,
    • Timo Tukian Mänttä-Vilppula,
    • Veijo Niemen Lempäälä,
    • Sami Savion Ylöjärvi,
    • Mika Laakson Nokia,
    • Tero Ahlqvistin Pälkäne,
    • Sakari Puisto, Tiina Elovaara, Terhi Kiemunki ja Heikki Luoto,Seppo Silvennoisen ja Kirsi-Maarit Asplundin Tampere. Vielä odotellaan kansanedustajien Laila Koskelan ja Veltto Virtasen ilmoitusta. IL 18.8.2014 kertoo, että Virtanen ei asetu ehdokkaaksi. Lassi Kaleva, Tampere, nimetty ehdokkaaksi tammikuussa 2015.
    • Mikko Nurmo Valkeakoski,
    • Lea Mäkipää Kihniö ja
    • Martti Mölsä Punkalaidun.

    Parhaimmat onnitteluni nimetyille ja kaikille mukana olleille. Nyt se työ vasta alkaa tavoitteen saavuttamiseksi. Hyvän näköinen lista, joka näyttää herättävän kovasti ulkopuolisissa intohimoja. Sitten vain rahaa "palamaan", hyvin harvalla ehdokkaalla on laajempaa julkisuutta omasta takaa.

    Onko niin, että osa nyt nimetyistä ehdokkaista joutuu jännittämään maaliskuun 2015 alkuun saakka, että pysyykö ehdokkuus? Puoluehallitus voi vaihtaa 25% ehdokkaista ilman erityisiä perusteluja. Sanoisin, että eräille löysässä hirressä oleminen ei tule olemaan mukavaa.

     

    *************

    Kaupungilta ripeää, mutta kyseenalaista toimintaa kokouksen ajankohdan suhteen.

    Kaupungin edustajien nimeäminen Sisä-Suomen poliisilaitoksen neuvottelukuntaan.

    Kutsu poliisilaitokselta lähtenyt 16.6.2014, päätösvalmistelusuunnittelija kirjoittanut pohjaesityksen 17.6.2014, kaupunginhallituksen kokouskutsu tuli 19.6.2014 tiedoksi (juhannuksen aaton aatto) ja kh:n kokous 23.6.2014 (heti juhannuksen jälkeinen maanantai), jossa asiaa käsitellään.

    Oudoksuttaa, että asia lähetetään tiedoksi juhannukseksi, jolloin kukaan ei paneudu näihin asioihin. Onko tämäkin sitä tarkoituksenmukaisuutta?

    Samassa kokouksessa käsitellään Liikenneviraston esitystä Rantatunnelin rakentamissopimuksen muuttamiseksi. Tässä käsitellään valtion osuuksien maksamisen myöhentämistä. Joko valtio aloittaa vedätyksen?

    Hallituksen jäsenet, Ikonen Anna-Kaisa (kok), Aleksovski Atanas (sdp), Airaksinen Harri (kok), Hanhilahti Timo (kesk), Kivistö Anneli (sdp), Sasi Ilkka (kok), Sirén Elina (kok), Sirniö Ilpo (sdp), Virtanen Sirkkaliisa (vas) ja Heinämäki Anna-Kaisa (vihr) vara, olivat sitä mieltä, että he voivat kävellä valtuuston yli. On aikoihin eletty, alempi instanssi peukaloi ylemmän hyväksymää päätöstä. Ei kuitenkaan mitenkään tavatonta.

    Tiina Elovaara (ps) jätti päätökseen eriävän mielipiteen.

     

    *************

    Tampere on siirtynyt salailulinjalle tarkoituksenmukaisuussyistä

    Onko kuntalaisen todella syytä huolestua? Onko Tampereen talous niin huonolla tolalla, että sen on pitänyt ottaa käyttöön salailu- ja peittelykäytäntö?

    Alla on kirjoitettu apo Mikko Aaltosen salaamistoive neuvotteluista PSHP:n johdon kanssa. Kaupunginhallituksen kokouksessa 2.6.2014 käsiteltiin AL:n toimittaja Tatua Airon pyyntöä saada nähtäväksi Tampereen tilaaja- ja toimintamallista tehdyn henkilöselvityksen alustavia tuloksia.

    Kh katsoi tarkoituksenmukaisuussyillä, ettei selvitystä Airolle anneta tässä vaiheessa. Tarkoituksenmukaisuussyillä, tuttu sana! Tampere on ottanut käyttöön uuden käsitteen, millä se voi koetella lain rajoja. Kokonaisuudessaan ei tunnu hyvältä. Pormestariohjelman kuuluttama avoimuus ja läpinäkyvyys - on tarkoituksenmukaisuutta. Veronmaksajalle tulee epäilys, että nyt peitellään jotain muuta mitä ei haluta julkisuuteen.

    Lähetin 4.6.2014 aiheesta mielipidekirjoituksen julkaistavaksi Aamulehteen ja Tamperelaiseen. Löytyy täältä.

    *************

     

    Apulaispormestari Mikko Aaltonen on joutunut häränsilmään ja selittelemään toimintaansa, kun AL uutisoi 27.5.2014 sekä 30.5.2014 kertoi pääkirjoituksessaan että "keskustelua ei pidä pelätä". Kysymyksessä on Tampereen ja PSHP:n vääntö rahojen riittävyydestä ja päätös salata asiaan kuuluvia liitteitä (liitteiden muistioita), ettei asiasta syntyisi ennenaikaista keskustelua.

    Tilaus PSHP:ltä on tälle vuodelle n. 200 M€. Tilaus on lähes kaksinkertaistunut tällä vuosituhannella. Tänä vuonna ylitysuhka on n. 9 M€. Ylistysten syyksi katsotaan; Erikoissairaanhoitoon kuluu rahaa koska perusterveydenhoito ei toimi. Perusterveydenhoitoa ei ole varaa kehittää, koska erikoissairaanhoito paisuu ja vie kaikki rahat.

    Salaaminen lyö karvaasti korville pormestariohjelmassa perään kuulutettua avoimuutta, osallisuutta ja avointa päätöksentekoa. Salaamiselle ei löydy lainsäädännöstä perusteita. Salaamisperusteeksi ei myöskään riitä se, että päätös on kuntalaisille vastenmieline4n ja saattaa poliittiset päätöksentekijät hankalaan välikäteen.

     

    Jos aikoinaan olisi valmistauduttu tulevaan, säästöjen etsintäkin olisi helpompaa

    Joka tapauksessa säästöjä joudutaan etsimään, sille ei voi kukaan mitään. Tulevassa säästökeskustelussa ammutaan kaikkea liikkuvaa. Päätoimittaja Jorma Pokkinen osoittaa kirjoituksessaan piikin mm. Yrjö S... kohtaan, että säästökeinoiksi tarjotaan kaikkien virkamiesten irtisanomista. Melkoista liioittelua, toimittajankin pitäisi pysyä asiassa. Kukaan ei ole koskaan esittänyt kaikkien irtisanomista, vaan tarpeettomien ja vähätöisten.

    Toinen piikki oli osoitettu PS:n ryhmälle; Tunnelin tulppaamista ja ratikan hautaamista. Nämä eivät todellakaan ole huonoja esityksiä, kun tietää kaupungin taloudellisen tilan. Myös tarkastuslautakunta on kiinnittänyt asiaan huomiota vuoden 2013 kertomuksessaan.

    Jossain ratikkaa koskevalla keskustelupalstalla joku kirjoitti, että mikä kaupungille on tulossa, se on SELVITYSMIES. Miksi? Kaupungin talous lähestyy suunnitellulla investointitahdilla konkurssia. Yrityspuolella tällainen peli ei vetelisi.

     

    Tarkastuslautakunta varoittaa yli-investoinneista

    Tarkastuslautakunnan esittämä näkemys v. 2013 tarkastuskertomuksessa investointien priorisoinnista tulee jatkossa ottaa huomioon.

    "Kaupungin mittavan pitkän aikavälin investointiohjelman toteuttaminen kohtuullisella riskitasolla edellyttää ylijäämäistä kaupungin ja kaupunkikonsernin taloutta.

    Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että samanaikaisia merkittäviä investointeja priorisoitaisiin ajallisesti, koska investointipäätösten tulee perustua realistiseen näkemykseen tulevasta talouskehityksestä. Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että hankkeiden priorisointi
    tehdään valtuustossa ja riittävän ajoissa. Resurssit tulee suunnata priorisoituihin hankkeisiin. Tarkastuslautakunta pitää hyvänä, mutta myös välttämättömänä käytäntönä, että suurista hankkeista päätettäessä niiden käyttökustannukset tuodaan myös valtuuston tietoon."

    *************

    EU-vaalien varsinainen äänestyspäivä on sunnuntaina 25.5.2014. On se perussuomalaisten pelko suurta, kun Tampereellakin monella vaalijulistepaikalla on sotkettu ja töhritty vain heidän julisteitaan. Muiden puolueiden julisteet on jätetty rauhaan. Ei voi muuta sanoa, että jostainhan sitä "kiksit" on hankittava, vaikka sitten tällä tavalla.

    Vaalit on sitten pidetty. PS tuplasi eu-edustajamääränsä, kun Sampo Terhon lisäksi sinne pääsi Jussi Halla-aho. Puolueen kannatus on nousussa. Sekös joitakin harmittaa.

    "Teinihallituksesta" alkaa siirtyminen EU-kaviaaripöytien ääreen, kun maan asiat on saatu ajettua täysin hunningolle. Jäljestä näkee, kun liian nuorena ja eläman kokemusta omaamattomana laitetaan liian vaativaan paikkaan. Stubb, Virkkunen, Kyllönen, kansa odottaa, että edes yrittäisitte ja suomalaisten asiaa.

     

    *************

     

    Tampere hävisi hallinto-oikeudessa

    Hämeenlinnan hallinto-oikeus on antanut 7.5.2014 päätöksen, jolla se kumoaa kaupunginvaltuuston päätöksen 18.3.2012 (93 §) kaupunkikehitysryhmän toimintamenoihin tehdyn muutoksen osalta. Ko menettelytapavirhe.

    Tapaus koski valtuuston kokousmenettelyä, jossa käsiteltiin Uittoyhdistyksen talon kunnostustöihin lisättävää 82 000 euron määrärahaa. Valituksen teki Aarne Raevaara, koska valtuuston puheenjohtaja eväsi hänen muutosesitystään kannattaneen puheenvuoron.

    Hämeenlinnan HO perustelee päätöstään mm. näin; "Valtuuston päätös on siten kaupunkikehitysryhmän toimintamenojen lisäystä koskevalta osaltaan kumottava virheellisessä järjestyksessä syntyneenä". KH

    KH 26.5.2014. "Hallinto-oikeuden kumottua kaupunginvaltuuston päätöksen, asia tulisi käsitellä kaupunginvaltuustossa uudelleen ns. Uittoyhdistyksen talon osalta. Raevaara teki kaupunginvaltuustossa 18.3.2013 muutosehdotuksen koskien talon kunnostustöihin osallistumista 45.000 eurolla. Esitys raukesi, koska Kalevan repliikkipuheenvuorossa tekemää kannatusta ei hyväksytty. Valtuuston työjärjestyksessä ei vielä tuolloin oltu selkeästi todettu, että kannatukset on tehtävä varsinaisessa puheenvuorossa.

    Hämeenlinnan hallinto-oikeus ei kieltänyt valtuuston päätöksen 18.3.2013 täytäntöönpanoa. Uittoyhdistyksen talon kunnostukset on tehty ja kaupunki on maksanut kuntaosuuden 45.000 euroa. Vuoden 2013 talousarviomuutosten ottaminen uudelleen käsiteltäväksi valtuuston kokouksessa ei ole tarkoituksenmukaista. Suoritettua päätöksen täytäntöönpanoa ei tarvitse peruuttaa."

    Tampere joutuu korvaamaan myös oikeudenkäyntikulut.

    *************

     

    Tilintarkastajalta huomautus

    Kaupunginhallituksen kokouksessa 12.5.2014 käsiteltiin tilintarkastusmuistiota. "BDO Audiator Oy:n Tampereen kaupungin vastuunalainen JHTT, KHT-tilintarkastaja Pasi Leppänen on antanut Tampereen kaupungin kaupunginhallitukselle 16.4.2014 tiedoksi ja toimenpiteitä varten sekä tarkastuslautakunnalle tiedoksi tilintarkastusmuistion.

    Tilintarkastusmuistiossa tilintarkastaja kehottaa mm. kaupunkia kiinnittämään erityistä huomiota tulorahoituksen riittävyyteen ja investointien rahoittamiseen pitkällä aikavälillä.

    Konsernijohtaja Yli-Rajala teki päätösehdotuksen, että kaupunginhallitus päättää, että BDO Audiator Oy:n tilintarkastusmuistio 16.4.2014 ja toimenpiteet muistiossa esitettyihin havaintoihin merkitään tiedoksi. Siis, merkitään vain tiedoksi, ilman vaatimusta toimenpiteiksi.

    Tiina Elovaara (ps) Timo Hanhilahden (kesk) kannattamana esitti muutosta päätökseen: "Esitän, että BDO Audiator Oy:n tilintarkastusmuistio 16.4.2014 hyväksytään ja esitetyt toimenpiteet toteutetaan."

    Muut hallituksen jäsenet katsoivat, että tiedoksisaanti riittää eikä tarvitse ryhtyä toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että tulorahoituksen riittävyys säilyy ja investointien rahoitus pystytään hoitamaan pitkällä aikavälillä.

    Tätä mieltä olivat; Irene Roivainen (vihr), Harri Airaksinen (kok), Ilkka Sasi (kok), Elina Sirén (kok), Atanas Aleksovski (sdp), Anneli Kivistö (sdp), Ilpo Sirniö (sdp), Sirkkaliisa Virtanen (vas) ja Anna-Kaisa Ikonen (kok).

    *************

     

    Vallan keskittämistä

    Tampereen johtoon on muodostunut "vaarallinen" värisuora. Pormestari Anna-Kaisa Ikonen on kokoomuslainen, konsernijohtaja Juha Yli-Rajala on kokoomuslainen sekä kaupunginhallituksen 4 kokoomuslaista.

    AL 25.4.2014. Tampereen konsernijohtajana Juha Yli-Rajalan asema vahvistuu. Hänelle keskitetään kesäkuun alusta lähtien kaikkien asioiden esittely kaupunginhallituksessa. Nyt pitäisi löytyä kokonaistaloudellista tietämystä, koska sitä tarvitaan. Tätä taustaa varten nimityksen ymmärtää. Mutta uskaltaako Yli-Rajala lähteä ajamaan kaupunkilaisten etuja vai meneekö mukaan pelkästään pienen etupiirin piirileikkiin, se nähdään tuota pikaa? Varmistetaanko Yli-Rajalan arvovallalla eräiden henkilöiden poliittinen valta, joka muuten jäisi saamatta?

    Ensimmäinen tilaisuus Yli-Rajalalla on 2.6.2014 näyttää, miten hän näkee koko (talous)tilanteen kaikkien kaupunkilaisten silmin. Silloin kaupunginhallituksen kokouksessa käsitellään mm. ratikan jatkosuunnitelmaa. Koska hänellä pitäisi olla tieto kaupungin todellisesta taloustilanteesta, hän esittää hylättäväksi tai siirrettäväksi myöhäisempään ajankohtaan niin ratikka- kuin muutkin ei välttämättömät hankkeet.

    Toisaalta voisi ajatella niinkin, että Yli-Rajala heitettiin "tuleen" ajamaan arvovallallaan talouskuria, koska poliittiset päättäjät eivät siihen kykene eivätkä pysty. Toivotaan, että rahkeet kestävät.

    Seurataan tilannetta; toivotaan parasta - pelätään pahinta. Perussuomalaisia on haukuttu, että aina ollaan erimieltä ja vastahankaan. Tämäkään ei pidä paikkaansa. Jos hanke on hyvä ja kannatettava, niin PS kannattaa, vaikka aloite tulee muilta ryhmiltä.

    Valtuusto käsitteli Juha Yli-Rajalan nimitystä kokouksessaan 12.5.2014. Paljon puhetta, vähän villoja. Ihmettelyä ja epäilyä herättivät ajoitus, mahdollinen vallan keskittyminen, pelko vallan menetyksestä, kaupunginjohtajan paluu, jne. Suurin osa puheen vuoroista oli puuta-heinää, joilla ei ollut merkitystä päätöksen lopputulokseen. Heinosen Jari osaa toki käyttää viihdyttäviä puheenvuoroja. Nytkin kuultiin, että Yli-Rajalasta on tulossa "Juha 1. suuri".

    Kyllä pidetyillä "turhilla" puheenvuoroilla oli merkitystä, näin saatiin kokousta venytettyä yli kolmen (3) tunnin, jolloin kokouspalkkio nousi 1½ kertaiseksi. Näin todistettiin jälleen, osataan sitä valtuustossakin talouslukuja laskea ja hyödyntää. Edetään kaupungin taloudenhoidossa oma etu edellä, vaikka samanaikaisesti puhutaan säästöjen etsimisestä.

    *************

     

    Rehellisiä ja suoraselkäisiä ministereitä

    Perustuslain 60 §:ssä sanotaan "Ministerien on oltava rehellisiksi ja taitaviksi tunnettuja Suomen kansalaisia." Eikö tämä koske nykyisiä ministereitä?

    Onko kaikki oikeutettua valtakunnan politiikoille? Ministeri Stubb on maksattanut avustajiensa vaalikuluja valtion rahoista, näin kerrotaan. Miksi valtamedia on hiljaa kuin kusi sukassa? Jos vastaavan liikkeen tekee 7-äänen varavaltuutettu, niin mikä älämölö siitä nostetaankaan. Ai niin, Stubb on pyrkimässä Kokoomuksen puheenjohtajaksi ja pääministeriksi.

    AL reagoi 25.4.2014 "Perussuomalaiset Stubbin kimpussa". Lehti ihmettelee, koska "UM:n käytävillä ei hiippaile virkamiehiä perussuomalaisten jäsenkirja taskussa – joten kuka vuosi dokumentit ps:lle?". Kirjoituksesta on havaittavissa ärtymystä ja paheksuntaa, kun asia tuli julki UM:n kautta. Kultapojun kilpi tahraantuu.

    Ministeri Vapaavuoren nuoruuden aikaiset rangaistukset eivät paina puheenjohtajakisassa mitään, hän on rangaistuksensa kärsinyt. On joku tämän hallituksen ministeri sentään ottanut töppäilyistään "vastuun". Entä kansanedustajien sekoilut? Niin perussuomalaisten kuin muiden puolueiden. Erinomaisen hyvin pitää paikkansa Axel Oxenstiernan, valtakunnankanslerin lausahdus.

    Sopii jatkoksi. AL kirjoittaa 24.4.2014, että seutuselvityksen tehnyt selvitysmies, entinen valtiosihteeri ja maaherra, Rauno Saari on kolaroinut viime joulukuussa humalassa ja paennut kolaripaikalta. Vastuutonta toimintaa.

    *************

     

    Kuntaliitostako pukkaa?

    Kv kokouksessa 14.4.2014 käsiteltiin mm. "Elinvoimainen Tampereen kaupunkiseutu - tulevaisuuden vaihtoehdot vaikutuksineen -selvityksen raportti ja jatkotoimenpiteet".

    Aihe olikin äärimmäisen herkkä kun puhuttiin pakkoliitospykälästä. Koska selvityksestä on tulkittavissa, että Tampere puoltaa kaupunkiseutujen pakkoliitoksia naapurikuntien mielipiteistä välittämättä.

    KH käsitteli em. asiaa 17.3.2014. Valtuutettu Timo Hanhilahti (kesk), valtuutettu Tiina Elovaaran (ps) kannattamana esitti seuraavaa muutosta raportista annettavaan lausuntoon "Tampereen kaupunki katsoo, että kuntarakenteen kehittäminen tulee tapahtua vapaaehtoisuuden pohjalta eikä valtioneuvoston pakoteuhan esittämiseen ole tarvetta."

    KH:n muut jäsenet, Sirkkaliisa Virtanen (vas), Ilpo Sirniö (sdp), Anneli Kivistö (sdp), Atanas Aleksovski (sdp), Irene Roivainen (vihr), Aleksi Jäntti (kok), Ilkka Sasi (kok), Elina Sirén (kok) ja Anna-Kaisa Ikonen (kok) eivät hyväksyneet lisäystä. Ts. he kannattivat pakkoliitospykälän käyttöä.

    Asiasta käytettiin paljon ja värikkäitä puheenvuoroja. Jotkut valtuutetut, en nimeä heitä, menettivät malttinsa, kun osoitettiin KH:n kokouksessa otettu kanta pakkoliitosten puolesta.

    Kokouksessa tehtiin vastaava muutosesitys kuin kaupungin hallituksen kokouksessa 17.3.2014. Äänestys meni samoilla linjoilla kuin aikaisemmin KH:ssa. Valtakoalitio kannatti pakkopykälän käyttämistä, muut olivat vastaan.

    Naapurikunnissa, samanaikaisissa valtuuston kokouksissa, missään ei kannatettu pakkoliitoksia vaan laajenevaa yhteistyötä.

    Pasmat menivät Tampereen valtakoalitiolla silloin sekaisin, kun ministeri Henna Virkkunen esitti hallituspuolueiden kannattamana, että kuntarakennepaketti hylätään. Jopa kansanedustaja Kimmo Sasi kirjoitti myös AL:n blogissaan, että "Pakkoliitospykälästä luopuminen hyvä asia". Asian selvittämiseen käytettiin vuositolkulla aikaa ja rahaa. Toivottavasti selvityksistä joiltain osin on hyötykäyttöä tuonnempana. Tämän opinnäytön jälkeen Virkkunen on pyrkimässä EU-parlamenttiin.

    *************

     

    Pomoissa kyllä riittää

    AL 28.3.2014 kirjoittaa laajasti " 232 pomon Tampere – katso jättigrafiikasta, ketkä kaupunkia johtavat".

    Täytyy nostaa AL:lle hattua tästä tutkivasta journalismista.

    Viime kunnallisvaaleissa (12) perussuomalaiset nostivat esiin keskusviraston henkilöstömäärän, yli 700 henkilöä. Eikä aiheetta. Nyt todistetaan, että suoraan lähihoitaja Sari Sairaanhoitajan yläpuolella on neljä pomoa. Sen lisäksi hänen työhönsä vaikuttaa 11 muuta johtajaa. Johtoportaita on ehdottomasti liikaa.

    Organisaatiossa on päällekkäisyyksiä. Konsernipalvelujen kaupunkikehitysryhmän ja tilaajaryhmän yhdyskuntapalvelujen osalta. Kumpikin "leikkii" samalla hiekkalaatikolla. Hölmöläisten hommalta näyttää, kun tilaaja ja tuottaja ovat loppujen lopuksi samaa organisaatiota eli Tamperelaisia. Tutkimus kyseenalaistaa myös tuotantopuolen johtokunnat. Voidaanko niistä luopua, vai ovatko ne vain politiikassa mukana olevien palkitsemista varten.?

    Itsekin olen esittänyt hallinnon perkaamista. Rekrytointikielto on saatu aikaan perussuomalaisten valtuustoaloitteella. Konsulttipalveluista luopumista esitin jo vaaliohjelmassanikin. Konsulttipalvelujen luopumisesta on tehty useampikin valtuustoaloite.

    Sote meni uusiin "puihin" oppositiopuolueiden avustuksella. Koska sotella ja kuntarakennemuutoksilla on vaikutuksia palvelujen tarpeisiin, joudutaan myös Tampereen henkilöstömäärää tarkastelemaan tuonnempana hyvin kriittisesti. Henkilöstöä tarvitaan vain riittävä määrä, ei yhtään enempää. Suojatyöpaikkaa ei pidä luvata eikä säilyttää kenellekään.

    Tähän on hyvä lisätä Tampereen tilinpäätösennuste tälle vuodelle (2014) tammi-helmikuun lukujen perusteella. Tilinpäätösennuste näyttää 23,2 milj. euroa alijäämää. Em. hallintohimmelin lisäksi syntyvään alijäämään vaikuttaa viime marraskuussa tälle vuodelle vahvistettu talousarvio. Siinä linjattiin, mihin rahoja halutaan käyttää, tunneli, katuratikka. Perussuomalaiset esittivät vaihtoehtoja, mutta ne äänestettiin valtakoalition voimin nurin.

    Muutama poiminta tämän vuoden (2014) tilinpäätökseen vaikuttavista tekijöistä.

      • Rantatien tunneli. Uhkana mm. pilaantuneiden maiden määrän budjetoitua suurempi määrä. Ts. aiheuttaa lisäkustannuksia, joita ei ole otettu huomioon Allianssi-sopimuksessa,
      • Henkilöstömenot ylittyvät n. 14,6 M€. Henkilöstömäärä kasvaa rekrytointikiellosta huolimatta 98 htv.
      • PSHP:n maksu ylittyy n. 6,7 M€
      • Sosiaalisen tuen palvelujen ylitysennuste n. 8,2 M€
      • Perusterveydenhoidon ylitysennuste n. 3,2 M€
      • Vammaispalvelujen ylitysennuste n. 1,3 M€
      • Ikäihmisten palvelujen ylitysennuste n. 1,8 M€. Hoitohenkilöstön määrän mitoitusta on hyvä seurata myös Tampereella.
      • Kaupunkiympäristön kehittäminen, ylitysennuste n. 0,8 M€
      • Hyvinvointipalvelut, jäädään tavoitteesta (=ylitys) n. 2,3 M€

    Kaupunginvaltuutettu Tiina Elovaaran kirje "Kun toivoa ei enää ole, ei ole tilaakaan", Tamperelaisessa 5.4.2014 antaa karun kuvan nykytilanteesta. Seiniin, tunneleihin ja ratikoihin kyllä ollaan valmiit laittamaan rahaa, mutta ihmiset ja inhimillisyys heitetään sivuun.

    *************

     

    Olen jo pitkään ihmetellyt erilaisia tulosidonnaisuuden rajoja. Tampereella palvelukeskuskortin saamisessa ovat omat rajansa,esim. valtiolla vanhusväestön ja vammaisten korjausavustukseen taas omansa.

    Kirjoitin asiasta muutamaan lehteen. Hervannan sanomat (12.3.2014) ja Tamperelainan (15.3.2014) julkaisivat suht* nopeasti. AAmulehti (20.3.2014) myöhemmin, mutta hienoa, että silloin. AL myös muokkasi eniten alkuperäistä kirjoitusta, ikään kuin toimittajan näkemys. Mutta ei huono.

    Aamulehti on taitava mielipiteiden muokkaaja ja manipuloija. Esimerkkinä on meneillään oleva kuntalaisille osoitettu kysely "Minä puhun nyt". Sopivilla kysymysten asettelulla, jättämällä pois jotain olennaisia kysymyksiä, saadaan politikkojen (tarkasti valittujen, ei kaikkien) käyttöön juuri sellaiset vastaukset kuin halutaankin.

     

    Tulosidonnaisuudet - erilaiset tulorajat kunnalla ja valtiolla

    Päätös palvelukeskuskortin tulosidonnaisuudesta on synnyttänyt runsaasti keskustelua ikääntyvän väestön keskuudessa. Tulorajat koetaan liian alhaisiksi ja epäoikeudenmukaisiksi. Valtion korjausavustusten tulorajat vanhusväestön ja vammaisten asuntojen korjaamiseen ovat huomattavasti korkeammat.

    Esimerkiksi, onko 1278 euroa kuukaudessa saava henkilö köyhempi kuin 1290 euroa saava, tai onko 1290 euroa kuukaudessa saava rikkaampi kuin 1278 euroa saava? Kumpaankin vastaus, ei ole.

    Säästöjä tavoiteltiin, mutta kokonaistaloudellisuutta katsoen, päätöksellä saadut säästöt menetetään toisaalla. Kortin hakeminen on tehty todella hankalaksi ja byrokratiaa lisääväksi. Kun aikaisemmin palvelukortilla saatu ruokaetu on ollut pontimena lähteä kodista palvelukeskukseen syömään ja tapaamaan tuttuja. Nyt tätäkään syytä liikkeelle lähtöön ei enää ole.

    Tampere on määrittänyt palvelukeskuskortin tulorajoiksi 2014; bruttotulot ovat enintään 1278 euroa kuukaudessa. Kahden hengen taloudessa tuloraja on 2382 euroa kuukaudessa.

    Palvelukorttipäätöksessä Tampere "voitti taistelun mutta hävisi sodan", kuvaannollisesti.

    Valtio tukee vanhusväestön ja vammaisten asumista myöntämällä heidän asuntoihin mm. korjausavustusta. Avustusta haetaan kotikunnalta. Tämän kevään hakuaika päättyy 27.3.2014. Avustus myönnetään sosiaalisin perustein.

    Korjausavustuksen saamisen tulorajat ovat; bruttotulot ovat enintään 1530 euroa kuukaudessa. Kahden hengen taloudessa tuloraja on 2555 euroa kuukaudessa.

    Rintamaveteraaneilla ja leskillä ovat korotetut tulorajat; bruttotulot enintään 1990 euroa kuukaudessa. Kahden hengen taloudessa tuloraja on 3320 euroa kuukaudessa.

    Tampereen määrittelemät ansiosidonnaisuudet herättävät enemmänkin kysymyksiä. Missä tulorajat määritellään? Ministeriössä, kaupungilla? Tähän olisi hyvä saada vastauksia. Olisiko kohtuutonta, jos tulosidonnaisuuksissa noudatettaisiin samoja tulorajoja, oli sitten kysymyksessä kunnan tai valtion raha?

    *************

     

    AL 6.3.2014 oli kaksi ajankohtaista juttua. Ensimmäinen koski vanhuksia. Toimittaja Sari Sainio kirjoitti Analyysissa, että "Vanhuspalveluissa kytee kiista.

    1. Tampereen vanhuspalvelujen rakennemuutoksen suunnasta kaikki ovat yhtä mieltä.
    2. Poliittinen närä paljastuu, kun puhutaan vauhdista ja tekemisen tavasta.
    3. Koko uudistuksen kivijalka on kotihoidon uudistus, mikä ei onnistu ilman lisäresursseja."

    Jotenkin tutun oloista tekstiä. Olen jo ajat sitten kiinnittänyt huomiota asioihin, joihin Sainiokin viittaa. Varoja vanhusten hoitoon on lisättävä. Olen tehnyt lautakunnassa asiaa koskevia muutosesityksiä. Valtakoalitio on ne tyylikkäästi torjunut. Tampereen perussuomalaiset esittivät lisäresurssointia mm. vuoden 2014 talousarvioon. Valitettavasti tunnelihankkeen rahoitus meni edelle. Ilman lisäresursseja koko rakennemuutos on vain tehostettua vanhusten eliminointiohjelmaa. Tämä kai ei alunperin pitänyt olla tarkoitus.

    Eduskunnassa käsiteltiin myös vanhusten asiaa. Kansanedustaja Pirkko Ruohonen-Lerner kommentoi Eduskuunan kyselytunnilla 6.3.2014 "- Pannaan vangit vanhainkotiin ja vanhukset vankilaan. Silloin vanhukset pääsisivät suihkuun ja harrastuksiin ja voisivat päästä ulkoilemaan. Heidän terveydestään ja hampaistaan huolehdittaisiin. He saisivat rahaa sen sijaan, että he maksavat asumisestaan ja hoidostaan. Heitä valvottaisiin jatkuvasti videolla niin, että saisivat välittömästi apua, jos kaatuisivat tai tarvitsisivat muuten apua." Sattuneesta syystä, ministeri Huovinen ei oikein tykännyt kommentista!

     

    Yhden kunnan malli, seutukuntamalli vai jatketaanko entisellä?

    Toinen aihe koski Tampereen seudun kuntien yhdistämisestä käytävää keskustelua. Valtuutettu Aarne Raevaara (ps) avasi hyvin Puheenaihepalstalla selvitysmies Rauno Saaren Tampereen kaupunkiseudulle esittämiä kahta vaihtoehtoa, yhden kunnan mallia tai seutukaupunkimallia.

    Yhden kunnan malli tarkoittaisi kahdeksan kunnan liittämistä yhteen. Sen toteuttaminen edellyttäisi pakkolain käyttämistä. Pakkoliitos saattaisi olla tarkoituksenmukainen, jos kunta ei mitenkään kykene selviytymään tehtävistään. Tampereen kasvavan kaupunkiseudun toiminnallisesti ja taloudellisesti hyvin pärjäävien kehyskuntien kohdalla pakkoliitoksille ei ole tarvetta. Vaihtoehto on jo tyrmätty ympäristökunnissa.

    Toisena vaihtoehtona esiintyvä seutukaupunkimalli taas perustuisi kaksitasoiseen hallintoon. Se muodostuisi seutukaupungista ja palvelukunnista, joita olisi 12–13. Tampereen nykyinen alue jaettaisiin kuuteen palvelukuntaan. Käytännössä seutukaupungilla ja kaikilla palvelukunnilla olisi oma valtuusto, hallinto, pormestarit ja heidän alaisuudessa kansliapäälliköt/viranhaltijajohtajat.

    Muutama viikko sitten sovitettiin pormestarin käätyjä moneen kaulaan. Seutukaupunkimallin kustannuksista vaietaan, niitä ei haluta tuoda kuntalaisten tietoon. Jos poliitikko haluaa nähdä "hyviä puolia", niin tarjolle tulee paljon poliittisia suojatyöpaikkoja. Pe 11.4.2014 uutisoitiin, että kuntien pakkoliitoshankkeesta maan hallituksen piirissä on luovuttu. Varmasti ottaa päähän niitä, joiden harteille jo sovitettiin pormestarin käätyjä. Veronmaksajille on tiedossa lisää maksuja. Että, hyvin meillä menee.

    On olemassa myös kolmas vaihtoehto

    Pakkolailla toteutettavien lisäksi on olemassa kolmaskin vaihtoehto: peruskunnat jatkavat itsenäisinä. Jos kunta katsoo tarpeelliseksi liittyä toiseen kuntaan, sen on voitava tehdä se oman harkintansa tuloksena.

    Ei ole mitään tarvetta muuttaa perustuslaissa turvattua kunnallista itsehallintoa. Yhteistyötä tarvitaan erityisesti silloin, kun jonkin palvelun tuottamiseen tarvitaan peruskuntaa laajempi alue. Sote-palvelut on mahdollista toteuttaa myös ilman pakkoliitoksia, jos niin halutaan.

    Tampereen perussuomalainen valtuustoryhmä ei ole pakkoliitoksiin painostavan politiikan kannalla. Vahvemman osapuolen ehdoilla tapahtuva sanelupolitiikka ei ole nykypäivää. Pe 11.4.2014 uutisoitiin, että kaupunkiseutujen pakkoliitoshankkeesta maan hallituksen piirissä on luovuttu. Pormestari Ikosen kommenteista oli aistittavissa jonkin asteinen harmitus, kun offensiivi uusien maksajien saamiseksi Tampereen kerskahankkeille ei onnistunutkaan. "Haapamia, jne..."

    Tampereen taloudenpidon ongelmana ovat, moninkertainen hallinto, sen jähmettävä tilaaja-tuottajamalli sekä virkamiesvetoisuus. Ongelma ei ratkea paisuttamalla hallintoa entisestään. AL 28.3.2014 selvitti monen sivun artikkelillaan Tampereen hallintohimmeliä. Löytyy 232 eri tason pomoa!

    Tampereella on keskityttävä toimivien palvelujen järjestämiseen kaupunkilaisille. Ilman kerskainvestointeja ja moninkertaista hallintoa Tampere selviää tehtävistään.

    Näyttävät esiintymiset ja korkealentoiset puheet eivät auta, kun varsinaiset asiat eivät edisty. Tähän mielipiteeseen on helppo yhtyä.

    *************

     

              Kaupungin valtuusto päätti 17.2.2014 jätevedenpuhdistamon paikaksi Sulkavuoren

    Asia ei ole yksinkertain ja selkeä, siksi valtuusto kiisteli pitkään ja hartaasti seutuyhteistyöstä ja purkuputken vaikutuksista Pyhäjärveen. Tampereen Sulkavuori valittiin seudun keskusjätevedenpuhdistamon paikaksi äänin 55–11.
    Kyllä, kokoomus; Reeta Ahonen, Harri Airaksinen, Siina Autio, Matti Helin, Lauri Helke, Anna-Kaisa Ikonen, Antti Ivanoff, Aleksi Jäntti, Riitta Koskinen, Leena Kostiainen, Mikko Leppälahti, Jouni Markkanen, Ilpo Rantanen, Ilkka Sasi, Yrjö Schafeitel, Sofia Vikman.
    Kyllä, sdp; Atanas Aleksovski, Aila Dündar-Järvinen, Lasse Eskonen, Ulla Kampman, Sirpa Koivisto, Päivi Kovanen, Anne Liimola, Sanna Marin, Tero Mattila, Jari Niemelä, Pekka Salmi, Seppo Salminen, Ilpo Sirniö.
    Kyllä, dem; Johanna Loukaskorpi, Riitta Ollila.
    Kyllä, vihr; Väinö Friman, Hanna Hakko, Jaakko Mustakallio, Perttu Pesä, Irene Roivainen, Kirsikka Siik, Petri Siuro, Jaakko Stenhäll, Juhana Suoniemi, Oras Tynkkynen.
    Kyllä, vas; Mikko Aaltonen, Ulla-Leena Alppi, Kalle Hyötynen, Varpu Jutila, Anna Kontula, Minna Minkkinen, Sirkkaliisa Virtanen.
    Kyllä, kesk; Timo Hanhilahti, Matti Järvinen, Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen.
    Kyllä, kd; Leena Rauhala, Satu Sipilä.
    Kyllä, rkp; Peter Löfberg.
    Kyllä, TaSi; Lasse Oksanen.
    Ei, ps: Ossi Aho, Tiina Elovaara, Markku Forsberg, Lassi Kaleva, Terhi Kiemunki, Heikki Luoto, Aarne Raevaara, Seppo Silvennoinen, Timo Vuohensilta.
    Ei, skp: Jari Heinonen.
    Ei, sdp: Anneli Kivisto.
    Tyhjää, kok: Matti Höyssä.

    Valtuusto päätti ponnella, että lopullinen investointipäätös puhdistamon rakentamisesta tehdään valtuustossa vasta myöhemmin. Ts. jos on käyttää rahaa tähän. Suunnittelua voidaan kuitenkin viedä eteenpäin tältä pohjalta. Joka tapauksessa puhdistamon kaikki vaihtoehdot maksavat, modernisoidaan nykyisiä, siirretään se Sulkavuoreen tai muulle. Asukkaalle kustannus tulee olemaan n. 0,5-1€/m3 jätevesimaksussa vaihtoehdosta riippuen.

    Muita vaihtoehtoja ei edes haluttu esittää, koska tästä on jo "sovittu". Sulkavuorta puolustava Jaakko Mustajärvi (vihr) visioi, "Viinikanlahden rannasta tulee Ratinanrantaakin suurempi asuinalue, ja kaupunki saa siitä maanmyyntituloja. Alueelle saadaan tuhansia asuntoja edullisemmin kuin rakentamalla niitä sivummalle". Nyt arvausleikki, mille rakennusliikkeelle Viinikan paskavatkaamon alue on luvattu rakennusmaaksi?

    Sulkavuoren ja Koivistonkylän asukkaat ovat kovasti erimieltä puhdistamon sijoituspaikasta.

    Paljon pitää vielä leikata mummuilta, papoilta, lukiolaisilta, ym. että tunneli, jätevedenpuhdistamo, keskusareena ja ratikka saadaan maksuun. Lisäksi vielä muut pakottavat investoinnit.

    Ai niin. Tampereen Vesi Oy:n toimitusjohtaja Pekka Pesonen oli 12.2.2014 henkilökohtaisesti selvittämässä puhdistamohanketta perussuomalaisille. Saatiin hyvää, ensikäden tietoa, sen mukaan valtuustossa oli helppo toimia. Tätähän pormestarikin on perään kuuluttanut, tiedolla johtamista:

    Ps. valtuuston kokous poiki muutamia mielenkiintoisia juttuja. AL:n toimittaja Sari Sainio "urahti" 19.2.2014, että perussuomalaiset periaatteessa vastustavat kaikkia kehittämishankkeita.

    Hyvä Sari, asiahan ei ole näin. Perussuomalaiset ovat ryhmä, joka näkee asioita myös tavallisen tamperelaisen näkökulmasta. Kaikki kehittämishankkeet eivät todellakaan palvele koko kaupungin tai kaupunkilaisten etuja. Jos olisit kuunnellut puhdistamoasiassa perussuomalaisten perusteluja tarkalla korvalla valtuuston kokouksessa, olisit kuullut myös sen, että on olemassa vaihtoehtoja. Toimittajankaan ei pidä asettua jonkun puolelle, ennakkoluuloisesti toista vastaan.

    Samassa lehdessä kerrottiin, että kaupunginvaltuusto hyväksyi pitkän keskustelun ja äänestyksen jälkeen noin 90 hehtaarin maa-alueiden ja lisäksi vesialueiden oston Metsä Board Oy:ltä. Kauppahinta Lielahdessa sijaitsevasta alueesta on 26 miljoonaa euroa.

    Arvostelua herätti se, että teollisuuden saastuttaman maaperän ja rannan puhdistaminen jää kaupungille. Seppo Silvennoisen (ps) esitys, että myyjä vastaisi puolesta puhdistamiskuluja, hylättiin äänin 10–57. Puhdistamisen hinta on n. 20 M€. Äänestys meni tuttuun tapaan, muut vastaan perussuomalalset + Jari Heinonen. Nyt sitten tiedetään, Metsä Board Oy:ltä ostetun maapalan hinnaksi tulee näin n. 46 M€. Kovin kevyesti muut valtuustoryhmän hukkaavat kaupunkilaisten rahoja. Ihmettelen sitä kovasti.

    Heh, heh. Edellä näkyy hyvin tuo Sari Sainion kuuluttama periaate. Kun PS:n ehdokas tekee vaikka kuinka hyvän esityksen, niin muut ampuvat sen alas - periaatteesta, vaikka se tulisi maksamaan maltaita kuntalaisille. Heh, heh... kerrankos lapsi lentää pesuveden mukana pihalle.

    *************

     

    Ikäihmisten asema keskusteluttaa

    AL 9.2.2014 sunnuntailiitteessä oli monen sivun kirjoitus on kotipalvelun työntekijöistä, jotka työskentelevät kiireen keskellä aikaa vastaan. 13 asiakasta työvuoron aikana! Jos työvuoron teoreettinen työaika, vähennettynä lepoajalla (jota käytännössä ei ole), on 7 tuntia = 420 min, niin potilasta kohden se on ruhtinaalliset 33 minuuttia. Kun tästä vähennetään siirtymisiin käytetty aika, niin potilaan hyväksi käytetty aika on, ei h ..ti, miettikää itse. Toivottovasti edes se on sitä laatuaikaa. Ps. vieläkö haastattelun antaneet ovat ilman rankaisutoimenpiteitä?

    Yleisesti on aistittavissa suuri huoli ja pelko vanhusten asemasta tulevaisuudessa. Hei politiikot, TE PÄÄTÄTTE LINJAUKSISTA ja rahojen käytöstä, virkamiehet vain toteuttavat Teidän strtegioitanne.

    AL 13.2.2014 Jukka Koo Salonen kirjoitti jatkon, "Ikäihmisiltä kerätään rahat suurinvestointeihin", 7.2.2014 julkaistuun puheenaiheartikkeliin "Vanhusten siirtelyä on yhä liikaa". Jukka Koo sanoo asian suoraan "Vanhuksia kuolettamalla säästönopeus on tehokasta". Kirjoitin samasta huolesta jo aikaisemmin, käyttäen termiä "laillistettu heitteillejättö". Itselleni tuli mieleen termi, tehostettu eliminoiminen.

    Tampereen kaupungin hallituksen suunnittelukokous 10.2.2014 käsittelee mm. ikäihmisten palvelurakenteen uudistamista ja Koukkuniemen alueen kehittämistä.

    Edelleenkin pallotellaan samoilla asioilla, mitä on tehty jo jonkin aikaa. Pääsanoma on, vanhukset laitoksista kotiin, keinolla millä hyvänsä.

    Ikäihmisten palvelujen lautakunta vahvisti 16.1.2014 ikääntyneen väestön hyvinvoinnin ylläpitämisen ydinprosessin vuoden 2014 vuosisuunnitelman. Muutamia poimintoja sieltä. Itse tein kokouksessa konkreettisia muutosesityksiä, jotka pormestarikoalition toimesta tyylikkäästi ammuttiin alas.

    "Ydinprosessin ensisijaisena tavoitteena on mahdollistaa ikäihmisten kotona asuminen ennaltaehkäisevillä ja kuntouttavilla palveluilla sekä järjestämällä palveluja ja hoitoa koteihin tarvittaessa ympäri vuorokauden."

    "Kotikuntoutusta ja muita kotiin annettavia palveluja kehitetään ja lisätään.".

    Yksinkertainen kysymys; mitä palveluja kotikuntoutus ja muut palvelut sisältävät sekä mistä otetaan tarvittavat resurssit? Miten kaupunki on varautunut tiedossa olevaan ambulanssi- ja taksiralliin vanhuksen kodin ja sairaalan välillä ja sen tuomiin kustannuksiin sekä muihin lisäkustannuksiin? Miten palvelurakenne ja vuosisuunnitelma näihin vastaavat?

    Omaehtoisen toiminnan ja ennaltaehkäisevän työn palvelut.

    "Omaehtoisen toiminnan ja ennalta ehkäisevän työn palveluissa erityistä huomiota kiinnitetään toimintakykyä edistäviin ja kotiin annettaviin palveluihin, kuten ohjaukseen ja neuvontaan, kuljetus- ja palvelukeskus- sekä kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluihin.

    Palvelukeskukset ja korttelikerho toimivat matalan kynnyksen kohtaamispaikkoina, jotka tarjoavat neuvontaa ja ohjausta kuntalaisen omaehtoisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi sekä tarjoavat mahdollisuuden kulttuuri-, liikunta- ja virkistystoimintaan."

    "Tamperelaisilla palvelukeskusasiakkailla on käytössä palvelukeskuskortti, jonka saavat hakemuksesta 65 vuotta täyttäneet tamperelaiset ja alle 65-vuotiaat tamperelaiset työkyvyttömyyseläkeläiset, joiden bruttotulot ovat enintään 1278 euroa kuukaudessa ja kahden hengen taloudessa 2382 euroa kuukaudessa". Tässä rajat ovat vedetty tarkoituksella alas, näin oikeus korttiin poistuu.

    AL 18.2.2014 mielipidesivulla kyselevät Tampereen vanhusneuvoston pj Arja Ojala (sd) ja varapj. Juha Salonen (kok) "Mistä syntyvät säästöt kortin rajoittamisesta?" Näinhän siinä kävi, että ennen päätöstä ei kuultu vanhusneuvostoa vaikka vanhuspalvelulaki sitä olisi edellyttänyt.

    Tampereen päättäjät puhuvat toista ja tekevät toista. Ensin luvataan kotiin asumista helpottavia palveluja ja toisaalta poistetaan toimintoja jotka tuovat helpotusta ja viihtyvyyttä kotona asumiseen. Esimerkkinä korttelikerhot ja palvelukeskuskortti. Näillä kummallakin on suuri merkitys kotona asumista tukemassa. Merkityksettömillä säästöillä aiheutetaan todellisuudessa suuremmat kulut.

    Vanhusten asioiden hoito ovat niitä priorisointikysymyksiä. Ylisuuri hallinto, tunneli ja nyt esille nostettu jäteveden puhdistamo ja ratikkahanke vaativat niin paljon rahaa, että säästöjä on pakko etsiä joka puolelta.

    Ratikkahankettakin esitellään eri foorumeilla kuntalaisille, ikäänkuin sen rakentamisesta olisi jo päätetty. KATURATIKAN RAKENTAMISESTA EI OLE OLEMASSA PÄÄTÖSTÄ. Jos tällaista viesti välitetään ja annetaan ymmärtää että ratikkapäätös on olemassa, silloin on kysymyksessä kaupunkilaisten huijaamisesta.

    *************

     

    Kartellia, korvauksia, allianssia ja muuta mukavaa

    Tampereen kaupungin hallitus käsittelee 3.2.2014 Helsingin Käräjäoikeuden 28.11.2013 antamaa tuomiota asfalttikartelliasiassa.

    KärO velvoitti Lemminkäinen Oyj:n suorittamaan Tampereen kaupungille korvaukseksi ylihinnasta 2.974.076,82 euroa, tuotto- ja viivästyskorkoa sekä oikeudenkäyntikuluja 175.000 euroa.

    Lemminkäinen Oyj suoritti 2.1.2014 käräjäoikeuden antaman tuomion perusteella korvaukset tuotto- ja viivästyskorkoineen sekä oikeudenkäyntikulut viivästyskorkoineen seuraavasti: Yhteensä 5 494 017,96 euroa käsittäen pääomaa 2 974 076,82 euroa, tuotto- ja viivästyskorkoa 2 344 831,77 euroa sekä oikeudenkäyntikulua viivästyskorkoineen 175 109,38 euroa

    On muistettava, että kyse oli lainvoimaa vailla olevaan käräjäoikeuden tuomioon perustuvasta suorituksesta, joka tehtiin ainoastaan viivästyskorkojen kertymisen katkaisemiseksi. Jos mahdollisessa muutoksenhaussa käräjäoikeuden tuomio muuttuu Lemminkäinen Oyj:n eduksi, yhtiö tulee vaatimaan liikaa suoritetun määrän takaisin lain mukaisine korkoineen.

    Lemminkäinen Oyj kiistää edelleen Tampereen kaupungin vaatimukset kokonaisuudessaan perusteiltaan ja määriltään. Yhtiö maksusuorituksellaan ei ota kantaa kanteen oikeellisuuteen eikä siihen, miltä osin yhtiö tulee mahdollisesti hakemaan muutosta käräjäoikeuden tuomioon.

    On se vaan merkillistä, vaikka Lemminkäinen on ollut osallisena valtakunnallisessa asfalttikartellissa 1994-2002, joista se on myös tuomittu (Helsingin KärO 28.11.2013) merkittäviin korvauksiin, niin yhtiö on Allianssin kautta Tampereen kanssa liikesuhteessa kuin ei mitään. Kuitenkin kaupungin kanta on, että jos muu yritys tarjoaa kaupungille palvelujaan ja taustalta löytyy pienikin merkintä vaikka verojen maksun myöhästymisestä, niin yhteistyöneuvottelut päättyvät siihen eikä sopimusta tule.

    *************

    Todistus valtuutettujen paikallaolosta vuonna 2013.

    Mitä mieltä muuten ollaan päättäjistä? IS uutisoi 28.1.2014 seuraavaa: Roskia kadulta keräilevä pariskunta Ilkka ja Kaija Erkkilä muuttavat pois Tampereelta, uusi koti on Hämeenlinnassa. "Päättäjien velttous ja haluttomuus osaltaan vaikutti muuttoon".

    *************

     

    Tampereen tiedotustoiminta on jo pitkään mietityttänyt. Vastaako se tasapuolisesti niihin kysymyksiin, mihin tiedottamisella pyritään. Asia vaivasi sen verran, että laadin allaolevan kirjoituksen ja lähetin sen 20.1.2014 julkaistavaksi Aamulehdessä ja Tamperelaisessa. Luulen niin, ettei kumpikaan sitä julkaisen, koska lehdet ovat riippuvaisia kaupungin ilmoitustuloista. Kansalaiset, lukekaa!

    Tamperelainen julkaisi artikkelin 25.1.2014 hieman muutettuna. Otsikko oli vaihtunut toiseksi, "LAUTAKUNNAN PÄÄTÖS ON USEIMMITEN ÄÄNESTYSPÄÄTÖS", mutta asia oli pysynyt oikeana.

    TAMPEREEN TIEDOTUSTOIMINTA - TARKOITUSHAKUISTA TAI TASAPUOLISTA

    Tampereen tiedottaa nettisivuillaan eri asioista, mm. lautakuntien päätöksistä. Tiedotteet ovat laaditut sellaiseen muotoon kuin lautakuntien päätökset olisivat aina syntyneet yksimielisesti, ilman kritiikkiä ja muutosesityksiä, mutta näinhän asia ei suinkaan ole.

    Onko Tampereen tiedottaminen tarkoitushakuista ja valjastettu palvelemaan valtaapitävien näkemyksiä, mutta se ei välttämättä tyydytä kuntalaisten tiedon tarpeita eikä täytä tasapuolisuuden vaatimusta? Yleensä jätetään kertomatta, että lautakunnan päätös oli äänestyspäätös. Näin muutosesitykset ja äänestyksen tulokset jäävät automaattisesti pois, eivätkä kuntalaiset saa tietoa muista esillä olleista vaihtoehdoista.

    Tampere lähettää tiedotteet medialle julkaisemista varten. Mm. Aamulehti julkaisee sen sellaisenaan tai lyhennettynä. Varmistavatko toimittajat millään tavalla, että vastaako tiedote kokouksen kulkua? Tiedotteesta voidaan tarkoituksella jättää pois myös oleellisia asioita. Kuitenkin asian voi helposti tarkistaa siinä mainitulta yhteyshenkilöltä tai kokouksen pöytäkirjasta.

    Otan esimerkiksi Ikäihmisten palvelujen lautakunnan kokouksen 16.1.2014 tiedotteen. Tiedän asiasta, koska olin kokouksessa läsnä.
    Yhtenä asiana lautakunta hyväksyi vuoden 2014 vuosisuunnitelman. Tein siihen muutamia muutosesityksiä, jotka lähetin edellispäivänä tiedoksi lautakunnan jäsenille ja virkamiehille. Ei voi syyttää, että tuli puskista.

    Muutosesitykseni koski tekstimuutosta ja myös, että kaupungin hallitus valmistelee ja tuo valtuuston hyväksyttäväksi vanhuspalvelulain mukaisen suunnitelman. Esitykseni tarkoituksena oli, että nyt siellä täällä olevat vanhuksia koskevat strategia- ja muut suunnitelmapaperit koottaisiin yksiin kansiin valtuustolle esiteltäväksi. Asiasta äänestettiin, esitys hylättiin poliittisten voimasuhteiden mukaisesti.

    Toinen muutosesitykseni koski määrärahan lisäystä ikäihmisten palveluihin. Samalla osoitin, mistä raha voitaisiin irrottaa ilman että kaupungin menot kasvaisivat. Äänestettiin, sama tulos kuin edellä.

    Säästövelvoitteiden takia palvelukeskuskortti muuttuu tulosidonnaiseksi. Palvelukeskuskortin voivat saada hakemuksesta 65 vuotta täyttäneet tamperelaiset ja alle 65-vuotiaat tamperelaiset työkyvyttömyyseläkeläiset, jos heidän bruttotulot ovat enintään 1278 euroa kuukaudessa. Kahden hengen taloudessa tuloraja on 2382 euroa kuukaudessa. Lautakunnan jäsen Jari Heinonen teki palvelukeskuskorttikohdassa muutosesityksen, ettei se tulisi tulosidonnaiseksi. Kannatin esitystä. Asiasta äänestettiin, tulos sama kuin edellä. Tai ei ihan sama, jäsen Antti Hervonen (kok) äänesti myös muutosesityksen puolesta.

    Tiedotteessa olisi voinut lukea; vuosisuunnitelma hyväksyttiin äänestyspäätöksellä. Seuraaviin asiakohtiin tehtiin muutosesitykset. Näin tiedote olisi ollut ja vastannut kokouksen kulkua ja kuntalaiset olisivat saaneet tietoa ilman suodatusta. Nykyisella käytännöllä saadaan pidettyä "oppositiopuolueiden" toiminta kaupunkilaisten hyväksi pimennossa.

     

    *************

    IKILA (ikäihmisten palvelujen lautakunta) kokousti 16.1.2014. Siellä vahvistettiin mm. vuoden 2014 vuosisuunnitelma ja palvelusopimuksia iso kasa.

    Tein alla olevia muutosesityksiä IKILA:n vuosisuunnitelmaan 2014.

    1. koski tekstimuutosta. Esitin, että kohdan toimintaympäristön muutokset, 1. kappaleen teksti (sivu 2)
    "Tampereella lain tarkoittama suunnittelu jakautuu eritasoisiin suunnitelmiin: kaupunginvaltuuston hyväksymiin kaupunkistrategiaan ja hyvinvointikertomukseen, kaupunkistrategiaa toteuttavaan lautakuntien hyväksymään hyvinvointisuunnitelmaan sekä tähän ikäihmisten palvelujen lautakunnan vuosisuunnitelmaan vuodelle 2014, joissa kaikissa on lain tarkoittamaa arviointia ikääntyneen väestön tilasta". muutetaan muotoon "Tampereella vuosisuunnitelman suunnittelu jakautuu eritasoisiin suunnitelmiin: kaupunginvaltuuston hyväksymiin…".

    Jari Heinonen kannatti esitystäni. Äänestys meni 10/2 (mukana oli Oriveden edustaja, yhteistoiminta-alueelta). Pormestaripuolueiden rintama piti hyvin. Vaikka äänestys hävittiinkin, hiertää, hiertää kuin kivi kengässä.

    2. koski vanhuspalvelulain 5 §:n mukaista suunnitelmaa. Esityksessäni halusin, että kaupunkistrategiasta, hyvinvointisuunnitelma ja muistakin asiaan liittyvistä asiakirjoista tehdään yksi suunnitelma yksiin kansiin, joka esitellään valtuustolle. Nyökyttelyä ja keskustelua, että hyvinvointisuunnitelma tuodaan tiedoksi valtuustolle.

    Jari Heinonen kannatti esitystäni. Äänestys 10/2. Pormestaripuoleiden linja piti edelleenkin. Tämä on mielenkiintoinen tapaus. Laki velvoittaa tuomaan suunnitelman valtuuston käsittelyyn, mutta valtapuolueiden edustajat olivat toista mieltä. Hiertää, hiertää ja myöhemmin vielä enemmän. Muistetaan ja muistutetaan sitten, kuka asiassa vaati suunnitelman tuomista valtuustoon. Vuoden aikana ei tapahtunut mitään. Uudistin vaatimuksen 14.1.2015 IKILA:n kokouksessa. Jälleen Heinosen kanssa äänestyksessä 2-10.

    3 koski määrärahanlisäystä. Esitin, että "vuosisuunnitelma on lautakuntaan nähden sitova määriteltyjen palvelukokonaisuuksien toimintatulojen ja toimintamenojen osalta ja" ei hyväksytä, vaan ikäihmisten palvelujen lautakunta esittää ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain 9 § mukaisten riittävien määrärahojen turvaamiseksi, että kaupunginhallitus valmistelee ja edelleen tuo kaupunginvaltuuston vahvistettavaksi vuoden 2014 talousarvioon seuraavat muutokset:

    Ydinprosessin talouteen esitetään 1 500 000 € lisäystä. Määrä jaetaan seuraavasti:

    - Omaehtoinen toiminta ja ennaltaehkäisevä työ 200 000 €
    - Kotona tukemista tukevat palvelut 900 000 €
    - Sairaala- ja pitkäaikainen laitoshoito 400 000 €

    Vastaavat vähennykset esitetään tehtäväksi:
    - Konsernihallinto, henkilöstömenot 200 000 €
    - Konsernihallinto, ostopalvelut 700 000 €
    - Kaupunkiympäristön kehittäminen 600 000 €

    Esitykseni pointti oli siinä, että pelattiin 0-summapeliä, kaupungin menot eivät olisi lisääntyneet yhtään.Jari Heinonen kannatti esitystäni. Äänestys 9/2. Pormestaripuoleiden linja piti tiukasti edelleenkin. Oriveden edustaja äänesti tyhjää. Hiertää hiertää. Jatkoksi tähän 20.1.2014 TV A-Studiossa esitetty vanhuksia koskeva ohjelma "Matotkin ulkoilevat enemmän kuin me." Tosiasiahan on, että laitoksista kotiin kampanja epäonnistuu, ellei siihen anneta riittäviä resursseja. Siitä tulee tehostettu vanhusten eliminointikampanja!

    Päätettävänä oli myös palvelukeskusten palvelukortin laittaminen tulosidonnaiseksi. Jari Heinonen teki esityksen, ettei kortti laiteta tulosidonnaiseksi.

    Pormestariryhmä hajosi äänestyksessä! Äänestystulos 8/4. Maksuttomuuden puolesta äänestivät Jari Heinonen (skp), Ossi Aho (ps), Oriveden edustaja Ilkka Hjerppe ja Antti Hervonen (kok). Muut olivat toista mieltä. Raimo Laaksonen (kok), Hannele Strömberg (kok), Kari Niemelä (sdp), Päivi Kovanen (sdp), Inka Rinkari (sdp), Mikko Aaltonen (vas), Ulla-Leena Alppi (vas) ja Petri Siuro (vihr). Kyllä tämäkin hiertää.

    *************

    AL julkaisi 9.1.2014 oheisen mielipidekirjoitukseni lähes sellaisenaan.

    IKÄÄNTYVÄ VÄESTÖ TUO HAASTEITA MYÖS TAMPEREEN TALOUDENPITOON

     Valtion ja kuntien talouden tasapainottamiseksi on puhuttu paljon rakennemuutoksista. Rakennemuutoksen yhdeksi keihäänkärjeksi on valittu mm. vanhukset.

    Ikääntyneen väestön ja toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista säädetään lailla (vanhuspalvelulaki) ja sen nojalla annetulla laatusuosituksella (hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi, STM 2013:11).

    Vanhuspalvelulain pääperiaatteena on, että kunnan on järjestettävä iäkkäälle henkilölle laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja, jotka ovat hänen tarpeisiinsa nähden oikea-aikaisia ja riittäviä. Palveluiden on tuettava iäkkään henkilön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä, itsenäistä suoriutumista ja osallisuutta.

    Vuoden 2014 alusta lukien jokaisen kunnan on laadittava suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi sekä iäkkäiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnitelma yksinään ei riitä, vaan laki velvoittaa varaamaan tähän riittävät voimavarat.

    Suunnitelma on otettava huomioon päätöksenteon valmistelussa aina, kun kysymys on ikääntyneen väestön asemaan ja iäkkäiden tarvitsemiin palveluihin vaikuttavasta asiasta. Esimerkkinä kaavoitus, joka voi ratkaisevasti vaikuttaa muun muassa iäkkäiden asumiseen ja palveluihin. Tärkeitä ratkaisuja tehdään myös asumis-, kulttuuri-, liikunta- ja liikennepalveluista.

    Kun suunnitelma otetaan huomioon jo päätöksenteon valmisteluvaiheessa, silloin vanhusneuvostolla on mahdollisuus pitää silmällä sen toteutumista kunnan päättävien elinten tehdessä päätöksiä. Suunnitelma on tuotava valtuuston käsittelyyn.
    Tampereen pormestariohjelma, kaupunkistrategia ja hyvinvointisuunnitelma sivuavat em. suunnitelmaa, mutta ne eivät voi korvata sitä.

    Ikääntyvä väestö tuo haasteita myös Tampereen taloudenpitoon. Yhtenä ratkaisuna talousongelmien ratkaisuksi, ongelmien siirtämiseksi, nähdään iäkkäiden henkilöiden siirtäminen laitoshoidosta kotihoitoon, palveluasumiseen tai tehostettuun palveluasumiseen. Toimenpiteet ovat jo käynnistyneet.

    Laatusuositus määrittää selkeästi henkilöstön määrän tehostetussa palveluasumisessa, vanhainkodeissa ja terveyskeskussairaaloiden pitkäaikaishoidossa. Kotihoidon henkilöstön määrä ja rakenteet ovatkin vaikeammin määriteltävissä.

    Päättäjien on syytä lukea huolella vanhuspalvelulaki ja sen nojalla annettu suositus sekä tiedostettava, että iäkkäistä ihmisistä huolehtiminen kaikin tavoin on velvoite, joka perustuu lakiin, toisin kuin varojen käyttö suurinvestointien rahoittamiseen.

    Lähivuosina nähdään, kohtaavatko kauniit puheet ja todellisuus. Jos riittäviä resursseja ei anneta ja vanhusväestöstä huolehtiminen jää sen vuoksi puutteelliseksi, niin onko kysymys "laillisesta heitteillejätöstä"?

    *************

    AL 5.1.2014 Naapurikunnat avuksi Tampereen taloudellisessa ahdingossa

    Lakiluonnos pakkoliitoksista valmistunut. Luonnos, joka mahdollistaa pakkoliitokset tietyille kaupunkiseuduille, on valmistunut.

    Lakimuutoksella pyritään lisäämään valtioneuvoston toimivaltaa yli 100 000 asukkaan työssäkäyntialueiden kuntaliitoksissa Ts. ko ovat pakkoliitokset. Lakiluonnoksen mukaan Tampereen ympäristökunnat on tarkoitus liittää pakolla Tampereeseen.

    Tampere liputtaa lin puolesta voimakkaasti, koska silloin saadaan hyvin asiansa hoitaneista kunnista lisää veronmaksajia rahoittamaan kaikki kerska- ja utopistiset hankkeet. Tampereen perussuomalaisten kannanotto seutukaupungista ja kuntien yhdistämisestä nähtävissä täällä.

     

    *************

    Vuosi 2013 päättyi

    Vaalikauden ensimmäinen vuosi on takana päin. Mitä jäi mieleen? Muille puolueille oli varmaan jonkin asteinen järkytys se, että perussuomalaisten ryhmä ei hajonnutkaan, vaikka sitä kieli pitkällä odotettiin. Taidettiinpa lyödä vetojakin.

    Alkuhankaluudet johtuivat pitkälti siitä, että, kun vaalissa tuli iso ryhmä uusia valtuutettuja, jotka olivat suurimmalta osalta täysin tuntemattomia toisilleen niin ensin piti löytää yhteinen sävel mitä aletaan soittaa. Löytyihän se yhteinen sävel. Monessa avioliitossakin käy siten, kun mennään tuntemattoman kanssa naimisiin, niin liitto ei välttämättä kestä. Ei sen kummempaa.

    Perussuomalaisten yhteistyö omassa joukossa ja muiden ryhmien kanssa parani mitä pitemmälle vuosi kului. Perussuomalaiset olivat jämäkästi äänestäjilleen ja tamperelaislle lupaamallaan linjalla, niin tunneliasiassa kuin vuoden 2014 talousarviosta päätettäessä. Se oli helppoa, koska selän takana ei ole "kummisetiä", mesenaatteja eikä muitakaan, jotka voisivat esittää vaatimuksia käyttäytymiseen päättävissä elimissä.

    Hernerokkaa, hernerokkaa

    Tampereen perussuomalaiset jakoivat tamperelaislle hernerokkaa kahtena päivänä. Ensimmäinen 14.12.2013 Kuninkaankadulla ja toinen 21.1213 Tammelan torilla. Molemmissa paikoissa muodostuivat pitkät jonot rokan odottajista ennen kuin soppatykki saatiin viritettyä valmiiksi. Annoksia jaettiin kummassakin paikoissa useita satoja. Havaittavissa oli, että varsin monelle se oli tarpeeseen, toisille taas ohikulkumatkalla nautittu ilmainen ruoka-annos. Tilaisuudet olivat menestyksiä ja mukana olleille jäi hyvä joulumieli.

    Vaaleja tulossa

    Vuoden 2014 toukokuussa ovat EU-vaalit. Nämä ovat Suomen kannalta tärkeät vaalit. Onko edessä liittovaltion tie vai joku muu?

    Vuonna 2015 maaliskuussa on Eduskuntavaalit. Niihin valmistauminen alkaa jo vuonna 2014. Puolueissa käynnistyy ehdokkaiden hakeminen, joko tunnetuista ja tutuista kansanedustajista ja kaupunginvaltuutetuista, sen lisäksi ehdokkaaksi ilmoittautuu myös uusia kasvoja.

    Mikä on oma tilanteeni? Kiinnostaako, onko vetoa, onko työntöä? Katsellaan ja kuunnellaan rauhassa. Tuleeko joku pyytämään asettumaan kansanedustajaehdokkaaksi? Silloin on mietinnän ja harkinnan paikka. Toisaalta, ei ole myöskään estettä, miksi en voisi asettua kansanedustajaehdokas ehdokkaaksi.

    Toivotan kaikille ja erityisesti lukijoilleni ja kannattajilleni mitä parhainta alkanutta vuotta 2014.

     

    *************

    6.12.2013 Hienot Itsenäisyyspäiväjuhlat Tampereella

    Tasavallan Itsenäisyyspäiväjuhlat pidettiin poikkeuksellisesti Tampereella Tampere-talossa, koska Presidentinlinna oli remontissa. Kaikin puolin hieno juhla. Juhlaan oli kutsuttu paljon "tavallisia" työtä tekeviä ihmisiä, pienyrittäjiä, artisteja ja sotaveteraaneja. Esitetty ohjelma oli mieleenpainuva.

    HYVÄ TAMPERE ja HYVÄ ME TAMPERELAISET, kyllä me osataan.

    Juhla veti Tampereelle myös anarkisteja ja mellakoijia, joista Tampereen poliisiedustaja käytti nimitystä rosvojoukko. He saivat aikaan mielipahaa ja taloudellisia vahinkoja. Mielenosoittajia ärsyttää eliitin juhlinta, kun monella menee huonosti.

    Tällä saa huomiota, mutta johtaako se muutoksiin? Ehkä kannattaa käyttää parlamentaarista keinoa, eli vaikuttaa äänestämällä. Ongelmana on vain löytää oikea ryhmä, puolue ja luotettava edustaja. Tätä kautta asioiden hoito kestää ja kestää, mutta ehkä kuitenkin saadaan jotain kestävämpää.

     

    *************

    AL 30.11.2013. Vanhukset, sairaat ja lapset ns. rakennepaketin maksajiksi.

    Mielenkiintoinen tilanne päivän lehdessä. Toisaalta kerrotaan laitospaikkojen vähentämisellä saavutettavan vanhustenhuollossa kuntien menoissa n. 300 miljoonan euron säästöt vuoden 2017 tasolla. Tampereella haetaan n. 25-30 milj. euron säästöjä. Näyttää siltä, että tarkoitus on päästä vanhuksista eroon nopeutetulla aikataululla, kun vanhusten hoidosta leikataan varoja?

    Toinen juttu oli, että Tampere on ottamassa lisää kiintiöpakolaisia nykyisestä 70 henkilöstä vuodessa 120 henkilöön vuodessa. Määrän lisäys johtuu Syyrian sisällissodasta. Määräthän ovat ihan toista perheiden yhdistämisten vuoksi. Valtio lupaa rahaa ensivuodelle, mutta kokonaiskustannukset pakolaisasioiden hoidossa on useita miljoonia.

    Sellainenkin havainto on, että vaikka Tampereelle muuttaa lisää väkeä, he ovat pois muuttaviin verrattaessa vähävaraisia. Tästä on seurauksena se, että verotuloja kertyy vähemmän, ts. Tampere köyhtyy. Nyt pitäisi menot suunnitella tulojen mukaan eikä elää kuin "pellossa".

    *************

     

    AL 26.11.2013 "Hämeenkatu rauhoitetaan ilman tietoa vaihtoehtoreiteistä!"

    Pormestari Anna-Kaisa Ikosen mainostama tiedolla johtaminen ei saa tyylipisteitä keskustan kehittämisessä. Hämeenkadun rauhoittamisessa unohdettiin vaihtoehtoreittien suunnittelu. Sattuuhan sitä paremmissakin perheissä. Keskeneräisiä asioita yritetään ajaa väkisin läpi, että saadaan lunastettua toiselle puolueelle annetut lupaukset. "Väistämättä tulee mieleen, että näin maksetaan kunniavelkaa vihreille siitä, että he äänestivät Rantatunnelin puolesta". Aki Taponen AL 26.11.2013.

    Keskusta autioksi -hanke etenee

    Tampereen Hämeenkadun itäpää rautatieaseman ja Koskipuiston välillä muutetaan kokeiluluonteisesti joukkoliikennekaduksi. Toimenpide toteutetaan kesäkuun 2014 alussa. Miksi keskustan liikenneä vaikeutetaan juuri nyt, kun tunnelityömaa sulkee ja muuttaa keskustan liikennettä?

    Liikenteen vaikeuttamisella keskustassa ei saada toivottua tulosta, ts. lisää tulijoita sinne, olkoon vaikka kuinka paljon ja millaisia kävelykatuja tai/ja pyöräilyteitä tahansa. Lämmityksellä tai ilman. Alkuvaiheessa puhutaan kokeilusta, mutta tällaiset kokeilut ovat yleensä jääneet pysyväksi. Tähänkin kokeiluun upotetaan 207 000 euroa.

    Meneillään olevan keskustahankeen piti elävöittää ja tuoda elinvoimaa keskustaan, mutta toisin on käymässä. Hanke on muodostumassa esitetyillä toimenpiteillä keskusta autioksi -hankkeeksi.

    Suunnitelmat sotivat pahasti työpaikkojen luomista ja työllistämistä vastaan. Kun liikennettä, pysäköintiä ja asiointia VAIKEUTETAAN tarpeeksi, keskustaan haluaa tulla vapaaehtoisesti entistä vähemmän ihmisiä, vaan he etsivät helpommin lähestyttäviä paikkoja mm. "peltomarketteja" ja Lempäälän Ideaparkkia.

    Kun yhtälöön yhdistetään tulevat verojen ja maksujen korotukset, ihmiset entistä tarkemmin päättävät missä ja mihin käyttävät rahansa. Valitettavasti keskustan kaupat ja palvelujen tarjoajat jäävät tässä kisassa kakkossijalle, koska keskustassa asuvien palvelujen tarpeet eivät riitä ylläpitämään riittävää kysyntää niiden turvaamiseksi.

    Yhdyskuntalautakunta hyväksyi katusuunnitelman äänin 7-2
    Puolesta äänestivät; Pekka Salmi (sdp), Tarja Jokinen (dem), Jari Niemelä (sdp), Kalle Hyötynen (vas), Juhana Suoniemi (vihr), Matti Höyssä (kok) ja Jouni Markkanen (kok).

    Vastaan äänestivät; Aarne Raevaara (ps) ja Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen (kesk).

    Kiittäkäämme päättäjiä lyhytjänteisestä ja näköalattomasta talouspolitiikasta. Heiltä puuttuu kyky nähdä päätöstensä vaikutukset, koska he eivät osaa miettiä mistä Tamperelaisten verorahat loppujen lopuksi kertyvät. Muutaman puolueen osa valtuutetuista ovat täysin pihalla kun puhutaan taloudesta. Täysin!

    *************

     

    18.11.2013 Kaupungin valtuuston kokous

    Vuoden 2014 talousarvio hyväksyttiin melko sekavassa kokouksessa esityksen mukaisesti. PS esitti lukuisia muutoksia, mutta ne eivät äänestyksissä saaneet kannatusta. Tämä oli tiedossa, koska kirjaamaton periaate on, että perussuomalaisten aloitteita tai muutosesityksiä vastustetaan aina ja joka tilanteessa, olkoon se kuntalaisen kannalta vaikka kuinka hyvä.

    Mutta, ei huolta, asiat etenevät. Jonkin ajan kuluttua valtakoalitioon kuuluvat valtuutetut tuovat käsittelyyn omina aloitteina PS:n valtuustossa esittämiä asioita, vaikka olivat juuri ne hylänneet. Tämä taas osoittaa sen, että kuinka hyvin perussuomalaiset ovat perustamperelaisen asialla, kun ohjelmaa ja esityksiä muutkin ryhmät haluavat ajaa ja omia. Pitkässä juoksussa tämä on kaupunkilaisten etu, hyvä näin.

    Tietokilpailu; 1) kuinka paljon valtuutettu kuittasi 18.11.2013 valtuuston kokouksesta kokouspalkkiota? 2) mikä ryhmä luopui kokouspalkkioistaan tamperelaisten hyväksi?

    *************

     

    15.11.2013. Tampereen Perussuomalaiset tarjoavat vaihtoehtoa pormestarin talousarviolle. Vaihtoehdossa on otettu kantaa, miten voidaan alla mainitut asiat hoitaa. Koko esitys on luettavissa täältä.

    Peruspalvelut ensin: kerskainvestoinneista luovuttava ja hallintoa karsittava

    Investoinnit

    Kunnan perustehtävä - peruspalvelut

    Veronkorotukset

    Tampereen Perussuomalaiset laittoivat kuntalaisille viestiä talousarvion vaihtoehdoista maksullisella ilmoituksella AL 16.11.2013. Miksi maksullisella ilmoituksella?

    Oma näkemykseni taloudenpidosta luettavissa täältä.

    *************

     

    Häiriköintiä

    Al 10.11.2014. Toimittaja Kari Huovilan kirjoitus "Tuppisuista avoimuutta" osui naulankantaan. Kunnanvirastossa kuntalaiset ovat ulkopuolisia häiriköijiä. Sinne ei tarvita ulkopuolisia. Virkamiehet siellä laativat raportteja, tilastoja, kyselyjä, ym. tarpeellisia ja tarpeettomia sekä jakavat niitä toisilleen, siis työllistävät toisensa. Tähän riittää jo 7 henkilön ryhmä. Kysymys onkin, kuinka monta tällaista ryhmää kaupungilla on jakamassa tietoa toisilleen?

    *************

     

    Poliittista peliä lasten terveydellä!

    Tampereen koulujen homeongelmista on tiedetty jo pitkään. Ongelma on vain haluttu lakaista maton alle. Pari esimerkkiä Vehmaisten koulusta on luettavissa AL 11.9.2013 "Koululaiset ja opettajat ehkä muualle" ja toinen kuntalaisten ilmaisema huoli AL 19.10.2013, mielipidesivulla, "Vehmaisten koulu on tullut tiensä päähän".

    Tampereen perussuomalaiset ry:n puheenjohtaja Terhi Kiemunki kirjoitti aiheesta kirjoituksen "Viherhomehumppa on tullut tiensä päähän" 30.10.2013 Tamperelainen lehteen. Aamulehti julkaisi saman kirjoituksen 2.11.2013. Demaritkin heräsivät 1.11.2013 keräämään poliittisia irtopisteitä, vaikka itse ovat säästöistä olleet päättämässä.

    Näyttää siltä, että vasta nyt paikallinen valtamedia on heräämässä ongelmaan ja sen laajuuteen. Mielenkiintoiseksi menee, kun lukee AL 2.11.2013 sunnuntailiitteen artikkelin "Salaiset kansiot". Jutusta käy ilmi, että ongelma on tiedostettu mutta mitään ei oikein ole tehty.

    Eco2- hankkeen johtaja Pauli Välimäki puolustaa Aamulehdessä 5.11.2013, että "Sisäilmaongelmat eivät johdu energiansäästöstä". Virkamieslähteiden mukaan juuri näin menetellään säästöjen saavuttamiseksi, lasketaan lämpötiloja, pienennetään tai jopa suljetaan ilmastointeja yön ja viikonloppujen ajaksi asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Mistähän johtuu, että Välimäen (vihr) lausuntokaan ei ole uskottava. Tiedoksi vain, että Eco2-hanke maksoi kaupungille 386000 € v. 12 .

    Nyt päästään asiaan. Talousarvioissa on asetettu vuosi vuodelta tiukemmat säästötavoitteet energiankulutukselle, ensivuodellekin (2014) 1,5 % tavoite. Miten säästöt ovat toteutettu; lämpötiloja laskemalla ja ilmastointia pienentämällä tai sulkemalla yöksi ja viikonlopuiksi. Ts. on luotu otolliset olosuhteet homesienten kasvulle ja erinomainen "homepumppu" homeitiöiden levitykselle.

    Mikä on päättäjien ja virkamiesten vastuu jatkuvien säästöjen haussa? Pitääkö nostaa esille myös heidän virkavastuu asiassa? Homeongelma on ollut pitkään tiedossa, mutta onko siinä tapahtunut salailua, peittelyä, kerrottu muutettua totuutta, jne? Valtuustolla pitäisi olla valta, mutta....

    Onko tämän johdosta aiheutunut terveydelle vaaraa? Lehtikirjoitusten ja koulujen sulkemisten mukaan vaaraa on aiheutunut. Vaikka en ole juristi, ilmeinen syy-yhteys voidaan osoittaa.

    Päättelyketju

    Virkamiehet-> säästötavoite x % = X €-> päättäjät vahvistavat säästöt -> koulujen hoitajat toteuttavat -> lämmitys alas ja ilmastointi kiinni -> homesienet saavat kasvualustan -> päivisin päällä oleva ilmastointi levittää homeitiöt sisätilaoihin -> opettajat ja oppilaat altistuvat taudeille -> lopuksi sairastumiset.

    Virkamiesten ja päättäjien olisi pitänyt tietää tai ainakin ymmärtää päätöksiensä vaikutukset, että lopputulema voi olla sairauden aiheuttaminen toiselle ihmiselle.

    Virkamiehet ja päättäjät tuntuvat viime vuosina unohtaneen mikä on kunnan tärkein tehtävä - kuntalaisista ja heidän hyvinvoinnistaan huolehtiminen. Tunneli- ja ratikkakiima ovat menneet muiden asioiden edelle. Kuntalaiset saavat kärsiä seurauksista.

    V. 2014 talousarviosta pitää poistaa 1,5 % energiansäästövelvoite. Jos se päätetään jättää sinne ilman seikkaperäisiä selvityksiä terveysvaikutuksista, päättäjät ja virkamiehet varmaankin tiedostavat päätöksellään, tahallisesti tai tuottamuksellisesti, mahdollisesti aiheutuvan terveyden vaaran ulkopuolisille.

    Katsokaapa mitkä puolueet ovat olleet tekemässä päätöksiä edellisellä kahdella vaalikaudella, 2005- 2008 ja 2009- 12.

    Myös valtuutettu Timo Vuohensilta (ps) kantaa huolta kaupungin taloudesta. Tässähänen näkemys tulevasta ja miten siihen voisi valmistautua. Kaikkeen on syytä varautua nykyisen valtakoalition kaudella.

    *************

     

    28.10.2013. Verot nousuun - palvelut laskuun

    Pormestari Anna-kaisa Ikonen (kok) esitteli hymyssä suin vuoden 2014 talousarvion. Pormestari valitsi helpoimman tien, verojen korotukset, kun vaihtoehtona olisi ollut mm. puuttuminen hallinnon rakenteisiin.

    Ehdotus sisältää Tampereen kunnallisveroprosentin nostamista ensi vuodeksi 0,75 prosenttiyksiköllä 19,75:een.

    Myös kiinteistöverotus kiristyy. Vakituisten asuinrakennusten kiinteistövero nousee 0,05 prosenttiyksiköllä.

    Yleishyödyllisten yhteisöjen vapautus kiinteistöverosta päättyy, ja niiden kiinteistöille tulee 0,25 prosenttiyksikön vero. Rakentamattomista rakennuspaikoista aletaan periä korotettua 3,00 prosentin kiinteistöveroa.

    Lisäksi tulevat maksujen ja tariffien korotukset.

    Hyvästi kuntalaisten ostovoima, tervetuloa heikkenevä hyvinvointi. Ehdotus ei tue työllisyyttä ja toimeentuloa.

    Palveluja karsitaan

    Säästötoimilla aiotaan vähentää menoja runsaat 24 miljoonaa euroa. Se raavitaan kasaan palvelujen leikkauksilla, hyvinvointipalvelujen tehostamisella, liikelaitosten liikeylijäämä- ja yhtiöiden osinkovaatimuksia lisäämällä sekä hallintoa keventämällä.

    Tilaaja-tuottajamalli (TILTU) on aiheuttanut ja aiheuttaa paljon keskustelua. Se on purettava, se ei tuo kaupungille mitää lisäarvoa, päin vastoin - menoja. Jos se olisi niin hyvä kuin sitä täällä puolustetaan, senhän olisivat kaikki kunnat kilvan ottaneet käyttöön. AL 18.2.2014 nyt tiltun:n asema selvitetään, jo on aikakin. AL 28.3.2014 selvitti monen sivun artikkelillaan Tampereen hallintohimmeliä. Löytyy 232 eri tason pomoa!

    Tampereen Perussuomalaisten kannanotto pormestarin talousarvio ehdotukseen.

    *************

     

    10.10.2013. Hitaita ovat herrojen kiireet. Näsilinna vain rapistuu - mitään ei tapahdu. Tai tapahtuu todella verkkaisesti. Rakennus ehtii mennä entistä huonompaan kuntoon. Korjaustyö alkoi v. 2013 syksyllä. Kustannusarvio 5 M€.

    *************

     

    AL 10.10.2013 kirjoittaa "Ministeri Hautalalle jäi edelleen selvitettävää". Asia koskee Hautalan puuttumista Arctia Shippingin rikosilmoitukseen Greenpeacen tehtyä mielenosoitusiskun monitoimimurtaja Nordicalle. Hän hyväksyi menettelyn, jolla rikosilmoitusta ei tehty.

    Ministeri Hautalan, Ville Niinistön ja vihreiden mukaan Greenpeacella on oikeus kansalaisaktivismin nimissä tehdä mitä vaan. Muut vaietkoon, olemme parempaa kastia.

    Olisiko Hautalan aika jo vetää oikeat johtopäätökset ja erota. Riittävän monta mokailua lyhyellä ajalla.

    Mikä on pääministeri Kataisen rooli? Suojeleeko hän oman hallituksensa jäseniä eikä tee mitään? Puheet luottamuksesta - siis mistä, ovat täysin epäuskottavia ja vailla pohjaa.

    11.10.2013 Hautala eroaa tehtävästään. Lopultakin ymmärsi tehdä oikeat toimenpiteet.

    Voi juma..., mitä tekopyhyyttä. Hautalan toimet osoittavat hänen ja koko vihreiden toiminnat antavat viestin, että he olisivat lakien ulkopuolella ja huomattavasti muuta kansaa parempia, ja että heillä olisi oikeus tehdä mitä vaan. Varsinaista eliittiä.

    Vihreiden toiminta on käynyt ja käy yhteiskunnalle ja talouselämälle tosi kalliiksi. Vrt. mm. rikkiridektiivi ym. Pyrkimykset kivikauden aikaan ovat kovat.

    Jätän sanomatta, etten loukkaa ketään. Tapauksesta tulee mieleeni vanhan kansan sanonta, "suuhun jää alushousunnapin maku".

    *************

     

    Valtasuoni umpeen

    Mikä vimma on sulkea kaupungin valtaväylä, "valtasuoni"? Tämä palvelee tietysti jonkun etua, kenen? Kokonaisuus on kadoksissa.

    Yksityisautoilijat joutuvat ahtaalle, jos Tampereen Hämeenkadun itäpää muutetaan suunnitelmien mukaan joukkoliikennekaduksi ensi vuonna.

    Uhkana on kuitenkin keskustan tukkeutuminen. Tukkeutumisuhka on todellinen, koska tunnelityömaa sulkee useita vaihtoehtoreittejä.

    Yksityisautoilijoiden sijasta keskustaan toivotaan lisää jalankulkijoita, pyöräilijöitä ja joukkoliikenteen käyttäjiä. Lähtevätkö lähiöiden asukkaat kävelemään ja pyöräilemään keskustaan? Tuskinpa.

    Eräiden piirien utopistisena haaveena on, että keskustassa olisi paljon kahviloita, joissa voisi istuskella ja juoda lattea, keskustella "viisaita" asioita, katsella ja arvostella työssä käyviä ja siirtyä sitten toiseen lattepaikkaan. Ja yhteiskunta maksaa viulut. Hanke on cityvihreiden märkä uni.

    Moderni katuratikka meni jo tunnelipäätöksen myötä. Siihen on yksinkertainen selitys, Ei ole rahaa. Tampereen talousvaikeuksien, sote-palvelujen toteuttamisongelmien vuoksi suuret investointisuunnitelmat menevät uusiksi.

    *************

    Suomalainen työ ei kelpaa Tampereen valtuutetuille

    *************

     

    16.9.2013 Rantaväylän tunnelista päättäminen

    Valtuustoaloite Rantaväylä-hankkeesta irtautumiseksi hylättiin äänin 36–31

    Tunnelin puolesta äänestäneet

    Kok: Harri Airaksinen, Matti Heinivaho, Matti Helin, Anna-Kaisa Ikonen, Harri Jaskari, Aleksi Jäntti, Leena Kostiainen, Jouni Markkanen, Ilkka Sasi, Yrjö Schafeitel, Elina Sirén, Irja Tulonen, Sofia Vikman, Mikko Leppälahti (Riitta Koskisen varavaltuutettuna), Reeta Ahonen (Antti Ivanoffin varavaltuutettuna), Minna Talonen (Matti Höyssän varavaltuutettuna)
    Sd: Tarja Jokinen, Johanna Loukaskorpi, Riitta Ollila, Hanna Tainio
    Vihr: Hanna Hakko, Satu Hassi, Anna-Kaisa Heinämäki, Maija Kajan, Jaakko Mustakallio, Olli-Poika Parviainen, Irene Roivainen, Kirsikka Siik, Juhana Suoniemi, Oras Tynkkynen.
    Kesk: Mikko Alatalo, Timo Hanhilahti, Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen
    Rkp: Peter Löfberg
    Kd: Leena Rauhala
    Tasi: Lasse Oksanen

    Tunnelia vastaan äänestäneet

    Sd: Atanas Aleksovski, Aila Dündar-Järvinen, Jukka Gustafsson, Ulla Kampman, Anneli Kivistö, Sanna Marin, Jari Niemelä, Jarmo Rantanen, Pekka Salmi, Seppo Salminen, Ilpo Sirniö, Pia Viitanen.
    Ps: Tiina Elovaara, Lassi Kaleva, Laila Koskela, Heikki Luoto, Aarne Raevaara, Ilmari Rostila, Seppo Silvennoinen, Pertti Virtanen, Timo Vuohensilta
    Vas: Mikko Aaltonen, Ulla-Leena Alppi, Kalle Hyötynen, Varpu Jutila, Anna Kontula, Minna Minkkinen, Sirkkaliisa Virtanen
    Kd: Satu Sipilä
    Skp: Jari Heinonen
    Kok: Erkki Axén

    Päätös on tehty ja sen mukaan eletään. Aika näyttää oliko päätös oikea. Työllistävä, veronmaksajan kannalta taloudellisesti kannattava, aktiviteetteja tuova, Tampereen vetovoimaa vahvistava vai jotain muuta.

    Nyt siirrytään seurantavaiheeseen.

     

    Suomalainen työ ei kelpaa

    Samassa yhteydessä äänestettiin PS:n Ilmari Rostilan tekemästä ponnesta: "Valtuusto asettaa ehdottoman edellytyksen, että riippumatta suunnitelmasta rakennuttajan on ohjattava kaikki urakat suomalaisille yrityksille, joiden on käytettävä vain suomalaista työvoimaa. Muussa tapauksessa luvatut elvytysvaikutukset eivät toteudu."

    Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin 10 JAA-ääntä ja 56 EI ääntä, yhden valtuutetun äänestäessä tyhjää.

    Ei hyvältä näytä. Puhutaan Tampereen suurtyöttömyydestä, mutta kuitenkaan ei olla valmiita tukemaan suomalaista työtä! Valtuustossa vain perussuomalaiset ja SKP:n Jari Heinonen olivat kotimaisen työn kannalla.

    Varsinaista kaksinaismoraalia. Asia on tutkimuksen ja julkisuuden arvoinen. Erityisesti, koska muutamat kansanedustajat ja korkein poliittinen johto oli suomalaisten työllistymistä vastaan.

    *************

     

    Nyt se peli repesi! Uskottavuus politiikkaan - yhteisten asioiden hoitoon sai kunnon iskun

    SDP:neljä naisvaltuutettua ilmoitti 8.9.2013 äänestävänsä tunnelin puolesta. En käy repostelemman heidän motiivejaan. Heitä äänestäneiden puolesta olen surullinen ja pahoillani. He unohtavat, kuinka tärkeä asia tunneli on koko kaupungin asukkaille. He iskivät "naisellisesti" tikarin äänestäjiensä selkään. Heidän ja koko puolueen luottamus mureni kertaheitolla. Samalla jatkui luottamuksen lasku koko poliittiseen järjestelmään. Surullista.

    Tampere on jakautunut kuin vuonna 1918 kahteen rintamaan. Nyt vastakkain ovat tunnelin kannattajat ja vastustajat. Tässä ei oltaisi, jossa asiaa olisi hoidettu aikanaan toisella tavalla, kuntalaisia kuunnellen.

    Saako valtuutettu muuttaa mieltään? Sitä on kommentoitu kovasti AL:n sivuilla. Niin saako? Valtuutetulla on oikeus muuttaa mieltään vaikka joka päivä, mutta onko siinä mitään järkeä.

    Laajakantoisissa miljoonahankkeissa ja kuntalaisille tärkeissä asioissa, viikkoa ennen päätöstä tehty ilmoitus poikkeavasta äänestyskäyttäytymisestä, ei tunnu oikealta. Ei ihme. että kuntalaisten rektiot ovat voimakkaat.

    Nämä neljä naisvaltuutettua erotetaan SDP:n valtuustoryhmästä ja he muodostavat oman ryhmänsä. Jos vielä muidenkin puolueiden valtuustoryhmästä erotetaan valtuutettuja, nämä yhdessä voivat perustaa oman valtuustoryhmänsä.

    Tosiasia kuitenkin on, että pormestarikoalition asioiden hoitokyky on mennyt pahasti solmuun.

    Kaikki vaikuttaa kaikkeen. PS:n ilmoituksessa oleva huoli, että Tampereen talous ei kestä tunnelia, oli oikea. Talousjohto vahvistaa sen lehden palstoilla. Sitten vain leikkaamaan palveluista, nostamaan maksuja ja tariffeja, tulovero- ja kiinteistöprosenttia.

    Ketä pitää onnitella "ansioituneesta" toiminnasta tamperelaisten hyväksi? "Osataan" sitä muuallakin.

    *************

     

    AL 18.8.2013 Politiikan syksy täyttyy tänä vuonna poikkeuksellisen suurista asioista.

    Näin kertoo pormestari Anna-Kaisa Ikonen

    "Onnistunut politiikka edellyttää pohjakseen yhteistä kokonaiskuvaa: on tiedettävä, missä ollaan, minne halutaan päästä ja miten se tehdään. Tarvitaan tiekartta." Oleellinen tekijä on jätetty huomioimatta, mitä maksaa, kuka maksaa?

    "Tähän on käytetty viimeisen puolen vuoden aikana paljon aikaa, ja nyt maanantaina valtuusto saa hyväksyttäväkseen uuden kaupunkistrategian. Hyväksymisen jälkeen toimeenpano alkaa välittömästi. Konkreettiset toimintasuunnitelmat tuodaan kaupunginhallituksen suunnittelukokouksen käsittelyyn syyskuussa." Toimintasuunnitelmat, joiden valmisteluun on moni taho saanut osallistua, mutta tehtyjä muutosesityksiä ei oteta huomioon, vaikka ne olisivat hyviäkin.

    Tampereella on edessään valtava joukko isoja päätöksiä, hankkeita ja muutoksia.

    * yksi suurista investoinneista, linjaus on tehty jätteenpolttolaitoksesta. Tekniikaksi valittiin arinapolttotekniikka. Vaihtoehtona oli kaasutuslaitos. Ehkä tuo arinavalinta on parempi. Tampereen ei tarvitse joka asiassa olla pilotoimassa, tulee veronmaksajille halvemmaksi.

    * Rantaväylän tunneli. Kaupungilla kun sanoo avainsanan tunneli, se saa aikaan ihmisissä merkillisen reaktion. Suurin osa on tavattoman ärsyyntynyt. Kun he osaavat laskea panos/hyötysuhteen ja yhdistää asioita mm. hyvinvointipalveluihin ja niiden ylläpitoon tai alasajoon.

    * Ratikan valmistelua jatketaan. Mukava ratikka on, mutta mikä on todellinen tarve?

    * Vesihuollon suuret ratkaisut. Nämä ovat niitä perusinfraan kuuluvia asioita ja pitää pitää kärkisijoilla. Nämä vaikuttavat kaikkien kaupunkilaisten arkeen.

    * Keskusjätevedenpuhdistamo, siirto tulee ajankohtaiseksi lähivuosina. Myös tämä vaikuttaa elämiseen ja arkeen.

    * Tavase, kohta hankkeen takana ei ole muita kuin Tampere. Lähikunnat yksi toisensa jälkeen on ilmoittautunut eroavansa tai harkitsevansa eroa Tavasesta.

    * Keskustan kehittäminen, johon liittyy monia kohteita. Mm. kaupungin valtaväylällä liikkumisen vaikeuttaminen. Jolla taasen on vaikutuksia ihmisten asiointihalukkuuteen keskustassa. Nykyinen keskusta on hyvin toimiva pienillä" säädöillä".

    Isoista asioista päätetään. Kuka - ketkä päättää, mitkä yllä olevista ovat tarpeellisia ja mitkä eivät ole tarpeellisia hankkeita? Mistä aiotaan tempaista rahat näihin investointeihin? Helppo suunnitella, kun ei ole omat rahat kysymyksessä.

    Laki (980/12) velvoittaa kunnan varaamaan riittävät varat ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemiseksi sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi. Mutta mikään laki ei velvoita kuntaa rahoittamaan tunnelia, katuratikkaa eikä muitakaan vähemmän tärkeitä hankkeita.

    *************

     

    Poliittista virkaan nimitystä

    AL 10.8.2013 kirjoitti, että pormestarin erityisavustaja Pauli Välimäki on saanut vakinaisen viran tammikuussa 2013. Hänet on nimitetty Tampereen kaupunkikehitysryhmän vakituiseen kehityspäällikön toimeen. Eikö kehityspäällikön virka ole vaatimuksiltaan sellainen, että se olisi pitänyt alistaa julkiseen hakuun?

    Mitä kehityspäällikön tehtäviin kuuluu? Strategisen kaupunkikehityksen tutkimus- ja kehitystyön koordinointi, kehityshankkeiden valmistelu ja niiden markkinointiviestinnän kehittäminen ja yhteistyö sidosryhmien kanssa. Ja sitten vielä Eco2-hanke, mihin kaupunki lapio varoja. Voiko kyseenalaisempaa hommaa olla? Olisi voinut olla nimittämättäkin.

    Lehdessä käytetään termiä poliittinen virkanimitys. Asia tuli julkisuuteen vasta elokuussa. Miksi sitä on salailtu? Onko kysymyksessä palkkio hyvin hoidetusta ja pitkään jatkuneesta lobbaamisesta tunnelin hyväksi, jonka julkistaminen kernaasti olisi pidetty pimennossa?

    Miten tällaiset nimitykset palvelevat hallinnon keventämispyrkimyksiä?

    *************

     

    Tampereen talous sakkaa edelleenkin ja keinoja syöksyn oikaisemiseksi pitäisi löytyä. Mutta kun ei löydy. Rantatunnelin töiden käynnistämistä odotetaan kuin messiasta. Siihen on laitettu kaikki toivo. Siitä toivotaan talouden pelastusta, työllisyyden lisäämistä, vallassa olevien kasvojen pelastamista tai ainakin kohottamista. "Munat" on pantu yhteen koriin. Miksi, miksi ei ole muita suunnitelmia?

    Al 5.8.2013 kirjoittaa konkretian hakemisesta. Tampereella väännetään kättä strategiasta. Sen luonnos on kaupunginhallituksen käsittelyssä tänään.

    Strategialla pyritään ohjaamaan kaupungin tavoitteita aina vuoteen 2025 saakka. Sen on tarkoitus konkretisoida Anna-Kaisa Ikosen (kok) pormestariohjelmaa mitattavaan muotoon. Tavoitevuosi on kaukana, mutta myös lähiaikojen tekoja kaivataan ensimmäiseksi.

    "Tampereen strategiasta näkyy, että kaupungin johdossa on neljä puoluetta, joilla on vahvoja näkemyseroja. Tulos on väkisinkin kompromissi ja näyttää siltä, että tavoitteita ei ole aivan kyetty kirkastamaan ja muotoilut jättävät viljalti tilaa tulkinnoille."

    "Iso toimintatapojen muutos on, että kaupunkia tehdään yhdessä kaupunkilaisten, sidosryhmien ja henkilöstön kanssa. Jos heitä ajatellaan kumppaneina, niin se haastaa meitä eri tavalla, Ikonen sanoo".

    Sanahelinää, jolla ei valitettavasti ole minkäänlaista katetta.

    *************

     

    Tunnelma kiristyy

    17.6.2013 valtuuston kokous oli varsinainen teatteriesitys. Paljon oli puhetta, vähemmän varsinaista asiaa. Sivullisena ei tiedä itkeäkö vai nauraa, kun pers' aukiset suunnittelevat liikennetunnelin ja katuratikkaverkon rakentamista. Valtuustossa on vähän valtuutettuja, joilla talousasiat jollain lailla ovat hallussa. Suurin osa valtuutetuista on "suurella pensselillä" maalaajia.

    Tulevaisuuden visiot ovat pahasti hukassa, kun ollaan tarrauduttu tunneliin ja vielä katuratikkaan, odotuksella, että ne tuovat Tampereen talouteen pelastuksen. Se on varsinaista messiaan odotusta ja ilo olisi varsin lyhytaikainen. Miksi muita rakennushankkeita ei käynnistetä välittömästi? Miksi kaavoitus ei ole edennyt palvelemaan rakentamista. Ei kai vastaus ole, kun on suunniteltu ja kaavoja tehty tunnelin ja ratikan varaan, jotka kuitenkin pitää torpata, kun kaupungilla ei ole näihin varaa. Missä yksityinen rahoitus luuraa? Hämpin parkissa? Siihen projektiin yksityiset eivät lähteneet.

    Näin on unohdettu pysyvien, huom. pysyvien, työpaikkojen tänne saaminen saaminen ja täällä olemassa olevien säilyttäminen. Miksi näin on käynyt? Kysykää sitä takavuosien päättäjiltä ja ylemmiltä virkamiehiltä.

    *************

     

    Hermostumisen merkkejä ilmassa

    Valtuuston kokouksessa 13.5.2013 tunnelma kuumeni ja äänenpainot kohosivat kun valtuutettu Raevaaraa jäävättiin pykälässä 130 annettavasta tiedoksiannosta, "Korkeimman hallinto-oikeuden päätös hankkeen "Vt 12 Tampereen tunneli" toteuttamista, yhteistyötä ja rahoitusjärjestelyjä koskevan sopimuksen hyväksymispäätöksen täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta valituksesta". Tiedoksianto ei koskenut häntä.

    Maallikosta tuntuu oudolta, että asiassa, joka annetaan vain tiedoksi eikä siitä tehdä päätöksiä, joku jäävätään sillä perusteella että on ollut jossain vaiheessa asian kanssa tekemisissä.

    Vaikuttaa vahvasti siltä, että Raevaaralle halutaan virkamiesten toimesta näyttää "kaapinpaikka" hänen Tampereen kaupunkiin kohdistuneiden valitusten johdosta. Tähän on valjastettu myös valtuusto. Menettelytapaa ei voida pitää hyväksyttävänä.

    Mitä lähemmäksi syksyä tullaan, sitä hermostuneemmaksi päättäjät tulevat. Kaupungin talous on kuralla ja pitäisi päättää kerskainvestoinneista, vaikka perustoiminnoista joudutaan karsimaan ja säästöjä etsimään. Ei ole helppoa, ei.

    Voihan olla, että ennen valtuuston kokousta pidetyllä kyselytunnilla olisi ollut myös osuutta tunnelmaan. Asiana olivat kyselyt, koskien Kekkosen - Paasikiventien tunnelihanketta, sen nykytilaa ja miten se aiotaan hoitaa, kun mahdollinen irtaantuminen Allianssista on tehtävä toukokuun aikana. Toisena asiana oli kysely koskien valtiontukitoimenpiteitä koskevien määräysten ja säännösten noudattamista (Tampereen kansi- ja keskusareena -hanke). Tuntuvat olevan herkkiä aiheita. Onko ilmassa pelkoa mahdollisista vahingonkorvausvaateista?

    *************

     

    KH:n suunnittelukokous käsitteli 29.4.2013 keskustan kehittämisohjelman päivitystä 2013 ja keskustan liikenneverkkosuunnitelma sekä maanalaisen pysäköinnin ja huollon yleissuunnitelmaa

    Keskustan kehittämiseksi on otettu käyttöön todella kunnianhimoiset suunnitelmat. Niitä lukiessa tulee hyvin epäuskoinen olo, mistähän kaupungista ja mihin kaupunkiin näitä liikenneverkkosuunnitelmia aiotaan soveltaa. Seuraava kysymys onkin, että millä nämä kaikki aiotaan maksaa? Tampereen #kantokyky ei kestä lennokkaiden suunnitelmien toteuttamista. Tärkeysjärjestyksessä numero yksi on talouden kuntoon laitto, eikä haihattelu.

    Keskustan liikenneverkkosuunnittelu perustuu ajatukseen, että sovitetaan yhteen liikenneverkon osasuunnitelmia, kuten lohkoperiaatetta (!)ja keskustan katukehää, pysäköintijärjestelmää, pysäköintipaikkojen verkostoa ja jalankulun pääakseleita, pyöräilyn verkostoa ja joukkoliikenteen reittejä. Pakko kysyä, miksi lähdetään suhteellisen hyvin toimivaa kokonaisuutta muuttamaan? Siihen ei ole todellista tarvetta.

    Keskustan katukehä tulisi toimimaan keskustan ajoneuvoliikenteen runkona. Sitä kautta ohjataan liikenne Tampereen keskustaa palvelevaan pysäköintilaitosten verkostoon. Pysäköinti keskitetään helposti saavutettaviin pysäköintilaitoksiin ja katuvarsipysäköinnistä luovutaan enenemässä määrin. Yhtenä peruspilarina mainitaan liittymän rakentaminen pysäköintiluolista rantatientunneliin. Mitä sitten, kun tunnelia ei tulekaan! Päätös tunnelin rakentamisesta puuttuu.

    Suunnitelma pohjautuu siihen, että kaikki liikenne tulee keskustaan sen ulkopuolelta ja lähtee sieltä poispäin. Keskustassa asuvia eikä siellä olevia pieniä yrityksiä ei suunnitelmissa ole huomioitu. Keskustassa asuville ollaan tekemässä varsinainen reservaatti. Heidän asumistaan ja muualta tulevien asioimista hankaloitetaan liikennesuunnitelman mukaisilla toimenpiteillä merkittävästi. Nyt jo näkyy, että keskustan pienillä yrityksillä on asiakaskatoa, johtuen mm. katupysäköinnin vähentämisestä ja hinnoittelusta. Suurin osa lähiöstä tulevista tulee hoitamaan asian pikaisesti keskustan kauppaan tai virastoon, hän ei tule pysäköimään autoa tutustuakseen kävelykatuun joka matkalla.

    Keskustakehän sisäpuoliset liityntäkadut keskustan kehälle ovat pääosin yksisuuntaisia. Tämä tulee vaikeuttamaan ja lisäämään keskustassa autolla ajoja, kun autoilijat etsivät reittiä ulos kotipihaltaan tai asiointipaikoiltaan. Kestävää kehitystä - sitä niin!

    Jospa ensivaiheessa yritetään saada olemassa olevat kävelykadut houkuttelevaksi. On muistettava, että lähiöstä kukaan ei lähde kävelemään kävelykaduille vain kävelyn vuoksi. Valitettavasti Tamperetta ei voi verrata keskieurooppalaiseen kaupunkiin, jossa vuosittain käyskentelee miljoonittain turisteja.

    Kun kuuntelee tietoja tasavallan taloudesta, irtisanomisista, työpaikkojen lopetuksista ja siirroista ulkomaille, niin Tampereen maailmoja syleilevät suunnitelmat ovat tuulentupien rakenteluja. Ne eivät edusta vastuullista politiikkaa. Tässä toteutuu sanonta, mitä isot edellä, sitä pienet perässä. Ts. Tampereen päättäjät sekoilevat samaan tahtiin kuin maan hallitus talouden hoidossa, summat ovat vain hieman pienempiä.

    Onko niin, että ainoastaan perussuomalaisten Tiina Elovaaralla on todellisuuden taju tallella ja ymmärrys kaupungin taloudellisesta, koska vain hän jätti eriävän mielipiteen suunnitelmiin

    "sillä kehittämisohjelma ei huomioi tarpeeksi lähijunavaihtoehtoa osana keskustan kehittämissuunnitelmaa. Lisäksi suunnitelma nojautuu hyvin vahvasti oletukseen, että ratikka ja rantaväylän tunneli ovat osa Tampereen liikenneratkaisuja, vaikka varmaa poliittista päätöstä näille ratkaisuille ei vielä ole."

    Muut päättäjät siunasivat suunnitelman sellaisenaan; Ikonen Anna-Kaisa pormestari, Aleksovski Atanas, Airaksinen Harri, Hanhilahti Timo, Kivistö Anneli, Sasi Ilkka, Siren Elina, Sirniö Ilpo, Virtanen Sirkkaliisa ja Heinämäki Anna-Kaisa.

    *************

     

    Vaalitulos mitätöitiin hallituspaikkoja jaettaessa! Kaupungin hallituksen liiketoimintajaos nimitti kokouksessaan 17.4.2013 runsaasti eri puolueiden edustajia kaupungin omistamien yhtiöiden hallituksiin. Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että perussuomalaiset ovat parlamentaarisesti laskettuna huomattavasti aliedustettuina yhtiöiden hallituksissa. Puolueet, jotka saivat vähemmän ääniä syksyn 12 kuntavaalissa kuin perussuomalaiset, kuitenkin saivat enemmän tai yhtä paljon paikkoja. Asiaan vaikuttanee varmaan sekin, että liiketoimintajaostossa perussuomalaisilla ei ole edustajaa. Kiusa se on pienikin kiusa, vai mitä?

    *************

     

    AL uutisoi 19.4.2013 näyttävästi " Uudet päätöskiemurat eivät välttämättä lykkää Keskusareenaa. Kaupunki joutuu todennäköisesti muuttamaan aiempia tukipäätöksiään.

    Lainaus artikkelin alusta "Tampereen kaupunki ei todennäköisesti lähdekään tekemään EU:n komissiolle ennakkoilmoitusta Keskusareenaa koskevista tukipäätöksistä. Komissio saattaisi nimittäin pitää tukea osittain EU-sääntöjen vastaisena." Kansiareena ja EU:n tukipäätös, miten sanayhdistelmä vaikuttaa tutulta! Jep, jep, kaupungin valtuusto antoi 15.4.2013 tiedoksi KHO:n päätökset Kansiareenasta tehtyihin valituksiin. Valitukset hylättiin KHO:ssa. Yksi valittajista oli perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Aarne Raevaara. Joku merkitys valituksilla kuitenkin oli, koska kaupunki omaehtoisesti toteaa, että joutuu todennäköisesti muuttamaan aiempia päätöksiään. Keskustelu kiihtyy, syksy 2014.

    Artikkelista käy ilmi, ettei Tampere ole tehnyt ennakkoilmoitusta komissiolle. Olisiko mahdollista, että, ellei asia valituksen kautta olisi tullut ilmi, niin ilmoitus olisi jäänyt kokonaan tekemättä? Ts. Tampere olisi rikkonut määräyksiä. No, tämä on tuota spekulointia. Raevaara mahtaa olla melkoinen piikki Tampereen ylempien virkamiesten "lihassa", koska hän on valittanut kaupungin päätöksistä, mm. julkisten asiakirjojen saatavuudesta.

    Kaupungin on todettu toimineen lain vastaisesti. Nyt Raevaaraa koitetaan kaikin tavoin ohjailla "sivuraiteille". Tampereen kaupunki on aikaisemmilla päätöksillään luvannut areenayhtiölle 22,7 milj. euron tuen. Nyt heitetään kehiin vaihtoehto, että kansi tulisikin kaupungin omaksi. Ts. tukea ei myönnettäisikään yhtiölle, vaan kaupunki voisi rakennuttaa kannen omalla budjettirahoituksellaan. Huh, huh, samanaikaisesti etsitään kuumeisesti säästöjä hoivapalveluista.

    Rahan puute on melkoinen konsultti. AL 14.3.2014; "Keskusareenan uudesta vetäjästä ei ole vielä mitään hajua". Suomeksi sanottuna -perseelleen meni. Yksityinen raha ei halua investoida kannattamattomaan bisnekseen. Uusia ehdokkaita rahoittajiksi ei ole. Minkä helvetin takia kaupungin pitää tunkea joka paikkaan? Ikään kuin raha kasvaisi puissa! Veronmaksajien pussilla halutaan käydä, EI käy!"- Ryhdymme selvittämään muita vaihtoehtoja. Vaihtoehto voi löytyä myös ulkomailta, konsernijohtaja Kari Kankaala pyöritteli.

    Pormestari Ikonen nimesi hanketta vauhdittamaan ohjausryhmän, jonka varapuheenjohtajana Kankaala toimii. Kaupunki tarvitsee kilpailutukseen areenatoteutuksesta ymmärtävän edunvalvojan."

    *************

     

    Kansallisteatterissa menee parhaillaan näytelmä "Neljäs tie". Se kertoo tiiviisti mm. mitä tapahtui pankkikriisin ja laman aikan1990-luvulla, kuka viime kädessä laman seuraukset maksoi ja maksaa, miten mentiin EU:n sisään ja liityttiin Emuun. Virkistävä kertaus, mutta tulevaisuus, mitä EU:sta ja sen tulevista käänteistä kerrottiin, kauhistuttaa. Pahin skenaario on, että me Euroopan liittovaltiossa otamme vastuullemme 2 % muiden euroopan maiden veloista. Tarkoittaa sitä, että nykyinen valtion velka lähes kaksin kertaistuu. Olkoon näytelmää tai ei, joulukuussa tuotiin jo eduskuntaan tätä koskevaa tiedonantoa.

    *************

     

    Ministerit kunnostautuvat. Listataan myös ministeri Ville Niinistön (vihr) ansio, koska hän ystävällisesti järjesti vaimonsa autolle talvisäilytyspaikan Eduskunnan parkkihalliin, kun "lumi tuli niin aikaisin". Voi, voi. Näin hän kunniakkasti kantaa oman kortensa kekoon, mulle (lähipiirille), sulle, mulle, mulle, mulle... Ministeri Ville Niinistö on kunnostautunut myös maantien ässänä. Hän kärähti huomattavasta ylinopeudesta. 100 km:n nopeusalueella hän posotti menemään 139 km/h. Poliisi antoi vain 18 päiväsakkoa, ja ministeri säilytti ajokorttinsa. Tavalliselta kaduntallaajalta kortti olisi vastaavasta ylinopeudesta lähtenyt välittömästi hyllylle.

    *************

     

    Ei tiedä, itkeäkö vai nauraa, seuratessa hallituksen sekoilua osinkoveropäätöksissä. Tämä sotku menee muiden sekoilujen jatkumoon, kuten kunta- ja soteuudistus, vanhuspalvelulaki. Huolestuttavaa on, että mitä vielä eteemme tulee. Vanha sanonta pitänee tässäkin tapauksessa paikkansa, "ei ole lapsista laivatöihin". Nyt hallituksessa päätöksiä tekevät henkilöt, jotka ovat dynaamisia, nuoria, joilta ikänsä puolesta puuttuu todellinen elämän kokemus ja jotka eivät ole olleet koskaan "oikeissa" töissä ja näin kosketus elävään elämään puuttuu.Kun hallituksen toimenpiteillä on suora vaikutus valtion velan kasvuun, on jokaisen kansalaisen syytä tietää velan määrä.

    Velkakellosta voit tarkistaa tämän hetkisen osuutesi valtion velan määrästä, sen kasvunopeudesta ja osuutesi siitä.Entä sitten yhteisöveron lasku? Varsinainen show. Siinä vain jätettiin yksinyrittäjät, ja henkilöyhtiöt kuin nalli kalliolle. Kukaan ei muistanut heitä veropäätöksissä verohelpotuksilla. Varsinaista jeesustelua hallitukselta on se, että yhteisöveron laskulla saadaan yrityksille lisää kasvuhalukkuutta ja työpaikkoja. Nämä ovat hurskaita toiveita. Pitkässä juoksussa voi jotain tullakin, mutta haluavatko yritykset kasvaa Suomessa, kun toisella kädellä taas vaikeutetaan yritystoimintaa.

    Ensin yrityksiä rokotetaan "vihreillä" energiaveroilla. Energian hinta nostettiin muuta Eurooppaa korkeammalle tasolle, sitten ajettiin rikkidirektiivi, joka kurittaa pahiten suomalaisia vientiyrityksiä. Hoh hoijaa, ei pidä yhtään ihmetellä miksi yritykset ovat karanneet muille maille. Hallituksen toiminta on verrattavissa poukkoilevaa, "kumipallona luokses pompin". Suosittelen trampoliinin hankkimista pomppimista varten.Ehdotan siirtymistä ajamaan kansakunnan, suomalaisten etuja. Siirretään sivuun henkilökohtaisten ja omien eturyhmäläisten etujen tavoittelu. Tulokset ovat näkyvissä, valitettavasti.

    *************

     

    Päivitetään 19.3.2013 viime viikkojen poliittisen toiminnan tuloksia. Pääministeri Katainen astui miinaan, antaessaan kaverilleen, filosofi Pekka Himaselle, 700 000 € arvoisen tilauksen ilman kilpailutusta. Tämän johdosta pääministeri on menettänyt kansan luottamuksen, jos sitä nyt enää on ollutkaan. Kun tähän samaan lisätään jo luvattujjen sitoumusten lisksi Kyproksen pankeille luvattu n. 200 milj. euron tukipaketti, niin on se niin fantastista, niin fantastista. Oman maan asioiden hoito onkin ollut koko vaalikauden sivuraiteella.Näen asian niin, että Katainen haluaa pitää hallituksen pystyssä, keinoilla millä hyvänsä, aina seuraaviin Eurovaaleihin saakka (2014). Hän tähyää vaalin jälkeen komissaarin paikkaa EU:ssa, ja olisihan se huonoa meriittiä jos kotimaan kentillä homma ei pysy kasassa.

    Pääministeri Katainen luopui tehtävästään keväällä 2014 ja valitutti itsensä EU:n komissaariksi. Katainen saa toiminnastaan pääministerinä ja päätöksestään erota hallitusvastuusta ankaraa kritiikkiä. Pääministeriksi tuli Stubb, joka myös valittiin kokoomuksen puheenjohtajaksi kesäkuussa 2014. Stubbin narsistiset elkeet ja toiminta ärsyttivät kansalaisia siinä määrin, että Kokoomuksen kannatus lähti laskuun (jyrkkään).

    Sitten toinen surkuhupaisa tapaus. Ministeri Heidi Hautala (vihr), joka lähti kilpi tanassa torjumaan vääryyttä ja viekkautta mm. Finnairin johtajan asuntokauppoihin liittyen, kärähti itse veronkierrosta. Hän maksoi verot jälkikäteen asian tultua julkiseksi ja erosi omatoimisesti harmaan talouden ministerityöryhmästä.

    Paineet ovat kovat ministerin paikaltakin eroamiseen. Voi, voi, pyysihän hän anteeksi töppäystään.Ministeri H. Hautala ilmoitti 19.3.2013, ettei aio erota tehtävästään. Oman ilmoituksensa mukaan hänen tekonsa ei ole niin merkittävä, että siitä syystä pitäisi erota ministerin tehtävästä. Nyt H.

    Hautala teki karhunpalveluksen koko vihreälle liikkeelle. Vihreät ovat pitäneet itseään muita parempina kansalaisina, mutta nyt karahti pahasti kiville. Heidi, teet myös karhunpalveluksen Suomen kansan oikeus- ja moraalikäsityksille. Heidi, nakerrat myös koko hallituksen jäljellä olevaa vähäistä arvovaltaa. Kansalaisten suuri enemmistö, pl. vihreät, odottaa, että EROAT ministerinpaikaltasi. Silloin voit katsoa ihmisiä silmiin.

    Vakavasti puhuen, kyllä säädökset ovat vaikeat ja monimutkaiset tavalliselle ihmiselle, joka haluaa teettää pikkuhomman vaikkapa naapurin ammattimiehellä. Nyt löytyy palkanlaskentaohjelma palkka.fi takaa ja eläkemaksulaskurit työeläkelaitosten sivuilta. Miksi ne eivät voi olla samassa paikassa?

    Jotain tarttis tehdä. Nytkin puututtiin muutaman kympin rikkeeseen. Näin saatiin huomio siirrettyä Himas-gatesta, Kyproksen kuprusta, ja onhan noita muitakin. Kukaan ei halua puuttua eikä kertoa todellisista veronkiertäjistä, niistä jotka ovat siirtäneet omaisuutensa ja toimintansa paratiisisaarille verottajan ulottumattomiin ja vielä lainsäädännön turvin. Saattaa jäädä "karkkirahat" saamatta.

    Pääministeri Katainen, eikö tämä ole asia johon pitäisi tosissaan puuttua, eikä puuhastella "suomikuvalla"? Maailmalla tiedetään mitä on Suomi ja suomalaiset, ei sitä enää tarvitse brändätä.

    Pormestarin loma

    Entä sitten paikallinen puheenaihe. Vasta valittu pormestari Anna-Kaisa Ikonen haluaa lomalle, vaikkakin palkattomalle. Hän jättää nostamatta palkkaa 14 000 euron verran. Ei tuo ole mitään säästötalkoisiin osallistumista, koska työpanos kaupungille jää tekemättä.

    Erityisavustaja Mikko Närhi sanoo, että kaikki saavat palkatonta lomaa, jos vain pyytävät! Mielenkiintoista, tämähän osoittaa, että kaupungilla on liikaa työntekijöitä, jos he voivat olla koska tahansa palkattomalla lomalla.Kovin lyhyiltä näyttävät Anna-Kaisa Ikosen viimeaikaiset pestit olevan. Apulaispormestarina n. kaksi vuotta, ministerin poliittisena valtiosihteerinä n. vuoden. Em. yhdistettynä pitkän loman ottamiseen juuri valitussa virassa, niin väkisinkin tulee mieleen se, ettei viranhoito taida kovin kiinnostaa.

    *************

     

    AL 4.2.2013. Tarja Cronberg: " Suomalaiset voisivat ryhtyä köyhien kreikkalaisten kummeiksi". Voi voi, kuinka kauaksi sitä on todellisuudesta erkaannuttu! Vaikka se Tarja Gronbergin ideologiaan kuuluukin, niin arkitodellisuudessa elämä todellakin on muuta kuin, että "seinästä saa rahaa ja sähköä tulee kun laittaa pistokkeen seinään". Entä nuorten tuominen Euroopasta Suomeen? On se niin hianoa hoitaa ensisijaisesti maailman asioita, oman maan kansalaisista viis. Ei ole mediasexikästä, kun panostaa oman maan nuorison eteen tehtävään työhön.

    *************

     

    21.1.2013 tapahtui poliittisen vallan jako Tampereella. Valtuuston kokouksessa valittiin pormestariksi, Anna-Kaisa Ikonen (kok), valtuuston puheenjohtajuus, hallitus ja johtokuntapaikat. Tampereella tapahtui poliittisessa menossa nuorennosta, kun Sanna Marinista (SDP) tuli valtuuston puheenjohtaja. Luottamuspaikoista päätettiin suurella yksimielisyydellä hyvän ennakkovalmistelun johdosta.

    Näin katsoen luottamuselimiin valittaessa on noudatettu tasapuolisuutta ja oikeudenmukaisuutta sekä saatu jokaiseen paikkaan ehdottomasti pätevin ja paras ehdoilla olleista. Sukupuolikiintiöillä tosin päästiin sekoittamaan pakkaa varsin tehokkaasti ja sitä käytettiin ansiokkaasti. Kauden ensimmäistä valtuuston kokousta oli mielenkiintoista lehteriltä seurata. Suuri joukko valtuutetuista oli keskittynyt räpeltämään facebookia eikä keskittynyt kokoukseen.

    Helppo olla toimittaja Sari Sainion kanssa samaa mieltä, "on syytä keskittyä olennaiseen". Pormestariohjelma on tehty epärealististen tavoitteiden mukaan. Se on niin ympäripyöreä, ettei siitä löydy särmää yhtään. Se kelpaa kaikille, kaikki voivat seistä sen takana. Se on laadittu samalla periaatteella kuin nykyisen maan hallituksen ohjelma. Kun kaikkia pitää miellyttää, niin ei miellytä ketään.

    Pormestariohjelmaan on kelvannut monta kohtaa Tampereen perussuomalaisten kunnallisvaaliohjelmasta. Hyvä niin. Tällaisia kohtia ovat mm. talouden tasapainottaminen, hallinnollisten toimintojen karsiminen, Hämeenkadun itäpään ottaminen kokeiluluontoisesti kävelykatukäyttöön, perussuomalaiset esittivät vain huomattavasti lyhyempää kokeilua, ja tilaaja-tuottajamallin toimivuuden tarkastelua. AL 28.3.2014 selvitti monen sivun artikkelillaan Tampereen hallintohimmeliä. Löytyy 232 eri tason pomoa!

    Hallinnollisten toimintojen karsimista pitää tehostaa muutenkin kuin eläkkeelle siirtymisten kautta, ainakin keskusvirasto on sellainen pesäke. Tämän vuoden talousarviossa keskusvirastoon lisättiin virkoja, mutta mm. suoritushenkilöstöstä niitä vähennettiin.

    AL 23.1.2013 "Kuntapuolue otti vallan Tampereella". Juuri valitun kaupunginhallituksen (KH) jäsenistä 5 nauttii kaupungin palkkaa, 4 neljä saa palkkansa muualta julkissektorilta ja vain 2 on yksityisen palveluksessa. Ts. kaupungin työntekijöillä eli kuntapuolueella on yliedustus kaupunginhallituksessa. Mistä johtuu KH:ssa olevien kaupungilla ja julkisella sektorilla toimivien suuri määrä?

    Vastauksen keksimiseen ei tarvita avaruustiedettä. Kaupungilta ja muulta julkiselta puolelta on helpompi saada vapautusta töistä kuin yksityiseltä. Kääntäen voisi ajatella, että julkisella puolella on edelleenkin paljon löysää, kun henkilöstö voi työaikana osallistua työpaikan ulkopuoliseen toimintaan. Mitä ongelmia "kuntapuolueen" yliedustus voi tuottaa? Riskinä on, että kaupungin palkkalistoilla olevat KH:n jäsenet tekevät päätöksiä työpaikkansa ja omaa etua ajatellen. Hallituksen kokoukset tulevat muistuttumaan ammattiosaston istuntoja, mikään ei muuttua saa. Mielenkiintoista seurata, miten pormestariohjelman mukaiset kehittämissuunnitelmat tätä taustaa vasten etenevät. Voin ennustaa, että huonosti.

    Kaupungin hallituksen kokoonpano 2013-31.5.2017

    • Anna-Kaisa Ikonen (kok), puheenjohtaja, töissä Tampereen kaupungilla
    • Atanas Aleksovski (sdp), 1. varapuheenjohtaja, töissä Tampereen kaupungilla
    • Elina Siren (kok), jäsen, töissä Tampereen kaupungilla
    • Anneli Kivistö (sdp), jäsen, töissä Tampereen kaupungilla
    • Tiina Elovaara (ps), töissä Tampereen kaupungilla
    • Irene Roivainen (vihr), 2. varapuheenjohtaja, töissä julkisella sektorilla
    • Harri Airaksinen (kok), jäsen, töissä julkisella sektorilla
    • Sirkkaliisa Virtanen (vas), jäsen, töissä julkisella sektorilla
    • Timo Hanhilahti (kesk), jäsen, töissä julkisella sektorilla
    • Ilkka Sasi (kok), jäsen, töissä yksityisellä sektorilla
    • Ilpo Sirniö (sdp), jäsen, töissä yksityisellä sektorilla

    Matkan varrella tapahtui henkilömuutoksia.

    *************

     

    Tasavallan presidentti Sauli Niinistö piti hyvän uudenvuoden puheen 1.1.2013. Puheessaan hän otti kantaa mm. ahneuteen ja oman edun tavoitteluun. Konkreettisesti hän esitti, että presidentin vuosipalkkiota alennetaan. Tämä on aiheuttanut pörinää tasavallan eliitin keskuudessa. Osa kansanedustajista on valmiina myös alentamaan palkkiotaan, osa ei. Sama tilanne on yritysjohtajien kohdalla. Mutta, mutta, on helppo näyttävästi alentaa palkkioitaan, kun ne ensin on hinattu huippukorkealle. Näyttävyydestään huolimatta, operaatiolla osoitetaan melkoista farisealaisuutta. Hyvä näin, että jotakin tehdään isänmaamme hyväksi.

    Nyt seuraakin tuhannen taalan kysymys. Miten aikovat Tampereen isokenkäiset menetellä? Juurihan he nostivat mm. kokous- ja muita palkkioita.

    *************

     

    Tamperelainen -lehden 24.- 25.11.12 kolumnissaan Iisakki Nieminen murehtii käytyjä pormestarineuvotteluja. Kovin hän hehkuttaa syntynyttä viisikkoa, kok, rkp, sdp, vas ja vihr. Sellaista kokoonpanoa, jossa olisi ollut sdp, vas, kesk ja PS, hän pitää "epäpyhänä" allianssina, joka kaatui omaan mahdottomuuteensa. Arvaamaton, uusi PS:n ryhmä olisi ollut silloin ratkaisijan roolissa.

    Arvaamaton, sana on putkahtanut esiin aikaisemminkin. P...., P...., käytät samoja sanoja kuin AL päätoimittaja 22.9.12 kirjoituksessaan. Pitäisi löytää jotain omaperäistä, kun lähdet PS:n kaatoon.Niin AL:n päätoimittajaa kuin Iisakki Niemistäkin tuntuu pelottavan samalla tavalla kuin valtapuolueitakin perussuomalaisten tulo vaikuttajaksi.

    Kuntalaiset tietävät, että perussuomalaiset ovat ryhmä, jolla on mahdollisuus vaikuttaa nykyiseen menoon ja saada siihen muutosta. Edellytyksenä oli, että valtuustoon saadaan riittävä määrä perussuomalaisia. Siihen tarvittiin kuntalaisten tukea ja sitä saatiin. Sen vuoksi perussuomalaiset piti saada oppositioon.

    Mutta, oppositiossakin on mahdollista vaikuttaa, kuten valtakunnan politiikassa on nähty. Perussuomalaiset ovat valmiita yhteistyöhön kaikkien kanssa tamperelaisten hyväksi, mutta ovatko kaikki valmiita yhteistyöhön perussuomalaisten kanssa? Arvaamattomuus tai arvattavuus on siinä, etteivät PS:t kävele XL:n ja heidän taustavaikuttajiensa talutusnuorassa.

    Tampere ja tamperelaiset ansaitsevat parempaa! Pitkäjänteistä elinkeino- ja talouspolitiikkaa, ei tunneleita tai muita kerskainvestointeja, vaan asiallista asioiden hoitoa. Muutos ei näy heti, mutta ajan kanssa, koska se mitä on tehty vuosikymmenien ajan, sitä ei korjata hetkessä.

    *************

     

    Pormestarikuvioita

    Kokoomuksen pormestariehdokas Anna-Kaisa Ikonen haluaa jatkaa vielä neuvotteluja hyvässä hengessä kaikkien ryhmien kanssa. Hän ei halua ottaa kantaa tässä vaiheessa mihinkään valtakoalitioonAL 13.11.12 otsikoi; "Keskusta saattaa liittoutua nykyisen opposition kanssa. Jos suurin ryhmä kokoomus ja rkp syrjäytetään, pormestariksi nousee demari".

    Menee mielenkiintoiseksi. Spekuloidaan nyt sillä, että jos keskusta, kristilliset ja sitoutumattomat liittoutuvat sdp:n ja perussuomalaisten kanssa, niin kokoomus ja vihreät heitetään sivuun vallan kahvasta. Kumpi parempi kuntalaisten kannalta? Nykymenon jatkuminen vai uudet kuviot?

    Kuntalaiset äänestivät vaalissa muutoksen puolesta. Neuvotteluissa ovat kaikki myynnissä; periaatteet, vaalilupaukset ja jopa yksityisyys. Pääasia on, että pystytään säilyttämään saavutettu paikka, puolueen -, taustaryhmän - tai henkilökohtainen etu. Kaupunkilaisten asioista ei ole niin suurta väliä. Eräät tahot ovat paniikissa, kun he ovat päässeet vallan makuun ja he tietävät että heillä on pormestarikuvioiden "väärän" lopputuloksen seurauksena eniten menetettävää.

    AL 14.11.12. Noh niin, sitten yksi vaihe pormestariväännöstä on käyty. Anna-Kaisa Ikosesta on tulossa pormestari. Koalitio on vanhaa aseveliakselia, vahvistettuna vihreillä ja vasemmistolla. Kokoomuksen apupuolueet saavat kukin apulaispormestarin paikan. Sdp on saamassa valtuuston puheenjohtajan paikan. Ketkä koalitiossa käyttävät varsinaisesti valtaansa, katsotaan. Kok+rkp 18 ja vihr. 10 = yht. 28 valtuutettua, sdp 16 ja vas. 7 = yht. 23 valtuutettua. Ketkä vievät ja ketkä peesaavat - se näkee ken elää? AL 15.11.12 "Tunneli kaatuu syksyllä".

    Epäilen, koska poliittisesti siihen on ladattu niin paljon paineita. Itse toivon tunnelihankkeen kaatumista, koska silloin on mahdollista rahoittaa muita investiointeja. Mielenkiintoista on nähdä, miten demarit ja vasemmistolaiset selittävät äänestäjilleen, mm. sen, että kun he vaalissa pari viikkoa sitten yhteen ääneen vakuuttivat vastustavansa tunnelia ja nyt he ovat samassa ryhmässä tunnelia kannattavien kanssa.

    Eivät kestäneet pitkään äänestäjille annetut lupaukset, ei, ei. Täältä voitte tarkistaa, miten puolueet vastasivat kokoomuksen ja Rkp:n esim tunnelia koskeviin esittämiin kysymyksiin. Ensimmäisen kerran demareiden vasemmistolaisten uskottavuus on testissä 19.11.12 budjettikokouksessa, jossa päätetään mm. 6,5 M€ myöntämisestä tunnelin jatkosuunnitteluun. Rahojen myöntäminen on tarpeetonta, jos tunneli oikeasti aiotaan torpata 2013 syksyllä. On silmänlumetta väittää, että tunnelipäätöksessä on jokaisella oikeus äänestää oman kantansa mukaan.

    Mitä itse asiassa pormestarineuvotteluissa kävi?

    Nyt Tampereen valtakuvio noudattaa valtakunnan hallituksen kokoonpanoa sillä erotuksella, että kristilliset eivät ole mukana. Kun otetaan huomioon vaalin tulokset ja muut kokonaisuuteen liittyvät tekijät, niin pormestarineuvotteluilla saatiin pelattua perussuomalaiset ulos, eristettyä. Kuka loppujen lopuksi hävisi, kuntalainen. Mitä tämä tarkoittaa? Kun valtuusto myöntää 6,5 M€ suunnittelurahan tunnelille, se on käytännössä sinetti sen rakentamiselle. Koska jokaiselle koalitioon osallistuvalle ryhmälle luvattiin toteuttaa heille tärkeä hanke, niin käynnistymässä ovat kansi ja areena sekä pikaratikka.

    Nämä investoinnit ovat yhteensä rahallisesti sitä luokkaa, etteivät hanketta eteenpäin ajavat ole yhteissummaa iljenneet sanoa. Veronmaksajille on tulevaisuudessa tiedossa veroprosentin korotus, joka ei ole yhtä prosenttiyksikköä vaan jotakin muuta. Pelissä on todella suuret taloudelliset tekijät.

    Perussuomalaisten osalta pormestarineuvottelujen tulos selkeytti asioita, nyt voi keskittyä kuntalaisten asioiden hoitoon. Joskus koalitiota edustavat ryhmät ovat asioista samaa mieltä, toisinaan taas toista mieltä. Sitä kutsutaan demokratiaksi. Kannatan yhteistyötä ja yhteisen nuotin löytämistä ja ennen kaikkea sen soittamista.

    Yhteistyön alttarille ei kuitenkaan pidä vaatia eri osapuolilta mahdottomia. On muistettava, että puolueet ovat vastuussa äänestäjilleen ja kuntalaisille, ei kenellekään yksityiselle henkilöille, ei toiselle ryhmälle, ei toisen ryhmän jäsenelle eikä puolueiden taustaryhmille.

    *************

     

    Kun vaalin jälkeen pahin pöly on laskeutunut, on hyvä tarkastella mitä oikein tapahtui. Miksi äänestysprosentti jäi matalaksi? Tampereellakin 53,6 %. Yksinkertaistettuna, äänestäjiä ei kiinnostanut äänestää, koska luottamus poliitikoihin on mennyt. Syitä tähän on selvittänyt myös Pekka Welling mielipidekirjoituksellaan, AL 7.11.12, "Tunneli vei luottamuksen politiikkaan ja mediaan". Luotaus oli hyvä ja on helppoa olla samaa mieltä.

    Tampereen pormestarikuviot ovat ihmeellisiä. Kokoomus yrittää koota XL-koalition pohjalta uutta ryhmittymää, joka ottaisi päätöksenteon johtajan roolin. Ajatuksena on, että ryhmään kuulumattomat olisivat sitten "oppositiossa" - "vastuuta pakoilemassa", kuten eräät pormestariehdokkaat julkisesti sanoivat.

    Pormestarin valintaillassa eräät panelistit kertoivat suureen ääneen, että vaalissa tunneliasia sai suhteettoman suuren osan, vaikka se Tampereen talouden kannalta onkin vain "pieni siivu".

    Ihmeellistä, samassa tilaisuudessa nämä samat panelistit haluavat työntää Perussuomalaiset väkisin ulkokehälle samalla tunneliasialla, jota he vähän aikaisemmin vähättelivät. Koville tuntuu ottavan, että äänestäjät ovat antaneet perussuomalaisille mandaatin hoitaa heidän asioitaan ja ajaa muutosta harjoitettuun politiikkaan. Kannattaa katsoa puolueiden kannatusta ja paikkajakoja täältä löytyvistä taulukoista. Näistä on nähtävissä, miten tunnelia kannattaneiden (XL:n) puolueiden kannatus on mennyt alaspäin asiaa vatvottaessa.

    *************

     

    Vaalien jälkeen suurin ryhmä eli kokoomus pyysi muilta ryhmiltä vastauksia alla oleviin kysymyksiin valtakoalitiota ja pormestariohjelmaa varten.

    Mitkä ovat ryhmänne painopisteet palvelujen kehittämisessä? Voidaanko joistakin palveluista karsia tai luopua?

    Miten ryhmänne vahvistaisi kaupungin tulopohjaa? Elinkeinopolitiikka, verot, maksut?

    Miten ryhmänne toimisi uusien työpaikkojen luomiseksi ja työttömyyden alentamiseksi?

    Miten ryhmänne suhtautuu Tampereen tulevaisuusinvestointeihin? Mahdolliset priorisoinnit, toteutus- ja rahoitusmallit ja aikataulut?

    Miten eriarvoistumiskehitystä tulisi hillitä ja mm. nuorten syrjäytymistä ehkäistä?

    Miten ryhmänne suhtautuu kaupungin ekotehokkuus ja kestävän kehityksen tavoitteisiin?

    Miten ryhmänne vahvistaisi Tampereen vetovoimaa? Kansainväliset suhteet, liikenneyhteydet ja inverstointien houkuttelu?

    Miten ryhmänne suhtautuu tilaaja-tuottaja- ja monituottajamalliin sekä kaupungin tuotannon tehostamiseen?

    Miten ryhmänne suhtautuu seudulliseen yhteistyöhön ja kuntarakenteen uudistamiseen? Hallintomalli, MAL-asiat ja palvelujen järjestäminen?

    Onko ryhmällänne jokin erityiskysymys, jolla on ratkaiseva merkitys halukkuudellenne tehdä yhteistyötä muiden ryhmien kanssa?

    Suhtautuminen tunnelihankkeeseen ja palveluiden ylläpitämiseen.

    Onko ryhmänne valmis sitoutumaan pormestariohjelmaneuvottelujen tulokseen, jossa ryhmänne tavoitteet on riittävästi otettu huomioon ja tukemaan koalition pormestariehdokasta pormestarinvaalissa ja toimimaan yhteisten ohjelmatavoitteiden toteuttamiseksi tulevalla valtuustokaudella?

    Puolueiden (pl. kesk. ja KD) antamat vastaukset edellä mainittuihin kysymyksiin, AL 3.11.12.

    AL 5.11.2012. Rantaväylän tunneli puhutti jälleen – Näin Aamulehden pormestarikatsastus eteni. "Aamulehden auditoriossa järjestetty pormestarikatsaus onnistui mainiosti – keskustelu pysyi rehtinä ja asiallisena. Päälle ei juuri puhuttu, mutta tunteet nousivat pintaan, kun puhe kääntyi kestoaiheisiin; Rantaväylän tunneliin ja kaupungin talouden tasapainottamiseen."

    *************

    Rantatien tunnelihanke saa mielenkiintoisia piirteitä. Tampereen kaupungin valtuuston kokouksen 22.10.12 esityslistalla kohdassa 194 vastataan tunnelista tehtyihin valituksiin. Vielä viikolla 41 po. kohdassa oli 7 liitettä, mutta nyt, 16.10.12, on vain kaksi liitettä. Sieltä ovat poistettu Hämeenlinnan hallinto-oikeuden lausuntopyyntö, allianssisopimus sekä Jaakko Kivelän ja Aarne Raevaara tekemät valitukset ja Tampereen vastaukset näistä Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle.

    Herää kysymys, miksi ja kenen määräyksestä näin on tehty? Senkö vuoksi, etteivät kuntalaiset saa tietää missä mennään? NO, TIÄTYSTI VAALIT! Asiaa ei haluta käsittelyyn ennen vaaleja, koska valtuutettujen kanta tulisi ennen vaalipäivää tietoon. KULJETETAANKO VALTUUTETTUJA KUIN PÄSSIÄ NARUSTA!! Onko heiltä näin viety mahdollisuus ottaa kantaa valituksiin? Mihin hävisi ja missä on juuri nyt se paljon puhuttu ja peräänkuulutettu hallinnon avoimuus ja läpinäkyvyys?

    Tunnelikeskustelu vaiennettiin mahtikäskyllä. Valtuuston puheenjohtaja Irene Roivainen lähetti 22.10.12 ennen kokousta seuraavan viestin;

    "Arvoisat valtuustoryhmien johtajat,

    Pykälän 194 otsikko on korjattu teknisenä korjauksena aikaisemmin julkaistun esityslistan otsikosta seuraavasti:

    Lausunto Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle hankkeen ?Vt 12 Tampereen tunneli? Toteuttamista, yhteistyötä ja rahoitusjärjestelyjä koskevan sopimuksen hyväksymistä koskevien valitusten johdosta ja Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksen 20.8.12 merkitseminen tiedoksi.

    Tämän pykälän kohdalla on tarkoitus, että valtuusto vain päättää merkitä tiedoksi Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksen 20.8.12.
    Otamme siis kantaa ainoastaan tiedoksi merkitsemiseen, emme tunneliin
    tai Allianssi-sopiumukseen sinänsä. Ponsiesityksiä esim. ei voi asian käsittelyn yhteydessä tehdä. Oikeuden päätökset tuodaan tiedoksi valtuustolle, siksi toimimme näin tässäkin asiassa. Olen keskustellut asiasta lakimiesosaston kanssa, joten näin menetellään.

    Tämä tiedoksenne,

    Yst. Irene Roivainen
    kaupunginvaltuuston pj."

     

    Kaupunginvaltuusto käsitteli em. tunnelista annettavan lausunnon tiedoksi keskusteluitta.

    Asiakirjoja, jotka ovat poistettu KV kokouksen 22.10.12 esityslistalta, löytyvät kaupungin hallituksen kokouksen 10.9.12 § 370:n liitteinä. Löytyvät kyllä, vaikka ne poistettaisiin.

    Mielenkiintoinen juttu päätöksenteon kannalta. Hämeenlinnan hallinto-oikeus pyysi kaupunginhallitukselta vastausta valituksiin 3.9.12 mennessä, mutta kaupunginhallitus käsitteli asiaa vasta 10.9.12 kokouksessa. Kaupungin lakimies Tanja Welinin ehdotus hallinto-oikeudelle annettavaksi lausunnoksi on päivätty 3.9.12. KH 10.9.12 "Kaupunginhallitus päättää antaa Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle liitteen mukaisen lausunnon hankkeen "Vt 12 Tampereen tunneli" toteuttamista, yhteistyötä ja rahoitusjärjestelyjä koskevan sopimuksen hyväksymispäätöksestä tehtyjen valitusten johdosta.." Siis, kuka on päättänyt hallinto-oikeudelle 3.9.12 mennessä annettavasta lausunnosta? Jos lausunto on annettu vasta 10.9.12 pidetyn kokouksen jälkeen, se on auttamattomasti myöhässä.

    *************

    Rantatien tunnelista käytävä keskustelu käy kuumana.

    AL 13.10.12 kertoi, että demarit siirtäisivät tunnelin rakentamisen, eivät siis hylkää. Nyt yksi sun toinen käy vakuuttamassa mediassa etteivät demarit kannata tunnelia. Pekka Salmi ilmoitti koko ryhmän kielteisen kannan. Myös yksittäiset ehdokkaat vakuuttavat, että hän ei kannata missään tapauksessa tunnelia eikä asia ole kaupankäynnin kohde. Mm. SDP:n Atanas Aleksovski AL 20.10.12 "Tunnelisopimus sanottava irti vaalien jälkeen. Sdp:n kanta ei ole myynnissä, eikä siitä tulla käymään huutokauppaa." Saman viestin lähettää kansanedustaja Jukka Gustafsson AL 21.10.12.

    Samanlaisia vakuutteluja tulee myös niiden puolueiden ehdokkailta, jotka ovat tunnelin kannattajia.

    *************

     

    12.10.12 AL:n mielipidesivulla Jukka Koo Salonen kirjoittaa, "Miksi vuoden 1990 Tampellapäätös on unohdettu?" Mitä tapahtui 17.9.201990 pidetyssä kaupunginhallituksen kokouksessa? Asian valmistelussa mukana ollut virkamies ihmettelee, että nykyisen prosessin aikana ei tätä asiaa ole otettu esille.

    Silloin, päättämässä on ollut muutama nykyinenkin valtuutettu ja tulevan vaalin ehdokas. Nyt ymmärtää, miksi eräät henkilöt eivät lähteneet ehdokkaaksi. Tampellapäätös on syytä tuoda julkisuuteen.

    Kirjoituksen kun lukee, ei voi kun ihmetellä ja vahvistuu entisestäänkin näkemys, että kaikki ei ole miltä näyttää.

    *************

    Vaalituloksen laskenta

    Vaalipäivän lähestyessä on hyvä muistuttaa äänestäjiä vaalituloksen laskutavasta. Se perustuu D’Hondtin menetelmään, jota käytetään suhteellisessa listavaalissa, jolla puolueiden ja ryhmien saamien äänimäärien perusteella paikat jaetaan. D’Hondtin menetelmä on Suomessa yleisin listavaalijärjestelmä. Se on käytössä eduskunta-, kunnallis- ja europarlamenttivaaleissa.

    Esimerkkitapauksessa on täytettävänä 20 paikkaa.

      Puolue A Puolue B Puolue C Puolue D Puolue E Puolue F Ryhmä 1

    Puolueen (ryhmän) saamat äänet yht.

    2640 2100 1800 1200 550 400 300
    1. paikka
    2460 2100 1800 1200 550 400 300
    2. paikka
    1320 2100 1800 1200 550 400 300
    3. paikka
    1320 1050 1800 1200 550 400 300
    4. paikka
    1320 1050 900 1200 550 400 300
    5.paikka
    880 1050 900 1200 550 400 300
    6. paikka
    880 1050 900 600 550 400 300
    7. paikka
    880 700 900 600 550 400 300
    8. paikka
    880 700 450 600 550 400 300
    9. paikka
    660 700 450 600 550 400 300
    10. paikka
    660 525 450 600 550 400
    300
    11. paikka
    528 525 450 600 550 400 300
    12. paikka
    528 525 450 300 550 400 300
    13. paikka
    528 525 450 300 275 400 300
    14. paikka
    440 525 450 300 275 400 300
    15. paikka
    440 420 450 300 275 400 300
    16. paikka
    440 420 360 300 275 400 300
    17. paikka
    377,1429 420 360 300 275 400 300
    18. paikka
    377,1429 420 360 300 275 200 300
    19. paikka
    377,1429 350 360 300 275 200 300
    20. paikka
    320 350 360 300 275 200 300
    Paikkoja
    7 5 4 2 1 1 0

    Paikat (punaisella merkitys) jakautuivat siis 7, 5, 4, 2, 1, 1 ja ryhmä jäi ilman paikkaa.

    Väännetään rautalangasta mitä laskentatapa käytännössä merkitsee. Puolue A kannattaa kallista hanketta ja myös suurin osa sen ehdokkaista. Ehdokkaana on myös muutama hanketta vastustava. Vaalimatematiikasta johtuen kaikki puolueen saamat äänet, kannattavat tai ei, lasketaan samaan pottiin, josta tulee eniten ääniä saaneen vertailuluku. Ts. myös ei-äänet luetaan puolueen saamaan kokonaispottiin. Muut paikat jaetaan äänimäärien suhteessa.

    Puolueet ja ryhmät voivat ajaa vaaleihin "kaksilla rattailla" tarkoituksenaan kerätä "kyllä- ja ei-äänet" yhteiseen pottiin. Silloin se sallii jonkun ehdokkaan menevän vaaleihin puolueen kannan vastaisella mielipiteellä.

    Äänestäjien on syytä tiedostaa tämä, että vaikka ehdokas ilmoittaa olevansa toista mieltä oman puolueensa linjan kanssa, niin loppupeleissä hänelle annettu ääni lisää puolueen saamaa äänimäärää.

    Tampereella tämä näkyy vaalimainonnassa ja keskusteltaessa rantatien tunnelista. Tunnelia kannattavat ryhmät pitävät listoillaan myös sitä vastustavia keräämässä puolueelle myös nämä äänet.

    Iso kaksilla rattailla ajelu on tapahtunut demareiden piirissä. He paikallisesti vastustavat tunnelia, mutta maan hallituksessa ovat myöntämässä sille rahoitusta.

    Mielenkiintoista tuo poliittinen toiminta, toisen kautta rangaistaan siitä, kun joku poikkeaa ryhmäkurista mutta toisaalta sallitaan julkinen erimieltä oleminen. Siis varsinaista kaksilla rattailla ajelua.

    *************

    AL repäisi 27.9.12 kunnon jutun hulevesistä. Nyt menee taloudessa hyvin huonosti, kun keksitään uusia rahastuskeinoja. Tampere on sitten käynnistämässä rahastusautomaatin, hulevesimaksun. En tule kannattamaan maksua, koska se sisältyy jo kiinteistöveroon.

    Tunnelin rahoitukseen pitää löytää varoja mistä vain. Laskekaapa kuinka monta käsiparia voidaan säilyttää 6,5 miljoonalla eurolla, jonka juuri yhdyskuntalautakunta hyväksyi tunnelin suunnitteluun? Otetaan varovasti henkilön palkka sivukuineen 50 000 €/v. Yllättikö?

    *************

    AL vaalikiertueella 25.9.12 Tampereella yleisö äänesti asetettuihin kysymyksiin seuraavasti;

    Miten hallituksen ajama kuntauudistus pitäisi ratkaista Tampereella?

      Itsenäisten naapurikuntien yhteistyötä kehittämällä, 69,4 %
      Kaikkien lähikuntien liittäminen suurkunnaksi, 16,7 %.
      Kuntaliitos naapurikunnan tai kuntien kanssa, 13,9 %
      Itse kannatan 1. vaihtoehtoa, yhteistyötä kehittämällä.

    Mikä seuraavista on saatava Tampereelle seuraavalla vaalikaudella

      Ensimmäinen ratikkalinja Lentävänniemestä Hervantaan, 64,6 %
      Autoton keskusta, 20,0%
      Rantaväylän tunneli, 15,4 %

      Ei mitään. Ratikkalinjan kannatus ok, mutta kuten olen toisaalla kertonut, Tampereen pitää ensin kasvaa suurkaupungiksi. Eikä sitä paitsi kaupungilla ole varaakaan.

      Autoton keskusta! Annetaan ihmisten liikkua kaikilla liikennemuodoilla ja kaikin tavoin. Ei kategorista kieltoa. Jos halutaan rajoituksia tietyille alueilla tai ajoiksi, niin laitetaan sitä varten rajoitusmerkit.

      Rantaväylän tunnelilla ei ole kaupunkilaisten keskuudessa suurta kannatusta. Minä en kannata sen rakentamista. Se tulee viemään vuosikausiksi ellei vuosikymmeniksi rahat muista investoinneista.

      Mielenkiintoista näissä vaaleissa on, että Tampereen kaupungin vaalikoneessa ei oteta sanallakaan kantaa tunneliin. Ehdokkaiden mielipidettä ei kysytä, eikä se tule siellä näkyviin koska vapaan kerronnan mahdollisuutta ei ole. Tarkoitushakuista?

    Miten lisätään Tampereen viihtyisyyttä ja vetovoimaa

      Lisää kulttuuria, kaupunkitapahtumia ja mahdollisuutta toteuttaa itseään, 65,3 %
      Lisätään kuria, järjestystä, siisteyttä, sääntöjä ja vartijoita, 25,0%
      Ei tarvitse tehdä mitään, Tampere on oikein hyvä tallaisenaan, 9,7%

      Suurin vetovoimatekijä on pysyvä työpaikka Tampereella. Näiden luomiseen ja pysyvyyteen pitää panostaa.

      Periaatteessa kaikki ovat kannatettavia. Rehellisyyden nimissä on kysyttävä, kuka viimekädessä maksaa kulttuurin lisäämisen, kaupunkitapahtumien ja mahdollisuuden toteuttaa itseään? Oletko se sinä, me kaikki vai kuka?

      Epäsiisteys on silmiinpistävää. Pormestarin siisteyskampanjat eivät ole lyöneet itseään läpi. Miksiköhän?

    *************

    AL 22.9.12 ottaa pääkirjoituksessaan kantaa vaalien jälkeiseen valta-asetteluun. Päätoimittaja kirjoittaa "Monissa kunnissa perussuomalaiset saavat pakan sekaisin vaikka vaalitulos jäisi selvästi alle nykyisen gallupkannatuksen.

    Tampere on tästä hyvä esimerkki. Nykyisellä kokoomusvetoisella XL-valtaryhmittymällä on valtuustossa vain neljän paikan enemmistö. On epätodennäköistä, että ps:n näköpiirissä oleva vaalivoitto rokottaisi vain oppositiopuolueita, joten yhteistyökuviot menevät väkisinkin uusiksi.
    Vähän vaikea on kuvitella, että kokoomus pyrkisi säilyttämään valta-asemansa PS:n tuella. Yhtä vieraalta tuntuu ajatus, että demarit syrjäyttävät nykyisen hallituskumppaninsa liittoutumalla arvaamattoman vaalivoittajan kanssa. Muita vaihtoehtoja ei taida olla kuin kuusi vuotta naftaliinissa olleen aseveliakselin paluu".

    Päätoimittajaa tuntuu pelottavan samalla tavalla kuin valtapuolueitakin mahdollinen ps:n vaalivoitto - jytky 2. Kuntalaiset tietävät, että perussuomalaiset ovat ryhmä, jolla on mahdollisuus vaikuttaa nykyiseen menoon ja saada siihen muutosta. Edellytyksenä on, että valtuustoon saadaan riittävä määrä perussuomalaisia. Siihen tarvitaan kuntalaisten tukea.

    Arvaamattomuus tai arvattavuus on siinä, etteivät ps:t kävele XL:n ja heidän taustavaikuttajiensa talutusnuorassa. Tampere ja tamperelaiset ansaitsevat parempaa! Pitkäjänteistä elinkeino- ja talouspolitiikkaa, ei tunneleita tai muita kerskainvestointeja, vaan asiallista asioiden hoitoa. Muutos ei näy heti, mutta ajan kanssa, koska se mitä on tehty vuosikymmenien ajan, sitä ei korjata hetkessä.

    *************

    Aamulehti pyysi ehdokkaiden mielipiteitä Tampereen suurhankkeisiin. Lähetin seuraavan kirjoituksen, jonka julkaisupäivä 23.9.12. Ans kattoo, julkaistaanko ja miten uudelleen muokattuna. Kirjoitus julkaistiin hieman muutettuna.

    "Tunnelihanke uuteen valmisteluun ja sopimukset uusiksi

    Kun myös Tampereella vallitseva tilanne (talous) ja olosuhteet ovat muuttuneet oleellisesti aikaisemmasta, siinä on jo riittävät perusteet ottaa tunneliasia uuteen valmisteluun. Tässä taloustilanteessa ja vain pientä osaa kaupunkilaisia hyödyttävä tunneliprojekti on hylättävä. En kannata rantatien tunnelin rakentamista.

    Perusteluja, niin tunnelin rakentamisen puolesta kuin sitä vastaankin on esitetty jo riittävästi. Paras konsultti on raha tai sen puute, jo tällä perusteella tunnelihanke on torpattava.

    Jos kuitenkin tunnelia jostain syystä lähdetään toteuttamaan, kustannusten jako pitää neuvotella uusiksi. Jaon tulisi olla; valtio (siis me veronmaksajat) 33 %, rakennusliike 50 %, koska se korjaa suurimman hyödyn, Tampere 17 % (jälleen me veronmaksajat).

    Valtioneuvoston tiehankkeita koskevasta suunnitelmasta ote. "Valtioneuvosto on linjannut hallituskaudella 12-2015 toteutettavat uudet liikennehankkeet. Tämän linjauksen mukaan Tampereen seudulla ei ole em. vuosina käynnistymässä yhtään merkittävää liikennehanketta. Tätä taustaa vasten jo hyväksytyn Tampereen tunnelihankkeen käynnistymisen merkitystä etenkin työllisyyden kannalta voidaan pitää erittäin suurena."

    Ilmassa on suurta toiveajattelua. Allianssiin tulee mukaan alihankkijoina ulkomaalaisia yrittäjiä, jotka tuovat työntekijänsä ja koneensa mukanaan. Työllistämisvaikutus Tampereelle ja lähikuntiinkin on verrattavissa siihen, että jos pakkasella kusee housuihinsa - hetken lämmittää, mutta sen jälkeen on paljon kylmempi olo.

    Tunneli sitoo myös koko seutukunnan liikennetarpeisiin varatut rahat useiksi vuosiksi. Ahneutta myös tämäkin - kaverille ei jätetä!

    Pikaratikan aika tulee sitten kun Tampereen väestömäärä on riittävän suuri. Nykyiselle väestöpohjalle suunniteltu pikaratikka käy tyhjäkäynnillä. Vaikka laskelmissa on lähdetty siitä, että ikään kuin koko Hervannan ja Lielahden asujaimisto vaihtaa paikkaa aamuin illoin. Pääsääntöisesti tullaan ajamaan, pl. työmatkaliikenne, tyhjiä tai puolityhjiä vaunuja edestakaisin. Odotetaan, että Tampere kasvaa suurkaupungiksi ja edes keskusta saavuttaisi EU:n määrittämän kaupungin statuksen. Ratikkalinjan varrella on liikaa tyhjää, asumatonta tilaa vielä vuosikymmeniä.

    Keskusareena suunnittelupöydällä on hyvä. Yhden tai kahden megatilaisuuden varaan sitä ei kuitenkaan pitäisi rakentaa. Jos yksityisrahoitusta löytyy, niin siitä vaan. Vaarana kuitenkin on, että jossain vaiheessa hanke katuu kaupunkilaisten syliin.

    Nyt on aika ottaa käsittelyyn kaikki maankäyttöön liittyvät sekä muutkin sopimukset ja neuvoteltava ne uusiksi. Koskee myös kassakaappisopimuksia.

    Vetoaminen siihen, että Tampere on luotettava sopimuskumppani, on tarpeetonta. Aika, ihmiset sekä olosuhteet muuttuvat. Uudelleen käytävät neuvottelut ovat normaalia sopimusoikeutta."

    *************

    Maan hallitus verhosi 7 miljardin euron lisävaltionvelan oton vanhuspalvelulain ympärillä vellovan keskustelun alle. Velka on ensi vuonna n. 96 miljardia euroa. Pakko myöntää, onnistuivatkin siinä melko hyvin, suuri yleisö seurasi vanhuspalvelulain käsittelyä ja velanotto sivuutettiin hienosti.

    Tampereella on nostettu keskustelun alle Hämeenkadun nupukivet, että sen taustalla voidaan käsitellä mm. tunnelin rahoitusta ja muita tulevia säästöjä, JOITA ON PAKKO TEHDÄ.

    *************

    Tuleva pormestarin valinta tulee olemaan melkoista farssia. Suuret puolueet kesän kynnyksellä kilvan kertoivat, että pormestariehdokas julkaistaan vasta vaalien jälkeen, koska nyt käydään valtuutettujen vaali. Kuitenkin samaiset puolueet ovat lipsuneet päätöksestään. Puolueet yksi toisensa jälkeen on julkaissut mahdollisten pormestariehdokkaiden nimiä ja ansioluetteloita kuntalaisten arviotavaksi. Melkoista ylenkatsetta äänestäjiä kohtaan. Kuitenkin valtuutetut valitsevat keskuudestaan pormestarin tehtävään sopivimman henkilön, ei pätevintä. Sopivin sen vuoksi, että häntä on helppo ohjailla ja säätää.

    *************

    Noh niin, etteikö Suomessa esiinny korruptiota? MInisteri Päivi Räsänen sitten näytti kotiinvedon äidin nimittämällä Sisäasiainministeriön kansliapäälliköksi, ei pätevintä vaan sopivimman. Päätöksellään hän ohitti useita pätevämpiä hakijoita kuin valituksi tullut henkilö siihen virkaan on.

    *************

    Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksen 20.8.12 pöytäkirja.

    Kirjoitin seuraavan tekstin Aamulehden 23.8.12 Tekstarit-palstalle; "valitsemalla ministerin erityisavustajan xxxxx Tampereen kaupunginhallitukseen, valtuusto vahvisti, että kevyitä töitä kumpikin, kun niiden hoitaminen onnistuu puoliteholla. Onneksi hän saa palkan molemmista."

    Oikeissa töissä on niin, että jos yrittää hoitaa samanaikaisesti montaa työtä, niin mistään ei tule loppujen lopuksi valmista ja kunnollista jälkeä. Mutta politiikassa kaikki on toisin ja mahdollista.

    *************

    No, jopas jotakin. Kokoomuksen kaupunginvaltuutettu, erikoislääkäri Antti Hervonen esittää AL 2.8.12 kovia toimia juoppojen poistamiseksi Tampereen keskustan katukuvasta.

    Jos saman lausunnon olisi antanut joku perussuomalainen, niin media, kansanedustajat ja suvaitsevaisto olisivat jo vetäneen esiin natsikortin, syyttäneet kiihottamisesta kansanosaa kohtaan, vihapuheista sekä rasismista. Mutta kun esittäjä on kokoomuslainen vaikuttaja, ollaan hyvin hiljaa. Voi tätä kaksinaismoralismin määrää!

    Ongelma ei poistu "kesäsiirtoloita" perustamalla. Niin, "miksi jeppejuo"? Ei ole löytynyt vastausta. Yksi on ainakin varmaa, alkoholi- ja päihdeongelmien hoitaminen vaatii rahaa. Mistä Tampere ottaa kun joka paikasta etsitään säästöjä. Johtajien palkat ovat eri juttu.

    Tampereen kaupungin eläkkeelle jäänyt hallinto- ja henkilöstöryhmän johtaja Pekka Palola antoi viime töikseen korotukset 11 johtajalle. Korotuksen saaneiden joukossa on tilaajapäälliköitä, pelastusjohtaja ja avopalvelujen johtaja. AL 28.3.2014 selvitti monen sivun artikkelillaan Tampereen hallintohimmeliä. Löytyy 232 eri tason pomoa!

    Palola perustelee päätöstä sillä, että palkat ovat jälkeenjääneitä ja johtajien työmäärä on lisääntynyt. Esimerkiksi säästöohjelman valmistelu ja toteutus teettävät lisätyötä, samoin Oriveden liittyminen terveydenhuoltopalveluihin. Uskokoon ken tahtoo.

    *************

    Mielenkiintoista luettavaa kokoomuslaisen Jorma Jaakkolan blogista Suomalainen EU-vaalipetos tiivistettynä "A-nelosella.

    *************

    Halla-ahon tapaus. Voi sitä hymistelyn ja itsekehun määrää. Ulkokultaisuus oikeastaan häikäisee kun on niin paljon hyviä ihmisiä maassa ja erityisesti eduskunnassa. Mikä määrä raivoa ja vihaa median taholta. Onneksi olkoon, saatiinpa siirrettyä sivuraiteille Espanjan tukimiljardien lahjoitusten käsittely ja niiden seurannaisvaikutukset. TS. SUOMALAISET MAKSAVAT IKUISESTI KREIKALLE JA ESPANJALLE JA MUILLE MAILLA poliitikkojen takaamia, lahjoittamia ja lupaamia tukia jos ja kun nämä laukeavat maksuun. Tämä saatiin pimitettyä Halla-ahon jupakkaa käsiteltäessä.

    Nyt sitten Espanja-päätöksen oikeellisuutta tutkii (30.7.12) Oikeuskanslerin virasto.

    *************

    Tampereen tilinpäätös vuodelta 2011 on synkkää luettavaa. Alijäämää n. 40 M€, siis 40 000 000 € ja jos vielä muistetaan markka-aikoja, niin n. 240 000 000. Kun tätä ja aikaisempien vuosien alijäämiä lähdetään kuromaan kiinni, niin se vaatii rankalla kädellä tehtyjä palvelujen karsimista, palvelumaksujen ja -tariffien korotuksia sekä viimekädessä kunnallis- ja muiden verojen korotuksia. Näihin kun vielä lisätään tunneli- ja muiden kerskainvestointien rahoitus, niin huimaa. Seuraavan valtuuston ensimmäinen päätös onkin tunneliasian ottaminen uuteen käsittelyyn.

    Mediassa luki myös, että eräät valtuutetut ovat tyytymättömiä saamiinsa kokouspalkkioihin! Jaa, että vain rahanko vuoksi sitä ollaan pyrkimässä valtuustoon? Ovatko valtuutetut hoitaneet työnsä niin hyvin, että heille pitäisi maksaa enemmän? Viime vuoden tilinpäätäs puhukoon puolestaan.

    *************

    Tampereen kaupunki tiedottaa samana päivänä. Pitäisi käynnistää kerskainvestoinnit ja samanaikaisesti säästää - mielenkiintoinen yhtälö! Ketkä tulevat kärsimään?

    Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi Rantaväylän tunnelihanketta tarkentavan sopimuksen

    14.05.12 kello 22:36

    Kaupunginvaltuusto hyväksi pitkän, noin neljän tunnin keskustelun ja äänestyksen jälkeen Rantaväylän tunnelin rakentamista koskevan lisäsopimuksen. Päätös syntyi äänin 37-30. Sopimusta vastustivat lähinnä vasemmistopuolueet ja perussuomalaiset.

    Tampere aloittaa säästöohjelman ja karsii investointeja

    14.05.12 kello 17:17

    Tampereen kaupungin menot kasvavat liian nopeasti, verotulot liian hitaasti eikä riittäviä säästöjä ole löytynyt. Taloustilannetta 14.5. käsitellyt Tampereen kaupunginhallitus edellyttää koko kaupungin kattavan säästöohjelman käynnistämistä heti ja sen jatkamista myös 2013 talousarvion valmistelussa.

    *************

     

    AL 28.4.2012. Etusivulla "Tampere raapii säästöjä kasaan sijaisia karsimalla" ja sisäsivulla "Menoylityksiin turha toivoa lisää rahaa". Että silleen, ja pitäisi kerskainvestointeja vielä rahoittaa.

    Onko Tampereen talousjohdon ja päättäjien mahdotonta ottaa lusikkaa kauniiseen käteen ja miettiä asoiden laittamista tärkeysjärjestykseen. Unohdetaan kerskainvestoinnit, ensimmäisenä tunnelihanke.

    EU:n tukipaketit tulevat vetämään varoja Suomesta entistä enemmän ja niiden vaikutus heijastuu myös Tampereelle. Tämä nähdään jo nyt.

    Tunnelihankkeen alkuvaiheessa päättäjät ilmoittivat, että tunneli pitää toteuttaa kun siitä sovittu. Jos sopimus on tehty vuonna 1-2, voidaan neuvotella uusi sopimus, koska tilanne, ihmiset ja olosuhteet ovat olennaisesti muuttuneet. Sitäpaitsi Tampere on jo menettänyt maineensa luotettavan sopimuskumppanina, koska se on rikkonut Aitolahden kunnan kanssa tehtyä liittymissopimusta.

    Nyt kun kaavaillaan kuntaliitoksia ja Tampere havittelee kylkeensä varakkaita kuntia veronmaksajineen, näiden kuntien päättäjien on syytä muistaa tapaus Aitolahti.

    *************

     

    Allianssia kasaamaan vaikka päätökset puuttuvat. Onko allianssista sovittu etukäteen? Yle uutisoi jo 20.6.2011. Huom. päivämäärä.

    "Allianssi rakentamaan tietunnelia Tampereelle?
    Tampereen keskeisen liikenneväylän, Rantaväylän, rakentamisessa ollaan valmiita ottamaan käyttöön täysin uusi toimintatapa. Allianssimallissa rakentamisen riskit ja hyödyt jaettaisiin kumppaneiden kesken. Australiasta lähtöisin oleva mallin uskottaisiin pitävän tunnelin kustannukset ja aikataulut kurissa.

    Liikennevirasto on ottamassa allianssimallia käyttöön ensimmäisenä Euroopassa. Liikenneviraston yksikön päällikkö Pekka Petäjäniemi kertoo, että mallissa jaetaan riskit ja mahdollisuudet."

    Kenen päätöksellä Tampere on sidottu allianssiin? Rohkea veto, ottaen huomioon, ettei kokemuksia ole Euroopassakaan eikä Tampereen hallinnollisia päätöksiä pohjalla!

    Entäpä, jos kustannusarvio ylittyy? Väite siitä, että jos kustannukset nousevat huomattavasti, voidaan projekti keskeyttää, on kuntalaisten kusetusta. Kaikki tietävät, jos tunneli on louhittu ja liittymät ja viimeistelyt tekemättä, mutta määräraha on 185 milj.€ käytetty, niin työ saatetaan loppuun Tamperelaisten kustannuksella.

    Mika Martikainen kirjoitti AL:n lukijalta-palstalle 18.4.12 "Tunnelin kustannukset ovat jo karanneet käsistä". Kirjoituksessa arvioitiin myös Allianssimallin sopivuutta rakentamisen toteutukseen ja kustannusten pitävyyteen.

    Tunnelirakentamisen "primusmoottorvirkamiehet", Pekka Petäjäniemi ja Risto Laaksonen vastasivat 25.4.12, "Allianssimallista on saatu myönteisiä kokemuksia". Tekstissä pistää silmään maininta, että "Tampereen tunneli on viides Suomessa allianssimallilla toteutettava hanke". Kuitenkin kesän 2011 YLE- uutisessa mainitaan, allianssimallia ollaan ottamassa ensimmäisenä käyttöön Euroopassa!? Siis pilottihanke.

    Selkeä ristiriita herrojen kirjoituksessa ja uutisoinnissa. Vähin mitä kuntalaisena odotan, kun viitataan viiteen kohteeseen, että ne myös nimettäisiin.

    Liikennevirasto on valinnut ehdokkaat Vt 12 Tampereen tunneli -allianssihankkeen yhteistyökumppaniksi, 30.1.12. Huom. päivämäärä.

    Allianssimallissa urakan tilaaja Liikennevirasto sekä suunnittelijat ja urakoitsijat muodostavat yhteistyöryhmän, allianssin, joka yhdessä vastaa hankkeen suunnittelusta ja toteuttamisesta. Yhteistyöryhmän muodostamista edeltää vaiheittainen hankintamenettely, johon sisältyy runsaasti keskustelua tilaajan ja tarjoajan välillä sekä tarjoajien kirjanpito- ja laskentajärjestelmien arviointia.

    Allianssiurakasta kilpailemaan ilmoittautui viisi ehdokasta:

    Kenen mandaatilla virkamiehet allianssia kokoo? Miten tämä on mahdollista, vaikka Tampereen päätökset, kaupunginhallituksen ja valtuuston, puuttuvat? Onko joku ylittänyt toimivaltansa? Sääntö sanoo, että tilaaja maksaa. Tässä tapauksessa Liikennevirasto.

    Entä sitten, jos valtuusto hylkää allianssiopimuksen? Onko joku taho Tampereelta viestittänyt, että allianssi tullaan hyväksymään joka tapauksessa? Miten käy, jos tämä valtuusto hyväksyy sopimuksen, mutta syksyn vaalien jälkeen uuden valtuuston pitää ottaa koko tunneliprojekti uuteen valmisteluun? Nyt sanotaan, ettei näin voi tehdä - kyllä voi. Kysymyksessä on sopimusasia, jota pitää voida tarkastella tilanteen ja olosuhteiden muuttuessa. Elämme mielenkiintoisia aikoja.

    *************

     

    Poliittista venkoilua

    Tampereen kaupunginvaltuuston piti päättää 16.4.2012 tunnelin rakentamisen allianssisopimuksesta. Kerskainvestoinnista päättäminen hermostuttaa. Kokous päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle, koska valtuustoryhmät olivat ennalta näin sopineet.

    Päätöstä edelsi sekoilu, jossa apulaispormestarit käyttivät veto-oikeuttaan esittämällä asian pöydälle panoa, jolloin keskustelu koski tätä eikä varsinaista asiaa. Sekoilusta olikin kehkeytymässä vyyhti, jossa olisi ollut ainekset valituksen tekoon menettelytapavirheen vuoksi. Salista arvosteltiin voimakkaasti apulaispormestarien toimintaa, joka oli tarkoitushakuista poliittista venkoilua.

    Hermostumisen ymmärtää, koska moni valtuutettu tietää, että pelaamalla kortiinsa tunneliasiassa väärin, poliittinen ura päättyy syksyn vaaliin. Mielenkiintoista nähdä kuka on kenenkin talutusnuorassa. Sietämätöntä jännitystä, vai mitä?

    *************

     

    Pormestari piilosilla

    Suuret puolueet tekivät kassakaappisopimuksen siitä, että pormestariehdokkaan nimeä ei julkisteta ennen vaaleja. Onko ne niitä salarakkaita, eiku salapormestareita? Vaalin jälkeen sitten katsotaan ehdokkaat, joista valtuusto valitsee pormestarin. Tämäkö on sitä uutta avoimuutta ja läpinäkyvyyttä mistä valtaeliitti vaahtoaa.

    Pienet puolueet harkitsevat pormestariehdokkaan nimeämistä ennen vaaleja.

    Kumpi parempi, siinä äänestäjillä aprikoimista. Kyllä pormestari saadaan, jos ei nyt parhainta mutta varmasti sopivin.

    Pormestarivaali pitää järjestää erillään omana vaalina: Sitä ei pidä yhdistää millään tavoin kunnallisvaaliin. Kunnallisvaalissa valitaan lain mukaan kunnan valtuutetut, ei pormestaria. Jahkailu siitä, että pitääkö mahdollisen pormestariehdokkaan nimi olla julki ennen kunnallisvaalia, on lapsellista puuhailua ja pelleilyä sekä äänestäjien harhauttamista eikä asianmukaista, voi toki olla tarkoituksenmukaista, vaaleihin valmistautumista.

    *************

     

    Kuvitteellisen kokouksen kuvitteellinen kassakaappimuistio

    Me, kerskainvestointien, maanalaisenajotien allianssisopimuksen ja hukkaputken rakentamisen mahdollistavaan päätöksen tekoon osallistuvat ryhmät olemme sopineet seuraavaa;

    1. kustannuksista ja yleisestä mielipiteestä huolimatta, me kannatamme hukkaputken rakentamista ja äänestämme sen puolesta.

    2. jos te kannatatte meidän kanssamme hukkaputken rakentamista, niin me vastavuoroisesti äänestämme nopean ratikkaverkon puolesta.

    3. meidän kanssamme hukkaputkea äänestäneiden ryhmien edustajille ja heidän kaupungin työpaikoille osoitetaan lisää varoja, muussa tapauksessa leikkuri käy ja henkilö joutuu hylkiöiden ryhmään.

    4. me lupaamme, että hukkaputken kannattajaryhmälle varataan x-määrä paikkoja kaupungin hallituksesta, lautakunnista, yhtiöiden hallituksista ja johtokunnista. Erityisesti varataan paikkoja huvittelukeskuksen ja autojen päivähoitoyhtiön hallituksista. Olkoon myös paskavatkaamo listalla.

    5. me puollamme kanssamme samaa mieltä oleville etuoikeutta hukkaputken päälle rakennettuihin taloihin. Vetäydymme kaikesta vastuusta, kun pohjoistuuli vihmoo räntää Näsinselän suunnasta ja rantabulevardi on autio.

    6. niille henkilöille, jotka kuuluvat meitä kannattavaan ryhmään, me annamme puoltavan lausunnon heidän pyrkiessä hyvät kaverit piireihin, loosseihin ja klupeihin tai muihin eturivin paikkoihin. Asiantuntemuksella ei ole väliä, kunhan on sopiva.

    7. tilanteessa, jossa meitä syytetään sisäisestä korruptiosta ja mahdollisesta aseman väärin käytöksistä, ne pitää aina kieltää. Miettiä ei pidä, miltä ne ulkopuolisesta näyttävät.

    8. ne ryhmät, jotka ovat erimieltä meidän kanssamme, suljetaan seurustelupiirin ulkopuolelle ja käsitellään hylkijöinä.

    9. jos syksyn 12 kunnallisvaalissa tulee hukkaputkiporukalle tappio ja emme saa riittävästi luottamuspaikkoja, niin paikat ovat poissa teiltä, eivät missään tapauksessa meiltä.

    10. tilanteen ja yleisen mielipiteen muuttuessa sietämättömäksi, ja vaikka me emme koskaan tulisi äänestämään ratikkaverkon puolesta, teillä ei ole mitään oikeutta vaatia siitä kompensaatiota tai muuta hyvitystä eikä meitä voi siitä rangaista.

    11. jos hukkaputken rakentaminen ei toteudu, omapa oli häpeanne, kun uskoitte meitä ja lobbareita.

    12. kuntalaisia pitää jatkossakin käsitellä rahvaana, jonka pitää mukautua meidän, valtaeliitin ohjaukseen. Me olemme parempia ihmisiä ja meille kuuluu kaiken hyödyn saaminen.

    Allekirjoitukset

    Etusivulle