Ratikan
Hatanpään valtatien pisto rakennetaan
Tampereen kaupunginvaltuusto päätti
25.11.2019
äänin 50 puolesta, vastaan 16 ja yksi tyhjä,
että Hatanpään valtatien pisto rakennetaan.
Jos palataan ratikan rakentamispäätökseen
7.11.2016, siellä selkeästi puhutaan 2. vaiheesta, joka
on Pyynikiltä Lielahteen. Silloisessa päätöksessä ei ole
mainintaa levittäytymisestä muualle.
Päätös löytyy
täältä!
Pormestari Lyly mainitsi painokkaasti,
että ratikka on kaupunkikehityshanke, ei pelkästään
liikennehanke. Ratikan rakentamispöytäkirjassa on
maininta, että "raitiotie tukee kaupunkikehittämistä,
älykkään kaupungin kehittämistä ja helpottaa
profiloitumista helposti saavutettavana eurooppalaisena
raideliikennekaupunkina."
Tapa, millä
Hatanpään valtatien pistoa potkitaan eteenpäin,
kuuluu sarjaan,
satulapäätökset.
Kaupunkistrategiassa, pormestariohjelmassa ja v. 2019
talousarviossa mainitaan vain, että ratikan jatkoa
suunnitellaan mm. Pirkkalan suuntaan, rakentamisesta ei
sanota mitään. Suunnitelmat on tehty ja ovat
valmiina myöhempää toteuttamista varten.
Tässä on
hivuttamisen malliesimerkki. Ensin haettiin päätös
Hämeenkadun ja Hatanpään valtatien ratikkavaihteelle.
Sitten päätös suunnittelusta ratikan jatkamisesta
linja-autoasemalle saakka ja nyt on vuorossa
rakentamispäätös. En yhtään ihmettele, miksi kaupungin
talous on kuralla, kun päätösten teko ja noudattaminen
on sitä mitä ne on!
Onko tälle
varattu rahoitusta? Ei ole TA 2019;
Raitiotiejärjestelmän seudullista laajenemista
suunnitellaan kaupunkiseudun kuntayhtymän sekä
Pirkkalan, Kangasalan ja Ylöjärven kanssa. TA ei
sisällä erikseen mainintaa Hatanpään pistolle.
Juuri
hyväksytyssä vuoden 2020 talousarviossa on seuraava
kirjaus ILMAN euromääriä; ”Kaupunginhallituksen
päätösten (9.4.2018 § 166 ja 23.4.2019 § 173)
mukaisesti raitiotiejärjestelmän laajentamiseen
keskustasta etelän suuntaan varaudutaan rakentamalla
vaihderisteyksen varaukset Hämeenkadun ja Hatanpään
valtatien liittymään sekä teettämällä tarkentava
suunnitelma Hatanpään valtatielle raitioradasta
välille Koskipuisto – Tampereen valtatie. Kaupunki
hakee valtionavustusta suunnittelun sekä mahdollisen
rakentamisen kustannuksiin. Hatanpään ratahaaran
suunnittelun aikataulutavoitteena on, että
kaupunginhallitus käsittelee ratahaaran rakentamista
4.11.2019 ja että kaupunginvaltuusto päättää
rakentamisesta 25.11.2019.”
Piston
kustannuksista ei mainita mitään.
Kuntalaisille hienoa nähtävää, miten noudatetaan
lainsäädäntöä. Kuntalain § 110 4 momentti; Kunnan
toiminnassa ja taloudenhoidossa on NOUDATETTAVA
talousarviota. Usein vedotaan siihen, että laina
menee ratikkayhtiön piikkiin. Näin on, mutta
oheistöistä aiheutuvat menot rasittavat kaupungin
taloutta. Ratikkayhtiön velat luetaan myös
konsernivelkoihin, joita on 2,2 miljardin euron
edestä. Vastuu näistäkin on kaupungilla.
Sitä vaan
ihmettelen, että ratikan Hatanpään valtatien piston
pituudeksi kerrottiin valtuustossa monella suulla,
että se on 700 m. Hämeenkadulta suunnitellulle
ratikkapiston päätteelle on matkaa 600 metriä.
Siis,
klappia 16,7% todellisesta pituudesta.
Kustannukset laskettu tuon kerrotun 700 metrin
mukaan, vai? Nyt ei näytä hyvältä.
****************
Tampereen ratikkatyömaa
on jopa aikataulua edellä - Hintalappuun tullut kymmeniä
miljoonia lisää...
Näin kuului
ensimmäinen AL:n 14.11.2019 otsikko. Mutta se muutettiin somesta
tulleen paineen vuoksi näin kuuluvaksi; Tampereen
ratikkatyömaa on jopa aikataulua edellä – ensimmäinen
vaunu saapuu pian, näin työt etenevät
Suurin osa
Tampereen ratikan raidetöistä ja hankkeen muista katu-
ja maanrakennustöistä valmistuu tämän vuoden loppuun
mennessä. Rataa on
rakennettu jopa suunniteltua nopeammin, ja raidetyöt
ovat edellä aikataulua. Koko hankkeesta on nyt valmiina
kolme neljäsosaa.
Raidetöistä
on valmiina jo noin 95 prosenttia. Kaikkiaan osalle 1
rakennetaan rataa 15 kilometriä. Osa yksi tarkoittaa
raiteita keskustasta Hervantaan ja Taysiin.
Kaksoisraidetta on rakennettu nyt yli 14 kilometriä, ja
raitiovaunuvarikolle on lisäksi valmistunut neljä
kilometriä raidetta.
Myös varikon
talonrakennustyöt sekä piha-alueen työt valmistuvat tänä
vuonna.
Hämeenkadun
kadunrakennustyöt etenevät suunnitellun mukaisesti. Tänä
vuonna on valmistunut kaksi korttelia kadun kummassakin
päässä. Ensi vuonna rakennetaan raitiotie Hämeensillalle.
Hankkeesta on
nyt valmiina 73 prosenttia. Projektiaikaa on kulunut 64
prosenttia.
Tampereen
kaupunginvaltuuston lokakuussa 2016 hyväksymä raitiotien
osan 1 toteutusvaiheen tavoitekustannus oli 219
miljoonaa euroa.
Toteutusvaiheen aikana raitiotien työsisältöön
on
hyväksytty lisäyksiä 6,8 miljoonaa euroa ja tilaajalle
kuuluvaa kustannustason nousua 6,7 miljoonaa euroa.
Ts. ohi tavoitekustannuksen.
Raitiotieallianssilta on lisäksi erikseen tilattu
katurakentamista muun muassa Hämeenkadulla ja
Sammonkadun eteläreunalla sekä raitiotien rakentamisen
yhteydessä tehtäviä vesihuoltotöitä yhteensä 37,8
miljoonaa euroa. Nämä sisältyvät ratikkapäätöksen
oheiskustannuksiin.
Uutisessa
kerrotaan, että on
tehty erilaisia
lisätöitä, jotka on teetetty – kuten järkevää on –
samalla kertaa. No, "erilaisia lisätöitä" on
avoin piikki, joka nähtiin jo tunnelin rakentamissa.
Varsin kelpo keino rahastukselle. Niin korjaustarvetta
on aina. Se että, uudisrakentaminen ja
korjausrakentaminen sotketaan tyylikkäästi keskenään, ei
ole taloudenpidon kannalta paras mahdollinen tapa.
Tällainen toiminta jättää valmistelusta ja asian
hoidosta hmm, olen kuullut sanonnan, "on jäänyt suuhun
alushousun knapin maku"!
****************
Ratikan Hatanpään
valtatien pisto etenee
Tampereen kaupunginhallitus käsitteli
4.11.2019 ensivuoden talousarviota ja siihen liittyvää
veroprosentinnostoa sekä toi ratikan Hatanpään valtatien
piston rakentamisesityksen käsittelyyn.
Kaupungin talouteen liittyen, kaupunginhallitus esittää, että kaupungin toimintayksiköiden tulee jatkaa
talouden tehostamistoimenpiteitä ja pyrkiä välttämään kuluvan
vuoden talousarviota uhkaavat ylitykset ja että toimintakatteen
ylityksiä ennustavien yksiköiden on ryhdyttävä välittömästi
toimenpiteisiin ylitysten estämiseksi ja toimenpiteistä on
raportoitava kaupunginhallitukselle talousraportoinnin
yhteydessä.
Melkoinen
ristiriitatilanne, menoja pitäisi säästää ja samalla
tuodaan ratikan pätkän rakentamisesitys. On unohtunut,
että samalla kertaa ei antaa ja ottaa.
Kokouksessa
päätettiin esittää (§ 472), että kh vahvistaisi ratikan
rakentamisesityksen Hatanpään valtatielle välille Koskipuisto -
Tampereen valtatie ja veisi sen valtuuston hyväksyttäväksi. Lassi Kaleva (ps) esitti, että tämä siirrettäisiin
taloussyistä myöhäisempään ajankohtaan. Hän jäi yksin
esityksensä kanssa.
Se on sitten valmiiksi taputeltu!
Päätökset, no, ovat mitä ovat, ei niistä tarvitse
välittää vaikka rakentamispäätös puuttuu! Tampereen
tapa?
Tampereen
kaupungin tiedote 7.11.2019
Raitiotieallianssi tekee Hatanpään valtatien
raitiotiesuunnittelua varten maaperän
pohjatutkimuksia ja kairauksia ma 11.11.2019
alkaen. Töitä tehdään osittain myös yöaikaan ja ne
kestävät muutaman viikon.
Hatanpään valtatiellä Hämeenkadun ja linja-autoaseman
välillä tehdään pohjatutkimuksia ja kairausta
yksittäisissä pisteissä. Työt voivat
hetkellisesti aiheuttaa lyhytkestoisia
liikennemuutoksia kuten ajokaistojen
kavennuksia. Liikenne ohjataan tarvittaessa pois
työalueelta.
Kairaukset toteuttaa Tampereen
Infra. Tarpeen mukaan pohjatutkimuksia tehdään
suunnittelun edetessä lisää.
Raitiotieallianssi tarkentaa
tutkimuksilla Hatanpään valtatien raitiolinjan
suunnittelua.
Raitiotien rakentamisen
ajoituksesta Hatanpään valtatielle välille
Koskipuisto–linja-autoasema on tarkoitus päättää
kaupunginvaltuustossa tänä syksynä.
****************
Sähkövirta kytketään ajolankoihin
Tampereen ratikan
rakentamisessa otetaan iso askel, kun ratajohtoon
kytketään jännite (AL 29.10.2019). Tästä syystä 18. marraskuuta alkaen
raitiotien läheisyydessä työskentelyyn pitää hakea
suostumus.
Raitiotien läheisyydeksi
määritellään alue, joka sijaitsee enintään 4 metrin
etäisyydellä raitiotiestä. Mikäli työskentely tapahtuu
1,5 metrin etäisyydellä tai sitä lähempänä ratajohdon
jännitteisiä osia kuten ajojohtimia, sähköradan
kiinnitysosia tai johtimen ripustimia, on
lupaprosessissa tarkistettava, vaatiiko työ
jännitekatkon.
Suostumuksen myöntää
Tampereen raitiotie oy. Se järjestää myös
ratikkaturvakoulutusta raitiotien läheisyydessä
työskenteleville.
Raitiotien ajolangat ovat
liittymissä normaalisti 5,5 metrin korkeudessa, joten
Tampereen raitiotie oy:hyn on oltava yhteydessä myös
silloin, kun ajojohtimien alta kuljetetaan yli viisi
metriä korkeita erikoiskuljetuksia.
Huolta herättää se, miten pikkupojat ja
vähän isommatkin ovat kiinnostuneita sorkkimaan jollain
kepillä sähköistettyjä ajolankoja. Siinä saattaa
kipunoida ja kokeilija grillaantua. Toivottavasti
tällaisia uutisia ei tarvitse lukea.
****************
Kaupunginvaltuuston
7.11.2016 hyväksymä allianssiurakan
osan 1 kokonaisbudjetti on 238,79 miljoonaa euroa.
Raitiotieallianssin osan 1 toteutusvaiheen
tavoitekustannus
YHT: 260,60 miljoonaa euroa
Tilanne 19.3.2019
Kokonaisbudjetti sisältää allianssin osapuolia
sitovan toteutusvaiheen 1 tavoitekustannuksen 219,02 miljoonaa
euroa. Kokonaisbudjettiin sisältyy lisäksi 19,78 miljoonaa
euroa, joka muodostuu tilaajan hankinnoista, riskivarauksesta
sekä budjetoidusta bonuspoolista.
Raitiotieinfran rakentamisen
kustannus, Raitiotie Oy:n kustannus (sis. alkuperäinen tavoite
+ indeksikorjaus + sisällön muutokset): 227,13 miljoonaa
euroa
- Toteutusvaiheen alkuperäinen tavoitekustannus:
219,02 miljoonaa euroa
- Indeksikorjaus Q1/2017 - Q3/2018: 3 684 074 euroa
- Raitiotien rakentamisen sisällön muutokset: 4 429 958
euroa
Kaupunkiympäristön rakentamista raitiotien
rakentamisen yhteydessä samoilla liikennejärjestelyillä
ja samassa kaivannossa, ei raitiotien rakentamista:
- Tampereen kaupungin tilaukset Raitiotieallianssilta:
26,60 miljoonaa
euroa. Mm. kaupungin tietoliikenneverkon rakentaminen,
katuvalaistuksen uudistaminen, katu- ja viherrakentaminen,
Hämeenkadun jalkakäytävien rakentaminen, katujen hulevesiviemäröinnit
v.2018 alkaen
- Tampereen Veden tilaukset Raitiotieallianssilta:
6,86 miljoonaa
euroa. Vesihuoltoverkoston uudistamisen ikähyvitysosuus
5,0 milj. euroa (KH 3.10.2016), vesi- ja viemäriverkoston
laajennustyöt, hulevesiviemäröinnin työt v.2017 loppuun
asti.
Hämeensillasta ei ole mainintaa,
joka osaltaan korottaa myös ratikkahankkeen kokonaiskustannusta,
kuten myös Hämeenkadun rakentaminen uusiksi.
****************
Näsijärven vesistötäyttölupahakemus
on jätetty Vaasan AVI:n.
Toinen yritys. Tampereen
kaupunki hakee vesilain mukaista
lupaa Hiedanrannan Vaitinaron vesialueelle sijoittuvan
vesistötäytön rakentamiseksi.
Vesistötäyttö on Pölkkylänniemen ja Lielahden
tehdasalueen väliin jäävä noin 840 m pitkä ja enimmillään
200 m leveä alue - saari. Rannan puolella täyttöalueen ja
rantaviivan väliin jää vähintään 36 m leveä ja noin 1,5
km pitkä vesialue. Vesisyvyys kanavassa vaihtelee pääosin
välillä 1-1,5 m.
Vesistötäyttö
tehdään keskuspuhdistamon louhintaurakasta saatavalla louheella
tai muulla vastaavalla vesistötäyttöön soveltuvalla pilaantumattomalla,
karkearakeisella maa- ja kiviaineksella. Täyttötyö tehdään
yhtenäisenä täyttönä päätypengerryksenä.
Kuulutus pidetään NÄHTÄVILLÄ 5.4. –
6.5.2019 Tampereen kaupungin ilmoitustaululla. Kuulutus
ja hakemusasiakirjat ovat luettavissa osoitteessa
www.avi.fi/lupatietopalvelu. Tampereen kaupungin virastotalon
asiointipisteessä (Aleksis Kiven katu 14-16 C) on käytettävissä
yleisötietokoneita asiakirjojen katsomiseen.
Muistutuksia hakemuksen johdosta voivat
tehdä ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea
(asianosainen). Viranomaisilta, joita asia koskee, pyy-detään
lausunto. Muillakin kuin asianosaisilla on tilaisuus ilmaista
mielipiteensä hakemuksen johdosta.
Kovasti vaan ihmettelen, miten 36 m kanaali
voi voi estää pohjanveden pilaantumisen. Kuvista näytetään,
että 0-kuitu on selkeä reunainen "pannukakku",
mutta näinhän asia ei ole. 0-kuitu on levinnyt laajalle
alueelle, syvänteissä paksumpana ja matalemmassa kohtaa
ohuempana peittona. Kuvassa on nähtävissä alue, mille
saaritäyttöä suunnitellaan,
Hiedanranta-Saaritäyttö-valmis.pdf.
Tampereelta
taitava veto. Tampere on yhdessä AVI:n ja ELY:n kanssa etsineet
täyttöön sellaista ratkaisua, joka ei muuttaisi veden imeytymistä
rannassa. Viranomaiset ovat päässeet mukaan Tampereen maankäytön
suunnitteluun. Joten näiden on näin asianosaisena huomattavasti
helpompaa ja nopeampaa ratkaista lupa- ja valitusasiat,
koska asia on tuttu jo valmistelun kautta. Tosin lupahakemus
juuri em. syistä on pahoin saastunut.
****************
Ratikka-ajan
bussilinjoista päätös
Näin ratikka vaikuttaa bussilinjastoon. Tampereen
kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta päätti 12.4.2019
ratikan aikaisista bussireiteistä.
Linjan perässä suluissa oleva numero kertoo
vuorovälitavoitteen ruuhka-aikaan (6 alle 10 minuuttia,
5 alle 15 minuuttia, 4 alle 20 minuuttia, 3 alle 30 minuuttia,
2 alle 60 minuuttia ja 1 muutamia vuoroja päivässä).
Jos ennen linjaa ja tai sen jälkeen on ajatusviiva
(–), linja on sidoksissa toisen linjan kulkuun. Esimerkiksi
linjan 27 toteutus on osa linjan 11 liikennöintiä.
1:
Pirkkala, Suupantori–Härmälä–Keskustori–Tesoma–Haukiluoma
(6)
1A:
Lentoasema–Suupantori (3)
1B:
Vaitti–Vähäjärvi–Suupantori (3)
1C:
Vaitti–Kyösti–Suupantori (3)
2:
Rauhaniemi–Keskustori–Pyynikintori (5)
3:
ratikka Hervantajärvi–Pyynikintori (6)
4:
ratikka Tays, Kaupin kampus–Pyynikintori (6)
5:
Länsi-Hervanta–Vuores–Lahdesjärvi–Keskustori
(5)
6:
Kangasala,
Vatiala–Linnainmaa–Tays–Koskipuisto–Järvensivu–Lukonmäki–Länsi-Hervanta
(5)
7:
Linnainmaa–Janka–Kalevanrinne–Keskustori–Tesoma–Kalkku
(5)
8:
Atala–Koilliskeskus TAYS, Kaupin kampus (6)
9:
Annala–Keskustori–Lielahti–Lentävänniemi
(6)
9A:
Annala, Maustekatu–Lentävänniemi (3)
9B:
Hervanta–Rusko–Kaipanen–Lentävänniemi
(3)
10:
Kaukajärvi–Nekala–Keskustori–Tahmela (5)
11:
Pirkkala, Partola–Härmälä–Hatanpään sairaala–Sorinaukio–Tampella–Särkänniemi
(4)
11B:
Nirva–Peltolammi–Partola– (3)
11C:
Pirkkala, Kyösti–Linnakallio–Partola–
(3)
12:
Turtola–Muotiala–Veisu–Koivistonkylä–Tesoma–Lamminpää
(4)
14:
Pirkkala, Pere–Sorinaukio–Lielahti–Ryydynpohja–Reuharinniemi
(3)
15:
Petsamo–Finlayson–Kaarila–Rahola–Tesoma
(3)
21:
Etelä-Hervanta–Hallila–Koivistonkylä–Hatanpään
sairaala–Ratina–Lielahti–Ikuri–Tesoma
(4)
26:
Lempäälä, Höytämö–Multisilta–Ratina–Villilä
(4)
26A:
Villilä–Myllypuro (3)
26B:
Villilä–Nokia, Pitkäniemi (3)
27:
Partola–Ratina–Särkänniemi (1)
28:
Olkahinen–Tays–Ratina–Lielahti–Ylöjärvi,
Vuorentausta–Soppeenmäki (4)
28A:
Sorila–Olkahinen (3)
28B:
Kangasala, Ruutana–Olkahinen– (3)
28C:
Kangasala, Suinula–Olkahinen– (1)
29:
Risso–Takahuhti–Tays–Finlayson–Rahola
(4)
38:
Hervanta–Kaukajärvi–Linnainmaa–Tays–Lielahti–Lentävänniemi
(2)
40:
Kangasala, Keskusaukio–Tampere, Keskustori (4)
40A:
Pikonlinna–Keskusaukio– (3)
40B:
Huutijärvi–Keskusaukio– (3)
40C:
Tiihala–Keskusaukio– (1)
41:
Orivesi–Ponsa–Kangasala, Keskusaukio (1)
42:
Kuhmoinen–Kuhmalahti–Sahalahti–Keskusaukio–Tays,
Kaupin kampus (2)
44:
Valkeakoski–Kangasala, Keskusaukio (1)
44A:
Valkeakoski–Kangasala, Alanko–Keskusaukio (1)
44H:
Valkeakoski, HAMK–Kangasala, Keskusaukio (1)
45:
Kangasala–Metsäkulma–Vatiala (2)
46:
Suinula–Ruutana–Pikkola (1)
49:
Kangasala, Pohja–Eräjärvi–Orivesi (1)
50:
Tampere, Koskipuisto–Lempäälä, asema (4)
50A:
–Lempäälä, asema–Haurala (3)
50B:
–Lempäälä, asema–Laasonportti (1)
50C:
–Vanattara–Lempäälä, asema–Haurala (2)
55:
Vesilahti–Lempäälä, asema–Tampere, Keskustori
(3)
58:
Lempäälä, Sääksjärvi–Hervanta (2)
63:
Pirkkala, Suupantori–Sionkylä–Äijälä (1)
65:
Hermia–Muotiala–Nekala–Härmälä–Pirkkala,
Pere–Suupantori–Nokian asema (2)
70:
Tampere, Keskustori–Nokian asema (4)
70A:
Nokian asema–Vihola–Keho (3)
70B:
Nokian asema–Koskenmäki–Keho (3)
71:
Tampere, Lielahti–Tesoma–Myllypuro–Nokia,
Ilkan alue–Nokian asema–Harjuniitty (4)
71K:
Tampere, Lielahti–Tesoma–Myllypuro–Nokia,
Kankaantaka–Nokian asema–Harjuniitty (3)
72:
Tampere, Hämeenpuisto–Nokian asema (1)
77:
Nokian asema–Tottijärvi (1)
78:
Nokian asema–Sarkola (1)
79:
Nokian asema–Linnavuori/Siuro th. (2)
79A:
Nokian asema–Siuro (1)
79B:
Nokian asema–Linnavuori (1)
80:
Tampere, Keskustori–Ylöjärvi, Soppeenmäki (5)
80A:
Ylöjärvi, Soppeenmäki–Haavisto (3)
80B:
Ylöjärvi, Soppeenmäki–Asuntila (3)
80C:
Ylöjärvi, Soppeenmäki–Metsäkylä (3)
84:
Ylöjärvi, Soppeenmäki–Takamaa (1)
85:
Ylöjärvi, Soppeenmäki–Mutala–Kyrönlahti–Kuru–Virrat
(2)
86:
Ylöjärvi, Siivikkala–Vuorentausta–Soppeenmäki
(1)
90:
Kaanaa–Terälahti–Kämmenniemi - Keskustori (2)
95:
Orivesi, linja-autoasema–Tampere, linja-autoasema
(2)
115:
Järvensivu–Pispalanharju (2)
137:
Olkahinen–Atala–Linnainmaa–Takahuhti–Kaleva,
Hakametsä (1)
170:
Vehmainen–Koilliskeskus–Tays, Kaupin kampus
(4)
270:
Irjala–Takahuhti–Tays, Kaupin kampus–Uusikylä–Kaleva,
Hakametsä (4)
420:
Kangasala, Keskusaukio–Tays, Kaupin kampus (4)
500:
Vuores–TAKK–Keskustori (1)
820:
Ylöjärvi, Siivikkala–Tampere, Lielahti (4)
820x:
Ylöjärvi, Siivikkala–Tampere, Hämeenpuisto (1)
910:
Aitoniemi–Sorila (1)
920A:
Sorila–Viitapohja–Kämmenniemi (1)
920B:
Sorila–Viitapohja–Kämmenniemi (1)
Kokouksessa hyväksytyn
ponnen mukaan, näihin palataan vielä;
–Härmälänranta–keskusta: Selvitetään mahdollisuus
uuden linjan perustamiseksi tai matkustajakapasiteetin lisäämiseksi.
–Koivistonkylä–Keskustori: Selvitetään suoran
yhteyden mahdollisuus.
–Hallila–Keskustori:
Tutkitaan vaihtoehtoa saada parempi yhteys Keskustorin suuntaan
ja tarkistetaan vaihtoyhteyksien toteutuminen ratikkaan.
Lisäksi
selvitetään
Pispalanharjun ja Järvensivun pikkubussiliikenteen järjestäminen
ja mahdollisuus toteuttaa reitti 115 lähempää Keskustoria
ja sen risteämismahdollisuuksia raitiotielinjaan.
****************
Ratikkaverkko laajenee
Voisi myös sanoa, että Tampereen
taloustilanne on syynä, että ratikkaverkkoa halutaan
laajentaa moneen suuntaan. Sinällään uutinen ei ole yllätys,
koska jo vuonna 2014 väläytettiin ratikka miljardihankkeeksi.
Vuonna
2020 selviäää, (AL 1.4.2019) miten ratikka voi kulkea
Pirkkalaan, Kangasalle ja Ylöjärvelle. Yleissuunnitelmassa
tarkastellaan neljää ratasuuntaa, joista Kangasalan Saarenmaa
on tullut mukaan vasta viime vuoden lopulla. Saarenmaan osayleiskaavassa
on vaihtoehtona alueen tukeutuminen joko raitiotiehen tai
busseihin.
Saarenmaa sijaitsee
Tampereen kupeessa Ruskon alueen
naapurina, ja ratikka kulkisi alueelle
Hervannan suunnasta. Tavoitteena
on aloittaa ratikan seudullinen
yleissuunnittelu touko–kesäkuun
vaihteessa. Mukana ovat Tampereen
lisäksi Pirkkala, Kangasala ja Ylöjärvi.
Tampereen
raitiotien seudullinen yleissuunnittelu
on alkamassa. Tampere, Pirkkala,
Kangasala ja Ylöjärvi ovat julkaisseet
maaliskuun lopussa tarjouspyynnön, jonka
tavoitteena on hankkia
suunnittelukonsultti ratikan
seudulliselle yleissuunnittelulle.
****************
Ratikan kustannukset, Tampereen vuoden
2018 tilinpäätös
|
Tampereen kaupungin tilinpäätös
2018
Ennuste (milj. euroa)
|
2017
|
2018
|
2019
|
2020
|
2021
|
2022
|
2023
|
Yhteensä
|
|
Tampereen kaupunki |
|
Raitiotie-kehitysohjelma,
kustannus |
-1,3
|
-1,0
|
-1,5
|
-1,5
|
-1,5
|
0,0
|
0,0
|
-6,8
|
|
Tampereen Raitiotie Oy
|
|
Raitiotien rakentaminen, osa
1 (Allianssivaihe) *)
|
-63,3
|
-73,8
|
-75,9
|
-42,4
|
-20,2
|
0,0
|
0,0
|
-275,6
|
|
* Kas1 (Kehitysvaihe, osa 1)
|
-10,5
|
0,0
|
0,0
|
0,0
|
0,0
|
0,0
|
0,0
|
-10,5
|
|
* Tas1 (Toteutusvaihe, osa 1)
|
-50,7
|
-64,0
|
-63,0
|
-30,2
|
-9,8
|
0,0
|
0,0
|
-217,6
|
|
* Tilaajan hankinnat
|
-0,4
|
0,0
|
-1,1
|
-1,1
|
-0,6
|
0,0
|
0,0
|
-4,2
|
|
* Riskivaraus |
0,0
|
-0,7
|
-1,2
|
-1,2
|
-0,1
|
0,0
|
0,0
|
-3,2
|
|
* Bonuspooli (ennusteen 12/18
mukaan 2,33) |
0,0
|
0,0
|
0,0
|
0,0
|
-2,3
|
0,0
|
0,0
|
-2,3
|
|
* Indeksikorotukset, toteutunut
q1/17-q3/18 väliseltä ajalta
3,68 milj. |
0,0
|
-3,7
|
-5,6
|
-5,1
|
-3,4
|
0,0
|
0,0
|
-17,7
|
|
* Varikon koneet ja laitteet
|
0,0
|
-0,1
|
-2,0
|
-2,0
|
-0,7
|
0,0
|
0,0
|
-4,8
|
|
* Hankkeen sisällönmuutokset
3,22 milj. euroa + tuleva
ennuste 3,0 milj. (sis. mm. 1,55
milj. Hatanpään liittymäalueen)
|
0,0
|
-3,2
|
-1,6
|
-0,8
|
-0,6
|
0,0
|
0,0
|
-6,2
|
|
* Aktivoitavat korot, konsultit,
palkat |
0,0
|
-1,1
|
-1,5
|
-2,0
|
-2,8
|
0,0
|
0,0
|
-7,4
|
|
* Alkuvaiheen kustannusten
siirto yhtiölle |
-1,6
|
0,0
|
0,0
|
0,0
|
0,0
|
0,0
|
0,0
|
-1,6
|
|
Vaunuhankinta **)
|
-10,8
|
-4,1
|
-2,4
|
-16,4
|
-42,8
|
-0,2
|
-3,6
|
-80,3
|
|
Raitiotiejärjestelmän osan 2
kehitysvaihe |
0,0
|
-0,7
|
-1,6
|
-0,6
|
0,0
|
0,0
|
0,0
|
-2,9
|
|
Valtiontuki, kehitysvaihe (KAS1)
ja osa 1 (TAS1) |
18,1
|
20,0
|
18,9
|
1,1
|
0,0
|
0,0
|
0,0
|
58,1
|
|
*) Sisältää 1,7 milj. euroa
ei-tukikelpoisia kustannuksia
(kaupungin omaa kehitystä)
|
|
**) Osan 1 raitiovaunujen määrä
on nostettu 19 kappaleeseen |
Tunnuslukuja
vuodelta 2018; omapääoma 1948000 €, vieraspääoma
142749000 € ja tilikauden
voitto 11000 €, vaikka liikevaihtoa ei ole yhtään!
****************
Liikenne aloitetaan
käytetyillä vaunuilla?
Ei nyt sentään. Tampereen
ratikat testataan
(Tamperelainen 23.3.2019) ennen käyttöönottoa. Tyhjillä ratikoilla ajetaan
aikataulujen mukaista liikennettä tuhansia kolometrejä
ja kuukausia ennen kuin
oikea liikenne alkaa.
Ratikat tulevat näkyvästi
Tampereen katukuvaan jo noin vuotta ennen kuin
varsinainen kaupallinen ratikkaliikenne
elokuussa 2021 alkaa.
Ratikkoja ajetaan Tampereen ratikkareitillä
tyhjinä tuhansia kilometrejä ennen kuin ne
hyväksytään varsinaiseen käyttöön. Erilaisia testejä tehdään Transtechin tehtaalla
Kajaanissa, ratikkavarikolla Tampereen Ruskossa
ja teknistä koeliikennettä myös oikealla
ratikkareitillä.
Ensimmäinen
prototyyppivaunu tuodaan Ruskon varikolle noin
vuoden kuluttua. Noin 1,5–2 kuukautta vaunua
kohti kestävissä tehdastesteissä tarkistetaan
jokaisen vaunun perustoiminnot. Sen jälkeen alkavat kahdelle
ensimmäiselle vaunulle tehtävät tyyppikokeet,
joissa varmistetaan, että luvatut suoritusarvot
toteutuvat.
Osittain Ruskon koeradalla ja
osittain oikealla ratikkareitillä tehtävissä
kokeissa mitataan muun muassa jarrutehot,
kiihtyvyys, energiankulutus ja melutasot. Tyyppikokeet tehdään pääosin
Hervannan ja Vuohenojan välisellä suoralla, mikä
on loistava paikka testaukseen.
Tämän
jälkeen testiin
joutuu vaunujen kestävyys. Teknisessä
koeliikenteessä jokaisella vaunuyksilöllä on
ajettava tietty määrä kilometrejä ilman ongelmia
ennen kuin tilaaja suostuu ottamaan ne vastaan.
Kilometrit kerrytetään ajamalla niitä tyhjinä
oikealla ratikkareitillä. Ennen hyväksymistä kahdella
ensimmäisellä vaunulla ajetaan 10 000 kilometriä
ja sen jälkeen tulevilla 17 vaunulla jokaisella
5 000 kilometriä.
Kun ensimmäiset vaunut saadaan
reitille syksyllä 2020, liikennöi Tampereella jo
vuodenvaihteessa tiheään tyhjiä ratikoita.
Loppukeväällä 2021
siirrytään uuteen testausvaiheeseen, kun ratikan
kaupallinen koeliikenne alkaa. Tässä testataan,
miten ratikat ja järjestelmä toimivat, kun
kyydissä on oikeita matkustajia. Ratikan kulku
muuttuu, kun se on täynnä ihmisiä.
Kaupallisen koeliikenteen
yksityiskohtia ei ole vielä suunniteltu. Ainakin
osan aikaa kaupallisesta koeliikenteestä
käytössä on normaalit lipputuotteet, jotta myös
lippujärjestelmät tulevat testatuksi.
Alkuvaiheessa kaupallista koeliikennettä
voidaan kuitenkin ajaa jonkin aikaa ilmaiseksi
ja jo aivan
oikeiden ratikka-aikataulujen mukaan.
Varsinainen
kaupallinen ratikkaliikenne alkaa suunnitelmien
mukaan 9. elokuuta vuonna 2021. Samalla otetaan
käyttöön uusi bussiliikenteen ratikanaikainen
Linjasto 2021.
****************
Puolikas Hämeensillasta on muutamaa kiveä vaille valmis
Ratikan rakentaminen vaati korjaamaan, rakentamaan
täysin uusiksi (Moro 14.3.2019), Hämeensillan. Rakentaminen toteutetaan kahdessa
osassa, ensin eteläpuoli ja kun se on valmis siirrytään
pohjoispuolelle. Nyt alkaa eteläpuoli valmistua siihen kuntoon, että
liikenne voidaan ohjata sille viikolla 14 ja aloittaa työt
pohjoispuolella vanhan osan purkamisella.
Sillan pitäisi olla kokonaan
valmis vuoden 2020 eli ensi vuoden loppuun mennessä.
- Työn alla vielä kaksi kesää
- Sillan pohjoisen puoliskon rakennustyöt
alkavat viikolla 14 eli huhtikuun ensimmäisellä viikolla.
- Liikenne siirtyy tuolloin sillan
eteläiselle puoliskolle.
- Silta valmistuu joulukuussa 2019, jonka
jälkeen alkavat raitiotien ja pintarakenteiden rakennustyöt.
- Myös Pirkkalaisveistosten on tarkoitus
palata vuoden 2019 loppuun mennessä paikoilleen.
- Kokonaan rakennustöiden pitäisi olla ohi
vuoden 2020 lopulla.
- Uuden sillan on laskettu kestävän
seuraavat 100 vuotta.
Miten sillan rakentamisen kustannukset ovat
pysyneet budjetissa, siitä ei kerrottu? Alunperin sillan
rakentamisen kustannuksiksi kerrottiin 4,3 milj. euroa.
****************
9.8.2021 klo 12.00
Se on siinä sitten, aika jolloin ratikka alkaa säännöllisen
liikennöinnin!
Tampereen
ratikan liikennöitsijäkilpailutuksesta
on nyt kaksi yhtiötä pudotettu pelistä pois. Hankintaa koskeviin
neuvotteluihin eivät etene AB Stockholms Spårvägar ja Väinö Paunu
oy. Kisassa ovat vielä mukana Länsilinjat oy, ryhmittymä Transtech
oy ja Keolis Conseil et Projet SARL sekä VR-Yhtymä oy. Raitiotien
liikennöitsijä valitaan tämän vuoden huhtikuussa.
Raitiotien tekninen koeliikenne aloitetaan
huhtikuun 2020 ja maaliskuun 2021 välisenä aikana. Kaupallinen
koeliikenne aloitetaan huhtikuun ja elokuun 2021 välisenä aikana.
Varsinainen liikennöinti alkaa elokuussa 2021.
Voi hyvää päivää tuota ratikkahypetystä!
Ratikan maketti,
mikä sanahirviö, on esillä
Tampere-talon Sorsapuistosalissa 21.-26.2.2019. Maketti on
yksityiskohtainen malli Tampereen Ratikan vaunusta, luonnollisessa
mittakaavassa. Vaikka maketti on pituudeltaan vain noin puolet
oikeasta vaunusta, on se muuten täysin tarkka malli tulevasta
Ratikasta sekä sisältä että ulkoa.
Hoh, hoijaa, EVVK!
****************
Näsijärven täytölle uusi lähtö
Viime vuoden lokakuussa
tuli Vaasan Aluehallintovirastolta ehdollinen
lupa Näsijärven rantatäyttöön Vaitinaron kohdalla. Lupapäätöksestä
tuli kaksi valitusta, jotka ovat vireillä Vaasan hallinto-oikeudessa.
Nyt Tampereen ratikkaporukka
on ottamassa
uuden lähdön Näsijärven täyttöön. Tarkoituksena on Vaitinaron
kohdalle tehdä saari, saaritäyttö, johon käytettäisiin Sulkavuoreen
tulevan jäteveden puhdistamon louhinnasta tulevaa kiveä. Saaren
ja rannan väliin on tarkoitus jättää 36 m leveä kanava. Tosiasia
on, että saaritäyttö ei estä pohjavesien pilaantumista. Päinvastoin
se saa liikkeelle kaikki sillä kohtaa järven pohjassa olevat paskat.
Suunniteltu saaritäyttö lisää ratikan 2. vaiheen
kustannuksia n. 6 milj. euroa.
Tampereelta taitava veto. Tampere on yhdessä avin ja
elyn kanssa etsinyt täyttöön sellaista ratkaisua, joka
ei muuttaisi veden imeytymistä rannassa. Onnittelin
juuri twiitillä
#VaasanAluehallintovirasto, AVI:a ja
#Pirkanmaan Ely-keskusta, Pirkanmaan ELY:ä, syystä
että ovat päässeet mukaan Tampereen maankäytön
suunnitteluun. Joten näiden on näin asianosaisena
huomattavasti helpompaa ja nopeampaa ratkaista lupa- ja
valitusasiat, koska asia on tuttu jo valmistelun kautta.
Tosin lupahakemus juuri em. syistä on pahoin
saastunut.
Noo,
jos siinä nyt jääviyssääntöjä hieman venytetään, niin
haitanneko se mitään nykyisessä ilmapiirissä, voidaan
kysyä?
****************
Raitiotien
kunnossapitosopimus tehty allianssimallilla
Tampereen Raitiotie Oy, NRC Finland Oy
ja YIT Suomi Oy ovat allekirjoittaneet Tampereen
raitiotien kunnossapitoallianssisopimuksen 12.2.2019. Kyseessä on rakentamisen allianssisopimuksen
optio.
Sopimuskausi on
12.2.2018-31.5.2029, joka jakautuu
toukokuun lopussa 2022 päättyvään kehitysvaiheeseen ja
sen jälkeen erikseen tilattaviin kaksivuotisiin
kunnossapitojaksoihin.
Sopimuksen
tavoitebudjetti on noin 21,8 miljoonaa euroa, josta
kehitysvaiheen osuus on noin 4,6 miljoonaa euroa. Sekä
NRC Finland Oy:n että YIT Suomi Oy:n osuus sopimuksesta
on 50 prosenttia. Vaikka sopimuksen allekirjoittajana
oli raitiotieyhtiö, kanavoituvat kustannukset lopulta
kaupungin, kaupunkilaisten maksettaviksi.
Kunnossapitoallianssin
tehtävänä on huolehtia kunnossapidosta raitiotien osan 1
(keskusta-Hervanta-Tays) rakentamisvaiheen ja
kaupallisen koeliikenteen aikana sekä liikennöinnin
käynnistyttyä vuonna 2021. Mikäli osan 2 (keskusta-Lentävänniemi)
rakentamispäätös tehdään, se tullaan yhdistämään
sopimuksen piiriin samoilla periaatteilla. Raitiotien
normaalin kunnossapidon lisäksi sopimukseen sisältyy
raitiotien talvikunnossapito, sähkönsyöttöasemien ja
varikon piha-alueiden kunnossapito sekä kunnossapidon
päivystystoiminta.
Allianssimallin
perusidean mukaisesti osapuolet sitoutuvat tavoitteiden
ohella jakamaan keskenään kaikki toiminnan riskit ja
hyödyt. Olennaista on toiminnan vaikutusten jatkuva
seuranta, palvelutuotannon asiakaslähtöinen kehittäminen
ja tiedon avoin jakaminen kaikkien osapuolten kesken.
Miksi allianssimallia tyrkytetään nyt joka paikkaan? Jos
näyttää siltä, että kustannukset nousevat eikä jää
jaettavaa, sen mahdollista tappiota EI jaeta osapuolten
kesken, vaan kaupungilta pyydetään lisää rahaa
lisätalousarviolla. Näin kävi mm. Rantaväylän
tunneliallianssin osalta.
****************
Ratikkapysäkkien
nimet valittu
Tampereen
ratikkapysäkkien nimet on sitten julki. Yksi poikkeaa
muista: missä sijaitsee Opiskelija? (AL 29.1.2019)
Tampereen
kaupungin kadunnimitoimikunta on vahvistanut raitiotien
ykkösvaiheen pysäkkien nimet. Pääosa nimistä on
yleisökyselyn voittaneita ehdotuksia.
Pysäkkivarauksia on yhteensä 26, joista varsinaisia
ratikkapysäkkejä on 23 ja tulevaisuuden pysäkkivarauksia
3.
Pysäkkien nimet;
Hervantajärvi, Etelä-Hervanta, Hermia (varaus),
Hervannan kampus, Hervantakeskus, Opiskelija,
Pohjois-Hervanta, Hallila, Turtola, Vuohenoja
(varaus), Hakametsä, Kalevanrinne, Uintikeskus,
Kaleva, Sammonaukio, Tulli, Rautatieasema,
Koskipuisto, Keskustori, Tuulensuu, Pyynikintori,
Kalevan kirkko, Hippos, Kauppi (varaus), TAYS,
Kaupin kampus
Kaikki
muut pysäkit on nimetty pitkälti pysäkin läheisyydessä
olevien rakennusten, alueiden tai kaupunginosien mukaan,
mutta pysäkki nimeltään Opiskelija poikkeaa joukosta.
2019
2018
Meneekö Tampereen ratikan suunnitelmat uusiksi?
Vaasan hallinto-oikeus estää
Näsijärven rannan täytön (YLE 10.12.2018) toistaiseksi. Vaasan
HaO on kieltänyt Näsijärven täytön
valmistelun. Välipäätös on
tilapäinen toteuttamiskielto ja rantaa ei saa pengertää.
Tampereen kaupunki on
laskenut, että raitiotien kakkosvaihe eli jatkaminen
Hiedanrantaan maksaisi noin 60 miljoonaa euroa. Keskeinen osa
laskelmaa on, että Näsijärven rantaa saadaan pengertää
raitiotietä varten. Tämä merkitsisi myös rannan täyttöä.
tarkoitus oli täyttää rantaa Sulkavuoresta saatavalla
louheella.
Muitakin
reittivaihtoehtoja on, mutta ne on laskettu kalliimmiksi
kuin pengerrys.
AVI
antoi lokakuussa 2018 luvan järvenrannan täyttöön, mutta
Pirkanmaan Ely-keskus oli toista mieltä. Se valitti
hallinto-oikeuteen perusteella, että rannan täyttäminen
vaikuttaisi pohjaveden syntymiseen Pispalan- ja
Epilänharjussa. Myös
Tampereen
ympäristönsuojeluyhdistys ry valitti hallinto-oikeuteen.
Vaasan
hallinto-oikeuden ratkaisu on välipäätös eli ei
lopullinen. Se kuitenkin tarkoittaa, että rantaa ei saa
millään lailla ryhtyä pengertämään.
Tampereen kaupunki neuvottelee
jatkuvasti Ely-keskuksen kanssa. Nurmisen mukaan päätös
ei merkittävästi hidasta rakentamista. Talvella työt
eivät olisi muutenkaan edenneet. Nurmisen mukaan nyt
etsitään uutta teknistä ratkaisua. Ja, millainen se
sitten olisi? On se vaan merkillistä, että neuvotellaan
vaikka prosessi oikeudessa on kesken.
****************
Lainvoimainen
ratikkapäätös - lopultakin
Ratikkapäätös 7.11.2016 on saanut lainvoimaisuuden,
voisi sanoa,
lopultakin kaksi vuotta
rakentamispäätöksen jälkeen.
https://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/muitapaatoksia/muupaatos/1541744430165.html?fbclid=IwAR3RbWKuR5FBuE_pRc8iPXwl9samKLEkMQqIpSUYdAlViv9RwvLPvxnpuCk
Korkeimman
hallinto-oikeuden ratkaisu
2. Korkein
hallinto-oikeus on muutoin tutkinut
asian. A:n valitus hylätään.
Hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.
4. Lausuminen
Hämeenlinnan hallinto-oikeuden ja
Tampereen kaupunginvaltuuston päätöksen
täytäntöönpanon keskeyttämistä
koskevasta vaatimuksesta raukeaa.
****************
Tamperelaiset
kyllästyneet ratikkakeskusteluun
Näin on tulkittavissa AL
29.11.2019 juttu, kun tamperelaiset keskustelivat
Ratikan kakkosvaiheesta – protestoinnin määrä taittunut:
"Tuntuu, että tamperelaiset ovat hyväksyneet sen". Heh,
eihän sille muutakaan voi, vaikka olisi toistakin
mieltä.
Ratikan kakkosvaiheen
tarkempia rakennussuunnitelmia esiteltiin
tamperelaisille keskiviikkona.
Ratikan
rakentamista protestoidaan enää harvoin. Tilaisuudessa
esiteltiin havainnekuvia siitä, miltä raitiotien on
tarkoitus näyttää alkupäässä Sepänkadulla,
Paasikivenkadulla ja Rantatiellä sekä loppupään
Federleynkadulla ja Kehyskadulla.
Ratikan
kakkosvaiheen rakentamisesta on tarkoitus päättää
viimeistään lokakuussa 2020. Liikenne alkaisi vuonna
2024.
Aikataulussa ollaan
Ratikan
rakennuskautena edennyt (Tamperelainen 29.11.2018) suunnitelmien mukaan.
Raitiotien näkyvintä osaa eli kiintoraidelaattaa ja
kiskoja on tänä vuonna asennettu tiiviiseen tahtiin
kaikille raitiotien kaduille. Kaksoisraidetta on nyt
lähes 6 kilometriä eli yli kolmasosa 15 kilometrin
mittaisesta raitiotiestä. Osalla kaduista ollaan jo
edellä alkuperäisestä aikataulusta.
Hämeenkadulla raidetta on
asennettu enemmän kuin tälle vuodelle oli suunniteltu.
Myös Sammonaukiolla haastavaksi tiedetty risteysalueen
työmaa on edennyt arvioitua nopeammin. Raitiotien
ensimmäisestä osasta on marraskuun lopussa valmistunut
45 prosenttia. Projektiaikaa on kulunut 43 prosenttia.
Ratikan ykkösvaiheen tavoitekustannus nousi 245
miljoonaan
Tässä näkee, miten hanke ensin
ujutetaan päätöksentekoon pienemmällä summalla ja sen
jälkeen alkaa varsinainen lypsäminen. Töiden aikana hankkeen sisältöön on
hyväksytty lisäyksiä muun muassa kaupunkirakentamisesta
sekä tilaajalle kuuluvaa kustannustason nousua yhteensä
6,7 miljoonaa euroa.
Lisäksi on tilattu kaupungin
muuta katurakentamista ja vesihuoltotöitä yhteensä 19
miljoonalla eurolla. Näiden jälkeen uusi
tavoitekustannus on nyt noin 245 miljoonaa euroa.
– Samoilla liikennejärjestelyillä ja samoissa
kaivannoissa rakennetaan muutakin kaupunkiympäristöä,
kuten esimerkiksi Hämeenkadun jalkakäytävät ja
reuna-alueet sekä Sammonkadun eteläreunan jalankulku- ja
pyöräilyväylä. Ne toteutettaisiin joka tapauksessa
myöhemmin, mutta näin toteutettuna töiden haitta
liikenteelle ja ympäristölle on pienempi, raitiotien
kehitysohjelman projektijohtaja Ville-Mikael Tuominen
Tampereen kaupungilta
kertoo.
Tulee mieleen retorisena kysymyksenä,
että missä vaiheessa toteutuu vaiheessa petoksen
tunnusmerkit, silloinko kun hanke tuotiin valtuuston
päätettäväksi vai sen jälkeen kun siihen tehdään
muutoksia? Joka, hankkiakseen itselleen tai toiselle
oikeudetonta taloudellista hyötyä taikka toista
vahingoittaakseen,
erehdyttämällä tai erehdystä hyväksi
käyttämällä saa toisen tekemään tai jättämään tekemättä
jotakin ja siten aiheuttaa taloudellista vahinkoa
erehtyneelle tai sille, jonka eduista tällä on ollut
mahdollisuus määrätä, ...
****************
Ratikkaoperaattori on hakusessa
Ratikan operointi
perustuu allianssimalliin. Tampere lähti sitten
pilotoimaan
allianssimallilla, koska joukkoliikenteen
palvelutuotannossa allianssimallia ei ilmeisesti ole
tähän mennessä käytetty Euroopassa.
Tampereen ratikan
liikennöinnin arvo on miljoonia vuodessa
(AL 28.11.2018) ja siitä
kiinnostuneet ovat pian selvillä ja operaattori
on selvillä kesän korvalla.
Liikenteen tilaaja kerää
lipputulot ja maksaa operaattorille tietyt suoraan
korvattavat kustannukset. Lisäksi operaattorille
maksetaan palkkio. Liikennöintisopimuksesta yritykset
kilpailevat ilmoittamansa palkkion suuruudella.
Hintakomponentti, palkkioprosentti, on yksi osa
tarjousten arviointia. Muut valintaan vaikuttavat
tekijät ovat laadullisia, avainhenkilöt ja
palvelusuunnitelma.
Allianssissa mahdolliset erimielisyydet ratkotaan
osapuolten kesken, eikä riita-asioita viedä
tuomioistuimeen. Vai että
ihan poikaporukassa sovitaan. Tämä on mallin heikko
kohta. Voidaan myös sopia, että lypsetään kaupunkia
hieman tarvetta enemmän.
Liikennöintiä koskevassa
hankintailmoituksessa todetaan, että hankinnan vuotuinen
arvo ratikan 1. vaiheelle on noin
7
miljoonaa euroa. 2. vaiheen valmistuttua hankinnan arvo
kasvaa 3 miljoonalla eurolla vuodessa. Hieman
oudolta tuntuu, kun monessa paikassa ja monella suulla
on ilmoitettu, että käyttö tulee olemaan n. 15 milj.
euroa. Hyvähän se on, jos päästään pienemmällä
rahamäärällä.
Laskelmassa ovat mukana muun muassa raitiotievaunujen
kuljettajien henkilökulut, työasut ja koulutusmenot sekä
asiakasneuvontaan, liityntäliikenteen järjestämiseen,
liikenteen ohjaukseen, infojärjestelmän valvontaan,
järjestyksenvalvontaan, siivoukseen ja sähkönsyötön
valvontaan liittyviä kustannuksia.
Entä kaluston
huoltokulut, mihin ne on upotettu?
Vuonna
2025 subvention suhteellisen osuuden on arvioitu
alenevan 20 prosenttiin toimintatuottojen kasvaessa
menoja enemmän. Raitiotietä koskevassa
vaikuttavuusarviossa on todettu, että lipputulot
kasvavat 4,1 miljoonaa euroa vuonna 2025
matkustajamäärien noustessa. Toivossa on hyvä elää,
sanoi lapamato, mutta Toivo ei tykännyt yhtään.
Tampereen raitiotien liikennöinnistä on kiinnostunut kuusi ehdokasta
(17.12.2018)
Osallistumishakemuksen
tarjouskilpailuun ovat jättäneet;
Ab Stockholms
Spårvägar, Go-Ahead Finland Oy, Länsilinjat Oy,
Transtech Oy, VR-Yhtymä Oy ja Väinö Paunu Oy.
Listalla on kaksi
paikallista toimijaa, Länsilinjat ja Paunu. Jompi kumpi
tai molemmat yhdessä. olisi hieno tilanne.
Operaattoria
valittaessa pitää katsoa, ei halvinta tarjousta vaan
kokonaistaloudellisuutta.
Tampereella
tarjouskilpailu käydään neuvottelumenettelynä. Alustavan
aikataulun mukaan tarjouskilpailu ratkeaa huhtikuussa
2019.
Raitiotien liikennöinti
alkaa teknisellä koeliikenteellä vuonna 2020.
Kaupallinen koeliikenne, jossa kuljetetaan myös
matkustajia, on tarkoitus aloittaa keväällä 2021.
Varsinainen kaupallinen liikenne alkaa myöhemmin vuonna
2021.
****************
Talousarviossa varattiin hankkeelle rahaa
Raitiotiehankkeen rakentamisesta
aiheutuvat suorat kulut menevät Tampereen raitiotie Oy:lle,
eivätkä näy talousarviossa. Raitiotien kehitysohjelman
ohjelmatoimiston kaupungille suoraan kohdistuva
käyttötalouskustannus on 1,5 milj. euroa. Ratikan rakentamisen
vaatimia merkittävimpiä infrainvestointeja ovat Hämeensillan
perusparannus sekä muut ratikan rakentamiseen liittyvät
rinnakkaishankkeet. Kaupunkikehitysohjelmien investointeja
tehdään yhteensä 26 miljoonalla eurolla ja Tampereen Vesi
Liikelaitoksen noin 30 miljoonalla eurolla. Mikä osuus on tästä
56 milj. eurosta kuuluu suoraan ratikan kustannuksiin, sitä sopii
miettiä?
Hiedanranta, Näsijärven täyttö,
suunnitteluun pilaantuneiden maiden vaihtoon, 0-kuidun poistoon
ja Näsijärven täyttöön varattu yhteensä 11,9 milj. euroa.
Näsijärven täytön osuus on 4 milj. euroa
****************
AVI:n luvan maksimointia
- ELY valittaa
Maksimointia! AVIN
päätös merkittiin tiedoksi kh:ssa 29.10.2018 ja samoilla
perusteluilla YLA:ssa 20.10.2018. Lisäksi se merkittiin tiedoksi
AKILA:ssa 24.10.2018, hieman erilailla perusteltuna.
Kh:n ja YLA:n
perusteluissa todetaan, että lupa EI OLE vielä lainvoiman, mutta se
mahdollistaa valmisteleviin töihin ryhtymisen. Valmistelevia töitä ovat
johtosiirrot, suojaverhon asennus vesistöön ja sen vaatimat uppotukkien
poistot, vedenalaiskohteiden (mm. vanha hylky) lisäselvitykset sekä
rannan sulkurakenteen ja työmaatien rakentaminen.
YLA:n kokouksessa
30.10. palvelualueen johtaja vakuutteli, että kysymyksessä on
tiedoksianto eikä toimeenpanopäätös! Saa nähdä, kun perustelujen
viimeisessä kappaleessa lukee, että saadun päätöksen pohjalta
KÄYNNISTETÄÄN rakennussuunnittelu ja sen pohjalta tavoitteena on
käynnistää valmistelevat työt, sekä varsinaisen täytön rakentaminen.
Täyttömateriaalina on tarkoitus hyödyntää pääosa Sulkavuoren
keskuspuhdistamon rakentamisessa syntyvästä louheesta.
Siis, tiedoksiannolla
käynnistetään työt ilman että AVI:n päätös olisi saanut lainvoimaa!
Miten on, osaako kukaan kertoa, onko ratikkapäätös 7.11.2016 jo
lainvoimaantunut? Missään ei ole näkynyt siitä mainintaa.
Rahaa täyttö operaatiota varten ollaan esittämässä vuosille
2019 / 4 milj. €, 2020 / 7 milj. € ja 2 milj. € = yhteensä 13 milj.
euroa. Tämä on vasta esitys, mikä lienee loppusumma? Nostaa kummasti
ratikan 2. vaiheen hintaa, joko liian paljon?
Nämä kustannukset jyvitetään asunto- ja kiinteistölautakunnan
budjettiin!
Näsijärven - Vaitinaron
täyttö liittyy oleellisesti raitiotien 2. vaiheen ja Hiedanrannan rakentamiseen.
ELYkeskus valittaa AVI:n päätöksestä
(Tamperelainen 5.11.2018) Vaasan HaO:n. Tämä
oli odotettavissa. Kannattaa odottaa päätöksen lainvoimaantumista, ei
ole erityisen painavaa syytä miksi näin ei voisi tehdä. Pirkanmaan
ELY-keskus vaatii vesistötäytölle myönnetyn luvan kumoamista ja vaatii
kumoamaan valmisteluluvan, jolla on sallittu töiden aloittaminen
muutoksenhausta huolimatta.
Näsijärven täytöstä toinen valitus
Näsijärveen
suunnitellusta
vesistötäytöstä on tehty toinenkin valitus Vaasan
hallinto-oikeuteen. Valituksen tekijöinä ovat Tampereen
ympäristönsuojeluyhdistys ry ja Suomen
luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri ry.
Uusimmassa
valituksessa on nostettu esiin useita epäkohtia.
Luonnonsuojelijat kummeksuvat sitä, että Näsijärveä
annetaan täyttää ennen yhtäkään lainvoimaista kaavaa.
****************
Raitiotien kakkosvaiheelle maksimihintalappu
Epäilen maksimihintalappua. Tavoite on hyvä, mutta,
eihän valtuusto ole tähänkään asti vaatinut pitämään kiinni tekemistään
päätöksistä.
Kakkosvaiheessa ratikkareittiä jatketaan
Pyynikintorilta Lentävänniemeen. Esityksen mukaan kh:n tulee hyväksyä
osaltaan tilaajan budjetiksi raitiotien osalle 2 osuudelle Pyynikintori
- Lentävänniemi enintään 60 miljoonaa euroa ja osuuden
Hiedanranta - Lielahdenkatu pistoraiteelle enintään 10 miljoonaa euroa.
Uskokoon ken tahtoo, eipä nuo kustannusarviot ole aikaisemminkaan
pitäneet. Asia oli esillä Tampereen Kh:ssa 29.10.2018, mutta
jätettiin pöydälle.
Tähän tilaajan budjettiin sisältyy valtuuston
7.11.2016 päätöksentekomateriaalissa olleen osan 1 toteutussuunnitelman
mukainen ratalinjaus D, kustannustason nousu elokuun 2016 hintatasosta,
ratavaihteet Hiedanrannan keskustaan, Hiedanrannan maankäytön
suunnittelussa täsmentyneet muutokset raitiotien
suunnitteluperusteisiin, Santalahdessa Paasikiventien siirrosta ja
ylikulkukäytävän uusimisesta johtuvat kustannukset
sekä suunnittelutarkkuudesta johtuva riskivaraus.
Pistoraiteen osuudeksi Lielahdessa esitetään 10 milj.
euroa lokakuun 2018 hintatasossa. Pistoraide on torso, eikä palvele
muita kuin, suunnitelmaa vetää ratikkalinja Ylöjärvelle. Jos löytyisi
viisautta, ratikka linjattaisiin kulkemaan Lielahden kauppakeskittymän
ja palvelukeskuksen ohi Jänissaaaren tuntumaan yleissuunnitelman
mukaisesti
Kaupungin tavoitteena on se, että osan 2 rakentaminen
alkaa vuonna 2021 ja kaupallinen liikenne viimeistään vuonna 2024.
Valtuustolla yritetään syöttää aineistoa siten, että se voi päättää osan
2 rakentamisesta viimeistään lokakuussa 2020.
Tampereen kh päätti 5.11.2018, että
hintalappu saa olla enintään 70 miljoonaa.
Kehitysvaiheen suunnittelussa osuuden
Pyynikintori–Lentävänniemi -välisen osuuden budjetiksi
esitetään enintään 60:tä miljoonaa euroa. Osuudelle
Hiedanrannan keskustasta Lielahdenkadun luoteispuolelle
budjetti on enintään 10 miljoonaa euroa.
Samalla kh päätti, osan 2 rakentamisesta päätetään
valtuustossa viimeistään lokakuussa 2020. Miksi
tuo ajankohta? Siksi, koska tällä koalitiolla saadaan
helpommin myönteinen päätös aikaan. Keväällä 2021 on kuntavaali
ja ei ole lainkaan sanottua, että rakentamispäätös
menisi läpi. Toki kaupungin talouden kehittyminen
vaikuttaa päätöksen tekoon merkittävästi.
AL uutisoi, että raitiotien
kokonaiskustannus eli osat 1 ja 2 maksavat yhteensä 285
miljoonaa ja että lisäkuluja on tullut yli 5 miljoonan
edestä ja että, raitiotien ensimmäisen osan rakentaminen
on edennyt budjetin mukaisesti. Rakentamisen
aikana on hyväksytty katu- ja muuhun infraan liittyviä
muutostöitä noin kolmen miljoonan euron edestä ja
yleisen elinkustannusindeksin mukaisia korotuksia 2,4
miljoonan euron edestä Tampereen kaupunginvaltuuston
hyväksymän linjan mukaisesti.
Jaa-a, budjetin mukaisesti;
Ratikkapäätöksessä 7.11.2016 1. ja 2. vaiheiden
yhteishinnaksi päätettiin 283 milj. euroa. Nyt jo ollaan
yli n. 289 milj. eurossa. Muutostöillä on helppo
perustella kustannusten nousua, niiden tarpeellisuudesta
ei aina ole takeita, mutta sinne voidaan upottaa menoja,
jotka muuten näkyisivät suoraan tavoitekustannuksissa..
****************
Näsijärven täyttö ratikan reitillä on mahdollista ehdollisena
AVI 8.10.2018
latoi rankat ehdot Näsijärven täytölle.
Myönteisessä päätöksessä on lupaehtoja. AVI määrää, että
hankkeen toteutusedellytyksenä tulee POISTAA nykytilassa oleva
pohjavesiriski. AVIn mukaan luvan saajan tulee täyttötyön ensivaiheena tehdä
Vaitinaron rantaan pysyvä ja tiivis pohjaveden SUOJAUSRAKENNE, jolla
Näsijärven veden ei-luonnontilainen imeytyminen pohjavesimuodostumaan
estetään tai sitä rajoitetaan merkittävästi kaikissa olosuhteissa. sanoisin,
että rankka ehto noudatettavaksi!
Pohjaveden suojausrakenteen tulee ulottua yhtenäisenä
Lielahden voimalaitoksen jäähdytysveden pumppaamolta Pölkkylänniemeen asti
siten, että tiivis rakenne ulottuu järveen, pohjassa olevan savikerroksen
päälle ja nousten rantapengertä vasten korkeussuunnassa vähintään metrin
Näsijärven säännöstelyn ylärajan yläpuolelle.
Jännitys jatkuu siltäkin osin, että valitetaanko AVIN päätöksestä Vaasan
hallinto-oikeuteen ja edelleen KHO:n.
Lupamääräykset,
eivätkä mitkään helposti toteuttavat.
Pohjaveden suojausrakenne Vaitinarossa
1. Luvan saajan tulee täyttötyön ensivaiheena tehdä
Vaitinaron rantaan pysyvä ja tiivis pohjaveden suojausrakenne, jolla
Näsijärven veden ei-luonnontilainen imeytyminen
pohjavesimuodostumaan estetään tai sitä rajoitetaan merkittävästi
kaikissa olosuhteissa.
2. Suojausrakenteen tulee ulottua yhtenäisenä
Lielahden voimalaitoksen jäähdytysveden pumppaamolta
Pölkkylänniemeen asti siten, että tiivis rakenne ulottuu järveen,
pohjassa olevan savikerroksen päälle ja nousten rantapengertä vasten
ulottuu korkeussuunnassa vähintään metrin Näsijärven säännöstelyn
ylärajan yläpuolelle.
3. Suojausrakenne tulee rakentaa ajallisesti
mahdollisimman yhtäjaksoisesti ja sen rakentaminen tulee aloittaa
pumppaamon 56 (70)
päästä. Rakenne tulee tehdä puhtaista ja tiiviistä
tai huonosti vettä johtavista materiaaleista soveltaen
pohjavesialueille toteutettavien suojausrakenteiden
materiaalivaatimuksia. Suunnitelma rakenteesta tulee toimittaa
Pirkanmaan ELY-keskukselle hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista.
Rakenteet
4. Vesistötäyttö saadaan rakentaa hakemuksen
liitteenä olevan tutkimuskartan (nro 1510023044-2, päiväys
14.6.2017, mittakaava 1:2000) ja liitteenä olevien
leikkauspiirustusten 1-1, 2-2, 3-3, 4-4, 5-5 ja 6-6, päiväys
14.6.2017, mittakaava 1:200) mukaisesti, kuitenkin lupamääräyksen 1
suojausrakenne huomioiden.
Suojaverho
5. Ennen töiden aloittamista hankealue on
eristettävä suojaverholla. Suojaverho on asennettava ja ankkuroitava
hakemuksessa esitetyllä tavalla ja siten, että se pysyy paikoillaan
kaikissa olosuhteissa. Verhon on oltava tiiviisti kiinni rannassa ja
pohjassa sekä ulotuttava pintaan asti. Suojaverhon asennus ja
riittävä ankkurointi on varmistettava sukeltajaa käyttäen ennen
töiden aloittamista. Verhoa saa avata vain välttämättömimpiä
tarpeita varten ja se pitää sulkea mahdollisimman pian. Verhon
suunniteltuun sijaintiin vesialueella ja toteutukseen voi tehdä
muutoksia sopimalla ELY-keskuksen kanssa.
6. Suojaverhon reitillä olevat uppotukit on
poistettava ennen verhon asentamista, jotta verho saadaan asennettua
tiiviisti pohjaan. Uppotukkien poisto on tehtävä siten, että siitä
aiheutuu mahdollisimman vähän samentumaa.
7. Suojaverhoa tulee käyttää hankealueen ympärillä
kaikkien samentumista aiheuttavien työvaiheiden ajan, ml. putkien
siirrot ja uppotukkien poisto. Suojaverhorakenne on merkittävä
siten, että se on vesillä ja jäällä liikkuvien havaittavissa myös
pimeän aikaan.
8. Suojaverho on pidettävä kunnossa koko työn ajan.
Verhon toiminnassa havaitut puutteet on korjattava välittömästi.
Suojaverhon kuntoa ja toimintaa on seurattava säännöllisesti ja
avovesiaikana päivittäin siten, että luvan saaja on työn ollessa
käynnissä koko ajan tietoinen verhon toiminnasta ja työn aiheuttaman
samentuman laajuudesta.
9. Mikäli työn yhteydessä havaitaan merkittävää
suojaverhon ulkopuolista samentumista, luvan saajan on keskeytettävä
samennusta aiheuttava työ ja ryhdyttävä viipymättä toimenpiteisiin
haittojen poistamiseksi. Luvanhaltijan on ilmoitettava
poikkeustilanteesta välittömästi Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja
ympäristökeskukselle ja Tampereen kaupungin
ympäristönsuojeluviranomaiselle.
10. Täyttötyön valmistuttua suojaverhoa ei saa
poistaa ennen kuin Pirkanmaan ELY-keskus on tarkkailutulosten
perusteella arvioinut veden laadun ja todennut, ettei samentuman
leviämisriskiä enää ole.
Töiden suorittaminen
11. Rakennustyöt on tehtävä siten ja sellaisena
aikana, että vesialueelle ja sen käytölle aiheutuu mahdollisimman
vähän haittaa ja häiriötä. Rakennustöistä aiheutuvaa tarpeetonta
veden samentumista tulee välttää. Täyttötyö ei saa estää tai
vaikeuttaa hulevesien purkua Lielahteen. Tarvittaessa täytön
syrjäyttämä pehmeä sedimentti saadaan ruopata silttiverhon
sisäpuolelta. Täyttöalueelta ei saa poistaa täyttöalueen pohjan
heikosti vettä läpäiseviä savikerroksia, jotka suojaavat
pohjavesimuodostumaa. Ruoppausmassat on toimitettava
vastaanottopaikkaan, jolla on asianmukainen lupa niiden
vastaanottamiseen.
12. Työt on tehtävä erityistä varovaisuutta ja
huolellisuutta noudattaen, jotta riski pohjavettä suojaavien
kerrosten painumiselle tai syrjäytymiselle tai pohjaveden
suojausrakenteen vahingoittumiselle on mahdollisimman pieni.
Laadunvalvontaan on kiinnitettävä erityisesti huomiota pohjaveden
suojausrakenteen ja rannan läheisen täytön toteuttamisen
aikana.
13. Jos työtä tehdään vesialueen ollessa jäässä, on
kohdat, joissa työn vuoksi on rikottu jäätä tai jään kantavuus on
huonontunut, merkittävä asianmukaisesti.
14. Pohjavedelle haitallisten ja vaarallisten
aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estettävä. Työn aikana
hankealueella ei saa säilyttää öljy- tai polttoainesäiliöitä. Koneet
ja laitteet on säilytettävä, huollettava ja tankattava hankealueen
ulkopuolella.
15. Rakentamiseen saa käyttää vain puhtaita maa- ja
kiviaineksia. Rakentamisessa voidaan käyttää louhetta, jonka
haitta-ainepitoisuudet ja liukoisuudet vastaavat hakemuksessa
esitettyä Sulkavuoren alueen louhetta. Mikäli louheessa havaitaan
merkittävässä määrin muita kivilajeja, kivilajien soveltuvuus tulee
tutkia erikseen. Maa-aineksen on oltava riittävän karkearakeista,
jotta estetään tarpeettoman samentuman syntymistä.
16. Täytössä käytettävän maa-aineksen
haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää VNa 214/2007 mukaisia
kynnysarvoja, lukuunottamatta arseenia, jonka pitoisuus ei saa
ylittää arseenin alu eellista taustapitoisuutta 26 mg/kg.
Maa-aineksen kloridipitoisuus ei saa olla kohonnut esimerkiksi
tiesuolauksen vuoksi. Haitta-ainepitoisuudet on analysoitava
jokaiselta kohteelta, josta maa-ainesta toimitetaan täyttöön, ennen
ainesten rakenteeseen hyväksymistä. Kaikki mittaukset,
näytteidenotto ja analysointi on tehtävä CEN-, ISO-, SFS-, tai
vastaavan tasoisen kansallisen tai kansainvälisen yleisesti käytössä
olevan standardin tai menetelmän mukaisesti. Mittausraporteissa on
esitettävä käytetyt mittausmenetelmät ja niiden mittausepävarmuudet
sekä arvio tulosten edustavuudesta.
17. Ennen hankkeen aloittamista hakijan tulee
varmistaa Museoviraston kanssa mahdollisten muinaisjäännösten osalta
hankkeen toteuttamisedellytykset ja ennen hankkeen toteuttamista
hankealueella olevaa muinaisjäännösrekisterin hylkykohdetta
Näsijärvi, nro 2137 pitää tutkia muinaismuistolain mukaisesti
Museoviraston kanssa sovittavalla tavalla.
18. Ennen hankkeen aloittamista on sovittava
hankealueella olevien putkien ja kaapelien siirrosta. Siirrosta ei
saa aiheutua haittaa putkien ja kaapelien omistajien toiminnalle.
Mikäli putkien siirron yhteydessä joudutaan ruoppaamaan
sedimenttejä, ruoppausmassat on toimitettava vastaanottopaikkaan,
jolla on asianmukainen lupa niiden vastaanottamiseen. Lielahden
voimalaitoksen putkien mahdolliset muutokset ja niiden vaatimat
oikeudelliset edellytykset tulee varmistaa ennen putkien siirtoa.
19. Louheen mukana mahdollisesti kulkeutuvien
räjähdyslankojen ja muiden roskien leviäminen vesistöön on estettävä
tarvittaessa puomituksin ja roskat on kerättävä pois säännöllisesti.
Kunnossapito
20. Täyttöjen ja muiden rakenteiden kunnossapidosta
on huolehdittava asianmukaisesti.
Kalatalousvelvoite ja kalatalousmaksu
21. Luvan saajan on istutettava niinä vuosina,
jolloin vesistötäyttöä tehdään ja yhtenä vuotena täytön päättymisen
jälkeen hankkeen vaikutusalueelle 1000 kpl 3-vuotiaita yli 30 cm:n
pituisia rasvaeväleikattuja järvitaimenia. Tarpeen vaatiessa
istutettavaa lajia ja kokoa voidaan muuttaa Pohjois-Savon
ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla siten,
että istutuksen arvo ei muutu. Hoitosuunnitelma, jonka tulee
sisältää mm. istukkaiden kantaa ja hankintapaikkaa koskevat tiedot,
istutuspaikat, -ajat ja vastaanottajien yhteystiedot, tulee
toimittaa Pohjois-Savon ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen
hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa luvan saatua lainvoiman
Rahaa em. operaatiota varten ollaan esittämässä vuosille
2019 / 4 milj. €, 2020 / 7 milj. € ja 2 milj. € = yhteensä 13 milj.
euroa. Tämä on vasta esitys, mikä lienee loppusumma? Nostaa kummasti
ratikan 2. vaiheen hintaa, joko liian paljon?
****************
Ratikkakahvilasta
matkailuvaltti
Ratikkakahvilasta haetaan
uutta matkailuvalttia Tampereelle. Tampereen Keskustorille saattaa tulla
uudentyyppinen kahvila tai ravintola. Jaa, että turistit tulevat mm. asiasta
katsomaan Tampereen ratikkakahvilaa, enpä usko?
Tampereen kaupunki
selvittää parhaillaan (29000 €+alv), voisiko Keskustorille tulla ratikkakahvila. Kahvila tai
ravintola tulisi vanhaan ratikkavaunuun.
Nyt se on totta.
Helsingin kaupungin liikenneliikelaitos HKL on
lahjoittanut Tampereen kaupungille käytöstä poistetun
raitiovaunun. Se saapui Tampereelle pe 21.12.2018. Vaunu
siirrettiin Tampereella väliaikaiseen säilytyspaikkaan
vanhaan halliin Hatanpään sairaalan lähelle.
Kuten edellä on mainittu,
Tampere selvitti tai paremminkin kuuli, että samaan
aikaan kun Tampereella pohdittiin nopeita keinoja
Keskustorin elävöittämiseksi, tuli tieto, että HKL on
luovuttamassa vanhoja raitiovaunuja, jos niille
keksitään hyvää käyttöä. Yhden vaunun kunnostaminen
kahvilakäyttöön Tampereelle sopi Helsingille, ja sen
seurauksena vaunu nyt matkasi Tampereelle.
****************
Kovat ovat ehdot ratikan reitille
AVI 8.10.2018
latoi rankat ehdot Näsijärven täytölle.
Myönteisessä päätöksessä on lupaehtoja. Avi määrää, että
hankkeen toteutusedellytyksenä tulee POISTAA nykytilassa oleva
pohjavesiriski. Avin mukaan luvan saajan tulee täyttötyön ensivaiheena tehdä
Vaitinaron rantaan pysyvä ja tiivis pohjaveden SUOJAUSRAKENNE, jolla
Näsijärven veden ei-luonnontilainen imeytyminen pohjavesimuodostumaan
estetään tai sitä rajoitetaan merkittävästi kaikissa olosuhteissa.
Pohjaveden suojausrakenteen tulee ulottua yhtenäisenä
Lielahden voimalaitoksen jäähdytysveden pumppaamolta Pölkkylänniemeen asti
siten, että tiivis rakenne ulottuu järveen, pohjassa olevan savikerroksen
päälle ja nousten rantapengertä vasten korkeussuunnassa vähintään metrin
Näsijärven säännöstelyn ylärajan yläpuolelle.
Nyt
katsottiin, voidaanko hakemuksen mukainen hanke hyväksyä, jos haitallinen
järviveden pääsy pohjaveteen katkaistaan kokonaan, ja mitä tästä seuraa
luontaiselle imeytymiselle.
–Ratkaisuna nähtiin se, että järvi-imeytyminen katkaistaan kokonaan. Näimme
samoin kuin veden ottaja, että talousveden ottamisessa laatu on tärkeämpi kuin
määrä.
Kaavavalitus KHO:ssa
Hämeenlinnan hallinto-oikeuden mielestä yleiskaavan
selvitykset eivät varmista sitä, ettei pohjavesi täyttöjen takia
vaarantuisi. Käytännössä ratkaisu mutkistaa myös suunnitelmia vetää
raitiotie täyttömaata pitkin Hiedanrannassa, sillä ajatuksena oli, että
raitiotie palvelisi niin sanotun järvikaupungin asukkaita.
Kyseessä ovat erilliset prosessit. Avi antaa vesilain
mukaiset luvat ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa oleva prosessi
liittyy maankäyttö- ja rakennuslakiin ja kantakaupungin yleiskaavaan.
Jos täyttöön päätetään lähteä, täytyykö sitä ennen olla
korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu?
Palvelualueen johtaja Mikko Nurminen sanoo, että AVIn
päätös antaa luvan täyttöön. Ei anna suoraan, vaan luvan pitää tulla
lainvoimaiseksi. Päätöksestä voi valittaa
Vaasan hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Kantakaupungin yleiskaavaan liittyvää KHO:n päätöstä ei tarvita näihin
täyttöihin, joihin on nyt haettu lupaa, Nurminen vastaa.
Vaatii keskustelua
Nyt lupa saatiin sille täytölle, joka mahdollistaa
raitiotien rakentamisen Näsijärven päälle. Tämä ei kuitenkaan takaa
sitä, että täyttömaalle saa rakentaa asuntoja.
Ratikan linjaus voi joutua vielä uuteen harkintaan, jos
Tampereen valitus KHO:een ei tuota tulosta. Täyttömaalle suunnitellut
asunnot ja työpaikat jäisivät silloin rakentamatta.
Aiemmin on arvioitu, että
raitiotien kakkosvaiheen rakentaminen edullisinta reittiä eli
täyttömaata pitkin maksaisi 44,1 miljoonaa euroa. Kiinteälle maalle
rakennettava Paasikiventien reitti maksaisi noin 15 miljoonaa euroa
enemmän.
Ei kannata hurrata myönteiselle päätökselle.
Oli niin tai näin;
a) ratikan reitin uusi linjaus maksaa
b) suojausrakenne maksaa.
Joka tapauksessa ratikan rakentaminen Lielahteen
tulee maksamaan merkittävästi enemmän, mitä ratikkapäätöksessä
7.11.2016 päätettiin.
Väliaikatietoa kustannuksista
Kustannusarvio elokuussa 2018 (Tampereen kaupungin talousraportti
1-8/2018). Hankkeen osan 1 kokonaiskustannusarvio oli 7.11.2016
307,3 milj. euroa,
josta valtiontuki 58,11
milj. euroa. Hankkeen osan 1 kokonaiskustannusarviosta
rakentamisvaihe oli 228,3
milj. euroa ja
kehitysvaihe oli 10,5 milj. euroa. Lisäksi
kustannusarvio sisälsi vaunuhankinnan,
61 milj. euroa
sekä Raitiotien kehitysohjelman vuosien 2017– 2021 kustannukset,
yhteensä 7,5 milj. euroa.
Päätöshetken valtiontuen osalta osan 1 rakentamisvaiheen valtiontuen
osuus oli 55,05 milj. euroa ja rakentamisvaihetta edeltäneen
kehitysvaiheen valtiontuen osuus oli 3,06 milj. euroa. Osan 1
raitiovaunujen määrä on nostettu 19 kappaleeseen ja lisäksi
vaunuhankintaan on sisällytetty liitännäisosat sekä
järjestelmäoptiot ja muutostyöt. Tämä nostaa vaunuhankinnan
kustannusarvion 80,4
milj. euroon.
Hankkeen osan 1 kokonaiskustannusarvion ennuste on 351,4 milj.
euroa, josta valtiontuen osuus on 58,11 milj. euroa. Kustannusarvion
kasvu johtuu pääosin osan 1 raitiovaunujen määrän nostamisesta 19
kappaleeseen sekä osittain hankkeen toimitussisällön muutoksista.
Oheistöitä varauduttiin tekemään 56 milj. eurolla, tähän ei sisälly
Hämeensillan korjaus.
Rakennuttamisen investointimenojen
ennustetaan ylittyvän 1,5
milj. euroa johtuen pääosin Raitiotien rinnakkaishankkeiden suuresta
toteuttamistarpeesta, joka ajallisesti ajoittuu vuosille 2018 -
2019.
****************
Kaupunkilaiset pääsevät päättämään -ratikan väristä
Tampereella paljastettiin tänään 26.9.2018, miltä kaupungin katukuvaan parin
vuoden päästä saapuvat raitiovaunut näyttävät. Kaupunkilaiset
saavat äänestää lopullisesta väristä! Tamperelaiset saavat
päättää, onko ratikka vaaleansininen vai punainen. Voi kiitos siitä!
Mielenkiinnon suuntaaminen todellisista ongelmista joutavan päiväisiin,
ikivanha temppu. Tampereella todellinen ongelma ja huoli, kuralla oleva
talous.
Muotoilijat hakivat työhönsä inspiraatiota tamperelaisuudesta, jonka
piirteitä ovat konstailemattomuus, aitous ja pragmaattisuus sekä uskallus
tarttua asioihin. Muotoilijat halusivat raitiovaunun ilmentävän Tamperetta, joka
on kehittyvä ja alati voimakkaassa liikkeessä oleva. Muotoilijat näkivät
Tampereen kiehtovana ja vetovoimaisena kaupunkina, joka on yhdistelmä pehmeitä
arvoja ja kovaa teknologiaa. Jaa-a, että näinkö on?
Ajatuksena on, että raitiovaunun ulkomuodossa huomio kiinnittyy keulan
muotoon, matkustamon valoisuuteen, ikkunalinjan ja ovien muodostamaan rytmiin
sekä LED-valojen käyttöön.
Ratikan väriksi tuli punainen.
Äänestyksessä annettiin n. 23000 ääntä.
****************
Bussilinjat uusiksi
Kun raitiotien liikennöinti vuonna 2021 alkaa, sillä on (AL
25.9.2018) isoja vaikutuksia bussiliikenteeseen myös muualla kuin
ratikkareittien ympärillä.
Se, että suositut ja usein liikennöitävät linjat muuttuisivat
idän suunnasta vaihdollisiksi, mahdollistaisi joidenkin harvemmin
liikennöitävien linjojen ajamisen vaihdotta keskustaan. Suunnittelussa ja
toteutuksessa lähtökohtana oli, että kaikki bussit eivät mahdu ratikan kanssa
keskustaan, ts. Hämeenkadulle.
Noin äkkiseltään näyttää, että oman auton käyttö tulee
lisääntymään. Vaihtojen kanssa matkan teko menee monella kaupunkilaisella liian
työlääksi. Jos itäpuolella Tamperetta asuva käy työssä länsipuolella tai
päinvastoin, eikä koti ja työpaikka ole ratikan välittömässä läheisyydessä ja
joutuu käyttämään vaihtoja molemmissa päissä, niin varsin huomioon otettavaksi
vaihtoehdoksi nousee oma auto.
Bussilinjojen vähentämisen perusteluina sanotaan, että ratikka
ja bussit eivät sovi keskustaan, Hämeenkadulle. Miksi niiden pitäisi sopiakaan?
Tammerkosken yli on mahdollista päästä useaa eri reittiä. Tampereen valtatie
Ratinan sillan kautta, bussien päätepysäkki esim. Nalkalan torin alueella,
jokunen reitti Hämeenkatua pitkin Keskustorille ja Satakunnan katua pitkin
Pispalaan ja eteenpäin. "Heilurilinja, pikavuoro", ajamaan rantaväylän tunnelin
kautta itä-länsisuunnassa. Vaihtoehtoja on ja olisi ollut jo ratikan
suunnitteluvaiheessa. Ei tarvitse tunkea ratikan kanssa samaan aukkoon.
Lisää ratikkalinjoja
Tampereen kaupunginhallitus päätti 17.9.2018, että Tampere
käynnistää neuvottelut yhteisen raitiotien yleissuunnitelman laatimiseksi
Kangasalan, Pirkkalan ja Ylöjärven kanssa. Perusteluiksi kerrottiin
mm. että keväällä 2018 valmistui esiselvitys Raitiotien tulevaisuuden
suunnat Tampereen kaupunkiseudulla. Luonteeltaan esiselvitys oli nimensä
mukaisesti hyvin alustava.
Pirkkalan, Kangasalan ja Ylöjärven kanssa on käyty
alustavaa vuoropuhelua työn jatkamisesta yleissuunnitelmavaiheeseen. Sekä
Tampereen maankäyttöratkaisut eri suunnissa että naapurikuntien
maankäytölliset kysymykset edellyttävät ripeää etenemistä
jatkosuunnittelussa. Olennaista on saada ratkottua raitiotien mahdollisten
jatkolinjojen vaatimat varaukset tuleviin yleis- ja asemakaavoihin. Yleissuunnitelma ei tähtää välittömään raitiotien rakentamiseen.
Tarkemmasta jatkosuunnittelusta ja rakentamisesta tehdään erilliset
päätökset.
Tampereen raitiotien osan 1 ja 2 yleissuunnittelun hintaan
perustuen on arvioitu seudullisen yleissuunnittelukokonaisuuden hintatasoksi n. 2 milj.euroa. Oletuksena on, että valtio avustaisi
suunnittelua 30 prosentilla. Alustavasti on arvioitu, että kaupungin osuus
koko seudun yleissuunnittelusta olisi yli 50 prosenttia. Tampereen kaupungin
osuus yleissuunnittelun kustannuksista sisällytetään raitiotien
kehitysohjelman budjettiin. Vuoden 2019 osalta kehitysohjelman budjetissa on
varauduttu yleissuunnitelman käynnistämiseen. Käynnistettävien
neuvotteluiden tavoitteena on yleissuunnittelun kilpailutus ja valtionavun
hakeminen yleissuunnitteluun yhdessä osallistuvien kuntien kanssa.
Raitiotien 1. vaihe on tekeillä. Ensin pitää saada se
valmiiksi ja liikennöinti käyntiin. Ensin katsotaan, miten ratikka pelittää
ja mitä kustannuksia se tuo mukanaan. Nyt julkisissa keskusteluissa on
kerrottu, että ratikan käyttö aiheuttaa 15 milj. euron vuotuiset tappiot.
Sitten vasta palataan 2. vaiheen rakentamiseen.
YLA (yhdyskuntalautakunta) teki 25.9.2018 bussilla
"ratikka-ajelun", tutustuen ratikan rakennusvaiheeseen Kalevan Prismalta
Lielahteen. Lielahdessa ja muuallakin rakennetaan ratikkareitin varteen
kovasti. Rakentaminen perustuu täysin ratikan tuloon. Entä jos,
taloudellisista syistä joudutaankin 2. vaihetta jarruttamaan?
Ylöjärvi ja Kangasala haluavat mukaan suunnittelemaan
raitiotien jatkoa, AL 8.10.2018. Suunnittelun kustannusten jaosta on vielä
hieman vääntöä.
****************
Lupaviranomainen vastaan hallinto-oikeus
Skitsofreeninen tilanne,
viranomaisen pitäisi tehdä päätös alueelle, josta
kaavavalitus on kesken. Pirkanmaan ELY-keskus
valitti Näsijärven täyttämisestä Hämeenlinnan
hallinto-oikeuteen, minkä jälkeen hallinto-oikeus
otti kielteisen kannan täyttöihin. Hallinto-oikeus
ei ole kuitenkaan lupaviranomainen. Vesitäyttölupa
haetaan aluehallintovirastolta, jolla on siis
prosessissa merkittävä rooli.
Tampereen kaupunki pisti
Näsijärven Vaitinaron rannan vesistötäyttöluvan
vireille reilu vuosi sitten. Täyttömaalle on
suunniteltu muun muassa ratikkareittiä. Lupaa varten
on tehty perusteelliset tutkimukset ja laadittu
hyvät vastaukset. Olemme käyttäneet Suomen
parhaimpia asiantuntijoita, ja heidän mielestään
rantaa on mahdollista täyttää.
Tampere on käyttänyt
asiantuntijoita Geologian tutkimuskeskukselta,
Rambollilta ja Pöyryltä. Ts. Tampere käyttää
asiantuntijoina tahoja (Ramboll, PÖyry) , joilla on
sidonnaisuuksia ratikkaan ja kaupunkiin. Heidän lisäkseen
kaupungilla on ollut selvitystyössä mukana
ulkopuolinen laadunvarmistaja Vahanen Environment
Oy:stä. Lupahakemuksen laatimiseen on käytetty
noin 100 000 euroa. Entä jos, myönteistä päätöstä ei
tulekaan? Onko kaupungin syytä käynnistää siinä
tilanteessa virkarikostutkinta ja periä em. summa
takaisin niiltä jotka ovat menon siunanneet?
Ei anna vakuuttavaa kuvaa, kun
väitetään, että tutkimuksissa on käynyt ilmi, ettei
Näsijärven rannassa muodostu merkittävästi
pohjavettä. Laissa oleva maininta pohjavesialueen
turmelemiskiellosta on ehdoton, niin siihen ei
viitata lainkaan.
Entä jos Näsijärven täyttö
mutkistuukin, mihin tällainen määrä mursketta sitten
viedään, Tampereen kiinteistökehityskoordinaattori
Katariina Rauhala?
– Me
elämme tällä hetkellä sen tiedon varassa, että
murskeet viedään Hiedanrantaan. Jos mursketta ei voi
viedä sinne, niin siinä tapauksessa hyödynnämme
välivarastoja, joista yksi voi sijaita esimerkiksi
Lahdesjärvellä lähellä ABC:tä. Myös muita
vaihtoehtoja on mietitty, Rauhala kertoo.
Voi, voi, suunnittelua on tehty ilman varasuunnitelmaa!
Ratikka, olkoon se sitten raitiotie, pika- tai katuratikka. Kiskoilla sen on tarkoitus kulkea kuitenkin. 
