Tampereen kaupungin tiedotuslehti 2/2008 Ratikka, olkoon se sitten raitiotie, pika- tai katuratikka. Kiskoilla sen on tarkoitus kulkea kuitenkin.

Tampereen kaupungin tiedotuslehti 2/2008

© Ossi Aho

Lukuohje; käänteinen järjestys, viimeisin päivitys on ensimmäisenä.

Viime- ja tällä vaalikaudella on keskusteluttanut kovasti nämä suurinvestoinnit. Tunneli, kansiareena, ratikka, jätevedenpuhdistamo, jne. Tässä taulukko, josta on nähtävissä valtuutetun käyttäytyminen valtuustokaudella 2013-2017 eri hankkeista äänestettäessä sekä äänen hinta.

---------------------------------------------------------------------------------

Ratikka

Tästä pääset katsomaan vertailutaulukkoa eri kaupunkien raitiotieverkoista. Kuka päättäjistä saa "sulan" hattuunsa ratikkahankkeesta? Vaikuttaa kovin kyseenalaiselta kunnialta.

Valtion osallistumisesta ratikan suunnitteluun on päätetty valtion lisätalousarviossa 19.9.14, Tampereen kaupunkiraitiotiehanke

"Hanke sisältää Hervanta—Keskusta—TAYS—Lentävänniemi välisen osuuden. Valtio tukee hallitusohjelman mukaisesti Tampereen kaupunkiraitiotiehanketta osana alueen liikennejärjestelmän, maankäytön ja tonttipolitiikan kehittämistä. Valtio osallistuu vuosina 2014—2016 aikana syntyvien rakennussuunnittelukustannusten rahoittamiseen. Rakennussuunnittelukustannusten määräksi arvioidaan vuosien 2014—2016 aikana yhteensä 10,2 milj. euroa, josta valtion osuus olisi 3 060 000 euroa. Hankkeesta arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja 180 000 euroa vuonna 2014, 1 440 000 euroa vuonna 2015 ja 1 440 000 euroa vuonna 2016. Suunnitelmien on tarkoitus olla valmiit vuonna 2016, jolloin valtuusto päättää rakentamiseen ryhtymisestä. Rakentamiskustannuksiksi on arvioitu 250 milj. euroa. Valtio tekee erikseen päätöksen investointikustannuksiin osallistumisesta arvioituaan ensin Tampereen kaupungin ja Tampereen seudun kuntien toimet tonttitarjonnan lisäämisessä ja asuntotuotannossa."

Valtion budjetissa 2016, eikä myöhemmillekään vuosille ole esitetty yhtään rahaa. Ministeri Berner lupasi keväällä 2016 ratikalle n. 71 milj.euroa. V. 2017 budjetissa ratikkarahaa EI ole. Ratikalle on myönnetty lisätalousarviossa 2016 rahoitus.

Ratikan kannatus 14.11.2015. Mitä mieltä kukin valtuutettu on ratikkahankkeesta tänä päivänä ja ihan kuvien kera.

HUOM. olen pahoillani, että eräät linkit eivät toimi. Mm. Aamulehti on muuttanut esitysalustaansa ja täten linkit ovat katkenneet.

 

Näsisaaren täyttö valmis

AL suitsuttaa 8.12.2022; Tampere teki sen jälleen: Näsisaaren valtava täyttöoperaatio valmistui etuajassa.

Hiedanrannan miljoonan kuution louhekasa on nyt ajettu järveen. Lisäksi Lahdesjärveltä tuotiin lisää louhetta 13000 kuormaa.

Näsisaaren louheenajotyöt ja Näsijärven vesistötäyttö ovat valmistuneet etuajassa marraskuun 2022 lopussa, tiedottaa Tampereen kaupunki. Louheenajo saatiin tehtyä lähes puolitoista kuukautta etuajassa ja raitiotien painopenkereet olivat valmiit kuukauden etuajassa. Hm. etuajassa? Jos tehdään liian lepsu aikataulu, silloin on mahdollista tavoiteaikataulu alittaa. Mutta, hyvä näin, että saostunut maa-aines voi vajota talven aikana pohjaan, kun vettä ei myllätä.

Näsisaari lukuina

55000 louhekuormaa, yhteensä 1,2 miljoonaa kuutiometriä.
42000 kuormaa tuotiin Hiedanrannan kasasta työmaateitä pitkin.
13000 kuormaa Paasikiventien kautta Lahdesjärveltä.
6,5 metriä korkean painopenkereen pinta on noin 8,5 metrin korkeudella Näsijärven pinnasta.
90000 pudotusjärkäleen pudotusta syvätiivistystöissä.
658 analysoitua pintavesinäytettä ja 110 pohjavesinäytettä.
800 metriä. Saaren lopullinen pituus.
200 metriä. Saaren lopullinen leveys.

**************

 

Hieman yli vuosi takana

Hieman yli vuosi takana. Matkustajamäärät alkavat vakiintua.

Ratikkayhtiö tiedotti 3.10.2022, että syyskuu 2022 oli Tampereen Ratikalle ennätyksellinen. 40000 päivittäisen matkustajan määrä rikkoutui kuun aikana peräti 19 päivänä. Perjantaina 30. syyskuuta tehtiin myös ennätys yksittäisen päivän matkustajamäärissä, kun Ratikan kyydissä liikkui jopa 46 759 matkustajaa. Yhteensä Ratikalla kulki syyskuussa 1 134 479 leimannutta matkustajaa, 37816 matkustajaa per päivä.

Elokuussa matkustajien määrä oli n. 980 000 ja suurin päivittäinen matkustajamäärä oli 42576. Matkustajamäärä ylitti 40000 neljänä päivänä elokuussa.

Myös viikonloppujen matkustajamäärät ovat jatkuvassa kasvussa. Lauantain keskimääräinen matkustajamäärä on tällä hetkellä noin 30000 ja sunnuntain noin 20000 matkustajaa vuorokaudessa. Vuoden 2022 alussa vastaavat luvut olivat lauantaisin noin 20000 ja sunnuntaisin noin 12000 matkustajaa.

**************

 

Varoitus pohjaveden pilaantumismahdollisuudesta

Tampereella iski 24.8.2022 yöllä paikallinen ilmastonmuutos. Muutos tuli rankkasateen muodossa. Ilmatieteen laitoksen mukaan Tampereelle osui kaikista voimakkain sade. Tampereella satoi yön aikana 44,6 millimetriä vettä.

Rankkasateen johdosta Näsisaaren ja rannan väliseen kanavaan valui elokuussa muutama tuhat kuutiota hulevettä Paasikiventieltä.

Aamulehti kiirehti kirjoittamaan (3.9.2022) veden samentumisesta ja pohjaveden pilaantumismahdollisuudesta. Näsijärveä työmaalta suojaavaa verhoa tarkkaillaan jatkuvasti. Hanketta valvovasta Pirkanmaan ely-keskuksesta kerrottiin elokuun alussa, ettei järven näytteissä näkynyt enää merkittävää samentumaa. Nyt tarkoitetaan talvellisia -keväällisiä puomivuotoja.

Mutta miten on pohjaveden laita? Mitä rakennustyömaan syvemmälle ulottuvista vaikutuksista tähän mennessä tiedetään?

Työmaan vaikutuksia tarkkaillaan yhdeksästä putkesta, jotka on porattu maahan rannan tienoolla eri puolilla Epilänharjua ja Pispalanharjua. Putkista kahdessa havaittiin helmikuussa kohonneita metalli- ja öljyhiilivetypitoisuuksia. Putket ovat Vaitinaron liittymän molemmin puolin.

Maaliskuussa tehtiin ylimääräinen tarkkailukierros. Pitoisuudet olivat laskeneet alle tai lähelle sallitun. Kesäkuussa pohjavedestä ei löydetty enää öljyhiilivetyjä.

Kahden näytteenottokerran perusteella ei kuitenkaan voi päätellä, millä tavalla rakennustyömaa ja itse saari vaikuttavat pohjaveteen. Pirkanmaan ely-keskuksen ympäristönsuojeluyksikön ylitarkastaja Eeva-Maija Haukan mukaan tulokset ovat luotettavia vasta useiden näytteiden jälkeen.

”Lisäksi pohjavedessä on vuodenaikavaihtelua. Näemme vaikutukset vasta, kun tuloksia on kertynyt”, hän sanoo. Haukan mukaan ei voida tietää, näkyvätkö mahdolliset muutokset vuoden päästä, viiden vuoden päästä vai vasta joskus paljon myöhemmin.

Siis, jos vaikutukset tulevat vasta työmaan valmistumisen jälkeen, ketään ei saada vastuuseen. Näinkö Haukan kommenttia on luettava? Kyllä, lupapäätöksessä tämä mahdollisuus oli täysin ohitettu.

**************

 

Vuotamattomat verhot vuotavat

Näsijärvessä havaittiin 6.8.2022 samentumaa, jonka uskotaan olevan peräisin Näsisaaren rakennustyömaalta – ”Sen huomaa aivan selvästi, kun sinisessä järvessä valuu ruskea vana.”

Aamulehti sai lauantaina 6. elokuuta useita lukijavinkkejä siitä, että Näsijärvessä on havaittu samentumaa. Vinkkien mukaan samentuma on likavettä, jota valuu Näsisaaren rakennustyömaalta. Lehden kuvista on nähtävissä selvät kuravanat, jotka leviävät kohti Näsiselkää.

Lauantaina Tampereella oli myös kova tuuli, ja Aamulehteen yhteyttä ottanut lukija uskoi sen rikkoneen työmaan suojaverhon, jolloin sameaa vettä pääsi leviämään entisestään. Siilinkarin sääaseman mukaan, lauantaina iltapäivällä oli navakkaa, puuskissa kovaa tuulta.

Sinällään melkomoista, että lupaehdoissa ei ole sanottu mitään varautumisesta rakentamisaikaisiin suojapuomien vuotoihin ja niiden aiheuttamiin veden samentumiin. Täytön ja rannan välisestä kanavasta kyllä on kannettu sitä enemmänkin huolta.

Kun heinäkuussa 15.7.2022 uutisoitiin verhojen ulkopuolella olevasta samentumasta, niin kiireesti tulivat Ramboll Oy ja ELY-keskus selittelemään, ettei samentuma johdu verhojen vuotamisesta. Kysymys kuuluukin, MISTÄ SITTEN?

Toukokuussa suojaverho vuoti kaksi kertaa, sillä jäät olivat hajottaneet sitä kannattelevia ponttoneja. Tampereen kaupungin, vedestä näytteitä ottavan Rambollin ja niitä valvovan ely-keskuksen mukaan suojaverho ei ole päästänyt samentunutta vettä muualle järveen toukokuun jälkeen.

Ilmakuva näyttää, miten Tampereen tekosaari muotoutuu pian koko pituudeltaan – työmaalta levisi samentunutta vettä Näsijärveen jo toisen kerran. (Lehdessä)

Kesä- ja heinäkuun aikana suojaverhossa ei ole havaittu vuotoa. Siis, ennen 15.7.2022 päivää. Ilmakuvatarkastelun perusteella samenemaa ei myöskään ole ollut havaittavissa”, sanoo ylitarkastaja Jussi Iso-Tuisku Pirkanmaan ely-keskuksen ympäristön­suojelu­yksiköstä. Miksi viranomainen ei voi myöntää, vaikka ulkopuoliset tekevät havaintoja samasta kohteesta?

Viranomaisen ei pitäisi liiaksi lähteä puolustelemaan toimijoita, saattaa ”pöksyt” palaa!

**************

 

Näsijärvessä samentumaa - suojaverhot eivät vuoda?

AL kirjoitti, että kokenut tamperelaiskalastaja uskoo, että Näsisaaren työmaa on samentanut Näsijärven vettä (AL 15.7.2022) Hän kertoo verkkojensa likaantuneen. Koska saarityömaata ympäröivää vettä tarkkaillaan jatkuvasti, niin kysymys kuuluukin, että mikä ja miten verkot likaantuneet?

Näytteitä ottava Ramboll ja ELY-keskus ovat sitä mieltä, ettei se ole mahdollista, koska näytteet eivät näytä sitä. Ely-keskuksen ylitarkastajan mukaan tarkkailussa ei ole havaittu suojaverhon vuotavan samentumaa. Jos samentuma on havaittu verhon ulkopuolella, niin eikö silloin pitäisi selvittää mistä samentuma johtuu, ellei suojaverhon vuodoista?

Jutussa oli mielenkiintoinen kirjaus. "Näytteitä ottaa Ramboll, joka toimii kaupungin konsulttina." Kyllä, Ramboll on enemmän kuin tämän projektin konsultti. Yritys on hyvin vahvasti liikesuhteessa kaupunkiin nähden. Vuoden 2020 ostolaskudatan mukaan kaupunki maksoi Ramboll CM Oy ja Ramboll Finland Oy/Viatek yhtiöille 4,477 milj. euroa erilaisista konsulttipalveluista.

Ramboll on laatinut tilauksesta kaupungille Näsijärven vesistötäytön, vesilain mukaisen hakemussuunnitelman, jonka on kaupungin puolelta hyväksynyt yksi henkilö.

Ramboll on laatinut (laadituttanut) mm. vesistötarkkailuohjelman riskiarvioinnin, määritellyt näytteiden oton tarkkailupisteet, sedementtitutkimusraportin... ja paljon muuta lupahakemukseen liittyen.

Onko kysymyksessä lievää isompi eturistiriita, koska lupaprosessissa mukana ollut yhteisö tarkkailee itse laatimiaan ehtoja ja rajoja? Pukki kaalimaan vartijana!

Viranomainen, Pirkanmaan ELY-keskus eivät tällaiseen pikkuseikkaan ole kiinnittäneet huomiota. Miksi kiinnittäisikään, olivathan lupaviranomaiset AVI ja ELY konkreettisesti mukana jo hakemuksen laatimisvaiheessa?

Mielenkiintoista nähdä, miten media puolustelee kaupungin toimia. Mm. Tamperelainen -lehti kirjoittaa 7.7.2022 toukokuisen vuoden perustella, ettei ongelmia ole. Tästä viikko eteenpäin, taas paljastui ongelmia.

 

****************

Näsisaari muotoutuu - täyttö etenee

Suojaverhot pitäneet ja pohjavedessä ei muutoksia Näsisaaressa ja kanava saa kohta uutta vettä. Näin kirjoitti Tamperelainen -lehti 7.7.2022. Voi, kuinka väärässä lehti voikaan olla.

Näsisaaren täyttötyön aikaisessa vesien laadun tarkkailussa ei ole tällä hetkellä viitteitä ongelmista, tiedottaa Tampereen kaupunki.

Näsijärven pintavedestä on otettu näytteitä kahden viikon välein, ja suojaverhon toimivuutta on tarkasteltu viikoittain. Vesientarkkailun perusteella suojaverhon toisella puolella todettiin alkukesän aikana samentumaa. Tällä hetkellä tilanne on hyvä ja suojaverhot pitävät samentuman sisäpuolellaan.

Kanavan aluetta ilmastetaan ja on varauduttu, että kanavaan aloitetaan veden johtaminen suojaverhojen ulkopuoliselta alueelta veden vaihtuvuuden parantamiseksi. Tällä hetkellä vesi ei juuri pääse vaihtumaan kanavassa.

Vesistöön tehtävän täytön tiivistämiseksi raitiotielinjan ja tulevan katualueen kohdilla on käynnissä syvätiivistystyöt. Siinä pudotetaan 10 tonnin järkälettä yhdeksän kertaa. Pudotuskorkeuden vaihtelee täytön paksuudesta riippuen 4:stä 15 metriin.

****************

 

Helle sekoitti ratikan liikenteen

Juhannuksen jälkeiselle viikolle (vko 26, kesä-heinäkuun vaihde 2022) osunut hellejakso sekoitti Tampereen ratikan liikenteen totaalisesti. Samalle viikolle sattui useampi ajojohdin ja sähkörataongelmasta johtuva ratikan pysäyttänyt ongelma. Ensin maanantaina, tiistaina ja keskiviikkona.

Tampereen Raitiotie Oy ja Raitiotieallianssi tiedottivat 30.06.2022, raitiotien ajojohdinhaasteet ovat selvityksessä ja korjaustoimet käynnissä. Todennäköistä on, että, suunnittelussa ja rakentamisessa ei ole otettu riittävästi huomioon helteen aiheuttamaa lämpölaajentumista.   

Tampereen Raitiotie Oy ja Raitiotieallianssi ovat aloittaneet selvitys- ja korjaustoimenpiteet ma 27.6.2022 Pirkankadulla ja ke 29.6.2022  Hatanpään valtatiellä tapahtuneiden sähkörataongelmien vuoksi.

Korjaavat ja ennakoivat toimenpiteet ovat käynnissä, jotta vastaavilta tilanteilta vältyttäisiin jatkossa. parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Ennakointi oli ollut mahdollista suunnittelu- ja rakennusvaiheessa.

Muukin vaikeuttaa  ratikan liikennettä kuin helle. Kuorma-auto vaurioitti pahoin ratikan ajolankaa 7.7.2022 Tampereella, keskustassa liikennöinti keskeytyi tunneiksi – nyt vaunut kulkevat taas

******************

 

Ratikan liikennöinti 9.8.2021 lukien vuoden loppuun.

Vuoden 2021 kesäkuusta lukien vuoden loppuun mennessä raitiovaunuissa oli noin 4,1 miljoonaa matkustajaa ja ajettuja kilometrejä kertyi 612 000. Vuonna 2021 matkustajamääriin vaikutti vielä koronapandemia.

Tilikauden liikevaihto nousi edellisvuodesta 17,7 milj. euroon (5,1 milj. euroa v. 2020).
 Tilikauden tulos oli -487 721 euroa (0,00 euroa v. 2020.

Lähde: Raportti Tampereen kaupungin tytär- ja osakkuusyhtiöiden toiminnasta vuodelta 2021

Liikevaihtoon kuuluu muitakin tuloja, kuin pelkät lipputulot.

Ratikkaan nousut, liikennöintikustannukset ja subventio 9.8.- 31.12.2021

Linjat Nousut yht. Nousut pv Liikennöintikust. € Subventio € Subventio %
Linja 1 960052 6667 1788829 950143 53,12
Linja 3 2767607 19219 2767607 2415543 46,89
Yhteensä 3727659 25886 6940509 3365686 50,00

Lähde: Nyssen toimintakertomus vuodelta 2021

******************

 

Ratikkatyömailla tänä vuonna 3 kilometrin urakka

Tampereen raitiotienlänsiosan rakentamistyöt ovat edenneet (Tamperelainen 21.5.2022) aikataulussa, tiedottaa Raitiotieallianssi. Kesän tullessa asennetaan ensimmäiset kiskot Lentävänniemeen, ja yhteensä tänä vuonna rakennetaan kaksoisraidetta lähes 3 kilometriä.

Raitiotietyöt ovat käynnissä koko länsiosalla eli Santalahden, Hiedanrannan, Niemenrannan ja Lentävänniemen alueella. Pyynikintori–Santalahti -osuudella kaksoisraiteen asennukset on tarkoitus saada valmiiksi vuoden loppuun mennessä.

Elokuun alkupuolella valmistuvat myös Sepänkadun sillan työt, ja katu voidaan avata jälleen läpiajoliikenteelle.

Näsisaaren täyttö jatkuu, jonka on määrä valmistua kuluvan vuoden loppuun mennessä. Ellei tule yllättäviä keskeytyksiä.

– Tavoitteena on, että Raitiotieallianssin työt Näsisaaressa voisivat alkaa kesällä 2023. Aikatauluun vaikuttaa Näsisaaren täytön painuma-aika. Jos työt päästään aloittamaan suunnitellusti, on raitioliikenteen aloittaminen Lentävänniemeen mahdollista vuodenvaihteessa 2024–2025, Raitiotieallianssin projektipäällikkö Sari Valjus kertoo tiedotteessa.

Tänä vuonna Raitiotieallianssi rakentaa raitiotien kaksoisraidetta kaikilla rakentamislohkoilla eli Santalahdessa, Hiedanrannassa ja Lentävänniemessä. Pyynikintori–Santalahti-osuudelle on tähän mennessä asennettu kaksoisraidetta noin 700 metriä.

Tampereen raitiotielle rakennetaan myös länsiosuudelle sekä sepelirataa että kiintoraidelaattaan perustuvaa rataa, jossa pinnoitteena on nurmi, kiveys tai asfaltti.

- Kiintoraidetta asennetaan tänä vuonna noin kaksi kilometriä ja sepelirataa arviolta vajaan kilometrin verran. Valmiista raitiotieradasta puhutaan vasta siinä vaiheessa, kun kaikki tekniset järjestelmätkin on asennettu. Teknisiä järjestelmiä ovat esimerkiksi sähköradan rakenteet kuten pylväät, ajojohtimien ripustimet ja itse ajojohtimet. Lisäksi asennetaan muun muassa vaihteiden kääntölaitteita ja liikennevaloja raitiotietä varten, Kuusela mainitsee.

Kaikkiaan Tampereen raitiotien länsiosalle eli Pyynikintorin ja Lentävänniemen välille tulee raitiotierataa noin 6,7 kilometriä.

******************

 

Näsijärven täyttö keskeytetty, puomit rikki

Jäät rikkoivat Näsisaaren suojaverhon (AL 16.5.2022) kellukkeita Tampereella: Näsijärven pintavedessä havaittu samentumaa. Tekosaaren rakennustöissä suojataan Näsijärven vettä hienoainekselta suojaverholla, jota kellukkeet pitävät pinnalla. Kellukkeita meni talven aikana rikki jäiden voimasta.

Pintavedessä havaittiin samentumaa rikkoutuneiden kellukkeiden yläpuolella ja verhon ulkopuolella kolmessa lähimmässä tarkkailupisteessä. Samentuma on sekoitus vettä ja kivihienoainesta, jota irtoaa täyttölouheesta. Sekin lienee mahdollista, että 0-kuitu on lähtenyt liikkeelle täytön seurauksena.

”Esteettinen haitta se on toistaiseksi ja kestää aikansa, että hienoaines painuu pohjaan”, Tampereen kaupungin rakennuttajainsinööri Petri Leppänen sanoo.

Samentuma näkyi viime viikolla otetuissa näytteissä, ja täyttötyö keskeytettiin 13. toukokuuta. Järvitäytön laajentamisesta siirryttiin tekemään väliaikaisesti alueen muita töitä. Samentumasta ja toimenpiteistä ilmoitettiin samana päivänä valvoville viranomaisille Ely-keskukseen ja Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluun.

Uudet työvaiheet alkamassa

Tulevan raitiotien rakennusalueelle tehdään syvätiivistys. ”Pudotamme 8–10 henkilöauton kokoista painoa noin 10–15 metrin korkeudelta täytön päälle. Pudotuksia tulee noin 100000”, Leppänen kertoo, miten syvätiivistys tehdään.

Näsisaaren urakoitsija Louhintahiekka oy on suunnitellut, että syvätiivistystyöt aloitetaan toukokuun lopussa. Kun syvätiivistys on tehty, alueelle rakennetaan painopenger, joka nopeuttaa saaren tiivistymistä. Näsisaaren ratikkatyöt alkamassa kesällä 2023, jos maa painuu.

Voimalaitoksen lauhdevesiputkien siirtourakassa on käynnissä järven pohjaan asennettavien putkien hitsaus. Vanhat putket menevät tulevan saaritäytön poikki, joten ne rakennetaan uuteen paikkaan kiertämään saari.

******************

 

Ratikkaan miljoona nousua

Oliko sattumaa vai ei, juttu julkaistiin suistumisen jälkeisenä päivänä? AL 7.5.2022 suitsuttaa isossa jutussa ratikkaan nousuja.

Kuinka monta ihmistä käyttää päivittäin ratikkaa, se pitää laskea?

Maaliskuu 2022 oli ennätyskuukausi nousujen osalta. Nousujen määrä 979987 tarkoittaa, että päivää kohti ratikkaan nousi 31612 henkilöä. Koska on oletettavaa, että lukuun sisältyy saman henkilön tekemät meno- ja paluumatkat, niin päivittäisiksi ratikan käyttäjiksi tulee näin n. 15806 henkilöä. Lukemat eivät erottele sitä, onko matkustaja tamperelainen tai ulkokuntalainen.

Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan Tampereen asukasmäärä oli maaliskuun 2022 lopussa 244608 asukasta. Joten, ratikan käyttäjiä on n. 6,5 prosenttia Tampereen asukkaista.

Päätöksen pohjana oli n. 40-45000 käyttäjän määrä arkipäivisin.

******************

 

Ratikka kiskoilta - nyt Kaupin kampuksella

Taas!  Nyt suistuminen tapahtui 6.5.2022 Taysin ja Kaupin kampuksen pysäkkien välisellä osuudella. Edellisen kerran kiskoilta suistumista tapahtui helmikuussa Hervannassa.

Vaihteen kohdalla yksi ratikkavaunun teli nousi pois kiskolta. Nyt ei pitäisi olla jäätä kiskoilla, kun ratikka pyrkii omille teilleen. Äkkipysäys ei aiheuttanut esimerkiksi matkustajien kaatumisia.

Suistunut vaunu on siirretty varikolle tarkastettavaksi. Suistumisen syy on vielä tutkittavana.

*******************

 

Ratikan päätepysäkki Lielahdessa, susi jo syntyessään

Tampereen raitiotien ratatyöt ovat jo täysillä käynnissä Lielahdessa. Hiedanrantaan tulee ratakiskoja kesällä, ja päätepysäkin paikka Pyhällönpuistossa alkaa hahmottua. Hiedanrantaan muodostuu valtava uusi asuinalue, jonne rakennetaan myös koulu ja hyvinvointikeskus.

Tampereen raitiotien reitti alkaa hahmottua Hiedanrannassa ja Lentävänniemessä. Ratikkamatkalle Hiedanrannan tehdasalueen läpi pitäisi päästä reilun kahden vuoden kuluttua. Infonäytöt Tampereen ratikoissa kertovat jo, että Pyynikintorilta matkaa Hiedanrantaan yhdeksässä minuutissa.

Lielahden ratatyöt käynnistyivät täysillä, kun Näsisaaren rakennustyöt alkoivat. Samaan aikaan valmistuvat myös Hiedanrannan ensimmäisten asuinkortteleiden kaavaluonnokset. Hiedanrantaan ovat nousseet raitiotien painopenkereet jo aiemmin Näsisaaren työmaan viereen ja Sellupuistoon.

Viittaus päätepysäkkiin liittyy pysäkin kaavan käsittelyyn. Lautakunnan käsittelyssä 17.3.2020 jätin päätökseen eriävän mielipiteen mm. se toimimattomuuden vuoksi. Kyseisen kokouksen päätös mitätöitiin 28.4.2020 ja samalla häivytettiin kirjallisena jättämäni eriävä mielipide. Voit lukea enemmän täältä.

******************

 

Irenen päivän talvimyrsky laittoi liikennejärjestelmän polvilleen

Luonto otti Irenen päivänä (5.4.2022) mittaa Tampereen joukkoliikennejärjestelmästä ja laittoi sen polvilleen. Ratikka on osa joukkoliikennejärjestelmää kuin on myös kaupunkipyörätkin. Näin valtuusto on viisaudessaan, tai höynäytyksen jälkeen päättänyt.

Bussiliikenne takkusi niin ikään. Reittejä vaihdeltiin ja aikataulut menivät sekaisin. Kuitenkin pääsi liikkumaan.

Miksi aina unohdetaan, suunnittelusta lähtien, että, Suomi ja Tampere ovat pohjoisessa ja edelleenkin talvi lumineen ja se on otettava huomioon.

Miten muuten sujuu liikenne kaupunkipyörillä? Ei suju vai? On siinä meillä liikennejärjestelmän osa, joka on käytössä vain osan vuotta. Ei todellakaan vaikuta tarkoituksenmukaiselta.

Oikeastaan nautin tilanteesta.

*******************

 

Kahden tunnin ratikkamatka

Päivän AL:ssä (25.3.2022) oli oiva kirjoitus ratikkamatkasta Tampereella kahden tunnin aikana ja matkalla tehtyjä havaintoja.

"Tätä kaupunkiseikkailua suosittelen keskipäivällä näin koronarajoitusten helpottaessa. Viekää vanhukset katselemaan autiota Tampereen keskustaa, minkä vuosien 1985–2010 välinen vilske on kokonaan hävinnyt. Neljännesvuosisadan keskustan elämää seuranneelle ja 10 vuotta eläkkeelle olleelle tämä oli valtava muutos.

Aika tunnollisesti matkustajat suorittivat maksunsa muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Vakituisilla matkalipun hankkineilla homma toimii. Eräällä miehellä oli ongelma kännykän QR-koodin kanssa, hän sai neuvoja toiselta matkustajalta.

Tampereen naapurikunnat meinaavat siirtyä samaan yhteiskunnan tukemaan matkustusmuotoon, mikä ei palvele liikuntarajoitteisia harvoilla pysäkkiväleillä."

Iso kiitos kirjoittajalle.

*******************

 

Paalutustyöt alkoivat vilkkaan tien laidalla Tampereella

Ratikkaa varten rakennetaan Paasikiventien yli n. neljä miljoonaa euroa maksava silta. (AL 14.3.2022) Noin 230-metrisen Rosenlewin sillan paalutustyöt alkoivat ma 14.3.2022.

Raitiotieallianssin taitorakenteiden vastaava työnjohtaja Perttu Vähä-Pietilä kertoo, että siltatyö on pituudeltaan ja hinnaltaan suurin uusista Paasikiventien ylityksistä.

"Harjun puolella ei ole tilaa raitiotielle, joten sen pitää päästä järven puolelle”, Vähä-Pietilä sanoo. Ei olekaan, koska tämä vaihtoehto hylättiin jo alkumetreillä.

Silta nimettiin alueella toimineen porilaisen teollisuusyrityksen mukaan. Rosenlew-nimi ansaitsee paikkansa uuden sillan nimessä. Porilainen oy W. Rosenlew ab toimi Tampereella puuteollisuudessa. Rosenlew hallitsi Pölkkylänniemeä vielä 1900-luvun alkupuolella.

Rosenlew hankki niin sanotun punaisen tukkitien. Puuta uitettiin Näsijärveltä rantaan, josta tukkitie kulki harjun yli Pyhäjärveen. Aluksi tukkivaunut vedettiin hevosilla harjulle, myöhemmin höyryvoimalla. Harjulta puut laskettiin rullatietä pitkin.

*******************

 

Miljoona kilometriä täynnä

Tamperelainen -lehti uutisoi 2.3.2022, että ratikoiden mittariin tuli miljoona kilometriä, 15 000 lähdöstä 14 peruttu. Pitkä kuuma kesä ja vanhan ajan talvi ovat vaatineet "jonkin verran säätöjä."

Tampereen ratikoilla on ajettu miljoona kilometriä. Kilometrimäärä tuli täyteen eilen tiistaina ja lukuun on laskettu niin ajoharjoittelun, koeliikenteen kuin varsinaisen liikenteenkin ajot.

– Tampereen Ratikan vaunut ovat osoittaneet luotettavuutensa eri keleissä. Olemme saaneet kokemusta sekä poikkeuksellisen pitkän ja kuuman kesän että kylmän runsaslumisen talven vaikutuksista. Ääriolosuhteet ovat vaatineet vaunuissa jonkin verran säätöjä, mutta kokonaisuutena vaunut ovat selvinneet erilaisissa olosuhteissa varsin mainiosti, kertoo Tampereen Raitiotie Oy:n kalustopäällikkö Ali Huttunen tiedotteessa.

– Vaunuihin ei ole tehty ensimmäisen puolen vuoden liikennöinnin aikana oleellisia muutoksia. Merkittävimpänä on ollut lämmitys- ja ilmastointijärjestelmään tehdyt lämpötilojen ääripäiden toimintaan liittyvät säädöt, Huttunen jatkaa.

Sitä jäin miettimään, mikä on tämän uutisen tarkoitus? Ei ihan auennut, koska ratikka hankittiin nimenomaan liikkumista varten. Olisiko niin, että matkustajamäärätavoitteet laahaavat jäljessä, siksi uutinen joka ei kuitenkaan ole uutinen.

*****************

 

Jää suisti ratikan kiskoilta

Tämäkin on sitten nähty, jota ei pitänyt nähdä. (AL 26.2.2022) Aamun ensimmäinen ratikka suistui kiskoilta Hervannassa – Syynä poikkeukselliset sääolosuhteet: ”Urakisko oli jäässä.” Ensimmäisessä uutisessa, minkä AL julkaisi, niin syytä ei tiedetty, sitä tutkittiin. Laitoin oman kommenttini; Olisiko jäätä urakiskossa?

Iltapäivällä syyksi kerrotaan Ratikan suistumisen kiskoilta aiheuttivat sääolosuhteet. ”Todennäköisesti se johtui siitä, että urakisko oli jäässä. Urassa oleva jää nosti vaunun pyörän kiskolta ja aiheutti suistumisen”, kertoi VR:n operatiivinen päällikkö Vesa Rauhala lauantaina iltapäivällä.

Mietitäänpä sitä, jos ratikka suistuu kiskoilta täydessä vauhdissa, täynnä matkustajia ja kaatuu? Ei ollut jäätä Lontoossa kiskoilla kun ratikka kaatui ja 7 ihmistä kuoli (AL 9.11.2016). Todennäköisyyden mukaan Tampereellakin sattuu jossain vaiheessa kuolonuhreja vaativa onnettomuus. Meneekö siihen vuosi, kaksi, kymmenen tai enemmän, tilastojen mukaan näin tulee jossain vaiheessa käymään?

Kiskoille eksymisiä tapahtuu tämän tästä (AL 24.2.2022). Tampereella on paikkoja, joissa autoilijalla on suurempi riski eksyä raitiovaunukiskoille.

”Alkuvuoden aikana tällaisia tilanteita on sattunut ainakin kerran viikossa”.

Yksi ongelmapaikoista on Hervannassa, Insinöörinkadun ja Arkkitehdinkadun risteyksessä, jossa raitiovaunukiskot jatkavat Arkkitehdinkadun ja Tohtorinkadun välistä kohti Hervantajärven pysäkkiä. ”Näyttää siltä, että siinä kohtaa on Insinöörinkatua etelään ajaessa helppo harhautua epähuomiossa kiskoille”, Rauhala sanoo.

Eikä mennyt edellisestä suistumisesta kuin 1½ viikkoa, kun taas sattui ja tapahtui. Raitiovaunu suistui Tampereella kiskoilta myös helmikuun lopussa (siirryt toiseen palveluun). Silloin syynä olivat poikkeukselliset lumi- ja jääolot.

Nyt ratikan pyörä nousi kiskoilta.

Onnettomuudessa oli kyse vaunun suistumisesta pois kiskoilta Hervantajärven päätepysäkillä. Raitiovaunua siirreltiin päätepysäkillä, jolloin yksi sen pyöristä jostain syystä nousi pois kiskoilta. Kyllä, on tärkeää, että kaikki pyörät ovat alla. Mikä aiheutti pyörän nousemisen, eikö vaihde ollut oikeassa asennossa ratikan tullessa?

*****************

 

Nyt se alkaa - tekosaaren rakentaminen Näsijärveen

Historiallinen päivä, keskiviikko 16.2.2022. Silloin alkoi tekosaaren rakentaminen Näsijärveen (YLE 16.2.2022). Tampereella on lupa rakentaa noin 13 hehtaarin saari. Luvan saanti järven täyttämiseksi kesti vuosia

Luonnonsuojelijat vastustavat, vastustivat tekosaaren rakentamista Näsijärveen. He ovat huolissaan erityisesti vaikutuksista pohjaveteen. Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys valitti Tampereen kaupungille myönnetystä luvasta korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO) asti. Myös itse olen vastustanut järven täyttöä. Maita pitkin olisi ollut mahdollista rata vetää, mutta taustalla ovat isommat, ei kaupungin tai kaupunkilaisten etu.

KHO salli tekosaaren rakentamisen, mutta muutti yhtä lupamääräystä ja lisäsi toisen. KHO vaati, että Tampereen kaupungin pitää selvittää, miten järven täyttö vaikuttaa viereisen pohjavesialueen veden määrään ja laatuun. Oikeusistuin myös laajensi pohjaveden laatuun liittyvän tarkkailun vaatimuksia. Näsijärvestä imeytyy pintavettä pohjaveteen.

Alun perin Tampere ei aikonut rakentaa Näsijärveen saarta, vaan halusi täyttää järven rantaa. Hallinto-oikeus ei kuitenkaan sallinut rantatäyttöä.

Oikeuden mukaan rannan täyttö olisi aiheuttanut riskin pohjavedelle. Tämän jälkeen jäljelle jäi vain saarivaihtoehto. Oudolta tuntuu, että n. 30 metriä on matka, joka estää, turvaa sen ettei pohjavesi pilaannu.

Ympäristönsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja kritisoi hanketta ankarasti, puhuen mm. vuonna 2010 tehdyn alueelle tehdyn tutkimusraportin hävittämisestä.

Ei pitäisi olla rahasta kiinni. Tampereen tämän vuoden talousarviossa Näsisaaren järvitäyttöä varten on myönnetty määräraha, n. 8 milj. euroa. Valtuustolle esitetään 21.2.2022 talousarviomuutoksena mm. Näsisaaren rakentamiseen ja pilaantuneen maan puhdistamiseen 10,5 milj. euroa.

Perusteluna; koska olivat jääneet viime vuonna käyttämättä!? Ts. täytöllä olisi käytössään n. 18 milj. euroa! Paljoksun!

Pieni yksityiskohta talousarviomuutoksissa, investointitasoa nostetaan, rahoituslaskelman puuttumisen vuoksi, epäselväksi jää, miten ne rahoitetaan. Lainalla, omaisuuden myynnillä vai otetaanko kassasta?

****************

 

Viiden miljoonan matkan rajapyykki meni rikki

Näin Tampereen ratikan matkustajamäärä on noussut puolen vuoden aikana. (AL 9.2.2022).

Tampereen ratikka on liikennöinyt nyt puoli vuotta. Ratikkamatkoja on tehty kevään koeliikenne mukaan lukien 5 miljoonaa, kerrotaan Tampereen Raitiotie oy:n tiedotteessa. Matkustajamäärät ovat nousseet vuoden takaisesta, mutta tulevat edelleen perässä korona-pandemiaa edeltäviin aikoihin verrattuna.

Koronarajoitukset näkyvät Tampereen joukkoliikenteen matkustajamäärissä edelleen. Matkoja on tehty 18 prosenttia vähemmän kuin vastaavana ajankohtana ennen koronapandemiaa.

Joukkoliikenteen matkustajamäärät Tampereella ovat kuitenkin olleet kasvussa ratikan alkuvaiheista alkaen. Ensimmäisen liikennöintikuukauden aikana ratikkaa käytettiin 530 000 kertaa ja miljoonan kävijän rajapyykki rikottiin syyskuussa. Lokakuussa 2021 kerrottiin luvut.

Kokonaisuudessaan uuden joukkoliikennevälineen arvioidaan heijastuvan positiivisesti matkustajamääriin. Määrät ovat 29 prosentin kasvussa vuoden takaiseen (2020) ajankohtaan verrattuna.

Lähtöjä 90 554

Tampereen ratikka ajoi puolen vuoden aikana liikennöinnissä yhteensä 90554 lähtöä. Peruttuja lähtöjä oli 270.

Keskimäärin jokaista päivää (184) kohden 27174 matkustajaa, n. 14000 henkilöä. Mukana on myös kesäkuussa alkanut koeliikenne, joten päivittäinen käyttäjämäärä on pienempi.

Nousujen määrä oli marraskuussa 2021 yli 900 000. Ts. ratikalla on tehty parhaimmillaan hieman yli 30000 matkaa päivässä.

Ratikalla teki matkaa puolen vuoden aikana 5 000 000 matkustajaa. Kun lähtöjä oli 90554, tarkoittaa sitä, että lähtöä kohden on ollut 55  matkustajaa. Kasvua elokuun matkustajamääriin n. 19,5 prosenttia.

Ratikkaa kun perusteltiin, esiteltiin lukemia, että käyttäjiä ratikalla olisi jopa n. 45000 päivittäin. Täällä vuoden 2015 matkustajat linjalla 3, Hervanta - Lielahti - Hervanta.

Laskelmien pohjana oli, että n. 15 prosenttia kaupungin asukkaista käyttää ratikkaa. Silloin käyttäjiä pitäisi olla n. 36500 henkilöä, joista tulisi nousuja n. 73000/vrk. Onhan tuossa vielä kirimistä.

*****************

 

Hämeenkadun jalankulkijoiden määrä romahti alle puoleen

(Moro -lehti 27.1.2022) Eihän tässä näin pitänyt käydä! Kaupunkilaiset ovat monissa yhteyksissä ihmetelleet, että miksi Tampereen pääkadulla eli Hämeenkadulla on niin hiljaisen näköistä? Ratikan piti tuoda elämää ja sykettä keskustaan.

Hämeenkadun viidessä laskentapisteessä liikkui kesän 2021 huipputuntilaskennan aikana 5 481 jalankulkijaa, niin ennätysvuonna 2006 kulkijoita oli peräti 12 500. Muutos on dramaattinen, sillä määrä putosi alle puoleen.

Ennen ratikkatyömaata Hämeenkadun kesälaskennassa tavallinen tulos oli 10 000–11 000 jalankulkijaa. Siihenkin verrattuna muutos on lähes käsittämätön. Nyt määrä on vähän noussut.

Lieneekö maailmassa muita kaupunkeja, jotka ovat muutamassa vuodessa hiljentäneet pääkadun liikenteen yhtä tehokkaasti? Ikävä kyllä kaupungin virkamiehet pahentavat omin voimin Hämeenkadun tilannetta. En halua olla mitä minä sanoin tyyppi, mutta, mitä minä sanoin jo monta vuotta sitten? Ratikka ei ole mikään auvoinen asia, joka saisi ihmiset liikkeelle.

Tuntuukin turhan helpolta ratkaisulta todeta, ettei Hämeenkatua voi nykyisin enää käyttää muuhun kuin ratikan liikennöintiin. Niinpä! Ratikan vuoksi on tehty kummallisia temppuja ihmisten saamiseksi keskustaan. Monenlaista on kokeiltu; ratikkakahvilaa, kukkapurkkeja ja muovista ruohomattoa mm. mainitakseni

****************

 

Ratikka ja bussi "pussasivat" toisiaan

Ratikka ja bussi törmäsivät 4.1.2022, jos sitä törmäykseksi voi sanoa, toisiinsa Hervannassa: ”Ne hiljaa hivuttautuivat yhteen.” Kylkikosketus.

Enkä yhtään ihmettele, että ottivat kylkikosketuksen. Väylä on muutenkin kapea, ja auraus tai auraamattomuus kaventaa edelleenkin. Pintanaarmuja, pientä ehostusta vaativat, niin bussi kuin ratikkakin. Kumpikin jatkoi törmäyksen jälkeen liikennöintiä normaalisti.

Kaiken näköisiä kohtaamisia ratikan aja autojen välillä. Kosketuksia, auto kiskoilla...

****************

 

Ratikkavuosi alkoi vauhdikkaasti

AL 1.1.2022. Sopimukset raitiotien rakentamisesta Santalahdesta Lentävänniemeen allekirjoitettiin Tampereella 22.12.20221. Työt voivat alkaa jo helmikuussa. Raitiotieallienssi on solminut viiden tuottajan kanssa sopimukset Tampereen raitiotien rakentamisesta Santalahden ja Lentävänniemen välille.

Raitiotieallianssissa ovat mukana Tampereen kaupunki ja Tampereen Raitiotie oy sekä tuottajina toimivat Afry, NRC Group Finland, Sweco ja YIT.

Raitiotieallianssi solmi sopimukset tuottajien kanssa Santalahti–Lentävänniemi-välin rakentamisesta 22. joulukuuta. YIT:n osuus sopimuksesta on noin 37 miljoonaa euroa, NRC Group Finlandin noin 25 miljoonaa euroa ja Swecon noin 5 miljoonaa euroa. AFRY ei ilmoita oman osuutensa hintaa.

Tein vuoden 2020 syksyllä kustannusvertailua, koska ratikan 2. osan päätökseen liittyvästä aineistosta on nähtävissä, että käytössä on monta hintaa rakentamisvaiheen tavoitekustannuksiksi. Jokaiselle jotakin.

  • päätöksen perusteluissa rakentamisvaiheen tavoitekustannus 112 114 884 euroa.
  • liite 0,1, sivu 39; Kokonaiskustannukset osan 2 radan ja rinnakkaishankkeiden suunnittelusta ja rakentamisesta kaupunkikonsernille 119 204 397 €.
  • liite 0,3, sivu 14; Kaikki osan 2 rakentamisen kustannukset ovat yhteenlaskettuna 117,46 miljoonaa euroa.
    •

Ps. lupaehtojen mukaan järvitäytön aiheuttaman vesistömuutoksen seuranta on aloitettava kaksi kuukautta ennen töiden aloittamista. Luotetaan siihen, että näin tapahtuu.

2022

2021

 

Joululahja joillekin - Näsijärven saaritäyttö sai luvan

Korkein hallinto-oikeus teki merkittävän päätöksen, hylkäsi 16.12.2021 valituslupahakemuksen  (AL 16.12.2021) Näsisaaren rakentamisesta. Oikeus Miljoonilla euroilla valmisteltu Näsijärven tekosaarihanke sai nyt lopullisen luvan – Tätä tarkoittaa päätös, jota odotettiin "pitkään ja suurella jännityksellä

Tampereen kaupunkiympäristön palvelualueen johtaja Mikko Nurminen kertoo, mitä päätös tarkoittaa. Harvinaislaatuisen hankkeen rakentaminen alkaa helmikuussa.

KHO:n vaatimat lupaehtojen tarkennukset ja lisäykset koskevat rakennushankkeen jälkiraportointia ja pohjaveden tarkkailua. Järven pohjaan pitää laittaa neljä pohjavesiputkea, joilla tarkkaillaan pohjaveden kuntoa. Tarkkailu aloitetaan kaksi kuukautta ennen täyttötöiden aloittamista.

Vaasan HaO:n lupapäätöksessä mm; "Yleiset työmenetelmät

20. Rakennustyöt on tehtävä siten ja sellaisena aikana, että vesialueelle ja sen käytölle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä. Tarpeetonta pohjasedimentin häiriintymistä ja veden samentumista aiheuttavia töitä on vältettävä.

Täyttötyö on toteutettava päätypengerryksenä.

21. Työt on tehtävä erityistä varovaisuutta ja huolellisuutta noudattaen. Järven pohjassa olevia, pohjavettä suojaavia kerroksia ei saa muuttaa tai rikkoa siten, että niiden pohjavettä suojaava vaikutus heikkenee.

Yleiset työvaatimukset ovat jo sellaisia, että vaikeuksia on tiedossa.

AL:n jutusta ei sen tarkemmin irtoa, mitä kaiken kaikkiaan KHO edellyttää lupapäätöksessään.

"Korkein hallinto-oikeus katsoo, että mitä pohjavesimuodostumasta ja rantaimeytymiseen liittyvistä epävarmuuksista on todettu huomioon ottaen, että täytön mahdollisten vaikutusten tarkempi selvittäminen on tarpeen. Tämän vuoksi lupamääräystä 35 on täydennetty siten, että selvitykseen tulee liittää myös tiedot hankkeen vaikutuksista pohjavesimuodostumaan, mukaan lukien vaikutukset rantaimeytyvän veden määrään ja pohjaveden laatuun."

Selvitysvelvoite ja lupamääräysten määräaikainen tarkistaminen

35. Luvan saajan tulee tehdä selvitys vesistötäytön ja rannan välisen vesialueen veden laadusta ja siihen vaikuttavien mahdollisten toimenpiteiden toteutuksesta sekä niiden vaikutuksista. Selvitykseen on liitettävä myös sedimentin kertymisen ja kasvillisuuden seurannan seurantatulokset sekä toteutetun pohjavesitarkkailun tulokset. Selvitys on tehtävä viiden vuoden kuluttua hankkeen valmistumisesta.

Selvitys ja esitys lupamääräysten määräaikaiseksi tarkistamiseksi tulee toimittaa Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle viimeistään puolen vuoden kuluttua selvityksen valmistumisesta. Aluehallintovirasto voi niiden perusteella tarvittaessa tarkistaa täytön ja rannan välisen vesialueen veden laatuun vaikuttavia lupamääräyksiä. Selvityksen tulokset tulee lisäksi toimittaa tiedoksi Pirkanmaan ELY-keskukselle ja Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Entä sitten, jos raja-arvot ylittyvät? Kumpi elin viheltää pelin poikki, kumpi ottaa vastuuta, KHO vai Pirkanmaan ELY-keskus? Vaikuttaa enemmän vastuun siirtelemiseltä.

Näillä mennään. Ratikkarata voidaan istuttaa saareen. Täyttösaari vaatii asemakaavan, ennen kuin rakennusten rakentaminen voidaan aloittaa.

Täältä löytyy osa AVI:n määräämistä lupaehdoista.

**************

 

Ratikkaverkon laajentamisen suunnittelu alkaa

Heti perään Tampereen Raitiotie Oy tiedottaa 18.11.2021, että raitiotien hankesuunnittelu Pirkkalasta Linnainmaalle alkaa.

Tampereen raitiotien linjalle 1 suunnitellaan jatkoa linja-autoasemalta Pirkkalaan ja keskussairaalta Linnainmaalle. Suunnittelu tehdään Tampereen, Pirkkalan ja Tampereen Raitiotie Oy:n yhteistyönä.

Tampereen ja Pirkkalan valtuustot hyväksyivät loka-marraskuussa 2020 raitiotien ratavarausten sijainnit raitiotien seudullisen yleissuunnitelman perusteella. Nyt tehdään raitiotien hankesuunnitelma Pirkkalan kuntakeskuksesta Tampereen Linnainmaalle. Pirkkalan Suupan päätepysäkiltä raitiotierata kulkee Naistenmatkantien keskellä Partolan uudistuvan alueen läpi Härmälään. Härmälästä rata jatkaa Nuolialantietä Rantaperkiöön ja Hatanpään valtatien keskellä kohti raitiotielinjan 1 Sorin aukion pysäkkiä. Linjan 1 itäpäässä suunniteltava rata jatkuu Tays Keskussairaalalta Tenniskatua Ruotulaan, ylittää Teiskontien Alasjärven kohdalla ja jatkaa Heikkilänkadun keskellä Linnainmaan päätepysäkille Koilliskeskukseen.

Pirkkalan kuntakeskuksen ja Tampereen linja-autoaseman välille suunnitellaan noin 9,3 kilometriä kaksoisraidetta, josta 4,6 kilometriä sijoittuu Pirkkalan kunnan puolelle. Jo rakennettu Tampereen keskustaosuus Sorin aukiolta Tays Keskussairaalalle on 4,1 kilometriä ja suunniteltava jatko Tays Keskussairaalalta Linnainmaalle noin 4,5 kilometriä. Heikkilänkadun varteen suunnitellaan raitiovaunujen säilytysvarikko.

Hankinnasta on päättänyt kaupunkiympäristön palvelualueen johtaja 7.10.2021. Sopimus Raitiotien hankesuunnitelma: Pirkkala, Suuppa – Tampere, Koilliskeskus hankinnasta tehdään esityksen mukaisesti ryhmittymän Ramboll Finland Oy (0101197-5) ja WSP Finland Oy (0875416-5) kanssa.

Hankinnasta allekirjoitettavan sopimuksen tilaajaosapuoliksi tulevat Tampereen kaupunki ja Pirkkalan kunta. 

Hankinnan arvolisäveroton kokonaisarvo on tavoitehinnaltaan yhteensä 1 370 000,00 euroa (alv. 0%). 

**************

 

Tutkimuksessa ratikan suosio kasvaa

Tampereen Raitiotie Oy tiedottaa tuoreesta tutkimuksesta 17.11.2021: Tampereen Ratikka on huippusuosittu – Jopa yli 80 prosenttia tamperelaisista suhtautuu Ratikkaan myönteisesti. Yllättävää, kenen mielestä?

Miksi tehdä tutkimuksia asiasta, joka on jo toteutettu? Sillä ei ole mitään merkitystä ratikan kulun kannalta, onko nyt vastaan tai puolesta.

IROResearchin toteuttamaa Tampereen Ratikan kuluttajatutkimusta on tehty vuosittain vuodesta 2017 lähtien, jolloin raitiotien rakennustyöt aloitettiin. Silloin yhteensä 56 prosenttia vastaajista suhtautui Ratikkaan erittäin tai jonkin verran myönteisesti. Edellisen kerran kuluttajatutkimus toteutettiin syksyllä 2020, jolloin kyseinen luku oli 72 prosenttia. Tuoreen, lokakuussa tehdyn, tutkimuksen mukaan joko erittäin myönteisesti tai jonkin verran myönteisesti Tampereen Ratikkaan suhtautuvia on tällä hetkellä yhteensä 81 prosenttia vastaajista. Se on peräti 9 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten. Erittäin myönteisesti Tampereen Ratikkaan suhtautuvien osuus on noussut huimat 18 prosenttiyksikköä vuoden 2020 tutkimukseen verrattuna – heitä on nyt 57 prosenttia vastaajista. Vastaajista yhteensä vain 7 prosenttia suhtautuu Ratikkaan kielteisesti, mikä on 7 prosenttiyksikköä viime vuotta vähemmän. Vuonna 2017 heitä oli 23 prosenttia vastaajista.

Yleisimpiä perusteluja myönteiselle suhtautumiselle Ratikkaan ovat ne, että Ratikkaa on helppo käyttää, se on ympäristöystävällinen ja se sujuvoittaa joukkoliikennettä keskustassa. Ratikka koetaan myös välttämättömäksi Tampereen kehityksen kannalta ja sen todetaan nostavan kiinteistöjen arvoa.

Kohderyhmä on 15-75-vuotiaat Tampereen asukkaat. Tutkimuksen otoskoko oli 500 vastaajaa ja se kiintiöitiin asuinpaikan (raitiotie max. 800 m / muu Tampere), sukupuolen ja ikäryhmän mukaan.

Tiedot kerättiin tietokoneavusteisilla puhelinhaastatteluilla 13.-21.10.2021 IROResearch Oy:n omassa puhelinhaastattelukeskuksessa. Tiedonkeruuta varten ostettiin Väestötietorekisteristä riittävä otos kohderyhmään kuuluvista henkilöistä. Rekisteripoiminnan kohdistamiseksi tutkimuksen tilaaja toimitti IROlle ”raitiotie max.800 m” katulistan.

Just, tulee mieleen, sitä saa - mitä tilaa! Sopivilla toimilla tyytyväisyys saadaan nousemaan sataan, ellei ylikin.      

************** 

 

          Syyllisten etsintävaihe alkoi

AL 3.11.2021. Näsisaaren rakentaminen Näsijärveen on kokenut uuden takaiskun. Vaasan HaO oli aiemmin myöntänyt järvitäytölle luvan, mutta siitä valitettiin. KHO on pyytänyt lisäselvityksiä. Tampereen apulaispormestari Aleksi Jäntti on lausunut kovia sanoja Pirkanmaan ELy-keskuksesta. Tampereen kaupungin suunnitelma Näsisaareksi nimetyn tekosaaren rakentamiseksi Näsijärveen on kokenut uuden ja yllättävän takaiskun.

Korkeimmalle hallinto-oikeudelle (KHO) tänä syksynä antamassaan uudessa lausunnossa, Pirkanmaan ely-keskus katsoo, että järvenpohjan kantavuudesta ja rakentamisen vaikutuksista pohjaveteen tarvitaan vielä lisäselvityksiä. Näin siitä huolimatta, että alun perin suunniteltua rantatäyttöä selvästi kalliimpaan saaritäyttöön päädyttiin nimenomaan ely-keskuksen esityksestä.

Ympäristönsuojeluyhdistys valitti luvasta edelleen KHO:een, jossa luvan käsittely on edelleen kesken. Valittajan mukaan Suomessa ei ole tiettävästi koskaan tehty näin laajaa, yli 13 hehtaarin kokoista vesistötäyttöä pohjavesialueelle. Yhdistyksen mukaan varovaisuusperiaatetta ei ole noudatettu, kun arvioidaan vesistötäytön vaikutuksia pohjaveteen ja Tahmelan lähteeseen.

KHO pyysi asiasta uutta lausuntoa ely-keskukselta tänä syksynä. Sitä pyydettiin ottamaan kantaa Näsijärven pohjan kantavuuden arviointiin ja suunnitellun vesirakentamisen, kuten siltojen ja paalujen, vaikutuksiin rantaimeytymiseen ja imeytyvän veden laatuun koko pohjavesimuodostumassa. Tekosaareen on suunniteltu 5 000 asukkaan kaupunginosa, joten massaa syntyy.

Ely-keskuksen lausunnon mukaan asiassa on esitetty merkittävää uutta tietoa, jota ei ollut käytettävissä lupaharkinnan aikana. Elyn mukaan pohjan rakenteen kuvausta tulisi täydentää uusilla kairaustuloksilla. Lausunnossa todetaan, että pohjassa on luultua enemmän liikkuvia sedimenttejä, mikä todennäköisesti muuttaa kantavuusarvioita. Ranta-alueen maaperäkerrosten koostumus ja vedenjohtavuusominaisuudet vaihtelevat. Ranta-alueen imeytymisolosuhteista ei siksi ole saatu kattavaa kokonaiskuvaa.

Luin Vaasan HaO:n päätöksen täyttöluvasta annettuun valitukseen. Perusviesti siinä on kaupungin liiketaloudellisten seikkojen turvaaminen. Näsijärven täytön pilaantumisuhkan ja saastumisen vaara ohitetaan sivumaininnalla. Olen lukenut myös pohjatutkimus- ja virtausraportit. Esim. 0-kuitualue on merkattu tarkkarajaiseksi möhkäleeksi, alue on vain arvio. Alue rajoittuu vain osalle lahden pohjukkaa, eikä ole uskottava. 0-kuitua löytyy laajalta alueelta.

En ole asiantuntija, mutta, jos virtausraportissa todetaan, että mittausaikana Siilinkarin sääasema ei ollut toiminnassa, niin ELY-keskuksen maininta uusista mittauksista on aiheellinen.

Tulee mieleen vanha sanonta, joka toteutui 100 %:sti; alettiin nylkeä karhua vaikkei sitä oltu kaadettukaan! Luvitukset olisi voinut hoitaa kuntoon aikanaan, nyt mentiin nurinpäin. Kaupunki asetti viranomaiset hankalaan asemaan, käynnistämällä työt vaikka luvat olivat vielä vaiheessa. Tämähän oli painostusta.

"Tampere alkoi etsiä vaihtoehtoista ratkaisua yhdessä Avin ja ELY-keskuksen kanssa." Just, tällä toimenpiteellä "saastutettiin" viranomaisten puolueettomuus, kun AVI ja ELY otettiin mukaan suunnitteluun.

Omien toimenpiteiden johdosta on turhaa syytellä viranomaisia, syylliset saattavat löytyä lähempää kuin huomaakaan.

Samanaikaisesti vireillä on valitus poikkeamisluvan kumoamisesta.

        ************** 

 

 

Ratikan oheiskulut kasvavat

YLE 8.9.2021. Liito-orava estää kymmenien omakotitalojen rakentamisen Tampereen Hervannan ratikan päätepysäkille. Pirkanmaan ely-keskus ei kesällä myöntänyt Tampereelle poikkeuslupaa omakotitonttien toteuttamiseksi liito-oravan elinalueelle.  Ely-keskus näkee, että asuntoja tulee tarpeeksi muutenkin.

Tampereen ratikan eteläisen päätepysäkin ympäristön asuinalueen suunnitelmat ovat menneet uusiksi. Liito-oravan pesinnän vuoksi osa kaavoitetuista tonteista jää toteutumatta. Ts. jos kysymyksessä on vuokratontti, jää tontin vuokra saamatta, vähemmän asukkaita alueelle, jne... Nämäkin ovat niitä oheisvaikutuksia.

AL uutisoi samana päivänä, että "Nollakuidusta tuskin tulee tulonlähdettä. Näsijärven pohjasta nostettavasta nollakuidusta piti tulla miljoonien bisnes, mutta odotukset osoittautuivat ylimitoitetuiksi." Tämä liittyy ratikkaan siten, että Tampere teki kaupan 2014 Metsä Boardin kanssa Hiedanrannan maa- ja vesialueesta. Hiedanrantaan suunnitellaan uusi kaupunginosa, jonka lävistää ratikka. =-kuitu tuli kylkiäisenä, jonka kaupunki sitoutui poistamaan.

Vielä illalla pamahti. Henkilöauto ja ratikka kolaroivat Tampereen Kalevassa. Raitiovaunun kuljettaja ehti jarruttaa ennen törmäystä.

Tampereella sattui ratikan ja auton risteyskolari viimeksi viime viikolla. Palomestari Antti Koskela muistuttaakin tamperelaisia olemaan huolellisia uuden liikennemuodon kanssa.

***************

 

Ratikka ja pakettiauto törmäsivät Tampereen Hervannassa

Onnettomuus sattui 30.8.2021 tasoristeyksessä Sirrinkujan ja Makkarajärvenkadun risteyksessä maanantaina aamupäivällä.

Ei henkilövahinkoja. Pakettiauton vauriot jäivät vähäisiksi, mutta se jouduttiin hinaamaan paikalta. Raitiovaunun kunto tarkistetaan Raitiotieallianssin toimesta.

Nyt selvittiin pienillä peltivaurioilla. Mitä hiljaisempi risteys, sitä vaarallisempi se on.

***************

 

Ratikan vaihteen ääni on piinannut asukkaita Pyynikintorilla

Ratikan vaihteen ääni on piinannut asukkaita Pyynikintorilla, näin ongelmaa yritetään ratkaista (AL 25.8.2021). Myös kirskuntaan kaarteissa on reagoitu.

Tampereen ratikan vaihteesta lähtevä melu, klonklotus, on häirinnyt ihmisiä Tampereen Pyynikintorilla. Vaihteesta on kuulunut äänekäs klonklotus aina vaunun telin ja pyörien kulkiessa siitä yli. Melu on syntynyt siitä, että vaihde on toimintaperiaatteeltaan jousipalautteinen ja toimii niin, että vaihteen kieli palautuu aina alkuperäiseen asentoon, kun vaunun akseli on kulkenut vaihteen läpi.

Jousipalautteinen vaihde on valittu Pyynikintorille sen väliaikaisen käyttötarpeen takia. Sähkökäyttöinen vaihde olisi tullut kalliimmaksi.

Myös kaarrekirskuntaan on reagoitu.

Pyynikintori ei ole ainoa paikka, jossa ratikan aiheuttama ääni on piinannut asukkaita, vaan paikoin vaunun ajaessa kaarteista on kuulunut kovaa kirskuntaa. Raitiovaunuihin tehdyillä muutoksilla yritetään vähentää vaunujen kirskuntaa kaarteissa. Sen vuoksi on muutettu laipan voitelun säätöjä. Kaikkiin vaunuihin tehdään ohjelmistomuutokset niin, että laipan voitelun sykliä muutetaan, että kirskunta saataisiin vähenemään.

***************

 

Liikenneruuhkien syynä liikennesuunnittelu?

Syy Tampereen keskustan pahimmalle ruuhkasumpulle – liikennejärjestelmien suunnittelija avaa isoimmat ongelmat: ”Henkilöautolla ajo keskustassa ei ole enää yhtä helppoa.” Voidaan esittää kysymys, eikö tätä kaiken aikaa ole haluttukin, että henkilöautolla ajo keskustassa loppuu tai vähenee merkittävästi?

Liikennejärjestelmien suunnittelijan mukaan ruuhkista johtuvat syyt ovat tamperelaisille tuttuja. Liikennevalojen ohjauksesta, yhden risteyksen liikennevaloista on tullut paljon palautetta. Sampolan aukio. Tampereen keskustan katujen ruuhkat tulevat olemaan ensi talvena kesää pahemmat, ennustaa Tampereen kaupungin liikennejärjestelmän suunnittelupäällikkö.

Kaupungin kadut ovat ruuhkautuneet viime viikkojen aikana välillä pahastikin. Esimerkiksi tämän viikon keskiviikkona 18. elokuuta Hämeenpuiston liikennemäärät olivat iltapäivällä jo lähellä parin vuoden takaisia, koronaa edeltäviä liikennelukemia. Myös Rantatunnelin rampit ovat ruuhkautuneet elokuussa koulujen alettua.

Liikennemäärät ovat kasvaneet, kun ihmiset ovat palanneet entistä enemmän työpaikoille. Myös huonot säät kasvattavat autojen määriä, kun esimerkiksi pyörällä liikkuminen vähenee.

Silti merkittävämmät syyt kasvaneisiin ruuhkiin ovat tamperelaisille tuttuakin tutumpia: raitiotien rakentaminen ja muut keskustan työmaat.

– Liikennevaloissa on etuudet joukkoliikenteelle ja se vaikuttaa ruuhkiin. Nyt suositellaan autoilijoita käyttämään mahdollisuuksien mukaan joukkoliikennettä. Suositella voi, mutta kokonaisuus huomioiden henkilöautoliikenne tule lisääntymään. Johtuen siitä, että ratikan käyttöönotto ja bussiliikenteen muutokset eivät ole onnistuneet. MOneen perheeseen tullaan ostamaan ensimmäinen tai toinen auto.

Ruuhkamaksuja ei Tampereelle ole tulossa tällä valtuustokaudella. Asiaa selvitetään, vaikka ruuhkamaksut lähitulevaisuudessa ovat ensin Helsinkiä koskevana asiana.

***************

 

Vuosia sitä hehkutettiin. Mutta lopulta kysyntä vaikuttaa vaisulta.

Näin kirjoittaa IS 12.8.2021. Ratikka aloitti 9.8.2021 varsinaisen liikenteensä. Vuosia sitä hehkutettiin. Mutta lopulta kysyntä vaikuttaa vaisulta. Tampereen seudun joukkoliikenteen, tuttavallisemmin Nyssen tilastojen mukaan matkustajia on ollut maanantaista keskiviikkoon keskimäärin 21000 vuorokautta kohden.

Ratikan vaikutusarviointia tehtäessä yhden vuorokauden matkustajamääräksi arvioitiin 45000.

– Alku on ollut lupaava, odotusten mukainen, Nyssen joukkoliikennejohtaja Periviita sanoo – ja perustelee: – Tällä hetkellä pandemian vuoksi joukkoliikenteen matkustajamäärät ovat kolmanneksen normaalia pienempiä. Lisäksi tuo 45000 on talviajan arvio.

Jo pelkkä talviaika lisää Periviidan kokemuksen mukaan matkustajamääriä kolmanneksella. – Määrät kaksinkertaistuvat, kun pandemia hellittää. 45000 on realistinen lukema.

Hervanta on osoittautunut selvästi Tampereen yliopistollista sairaalaa suositummaksi suunnaksi keskustasta katsoen. Pyynikintori–Hervanta-väliä kulkeva linja 3 on kerännyt keskimäärin 60 matkustajaa vuoroa kohden. Bussilinja 3 matkustajamäärät 2015.

Sorin aukio–Tays-välin eli linjan 1 vuorot ovat sen sijaan kolkutelleet eteenpäin keskimäärin 20 maksavaa matkustajaa sisuksissaan. 20 on varsin vähän. Semminkin kun yli 37-metrisen jättiratikan kapasiteetti on 264 matkustajaa. Käytännössä linjan 1 vaunuissa on keskimäärin 92,5-prosenttisen tyhjiä. No, nämä lukemat ovat muutaman päivän käytön jälkeen.

Linja 1 ajaa vuorokaudessa noin 250 vuoroa. Linja 3:n vuoromäärä on 280.

On luonnollista, että matkustajamäärät ovat pienempiä ruuhka-ajan ulkopuolella. IS:n havainnon mukaan Hämeenkadulla tiistai-iltana pian kello 18 jälkeen kulkeneessa linjan 1 vaunussa oli yksi ainoa matkustaja. – Kaikkina aikoina matkustajia ei ole niin paljon. Toisaalta keskellä päivääkin ratikoissa on ollut matkustajia suuriakin määriä, Periviita lisää.

Saapa nähdä miten luvut toteutuvat. Vuonna 2012 tein pientä vertailua muutamien ratikka kaupunkien kesken, asukastiheyteen ja linjojen pituuteen verraten. Panos/tuotossuhde on huono. Olen edelleenkin sitä mieltä, että, vaikka ratikkaa Tampereella on mukava käyttää, sen käyttö jää puolitehoiseksi, koska väestömäärä, populaatio on liian pieni.

Aina vedotaan muihin tekijöihin, kuten lisärakentamiseen, maan arvon nousuun, väestön lisäykseen ja muihin seikkoihin, jotka olisi voinut toteuttaa ilman ratikkaakin. Mutta, meillä on nyt ratikka. Nyt seurataan toimivuutta, matkustajamääriä, käyttökustannuksia ja kuinka paljon oman auton käyttö lisääntyy.

***************

 

H-hetki lähestyy ratina käyttöönotolle

#Aamulehti (8.8.2021) voisi avata nettiversionsa kaikkien luettavaksi. Sen verran kovaa ratikkahehkutusta on ilmassa (maksumuuri). Toivottavasti #ratikka lunastaa ne toiveet mitkä siihen on asetettu. No, muutaman vuoden päästä se nähdään.

Lehden pääkirjoituksessa lukee mm; "Muistamme vielä ajan, jolloin Tampereen keskustan sijainnin kahden järven välisellä kannaksella kerrottiin olevan syy siihen, että #joukkoliikennettä ei saada sujumaan kasvavalle määrälle asukkaita vanhoin keinoin. Siksi, koska #Tampere halusi pelkkiä busseja tehokkaamman joukkoliikennejärjestelmän! Tai ainakin tätä käytettiin yhtenä perusteena.

Tähän voi vastata, ratikalle EI HALUTTU etsiä vaihtoehtoja. Joukkoliikenne olisi ollut hoidettavissa busseillakin, koska kosken ylitys voi tapahtua neljää eri reittiä käyttäen. Rantatunneli, Satakunnansilta, Hämeensilta ja Ratina. Joten, ei siitä sen enempää.

Hinnasta sanotaan; "Kiviä on heitetty rattaisiin myös raitiotien hinnasta, mutta uhkakuvat näyttävät jauhautuvan ja kokonaisbudjetti saatetaan alittaa. Tämä huolimatta siitä, että siihen on lisätty Hatanpään pistoraide."

Aivan, kun tehdään tarpeeksi korkea #kustannusarvio, voidaan se alittaakin. Näinhän se tapahtui, hyväksytetään ensin osa, sitten seuraava osa, lisäys ja vielä lisäys, jne.. lisätöillä ja laajennuksilla nääs! Sama aikataulutuksen suhteen. Tehdään riittävän väljä, voidaan työaika alittaa.

Oleellista on, että molemmat vaikuttavat allianssin osapuolten bonusten muodostumiseen. Sitä isompi bonus, mitä enemmän alitetaan kustannusarvio ja mitä nopeammin työ tehdään.

Usealta taholta olen myös kuullut, että perheeseen joudutaan ostamaan ensimmäinen tai toinen auto, ratikan käyttöönoton aiheuttamien liikkumisten vaikeutumisen myötä. Tällaisen uhkakuvan toin esille jo ratikan suunnitteluvaiheessa 2015.

Itselläni yhteydet paranivat. Kun ennen ratikkaa menee lähipysäkiltä yksi suora bussiyhteys keskustaan, ratikan myötä niitä menee kaksi.

***************

 

Ratikkavuoroja peruttiin aamulla Tampereella – taustalla vesisade

Odotettavissa mielenkiintoisia hetkiä syksyn ja talven tullessa, kun kolea sää ja vesisade aiheuttivat to 29.7.2020 ratikankuljettajan vaunuun tuulilasin höyrystymisen ja näköesteen, jonka vuoksi linjoja jouduttiin perumaan.

Ongelma ratkaistiin ratikan ohjelmointia muuttamalla. Ratikassa oli päällä kesäajan säädöt lämmitys-ilmastointijärjestelmässä ja tällä hetkellä palautetaan säädöt, jotka olivat ennen kuin hellekelit alkoivat.

***************

 

No niin, nyt pääset äänestämään - vaikuttamaan.

Äänestä Tampereen Ratikoille nimet!

Tampereen Ratikasta tulee ainutlaatuinen, vaunujen nimiä myöten. Jokainen Tampereen Ratikka nimetään niiden saapumispäivänä kalenterista löytyvien nimien perusteella. Sinä pääset vaikuttamaan kahdentoista vaunun nimeen äänestämällä suosikkejasi.

Sanoisin, että väsynyttä ja lapsellista touhua. Nimeksi sopii Vekselivaunu!

***************

 

Uutena asiana, ratikan liikennöinti maksaa veronmaksajille!

 AL uutisoi 28.6.2021 ikään kuin uutena asiana, että näin paljon ratikan liikennöinti maksaa tamperelaisille ja näin sitä tuetaan verovaroin ja että, korona uhkaa pudottaa pohjan tämän vuoden ja myöskin ensi vuoden laskelmilta. Voi kauheaa, tämä kyllä oli tiedossa alussa alkaen!

Tampereen ratikkaliikenne käynnistyy toden teolla 9. elokuuta. AL:n selvitti, kuinka paljon ratikka maksaa vuodessa kaupunkilaisille. Nyssen eli Tampereen seudun joukkoliikenteen bussien ja ratikan keskimääräinen lipputulo per yksi matka on ilman arvolisäveroa 1,17 euroa.

Ratikkaan ennustetaan tehtävän vuonna 2021 pienimmillään 12,5 miljoonaa nousua. Tällöin korona vaikuttaisi edelleen matkustajamääriin joukkoliikenteessä. Luku tarkoittaa sitä, että nousuja vuorokaudessa on n. 35714, onko se sama määrä matkustajia, vai vähemmän? Lasketaan matkustajaa kohden kaksi nousua? Arkipäivisin (ma-pe) luvut ovat n. 52083 nousua, ovat n. 26041 matkustajaa.

Pelkästään bussilinjojen 3 ja 4 nousut olivat v. 2019 yhteensä vuorokaudessa n. 8564 ja arkipäivänä 12489.  

12,5 miljoonaa nousua ratikkaan vuodessa tuottaisi lipputuloja noin 14,6 miljoonaa euroa. Ratikan liikennöimiskustannukset ovat kaupungin ensi vuoden joukkoliikenteen talousarviossa 17 miljoonaa euroa. Yhden ratikkamatkan hinnaksi tulee näin 1,36 euroa.

Kun keskimääräinen lipputulo on 1,17 euroa, jää veronmaksajien maksettavaksi 19 senttiä per yksi ratikkamatka. Subvention eli kaupungin tuen osuus yhdestä matkasta olisi 14 prosenttia. Koska ratikka kuuluu osana joukkoliikennejärjestelmää, silloin pitää katsoa kokonaisuuden kuluja, eikä irrottaa sieltä osioita sen vuoksi, että saadaan näyttämään tulos paremmalta.

***************

 

Rikkoiko helle ratikan?

Ratikka otettiin hyötyliikenteeseen 7.6.2021, tosin supistetuin vuoron. Bussit kulkevat pääosin saman aikaisesti.

Juhannusviikolla helteet tulivat Suomen päälle. Mitataan ulkona + 30-31 asteen lämpötiloja. Ratikan  matkustamossa lämpötila nousee myös + 32 asteen tienoille.

Ja suma seisoo. Näin voi sanoa, kun raitiovaunu hajosi Tampereen Pyynikintorilla ti 22.6.2021 iltapäivällä ennen kello 13.

Raitiovaunun katolla ollut virroitin putosi ratikkakiskoille. Virroitin on ratikkakiskon yläpuolella olevaan sähkövaijeriin kiinnittyvä osa, jonka kautta vaunu saa virtansa.

Bussit tai muut autot ei pääse nyt Pyynikintorilta kääntymään vasemmalle Pirkankadulle, eli tapahtuma vaikuttaa myös muuhun liikenteeseen.

Tulee mieleen, että kun tällainen tapahtuu Hämeenkadulla, on suma valmis. Ohittamaan ei pääse kuin pyöräilijät ja jalankulkijat.

***************

 

Ratikan koeliikenne alkaa 10.5.2021

Tampereen ratikan kyytiin pääsee ilmoittautumalla, matkalippu tarvitaan.

Ratikka alkaa virallisesti liikennöidä Tampereella 9. elokuuta. Ennen sitä aloitetaan koeliikenne.

Koronavirus myöhensi ratikan koeliikenteen aloittamista, mutta nyt päivämäärä on selvillä. Ratikan kyytiin pääsee 10.5.2021 alkaen ennakkoilmoittautumalla. Täysin avointa koeliikennettä ei voida ennakkosuunnitelmasta poiketen aloittaa.

Paikat koeliikenteeseen täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Koeliikennettä ajetaan 15 minuutin vuorovälein arkisin noin kello 12–18 linjalla 3, joka kulkee Hervantajärven ja Pyynikintorin välillä, Tampereen Raitiotie tiedotti keskiviikkona.

Tampereen seudun joukkoliikenne Nyssen joukkoliikennejohtaja Mika Periviita sanoo, että koronatilanteen takia matkustajamäärää täytyy rajata, jotta vaaditut turvavälit voidaan pitää.

– Toivomme, että ihmiset muistavat ilmoittautuessaan, että tarpeetonta matkustamista on edelleen syytä välttää. Kaikki pääsevät kyllä ennen pitkää kokeilemaan ratikalla matkustamista, Periviita lisää.

Ilmoittautumisen lisäksi kyytiin astuvan on ostettava matkalippu Nyssen kanavista. Ratikka liikkuu vyöhykkeillä A ja B, eli matkustamiseen tarvitaan kahden vyöhykkeen matkalippu.

***************

 

Ratikka 1. osa valmistuu etuajassa ja 30 miljoonaa euroa halvemmalla kuin luultiin?

Näin uutisoi YLE 16.4.2020, jatkaen, että arkikokemuksen mukaan näin ei käy usein isoissa rakennusprojekteissa, mutta nyt nähdään Tampereella tämäkin ihme.  Se on totta. Mutta kun tarkastelee projektia ratikan suunnittelupäätöksestä 16.6.2014 tähän päivään, kokonaiskuva on toinen. IS innostui myös siunailemaan, että nopeammin ja halvemmalla.

Tampereen raitiotien ensimmäinen osa valmistuu kesällä etuajassa. Tavoitekustannus alittuu noin 30 milj. eurolla. Tämän mahdollistaa se, että aikataulun kun tekee riittävän väljäksi on varaa kiristää. Myös tavoitekustannus voidaan alittaa, kun sen laatii riittävän korkeaksi.

Oleellisinta tässä on, että kumpikin tekijä (hinta ja aikataulu) vaikuttavat suoraan allianssin osapuolten kannustinpalkkioihin niitä korottavasti tai alentavasti.

Hinta on muuttunut alkuperäisestä moneen otteeseen suunnitelmien muutosten, laajennusten ja lisätöiden vuoksi. Joten on mahdotonta vetää rajaa, mikä on oikea kustannusarvio. Tampereen kaupunginvaltuusto päätti 16.6.2014;

"että Tampereen kaupunkiraitiotien yleissuunnitelma hyväksytään, että kaupunki ryhtyy toteuttamaan yleissuunnitelman mukaista raitiotiehanketta, että raitiotiehankkeen kehitysvaihe alkaa välittömästi ja päättyy vuoden 2016 aikana, että raitiotien toteutus- ja rahoitusmalli ratkaistaan kehitysvaiheen aikana, että kehitysvaiheen jälkeen kaupunginvaltuusto tekee päätöksen rakentamisvaiheeseen siirtymisestä vuoden 2016 aikana, jos kehitysvaiheessa päästään sellaiseen toteutuskelpoiseen ratkaisuun, jonka kustannukset eivät ylitä maanrakennuskustannusindeksiin sidottua 250 miljoonaa euron hintaa ilman kalustohankintaa ja jonka kustannuksiin valtio osallistuu 30 prosentin osuudella, että Pispalan kannaksen kohdalla raitiotie kulkee Sepänkadun ja Paasikiventien varren kautta, että raitiotietä varten suunniteltavat asemakaavat valmistellaan niin, että raitiotiereittiä voi liikennöidä myös linja-autoilla."

Tämä hinta koski osuutta Hervanta- TAYS - Lielahti.

Alun perin ratikan ensimmäisen vaiheen (tynkävaihe, Hervanta - Pyynikintori - TAYS) kustannusten arvioitiin jäävän 240 miljoonaa euroon, mutta hanke on laajentunut esimerkiksi Hatanpäälle ja katurakentamiseen. Tampereen ratikan ensimmäinen vaihe maksaa nykyisen tavoitteen mukaan vajaat 300 miljoonaa euroa. Tähän summaan olisi nyt tulossa tuo 30 miljoonan euron säästö.

Raitiotietä rakennetaan viidettä vuotta. Nyt raitiotien ensimmäinen vaihe valmistuu etuajassa kesällä, kun Hatanpään valtatien puolen työt valmistuvat. Tampereen keskustan, Kalevan, Hervannan valtaväylän ja Hervannan raitiotietyöt ovat valmistuneet jo aiemmin. Tampereen keskustassa tehdään vielä katutöitä raitiotien lähettyvillä.

Raitioliikenne Hatanpään valtatiellä alkaa elokuussa eli suunniteltua aikaisemmin. Alun perin raitiotien Hatanpään valtatien osuudella piti valmistua kokonaisuudessaan vasta tämän vuoden loppuun mennessä.

Kaksi osaa

Tampereen raitiotie rakennetaan kahdessa osassa. Osan Pyynikintorilta Santalahteen pitäisi olla valmis niin, että liikenne voidaan aloittaa vuonna 2023.

Loppuosa Santalahdesta Lentävänniemeen odottaa sitä, käsitelläänkö valitusta vesistön täyttöluvasta Näsisaarta varten vielä korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Tampereen ratikka rakennetaan allianssimallilla. Raitiotieallianssin muodostava (siirryt toiseen palveluun)t tilaajaosapuolet Tampereen kaupunki ja Tampereen Raitiotie Oy sekä palveluntuottajat NRC Finland, Sweco Finland, YIT ja Afry Finland (ent. Pöyry).

Jos 30 miljoonaa euroa jää lopullisessa rakentamisessa säästöön, rahat jaetaan allianssin kaupallisen mallin mukaan tilaajille ja tuottajille. Se selviää myöhemmin, montako miljoonaa kaupunki saa tästä osuudesta.

Laskin viime syksynä ratikan 2. osasta päätettäessä, miten kannustimet määräytyvät, kuka tienaa eniten. Kannustimet jakaantuvat seuraavasti; tilaaja (Tampere) 30 %, palvelun tuottajat 50 % ja bonus-booli 20 %.
Ts. kaupunki (veronmaksajat) saa, vai onko niin, ettei tarvitse maksaa tuosta n. 30 milj. euron säästöstä n. 10 milj. euroa? Loppu jakaantuu palvelun tuottajien ja Bonus-boolin kesken sovitulla tavalla.
Ratikan 2. osalla kaupungin kannalta hieman parempi sopimus.

Eipä taida säästöt toteutua lasketulla tvalla, kun otetaan huomioon saaritäyttöön varatun louhoksen käsittely.

***************

 

Ratikkaliikenteen aloitus aikaistuu

Kaupunginhallitus päätti 6.4.2021 , että linjastosuunnitelman ja ratikan käyttöönotto tapahtuu kahdessa vaiheessa 7.6.2021 ja 9.8.2021 painottuen jälkimmäiseen ajankohtaan. Alkuvaiheessa käytössä on ½-linjaa ja 6 vaunua ja 15 bussilinjaa muuttuu.

Muutokseen liittyvä asiakasviestintä on jo aloitettu ja sitä lisätään suunnitelmallisesti muutosajankohtien lähentyessä kaikissa Nyssen asiakasviestinnän ja markkinoinnin kanavissa.

Vallitsevan koronatilanteen vuoksi ratikan avoimen koeliikenteen aloitusta siirrettiin. Nysse-joukkoliikennepalvelu on kuitenkin toiminut koko epidemian ajan.

Linjastomuutoksen yhteydessä keskustan reitit muuttuvat. Bussiliikenteen määrä kasvaa Hämeenpuistossa, Rautatienkadulla ja Satakunnankadulla. Voi hyvä tavaton, tällaista olisi voinut toteuttaa, ennen kuin ratikkaa alettiin suunnitella. Kosken yli menee neljä busseille käyvää reittiä.

  • Hämeenkadulle ei jatkossa enää mahdu kaikki bussit
  • Ratikka vie oman tilansa
  • Bussipysäkkien tila on rajatumpi
  • Enemmän tilaa kävelylle ja pyöräilylle. Just!
  • Keskustorille ja Hämeenkadulle jäävät runkolinjat 1-10 ja seutukympit 40, 50, 70, 80, 90
  • Näillä linjoilla kulkee lähes 65 % kaikista Nyssen matkustajista

Uusia solmupysäkkejä ovat
       - Sorin aukio
       - Rautatieasema
       - Tuulensuu

***************

 

Lisää järvitäyttöä, kenen intressi?

Aamulehti julkaisi 3.4.2021 ison lobbausjutun Näsijärven täytöstä ja kivikasan päälle rakennettavasta uudesta kaupungin osasta, Näsisaaresta. Jutun mukaan, Tampereen kaupunki haluaa rakentaa Näsijärveen tekosaaren, Näsisaaren. Sille muuttaisi vuosien kuluttua vesitäytön laajennuksen jälkeen 5000 asukasta. Olisiko oikeampi termi - rakennusliikkeet haluavat? AL uudisti lobbauksensa 3.5.2021. Nyt louhe onkin arvokasta. Siis, miksi ajaa sitä järveen?

Lehdessä kerrottiin, että ensin on määrä rakentaa raitiotietä varten 13 hehtaarin järvitäyttö Hiedanrantaan. Jos sen vesilupa saa lainvoiman, raitiotie jatkuu Santalahdesta Paasikiventien yli. Rata kulkee Näsisaaren kautta Hiedanrantaan ja siitä edelleen Niemenrannan läpi Lentävänniemeen. Tämä ei pidä paikkaansa, tämä ei ollut ensimmäinen suunnitelma.

Ihan aluksi ratikkareittiä suunniteltiin, joko Pispalan kautta tai rautatien ja Paasikiventien välissä aina ohi Nokian tien risteyksen, jossa olisi vasta Paasikiventien ylitys. Ei ollut tietoa mistään saaritäytöistä. Mutta, nälkä on kasvanut syödessä. Suunnitelmaa alettiin säätää, jos ei nyt hana jokaisessa kaupunginhallituksen kokouksessa, mutta kuitenkin. Mukaan tuli reittimuutokset, uudet asuntoalueet ja Näsijärven täyttö. Ensivaiheessa piti olla vain rantatäyttöä. AVI latasi 2018 kovat ehdot rantatäytölle.

Nyt suunnitelmissa on, että Näsisaareen pitäisi nousta lopulta noin 25 hehtaarin asuinalue. Sen yleissuunnitelman mukaiselle lisätäytölle on haettava vielä erikseen vesilain mukainen lupa.

Onko näkemys vain kunnan virkamiehen näkemys vai laajemmankin joukon? Näsisaari kuuluu suureen suunnitelmaan, johon sisältyvät mm., rantaväylän tunneli, ratikka, Sulkavuoren jätevedenpuhdistamo. Rakennusliikkeet ovat kirjoittaneet nuotit, joita kaupunki kuuliaisesti soittaa. Investointiverkoston näet täältä. Voi sanoa, että hyvin on koplattu asioita yhteen.

"– Näsisaaren merkitys on Tampereen kaupungille ja Hiedanrannan hankkeelle erittäin suuri, Tietäväinen sanoo."

Tamperetta paljon täyttömaalla

Vesistötäytön päälle rakentaminen on Tampereen kaupungin rakennuttamisjohtajan Milko Tietäväisen mukaan vaativaa ja ainutlaatuista, mutta ei tavatonta. Louhepenkereenä tehty täyttö on hänen mukaansa perinteistä maa- ja vesirakentamista. Tekniikka on tuttua ja testattua. 

– Tamperetta on rakennettu paljon täyttömaalle, saati sitten Helsinkiä. Tampereen Hatanpää, Ratinan ranta ja viimeisimpänä Ranta-Tampella ovat täyttömaalle tehtyjä, Tietäväinen kertoo.

Tämä pitää paikkansa. Aikoinaan ei järven ja luonnon saastumisesta kannettu huolta. Järveen kipattiin mitä vain, ajatuksella - poissa silmistä - poissa mielestä. Ajat ovat muuttuneet. Nyt kannetaan huolta myös ympäristön ja luonnon tilasta. Siksi on hyvin kummallista, että tekosaarta ajetaan alueelle joka vaarantaa pohjaveden laadun, sekoittaa lahden pohjaan jo sedimentoituneet bcp-, ym muut ympäristömyrkyt aineet

Kaupunki ei ole vielä hakenut lupaa koko asuinalueen vaatimalle noin 25 hehtaarin vesistötäytölle, sillä asuinalueen hakemus ei ole vielä ajankohtainen. Täytön laajentamista on  suunniteltu vuosien tai jopa vuosikymmenten päähän.

Asuinalueen yleissuunnitelman vesistötäytön alue lähestyy Lielahden entisen sellutehtaan nollakuitualuetta. Järvessä olevalle nollakuidulle eikä muillekaan myrkyille ole  vielä ratkaisua.

Kaupungilla ei myöskään ole varattuna rakennusmateriaalia laajaan vesistötäyttöön. Kaupungin nykyarvion mukaan tekosaaren rakenteisiin tarvitaan kanavan veden virtausta tukevia laitteistoja. Tämähän on täysin absurdia. Koneellisesti pyöritetään virtausta, että voidaan rakentaa saari!

Nykyisen hakemuksen, ratikkalinjauksen pohja, 13 hehtaarin täyttöön tarvitaan materiaalia noin 1,5 miljoonaa kuutiota. Yleissuunnitelman mukainen täyttö on kokonaisuudessaan noin 25 hehtaaria. Sen tilavuus alustavien laskelmien mukaan olisi reilut kaksi miljoonaa kuutiota. Nyt tulee vastaan ongelma, mistä riittävä kiviaines? Yleissuunnitelman mukaisen järvitäytön toteuttaminen edellyttäisi suuruusluokaltaan vähintään Kunkun parkin kokoisen louhintakohteen. No mutta, Kunkun parkkihan on pyörii mukana suunnitelmissa  kaiken aikaa. Tosin tämä sotii sitä vastaan, ettei keskustassa tarvita pysäköintipaikkoja, koska henkilöautoliikenne on tarkoitus keskustassa "tappaa" kokonaan.

Lehdessä sanotaan, että valitukset nostavat kustannuksia. Noinkohan on, kun tarkastelee koko suunnittelukautta. Kustannuksia aiheuttaa se, että suunnitelmia on lähdetty muuttamaan satulapäätöksillä, eikä vesiluvitus ole ehtinyt matkaan mukaan. Yleensä on tapa, että ensin varmistetaan ja hankitaan luvat, ennen kuin ryhdytään tekemään mitään. Tampereella on toinen tyyli.

Miksi vesilupa-asioita ei ole käynnistetty ajallaan? Pitääkö kysyä, onko joku laiminlyönyt tehtävänsä, vai, onko luotto ollut niin kova, että kaikki suunnitelmat menevät sukkana läpi prosesseissa? Vesiluvitusta harkitaan siinä vaiheessa, jos ei kiskot ole ihan kastumassa, mutta kuitenkin. Miten on sisäisen tarkastuksen ja tarkastuslautakunnan mielestä hommat menneet?

Jospa kaivettaisiin alkuperäinen suunnitelma esiin ja lähdetään toteuttamaan sitä, niin varmemmin ja nopeammin Lielahtelaiset saisivat ratikkansa.

***************

 

Entisestä Tampereen keskustan valtaväylästä ei ole jäljellä kuin kapea ränni

AL:n mielipidesivulla oli 30.3.2021 oheinen, kantaa ottava mielipidekirjoitus. Neljän kuukauden päästä alkaa nähdä, mitä ratikka kaupungin liikenteeseen ja ihmisten liikkumiseen vaikuttaa. Mitä tapahtuu yritystoiminnalle, se näkyy vasta viiveellä.

"Vaikka asunkin Tampereella, niin ei täältä Hervannasta kovin usein tule käytyä keskustassa, varsinkaan Hämeenkadulla. Isot liikkeet sijaitsevat nykyään enemmänkin Tampereen laidoilla.

Siksipä olikin melkoinen yllätys, ettenkö sanoisi järkytys, kun jokunen päivä sitten kävin rautatieasemalla, josta on hyvä näköala suoraan Tampereen valtaväylälle. Hei! Tämäkö on se sama pääkatu, jota pitkin tallustelin nuorena miehenä päästä päähän vanhalta Tekulta rautatieasemalle päästäkseni Nokialle menevään paikallisjunaan? Silloisesta valtaväylästä ei ole enää jäljellä kuin kapea ränni, jonka tilasta ison osan haukkaavat ratikalle rakennetut kiskoparit.

Missä autot? Ne on ajettu muualle kaupungin laitamille, vain hyötyliikenteelle on sijaa tälle väylälle. Jalankulkijoille on kyllä ruhtinaallisesti tilaa, kun katua on kavennettu, ja jalkakäytäviä levennetty, mutta missä ovat jalankulkijat? No tietysti siellä, missä ovat vielä konkurssiaallolta säilyneet liikkeetkin, eli jossain laidoilla.

Jokunen isohko liike on vielä sinnitellyt kadun varrella, mutta kuinka pitkään. Ei tietoakaan mistään Manhattanista, mitä nimeä joskus hyvinä aikoina yritettiin Hämpin varrella olevalle keskustalle lanseerata.

Kuinka tämä nykyinen alennustila on mahdollista näinkin lyhyellä ajanjaksolla? Sitä voi kysyä niiltä yli-innokkailta "ratikkamiehiltä - ja naiselta". Piti väkisinkin saada Tampereelle kulkuneuvo, jolla kohotettaisiin Tampereen imagoa. Näyttää vain käyvän aivan toisin. Veikkaanpa, että vielä moni tamperelainen tulee kiroamaan koko ratikan. Viimeistään siinä vaiheessa, kun veronmaksajien kukkarolle on asiaa milloin minkäkin lisämenon takia. Ei esimerkiksi Turtolan liittymän uudelleen rakentaminen kovin halpa investointi tule olemaan, jos se joudutaan muuttamaan vain sen takia, että saadaan ratikalle tilaa.

Ja näitä muita vastaavia on kyllä vielä ehkä luvassa. Toinen aihe kiroiluun tulee olemaan, kun nyt hyvin toimivia bussireittejä tullaan muuttamaan ratikalle sopiviksi syöttölinjoiksi, tai tuttuja reittejä tullaan kokonaan lopettamaan. Kaikki vain ratikan takia.

Pekka Suokas, Tampere"

Nämä yli-innokkaat "ratikkamiehet - ja naiset" löytyvät täältä.

***************

 

Jälleen ratikka pulassa

Taisi olla jo neljäs isompi kämmi ratikan koeajoliikenteen aikana. Ratikka joutui useamman kerran jumiin Tampereen keskustassa ti 23.3.2021.

Ongelmat alkoivat, kun opetusajossa olleen raitiovaunun virroitin vioittui tiistaiaamuna Hämeenkadulla. Raitiovaunu pysähtyi Koskipuiston pysäkille kello 10.30 odottamaan korjausta. Ratikkaa ei kuitenkaan pystytty korjaamaan paikan päällä, vaan vaunu tönättiin toisen ratikan avustamana eteenpäin. Apuun saatiin toinen ajossa ollut ratikka, joka kytkettiin rikkoutuneeseen raitiovaunuun. Ratikka saatiin Hämeenkadulta liikkeelle ennen kolmea iltapäivällä.

Ongelmat kuitenkin jatkuivat Hämeenkadun jälkeen, kun ratikkaa ei onnistuttu työntämään rautatietunnelista läpi kohti Itsenäisyydenkadun ylämäkeä. Paikalle pyydettiin kolmas ratikka vetämään pulaan joutunutta raitiovaunua.

Tunnelista ei päästy, koska ratikan vääntynyt virroitin oli liian suuri matalaan tunneliin. Tarkemmin, vioittunut.

Parhaimmillaan vaunua oli auttamassa kaksi muuta raitiovaunua. Lopulta vaunu vedettiin Itsenäisyydenkadun ylämäkeä ylös Tammelan puolella olevasta ratikasta.

Ongelmat johtuivat asennustöissä tehdystä virheestä. Opetusajot alkoivat Tampereen keskustassa maanantaina kolmen viikon tauon jälkeen. Tauon aikana Hatanpään valtatiellä tehtiin ajolankojen asennustöitä, joissa ajolanka jäi hieman liian matalalle ja virroitin osui siihen ajossa.

Sitä vain mietin, että millainen sotku ihmisten liikkumiseen tulee, kun tällainen tilanne laukee päälle parhaaseen työhönmenoaikaan? Hyvä, että on riittävän pitkä koeajoaika, että viat tulevat ennalta ilmi - toivottavasti.

***************

 

Ratikan avoin koeliikenne siirtyy

Tampereen Raitiotie Oy ilmoitti 12.3.2021, että ratikan liikennöinti on määrä aloittaa maanantaina 9. elokuuta. Sitä ennen Ratikan matkalla on vielä yksi etappi; matkustajille avoimen koeliikenteen aloittaminen. Koronatilanteesta johtuen avoimen koeliikenteen aloitusta matkustajien kanssa on päätetty siirtää toukokuulle.

Koeliikenne aloitetaan kuitenkin alkuperäisen aikataulun mukaisesti 1.4. - ilman asiakkaita.

*****************

 

Nyt oli vuorossa ajolankojen pudotus alas

Se oli sitten jo kolmas haaveri ratikalle. Ensin oli kolari ratikan ja taksin kanssa Turtolan risteyksessä. Seuraavaksi katu kävi ahtaaksi Hämeenkadulla. Nyt oli kysymyksessä johtimien pudottaminen. Tässä johtimien pudotuksessa ratikka ei ollut osallisena.

Kuorma-auton pystyssä ollut lava otti kiinni ratikkalinjoihin Rieväkadun ABC:n kohdalla Tampereen Kalevassa maanantaiaamuna 8.2.2021 ja pudotti ne alas.

Pelastuslaitoksen mukaan ratikan ajolankaa putosi useiden satojen metrien matkalta. Ajolankaa irtosi ja putosi arviolta 400–500 metrin matkalta, kertoo Tampereen Raitiotie oy. Tilanteesta ei aiheutunut ulkopuolisille vaaraa, mutta vaurio aiheutti häiriötä liikenteelle.

Korjaaminen kestää kuitenkin useita päiviä ja kustannuksia tulee kymppitonneja.

Tie oli suljettu liikenteeltä aamupäivän ajan puoli kahteentoista asti Sammonkadun ja Sarvijaakonkadun risteyksen lähellä. Lisäksi liikennettä Sammonkadulta Hervannan valtaväylälle suositeltiin välttämään.

Esimakua tulevasta. Voisi sanoa, että onni onnettomuudessa, kun tämä tapahtui koeajojen aikaan. Jos tämä tapahtuisi aamulla, parhaaseen työmatka-aikaan, niin sekaannus olisi melkoinen. Miten korvaava liikenne hoidetaan näissä onnettomissa tapauksissa? Onko olemassa suunnitelmat ja ennen kaikkea, kalusto?

*****************

 

Hämeenkatu jäi ahtaaksi

Tampereen ratikka ja jakeluauto kolaroivat Hämeenkadulla ke 3.2.2021 aamupäivällä. Ratikka ei mahtunut kulkemaan jakeluauton ohi, joten ratikka ja jakeluauto kolhaisivat toisiaan. Ratikkaan että jakeluautoon tuli naarmuja, mutta isommilta haavereilta vältyttiin.

Paikalla olleiden lukijoiden mukaan törmäyspaikalla oli lumipenkka, jonka takia jakeluauto ei mahtunut siirtymään sivumpaan. Jakeluauto oli Hämeenkadulla purkamassa kuormaa, mutta kadulla olevien lumivallien takia jakeluauto ei päässyt tien reunaan. Raitiovaunun kuljettaja ei selvästi ollut huomannut sitä, että jakeluauto oli niin lähellä tietä, vaan oli yrittänyt ohitusta..

Hämärä muistikuva on, että ratikasta kun väännettiin parhaimmillaan, tuotiin esiin myös Hämeenkadun epäonnistunut katuprofiili. Silloin jo todettiin, että se on ahdas ja onnettomuusaltis. Myöskään sitä ei otettu huomioon, että Suomessa saattaa olla (on) edelleenkin neljä vuoden aikaa johon sisältyy myös talvi.

*****************

 

Näsijärveä saa täyttää - jos saa?

Vaasan hallinto-oikeus on hylännyt 2.2.2021 Näsijärven täyttöä koskevan valituksen. Tämä oli odotettavissa, eikä yllättänyt.

Raha puhuu! Vaasan HaO:n päätöksessä mennään talous edellä. Näsijärven ja pohjavesialueen mahdollinen pilaantuminen ohitettiin hyvin kevyillä maininnoilla.

”Hallinto-oikeus katsoo, että kun otetaan huomioon, mitä aluehallintoviraston päätöksessä on todettu hankkeesta aiheutuvista hyödyistä ja toisaalta siitä aiheutuvista haitoista, hankkeesta saatava hyöty on vesilain 3 luvun 4 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla huomattava verrattuna siitä yleisille tai yksityisille eduille koituviin menetyksiin.

Edellä todetun perusteella ja kun otetaan huomioon aluehallintoviraston päätös lupamääräyksineen ja perusteluineen, vaatimukset ja niiden tueksi esitetyt seikat sekä asiakirjoista saatu selvitys, hallinto-oikeus katsoo, että aluehallintoviraston päätöksen kumoamiseen tai muuttamiseen ei ole perusteita.”

Vaasan HaO ei ota kantaa pohjavesialueen ja järven mahdolliseen pilaantumiseen. Vaikutta siltä, että oikeus teki päätöksensä siinä tarkoituksessa tietäen, että siitä tehdään jatkovalitus KHO:n, joka saa päättää täyttöluvasta. Toisaalta, jos päätös olisi ollut toisenlainen, kaupunki olisi valittanut.

Aika moista ristiin viilausta. Toinen HaO (HML) kieltää ja toinen (Vaasa) myöntää. Veikkaan, että ratkaisijaksi haetaan Korkeinta hallinto-oikeutta.

Valittajalla on aikaan valittaa KHO:n 11.3.2021 saakka. Ympäristönsuojeluyhdistys haki vielä valituslupaa Näsijärven tekosaaresta.

Hämeenlinnan hallinto-oikeus on päätöksellään 28.12.2020 nro 20/1058/2 kumonnut Tampereen yhdyskuntalautakunnan päätöksen 11.6.2019 § 171 ja hylännyt täyttöön liittyvän poikkeamislupahakemuksen. Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunta on 11.6.2019 § 171 myöntänyt hakijalle luvan poiketa alueella voimassa olevien asemakaavojen mukaisesta täyttökiellosta ja käyttötarkoituksesta vesistötäytön rakentamiseksi sillä ehdolla, että hankkeelle saadaan vesilain mukainen lupa. Tämä päätös ei ole lainvoimainen.

Lehdessä oli viittaus vanhaan yhdyskuntalautakunnan päätökseen, 11.6.2019, poikkeusluvan järven osittaiseen täyttämiseen. Outoa, mitä tällä haluttiin viestittää? Hämeenlinnan HaO kumosi tämän päätöksen. Kaupunki on hakenut valituslupaa tähän päätökseen.

*****************

 

Näsijärven täytön poikkeuslupa kumottu

Huups! AL uutisoi 13.1.2021, että Näsijärven täytön poikkeuslupa kumottu. Näin siinä sitten kävi, että HaO kumosi poikkeusluvan. Monasti olen tuonut esiin tämänkin mahdollisuuden ja kysellyt, onko vaihtoehtosuunnitelmaa. Ei kuulemma ole. Luotettiinko liikaa siihen, että voidaan vaikuttaa oikeuden päätökseen? Mitä, hä?

Hämeenlinnan HaO on kumonnut Tampereen yhdyskuntalautakunnan kesäkuussa 2019 tekemän poikkeamislupapäätöksen Hiedanrannan vesistötäytöstä.

Yhdyskuntalautakunta myönsi 2019 Tampereen kaupungille luvan vesistötäytön rakentamiseen ja käyttökiellosta poikkeamiseen Lielahdessa ja Santalahdessa. Lisäksi lautakunta myönsi luvan poiketa käyttötarkoituksesta ja rakennuskiellosta alueella olevilla kiinteistöillä. Lupa myönnettiin sillä ehdolla, että hankkeelle saadaan myös vesilain mukainen lupa.

Hallinto-oikeus toteaa, että ei voida toteuttaa poikkeamismenettelyllä. Kun otetaan huomioon rakentamisen luonteesta ja hankkeen laajuudesta sekä hankealueen ympäristöstä saatu selvitys, hanke johtaa hallinto-oikeuden mukaan vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen ja voi aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Varsin selvää tekstiä!

Hanketta ei voida toteuttaa yksittäistapauksellisella poikkeamismenettelyllä, vaan se edellyttää asemakaavallista tarkastelua, joka mahdollistaa hankkeen arvioinnin laajemmasta, eri maankäyttötarpeiden yhteensovittamisen näkökulmasta, hallinto-oikeus linjaa."

Kysymyksessä on rahallisesti sen luokan moka, että vastuullisia on syytä alkaa etsiä.

Esitin YLA:n kokouksessa 2019 po. poikkeusluvan hylkäämistä, ei saanut tulta.

Asia meni näin kokouskäsittelyn aikana

Ossi Aho ehdotti, että poikkeuslupahakemus hylätään seuraavin perustein:

a) KHO:ssa on vireillä valitus, joka koskee osittain po. aluetta, ja
b) Vaasan hallinto-oikeudessa on Vaitinaron täyttölupaan liittyvä valitus sekä
c) Länsi-Suomen aluehallintovirastossa on vasta Näsijärven täyttöä koskeva hakemus. Näitä seikkoja ei ole tuotu esityksessä riittävästi esille.

Hallintolainakäyttölain 31 § mukaan, päätöstä, johon saa hakea muutosta valittamalla, ei saa panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Ts. on paikallaan odottaa hallinto-oikeuksien ja AVI:n päätösten lainvoimaisuutta ennen jatkotoimenpiteitä. Hyvään hallintotapaan kuuluu myös, että viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden.

Hiedanrannan uuteen kaupunginosaan tavoitellaan 25.000 uutta asukasta ja 10.000 uutta työpaikkaa. Tavoite asukkaiden määrästä voi olla epärealistinen, mutta miten ja mihin sijoitetaan 10000 työpaikkaa? Esitetyt luvut tarkoittavat, että jokaista 100 asukasta kohden olisi syntymässä 40 työpaikkaa.

Vaitinaron vesistötäyttö ei ole välttämätön, koska maa-aluetta on käytettävissä. Onko näin, että HIedanranta, Jarvikaupunki ja Näsijärven täyttö liittyvät keskusjätevedenpuhdistamosta tulevan kiviaineksen sijoittamiseen ja hyödyntämiseen?

Korostan esityksen perusteluissa hyvän hallintotavan merkitystä. Ei ole myöskään hyvää hallintotapaa, että näin merkittävä päätös tuodaan päätettäväksi siten, että muutoksenhakuaika osuu ihmisten lomakaudelle.
 
Ehdotus ei saanut kannatusta, joten se raukesi.

Tässä kuva, josta on nähtävissä, miten Tampereen suurista investoinneista moni on kytkyssä toisiinsa.

Kuva herätti some:ssa pientä intohimoa.

****************

 

Kuka keksi Tampereen ratikan?

AL kirjoitti 3.1.2021 näyttävästi ratikasta (maksumuurin takaa). Kuka keksi Tampereen ratikan? Onko sillä merkitystä? Tampereen matka ratikkakaupungiksi on ollut pitkä, mutkikas ja osa samaa kehitystä, jota on tapahtunut myös muualla. Elokuussa ratikka otetaan käyttöön ja lähivuodet näyttävät oliko hanke järkevä vai ei. Samaten nähdään, mitä menoja ja kuinka paljon ratikan ylläpito tulee vaikuttamaan Tampereen talouteen. 

Pauli Välimäki (vihr) nimeää ideageneraattoreiksi Jyrki Laihon ja Risto Laaksosen, jotka kehittelivät ideaa kaupunginjohtaja Jarmo Rantasen ja apulaiskaupunginjohtaja Esa Kotilahden tuella vuodesta 2001 alkaen.

– Sieltä ketju tähän päivään on yhtenäinen. Aiemmat selvitykset jäivät selvityksiksi, eivätkä lähteneet lentoon, Välimäki perustelee.

Antero Alku suuntaa katseensa 1990-luvulle, jolloin tuotiin esiin ajatus katuraitiotiestä Hervannasta Tesomalle.

Ville-Mikael Tuominen etsisi idean keksijöitä ja puolestapuhujia myös 1900-luvun alkuvuosista.

Yksi on selvää. Tampereen ja seudun raitiotien tulevaisuus haarautuu moneen suuntaan ja vaatii monen ihmisen kykyä katsoa tulevaisuuteen. Todellakin, kysymys on miljardihankkeesta. Toinen asia on, onko se kuntien väestömäärä huomioon ottaen tarpeellinen? Oleellinen kysymys on myös kuka ja ketkä hyötyvät, mitä maksaa?

Näin ratikka eteni kohti toteutusta

2007: Seudullinen liikennejärjestelmäsuunnitelma TASE 2025 valmistuu, ja siinä esitettiin raitiotien osalta kehityspolku, jossa katuraitiotie tehdään aluksi reitille Vuores–Hervanta–Amuri. Seuraavassa vaiheessa sitä jatketaan Lentävänniemeen.

2011: Tampereen modernin katuraitiotien alustava yleissuunnitelma Hervannasta Lentävänniemeen valmistuu.

2012: Valtuustossa päätetään ratikan toteuttamiseen tähtäävästä jatkosuunnittelusta. Tampere ja Turku päättävät tehdä raitiotien suunnittelussa yhteistyötä.

2013: Valtion ja kaupunkiseudun kuntien yhteisessä MAL-aiesopimuksessa sovitaan, että Tampere tekee päätöksen raitiotien ykkösvaiheen rakentamisesta ja valtio osallistuu kustannuksiin 30 prosentilla. Täydennysrakentaminen kohdistetaan raitiotien vaikutusalueelle.

2014: Tampereen raitiotien yleissuunnitelma valmistuu. Kesäkuussa se hyväksytään valtuustossa ja samalla ratkaistaan se, että raitiorata kulkee Pispalan kannaksella Santalahden ja Näsijärven puolelta eikä Pispalan valtatietä sekä se, että Hervannasta tullaan Sammonkatua ja Itsenäisyydenkatua ja edelleen Hämeenkatu päästä päähän. Tays otetaan omalle Teiskontien linjalle.

2015: Raitiotieallianssin suunnittelijat ja rakentajat valitaan. Raitiotien Hervanta–Pyynikintori–Tays kehitys- eli toteutussuunnitteluvaihe alkaa. Vaunutoimittaja valitaan, mutta päätöksestä valitetaan.

2016: Syyskuussa allianssi saa valmiiksi osan 1 suunnitteluvaiheen. Siinä on ratkaistu se, miten raitiotie rakennetaan, millä aikataululla ja mihin hintaan eli hankkeen tavoitekustannus.

Marraskuussa Tampereen valtuusto tekee historiallisen päätöksen raitiotien rakentamisesta. Se on Suomessa ensimmäinen kerta vuosisataan, kun päätetään rakentaa uusi raitiotiejärjestelmä.

2017: Raitiotien rakentaminen käynnistyy. Ensimmäiset kiskot asennetaan keväällä.

Markkinaoikeus antaa vaunuhankintavalituksesta päätöksen, joka on Tampereen kaupungille myönteinen. Sopimus vaunuhankinnasta voidaan allekirjoittaa.

2019: Marraskuussa valtuusto päättää, että ratikkaa jatketaan jo ykkösvaiheessa Hatanpään valtatiellä linja-autoasemalle asti, jotta ydinkeskustan työt saadaan kerralla valmiiksi.

2020: Valtuusto päättää, että ratikan kakkosvaihetta aletaan rakentaa Pyynikintorilta lännen suuntaan ensin Santalahteen ja Näsijärven täyttösaaren valitusasian ratkettua edelleen Lentävänniemeen asti. Tähän päivään mennessä, Näsijärven täyttölupaa ei ole saatu Vaasaan HaO:lta.

Tampereen, Ylöjärven, Pirkkalan ja Kangasalan valtuustot päättävät tulevaisuuden raitiotielinjojen ratavarauksien sijainnista.

 

 

2021

2020

 

Poikkeuksellisen vuoden päätteeksi ratikalle ensimmäinen kolari

#Ratikka ei ole virallisesti aloittanut liikennettä, kun joutui ensimmäiseen kolariin 30.12.2020 puolen päivän aikaan Turtolan risteyksessä. Sattumalta osuin paikalle kohtapian tapahtuman jälkeen ja sain muutaman kuvan. https://www.facebook.com/Ossi.J.Aho/posts/1803491289817027

Onnettomuudessa Hervannasta päin tullut ratikka ja Nekalantieltä valtaväylälle laskeutumassa ollut taksi "pussasivat" hieman. Taksi joutui hinausauton kyytiin ja ratikka ajoi omin avuin varikolle

Näin kirjoittaa YLE; Opetusajossa oleva ratikka ja henkilöauto ajoivat kolarin Tampereella Hervannan valtaväylällä. Onnettomuus sattui kello 11.49 keskiviikkona.

Poliisin mukaan tapahtunutta tutkitaan taksinkuljettajan osalta epäiltynä liikenneturvallisuuden vaarantamisena. Selvitettävänä on muun muassa kolaripaikalla olevien, tieliikennettä varoittavien raitiotievalojen toiminta tapahtumahetkellä.

****************

 

Lähijunaliikenne alkaa kiinnostaa myös silmää tekeviä

Kimmo Sasi ja Mikko Närhi julkaisivat 30.12.2020 AL:ssä kirjoituksen; että #lähijunaliikenne pitäisi saada käyttöön selvitysten sijaan. Jaa-a, että sitä löytyy vielä myöhäisherännäisiä. Itse otin kantaa #lähijunaliikenteen kehittämiseen jo keväällä 2012.

Kirjoitin faceen vastauksen: Oikein hyvä kirjoitus, tosin jälkijunassa ja 15-20 vuotta myöhässä. Saman suuntaiset ajatukset olivat Tampereen kauppakamarin johtaja Antti Eskelisellä ennen ratikan rakentamispäätöstä https://www.tamperelainen.fi/paikalliset/1802429 että, juniin kannattaa panostaa. Silloin olisi pitänyt kuunnella häntä.

Tosiasia on, että pääkaupunkiseudun mukaiselle lähijunaliikenteelle ei Tampereen seudulla tule ratikan kanssa kilpailevaa toimintaa. Osaavathan mahdolliset kiinnostuneet laskea, että jos radan vieressä menee samaan suuntaan ja lähiöön ratikkalinja, Tampereen ja lähiseudun asukasmäärät eivät riitä molempien liikennemuotojen kannattavaan pyörittämiseen. Jo pelkästään ratikkaa joudutaan subventoimaan, jos vielä lähijunaliikennettä, niin eihän se ole tästä maailmasta.

Mietitään vähän. Pääkaupunkiseudulla lähiliikenteen vaikutusalueella ja välittömässä ympäristössä on n. 1.1 milj. asukasta. Mitä on Tampereella? Vaikka otetaan mukaan odotettu Tampereen kasvu 300000 asukkaaseen ja naapurikunnat, Kihniö ja Pälkäne mukaan lukien, taidetaan olla n. 0,5 milj. asukkaassa.

Rakennetaan nyt ensin ne kevytrakenteiset (puusta) laiturirakenteet suunnitteilla oleville junaseisakkeille, mm. Tohloppi.

****************

 

Töitä tehdään ikäänkuin lupa olisi olemassa

AL kirjoittaa 22.11.2020. Satoja metrejä pitkä putkijono ilmestyi Näsijärven Vaitinaroon – Saaritäytön valmistelevat työt näkyvät jo, vaikka lupaa täyttämiselle ei vielä ole.

Alkuperäisestä aikataulusta jo useaan kertaan myöhästyneen Vaitinaron saaritäytön valmistelevat työt etenevät ja näkyvät vesialueella nyt myös kaupunkilaisille. Kyseessä on pohjaan asti ulottuvan, suodatinkankaasta valmistetun suojaverhon kelluke. Pohjaan suojaverho on kiinnitetty molemminpuolisilla betonipainoilla. Suojaverhon tarkoitus on estää samentuneen veden leviäminen. Uppotukit poistetaan saaritäytön alta, jotta esimerkiksi rakennusten paaluttamisessa ei tule ongelmia tulevaisuudessa.

Eihän se suodatinkangas estä samentuneen veden leviämistä. Toki isompien roskien leviäminen estyy. Tunnelityömaalla oli vastaavat verhot kun Ranta-Tampellan aluetta täytettiin. Tuttu sukelluksen harrastaja kertoo että, vedenkirkkaus ei vieläkään ole palautunut ennen täyttöä vallitsevaan tilaan.

Lupaa odotellaan yhä
Saaritäyttöä koskevista suunnitelmista ja luvista on valitettu useampaan kertaan. Tammikuussa 2020 AVI myönsi saaritäytölle luvan siten, että rannan ja saaren väliin jää 36 metriä leveä kanava.

Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ja Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri jättivät aluehallintoviraston päätöksestä valituksen Vaasan hallinto-oikeuteen, jossa se odottaa edelleen ratkaisua.

Rakennuttamisjohtaja Milko Tietäväinen sanoo, että "tarkkaa tietoa siitä ei ole, koska päätöstä asiassa voidaan odottaa. Se voi kuitenkin tulla nopeastikin. Mikäli päätös on kaupungille myönteinen, jatkotöiden eli saaritäytön aloittaminen voi tapahtua nopeastikin ja että täyttö voisi nopeimmillaan alkaa arviolta noin kuukauden kuluttua siitä, kun hallinto-oikeuden päätös tulee."

Optimismi on aina hyväksi. Mutta, jos unohtaa sen, että AVI:n päätöksestä valittaneilla on jatkovalitusmahdollisuus Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos Vaasa HaO:n päätös ei tyydytä valittaneita. Lain mukaan toimenpiteisiin ei saa ryhtyä ennen lainvoimaista päätöstä, niin sopii toivoa, että toive ei ole ennenaikaista.

Joka tapauksessa kivikasa ja kustannukset kasvavat. Tietäväinen toteaa, että saaritäyttöön liittyen vahinko, joka on tuonut mukanaan paitsi aikataulumuutoksia myös lisäkustannuksia, on jo päässyt tapahtumaan. Puhutaan n. 5 milj. eurosta.

– Mutta mitä nopeammin lupa tulee ja pääsemme työt aloittamaan, sitä pienemmiksi ne jäävät.

Onko suunnittelu ja valmistelu ollut huolimatonta ja tarkoitushakuista, kun on laskettu vain yhden vaihtoehdon varaan? Onko siinä olemassa aineksia oikeudenkäyntiin?

****************

 

Lähes koko linja "korkattu" marraskuussa 2020!

Lähes koko linja korkattu marraskuussa! Tampereen ratikan voi pian nähdä Hämeenkadulla. Ajokuntoisesta reitistä puuttuu vielä pätkä Hermialta Makkarajärvelle.

Ratikan liikennöintivastuu siirtyy VR:lle keskiviikkona 4.11.2020.

Käytännössä VR on keskiviikosta alkaen vastuussa niistä raitiovaunuista, joilla Tampereella ajetaan koeajoja.

– Marraskuun puolessa välissä pyyhkäistään Pyynikintorille asti, Tampereen Raitiotie oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö kertoo.

Ensimmäiset Itsenäisyydenkadun asematunnelilta Pyynikintorille ulottuvat koeajot toteutuvat sunnuntaina 15. marraskuuta. Joukkoliikenne kulkee sunnuntaina 15. marraskuuta poikkeusreittejä.

Tampereen Raitiotien koeajokoordinaattori Niina Uolamo kertoo, että koeajojen ajankohdaksi on valittu tarkoituksella sunnuntai, jolloin muuta liikennettä on arkipäiviä vähemmän.

Sunnuntain koeajot ovat niin sanotut hitaat ajot, jolloin ratikan vierellä kulkee jatkuvasti työntekijöitä. Hitaiden ajojen aikana tilaa on jätettävä myös ratikan ympärillä kulkeville työntekijöille.

Maanantaina 16. marraskuuta ratikka kulkee koeajoissa pysäkiltä pysäkille -liikennöintinopeudella. Joukkoliikenne kulkee maanantain koeajojen aikana jo normaaleja reittejä. Paikalla on molempina testauspäivinä liikenteenohjaajia.

Testimatkustajia haetaan

Ratikan liikennöinti alkaa 9.8.2021 ja bussit siirtyvät silloin uusille reiteille. Ratikan avoin koeliikenne käynnistetään 1.4.2021. Silloin kaikki pääsevät Ratikan kyytiin Nyssen lipputuotteilla. Koeliikenteen aikana ei kuitenkaan liikennöidä säännöllisesti tai aikataulujen mukaisesti vaan bussit kulkevat Ratikan rinnalla nykyisillä reiteillä. Avoimen koeliikenteen aikana testataan esimerkiksi pysäkkitoimintoja, infojärjestelmiä ja koko palveluketjun toimivuutta.

Ennen 1.4.2021 alkavaa avointa koeliikennettä Nysse etsii Tampereen Ratikkaan testimatkustajia, joiden avulla Ratikan palvelu viimeistellään. Testeissä voidaan kokeilla esimerkiksi sujuvaa siirtymistä pysäkiltä vaunuun, matkantekoa liikkuvassa Ratikassa, maksamisen helppoutta, matkustajainformaatiota jne.

*****************

 

Ratikan jatko sai sinetin

Ratikan jatko Pyynikintorilta Lielahteen sai 19.10.2020 sinetin, äänin 56-11. Tällä mennään, demokratia on puhunut.

Nyt siirrytään seuraamaan kustannuksia ja muita juttuja mitä se tuo tullessaan. Päätökseen jäi muutamia avoimia kohtia, joilla tavoitekustannusten tasoa voi, pitää nostaa.

Osan 2B Santalahti - Lentävänniemi investointipäätös tuodaan kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle UUDELLEEN päätettäväksi, mikäli Hiedanrannan järvitäyttöön tulee olennaisia muutoksia.

Toinen, jonka piti sisältyä alunperin hintaan, oli Enqvistinkadun haara. Nyt todetaan, että Enqvistinkadun ratahaarasta EI OLE tässä vaiheessa tavoitekustannusta. Raitiotieallianssi on laatinut Enqvistinkadun haarasta yleissuunnitelman.  

Kokouksessa puolustettiin ratikan jatko-osan rakentamista lähes hurmostilassa. Muistutti kiihkouskonnollista tilaisuutta. Ratikka nähtiin, työpaikkojen ja hyvinvoinnin tuojana, väestön lisääjänä, Tampereen olemassaolon turvaajana, maailman ilmastonmuutoksen vaikuttajana ja estäjänä.

Tampereen talousarviokirjassa 2021, pormestari Lauri Lyly toteaa mm; "On ratkaisevaa, miten hyvin onnistumme huolehtimaan Tampereen seudun pito- ja vetovoimatekijöistä. Työllisyyden ja työllistymisen vahvistamisen rinnalla Tampereen tulee vahvistaa mielikuvaansa yritysmyönteisenä ja perheystävällisenä kaupunkina." Juuri näin, mutta, muutamia tunnuslukuja kannattaa seurata, joihin ratikkakeskustelussa vedottiin. Työttömyysprosentti, oli 30.9.2020 14,6 %, veroprosentti 20,25, verotulot 2019TP 4092 ja yhteisöverot 325 euroa/asukas.

Kuten sanottu, näillä mennään. Parasta on, ettei kevään 2021 vaalissa tarvitse puhua ratikasta, paitsi kuunnella kuntalaisten kiroilua.

 

Näin äänestettiin. Suluissa 7.11.2016 äänestyskäyttäyminen 1.osan kohdalla; (K) = kyllä, (E) = ei, (T) = tyhjää ja (-) = ei paikalla.

Kyllä ratikan 2. osalle;

Vas; Aaltonen, Mikko (K), Alppi, Ulla-Leena (K), Hanhela, Milka (-), Minkkinen, Minna (K), Tapio, Noora (-), Torkkola, Sinikka (-)

Kok; Ahonen, Reeta (-), Höyssä, Matti (T), Ikonen, Anna-Kaisa (K), Ivanoff, Antti (K), Jussila, Anne-Mari (-), Jäntti, Aleksi (K), Kostiainen, Leena (K), Kummola, Kalervo (-), Markkanen, Jouni (K), Rajala, Petri (-), Sasi, Ilkka (K), Taina, Anneli (-), Tulonen, Irja (K), Vikman, Sofia (K)

Kesk; Alatalo, Mikko (E), Hanhilahti, Vilhartti (-), Kiili, Kalle (-), Ovaska, Jouni (-)

Sdp; Aleksovski, Atanas (E), Dündar-Järvinen, Aila (E), Gustafsson, Jukka (K), Kamppuri, Eija (-), Kanerva, Esa (-), Liimola, Anne (-), Loukaskorpi, Johanna (K), Lyly, Lauri (-), Marin, Sanna (K), Ollila, Riitta (K), Porttikivi, Ilkka (-), Rokosa, Inna (-), Salmi, Pekka (K), Sirniö, Ilpo (K), Viitanen, Pia (K), Wigelius, Ari (-)

Vihr; Backman, Henri (-), Caglayan, Merve (-), Haapa-aho, Olga (-), Helimo, Matti, Kajan, Maija (K), Karjalainen, Miisa, Mustakallio, Jaakko (K), Parviainen, Olli-Poika (K), Rincón Salazar, Natalia (-), Siuro, Petri (K), Stenhäll, Jaakko (-), Suomela, Iiris (-), Suoniemi, Juhana (K), Tynkkynen, Oras (-)

Sin; Elovaara, Tiina (-)

Rkp; Löfberg, Peter (K)

Ei ratikan 2. osalle;

Kok; Axén, Erkki (E)

Ps; Kaleva, Lassi (E), Luoto, Heikki (E), Puisto, Sakari (-), Vallin, Veikko (-)

Sdp; Kivistö, Anneli (E)

Tapu; Oksanen, Lasse (E), Schafeitel, Yrjö (E)

Vata; Raevaara, Aarne (E)

Kd; Rauhala, Leena (E), Tanus, Sari (-)

*****************

 

Kannustinpalkkiojärjestelmä

#Raitiotieallianssin osan 2 kannustinjärjestelmä muodostuu seuraavista tekijöistä: infran käyttöönottopäivän pitävyys (30 %),​ infrasta liikennöintivaiheessa johtuvat häiriöt (25 %),​ työmaan turvallisuus (20 %) ja positiivinen julkisuuskuva (15 %). Kannustinjärjestelmän positiivisia kannustimia ovat alihankintojen paikallisuusaste (max 5 %), työttömien työllistäminen (max 3 %) ja hiilijalanjälki-​kannustin (max 2 %). Kannustinjärjestelmän negatiivisia kannustimia, mahdollisia sanktiota, ovat rakentamisen aikaiset häiriöt katuliikenteelle ja joukkoliikenteelle (max -​8 %) ja rakentamisen aikaiset häiriöt rautateiden junaliikenteelle (max -​2 %). Osan 2 sisällön laajennettua kannustinjärjestelmän alkupääomaa esitetään kasvatettavaksi hankintavaiheessa määritetystä 1,25 milj. eurosta 1,75 milj. euroon.

#Allianssimallissa tavoitekustannuksen alituksen ja ylityksen tilanteisiin on sovittu jakoperusteet eli periaatteet, miten mahdollinen säästö jaetaan tai ylityksen kustannukset korvataan palveluntuottajille. Tavoitekustannuksen alittuessa osa säästöstä tulee tilaajalle suoraan, osa suoraan palveluntuottajille ja osa varataan allianssin kannustinjärjestelmän pääoman kasvattamiseen. Osalle 2 tavoitekustannuksen alituksen jakoperustetta esitetään muutettavaksi niin, että 7,​5 % alituksen jälkeen alituksesta jaetaan 80 % tilaajalle,​ 10 % palveluntuottajille ja 10 % allianssin kannustinjärjestelmään. 

Raitiotieallianssin osan 2 kannustinjärjestelmässä keskeisiä aikataulutavoitteita ovat aloittaa raitiotieliikenne Santalahteen vuoden 2023 aikana ja Lentävänniemeen vuoden 2024 aikana.

Ratikan 1. osan osalta ilmoitetaan 26025945 euron tavoitehinnan alituksesta. Miten alituksen tuottama hyöty jaetaan eri osapuolten kesken? Ensin ratikan 1. osan jakoperusteiden mukaan ja toinen taulukko samalla summalla 2. osan jakoperusteilla.

Jakoperuste 7,​5 % alituksen jälkeen alituksesta, että jaetaan 80 % tilaajalle,​ 10 % palveluntuottajille ja 10 % allianssin kannustinjärjestelmään, olisi tuonut tilaajalle (kaupungille) tässä tapauksessa n. 0,49 milj. euroa enemmän. Taulukot tulostettavissa täältä.

           
#Tavoitekustannusten alituksen jako      
           
Ratikka, osa 1 Tavoitekustannus 295607750    
    Alitus 26035945 8,81 %
           
Tavoitekustannusten alituksen jako Tilaaja Palvelun- Bonus-booli  
Tilaajan, palvelutuottajien ja   tuottajat    
Boonusboolin kesken        
  5 % alitukseen asti 30 % 50 % 20 %  
14780387,5 € 4 434 116,25 7 390 193,75 2 956 077,50  
  5 % alituksen jälkeen 40 % 30 % 30 %  
11255557,5 € 4 502 223,00 3 376 667,25 3 376 667,25  
  Yhteensä 8 936 339,25 10 766 861,00 6 332 744,75 26 035 945,00
           
           
Ratikka, osa 2 esim. osan 1 kustannukset, laskennallinen  
           
           
Tavoitekustannusten alituksen jako Tilaaja Palvelun- Bonus-booli  
Tilaajan, palvelutuottajien ja   tuottajat    
Boonusboolin kesken        
  5 % alitukseen asti 30 % 50 % 20 %  
14780387,5   4 434 116,25 7 390 193,75 2 956 077,50  
  5 % alituksen jälkeen 7,5 % saakka 40 % 30 % 30 %  
7390193,75   2 956 077,50 2 217 058,13 2 217 058,13  
  7,5 % alituksen jälkeen 80 % 10 % 10 %  
3865363,75   3 092 291,00 386 536,38 386 536,38  
    10 482 484,75 9 993 788,25 5 559 672,00 26 035 945,00
           
Lähde KV 19.10.2020 § 133        
© Ossi Aho 2020        
             

 

*****************

 

Ratikan käyttökulut
On puhuttu kovasti ratikan investoinneista. Puhutaan nyt vuorostaan sen käyttökuluista. Muistutan, että tämä ei ole panos/tuotoslaskelma, vaan luvut otettu suoraan kaupunginhallituksen esityksestä

Ratikan 2. osan päätöksen perusteluista on luettavissa, että ratikka aiheuttaa enimmillään käyttömenoihin 27,85 milj. euron menon vuosittain, ilman että mukaan on laskettu lippujen hinnan subventiota. Lipputulot toki kompensoivat jonkin verran tuloja ja vuosittaiset käyttömenot alenevat ajan saatossa jonkin verran.

Osan 2 Pyynikintori - Lentävänniemi investoinnin vaikutus INFRAVASTIKKEESEEN on 4,54 milj. EUROA/VUOSI. Tampereen Raitiotie Oy veloittaa kaupungilta VUOSITTAIN KALUSTOVUOKRAA. Vaunujen hankinnan VUOTUINEN vaikutus kalustovuokraan on 2,19 miljoonaa euroa.

Osan 1 ja Hatanpään haaran toteutuksesta ja ylläpidosta Tampereen Raitiotie Oy laskuttaa VUOSITTAIN INFRAVASTIKETTA 13,6 milj. euroa sekä KALUSTOVUOKRAA 8,3 milj. euroa ja VARIKKOVASTIKETTA 4,05 milj. euroa.  

Lisäksi Tampereen Raitiotie Oy laskuttaa edellä mainituilta HALLINTOVASTIKETTA 1,9 milj. euroa VUODESSA.

Yhteen laskettuna 13,6+8,3+4,05+1,9 = 27,85 MILJ. EUROA/VUOSI. Kymmenessä vuodessa n. 276 milj. euroa. Päälle lipun hinnan subventointi. Jos osan 2. infravastike ja vaunujen kalustovuokra eivät kuulu em. summaan, vaan ovat lisäystä, vuosittaiset käyttömenot tulevat olemaan n. 34,58 milj. euroa.

*****************

 

Ratikan 2. vaiheen luvut julki - kustannukset karkasivat

Ma 28.9.2020 käsiteltiin Tampereen kaupunginhallituksessa ratikan 2.vaiheen investointipäätöstä. Tavoitekustannusarviosta näkee, että hinta on karannut käsistä. Hinnan nousua perustellaan mm; "Keskeisimmät selittävät tekijät kustannusten nousulle ovat suunnittelutason tarkentuminen ja sen myötä parantunut tietämys mm. katurakentamisen, taitorakenteiden ja ratavaihteiden määristä sekä merkittävät muutokset hankkeen sisältöön mm. Näsisaaressa ja Santalahdessa. Esimerkiksi päätös linjata raitiotie Santalahdessa Rantatien ja Paasikiventien väliin omille kaistoilleen on erittäin merkittävä parannus raitiotien liikennöinnin luotettavuuden kannalta, eli se tuottaa selvää arvoa tilaajalle" (Arvoa rahalle -raportti).

Investointipapereissa ei ole mainintaa arvioiduista matkustajamääristä. Ei ole myöskään otettu kantaa siihen, mitä koronaepidemia vaikuttaa ihmisten liikkumistottumuksiin.

Rakentamisvaiheen tavoitekustannus - rakentamisen tavoitekustannus

Olen koonnut aineistosta sivuja, joista olen muodostanut pari kuvakoostetta lukupaketiksi. Voisiko sanoa, että fiktiota ja faktaa tarjolla? Aineistossa kerrotaan, että ratikan 1. osan tavoitekustannuksiksi ennustetaan (25.8.2020) 295,61 milj. euroa. Kustannuksissa EI ole huomioitua kehitysvaiheen 10,5 milj. euron eikä tilaajan 3,2 milj. euron riskivarausta, kuin ei myöskään Bonuspoolin 1,875 milj. euron budjettivarausta. Ts. päättäjille esitettiin laskelma, josta puuttuu menoja 19,775 milj. euron edestä.

Kokonaiskustannukset osan 2 radan ja rinnakkaishankkeiden suunnittelusta ja rakentamisesta kaupunkikonsernille, on luettavissa (liite 0.1 sivu 39), että rakentamisen kustannukset ovat yhteenlaskettuna 119 204 397 euroa. Ikävää, että ratikasta tuli ITSEISARVO, eikö muulla ole väliä?

Raitiotieallianssin osan 2 toteutussuunnitelman mukainen rakentamisvaiheen tavoitekustannus on 112 114 884 euroa. Kovasti on noussut, kun kaupunginhallitus päätti, että kustannus saa olla enintään 60 milj. euroa. Kustannusarviosta puuttuu Enqvistinkadun pisto, johon kaupunginhallitus antoi enintään 10 milj. euroa. Tavoitekustannuksen raitiotien rakentamisen kustannusosuus on 84 871 812 euroa. Huomatkaa, kustannuksissa on kaksi hintaa. On rakentamisvaiheen tavoitekustannus, johon lasketaan kaikki kustannukset (lähes) ja toinen, joka on asetettu vain Tampereen raitiotie Oy:lle rataan ja siihen liittyvien rakenteiden kustannukset.

Tavoitekustannuksella monta eri hintaa

Ratikan 2. osan päätökseen liittyvästä aineistosta on nähtävissä, että käytössä on monta hintaa rakentamisvaiheen tavoitekustannuksiksi. Jokaiselle jotakin.

  • päätöksen perusteluissa rakentamisvaiheen tavoitekustannus 112 114 884 euroa.
  • liite 0,1, sivu 39; Kokonaiskustannukset osan 2 radan ja rinnakkaishankkeiden suunnittelusta ja rakentamisesta kaupunkikonsernille 119 204 397 €.
  • liite 0,3, sivu 14; Kaikki osan 2 rakentamisen kustannukset ovat yhteenlaskettuna 117,46 miljoonaa euroa.
    •

Kustannusten jakaantuminen

Kaupungin rinnakkaisen katurakentamisen kustannusosuus 26 200 323 euroa ja Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kustannusosuus 1 024 749 euroa. Tampereen Vesi Liikelaitoksen vesihuoltoverkoston uusimisen ikähyvityksen osuus on 109 469 euroa, se sisältyy raitiotien 84,87 milj. euron rakentamisen tavoitekustannukseen.

Toteutusosan 2A Pyynikintori - Santalahti raitiotien tavoitekustannus on 32 430 526 euroa, johon sisältyy osan 2 kehitysvaiheen kustannus 2 900 000 euroa. Kaupungin rinnakkaisen katurakentamisen tavoitekustannus osalla 2A on 13 157 494 euroa. Toteutusosan 2B Santalahti - Lentävänniemi raitiotien tavoitekustannus on 52 341 286 euroa ja kaupungin tavoitekustannus osasta 2B on 14 085 578 euroa, johon sisältyy Pirkanmaan ELY-keskuksen kustannusosuus Paasikiventien leventämisestä.  

Väyläviraston väylähankkeiden arviointiohjeen mukainen päivitetty hyötykustannusluku on 1,05 ja Tampereen kaupungin kaupunkitaloudellinen hyötykustannusluku 1,69. Vastaavat arvot olivat vuoden 2016 vaikutusten arvioinnissa 1,30 ja 1,91. Voi, voi, ENÄÄ ei yhdestä eurosta saadakaan kahta. Huonosti menee.

Kaupungin puolelta pikkunäppärää numeroiden pyöritystä, kun ilmoittavat, että 1. ja 2. osan rakentamiskustannukset ovat joidenkin vähennysten ja hyvitysten jälkeen 361 014 220 euroa.

Valtuustolta pyydetään siunausta ratikan 2.osan 120 milj. euron lainavaltuuksille! Ottaen huomioon, että talousarviokehyksessa 2021 uuden lainan tarpeeksi esitetään 180 milj. euroa, niin sen mukaan kaupunkikonserni nostaa lainaa 2021 300 milj. euroa. Melkoista velkaantumisvauhtia.

Laskettaessa yhteen KAIKKI ratikkaan liittyvät kustannukset, pl. vaunut. Ratikan kokonaiskustannukset yhteensä 1. ja 2. osalta bruttona.

Osa 1, välillä Tays- Pyynikitori - Hervanta   
     
Kehitysvaihe (suunnittelu) 10 500 000,00
     
Toteutusvaihe   
  Maanrakennus ja katutekniikka 71 642 808,00
  Raitiotien päällysrakenne 35 615 749,00
  Sillat ja taitorakenteet 23 545 173,00
  Sähkörakentaminen 26 248 699,00
  Turvalaitteet ja tietoliikenne 5 765 863,00
  Johtosiirrot 23 940 450,00
  Talonrakentaminen 19 955 987,00
  Rakentamissuunnittelu 12 303 733,00
Osan 1 tavoitekustannus  219 018 462,00
     
Muut kulut  
  Tilaajan hankinnat 4 200 000,00
  Tilaajan riskivaraus 3 200 000,00
  Boonuspoolin budjettivaraus 1 875 000,00
  Muut kulut yhteensä 9 275 000,00
Osan 1 kustannukset yhteensä 238 793 462,00
     
Osan 1 kustannusten lisäykset  
  Hatanpään ratahaara 16 600 000,00
  Sisällön muutokset 6 970 000,00
  Rinnakkaishankkeiden kustannukset 36 020 000,00
  Tampereen Veden osuudet 7 630 000,00
  Indeksimuutos 9 370 000,00
  Lisäykset yhteensä 76 590 000,00
Osan 1 kustannukset tot.ennusten muk.yhteensä 315 383 462,00
     
Osa 2, välillä Pyynikintori - Lielahti   
     
Kehitysvaiheen tavoitekustannus 2 900 000,00
Allianssia sitova rakentamisen tavoitekustannus 112 111 884,00
Pirkanmaan ELY-keskuksen kustannusosuus -1 042 749,00
Tilaajan kustannukset 5 235 262,00
Osan 2 kustannukset yhteensä 119 204 397,00
     
Osa 1 ja 2 yhteensä, euroa brutto 434 587 859,00

Em. laskelmassa ei ole huomioitu hankekehittämistä, 1,5 milj. euroa viiden vuoden ajan, yhteensä 7,5 milj. euroa.

Valtiolta tulee tämän suunnitteluun ja toteuttamiseen yhteensä 88 427 004 euroa. Näin kaupunkikonsernin kustannettavaksi jää tässä vaiheessa 346 160 855 euroa.

Raitiotieallianssin kustannusseurannan ennuste on, että tavoitekustannus tulee alittumaan 26 035 945 eurolla. Loppupeleissä alitus voi olla jotain muutakin. Ratikan kokonaiskustannuksiksi, ilman vaunuja, olisi näin tulossa 320 124 910 euroa. Tarkkaa laskentaa, kun euron tarkkuudella pystytään ilmoittamaan. Onko uskottavaa, sen onkin jo toinen kysymys?

Tampere ilmoittaa ratainfran ja varikon toteuttamiskustannuksiksi 361 014 220 euroa. Reilumpaa olisi veronmaksajia kohtaan ilmoittaa hankkeen kokonaiskustannukset ja miten ne muodostuivat. Nyt toteuttamiskustannukset ilmoitettiin karsittuna, ilman oheiskuluja (n. 47,54 milj.euroa) ja mukaan on laskettu vähennyksenä alitusennuste 26 035 945 euroa (ennenaikaista).

Todellakin, kun "tavoitekustannuksista" vähennetään valtionapu 88 427 004 euroa, on ratikan kustannukset vain 272 587 216 euroa.

Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 08/2020 kertoo, että ratikan ykkösosan kustannukset kehitysohjelmineen ja oheiskuluineen ovat tässä vaiheessa 326,3 milj. euroa. Valtion avustusta on saatu 58,1 milj. euroa. Ts. kustannukset kaupungille ovat 268,2 milj. euroa.

Kun yhteissummasta vähennetään valtion tuki ja mahdollinen kustannusarvion alitus, käsissä on ratikan todelliset kaupunkia rasittavat rakentamiskustannukset. Tähän tulevat lisäksi vaunujen hankintakustannukset. Vuosittaiset kulut ovat erikseen. Ennustin vuonna rakentamisen kustannuksiksi n. 460 milj. euroa. Aika hyvin osui kohdalleen, vaikka käytössä ei ollut laskentasovelluksia. Valtion apujen määrästä silloin ei ollut mitään tietoa.

Avaan vuosittaisia käyttökustannuksia ja kannustinpalkkiojärjestelmää koskevat kohdat myöhemmin.

Hiljaa, hivuttamalla ,mottona; "Pääasia on että jotain päätetään! Sillä ei ole merkitystä, miten ja mistä päätetään!" © Ossi Aho 2020.

Päätöksentekoon kh:ssa osallistuivat; Lyly Lauri, pj (sdp), Salmi Pekka, 3. vpj (sdp), Kaivonen Kirsi (sdp), Liimola Anne (sdp), Kummola Kalervo 1. vpj (kok), Tulonen Irja Sasi Ilkka (kok), Mustakallio Jaakko 2. vpj (vihr), Haapa-aho Olga (vihr), Suoniemi Juhana (vihr), Kiili Kalle (kesk), Minkkinen Minna (vas) ja Kaleva Lassi (ps)

Päätös oli yksimielinen paitsi, että Lassi Kaleva teki seuraavan muutosehdotuksen, joka raukesi kannattamattomana:

"Raitiotien osan 2 rakentamispäätöstä ja rakentamisen aloittamista siirretään eteenpäin vähintään kaksi vuotta. Kaupunki hankkii ensin kokemusta osan 1 liikennöinnistä. Tampereen talous on miinuksella. Peruspalveluiden toteuttamista ei ole syytä vaarantaa kaupungin mittavalla investointivauhdilla.

Osan 2A (Pyynikintori-santalahti) rakentamien ei ole järkevää, koska toteutusosan 2B (Santalahti-Lentävänniemi) rakentamista ei voida vielä aloittaa. Osaan 2B kuuluvan Näsisaaren vesilupa ei ole vielä lainvoimainen, eikä koko hankkeen kokonaiskustannuksia voida näin ollen vielä luotettavasti arvioida.
Koronaa ei ole huomioitu millään tasolla. Korona voi muuttaa joukkoliikenteen käyttöä perusteellisesti ja pysyvästi. Tämä mahdollisuus otetaan huomioon tulevissa joukkoliikennesuunnitelmissa ja joukkoliikenneinvestoinneissa.

Mikäli raitiotien lisälinjat nähdään tulevaisuudessa perustelluksi rakentaa, kiinnitetään erityistä huomiota allianssin kannustinjärjestelmän oikeudenmukaisuuteen."

"Yksi osa pohdintaa päätöksessä pitää olla kertyneen tietotaidon nopea hyödyntäminen. Ei ole syytä jäädä odottamaan kokemuksia raitiotieinvestoinnin ensimmäisestä osuudesta." Kyllä on huono perustelu Aamulehdellä, jos rakentamispäätöksen pohjana pitää olla vain tietotaidon hyödyntäminen (AL 29.9.2020). Onko tarvetta, sillä ei ole niin väliä, kunhan vain ratikkaa tulee? Kuten sanottu itseisarvo!

*****************

 

Suurin ja kaunein Pohjoismaissa - käyttäjiä vain on liian vähän

Kurkista Tampereen valmiiseen raitiovaunuun ensimmäisten joukossa. Yle esittelee ratikan sisätilat 22.9.2020.

Vaunu on kooltaan suurin Pohjoismaissa koskaan valmistettu ja sen sisustuksessa näkyvät myös tamperelaisten toiveet.

Alunperin Tampereen päivän juhlallisuuksien osaksi aiottu esittelytilaisuus järjestetään koronaepidemian vuoksi verkon välityksellä.

Tilaa, tyhjääkin on. Vaunun koko 37,3 metriä pitkä, 3,6 metriä korkea ja 2,65 metriä leveä. Vaunun paino on ilman matkustajia on 56,8 tonnia, mikä tekee siitä tähän mennessä kooltaan suurimman Pohjoismaissa valmistetun raitiovaunun.

Tampereen Ratikka on esteetön ja suunniteltu erityisesti pohjoisen olosuhteisiin. vaikka ratikka on esteetön, niin tuleminen ja poistuminen ratikan pysäkiltä kotiin, miten esteettömyys tällä matkalla toteutuu, siitä ei ole mainintaa.

Tamperelaisille on järjestetty useita tilaisuuksia tutustua vaunuun ja antaa palautetta käyttäjäkokemuksesta. Esimerkiksi sisustusta on muokattu kaupunkilaisten mielipiteiden mukaan. Nyt päästään näkemään muun muassa penkkeihin valittu kuosi. Totta, kaupunkilaiset saivat vaikuttaa ratikan väriin, penkkeihin  ja moneen muuhun yksityiskohtaan, mutta itse ratikan rakentamisesta ei järjestetty kansanäänestystä, vaikka sellainen toive esitettiinkin.

*****************

 

Näsijärven täyttö on kuivalla maalla

Kun suunnitelmat lähtivät liikkeelle siitä, että ratikka ja jätevedenpuhdistuslaitos koplataan yhteen monen muun hankkeen tavoin, eikä varmistettu etukäteen, mitä esteitä voi tulla, niin tyhjä kortti voi jäädä käteen.

Louheen myynti on kannattavampaa, kuin kippaaminen järveen. Ratikan olisi voinut linjata kuivalle (Tamperelainen 12.9.2020) maalle, rakennusoikeutta olisi voinut ja voi antaa kuivalta maalta, sitä varten ei tarvitse järveä täyttää. Nyt kivikasa on rahan arvoinen (tyhjän) pantti.

Kymmenien tuhansien ihmisten työ- ja kauppamatkan varrella sijaitseva kivikasa kohoaa noin 20 metrin korkeuteen. Seuraavan reilun kuukauden aikana se nousee vielä noin viisi metriä. Silloin Sulkavuoresta keskuspuhdistamosta louhittua kiveä pitäisi olla kasassa 850 000 kuutiota.

Kivet ovat käytännössä Tampereen kaupungin kasata muutaman sadan metrin päähän Näsijärveen kaavailema Näsisaari. Kivet odottavat Vaasan hallinto-oikeuden päätöstä Näsijärven täyttöluvasta tehdystä valituksesta. Ennen lainvoimaista lupaa saari pysyy maalla.

Lielahden kasa on Tampereen kaupungille todella kallis.

– Välivarastoinnin hinnan työlukuna voi pitää viittä miljoonaa euroa, arvioi Tampereen kaupungin rakennuttamisjohtaja Milko Tietäväinen.

Voi kysyä, otettiinko edellä mainitut seikat huomioon? Ei otettu! Kaikin tavoin lobbaus voimistuu, mitä lähemmäksi päätöstä ratikan jatkosta tullaan.

Kovasti kohkataan, kun ratikan toinen yksikkö saapui Tampereelle. 

*****************

 

Ratikan 2. osan lobbaus voimistuu

AL 6.9.2020 julkaisi varsinaisen ratikkalobbauksen. Ensin pääkirjoitussivulla ja sitten tekstissä monella sivulla, tosin maksumuurin takaa. Käykää ostamassa paperiversio, jos haluatte tietää miten edustajanne aikoo menetellä tulevassa ratikan 2. osan äänestyksessä.

Nyt ei ole kysymys ratikan rakentamispäätöksestä, vaan sen laajentamisesta, jota voidaan ongelmitta hidastaa muutamilla vuosilla käyttökokemusten saamiseksi.

Kyllä, ratikka on hyvä ja tehokas kuljetusväline isojen henkilömassojen siirtämiseen paikasta A paikkaan B. Tampere ei vain ole sitä. Siinä vaiheessa mentiin metsään, kun ratikasta muodostui ITSEISARVO, niin millään muulla ei ole väliä.

Puhutaan tulevaisuusinvestoinnista. Pah, on vain investointeja, kannattavia ja kannattamattomia. Mm. kaikki nämä kehityshankkeet, mistä pormestari Lauri Lyly

https://www.tamperelainen.fi/paakirjoitus-mielipide/2929593 kertoi Tamperelaisessa, voitaisiin toteuttaa ilman ratikkaa. Toki ratikka on työllistänyt ratikan rakentajia, ja erityisesti talojen rakentajia. Tämän vuoksi Tampere -konserni on ottanut ja ottaa ratikan vuoksi runsaasti velkaa, joka siirtyy, voisi sanoa suoraan, rakentajien kassoihin.

Muistan kun Ilkka Sasi sanoi https://yle.fi/uutiset/3-7086057 lähetyksessä 2014, että ratikka tulee olemaan miljardihanke, ja sen eteen on ponnisteltava, maksoi mitä maksoi. Silloin vedottiin myös lamaan ja työllisyyteen, mutta kas, rakentaminen osuikin juuri korkeasuhdanteeseen, kuten muutkin isot hankkeet.

Jämsässä lopetetaan Kaipolan paperitehdas. Nyt he voivat ottaa mallia Tampereelta tulevaisuusinvestointeihin, rakentamalla mm. ratikka, se ratkaisee kaikki talous- ja työllisyysongelmat. Tämä vihjeenä Jämsään!

Parasta antia lehdessä ovat nimilistat, jotka on syytä ottaa talteen tulevaisuutta ajatellen. Kyselyissä valtuutetut vastasivat mm. miten aikovat äänestää ratikan 2. osan suhteen ja, Hiedanrannan kehittämiseen.

*****************

 

Ratikan 2. osa tulossa päätettäväksi, kaupunginhallituksen päätöstä kustannuksista ei ole noudatettu!

Tampereen kaupunginhallituksen kokouksen 31.8.2020 esityslistalla esiteltiin ratikkareitin seudullisia laajennuksia. Onko tämä tamperelaisten ja Tampereen kanalta kuitenkaan se tärkein tieto? Minusta ei. Toisessa paperissa taas raitiotien osan 2 kehitysvaiheen tilannekatsauksen tiedoksiantoa. Tosiasiassa se on hallituksen esitys 2. vaiheen rakentamisesta välille Pyynikintori Hiedanranta.

Asia on selvä kuin pläkki! Jos koalitio pysyy koossa, rakentamispäätös menee lokakuussa läpi valtuustossa.

Kauaksi on tultu hinnasta, millä valtuusto potkaisi hankeen käyntiin 16.6.2014. Hinta ei saanut ylittää 250 M€:a. Toisin on käynyt, hintaa on hilattu ylöspäin joka käänteessä ja valtuuston päätös 7.11.2016 koski 1. vaihetta Hervanta - Tays - Pyynikintori, hintaan 238,7 M€:a. Myöhemmin mukaan otettiin Hatanpään valtatien pisto, hintaan 18,2 M€.

Nyt ollaan siinä vaiheessa, että ratikan 2. vaihe tulee päätettäväksi. Hinta on noussut 44,1 M€:sta nyt esitettävään 84,8 M€. Lisäksi oheiskustannukset 26,2 M€. Tuo vain ihmetyttää, että missä, koska ja kenen toimesta ratikan rakentamisen allianssia sitova tavoitekustannusarvio 84,8 M€ on päätetty, ottaen huomioon, että kh on päättänyt 5.11.2018 osan 2 tilaajan budjetiksi osuudelle Pyynikintori - Lentävänniemi ENINTÄÄN 60 M€ ja osuudelle Hiedanranta - Lielahdenkatu ENINTÄÄN 10 M€? Jos löytyy kh:n päätös siitä, että näitä lukuja on muutettu, silloin täytyy pitää suu kiinni.

Mitä tämäkin tarkoittaa?; "Kaupunginvaltuuston päätöksellä 17.8.2020 § 97 kaupunki on hyväksynyt valtion ja Tampereen kaupunkiseudun kuntien välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimuksen vuosille 2020-2023. MAL-sopimuksessa valtio sitoutuu tukemaan 30 prosentin valtionavulla Tampereen raitiotien osan 2 kehitysvaiheen enintään 2,9 milj. euron ja osan 2 toteutusvaiheen enintään 80 milj. euron kustannuksia." ??

Kuitenkin, MAL -sopimusneuvotteluissa 29.5.2020 sovittiin ratikan osalta, että valtio osoittaa seuturaitiotien osan 1 laajentamiseen (Hatanpään haara) kehitysvaiheeseen ja toteutukseen avustusta enintään 30 prosenttia avustuskelpoisista kustannuksista ja ENINTÄÄN 5,448 M€ ja että Tampereen raitiotien osan 2 kehitysvaiheeseen ja toteutukseen (keskusta –Hiedanranta –Lentävänniemi) avustusta enintään 30 prosenttia avustuskelpoisista kustannuksista ja ENINTÄÄN 24,87 M€ sisältäen jo aiemmin myönnetyn 15,95 M€ valtuuden. Aika kaukana ollaan esitetystä 80 M€ kustannuksista!

Herättää myös ajatuksia, miksi tehtyjä päätöksiä EI NOUDATETA mm. kustannusten osalta? Muissa yhteyksissä tällainen toiminta olisi jo aiheuttanut toimenpiteitä!  

Miten kustannukset ovat kasvaneet, se on nähtävissä täältä.

Kaupunginhallituksessa 31.8.2020, asian käsittelyn kuluessa Kirsi-Maarit Asplund teki seuraavan muutosehdotuksen:

"Sopimusosapuolet keskeyttävät raitiotien 2. kehitysvaiheen suunnittelun toistaiseksi. Rakentamispäätöstä myöhennetään toistaiseksi. Suunnittelua jatketaan. Rakentaminen otetaan tarkasteluun vasta kun korona-kriisin kustannukset ovat selvinneet, edellyttäen että peruspalvelut ollaan pystytty säilyttämään ja kun 1. vaiheesta on saatu riittävät käyttökokemukset. Ratikan 2. vaiheen rakentamista tärkeämpää on suunnata taloudelliset resurssit mm. sote-palveluihin koulutukseen, peruspalveluihin ja työpaikkojen säilymiseen etenkin nykyisissä työpaikoissa."

Puheenjohtaja totesi Asplundin ehdotuksen rauenneen kannattamattomana.

*****************

 

Neljän hengen ryhmä ratkaisee Tampereen jatko-osan rakentamisen?

Tekniikka&Talous -lehti julkaisi 13.8.2020 vetoomuksen ratikan puolesta. No niin, nyt nämä henkilöt on nostettu ratikan 2.osan rakentamisen ratkaisijaksi! Pormestari Lauri Lyly, kokoomusvaikuttaja Kalervo Kummola sekä pääministeri Sanna Marin (sd.) ja Tampereen ylin virkamies, konsernijohtaja Juha Yli-Rajala.

”Lentävänniemen rataosuuden hinta on huomattavasti alle Hervannan radan. Tämä johtuu siitä, että kalleimmat ja vaikeimmat paikat kaupungin keskustassa on ykkösvaiheen yhteydessä jo rakennettu.”

Kaupunginhallitus on aikaisemmin päättänyt, että osuuden Pyynikintori – Lielahti milj. euroa. Näistä on pidettävä kiinni, eikä lähdetä hivuttamaan ylöspäin!!

”Lentävänniemen radan rakentamisen lykkääminen olisi melkoinen floppi kaupungille. Radan varteen on rakenteilla 25 000 asukkaan Hiedanrannan kaupunginosa, jota on markkinoitu ostajille hyvillä ratikkayhteyksillä.” Ei ole floppi. Tosiasiat on vain otettava vastaa sellaisena kuin ovat.

Riskien ottaminen kuuluu bisneksen tekemien, myös rakennusliikkeillä. Aina pitää muistaa, että suhdanteet voivat vaihtua nopeastikin syystä tai toisesta. Nyt on sellainen tilanne.

Pöhinä aiheutuu siitä, että rataa kritisoivat äänenpainot ovat voimistuneet, sillä kaupungin talous on huonossa kunnossa ja peruspalveluiden ylläpidossakin on tekemistä yllin kyllin. Eikä ihme, kun katsoo, että jatko-osan rakentaminenkin lähetettiin lausuntokierrokselle ilman kustannustietoja.

****************

 

Ratikan jatko-osa lausuntokierrokselle ilman kustannustietoja

Kaupunginhallitus lähetti 10.8.2020 ratikan 2.vaiheen rakentamisen suunnitteluun liittyvät yhteenvedot lausuntokierrokselle eri osapuolille. Yksityiset henkilöt voivat lausua mielipiteensä netin kautta.

Raitiotien osan 2 kehitysvaihe on edennyt suunnitellusti. Raitiotien osan 1 suunnittelusta ja rakentamisesta vastannut Raitiotieallianssi on laatinut kehitysvaiheessa osan 2 toteutussuunnitelman. Osan 2 suunnittelu ja rakentaminen Lentävänniemeen asti on kuulunut alkuperäiseen vuosina 2014 - 2015 kilpailutettuun Raitiotieallianssin hankinnan sisältöön. Kaupunki on koonnut osan 2 kehitysvaiheen suunnittelun rinnalla arvion raitiotien osan 2 toteuttamisen vaikutuksista.

Lausuntokierroksen aineistossa ei ole vielä tietoja osan 2 rakentamiskustannuksista ja allianssin kannustinjärjestelmästä eikä tilannekatsausta Raitiotieallianssin osan 1 rakentamisvaiheen tavoitteiden toteutumisesta. Nämä tiedot lisätään aineistoon elokuun aikana. Tavoitteena on, että valtuustolle esitellään iltakoulussa 7.9.2020 raitiotien osan 2 päätöksentekomateriaali kokonaisuutena sisältäen myös saadut lausunnot. Tämä kohta on käsittämätön, kustannuksista ei haluta kertoa mitään, mutta lausua pitäisi. Totta kai osapuolet, joiden rahat eivät ole pelissä mukana ovat tukevasti ratikan kannalla.

Ratkan Tampereen keskustasta länteen suuntautuvan osan 2 Pyynikintori–Lentävänniemi valmisteluaineistosta voi antaa palautetta 28.8. kello 12 saakka. Lausunnot pyydetään keskeisiltä viranomaistahoilta ja sidosryhmiltä. Kuntalaiset ja muut tahot voivat antaa palautetta aineistosta sähköisellä lomakkeella kaupungin verkkosivuilla osoitteessa www.tampere.fi/raitiotie

 

Valtuustolle on tarkoitus esitellä iltakoulussa 7.9.2020 raitiotien osan 2 koko päätöksentekoaineisto, jossa on mukana nyt julkaistun valmisteluaineiston lisäksi muun muassa kustannustiedot ja saadut lausunnot. Vasta silloin! Syksyn aikataulussa on kakkososan rakentamispäätöksen lisäksi päätös Seuturatikan aluevarauksista.

Tätä mieltä olivat; Lyly Lauri, pj (sdp), Kummola Kalervo, 1.vpj (kok), Mustakallio Jaakko, 2.vpj (vihr),  Pekka Salmi, 3.vpj (sdp), Liimola Anne (sdp), Sasi Ilkka (kok), Tulonen Irja (kok), Suoniemi Juhana (vihr), Kiili Kalle (kesk), Kaivonen Kirsi (sdp), Minkkinen Minna (vas), Haapa-aho Olga (vihr).

Perussuomalaisten kaupunginhallituksen jäsen, Kirsi-Maarit Asplund teki seuraavan muutosesityksen, joka kuitenkin raukesi kannattamattomana.

MUUTOSESITYS

Raitiotien osan 2 rakentamisen aloittamista pitää siirtää kaksi vuotta tai jopa enemmänkin.

Tampereen talous on rankasti miinuksella. Peruspalveluiden toteuttamista ei ole syytä vaarantaa. Osan 2 suunnitteluun ja toteutukseen voidaan palata aikaisintaan sitten kun kaupungin tilinpäätökset ovat tukevasti plussalla.

Koronaa ei ole huomioitu millään tasolla. Korona voi muuttaa joukkoliikenteen käyttöä perusteellisesti ja pysyvästi. Tätä mahdollisuutta ei ole huomioitu suunnitelmissa millään tavalla, vaan suunnitelmat perustuvat lisääntyvälle käyttäjämäärälle. 

Keskeneräistä suunnitelmaa ei voi laittaa lausuntokierrokselle. Lausuntokierroksen aineistosta puuttuu olennaisia asioita kuten tietoja osan 2 rakentamiskustannuksista ja allianssin kannustinjärjestelmästä sekä tilannekatsaus Raitiotieallianssin osan 1 rakentamisvaiheen tavoitteiden toteutumisesta.

Tuttuun tapaa raukesi kannattamattomana.

*****************

 

Ratikkaan sijoitettu euro tuo kaksi takaisin!

Näin ratikkaa markkinoitiin syksyllä 2016. Ainakin maan ja asuntojen hinnan nousun muodossa.

AL kirjoitti 14.7.2020, miten ratikka on vaikuttanut asuntojen hintoihin, vaikka liikennöinti alkaa vasta ensivuonna. Hinnat ovat todella nousseet ratikkareitin varrella Tampereella. Suurin nousu on ollut Messukylässä, vaikka välittömässä läheisyydessä ei ole pysäkkiä.

Kaksi aluetta ovat jääneet selvästi kasvusta, Hervanta ja Amuri. Ratikkareitin äärilaidalla sijaitseva Hervanta jää 4,2 prosentin kasvuun, mutta vielä yllättävämpää on, että Länsi-Amurissa hinnat ovat polkeneet lähes paikallaan. Kasvua on vain 2,3 prosenttia. Myös Tampereen keskusta-alueen (33100) maltillinen 7,8 prosentin kasvu on selvästi alle kaupungin keskiarvon.

Tampereen raitiotien on sanottu nostavan asuntojen arvoa reitin varrella. Tämä on totta, hinnat nousevat, asumisen kustannukset nousevat.

*****************

 

Oikeaa ratikkaa testataan

AL 5.7.2020 kirjoitti ratikan koeajosta, oikean ratikan, ei saksalaisesta tuuraajasta. Ratikan testireitillä sattui yöllä vaaranpaikkoja Tampereella, kun autoilijat jopa peruuttivat saadakseen kuvaa ratikasta.

Raitiovaunun koeajoja Tampereella koordinoiva projekti-insinööri Niina Uolamo vertasi Tampereen ratikan kulkua Helsingin ratikkaan ja havaitsi selvän eron. Pari asiaa tekee Tampereen ratikasta pääkaupungin vaunuja tasaisemman kulkijan.

Tiilenpunainen ratikka kiitää metsänsuojaan Tampereen Hallilassa niin, että autoilija ei voi arvioida sen nopeutta. Myöhemmin selviää, että jo silloin ratikka kulki huippunopeuttaan eli 70 kilometriä tunnissa.

– Minulla on paljonkin kokemusta Helsingistä. Tämä oli tasaisin raitiovaunukyyti, jossa olen ollut, Uolamo sanoo.

*****************

 

Ratikka esitelty varikolla

Tampereen ensimmäinen ratikka on esitelty varikolla 8.6.2020, ja se tullaan näkemään varikon ulkopuolella jo kesä-heinäkuun taitteessa, kun koeajot aloitetaan varikon ja Turtolan välillä.

Tapahtui kummia. #Iltasanomat kirjoitti tapahtumasta laajan artikkelin, otsikolla "Tässä on Tampereen uusi ratikka - moni kysyy nyt, rakennettiinko se turhaan?" Ehdin lukea jutun ja saada talteen otsikon kun jotakin tapahtui. Linkki IS:n juttuun ei ollut käytössä montaa minuuttia, kun se katkaistiin. Tulee mieleen, että käskystäkö, kun jutussa tuotiin esiin romahtaneet joukkoliikenteen käyttäjämäärät ja muut syyst niin Tampereella kuin Helsingissäkin. Syyksi mainittiin mm. etätöihin siirtymiset koronan vuoksi. Toimitusjohtaja yritti selitellä, että onhan ratikka muutakin kuin vain liikenneväline. Sitä samaa tiivistysrakentamista ja muuta liirum laarumia. Harmi, että poistivat jutun. Kiitos ystävällisen lukijan (face), tässä on linkki josta pääsee lukemaan IS:n sensuroiman jutun; täältä

Tässä linkki facessa tekemääni avaukseen aiheesta; https://www.facebook.com/Ossi.J.Aho/grid?lst=100004685200401%3A100004685200401%3A1591624811

Esitin jo vuonna 2012, että ratikan aika ei ole vielä vaan sitten, kun Tampere on EU:n säännösten mukaan kaupunki ja populaatio riittävän tiheä.

*****************

 

MAL-sopimus, maaseudun alasajolinjaus

Pari päivää sitten pm Sanna Marin hehkutti, että nyt on saavutettu #MAL-neuvottelutulos (maankäytön, asumisen ja liikenteen) valtioneuvoston ja 6 seutukunnan kesken.

Sääliksi käy seutukuntien ulkopuolisia alueita. MAL -teksti on oikeastaan maaseudun alasajolinjaus, -sopimus, joka on hyvin nähtävissä Tampereen seudun MAL-sopimuksesta. Nykyisinkin pärjääviä keskustoja tuetaan ympäristökuntien kustannuksella ja maaseutua halutaan tyhjentää järjestelmällisesti ja tehdä elinkelvottomiksi. Se on sitä kaupungistumista.

En pidä tätä kehitystä hyvänä suuntana lainkaan. Puhutaan sitten kestävästä ja vähähiilisestä yhdyskuntarakenteesta ja liikennejärjestelmästä tai muusta, jalat irti maasta tukevasti tavoitteista. #TampereenSeutu

Tampereen seudulle ohjataan rahoja MAL-sopimuksen mukaan;
- 24,87 miljoonaa euroa. Raitiotie Keskustasta Lentävänniemeen, kehitys ja toteutus. Sisältää aiemmin myönnetyn 15,95 miljoonan euron valtuuden.
- 7,7 miljoonaa euroa. Julkisen henkilöliikenteen järjestäminen.
- 5,448 miljoonaa euroa. Seuturaitiotien Hatanpään haara.
- 3,95 miljoonaa euroa. Muut liikenneverkon parantamishankkeet, kohdennetaan erikseen.
- 2,1 miljoonaa euroa. Tesoman junaseisakkeen rakentaminen.
- 2,0 miljoonaa euroa. Nokian asema-alueen kehityshanke.
- 1,0 miljoonaa euroa. Vaitinaron tiesuunnitelman laatiminen.
- 0,83 miljoonaa euroa. Pyöräilyn ja kävelyn olosuhteiden edistäminen.
- 0,25 miljoonaa euroa. Lempäälän junaliikenteen edellyttämät laiturimuutokset.
- 0,46 miljoonaa euroa. Seuturaitiotien laajentamisen yleissuunnittelu.

Mm. ratikan rahat hyviä syöttejä lisävelan ottoon.

*****************

 

Ensimmäinen ratikka saapuu keskeneräisenä

Uutisoitiin 19.5.2020, että lajinsa ensimmäinen Tampereen Ratikka saapuu Tampereelle viikonloppuna – ”Kuljetus tulee olemaan kokonsa vuoksi vaikuttava, mutta itse vaunusta ei nähdä vielä tässä vaiheessa kovin paljon”

Tampereelle odotetaan tulevana viikonloppuna historiallista erikoiskuljetusta. Silloin Tampereelle saadaan Škoda Transtechin Kajaanin Otanmäen tehtaassa valmistettu, lajinsa ensimmäinen, Tampereen Ratikka. Vaunu tuodaan Tampereelle osittain keskeneräisenä, jotta vaunun lopulliset säädöt ja käyttöönotto päästään tekemään vahingoittamatta sen sisustusta. Ratikan kuljetus tapahtuu hiljaisen liikenteen aikana ja vaunu suojataan sen ajaksi. Katuverkolla Ratikka nähdään ensimmäistä kertaa kesäkuun lopulla.

Ratikka on lähes 40 metriä pitkä, 4 metriä korkea ja 3 metriä leveä ja se painaa lähes 60 tonnia. Koska Ratikan käyttöönotto tullaan suorittamaan loppuun Tampereella.

Transtech Oy paitsi suunnittelee ja valmistaa Tampereen Ratikat, se myös yhteensovittaa vaunun järjestelmät eli pitää huolta siitä, että alihankkijayritykset hoitavat osuutensa ja saavat järjestelmät toimimaan saumattomasti yhteen. Koko maailmaa koettelevan koronaviruspandemian vuoksi järjestelmien käyttöönotto on hoidettu etäyhteyksien avulla, sillä vieraiden pääsyä tehtaalle on rajoitettu varotoimenpiteenä maaliskuun alusta saakka. Lisäksi monien järjestelmien asiantuntijat eivät ole päässeet rajoitusten takia matkustamaan Suomeen. Koronatilanteen takia vaunujen käyttöönotto toimii etänä niin, että ohjelmistotiimi Tšekin Plzenissä on etäyhteydessä käyttöönotossa olevaan vaunuun, ja Tampereella paikallinen tiimi sähkömekaanisia asentajia koekäyttää vaunun järjestelmiä ja suorittaa käyttöönottoon liittyviä kytkentöjä ja kokeita. Sen lisäksi Otanmäen tehtaalla ei ole Tampereen vaunulle soveltuvaa koeajorataa, joten ne vaunun kokeet, joihin vaaditaan vaunun liikuttamista radalla pitää tehdä Tampereella.

Ensimmäisen Tampereen Ratikan, niin kutsutun protovaunun, käyttöönotto ja säätäminen tulee kestämään raitiotievarikolla noin kuukauden. Vaunulla aloitetaan vastaanotto- ja tyyppikokeet varikon ulkopuolella näillä näkymin kesäkuun lopulla.

Tampereen ensimmäiseen raitiovaunuun on saatu juuri telit asennettua ja sen teknisten järjestelmien käyttöönotto on aloitettu Škoda Transtechin Otanmäen tehtaalla. Tehtaan varustelulinjassa on tällä hetkellä neljä Tampereen raitiovaunua ja korivalmistuksessa on menossa jo seitsemäs vaunu. Tampereen raitiovaunujen valmistus jatkuu Otanmäen tehtaalla läpi kesän ilman taukoa. Seuraava vaunu saadaan Tampereelle syyskuussa, minkä jälkeen suoritetaan kahdella raitiovaunulla tehtäväksi suunnitellut kokeet. Tampereen Ratikka tulee saamaan tyyppihyväksynnän kaikkien testien hyväksytyn suorittamisen perusteella loka-marraskuun vaihteessa,

Tampereelle toimitettava For City Smart Artic raitiovaunu on pisin ja levein versio tuoteperheestä. Koska Tampereen Artic toimitetaan osaksi uutta järjestelmää ei sen suunnittelussa ole tarvinnut tehdä kompromisseja vanhan infrastruktuurin vuoksi. Sanoo tehtaan johtaja.

Mikäli koronavirustilanne sallii, Tampereen Raitiotie Oy tulee järjestämään tamperelaisille vuoden lopulla mahdollisuuden päästä tutustumaan valmiiseen Ratikkaan ja raitiotievarikkoon.

– Liikkuvan vaunun kyytiin päästään vajaan vuoden päästä, mutta haluamme tarjota jo tämän vuoden puolella mahdollisuuden päästä näkemään, millaisen Ratikan olemme yhdessä tamperelaisten kanssa saaneet aikaiseksi. Vaunuissa on otettu huomioon mm. makettikatselmuksien aikana kaupunkilaisilta saatuja parannusehdotuksia ja tuolloin nähdään myös, millainen kuosi Ratikan penkkeihin tulee, Sirviö lupaa. Niin, tämähän on hyvin tärkeää, penkkien kuosi nääs.  

Liikennöintiaikataulut päätetty

Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta päätti ke 19.2.2020 ratikkalinjojen kolme ja neljä aikatauluista. Ratikan ensimmäisen talven aikataulujen suunnittelussa on huomioitu muun muassa nykyisten bussilinjojen matkustajamäärät.

Tuosta matkustajamäärästä saa hyvän aasinsillan ratikan kapasiteettiin. Lasken vain laskennalliset, maksimaaliset matkustajamäärät ajalta 07-17 arkipäivisin, vuoroväli 7,5 min ja ratikan matkustajamäärä 264.

Tunnissa vuoroja on 8, 10 tunnissa 80 per linja suuntaansa. Ts. linjalla ajaa 10 tunnin aikana 160 ratikkaa, a 264 matkustajaa =  yhteensä 42240 matkustajaa. Koska linjoja on kaksi, matkustajakapasiteetti on 84480 matkustajaa. Koska kaikki tiedämme, että ratikka ei kulje täysinäisenä muutamaa ruuhkatuntia lukuun ottamatta, niin on todettava, että VAJAAKÄYTÖLLÄ tulee olemaan. Vertailua täältä mm. asukastiheyteen.

*****************

 

Tampereen ratikka on muotovalio!

Yhtään ei vielä kokonaan valmiina ja Tampereen Ratikka on palkittu Fennia Prize 20 -muotoilukilpailussa kunniamaininnalla (Tamperelainen 7.5.2020). Onnittelut siitä!

Fennia Prize on yksi Suomen merkittävimmistä muotoilukilpailuista. Kilpailussa palkitaan yrityksiä ja organisaatioita, jotka käyttävät muotoilua strategisesti liiketoiminnassaan. Tampereen raitiovaunut suunnittelee ja valmistaa Škoda Transtech Kajaanin Otanmäen tehtaallaan. Tampereen Ratikka perustuu Transtechin pohjoisten olojen Artic-malliin. Vaunujen muotoilusta vastaa Idis Design Oy.

– Kilpailun raati toi palkitsemisen perusteissa esiin Tampereen Ratikan hyvänä esimerkkinä isosta hankkeesta, jossa muotoilua on hyödynnetty monin eri tavoin käyttäjälähtöisessä asiakas- ja palvelukokemuksen suunnittelussa. Tämä osoittaa suunnittelu- ja muotoilutiimin toimivan yhteistyön ja kyvyn ottaa tamperelaiset käyttäjät mukaan ratikan ratkaisujen valintaan. On hienoa, että yhteinen ponnistuksemme saa tunnustusta, Tampereen Raitiotie Oy:n kalustopäällikkö Ali Huttunen iloitsee tiedotteessa.

Vaunun muotoilun perusarvoja ovat ajattomuus, toimivuus, viihtyisyys ja esteettömyys. Vaunun materiaalivalinnoissa on kiinnitetty erityishuomiota turvallisuuteen, kestävyyteen ja ylläpidon helppouteen. Materiaalit ovat lähes 100 prosenttisesti kierrätettäviä. Vaunun suunniteltu käyttöikä on 30-vuotta.

Kaupunkilaiset saivat osallistua värin valintaan, penkkien rakenteesen ja väleihin vaikuttamiseen. Koko ratikkahanketta ajatellen, varsin merkittävää.

Škoda Transtechille Tampereen Ratikka tulee toimimaan käyntikorttina vaativilla kansainvälisillä markkinoilla. – Tampereen raitiovaunu on kolmannen sukupolven ForCity Smart Artic ja sen muotoilutyö on voitu tehdä puhtaalta pöydältä, ilman jo olemassa olevan raitiotiejärjestelmän rajoitteita. Upeaa, että Tampereen vaunun tyylikäs muotoilu on nyt huomioitu Fennia Prize 20 kunniamaininnalla, Škoda Transtechin toimitusjohtaja Juha Vierros kertoo.

 

Ratikka koronan varjossa

Kunniamaininnasta huolimatta ,vuoden 2021 suunnittelun lähtökohdat -aineistoa ohjaa koronapandemiatilanne. Koskee myös ratikkaa. Kh pitää vuoden 2021 taloussuunnittelukokouksen 11.5.2020. Ratikan osalta todetaan, että

  • Raitiotie rakentuu aikataulustaan edellä.
  • Raitiotien rakentaminen ja jatkolinjojen suunnittelu edelleen painopisteenä.
  • Raitiotieliikenne käynnistyy elokuussa 2021.
  • Vuoden 2021 osalta tulee varautua osin kaksinkertaisiin kustannuksiin.
  • Kestävän liikkumisen kulkutapaosuustavoitteesta ollaan jäljessä. Liikenteen kulkutapaosuus- ja päästövähennystavoitteiden saavuttaminen edellyttää lisätoimenpiteitä raitiotien rakentamisesta huolimatta.
  • Vuoden 2021 ylan ja jolilan menoja kasvattaa erityisesti raitiotiejärjestelmän käytön ja ylläpidon rahoittaminen. Raitiotien vastikkeet (infra-, hallinto- ja varikkovastikkeet sekä kalustovuokra) ovat yhteensä 16,3 M€. Muutos vuoteen 2020 verrattuna on 11,2 M€.
    •

Liikennöintiin kun lasketaan mukaan matkalipputulojen subventointi, n. 25 milj. eurolla, ollaan vuosittaisissa käyttömenoissa n. 40-41 milj. euroa.

*****************

 

Neljäs vuosi alkanut

Tampereen raitiotien neljäs rakentamiskausi (Tamperelainen 5.5.2020) on alkanut suunnitellusta kertoo Raitiotieallianssi.

Työt etenevät kaikilla rakennuslohkoilla eli keskustan, Hatanpään valtatien, Kalevan, Hervannan valtaväylän ja Hervannan työalueilla.

Tampereen raitiotien osan 1 (keskusta–Hervanta, Tays–Hatanpään valtatie) rakentaminen etenee aikataulussa ja budjetissa. Hankkeesta on nyt valmiina 84 prosenttia. Projektiaikaa on kulunut 75 prosenttia.

*****************

 

Lielahdessa huonosti toimiva ratikan päätepysäkki

Ratikan Lielahden päätepysäkin kaavapäätös 17.3.2020 poistettiin liito-oravan risupesän vuoksi virheellisenä, kun kaavakartasta oli puuttunut kaavamääräys sl-6: Alueen osa, jolla liito-oravan elinolosuhteiden ja kulkureittien turvaamiseksi tulee säilyttää ja istuttaa lajiltaan liito-oravalle suotuisaa puustoa.

Tiedä, asuuko päätepysäkin vieressä joku kaupungin "isokenkäinen", kun pysäkki on suunniteltu niin ahtaaseen paikkaan, puistoalueelle? En voinut hyväksyä sitä, tosin jäin yksin. Ja täytäntöönpanopäätöksen ottaminen ennen kuin edes päätöstä 2. vaiheen rakentamisesta, oli ennen aikainen.

Jätin eriävän mielipiteen; Pyhällönpuistoon suunniteltu raitiotien päätepysäkki on suunniteltu ahtaalle puistoalueella. Sen johdosta menetetään puistoaluetta, pysäkkialue on ahdas ja toimimaton. Vammais- ja vanhusneuvosto lausunnoissaan ovat viitanneet mm. esteettömyyteen. Ahtaus ja toimimattomuus aiheuttavat sen, että mm. esteettömyys ei toteudu, koska autoilla, invahenkilöautoilla ja palvelubusseilla tapahtuva saattoliikenne päätepysäkille, välittömästi laiturin viereen on suunnitelman mukaan mahdotonta.

Pysäkin helppo #saavutettavuus ei toteudu kaikilla liikkumismuodoilla. Polkupyörälijöiden eduista on kyllä huolehdittu. Pysähtymis- ja matkustajien jättöpaikka jää kauaksi, eikä ole mm. invamerkillä varustetuille autoille varattu paikkaa lyhyempi- (2 tuntia) tai pidempiaikaiselle (4-8 tuntia) pysäköinnille? Keskustelut siitä, että näillekin ajoneuvoille on Lielahdessa pysäköintikenttää, eivät ole asian mukaisia.

Uusintakäsittely oli 28.4.2020 liito-oravan elinolosuhteiden vuoksi. Aikaisempi lautakunnan päätös (17.3.2020) poistettiin ja asia ratkaistiin uudelleen hallintolain 50 §:n perusteella. Tosin, hallintolain 50 § koskee hallintopäätöksiä. Nyt ei ollut sellaisesta kysymys. Päätösesityksestä oli jätetty pois aikaisempi käsittelyhistoria ja minun 17.3.2020 päätökseen jättämäni eriävä mielipide.

Miksi en puuttunut tähän? Kävi, mikä voi käydä Murphyn lain mukaan. Etäkokoukseen käyttämäni tietokone päättikin juuri muutaman aikaisemman ja tämän pykälän ajan olla sanoutuneena irti verkosta. Arvaa harmittiko? 

Kaupunginhallituksen kokouksessa 20.4.2020 § 173 Raitiotiehankkeen osan 2 toteutuksen vaiheistuksen jätettiin seuraava esitys; "Kaupunki tekee varaukset mahdollisista osan 2 raitiotiereiteistä välillä Pyynikintori - Lentävänniemi. Muuten Tampere keskeyttää osan 2 suunnittelun toistaiseksi. Kaupunki ei siis toteuta esitettyä osan 2 toteutuksen vaiheistusta, vaan asiaan palataan uudelleen vasta silloin kun kaikki asiaan liittyvät valitukset on käsitelty. Kaupunki selvittää ja katsoo ennen ratikan lisärakentamista omat taloudelliset voimavaransa tilanteessa, jossa jo nyt puhutaan kaupungin työntekijöiden lomautuksista. Tahtotilana on osoittaa kaikki kaupungin taloudelliset resurssit korona-kriisin jälkeen mm. sote-palveluihin, koulutukseen, peruspalveluihin ja työpaikkojen säilymiseen etenkin nykyisissä työpaikoissa."

Päätöksen täytäntöönpano ennen raitiotien 2. vaiheen rakentamispäätöksen lainvoimaisuutta on ennenaikaista, koska katusuunnitelma sisältyy 2. vaiheen rakentamiseen olennaisesti ja päätöstä 2. vaiheen rakentamisesta ei ole. Katusuunnitelman irrottaminen raitiotiesuunnitelmasta omaksi irralliseksi suunnitelmaksi, ei ole hyvää hallintoa. Päätösehdotuksessa täytäntöönpanosta ei ole esitetty syytä tai seikkaa, joiden mukaan päätös pitäisi tehdä kuntalain 143 §:n tai hallintolain 49 f §:n tavalla, eikä yleinen etu vaadi mitään ennakkopäätöstä.

*****************

 

Ongelmat kasautuvat

AL uutisoi 16.4.2020 (AL:n juttu maksumuurin takana) ratikan linjauksesta Pyynikin torilta länteen. Rakentamisessa  otettaisiin uusi suunnitelma käyttöön. Ratikka rakennettaisiin ensin Santalahteen ja vasta sen jälkeen Lentävänniemeen.

Ratikan kakkosvaihe Pyynikintorin ja Lentävänniemen välillä esitetään rakennettavaksi kahdessa osassa, mutta päätös molemmista osuuksista tehtäisiin kerralla. Syynä vaiheistukseen on Näsijärven täyttösaarta koskeva valitusprosessi.

Esityksen mukaan valtuusto päättäisi samalla kertaa molempien osien rakentamisesta, mutta rakentaminen aloitettaisiin osalta 2A. Käytännössä valtuusto saisi päätöksenteon pohjaksi rakentajia sitovan toteutussuunnitelman ja tavoitekustannuksen erikseen molemmille osuuksille. 2.vaiheen kustannusarvioita lasketaan parhaillaan. Projektijohtaja V-M Tuominen ei kommentoi kustannuksia tässä vaiheessa. Miksi ei kommentoi, myöskään päätösesityksessä ei ole mainintaa hintakatosta.

Kaupunginhallitus asetti 5.11.2018 § 436 päätöksessä raamit 2. vaiheen kustannuksiksi; "Kaupunginhallitus hyväksyy osaltaan tilaajan budjetiksi raitiotien osalle 2 osuudelle Pyynikintori - Lentävänniemi enintään 60 milj. euroa ja osuudelle Hiedanranta - Lielahdenkatu enintään 10 milj. euroa." Maanrakennusindeksillä (kokonais-) korjatut luvut ovat 2020/02 tilanteen mukaan; 59,89 ja 9,98 milj. euroa! Ts. kustannustaso on laskenut.

Raitiotieallianssin kehitysvaiheen toteutussuunnitelman laatimisessa ja tavoitekustannuksen laskennassa on oletuksena, että osan 2 rakentaminen alkaa vuodenvaihteessa 2020-2021. Raitiotien osan 2 toteutusvaiheen merkittävä viivästyminen aiheuttaa Raitiotieallianssin suunnittelu- ja rakentamisorganisaation alasajon myötä merkittävät lisäkustannukset ja henkilöstön siirtymisen muihin tehtäviin. Tuskinpa aiheuttaa, turhaa pelottelua, ottaen huomioon meneillään oleva koronavirus ja sen vaikutukset talouteen, myös Tampereen talouteen.

Tilanteeseen, ettei saaritäyttöön saada lupaa, ratkaisuna esitetään, että raitiotien osan 2 (Pyynikintori - Lentävänniemi) toteutussuunnitelma ja tavoitekustannus jaetaan kahteen toteutusosaan, osiin 2A ja 2B. Valtuuston käsittelyyn syksyllä 2020 tuotava ehdotus raitiotien 2-vaiheen rakentamisesta sisältäisi molemmat toteutusosat. Valtuuston päätöksen myötä osan 2 rakentaminen alkaisi vuodenvaihteessa 2020-2021 osalla 2A Pyynikintori - Santalahti. Rakentaminen jatkuisi osalla 2B Santalahti - Lentävänniemi heti, kun Hiedanrannan Järvikaupungin järvitäytön lupa on lainvoimainen, mikäli asian oikeuskäsittely ei ole tuonut merkittäviä muutoksia raitiotieradan suunnitelmiin.

Liikenteen aloittaminen siirtyy todennäköisesti vuoteen 2025. Osan 2A toteutussisältö ei edellytä valtion hallinnoiman valtatien 12, Paasikiventien leventämistä eikä sen ajoradan siirtämistä. Osaan 2A ei kuulu Rosenlewin silta, joka johtaa raitiotieradan Santalahdesta Paasikiventien yli Näsijärven rantavyöhykkeelle. Osaan 2A sisältyy Santalahden raitiotiepysäkit ja päätepysäkkitoiminnan mahdollistavat vaihteet läntisen raitiotiepysäkin yhteyteen. Erikseen päätettäessä raitiotieliikenne on mahdollista välivaiheena aloittaa Santalahteen vuoden 2023 aikana.

Tämä on se yksi asia, joka  hiertää nyt päättäjiä: Haluamme lisätietoa siitä, mitä tapahtuu jos saaritäyttö, järvikaupunki tyssää oikeusasteisiin. Saavatko he riittävät tiedot?  "Epätodennäköiseksi nähdään tilanne, että Järvikaupungin vesilupa-asiassa tulisi ratkaisu, että raitiotierataa ei voida Santalahden alueen ja Hiedanrannan keskustan välisellä osuudella ollenkaan linjata Näsijärven rantavyöhykkeelle. Tämänlaisessa tilanteessa Raitiotieallianssin kanssa on mahdollista tehdä minikehitysvaihe, jossa laaditaan toteutussuunnitelma raitiotieradan linjaamisesta vaihtoehtoista reittiä Hiedanrantaan. Vaihtoehtoinen ratalinjaus Paasikiventien eteläpuolella aiheuttaisi todennäköisesti merkittäviä muutoksia Pirkanmaan ELY-keskuksen ja kaupungin yhdessä teettämiin Vaitinaron eritasoliittymän kehittämissuunnitelmiin." sanoo Mikko Nurminen.

Kovasti luottavainen on Mikko Nurminen HaO:n ja KHO:n tuleviin päätöksiin. No, voi pitkälti yhtyä Nurmisen odotuksiin, kun tietää oikeuksien tavan toimia. Ts. lainkäytön nimissä ja oikeusvaltioperiaatetta noudattaen, oikeudet voivat jättää valittajan esittämät, kaupungille epäedulliset seikat huomioimatta tai sivuuttaen ne kokonaan. Siinä ei perustuslain vaatimus lain tarkasta noudattamisesta paljon paina.

KH:n 18.12.2017 tekemään päätökseen kuului, että Raitiotieallianssin osan 2.vaiheeseen sisältyy myös yleissuunnitelman laatiminen Hiedanrannan keskustan ja Lielahdenkadun välisestä nk. Enqvistinkadun ratahaarasta. Hiedanrannan keskusaukiolle on kuitenkin teetetty Raitiotieallianssilla rakentamissuunnitelmat ratavaihteista ja kolmioraiteesta. Keskusaukion vaihteet mahdollistavat Enqvistinkadun ratahaaran erkanemisen Lentävänniemeen johtavasta radasta. Kolmioraide mahdollistaa raitiovaunujen ajon Ylöjärven suunnan yönylivarikolta Lentävänniemen päätepysäkille. Esitys on, että vaihteet eivät sisälly osan 2B toteutussisältöön. Vaihteet toteutetaan Hiedanrannan keskusaukiolle, kun niille on liikenteellinen tarve.

Valtuuston osan 2 raitiotierakentamispäätöksen tueksi on tarkoitus päivittää vuonna 2016 laadittu vaikutusten arvioinnin materiaali. Vaikutusten arvioinnin päivitys on tarkoitus tehdä siten, että se sisältää raitiotien osien 1 ja 2 yhteisvaikutukset sekä Enqvistinkadun ratahaaran option vaikutukset. Lisäksi valtuuston päätöksenteon tueksi kootaan seurantatietoa osan 1 vaikutuksista. Osan 1 valmiusaste oli maaliskuun 2020 lopulla 83 prosenttia.

Pikkuhiljaa alkaa näyttää siltä, että bussivaihtoehto on varteenotettava vaihtoehto hoitaa liikennöinti Lielahden suuntaan.

*****************

 

Ratikan päätepysäkin kaava valmistelussa

Yla päätti 17.3.2020 ratikan päätepysäkin kaavasta Lielahdessa. Olen jo aikaisemmin kantanut huolta ratikan Lielahden päätepysäkin kaavasta, sitä ei ole otettu huomioon. Puistoaluetta menetetään, pysäkkialue on ahdas ja toimimaton. Saattoliikenne välittömästi ratikan laituriin viereen on mahdotonta.

Tein esityksen, että asia palautetaan uudelleen valmisteluun. Ehdotus ei saanut kannatusta, se raukesi. Jätin tähän eriävän mielipiteen seuraavalla perustelulla;

"Eriävä mielipide; Kaavasta ei käy ilmi, miten on huomioitu invahenkilöautoilla ja palvelubusseilla tapahtuva saattoliikenne päätepysäkille laiturin viereen? Eikä myöskään em. autojen pysähtymis- matkustajien jättöpaikkaa, eikä sitä mahdollisuutta, invamerkillä varustetuille autoille varattu paikkaa pidempiaikaiselle (4-8 tuntia) pysäköinnille? Keskustelut siitä, että näillekin ajoneuvoille on Lielahdessa pysäköintikenttää, eivät ole tätä päivää.

Suunnitelmasta ei käy ilmi, miten on annettu mahdollisuus ja otettu huomioon, että vanhus- ja vammaisneuvostolle (KuntaL 27 ja 28 §) on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, mm. elinympäristön, asumisen, liikkumisen tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen taikka heidän tarvitsemiensa palvelujen kannalta."

*****************

 

Testiajot alkavat

Ratikan koeajot alkavat ma 16.3.2020 raitiovaunuvarikolla Saksasta tuodulla testivaunulla. Kun liikenteeseen tulee uutta, on hyvä aika kerrata liikennesääntöjä ja opetella myös joitain raitiotieliikenteeseen kuuluvia uusia asioita. Laajemmin raitiotieliikenne alkaa 2021, jolloin matkustajia on jo kyydissä koeliikenteessä. Syksyllä 2021 alkaa varsinainen liikennöinti osana joukkoliikennejärjestelmää.

Huomioväreillä teipattu testivaunu liikkuu ensin parina päivänä maanantaista lähtien varikolla. Vaunu ajaa myös Hervannan keskustaan arviolta keskiviikosta 18.3. lähtien. Koeajoja tehdään varikon ja Turtolan välisellä alueella ruuhka-aikojen ulkopuolella, eli päiväaikaan klo 9.00 ja 15.00 välisenä aikana. Koeajot jatkuvat tarvittaessa huhtikuun loppuun asti.

Kaikista Tampereella ajavista ratikkavaunuista ei tule punaisia (AL 12.3.2020). Tampereen Raitiotie Oy:n mukaan jopa viisi vaunua päällystetään kokoteippauksilla. Ensimmäiset mainokset ratikoissa nähdään, kun kaupallinen koeliikennöinti aloitetaan huhtikuun alussa vuonna 2021.

*****************

 

Saaritäytön luvasta on valitettu

(AL 27.2.2020) Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys on jättänyt Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piirin kanssa Vaasan hallinto-oikeuteen valituksen Länsi- ja Sisä-Suomen AVI:n 20.1.2020 myöntämästä Hiedanrannan vesistötäyttöön liittyvästä luvasta.

Valituksen mukaan siirrettävän louheen määrä on uudessa täyttöluvassa kaksinkertainen hylättyyn täyttölupaan verrattuna ja vedenpäällinen täyttöpinta-ala on kasvanut 4,3 hehtaaria.

Riskiä pohjaveden pilaantumiseen ja imeytymismääriin on järjestöjen mielestä huomattavasti kasvatettu. Uuteen täyttölupaan liittyy samoja epävarmuustekijöitä kuin jo kertaalleen hylättyyn täyttölupaan.

Valittajat pitävät täyttölupaa vesilain vastaisena, koska aluehallintovirasto ei ole riittävästi ottanut huomioon alueella voimassa olevia asemakaavoja.

Huomioitava seikka on se, että ELY ei valittanut. Miksi ei valittanut? Siksi, että ELY oli mukana lupahakemuksen valmistelussa. HaO:n päätöstä odotellaan varmasti hartaudella tulevaksi ennen lokakuun valtuuston kokousta, jossa on tarkoitus päättää ratikan 2. vaiheen kohtalosta.

*****************

 

Ratikan prototyyppi myöhässä - testivaunu tulee Saksasta

Yllätyskäänne: Tampereelle tuleekin käytetty  (YLE 14.2.2020) 39-vuotias saksalainen raitiovaunu testivaunuksi. Vuosimallin 1981 vaunu testaa Tampereen ratikkakiskoja.

Jaa, että näin! Oman prototyypin valmistumisessa ongelmia. Pääasia kuitenkin, että järjestelmää testataan ennen käyttöönottoa. Tampereen raitiotieradan ja siihen liittyvien järjestelmien testit oli tarkoitus aloittaa kesällä samalla, kun Tampereen Ratikan protovaunua testataan. Nyt testaus aikaistui.

– Testivaunu ei ole ollut suunnitelmissa, mutta nyt, kun tällainen mahdollisuus avautui, tartumme siihen mielellämme. Jos testivaunulla havaitaan raitiotieinfran muutostarpeita, Raitiotieallianssi pääsee tekemään muutoksia ennen protovaunun saapumista. Näin ollen protovaunun tultua voidaan keskittyä pääosin sen testeihin, Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö sanoo.

Tampereen Raitiotien kalustopäällikkö Ali Huttunen sanoo, että Transtech järjesti testivaunun Saksasta Tampereelle. Alun perin protovaunun piti tulla Kajaanista näihin aikoihin ja testien sillä alkaa maaliskuussa.

Protovaunua päätettiin kuitenkin testata enemmän ja pidemmälle Kajaanissa, joten suunnitelmat vaihtuivat. Viritykset on Huttusen mukaan helpompi tehdä Kajaanissa kuin Tampereella.

*****************

 

Taidetta ja aikatauluja

Ratikkareiteistä päätetään viikolla 8. Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta käsittelee kokouksessaan ensi keskiviikkona raitioliikenteen reittejä ja palvelutasoa. Ratikka aloittaa kahdella linjareitillä 9.8.2021.

Kaupunginhallituksen marraskuussa 2019 tekemän päätöksen mukaan raitiotierataa rakennetaan vuosina 2020–2021 myös Hatanpään valtatien pohjoisosaan, Koskipuiston ja linja-autoaseman välille. Joukkoliikennelautakunnan päätöksellä vahvistetaan Ratikan reitit ja linjatunnukset, niin että käyttöön otetaan raitiolinja 3 Hervantajärvi–Pyynikintori ja raitiolinja 4 Kaupin kampus (TAYS)–Sorin aukio

Jos raitiolinjan 4 päätepysäkki Hatanpään valtatiellä ei valmistu 9.8.2021 mennessä, päätepysäkkinä käytetään Koskipuiston pysäkkiä Hämeenkadulla.

Molemmat raitiolinjat kuuluvat Nysse -liikenteen korkeimpaan palvelutasoluokkaan eli vuoroväli on päivittäin 7,5 minuuttia. Raitiolinjalla 4 vuoroväli on harvempi aamuvarhaisella, iltaisin sekä sunnuntaisin.

Puoliltaöin alkavaa yöliikennettä ajetaan raitiolinjalla 3 puolen tunnin vuorovälillä. Raitiolinjan 4 eli Teiskontien yöliikenne hoidetaan busseilla.

Suunnittelussa on tarkasteltu myös vaihtoehtoja Hermiankadun matkustajaliikennöinnistä. Nykyisessä suunnitelmassa Hermiankatu toimii varikkoreittinä. Tarkastelun pohjalta esitetään, että liikennöinti Hermiankadulle aloitetaan vasta, kun vuoroväli voidaan tihentää 5 minuuttiin Hervannan suuntaisen matkustajamäärän kasvun myötä.

Raitioliikenteessä on käytössä Nyssen lippujärjestelmä. Samat liput kelpaavat niin Ratikassa kuin busseissakin.

 

Ratikan taiteeseen alkavat

Kevään 2020 ensimmäinen Tampereen Ratikan taiteen taitelijahaku on käynnistynyt. Nyt haussa on erityisesti äänitaiteen, kuvanveiston, videotaiteen sekä valotaiteen osaajia. Pysäkit, joille taiteen tekijöitä etsitään, sijoittuvat ratikan ensimmäisen vaiheen reitille – Hakametsään, Hervantaan, Sorin aukiolle ja Tulliin. Myöhemmin keväällä projektiin etsitään vielä lisää taiteilijoita.

Taitelijahaku käynnistyy ensimmäisessä vaiheessa neljän pysäkin osalta. Hakametsän pysäkille etsitään valotaiteilijaa tai taiteilijan ja valosuunnittelijan muodostamaa työryhmää suunnittelemaan valotaideteosta. Sorin aukion pysäkille haetaan taiteilijaa suunnittelemaan pysäkkilaiturien väliselle alueelle kivetykseen integroituvaa taideteosta.

Hervantaan, Opiskelijan pysäkin ympäristöön on tarkoituksena tuoda äänitaidetta. Pysäkin ympäristössä sijaitsee oppilaitosten ja opiskelija-asuntojen lisäksi esimerkiksi Suomen Kuurosokeat -yhdistys, jonka toiveet äänitaiteen ominaisuuksista huomioidaan taideteoksen suunnittelussa. Tullin vilkasliikenteisessä ja urbaanissa ympäristössä suunnitelmana on hyödyntää digitaalisia näyttötauluja videotaiteen esittämiseen. Sekä Tullin että Opiskelijan pysäkeille haetaan molempiin kolmea eri taiteilijaa.

Ensimmäisten, nyt avoinna olevien pysäkkitaidehankkeiden taiteilijahaut päättyvät maanantaina 2.3.2020 klo 15. Kaikki taiteilijahaut löytyvät Ratikan taiteen sivuilta, osoitteesta: https://www.tampereenratikka.fi/ratikantaide/

Myöhemmin keväällä lisää taiteilijahakuja

Kevään aikana pysäkkitaidekokonaisuuteen tullaan hakemaan taiteilijoita myös muille pysäkeille sekä sähkökaappien yhteyteen toteutuvalle taiteelle. Suunnitelman mukaan haussa on tällöin sarjakuvataiteilijoita, sanataiteilijoita sekä kuva

Tulee mieleen, että ratikan liikkuminen ja aikataulussa pysyminen ovat tärkeitä. Mutta, esteettinen kaunis taide on paikallaan siellä missä se on, mutta pysäkeille ei tulla taidetta katsomaan.

*****************

 

Ratikan pituutta venytetään

HS uutisoi 7.2.2020 että, Tampereen ratikka saattaa saada kymmenen metriä lisää pituutta, koska kaupunki kasvaa samoin kuin sen julkisen liikenteen käyttäjien määrät.

Ensimmäinen koeajoyksikköä odotetaan saapuvaksi toukokuussa.

Kun se aloittaa liikenteen 2021, se on 37-metrinen, mutta siitä voi tulla lähivuosina 47-metrinen lisämoduulin avulla. Matkustajamäärissä tämä tarkoittaa lisäystä 264:n maksimista 345:een per junayksikkö.

Tällöin se olisi valtavan mittainen ilmestys Tampereen liikenteessä. Se olisi kaksikymmentä metriä pidempi kuin pisimmät Helsingin ratikat, jotka ovat noin 27-metrisiä. Jo alusta asti se on ollut niitä 20 senttiä leveämpi.

Syynä siis on kaupungin kasvu. Tampere on kasvanut viime vuodet noin 3 000 uudella asukkaalla joka vuosi ja sen joukkoliikenteen käyttäjien määrä on noussut noin miljoonalla joka vuosi. Viime vuonna tehtiin yli 41 miljoonaa matkaa. Väkimäärän myös ennustetaan kasvavan.

Tarkennetaan, että joukkoliikenteellä tarkoitetaan muuta kuin pelkästään ratikkaliikennettä. Ratikan yleissuunnitelman mukaan ratikan käyttäjiä on n. 15 % kaupungin asukasmäärästä. Se tarkoittaa, että jos vuodessa tehdään 41,5 milj. matkaa, se on 113699 matkaa/päivä. Kun Silloin ratikan käyttäjät tekevät n. 17055 matkaa/ päivä. 

*****************

 

Kaupunkikehitystä tämäkin - matkustajien jättöpaikat puuttuvat ratikan päätepysäkiltä

Viime valtuustokauden pormestari Anna-Kaisa Ikonen kirjoitti Tamperelaiseen kolumnin: Kaupunkikehitys herättää tunteita – "Ilman korvaavaa pysäköintimahdollisuutta suunnitelmaa ei voi toteuttaa" https://www.tamperelainen.fi/…/836752-kolumni-kaupunkikehit…

Tästä sain hyvän aasinsillan eiliseen (28.1.2020) yhdyskuntalautakunnan kokoukseen.

”Kaupunkikehitykseltä on lupa odottaa yhä parempaa kaupunkiympäristöä.” Tämä teksti liittyy Tammelan torin pysäköintipaikoista käynnistyneeseen keskustellun. Kyllä on lupa odottaa, mutta miten se on mahdollista, kun suunnitelmat ja päätökset ovat ”naulatut” kiinni ilman että niitä avataan, vaikka kaupunkilaiset voivat halutakin.

”… on kuunneltava kaupunkilaisten kokemuksia.” Eilen oli yhdyskuntalautakunnan kokous, jossa käsiteltiin mm. asemakaavaehdotuksen raitiotien Lentävänniemen päätepysäkin näytille laitto. Kaavaselostuksen tiivistelmä; ”Pysäkin sijainti tavoittaa mahdollisimman suuren osan Lentävänniemen asukkaista ja tarjoaa uuden #joukkoliikennemuodon palvelut kohtuullisella #kävelyetäisyydellä isolle joukolle asunnoista.”

"Mielipiteet koskivat mm. luontoarvoja, puiston säilyttämistä, raiteiden ja pysäkin sijaintia, polkupyöräily-yhteyksiä, mahdollisia meluhaittoja sekä hulevesiä." Autonkäyttäjien mielipidettä ei kysytty. Naapuritalot ovat esittäneet huolensa omiin autotalleihinsa pääsemisestä.

Pysäköinnistä todetaan; ”Pyöräpysäköintiin liittyvät katokset sekä muut puistoon tulevista rakennuksista ja rakennelmista todettiin, että ne olisi hyvä toteuttaa viherkattoisina.” Ei muuta, vahvistaa näkemystä, että ratikkaa tehdään vain tervejalkaisille, nuorille, nuorehkoille ihmisille. Unohdetaan huonosti liikkuvat, vanhukset, vammaiset... Moni huonosti liikkuva voi käyttää omaa autoa, vaikka kävely on vaikeaa. Kun invamerkillä varustetulla autolla olisi mahdollisuus ajaa ratikkapysäkille ja jättää auto parkkiin pysäkin viereen ja siirtyä siitä ratikkaan, silloin toteutuu se mitä ratikalla tavoitellaan. Jos liikkuminen tehdään liian hankalaksi, oman auton käyttö tässäkään tilanteessa ei vähene.

Kysyin, että miten on kaavassa huomioitu henkilöautoilla tapahtuva saattoliikenne päätepysäkille? Onko pysähtymis- matkustajien jättöpaikkaa, onko invamerkillä varustetuille autoille varattu paikkaa pidempiaikaiselle pysäköinnille? Vastauksena; ei ole, koska Lielahden alueella on isommat kentät tähän tarkoitukseen!

Tuosta kuulemisesta. Kuntalain 27 ja 28 § edellyttävät, että vanhus- ja vammaisneuvostolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä mm. elinympäristön, asumisen, liikkumisen kannalta. Neuvostojen lausunnot puuttuivat kaavaselostuksesta. Sinällään mielenkiintoista, kun vuoden alussa astui voimaan Tampereen kaupungin hyvä hallinto- ja johtamistapa ja sisäinen valvonta -määräys, jossa korostetaan lakien noudattamisesta.

Tein palautusesityksen, mutta se raukesi kannattamattomana.

Listalla oli myös selonteot sisäisen valvonnan järjestämisestä ja arviot merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä. Kysyin, että millaisena toiminnallisena ja taloudellisena riskinä nähdään se, että jos Näsijärven saaritäytön lupa kumoutuu muutoksenhakutuomioistumissa? Ei minkäänlaisena!!

Outoa, kun Hiedanrantaa mainostetaan uutena kaupunginosana, johon on tulossa 25000 asukasta ja 10000 työpaikkaa, eikä suunnittelun pohjana oleva saaritäyttö vaikuta mitään. Voiko tästä vetää johtopäätöksen, että Tampereen kaupungilla on pitävä ote KHO:n tuomareihin myönteisen päätöksen saamiseksi?

*****************

 

Tampere sai luvan tekosaaren rakentamiseksi Näsijärveen ratikkaa varten

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myönsi vesiluvan järven täyttämiseksi Hiedanrannan edustalla. Aluehallintoviraston mukaan tekosaaren rakentaminen ei ole riski pohjavedelle. Tämä on käsittämätön päätös. Saattaa tiedossa olla isompi ongelma, kun pohjaan sementoituneet myrkyt lähtevät liikkeelle täytön seurauksena. Sen lisäksi, että myrkyt lähtevät liikkeelle, virtausten muuttuessa 0-kuidun liikkumattomuutta ei voi taata pelkästään karttaan merkitylle alueelle.

Tulevaisuudessa ratikan on tarkoitus kulkea Santalahdesta saaren kautta Hiedanrantaan. Tekosaarelle aiotaan rakentaa myös kerrostaloja. Asuntojen määrä on vielä auki.

- Tuhansista asukkaista puhutaan, sanoo Tampereen kaupunkiympäristön palvelualueen johtaja Mikko Nurminen.

Aiemmin Vaasan hallinto-oikeus hylkäsi Näsijärven rannan täytön samaa tarkoitusta varten pohjavesiriskin vuoksi. Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys aikoo valittaa myös nyt tulleesta lupapäätöksestä. Luonnonsuojelijat pelkäävät, että tekosaari pilaa alueen pohjaveden. Saari sijoittuisi osittain vedenhankinnan kannalta tärkeälle pohjavesialueelle, ei kuitenkaan sen muodostumisalueelle. Pintavettä imeytyy pohjaveteen Näsijärven rannassa tekosaaren suunnittelupaikan kohdalla.

Myös Pirkanmaan ELY-keskus suhtautuu kriittisesti tekosaaren rakentamiseen. ELY-keskus pitää puutteellisina selvityksiä tekosaaren vaikutuksesta pohjaveteen.

Aluehallintovirasto katsoo, että asiassa on esitetty riittävät selvitykset ja vaikutusten arviot asian ratkaisemiseksi. Avi:n mukaan pohjaveden pilaantumisvaara ei kasva, eikä myöskään Näsijärven tila heikkene. Mistä AVI sen voi tietää? Kysymyksessä on kosmeettinen siirto, kun rantatäytöstä siirrytään saaritäyttöön.

Mikä on toiminnallinen ja taloudellinen riski, jos täyttölupa kumoutuu oikeusasteissa?

*****************

 

Näsijärven rantatäytön #hylkäyspäätöksestä ei valiteta

Vaasan hallinto-oikeus kumosi 13.12.2019 Vaitinaron täyttöluvan. Asia on esillä kaupunginhallituksen kokouksessa 13.1.2020. Tampereen kaupunki ei valita Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä, joten päätös on tulossa lainvoimaiseksi ja Vaitinaron rantatäytön Vaasan hallinto-oikeuden ratkaisu 13.12.2019 ja tilannekatsaus merkitään tiedoksi. Kuka on tehnyt päätöksen, että kaupunki ei valita Vaasan HaO:n päätöksestä? Selvä päätösasia, on tehtävä valituskelpoinen päätös, valitetaan - ei valiteta! Hallintosäännön 15 §, kaupunginhallitus päättää; 24) selityksen, vastineen tai lausunnon antamisesta valtuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos kaupunginhallitus yhtyy valtuuston päätökseen.

Selvitin asian. Kyllä päätöksentekijälle löytyi nimi toimivallan siirto- ja delegointiketjun päästä. Kiinteistöjohtaja Virpi Ekholm on tehnyt 8.1.2020 päättänyt, että hallinto-oikeuden päätökseen tyydytään.

Vaasan hallinto-oikeuden päätös perustui keskeiseltä osin rantatäytön aiheuttamiin mahdollisiin pohjavesivaikutuksiin. Kaupungin mielestä rantatäyttö- ja saarivaihtoehto ovat tältä osin olennaisesti erilaiset. Ei välttämättä! Saarivaihtoehtoon perustuvassa lupahakemuksessa lähtökohtana on, että Näsijärven veden laatu nykyisen rantaviivan ja täyttösaaren välisessä kanavassa turvataan. Tämä ei riitä, virtaukset muuttuvat ja sedimenttikerros rikkoutuu, jotka yhdessä vaikuttavat sen, että pohjassa olevat myrkyt ja 0-kuitu lähtevät liikkeelle. Tällä hetkellä 0-kuitua löytyy Näsijärven eteläosan syvänteistä aina Aitolahden suulle saakka.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa vireillä oleva saarivaihtoehtoa koskeva lupa-asia ratkaistaan alkuvuodesta 2020. Asia voidaan ratkaista, kun rantatäyttöä koskeva Vaasan hallinto-oikeuden päätös on tullut lainvoimaiseksi. AVI joutuu ottamaan päätöksessään huomioon Vaasan HaO:n päätöksen. Se, että AVI:sta tulee hylkäävä päätös, on yhtä todennäköinen kuin lupahakemuksen hyväksyvä päätöskin.

2020

2019

Raitiovaunun prototyyppi myöhässä

AL julkaisi 30.12.2019 uutisen, että ratikan prototyypin saapuminen viivästyy; Tampereelle alun perin suunniteltuja testejä tehdään jo tehtaalla. Viivästyminen on useita kuukausia. Lehdessä ei kerrottu tarkemmin mistä syystä, mutta kommentointiosiosta löytyi teksti, joka kuului näin;

"Jutussa (joka on muuten julkaisustaan huolimatta jo kuukauden vanha) ei tarkemmin avattu taustoja, mutta on hyvä tietää muutamia asioita. Tampereen syksyllä 2016 ratkaistusta vaunuhankinnasta tehtiin kilpailijan toimesta valitus, joka viivästytti vaunujen hankintaprosessia oikeuskäsittelyn takia jopa vuodella. Näin ollen vaunujen yksityiskohtainen suunnittelu päästiin aloittamaan vuoden myöhässä. Tällä on luonnollisesti ollut vaikutuksensa niin maketin kuin protovaununkin valmistumisaikatauluun.

Vaunuista halutaan mahdollisimman funktionaaliset, palvelevat ja toimivat, joten suunnittelusta ei oikein voi tinkiä aikataulupaineiden vuoksi. Vaunu suunnitellaan 40 vuoden käyttöiälle, joten hyvä ja huolellinen suunnittelu on aivan avainasemassa vaunun onnistumisen kanssa. Vaunun suunnittelu tehtiin yhdessä tamperelaisten käyttäjäryhmien kanssa vuosina 2018 ja 2019 ja nyt protovaunun rakentaminen on Kajaanissa jo pitkällä.

Vaunujen käyttöönottoohjelmassa on varattu runsaasti aikaa testeille, joten muutaman kuukauden viivästyminen protovaunun kohdalla ei lähtökohtaisesti vaaranna sarjatuotantovaunujen toimitusaikataulua, joka sijoittuu lähes kokonaisuudessaan muutenkin vuodelle 2021. Liikenteen aloittamiseen täysimääräisesti on aikaa yli vuosi ja kahdeksan kuukautta, joten syytä huoleen ei ole. Viimeiset vaunut toimitetaan kesällä 2021 ja sarjatuotantovaunujen käyttöönotto ei muutenkaan ole enää pitkä prosessi. Juurikin tämän ensimmäisen (ns. protovaunun) kanssa tehtäviin testeihin tarvitaan runsaasti aikaa, koska vaunun avulla testataan koko järjestelmän tekninen toimivuus, varikon toiminnot, vaunun teknisten ratkaisujen toimivuus ja mitataan luvattujen arvojen täyttyminen eli sille tehdään tyyppihyväksyntä. Kun vaunu on saanut tyyppihyväksynnän, loput vaunut toimitetaan sarjana samoilla spesifikaatioilla kuin tyyppihyväksynnän saanut vaunu.

Uuden raitiotiejärjestelmän käyttöönotto on valtava ponnistus lukuisille hankkeessa mukana oleville toimijoille, joten on hienoa, että Tampereella ei ole missään vaiheessa luvattu epärealistia aikatauluja käyttöönottoon liittyen, vaan aikataulut on laadittu niin, että erilaisille yllättäville käänteillekin on varattu aikaa. Kunnollinen testaus on kaiken a ja o ja tässä Tampereella ollaan otettu opiksi esimerkiksi Länsimetroon liittyen."

Ratikkahanke tuntuu saaneen "turpiinsa" viime vuoden puolella enemmänkin. Vaitinaron täyttölupa on kumottu, Näsijärven täyttölupaa ei tullut, vaikka sitä odotettiin jouluksi.

*****************

 

Hatanpään valtatien raitiotietyöt alkavat

Tampereen kaupunginvaltuusto päätti 25.11.2019 ratikan Hatanpään valtatien piston rakentamisesta. Kaupunginhallitus päätti päätöksen täytäntöönpanosta 2.12.2019. Kauhea on kiire, kun päätöksen lainvoimaantuloa ei voitu odottaa. Kuntalain mukaan päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Täytäntöönpanoon ei kuitenkaan saa ryhtyä, jos oikaisuvaatimus tai valitus käy täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi taikka jos oikaisuvaatimuksen käsittelevä toimielin tai valitusviranomainen kieltää täytäntöönpanon.

Hatanpään valtatien raitiotietöihin (TRE 20.12.2019) liittyviä liikennejärjestelyjä valmistellaan heti vuodenvaihteen jälkeen. Merkittävimmät muutokset liikennejärjestelyissä Hatanpään valtatiellä tehdään 7. tammikuuta alkaen. Liikennejärjestelymuutosten valmistuttua aloitetaan rakentamistyöt tammikuussa useassa kohdassa Hatanpään valtatiellä.

Aleksanterinkadun ja Hämeenkadun liittymä sekä Aleksanterinkatu viimeistellään bussiliikennettä varten 2.1.2020 alkaen. Suurin osa Aleksanterinkadun varrella olevista pysäköintipaikoista on poistettu raitiotietöiden ajaksi käytöstä. 

Hatanpään valtatie

Liikennevalo-ohjatut liittymät Suvantokadun ja Vuolteenkadun liittymissä muutetaan kiertoliittymiksi.

Hämeenkatu–Suvantokatu-osuus Hatanpään valtatiestä aidataan työalueeksi 7.1.2020 alkaen. Tällä osuudella bussit liikennöivät yksisuuntaisesti Hämeenkadun suuntaan. Hämeenkadulta etelään bussiliikenne käyttää Aleksanterinkatua.

Vuolteenkatu–Tampereen Valtatie-osuudella työt aloitetaan aitaamalla työmaa-aluetta 7.1.2020 alkaen kiinteistöjen Hatanpään valtatie 12–16 edustalta. Jalankulkuväylä kaventuu, mutta säilyy nykyisellä paikallaan kiinteistöjen edustalla. Tonttiliittymät ja suojatien paikat tulevat muuttumaan työn edetessä, mutta kulku kiinteistölle säilytetään koko työmaan ajan.

Raitiotietyöt käynnistyvät useasta kohdasta

Hatanpään valtatien raitiotien rakentaminen aloitetaan useassa kohdassa yhtä aikaa. Hämeenkadun liittymän ja Suvantokadun välillä työalueet sijaitsevat ensivaiheessa Hatanpään valtatien länsireunassa. Sorin aukion kohdalla työalue sijaitsee pohjoisreunassa ja Vuolteenkadun sekä linja-autoaseman välillä kadun itäpuolella.

Keskustassa käytössä olevista jalankulku- ja pyöräilyreiteistä julkaistaan opaskartat loppiaisen jälkeen

Keskusta-alueella tehtävät rakennustyöt muuttavat jalankulun ja pyöräilyn reittejä. Tampereen kaupunki on laatinut keskusta-alueen käytössä olevista jalankulun ja pyöräilyn reiteistä opaskartat, jotka julkaistaan loppiaisen jälkeen. Opaskarttoja sijoitetaan mm. tärkeimmille keskustaan johtaville jalankulun ja pyöräilyn väylille. Pyöräreittien opastusta täydennetään myös väliaikaisilla viitoituksilla. Hatanpään valtatien raitiotietöiden lisäksi myös muut keskustan rakennustyömaat vaikuttavat käytössä oleviin jalankulun ja pyöräilyn reitteihin, joten karttoja ja opasteita päivitetään rakennustöiden edetessä.

Raitiotien rakentamisen kaikissa työvaiheissa kulkureitit Hatanpään valtatien kauppakeskuksiin, yrityksiin ja kiinteistöihin varmistetaan. Jalankulku opastetaan töiden aikana turvallisesti työmaiden ohi, ja Hatanpään valtatiellä kadun ylityspaikkoja järjestetään säännöllisesti liittymien lähelle. Vaikka suojateiden ja kulkureittien paikka vaihtelee töiden edetessä, jalankulkijoille järjestetään kaikissa vaiheissa toimivat kulkureitit. Sorin aukiolla jalankulkijat ohjataan työmaan ohi aukion itäpuolta.

*****************

 

Ratikan ohjaava vaikutus on koetuksella

#Aamulehti (16.12.2019) on huolissaan ratikan etenemisestä ja Alma-Median bisneksistä. Miksi, koska asuntojen välitysilmoitteluun erikoistunut Etuovi.com kuuluu konserniin? Samaten länsisuunnalla on tullut vastaan vaikeuksia, koska Näsijärven täyttö ei etene suunnitelmien mukaan. Voin lohduttaa, #Hiedanrantaa voi rakentaa myös ilman ratikkaa.

Lehti teki ison jutun ratikan ohjaavasta vaikutuksesta asuntorakentamiseen. Alunperinkin ratikan rakentamisessa oli tarkoitus, että sijoitetusta eurosta pitää tulla takaisin kaksi, mutta kenen pussiin, sitä ei kerrottu. Valtion kanssa tehty maankäyttö-, asuminen- ja liikennesopimus (MAL-sopimus) edellytti valtion avun saamiseksi, että ratikan varteen piti keskittää runsaasti asuntorakentamista. Tämä liittyy maaseudun "tappolinjaan", #kaupungistamiseen. Asuntojen laadulla ei ole ollut väliä. Sen vuoksi rakennusyhtiöt ovat osanneet hyödyntää tilanteen ratikan varteen tulevissa taloissa rakentamalla niihin runsaasti pieniä asuntoja, varsinaisia kanikoppeja pääasiassa yksin eläviä varten.

Lehtijutussa kiitellään asuntojen arvonnousua. Pitää osata lukea myös rivien välistä. Asuntojen hinnan nousu tarkoittaa myös asumiskustannusten nousua. Siinä mielessä ratikan ohjaava vaikutus toimii kuntalaisten kannalta nurinpäin.

*****************

 

Tampereen ratikan kotipesä valmistui

Iloisia uutisia. Tampereen raitiovaunuvarikon (Tekniikka&Talous 13.12.2019) rakennusten ja piha-alueiden rakentamistyöt ovat valmistuneet aikataulun mukaisesti. Varikon tontille on rakennettu vaunujen säilytyshalli, korjaamohalli toimisto-osineen sekä sähkönsyöttöasema. Myös varikkoalueen raiteisto on valmis. ratikan kotipesälle tuli hintaa 40 milj. euroa.

Raitiovaunuvarikko on tulevien vaunujen ja monipuolisten liikennöinti- ja huoltotoimintojen ympärivuorokautinen operointikeskus. Varikko toimii vaunujen säilytys- ja kunnossapitopaikkana sekä tulevan henkilöstön tukikohtana. Varikolta hoidetaan myös raitioliikenteen valvonta ja kunnossapidon ohjaus.

Varikosta tulee työpaikka Tampereen Raitiotie Oy:n henkilöstölle, liikennöitsijän eli VR:n kuljettajille ja liikenteenohjaajille sekä vaunujen ja ratainfran kunnossapitohenkilöstölle. Eri vuorokaudenaikoina varikkoa käyttää yhteensä arviolta 100 henkilöä, mutta yhtä aikaa varikolla työskentelee aina muutamia kymmeniä henkilöitä. Varikko tulee olemaan toiminnassa ympäri vuorokauden, ja esimerkiksi vaunusiivous hoidetaan öisin kun raitioliikennettä ei ole.

Toimisto-, valvomo- ja sosiaalitilaa on rakennettu noin 950 neliötä. Pukutiloja on rakennettu noin 120 henkilölle ja toimistotiloihin mahtuu noin 15 työpistettä sekä useita neuvottelutiloja. Yhdeksän metriä korkeaa varastotilaa on noin 500 neliötä. Korjaamolle on rakennettu myös yleisötasanne, josta korjaamotoimintoja voidaan esitellä vierailijoille.

Yhdistetyn kunnossapito-, henkilöstö- ja toimistorakennuksen eri tiloja on tarvittaessa mahdollista laajentaa toiseen kerrokseen toimiston osalta reilut 200 neliötä ja tietyiltä osin myös korjaamon sisätiloja toisessa kerroksessa. Varikon piha-alueella laajennusmahdollisuuksia on sekä pohjoiseen että idän suuntaan.

Vaunujen säilytyshalli on mitoitettu siten, että sinne mahtuu enimmillään 26 kappaletta 37-metrisiä vaunuja. Raiteisto mahdollistaa myös pidempien eli 47-metristen vaunujen kunnossapidon ja säilytyksen. Hallin sisällä on kaikkiaan kuusi läpiajettavaa raidetta ja yksi raide on lähes kokonaisuudessaan varattu ratainfran kunnossapitokalustolle.

Korjaamohallissa on neljä raidetta, joista kaksi on läpiajettavia. Ne toimivat päivittäishuoltopaikkoina ja tarvittaessa myös pitkäaikaisempina kunnossapitopaikkoina. Yhteensä korjaamohallissa on seitsemän vaunupaikkaa. Vaunupaikoista kolme on varustettu huoltomontulla sekä ylähuoltotasoilla. Yhdellä raiteella on pyöräsorvi ja se toimii myös telinvaihtoraiteena. Korjaamohallin yhteydessä on omat tilansa työpajoille, työnjohdolle, varastoille sekä tekniikalle. Vaunuille tulee myös oma vaunupesukone.

*****************

 

Vaitinaron täyttölupa kumottu

Kovan onnen päivä 13.12.2019 ratikan kannalta. Vaasan HaO kumosi Tampereelle myönnetyn luvan (YLE 13.12.2019) Näsijärven rannan täyttämiseksi. Oikeuden mukaan rannan täyttö aiheuttaa riskin alueen pohjavedelle. Päätökseen saa hakea muutosta KHO:lta, jos oikeus myöntää valitusluvan.

Länsi- ja Sisä-Suomen AVI myönsi Tampereelle luvan rannan täyttöön lokakuussa 2018. Päätös koski noin yhdeksän hehtaarin vesialueen täyttöä. Aluehallintovirasto edellytti, että Tampere rakentaisi Vaitinaron rantaan pysyvän ja tiiviin suojausrakenteen pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi.

Lupapäätöksestä valittivat Pirkanmaan ELY-keskus ja Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys. Pohjavesialueella on muun muassa Hyhkyn vedenottamo. ELY-keskuksen mukaan rantatäytön vaikutusta pohjavesiesiintymään ei ole luotettavasti selvitetty.

Alun perin Tampereen ratikan piti kulkea rantaa pitkin, mutta kaupunki on jo varautunut uuteen reittiin. Tätä varten kaupunki on laatinut suunnitelman saaritäytöstä. Rannan täyttöön liittyvän vastustuksen vuoksi Tampere on parhaillaan hakemassa lupaa myös tekosaaren tekemiseksi Hiedanrantaan. Tässä uudessa suunnitelmassa saaren ja rannan väliin jää n. 30 m leveä kanava. Tämä ehkäisisi Tampereen mukaan mahdolliset vaikutukset pohjaveteen, koska rantaviivaan ei aiheutuisi muutoksia. Sulkavuoresta tuleva louhe on tarkoitus kipata järveen siten, että siitä muodostuu saari, jonka kautta ratikan reitti ohjattaisiin.

Lupahakemuksen etenemisen ongelmaksi voi muodostua, se että, koska laadinnassa on mukana ollut päättävä viranomainen, AVI.

******************

 

Vaunujen tekijät lakossa

Puolilta öin ma 9.12.2019 alkanut suuri Teollisuusliiton lakko vaikuttaa Kainuussa näillä näkymin eniten Škoda Transtechin tehtaalla. Kiskokalustovalmistajan Kajaanin Otanmäen tehtaalla on satoja työntekijöitä. Tämä tehdas valmistaa myös Tampereelle tulevat ratikkavaunutt. 

Toimitusjohtaja Juha Vierros arvioi, että kolmipäiväinen lakko aiheuttaa yhtiölle miljoonaluokan taloudelliset menetykset.

– Toinen merkittävä tekijä on toimitusten viivästykset, mikä aiheuttaa maineellemme haittaa. Meillä on toimituksia sekä kotimaahan että ulkomaille, ja tuotannon aikataulut ovat tiukkoja. Muutamankin päivän viivästykset ovat meille kovin haitallisia, Vierros sanoo.

Aikaisemmin uutisoitiin, että ratikkavaunun prototyyppi on myöhässä useita kuukausia. Luultavasti pientä jännitystä ratikka-alliansissa ja päättäjien keskuudessa.

******************

 

Ratikan Hatanpään valtatien pisto rakennetaan

Tampereen kaupunginvaltuusto päätti 25.11.2019 äänin 50 puolesta, vastaan 16 ja yksi tyhjä, että Hatanpään valtatien pisto rakennetaan.

Jos palataan ratikan rakentamispäätökseen 7.11.2016, siellä selkeästi puhutaan 2. vaiheesta, joka on Pyynikiltä Lielahteen. Silloisessa päätöksessä ei ole mainintaa levittäytymisestä muualle. Päätös löytyy täältä!

Pormestari Lyly mainitsi painokkaasti, että ratikka on kaupunkikehityshanke, ei pelkästään liikennehanke. Ratikan rakentamispöytäkirjassa on maininta, että "raitiotie tukee kaupunkikehittämistä, älykkään kaupungin kehittämistä ja helpottaa profiloitumista helposti saavutettavana eurooppalaisena raideliikennekaupunkina."

Monessa pistoa puolustavassa puheen vuorossa kerrottiin, että nyt hyvä rakentaa pisto valmiiksi kun muutenkin rakennetaan, rakennusmiehet ovat paikalla ja osaavat työnsä, yrittäjät vaativat, jne...

Valtuustolle EI esitetty laskelmia matkustajamääristä, EI vaikuttavuusarvioinneista, EI ole varmuutta valtion tuista, eikä muistakaan tekijöistä, joilla voitaisiin puolustaa tämän hetkistä rakentamispäätöstä. Päätös perustui puhtaasti mielikuviin, kiva nyt on vain rakentaa, kun kaupunki maksaa ja kustannukset saadaan ratikkayhtiön piikkiin, unohtaen, että kaupunki on vastuussa myös näistä. Kyllä rakentamispäätös oli tarkkaan mietitty. Avaan sitä myöhemmin tuonnempana.

Tapa, millä Hatanpään valtatien pistoa potkitaan eteenpäin, kuuluu sarjaan, satulapäätökset. Kaupunkistrategiassa, pormestariohjelmassa ja v. 2019 talousarviossa mainitaan vain, että ratikan jatkoa suunnitellaan mm. Pirkkalan suuntaan, rakentamisesta ei sanota mitään. Nyt suunnitelmat on tehty ja ovat valmiina myöhempää toteuttamista varten.

Tässä on hivuttamisen malliesimerkki. Ensin haettiin päätös Hämeenkadun ja Hatanpään valtatien ratikkavaihteelle. Sitten päätös suunnittelusta ratikan jatkamisesta linja-autoasemalle saakka ja nyt on vuorossa rakentamispäätös. En yhtään ihmettele, miksi kaupungin talous on kuralla, kun päätösten teko ja noudattaminen on sitä mitä ne on!

Onko tälle varattu rahoitusta? Ei ole TA 2019; Raitiotiejärjestelmän seudullista laajenemista suunnitellaan kaupunkiseudun kuntayhtymän sekä Pirkkalan, Kangasalan ja Ylöjärven kanssa. TA ei sisällä erikseen mainintaa Hatanpään pistolle.

Juuri hyväksytyssä vuoden 2020 talousarviossa on seuraava kirjaus ILMAN euromääriä; ”Kaupunginhallituksen päätösten (9.4.2018 § 166 ja 23.4.2019 § 173) mukaisesti raitiotiejärjestelmän laajentamiseen keskustasta etelän suuntaan varaudutaan rakentamalla vaihderisteyksen varaukset Hämeenkadun ja Hatanpään valtatien liittymään sekä teettämällä tarkentava suunnitelma Hatanpään valtatielle raitioradasta välille Koskipuisto – Tampereen valtatie. Kaupunki hakee valtionavustusta suunnittelun sekä mahdollisen rakentamisen kustannuksiin. Hatanpään ratahaaran suunnittelun aikataulutavoitteena on, että kaupunginhallitus käsittelee ratahaaran rakentamista 4.11.2019 ja että kaupunginvaltuusto päättää rakentamisesta 25.11.2019.” Piston kustannuksista ei mainita mitään.

Kuntalaisille hienoa nähtävää, miten noudatetaan lainsäädäntöä. Kuntalain § 110 4 momentti; Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on NOUDATETTAVA talousarviota. Usein vedotaan siihen, että laina menee ratikkayhtiön piikkiin. Näin on, mutta oheistöistä aiheutuvat menot rasittavat kaupungin taloutta. Ratikkayhtiön velat luetaan myös konsernivelkoihin, joita on 2,2 miljardin euron edestä. Vastuu näistäkin on kaupungilla.

Sitä vaan ihmettelen, että ratikan Hatanpään valtatien piston pituudeksi kerrottiin valtuustossa monella suulla, että se on 700 m. Hämeenkadulta suunnitellulle ratikkapiston päätteelle on matkaa 600 metriä, päätepysäkille alle 500 metriä. Siis, klappia 16,7% todellisesta pituudesta. Kustannukset laskettu tuon kerrotun 700 metrin mukaan, vai? Nyt ei näytä hyvältä, mutta onhan siinä selvä ero, jos tehdään 600 m, metrihinnaksi tulee 37459 €/metri ja 700 metrin matkalla, 32107 €/metri.

Hatanpään valtatien pisto on kallis pätkä, erittäin kallis, kun vertaa, mitä ratikan rakentaminen hankkeen alkumetreillä saatiin näyttämään n. 20000 euroa/metri. Tähän hintaan sisältyivät myös vaunut.

Olen kertonut Tampereen #kantokyky1 'n riittämättömyydestä ensimmäisen kerran jo 2013. Viikon takaista tuloveron korotusta perusteltiin rahojen riittämättömyydellä, mutta nyt sitä näytti löytyvän, huoh!

Rakentamisen puolesta ja lisävelkaannuttamisesta äänestäneet:

Kok; Reetta Ahonen, Anna-Kaisa ikonen, Aleksi Jäntti, Riitta Koskinen, Leena Kostiainen, Kalervo Kummola, Jouni Markkanen, Pia Nordström, Petri Rajala, Ilkka Sasi, Anneli Taina, Irja Tulonen

Sdp; Aila Dundar-Järvinen, Antti Hiitti, Kirsi Kaivonen, Ulla Kampman, Eija Kamppuri, Esa Kanerva, Anne Liimola, Johanna Loukaskorpi, Riitta Ollila,  Ilkka Porttikivi, Inna Rokosa, Ari Wigelius

Vas; Mikko Aaltonen, Ulla-Leena Alppi, Minna Minkkinen, Noora Tapio, Sinikka Torkkola, Sirkka-Liisa Virtanen

Vihr; Henri Backman, Merve Caglayan, Olga Haapa-aho, Matti Helimo, Maija Kajan, Miisa Karjalainen, Jaakko Mustakallio, Natalia Rincon, Maija Kajan, Jaakko Mustakallio, Kirsikka Siik, Petri Siuro, Jaakko Stenhäll, Iiris Suomela, Juhana Suoniemi, Oras Tynkkynen

Kesk; Matti Järvinen, Kalle Kiili, Mikko Kriikku, Jouni Ovaska

Rkp; Peter Löfberg

Tapu; Yrjö Schafeitel

Ratikkaa ja velkaantumisesta vastaan äänestäneet:

PS; Lassi Kaleva, Heikki Luoto, Sakari Puisto, Veikko Vallin

Kok; Erkki Axén, Matti Höyssä, Antti Ivanoff, Anne-Mari Jussila

Sdp; Atanas Aleksovski, Anneli Kivistö, Ilpo Sirniö

Kd; Sirpa Pursiainen, Sari Tanus

TaPu; Arto Grönroos

VaTa; Aarne Raevaara

Tyhjää

Sin; Tiina Elovaara

Täältä voit katsoa, miten äänestys meni 7.11.2016 ratikan rakentamisesta äänestettäessä;

-------------

Täytäntöönpanoon, vaikka valitusaika ei ole lähtenyt juoksemaan

Nyt on menossa käsittämätön kiire. Ma 25.11.2019 päätettiin piston rakentamisesta, to 28.11.2019 julkaistiin kaupunginhallituksen 2.12.2019 esityslista, jossa oli päätösasiana valtuuston kokouksen 25.11.2019 päätösten täytäntöönpano.

Vaikka sitä ei ole kh:n päätöksen perusteluissa mainittu, päätös perustuu kuntalain 143 §; Päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Täytäntöönpanoon ei kuitenkaan saa ryhtyä, jos oikaisuvaatimus tai valitus käy täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi taikka jos oikaisuvaatimuksen käsittelevä toimielin tai valitusviranomainen kieltää täytäntöönpanon.

Lain valmistelussa todetaan mm; Käytännössä säännöstä on kunnissa tulkittu siten, että täytäntöönpanoon voidaan ryhtyä, jos täytäntöönpanon peruuttamisesta ei valituksen menestyessä aiheudu kovin suurta vahinkoa. Lisäksi täytäntöönpanoon on katsottu voitavan ryhtyä, mikäli erittäin painavat syyt ovat tätä vaatineet. Täytäntöönpanoon ryhtyminen on usein etujen ja haittojen vertailua. Jos täytäntöönpanon edut katsotaan selvästi haittoja suuremmiksi, täytäntöönpanoon saatetaan ryhtyä.

Kysymys kuuluu, ONKO KYSYMYKSESSÄ ERITTÄIN PAINAVAT SYYT kiirehtiä, minusta eivät ole, ja valitus päätöksestä 25.11.2019 käy täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi.

-------------

Bussireitteihin muutoksia

Raitiotien jatke vie Hatanpään valtatietä kulkevat bussit kiertoreitille. Koskipuiston suuntaan voi rakennustyömaankin aikana ajaa, mutta linja-autoaseman ja esimerkiksi Hatanpään suuntaan on mentävä Aleksanterinkatua.

Muutamien bussien päätepysäkki vaihtuu, jotta ratikkatyömaan kohdalla ei olisi liian ruuhkaista. Linjat 4, 9 ja 9A sekä 9B päättyvät esityksen mukaan työmaa-aikana Sorin aukiolle Keskustorin sijaan. Y4 -linja ei kuitenkaan muutu.

Kaikki numeron 40 alla kulkevat Kangasalan bussit ja 50:n Lempäälän bussit jatkavat Koskipuiston ohi Keskustorille. Vesilahden linja 55 taas jää linja-autoasemalle eikä jatka Keskustorille. Linjan 12 vuoroja vähennetään.

Muutokset tulevat voimaan 6. tammikuuta 2020.

****************

 

Tampereen ratikkatyömaa on jopa aikataulua edellä - Hintalappuun tullut kymmeniä miljoonia lisää...

Näin kuului ensimmäinen AL:n 14.11.2019 otsikko. Mutta se muutettiin somesta tulleen paineen vuoksi näin kuuluvaksi; Tampereen ratikkatyömaa on jopa aikataulua edellä – ensimmäinen vaunu saapuu pian, näin työt etenevät

Suurin osa Tampereen ratikan raidetöistä ja hankkeen muista katu- ja maanrakennustöistä valmistuu tämän vuoden loppuun mennessä. Rataa on rakennettu jopa suunniteltua nopeammin, ja raidetyöt ovat edellä aikataulua. Koko hankkeesta on nyt valmiina kolme neljäsosaa.

Raidetöistä on valmiina jo noin 95 prosenttia. Kaikkiaan osalle 1 rakennetaan rataa 15 kilometriä. Osa yksi tarkoittaa raiteita keskustasta Hervantaan ja Taysiin. Kaksoisraidetta on rakennettu nyt yli 14 kilometriä, ja raitiovaunuvarikolle on lisäksi valmistunut neljä kilometriä raidetta. Mistä topparoikalle töitä, kun kiskotus valmistuu kohtapuoliin?

Myös varikon talonrakennustyöt sekä piha-alueen työt valmistuvat tänä vuonna.

Hämeenkadun kadunrakennustyöt etenevät suunnitellun mukaisesti. Tänä vuonna on valmistunut kaksi korttelia kadun kummassakin päässä. Ensi vuonna rakennetaan raitiotie Hämeensillalle.

Hankkeesta on nyt valmiina 73 prosenttia. Projektiaikaa on kulunut 64 prosenttia.

Tampereen kaupunginvaltuuston lokakuussa 2016 hyväksymä raitiotien osan 1 toteutusvaiheen tavoitekustannus oli 219 miljoonaa euroa. Toteutusvaiheen aikana raitiotien työsisältöön on hyväksytty lisäyksiä 6,8 miljoonaa euroa ja tilaajalle kuuluvaa kustannustason nousua 6,7 miljoonaa euroa. Ts. ohi tavoitekustannuksen.

Raitiotieallianssilta on lisäksi erikseen tilattu katurakentamista muun muassa Hämeenkadulla ja Sammonkadun eteläreunalla sekä raitiotien rakentamisen yhteydessä tehtäviä vesihuoltotöitä yhteensä 37,8 miljoonaa euroa. Nämä sisältyvät ratikkapäätöksen oheiskustannuksiin.

Uutisessa kerrotaan, että on tehty erilaisia lisätöitä, jotka on teetetty – kuten järkevää on – samalla kertaa. No, "erilaisia lisätöitä" on avoin piikki, joka nähtiin jo tunnelin rakentamissa. Varsin kelpo keino rahastukselle. Niin korjaustarvetta on aina. Se että, uudisrakentaminen ja korjausrakentaminen sotketaan tyylikkäästi keskenään, ei ole taloudenpidon kannalta paras mahdollinen tapa. Tällainen toiminta jättää valmistelusta ja asian hoidosta hmm, olen kuullut sanonnan, "on jäänyt suuhun alushousun knapin maku"!

****************

 

Ratikan Hatanpään valtatien pisto etenee

Tampereen kaupunginhallitus käsitteli 4.11.2019 ensivuoden talousarviota ja siihen liittyvää veroprosentinnostoa sekä toi ratikan Hatanpään valtatien piston rakentamisesityksen käsittelyyn.

Kaupungin talouteen liittyen, kaupunginhallitus esittää, että kaupungin toimintayksiköiden tulee jatkaa talouden tehostamistoimenpiteitä ja pyrkiä välttämään kuluvan vuoden talousarviota uhkaavat ylitykset ja että toimintakatteen ylityksiä ennustavien yksiköiden on ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin ylitysten estämiseksi ja toimenpiteistä on raportoitava kaupunginhallitukselle talousraportoinnin yhteydessä.

Melkoinen ristiriitatilanne, menoja pitäisi säästää ja samalla tuodaan ratikan pätkän rakentamisesitys. On unohtunut, että samalla kertaa ei antaa ja ottaa.

Kokouksessa päätettiin esittää (§ 472), että kh vahvistaisi ratikan rakentamisesityksen Hatanpään valtatielle välille Koskipuisto - Tampereen valtatie ja veisi sen valtuuston hyväksyttäväksi. Lassi Kaleva (ps) esitti, että tämä siirrettäisiin taloussyistä myöhäisempään ajankohtaan. Hän jäi yksin esityksensä kanssa.

Se on sitten valmiiksi taputeltu! Päätökset, no, ovat mitä ovat, ei niistä tarvitse välittää vaikka rakentamispäätös puuttuu! Tampereen tapa?

Tampereen kaupungin tiedote 7.11.2019

Raitiotieallianssi tekee Hatanpään valtatien raitiotiesuunnittelua varten maaperän pohjatutkimuksia ja kairauksia ma 11.11.2019 alkaen. Töitä tehdään osittain myös yöaikaan ja ne kestävät muutaman viikon.

Hatanpään valtatiellä Hämeenkadun ja linja-autoaseman välillä tehdään pohjatutkimuksia ja kairausta yksittäisissä pisteissä. Työt voivat hetkellisesti aiheuttaa lyhytkestoisia liikennemuutoksia kuten ajokaistojen kavennuksia. Liikenne ohjataan tarvittaessa pois työalueelta.

Kairaukset toteuttaa Tampereen Infra. Tarpeen mukaan pohjatutkimuksia tehdään suunnittelun edetessä lisää.

Raitiotieallianssi tarkentaa tutkimuksilla Hatanpään valtatien raitiolinjan suunnittelua. Raitiotien rakentamisen ajoituksesta Hatanpään valtatielle välille Koskipuisto–linja-autoasema on tarkoitus päättää kaupunginvaltuustossa tänä syksynä, 25.11.2019.

****************

 

Sähkövirta kytketään ajolankoihin

Tampereen ratikan rakentamisessa otetaan iso askel, kun ratajohtoon kytketään jännite (AL 29.10.2019). Tästä syystä 18. marraskuuta alkaen raitiotien läheisyydessä työskentelyyn pitää hakea suostumus.

Raitiotien läheisyydeksi määritellään alue, joka sijaitsee enintään 4 metrin etäisyydellä raitiotiestä. Mikäli työskentely tapahtuu 1,5 metrin etäisyydellä tai sitä lähempänä ratajohdon jännitteisiä osia kuten ajojohtimia, sähköradan kiinnitysosia tai johtimen ripustimia, on lupaprosessissa tarkistettava, vaatiiko työ jännitekatkon.

Suostumuksen myöntää Tampereen raitiotie oy. Se järjestää myös ratikkaturvakoulutusta raitiotien läheisyydessä työskenteleville.

Raitiotien ajolangat ovat liittymissä normaalisti 5,5 metrin korkeudessa, joten Tampereen raitiotie oy:hyn on oltava yhteydessä myös silloin, kun ajojohtimien alta kuljetetaan yli viisi metriä korkeita erikoiskuljetuksia.

Huolta herättää se, miten pikkupojat ja vähän isommatkin ovat kiinnostuneita sorkkimaan jollain kepillä sähköistettyjä ajolankoja. Siinä saattaa kipunoida ja kokeilija grillaantua. Toivottavasti tällaisia uutisia ei tarvitse lukea.

****************

 

Hatanpään valtatien hukkapätkä etenee

Hatanpään valtatien ratikkaosuus taas askeleen lähempänä toteutumista, YLA hyväksyi raitiotien Hatanpään valtatielle mahdollistavan katusuunnitelman 8.10.2019. Nyt hyväksytty raitiotielinja kulkee Hämeenkadulta linja-autoasemalle.

Kaupunginhallitus päätti 23. huhtikuuta Hatanpään valtatien osan suunnittelun aloittamisesta. Tavoitteena on, että raitiotiejärjestelmän rakentamisesta Hatanpään valtatielle päätetään kaupunginvaltuustossa loppuvuodesta 2019. Tampereen kaupungin vuoden 2019 talousarviossa eikä 2019-2022 taloussuunnitelmassa ei ole myönnetty määrärahaa po. kohteelle.

Tutkitaanpa hieman, miten päätös istuu kaupungin taloustilanteeseen? Kh kokouksessa 7.10.2019, § 431 Tampereen kaupungin toiminnan ja talouden katsaus 8/2019, on todennut, että kaupungin tammi-elokuun tulos oli valtuuston hyväksymän muutetun talousarvion mukaista tulosta 29,2 milj. euroa alijäämäinen. Elokuun tilanteen perusteella laadittu koko vuoden tulosennuste on 46,5 milj. euroa alijäämäinen, mikä on 17,5 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompi.

Päätösesityksen perusteluissa todetaan, että Hatanpään valtatien katusuunnitelman kustannusarvio on noin 23,0 M€. Tampereen Raitiotie Oy:n osuus tästä on noin 18,0 M€. Epäselväksi jää, onko kysymys suunnitelmien vai suunnitelmien perusteella toteutettavien töiden kustannuksista. Paljoksun katusuunnitelman kustannuksia, jos koskevat vain näitä.

Tämä kohta päätöksessä nostattaa kulmakarvoja. ”Maankäyttö ja rakennuslain 202 §:n mukaisesti päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Täytäntöönpano edellyttää, että valtuusto tehnyt päätöksen Hatanpään valtatien ko. raitiotieosuuden rakentamisesta.” Selkeästi #ennakkopäätös, jolla pyritään vaikuttamaan myöhempään päätöksentekoon.

Lautakunnalla ei ole #toimivaltaa määrätä täytäntöönpanosta. Se oikeus on maankäyttö ja rakennuslain § 201 perusteella määrätty nimenomaan #kunnanhallituksen tehtäväksi.

Tampereelle on vakiintunut käytäntö, että alemmalla tasolla hyväksytty suunnitelma on yhtä kuin tehty päätös, jonka kaupunginvaltuusto poikkeuksetta vahvistaa. Kaupungin eikä yleinenkään etu, eivätkä muutkaan seikat vaadi välittömiä toimenpiteitä. Toimenpiteiden jäädyttäminen on perusteltua senkin vuoksi, että valmistumassa oleva raitiotien 1. vaihe saadaan käyttöön vajaan kahden vuoden kuluttua ja liikennöinnistä saadaan tietoa sekä voidaan kerätä kokemuksia, joita on mahdollista hyödyntää raitiotien jatkosuunnittelussa, mm. tässä tapauksessa.

Lopuksi; itse olin estynyt osallistumasta kokoukseen.

***************

 

Seuturatikkaa suunnitellaan, mandaatti no, suunnitellaan

Seuturatikka

Yleissuunnittelu aloitettiin kesällä 2019. Työn aikana tutkitaan ja vertaillaan vaihtoehtoja kaikilla ratasuunnilla vuorovaikutteisen suunnittelun ja vaikutusten arvioinnin perusteella. Tavoitteena on tehdä päätöksiä ratalinjauksista syksyn 2020 aikana neljän yleissuunnitelman tilaajakunnan valtuustoissa. 

Varautumista tulevaisuuteen

Seuturatikan yleissuunnitelma ei sido eikä tähtää raitiotien välittömään rakentamiseen, mutta se tarvitaan nyt, ettei tulevaisuudessa raitiotien jatkolinjojen rakentaminen esty tai tule merkittävästi kalliimmaksi. Työssä määritellään aluevaraukset, jotka mahdollistavat Tampereen raitiotiejärjestelmän laajentamisen tulevaisuudessa.

https://rambollglobal.maps.arcgis.com/apps/MapSeries/index.html?appid=7b951cec5afa44c7a99ef52843f8e0ce

Mitä seuturatikka tuo mieleen? Ottaen huomioon Tampereen heikon taloustilanteen, niin seuturatikalla saadaan naapurikunnat kytkettyä tulevaan #suurtampereeseen. #Kuntaliitos on väistämättä edessä. Silloin liitetään #Ylöjärvi, #Kangasala ja #Pirkkala #Tampereen kaupunkiin. Ovatko kunnat ottaneet tämän huomioon?  Nimi voisi olla #Ylöpirtamkala.

****************

 

Ratikkayhtiö ei saanut yhtään tarjousta kunnossapitokalustosta

Oho, sanon minä. Saattaapi olla, että sopivilla tarjouspyynnön sanamuotoiluilla on ollut merkitystä, kun yhtään tarjousta tai vaatimukset täyttävää tarjousta/osallistumishakemusta ei saatu vastauksena menettelyyn, jota edelsi tarjouskilpailukutsua. Joten Tampereen Raitiotie Oy hankkii raitiotieradan kunnossapitokaluston suorahankintana Veho Oy:ltä. Hankintapäätös on tehty 9.8.2019.

Erityisalojen hankintalain 43.2 §:n mukaisesti hankintayksikkö voi valita suorahankinnan, jos edeltävässä menettelyssä ei ole saatu lainkaan osallistumishakemuksia tai tarjouksia taikka soveltuvia osallistumishakemuksia tai tarjouksia; lisäedellytyksenä on, että alkuperäisiä tarjouspyynnön ehtoja ei olennaisesti muuteta.

Tampereen Raitiotie Oy ei saanut tarjouspyynnön ehdot täyttävää tarjousta hankinnasta järjestetyllä edeltävällä tarjouskilpailulla.

Tuntuu hyvin oudolta, etteikö muka kunnossapitokalustoa tarjoavia yrityksiä olisi olemassa. Huolletaanhan valtion rataverkkoa ja Helsingin kaupungin ratikkaverkkoakin.

****************

 

Seuturatikan suunnittelijat on valittu

Seuturatikan suunnittelijat on valittu. Ne ovat tutut Tampereen yhteistyökumppanit, WSP ja Ramboll, kuinkas muuten.

Kesän aikana kilpailutettiin Tampereen, Kangasalan ja Ylöjärven kaupunkien ja Pirkkalan kunnan yhteisen raitiotien yleissuunnitelman hankinta. Yleissuunnitelmassa suunnitellaan raitiotie asemakaavoituksen edellyttämässä tarkkuudessa neljällä ratahaaralla: • TAYS - Koilliskeskus - Lamminrahka • Hervanta-Saarenmaa • Hämeenkatu- Partola- Suuppa • Lielahti- Soppeenmäki. Ratahaarojen kokonaispituus on noin 32 kilometriä ilman vaihtoehtoisia linjauksia. Vaihtoehtoisia linjauksia on tunnistettu kaikilla ratahaaroilla.

Hyvähän se on valmistautua pitkässä juoksussa Tampereen seutukunnan metropoliksi tuloon, joka ei koskaan toteudu metropolimääritelman mukaan.

Lähde; hankintailmoitukset.fi 23.7.2019 

****************

 

Ratikkakahvila - viimeinkin!

Valtavaa hypetystä (AL 27.6.2019), kun kahvilaksi muutettu vanha raitiovaunu on tulee Keskustorille. Ihmettelen kovasti, mitä mielipiteen muokkausta vielä tarvitaan? Ratikka tulee, ainakin ensivaiheessa Hervanta- Pyynikin tori- TAYS, jatkolinjat ovat herrassaan.

Ratikkakahvilassa on sisällä 30 asiakaspaikkaa. Itse kahvilatoimintaa pyöritetään siirrettävästä kontista käsin, joka toimitetaan paikalle myöhemmin. Ratikkakahvilassa on myös 150 neliön terassi, joka on tällä hetkellä viimeistelyä vaille valmis. Kahvilaan tulee myös Tampereen raitiotien infopiste. Puhuttiin jopa matkailuvaltista - nähtävyydestä, enpä usko!

Heinäkuun alussa avaavan kahvilan toiminta pyörittää Brander, joka valikoitui kahvilan pitäjäksi kahdeksan halukkaan joukosta.

****************

 

Tampereen ratikka verkossa ja hiekkaa raiteille

Tamperelainen -lehti uutisoi 6.6.2019, että Tampereen Ratikka on nyt ottanut entistä paremmin verkkoviestintää haltuun. Tiedonjanoisille on avattu uusi Ratikka-aika -verkkojulkaisu, joka sukeltaa pintaa syvemmälle vuoteen 2021, kun Ratikalla liikkuminen on tamperelaisille arkipäivää.

Julkaisun artikkeleissa syvennytään myös usein Ratikasta kysyttyihin kysymyksiin ja kerrotaan Ratikan käyttöönoton vaiheista.

– Haluamme tarjota Ratikan tuleville käyttäjille kootusti syventävää tietoa siitä, miten käyttöönotto etenee ja miten uusi kulkuväline tulee vaikuttamaan meidän kaikkien arkeen, Tampereen Raitiotie Oy:n viestinnän asiantuntija Sari Mäkelä kertoo.

No, tieto ei ole pahasta.

 

Moro -lehti samana päivänä otsikossaan, "Moro läpivalaisi ratikan – Kuljettaja voi levittää lisää hiekkaa liukkaille raiteille, hiekkalaatikko löytyy penkkien alta!"

Poimin muutamia kohtia; Käytön helppouteen on myös kiinnitetty mahdollisimman paljon huomiota ja että ratikka on täysin esteetön, lattia ja pysäkkilaituri ovat samassa tasossa. Informaatiojärjestelmä kertoo, mihin vaunu on menossa, missä se pysähtyy ja myös pysäkkikuulutukset ovat tulossa.

Niin, ratikka on esteetön, kunhan sinne pääsee. Tulee olemaan mielenkiintoista, kun rollaattorikansa, mummot ja papat 600 - 800 metrin päästä pysäkiltä työntävät menopeliään rospuuttokelillä. Tämä seikka on jäänyt vähemmälle huomiolle ja ohitettu tyylikkäästi. ratikan hyviä puolia on vain pidetty kuvaa nuorten aikaisten ja terveiden ihmisten tavoittelemisen arvoisina asioina.

Tamperelaiset ovat saanet olla mukana ratikan ratikan vaunujen suunnittelussa. Ensin oli puinen maketti ja nyt Tampereella on ihan oikeaa vaunua muistuttava mallikappale. "Paljon on saatu palautetta ja kaikki on otettu huomioon ratikan rakenneratkaisuissa ja esimerkiksi sisustuksen väreissä ja materiaaleissa." Hienoa, että ollaan saatu olla mukana.

Tampereen ratikan koeajot alkavat Hervannassa ensi keväänä. Kaupallinen koeliikenne alkaa keväällä vuonna 2021 ja varsinainen liikennöinti syksyllä vuonna 2021. Ratikkaa liikennöi VR-Yhtymä oy

Ensimmäisten ratikkakuljettajien haku alkaa kesän 2019 jälkeen. Ensi vuoden alkupuolella aloitetaan ensimmäisen ratikan testit Hervannassa. Viimeistään maaliskuussa 2020 ratikan voi nähdä jo liikkuvan Insinöörinkadulla.

****************

 

Tärkeitä ratikkauutisia

Tampereen keskustaan tulee ratikkakahvila, josta pitäisi tulla matkailuvaltti!  Kahvilaan on valittu yrittäjä.

Tampere Tunnetuksi ry:n avoimeen yrittäjähakuun tuli 8 tarjousta, joista 4 yritystä haastateltiin. Yhdistyksen hallitus valitsi Ratikkakahvilan pitäjäksi (YLE 28.5.2019) Brander Oy:n, jolla on lähes sadan vuoden ajalta kokemusta kahviloiden pidosta Tampereen keskustassa. Branderin Ratikkakahvila on avoinna aamusta alkaen. Toiveena on, että Ratikkakahvila tulee olemaan suosittu nähtävyys, kuten esimerkiksi Tallinnassa. No, nähtävyytenä ratikkakahvila, voidaan olla montaa mieltä, toivotaan kuitenkin parasta.

Helsingin ratikkavaunuja on valmistettu Tampereen Valmetin tehtaassa 1970-luvulla. Vihreä HKL:n ratikka teipataan alkuperäisväritykseen, jolla se on poistunut Tampereen tehtaasta 1970-luvulla eli väritys on oranssi-harmaa.

Ratikkakahvila koostuu 150 neliön puupinnoitetusta terassista, vanhasta HKL:n liikenteestä poistetusta raitiovaunusta, jonne on tehty 30 asiakaspaikkaa sekä myyntikontista jossa sijaitsee myös wc.

Ratikkakahvilan pitäisi avautua kesäkuun 2019 lopussa.

****************

 

Taiteellakin on oma hintansa, vaikka sitä ei tässä kerrota

Nyt etsitään infrarakenteisiin yhdistyviä teoksia, jotka tulevat Kekkosentien siltaan ja sen viereiseen tukimuuriin sekä Turtolan ratikkapysäkin viereiseen tukimuuriin.

Tampereen Raitiotie Oy:n mukaan ratikkataiteen "yleissuunnitelmalla on neljä ulottuvuutta, jotka yhdessä muodostavat Ratikan Aikamatkan. Näiden ulottuvuuksien avulla taide hahmottuu kokonaisvaltaisena kokemuksena ratikan käyttäjille. Osa yleissuunnitelman tematiikkaa löytyy alueiden historiasta. Samalla tulevaisuus ja nykyhetki ovat vahvasti läsnä ratikalla liikuttaessa. Raitiotien taiteen yleissuunnitelman tärkeä elementti on liike ja kehitys, myös taide elää ja kasvaa jatkuvasti raitiotien mukana tiiviissä yhteydessä sen käyttäjiin ja ympäristöön. Taiteessa otetaan huomioon maiseman muuttuminen vuodenaikojen mukana. Teosten valaistus ja valotaide ovat tärkeässä asemassa erityisesti pimeään aikaan".

Otan kyllä "karjakkoilmeen", en kylläkään ymmärrä!

****************

 

Budjetti pitää, mutta rahaa menee reilusti

YLE uutisoi 20.5.2019 ratikan rakentamisen tämän hetkisestä vaiheesta.

Raitiotien ykkösvaiheen tavoitehinta on noussut alkuperäisestä noin 220 miljoonasta yli 260 miljoonaan johtuen uusista oheistöistä. No, annettakoon anteeksi pienet epämääräisyydet toimittajan tiedoissa. Kh:n kokouksen 20.5.2019 mukaan muutosten ja kaupunginhallituksen aiemmin hyväksymien muutosten myötä Raitiotieallianssin osan 1 kokonaiskustannusarvio on 243,9 milj. euroa.

Sitten ne lisätyöt. Uutisen mukaan nämä ovat pääasiassa katutöitä valoineen ja viemäreineen.

– Raitiotien rakentamisen kustannukset on pysynyt siinä, mikä oli alun perinkin, Mikko Nyhä vakuutta ja jatkaa:

– Lisätilauksilla, joita tehdään raitiotien rakentamisen yhteydessä, edesautetaan sitä, että kun tämä remontti on valmis, näillä katujen reunoille ei heti aloiteta enää uutta korjaustyötä.

Seurataan tilannetta. Lisätöillä ja muutoksilla saadaan hintaa kasvatettua alkuperäisestä kustannusarviosta.

****************

 

Näsijärven täytölle uusihakemus

Tampereen kaupunki on hakenut vesilain mukaista lupaa (Tamperelainen 10.5.2019) koskien Hiedanrannan vesistötäyttöä. Täytyy sanoa, että joillekin järven täyttäminen on enemmän kuin henki ja elämä. Samanaikaisesti Vaitinaron rantatäyttö on jumissa Vaasan HaO:ssa ja aluetta koskeva kaava jumissa KHO:ssa.

Pirkanmaan ELY-keskus toteaa Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle antamassaan lausunnossa, että luvan myöntämisen edellytyksiä harkittaessa tulee hanketta tarkastella huolellisesti sekä rakentamisaikaisten että pitkäaikaisten käytönaikaisten vaikutusten kannalta. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan hanke muuttaa toteutuessaan laajasti ja pysyvästi maa- ja vesialueiden suhteita. Lisäksi se sijoittuu tärkeän Epilänharju-Villilän pohjavesimuodostuman ja siihen vaikuttavan rantaimeytymisalueen välittömään läheisyyteen.

ELY-keskus katsoo, että uudessa lupahakemuksessa esitetyn perusteella on oletettavaa, että vesistötäytön ja rannan väliin jäävä kanava ei luontaisesti säily tarkoitetun kaltaisena muun muassa heikkenevän vedenvaihtumisen, lisääntyvän sedimentaation ja mahdollisen umpeenkasvutaipumuksen vuoksi.

Lisäksi hankkeesta aiheutuvien kunnossapitoruoppausten massamäärät voivat ylittää vesilain asettaman lupatarpeen kynnyksen. ELY:n mielestä hankkeen kunnossapitoruoppaukset tulisikin käsitellä jo tässä lupahakemuksessa.

Tampereen kaupunki hakee hankkeelle myös valmistelulupaa, jonka avulla toimenpiteet voitaisiin aloittaa jo ennen kuin varsinainen lupa on saanut lainvoiman. Bisnesmiesten toiveita saada halpaa tonttimaata järven täytöllä.

ELY-keskus katsoo, että vesialueelle sijoitettava kiviainesmäärä olisi kuitenkin liian suuri, että ne täyttäisivät vesilain ehdot, joiden mukaan valmistelutöiltä edellytetään haitattomuutta ja ennallistettavuutta. Sen laskelmien mukaan vesistössä valmistelutöiden aikana liikuteltavien massojen kokonaismäärä vastaa yli 40 prosenttia hankkeen kokonaismäärästä.

Pitää ottaa myös huomioon, että lehtitietojen mukaan, päättävä viranomainen #Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto ja "Pirkanmaan ELY olivat mukana hakemuksen valmistelussa. AVI:n mukana olosta seuraa, että lupahakemus on siltä osin #saastunut @AVItwiittaa.

Luin lupahakemukseen liittyvät asiakirjat. Järven täyttäminen ja perusteleminen kanavalla, vaikuttaa hmm. lapselliselta. Muutenkin siellä oli perusteluja, jotka saivat kulmakarvat kohoamaan.

Vastoinkäymisiä allianssille, Näsijärvi kiittää!

****************

 

Ratikan liikennöijä valittu

Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta päätti 24.4.2019, että sopimus tehdään Tampereen raitiotien liikennöinnistä tehdään VR-Yhtymä Oy:n (1003521-5) kanssa.

Hankinnan vuotuinen arvo raitiotien osalle 1 on enintään 6 miljoonaa euroa, jonka lisäksi raitiotien seuraavan osan valmistuttua hankinnan arvo kasvaa edellä mainitun lisäksi enintään 4 miljoonalla eurolla vuodessa. Hankintaan sisältyvien optioiden enimmäisarvo on 2 milj. euroa vuodessa, josta raitioliikennettä korvaavan liikenteen ja liityntäliikenteen arvo on enintään 1,5 miljoonaa euroa ja muiden palveluiden enintään 0,5 miljoonaa euroa. Optioiden käyttöönotosta tehdään erillinen päätös.

Tampereen raitiotien liikennöitsijän tehtävät toteutetaan palveluallianssina. Palvelun tilaajana on Tampereen kaupunki ja Tampereen Raitiotie Oy toimii palveluintegraattorina ja tilaajan edustajana sopimusosapuoleksi kilpailutettavan palveluntuottajan suuntaan. Allianssi on palvelun keskeisten toimijoiden yhteiseen sopimukseen perustuva toteutusmuoto, jossa sopimusosapuolet vastaavat yhdessä palvelun suunnittelusta ja toteuttamisesta yhteisellä organisaatiolla jakaen palvelun hyödyt ja riskit tavoitteena suorituskyvyn jatkuva parantaminen.

AL 27.4.2019, Tampereen joukkoliikenteen suunnittelupäällikkö Juha-Pekka Häyrynen; "Allianssisopimukseen ei sisälly yrityksen kannalta isoja riskejä, sillä sen ei pitäisi periaatteessa tuottaa yritykselle tappiota koskaan." Edelleen luettavissa; Miten allianssisopimus käytännössä toimii? Kaupunki ja VR tekevät yhdessä liikennöintisuunnitelman vuosittain. Sovituista asioista syntyneet kustannukset korvataan. Lisäksi sopimukseen sisältyy prosenttipohjainen palkkio. Erikseen on vielä mainittu 6 % laatubonus.

Esimerkki; jos tavoitekustannus 6 milj.euroa ylitetään, VR:ltä jää luvattu palkkio saamatta. Jos VR hoitaa liikennöinnin 5,7 milj. eurolla, se saa palkkion. Yli jäänyt 0,3 milj. euroa jaetaan tilaajan eli kaupungin ja VR:n kesken (allianssin osapuolten kesken). Vaikka tavoitekustannus ylitettäisiinkin, ei allianssiosapuolilla ole hätää taloudesta, aina voidaan laatia lisätalousarvio, johon valtuusto myöntää määrärahat. Näin tehtiin mm. rantaväylän tunneli rahoituksen suhteen. Hinta kun karkasi yli tavoitekustannuksen esitettyjen erinäisten syiden vuoksi, varmistettiin lisätalousarviolla allianssiosapuolten kannustimien ja bonusten saaminen.

Neuvottelumenettelyyn valittiin kaikki kuusi osallistumispyynnön jättänyttä ehdokasta: AB Stockholms Spårvägar (5563094928), Go-Ahead Finland Oy (2958257-7), Länsilinjat Oy (0944671- 1), ryhmittymä Transtech Oy (1098257- 0) ja Keolis Conseil et Projet SARL (441 338 878 R.C.S. Lyon), VR-Yhtymä Oy (1003521- 5) ja Väinö Paunu Oy (0722567- 5). Joukkoliikennejohtajan 20.2.2019 päätöksellä ehdokkaiden määrää karsittiin ja neuvotteluissa jatkoivat Länsilinjat Oy, ryhmittymä Transtech Oy ja Keolis Conseil et Projet SARL sekä VR-Yhtymä Oy.

Erityisalojen hankintalain 94 §:n 1 momentin toteutumisen varmistamiseksi ryhmittymä Transtech Oy ja Keolis Conseil et Projet SARL:lle sekä VR-Yhtymä Oy:lle lähetettiin 16.4.2019 täsmennyspyyntö koskien poikkeuksellisen alhaisia tarjouksia. Molemmat tarjoajat toimittivat hyväksyttävät selvitykset asetetussa määräajassa.

Tarjousten vertailu: Ilmoitettu valintaperuste oli kokonaistaloudellisesti edullisin hinta-laatusuhteeltaan paras tarjous. Alustavaan tarjouspyyntöön perustuen vertailuperusteina oli ilmoitettu käytettävän seuraavia arviointikohtia taulukossa 1 esitetyin painoarvoin ja alla esitetyin lisäehdoin.

 

Arviointikohdat

Alustava tarjous

Kehitystyöpaja

Neuvotteluvaiheen tarjous

Paino-%

  1. Projektitiimin kuvaus

25 %*

 

 

5 %**

  1. Avainhenkilöiden kokemus

25 %*

 

 

5 %**

  1. Kehitysvaiheen projektisuunnitelma

50 %*

 

 

10 %**

  1. Alustava palvelusuunnitelma

 

 

x

25 %

  1. Projektinjohto- ja yhteistyökyky

 

x

 

15 %

  1. Hintatarjous

-

 

x

40 %

Taulukko 1

Kokonaispisteet

Kokonaisvertailupisteet muodostettiin laskemalla saadut laatu- ja hintapisteet yhteen. Hinta-laatusuhteeltaan edullisin tarjous oli suurimman pistemäärän saanut tarjous. Kokonaisvertailupisteet jaettiin seuraavasti: Länsilinjat Oy 65,71 kokonaisvertailupistettä, ryhmittymä Transtech Oy (1098257- 0) ja Keolis Conseil et Projet SARL 79,42 kokonaisvertailupistettä sekä VR- Yhtymä Oy 100,00 kokonaisvertailupistettä.

Pistemäärien mukaan, VR-Yhtymä Oy valittiin hankinnan palveluntuottajaksi. Se vaan ihmetyttää, että kun jaossa on 100 pistettä, niin yksi tarjoaja saa juuri tuon maksimi pistemäärän 100. Sattumaako?

Hankinnan vuotuinen arvo raitiotien osalle 1 on enintään 6 milj. euroa, jonka lisäksi raitiotien seuraavan osan valmistuttua hankinnan arvo kasvaa edellä mainitun lisäksi enintään 4 milj. eurolla vuodessa. Hankintaan sisältyvien optioiden enimmäisarvo on 2 milj. euroa vuodessa, josta raitioliikennettä korvaavan liikenteen ja liityntäliikenteen arvo on enintään 1,5 miljoonaa euroa ja muiden palveluiden enintään 0,5 miljoonaa euroa.

Muutoksenhakuna on annettu oikaisuohje ja valitusosoitus hankinta-asioissa

Valituskielto

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (1397/2016) 163 §:n (sovelletaan vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalveluiden alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 128 §:n viittaussäännöksen perusteella) mukaan markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvaan asiaan ei saa hakea muutosta hallinto-oikeudesta kuntalain (410/2015) eikä hallintolainkäyttölain nojalla.

Muutoksenhakuohjeisiin kannattaa kiinnittää huomiota.

Ohjeissa korostetaan valituskieltoa ja että markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvaan asiaan ei saa hakea muutosta hallinto-oikeudesta kuntalain (410/2015) eikä hallintolainkäyttölain nojalla.

Eikö kuntalainen voi millään tavalla saattaa asiaa tutkittavaksi, jos epäilee hankintayksikön menetelleen lain vastaisesti (yleisellä tasolla)? Voi toki. Siltä osin muutoksenhakuohje oli puutteellinen.

Hankintalain 139 § 2 momentin mukaan, jokainen, joka katsoo hankintayksikön menetelleen hankinta- ja hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain vastaisesti, voi tehdä Kilpailu- ja kuluttajavirastolle toimenpidepyynnön menettelyn lainmukaisuuden tutkimiseksi.
https://www.kkv.fi/Tietoa-ja-ohjeita/kilpailuasiat/

****************

 

Ratikan suunnittelua ohjataan etelään päin

Tampereen kh päätti 23.4.2019, että ratikan suunnitteluun tehdään merkittävä muutos. Tarkoitus on selvittää, voisiko Hatanpään valtatien osuuden rakentaa jo raitiotien ensimmäisessä vaiheessa. Muutos tarkoittaisi sitä, että toinen linjoista ohjattaisiin alkuperäisen suunnitelman mukaisesti Pyynikintorille ja toinen Hatanpään valtatielle. Muutos ei kuitenkaan ole niin dramaattinen kuin AL 18.4.2019 antaa ymmärtää.

Kaupunginhallitus edellyttää ulkopuolisen tahon välittömästi selvittävän, voiko raitiotien ykkösvaihetta muuttaa ilman kilpailutusta. Lisäksi kaupunginhallitus edellyttää, että raitiotien mahdollisiin rakentamismuutoksiin haetaan välittömästi yli kolmanneksen valtionosuutta. Nämä ponnet hyväksyttiin yksimielisesti. No, ykkösvaihe muuttuu totaalisesti toiseksi, kun sitä lähdetään Hatanpäälle kilpailuttamaan. Hankintalain 139 § 2 momentin mukaan, jokainen, joka katsoo hankintayksikön menetelleen hankinta- ja hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain vastaisesti, voi tehdä Kilpailu- ja kuluttajavirastolle toimenpidepyynnön menettelyn lainmukaisuuden tutkimiseksi. https://www.kkv.fi/Tietoa-ja-ohjeita/kilpailuasiat/

Hatanpään valtatien osuuden Koskipuisto - Tampereen valtatie raitiotien suunnittelua ja rakentamista perustellaan asian luontevuudella, tilata se nykyiseltä mm. Hämeenkatua rakentavalta Raitiotieallianssilta. Kyseessä on suunnitelmamuutos, jossa raitiotiejärjestelmän toteutusosan 1 toinen linjoista ohjataan Pyynikintorin sijaan Hatanpään valtatielle.

– Tavoitteenamme on, että koko Tampereen keskusta saataisiin kerralla kuntoon. Nyt selvitämme tällä kehittämisvaiheella, onko tämä mahdollista ja millaisin kustannuksin. Jos rakentaminen onnistuu ensimmäisen vaiheen yhteydessä, saadaan keskusta-alue kerralla kuntoon. Samalla ratikka saataisiin palvelemaan sujuvasti myös linja-autoaseman liikennettä, yrityksiä ja uutta Kansi ja Areena -aluetta, sanoo Tampereen pormestari Lauri Lyly.

Se puoltaa suunnittelun ohjaamista Hatanpään valtatielle, kun Vaitinaron järvitäytön lupa-asiat ovat vielä vaiheessa. Täyttölupa AVI:n on jätetty uudella suunnitelmalla.

Työssä on tarkoitus edetä samalla tavalla kuin muussakin raitiotien suunnittelussa on toimittu. Hatanpään valtatien suunnittelusta alkaisi kehitysvaihe, jossa tehdään katusuunnitelma. Sen perusteella on mahdollista tehdä toteutussuunnitelma ja Raitiotieallianssia sitova tavoitekustannus, minkä perusteella valtuusto voisi päättää osuuden rakentamisesta loppuvuodesta 2019. Muistutuksena, että 2.vaiheen rakentamisesta on tarkoitus päättää vasta lokakuussa 2020. Ts. suunnitelmaa suunnitelman päälle, vaikka ei työ välttämättä sitä vaatisikaan.

Kehitysvaiheen kustannusarvio on 0,8 miljoonaa euroa. Varsinainen rakentaminen tulisi kaupungin investointiohjelmaan vuosiksi 2020–2021.

Raitiotieallianssi on laatinut kaupunkiympäristön palvelualueen ja Tampereen Raitiotie Oy:n pyynnöstä Hatanpään valtatien suunnittelusta kehitysvaiheen projektisuunnitelman. Kehitysvaiheessa tehtäisiin raitiotien ja raitiotiepysäkin sisältävä katusuunnitelma Hatanpään valtatiestä ja sen perusteella toteutussuunnitelma ja allianssia sitova tavoitekustannus. Näiden tietojen perusteella valtuustolla on mahdollisuus loppuvuodesta 2019 päättää Hatanpään valtatien raitiotien rakentamisesta. Suunnitelma on, että Tampereen Raitiotie Oy tilaa Raitiotieallianssin kehitysvaiheen suunnitelman. Kehitysvaiheen kustannusarvio on 0,8 milj. euroa.

Kaupunginvaltuuston rakentamispäätöksenteon tueksi, kehitysvaiheen suunnittelun rinnalla on tarkoitus arvioida esitettävän vaihtoehdon (rakentaminen osan 1 yhteydessä vuosina 2019-2021) vaikutuksia kahteen ajalliseen vaihtoehtoon. Muut vaihtoehdot ovat: raitiotie rakennetaan Hatanpään valtatielle osan 2 rakentamisen yhteydessä (vuoden 2024 loppuun mennessä) tai raitiotie rakennetaan vuoden 2024 jälkeen tulevan eteläisen raitiotielinjan rakentamisen yhteydessä.

Hatanpään valtatielle tehtävän raitiotien jatkosuunnittelun työ ei mene hukkaan, vaikka valtuusto syksyllä päättäisi, että rakentamiseen ei ryhdytä osan 1 tai osan 2 aikana. Mikäli toinen raitiotielinja ohjataan Hatanpään valtatien suuntaan osan 1 tai 2 rakentamisen yhteydessä, vältetään pistoraiteen rakentaminen Pirkankadulle Sepänkadun liittymän länsipuolelle sekä ylimääräisten ratavaihteiden rakentaminen Pirkankadun ja Sepänkadun liittymään. Nämä ratkaisut ovat hukkainvestointeja tavoitetilanteessa, jolloin Pyynikintorille ei pääty raitiotielinjaa. 

Raitiotien toisen linjan ohjaamisella Hatanpään valtatielle osan 1 toteuttamisen yhteydessä vältetään tilanne, että Pyynikintorille liikennöidään idästä ja etelästä kahta raitiotielinjaa, joista toinen linja poistetaan matkustajien totuttua muutaman vuoden liikennöinnin jälkeen ja käännetään myöhemmin Hämeenkadulta Hatanpään valtatien suuntaan.

Raitiotieallianssin kehitysvaiheen tilaaja on Tampereen Raitiotie Oy kaupunginhallituksessa 20.11.2017 hyväksytyn vastuiden ja velvoitteiden siirtosopimuksen mukaisesti. Siirtosopimuksen mukaisesti kaupunki maksaa Tampereen Raitiotie Oy:lle vuosittain vastiketta radasta ja siihen välittömästi liittyvästä infrastruktuurista sekä niiden ylläpidosta. Kehitysvaiheen suunnittelukustannusten vaikutus kaupungin Tampereen Raitiotie Oy:lle maksettavaan infravastikkeeseen on keskimäärin 27 000 euroa vuodessa koko poistoajan. Vastikearviossa on käytetty 40 vuoden poistoaikaa ja 2 %:n korkokantaa.

****************

 

Ratikkahankkeesta noin puolet tehty

Raitiotieallianssin tiedotteen, 16.4.2019, mukaan työt ovat edenneet suunnitellusti.

Projektiajasta on kulunut 50 %, valmiusaste 54 %, laskutus on 51 %, kaksoisraidetta on valmiina 5705 metriä, silloista on valmiina 13 ja rakenteilla 4 siltaa, työvoima keskimäärin 350 henkilöä. 

Osa 1, kustannusten seuranta

Kaupunginvaltuuston 7.11.2016 hyväksymä allianssiurakan osan 1 kokonaisbudjetti on 238,79 miljoonaa euroa.

Raitiotieallianssin osan 1 toteutusvaiheen tavoitekustannus YHT: 260,60 miljoonaa euroa
Tilanne 19.3.2019

Kokonaisbudjetti sisältää allianssin osapuolia sitovan toteutusvaiheen 1 tavoitekustannuksen 219,02 miljoonaa euroa. Kokonaisbudjettiin sisältyy lisäksi 19,78 miljoonaa euroa, joka muodostuu tilaajan hankinnoista, riskivarauksesta sekä budjetoidusta bonuspoolista.

Raitiotieinfran rakentamisen kustannus, Raitiotie Oy:n kustannus (sis. alkuperäinen tavoite + indeksikorjaus + sisällön muutokset): 227,13 miljoonaa euroa

- Toteutusvaiheen alkuperäinen tavoitekustannus: 219,02 miljoonaa euroa
- Indeksikorjaus Q1/2017 - Q3/2018: 3 684 074 euroa
- Raitiotien rakentamisen sisällön muutokset: 4 429 958 euroa

Kaupunkiympäristön rakentamista raitiotien rakentamisen yhteydessä samoilla liikennejärjestelyillä ja samassa kaivannossa, ei raitiotien rakentamista:

- Tampereen kaupungin tilaukset Raitiotieallianssilta: 26,60 miljoonaa euroa. Mm. kaupungin tietoliikenneverkon rakentaminen, katuvalaistuksen uudistaminen, katu- ja viherrakentaminen, Hämeenkadun jalkakäytävien rakentaminen, katujen hulevesiviemäröinnit v.2018 alkaen
- Tampereen Veden tilaukset Raitiotieallianssilta: 6,86 miljoonaa euroa. Vesihuoltoverkoston uudistamisen ikähyvitysosuus 5,0 milj. euroa (KH 3.10.2016), vesi- ja viemäriverkoston laajennustyöt, hulevesiviemäröinnin työt v.2017 loppuun asti.

Hämeensillasta ei ole mainintaa, joka osaltaan korottaa myös ratikkahankkeen kokonaiskustannusta, kuten myös Hämeenkadun rakentaminen uusiksi.

****************

 

Näsijärven vesistötäyttölupahakemus on jätetty Vaasan AVI:n

Toinen yritys. Tampereen kaupunki hakee vesilain mukaista lupaa Hiedanrannan Vaitinaron vesialueelle sijoittuvan vesistötäytön rakentamiseksi.

Vesistötäyttö on Pölkkylänniemen ja Lielahden tehdasalueen väliin jäävä noin 840 m pitkä ja enimmillään 200 m leveä alue - saari. Rannan puolella täyttöalueen ja rantaviivan väliin jää vähintään 36 m leveä ja noin 1,5 km pitkä vesialue. Vesisyvyys kanavassa vaihtelee pääosin välillä 1-1,5 m.

Vesistötäyttö tehdään keskuspuhdistamon louhintaurakasta saatavalla louheella tai muulla vastaavalla vesistötäyttöön soveltuvalla pilaantumattomalla, karkearakeisella maa- ja kiviaineksella. Täyttötyö tehdään yhtenäisenä täyttönä päätypengerryksenä.

Kuulutus pidetään NÄHTÄVILLÄ 5.4. – 6.5.2019 Tampereen kaupungin ilmoitustaululla. Kuulutus ja hakemusasiakirjat ovat luettavissa osoitteessa www.avi.fi/lupatietopalvelu. Tampereen kaupungin virastotalon asiointipisteessä (Aleksis Kiven katu 14-16 C) on käytettävissä yleisötietokoneita asiakirjojen katsomiseen.

Muistutuksia hakemuksen johdosta voivat tehdä ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea (asianosainen). Viranomaisilta, joita asia koskee, pyy-detään lausunto. Muillakin kuin asianosaisilla on tilaisuus ilmaista mielipiteensä hakemuksen johdosta.

Kovasti vaan ihmettelen, miten 36 m kanaali voi voi estää pohjanveden pilaantumisen. Kuvista näytetään, että 0-kuitu on selkeä reunainen  "pannukakku", mutta näinhän asia ei ole. 0-kuitu on levinnyt laajalle alueelle, syvänteissä paksumpana ja matalemmassa kohtaa ohuempana peittona. Kuvassa on nähtävissä alue, mille saaritäyttöä suunnitellaan, Hiedanranta-Saaritäyttö-valmis.pdf.

Tampereelta taitava veto. Tampere on yhdessä AVI:n ja ELY:n kanssa etsineet täyttöön sellaista ratkaisua, joka ei muuttaisi veden imeytymistä rannassa. Viranomaiset ovat päässeet mukaan Tampereen maankäytön suunnitteluun. Joten näiden on näin asianosaisena huomattavasti helpompaa ja nopeampaa ratkaista lupa- ja valitusasiat, koska asia on tuttu jo valmistelun kautta. Tosin lupahakemus juuri em. syistä on pahoin #saastunut. 

****************

 

Ratikka-ajan bussilinjoista päätös

Näin ratikka vaikuttaa bussilinjastoon. Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta päätti 12.4.2019 ratikan aikaisista bussireiteistä.

Linjan perässä suluissa oleva numero kertoo vuorovälitavoitteen ruuhka-aikaan (6 alle 10 minuuttia, 5 alle 15 minuuttia, 4 alle 20 minuuttia, 3 alle 30 minuuttia, 2 alle 60 minuuttia ja 1 muutamia vuoroja päivässä).

Jos ennen linjaa ja tai sen jälkeen on ajatusviiva (–), linja on sidoksissa toisen linjan kulkuun. Esimerkiksi linjan 27 toteutus on osa linjan 11 liikennöintiä.

1: Pirkkala, Suupantori–Härmälä–Keskustori–Tesoma–Haukiluoma (6)
1A: Lentoasema–Suupantori (3)
1B: Vaitti–Vähäjärvi–Suupantori (3)
1C: Vaitti–Kyösti–Suupantori (3)
2: Rauhaniemi–Keskustori–Pyynikintori (5)
3: ratikka Hervantajärvi–Pyynikintori (6)
4: ratikka Tays, Kaupin kampus–Pyynikintori (6)
5: Länsi-Hervanta–Vuores–Lahdesjärvi–Keskustori (5)
6: Kangasala, Vatiala–Linnainmaa–Tays–Koskipuisto–Järvensivu–Lukonmäki–Länsi-Hervanta (5)
7: Linnainmaa–Janka–Kalevanrinne–Keskustori–Tesoma–Kalkku (5)
8: Atala–Koilliskeskus TAYS, Kaupin kampus (6)
9: Annala–Keskustori–Lielahti–Lentävänniemi (6)
9A: Annala, Maustekatu–Lentävänniemi (3)
9B: Hervanta–Rusko–Kaipanen–Lentävänniemi (3)
10: Kaukajärvi–Nekala–Keskustori–Tahmela (5)
11: Pirkkala, Partola–Härmälä–Hatanpään sairaala–Sorinaukio–Tampella–Särkänniemi (4)
11B: Nirva–Peltolammi–Partola– (3)
11C: Pirkkala, Kyösti–Linnakallio–Partola– (3)
12: Turtola–Muotiala–Veisu–Koivistonkylä–Tesoma–Lamminpää (4)
14: Pirkkala, Pere–Sorinaukio–Lielahti–Ryydynpohja–Reuharinniemi (3)
15: Petsamo–Finlayson–Kaarila–Rahola–Tesoma (3)
21: Etelä-Hervanta–Hallila–Koivistonkylä–Hatanpään sairaala–Ratina–Lielahti–Ikuri–Tesoma (4)
26: Lempäälä, Höytämö–Multisilta–Ratina–Villilä (4)
26A: Villilä–Myllypuro (3)
26B: Villilä–Nokia, Pitkäniemi (3)
27: Partola–Ratina–Särkänniemi (1)
28: Olkahinen–Tays–Ratina–Lielahti–Ylöjärvi, Vuorentausta–Soppeenmäki (4)
28A: Sorila–Olkahinen (3)
28B: Kangasala, Ruutana–Olkahinen– (3)
28C: Kangasala, Suinula–Olkahinen– (1)
29: Risso–Takahuhti–Tays–Finlayson–Rahola (4)
38: Hervanta–Kaukajärvi–Linnainmaa–Tays–Lielahti–Lentävänniemi (2)
40: Kangasala, Keskusaukio–Tampere, Keskustori (4)
40A: Pikonlinna–Keskusaukio– (3)
40B: Huutijärvi–Keskusaukio– (3)
40C: Tiihala–Keskusaukio– (1)
41: Orivesi–Ponsa–Kangasala, Keskusaukio (1)
42: Kuhmoinen–Kuhmalahti–Sahalahti–Keskusaukio–Tays, Kaupin kampus (2)
44: Valkeakoski–Kangasala, Keskusaukio (1)
44A: Valkeakoski–Kangasala, Alanko–Keskusaukio (1)
44H: Valkeakoski, HAMK–Kangasala, Keskusaukio (1)
45: Kangasala–Metsäkulma–Vatiala (2)
46: Suinula–Ruutana–Pikkola (1)
49: Kangasala, Pohja–Eräjärvi–Orivesi (1)
50: Tampere, Koskipuisto–Lempäälä, asema (4)
50A: –Lempäälä, asema–Haurala (3)
50B: –Lempäälä, asema–Laasonportti (1)
50C: –Vanattara–Lempäälä, asema–Haurala (2)
55: Vesilahti–Lempäälä, asema–Tampere, Keskustori (3)
58: Lempäälä, Sääksjärvi–Hervanta (2)
63: Pirkkala, Suupantori–Sionkylä–Äijälä (1)
65: Hermia–Muotiala–Nekala–Härmälä–Pirkkala, Pere–Suupantori–Nokian asema (2)
70: Tampere, Keskustori–Nokian asema (4)
70A: Nokian asema–Vihola–Keho (3)
70B: Nokian asema–Koskenmäki–Keho (3)
71: Tampere, Lielahti–Tesoma–Myllypuro–Nokia, Ilkan alue–Nokian asema–Harjuniitty (4)
71K: Tampere, Lielahti–Tesoma–Myllypuro–Nokia, Kankaantaka–Nokian asema–Harjuniitty (3)
72: Tampere, Hämeenpuisto–Nokian asema (1)
77: Nokian asema–Tottijärvi (1)
78: Nokian asema–Sarkola (1)
79: Nokian asema–Linnavuori/Siuro th. (2)
79A: Nokian asema–Siuro (1)
79B: Nokian asema–Linnavuori (1)
80: Tampere, Keskustori–Ylöjärvi, Soppeenmäki (5)
80A: Ylöjärvi, Soppeenmäki–Haavisto (3)
80B: Ylöjärvi, Soppeenmäki–Asuntila (3)
80C: Ylöjärvi, Soppeenmäki–Metsäkylä (3)
84: Ylöjärvi, Soppeenmäki–Takamaa (1)
85: Ylöjärvi, Soppeenmäki–Mutala–Kyrönlahti–Kuru–Virrat (2)
86: Ylöjärvi, Siivikkala–Vuorentausta–Soppeenmäki (1)
90: Kaanaa–Terälahti–Kämmenniemi - Keskustori (2)
95: Orivesi, linja-autoasema–Tampere, linja-autoasema (2)
115: Järvensivu–Pispalanharju (2)
137: Olkahinen–Atala–Linnainmaa–Takahuhti–Kaleva, Hakametsä (1)
170: Vehmainen–Koilliskeskus–Tays, Kaupin kampus (4)
270: Irjala–Takahuhti–Tays, Kaupin kampus–Uusikylä–Kaleva, Hakametsä (4)
420: Kangasala, Keskusaukio–Tays, Kaupin kampus (4)
500: Vuores–TAKK–Keskustori (1)
820: Ylöjärvi, Siivikkala–Tampere, Lielahti (4)
820x: Ylöjärvi, Siivikkala–Tampere, Hämeenpuisto (1)
910: Aitoniemi–Sorila (1)
920A: Sorila–Viitapohja–Kämmenniemi (1)
920B: Sorila–Viitapohja–Kämmenniemi (1)

Kokouksessa hyväksytyn ponnen mukaan, näihin palataan vielä;

–Härmälänranta–keskusta: Selvitetään mahdollisuus uuden linjan perustamiseksi tai matkustajakapasiteetin lisäämiseksi.
–Koivistonkylä–Keskustori: Selvitetään suoran yhteyden mahdollisuus.
–Hallila–Keskustori: Tutkitaan vaihtoehtoa saada parempi yhteys Keskustorin suuntaan ja tarkistetaan vaihtoyhteyksien toteutuminen ratikkaan.
Lisäksi selvitetään Pispalanharjun ja Järvensivun pikkubussiliikenteen järjestäminen ja mahdollisuus toteuttaa reitti 115 lähempää Keskustoria ja sen risteämismahdollisuuksia raitiotielinjaan.

****************

 

Ratikkaverkko laajenee

Voisi myös sanoa, että Tampereen taloustilanne on syynä, että ratikkaverkkoa halutaan laajentaa moneen suuntaan. Sinällään uutinen ei ole yllätys, koska jo vuonna 2014 väläytettiin ratikka miljardihankkeeksi.

Vuonna 2020 selviäää, (AL 1.4.2019) miten ratikka voi kulkea Pirkkalaan, Kangasalle ja Ylöjärvelle. Yleissuunnitelmassa tarkastellaan neljää ratasuuntaa, joista Kangasalan Saarenmaa on tullut mukaan vasta viime vuoden lopulla. Saarenmaan osayleiskaavassa on vaihtoehtona alueen tukeutuminen joko raitiotiehen tai busseihin.

Saarenmaa sijaitsee Tampereen kupeessa Ruskon alueen naapurina, ja ratikka kulkisi alueelle Hervannan suunnasta. Tavoitteena on aloittaa ratikan seudullinen yleissuunnittelu touko–kesäkuun vaihteessa. Mukana ovat Tampereen lisäksi Pirkkala, Kangasala ja Ylöjärvi.

Tampereen raitiotien seudullinen yleissuunnittelu on alkamassa. Tampere, Pirkkala, Kangasala ja Ylöjärvi ovat julkaisseet maaliskuun lopussa tarjouspyynnön, jonka tavoitteena on hankkia suunnittelukonsultti ratikan seudulliselle yleissuunnittelulle.

****************

 

Ratikan kustannukset, Tampereen vuoden 2018 tilinpäätös

Tampereen kaupungin tilinpäätös 2018 Ennuste (milj. euroa)

 

2017

 

2018

 

2019

 

2020

 

2021

 

2022

 

2023

 

Yhteensä

Tampereen kaupunki
Raitiotie-kehitysohjelma, kustannus

-1,3

-1,0

-1,5

-1,5

-1,5

0,0

0,0

-6,8

Tampereen Raitiotie Oy
Raitiotien rakentaminen, osa 1 (Allianssivaihe) *)

-63,3

-73,8

-75,9

-42,4

-20,2

0,0

0,0

-275,6

* Kas1 (Kehitysvaihe, osa 1)

-10,5

0,0

0,0

0,0

0,0

0,0

0,0

-10,5

* Tas1 (Toteutusvaihe, osa 1)

-50,7

-64,0

-63,0

-30,2

-9,8

0,0

0,0

-217,6

* Tilaajan hankinnat

-0,4

0,0

-1,1

-1,1

-0,6

0,0

0,0

-4,2

* Riskivaraus

0,0

-0,7

-1,2

-1,2

-0,1

0,0

0,0

-3,2

* Bonuspooli (ennusteen 12/18 mukaan 2,33)

0,0

0,0

0,0

0,0

-2,3

0,0

0,0

-2,3

* Indeksikorotukset, toteutunut q1/17-q3/18 väliseltä ajalta 3,68 milj.

0,0

-3,7

-5,6

-5,1

-3,4

0,0

0,0

-17,7

* Varikon koneet ja laitteet

0,0

-0,1

-2,0

-2,0

-0,7

0,0

0,0

-4,8

* Hankkeen sisällönmuutokset 3,22 milj. euroa + tuleva ennuste 3,0 milj. (sis. mm. 1,55 milj. Hatanpään liittymäalueen)

0,0

-3,2

-1,6

-0,8

-0,6

0,0

0,0

-6,2

* Aktivoitavat korot, konsultit, palkat

0,0

-1,1

-1,5

-2,0

-2,8

0,0

0,0

-7,4

* Alkuvaiheen kustannusten siirto yhtiölle

-1,6

0,0

0,0

0,0

0,0

0,0

0,0

-1,6

Vaunuhankinta **)

-10,8

-4,1

-2,4

-16,4

-42,8

-0,2

-3,6

-80,3

Raitiotiejärjestelmän osan 2 kehitysvaihe

0,0

-0,7

-1,6

-0,6

0,0

0,0

0,0

-2,9

Valtiontuki, kehitysvaihe (KAS1) ja osa 1 (TAS1)

18,1

20,0

18,9

1,1

0,0

0,0

0,0

58,1

*) Sisältää 1,7 milj. euroa ei-tukikelpoisia kustannuksia (kaupungin omaa kehitystä)
**) Osan 1 raitiovaunujen määrä on nostettu 19 kappaleeseen

Tunnuslukuja vuodelta 2018; omapääoma 1948000 €, vieraspääoma 142749000 € ja tilikauden voitto 11000 €, vaikka liikevaihtoa ei ole yhtään!

 ****************

 

Liikenne aloitetaan käytetyillä vaunuilla?

Ei nyt sentään. Tampereen ratikat testataan (Tamperelainen 23.3.2019) ennen käyttöönottoa. Tyhjillä ratikoilla ajetaan aikataulujen mukaista liikennettä tuhansia kolometrejä ja kuukausia ennen kuin oikea liikenne alkaa.

Ratikat tulevat näkyvästi Tampereen katukuvaan jo noin vuotta ennen kuin varsinainen kaupallinen ratikkaliikenne elokuussa 2021 alkaa.

Ratikkoja ajetaan Tampereen ratikkareitillä tyhjinä tuhansia kilometrejä ennen kuin ne hyväksytään varsinaiseen käyttöön. Erilaisia testejä tehdään Transtechin tehtaalla Kajaanissa, ratikkavarikolla Tampereen Ruskossa ja teknistä koeliikennettä myös oikealla ratikkareitillä.

Ensimmäinen prototyyppivaunu tuodaan Ruskon varikolle noin vuoden kuluttua. Noin 1,5–2 kuukautta vaunua kohti kestävissä tehdastesteissä tarkistetaan jokaisen vaunun perustoiminnot. Sen jälkeen alkavat kahdelle ensimmäiselle vaunulle tehtävät tyyppikokeet, joissa varmistetaan, että luvatut suoritusarvot toteutuvat.

Osittain Ruskon koeradalla ja osittain oikealla ratikkareitillä tehtävissä kokeissa mitataan muun muassa jarrutehot, kiihtyvyys, energiankulutus ja melutasot. Tyyppikokeet tehdään pääosin Hervannan ja Vuohenojan välisellä suoralla, mikä on loistava paikka testaukseen.

Tämän jälkeen testiin joutuu vaunujen kestävyys. Teknisessä koeliikenteessä jokaisella vaunuyksilöllä on ajettava tietty määrä kilometrejä ilman ongelmia ennen kuin tilaaja suostuu ottamaan ne vastaan. Kilometrit kerrytetään ajamalla niitä tyhjinä oikealla ratikkareitillä. Ennen hyväksymistä kahdella ensimmäisellä vaunulla ajetaan 10 000 kilometriä ja sen jälkeen tulevilla 17 vaunulla jokaisella 5 000 kilometriä.

Kun ensimmäiset vaunut saadaan reitille syksyllä 2020, liikennöi Tampereella jo vuodenvaihteessa tiheään tyhjiä ratikoita. Loppukeväällä 2021 siirrytään uuteen testausvaiheeseen, kun ratikan kaupallinen koeliikenne alkaa. Tässä testataan, miten ratikat ja järjestelmä toimivat, kun kyydissä on oikeita matkustajia. Ratikan kulku muuttuu, kun se on täynnä ihmisiä.

Kaupallisen koeliikenteen yksityiskohtia ei ole vielä suunniteltu. Ainakin osan aikaa kaupallisesta koeliikenteestä käytössä on normaalit lipputuotteet, jotta myös lippujärjestelmät tulevat testatuksi.

Alkuvaiheessa kaupallista koeliikennettä voidaan kuitenkin ajaa jonkin aikaa ilmaiseksi ja jo aivan oikeiden ratikka-aikataulujen mukaan.

Varsinainen kaupallinen ratikkaliikenne alkaa suunnitelmien mukaan 9. elokuuta vuonna 2021. Samalla otetaan käyttöön uusi bussiliikenteen ratikanaikainen Linjasto 2021.

****************

 

Puolikas Hämeensillasta on muutamaa kiveä vaille valmis

Ratikan rakentaminen vaati korjaamaan, rakentamaan täysin uusiksi (Moro 14.3.2019), Hämeensillan. Rakentaminen toteutetaan kahdessa osassa, ensin eteläpuoli ja kun se on valmis siirrytään pohjoispuolelle. Nyt alkaa eteläpuoli valmistua siihen kuntoon, että liikenne voidaan ohjata sille viikolla 14 ja aloittaa työt pohjoispuolella vanhan osan purkamisella.

Sillan pitäisi olla kokonaan valmis vuoden 2020 eli ensi vuoden loppuun mennessä.
  • Työn alla vielä kaksi kesää
    •
  • Sillan pohjoisen puoliskon rakennustyöt alkavat viikolla 14 eli huhtikuun ensimmäisellä viikolla.
  • Liikenne siirtyy tuolloin sillan eteläiselle puoliskolle.
  • Silta valmistuu joulukuussa 2019, jonka jälkeen alkavat raitiotien ja pintarakenteiden rakennustyöt.
  • Myös Pirkkalaisveistosten on tarkoitus palata vuoden 2019 loppuun mennessä paikoilleen.
  • Kokonaan rakennustöiden pitäisi olla ohi vuoden 2020 lopulla.
  • Uuden sillan on laskettu kestävän seuraavat 100 vuotta.
    •

Miten sillan rakentamisen kustannukset ovat pysyneet budjetissa, siitä ei kerrottu? Alunperin sillan rakentamisen kustannuksiksi kerrottiin 4,3 milj. euroa.

****************

9.8.2021 klo 12.00

Se on siinä sitten, aika jolloin ratikka alkaa säännöllisen liikennöinnin!

Tampereen ratikan liikennöitsijäkilpailutuksesta on nyt kaksi yhtiötä pudotettu pelistä pois. Hankintaa koskeviin neuvotteluihin eivät etene AB Stockholms Spårvägar ja Väinö Paunu oy. Kisassa ovat vielä mukana Länsilinjat oy, ryhmittymä Transtech oy ja Keolis Conseil et Projet SARL sekä VR-Yhtymä oy. Raitiotien liikennöitsijä valitaan tämän vuoden huhtikuussa.

Raitiotien tekninen koeliikenne aloitetaan huhtikuun 2020 ja maaliskuun 2021 välisenä aikana. Kaupallinen koeliikenne aloitetaan huhtikuun ja elokuun 2021 välisenä aikana. Varsinainen liikennöinti alkaa elokuussa 2021.

Voi hyvää päivää tuota ratikkahypetystä!

Ratikan maketti, mikä sanahirviö, on esillä Tampere-talon Sorsapuistosalissa 21.-26.2.2019. Maketti on yksityiskohtainen malli Tampereen Ratikan vaunusta, luonnollisessa mittakaavassa. Vaikka maketti on pituudeltaan vain noin puolet oikeasta vaunusta, on se muuten täysin tarkka malli tulevasta Ratikasta sekä sisältä että ulkoa.

Hoh, hoijaa, EVVK!

****************

 

Näsijärven täytölle uusi lähtö

Viime vuoden lokakuussa tuli Vaasan Aluehallintovirastolta ehdollinen lupa Näsijärven rantatäyttöön Vaitinaron kohdalla. Lupapäätöksestä tuli kaksi valitusta, jotka ovat vireillä Vaasan hallinto-oikeudessa.

Nyt Tampereen ratikkaporukka on ottamassa uuden lähdön Näsijärven täyttöön. Tarkoituksena on Vaitinaron kohdalle tehdä saari, saaritäyttö, johon käytettäisiin Sulkavuoreen tulevan jäteveden puhdistamon louhinnasta tulevaa kiveä. Saaren ja rannan väliin on tarkoitus jättää 36 m leveä kanava. Tosiasia on, että saaritäyttö ei estä pohjavesien pilaantumista. Päinvastoin se saa liikkeelle kaikki sillä kohtaa järven pohjassa olevat paskat. Suunniteltu saaritäyttö lisää ratikan 2. vaiheen kustannuksia n. 6 milj. euroa.

Tampereelta taitava veto. Tampere on yhdessä avin ja elyn kanssa etsinyt täyttöön sellaista ratkaisua, joka ei muuttaisi veden imeytymistä rannassa. Onnittelin juuri twiitillä #VaasanAluehallintovirasto, AVI:a ja #Pirkanmaan Ely-keskusta, Pirkanmaan ELY:ä, syystä että ovat päässeet mukaan Tampereen maankäytön suunnitteluun. Joten näiden on näin asianosaisena huomattavasti helpompaa ja nopeampaa ratkaista lupa- ja valitusasiat, koska asia on tuttu jo valmistelun kautta. Tosin lupahakemus juuri em. syistä on pahoin #saastunut.

Noo, jos siinä nyt jääviyssääntöjä hieman venytetään, niin haitanneko se mitään nykyisessä ilmapiirissä, voidaan kysyä?

****************

 

Raitiotien kunnossapitosopimus tehty allianssimallilla

Tampereen Raitiotie Oy, NRC Finland Oy ja YIT Suomi Oy ovat allekirjoittaneet Tampereen raitiotien kunnossapitoallianssisopimuksen 12.2.2019. Kyseessä on rakentamisen allianssisopimuksen optio.

Sopimuskausi on 12.2.2018-31.5.2029, joka jakautuu toukokuun lopussa 2022 päättyvään kehitysvaiheeseen ja sen jälkeen erikseen tilattaviin kaksivuotisiin kunnossapitojaksoihin.

Sopimuksen tavoitebudjetti on noin 21,8 miljoonaa euroa, josta kehitysvaiheen osuus on noin 4,6 miljoonaa euroa. Sekä NRC Finland Oy:n että YIT Suomi Oy:n osuus sopimuksesta on 50 prosenttia. Vaikka sopimuksen allekirjoittajana oli raitiotieyhtiö, kanavoituvat kustannukset lopulta kaupungin, kaupunkilaisten maksettaviksi.

Kunnossapitoallianssin tehtävänä on huolehtia kunnossapidosta raitiotien osan 1 (keskusta-Hervanta-Tays) rakentamisvaiheen ja kaupallisen koeliikenteen aikana sekä liikennöinnin käynnistyttyä vuonna 2021. Mikäli osan 2 (keskusta-Lentävänniemi) rakentamispäätös tehdään, se tullaan yhdistämään sopimuksen piiriin samoilla periaatteilla. Raitiotien normaalin kunnossapidon lisäksi sopimukseen sisältyy raitiotien talvikunnossapito, sähkönsyöttöasemien ja varikon piha-alueiden kunnossapito sekä kunnossapidon päivystystoiminta.

Allianssimallin perusidean mukaisesti osapuolet sitoutuvat tavoitteiden ohella jakamaan keskenään kaikki toiminnan riskit ja hyödyt. Olennaista on toiminnan vaikutusten jatkuva seuranta, palvelutuotannon asiakaslähtöinen kehittäminen ja tiedon avoin jakaminen kaikkien osapuolten kesken.

Miksi allianssimallia tyrkytetään nyt joka paikkaan? Jos näyttää siltä, että kustannukset nousevat eikä jää jaettavaa, sen mahdollista tappiota EI jaeta osapuolten kesken, vaan kaupungilta pyydetään lisää rahaa lisätalousarviolla. Näin kävi mm. Rantaväylän tunneliallianssin osalta.

****************

 

Ratikkapysäkkien nimet valittu

Tampereen ratikkapysäkkien nimet on sitten julki. Yksi poikkeaa muista: missä sijaitsee Opiskelija? (AL 29.1.2019)

Tampereen kaupungin kadunnimitoimikunta on vahvistanut raitiotien ykkösvaiheen pysäkkien nimet. Pääosa nimistä on yleisökyselyn voittaneita ehdotuksia. Pysäkkivarauksia on yhteensä 26, joista varsinaisia ratikkapysäkkejä on 23 ja tulevaisuuden pysäkkivarauksia 3.

Pysäkkien nimet; Hervantajärvi, Etelä-Hervanta, Hermia (varaus), Hervannan kampus, Hervantakeskus, Opiskelija, Pohjois-Hervanta, Hallila, Turtola, Vuohenoja (varaus), Hakametsä, Kalevanrinne, Uintikeskus, Kaleva, Sammonaukio, Tulli, Rautatieasema, Koskipuisto, Keskustori, Tuulensuu, Pyynikintori, Kalevan kirkko, Hippos, Kauppi (varaus), TAYS, Kaupin kampus

Kaikki muut pysäkit on nimetty pitkälti pysäkin läheisyydessä olevien rakennusten, alueiden tai kaupunginosien mukaan, mutta pysäkki nimeltään Opiskelija poikkeaa joukosta.

2019

2018

Meneekö Tampereen ratikan suunnitelmat uusiksi?

Vaasan hallinto-oikeus estää Näsijärven rannan täytön (YLE 10.12.2018) toistaiseksi. Vaasan HaO on kieltänyt Näsijärven täytön valmistelun. Välipäätös on tilapäinen toteuttamiskielto ja rantaa ei saa pengertää.

Tampereen kaupunki on laskenut, että raitiotien kakkosvaihe eli jatkaminen Hiedanrantaan maksaisi noin 60 miljoonaa euroa. Keskeinen osa laskelmaa on, että Näsijärven rantaa saadaan pengertää raitiotietä varten. Tämä merkitsisi myös rannan täyttöä. tarkoitus oli täyttää rantaa Sulkavuoresta saatavalla louheella.

Muitakin reittivaihtoehtoja on, mutta ne on laskettu kalliimmiksi kuin pengerrys.

AVI antoi lokakuussa 2018 luvan järvenrannan täyttöön, mutta Pirkanmaan Ely-keskus oli toista mieltä. Se valitti hallinto-oikeuteen perusteella, että rannan täyttäminen vaikuttaisi pohjaveden syntymiseen Pispalan- ja Epilänharjussa. Myös Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry valitti hallinto-oikeuteen.

Vaasan hallinto-oikeuden ratkaisu on välipäätös eli ei lopullinen. Se kuitenkin tarkoittaa, että rantaa ei saa millään lailla ryhtyä pengertämään.

Tampereen kaupunki neuvottelee jatkuvasti Ely-keskuksen kanssa. Nurmisen mukaan päätös ei merkittävästi hidasta rakentamista. Talvella työt eivät olisi muutenkaan edenneet. Nurmisen mukaan nyt etsitään uutta teknistä ratkaisua. Ja, millainen se sitten olisi? On se vaan merkillistä, että neuvotellaan vaikka prosessi oikeudessa on kesken.

****************

 

Lainvoimainen ratikkapäätös - lopultakin

Ratikkapäätös 7.11.2016 on saanut lainvoimaisuuden, voisi sanoa, lopultakin kaksi vuotta rakentamispäätöksen jälkeen. https://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/muitapaatoksia/muupaatos/1541744430165.html?fbclid=IwAR3RbWKuR5FBuE_pRc8iPXwl9samKLEkMQqIpSUYdAlViv9RwvLPvxnpuCk

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

2. Korkein hallinto-oikeus on muutoin tutkinut asian. A:n valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.

4. Lausuminen Hämeenlinnan hallinto-oikeuden ja Tampereen kaupunginvaltuuston päätöksen täytäntöönpanon keskeyttämistä koskevasta vaatimuksesta raukeaa.

****************

 

Tamperelaiset kyllästyneet ratikkakeskusteluun

Näin on tulkittavissa AL 29.11.2019 juttu, kun tamperelaiset keskustelivat Ratikan kakkosvaiheesta – protestoinnin määrä taittunut: "Tuntuu, että tamperelaiset ovat hyväksyneet sen". Heh, eihän sille muutakaan voi, vaikka olisi toistakin mieltä.

Ratikan kakkosvaiheen tarkempia rakennussuunnitelmia esiteltiin tamperelaisille keskiviikkona. Ratikan rakentamista protestoidaan enää harvoin. Tilaisuudessa esiteltiin havainnekuvia siitä, miltä raitiotien on tarkoitus näyttää alkupäässä Sepänkadulla, Paasikivenkadulla ja Rantatiellä sekä loppupään Federleynkadulla ja Kehyskadulla.

Ratikan kakkosvaiheen rakentamisesta on tarkoitus päättää viimeistään lokakuussa 2020. Liikenne alkaisi vuonna 2024.

 

Aikataulussa ollaan

Ratikan rakennuskautena edennyt (Tamperelainen 29.11.2018) suunnitelmien mukaan.  Raitiotien näkyvintä osaa eli kiintoraidelaattaa ja kiskoja on tänä vuonna asennettu tiiviiseen tahtiin kaikille raitiotien kaduille. Kaksoisraidetta on nyt lähes 6 kilometriä eli yli kolmasosa 15 kilometrin mittaisesta raitiotiestä. Osalla kaduista ollaan jo edellä alkuperäisestä aikataulusta.

Hämeenkadulla raidetta on asennettu enemmän kuin tälle vuodelle oli suunniteltu. Myös Sammonaukiolla haastavaksi tiedetty risteysalueen työmaa on edennyt arvioitua nopeammin. Raitiotien ensimmäisestä osasta on marraskuun lopussa valmistunut 45 prosenttia. Projektiaikaa on kulunut 43 prosenttia.

Ratikan ykkösvaiheen tavoitekustannus nousi 245 miljoonaan

Tässä näkee, miten hanke ensin ujutetaan päätöksentekoon pienemmällä summalla ja sen jälkeen alkaa varsinainen lypsäminen. Töiden aikana hankkeen sisältöön on hyväksytty lisäyksiä muun muassa kaupunkirakentamisesta sekä tilaajalle kuuluvaa kustannustason nousua yhteensä 6,7 miljoonaa euroa.

Lisäksi on tilattu kaupungin muuta katurakentamista ja vesihuoltotöitä yhteensä 19 miljoonalla eurolla. Näiden jälkeen uusi tavoitekustannus on nyt noin 245 miljoonaa euroa.

– Samoilla liikennejärjestelyillä ja samoissa kaivannoissa rakennetaan muutakin kaupunkiympäristöä, kuten esimerkiksi Hämeenkadun jalkakäytävät ja reuna-alueet sekä Sammonkadun eteläreunan jalankulku- ja pyöräilyväylä. Ne toteutettaisiin joka tapauksessa myöhemmin, mutta näin toteutettuna töiden haitta liikenteelle ja ympäristölle on pienempi, raitiotien kehitysohjelman projektijohtaja Ville-Mikael Tuominen Tampereen kaupungilta kertoo.

Tulee mieleen retorisena kysymyksenä, että missä vaiheessa toteutuu vaiheessa petoksen tunnusmerkit, silloinko kun hanke tuotiin valtuuston päätettäväksi vai sen jälkeen kun siihen tehdään muutoksia? Joka, hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä taikka toista vahingoittaakseen, erehdyttämällä tai erehdystä hyväksi käyttämällä saa toisen tekemään tai jättämään tekemättä jotakin ja siten aiheuttaa taloudellista vahinkoa erehtyneelle tai sille, jonka eduista tällä on ollut mahdollisuus määrätä, ...

****************

 

Ratikkaoperaattori on hakusessa

Ratikan operointi perustuu allianssimalliin. Tampere lähti sitten pilotoimaan allianssimallilla, koska joukkoliikenteen palvelutuotannossa allianssimallia ei ilmeisesti ole tähän mennessä käytetty Euroopassa.

Tampereen ratikan liikennöinnin arvo on miljoonia vuodessa (AL 28.11.2018) ja siitä kiinnostuneet ovat pian selvillä ja operaattori on selvillä kesän korvalla.

Liikenteen tilaaja kerää lipputulot ja maksaa operaattorille tietyt suoraan korvattavat kustannukset. Lisäksi operaattorille maksetaan palkkio. Liikennöintisopimuksesta yritykset kilpailevat ilmoittamansa palkkion suuruudella. Hintakomponentti, palkkioprosentti, on yksi osa tarjousten arviointia. Muut valintaan vaikuttavat tekijät ovat laadullisia, avainhenkilöt ja palvelusuunnitelma.

Allianssissa mahdolliset erimielisyydet ratkotaan osapuolten kesken, eikä riita-asioita viedä tuomioistuimeen. Vai että ihan poikaporukassa sovitaan. Tämä on mallin heikko kohta. Voidaan myös sopia, että lypsetään kaupunkia hieman tarvetta enemmän.

Liikennöintiä koskevassa hankintailmoituksessa todetaan, että hankinnan vuotuinen arvo ratikan 1. vaiheelle on noin 7 miljoonaa euroa. 2. vaiheen valmistuttua hankinnan arvo kasvaa 3 miljoonalla eurolla vuodessa. Hieman oudolta tuntuu, kun monessa paikassa ja monella suulla on ilmoitettu, että käyttö tulee olemaan n. 15 milj. euroa. Hyvähän se on, jos päästään pienemmällä rahamäärällä.

Laskelmassa ovat mukana muun muassa raitiotievaunujen kuljettajien henkilökulut, työasut ja koulutusmenot sekä asiakasneuvontaan, liityntäliikenteen järjestämiseen, liikenteen ohjaukseen, infojärjestelmän valvontaan, järjestyksenvalvontaan, siivoukseen ja sähkönsyötön valvontaan liittyviä kustannuksia. Entä kaluston huoltokulut, mihin ne on upotettu?

Vuonna 2025 subvention suhteellisen osuuden on arvioitu alenevan 20 prosenttiin toimintatuottojen kasvaessa menoja enemmän. Raitiotietä koskevassa vaikuttavuusarviossa on todettu, että lipputulot kasvavat 4,1 miljoonaa euroa vuonna 2025 matkustajamäärien noustessa. Toivossa on hyvä elää, sanoi lapamato, mutta Toivo ei tykännyt yhtään.

 

Tampereen raitiotien liikennöinnistä on kiinnostunut kuusi ehdokasta (17.12.2018)

Osallistumishakemuksen tarjouskilpailuun ovat jättäneet; Ab Stockholms Spårvägar, Go-Ahead Finland Oy, Länsilinjat Oy, Transtech Oy, VR-Yhtymä Oy ja Väinö Paunu Oy.

Listalla on kaksi paikallista toimijaa, Länsilinjat ja Paunu. Jompi kumpi tai molemmat yhdessä. olisi hieno tilanne. Operaattoria valittaessa pitää katsoa, ei halvinta tarjousta vaan kokonaistaloudellisuutta.

Tampereella tarjouskilpailu käydään neuvottelumenettelynä. Alustavan aikataulun mukaan tarjouskilpailu ratkeaa huhtikuussa 2019.

Raitiotien liikennöinti alkaa teknisellä koeliikenteellä vuonna 2020. Kaupallinen koeliikenne, jossa kuljetetaan myös matkustajia, on tarkoitus aloittaa keväällä 2021. Varsinainen kaupallinen liikenne alkaa myöhemmin vuonna 2021.

****************

 

Talousarviossa varattiin hankkeelle rahaa

Raitiotiehankkeen rakentamisesta aiheutuvat suorat kulut menevät Tampereen raitiotie Oy:lle, eivätkä näy talousarviossa. Raitiotien kehitysohjelman ohjelmatoimiston kaupungille suoraan kohdistuva käyttötalouskustannus on 1,5 milj. euroa. Ratikan rakentamisen vaatimia merkittävimpiä infrainvestointeja ovat Hämeensillan perusparannus sekä muut ratikan rakentamiseen liittyvät rinnakkaishankkeet. Kaupunkikehitysohjelmien investointeja tehdään yhteensä 26 miljoonalla eurolla ja Tampereen Vesi Liikelaitoksen noin 30 miljoonalla eurolla. Mikä osuus on tästä 56 milj. eurosta kuuluu suoraan ratikan kustannuksiin, sitä sopii miettiä?

Hiedanranta, Näsijärven täyttö, suunnitteluun pilaantuneiden maiden vaihtoon, 0-kuidun poistoon ja Näsijärven täyttöön varattu yhteensä 11,9 milj. euroa. Näsijärven täytön osuus on 4 milj. euroa

****************

 

AVI:n luvan maksimointia - ELY valittaa

Maksimointia! AVIN päätös merkittiin tiedoksi kh:ssa 29.10.2018 ja samoilla perusteluilla YLA:ssa 20.10.2018. Lisäksi se merkittiin tiedoksi AKILA:ssa 24.10.2018, hieman erilailla perusteltuna.

Kh:n ja YLA:n perusteluissa todetaan, että lupa EI OLE vielä lainvoiman, mutta se mahdollistaa valmisteleviin töihin ryhtymisen. Valmistelevia töitä ovat johtosiirrot, suojaverhon asennus vesistöön ja sen vaatimat uppotukkien poistot, vedenalaiskohteiden (mm. vanha hylky) lisäselvitykset sekä rannan sulkurakenteen ja työmaatien rakentaminen.

YLA:n kokouksessa 30.10. palvelualueen johtaja vakuutteli, että kysymyksessä on tiedoksianto eikä toimeenpanopäätös! Saa nähdä, kun perustelujen viimeisessä kappaleessa lukee, että saadun päätöksen pohjalta KÄYNNISTETÄÄN rakennussuunnittelu ja sen pohjalta tavoitteena on käynnistää valmistelevat työt, sekä varsinaisen täytön rakentaminen. Täyttömateriaalina on tarkoitus hyödyntää pääosa Sulkavuoren keskuspuhdistamon rakentamisessa syntyvästä louheesta.

Siis, tiedoksiannolla käynnistetään työt ilman että AVI:n päätös olisi saanut lainvoimaa! Miten on, osaako kukaan kertoa, onko ratikkapäätös 7.11.2016 jo lainvoimaantunut? Missään ei ole näkynyt siitä mainintaa.

Rahaa täyttö operaatiota varten ollaan esittämässä vuosille 2019 / 4 milj. €, 2020 / 7 milj. € ja 2 milj. € = yhteensä 13 milj. euroa. Tämä on vasta esitys, mikä lienee loppusumma? Nostaa kummasti ratikan 2. vaiheen hintaa, joko liian paljon? Nämä kustannukset jyvitetään asunto- ja kiinteistölautakunnan budjettiin!

Näsijärven - Vaitinaron täyttö liittyy oleellisesti raitiotien 2. vaiheen ja Hiedanrannan rakentamiseen.

ELYkeskus valittaa AVI:n päätöksestä (Tamperelainen 5.11.2018) Vaasan HaO:n. Tämä oli odotettavissa. Kannattaa odottaa päätöksen lainvoimaantumista, ei ole erityisen painavaa syytä miksi näin ei voisi tehdä. Pirkanmaan ELY-keskus vaatii vesistötäytölle myönnetyn luvan kumoamista ja vaatii kumoamaan valmisteluluvan, jolla on sallittu töiden aloittaminen muutoksenhausta huolimatta.

Näsijärven täytöstä toinen valitus

Näsijärveen suunnitellusta vesistötäytöstä on tehty toinenkin valitus Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituksen tekijöinä ovat Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry ja Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri ry. Uusimmassa valituksessa on nostettu esiin useita epäkohtia. Luonnonsuojelijat kummeksuvat sitä, että Näsijärveä annetaan täyttää ennen yhtäkään lainvoimaista kaavaa.

****************

 

Raitiotien kakkosvaiheelle maksimihintalappu

Epäilen maksimihintalappua. Tavoite on hyvä, mutta, eihän valtuusto ole tähänkään asti vaatinut pitämään kiinni tekemistään päätöksistä.

Kakkosvaiheessa ratikkareittiä jatketaan Pyynikintorilta Lentävänniemeen. Esityksen mukaan kh:n tulee hyväksyä osaltaan tilaajan budjetiksi raitiotien osalle 2 osuudelle Pyynikintori - Lentävänniemi enintään 60 miljoonaa euroa ja osuuden Hiedanranta - Lielahdenkatu pistoraiteelle enintään 10 miljoonaa euroa. Uskokoon ken tahtoo, eipä nuo kustannusarviot ole aikaisemminkaan pitäneet. Asia oli esillä Tampereen Kh:ssa 29.10.2018, mutta jätettiin pöydälle. Kh päätti 5.11.2018 § 436;

Raitiotien osan 2 kehitysvaiheen suunnitteluperiaatteet hyväksytään.

"Kaupunginhallitus hyväksyy osaltaan tilaajan budjetiksi raitiotien osalle 2 osuudelle Pyynikintori - Lentävänniemi enintään 60 milj. euroa ja osuudelle Hiedanranta - Lielahdenkatu enintään 10 milj. euroa.

Mikäli Vaitinaron vesistötäytön suunnitelmiin tulee merkittäviä muutoksia, suunnitelmat tuodaan kaupunginhallitukselle uudelleen arvioitavaksi." Tällä seikalla ei ole mitään merkitystä, koska aloitettua työtä ei keskeytetä hinnan noususta huolimatta.

Tähän tilaajan budjettiin sisältyy valtuuston 7.11.2016 päätöksentekomateriaalissa olleen osan 1 toteutussuunnitelman mukainen ratalinjaus D, kustannustason nousu elokuun 2016 hintatasosta, ratavaihteet Hiedanrannan keskustaan, Hiedanrannan maankäytön suunnittelussa täsmentyneet muutokset raitiotien suunnitteluperusteisiin, Santalahdessa Paasikiventien siirrosta ja ylikulkukäytävän uusimisesta johtuvat kustannukset sekä suunnittelutarkkuudesta johtuva riskivaraus.

Pistoraiteen osuudeksi Lielahdessa esitetään 10 milj. euroa lokakuun 2018 hintatasossa. Pistoraide on torso, eikä palvele muita kuin, suunnitelmaa vetää ratikkalinja Ylöjärvelle. Jos löytyisi viisautta, ratikka linjattaisiin kulkemaan Lielahden kauppakeskittymän ja palvelukeskuksen ohi Jänissaaaren tuntumaan yleissuunnitelman mukaisesti

Kaupungin tavoitteena on se, että osan 2 rakentaminen alkaa vuonna 2021 ja kaupallinen liikenne viimeistään vuonna 2024. Valtuustolla yritetään syöttää aineistoa siten, että se voi päättää osan 2 rakentamisesta viimeistään lokakuussa 2020.

Tampereen kh päätti 5.11.2018, että hintalappu saa olla enintään 70 miljoonaa. Kehitysvaiheen suunnittelussa osuuden Pyynikintori–Lentävänniemi -välisen osuuden budjetiksi esitetään enintään 60:tä miljoonaa euroa. Osuudelle Hiedanrannan keskustasta Lielahdenkadun luoteispuolelle budjetti on enintään 10 miljoonaa euroa.

Samalla kh päätti, osan 2 rakentamisesta päätetään valtuustossa viimeistään lokakuussa 2020. Miksi tuo ajankohta? Siksi, koska tällä koalitiolla saadaan helpommin myönteinen päätös aikaan. Keväällä 2021 on kuntavaali ja ei ole lainkaan sanottua, että rakentamispäätös menisi läpi. Toki kaupungin talouden kehittyminen vaikuttaa päätöksen tekoon merkittävästi.

AL uutisoi, että raitiotien kokonaiskustannus eli osat 1 ja 2 maksavat yhteensä 285 miljoonaa ja että lisäkuluja on tullut yli 5 miljoonan edestä ja että, raitiotien ensimmäisen osan rakentaminen on edennyt budjetin mukaisesti. Rakentamisen aikana on hyväksytty katu- ja muuhun infraan liittyviä muutostöitä noin kolmen miljoonan euron edestä ja yleisen elinkustannusindeksin mukaisia korotuksia 2,4 miljoonan euron edestä Tampereen kaupunginvaltuuston hyväksymän linjan mukaisesti.

Jaa-a, budjetin mukaisesti; Ratikkapäätöksessä 7.11.2016 1. ja 2. vaiheiden yhteishinnaksi päätettiin 283 milj. euroa. Nyt jo ollaan yli n. 289 milj. eurossa. Muutostöillä on helppo perustella kustannusten nousua, niiden tarpeellisuudesta ei aina ole takeita, mutta sinne voidaan upottaa menoja, jotka muuten näkyisivät suoraan tavoitekustannuksissa..

****************

 

Näsijärven täyttö ratikan reitillä on mahdollista ehdollisena

AVI 8.10.2018 latoi rankat ehdot Näsijärven täytölle.

Myönteisessä päätöksessä on lupaehtoja. AVI määrää, että hankkeen toteutusedellytyksenä tulee POISTAA nykytilassa oleva pohjavesiriski. AVIn mukaan luvan saajan tulee täyttötyön ensivaiheena tehdä Vaitinaron rantaan pysyvä ja tiivis pohjaveden SUOJAUSRAKENNE, jolla Näsijärven veden ei-luonnontilainen imeytyminen pohjavesimuodostumaan estetään tai sitä rajoitetaan merkittävästi kaikissa olosuhteissa. sanoisin, että rankka ehto noudatettavaksi!

Pohjaveden suojausrakenteen tulee ulottua yhtenäisenä Lielahden voimalaitoksen jäähdytysveden pumppaamolta Pölkkylänniemeen asti siten, että tiivis rakenne ulottuu järveen, pohjassa olevan savikerroksen päälle ja nousten rantapengertä vasten korkeussuunnassa vähintään metrin Näsijärven säännöstelyn ylärajan yläpuolelle.

Jännitys jatkuu siltäkin osin, että valitetaanko AVI:n päätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen ja edelleen KHO:n.

Lupamääräykset, eivätkä mitkään helposti toteuttavat.

Pohjaveden suojausrakenne Vaitinarossa

1. Luvan saajan tulee täyttötyön ensivaiheena tehdä Vaitinaron rantaan pysyvä ja tiivis pohjaveden suojausrakenne, jolla Näsijärven veden ei-luonnontilainen imeytyminen pohjavesimuodostumaan estetään tai sitä rajoitetaan merkittävästi kaikissa olosuhteissa.

2. Suojausrakenteen tulee ulottua yhtenäisenä Lielahden voimalaitoksen jäähdytysveden pumppaamolta Pölkkylänniemeen asti siten, että tiivis rakenne ulottuu järveen, pohjassa olevan savikerroksen päälle ja nousten rantapengertä vasten ulottuu korkeussuunnassa vähintään metrin Näsijärven säännöstelyn ylärajan yläpuolelle.

3. Suojausrakenne tulee rakentaa ajallisesti mahdollisimman yhtäjaksoisesti ja sen rakentaminen tulee aloittaa pumppaamon 56 (70) päästä. Rakenne tulee tehdä puhtaista ja tiiviistä tai huonosti vettä johtavista materiaaleista soveltaen pohjavesialueille toteutettavien suojausrakenteiden materiaalivaatimuksia. Suunnitelma rakenteesta tulee toimittaa Pirkanmaan ELY-keskukselle hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista.

Rakenteet

4. Vesistötäyttö saadaan rakentaa hakemuksen liitteenä olevan tutkimuskartan (nro 1510023044-2, päiväys 14.6.2017, mittakaava 1:2000) ja liitteenä olevien leikkauspiirustusten 1-1, 2-2, 3-3, 4-4, 5-5 ja 6-6, päiväys 14.6.2017, mittakaava 1:200) mukaisesti, kuitenkin lupamääräyksen 1 suojausrakenne huomioiden.

Suojaverho

5. Ennen töiden aloittamista hankealue on eristettävä suojaverholla. Suojaverho on asennettava ja ankkuroitava hakemuksessa esitetyllä tavalla ja siten, että se pysyy paikoillaan kaikissa olosuhteissa. Verhon on oltava tiiviisti kiinni rannassa ja pohjassa sekä ulotuttava pintaan asti. Suojaverhon asennus ja riittävä ankkurointi on varmistettava sukeltajaa käyttäen ennen töiden aloittamista. Verhoa saa avata vain välttämättömimpiä tarpeita varten ja se pitää sulkea mahdollisimman pian. Verhon suunniteltuun sijaintiin vesialueella ja toteutukseen voi tehdä muutoksia sopimalla ELY-keskuksen kanssa.

6. Suojaverhon reitillä olevat uppotukit on poistettava ennen verhon asentamista, jotta verho saadaan asennettua tiiviisti pohjaan. Uppotukkien poisto on tehtävä siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän samentumaa.

7. Suojaverhoa tulee käyttää hankealueen ympärillä kaikkien samentumista aiheuttavien työvaiheiden ajan, ml. putkien siirrot ja uppotukkien poisto. Suojaverhorakenne on merkittävä siten, että se on vesillä ja jäällä liikkuvien havaittavissa myös pimeän aikaan.

8. Suojaverho on pidettävä kunnossa koko työn ajan. Verhon toiminnassa havaitut puutteet on korjattava välittömästi. Suojaverhon kuntoa ja toimintaa on seurattava säännöllisesti ja avovesiaikana päivittäin siten, että luvan saaja on työn ollessa käynnissä koko ajan tietoinen verhon toiminnasta ja työn aiheuttaman samentuman laajuudesta.

9. Mikäli työn yhteydessä havaitaan merkittävää suojaverhon ulkopuolista samentumista, luvan saajan on keskeytettävä samennusta aiheuttava työ ja ryhdyttävä viipymättä toimenpiteisiin haittojen poistamiseksi. Luvanhaltijan on ilmoitettava poikkeustilanteesta välittömästi Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

10. Täyttötyön valmistuttua suojaverhoa ei saa poistaa ennen kuin Pirkanmaan ELY-keskus on tarkkailutulosten perusteella arvioinut veden laadun ja todennut, ettei samentuman leviämisriskiä enää ole.

Töiden suorittaminen

11. Rakennustyöt on tehtävä siten ja sellaisena aikana, että vesialueelle ja sen käytölle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä. Rakennustöistä aiheutuvaa tarpeetonta veden samentumista tulee välttää. Täyttötyö ei saa estää tai vaikeuttaa hulevesien purkua Lielahteen. Tarvittaessa täytön syrjäyttämä pehmeä sedimentti saadaan ruopata silttiverhon sisäpuolelta. Täyttöalueelta ei saa poistaa täyttöalueen pohjan heikosti vettä läpäiseviä savikerroksia, jotka suojaavat pohjavesimuodostumaa. Ruoppausmassat on toimitettava vastaanottopaikkaan, jolla on asianmukainen lupa niiden vastaanottamiseen.

12. Työt on tehtävä erityistä varovaisuutta ja huolellisuutta noudattaen, jotta riski pohjavettä suojaavien kerrosten painumiselle tai syrjäytymiselle tai pohjaveden suojausrakenteen vahingoittumiselle on mahdollisimman pieni. Laadunvalvontaan on kiinnitettävä erityisesti huomiota pohjaveden suojausrakenteen ja rannan läheisen täytön  toteuttamisen aikana.

13. Jos työtä tehdään vesialueen ollessa jäässä, on kohdat, joissa työn vuoksi on rikottu jäätä tai jään kantavuus on huonontunut, merkittävä asianmukaisesti.

14. Pohjavedelle haitallisten ja vaarallisten aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estettävä. Työn aikana hankealueella ei saa säilyttää öljy- tai polttoainesäiliöitä. Koneet ja laitteet on säilytettävä, huollettava ja tankattava hankealueen ulkopuolella.

15. Rakentamiseen saa käyttää vain puhtaita maa- ja kiviaineksia. Rakentamisessa voidaan käyttää louhetta, jonka haitta-ainepitoisuudet ja liukoisuudet vastaavat hakemuksessa esitettyä Sulkavuoren alueen louhetta. Mikäli louheessa havaitaan merkittävässä määrin muita kivilajeja, kivilajien soveltuvuus tulee tutkia erikseen. Maa-aineksen on oltava riittävän karkearakeista, jotta estetään tarpeettoman samentuman syntymistä.

16. Täytössä käytettävän maa-aineksen haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää VNa 214/2007 mukaisia kynnysarvoja, lukuunottamatta arseenia, jonka pitoisuus ei saa ylittää arseenin alueellista taustapitoisuutta 26 mg/kg. Maa-aineksen kloridipitoisuus ei saa olla kohonnut esimerkiksi tiesuolauksen vuoksi. Haitta-ainepitoisuudet on analysoitava jokaiselta kohteelta, josta maa-ainesta toimitetaan täyttöön, ennen ainesten rakenteeseen hyväksymistä. Kaikki mittaukset, näytteidenotto ja analysointi on tehtävä CEN-, ISO-, SFS-, tai vastaavan tasoisen kansallisen tai kansainvälisen yleisesti käytössä olevan standardin tai menetelmän mukaisesti. Mittausraporteissa on esitettävä käytetyt mittausmenetelmät ja niiden mittausepävarmuudet sekä arvio tulosten edustavuudesta.

17. Ennen hankkeen aloittamista hakijan tulee varmistaa Museoviraston kanssa mahdollisten muinaisjäännösten osalta hankkeen toteuttamisedellytykset ja ennen hankkeen toteuttamista hankealueella olevaa muinaisjäännösrekisterin hylkykohdetta Näsijärvi, nro 2137 pitää tutkia muinaismuistolain mukaisesti Museoviraston kanssa sovittavalla tavalla.

18. Ennen hankkeen aloittamista on sovittava hankealueella olevien putkien ja kaapelien siirrosta. Siirrosta ei saa aiheutua haittaa putkien ja kaapelien omistajien toiminnalle. Mikäli putkien siirron yhteydessä joudutaan ruoppaamaan sedimenttejä, ruoppausmassat on toimitettava vastaanottopaikkaan, jolla on asianmukainen lupa niiden vastaanottamiseen. Lielahden voimalaitoksen putkien mahdolliset muutokset ja niiden vaatimat oikeudelliset edellytykset tulee varmistaa ennen putkien siirtoa.

19. Louheen mukana mahdollisesti kulkeutuvien räjähdyslankojen ja muiden roskien leviäminen vesistöön on estettävä tarvittaessa puomituksin ja roskat on kerättävä pois säännöllisesti.

Kunnossapito

20. Täyttöjen ja muiden rakenteiden kunnossapidosta on huolehdittava asianmukaisesti.

Kalatalousvelvoite ja kalatalousmaksu

21. Luvan saajan on istutettava niinä vuosina, jolloin vesistötäyttöä tehdään ja yhtenä vuotena täytön päättymisen jälkeen hankkeen vaikutusalueelle 1000 kpl 3-vuotiaita yli 30 cm:n pituisia rasvaeväleikattuja järvitaimenia. Tarpeen vaatiessa istutettavaa lajia ja kokoa voidaan muuttaa Pohjois-Savon ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla siten, että istutuksen arvo ei muutu. Hoitosuunnitelma, jonka tulee sisältää mm. istukkaiden kantaa ja hankintapaikkaa koskevat tiedot, istutuspaikat, -ajat ja vastaanottajien yhteystiedot, tulee toimittaa Pohjois-Savon ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa luvan saatua lainvoiman