Ratikan suunnittelun lähiajan kuviot

Eduskunta vahvistaa budjetin vasta joulukuussa. Ts. lopullinen päätös valtion sitoutumisesta hankkeeseen puuttuu tässä vaiheessa. LVM aikoo kävellä valtiovarainministeriön yli lupaamalla, että budjettiesitys muuttuu syksyn aikana. Syksyllä nähdään mikä on Eduskunnan arvovalta.

------------

Valtiovarainministeri Petteri Orpo uhkaa (MTV.FI), että ensi keväänä taas leikataan!!

Hyvä säästökohde on Bernerin lupaama rahoitus, 71 milj. euroa Tampereen ratikkaan. Siinä säästää valtio ja siinä säästää Tampere. Tampere joutuu ottamaan velkaa koko investoinnin kaikkineen sivukustannuksineen, ts. puhutaan yli 300 milj. euron lisävelan otosta. Tampereen toiminnan ja investointien viiden vuoden kertymän ennuste on jo nyt - 587 milj. euroa. Investointien tulorahoitusprosentin ennuste huitelee 20,7% tienoilla. Huomattavasti alle suositusten. Tampere on ajautumassa kriisikunnaksi valtion suosiollisella avustuksella.

Ratikan siirtoon ollaan heräämässä

Kaupunginvaltuutettu Yrjö Schafeitel (TaPu) vaatii raitiotien rakentamisen lykkäämistä 10 vuodella. Hyvä, että muutkin. Itse olen jo aikaisemnmin sanonut, että palataan asiaan 2040-luvulla ja kun asukasmäärä on riittävän suuri. Ennen kaikkea, että taloudellinen tilanne mahdollistaa rakentamisen. Nyt, ja lähivuosina Tampereen talous ei sitä oikeasti mahdollista.

Tampereen perussuomalaiset esittivät Tampereen vuoden 2016 talousarvioon seuraavaa muutosta; "Tampereen taloustilanteen ja valtion mukana olon epävarmuudesta johtuen, esitämme koko raitiotiehankkeen ja sitä koskevan rahoituksen poistamista TA 2016-kirjasta ja sen liitteenä olevasta investointityöryhmän loppuraportista 20.10.2015 ja hankkeen siirtämistä 2040-luvulle". Heh, heh, arvatkaas kuinka kävi? Valtakoalitiolaiset valtuutetut ovat pääsääntöisesti hyvin kauko-ohjauksen perässä ja siten  äänestivät muutosesityksen nurin.

Kuntalaisilla on mahdollisuus katsastaa, mitä töitä on jo aloitettu, vaikka ratikan rakentamisesta ei ole lopullista päätöstä.

---------------

Ennakkona tulevasta! Länsimetro Espoossa on ylittämässä kustannusarvion n. kolmanneksella. Samalla kaavalla Tampereen ratikan infra tulee maksamaan n. 335 milj. euroa. Tämän päälle tulee kalusto ja yllämainitut varsinaiseen kustannuslaskelmaan kuuluvat erät.

*************

Yrittäjät lyttäävät ratikan

(AL 29.6.16) Aamulehden mukaan Tampereen seudun yrittäjät suhtautuvat pääsääntöisesti suopeasti raitiotiehen. Lehden raportointia pitää tulkata oikein. Tulos täytti jälleen tilaajan asettamat vaatimukset! Tulkinnan mukaan, yrittäjät arvioivat ratikan kasvattavan erityisesti Tampereen kaupungin vetovoimaa ja kilpailukykyä. Myös Tampereen seudun yritysten ajatellaan hyötyvän ratikasta. Miten Juupajokelainen tai Kurulainen yrittäjä hyötyy ratikasta, siihen tutkimus ei anna vastausta.  

Kysymykseen, "toteutuessaan raitiotie hyödyttäisi yrityksemme liiketoimintaa". Vastauksista oli, 56 % täysin tai jokseenkin sitä mieltä, että ei hyödytä. Vain 35 % koki, että voisi hyödyttää liiketoimintaa.

Entä saavutettavuus? "Raitiotie parantaisi yritykseni saavutettavuutta asiakkaiden näkökulmasta." Vastauksista oli, 61 % täysin tai jokseenkin sitä mieltä, että ei paranna saavutettavuutta. Vain 33 % koki, että parantaa yrityksen saavutettavuutta.

Ratikan eteenpäin viennissä pätee 15/85 sääntö. Ts. hyödyntää välittömästi ja välillisesti n. 15 % kaupunkilaisista, muilla onkin mopen osa maksajana.

-------------

Kokonaiskustannukset salattiin

(AL 19.6.16) Ratikan kokonaiskustannukset on taitavasti peitelty muille momenteille. Ratikan kustannuksiin osallistuvat tilakeskus, Infra, sähkölaitos, kaukolämpö, jne... , ts. kaikki tamperelaiset.

Vain pakolliset työt mahdutetaan ratikan infran ensimmäisen vaiheen 190 miljoonan euron kustannusarvioon. Ne koskevat radan ja pysäkkien rakentamisen lisäksi välittömästi ratikkaan liittyviä risteysjärjestelyjä. Tällä varmistettiin, että valtuusto hyväksyi suunnittelun aloittamisen.

Kävin viikolla 25 Berliinissä. Tuli ajettua ratikalla ja S-junalla. Helppo liikkua, kun oppi linjat ja tiesi määränpään. Mielessä tuli tehtyä vertailua Tampereen ja Berliinin välillä. Huonosti sopii, toisessa asukkaita n. 225 000 henkilöä ja toisessa n. 3,47 milj. asukasta ja turistit päälle. Pinta-aloja ja asukastiheyttä ja asukkaita ratikkakilometrille näet täältä eri paikoissa.

*************

Valtuusto siunasi ratikan suunnittelun lisärahat investointina?

Tampereen kaupunginvaltuusto myönsi 13.6.16 äänin 44-22, yksi tyhjää, valtuudet myöntää ratikan investointina 1,7 milj. euroa lisää, josta valtion osuus olisi 0,51 milj. euroa. Valtion osuutta, 0,51 milj. euroa lisää. Outoa, investointipäätös tehdään vasta lokakuussa. Kirjaus piti tehdä investointimenona valtion rahan varmistamiseksi, koska suunnittelurahat ovat finito.

V. 2015 tilinpäätöksestä napattua; Raitiotien käyttötalouskulut ylittivät talousarvion 1,3 milj. eurolla johtuen investointimenona budjetoidun hankkeen kilpailutuskustannusten kirjaamisen käyttötalouskuluksi. Investoinnit ylittyivät pääosin siksi, ettei projektiallianssille maksettua 2,0 milj. euron ennakkomaksua oltu huomioitu vielä vuoden 2015 budjetissa. Raitiotien suunnittelun ylitys 2015 oli 0,8 milj. euroa. Jaha, jaha... Rahaa tarvitaan ja paljon lisää, että koko ratikkahanke oheisvaikutuksineen on maalissa. Voi hel...ti, mitä pyörittelyä. Loppu, mikä loppu, meinaan rahat, eikä tilanne selittelemällä muutu.

Virkamiehiltä ja ratikan kannattajilta kuultiin epäuskottavia selityksiä. Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että valtion osuutta "syödään" jo etukäteen. Tampere odottaa valtion ensivuoden budjettiin ratikkarahaa. Valtion 2017 budjetissa ei ole osoitettu määrärahaa ratikalle!

Tieto rahoitusta vastaan tai puolesta äänestäneistä ei ole niin kiinnostava kuin se, että miten valtuutettuja kiinnostaa Tampereen rahojen käyttö.

Valtuustossa tehtiin esitys, että valtuustoon tuotaisiin kaikki ratikan rakentamiseen liittyvät rakentamiskulut, myös sivu- ym. kulut. Yllätys, yllätys, suurinta osaa valtuutettuja asia ei kiinnosta. Melkoinen ristiriitaa, toisaalta sanotaan ettei saa tietoa, mutta kun tarjotaan mahdollisuutta tiedon saantiin se torjutaan! Tieto lisää tuskaa, kai sitten on helpompaa olla vain kauko-ohjauksella toimiva napinpainaja. Äänestystulos 27 - 36 - 4.

Kustannuksista halusivat tietää, valtuutetut;

Ps: Markku Forsberg, Lassi Kaleva, Terhi Kiemunki, Heikki Luoto,  Ilmari Rostila ja Seppo Silvennoinen
Sdp: Aila Dündar-Järvinen, Anneli Kivistö, Anne Liimola, Jari Niemelä ja Inka Rinkari
Kesk: Timo Hanhilahti, Matti Järvinen, Laila Koskela, Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen ja Timo Vuohensilta
Kok: Erkki Axén ja Antti Ivanoff
Vas: Anna Kontula ja Minna Minkkinen 
Rkp: Peter Löfberg
Kd: Leena Rauhala ja Satu Sipilä 
Tasi: Lasse Oksanen ja Yrjö Schafeitel
Skp: Jari Heinonen
AR: Aarne Raevaara,

Kustannuksista eivät halunneet tietää, valtuutetut;

Kok: Reetta Ahonen, Harri Airaksinen, Matti Heinivaho, Lauri Helke, Anna-Kaisa Ikonen, Aleksi Jäntti, Leena Kostiainen, Mikko Leppälahti, Jouni Markkanen, Ilpo Rantanen, Ilkka Sasi, Elina Sirén ja Irja Tulonen
Vihr: Väinö Friman, Olga Haapa-aho, Hanna Hakko, Satu Hassi, Hanna-Kaisa Heilimo, Anna-Kaisa Heinämäki, Maija Kajan, Jaakko Mustakallio, Kirsikka Siik ja Petri Siuro,
Sdp: Atanas Aleksovski,  Tarja Jokinen, Jukka Gustafsson, Ulla Kampman, Esa Kanerva, Sirpa Koivisto, Heini Lehtokangas, Johanna Loukaskorpi, Riitta Ollila, Pekka Salmi ja  Ilpo Sirniö
Vas: Mikko Aaltonen, Kalle Hyötynen, Minna Minkkinen ja Sirkkaliisa Virtanen

Tyhjää äänestäneet, valtuutetut;

Kok: Matti Höyssä 
Sdp: Seppo Salminen
Vas: Varpu Jutila ja Ulla-Leena Alppi  

*************

Ratikan suunnittelurahat käytetty

(AL 21.5.16) Rahat ratikalla loppu ratikan suunnittelusta elokuun loppuun mennessä ja pitäisi saada suunnitelmat tehtyä. Nyt tarvitaan 3,4 milj. euroa lisää, että suunnitelman saadaan sellaiseen kuosiin, että rakennustyöt voivat käynnistyä ensi vuoden alussa.

Suunnitteluun on käytetty vuosina 2015 ja -16 yhteensä 10, 5 milj. euroa. Siihen kun lisätään nyt haussa oleva 3,4 milj. euroa, suunnitteluun on käytetty n. 14 milj. euroa. Ei hyvältä näytä budjetin pitävyys, jos suunnittelussakin tapahtuu lipsumista.

Mielenkiintoinen tilanne, valtuustoon ollaan tuomassa suunnittelurahaa koskeva esitys. Tampere säästää vaikeavammaisten ja ikäihmisten kuljetuspalvelujen omavastuu osuuksia, jotka ovat murusia ratikan kustannuksiin verrattuna. Tasan ei käy onnen lahjat, vanhaa sananlaskua mukaellen.

Mitä mieltä mahtavat olla vaikeavammaiset ja ikäihmiset? Voimattomia ja tympääntyneitä harjoitettuun politiikkaan. Niin minäkin.

*************

Tampereella ei ole mitään hätää - ratikan tuloa pidetään varmana

Asuntorahoitukseen erikoistunut Hypo arvioi tiistain asuntomarkkinakatsauksessaan, että Sipilän hallituksen linjaus pikaraitiotien rahoituksesta viimeistään sinetöi Tampereen aseman pääkaupunkiseudun jälkeen seuraavana keskuksena Suomessa.

*************

Ratikkasuunnitelmia uusiksi - sitä avittaa 38 milj. euron alijäämä

YLA (3.5.) on palauttanut kolme ratikkaan liittyvää katusuunnitelmaehdotusta suunnittelupöydälle.

Matti Höyssä (kok); "Olemme nyt tekemässä lopullista ratkaisua, joka kantaa sadan vuoden päähän. Koin, että lautakunnan on oltava tarkkana veronmaksajia kohtaan. Haluan tietää tarkasti, mitkä kustannukset kuuluvat allianssille ja mitkä Tampereen kaupungille." Oho, jo on aikoihin eletty, valtakoalition edustaja ajattelee veronmaksajien puolta!

Huoleen on aihettakin, kun katsoo kh:n esitystä kaupunginvaltuustolle 16.5.16 tilinpäätöksen vahvistamiseksi; "esitystä talouden tasapainottamiseen ei tilikauden tuloksen perusteella tarvita, koska taseessa on aikaisemmilta tilikausilta kertyneitä ylijäämiä." Ts. ilman ylijäämiä oltaisiin kusessa, jota ratikkahanke vielä vahvistaisi.

************

Hallitus uskoi lobbareita - valtio kurjistaa Tampereen tilannetta

Voi, mitä teit hallitus! Päätöksellään valtio kurjistaa entisestään Tampereen kurjaa taloustilannetta. Tampere joutuu ottamaan velkaa muun velan päälle yli 200 milj.euroa, että valtiolta saadaan sen lupaama 71 milj.euroa tarpeettoman ratikan rakentamiseen. Hyvin junailtu, rakennusliikkeet ja sijoittavat hyötyvät tamperelaisten kustannuksella.

Hallitus lupasi 6.4.16 osallistua Tampereen raitiotiehankkeen suunnittelun ja rakentamiskustannuksiin 71 milj.eurolla. Ratikan suunnittelun ja rakentamiskustannusten katoksi on sovittu 250 milj.euroa, josta suunnitteluun on käytetty n. 10 milj.euroa ja josta valtio on luvannut tukea 3 milj.euroa. Tästä syystä tulossa on "enää" 71 milj.euroa.

Perustelut kehittyvän ja kasvavan kaupungin tarpeilla ontuvat samalla tavalla kuin rantatunneliakin perusteltaessa. Mm. piti työllisyyden parantua, mutta työttömyys on vain kasvanut. Rakentaa olisi voinut ilman tunneliakin. Samaten rakentaa voi ilman ratikkaakin. 

Ratikan mukana tulevia muita kustannuksia ei ole tuotu esiin, esim. Hämeenkadun parantaminen, Hämeensilta, Kanjonin silta, jne..., tarkoituksella. Kustannukset ovat tarkoituksella levitetty, osa allianssille ja osa kaupunkikehitykseen. Ihan samaa menettelyä toteutettiin tunnelirahoituksessa. Kyllä kaupungin keskustan pitäisi olla viimeisen päälle, niin paljon sille kirjanpidossa on siirrelty rahoja. Olettaa sopii, että myös töitäkin olisi tehty!

Päättäjät ovat lokakuussa totisen paikan edessä, koska pitäisi ottaa huomioon mitä vuoden 2017 talousarvioon esitetään. Budjettikokous tulee marraskuussa, ratikkapäätöksen jälkeen. Veikkaan, että tullaan esittämään leikkauksia palveluihin, maksujen ja tariffien korotuksia, enkä pidä veroprosentin korotusta mahdottomana, todennäköisesti toteutuvana. Niin huonoon malliin kaupungin talous on ajettu. Kritiikkiä päätös kaupunkilaisissa aiheuttaa.

------------

Tilastoa ratikkalinjan (3) nousijamääristä arkipäivänä vuonna 2015.

Päiväkohtaiset nousijamäärät 2015	Lentävänniemi - Hervanta	Hervanta - Lentävänniemi	Nousut yht./pv
Tammikuu	6530	6845	13375
Helmikuu	6170	6638	12808
Maaliskuu	6140	6524	12664
Huhtikuu	6053	6519	12572
Toukokuu	5679	6091	11770
Kesäkuu	5111	5332	10443
Heinäkuu	4209	4628	8837
Elokuu	5572	6335	11907
Syyskuu	6482	6793	13275
Lokakuu	7372	7952	15324
Marraskuu	7174	7566	14740
Joulukuu	7691	8184	15875
Yhteensä/vuosi	74183	79407	153590
Keskiarvo/arkipäivä	6182	6617	12799

Kirjoitin 3 vuotta sitten matkustajamääristä ja -nousuista ratikkaan. Kun lasketaan mukaan muiden linjojen, 4, 13, 20, 24 matkustajamäärät, niin luku tietysti nousee ratikkaa varten. Jos näiden linjojen matkustajamäärä olisi yhteensä 1½ x 3-linjan matkustajamäärä (19200), tekee se silloinkin vain n. 32 000 nousua. Ei 40000 nousua, millä 2013 ratikkaa perusteltiin. Kovasti pitää vielä vaikeuttaa henkilöautoliikennettä Tampereella, että saadaan perusteltava matkustajamäärä ratikalle.

Talvella 2015 käsiteltiin Pirkanmaan rakennesuunnitelmaa 2040. Yhtenä osiona siinä oli tietokoneajoon perustuvat suuret matkustajamäärät. Rakennesuunnitelmasta poimitut näet tästä.

(AL 2.4.16) Tampere on tilannut selvityksen Taloustutkimukselta sen selvittämiseksi, että onko Tampereen ratikka hyödyllisempi kuin Raide-Jokeri pääkaupunkiseudulle.

Kyllä raportti vastaa hyvin tilauksessa esitettyjä toiveita. Näin se menee. Tampereella on nostettu listalle eduiksi toteuttamiskelvottomia toiveita ja Raide-Jokerissa jätetty pois oleellisia tietoja. Raportti on laadittu hyvin vastaamaan erityisesti rakennusliikkeiden toiveita, ei tamperelaisten etuja (n. 85 %), eikä mm. ikäihmisten palvelujen säilyttämisen toiveita. Kylillä kun liikkuu, kyllä vastustavia ratikan kannatuksia kuulee joka suunnalta.

Yksityisautoilu lisääntyy päinvastaisesta suunnitelmasta huolimatta. Helppo sanoa miksi näin käy. Jos molemmissa ratikan päissä pitää käyttää liityntäliikennettä, niin matkanteon vaikeuttamisen sekä matka-ajan lisääntymisen vuoksi. Miksi tahallaan vaikeutetaan liikkumista.

Toimittaja Aki Taponen ottaa hyvin kantaa ulkoisen lobbauksen käyttämisestä. Mitä tehdään noilla johtajilla, kun niiden lausuntoihin ei luoteta. Luulen, että pelkona on, että nämä johtajat jossain vaiheessa paljastavat kaikki painostukset ja muut vaikuttamiskeinot.

Vielä yksi juttu. Laki ei vaadi ratikan rakentamista, mutta laki vaatii ikäihmisistä huolehtimista. Tämä vain on unohtunut nykyisiltä päätöksentekijöiltä.

************

Hämeenkadun pelastaa vain raitiotie!

Kun hätä on suuri, kaikki keinot on otettava käyttöön (AL 24.3.).  Nyt kiinteistö- ja vuokrausbisnestä tekevän firman, Catellan johtaja Juhani Lehtinen on valjastettu apuun kertomaan, että "vain raitiotie voi elvyttää hiipuvan Hämeenkadun". Hys, voin paljastaa salaa, että ei pelasta. Jos nämäkin rahat, jotka on hakattu ratikan suunnitteluun, olisi käytetty tähdellisempään, Tampereen tilanne voisi olla toinen. Jotain muuta tarvitaan kuin kiskoilla kulkeva kulkupeli. Ratikka itsessään ei ole turistinähtävyys joka houkuttelisi keskustaan.  Eivät ihmiset ajele ratikalla keskustaan vain ajelun vuoksi. Työttömät ja vähävaraiset vielä vähemmän.

Keskustan houkuttelevuus rakentuu ihan muista tekijöistä kuin isoista kukkapurkeista ja muovinurmesta joiden keskeltä ratikka kulkee ja muutama ihminen tekee kumarruksia, nopan heittoa tai vastaavaa. Ei saa Hämeenkadusta tekemälläkään kaikkien kaupunkilaisten olohuonetta.

Kalliiksi tulee ratikan perustusten tekeminen. Esim. Hämeenkadun silta joudutaan peruskorjaamaan kokonaan, hinta n.    milj.euroa. Muu Hämeenkadun vahvistaminen ja sen alla olevien putkien ja kaapeleiden siirto ja/tai suojaaminen, kustannukset   ?? milj.euroa.

Repikää tästä huumoria. Tilinpäätöksen alijäämä v. 2015 on 38,3 milj.euroa ja vastuulliset päättäjät taputtavat käsiään, "ai kuinka hyviä ihmisiä me ollaan".

************

Kunniallista perääntymistietä etsitään kuumeisesti!

Ratikan vaunujen hankinta keskeytetään. Kaupunginhallitus päätti asiasta 22.2 näin ja uusi hankintamenettely käynnistetään mahdollisimman pian, jotta koko raitiotiehankkeen suunnitellussa päätöksentekoaikataulussa voidaan pysyä ja valtuusto voi päättää syksyllä 2016 siitä, rakennetaanko Tampereelle raitiotie. Näin AL 22.2..

Tarjousasiakirjoihin on viimeisessä vaiheessa tehty tarkennuksia ja muutoksia, jotka koskevat mm. vaunujen pituuksia. Hankintamenettelyyn osallistujia on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättä. Hankinnan uudelleen käynnistämisellä varmistetaan näiden vaatimusten toteutuminen. Kukaan ei kyseenalaista virkamiesten toimia, vaikka tämäkin operaatio maksaa paljon, miksi ei? Koska tälläkin aiheutetaan taloudellisia menetyksiä, olisi paikallaan vahingonkorvausten vaatiminen niin ao. virkamiehiltä ja kaupunginhallituksen jäseniltä.

Koska on entistä enemmän epävarmaa valtion osallistuminen hankkeeseen, nyt etsitään kuumeisesti kunniallista perääntymistietä, ettei kukaan menettäisi kasvojaan. Valtion budjettiriihi on huhtikuun alussa ja se ratkaisee koko ratikkapaketin kohtalon. Silloin kh voi esittää "puhtain naamoin " koko hankkeen hylkäämistä, koska vaunujen hankintakin on vielä vaiheessa.

Seppo Silvennoinen (ps) esitti, että jäädytetään vaunujen hankinta huhtikuun alkuun, että tiedetään lähteekö valtio mukaan. Muille kaupunginhallituksen jäsenille se ei käynyt! Miksiköhän?

************

"Ratikan rahoista ei vieläkään vahvistusta"

Näin uutisoi AL 16.2. Ma 15.2. pidettiin valtuustosalissa ratikkaan liittyvä iltakoulu, jossa herrat jos sonkinlaiset kävivät kertomassa ratikan hienouksista. Merkille pantavaa oli, että kenenkään puheenvuorossa ei löytynyt yhteään epäilyksen siementä. Liian hyvää ollakseen totta!

LVM:n kehittämisyksikön johtaja Risto Murto kertoi videoyhteyden avulla, että rahoitus on edelleenkin auki, johon pyritään hakemaan ratkaisua huhtikuun kehysriiheen mennessä.

Sattuipa somasti.KL 16.2.16 Debatissa oli mielenkiintoinen kirjoitus Raide-Jokerista. Se todettiin huonoksi investoinniksi. Kirjoituksessa otettiin kantaa myös asuntojen rakentamiseen. Samaan, millä Tampereelle myös perustellaan ratikan tarvetta. "Asuntoja voidaan rakentaa bussireittien varteen yhtä hyvin kuin yhden raidelinjan varteen". Juuri näin.

Aamulehtihän teki vekkulin tempun. Kirjoittamani jutun "Hämeenkadun muutos ratikan puoltamiseksi" tarkoituksella, että se julkaistaan lähellä tammikuun valtuuston kokousta. Nyt juttu julkaistiin (AL 16.2.) heti ratikkailtakoulun jälkeen. Näyttää toimivan siltikin.

************

Kuka liikennöi ratikkaa ja mistä revitään raha? Tuhannen taalan kysymys!

(AL 6.2.16) Tampereen ratikkaa ei liikennöi kaupungin oma liikennelaitos TKL. Ratikkaliikenteen operointi kilpailutetaan. Yksi kiinnostuneista on Onnibus.com.

- "Jos TKL lähtisi kilpailutuksiin mukaan, pitäisi sen kaikki toiminnot kilpailuttaa. Ei voi olla niin, että osa toiminnoista tilataan suoraan ja lisäksi saisi osallistua vielä kilpailutuksiin", joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita summaa.

Nyt esillä on neljä vaihtoehtoa, joista toisessa ääripäässä kaupunki omistaa sekä radat ja varikon että vaunukaluston. Toinen äärivaihtoehto tarkoittaisi sitä, että kaikki olisivat kaupungin omistaman uuden osakeyhtiön omaisuutta. Kaksi olisi tältä väliltä.

Ratikan rahoitus selviää huhtikuuhun mennessä. Näin kertoi Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner kertoi lauantaina 6.2.Tampereella, että kaupungin ratikkahankkeen rahoitusvaihtoehtoja selvitetään tälläkin hetkellä. Rahoituspäätös on valmis hallituksen kehysriiheen mennessä. Kehysriihi järjestetään huhtikuussa. Olisi syytä ollakin, koska nyt ratikkaa viedään eteenpäin ikäänkuin lopullinen päätös olisi olemassa.

Kiinnostavampaa on lopulta se, millaisia ovat ne innovatiiviset rahoitusratkaisut, joita valtio edellyttää valtionosuuden saamiseksi. Valtuuston on otettava valtion tahto toteutusvaihtoehtoja valittaessa huomioon. Ratikkaa ei tule, jos valtio ei osallistu rakentamiskustannuksiin 30 prosentilla. Omalla rahoituksella on turha lähteä matkaan, vaikka siitä jotkut piirit näkevätkin orkkuja. Tampereella on nähty rahojen käyttöön hyvin luovia ratkaisuja mm. rantatunnelin rahoituksessa valtion osuutta kirjattaessa.

Tampere alkoi "pelaamaan" tunnelin valtion osuudella. V. 2016 talousarvioon otettin vain 2,1 milj.euroa, vaikka eduskunta myönsi 26 milj.euroa. Kh päätti 15.2.16 lausunnosta Hämeenlinnan HaO:n pyyntöön sinne tekemästäni kunnallisvalituksesta, koskien 2016 talousarviota.

************

Paikallinen takaisku osui vyön alle

(Tamperelainen 3.2.16) Tampereen kauppakamari ei aio ryhtyä Tampereen raitiotien puhemieheksi – ei ainakaan kovin pontevalla äänellä.

Ratikka ei mahtunut kauppakamarin vuoden 2016 vaikuttamissuunnitelmaan. Maanantaina (1.2.) julkistettu vaikuttamissuunnitelma sisältää kauppakamarin edunvalvonnan tärkeimmät tavoitteet ja kohteet kuluvalle vuodelle.

Liikennehankkeista Tampereen kauppakamarin listalle nousivat Tampere-Pirkkalan lentokentän aseman vahvistaminen, kolmannen raiteen rakentaminen Tampereen ja Helsingin välille ja Tampereen keskustan kaupallisen vetovoiman parantaminen.

Apo Pekka Salmi (sdp) sanoo, että ratikan rakentamisen kaupalliset ja taloudelliset vaikutukset olisivat valtavia? Ratikka ja sen mahdollistama rakentaminen nostaisi Tampereen kansainvälisesti eri sarjaan kaupunkien joukossa. Höpö, höpö ja vielä kerran höpö. Rakentaa voi ilman ratikkaakin, ihan samalla tavalla kuin rakentaa voi ilman tunneliakin! Salmella on jäänyt levy pyörimään samassa kohtaa, neulaa pitäisi vähän siirtää...

************

Paha takaisku ratikkahankkeelle

(AL 28.1.16.) Tampereen ratikalle ei luvata yllätyspottia. "Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk) järjesti keskiviikkona pääkaupunkiseudulle jymy-yllätyksen. Hän lupasi Espoon ja Helsingin Itäkeskuksen väliselle radalle, niin sanotulle Raide-Jokerille 83 miljoonaa euroa valtion rahaa."

Radiossa Tiilikainen kertoi, ettei monelle suurliikennehankkeelle riitä rahaa. Käsittää mm. Tampereen ratikan. Valtio aikoo käyttää rahaa maanteiden korjausvelan maksuun.

Nyt pitäisi pikaisesti käänntää suunnittelussa siihen suuntaan, ettei ratikkaa tule, vaan muut liikennemuodot on otetava huomioon.

************

Kisa kovenee, ratikka vastaan vaihtoehtoiset kulkutavat

(Tamperelainen 21.1.16) Tampereen kaupunki selvittää bussien ja ratikan hiilidioksidipäästöt. Kaupunki selvittää tämän kevään aikana raitiotien ympäristövaikutukset. Selvitys sisältää myös vertailun siitä, kumpi on päästöiltään ympäristöystävällisempi, bussi vai ratikka.

– Lähtöajatus on se, että ratikan hiilidioksidipäästöt ovat jonkin verran vähäisemmät kuin busseilla. En silti usko, että ero on dramaattinen, Tampereen kaupungin ympäristöjohtaja Kaisu Anttonen toteaa.

Suunniteltua raitiotievaihtoehtoa verrataan runkobussilinjastoon ja sitä täydentävään linjastoon.

Vertailu tehdään järjestelmällä, jota kehitetään parhaillaan Tampereen teknillisessä yliopistossa ja varmasti Tampereen toivomusten mukainen. Just joo, varmasti saadaan sellainen mittari, että ratikka on lyömätön menopeli.

--------

Apo Pekka Salmi vastasi 18.1.16 valtuuston kyselytunnilla valtuutettu Erkki Axenin tekemään valtuustokyselyyn, Tampereen raitiotienyleissuunnitelman vertaamistqa runkobussijärjestelmään, tuplanivelbusseihin ja johdinautoihin.

Vastaus oli juuri sellainen, kun pidetään satavarmana, että ratikka tulee, onhan siitä "päätös" olemassa ja valtio on mukana hankkeessa. Lisäsin vastaukseen reunahuomautukset punaisella, löytyy täältä.

************

Selvitys ei kelpaa Tampereelle

(AL 14.1.). Jaaha, ratikkaa pukkaa niinmaan pirusti. Hämeenkadun itäpäästä halutaan vertailutietoa eri alojen liikkeiden liikevaihdon kehityksestä.

Pyydän, lopettakaa tuo hullutus! Ratikkakeskustelua vähänkin seuranneet tietävät, että kadun sulkemisella on vain yksi tavoite, muokata mielipidettä ratikalle myönteiseksi. Jos kerran ratikka tulee tai ei tule, niin kaikki Hämeenkadun elävöittämiseen liittyvät tutkimukset ovat rahan ja työajan haaskausta. Budjetin mukaan valtiolta ei näytä olevan tulossa ratikka-avustusta.

Apo Pekka Salmi sanoo, että uuden tutkimuksen tekeminen maksaa n. 30-40000 euroa. Mistä revitään siihen rahat? Maanantaina 18.1. valtuuston käsittelyyn tulee kaupungin myöntämien lainojen takausprovisioiden kerääminen rahapulaan vedoten. Toisaalta asiakaspalvelumaksujen korotuksilla saatiin kassaan muutama miljoona ylimääräistä, kun taksoja saatiin korotettua budjetoitua enemmän. STM:n maksupäätös tuli vasta kolme päivää kaupungin talousarvion vahvistamisen jälkeen. Mutta ei näin saatuja rahoja ole tarkoitettu ratikkahömpötykseen.

Lautakunta jätti valmistuneen raportin yksimielisesti pöydälle ja edellyttää yhtiöltä sovittuun hintaan lisäselvityksiä. Sitä paitsi, kaupungilla ei ole velvollisuutta elättää Rambollia eikä muitakaan konsulttitoimistoja. Valitettavasti raportti on kovin tilaajansa näköinen. Tähän on jo aikaisemminkin kiinnitetty huomiota.

Kokeilun koettiin parantaneen elävyyttä ja viihtyisyyttä, siis kesällä. Elävöittämistoimia kaivattiin lisää, etenkin tapahtumia ja myyntikojuja. Pieni kysymys, miten näin tammikuussa 2016, pakkasta 10-20 astetta, meidän olohuoneessamme juuri nyt menee?

Hämeenkadun elävöittämiskokeilussa varsinkin punaiset ruukut jakoivat näkemyksiä puolesta ja vastaan. Kuulin, että ne alunperin olikin tarkoitettu Hatanpään valtatielle Koskikeskuksen eteen.

Aiheesta kirjoittamani juttu "Hämeenkadun muutos ratikan puoltamiseksi" julkaistiin (AL 16.2.) kk:n odotuksen jälkeen. Näyttää toimivan siltikin.

************

Ratikka - liito-oravasota alkamassa?

(AL 10.1.) Hälytys, nyt on löytynyt tuoreita liito-oravan jätöksiä läheltä ratikkalinjausta! Pitäisi kannattaa ratikkaa ja kieltää samanaikaisesti!
Ramppipuistosta tehdyt löydökset jätöksistä eivät ole suunnitellun ratikan linjalla, mutta ratikka voi vaikuttaa liito-oravan kulkureitteihin. Uusi löytö voi jopa muuttaa ratikan reittisuunnitelmia tai viivästyttää hanketta.

Raitiotiehankkeen ensimmäisen vaiheen liito-oravaselvitykset todetaan puutteellisiksi. Luonnonsuojelulaki on hyvin selväsanainen liito-orava lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämisestä ja heikentämisestä. Ympäristönsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Tammisen mukaan Tampereella voi olla jo kolme paikkaa, joihin tarvitaan liito-oravan takia poikkeuslupaa. Hervantajärvellä, ratikkavarikolla ja Hallilassa.

Ratikasta ja liito-oravista tulee kova vääntö ennen lokakuista päätöksen tekoa, vääntö myös ympäristönsuojeluyhdistyksen sisällä. Ratikka nähdään joukkoliikennettä edistävänä ja vähäpäästöisenä, mutta moni miettii, saako se vaarantaa liito-oravan esiintymät. Skitsofreeninen tilanne, pitäisi kannattaa ja kieltää! Ja kansa ei tiedä itkeäkö vai nauraa!

Heh, heh, ja allianssimiehet tekevät ratikkaa koskevia sitoumuksia omaan piikkinsä, ratikan rakentamispäätöshän puuttuu vielä. Kai lompsa on kunnossa?

************

(Moro 5.1.2016;) " Hämpin selvitys pahasti puutteellinen

Jokainen tutkimuksen kanssa puuhaillut tietää, että tutkimuksen sisällön suunnittelulla saadaan aikaiseksi juuri sellainen lopputulos kuin halutaankin. Näin on käynyt Tampereen kaupungin tekemälle Hämpin elävöittämiskokeilun raportille, jonka ensimmäiset tulokset julkaistiin joulukuun puolivälissä. Raportti on mukavan myönteinen, kun yksityisautoilijoilta ei ole kysytty kokeilusta yhtään mitään.
Moron liikennetutkimuksessa peräti 72 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että myös yksityisautoilijoiden mielipiteitä pitäisi selvittää. Luvusta voi päätellä, ettei virkamiehille ole tulossa pelkkiä kiitoksia ja kehuja.
Hämpin uudistus koskee kaikkein eniten yksityisautoilijoita. Virkamiesten aikaa ja veronmaksajien rahoja on tuhlattu tutkimukseen, jolla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.
Kevyen liikenteen ja autoilijoiden suhde on osin ongelmallinen Tampereella. Juuri tämäntyyppisillä tutkimuksilla kaupunki pahentaa tilannetta. Kaikkia autoilijoiden toiveita ei tarvitse toteuttaa, mutta kunhan nyt edes kysyttäisiin mielipidettä.
Yhden osapuolen nostaminen perusteettomasti etusijalle herättää aina närkästystä. Todellisuudessa suurin osa tamperelaisista matkustaa kuitenkin busseilla tai omalla autolla."
Jari Mylläri

Toimittaja Jari Mylläri osui asian ytimeen. Kaikki tämä on ollut tiedossa. Jo kesällä 2015 raportti yritysvaikutusten arvioinnista oli suunnittelupäällikkö Ari Vandellin laatima. Ottaen huomioon, että Vandell on Hämeenkatu yleissuunnitelma -hankkeen vetäjä ja näin ollen korviaan myöten ratikka-asiaan osallisena, näihin virkamiesten laatimiin raportteihin pitää suhtautua tietyllä varauksella. Mielenkiintoista tässäkin tapuksessa on, minkä asteisesta jääviydestä tässä on kysymys?

Tuntuu eräissä piireissä herättävän närkästystä, kun uskalletaan arvostella ratikkaprojektiin kuuluvaa sivujuonnetta. Hyi, hyi...

Ratikan suhteen panokset kovenevat ja kaikki keinot otetaan käyttöön. Mielenkiintoista seurata, mitä kiemuroita paljastuukaan ennen kuin lokakuussa ratikan rakentamisesta päätetään. Pikkuisen rahasta kiikastaa, koska valtion mukaan tulo ei ole varmaa.Silloin on otettava muut keinot käyttöön. Piiloverojen tuottoa pitää kasvattaa, palvelu- ja asiakasmaksuja nostaa, tunnelin valtion osuutta yrittää siirtää ratikan rahoitukseen, jne... Mutta saihan Tampere loppuvuodesta 2015 Euroopan Investointipankilta (EIP) 100 milj.euron lainan?

2015

ELY-keskus hyväksyy Tampereen raitiotien varikkoalueen rakentamisen liito-oravien pesimisalueelle

(AL 22.12.15) Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus myönsi luvan poiketa liito-oravan suojelumääräyksistä Tampereen raitiotien varikkoalueella luonnonsuojelulain 49 § 1 momentin perusteella. Sen mukaa ei tarvitse välittääliito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja koskevasta kiellosta.

- Poikkeusluvan perusteluina ovat muun tyydyttävän ratkaisun puuttuminen, liito-oravan suotuisan suojelun tason säilyminen ja erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottava syy, kertoo ylitarkastaja Marja-Liisa Pitkänen Pirkanmaan ely-keskuksesta.

Enpä tiedä erittäin tärkeästä yleisestä syystä, kun valtion budjetissa ei myönnetty vuodelle 2016 yhtään rakentamisrahaa eikä myöhemmiekään vuosille ole sielllä varausta. Myös komissaari Katainen kävi keväällä 2015 ilmoittamassa, että Tampere EI SAA ratikkaa varten EU:lta rahaa!

Peustelussa käytetään väitettä, että Tampereen raitiotiehanke olisi valtakunnallisesti merkittävä hanke. Valitettavsti EI OLE. Toki jollekin yksittäiselle yritykselle, henkilölle tai ryhmälle se on merkittävä, mutta ei todellakaan valtakunnallisesti. Varsinaista aivopesua,kuten näkyy vetoamisessa tuleviin matkustajamääriin.

Suunnitteluun on uponnut tänä ja ensi vuonna yli 10 miljoonaa euroa verorahoja, kunnan ja valtion, siis meidän rahoja. Ei mitään, nostetaan vain asiakaspalvelumaksuja, leikataan eduista, jne...- kyllä siitä hyvä tulee. Ainakin sille 15 %:lle asukkaista, joita ratikka hyödyntää ja 85 % saa kunnian olla rahoittamassa. Palautetaan taas mieleen päättäjien kannat ratikasta ja muista isoista henkkeista.

Veikkaukseni on, että ELY-keskuksen päätöksestä tullaan valittamaan.

************

"Kaupunkiratikka on hidas ja kallis"

(Tamperelainen 12.12.15) Näin toteaa Tampereen kauppakamarin johtaja Antti Eskelinen. Heh. heh.. jopa nyt jotakin, kokoomuslainen vaikuttaja liputtaa lähijunaliikenteen kehittämisen puolesta.

Eskelinen sanoo, "Tällä hetkellä kuntakeskuksissa ei ole riittävästi ostovoimaa. Lähijuna auttaisi tilannetta huomattavasti.

– Aina kun tulee kilpailua, kuluttaja hyötyy. Aina. Bussialan kilpailu näkyy jo nyt raiteilla, ja VR:n monopolin loppuminen parantaa tilannetta entisestään.

Pitkään vireillä ollut raitiotiehanke ei saa Eskeliseltä kehuja. – Se on hidas, eikä palvele alueen kilpailukykyä. Hidas raitiotie keskustasta Hervantaan ei alueellisen kehityksen kannalta paljon auta.

Asiassa pitäisi Eskelisen mukaan myös miettiä työn muutosta. Kahdeksasta neljään -työrytmi alkaa olla nyky-Suomessa historiaa.

– Silti edelleen erilaisia infrahankkeita perustellaan sillä, että saadaan helpotusta ruuhka-aikoihin aamulla ja iltapäivällä. Niitä ruuhkiako varten investoidaan?"

Onko tässä näntävissä ennakointia, että ollaan hyvissä ajoin siirtymässä, ei voittajien vaan niiden joukkoon, jotka ovat linjanneet koko ajan, että vaihtoehtoja on olemassa. Siis, muitakin vaiohtoehtoja on olemassa kuin ratikka.

************

Vaikutusten arviointia ja kyselyä kuntalaisilta

Kh päättää 23.11.15 ratikan vertailuasetelman lisäksi vaikutusten arvioinnin vertailukehikosta eli vaikutustenarviointien
tutkimuskysymyksistä. Tutkimuskysymykset jaetaan seitsemän pääteeman alle:

- Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset
- Kaupunkikuva, kulttuuriympäristö ja maisema
- Ympäristöön kohdistuvat vaikutukset
- Alue- ja yhdyskuntarakenteelliset vaikutukset
- Liikenteelliset vaikutukset
- Elinvoima, vetovoima ja imago
- Taloudelliset vaikutukset sisältäen hyötykustannuslaskelman

Nämä seitsemän pääteemaa jakaantuvat 38:aan tutkimuskysymykseen. Tutkimuskysymysten alle muodostuu vaikutusten arviointien laadinnassa vielä tarkempi jaottelu yksityiskohtaisempiin näkökulmiin. Jaaha, sopivasti johdattelevat kysymykset ja sopiva tutkimuksen tekijä, lopputulos on toivotun mukainen.

Netissä pyörii kuntalaisille suunnattu ratikkakysely. Sieltä puuttuvat oleelliset rastit; esim. hyväksytkö ratikan myötä kaupungin lisääntyvän velkaantumisen, joka tulee vaikuttamaan mm. palvelujen määrään (vähentävästi), tai; hyväksytkö sen, että kuntalaisista myös ne 85 % maksavat ratikkaa, vaikka eivät siitä itse hyödykään, niiden 15 %:n hyväksi jotka hyötyvät?

Lopputulos on jo tiedossa, mitä tullaan esittämään; "vaikutusten arvioinnin ja kuntalaisilta saadun palautteen perusteella, päättäjille suositellaan että Tampereelle rakennetaan ratikka".

-----------------

Ps esitti vuoden 2016 talousarvioon seuraavaa muutosta "Tampereen taloustilanteen ja valtion mukana olon epävarmuudesta johtuen, esitämme koko raitiotiehankkeen ja sitä koskevan rahoituksen poistamista TA 2016-kirjasta ja sen liitteenä olevasta investointityöryhmän loppuraportista 20.10.2015 ja hankeen siirtämistä 2040-luvulle." Äänestyksen lopputuloksen arvaa, mutta emme jääneet yksin.

Aamulehden blogissa, Mikko Hamunen "Ratikka: tiedettä vai tunnetta - ainakin 500 miljoonan euron riski", on nimeni nostettu esiin ja kommenteissa arvosteltu voimakkaasti, mm. "...kovasti tuollaisen suoraan sanottuna valehtelevan, kieron ja jopa ilkeän ihmisen valheita niin kovasti mainostat?" Lisään nämä sanat aikaisemmin saamiini kunniamainintoihin, tietämätön ja yksinkertainen. Mikä kunnia, ihan Aamulehdessä mainittu.

Otetaanpa ihan rauhallisesti. Tarkistan kaikki luvut saatavilla olevista asiakirjoista, joten ne pitävät paikkansa. Se, että niiden julkituominen ei miellytä, niin sille minä en voi mitään. Kaiken kaikkiaan kysymys on kuntalaisten rahoista ja niiden käytöstä. Siitä olisi muidenkin syytä olla huolissaan kuin minun ja perussuomalaisten. Viimeinen talouskatsaus osoittaa, että tämä huoli ei ole aiheeton

Lainaan em. Mikko Hamusen blogista; "Jos ajatellaan puhtaasti kaupungin kassan kannalta niin es. 400 miljoonaa lyhennettynä 20 vuodessa tekisi aluksi 3 prosentin korolla päivässä 55 000 + 33 000 eli noin 88 000 euron loven kaupungin kassaan. Lisäksi tulisi tietysti käyttömenot, Siis joka päivä. Saa olla uskossaan vahva, että tulot lisääntyvät saman verran. Tietenkin 20 vuoden kuluttua olisi käytössä maksettu 20 vuotta vanha ratikkasysteemi."

Ratikkaan halutaan (mahdollisesti) kuntalaisten rahoja verojen lisäksi joukkorahoituksella? Tuleeko rahoituksesta uskonpuute, kun valtion tuki on epävarma? Jos valtio osallistuu 30 %:lla (75 milj.euroa) rakentamiskustannuksista, jää kaupungin kustannettavaksi vielä, 250 - 75 milj.euroa + kalusto 83 milj.euroa = 258 milj.euroa. Tuosta pitäisi repiä huumoria, ottaen huomioon, että kaupungin toiminnan ja investointien viiden vuoden kertymäennuste on jo valmiiksi 440,8 milj.euroa miinuksella.

************

AL 14.11.15, oli varsinainen ratikan infopaketti ja 17.11. toinen perään. Hyvin propagoitu, kieltämättä.

Etusivulla Aki Taponen kirjoitti, että

• valtiosta on tulossa ratikan ratkaisija. Lehden tekemän valtuustokyselyn mukaan ratikka tulee äänin 41-15, jos valtio osallistuu kustannuksiin 30 %:lla,
• muussa tapauksessa ratikkahanke kaatuu äänin 20-36,
• uskomuskysymys valtion osallistumisesta ratikan rahoitukseen; kyllä 30, eos 20 ja ei 10.

Pääkirjoitussivulla sitten irroitellaan. Tulevaisuus raiteille. Tampereen valtuutettujen into sitoa ratikkakantansa valtion rahoitukseen on lyhytnäköistä. Iso kuva ratkaisee ja siinä on muutakin kuin kiskot ja vaunut. Näin sanoo päätoimittaja.

Päätoimittaja on oikeassa. Tamperetta voidaan viedä eteenpäin ilman ratikkakiskoja ja vaunuja. Tampereen talous ei kestä uutta "tunnelia", joka kaiken lisäksi ollaan hankintasopimuksesta poiketan rakentamassa vuotavaksi! Oli sitten kysymys omarahoitteisesta tai valtion tukemasta hankkeesta. Euroopan Investointipankilta saatava laina hupenee tunneliin ja muihin investointeihin, eikä riitäkään.

Sivuilla A6, A7 ja A8 revitetään kunnolla valtuutettujen kuvien kera. Raitiovaunu kaatuu ilman valtion 30 5:n tukea.

Ihmiset osassa, B7, pormestari Anna-Kaisa Ikonen hehkuttaa; Kasvu syntyy kaupungeissa. Pormestari esittää valtiolle kolme kumppanuushaastetta, joiden keskiössä ovat yhdistyvä yliopisto, nopeat yhteydet ja kestävät asumisratkaisut - ratikkakin.

Em. kolme elementtiä on mahdollista toteuttaa ilman ratikkaakin! Missä ovat, huom. PYSYVÄT TYÖPAIKAT JA NIITÄ TARJOAVAT YRITYKSET? Pitkässä juoksussa tunnelin, ratikan, kansiAreenan ja jne.. työliistäminen ei pitkälle kanna. Tilastoluvut ovat ok, kun ne perustutuvat tosiasioihin eivätkä haavekuviin.

Kuulemma tila loppu keskustassa (AL 17.11.), kun aamu- ja iltaruuhkan aikaan, n. 1 tunti, on joitakin kymmeniä autoja peräkkäin. Naurattaa Tampereen ruuhkat. Joka väittää tätä liikennettä ruuhkaiseksi, EI OLE todellista ruuhkaa nähnytkään. Silloin mennään 6-8 autoa rinnakkain, kylki kyljessä kiinni matetelemalla eteenpäin.

Pakko on ihailla tuota ratikkamanipulointia, siihen pystyi aikoinaan vain Adolf H.. niminen mies. Varsinaista aivopesua johon on myös media valjastettu. Ratikka sinällään on ok, jos populaatio olisi riittävän tiivis, mutta Tampere, joka EU-määritelmän mukaan ei ole kaupunkikaan. Ja hinta! Nyt hintalappu on 333 milj.euroa (verkko 250 + 83 kalusto, ym). Ja kyä leikataan, valtuusto osoitti sen 16.11. maanantaina, eikä riitäkään. Kaikki on vain ratikkaa, niin ratikkaa... Suunnitteluunkin käytetään mielettömiä summia, vaikka talous on kuralla. Muuten, olisitko sinä valmis sijoittamaan rahaasi ratikan rahoitukseen? Sellaistakin mahdollisuutta väläytellään.

Ratikkaillassa 17.11. tuotiin esiin varovaisesti sellaista, että kaikkia ratikan vaihtoehtoja ei ole vielä katsottu. Mutta tämähän on majesteettirikos, joku uskaltaa epäillä suuurta ratikkahanketta. Se ei käy millään lailla. Minä olen julkisesti ilmoittanut ratikkaan nähden opponentiksi, heh!

************

Ratikkahankkeen toteutukseen vaikuttavat muutkin tekijät kuin kova into! Lasku- ja lukutaito ovat nyt kovaa valuuttaa.

AL:ssä (4.11). oli nähtävissä kolme (3) juttua, joilla on vaikutusta Tampereen ratikkaan.

1. Yhteisövero hupenee edelleenkin. Tuotto on putoamassa 67 milj.eurosta 46 mijl.euroon. Vähennys vastaa n. 1300 henkilön palkkamenoja. Tampereen menoista katetaan yli puolet veroilla. Loput palvelu- ym. maksuilla ja LAINARAHALLA. Investointien tulorahoitus (veroista) v. 2016 on 34 %. Ts. 232,4 milj.euron investoinneista verovaroilla katetaan 79 milj.euroa.
   
2. Ratikka pysyy pelimerkkinä. Seutufoorumissa todettua, että ratikan valtion tuesta ja seudun MAL-sopimuksesta voidaan sittenkin neuvotella samanaikaisesti. Kaivataan vaihtoehtoisia tekijöitä, innovatiivisia rahoitusmalleja? Tulkinta, yksityistä rahaa. Ajankohta isojen investointien rahoituspäätösten tekemiseen on maaliskuun 2016 kehysriihi.
   
3. Tampere-Keuruu taajamajunat. Tampereen kaupunkiseutu käynnisti lokakuussa selvityksen lähijunaliikenteestä. Siinä selvitetään kustannuksia, uusia seisakkeita ja radanvarren maankäyttöä. Mielestäni tällainen selvitys on syytä laajentaa koskemaan myös muita suuntia. Rataa menee Orivesi-Keuruu suunnan lisäksi etelään päin (HML), länteen (Nokia) ja pohjoiseen (Ylöjärvi, Parkano). Tämä olisi Tampereen kuin myös seutukunnan etu.

Palautetaanpa mieleen Maakuntakaava 2040-suunnitelmaan liittyvät matkustajavirrat. Kävin laskentatutkimuksia keväällä läpi ja niistä paljastui mielenkiintoisia yksityiskohtia. Mukaan on laskettu mm. roskapussien viennit, lähikaupassa käynnit, laskettu mittauspisteillä useampaan kertaan, jne...

Seutukunnan asukkaat EIVÄT suuressa määrin käytä ratikkaa, jos juuri lainkaan. TKL:n matkustajamäärät olleet jo vuosia laskusuunnassa. Toki muut liikennöijät ovat tulleet mukaan kuvioihin, joka lisää joukkoliikenteen käyttäjämääriä. Asukas- ja työpaikkamäärät ratikkavaihtoehdossa 2040 ovat hyviä arvauksia ilman pohjaa. Tuuleen huudettuja lukuja! Otetaan vaikka asukasmäärä pysäkkien vaikutusalueilla; säde 100 m = 10 000 as, 200 m = 20 000, jne... Tämähän ei todista sitä, kuinka moni käyttää tai edes aikoo käyttää ratikkaa. Tällaisten lukujen esittäminen on tarkoituksellista aivopesua, propagandaa. Propaganda on hyvin uponnut osaan päättäjistäkin, valitettavasti.

Tähän sopii hyvin Yjö Schafeitelin (Tapu) kirjoitus (AL 12.11.) "Ratikkahankkeen selvityksissä ilmennyt vääriä kasvusta". Pitääkö lukea vääriä tietoja kasvusta? Yrjö S kritisoi voimakkaasti sitä, että ratikkaa perustellaan ei paikkaansa pitävillä luvuilla. Edellä kerroinkin matkustajavirroista, lukumääristä, jne...suhtaudun näihin lukuihin hyvin skeptisesti. Raportit ovat liiaksi tilaajansa näköisiä. Sitä saa mitä tilaa, tällainen slougan on kuultu muuallakin.

************

Ankaraa lobbausta ratikan puolesta!

Kh:n kokouksen esityslistalla 2.11. oli kohta; "Raitiotiehanke, vuoden 2016 päätöksenteon materiaali, vaikutusarviointien vertailukehikko ja tutkimuskysymykset". Vedettiin listalta pois, koska eräät virkamiehet innoissaan ja omavaltaisesti olivat unohtaneet esitellä asiaa kaupungin johtoryhmälle.

Nyt on alkanut ankara lobbaus ratikan puolesta, kun on kaupungin rahat ovat loppu, sähkölaitos ollaan sen johdosta valmiit laittamaan myyntiin, kuntalaisia kuullaan valikoidusti, jne... ja valtiokin vetäytyy rahoituksesta.

Kh ennakoi tulevasta päätöksestä. ”Kaupunginvaltuusto päätti 16.6.2014, että kaupunki ryhtyy toteuttamaan yleissuunnitelman mukaista raitiotiehanketta, että raitiotiehankkeen kehitysvaihe alkaa välittömästi ja päättyy vuoden 2016 aikana ja että kehitysvaiheen jälkeen kaupunginvaltuusto tekee päätöksen rakentamisvaiheeseen siirtymisestä vuoden 2016 aikana, jos kehitysvaiheessa päästään toteutuskelpoiseen ratkaisuun, jonka kustannukset eivät ylitä maanrakennuskustannusindeksiin sidottua 250 miljoonaa euron hintaa (MAKU 137,0, 2005 = 100, lokakuun 2013 hintataso) ilman kalustohankintaa ja jonka kustannuksiin valtio osallistuu 30 prosentin osuudella".

Kokouksessa oli tarkoitus esitellä materiaali vaikutusten arvioinnin vertailuasetelmasta ja tutkimuskysymyksistä. Ts. on kysymys vaikutusten arvioinneista, eli tiedon tuottamisesta raitiotien hyödyistä, haitoista ja haittojen lieventämiskeinoista.

Tutkimuskysymykset jaetaan seitsemän pääteeman alle:
1. Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset
2. Kaupunkikuva, kulttuuriympäristö ja maisema
3. Ympäristöön kohdistuvat vaikutukset
4. Alue- ja yhdyskuntarakenteelliset vaikutukset
5. Liikenteelliset vaikutukset
6. Elinvoima, vetovoima ja imago
7. Taloudelliset vaikutukset, sisältäen hyötykustannuslaskelman

Niiin, mutta miten arvioidaan raitiotien muille tahoille tuottamat haitat, menetykset ja vaikeudet?

Tietoa tarvitsevat valtuusto ja valtio päätöksenteon tueksi sekä kaupunkilaiset, veronmaksajat ja naapurikuntalaiset. Mielenkiinnolla odotan, kuka nimetään tutkimuksen tekijäksi? Tutkimuksen tekijän kytkennät hankkeessa mukana oleviin virkamiehiin ja päättäjiin on syytä selvittää ja tuoda julki. Epäeettisesti toimivat hyvä-veliverkostot eivät ole kaupungin etu, vaan kysymyksessä on eräs rakenteellisen korruption muoto (Salminen; Rakenteellinen korruptio Suomessa.

************

Ratikkaan rahaa, vaikka valtio ei ole sitä luvannut rakentamiseen

Talousarvioesityksessä 2016 esiintyy raitiotie-sana 30 kertaa. Ratikalle esitetään suunnittelurahaa 6,5 milj. euroa, josta odotetaan valtion maksavan 1,5 milj. euroa. Oikea luku on 1,44 milj. euroa. Taitaa olla myös kysymys rakennusrahasta, vaikka ei pitäisi. Kuitenkin Hervannan valtaväylän varrella kovasti porataan ja taidetaan jo rakentaakin!

Talousarviokirjasesta poimittua; "Raitiotien allianssin kehitysvaihe on käynnistynyt ja kaupunginvaltuuston syksyn 2016 päätöksentekoa varten laaditaan hankesuunnitelma. Allianssihankkeen rinnalla kilpailutetaan kaluston ja ylläpidon hankinta, joilla on myös merkitystä valtuuston päätöksenteossa. Raitiotiehanke edellyttää laajaa osallistumista suunnitteluun useilta eri kaupungin organisaatioilta ydinprosessin yksiköiden lisäksi muun muassa eri johtoyhtiöiltä. Allianssihankkeen rinnalla pitää tehdä vaikutusarviointeja, jotka palvelevat myös valtion viranomaisten päätöksentekoa heidän harkitessaan osallistumistaan hankkeen toteutusvaiheeseen."

Missä huomioidaan käyttäjien, ts. kuntalaisten mielipide? Aiotaanko se sivuuttaa jälleen surutta? Pitäisi painaa jarrua ja kovasti. Valtion rahoitus on enemmän kuin epävarmaa.

Mielenkiintoinen kirjaus ihan talousarviokirjan lopussa; "Raitiotiehankkeen rahoituksesta ei talousarvion laadintahetkellä ole tehty päätöstä". Siis valtiolla. Valtion budjettiin 2016 eikä myöhemmillekään vuosille ole kirjattu mainintaa Tampereen ratikasta. Tunnelista löytyy maininta.

Heh, heh... valtuutetut, muutkin kuin perussuomalaiset, alkavat aktivoitua arvostelemaan ratikkahanketta. Valtuutettu Jari Niemelä (sdp), AL (27.10.) "Mitä tilalle, jos hallitus kaataa Tampereen ratikan? Ennustan, että valtion rahaa ei ratikkaan heru tällä hallituskaudella senttiäkään. Tampereen on paras alkaa selvittää ratikan vaihtoehtoa ja laatia uutta suunnitelmaa." Niemelä esitti hankesuunnitelman päivitystä ja vaihtoehtojen etsimistä. Kannatettava ehdotus. Itse olen esittänyt keväällä pormestariohjelman päivitystä, johon sisältyy myös ratikka.

Valtuutetut Aila Dundar-Järvinen ja Ulla Kampman (sdp) kirjoittivat (AL 28.10.) "Ei ratikkaa Tampereelle hinnalla millä hyvänsä".

Kummasti sitä mieli muuttuu, takki kääntyy, kun tosiasiat painavat päälle, suhdanteet muuttuvat. Em. valtuutetut ovat olleet tähän asti hyvinkin myönteisiä ratikan kannattajia. Nyt kukaan heistä ei ole myymässä Sähkölaitosta, vaikka muutama päivä sitten valtuustossa kannattivatkin myyntivaltuuksien antamista valtuuston päätettäväksi.

Myöskin kokoomuksen valtuutettu Matti Höyssä on esittänyt hankkeesta kritiikkiä (AL 9.8.), "Tampereen ratikkahanke on arvioitava uudelleen".

Varavaltuutettu Terhi Kiemungin (ps) kirjoitus (AL 30.10.) "Ei enää miljoonia ratikan suunnitteluun" sai aikaan eräissä Aamulehden blogisteissa varsinaisen "hepulin". Ei arvosteltu Niemelän, Höyssän eikä Dundar-Järviasen ja Kampmanin kirjoitusta, Auta ja varjelu, perussuomalainen uskaltaa arvostella jotakin valtakoalition väkisin ajamaa suunnitelmaa, niin sehän on ennen kuulumatonta ja majesteettirikokseen verrattava teko. Se ei käy. Koska nimeni mainittiin blogissa, niin linkitän siihen.

Tamperelainen- lehdessä (31.10.) kansalainen Jouko Hammar kirjoittaa, "Ratikka tulee, valtuusto päättää puolestasi"! "Jos kerran valtuusto päättää ratikan rakentamisesta kesällä 2016, niin ymmärtääkseni se tarkoittaa sitä, ettei valtuusto ole päättämässä sen rakentamatta jättämisestä. Hattuani en lupaa syödä, mutta kyllä asia haisee, pahalla ja kauas." Nasevasti sanottu, eikä siihen ole lisättävää.

Keskustelu jatkuu. Valtuuston vpj Yrjö Schafeitel (Tapu) (AL 2.11.) vaatii, että "Ratikkahanketta syytä lykätä 10-20 vuotta".

Sitten puuttui peliin (AL 3.11.) kansanedustaja, valtuutettu Olli-Poika Parviainen (vihr), Ratikalla hyvät mahdollisuudet toteutua". Parviaisen kirjoituksesta loistaa yksipuolinen fanaattisuus. Ratikka, kaikki on vain ratikkaa. Hän unohtaa täysin olemassa olevan infran ja sen kehittämismahdollisuudet. Täydennysrakentamista voi tehdä ilman ratikkaakin. Opiskelijoiden tuloa eivät nykyiset liikennejärjestelmät estä. Ministeri Bernerin näkemykseen, että valtio on edelleenkin sitoutunut kaupungin ja valtion väliseen aiesopimukseen, on turha vedota. Vedettiinkö valtiota nenästä ylimitoitetuilla asukas- ja matkustajamäärillä, se on oma lukunsa?

Hyvä tietää. Kaupunginlakimies Jouko Aarnion kommentti tehdyistä ja tehtävistä sopimuksista. Päättäjien on hyvä olla tiedostaa päätöksensä merkitys, ettei napsahda vahingonkorvauskanne päälle kaupungille aiheutuista vahingoista (taloudellisista).

TKL:n johtokunnan jäsen, Sami Kallio (vihr) kirjoitti (AL 5.11.) "Perusteeton syyttely lopetettava". Hän lyttäsi tarmokkaasti Niemelän, Kiemugin ja Schafeitelin mielipiteet. Samalla hän puolusti TKL:n johtokunnan päätöstä muutama päivä sitten, jolla hankitaan sähköbussit Puolasta. Tämä on sitä suomalaisen työn tukemista. Eipä ole ihme, että suomalaisia pidetään naivina ja hölmöinä, kun ei puolusteta oman maan etuja, kuten muut maat tekevät. Taidettiinpa päättäjiä viedä kuin pässiä narussa.

Alue ja ympäristösuunnittelun dosentti (emeritus) Esko A. Repo, AL (7.11.) "Tampere tarvitsee ratikan".

Tässä sähköbusseista ostopäätöksen tehneet TKL:n johtokunnan jäsenet; Rainio Matti pj (sdp), Lager-Ruuti Kaisu vpj (kok), jäsenet Asplund Kirsi-Maarit (ps), Mahmoud Machaal (vas), Hirvimies Johanna (sdp), Kallio Sami (vihr) ja Kosonen Timo (kd).

Lopetan kansalaisten ratikkaa koskeviin kirjoituksiin viittaamisen tällä kertaa tähän. Niitä riittää vastaisuudessakin puolesta ja vastaan. Jakolinjat muodostuvat siten, että vastustajat kantavat huolta kaupungin taloudesta ja kannattajat, no niin, periaatteella että rahaa tulee seinästä ja sähkö pistokkeesta!

************

AL 23.10.15. Valtio haluaa käydä ratikasta eri neuvottelut

Sivun juttu ratikasta ja valtion aiheuttamista "ongelmista". Nyt sikariportaalla on huoli, jos valtio ei sitoudukaan panostamaan ratikkaan 75 milj.euroa. Syynä valtion vetäytymiseen on taloustilanne.

Toimittaja Aki Taponen kommentoi "Juna kulkee sitä vauhtia, että ratikkaa tuskin voidaan pysäyttää, vaikkei valtiolta saataisikaan pyydettyä 75 miljoonaa. Tämän takia Tampereen Sähkölaitoksen myynnin valmistelu päätettiin maanantaina sallia?"

EI, ei ja vielä kerran ei. Täysin järjetön suunnitelma myydä tuottava kaupungin laitos! TÄÄLTÄ NÄET listan, ketkä valtuutetuista ja varavaltuutetuista ovat valmiina sähkölaitoksen myyntiin.

************

Maanantai 19.10.15 - mielenkiintoinen päivä päätösten teon valossa ja ratikkahanketta ajatellen

Kaupungin hallitus aloittaa, käsittelemällä mm. kantakaupungin yleiskaavan tavoitteilla, Hämeenkadun yleisuunnitelmaluonnoksella ja keskustan kehittämisohjelman päivityksellä.

AL uutisoi 17.10. Hämeenkadun yleissuunnitelmaluonnoksen käsittelystä. Lähetin lehteen allaolevan vastineen. AL julkaisi sen 21.10. Eikä siinä mitään, AL jatkaa 22.10 pääkirjoituksessaan; "Jäätävä konflikti uhkaa. Tampereen Hämeenkadun tulevaisuus tarvitsee puolueettoman tutkimuksen. Nyt ideoidaan luulon varassa. Tuore yritystenvaikutusten arviointi on osoitus siitä":

Muutama kohta AL 22.10 pääkirjoituksesta; "Tampereen sydämelle, Hämeenkadulle suunnitellaan leikkausta. Työnnetän veitsi sisään ja katsotaan miten potilaan käy", ja edelleen, "Virkatyönä valmistunut yritysvaikutusten arviointi on kokoelma arveluita ja toiveita. Kun puuttuu puolueeton näkemys, mielipiteet kilkkaavat toinen toistaan vastaan ja syntyy jäätynyt konflikti".

Kas , kas. Kaupungin sivuille ilmestyi lehden ilmestymisen jälkeen, 21.10.2015 kello 10:14, kysely Hämeenkadun itäpään joukkoliikennekatu- ja elävöittämiskokeilusta! Kyselyn tekee Ramboll Oy. Heeii, onko vaarana, että saadaan sellainen lopputulos kuin halutaan? Laulun sanoja mukaellen "maksamme velkaa...". Rambollin laskutus kaupungilta vuonna 2014; kokonaislaskutus 3,2 milj.euroa, josta asiantuntija- konsulttipalvelut koko konsernikaupungilta 2,7 milj.euroa, tästä konsernihallinto (kaupungin ja keskustan kehittäminen) maksanut 1,7 milj.euroa. Lähde; Tampere, avoimet ostolaskutut.

Mielenkiintoinen tilanne, kytkentä? Raitiotien yleissuunnitelmaan, jonka yhdeksi osaksi on katsottava myös Hämeenkadun yleissuunnitelma, on osallistunut iso joukko ihmisiä Rambollista, mm. Kirsikka Siik, joka on Tampereen kaupunginvaltuutettu.

Hämeenkadun saneeraussuunnitelma on tehty puhtaasti palvelemaan ratikkahanketta. Kritiiki on aiheellista. Toivottavsti järkevät ihmiset heräävät ja miettivät mistä kokonaisuudessaan on kysymys. Tampereen talous EI KESTÄ näitä kaikkia suurinvestointeja eikä niihin ole tarvettakaan. Virkamiehetkö ja muutama korkean tason päättäjä hääräävät omalla agendallaan, käyttäen valtuustoa ja muita päättäjiä häpeämättömästi hyväkseen?

Yritysvaikutusten arvioinnista sanotaan että se on toiveikas. "Totuus on, perusteellista ja puolueetonta tutkimustietoa on niukasti. Arviointi on sen puutteessa vain mielipide".

Ei, ei mene ihan kuin Strömsöössä. Kansalaiset ovat kiukkuisia ratikkahankkeesta. Suurin osa tietää, että ilman ratikkaakin tullaan toimeen. Perustelut, että lisääntyvä asukasmäärä vaatii ratikkaa, ovat tässä taloustilanteessa kestämättömiä. Sen voisi ymmärtää, jos koko Tampereen asukasmäärä, n. 230 000 asukasta asuisi Kalevan kirkon ja Pyynikin torin rajaamalla alueella.

************

Raitiotie jäämässä ilman valtion rahaa?

Valtion 2016 budjetissa ei esitetä yhtään rahaa Tampereen raitiotiehankkeelle! Eikä näy mainintaa myöskään myöhemmille vuosille vuosille osoitetusta raitiotierahasta.

joukkoliikenteen tukemisesta on seuraava kirjaus budjettikirjassa; "Valtio avustaa 9,75 milj. euron määrärahalla Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun seutujen joukkoliikennettä edellyttäen, että rahoitus nostaa seutujen joukkoliikenteen palvelutasoa ja siten lisää joukkoliikenteen käyttöä ja markkinaosuutta sekä parantaa sen kilpailukykyä. Lisäksi valtio rahoituksellaan myötävaikuttaa siihen, ettei liittyminen joukkoliikenteen järjestämisestä vastaavaan viranomaiseen aiheuttaisi kunnalle kohtuutonta kustannustaakkaa. Valtionavustuksen edellytyksenä on, että valtion rahoitus on kytketty MAL-aiesopimuksessa sovittuihin kehittämistoimiin, joilla voidaan varmistaa rahoituksen vaikuttavuus ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Kehysneuvotteluissa päätettyjen sopeutustoimien kohdistaminen suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetukeen vaikuttaa myös MAL-aiesopimuksessa sovittuihin kehittämistoimien rahoittamiseen." Tämä EI OLE kannanotto Tampereen raitiotien puolesta!

Tavoitteena on raitiotien ja sen liityntäpysäköinnin toteuttaminen ja että valtio osallistuu hankkeen rahoitukseen 30 %! HUOM. päätöstä osallistumisesta ei ole. Valtion vuoden 2016 budjetissa Tampereen ratikkaan on varattu 0 (nolla) euroa. Suora kysymys, entä jos valtio ei osallistukaan hankkeeseen? Täytyy muistaa, että Liikennevirasto ja Pirkanmaan ELY-keskus eivät ole valtio. Vaikka Tampere, Liikennevirasto ja Pirkanmaan ELY-keskus ovat 17.3.15 allekirjoittaneet aiesopimuksen Tampereen raitiotien rakentamiseksi. "Valtiosopijapuolet liikennevirasto ja Pirkanmaan ELY-keskus sitoutuvat edistämään raitiotiehanketta niin, että valtion vuosien 2016–2022 talousarvioihin varataan määräraha Tampereen raitiotiehankkeen toteutusta varten." Valtio on omalta osaltaan rikkonut aiesopimuksen, koska määrärahaa vuodelle 2016 tai sen jälkeisille vuosille ei ole osoitettu.

YLA 15.9.15 päätti kaupunkiympäristön 2016 vuosisuunnitelmasta. Suunnitelma sisältää mm. ratikan suunnitteluun 6,5 milj.euroa, josta valtion rahoitusosuus olisi 1,44 milj.euroa. Rohkeita jäseniä YLA:ssa. Valtio ei osallistu budjetissa eurollakaan ratikan suunnitteluun v. 2016, vaan käyttää 2014 myönnettyä siirtomäärärahaa!

************

Tampereen ratikkahanke on arvioitava uudelleen. AL 9.8.15

Jo on aikoihin eletty. Kokoomuksen kaupunginvaltuutettu Matti Höyssä kirjoitti, että Tampereen ratikkahanke on arvioitava uudelleen. Olen aina pitänyt Matti Höyssää viisaana miehenä, Tampereen kokoomuksen älykkönä, eikä hän pettänyt nytkään. Kyllähän kokoomuksen ryhmässä on paljonkin kriittistä ajatusta ratikkaa kohtaan, mutta kun tuli luvattua tunnelin vastapainoksi kannatusta ratikalle. Maksetaan velkaa, tunnelivelkaa!

Kirjoituksessaan hän puolustaa tulevaa teknologiaa ja pitää kiskoihin perustuvaa ratikkaliikennettä vanhanaikaisena. Minä ja perussuomalaiset olemme olleet koko ajan tällä linjalla, että ratikkavaihtoehdolle löytyy vaihtoehtoja.

Ratikan yhtenä perusteluina käytetty tiivistysrakentaminen ei viimeisten tutkimusten mukaan olekaan hiilijalanjäljen kannalta paras vaihtoehto. Hajautettu rakentaminen on parempi ratkaisu, näin uutisoi HS. Lähtikö ratikkahanke aikoinaan liikkeelle eräiden projektijohtajien työpaikan turvaamiseksi?

Tänäkin vuonna Tampere hassaa ratikkaan vähintään 4,3 milj.euroa. Ja ketkä ovatkaan olleet asiasta päättämässä? Eikä tällaiset hankintaesitykset ainakaan luo yleistä luotettavuutta Tampereen talouden hoitoon. Telakaivinkone-case tuo oman vivahteensa keskusteluun, rakenteellisesta korruptiosta.

Heh, heh... AL julkaisi ison jutun 12.8. ratikan varikkoalueelta löytyneistä liito-oravan papanoista ja mahdollisista pesäpuista. Muuttaako löytö ratikkavarikon paikkaa? Miten suhtautuvat vihreät tilanteeseen? Pitää ajaa ratikkahanke väkisin läpi ja samalla pitäisi suojella luontoa? Hankala yhtälö, ei ihme jos tulee jakomieliseksi.

************

AL 4.8.15. Skoda ostaa enemmistön Transtechista – vahvoilla Tampereen ratikan vaunujen tekijäksi

Transtech on saanut viime vuosina merkittäviä vaunutilauksia VR:ltä. Yhtiö on toimittanut myös raitiovaunuja Helsingin liikenteeseen. Tampereen kaupunki kilpailuttaa parhaillaan ratikan vaunujen toimittajaa ja yksi vahvoista vaihtoehdoista on Transtech. Nyljetäänkö jälleen "karhua", vaikka sitä ei ole vielä kaadettukaan?

Tampereen talous on entistä synkemmässä kunnossa. EI ole rahaa veronmaksajilla enää sijoittaa ratikkaan. Yksi sijoitus kerrallaan riittänee, tunneli!

************

Paikallislehti Tamperelaisen kyselyssä (22.7.) pormestari Anna-Kaisa Ikonen saa kehuja ja haukkuja.

Osa lehden lukijaraadista puoltaa Ikosen toimenpiteitä ja olisi valmis jatkamaan hänen pormestaripestiään, toiset ovat taas toista mieltä. Hämeenkatu ja sen elävöittäminen on yksi Ikosen ajama asia. Elävöittäminen aikatauluineen on tehty ratikka varten, ei miksikään ihmisten olohuoneeksi. Kovasti on on ollut kalseaa tänä kesänä oleilla olohuoneessa eikä visuaalinen ilmekään nostata ahaa-elämyksiä.

Joku kirjoitti, että Ikonen olisi rantatunnelin töiden käynnistäjä. Ei ole, kyllä se on pormestari Timo p. Niemisen monumentti. Ratikasta Ikonen haluaa oman monumenttinsa.

AL 24.7. on liikkeellä hyvissä ajoin, jälleen. "Ratikkaratkaisu on peruuttamaton. Siksi kiskojen on kestettävä paitsi kulutusta, myös monisärmäistä arviointia." Lehtihän on jälleen lähtenyt taitavalle manipulointilinjalle. Pirskatti rallaa, kun valtakunnan rahat ovat kateissa ja Kreikkaankin pitäisi riittää. Myös tamperelaisten rahoja. Rakennusyritysten ilmoitustulot ovat tärkeitä!

************

Ministeri lupasi rahat ratikalle! Liian aikaisin. AL 11.7.15

Olipa mennä aamukahvilla porot kurkkuun kun luki aviisista, että liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk) on valmis antamaan valtion rahaa Tampereen ratikkaan. Sisäsivuilta selvisi, että Bernerin puhe on yksittäisen ihmisen omaa höpinää.

Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan kannat ovat asiasta täysin levällään, koska perusinfran kunnostus on valtiolle tärkeämpää kuin ratikkahankkeeseen 75 milj.euron kaataminen. Ratikkahankkeen osuus valtion perusinfran kunnostusmäärärahoista (600 milj.€) on 12,5 %. Tampere sai jo tunnelityöhön 67 milj.€.

Samaisessa lehdessä kaupunkikehitysryhmän johtaja Kari Kankaala tuskailee; "Tilanteen olevan haastava, koska Tampereen liikenne- ja maankäyttösuunnitelmat perustuvat siihen, että raitiotie tulee". Kuinka luotettavan kuvan saa ministerin lupauksesta? (IL 29.8.16) Keskustan ministeri Anne Bernerin omistama yritys hakee työ- ja elinkeinoministeriöltä investointitukea sähköautojen ja latausjärjestelmien hankkimiseksi.

Näinhän siinä sitten kävi, että karhua ollaan nylkemässä ennen kuin se on kaadettukaan. Joitain tahoja on johdettu pahasti harhaan. Kaupunkiviestinä kuuluu, että ratikalle suunnitellulta varikkoalueelta hervannasta on löytynyt liito-oravan asuinalue ja kasvillisuutta joka on suojeltu. Sekin vielä!

AL 11.7.15 Ratikka puhutti SuomiAreenassa: " Täysin turhaa", kommentoi Tammelan torin yleisö. Olin paikalla kuulemassa. Vastaus ratikan tarpeellisuudesta oli täysin selkeä, joka ei toimittaja Pokkista miellyttänytkään. Uutta teknologiaa kannatettiin, kuten sähköbusseja.

************

Ratikkakiimaa kiihdytetään, kliimaksi lähestyy

Tampereen kh 22.6.15 valitsi äänestyspäätöksellä 8-3 raitiotien infran rakentajaksi TRALLI-ryhmittymän. Päätösten ajankohta ihmetyttää, tai ei sentään, on lomakausi parhaillaan menossa ja kuntalaiset ja päättäjät lomatunnelmissa. Silloin on hyvä runnoa päätöksiä läpi.

Rantaväylän tunnelihankkeen  allianssin muodostavat; Lemminkäinen Oy, Lemminkäinen Infra Oy, A-Insinöörit Suunnittelu Oy ja Saanio & Riekkola Oy.

Raitiotiehankkeen raitiotien infran rakentajaksi ja allianssikumppaniksi valittiin vuorostaan tarjoajaryhmittymä TRALLI, jossa ovat mukana VR Track Oy, YIT Rakennus Oy ja Pöyry Finland Oy sekä aliallianssisopimuksella Ratatek Oy. Tämän allianssin palvelutuottajan kanssa tehdään vielä erillinen sopimus.

Päätetyssä allianssihankinnassa on kyse raitiotien radan, tarvittavan tekniikan ja varikon suunnittelusta ja rakentamisesta. Hankinta koskee noin vuoden kestävää kehitysvaihetta, jonka aikana allianssi laatii yksityiskohtaisen toteutussuunnitelman ja sitoutuu sen mukaiseen tavoitekustannukseen. Kehitysvaiheessa tuotetaan tietoa ja tarkennetaan suunnitelmia ennen päätöstä rakentamisesta. Jos valtuusto päättää lokakuussa 2016 että raitiotie tehdään, niin toteutusvaihe voi alkaa nopeasti valitun allianssikumppanin kanssa.

"Raitiotien ensimmäinen osuus Hervannasta ja TAYSista keskustaan voitaisiin ottaa käyttöön 2019–2020. Toteutuessaan raitiotie sujuvoittaa kulkua joukkoliikenteellä ja tuo uusia mahdollisuuksia kaupungin kasvuun Tampereen, kaupunkiseudun ja valtion strategioiden, sopimusten ja suunnitelmien mukaisesti. Raitiotien varrella voidaan rakentaa laadukkaasti lisää kaupunkirakenteen sisälle."

Höpö, höpö ja vielä kerran hööpöö, ei voi muuta sanoa. Joukkoliikennettä voidaan sujuvoittaa muutoinkin, se on vain tahdosta kiinni. Kaupungin kasvu EI ole tietystä liikkumismuodosta riippuvainen. Kaupunkiseudun ja valtion strategiat, sopimukset ja suunnitelmat menevät uusiksi, koska valtiolta ja kunnilta ei liikenne rahaa huuhaa-suunnitelmien toteuttamiseen. Kaupungin sisään voidaan rakentaa ilman ratikkaakin. Tosin liian tiiviiksi rakennettu alue tutkimusten mukaan aiheuttaa enemmän terveysongelmia kuin väljä asutus. Ottakaa suunnitelma B käyttöön. Vai ei ole? Miksi ei ole? Olen huomauttanut asiasta jo monta kertaa. Että, repikää tuosta huumoria.

"Raitiotien infran rakentamisen kustannusarvio on 250 miljoonaa. Mm. Tampereen kaupungin ja valtion 17.3.2015 allekirjoittaman aiesopimuksen mukaan valtio osallistuu raitiotiehankkeen infran suunnitteluun ja rakentamiseen 30 prosentin osuudella. Vaunukaluston hankinta tehdään erikseen ja sen kustannuksista vastaa Tampereen kaupunki."

Jakaako kaupunki väärää informaatiota? Valtio ei ole päättänyt osallistumisesta ratikan rakentamiseen. ELY-keskus ei ole valtio vaikka onkin valtion virasto. Sieltä allekirjoittanut henkilö on istunut "omilla housuillaan tuleen". Osalistuminen suunnittelunkustannuksiin, EI ole osallistumista rakentamiskustannuksiin.

Palautetaan mieleen, mitä valtuusto sanoi 16.6.14 sopimusten allekirjoittamisista, EI mitään.

"Valtuuston päätöksenteolla haetaan valtuutusta budjetoida raitiotien rakennussuunnittelu ja investointi tulevien vuosien suunnittelu- ja investointiohjelmiin, kilpailuttaa rakentaja- ja toteuttajatahot, resursoida raitiotiehanke kaupungin organisaatiossa ja käynnistää tarvittavat asemakaavojen ja katusuunnitelmien valmistelutyöt."

Raitiotien allianssikilpailutus, päätös parhaan tarjoajan valinnasta 22.6.15 kh:sssa.

Huom. esittelytekstin kohta; "Sopimussuhde tarjouskilpailun voittajan kanssa ei synny vielä tämän päätöksen perusteella vaan vasta allekirjoitetulla sopimuksella. Sopimus voidaan allekirjoittaa aikaisintaan 21 päivän kuluttua siitä, kun tarjoajat ovat saaneet tai heidän katsotaan saaneen päätöksen ja valitusosoituksen tiedoksi."

Päätösehdotus. Konsernijohtaja Yli-Rajala:
"Kaupunginhallitus päättää palveluntuottajan valinnasta siten, että allianssin palveluntuottajaksi valitaan tarjousten laatu- ja hintavertailun perusteella kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen tehnyt tarjoajaryhmittymä TRALLI (VR Track Oy, YIT Rakennus Oy ja Pöyry Finland Oy sekä aliallianssisopimuksella Ratatek Oy)." Huom: ei päätetä ratikkainfran rakentamisesta!

Onko kh:lla mandaattia tehdä sitovia sopimuksia? Valtuusto ei ole antanut siihen oikeutta.

Rohkeaa toimintaa kaupunginhallituksen jäseniltä. Miten käy, jos valtio ei tule mukaan hankkeeseen ja Tampere luopuu hankkeesta tai jatkaa omana työnä ja kun sopimus (sitova) on tehty allianssiporukan kanssa. Iso kysymys, jota ei varmaankaan ole pohdittu.

Puolesta äänestivät; Sirkkaliisa Virtanen (vas), Ilpo Sirniö (sdp), Ulla Kampman (sdp), Jaakko Mustakallio (vihr), Harri Airaksinen (kok), Ilkka Sasi (kok), Elina Sirén (kok) ja Anna-Kaisa Ikonen (kok).

Hylkäyksen puolesta äänestivät; Anneli Kivistö (sdp), Satu Sipilä (kd) ja Seppo Silvennoinen (ps).

-----------------

Mielenkiintoista seurata, missä vaiheessa julkisesti aletaan puhua poliittisen vastuun ohella (joka on yhtä tyhjän kanssa) taloudellisesta vastuusta tehdyistä virheellisistä päätöksistä?

Mielenkiintoinen ilmiö suurinvestointien jakautumisesta kahden suuren kesken. Sopivan pistelaskukaavan avulla saadaan isot urakat jaettua molemmille isoille eli YIT:lle ja Lemmikäiselle. Rantatunnelin urakan voitti siis konsortio Lemminkäinen johon kuuluivat, Lemminkäinen Oy, Lemminkäinen Infra Oy, A-Insinöörit Suunnittelu Oy ja Saanio & Riekkola Oy.

************

PÄÄTTÄÄKÖ valtuusto 15.6.15 tosiasiallisesti ratikan rakentamisesta?

Tampereen kaupunginvaltuusto käsittelee 15.6.15 kokouksessa Tampereen raitiotiehankkeen jakamista osiin ja päätöksenteon aikataulutusta.

Valtuusto päätti 16.6.14 ratikan rakentamisen ehdollisena. "Lopullinen päätös rakentamisvaiheeseen siirtymisestä tehdään vuoden 2016 aikana, jos kehitysvaiheessa päästään toteutuskelpoiseen ratkaisuun, jonka kustannukset eivät ylitä maanrakennuskustannusindeksiin sidottua 250 milj. euron hintaa ilman kalustohankintaa ja jonka kustannuksiin valtio osallistuu 30 prosentin osuudella."

Onko mahdollista, että tosiasiassa 15.6.15 kokouksessa päätetään ratikan rakentamisesta? On meinaan sen verran hienoja sanakäänteitä käytetty päätösesityksessä. "Kylillä" myös puhutaan siitä, että juhannusviikolla tehdyllä päätöksellä monet ratikkaan liittyvät työt käynnistyvät. Valtuusto tulee olemaan v. 2016 leimasin, joka vain siunaa koko hankkeen.

Raitiotiehankkeen jakaminen osiin käsittää seuraavat osiot;

• Toteutusmallin valinta
• Allianssihankinta
• Raitiovaunuhankinta
• Allianssihankinnan jakaminen osiin
• Ratainfran ylläpito-optio
• Päätöksenteon ajankohta vuonna 2016
• Raitiotiekatujen tarkentuneet suunnitelmat
• Raitiotien linjaus Etelä-Hervannassa
• Hervannan varikkohaaran linjaus
• Läntinen, Lielahden ja Lentävänniemen haara
• Aiesopimus valtion kanssa. Kirjoitettu 17.3.15, Tampere, Liikennevirasto ja Pirkanmaan ELY-keskus. HUOM. katsokaa päivämääriä, miten asiaa on käsitelty, aiesopimus - kh:n kokous!

Kh:n päätösesitys; Kaupunginhallitus päättää esittää valtuuston päätettäväksi,

että raitiotien kehitysvaihe jaetaan kahteen osaan siten, että reittikokonaisuus 1 sisältää reitit Hervannasta keskustaan ja keskustasta TaYSille ja että reittikokonaisuus 2 sisältää reitin keskustasta Lentävänniemeen,

että vuoden 2016 valtuuston toteutusvaiheeseen siirtymiseen liittyvässä päätöksenteossa käytetään reittikokonaisuuden 1 suunnittelusta saatavaa tavoitehintaa ja reittikokonaisuuden 2 osalta yleissuunnitelman tarkennettua hinta-arviota ja vaihtoehtoisten reittien hinta-arvioita, niin että voidaan varmistua määritetyn kattohinnan 250 milj. euron pitävyydestä,

että raitiotielinja Etelä-Hervannassa linjataan Arkkitehdinkadun sijaan Hervantajärven asemakaava-alueelle, että varikkohaara linjataan Insinöörinkadulta Atomipolun ja Hermiankadun kautta TTY:n kampuksen piha-alueen sijaan ja

että valtuuston allianssin kehitysvaiheen tulosten perusteella tapahtuvan päätöksenteon tavoiteaikatauluksi asetetaan lokakuu 2016.

Päätösesitys ei ota kantaa valtion osuuteen. MISSÄ ON VARAUTUMINEN SIIHEN, JOS VALTION OSUUTTA, 30 %, KUSTANNUKSISTA EI SAADAKAAN?! AIKOOKO TAMPERE RAKENTAA SIINÄKIN TAPAUKSESSA RATIKAN KAUPUNGIN KUSTANTAMANA?

Tampereen kaupunginhallitus on 1.6.15 hyväksynyt päätösesityksen yksimielisenä. Ikonen Anna-Kaisa (kok), Aleksovski Atanas (sdp), Mustakallio Jaakko (vihr), Hanhilahti Timo (kesk), Kivistö Anneli (sdp), Sasi Ilkka (kok), Sirén Elina (kok) Sirniö Ilpo (sdp), Virtanen Sirkkaliisa (vas), Silvennoinen Seppo varajäsen (ps) ja Kampman Ulla varajäsen (sdp).

Valtuuston kokouksessa 15.6. esitettiin hankkeen myöhentämistä. Esitys kaatui äänin 43 - 23, poissa 1. Samoin kaatui ponsiesitys kansanäänestyksen järjestämiseksi ratikasta kuntavaalin 2017 yhteydessä äänin 20 - 43, poissa 3 tyhjää 1. Vuonna 2014 ratikasta päätettiin äänin 50 - 16, tyhjää 1. Valtakoalition rivit rakoilevat talouden tosiasioiden painaessa päälle. Täältä näet nimi nimeltä, miten valtuutetut ovat toimineet ratikka - ym. suurinvestointipäätöksissä.

Tampereen valtakoalitiolla on kiire saada myös ratikkahanke sellaiseen vaiheeseen, että rakennusliikkeiden toive toteutuu ja keskeyttämisen ehdotusta torjua punastumatta. Koska valtakunnan hallituskuviot alkavat heijastua myös Tampereen kuntapolitiikkaan, joten nyt JUNTATAAN, kun vielä siihen on mahdollisuus. Siinä eivät talouden tosiasiat paina mitään. Sääliksi käy koalition valtuutettuja ja muita edustajia, kun heitä vaaditaan, "kiristetään" tekemään vasten tahtoisia päätöksiä pienen etupiirin tarpeiden tyydyttämiseksi.

Rikoslain 4 luvun 5 §:n pakkotilaa koskeva säännös sopii kuin nenä päähän, kun Tampereen perussuomalaiset ry esittivät PS:n kansanedustajille, että valtion osuudesta luovutaan. "...uhkaavan välittömän ja pakottavan vaaran torjumiseksi tarpeellinen teko on pakkotilatekona sallittu, jos teko on kokonaisuutena arvioiden puolustettava, kun otetaan huomioon pelastettavan edun ja teolla aiheutetun vahingon ja haitan laatu ja suuruus, vaaran alkuperä sekä muut olosuhteet." Ylivelkaantuminen on vaara, jota pitää torjua luopumalla jostakin = valtion osuus ratikkaan.

----------------

AL 18.6.15. Kas kummaa, ihmeiden aika ei ole ohi, mutta kiirettä ei näytä olevan. Tampereen kaupunki aikoo hankkia neljä ladattavaa sähköbussia vuoden 2016 loppuun mennessä. Busseilla on tarkoitus operoida peräti yhtä kokonaista bussilinjaa, Pyynikintori - Rauhaniemi. Ts. busseista saadaan kokemuksia vasta ratikkapäätöksen jälkeen - tarkoituksellisesti.

************

Tampereen kaupungin toiminnan ja talouden katsaus 4/2015

Katsauksesta poimittua. Raitiotien projektiallianssi käynnistyy heinäkuussa, jonka jälkeen suunnittelu käynnistyy suurella volyymilla. Valtuusto ei myöntänyt 2014 valtuuksia allianssisopimuksen kirjoittamiseen vaan suunnittelun jatkamiseen.

Maassa on vaihtunut hallitus, joten valtion osallistuminen ratikkaan EI ole varmaa. Kysymys kuuluukin, ottaako kaupunginhallitus vastatakseen kustannuksista, jos ratikkahanke kaikesta huolimatta runnotaan läpi, jotka mahdollisesti aiheutuvat valtion osuuden pois jäännistä, n. 70 milj.euroa? Onko kaupungilla mahdollisuus vaatia vahingonkorvausta kh:n jäseniltä ja ao. virkamiehiltä, jos ja kun he riskeeraavat sekä tekevät tietoisesti päätöksiä tilanteessa, jossa valtion osuus rahoitukseen voi jäädä saamatta?

************

AL 21.5.15. Ratikka nirhaisee autokaistoja

Ei pelkästään nirhaise vaan poistaa käytöstä. Itsenäisyydenkadulta poistuu käytännössä kaksi kaistaa sekä tämän myötä autojen parkkipaikat. Sivukaduille poikkeaminen tehtäisiin mahdottomaksi, samoin sivukaduilta Itsenäisyydenkadulle tulo.

Voi, voi meitä pölvästejä. MIllaiset päättäjät olemme valinneetkaan. Kaupungin liikenteen valtasuoni ollaan poistamassa siitä tarkoituksesta, mihin se on aikoinaan tarkoitettu ja rakennettu. Tosiasia on, että ratikan myötä yksityisautoilu lisääntyy. Miksi, siksi että tavallinen tallaaja ei pitkiä matkoja tee kävellen noustakseen ratikkaan, toiseksi, jos esim. työmatka vaatii ratikkalinjan molemmissa päissä liikuntavälineen vaihtoa, niin vaihtoehtona on oma auto. Siinäpähän liikuttelette puolityhjä ratikkaa 5-7 min. välein.

Tiivistysrakentaminen ja kaupungistuminen eivät vaadi ratikkaa, koska on olemassa järvämpiä ratkaisuja. Mm. käyttämällä olemassa olevaa rataverkkoa, uuttaa teknologiaa, kuten sähköbussit. Busseilla voidaan muuttaa linjoja tarpeen mukaan, mutta kun raiteet on kaivettu maahan niin sinä neovat!

Tosin uusi hallitus voi evätä valtion osuuden, ja on todennäköistä että näin tapahtuu, osallistumisesta ratikan kustannuksiin nykyisessa taloustilanteessa. Tätä mahdollisuutta olen tuonut esiin jo pitkän aikaa. Kuulutan vaihtoehtosuunnitelman perään! Kai sellainen on laadittu?! Jaaa, miksi ei ole tehty? Mikään ei ole niin varmaa kuin epävarma. Tämä muistisääntö pätee edelleenkin.

************

AL 28.4.15 Ratikkahanke sai kuprun kylkeensä Hämeenkadun elävöittämiskokeilusta tehtiin hylkäävä päätös

Tampereen yhdyskuntalautakunta kaatoi 28.4.15 Hämeenkadun elävöittämiskokeilun. YLA äänesti kokeilun kumoon äänin 6-5. Tampereen pormestariohjelmassa on sovittu, että yksityisautotonta Hämeenkatua kokeillaan. Kokeilusta on sovittu vuoden 2016 loppuun. Myös ratikan rakentamisesta päätetään v. 2916 aikana, vaikka kaikki suunnitelmat tehdään siten, ikään kuin ratikan rakentamispäätös olisi olemassa. Rakentamisesta vaan EI ole päätöstä.

Elävöittämissuunnitelman hylkäämistä kannattivat Hannele Strömberg (kok), Reeta Ahonen (kok), Petri Rajala (kok), Anne Tervo (sdp), Aarne Raevaara (ps) ja Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen (kesk). Päätösesityksen puolesta äänestivät Pekka Salmi (sdp), Jari Niemelä (sdp), Tarja Jokinen (sdp), Jaakko Stenhäll (vihr) ja Kalle Hyötynen (vas).

Tähänkin suunnitelmaan olisi käytetty 70 000 € varoja. Summa ei ole suuri kaupungin budjettiin verrattuna, mutta periaatteellisena asiana se on suuri. Saman aiakaisesti palveluista revitään säästöjä, että saadaan tällaiset EI tarpeelliset hankkeet toteutettua. Samaan kategoriaan menne kh:n 27.4.15 tekemä päätös Tampere Tunnetuksi ry:lle myönnetystä 25 000 € avustuksesta Tampereen 50. valoviikkojen avajaisten järjestämiseksi.

Mitä tuosta YLA:n kokouksesta on luettavissa? Koalition sisäiset ristiriidat, otetaan irtiottoja. Ei olla enää yhtenäisesti pormestariohjelman takana. Osoittaa vain, että pormestariohjelma kaipaa päivitystä vastaamaan reaalimaailmaa, koska se ei ole kuntalaisten, suuren enemmistön, edun mukainen.

Heh, heh...valtataistelua YLA vastaan pormestari! Kaupunginhallitus voi käyttää otto-oikeuttaan. Voihan kiesus tätä tiedolla johtamista.

Kyllä, pormestari Anna-Kaisa Ikonen (kok) käytti veto-oikeuttaan ja otti elävöittämisasian kaupunginhallituksen käsittelyyn. Oliko YLA:n päätös poliittisesti "sopimaton" vaikka olikin laillinen? Päätös ei vastannut koalition toiveita. Mutta, ei hätää, kaupunginhallitus päätti 11.4.15 äänin 8-2 elävöittämisestä.

Elävöittämistä kannattivat; Anna-Kaisa Ikonen (kok), Harri Airaksinen (kok), Ilkka Sasi (kok), Anneli Kivistö (sdp), Ilpo Siniö (sdp), Atanas Aleksovski (sdp), Jaakko Mustakallio (vihr) ja Sirkkaliisa Virtanen (vas). Uuteen valmisteluun ja hylkäämistä esittivät; Seppo Silvennoinen (ps) ja Satu Sipilä (kd). Elina Siren (kok) äänesti tyhjää.

Kehitetään olemassa olevia järjestelmiä, rataverkkoa ja toimivaa bussiverkkoa eikä vaikeuteta liikennöintiä. Muuttunut taloustilanne ja olosuhteet huomioon ottaen, Tamperelle riittää tämä malli.

Näyttää siltä, että pormestari on kärsinyt arvovalta- ja imagotappion, kun lukee kansalaisten mielipidekirjoituksia ja kuuntelee alueen yrittäjiä? Jopa kaksi kirjoitusta (1 ja 2) aiheesta saman päivän lehdessä. Jokainen kaupunginjohtaja ja pormestari haluaa jättää jälkeensä oman monumentin. Ikosen haluaa monumentikseen ratikan!

Em. hankkeisiin ja säästöihin liittyvät kiinteästi tapaukset väinö ja onni. Kuinka paljon Tamperella tarvitaan Väinön ja Onnin kaltaisia kohtaloita ennenkuin asioita laitetaan, mietitään kansalaisen kannalta? Hämeenkadun elävöittämiset ja ratikat ovat toisarvoisia, kun puhutaan ihmisarvoisesta elämästä. Onnin tapauksesta on tehty viranomaisille tutkintapyyntö siitä, että onko Tampere mahdollisesti syyllistynyt heitteillejättöön.

Pormestarille ja muillekin muistutukseksi. Valtakunnassa käytiin kansanedustajavaalit, jonka johdosta valtarakenteet muuttuivat. Tampereen valtakoalitio nojaa vielä "vanhaan" valtarakenteeseen. Heitän vihjeeksi, että voisi olla viisasta ja tutkia valtasuhteisssa tapahtuneita muutoksia ja peilata niitä Tampereen päätöksen tekoon.

Nyt on hyvä tilaisuus katsoa, että ns. "tunnelivelka" virheille on menettänyt merkityksensä. Näyttää vahvasti siltä, että kun etsitään valtakunnallisia säästöjä, punakynä heilahtaa ratikkarahoituksen yli.

************

AL 25.4.15. Tampere kysyy nyt kaupunkilaisten mielipidettä ratikan katuympäristöstä.

Ensimmäinen kysymys; tarvitaanko ratikkaa, toinen kysymys; onko siihen varaa? Tästä voi jokainen jatkaa. Talousarvion 2016 suunnitteluun on annettu tiukat ohjeet. Muualta pitää leikata, säästää, tehostaa toimintaa, jne..., mutta kas kummaa, ratikkahankketta em. toimenpiteet eivät koske. Velkamäärä kasvaa.

Kävin viikolla 19 Skotlannissa. Edinburghin kaupungissa oli tilaisuus nähdä se surullisen kuuluisa ratikka, jonka rakennusaikataulu venyi ja paukkui sekä kustannukset karkasivat käsistä, ollen lopulta 14 km:n matkalta 1,2 miljardiaeuroa. Ratikoiden rakentamisen hintavertailuja täältä.

Kuva: Ossi Aho 2015

------------

Kaupungin ostolaskut tulivat keväällä kuntalaisillekin avoimiksi. Tietojen suuresta määrästä huolimatta, olen paneutunut tarkemmin laskujen virtaan. Keskustelua on käyty myös AL:n mielipidepalstalla. laskumassaan on upotettu myös ratikkaan kohdistuvia laskuja.

************

Ratikka-allianssin rakentaminen etenee

Kh valitsi 20.4.15 jatkoon seuraavat tarjoajaryhmittymät;

1. Tarjoajaryhmittymä TRALLI: VR Track Oy, YIT Rakennus Oy ja Pöyry Finland Oy, alihankkijana Ratatek Oy. YIT Rakennus Oy ja Pöyry Finland Oy olivat kilpailemassa tunneliallianssista nimellä Peitsi.

2. Tarjoajaryhmittymä TRALA: Lemminkäinen Infra Oy, Ramboll Finland Oy, Alstom Transport SA ja A-Insinöörit Suunnittelu Oy. Lemminkäinen Infra Oy, Ramboll Finland Oy ja A-Insinöörit Suunnittelu Oy kilpailivat tunneliallianssista nimellä Lemminkäinen. Tämä voitti myös tunneliallianssikilpailutuksen.

Avoimien ostolaskujen mukaan ryhmittymän TRALLIN yritykset ovat laskuttaneet kaupunkikonsernia v. 2014 yhteensä n. 1,8 milj.eurolla ja TRALAN yritykset n. 5993 milj.eurolla. Tähän kuuluu myös tunnelin rakentamisesta aiheutuneet kulut.

************

Valtio ottaa ja valtio antaa, ainakin lupaa

AL 13.3.15. Päivän lehdessä, samalla aukeamalla pari juttua jotka nivoutuvat toisiinsa. Kelirikko uhkaa runnella tiet. Pirkanmaan ely-keskus kertoo, että kelirikosta aiheutuvat ongelmat ja painorajoitukset lisääntyvät maakunnan teillä jatkossa. Nykyinen, hidastuva korjaustahti tulee näkymään teillä tulevaisuudessa. Syynä tähän on, RAHAN puute. Ratikan rahoitus kun ei ole keneltäkään pois! Näin väitti valtuutettu Juhana Suoniemi (vihr) taannoin. Tosiasia on, että Tampere ratikkatoimillaan aiheuttaa maakunnalle lisääntyviä ongelmia.

Tampereen Perussuomalaisten valtuustoryhmän lausunto Pirkanmaan maakuntakaava 2040, joka rakentuu Tampereen (ratikka)ehdoilla.

Toinen juttu . Ratikasta aiesopimus valtion kanssa. Tampereen kaupunki solmii ennenaikaisen aiesopimuksen ratikasta Liikenneviraston ja ely-keskuksen kanssa. Valtion osuus olisi rakennuskustannuksista 30 %, kaupunki kustantaisi kaluston itse. Ehtona on kaavoituksen keskittäminen ratikan varteen suurien väestösiirtojen toteuttamiseksi ja Tampereen suurkaupungin luomiseksi. Sitova toteutussopimus edellyttää kaupunginvaltuuston ja eduskunnan päätöstä. Heh, heh... Valtuuston päätös puuttuu ratikan rakentamisesta, mutta kaupunginhallitus päättää 15.6.15 ratikka-allianssista?

Valtuuston kokous 16.6.14; "Valtuuston päätöksenteolla haetaan valtuutusta budjetoida raitiotien rakennussuunnittelu ja investointi tulevien vuosien suunnittelu- ja investointiohjelmiin, kilpailuttaa rakentaja- ja toteuttajatahot, resursoida raitiotiehanke kaupungin organisaatiossa ja käynnistää tarvittavat asemakaavojen ja katusuunnitelmien valmistelutyöt.
Valtuuston myönteinen päätös tarkoittaa sitä, että Tampereen kaupungin kaikki suunnittelu lähtee siitä lähtökohdasta, että yleissuunnitelman mukainen raitiotie toteutetaan. Tämä vaikuttaa yleis- ja asemakaavoituksesta ja joukkoliikennejärjestelmän suunnittelusta lähtien aina katuympäristön ja kunnallistekniikan yksityiskohtaisiin ratkaisuihin asti. Valtuuston päätös tulee olemaan myös kaupungin linjaus kantakaupungin yleiskaavan, keskustan strategisen yleiskaavan, Pirkanmaan maakuntakaavan ja kaupunkiseudun rakennesuunnitelman uudistamisen valmistelutöihin.”

Valtuusto EI antanut 16.6.14 valtuuksia allekirjoittaa sitovia sopimuksia, mm. allianssisopimus tai muut vastaavat.

Syy aiesopimuksen kiirehtimiseen on tulevat eduskuntavaalit. Päättäjät vaihtuvat, painopisteet muuttuvat. Tuleva eduskunta ei ehkä näekään Tampereen ratikkaa valtakunnalliseksi ykköskohteeksi.

HUOM. Ratikan infran toimittajan valinta on otettu pois Tampereen kaupunginhallituksen 30.3.15 listalta. Asia tulee uudelleen käsittelyyn 13. huhtikuuta. Ratikan infra tarkoittaa raiteita ja kaikkea muuta tarvittavaa, mutta ei itse vaunuja. Kaupunkilaisten kannalta järkevintä olisi hylätä koko hanke, vaikka salaisia sopimuksia tunneli- ja ratikkaäänestyskäyttäytymisistä rikottaisiinkin.

Samaan vyyhtiin on laitettava Tampereen syvällä kyntävä talous. Kyllä Tampereen kehittämiseen ja kehittymiseen pitää löytyä muita lääkkeitä kuin liikenneinfrat (tunneli ja ratikka) ja suuret väestönsiirrot. Pysyvvien työpaikkojen ja yritysten toimintaedellytyksille ei juuri kukaan tamperelainen päättäjä korvaansa heilauta, koska rahat heidän mukaansa tulevat vain jostain!! Poikkeuksena on muutama oikean yrittäjätaustan omaava valtuutettu.

On nää hianoja kytköksiä. Tampere sitoutuu omalta osaltaan maksamaan ratikkahankkeesta 175 000 000 euroa, että saa valtiolta 75 000 000 euroa. Tähän päälle tulee vielä kalustokustannus n. 70 000 000 euroa. Sanon heti, että turha tulla vertailemaan tätä bussikaluston hankintaan. Sehän on jo olemassa, eikä sitä lähdetä hankkimaan 0-tilanteesta, kuten ratikkahankkeessa on pakko tehdä.

Kansalaisten on syytä tietää kaupunginhallituksen jäsenten nimet, jotka ovat pontevasti ajamassa ratikkaa Tampereelle ja kurjistamassa maakuntaa. Eduskuntavaaleja varten tärkeä tieto on myös, kuka näistä on eduskuntavaalissa ehdokkaana.

Ratikan puolesta 16.3.15 kh:ssa äänestäneet; Satu Sipilä (kd, vara), Anna-Kaisa Heinämäki (vihr), Aleksi Jäntti (kok, vara),
Ilkka Sasi (kok), Elina Sirén (kok), Atanas Aleksovski (sdp), Ilpo Sirniö (sdp), Sirkkaliisa Virtanen (vas)
ja Anna-Kaisa Ikonen (kok).

EI äänestivät; Anneli Kivistö (sdp) ja Tiina Elovaara (ps).

Ps. joukkoliikenteen käyttäjämäärä laskivat Tampereella 2014 yhden prosentin verran! Vaikka väestömäärä Tampereella kasvaa, joukkoliikenteen käyttäjien määrä kuitenkin vähenee. Mielenkiintoinen yhtälö. Tämä nakertaa pahasti ratikan tarpeellisuuden uskottavuutta rahan puutteen lisäksi. Ups. Tamperehan ei olekaan maailman ruuhkaisin paikkakunta! Mikä pettymys.

************

Pirkanmaan joukkoliikennejärjestelmä

Suunnitelma perustuu toivotulle väestömäärän kasvulle, saatavissa olevalle liikkumistiedolle (myös roskapussien ulosviennit laskettu matkoiksi), sisääntuloväylien ruuhkautumisiin, harvoin kulkeviin juniin, jne....

Miksi liityntäpysäköintiä Pirkanmaalle? Kuulemma ruuhkautuminen kasvattaa kysyntää. Ruuhkautumisesta voidaan olla montaa mieltä. Tampereella normaalin liikenteen aiheuttama jonoutuminen ja sen pysähtely eivät ole mitään ruuhkautumista.

Suunnitelmassa sanotaan, että Pirkanmaalla on tuhansia liityntäpysäköijiä, yhteenlaskettuna. Kyllä on, Parkanossa, Orivedellä, Toijalassa, Nokialla rautatien varteen pysäköijiä. Tampereen sisäisessä liikenteessä näitä ei ole eikä tule. Suunnitelmat siitä, että ihmiset käyttävät liityntäpysäköintiä kaupungin sisäisessä liikenteessä ovat utopiaa. Jos bussin tai ratikan bysäkki ei ole kävelymatkan päässä, max n. 400 m, he käyttävät omaa autoa joilla sellainen on. Sitä suurempaa oman auton käyttö on, jos molemmissa päissä joutuisi vaihtamaan liikennevälinettä. Henkilöautoliikenne kasvaa, menee juuri päin vastoin mikä oli tavoitteena.

Ihmisten käyttäytymisen lainalaisuudet on unohdettu mm. ratikkahanketta eteenpäin tönätessä.

Suomi on lamassa. Kansalaisten ostovoima hiipuu, verottaa ei voi määräänsä enempää. Talousviisaat kertovat, että Suomen talous ei nouse 5-10 vuoteen. Mistä aiotaan ottaa rahat ratikkaan, kun Tampereen talous edelleenkin menee alamäkeä kirjanpitokikkailusta huolimatta. Tampereella ei ole varaa ratikkaan!

************

Ratikalla rahastetaan etukäteen ja ohjaillaan päätöksentekijöitä

Kyllä kaupungin virkamiehillä on kadehdittava taito pyörittää kunnallisia luottamushenkilöitä päätöksenteossa mielensä mukaan . Hyvänä esimerkkinä tämä ratikkahanke. Ratikalla rahastetaan vaikka rakentamispäätös puuttuukin.

Esimerkki on tuleva, ylimääräinen PSHP:n valtuuston kokous, jossa käsitellään vain Kaupin Kampuksen asemakaavaan. Päätösehdotuksena on, että MERKITÄÄN TIEDOKSI. Yksinkertaisella maininnalla PSHP joutuu hyväksymään Kampuksen kaavan ja sen mukanaan tuomat maksuvelvoitteet.

Kaavan toteuttaminen edellyttää maanvaihtoja PSHP:n ja Tampereen välillä. Erinäisiä sopimuksia ja rasitteiden muodostumisia syntyy. Edelleen esityksessä sanotaan, että kaupungilla on oikeus toteuttaa raitiotie ja raitiotietä palvelevat rakenteet, esim. pysäkit, vaikka lain voima kaavasta ja päätös ratikan rakentamisesta edelleenkin puuttuvat.

Uskomatonta, PSHP:n valtuustolle annettavalla tiedoksiannolla ollaan kuittaamassa miljoonaluokan sitoumukset, mm. alueen kustannukset yhdyskuntarakentamisesta, ?? milj.euroa, josta Kampuksen osuus raitiotien kustannuksista lasketaan n. ?? milj.euroon. Esittelytekstissä puhutaan raitiotien kustannuksista, mutta maanvaihtosopimuksessa pelkästään joukkoliikenneyhteydestä.

Myös Pirkanmaan maakuntakaava 2040 luonnos puhuu joukkoliikennekäytävistä, johon kuitenkin on upotettu ratikka. Hienoa olla tamperelaisena, että saadaan koko Pirkanmaa osallistumaan ratikan kustannuksiin. Harmittaa vain maakunnan väen puolesta, kun muu tiestö, niin rauta- kuin maantietkin rappeutuvat kiihtyvällä vauhdilla, mutta saahan Tampere ratikan.

Päätöksentekoprosessi muistuttaa "satulapäätöstä". Aikaisemmin pienemmissäkin asioissa enne