Ratikka

Ratikka, olkoon se sitten raitiotie, pika- tai katuratikka. Kiskoilla sen on tarkoitus kulkea kuitenkin.

Tampereen kaupungin tiedotuslehti 2/2008

© Ossi Aho

Lukuohje; käänteinen järjestys, viimeisin päivitys on ensimmäisenä.

Viime- ja tällä vaalikaudella on keskusteluttanut kovasti nämä suurinvestoinnit. Tunneli, kansiareena, ratikka, jätevedenpuhdistamo, jne. Tässä taulukko, josta on nähtävissä valtuutetun käyttäytyminen eri hankkeista äänestettäessä sekä äänen hinta.

---------------------------------------------------------------------------------

Ratikka

Tästä pääset katsomaan vertailutaulukkoa eri kaupunkien raitiotieverkoista. Kuka päättäjistä saa "sulan" hattuunsa ratikkahankkeesta? Vaikuttaa kovin kyseenalaiselta kunnialta.

Valtion osallistumisesta ratikan suunnitteluun on päätetty valtion lisätalousarviossa 19.9.14, Tampereen kaupunkiraitiotiehanke

"Hanke sisältää Hervanta—Keskusta—TAYS—Lentävänniemi välisen osuuden. Valtio tukee hallitusohjelman mukaisesti Tampereen kaupunkiraitiotiehanketta osana alueen liikennejärjestelmän, maankäytön ja tonttipolitiikan kehittämistä. Valtio osallistuu vuosina 2014—2016 aikana syntyvien rakennussuunnittelukustannusten rahoittamiseen. Rakennussuunnittelukustannusten määräksi arvioidaan vuosien 2014—2016 aikana yhteensä 10,2 milj. euroa, josta valtion osuus olisi 3 060 000 euroa. Hankkeesta arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja 180 000 euroa vuonna 2014, 1 440 000 euroa vuonna 2015 ja 1 440 000 euroa vuonna 2016. Suunnitelmien on tarkoitus olla valmiit vuonna 2016, jolloin valtuusto päättää rakentamiseen ryhtymisestä. Rakentamiskustannuksiksi on arvioitu 250 milj. euroa. Valtio tekee erikseen päätöksen investointikustannuksiin osallistumisesta arvioituaan ensin Tampereen kaupungin ja Tampereen seudun kuntien toimet tonttitarjonnan lisäämisessä ja asuntotuotannossa."

Valtion budjetissa 2016, eikä myöhemmillekään vuosille ole esitetty yhtään rahaa. Ministeri Berner lupasi keväällä 2016 ratikalle n. 71 milj.euroa. V. 2017 budjetissa ratikkarahaa EI ole. Ratikalle on myönnetty lisätalousarviossa 2016 rahoitus.

Ratikan kannatus 14.11.2015. Mitä mieltä kukin valtuutettu on ratikkahankkeesta tänä päivänä ja ihan kuvien kera.

HUOM. olen pahoillani, että eräät linkit eivät toimi, mm. Aamulehti on muuttanut esitysalustaansa ja täten linkit ovat katkenneet.

Ratikan koeliikenne alkaa 10.5.2021

Tampereen ratikan kyytiin pääsee ilmoittautumalla, matkalippu tarvitaan.

Ratikka alkaa virallisesti liikennöidä Tampereella 9. elokuuta. Ennen sitä aloitetaan koeliikenne.

Koronavirus myöhensi ratikan koeliikenteen aloittamista, mutta nyt päivämäärä on selvillä. Ratikan kyytiin pääsee 10.5.2021 alkaen ennakkoilmoittautumalla. Täysin avointa koeliikennettä ei voida ennakkosuunnitelmasta poiketen aloittaa.

Paikat koeliikenteeseen täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Koeliikennettä ajetaan 15 minuutin vuorovälein arkisin noin kello 12–18 linjalla 3, joka kulkee Hervantajärven ja Pyynikintorin välillä, Tampereen Raitiotie tiedotti keskiviikkona.

Tampereen seudun joukkoliikenne Nyssen joukkoliikennejohtaja Mika Periviita sanoo, että koronatilanteen takia matkustajamäärää täytyy rajata, jotta vaaditut turvavälit voidaan pitää.

– Toivomme, että ihmiset muistavat ilmoittautuessaan, että tarpeetonta matkustamista on edelleen syytä välttää. Kaikki pääsevät kyllä ennen pitkää kokeilemaan ratikalla matkustamista, Periviita lisää.

Ilmoittautumisen lisäksi kyytiin astuvan on ostettava matkalippu Nyssen kanavista. Ratikka liikkuu vyöhykkeillä A ja B, eli matkustamiseen tarvitaan kahden vyöhykkeen matkalippu.

***************

Ratikka valmistuu etuajassa ja 30 miljoonaa euroa halvemmalla kuin luultiin?

Näin uutisoi YLE 16.4.2020, jatkaen, että arkikokemuksen mukaan näin ei käy usein isoissa rakennusprojekteissa, mutta nyt nähdään Tampereella tämäkin ihme. Se on totta. Mutta kun tarkastelee projektia ratikan suunnittelupäätöksestä 16.6.2014 tähän päivään, kokonaiskuva on toinen. IS innostui myös siunailemaan, että nopeammin ja halvemmalla.
Tampereen raitiotien ensimmäinen osa valmistuu kesällä etuajassa. Tavoitekustannus alittuu noin 30 milj. eurolla. Tämän mahdollistaa se, että aikataulun kun tekee riittävän väljäksi on varaa kiristää. Myös tavoitekustannus voidaan alittaa, kun sen laatii riittävän korkeaksi.

Oleellisinta tässä on, että kumpikin tekijä (hinta ja aikataulu) vaikuttavat suoraan allianssin osapuolten kannustinpalkkioihin niitä korottavasti tai alentavasti.
Hinta on muuttunut alkuperäisestä moneen otteeseen suunnitelmien muutosten, laajennusten ja lisätöiden vuoksi. Joten on mahdotonta vetää rajaa, mikä on oikea kustannusarvio. Tampereen kaupunginvaltuusto päätti 16.6.2014;

"että Tampereen kaupunkiraitiotien yleissuunnitelma hyväksytään, että kaupunki ryhtyy toteuttamaan yleissuunnitelman mukaista raitiotiehanketta, että raitiotiehankkeen kehitysvaihe alkaa välittömästi ja päättyy vuoden 2016 aikana, että raitiotien toteutus- ja rahoitusmalli ratkaistaan kehitysvaiheen aikana, että kehitysvaiheen jälkeen kaupunginvaltuusto tekee päätöksen rakentamisvaiheeseen siirtymisestä vuoden 2016 aikana, jos kehitysvaiheessa päästään sellaiseen toteutuskelpoiseen ratkaisuun, jonka kustannukset eivät ylitä maanrakennuskustannusindeksiin sidottua 250 miljoonaa euron hintaa ilman kalustohankintaa ja jonka kustannuksiin valtio osallistuu 30 prosentin osuudella, että Pispalan kannaksen kohdalla raitiotie kulkee Sepänkadun ja Paasikiventien varren kautta, että raitiotietä varten suunniteltavat asemakaavat valmistellaan niin, että raitiotiereittiä voi liikennöidä myös linja-autoilla."

Tämä hinta koski osuutta Hervanta- TAYS - Lielahti.

Alun perin ratikan ensimmäisen vaiheen (tynkävaihe, Hervanta - Pyynikintori - TAYS) kustannusten arvioitiin jäävän 240 miljoonaa euroon, mutta hanke on laajentunut esimerkiksi Hatanpäälle ja katurakentamiseen. Tampereen ratikan ensimmäinen vaihe maksaa nykyisen tavoitteen mukaan vajaat 300 miljoonaa euroa. Tähän summaan olisi nyt tulossa tuo 30 miljoonan euron säästö.

Raitiotietä rakennetaan viidettä vuotta. Nyt raitiotien ensimmäinen vaihe valmistuu etuajassa kesällä, kun Hatanpään valtatien puolen työt valmistuvat. Tampereen keskustan, Kalevan, Hervannan valtaväylän ja Hervannan raitiotietyöt ovat valmistuneet jo aiemmin. Tampereen keskustassa tehdään vielä katutöitä raitiotien lähettyvillä.

Raitioliikenne Hatanpään valtatiellä alkaa elokuussa eli suunniteltua aikaisemmin. Alun perin raitiotien Hatanpään valtatien osuudella piti valmistua kokonaisuudessaan vasta tämän vuoden loppuun mennessä.

Kaksi osaa

Tampereen raitiotie rakennetaan kahdessa osassa. Osan Pyynikintorilta Santalahteen pitäisi olla valmis niin, että liikenne voidaan aloittaa vuonna 2023.

Loppuosa Santalahdesta Lentävänniemeen odottaa sitä, käsitelläänkö valitusta vesistön täyttöluvasta Näsisaarta varten vielä korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Tampereen ratikka rakennetaan allianssimallilla. Raitiotieallianssin muodostava (siirryt toiseen palveluun)t tilaajaosapuolet Tampereen kaupunki ja Tampereen Raitiotie Oy sekä palveluntuottajat NRC Finland, Sweco Finland, YIT ja Afry Finland (ent. Pöyry).

Jos 30 miljoonaa euroa jää lopullisessa rakentamisessa säästöön, rahat jaetaan allianssin kaupallisen mallin mukaan tilaajille ja tuottajille. Se selviää myöhemmin, montako miljoonaa kaupunki saa tästä osuudesta.

Laskin viime syksynä ratikan 2. osasta päätettäessä, miten kannustimet määräytyvät, kuka tienaa eniten. Kannustimet jakaantuvat seuraavasti; tilaaja (Tampere) 30 %, palvelun tuottajat 50 % ja bonus-booli 20 %.

Ts. kaupunki (veronmaksajat) saa, vai onko niin, ettei tarvitse maksaa tuosta n. 30 milj. euron säästöstä n. 10 milj. euroa? Loppu jakaantuu palvelun tuottajien ja Bonus-boolin kesken sovitulla tavalla.

Ratikan 2. osalla kaupungin kannalta hieman parempi sopimus.
Eipä taida säästöt toteutua lasketulla tvalla, kun otetaan huomioon saaritäyttöön varatun louhoksen käsittely.

***************

Ratikkaliikenteen aloitus aikaistuu

Kaupunginhallitus päätti 6.4.2021 , että linjastosuunnitelman ja ratikan käyttöönotto tapahtuu kahdessa vaiheessa 7.6.2021 ja 9.8.2021 painottuen jälkimmäiseen ajankohtaan. Alkuvaiheessa käytössä on ½-linjaa ja 6 vaunua ja 15 bussilinjaa muuttuu.

Muutokseen liittyvä asiakasviestintä on jo aloitettu ja sitä lisätään suunnitelmallisesti muutosajankohtien lähentyessä kaikissa Nyssen asiakasviestinnän ja markkinoinnin kanavissa.

Vallitsevan koronatilanteen vuoksi ratikan avoimen koeliikenteen aloitusta siirrettiin. Nysse-joukkoliikennepalvelu on kuitenkin toiminut koko epidemian ajan.

Linjastomuutoksen yhteydessä keskustan reitit muuttuvat. Bussiliikenteen määrä kasvaa Hämeenpuistossa, Rautatienkadulla ja Satakunnankadulla. Voi hyvä tavaton, tällaista olisi voinut toteuttaa, ennenkuin ratikkaa alettiin suunnitella. Kosken yli menee neljä busseille käyvää reittiä.

Hämeenkadulle ei jatkossa enää mahdu kaikki bussit

Ratikka vie oman tilansa

Bussipysäkkien tila on rajatumpi

Enemmän tilaa kävelylle ja pyöräilylle. Just!

Keskustorille ja Hämeenkadulle jäävät runkolinjat 1-10 ja seutukympit 40, 50, 70, 80, 90

Näillä linjoilla kulkee lähes 65 % kaikista Nyssen matkustajista

Uusia solmupysäkkejä ovat
       - Sorin aukio
       - Rautatieasema
       - Tuulensuu

***************

Lisää järvitäyttöä, kenen intressi?

Aamulehti julkaisi 3.4.2021 ison lobbausjutun Näsijärven täytöstä ja kivikasan päälle rakennettavasta uudesta kaupungin osasta, Näsisaaresta. Jutun mukaan, Tampereen kaupunki haluaa rakentaa Näsijärveen tekosaaren, Näsisaaren. Sille muuttaisi vuosien kuluttua vesitäytön laajennuksen jälkeen 5000 asukasta. Olisiko oikeampi termi - rakennusliikkeet haluavat? AL uudisti lobbauksensa 3.5.2021. Nyt louhe onkin arvokasta. Siis, miksi ajaa sitä järveen?

Lehdessä kerrottiin, että ensin on määrä rakentaa raitiotietä varten 13 hehtaarin järvitäyttö Hiedanrantaan. Jos sen vesilupa saa lainvoiman, raitiotie jatkuu Santalahdesta Paasikiventien yli. Rata kulkee Näsisaaren kautta Hiedanrantaan ja siitä edelleen Niemenrannan läpi Lentävänniemeen. Tämä ei pidä paikkaansa, tämä ei ollut ensimmäinen suunnitelma.

Ihan aluksi ratikkareittiä suunniteltiin, joko Pispalan kautta tai rautatien ja Paasikiventien välissä aina ohi Nokian tien risteyksen, jossa olisi vasta Paasikiventien ylitys. Ei ollut tietoa mistään saaritäytöistä. Mutta, nälkä on kasvanut syödessä. Suunnitelmaa alettiin säätää, jos ei nyt hana jokaisessa kaupunginhallituksen kokouksessa, mutta kuitenkin. Mukaan tuli reittimuutokset, uudet asuntoalueet ja Näsijärven täyttö. Ensivaiheessa piti olla vain rantatäyttöä. AVI latasi 2018 kovat ehdot rantatäytölle.

Nyt suunnitelmissa on, että Näsisaareen pitäisi nousta lopulta noin 25 hehtaarin asuinalue. Sen yleissuunnitelman mukaiselle lisätäytölle on haettava vielä erikseen vesilain mukainen lupa.
Onko näkemys vain kunnan virkamiehen näkemys vai laajemmankin joukon? Näsisaari kuuluu suureen suunnitelmaan, johon sisältyvät mm., rantaväylän tunneli, ratikka, Sulkavuoren jätevedenpuhdistamo. Rakennusliikkeet ovat kirjoittaneet nuotit, joita kaupunki kuuliaisesti soittaa. Investointiverkoston näet täältä. Voi sanoa, että hyvin on koplattu asioita yhteen.
"– Näsisaaren merkitys on Tampereen kaupungille ja Hiedanrannan hankkeelle erittäin suuri, Tietäväinen sanoo."
Tamperetta paljon täyttömaalla

Vesistötäytön päälle rakentaminen on Tampereen kaupungin rakennuttamisjohtajan Milko Tietäväisen mukaan vaativaa ja ainutlaatuista, mutta ei tavatonta. Louhepenkereenä tehty täyttö on hänen mukaansa perinteistä maa- ja vesirakentamista. Tekniikka on tuttua ja testattua.

– Tamperetta on rakennettu paljon täyttömaalle, saati sitten Helsinkiä. Tampereen Hatanpää, Ratinan ranta ja viimeisimpänä Ranta-Tampella ovat täyttömaalle tehtyjä, Tietäväinen kertoo.

Tämä pitää paikkansa. Aikoinaan ei järven ja luonnon saastumisesta kannettu huolta. Järveen kipattiin mitä vain, ajatuksella - poissa silmistä - poissa mielestä. Ajat ovat muuttuneet. Nyt kannetaan huolta myös ympäristön ja luonnon tilasta. Siksi on hyvin kummallista, että tekosaarta ajetaan alueelle joka vaarantaa pohjaveden laadun, sekoittaa lahden pohjaan jo sedimentoituneet bcp-, ym muut ympäristömyrkyt aineet

Kaupunki ei ole vielä hakenut lupaa koko asuinalueen vaatimalle noin 25 hehtaarin vesistötäytölle, sillä asuinalueen hakemus ei ole vielä ajankohtainen. Täytön laajentamista on suunniteltu vuosien tai jopa vuosikymmenten päähän.

Asuinalueen yleissuunnitelman vesistötäytön alue lähestyy Lielahden entisen sellutehtaan nollakuitualuetta. Järvessä olevalle nollakuidulle eikä muillekaan myrkyille ole ole vielä ratkaisua.

Kaupungilla ei myöskään ole varattuna rakennusmateriaalia laajaan vesistötäyttöön. Kaupungin nykyarvion mukaan tekosaaren rakenteisiin tarvitaan kanavan veden virtausta tukevia laitteistoja. Tämähän on täysin absurdia. Koneellisesti pyöritetään virtausta, että voidaan rakentaa saari!

Nykyisen hakemuksen, ratikkalinjauksen pohja, 13 hehtaarin täyttöön tarvitaan materiaalia noin 1,5 miljoonaa kuutiota. Yleissuunnitelman mukainen täyttö on kokonaisuudessaan noin 25 hehtaaria. Sen tilavuus alustavien laskelmien mukaan olisi reilut kaksi miljoonaa kuutiota. Nyt tulee vastaan ongelma, mistä riittävä kiviaines? Yleissuunnitelman mukaisen järvitäytön toteuttaminen edellyttäisi suuruusluokaltaan vähintään Kunkun parkin kokoisen louhintakohteen. No mutta, Kunkun parkkihan on pyörii mukana suunnitelmissa kaiken aikaa. Tosin tämä sotii sitä vastaan, ettei keskustassa tarvita pysäköintipaikkoja, koska henkilöautoliikenne on tarkoitus keskustassa "tappaa" kokonaan.

Lehdessä sanotaan, että valitukset nostavat kustannuksia. Noinkohan on, kun tarkastelee koko suunnittelukautta. Kustannuksia aiheuttaa se, että suunnitelmia on lähdetty muuttamaan satulapäätöksillä, eikä vesiluvitus ole ehtinyt matkaan mukaan. Yleensä on tapa, että ensin varmistetaan ja hankitaan luvat, ennen kuin ryhdytään tekemään mitään. Tampereella on toinen tyyli.

Miksi vesilupa-asioita ei ole käynnistetty ajallaan? Pitääkö kysyä, onko joku laiminlyönyt tehtävänsä, vai, onko luotto ollut niin kova, että kaikki suunnitelmat menevät sukkana läpi prosesseissa? Vesiluvitusta harkitaan siinä vaiheessa, jos ei kiskot ole ihan kastumassa, mutta kuitenkin. Miten on sisäisen tarkastuksen ja tarkastuslautakunnan mielestä hommat menneet?

Jospa kaivettaisiin alkuperäinen suunnitelma esiin ja lähdetään toteuttamaan sitä, niin varmemmin ja nopeammin Lielahtelaiset saisivat ratikkansa.

***************

Entisestä Tampereen keskustan valtaväylästä ei ole jäljellä kuin kapea ränni

ALn mielipidesivulla oli 30.3.2021 oheinen, kantaa ottava mielipidekirjoitus. Neljän kuukauden päästä alkaa nähdä, mitä ratikka kaupungin liikenteeseen ja ihmisten liikkumiseen vaikuttaa. Mitä tapahtuu yritystoiminnalle, se näkyy vasta viiveellä.
"Vaikka asunkin Tampereella, niin ei täältä Hervannasta kovin usein tule käytyä keskustassa, varsinkaan Hämeenkadulla. Isot liikkeet sijaitsevat nykyään enemmänkin Tampereen laidoilla.

Siksipä olikin melkoinen yllätys, ettenkö sanoisi järkytys, kun jokunen päivä sitten kävin rautatieasemalla, josta on hyvä näköala suoraan Tampereen valtaväylälle. Hei! Tämäkö on se sama pääkatu, jota pitkin tallustelin nuorena miehenä päästä päähän vanhalta Tekulta rautatieasemalle päästäkseni Nokialle menevään paikallisjunaan? Silloisesta valtaväylästä ei ole enää jäljellä kuin kapea ränni, jonka tilasta ison osan haukkaavat ratikalle rakennetut kiskoparit.

Missä autot? Ne on ajettu muualle kaupungin laitamille, vain hyötyliikenteelle on sijaa tälle väylälle. Jalankulkijoille on kyllä ruhtinaallisesti tilaa, kun katua on kavennettu, ja jalkakäytäviä levennetty, mutta missä ovat jalankulkijat? No tietysti siellä, missä ovat vielä konkurssiaallolta säilyneet liikkeetkin, eli jossain laidoilla.

Jokunen isohko liike on vielä sinnitellyt kadun varrella, mutta kuinka pitkään. Ei tietoakaan mistään Manhattanista, mitä nimeä joskus hyvinä aikoina yritettiin Hämpin varrella olevalle keskustalle lanseerata.

Kuinka tämä nykyinen alennustila on mahdollista näinkin lyhyellä ajanjaksolla? Sitä voi kysyä niiltä yli-innokkailta "ratikkamiehiltä - ja naiselta". Piti väkisinkin saada Tampereelle kulkuneuvo, jolla kohotettaisiin Tampereen imagoa. Näyttää vain käyvän aivan toisin. Veikkaanpa, että vielä moni tamperelainen tulee kiroamaan koko ratikan. Viimeistään siinä vaiheessa, kun veronmaksajien kukkarolle on asiaa milloin minkäkin lisämenon takia. Ei esimerkiksi Turtolan liittymän uudelleen rakentaminen kovin halpa investointi tule olemaan, jos se joudutaan muuttamaan vain sen takia, että saadaan ratikalle tilaa.

Ja näitä muita vastaavia on kyllä vielä ehkä luvassa. Toinen aihe kiroiluun tulee olemaan, kun nyt hyvin toimivia bussireittejä tullaan muuttamaan ratikalle sopiviksi syöttölinjoiksi, tai tuttuja reittejä tullaan kokonaan lopettamaan. Kaikki vain ratikan takia.

Pekka Suokas, Tampere"

Nämä yli-innokkaat "ratikkamiehet - ja naiset" löytyvät täältä.

***************

Jälleen ratikka pulassa

Taisi olla jo neljäs isompi kämmi ratikan koeajoliikenteen aikana. Ratikka joutui useamman kerran jumiin Tampereen keskustassa ti 23.3.2021.

Ongelmat alkoivat, kun opetusajossa olleen raitiovaunun virroitin vioittui tiistaiaamuna Hämeenkadulla. Raitiovaunu pysähtyi Koskipuiston pysäkille kello 10.30 odottamaan korjausta. Ratikkaa ei kuitenkaan pystytty korjaamaan paikan päällä, vaan vaunu tönättiin toisen ratikan avustamana eteenpäin. Apuun saatiin toinen ajossa ollut ratikka, joka kytkettiin rikkoutuneeseen raitiovaunuun. Ratikka saatiin Hämeenkadulta liikkeelle ennen kolmea iltapäivällä.

Ongelmat kuitenkin jatkuivat Hämeenkadun jälkeen, kun ratikkaa ei onnistuttu työntämään rautatietunnelista läpi kohti Itsenäisyydenkadun ylämäkeä. Paikalle pyydettiin kolmas ratikka vetämään pulaan joutunutta raitiovaunua.

Tunnelista ei päästy, koska ratikan vääntynyt virroitin oli liian suuri matalaan tunneliin. Tarkemmin, vioittunut.

Parhaimmillaan vaunua oli auttamassa kaksi muuta raitiovaunua. Lopulta vaunu vedettiin Itsenäisyydenkadun ylämäkeä ylös Tammelan puolella olevasta ratikasta.

Ongelmat johtuivat asennustöissä tehdystä virheestä. Opetusajot alkoivat Tampereen keskustassa maanantaina kolmen viikon tauon jälkeen. Tauon aikana Hatanpään valtatiellä tehtiin ajolankojen asennustöitä, joissa ajolanka jäi hieman liian matalalle ja virroitin osui siihen ajossa.

Sitä vain mietin, että millainen sotku ihmisten liikkumiseen tulee, kun tällainen tilanne laukee päälle parhaaseen työhönmenoaikaan? Hyvä, että on riittävän pitkä koeajoaika, että viat tulevat ennalta ilmi - toivottavasti.

***************

Ratikan avoin koeliikenne siirtyy

Tampereen Raitiotie Oy ilmoitti 12.3.2021, että ratikan liikennöinti on määrä aloittaa maanantaina 9. elokuuta. Sitä ennen Ratikan matkalla on vielä yksi etappi; matkustajille avoimen koeliikenteen aloittaminen. Koronatilanteesta johtuen avoimen koeliikenteen aloitusta matkustajien kanssa on päätetty siirtää toukokuulle.

Koeliikenne aloitetaan kuitenkin alkuperäisen aikataulun mukaisesti 1.4. - ilman asiakkaita.

*****************

Nyt oli vuorossa ajolankojen pudotus alas

Se oli sitten jo kolmas haaveri ratikalle. Ensin oli kolari ratikan ja taksin kanssa Turtolan risteyksessä. Seuraavaksi katu kävi ahtaaksi Hämeenkadulla. Nyt oli kysymyksessä johtimien pudottaminen. Tässä johtimien pudotuksessa ratikka ei ollut osallisena.

Kuorma-auton pystyssä ollut lava otti kiinni ratikkalinjoihin Rieväkadun ABC:n kohdalla Tampereen Kalevassa maanantaiaamuna 8.2.2021 ja pudotti ne alas.

Pelastuslaitoksen mukaan ratikan ajolankaa putosi useiden satojen metrien matkalta. Ajolankaa irtosi ja putosi arviolta 400–500 metrin matkalta, kertoo Tampereen Raitiotie oy. Tilanteesta ei aiheutunut ulkopuolisille vaaraa, mutta vaurio aiheutti häiriötä liikenteelle.

Korjaaminen kestää kuitenkin useita päiviä ja kustannuksia tulee kymppitonneja.

Tie oli suljettu liikenteeltä aamupäivän ajan puoli kahteentoista asti Sammonkadun ja Sarvijaakonkadun risteyksen lähellä. Lisäksi liikennettä Sammonkadulta Hervannan valtaväylälle suositeltiin välttämään.

Esimakua tulevasta. Voisi sanoa, että onni onnettomuudessa, kun tämä tapahtui koeajojen aikaan. Jos tämä tapahtuisi aamulla, parhaaseen työmatka-aikaan, niin sekaannus olisi melkoinen. Miten korvaava liikenne hoidetaan näissä onnettomissa tapauksissa? Onko olemassa suunnitelmat ja ennen kaikkea, kalusto?

*****************

Hämeenkatu jäi ahtaaksi

Tampereen ratikka ja jakeluauto kolaroivat Hämeenkadulla ke 3.2.2021 aamupäivällä. Ratikka ei mahtunut kulkemaan jakeluauton ohi, joten ratikka ja jakeluauto kolhaisivat toisiaan. Ratikkaan että jakeluautoon tuli naarmuja, mutta isommilta haavereilta vältyttiin.

Paikalla olleiden lukijoiden mukaan törmäyspaikalla oli lumipenkka, jonka takia jakeluauto ei mahtunut siirtymään sivumpaan. Jakeluauto oli Hämeenkadulla purkamassa kuormaa, mutta kadulla olevien lumivallien takia jakeluauto ei päässyt tien reunaan. Raitiovaunun kuljettaja ei selvästi ollut huomannut sitä, että jakeluauto oli niin lähellä tietä, vaan oli yrittänyt ohitusta..

Hämärä muistikuva on, että ratikasta kun väännettiin parhaimmillaan, tuotiin esiin myös Hämeenkadun epäonnistunut katuprofiili. Silloin jo todettiin, että se on ahdas ja onnettomuusaltis. Myöskään sitä ei otettu huomioon, että Suomessa saattaa olla (on) edelleenkin neljä vuoden aikaa johon sisältyy myös talvi.

*****************

Näsijärveä saa täyttää - jos saa?
Vaasan hallinto-oikeus on hylännyt 2.2.2021 Näsijärven täyttöä koskevan valituksen. Tämä oli odotettavissa, eikä yllättänyt.

Raha puhuu! Vaasan HaO:n päätöksessä mennään talous edellä. Näsijärven ja pohjavesialueen mahdollinen pilaantuminen ohitettiin hyvin kevyillä maininnoilla.

”Hallinto-oikeus katsoo, että kun otetaan huomioon, mitä aluehallintoviraston päätöksessä on todettu hankkeesta aiheutuvista hyödyistä ja toisaalta siitä aiheutuvista haitoista, hankkeesta saatava hyöty on vesilain 3 luvun 4 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla huomattava verrattuna siitä yleisille tai yksityisille eduille koituviin menetyksiin.

Edellä todetun perusteella ja kun otetaan huomioon aluehallintoviraston päätös lupamääräyksineen ja perusteluineen, vaatimukset ja niiden tueksi esitetyt seikat sekä asiakirjoista saatu selvitys, hallinto-oikeus katsoo, että aluehallintoviraston päätöksen kumoamiseen tai muuttamiseen ei ole perusteita.”

Vaasan HaO ei ota kantaa pohjavesialueen ja järven mahdolliseen pilaantumiseen. Vaikutta siltä, että oikeus teki päätöksensä siinä tarkoituksessa tietäen, että siitä tehdään jatkovalitus KHO:n, joka saa päättää täyttöluvasta. Toisaalta, jos päätös olisi ollut toisenlainen, kaupunki olisi valittanut.

Aika moista ristiin viilausta. Toinen HaO (HML) kieltää ja toinen (Vaasa) myöntää. Veikkaan, että ratkaisijaksi haetaan Korkeinta hallinto-oikeutta.

Valittajalla on aikaan valittaa KHO:n 11.3.2021 saakka. Ympäristönsuojeluyhdistys haki vielä valituslupaa Näsijärven tekosaaresta.
Hämeenlinnan hallinto-oikeus on päätöksellään 28.12.2020 nro 20/1058/2 kumonnut Tampereen yhdyskuntalautakunnan päätöksen 11.6.2019 § 171 ja hylännyt täyttöön liittyvän poikkeamislupahakemuksen. Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunta on 11.6.2019 § 171 myöntänyt hakijalle luvan poiketa alueella voimassa olevien asemakaavojen mukaisesta täyttökiellosta ja käyttötarkoituksesta vesistötäytön rakentamiseksi sillä ehdolla, että hankkeelle saadaan vesilain mukainen lupa. Tämä päätös ei ole lainvoimainen.

Lehdessä oli viittaus vanhaan yhdyskuntalautakunnan päätökseen, 11.6.2019, poikkeusluvan järven osittaiseen täyttämiseen. Outoa, mitä tällä haluttiin viestittää? Hämeenlinnan HaO kumosi tämän päätöksen. Kaupunki on hakenut valituslupaa tähän päätökseen.

*****************

Näsijärven täytön poikkeuslupa kumottu

Huups! AL uutisoi 13.1.2021, että Näsijärven täytön poikkeuslupa kumottu. Näin siinä sitten kävi, että HaO kumosi poikkeusluvan. Monasti olen tuonut esiin tämänkin mahdollisuuden ja kysellyt, onko vaihtoehtosuunnitelmaa. Ei kuulemma ole. Luotettiinko liikaa siihen, että voidaan vaikuttaa oikeuden päätökseen? Mitä, hä?
Hämeenlinnan HaO on kumonnut Tampereen yhdyskuntalautakunnan kesäkuussa 2019 tekemän poikkeamislupapäätöksen Hiedanrannan vesistötäytöstä.
Yhdyskuntalautakunta myönsi 2019 Tampereen kaupungille luvan vesistötäytön rakentamiseen ja käyttökiellosta poikkeamiseen Lielahdessa ja Santalahdessa. Lisäksi lautakunta myönsi luvan poiketa käyttötarkoituksesta ja rakennuskiellosta alueella olevilla kiinteistöillä. Lupa myönnettiin sillä ehdolla, että hankkeelle saadaan myös vesilain mukainen lupa.
Hallinto-oikeus toteaa, että ei voida toteuttaa poikkeamismenettelyllä. Kun otetaan huomioon rakentamisen luonteesta ja hankkeen laajuudesta sekä hankealueen ympäristöstä saatu selvitys, hanke johtaa hallinto-oikeuden mukaan vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen ja voi aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Varsin selvää tekstiä!
Hanketta ei voida toteuttaa yksittäistapauksellisella poikkeamismenettelyllä, vaan se edellyttää asemakaavallista tarkastelua, joka mahdollistaa hankkeen arvioinnin laajemmasta, eri maankäyttötarpeiden yhteensovittamisen näkökulmasta, hallinto-oikeus linjaa."
Kysymyksessä on rahallisesti sen luokan moka, että vastuullisia on syytä alkaa etsiä.

Esitin YLA:n kokouksessa 2019 po. poikkeusluvan hylkäämistä, ei saanut tulta.

Asia meni näin kokouskäsittelyn aikana
Ossi Aho ehdotti, että poikkeuslupahakemus hylätään seuraavin perustein:

a) KHO:ssa on vireillä valitus, joka koskee osittain po. aluetta, ja
b) Vaasan hallinto-oikeudessa on Vaitinaron täyttölupaan liittyvä valitus sekä
c) Länsi-Suomen aluehallintovirastossa on vasta Näsijärven täyttöä koskeva hakemus. Näitä seikkoja ei ole tuotu esityksessä riittävästi esille.

Hallintolainakäyttölain 31 § mukaan, päätöstä, johon saa hakea muutosta valittamalla, ei saa panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Ts. on paikallaan odottaa hallinto-oikeuksien ja AVI:n päätösten lainvoimaisuutta ennen jatkotoimenpiteitä. Hyvään hallintotapaan kuuluu myös, että viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden.

Hiedanrannan uuteen kaupunginosaan tavoitellaan 25.000 uutta asukasta ja 10.000 uutta työpaikkaa. Tavoite asukkaiden määrästä voi olla epärealistinen, mutta miten ja mihin sijoitetaan 10000 työpaikkaa? Esitetyt luvut tarkoittavat, että jokaista 100 asukasta kohden olisi syntymässä 40 työpaikkaa.

Vaitinaron vesistötäyttö ei ole välttämätön, koska maa-aluetta on käytettävissä. Onko näin, että HIedanranta, Jarvikaupunki ja Näsijärven täyttö liittyvät keskusjätevedenpuhdistamosta tulevan kiviaineksen sijoittamiseen ja hyödyntämiseen?

Korostan esityksen perusteluissa hyvän hallintotavan merkitystä. Ei ole myöskään hyvää hallintotapaa, että näin merkittävä päätös tuodaan päätettäväksi siten, että muutoksenhakuaika osuu ihmisten lomakaudelle.

Ehdotus ei saanut kannatusta, joten se raukesi.

Tässä kuva, josta on nähtävissä, miten Tampereen suurista investoinneista moni on kytkyssä toisiinsa.

Kuva herätti some:ssa pientä intohimoa.

****************

Kuka keksi Tampereen ratikan?

AL kirjoitti 3.1.2021 näyttävästi ratikasta (maksumuurin takaa). Kuka keksi Tampereen ratikan? Onko sillä merkitystä? Tampereen matka ratikkakaupungiksi on ollut pitkä, mutkikas ja osa samaa kehitystä, jota on tapahtunut myös muualla. Elokuussa ratikka otetaan käyttöön ja lähivuodet näyttävät oliko hanke järkevä vai ei. Samaten nähdään, mitä menoja ja kuinka paljon ratikan ylläpito tulee vaikuttamaan Tampereen talouteen.

Pauli Välimäki (vihr) nimeää ideageneraattoreiksi Jyrki Laihon ja Risto Laaksosen, jotka kehittelivät ideaa kaupunginjohtaja Jarmo Rantasen ja apulaiskaupunginjohtaja Esa Kotilahden tuella vuodesta 2001 alkaen.

– Sieltä ketju tähän päivään on yhtenäinen. Aiemmat selvitykset jäivät selvityksiksi, eivätkä lähteneet lentoon, Välimäki perustelee.

Antero Alku suuntaa katseensa 1990-luvulle, jolloin tuotiin esiin ajatus katuraitiotiestä Hervannasta Tesomalle.

Ville-Mikael Tuominen etsisi idean keksijöitä ja puolestapuhujia myös 1900-luvun alkuvuosista.

Yksi on selvää. Tampereen ja seudun raitiotien tulevaisuus haarautuu moneen suuntaan ja vaatii monen ihmisen kykyä katsoa tulevaisuuteen. Todellakin, kysymys on miljardihankkeesta. Toinen asia on, onko se kuntien väestömäärä huomioon ottaen tarpeellinen? Oleellinen kysymys on myös kuka ja ketkä hyötyvät, mitä maksaa?

Näin ratikka eteni kohti toteutusta

2007: Seudullinen liikennejärjestelmäsuunnitelma TASE 2025 valmistuu, ja siinä esitettiin raitiotien osalta kehityspolku, jossa katuraitiotie tehdään aluksi reitille Vuores–Hervanta–Amuri. Seuraavassa vaiheessa sitä jatketaan Lentävänniemeen.

2011: Tampereen modernin katuraitiotien alustava yleissuunnitelma Hervannasta Lentävänniemeen valmistuu.

2012: Valtuustossa päätetään ratikan toteuttamiseen tähtäävästä jatkosuunnittelusta. Tampere ja Turku päättävät tehdä raitiotien suunnittelussa yhteistyötä.

2013: Valtion ja kaupunkiseudun kuntien yhteisessä MAL-aiesopimuksessa sovitaan, että Tampere tekee päätöksen raitiotien ykkösvaiheen rakentamisesta ja valtio osallistuu kustannuksiin 30 prosentilla. Täydennysrakentaminen kohdistetaan raitiotien vaikutusalueelle.

2014: Tampereen raitiotien yleissuunnitelma valmistuu. Kesäkuussa se hyväksytään valtuustossa ja samalla ratkaistaan se, että raitiorata kulkee Pispalan kannaksella Santalahden ja Näsijärven puolelta eikä Pispalan valtatietä sekä se, että Hervannasta tullaan Sammonkatua ja Itsenäisyydenkatua ja edelleen Hämeenkatu päästä päähän. Tays otetaan omalle Teiskontien linjalle.

2015: Raitiotieallianssin suunnittelijat ja rakentajat valitaan. Raitiotien Hervanta–Pyynikintori–Tays kehitys- eli toteutussuunnitteluvaihe alkaa. Vaunutoimittaja valitaan, mutta päätöksestä valitetaan.

2016: Syyskuussa allianssi saa valmiiksi osan 1 suunnitteluvaiheen. Siinä on ratkaistu se, miten raitiotie rakennetaan, millä aikataululla ja mihin hintaan eli hankkeen tavoitekustannus.

Marraskuussa Tampereen valtuusto tekee historiallisen päätöksen raitiotien rakentamisesta. Se on Suomessa ensimmäinen kerta vuosisataan, kun päätetään rakentaa uusi raitiotiejärjestelmä.

2017: Raitiotien rakentaminen käynnistyy. Ensimmäiset kiskot asennetaan keväällä.

Markkinaoikeus antaa vaunuhankintavalituksesta päätöksen, joka on Tampereen kaupungille myönteinen. Sopimus vaunuhankinnasta voidaan allekirjoittaa.

2019: Marraskuussa valtuusto päättää, että ratikkaa jatketaan jo ykkösvaiheessa Hatanpään valtatiellä linja-autoasemalle asti, jotta ydinkeskustan työt saadaan kerralla valmiiksi.

2020: Valtuusto päättää, että ratikan kakkosvaihetta aletaan rakentaa Pyynikintorilta lännen suuntaan ensin Santalahteen ja Näsijärven täyttösaaren valitusasian ratkettua edelleen Lentävänniemeen asti. Tähän päivään mennessä, Näsijärven täyttölupaa ei ole saatu Vaasaan HaO:lta.

Tampereen, Ylöjärven, Pirkkalan ja Kangasalan valtuustot päättävät tulevaisuuden raitiotielinjojen ratavarauksien sijainnista.

2021

2020

Poikkeuksellisen vuoden päätteeksi ratikalle ensimmäinen kolari

#Ratikka ei ole virallisesti aloittanut liikennettä, kun joutui ensimmäiseen kolariin 30.12.2020 puolen päivän aikaan Turtolan risteyksessä. Sattumalta osuin paikalle kohtapian tapahtuman jälkeen ja sain muutaman kuvan. https://www.facebook.com/Ossi.J.Aho/posts/1803491289817027

Onnettomuudessa Hervannasta päin tullut ratikka ja Nekalantieltä valtaväylälle laskeutumassa ollut taksi "pussasivat" hieman. Taksi joutui hinausauton kyytiin ja ratikka ajoi omin avuin varikolle

Näin kirjoittaa YLE; Opetusajossa oleva ratikka ja henkilöauto ajoivat kolarin Tampereella Hervannan valtaväylällä. Onnettomuus sattui kello 11.49 keskiviikkona.

Poliisin mukaan tapahtunutta tutkitaan taksinkuljettajan osalta epäiltynä liikenneturvallisuuden vaarantamisena. Selvitettävänä on muun muassa kolaripaikalla olevien, tieliikennettä varoittavien raitiotievalojen toiminta tapahtumahetkellä.

****************

Lähijunaliikenne alkaa kiinnostaa myös silmää tekeviä

Kimmo Sasi ja Mikko Närhi julkaisivat 30.12.2020 AL:ssä kirjoituksen; että #lähijunaliikenne pitäisi saada käyttöön selvitysten sijaan. Jaa-a, että sitä löytyy vielä myöhäisherännäisiä. Itse otin kantaa #lähijunaliikenteen kehittämiseen jo keväällä 2012.

Kirjoitin faceen vastauksen: Oikein hyvä kirjoitus, tosin jälkijunassa ja 15-20 vuotta myöhässä. Saman suuntaiset ajatukset olivat Tampereen kauppakamarin johtaja Antti Eskelisellä ennen ratikan rakentamispäätöstä https://www.tamperelainen.fi/paikalliset/1802429 että, juniin kannattaa panostaa. Silloin olisi pitänyt kuunnella häntä.
Tosiasia on, että pääkaupunkiseudun mukaiselle lähijunaliikenteelle ei Tampereen seudulla tule ratikan kanssa kilpailevaa toimintaa. Osaavathan mahdolliset kiinnostuneet laskea, että jos radan vieressä menee samaan suuntaan ja lähiöön ratikkalinja, Tampereen ja lähiseudun asukasmäärät eivät riitä molempien liikennemuotojen kannattavaan pyörittämiseen. Jo pelkästään ratikkaa joudutaan subventoimaan, jos vielä lähijunaliikennettä, niin eihän se ole tästä maailmasta.
Mietitään vähän. Pääkaupunkiseudulla lähiliikenteen vaikutusalueella ja välittömässä ympäristössä on n. 1.1 milj. asukasta. Mitä on Tampereella? Vaikka otetaan mukaan odotettu Tampereen kasvu 300000 asukkaaseen ja naapurikunnat, Kihniö ja Pälkäne mukaan lukien, taidetaan olla n. 0,5 milj. asukkaassa.
Rakennetaan nyt ensin ne kevytrakenteiset (puusta) laiturirakenteet suunnitteilla oleville junaseisakkeille, mm. Tohloppi.
****************

Töitä tehdään ikäänkuin lupa olisi olemassa

AL kirjoittaa 22.11.2020. Satoja metrejä pitkä putkijono ilmestyi Näsijärven Vaitinaroon – Saaritäytön valmistelevat työt näkyvät jo, vaikka lupaa täyttämiselle ei vielä ole.

Alkuperäisestä aikataulusta jo useaan kertaan myöhästyneen Vaitinaron saaritäytön valmistelevat työt etenevät ja näkyvät vesialueella nyt myös kaupunkilaisille. Kyseessä on pohjaan asti ulottuvan, suodatinkankaasta valmistetun suojaverhon kelluke. Pohjaan suojaverho on kiinnitetty molemminpuolisilla betonipainoilla. Suojaverhon tarkoitus on estää samentuneen veden leviäminen. Uppotukit poistetaan saaritäytön alta, jotta esimerkiksi rakennusten paaluttamisessa ei tule ongelmia tulevaisuudessa.

Eihän se suodatinkangas estä samentuneen veden leviämistä. Toki isompien roskien leviäminen estyy. Tunnelityömaalla oli vastaavat verhot kun Ranta-Tampellan aluetta täytettiin. Tuttu sukelluksen harrastaja kertoo että, vedenkirkkaus ei vieläkään ole palautunut ennen täyttöä vallitsevaan tilaan.

Lupaa odotellaan yhä

Saaritäyttöä koskevista suunnitelmista ja luvista on valitettu useampaan kertaan. Tammikuussa 2020 AVI myönsi saaritäytölle luvan siten, että rannan ja saaren väliin jää 36 metriä leveä kanava.

Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ja Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri jättivät aluehallintoviraston päätöksestä valituksen Vaasan hallinto-oikeuteen, jossa se odottaa edelleen ratkaisua.
Rakennuttamisjohtaja Milko Tietäväinen sanoo, että "tarkkaa tietoa siitä ei ole, koska päätöstä asiassa voidaan odottaa. Se voi kuitenkin tulla nopeastikin. Mikäli päätös on kaupungille myönteinen, jatkotöiden eli saaritäytön aloittaminen voi tapahtua nopeastikin ja että täyttö voisi nopeimmillaan alkaa arviolta noin kuukauden kuluttua siitä, kun hallinto-oikeuden päätös tulee."
Optimismi on aina hyväksi. Mutta, jos unohtaa sen, että AVI:n päätöksestä valittaneilla on jatkovalitusmahdollisuus Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos Vaasa HaO:n päätös ei tyydytä valittaneita. Lain mukaan toimenpiteisiin ei saa ryhtyä ennen lainvoimaista päätöstä, niin sopii toivoa, että toive ei ole ennenaikaista.
Joka tapauksessa kivikasa ja kustannukset kasvavat. Tietäväinen toteaa, että saaritäyttöön liittyen vahinko, joka on tuonut mukanaan paitsi aikataulumuutoksia myös lisäkustannuksia, on jo päässyt tapahtumaan. Puhutaan n. 5 milj. eurosta.

– Mutta mitä nopeammin lupa tulee ja pääsemme työt aloittamaan, sitä pienemmiksi ne jäävät.

Onko suunnittelu ja valmistelu ollut huolimatonta ja tarkoitushakuista, kun on laskettu vain yhden vaihtoehdon varaan? Onko siinä olemassa aineksia oikeudenkäyntiin?

****************

Lähes koko linja "korkattu" marraskuussa!

Lähes koko linja korkattu marraskuussa! Tampereen ratikan voi pian nähdä Hämeenkadulla. Ajokuntoisesta reitistä puuttuu vielä pätkä Hermialta Makkarajärvelle.

Ratikan liikennöintivastuu siirtyy VR:lle keskiviikkona 4.11.2020.

Käytännössä VR on keskiviikosta alkaen vastuussa niistä raitiovaunuista, joilla Tampereella ajetaan koeajoja.

– Marraskuun puolessa välissä pyyhkäistään Pyynikintorille asti, Tampereen Raitiotie oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö kertoo.

Ensimmäiset Itsenäisyydenkadun asematunnelilta Pyynikintorille ulottuvat koeajot toteutuvat sunnuntaina 15. marraskuuta. Joukkoliikenne kulkee sunnuntaina 15. marraskuuta poikkeusreittejä.

Tampereen Raitiotien koeajokoordinaattori Niina Uolamo kertoo, että koeajojen ajankohdaksi on valittu tarkoituksella sunnuntai, jolloin muuta liikennettä on arkipäiviä vähemmän.

Sunnuntain koeajot ovat niin sanotut hitaat ajot, jolloin ratikan vierellä kulkee jatkuvasti työntekijöitä. Hitaiden ajojen aikana tilaa on jätettävä myös ratikan ympärillä kulkeville työntekijöille.

Maanantaina 16. marraskuuta ratikka kulkee koeajoissa pysäkiltä pysäkille -liikennöintinopeudella. Joukkoliikenne kulkee maanantain koeajojen aikana jo normaaleja reittejä. Paikalla on molempina testauspäivinä liikenteenohjaajia.
Testimatkustajia haetaan

Ratikan liikennöinti alkaa 9.8.2021 ja bussit siirtyvät silloin uusille reiteille. Ratikan avoin koeliikenne käynnistetään 1.4.2021. Silloin kaikki pääsevät Ratikan kyytiin Nyssen lipputuotteilla. Koeliikenteen aikana ei kuitenkaan liikennöidä säännöllisesti tai aikataulujen mukaisesti vaan bussit kulkevat Ratikan rinnalla nykyisillä reiteillä. Avoimen koeliikenteen aikana testataan esimerkiksi pysäkkitoimintoja, infojärjestelmiä ja koko palveluketjun toimivuutta.

Ennen 1.4.2021 alkavaa avointa koeliikennettä Nysse etsii Tampereen Ratikkaan testimatkustajia, joiden avulla Ratikan palvelu viimeistellään. Testeissä voidaan kokeilla esimerkiksi sujuvaa siirtymistä pysäkiltä vaunuun, matkantekoa liikkuvassa Ratikassa, maksamisen helppoutta, matkustajainformaatiota jne.

*****************

Ratikan jatko sai sinetin

Ratikan jatko Pyynikintorilta Lielahteen sai 19.10.2020 sinetin, äänin 56-11. Tällä mennään, demokratia on puhunut.

Nyt siirrytään seuraamaan kustannuksia ja muita juttuja mitä se tuo tullessaan. Päätökseen jäi muutamia avoimia kohtia, joilla tavoitekustannusten tasoa voi, pitää nostaa.
Osan 2B Santalahti - Lentävänniemi investointipäätös tuodaan kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle UUDELLEEN päätettäväksi, mikäli Hiedanrannan järvitäyttöön tulee olennaisia muutoksia.

Toinen, jonka piti sisältyä alunperin hintaan, oli Enqvistinkadun haara. Nyt todetaan, että Enqvistinkadun ratahaarasta EI OLE tässä vaiheessa tavoitekustannusta. Raitiotieallianssi on laatinut Enqvistinkadun haarasta yleissuunnitelman.
Kokouksessa puolustettiin ratikan jatko-osan rakentamista lähes hurmostilassa. Muistutti kiihkouskonnollista tilaisuutta. Ratikka nähtiin, työpaikkojen ja hyvinvoinnin tuojana, väestön lisääjänä, Tampereen olemassaolon turvaajana, maailman ilmastonmuutoksen vaikuttajana ja estäjänä.

Tampereen talousarviokirjassa 2021, pormestari Lauri Lyly toteaa mm; "On ratkaisevaa, miten hyvin onnistumme huolehtimaan Tampereen seudun pito- ja vetovoimatekijöistä. Työllisyyden ja työllistymisen vahvistamisen rinnalla Tampereen tulee vahvistaa mielikuvaansa yritysmyönteisenä ja perheystävällisenä kaupunkina." Juuri näin, mutta, muutamia tunnuslukuja kannattaa seurata, joihin ratikkakeskustelussa vedottiin. Työttömyysprosentti, oli 30.9.2020 14,6 %, veroprosentti 20,25, verotulot 2019TP 4092 ja yhteisöverot 325 euroa/asukas.
Kuten sanottu, näillä mennään. Parasta on, ettei kevään 2021 vaalissa tarvitse puhua ratikasta, paitsi kuunnella kuntalaisten kiroilua.

Näin äänestettiin. Suluissa 7.11.2016 äänestyskäyttäyminen 1.osan kohdalla; (K) = kyllä, (E) = ei, (T) = tyhjää ja (-) = ei paikalla.

Kyllä ratikan 2. osalle;

Vas; Aaltonen, Mikko (K), Alppi, Ulla-Leena (K), Hanhela, Milka (-), Minkkinen, Minna (K), Tapio, Noora (-), Torkkola, Sinikka (-)

Kok; Ahonen, Reeta (-), Höyssä, Matti (T), Ikonen, Anna-Kaisa (K), Ivanoff, Antti (K), Jussila, Anne-Mari (-), Jäntti, Aleksi (K), Kostiainen, Leena (K), Kummola, Kalervo (-), Markkanen, Jouni (K), Rajala, Petri (-), Sasi, Ilkka (K), Taina, Anneli (-), Tulonen, Irja (K), Vikman, Sofia (K)

Kesk; Alatalo, Mikko (E), Hanhilahti, Vilhartti (-), Kiili, Kalle (-), Ovaska, Jouni (-)

Sdp; Aleksovski, Atanas (E), Dündar-Järvinen, Aila (E), Gustafsson, Jukka (K), Kamppuri, Eija (-), Kanerva, Esa (-), Liimola, Anne (-), Loukaskorpi, Johanna (K), Lyly, Lauri (-), Marin, Sanna (K), Ollila, Riitta (K), Porttikivi, Ilkka (-), Rokosa, Inna (-), Salmi, Pekka (K), Sirniö, Ilpo (K), Viitanen, Pia (K), Wigelius, Ari (-)

Vihr; Backman, Henri (-), Caglayan, Merve (-), Haapa-aho, Olga (-), Helimo, Matti, Kajan, Maija (K), Karjalainen, Miisa, Mustakallio, Jaakko (K), Parviainen, Olli-Poika (K), Rincón Salazar, Natalia (-), Siuro, Petri (K), Stenhäll, Jaakko (-), Suomela, Iiris (-), Suoniemi, Juhana (K), Tynkkynen, Oras (-)

Sin; Elovaara, Tiina (-)

Rkp; Löfberg, Peter (K)

Ei ratikan 2. osalle;

Kok; Axén, Erkki (E)

Ps; Kaleva, Lassi (E), Luoto, Heikki (E), Puisto, Sakari (-), Vallin, Veikko (-)

Sdp; Kivistö, Anneli (E)

Tapu; Oksanen, Lasse (E), Schafeitel, Yrjö (E)

Vata; Raevaara, Aarne (E)

Kd; Rauhala, Leena (E), Tanus, Sari (-)

*****************

Kannustinpalkkiojärjestelmä

#Raitiotieallianssin osan 2 kannustinjärjestelmä muodostuu seuraavista tekijöistä: infran käyttöönottopäivän pitävyys (30 %), infrasta liikennöintivaiheessa johtuvat häiriöt (25 %), työmaan turvallisuus (20 %) ja positiivinen julkisuuskuva (15 %). Kannustinjärjestelmän positiivisia kannustimia ovat alihankintojen paikallisuusaste (max 5 %), työttömien työllistäminen (max 3 %) ja hiilijalanjälki-kannustin (max 2 %). Kannustinjärjestelmän negatiivisia kannustimia, mahdollisia sanktiota, ovat rakentamisen aikaiset häiriöt katuliikenteelle ja joukkoliikenteelle (max -8 %) ja rakentamisen aikaiset häiriöt rautateiden junaliikenteelle (max -2 %). Osan 2 sisällön laajennettua kannustinjärjestelmän alkupääomaa esitetään kasvatettavaksi hankintavaiheessa määritetystä 1,25 milj. eurosta 1,75 milj. euroon.

#Allianssimallissa tavoitekustannuksen alituksen ja ylityksen tilanteisiin on sovittu jakoperusteet eli periaatteet, miten mahdollinen säästö jaetaan tai ylityksen kustannukset korvataan palveluntuottajille. Tavoitekustannuksen alittuessa osa säästöstä tulee tilaajalle suoraan, osa suoraan palveluntuottajille ja osa varataan allianssin kannustinjärjestelmän pääoman kasvattamiseen. Osalle 2 tavoitekustannuksen alituksen jakoperustetta esitetään muutettavaksi niin, että 7,5 % alituksen jälkeen alituksesta jaetaan 80 % tilaajalle, 10 % palveluntuottajille ja 10 % allianssin kannustinjärjestelmään.

Raitiotieallianssin osan 2 kannustinjärjestelmässä keskeisiä aikataulutavoitteita ovat aloittaa raitiotieliikenne Santalahteen vuoden 2023 aikana ja Lentävänniemeen vuoden 2024 aikana.

Ratikan 1. osan osalta ilmoitetaan 26025945 euron tavoitehinnan alituksesta. Miten alituksen tuottama hyöty jaetaan eri osapuolten kesken? Ensin ratikan 1. osan jakoperusteiden mukaan ja toinen taulukko samalla summalla 2. osan jakoperusteilla.

Jakoperuste 7,5 % alituksen jälkeen alituksesta, että jaetaan 80 % tilaajalle, 10 % palveluntuottajille ja 10 % allianssin kannustinjärjestelmään, olisi tuonut tilaajalle (kaupungille) tässä tapauksessa n. 0,49 milj. euroa enemmän. Taulukot tulostettavissa täältä.

#Tavoitekustannusten alituksen jako

Ratikka, osa 1 Tavoitekustannus 295607750

Alitus 26035945 8,81 %

Tavoitekustannusten alituksen jako Tilaaja Palvelun- Bonus-booli

Tilaajan, palvelutuottajien ja tuottajat

Boonusboolin kesken

5 % alitukseen asti 30 % 50 % 20 %

14780387,5 € 4 434 116,25 7 390 193,75 2 956 077,50

5 % alituksen jälkeen 40 % 30 % 30 %

11255557,5 € 4 502 223,00 3 376 667,25 3 376 667,25

Yhteensä 8 936 339,25 10 766 861,00 6 332 744,75 26 035 945,00

Ratikka, osa 2 esim. osan 1 kustannukset, laskennallinen

Tavoitekustannusten alituksen jako Tilaaja Palvelun- Bonus-booli

Tilaajan, palvelutuottajien ja tuottajat

Boonusboolin kesken

5 % alitukseen asti 30 % 50 % 20 %

14780387,5 4 434 116,25 7 390 193,75 2 956 077,50

5 % alituksen jälkeen 7,5 % saakka 40 % 30 % 30 %

7390193,75 2 956 077,50 2 217 058,13 2 217 058,13

7,5 % alituksen jälkeen 80 % 10 % 10 %

3865363,75 3 092 291,00 386 536,38 386 536,38

10 482 484,75 9 993 788,25 5 559 672,00 26 035 945,00

Lähde KV 19.10.2020 § 133

© Ossi Aho 2020

*****************

Ratikan käyttökulut

On puhuttu kovasti ratikan investoinneista. Puhutaan nyt vuorostaan sen käyttökuluista. Muistutan, että tämä ei ole panos/tuotoslaskelma, vaan luvut otettu suoraan kaupunginhallituksen esityksestä
Ratikan 2. osan päätöksen perusteluista on luettavissa, että ratikka aiheuttaa käyttömenoihin 27,85 milj. euron menon vuosittain, ilman että mukaan on laskettu lippujen hinnan subventiota.

Osan 2 Pyynikintori - Lentävänniemi investoinnin vaikutus INFRAVASTIKKEESEEN on 4,54 milj. EUROA/VUOSI. Tampereen Raitiotie Oy veloittaa kaupungilta VUOSITTAIN KALUSTOVUOKRAA. Vaunujen hankinnan VUOTUINEN vaikutus kalustovuokraan on 2,19 miljoonaa euroa.
Osan 1 ja Hatanpään haaran toteutuksesta ja ylläpidosta Tampereen Raitiotie Oy laskuttaa VUOSITTAIN INFRAVASTIKETTA 13,6 milj. euroa sekä KALUSTOVUOKRAA 8,3 milj. euroa ja VARIKKOVASTIKETTA 4,05 milj. euroa.
Lisäksi Tampereen Raitiotie Oy laskuttaa edellä mainituilta HALLINTOVASTIKETTA 1,9 milj. euroa VUODESSA.
Yhteen laskettuna 13,6+8,3+4,05+1,9 = 27,85 MILJ. EUROA/VUOSI. Kymmenessä vuodessa n. 276 milj. euroa. Päälle lipun hinnan subventointi. Jos osan 2. infravastike ja vaunujen kalustovuokra eivät kuulu em. summaan, vaan ovat lisäystä, vuosittaiset käyttömenot tulevat olemaan n. 34,58 milj. euroa.

*****************

Ratikan 2. vaiheen luvut julki - kustannukset karkasivat

Maanantaina, 28.9.2020 käsiteltiin Tampereen kaupunginhallituksessa ratikan 2.vaiheen investointipäätöstä. Tavoitekustannusarviosta näkee, että hinta on karannut käsistä. Hinnan nousua perustellaan mm; "Keskeisimmät selittävät tekijät kustannusten nousulle ovat suunnittelutason tarkentuminen ja sen myötä parantunut tietämys mm. katurakentamisen, taitorakenteiden ja ratavaihteiden määristä sekä merkittävät muutokset hankkeen sisältöön mm. Näsisaaressa ja Santalahdessa. Esimerkiksi päätös linjata raitiotie Santalahdessa Rantatien ja Paasikiventien väliin omille kaistoilleen on erittäin merkittävä parannus raitiotien liikennöinnin luotettavuuden kannalta, eli se tuottaa selvää arvoa tilaajalle" (Arvoa rahalle -raportti).
Investointipapereissa ei ole mainintaa arvioiduista matkustajamääristä. Ei ole myöskään otettu kantaa siihen, mitä koronaepidemia vaikuttaa ihmisten liikkumistottumuksiin.

Rakentamisvaiheen tavoitekustannus - rakentamisen tavoitekustannus

Olen koonnut aineistosta sivuja, joista olen muodostanut pari kuvakoostetta lukupaketiksi. Voisiko sanoa, että fiktiota ja faktaa tarjolla? Aineistossa kerrotaan, että ratikan 1. osan tavoitekustannuksiksi ennustetaan (25.8.2020) 295,61 milj. euroa. Kustannuksissa EI ole huomioitua kehitysvaiheen 10,5 milj. euron eikä tilaajan 3,2 milj. euron riskivarausta, kuin ei myöskään Bonuspoolin 1,875 milj. euron budjettivarausta. Ts. päättäjille esitettiin laskelma, josta puuttuu menoja 19,775 milj. euron edestä.

Kokonaiskustannukset osan 2 radan ja rinnakkaishankkeiden suunnittelusta ja rakentamisesta kaupunkikonsernille, on luettavissa (liite 0.1 sivu 39), että rakentamisen kustannukset ovat yhteenlaskettuna 119 204 397 euroa. Ikävää, että ratikasta tuli ITSEISARVO, eikö muulla ole väliä?

Raitiotieallianssin osan 2 toteutussuunnitelman mukainen rakentamisvaiheen tavoitekustannus on 112 114 884 euroa. Kovasti on noussut, kun kaupunginhallitus päätti, että kustannus saa olla enintään 60 milj. euroa. Kustannusarviosta puuttuu Enqvistinkadun pisto, johon kaupunginhallitus antoi enintään 10 milj. euroa. Tavoitekustannuksen raitiotien rakentamisen kustannusosuus on 84 871 812 euroa. Huomatkaa, kustannuksissa on kaksi hintaa. On rakentamisvaiheen tavoitekustannus, johon lasketaan kaikki kustannukset (lähes) ja toinen, joka on asetettu vain Tampereen raitiotie Oy:lle rataan ja siihen liittyvien rakenteiden kustannukset.
Tavoitekustannuksella monta eri hintaa
Ratikan 2. osan päätökseen liittyvästä aineistosta on nähtävissä, että käytössä on monta hintaa rakentamisvaiheen tavoitekustannuksiksi. Jokaiselle jotakin.

päätöksen perusteluissa rakentamisvaiheen tavoitekustannus 112 114 884 euroa.

liite 0,1, sivu 39; Kokonaiskustannukset osan 2 radan ja rinnakkaishankkeiden suunnittelusta ja rakentamisesta kaupunkikonsernille 119 204 397 €.

liite 0,3, sivu 14; Kaikki osan 2 rakentamisen kustannukset ovat yhteenlaskettuna 117,46 miljoonaa euroa.

Kustannusten jakaantuminen

Kaupungin rinnakkaisen katurakentamisen kustannusosuus 26 200 323 euroa ja Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kustannusosuus 1 024 749 euroa. Tampereen Vesi Liikelaitoksen vesihuoltoverkoston uusimisen ikähyvityksen osuus on 109 469 euroa, se sisältyy raitiotien 84,87 milj. euron rakentamisen tavoitekustannukseen.
Toteutusosan 2A Pyynikintori - Santalahti raitiotien tavoitekustannus on 32 430 526 euroa, johon sisältyy osan 2 kehitysvaiheen kustannus 2 900 000 euroa. Kaupungin rinnakkaisen katurakentamisen tavoitekustannus osalla 2A on 13 157 494 euroa. Toteutusosan 2B Santalahti - Lentävänniemi raitiotien tavoitekustannus on 52 341 286 euroa ja kaupungin tavoitekustannus osasta 2B on 14 085 578 euroa, johon sisältyy Pirkanmaan ELY-keskuksen kustannusosuus Paasikiventien leventämisestä.
Väyläviraston väylähankkeiden arviointiohjeen mukainen päivitetty hyötykustannusluku on 1,05 ja Tampereen kaupungin kaupunkitaloudellinen hyötykustannusluku 1,69. Vastaavat arvot olivat vuoden 2016 vaikutusten arvioinnissa 1,30 ja 1,91. Voi, voi, ENÄÄ ei yhdestä eurosta saadakaan kahta. Huonosti menee.

Kaupungin puolelta pikkunäppärää numeroiden pyöritystä, kun ilmoittavat, että 1. ja 2. osan rakentamiskustannukset ovat joidenkin vähennysten ja hyvitysten jälkeen 361 014 220 euroa.

Valtuustolta pyydetään siunausta ratikan 2.osan 120 milj. euron lainavaltuuksille! Ottaen huomioon, että talousarviokehyksessa 2021 uuden lainan tarpeeksi esitetään 180 milj. euroa, niin sen mukaan kaupunkikonserni nostaa lainaa 2021 300 milj. euroa. Melkoista velkaantumisvauhtia.

Laskettaessa yhteen KAIKKI ratikkaan liittyvät kustannukset, pl. vaunut. Ratikan kokonaiskustannukset yhteensä 1. ja 2. osalta bruttona.

Osa 1, välillä Tays- Pyynikitori - Hervanta

Kehitysvaihe (suunnittelu) 10 500 000,00

Toteutusvaihe

Maanrakennus ja katutekniikka 71 642 808,00

Raitiotien päällysrakenne 35 615 749,00

Sillat ja taitorakenteet 23 545 173,00

Sähkörakentaminen 26 248 699,00

Turvalaitteet ja tietoliikenne 5 765 863,00

Johtosiirrot 23 940 450,00

Talonrakentaminen 19 955 987,00

Rakentamissuunnittelu 12 303 733,00

Osan 1 tavoitekustannus 219 018 462,00

Muut kulut

Tilaajan hankinnat 4 200 000,00

Tilaajan riskivaraus 3 200 000,00

Boonuspoolin budjettivaraus 1 875 000,00

Muut kulut yhteensä 9 275 000,00

Osan 1 kustannukset yhteensä 238 793 462,00

Osan 1 kustannusten lisäykset

Hatanpään ratahaara 16 600 000,00

Sisällön muutokset 6 970 000,00

Rinnakkaishankkeiden kustannukset 36 020 000,00

Tampereen Veden osuudet 7 630 000,00

Indeksimuutos 9 370 000,00

Lisäykset yhteensä 76 590 000,00

Osan 1 kustannukset tot.ennusten muk.yhteensä 315 383 462,00

Osa 2, välillä Pyynikintori - Lielahti

Kehitysvaiheen tavoitekustannus 2 900 000,00

Allianssia sitova rakentamisen tavoitekustannus 112 111 884,00

Pirkanmaan ELY-keskuksen kustannusosuus -1 042 749,00

Tilaajan kustannukset 5 235 262,00

Osan 2 kustannukset yhteensä 119 204 397,00

Osa 1 ja 2 yhteensä, euroa brutto 434 587 859,00

Em. laskelmassa ei ole huomioitu hankekehittämistä, 1,5 milj. euroa viiden vuoden ajan, yhteensä 7,5 milj. euroa.

Valtiolta tulee tämän suunnitteluun ja toteuttamiseen yhteensä 88 427 004 euroa. Näin kaupunkikonsernin kustannettavaksi jää tässä vaiheessa 346 160 855 euroa.

Raitiotieallianssin kustannusseurannan ennuste on, että tavoitekustannus tulee alittumaan 26 035 945 eurolla. Loppupeleissä alitus voi olla jotain muutakin. Ratikan kokonaiskustannuksiksi, ilman vaunuja, olisi näin tulossa 320 124 910 euroa. Tarkkaa laskentaa, kun euron tarkkuudella pystytään ilmoittamaan. Onko uskottavaa, sen onkin jo toinen kysymys?

Tampere ilmoittaa ratainfran ja varikon toteuttamiskustannuksiksi 361 014 220 euroa. Reilumpaa olisi veronmaksajia kohtaan ilmoittaa hankkeen kokonaiskustannukset ja miten ne muodostuivat. Nyt toteuttamiskustannukset ilmoitettiin karsittuna, ilman oheiskuluja (n. 47,54 milj.euroa) ja mukaan on laskettu vähennyksenä alitusennuste 26 035 945 euroa (ennenaikaista).

Todellakin, kun "tavoitekustannuksista" vähennetään valtionapu 88 427 004 euroa, on ratikan kustannukset vain 272 587 216 euroa.

Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 08/2020 kertoo, että ratikan ykkösosan kustannukset kehitysohjelmineen ja oheiskuluineen ovat tässä vaiheessa 326,3 milj. euroa. Valtion avustusta on saatu 58,1 milj. euroa. Ts. kustannukset kaupungille ovat 268,2 milj. euroa.

Kun yhteissummasta vähennetään valtion tuki ja mahdollinen kustannusarvion alitus, käsissä on ratikan todelliset kaupunkia rasittavat rakentamiskustannukset. Tähän tulevat lisäksi vaunujen hankintakustannukset. Vuosittaiset kulut ovat erikseen. Ennustin vuonna rakentamisen kustannuksiksi n. 460 milj. euroa. Aika hyvin osui kohdalleen, vaikka käytössä ei ollut laskentasovelluksia. Valtion apujen määrästä silloin ei ollut mitään tietoa.

Avaan vuosittaisia käyttökustannuksia ja kannustinpalkkiojärjestelmää koskevat kohdat myöhemmin.

Hiljaa, hivuttamalla ,mottona; "Pääasia on että jotain päätetään! Sillä ei ole merkitystä, miten ja mistä päätetään!" © Ossi Aho 2020.
Päätöksentekoon kh:ssa osallistuivat; Lyly Lauri, pj (sdp), Salmi Pekka, 3. vpj (sdp), Kaivonen Kirsi (sdp), Liimola Anne (sdp), Kummola Kalervo 1. vpj (kok), Tulonen Irja Sasi Ilkka (kok), Mustakallio Jaakko 2. vpj (vihr), Haapa-aho Olga (vihr), Suoniemi Juhana (vihr), Kiili Kalle (kesk), Minkkinen Minna (vas) ja Kaleva Lassi (ps)
Päätös oli yksimielinen paitsi, että Lassi Kaleva teki seuraavan muutosehdotuksen, joka raukesi kannattamattomana:

"Raitiotien osan 2 rakentamispäätöstä ja rakentamisen aloittamista siirretään eteenpäin vähintään kaksi vuotta. Kaupunki hankkii ensin kokemusta osan 1 liikennöinnistä. Tampereen talous on miinuksella. Peruspalveluiden toteuttamista ei ole syytä vaarantaa kaupungin mittavalla investointivauhdilla.

Osan 2A (Pyynikintori-santalahti) rakentamien ei ole järkevää, koska toteutusosan 2B (Santalahti-Lentävänniemi) rakentamista ei voida vielä aloittaa. Osaan 2B kuuluvan Näsisaaren vesilupa ei ole vielä lainvoimainen, eikä koko hankkeen kokonaiskustannuksia voida näin ollen vielä luotettavasti arvioida.
Koronaa ei ole huomioitu millään tasolla. Korona voi muuttaa joukkoliikenteen käyttöä perusteellisesti ja pysyvästi. Tämä mahdollisuus otetaan huomioon tulevissa joukkoliikennesuunnitelmissa ja joukkoliikenneinvestoinneissa.

Mikäli raitiotien lisälinjat nähdään tulevaisuudessa perustelluksi rakentaa, kiinnitetään erityistä huomiota allianssin kannustinjärjestelmän oikeudenmukaisuuteen."

"Yksi osa pohdintaa päätöksessä pitää olla kertyneen tietotaidon nopea hyödyntäminen. Ei ole syytä jäädä odottamaan kokemuksia raitiotieinvestoinnin ensimmäisestä osuudesta." Kyllä on huono perustelu Aamulehdellä, jos rakentamispäätöksen pohjana pitää olla vain tietotaidon hyödyntäminen (AL 29.9.2020). Onko tarvetta, sillä ei ole niin väliä, kunhan vain ratikkaa tulee? Kuten sanottu itseisarvo!

*****************

Suurin ja kaunein Pohjoismaissa - käyttäjiä vain on liian vähän

Kurkista Tampereen valmiiseen raitiovaunuun ensimmäisten joukossa. Yle esittelee ratikan sisätilat 22.9.2020.

Vaunu on kooltaan suurin Pohjoismaissa koskaan valmistettu ja sen sisustuksessa näkyvät myös tamperelaisten toiveet.

Alunperin Tampereen päivän juhlallisuuksien osaksi aiottu esittelytilaisuus järjestetään koronaepidemian vuoksi verkon välityksellä.
Tilaa, tyhjääkin on. Vaunun koko 37,3 metriä pitkä, 3,6 metriä korkea ja 2,65 metriä leveä. Vaunun paino on ilman matkustajia on 56,8 tonnia, mikä tekee siitä tähän mennessä kooltaan suurimman Pohjoismaissa valmistetun raitiovaunun.
Tampereen Ratikka on esteetön ja suunniteltu erityisesti pohjoisen olosuhteisiin. vaikka ratikka on esteetön, niin tuleminen ja poistuminen ratikan pysäkiltä kotiin, miten esteettömyys tällä matkalla toteutuu, siitä ei ole mainintaa.

Tamperelaisille on järjestetty useita tilaisuuksia tutustua vaunuun ja antaa palautetta käyttäjäkokemuksesta. Esimerkiksi sisustusta on muokattu kaupunkilaisten mielipiteiden mukaan. Nyt päästään näkemään muun muassa penkkeihin valittu kuosi. Totta, kaupunkilaiset saivat vaikuttaa ratikan väriin, penkkeihin ja moneen muuhun yksityiskohtaan, mutta itse ratikan rakentamisesta ei järjestetty kansanäänestystä, vaikka sellainen toive esitettiinkin.

*****************

Näsijärven täyttö on kuivalla maalla

Kun suunnitelmat lähtivät liikkeelle siitä, että ratikka ja jätevedenpuhdistuslaitos koplataan yhteen monen muun hankkeen tavoin, eikä varmistettu etukäteen, mitä esteitä voi tulla, niin tyhjä kortti voi jäädä käteen.

Louheen myynti on kannattavampaa, kuin kippaaminen järveen. Ratikan olisi voinut linjata kuivalle (Tamperelainen 12.9.2020) maalle, rakennusoikeutta olisi voinut ja voi antaa kuivalta maalta, sitä varten ei tarvitse järveä täyttää. Nyt kivikasa on rahan arvoinen (tyhjän) pantti.

Kymmenien tuhansien ihmisten työ- ja kauppamatkan varrella sijaitseva kivikasa kohoaa noin 20 metrin korkeuteen. Seuraavan reilun kuukauden aikana se nousee vielä noin viisi metriä. Silloin Sulkavuoresta keskuspuhdistamosta louhittua kiveä pitäisi olla kasassa 850 000 kuutiota.

Kivet ovat käytännössä Tampereen kaupungin kasata muutaman sadan metrin päähän Näsijärveen kaavailema Näsisaari. Kivet odottavat Vaasan hallinto-oikeuden päätöstä Näsijärven täyttöluvasta tehdystä valituksesta. Ennen lainvoimaista lupaa saari pysyy maalla.

Lielahden kasa on Tampereen kaupungille todella kallis.

– Välivarastoinnin hinnan työlukuna voi pitää viittä miljoonaa euroa, arvioi Tampereen kaupungin rakennuttamisjohtaja Milko Tietäväinen.

Voi kysyä, otettiinko edellä mainitut seikat huomioon? Ei otettu! Kaikin tavoin lobbaus voimistuu, mitä lähemmäksi päätöstä ratikan jatkosta tullaan.

Kovasti kohkataan, kun ratikan toinen yksikkö saapui Tampereelle.

*****************

Ratikan 2. osan lobbaus voimistuu
AL 6.9.2020 julkaisi varsinaisen ratikkalobbauksen. Ensin pääkirjoitussivulla ja sitten tekstissä monella sivulla, tosin maksumuurin takaa. Käykää ostamassa paperiversio, jos haluatte tietää miten edustajanne aikoo menetellä tulevassa ratikan 2. osan äänestyksessä.
Nyt ei ole kysymys ratikan rakentamispäätöksestä, vaan sen laajentamisesta, jota voidaan ongelmitta hidastaa muutamilla vuosilla käyttökokemusten saamiseksi.

Kyllä, ratikka on hyvä ja tehokas kuljetusväline isojen henkilömassojen siirtämiseen paikasta A paikkaan B. Tampere ei vain ole sitä. Siinä vaiheessa mentiin metsään, kun ratikasta muodostui ITSEISARVO, niin millään muulla ei ole väliä.

Puhutaan tulevaisuusinvestoinnista. Pah, on vain investointeja, kannattavia ja kannattamattomia. Mm. kaikki nämä kehityshankkeet, mistä pormestari Lauri Lyly

https://www.tamperelainen.fi/paakirjoitus-mielipide/2929593 kertoi Tamperelaisessa, voitaisiin toteuttaa ilman ratikkaa. Toki ratikka on työllistänyt ratikan rakentajia, ja erityisesti talojen rakentajia. Tämän vuoksi Tampere -konserni on ottanut ja ottaa ratikan vuoksi runsaasti velkaa, joka siirtyy, voisi sanoa suoraan, rakentajien kassoihin.

Muistan kun Ilkka Sasi sanoi https://yle.fi/uutiset/3-7086057 lähetyksessä 2014, että ratikka tulee olemaan miljardihanke, ja sen eteen on ponnisteltava, maksoi mitä maksoi. Silloin vedottiin myös lamaan ja työllisyyteen, mutta kas, rakentaminen osuikin juuri korkeasuhdanteeseen, kuten muutkin isot hankkeet.
Jämsässä lopetetaan Kaipolan paperitehdas. Nyt he voivat ottaa mallia Tampereelta tulevaisuusinvestointeihin, rakentamalla mm. ratikka, se ratkaisee kaikki talous- ja työllisyysongelmat. Tämä vihjeenä Jämsään!
Parasta antia lehdessä ovat nimilistat, jotka on syytä ottaa talteen tulevaisuutta ajatellen. Kyselyissä valtuutetut vastasivat mm. miten aikovat äänestää ratikan 2. osan suhteen ja, Hiedanrannan kehittämiseen.
*****************

Ratikan 2. osa tulossa päätettäväksi, kaupunginhallituksen päätöstä kustannuksista ei ole noudatettu!

Tampereen kaupunginhallituksen kokouksen 31.8.2020 esityslistalla esiteltiin ratikkareitin seudullisia laajennuksia. Onko tämä tamperelaisten ja Tampereen kanalta kuitenkaan se tärkein tieto? Minusta ei. Toisessa paperissa taas raitiotien osan 2 kehitysvaiheen tilannekatsauksen tiedoksiantoa. Tosiasiassa se on hallituksen esitys 2. vaiheen rakentamisesta välille Pyynikintori Hiedanranta.
Asia on selvä kuin pläkki! Jos koalitio pysyy koossa, rakentamispäätös menee lokakuussa läpi valtuustossa.
Kauaksi on tultu hinnasta, millä valtuusto potkaisi hankeen käyntiin 16.6.2014. Hinta ei saanut ylittää 250 M€:a. Toisin on käynyt, hintaa on hilattu ylöspäin joka käänteessä ja valtuuston päätös 7.11.2016 koski 1. vaihetta Hervanta - Tays - Pyynikintori, hintaan 238,7 M€:a. Myöhemmin mukaan otettiin Hatanpään valtatien pisto, hintaan 18,2 M€.
Nyt ollaan siinä vaiheessa, että ratikan 2. vaihe tulee päätettäväksi. Hinta on noussut 44,1 M€:sta nyt esitettävään 84,8 M€. Lisäksi oheiskustannukset 26,2 M€. Tuo vain ihmetyttää, että missä, koska ja kenen toimesta ratikan rakentamisen allianssia sitova tavoitekustannusarvio 84,8 M€ on päätetty, ottaen huomioon, että kh on päättänyt 5.11.2018 osan 2 tilaajan budjetiksi osuudelle Pyynikintori - Lentävänniemi ENINTÄÄN 60 M€ ja osuudelle Hiedanranta - Lielahdenkatu ENINTÄÄN 10 M€? Jos löytyy kh:n päätös siitä, että näitä lukuja on muutettu, silloin täytyy pitää suu kiinni.
Mitä tämäkin tarkoittaa?; "Kaupunginvaltuuston päätöksellä 17.8.2020 § 97 kaupunki on hyväksynyt valtion ja Tampereen kaupunkiseudun kuntien välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimuksen vuosille 2020-2023. MAL-sopimuksessa valtio sitoutuu tukemaan 30 prosentin valtionavulla Tampereen raitiotien osan 2 kehitysvaiheen enintään 2,9 milj. euron ja osan 2 toteutusvaiheen enintään 80 milj. euron kustannuksia." ??

Kuitenkin, MAL -sopimusneuvotteluissa 29.5.2020 sovittiin ratikan osalta, että valtio osoittaa seuturaitiotien osan 1 laajentamiseen (Hatanpään haara) kehitysvaiheeseen ja toteutukseen avustusta enintään 30 prosenttia avustuskelpoisista kustannuksista ja ENINTÄÄN 5,448 M€ ja että Tampereen raitiotien osan 2 kehitysvaiheeseen ja toteutukseen (keskusta –Hiedanranta –Lentävänniemi) avustusta enintään 30 prosenttia avustuskelpoisista kustannuksista ja ENINTÄÄN 24,87 M€ sisältäen jo aiemmin myönnetyn 15,95 M€ valtuuden. Aika kaukana ollaan esitetystä 80 M€ kustannuksista!

Herättää myös ajatuksia, miksi tehtyjä päätöksiä EI NOUDATETA mm. kustannusten osalta? Muissa yhteyksissä tällainen toiminta olisi jo aiheuttanut toimenpiteitä!

Miten kustannukset ovat kasvaneet, se on nähtävissä täältä.

Kaupunginhallituksessa 31.8.2020, asian käsittelyn kuluessa Kirsi-Maarit Asplund teki seuraavan muutosehdotuksen:

"Sopimusosapuolet keskeyttävät raitiotien 2. kehitysvaiheen suunnittelun toistaiseksi. Rakentamispäätöstä myöhennetään toistaiseksi. Suunnittelua jatketaan. Rakentaminen otetaan tarkasteluun vasta kun korona-kriisin kustannukset ovat selvinneet, edellyttäen että peruspalvelut ollaan pystytty säilyttämään ja kun 1. vaiheesta on saatu riittävät käyttökokemukset. Ratikan 2. vaiheen rakentamista tärkeämpää on suunnata taloudelliset resurssit mm. sote-palveluihin koulutukseen, peruspalveluihin ja työpaikkojen säilymiseen etenkin nykyisissä työpaikoissa."

Puheenjohtaja totesi Asplundin ehdotuksen rauenneen kannattamattomana.

*****************

Neljän hengen ryhmä ratkaisee Tampereen jatko-osan rakentamisen?

Tekniikka&Talous -lehti julkaisi 13.8.2020 vetoomuksen ratikan puolesta. No niin, nyt nämä henkilöt on nostettu ratikan 2.osan rakentamisen ratkaisijaksi! Pormestari Lauri Lyly, kokoomusvaikuttaja Kalervo Kummola sekä pääministeri Sanna Marin (sd.) ja Tampereen ylin virkamies, konsernijohtaja Juha Yli-Rajala.

”Lentävänniemen rataosuuden hinta on huomattavasti alle Hervannan radan. Tämä johtuu siitä, että kalleimmat ja vaikeimmat paikat kaupungin keskustassa on ykkösvaiheen yhteydessä jo rakennettu.”

Kaupunginhallitus on aikaisemmin päättänyt, että osuuden Pyynikintori – Lielahti milj. euroa. Näistä on pidettävä kiinni, eikä lähdetä hivuttamaan ylöspäin!!

”Lentävänniemen radan rakentamisen lykkääminen olisi melkoinen floppi kaupungille. Radan varteen on rakenteilla 25 000 asukkaan Hiedanrannan kaupunginosa, jota on markkinoitu ostajille hyvillä ratikkayhteyksillä.” Ei ole floppi. Tosiasiat on vain otettava vastaa sellaisena kuin ovat.
Riskien ottaminen kuuluu bisneksen tekemien, myös rakennusliikkeillä. Aina pitää muistaa, että suhdanteet voivat vaihtua nopeastikin syystä tai toisesta. Nyt on sellainen tilanne.

Pöhinä aiheutuu siitä, että rataa kritisoivat äänenpainot ovat voimistuneet, sillä kaupungin talous on huonossa kunnossa ja peruspalveluiden ylläpidossakin on tekemistä yllin kyllin. Eikä ihme, kun katsoo, että jatko-osan rakentaminenkin lähetettiin lausuntokierrokselle ilman kustannustietoja.

****************

Ratikan jatko-osa lausuntokierrokselle ilman kustannustietoja

Kaupunginhallitus lähetti 10.8.2020 ratikan 2.vaiheen rakentamisen suunnitteluun liittyvät yhteenvedot lausuntokierrokselle eri osapuolille. Yksityiset henkilöt voivat lausua mielipiteensä netin kautta.

Raitiotien osan 2 kehitysvaihe on edennyt suunnitellusti. Raitiotien osan 1 suunnittelusta ja rakentamisesta vastannut Raitiotieallianssi on laatinut kehitysvaiheessa osan 2 toteutussuunnitelman. Osan 2 suunnittelu ja rakentaminen Lentävänniemeen asti on kuulunut alkuperäiseen vuosina 2014 - 2015 kilpailutettuun Raitiotieallianssin hankinnan sisältöön. Kaupunki on koonnut osan 2 kehitysvaiheen suunnittelun rinnalla arvion raitiotien osan 2 toteuttamisen vaikutuksista.

Lausuntokierroksen aineistossa ei ole vielä tietoja osan 2 rakentamiskustannuksista ja allianssin kannustinjärjestelmästä eikä tilannekatsausta Raitiotieallianssin osan 1 rakentamisvaiheen tavoitteiden toteutumisesta. Nämä tiedot lisätään aineistoon elokuun aikana. Tavoitteena on, että valtuustolle esitellään iltakoulussa 7.9.2020 raitiotien osan 2 päätöksentekomateriaali kokonaisuutena sisältäen myös saadut lausunnot. Tämä kohta on käsittämätön, kustannuksista ei haluta kertoa mitään, mutta lausua pitäisi. Totta kai osapuolet, joiden rahat eivät ole pelissä mukana ovat tukevasti ratikan kannalla.

Ratkan Tampereen keskustasta länteen suuntautuvan osan 2 Pyynikintori–Lentävänniemi valmisteluaineistosta voi antaa palautetta 28.8. kello 12 saakka. Lausunnot pyydetään keskeisiltä viranomaistahoilta ja sidosryhmiltä. Kuntalaiset ja muut tahot voivat antaa palautetta aineistosta sähköisellä lomakkeella kaupungin verkkosivuilla osoitteessa www.tampere.fi/raitiotie

Valtuustolle on tarkoitus esitellä iltakoulussa 7.9.2020 raitiotien osan 2 koko päätöksentekoaineisto, jossa on mukana nyt julkaistun valmisteluaineiston lisäksi muun muassa kustannustiedot ja saadut lausunnot. Vasta silloin! Syksyn aikataulussa on kakkososan rakentamispäätöksen lisäksi päätös Seuturatikan aluevarauksista.

Tätä mieltä olivat; Lyly Lauri, pj (sdp), Kummola Kalervo, 1.vpj (kok), Mustakallio Jaakko, 2.vpj (vihr), Pekka Salmi, 3.vpj (sdp), Liimola Anne (sdp), Sasi Ilkka (kok), Tulonen Irja (kok), Suoniemi Juhana (vihr), Kiili Kalle (kesk), Kaivonen Kirsi (sdp), Minkkinen Minna (vas), Haapa-aho Olga (vihr).

Perussuomalaisten kaupunginhallituksen jäsen, Kirsi-Maarit Asplund teki seuraavan muutosesityksen, joka kuitenkin raukesi kannattamattomana.

MUUTOSESITYS

Raitiotien osan 2 rakentamisen aloittamista pitää siirtää kaksi vuotta tai jopa enemmänkin.

Tampereen talous on rankasti miinuksella. Peruspalveluiden toteuttamista ei ole syytä vaarantaa. Osan 2 suunnitteluun ja toteutukseen voidaan palata aikaisintaan sitten kun kaupungin tilinpäätökset ovat tukevasti plussalla.

Koronaa ei ole huomioitu millään tasolla. Korona voi muuttaa joukkoliikenteen käyttöä perusteellisesti ja pysyvästi. Tätä mahdollisuutta ei ole huomioitu suunnitelmissa millään tavalla, vaan suunnitelmat perustuvat lisääntyvälle käyttäjämäärälle.

Keskeneräistä suunnitelmaa ei voi laittaa lausuntokierrokselle. Lausuntokierroksen aineistosta puuttuu olennaisia asioita kuten tietoja osan 2 rakentamiskustannuksista ja allianssin kannustinjärjestelmästä sekä tilannekatsaus Raitiotieallianssin osan 1 rakentamisvaiheen tavoitteiden toteutumisesta.

Tuttuun tapaa raukesi kannattamattomana.

*****************

Ratikkaan sijoitettu euro tuo kaksi takaisin!

Näin ratikkaa markkinoitiin syksyllä 2016. Ainakin maan ja asuntojen hinnan nousun muodossa.

AL kirjoitti 14.7.2020, miten ratikka on vaikuttanut asuntojen hintoihin, vaikka liikennöinti alkaa vasta ensivuonna. Hinnat ovat todella nousseet ratikkareitin varrella Tampereella. Suurin nousu on ollut Messukylässä, vaikka välittömässä läheisyydessä ei ole pysäkkiä.

Kaksi aluetta ovat jääneet selvästi kasvusta, Hervanta ja Amuri. Ratikkareitin äärilaidalla sijaitseva Hervanta jää 4,2 prosentin kasvuun, mutta vielä yllättävämpää on, että Länsi-Amurissa hinnat ovat polkeneet lähes paikallaan. Kasvua on vain 2,3 prosenttia. Myös Tampereen keskusta-alueen (33100) maltillinen 7,8 prosentin kasvu on selvästi alle kaupungin keskiarvon.

Tampereen raitiotien on sanottu nostavan asuntojen arvoa reitin varrella. Tämä on totta, hinnat nousevat, asumisen kustannukset nousevat.

*****************

Oikeaa ratikkaa testataan

AL 5.7.2020 kirjoitti ratikan koeajosta, oikean ratikan, ei saksalaisesta tuuraajasta. Ratikan testireitillä sattui yöllä vaaranpaikkoja Tampereella, kun autoilijat jopa peruuttivat saadakseen kuvaa ratikasta.

Raitiovaunun koeajoja Tampereella koordinoiva projekti-insinööri Niina Uolamo vertasi Tampereen ratikan kulkua Helsingin ratikkaan ja havaitsi selvän eron. Pari asiaa tekee Tampereen ratikasta pääkaupungin vaunuja tasaisemman kulkijan.

Tiilenpunainen ratikka kiitää metsänsuojaan Tampereen Hallilassa niin, että autoilija ei voi arvioida sen nopeutta. Myöhemmin selviää, että jo silloin ratikka kulki huippunopeuttaan eli 70 kilometriä tunnissa.

– Minulla on paljonkin kokemusta Helsingistä. Tämä oli tasaisin raitiovaunukyyti, jossa olen ollut, Uolamo sanoo.

*****************

Ratikka esitelty varikolla

Tampereen ensimmäinen ratikka on esitelty varikolla 8.6.2020, ja se tullaan näkemään varikon ulkopuolella jo kesä-heinäkuun taitteessa, kun koeajot aloitetaan varikon ja Turtolan välillä.

Tapahtui kummia. #Iltasanomat kirjoitti tapahtumasta laajan artikkelin, otsikolla "Tässä on Tampereen uusi ratikka - moni kysyy nyt, rakennettiinko se turhaan?" Ehdin lukea jutun ja saada talteen otsikon kun jotakin tapahtui. Linkki IS:n juttuun ei ollut käytössä montaa minuuttia, kun se katkaistiin. Tulee mieleen, että käskystäkö, kun jutussa tuotiin esiin romahtaneet joukkoliikenteen käyttäjämäärät ja muut syyst niin Tampereella kuin Helsingissäkin. Syyksi mainittiin mm. etätöihin siirtymiset koronan vuoksi. Toimitusjohtaja yritti selitellä, että onhan ratikka muutakin kuin vain liikenneväline. Sitä samaa tiivistysrakentamista ja muuta liirum laarumia. Harmi, että poistivat jutun. Kiitos ystävällisen lukijan (face), tässä on linkki josta pääsee lukemaan IS:n sensuroiman jutun; täältä
Tässä linkki facessa tekemääni avaukseen aiheesta; https://www.facebook.com/Ossi.J.Aho/grid?lst=100004685200401%3A100004685200401%3A1591624811

Esitin jo vuonna 2012, että ratikan aika ei ole vielä vaan sitten, kun Tampere on EU:n säännösten mukaan kaupunki ja populaatio riittävän tiheä.

*****************

MAL-sopimus, maaseudun alasajolinjaus

Pari päivää sitten pm Sanna Marin hehkutti, että nyt on saavutettu #MAL-neuvottelutulos (maankäytön, asumisen ja liikenteen) valtioneuvoston ja 6 seutukunnan kesken.

Sääliksi käy seutukuntien ulkopuolisia alueita. MAL -teksti on oikeastaan maaseudun alasajolinjaus, -sopimus, joka on hyvin nähtävissä Tampereen seudun MAL-sopimuksesta. Nykyisinkin pärjääviä keskustoja tuetaan ympäristökuntien kustannuksella ja maaseutua halutaan tyhjentää järjestelmällisesti ja tehdä elinkelvottomiksi. Se on sitä kaupungistumista.

En pidä tätä kehitystä hyvänä suuntana lainkaan. Puhutaan sitten kestävästä ja vähähiilisestä yhdyskuntarakenteesta ja liikennejärjestelmästä tai muusta, jalat irti maasta tukevasti tavoitteista. #TampereenSeutu

Tampereen seudulle ohjataan rahoja MAL-sopimuksen mukaan;
- 24,87 miljoonaa euroa. Raitiotie Keskustasta Lentävänniemeen, kehitys ja toteutus. Sisältää aiemmin myönnetyn 15,95 miljoonan euron valtuuden.
- 7,7 miljoonaa euroa. Julkisen henkilöliikenteen järjestäminen.
- 5,448 miljoonaa euroa. Seuturaitiotien Hatanpään haara.
- 3,95 miljoonaa euroa. Muut liikenneverkon parantamishankkeet, kohdennetaan erikseen.
- 2,1 miljoonaa euroa. Tesoman junaseisakkeen rakentaminen.
- 2,0 miljoonaa euroa. Nokian asema-alueen kehityshanke.
- 1,0 miljoonaa euroa. Vaitinaron tiesuunnitelman laatiminen.
- 0,83 miljoonaa euroa. Pyöräilyn ja kävelyn olosuhteiden edistäminen.
- 0,25 miljoonaa euroa. Lempäälän junaliikenteen edellyttämät laiturimuutokset.
- 0,46 miljoonaa euroa. Seuturaitiotien laajentamisen yleissuunnittelu.

Mm. ratikan rahat hyviä syöttejä lisävelan ottoon.

*****************

Ensimmäinen ratikka saapuu keskeneräisenä

Uutisoitiin 19.5.2020, että lajinsa ensimmäinen Tampereen Ratikka saapuu Tampereelle viikonloppuna – ”Kuljetus tulee olemaan kokonsa vuoksi vaikuttava, mutta itse vaunusta ei nähdä vielä tässä vaiheessa kovin paljon”

Tampereelle odotetaan tulevana viikonloppuna historiallista erikoiskuljetusta. Silloin Tampereelle saadaan Škoda Transtechin Kajaanin Otanmäen tehtaassa valmistettu, lajinsa ensimmäinen, Tampereen Ratikka. Vaunu tuodaan Tampereelle osittain keskeneräisenä, jotta vaunun lopulliset säädöt ja käyttöönotto päästään tekemään vahingoittamatta sen sisustusta. Ratikan kuljetus tapahtuu hiljaisen liikenteen aikana ja vaunu suojataan sen ajaksi. Katuverkolla Ratikka nähdään ensimmäistä kertaa kesäkuun lopulla.
Ratikka on lähes 40 metriä pitkä, 4 metriä korkea ja 3 metriä leveä ja se painaa lähes 60 tonnia. Koska Ratikan käyttöönotto tullaan suorittamaan loppuun Tampereella.
Transtech Oy paitsi suunnittelee ja valmistaa Tampereen Ratikat, se myös yhteensovittaa vaunun järjestelmät eli pitää huolta siitä, että alihankkijayritykset hoitavat osuutensa ja saavat järjestelmät toimimaan saumattomasti yhteen. Koko maailmaa koettelevan koronaviruspandemian vuoksi järjestelmien käyttöönotto on hoidettu etäyhteyksien avulla, sillä vieraiden pääsyä tehtaalle on rajoitettu varotoimenpiteenä maaliskuun alusta saakka. Lisäksi monien järjestelmien asiantuntijat eivät ole päässeet rajoitusten takia matkustamaan Suomeen. Koronatilanteen takia vaunujen käyttöönotto toimii etänä niin, että ohjelmistotiimi Tšekin Plzenissä on etäyhteydessä käyttöönotossa olevaan vaunuun, ja Tampereella paikallinen tiimi sähkömekaanisia asentajia koekäyttää vaunun järjestelmiä ja suorittaa käyttöönottoon liittyviä kytkentöjä ja kokeita. Sen lisäksi Otanmäen tehtaalla ei ole Tampereen vaunulle soveltuvaa koeajorataa, joten ne vaunun kokeet, joihin vaaditaan vaunun liikuttamista radalla pitää tehdä Tampereella.

Ensimmäisen Tampereen Ratikan, niin kutsutun protovaunun, käyttöönotto ja säätäminen tulee kestämään raitiotievarikolla noin kuukauden. Vaunulla aloitetaan vastaanotto- ja tyyppikokeet varikon ulkopuolella näillä näkymin kesäkuun lopulla.

Tampereen ensimmäiseen raitiovaunuun on saatu juuri telit asennettua ja sen teknisten järjestelmien käyttöönotto on aloitettu Škoda Transtechin Otanmäen tehtaalla. Tehtaan varustelulinjassa on tällä hetkellä neljä Tampereen raitiovaunua ja korivalmistuksessa on menossa jo seitsemäs vaunu. Tampereen raitiovaunujen valmistus jatkuu Otanmäen tehtaalla läpi kesän ilman taukoa. Seuraava vaunu saadaan Tampereelle syyskuussa, minkä jälkeen suoritetaan kahdella raitiovaunulla tehtäväksi suunnitellut kokeet. Tampereen Ratikka tulee saamaan tyyppihyväksynnän kaikkien testien hyväksytyn suorittamisen perusteella loka-marraskuun vaihteessa,
Tampereelle toimitettava For City Smart Artic raitiovaunu on pisin ja levein versio tuoteperheestä. Koska Tampereen Artic toimitetaan osaksi uutta järjestelmää ei sen suunnittelussa ole tarvinnut tehdä kompromisseja vanhan infrastruktuurin vuoksi. Sanoo tehtaan johtaja.

Mikäli koronavirustilanne sallii, Tampereen Raitiotie Oy tulee järjestämään tamperelaisille vuoden lopulla mahdollisuuden päästä tutustumaan valmiiseen Ratikkaan ja raitiotievarikkoon.
– Liikkuvan vaunun kyytiin päästään vajaan vuoden päästä, mutta haluamme tarjota jo tämän vuoden puolella mahdollisuuden päästä näkemään, millaisen Ratikan olemme yhdessä tamperelaisten kanssa saaneet aikaiseksi. Vaunuissa on otettu huomioon mm. makettikatselmuksien aikana kaupunkilaisilta saatuja parannusehdotuksia ja tuolloin nähdään myös, millainen kuosi Ratikan penkkeihin tulee, Sirviö lupaa. Niin, tämähän on hyvin tärkeää, penkkien kuosi nääs.
Liikennöintiaikataulut päätetty

Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta päätti ke 19.2.2020 ratikkalinjojen kolme ja neljä aikatauluista. Ratikan ensimmäisen talven aikataulujen suunnittelussa on huomioitu muun muassa nykyisten bussilinjojen matkustajamäärät.

Tuosta matkustajamäärästä saa hyvän aasinsillan ratikan kapasiteettiin. Lasken vain laskennalliset, maksimaaliset matkustajamäärät ajalta 07-17 arkipäivisin, vuoroväli 7,5 min ja ratikan matkustajamäärä 264.

Tunnissa vuoroja on 8, 10 tunnissa 80 per linja suuntaansa. Ts. linjalla ajaa 10 tunnin aikana 160 ratikkaa, a 264 matkustajaa = yhteensä 42240 matkustajaa. Koska linjoja on kaksi, matkustajakapasiteetti on 84480 matkustajaa. Koska kaikki tiedämme, että ratikka ei kulje täysinäisenä muutamaa ruuhkatuntia lukuun ottamatta, niin on todettava, että VAJAAKÄYTÖLLÄ tulee olemaan. Vertailua täältä mm. asukastiheyteen.
*****************

Tampereen ratikka on muotovalio!

Yhtään ei vielä kokonaan valmiina ja Tampereen Ratikka on palkittu Fennia Prize 20 -muotoilukilpailussa kunniamaininnalla (Tamperelainen 7.5.2020). Onnittelut siitä!

Fennia Prize on yksi Suomen merkittävimmistä muotoilukilpailuista. Kilpailussa palkitaan yrityksiä ja organisaatioita, jotka käyttävät muotoilua strategisesti liiketoiminnassaan. Tampereen raitiovaunut suunnittelee ja valmistaa Škoda Transtech Kajaanin Otanmäen tehtaallaan. Tampereen Ratikka perustuu Transtechin pohjoisten olojen Artic-malliin. Vaunujen muotoilusta vastaa Idis Design Oy.

– Kilpailun raati toi palkitsemisen perusteissa esiin Tampereen Ratikan hyvänä esimerkkinä isosta hankkeesta, jossa muotoilua on hyödynnetty monin eri tavoin käyttäjälähtöisessä asiakas- ja palvelukokemuksen suunnittelussa. Tämä osoittaa suunnittelu- ja muotoilutiimin toimivan yhteistyön ja kyvyn ottaa tamperelaiset käyttäjät mukaan ratikan ratkaisujen valintaan. On hienoa, että yhteinen ponnistuksemme saa tunnustusta, Tampereen Raitiotie Oy:n kalustopäällikkö Ali Huttunen iloitsee tiedotteessa.

Vaunun muotoilun perusarvoja ovat ajattomuus, toimivuus, viihtyisyys ja esteettömyys. Vaunun materiaalivalinnoissa on kiinnitetty erityishuomiota turvallisuuteen, kestävyyteen ja ylläpidon helppouteen. Materiaalit ovat lähes 100 prosenttisesti kierrätettäviä. Vaunun suunniteltu käyttöikä on 30-vuotta.

Kaupunkilaiset saivat osallistua värin valintaan, penkkien rakenteesen ja väleihin vaikuttamiseen. Koko ratikkahanketta ajatellen, varsin merkittävää.

Škoda Transtechille Tampereen Ratikka tulee toimimaan käyntikorttina vaativilla kansainvälisillä markkinoilla. – Tampereen raitiovaunu on kolmannen sukupolven ForCity Smart Artic ja sen muotoilutyö on voitu tehdä puhtaalta pöydältä, ilman jo olemassa olevan raitiotiejärjestelmän rajoitteita. Upeaa, että Tampereen vaunun tyylikäs muotoilu on nyt huomioitu Fennia Prize 20 kunniamaininnalla, Škoda Transtechin toimitusjohtaja Juha Vierros kertoo.

Ratikka koronan varjossa

Kunniamaininnasta huolimatta ,vuoden 2021 suunnittelun lähtökohdat -aineistoa ohjaa koronapandemiatilanne. Koskee myös ratikkaa. Kh pitää vuoden 2021 taloussuunnittelukokouksen 11.5.2020. Ratikan osalta todetaan, että

Raitiotie rakentuu aikataulustaan edellä.

Raitiotien rakentaminen ja jatkolinjojen suunnittelu edelleen painopisteenä.

Raitiotieliikenne käynnistyy elokuussa 2021.

Vuoden 2021 osalta tulee varautua osin kaksinkertaisiin kustannuksiin.

Kestävän liikkumisen kulkutapaosuustavoitteesta ollaan jäljessä. Liikenteen kulkutapaosuus- ja päästövähennystavoitteiden saavuttaminen edellyttää lisätoimenpiteitä raitiotien rakentamisesta huolimatta.

Vuoden 2021 ylan ja jolilan menoja kasvattaa erityisesti raitiotiejärjestelmän käytön ja ylläpidon rahoittaminen. Raitiotien vastikkeet (infra-, hallinto- ja varikkovastikkeet sekä kalustovuokra) ovat yhteensä 16,3 M€. Muutos vuoteen 2020 verrattuna on 11,2 M€.

Liikennöintiin kun lasketaan mukaan matkalipputulojen subventointi, n. 25 milj. eurolla, ollaan vuosittaisissa käyttömenoissa n. 40-41 milj. euroa.

*****************

Neljäs vuosi alkanut

Tampereen raitiotien neljäs rakentamiskausi (Tamperelainen 5.5.2020) on alkanut suunnitellusta kertoo Raitiotieallianssi.

Työt etenevät kaikilla rakennuslohkoilla eli keskustan, Hatanpään valtatien, Kalevan, Hervannan valtaväylän ja Hervannan työalueilla.

Tampereen raitiotien osan 1 (keskusta–Hervanta, Tays–Hatanpään valtatie) rakentaminen etenee aikataulussa ja budjetissa. Hankkeesta on nyt valmiina 84 prosenttia. Projektiaikaa on kulunut 75 prosenttia.

*****************

Lielahdessa huonosti toimiva ratikan päätepysäkki

Ratikan Lielahden päätepysäkin kaavapäätös 17.3.2020 poistettiin liito-oravan risupesän vuoksi virheellisenä, kun kaavakartasta oli puuttunut kaavamääräys sl-6: Alueen osa, jolla liito-oravan elinolosuhteiden ja kulkureittien turvaamiseksi tulee säilyttää ja istuttaa lajiltaan liito-oravalle suotuisaa puustoa.

Tämän johdosta lautakunnan päätös poistettiin ja asia ratkaistaan uudelleen hallintolain 50 §:n perusteella. Tosin maininta hallintolain 50 § koskee hallintopäätöksiä. Nyt ei ollut kysymys sellaisesta. Päätösesityksestä oli jätetty pois aikaisempi käsittelyhistoria ja minun 17.3.2020 päätökseen jättämäni eriävä mielipide. Miksi en puuttunut tähän? Kävi, mikä voi käydä Murphyn lain mukaan. Etäkokoukseen käyttämäni tietokone päättikin juuri muutaman aikaisemman ja tämän pykälän ajan olla sanoutuneena irti verkosta. Arvaa harmittiko?

Tiedä, asuuko päätepysäkin vieressä joku kaupungin "isokenkäinen", kun pysäkki on suunniteltu niin ahtaaseen paikkaan, puistoalueelle? En voinut hyväksyä sitä, tosin jäin yksin. Ja täytäntöönpanopäätöksen ottaminen ennen kuin edes päätöstä 2. vaiheen rakentamisesta, oli ennen aikainen.

Jätin eriävän mielipiteen; Pyhällönpuistoon suunniteltu raitiotien päätepysäkki on suunniteltu ahtaalle puistoalueella. Sen johdosta menetetään puistoaluetta, pysäkkialue on ahdas ja toimimaton. Vammais- ja vanhusneuvosto lausunnoissaan ovat viitanneet mm. esteettömyyteen. Ahtaus ja toimimattomuus aiheuttavat sen, että mm. esteettömyys ei toteudu, koska autoilla, invahenkilöautoilla ja palvelubusseilla tapahtuva saattoliikenne päätepysäkille, välittömästi laiturin viereen on suunnitelman mukaan mahdotonta.

Pysäkin helppo #saavutettavuus ei toteudu kaikilla liikkumismuodoilla. Polkupyörälijöiden eduista on kyllä huolehdittu. Pysähtymis- ja matkustajien jättöpaikka jää kauaksi, eikä ole mm. invamerkillä varustetuille autoille varattu paikkaa lyhyempi- (2 tuntia) tai pidempiaikaiselle (4-8 tuntia) pysäköinnille? Keskustelut siitä, että näillekin ajoneuvoille on Lielahdessa pysäköintikenttää, eivät ole asian mukaisia.

Kaupunginhallituksen kokouksessa 20.4.2020 § 173 Raitiotiehankkeen osan 2 toteutuksen vaiheistuksen jätettiin seuraava esitys; "Kaupunki tekee varaukset mahdollisista osan 2 raitiotiereiteistä välillä Pyynikintori - Lentävänniemi. Muuten Tampere keskeyttää osan 2 suunnittelun toistaiseksi. Kaupunki ei siis toteuta esitettyä osan 2 toteutuksen vaiheistusta, vaan asiaan palataan uudelleen vasta silloin kun kaikki asiaan liittyvät valitukset on käsitelty. Kaupunki selvittää ja katsoo ennen ratikan lisärakentamista omat taloudelliset voimavaransa tilanteessa, jossa jo nyt puhutaan kaupungin työntekijöiden lomautuksista. Tahtotilana on osoittaa kaikki kaupungin taloudelliset resurssit korona-kriisin jälkeen mm. sote-palveluihin, koulutukseen, peruspalveluihin ja työpaikkojen säilymiseen etenkin nykyisissä työpaikoissa."

Päätöksen täytäntöönpano ennen raitiotien 2. vaiheen rakentamispäätöksen lainvoimaisuutta on ennenaikaista, koska katusuunnitelma sisältyy 2. vaiheen rakentamiseen olennaisesti ja päätöstä 2. vaiheen rakentamisesta ei ole. Katusuunnitelman irrottaminen raitiotiesuunnitelmasta omaksi irralliseksi suunnitelmaksi, ei ole hyvää hallintoa. Päätösehdotuksessa täytäntöönpanosta ei ole esitetty syytä tai seikkaa, joiden mukaan päätös pitäisi tehdä kuntalain 143 §:n tai hallintolain 49 f §:n tavalla, eikä yleinen etu vaadi mitään ennakkopäätöstä.

*****************

Ongelmat kasautuvat

AL uutisoi 16.4.2020 (AL:n juttu maksumuurin takana) ratikan linjauksesta Pyynikin torilta länteen. Rakentamisessa otettaisiin uusi suunnitelma käyttöön. Ratikka rakennettaisiin ensin Santalahteen ja vasta sen jälkeen Lentävänniemeen.

Ratikan kakkosvaihe Pyynikintorin ja Lentävänniemen välillä esitetään rakennettavaksi kahdessa osassa, mutta päätös molemmista osuuksista tehtäisiin kerralla. Syynä vaiheistukseen on Näsijärven täyttösaarta koskeva valitusprosessi.

Esityksen mukaan valtuusto päättäisi samalla kertaa molempien osien rakentamisesta, mutta rakentaminen aloitettaisiin osalta 2A. Käytännössä valtuusto saisi päätöksenteon pohjaksi rakentajia sitovan toteutussuunnitelman ja tavoitekustannuksen erikseen molemmille osuuksille. 2.vaiheen kustannusarvioita lasketaan parhaillaan. Projektijohtaja V-M Tuominen ei kommentoi kustannuksia tässä vaiheessa. Miksi ei kommentoi, myöskään päätösesityksessä ei ole mainintaa hintakatosta.

Kaupunginhallitus asetti 5.11.2018 § 436 päätöksessä raamit 2. vaiheen kustannuksiksi; "Kaupunginhallitus hyväksyy osaltaan tilaajan budjetiksi raitiotien osalle 2 osuudelle Pyynikintori - Lentävänniemi enintään 60 milj. euroa ja osuudelle Hiedanranta - Lielahdenkatu enintään 10 milj. euroa." Maanrakennusindeksillä (kokonais-) korjatut luvut ovat 2020/02 tilanteen mukaan; 59,89 ja 9,98 milj. euroa! Ts. kustannustaso on laskenut.

Raitiotieallianssin kehitysvaiheen toteutussuunnitelman laatimisessa ja tavoitekustannuksen laskennassa on oletuksena, että osan 2 rakentaminen alkaa vuodenvaihteessa 2020-2021. Raitiotien osan 2 toteutusvaiheen merkittävä viivästyminen aiheuttaa Raitiotieallianssin suunnittelu- ja rakentamisorganisaation alasajon myötä merkittävät lisäkustannukset ja henkilöstön siirtymisen muihin tehtäviin. Tuskinpa aiheuttaa, turhaa pelottelua, ottaen huomioon meneillään oleva koronavirus ja sen vaikutukset talouteen, myös Tampereen talouteen.

Tilanteeseen, ettei saaritäyttöön saada lupaa, ratkaisuna esitetään, että raitiotien osan 2 (Pyynikintori - Lentävänniemi) toteutussuunnitelma ja tavoitekustannus jaetaan kahteen toteutusosaan, osiin 2A ja 2B. Valtuuston käsittelyyn syksyllä 2020 tuotava ehdotus raitiotien 2-vaiheen rakentamisesta sisältäisi molemmat toteutusosat. Valtuuston päätöksen myötä osan 2 rakentaminen alkaisi vuodenvaihteessa 2020-2021 osalla 2A Pyynikintori - Santalahti. Rakentaminen jatkuisi osalla 2B Santalahti - Lentävänniemi heti, kun Hiedanrannan Järvikaupungin järvitäytön lupa on lainvoimainen, mikäli asian oikeuskäsittely ei ole tuonut merkittäviä muutoksia raitiotieradan suunnitelmiin.

Liikenteen aloittaminen siirtyy todennäköisesti vuoteen 2025. Osan 2A toteutussisältö ei edellytä valtion hallinnoiman valtatien 12, Paasikiventien leventämistä eikä sen ajoradan siirtämistä. Osaan 2A ei kuulu Rosenlewin silta, joka johtaa raitiotieradan Santalahdesta Paasikiventien yli Näsijärven rantavyöhykkeelle. Osaan 2A sisältyy Santalahden raitiotiepysäkit ja päätepysäkkitoiminnan mahdollistavat vaihteet läntisen raitiotiepysäkin yhteyteen. Erikseen päätettäessä raitiotieliikenne on mahdollista välivaiheena aloittaa Santalahteen vuoden 2023 aikana.

Tämä on se yksi asia, joka hiertää nyt päättäjiä: Haluamme lisätietoa siitä, mitä tapahtuu jos saaritäyttö, järvikaupunki tyssää oikeusasteisiin. Saavatko he riittävät tiedot? "Epätodennäköiseksi nähdään tilanne, että Järvikaupungin vesilupa-asiassa tulisi ratkaisu, että raitiotierataa ei voida Santalahden alueen ja Hiedanrannan keskustan välisellä osuudella ollenkaan linjata Näsijärven rantavyöhykkeelle. Tämänlaisessa tilanteessa Raitiotieallianssin kanssa on mahdollista tehdä minikehitysvaihe, jossa laaditaan toteutussuunnitelma raitiotieradan linjaamisesta vaihtoehtoista reittiä Hiedanrantaan. Vaihtoehtoinen ratalinjaus Paasikiventien eteläpuolella aiheuttaisi todennäköisesti merkittäviä muutoksia Pirkanmaan ELY-keskuksen ja kaupungin yhdessä teettämiin Vaitinaron eritasoliittymän kehittämissuunnitelmiin." sanoo Mikko Nurminen.

Kovasti luottavainen on Mikko Nurminen HaO:n ja KHO:n tuleviin päätöksiin. No, voi pitkälti yhtyä Nurmisen odotuksiin, kun tietää oikeuksien tavan toimia. Ts. lainkäytön nimissä ja oikeusvaltioperiaatetta noudattaen, oikeudet voivat jättää valittajan esittämät, kaupungille epäedulliset seikat huomioimatta tai sivuuttaen ne kokonaan. Siinä ei perustuslain vaatimus lain tarkasta noudattamisesta paljon paina.

KH:n 18.12.2017 tekemään päätökseen kuului, että Raitiotieallianssin osan 2.vaiheeseen sisältyy myös yleissuunnitelman laatiminen Hiedanrannan keskustan ja Lielahdenkadun välisestä nk. Enqvistinkadun ratahaarasta. Hiedanrannan keskusaukiolle on kuitenkin teetetty Raitiotieallianssilla rakentamissuunnitelmat ratavaihteista ja kolmioraiteesta. Keskusaukion vaihteet mahdollistavat Enqvistinkadun ratahaaran erkanemisen Lentävänniemeen johtavasta radasta. Kolmioraide mahdollistaa raitiovaunujen ajon Ylöjärven suunnan yönylivarikolta Lentävänniemen päätepysäkille. Esitys on, että vaihteet eivät sisälly osan 2B toteutussisältöön. Vaihteet toteutetaan Hiedanrannan keskusaukiolle, kun niille on liikenteellinen tarve.

Valtuuston osan 2 raitiotierakentamispäätöksen tueksi on tarkoitus päivittää vuonna 2016 laadittu vaikutusten arvioinnin materiaali. Vaikutusten arvioinnin päivitys on tarkoitus tehdä siten, että se sisältää raitiotien osien 1 ja 2 yhteisvaikutukset sekä Enqvistinkadun ratahaaran option vaikutukset. Lisäksi valtuuston päätöksenteon tueksi kootaan seurantatietoa osan 1 vaikutuksista. Osan 1 valmiusaste oli maaliskuun 2020 lopulla 83 prosenttia.

Pikkuhiljaa alkaa näyttää siltä, että bussivaihtoehto on varteenotettava vaihtoehto hoitaa liikennöinti Lielahden suuntaan.

*****************

Ratikan päätepysäkin kaava valmistelussa

Yla päätti 17.3.2020 ratikan päätepysäkin kaavasta Lielahdessa. Olen jo aikaisemmin kantanut huolta ratikan Lielahden päätepysäkin kaavasta, sitä ei ole otettu huomioon. Puistoaluetta menetetään, pysäkkialue on ahdas ja toimimaton. Saattoliikenne välittömästi ratikan laituriin viereen on mahdotonta.

Tein esityksen, että asia palautetaan uudelleen valmisteluun. Ehdotus ei saanut kannatusta, se raukesi. Jätin tähän eriävän mielipiteen seuraavalla perustelulla;

"Eriävä mielipide; Kaavasta ei käy ilmi, miten on huomioitu invahenkilöautoilla ja palvelubusseilla tapahtuva saattoliikenne päätepysäkille laiturin viereen? Eikä myöskään em. autojen pysähtymis- matkustajien jättöpaikkaa, eikä sitä mahdollisuutta, invamerkillä varustetuille autoille varattu paikkaa pidempiaikaiselle (4-8 tuntia) pysäköinnille? Keskustelut siitä, että näillekin ajoneuvoille on Lielahdessa pysäköintikenttää, eivät ole tätä päivää.

Suunnitelmasta ei käy ilmi, miten on annettu mahdollisuus ja otettu huomioon, että vanhus- ja vammaisneuvostolle (KuntaL 27 ja 28 §) on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, mm. elinympäristön, asumisen, liikkumisen tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen taikka heidän tarvitsemiensa palvelujen kannalta."

*****************

Testiajot alkavat

Ratikan koeajot alkavat ma 16.3.2020 raitiovaunuvarikolla Saksasta tuodulla testivaunulla. Kun liikenteeseen tulee uutta, on hyvä aika kerrata liikennesääntöjä ja opetella myös joitain raitiotieliikenteeseen kuuluvia uusia asioita. Laajemmin raitiotieliikenne alkaa 2021, jolloin matkustajia on jo kyydissä koeliikenteessä. Syksyllä 2021 alkaa varsinainen liikennöinti osana joukkoliikennejärjestelmää.

Huomioväreillä teipattu testivaunu liikkuu ensin parina päivänä maanantaista lähtien varikolla. Vaunu ajaa myös Hervannan keskustaan arviolta keskiviikosta 18.3. lähtien. Koeajoja tehdään varikon ja Turtolan välisellä alueella ruuhka-aikojen ulkopuolella, eli päiväaikaan klo 9.00 ja 15.00 välisenä aikana. Koeajot jatkuvat tarvittaessa huhtikuun loppuun asti.

Kaikista Tampereella ajavista ratikkavaunuista ei tule punaisia (AL 12.3.2020). Tampereen Raitiotie Oy:n mukaan jopa viisi vaunua päällystetään kokoteippauksilla. Ensimmäiset mainokset ratikoissa nähdään, kun kaupallinen koeliikennöinti aloitetaan huhtikuun alussa vuonna 2021.

*****************

Saaritäytön luvasta on valitettu

(AL 27.2.2020) Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys on jättänyt Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piirin kanssa Vaasan hallinto-oikeuteen valituksen Länsi- ja Sisä-Suomen AVI:n 20.1.2020 myöntämästä Hiedanrannan vesistötäyttöön liittyvästä luvasta.

Valituksen mukaan siirrettävän louheen määrä on uudessa täyttöluvassa kaksinkertainen hylättyyn täyttölupaan verrattuna ja vedenpäällinen täyttöpinta-ala on kasvanut 4,3 hehtaaria.

Riskiä pohjaveden pilaantumiseen ja imeytymismääriin on järjestöjen mielestä huomattavasti kasvatettu. Uuteen täyttölupaan liittyy samoja epävarmuustekijöitä kuin jo kertaalleen hylättyyn täyttölupaan.

Valittajat pitävät täyttölupaa vesilain vastaisena, koska aluehallintovirasto ei ole riittävästi ottanut huomioon alueella voimassa olevia asemakaavoja.

Huomioitava seikka on se, että ELY ei valittanut. Miksi ei valittanut? Siksi, että ELY oli mukana lupahakemuksen valmistelussa. HaO:n päätöstä odotellaan varmasti hartaudella tulevaksi ennen lokakuun valtuuston kokousta, jossa on tarkoitus päättää ratikan 2. vaiheen kohtalosta.

*****************

Ratikan prototyyppi myöhässä - testivaunu tulee Saksasta

Yllätyskäänne: Tampereelle tuleekin käytetty (YLE 14.2.2020) 39-vuotias saksalainen raitiovaunu testivaunuksi. Vuosimallin 1981 vaunu testaa Tampereen ratikkakiskoja.

Jaa, että näin! Oman prototyypin valmistumisessa ongelmia. Pääasia kuitenkin, että järjestelmää testataan ennen käyttöönottoa. Tampereen raitiotieradan ja siihen liittyvien järjestelmien testit oli tarkoitus aloittaa kesällä samalla, kun Tampereen Ratikan protovaunua testataan. Nyt testaus aikaistui.

– Testivaunu ei ole ollut suunnitelmissa, mutta nyt, kun tällainen mahdollisuus avautui, tartumme siihen mielellämme. Jos testivaunulla havaitaan raitiotieinfran muutostarpeita, Raitiotieallianssi pääsee tekemään muutoksia ennen protovaunun saapumista. Näin ollen protovaunun tultua voidaan keskittyä pääosin sen testeihin, Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö sanoo.

Tampereen Raitiotien kalustopäällikkö Ali Huttunen sanoo, että Transtech järjesti testivaunun Saksasta Tampereelle. Alun perin protovaunun piti tulla Kajaanista näihin aikoihin ja testien sillä alkaa maaliskuussa.

Protovaunua päätettiin kuitenkin testata enemmän ja pidemmälle Kajaanissa, joten suunnitelmat vaihtuivat. Viritykset on Huttusen mukaan helpompi tehdä Kajaanissa kuin Tampereella.

*****************

Taidetta ja aikatauluja

Ratikkareiteistä päätetään viikolla 8. Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta käsittelee kokouksessaan ensi keskiviikkona raitioliikenteen reittejä ja palvelutasoa. Ratikka aloittaa kahdella linjareitillä 9.8.2021.

Kaupunginhallituksen marraskuussa 2019 tekemän päätöksen mukaan raitiotierataa rakennetaan vuosina 2020–2021 myös Hatanpään valtatien pohjoisosaan, Koskipuiston ja linja-autoaseman välille. Joukkoliikennelautakunnan päätöksellä vahvistetaan Ratikan reitit ja linjatunnukset, niin että käyttöön otetaan raitiolinja 3 Hervantajärvi–Pyynikintori ja raitiolinja 4 Kaupin kampus (TAYS)–Sorin aukio

Jos raitiolinjan 4 päätepysäkki Hatanpään valtatiellä ei valmistu 9.8.2021 mennessä, päätepysäkkinä käytetään Koskipuiston pysäkkiä Hämeenkadulla.

Molemmat raitiolinjat kuuluvat Nysse-liikenteen korkeimpaan palvelutasoluokkaan eli vuoroväli on päivittäin 7,5 minuuttia. Raitiolinjalla 4 vuoroväli on harvempi aamuvarhaisella, iltaisin sekä sunnuntaisin.

Puoliltaöin alkavaa yöliikennettä ajetaan raitiolinjalla 3 puolen tunnin vuorovälillä. Raitiolinjan 4 eli Teiskontien yöliikenne hoidetaan busseilla.

Suunnittelussa on tarkasteltu myös vaihtoehtoja Hermiankadun matkustajaliikennöinnistä. Nykyisessä suunnitelmassa Hermiankatu toimii varikkoreittinä. Tarkastelun pohjalta esitetään, että liikennöinti Hermiankadulle aloitetaan vasta, kun vuoroväli voidaan tihentää 5 minuuttiin Hervannan suuntaisen matkustajamäärän kasvun myötä.

Raitioliikenteessä on käytössä Nyssen lippujärjestelmä. Samat liput kelpaavat niin Ratikassa kuin busseissakin.

Ratikan taiteeseen alkavat

Kevään 2020 ensimmäinen Tampereen Ratikan taiteen taitelijahaku on käynnistynyt. Nyt haussa on erityisesti äänitaiteen, kuvanveiston, videotaiteen sekä valotaiteen osaajia. Pysäkit, joille taiteen tekijöitä etsitään, sijoittuvat ratikan ensimmäisen vaiheen reitille – Hakametsään, Hervantaan, Sorin aukiolle ja Tulliin. Myöhemmin keväällä projektiin etsitään vielä lisää taiteilijoita.

Taitelijahaku käynnistyy ensimmäisessä vaiheessa neljän pysäkin osalta. Hakametsän pysäkille etsitään valotaiteilijaa tai taiteilijan ja valosuunnittelijan muodostamaa työryhmää suunnittelemaan valotaideteosta. Sorin aukion pysäkille haetaan taiteilijaa suunnittelemaan pysäkkilaiturien väliselle alueelle kivetykseen integroituvaa taideteosta.

Hervantaan, Opiskelijan pysäkin ympäristöön on tarkoituksena tuoda äänitaidetta. Pysäkin ympäristössä sijaitsee oppilaitosten ja opiskelija-asuntojen lisäksi esimerkiksi Suomen Kuurosokeat -yhdistys, jonka toiveet äänitaiteen ominaisuuksista huomioidaan taideteoksen suunnittelussa. Tullin vilkasliikenteisessä ja urbaanissa ympäristössä suunnitelmana on hyödyntää digitaalisia näyttötauluja videotaiteen esittämiseen. Sekä Tullin että Opiskelijan pysäkeille haetaan molempiin kolmea eri taiteilijaa.

Ensimmäisten, nyt avoinna olevien pysäkkitaidehankkeiden taiteilijahaut päättyvät maanantaina 2.3.2020 klo 15. Kaikki taiteilijahaut löytyvät Ratikan taiteen sivuilta, osoitteesta: https://www.tampereenratikka.fi/ratikantaide/

Myöhemmin keväällä lisää taiteilijahakuja

Kevään aikana pysäkkitaidekokonaisuuteen tullaan hakemaan taiteilijoita myös muille pysäkeille sekä sähkökaappien yhteyteen toteutuvalle taiteelle. Suunnitelman mukaan haussa on tällöin sarjakuvataiteilijoita, sanataiteilijoita sekä kuva

Tulee mieleen, että ratikan liikkuminen ja aikataulussa pysyminen ovat tärkeitä. Mutta, esteettinen kaunis taide on paikallaan siellä missä se on, mutta pysäkeille ei tulla taidetta katsomaan.

*****************

Ratikan pituutta venytetään

HS uutisoi 7.2.2020 että, Tampereen ratikka saattaa saada kymmenen metriä lisää pituutta, koska kaupunki kasvaa samoin kuin sen julkisen liikenteen käyttäjien määrät.

Ensimmäinen koeajoyksikköä odotetaan saapuvaksi toukokuussa.

Kun se aloittaa liikenteen 2021, se on 37-metrinen, mutta siitä voi tulla lähivuosina 47-metrinen lisämoduulin avulla. Matkustajamäärissä tämä tarkoittaa lisäystä 264:n maksimista 345:een per junayksikkö.

Tällöin se olisi valtavan mittainen ilmestys Tampereen liikenteessä. Se olisi kaksikymmentä metriä pidempi kuin pisimmät Helsingin ratikat, jotka ovat noin 27-metrisiä. Jo alusta asti se on ollut niitä 20 senttiä leveämpi.

Syynä siis on kaupungin kasvu. Tampere on kasvanut viime vuodet noin 3 000 uudella asukkaalla joka vuosi ja sen joukkoliikenteen käyttäjien määrä on noussut noin miljoonalla joka vuosi. Viime vuonna tehtiin yli 41 miljoonaa matkaa. Väkimäärän myös ennustetaan kasvavan.

Tarkennetaan, että joukkoliikenteellä tarkoitetaan muuta kuin pelkästään ratikkaliikennettä. Ratikan yleissuunnitelman mukaan ratikan käyttäjiä on n. 15 % kaupungin asukasmäärästä. Se tarkoittaa, että jos vuodessa tehdään 41,5 milj. matkaa, se on 113699 matkaa/päivä. Kun Silloin ratikan käyttäjät tekevät n. 17055 matkaa/ päivä.

*****************

Kaupunkikehitystä tämäkin - matkustajien jättöpaikat puuttuvat ratikan päätepysäkiltä

Viime valtuustokauden pormestari Anna-Kaisa Ikonen kirjoitti Tamperelaiseen kolumnin: Kaupunkikehitys herättää tunteita – "Ilman korvaavaa pysäköintimahdollisuutta suunnitelmaa ei voi toteuttaa" https://www.tamperelainen.fi/…/836752-kolumni-kaupunkikehit…

Tästä sain hyvän aasinsillan eiliseen (28.1.2020) yhdyskuntalautakunnan kokoukseen.

”Kaupunkikehitykseltä on lupa odottaa yhä parempaa kaupunkiympäristöä.” Tämä teksti liittyy Tammelan torin pysäköintipaikoista käynnistyneeseen keskustellun. Kyllä on lupa odottaa, mutta miten se on mahdollista, kun suunnitelmat ja päätökset ovat ”naulatut” kiinni ilman että niitä avataan, vaikka kaupunkilaiset voivat halutakin.

”… on kuunneltava kaupunkilaisten kokemuksia.” Eilen oli yhdyskuntalautakunnan kokous, jossa käsiteltiin mm. asemakaavaehdotuksen raitiotien Lentävänniemen päätepysäkin näytille laitto. Kaavaselostuksen tiivistelmä; ”Pysäkin sijainti tavoittaa mahdollisimman suuren osan Lentävänniemen asukkaista ja tarjoaa uuden #joukkoliikennemuodon palvelut kohtuullisella #kävelyetäisyydellä isolle joukolle asunnoista.”
"Mielipiteet koskivat mm. luontoarvoja, puiston säilyttämistä, raiteiden ja pysäkin sijaintia, polkupyöräily-yhteyksiä, mahdollisia meluhaittoja sekä hulevesiä." Autonkäyttäjien mielipidettä ei kysytty. Naapuritalot ovat esittäneet huolensa omiin autotalleihinsa pääsemisestä.

Pysäköinnistä todetaan; ”Pyöräpysäköintiin liittyvät katokset sekä muut puistoon tulevista rakennuksista ja rakennelmista todettiin, että ne olisi hyvä toteuttaa viherkattoisina.” Ei muuta, vahvistaa näkemystä, että ratikkaa tehdään vain tervejalkaisille, nuorille, nuorehkoille ihmisille. Unohdetaan huonosti liikkuvat, vanhukset, vammaiset... Moni huonosti liikkuva voi käyttää omaa autoa, vaikka kävely on vaikeaa. Kun invamerkillä varustetulla autolla olisi mahdollisuus ajaa ratikkapysäkille ja jättää auto parkkiin pysäkin viereen ja siirtyä siitä ratikkaan, silloin toteutuu se mitä ratikalla tavoitellaan. Jos liikkuminen tehdään liian hankalaksi, oman auton käyttö tässäkään tilanteessa ei vähene.

Kysyin, että miten on kaavassa huomioitu henkilöautoilla tapahtuva saattoliikenne päätepysäkille? Onko pysähtymis- matkustajien jättöpaikkaa, onko invamerkillä varustetuille autoille varattu paikkaa pidempiaikaiselle pysäköinnille? Vastauksena; ei ole, koska Lielahden alueella on isommat kentät tähän tarkoitukseen!

Tuosta kuulemisesta. Kuntalain 27 ja 28 § edellyttävät, että vanhus- ja vammaisneuvostolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä mm. elinympäristön, asumisen, liikkumisen kannalta. Neuvostojen lausunnot puuttuivat kaavaselostuksesta. Sinällään mielenkiintoista, kun vuoden alussa astui voimaan Tampereen kaupungin hyvä hallinto- ja johtamistapa ja sisäinen valvonta -määräys, jossa korostetaan lakien noudattamisesta.

Tein palautusesityksen, mutta se raukesi kannattamattomana.

Listalla oli myös selonteot sisäisen valvonnan järjestämisestä ja arviot merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä. Kysyin, että millaisena toiminnallisena ja taloudellisena riskinä nähdään se, että jos Näsijärven saaritäytön lupa kumoutuu muutoksenhakutuomioistumissa? Ei minkäänlaisena!!

Outoa, kun Hiedanrantaa mainostetaan uutena kaupunginosana, johon on tulossa 25000 asukasta ja 10000 työpaikkaa, eikä suunnittelun pohjana oleva saaritäyttö vaikuta mitään. Voiko tästä vetää johtopäätöksen, että Tampereen kaupungilla on pitävä ote KHO:n tuomareihin myönteisen päätöksen saamiseksi?

*****************

Tampere sai luvan tekosaaren rakentamiseksi Näsijärveen ratikkaa varten

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myönsi vesiluvan järven täyttämiseksi Hiedanrannan edustalla. Aluehallintoviraston mukaan tekosaaren rakentaminen ei ole riski pohjavedelle. Tämä on käsittämätön päätös. Saattaa tiedossa olla isompi ongelma, kun pohjaan sementoituneet myrkyt lähtevät liikkeelle täytön seurauksena. Sen lisäksi, että myrkyt lähtevät liikkeelle, virtausten muuttuessa 0-kuidun liikkumattomuutta ei voi taata pelkästään karttaan merkitylle alueelle.

Tulevaisuudessa ratikan on tarkoitus kulkea Santalahdesta saaren kautta Hiedanrantaan. Tekosaarelle aiotaan rakentaa myös kerrostaloja. Asuntojen määrä on vielä auki.

- Tuhansista asukkaista puhutaan, sanoo Tampereen kaupunkiympäristön palvelualueen johtaja Mikko Nurminen.

Aiemmin Vaasan hallinto-oikeus hylkäsi Näsijärven rannan täytön samaa tarkoitusta varten pohjavesiriskin vuoksi. Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys aikoo valittaa myös nyt tulleesta lupapäätöksestä. Luonnonsuojelijat pelkäävät, että tekosaari pilaa alueen pohjaveden. Saari sijoittuisi osittain vedenhankinnan kannalta tärkeälle pohjavesialueelle, ei kuitenkaan sen muodostumisalueelle. Pintavettä imeytyy pohjaveteen Näsijärven rannassa tekosaaren suunnittelupaikan kohdalla.

Myös Pirkanmaan ELY-keskus suhtautuu kriittisesti tekosaaren rakentamiseen. ELY-keskus pitää puutteellisina selvityksiä tekosaaren vaikutuksesta pohjaveteen.

Aluehallintovirasto katsoo, että asiassa on esitetty riittävät selvitykset ja vaikutusten arviot asian ratkaisemiseksi. Avi:n mukaan pohjaveden pilaantumisvaara ei kasva, eikä myöskään Näsijärven tila heikkene. Mistä AVI sen voi tietää? Kysymyksessä on kosmeettinen siirto, kun rantatäytöstä siirrytään saaritäyttöön.

Mikä on toiminnallinen ja taloudellinen riski, jos täyttölupa kumoutuu oikeusasteissa?

*****************

Näsijärven rantatäytön #hylkäyspäätöksestä ei valiteta

Vaasan hallinto-oikeus kumosi 13.12.2019 Vaitinaron täyttöluvan. Asia on esillä kaupunginhallituksen kokouksessa 13.1.2020. Tampereen kaupunki ei valita Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä, joten päätös on tulossa lainvoimaiseksi ja Vaitinaron rantatäytön Vaasan hallinto-oikeuden ratkaisu 13.12.2019 ja tilannekatsaus merkitään tiedoksi. Kuka on tehnyt päätöksen, että kaupunki ei valita Vaasan HaO:n päätöksestä? Selvä päätösasia, on tehtävä valituskelpoinen päätös, valitetaan - ei valiteta! Hallintosäännön 15 §, kaupunginhallitus päättää; 24) selityksen, vastineen tai lausunnon antamisesta valtuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos kaupunginhallitus yhtyy valtuuston päätökseen.

Selvitin asian. Kyllä päätöksentekijälle löytyi nimi toimivallan siirto- ja delegointiketjun päästä. Kiinteistöjohtaja Virpi Ekholm on tehnyt 8.1.2020 päättänyt, että hallinto-oikeuden päätökseen tyydytään.

Vaasan hallinto-oikeuden päätös perustui keskeiseltä osin rantatäytön aiheuttamiin mahdollisiin pohjavesivaikutuksiin. Kaupungin mielestä rantatäyttö- ja saarivaihtoehto ovat tältä osin olennaisesti erilaiset. Ei välttämättä! Saarivaihtoehtoon perustuvassa lupahakemuksessa lähtökohtana on, että Näsijärven veden laatu nykyisen rantaviivan ja täyttösaaren välisessä kanavassa turvataan. Tämä ei riitä, virtaukset muuttuvat ja sedimenttikerros rikkoutuu, jotka yhdessä vaikuttavat sen, että pohjassa olevat myrkyt ja 0-kuitu lähtevät liikkeelle. Tällä hetkellä 0-kuitua löytyy Näsijärven eteläosan syvänteistä aina Aitolahden suulle saakka.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa vireillä oleva saarivaihtoehtoa koskeva lupa-asia ratkaistaan alkuvuodesta 2020. Asia voidaan ratkaista, kun rantatäyttöä koskeva Vaasan hallinto-oikeuden päätös on tullut lainvoimaiseksi. AVI joutuu ottamaan päätöksessään huomioon Vaasan HaO:n päätöksen. Se, että AVI:sta tulee hylkäävä päätös, on yhtä todennäköinen kuin lupahakemuksen hyväksyvä päätöskin.

2020

2019

Raitiovaunun prototyyppi myöhässä

AL julkaisi 30.12.2019 uutisen, että ratikan prototyypin saapuminen viivästyy; Tampereelle alun perin suunniteltuja testejä tehdään jo tehtaalla. Viivästyminen on useita kuukausia. Lehdessä ei kerrottu tarkemmin mistä syystä, mutta kommentointiosiosta löytyi teksti, joka kuului näin;

"Jutussa (joka on muuten julkaisustaan huolimatta jo kuukauden vanha) ei tarkemmin avattu taustoja, mutta on hyvä tietää muutamia asioita. Tampereen syksyllä 2016 ratkaistusta vaunuhankinnasta tehtiin kilpailijan toimesta valitus, joka viivästytti vaunujen hankintaprosessia oikeuskäsittelyn takia jopa vuodella. Näin ollen vaunujen yksityiskohtainen suunnittelu päästiin aloittamaan vuoden myöhässä. Tällä on luonnollisesti ollut vaikutuksensa niin maketin kuin protovaununkin valmistumisaikatauluun.

Vaunuista halutaan mahdollisimman funktionaaliset, palvelevat ja toimivat, joten suunnittelusta ei oikein voi tinkiä aikataulupaineiden vuoksi. Vaunu suunnitellaan 40 vuoden käyttöiälle, joten hyvä ja huolellinen suunnittelu on aivan avainasemassa vaunun onnistumisen kanssa. Vaunun suunnittelu tehtiin yhdessä tamperelaisten käyttäjäryhmien kanssa vuosina 2018 ja 2019 ja nyt protovaunun rakentaminen on Kajaanissa jo pitkällä.

Vaunujen käyttöönottoohjelmassa on varattu runsaasti aikaa testeille, joten muutaman kuukauden viivästyminen protovaunun kohdalla ei lähtökohtaisesti vaaranna sarjatuotantovaunujen toimitusaikataulua, joka sijoittuu lähes kokonaisuudessaan muutenkin vuodelle 2021. Liikenteen aloittamiseen täysimääräisesti on aikaa yli vuosi ja kahdeksan kuukautta, joten syytä huoleen ei ole. Viimeiset vaunut toimitetaan kesällä 2021 ja sarjatuotantovaunujen käyttöönotto ei muutenkaan ole enää pitkä prosessi. Juurikin tämän ensimmäisen (ns. protovaunun) kanssa tehtäviin testeihin tarvitaan runsaasti aikaa, koska vaunun avulla testataan koko järjestelmän tekninen toimivuus, varikon toiminnot, vaunun teknisten ratkaisujen toimivuus ja mitataan luvattujen arvojen täyttyminen eli sille tehdään tyyppihyväksyntä. Kun vaunu on saanut tyyppihyväksynnän, loput vaunut toimitetaan sarjana samoilla spesifikaatioilla kuin tyyppihyväksynnän saanut vaunu.

Uuden raitiotiejärjestelmän käyttöönotto on valtava ponnistus lukuisille hankkeessa mukana oleville toimijoille, joten on hienoa, että Tampereella ei ole missään vaiheessa luvattu epärealistia aikatauluja käyttöönottoon liittyen, vaan aikataulut on laadittu niin, että erilaisille yllättäville käänteillekin on varattu aikaa. Kunnollinen testaus on kaiken a ja o ja tässä Tampereella ollaan otettu opiksi esimerkiksi Länsimetroon liittyen."

Ratikkahanke tuntuu saaneen "turpiinsa" viime vuoden puolella enemmänkin. Vaitinaron täyttölupa on kumottu, Näsijärven täyttölupaa ei tullut, vaikka sitä odotettiin jouluksi.

*****************

Hatanpään valtatien raitiotietyöt alkavat

Tampereen kaupunginvaltuusto päätti 25.11.2019 ratikan Hatanpään valtatien piston rakentamisesta. Kaupunginhallitus päätti päätöksen täytäntöönpanosta 2.12.2019. Kauhea on kiire, kun päätöksen lainvoimaantuloa ei voitu odottaa. Kuntalain mukaan päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Täytäntöönpanoon ei kuitenkaan saa ryhtyä, jos oikaisuvaatimus tai valitus käy täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi taikka jos oikaisuvaatimuksen käsittelevä toimielin tai valitusviranomainen kieltää täytäntöönpanon.

Hatanpään valtatien raitiotietöihin (TRE 20.12.2019) liittyviä liikennejärjestelyjä valmistellaan heti vuodenvaihteen jälkeen. Merkittävimmät muutokset liikennejärjestelyissä Hatanpään valtatiellä tehdään 7. tammikuuta alkaen. Liikennejärjestelymuutosten valmistuttua aloitetaan rakentamistyöt tammikuussa useassa kohdassa Hatanpään valtatiellä.

Aleksanterinkadun ja Hämeenkadun liittymä sekä Aleksanterinkatu viimeistellään bussiliikennettä varten 2.1.2020 alkaen. Suurin osa Aleksanterinkadun varrella olevista pysäköintipaikoista on poistettu raitiotietöiden ajaksi käytöstä.

Hatanpään valtatie

Liikennevalo-ohjatut liittymät Suvantokadun ja Vuolteenkadun liittymissä muutetaan kiertoliittymiksi.

Hämeenkatu–Suvantokatu-osuus Hatanpään valtatiestä aidataan työalueeksi 7.1.2020 alkaen. Tällä osuudella bussit liikennöivät yksisuuntaisesti Hämeenkadun suuntaan. Hämeenkadulta etelään bussiliikenne käyttää Aleksanterinkatua.

Vuolteenkatu–Tampereen Valtatie-osuudella työt aloitetaan aitaamalla työmaa-aluetta 7.1.2020 alkaen kiinteistöjen Hatanpään valtatie 12–16 edustalta. Jalankulkuväylä kaventuu, mutta säilyy nykyisellä paikallaan kiinteistöjen edustalla. Tonttiliittymät ja suojatien paikat tulevat muuttumaan työn edetessä, mutta kulku kiinteistölle säilytetään koko työmaan ajan.

Raitiotietyöt käynnistyvät useasta kohdasta

Hatanpään valtatien raitiotien rakentaminen aloitetaan useassa kohdassa yhtä aikaa. Hämeenkadun liittymän ja Suvantokadun välillä työalueet sijaitsevat ensivaiheessa Hatanpään valtatien länsireunassa. Sorin aukion kohdalla työalue sijaitsee pohjoisreunassa ja Vuolteenkadun sekä linja-autoaseman välillä kadun itäpuolella.

Keskustassa käytössä olevista jalankulku- ja pyöräilyreiteistä julkaistaan opaskartat loppiaisen jälkeen

Keskusta-alueella tehtävät rakennustyöt muuttavat jalankulun ja pyöräilyn reittejä. Tampereen kaupunki on laatinut keskusta-alueen käytössä olevista jalankulun ja pyöräilyn reiteistä opaskartat, jotka julkaistaan loppiaisen jälkeen. Opaskarttoja sijoitetaan mm. tärkeimmille keskustaan johtaville jalankulun ja pyöräilyn väylille. Pyöräreittien opastusta täydennetään myös väliaikaisilla viitoituksilla. Hatanpään valtatien raitiotietöiden lisäksi myös muut keskustan rakennustyömaat vaikuttavat käytössä oleviin jalankulun ja pyöräilyn reitteihin, joten karttoja ja opasteita päivitetään rakennustöiden edetessä.

Raitiotien rakentamisen kaikissa työvaiheissa kulkureitit Hatanpään valtatien kauppakeskuksiin, yrityksiin ja kiinteistöihin varmistetaan. Jalankulku opastetaan töiden aikana turvallisesti työmaiden ohi, ja Hatanpään valtatiellä kadun ylityspaikkoja järjestetään säännöllisesti liittymien lähelle. Vaikka suojateiden ja kulkureittien paikka vaihtelee töiden edetessä, jalankulkijoille järjestetään kaikissa vaiheissa toimivat kulkureitit. Sorin aukiolla jalankulkijat ohjataan työmaan ohi aukion itäpuolta.

*****************

Ratikan ohjaava vaikutus on koetuksella

#Aamulehti (16.12.2019) on huolissaan ratikan etenemisestä ja Alma-Median bisneksistä. Miksi, koska asuntojen välitysilmoitteluun erikoistunut Etuovi.com kuuluu konserniin? Samaten länsisuunnalla on tullut vastaan vaikeuksia, koska Näsijärven täyttö ei etene suunnitelmien mukaan. Voin lohduttaa, #Hiedanrantaa voi rakentaa myös ilman ratikkaa.

Lehti teki ison jutun ratikan ohjaavasta vaikutuksesta asuntorakentamiseen. Alunperinkin ratikan rakentamisessa oli tarkoitus, että sijoitetusta eurosta pitää tulla takaisin kaksi, mutta kenen pussiin, sitä ei kerrottu. Valtion kanssa tehty maankäyttö-, asuminen- ja liikennesopimus (MAL-sopimus) edellytti valtion avun saamiseksi, että ratikan varteen piti keskittää runsaasti asuntorakentamista. Tämä liittyy maaseudun "tappolinjaan", #kaupungistamiseen. Asuntojen laadulla ei ole ollut väliä. Sen vuoksi rakennusyhtiöt ovat osanneet hyödyntää tilanteen ratikan varteen tulevissa taloissa rakentamalla niihin runsaasti pieniä asuntoja, varsinaisia kanikoppeja pääasiassa yksin eläviä varten.

Lehtijutussa kiitellään asuntojen arvonnousua. Pitää osata lukea myös rivien välistä. Asuntojen hinnan nousu tarkoittaa myös asumiskustannusten nousua. Siinä mielessä ratikan ohjaava vaikutus toimii kuntalaisten kannalta nurinpäin.

*****************

Tampereen ratikan kotipesä valmistui

Iloisia uutisia. Tampereen raitiovaunuvarikon (Tekniikka&Talous 13.12.2019) rakennusten ja piha-alueiden rakentamistyöt ovat valmistuneet aikataulun mukaisesti. Varikon tontille on rakennettu vaunujen säilytyshalli, korjaamohalli toimisto-osineen sekä sähkönsyöttöasema. Myös varikkoalueen raiteisto on valmis. ratikan kotipesälle tuli hintaa 40 milj. euroa.

Raitiovaunuvarikko on tulevien vaunujen ja monipuolisten liikennöinti- ja huoltotoimintojen ympärivuorokautinen operointikeskus. Varikko toimii vaunujen säilytys- ja kunnossapitopaikkana sekä tulevan henkilöstön tukikohtana. Varikolta hoidetaan myös raitioliikenteen valvonta ja kunnossapidon ohjaus.

Varikosta tulee työpaikka Tampereen Raitiotie Oy:n henkilöstölle, liikennöitsijän eli VR:n kuljettajille ja liikenteenohjaajille sekä vaunujen ja ratainfran kunnossapitohenkilöstölle. Eri vuorokaudenaikoina varikkoa käyttää yhteensä arviolta 100 henkilöä, mutta yhtä aikaa varikolla työskentelee aina muutamia kymmeniä henkilöitä. Varikko tulee olemaan toiminnassa ympäri vuorokauden, ja esimerkiksi vaunusiivous hoidetaan öisin kun raitioliikennettä ei ole.

Toimisto-, valvomo- ja sosiaalitilaa on rakennettu noin 950 neliötä. Pukutiloja on rakennettu noin 120 henkilölle ja toimistotiloihin mahtuu noin 15 työpistettä sekä useita neuvottelutiloja. Yhdeksän metriä korkeaa varastotilaa on noin 500 neliötä. Korjaamolle on rakennettu myös yleisötasanne, josta korjaamotoimintoja voidaan esitellä vierailijoille.

Yhdistetyn kunnossapito-, henkilöstö- ja toimistorakennuksen eri tiloja on tarvittaessa mahdollista laajentaa toiseen kerrokseen toimiston osalta reilut 200 neliötä ja tietyiltä osin myös korjaamon sisätiloja toisessa kerroksessa. Varikon piha-alueella laajennusmahdollisuuksia on sekä pohjoiseen että idän suuntaan.

Vaunujen säilytyshalli on mitoitettu siten, että sinne mahtuu enimmillään 26 kappaletta 37-metrisiä vaunuja. Raiteisto mahdollistaa myös pidempien eli 47-metristen vaunujen kunnossapidon ja säilytyksen. Hallin sisällä on kaikkiaan kuusi läpiajettavaa raidetta ja yksi raide on lähes kokonaisuudessaan varattu ratainfran kunnossapitokalustolle.

Korjaamohallissa on neljä raidetta, joista kaksi on läpiajettavia. Ne toimivat päivittäishuoltopaikkoina ja tarvittaessa myös pitkäaikaisempina kunnossapitopaikkoina. Yhteensä korjaamohallissa on seitsemän vaunupaikkaa. Vaunupaikoista kolme on varustettu huoltomontulla sekä ylähuoltotasoilla. Yhdellä raiteella on pyöräsorvi ja se toimii myös telinvaihtoraiteena. Korjaamohallin yhteydessä on omat tilansa työpajoille, työnjohdolle, varastoille sekä tekniikalle. Vaunuille tulee myös oma vaunupesukone.

*****************

Vaitinaron täyttölupa kumottu

Kovan onnen päivä 13.12.2019 ratikan kannalta. Vaasan HaO kumosi Tampereelle myönnetyn luvan (YLE 13.12.2019) Näsijärven rannan täyttämiseksi. Oikeuden mukaan rannan täyttö aiheuttaa riskin alueen pohjavedelle. Päätökseen saa hakea muutosta KHO:lta, jos oikeus myöntää valitusluvan.

Länsi- ja Sisä-Suomen AVI myönsi Tampereelle luvan rannan täyttöön lokakuussa 2018. Päätös koski noin yhdeksän hehtaarin vesialueen täyttöä. Aluehallintovirasto edellytti, että Tampere rakentaisi Vaitinaron rantaan pysyvän ja tiiviin suojausrakenteen pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi.

Lupapäätöksestä valittivat Pirkanmaan ELY-keskus ja Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys. Pohjavesialueella on muun muassa Hyhkyn vedenottamo. ELY-keskuksen mukaan rantatäytön vaikutusta pohjavesiesiintymään ei ole luotettavasti selvitetty.
Alun perin Tampereen ratikan piti kulkea rantaa pitkin, mutta kaupunki on jo varautunut uuteen reittiin. Tätä varten kaupunki on laatinut suunnitelman saaritäytöstä. Rannan täyttöön liittyvän vastustuksen vuoksi Tampere on parhaillaan hakemassa lupaa myös tekosaaren tekemiseksi Hiedanrantaan. Tässä uudessa suunnitelmassa saaren ja rannan väliin jää n. 30 m leveä kanava. Tämä ehkäisisi Tampereen mukaan mahdolliset vaikutukset pohjaveteen, koska rantaviivaan ei aiheutuisi muutoksia. Sulkavuoresta tuleva louhe on tarkoitus kipata järveen siten, että siitä muodostuu saari, jonka kautta ratikan reitti ohjattaisiin.
Lupahakemuksen etenemisen ongelmaksi voi muodostua, se että, koska laadinnassa on mukana ollut päättävä viranomainen, AVI.

******************

Vaunujen tekijät lakossa

Puolilta öin ma 9.12.2019 alkanut suuri Teollisuusliiton lakko vaikuttaa Kainuussa näillä näkymin eniten Škoda Transtechin tehtaalla. Kiskokalustovalmistajan Kajaanin Otanmäen tehtaalla on satoja työntekijöitä. Tämä tehdas valmistaa myös Tampereelle tulevat ratikkavaunutt.

Toimitusjohtaja Juha Vierros arvioi, että kolmipäiväinen lakko aiheuttaa yhtiölle miljoonaluokan taloudelliset menetykset.

– Toinen merkittävä tekijä on toimitusten viivästykset, mikä aiheuttaa maineellemme haittaa. Meillä on toimituksia sekä kotimaahan että ulkomaille, ja tuotannon aikataulut ovat tiukkoja. Muutamankin päivän viivästykset ovat meille kovin haitallisia, Vierros sanoo.

Aikaisemmin uutisoitiin, että ratikkavaunun prototyyppi on myöhässä useita kuukausia. Luultavasti pientä jännitystä ratikka-alliansissa ja päättäjien keskuudessa.

******************

Ratikan Hatanpään valtatien pisto rakennetaan

Tampereen kaupunginvaltuusto päätti 25.11.2019 äänin 50 puolesta, vastaan 16 ja yksi tyhjä, että Hatanpään valtatien pisto rakennetaan.

Jos palataan ratikan rakentamispäätökseen 7.11.2016, siellä selkeästi puhutaan 2. vaiheesta, joka on Pyynikiltä Lielahteen. Silloisessa päätöksessä ei ole mainintaa levittäytymisestä muualle. Päätös löytyy täältä!

Pormestari Lyly mainitsi painokkaasti, että ratikka on kaupunkikehityshanke, ei pelkästään liikennehanke. Ratikan rakentamispöytäkirjassa on maininta, että "raitiotie tukee kaupunkikehittämistä, älykkään kaupungin kehittämistä ja helpottaa profiloitumista helposti saavutettavana eurooppalaisena raideliikennekaupunkina."

Monessa pistoa puolustavassa puheen vuorossa kerrottiin, että nyt hyvä rakentaa pisto valmiiksi kun muutenkin rakennetaan, rakennusmiehet ovat paikalla ja osaavat työnsä, yrittäjät vaativat, jne...

Valtuustolle EI esitetty laskelmia matkustajamääristä, EI vaikuttavuusarvioinneista, EI ole varmuutta valtion tuista, eikä muistakaan tekijöistä, joilla voitaisiin puolustaa tämän hetkistä rakentamispäätöstä. Päätös perustui puhtaasti mielikuviin, kiva nyt on vain rakentaa, kun kaupunki maksaa ja kustannukset saadaan ratikkayhtiön piikkiin, unohtaen, että kaupunki on vastuussa myös näistä. Kyllä rakentamispäätös oli tarkkaan mietitty. Avaan sitä myöhemmin tuonnempana.

Tapa, millä Hatanpään valtatien pistoa potkitaan eteenpäin, kuuluu sarjaan, satulapäätökset. Kaupunkistrategiassa, pormestariohjelmassa ja v. 2019 talousarviossa mainitaan vain, että ratikan jatkoa suunnitellaan mm. Pirkkalan suuntaan, rakentamisesta ei sanota mitään. Nyt suunnitelmat on tehty ja ovat valmiina myöhempää toteuttamista varten.

Tässä on hivuttamisen malliesimerkki. Ensin haettiin päätös Hämeenkadun ja Hatanpään valtatien ratikkavaihteelle. Sitten päätös suunnittelusta ratikan jatkamisesta linja-autoasemalle saakka ja nyt on vuorossa rakentamispäätös. En yhtään ihmettele, miksi kaupungin talous on kuralla, kun päätösten teko ja noudattaminen on sitä mitä ne on!

Onko tälle varattu rahoitusta? Ei ole TA 2019; Raitiotiejärjestelmän seudullista laajenemista suunnitellaan kaupunkiseudun kuntayhtymän sekä Pirkkalan, Kangasalan ja Ylöjärven kanssa. TA ei sisällä erikseen mainintaa Hatanpään pistolle.

Juuri hyväksytyssä vuoden 2020 talousarviossa on seuraava kirjaus ILMAN euromääriä; ”Kaupunginhallituksen päätösten (9.4.2018 § 166 ja 23.4.2019 § 173) mukaisesti raitiotiejärjestelmän laajentamiseen keskustasta etelän suuntaan varaudutaan rakentamalla vaihderisteyksen varaukset Hämeenkadun ja Hatanpään valtatien liittymään sekä teettämällä tarkentava suunnitelma Hatanpään valtatielle raitioradasta välille Koskipuisto – Tampereen valtatie. Kaupunki hakee valtionavustusta suunnittelun sekä mahdollisen rakentamisen kustannuksiin. Hatanpään ratahaaran suunnittelun aikataulutavoitteena on, että kaupunginhallitus käsittelee ratahaaran rakentamista 4.11.2019 ja että kaupunginvaltuusto päättää rakentamisesta 25.11.2019.” Piston kustannuksista ei mainita mitään.

Kuntalaisille hienoa nähtävää, miten noudatetaan lainsäädäntöä. Kuntalain § 110 4 momentti; Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on NOUDATETTAVA talousarviota. Usein vedotaan siihen, että laina menee ratikkayhtiön piikkiin. Näin on, mutta oheistöistä aiheutuvat menot rasittavat kaupungin taloutta. Ratikkayhtiön velat luetaan myös konsernivelkoihin, joita on 2,2 miljardin euron edestä. Vastuu näistäkin on kaupungilla.

Sitä vaan ihmettelen, että ratikan Hatanpään valtatien piston pituudeksi kerrottiin valtuustossa monella suulla, että se on 700 m. Hämeenkadulta suunnitellulle ratikkapiston päätteelle on matkaa 600 metriä, päätepysäkille alle 500 metriä. Siis, klappia 16,7% todellisesta pituudesta. Kustannukset laskettu tuon kerrotun 700 metrin mukaan, vai? Nyt ei näytä hyvältä, mutta onhan siinä selvä ero, jos tehdään 600 m, metrihinnaksi tulee 37459 €/metri ja 700 metrin matkalla, 32107 €/metri.
Hatanpään valtatien pisto on kallis pätkä, erittäin kallis, kun vertaa, mitä ratikan rakentaminen hankkeen alkumetreillä saatiin näyttämään n. 20000 euroa/metri. Tähän hintaan sisältyivät myös vaunut.
Olen kertonut Tampereen #kantokyky1 'n riittämättömyydestä ensimmäisen kerran jo 2013. Viikon takaista tuloveron korotusta perusteltiin rahojen riittämättömyydellä, mutta nyt sitä näytti löytyvän, huoh!

Rakentamisen puolesta ja lisävelkaannuttamisesta äänestäneet:

Kok; Reetta Ahonen, Anna-Kaisa ikonen, Aleksi Jäntti, Riitta Koskinen, Leena Kostiainen, Kalervo Kummola, Jouni Markkanen, Pia Nordström, Petri Rajala, Ilkka Sasi, Anneli Taina, Irja Tulonen

Sdp; Aila Dundar-Järvinen, Antti Hiitti, Kirsi Kaivonen, Ulla Kampman, Eija Kamppuri, Esa Kanerva, Anne Liimola, Johanna Loukaskorpi, Riitta Ollila, Ilkka Porttikivi, Inna Rokosa, Ari Wigelius
Vas; Mikko Aaltonen, Ulla-Leena Alppi, Minna Minkkinen, Noora Tapio, Sinikka Torkkola, Sirkka-Liisa Virtanen
Vihr; Henri Backman, Merve Caglayan, Olga Haapa-aho, Matti Helimo, Maija Kajan, Miisa Karjalainen, Jaakko Mustakallio, Natalia Rincon, Maija Kajan, Jaakko Mustakallio, Kirsikka Siik, Petri Siuro, Jaakko Stenhäll, Iiris Suomela, Juhana Suoniemi, Oras Tynkkynen
Kesk; Matti Järvinen, Kalle Kiili, Mikko Kriikku, Jouni Ovaska
Rkp; Peter Löfberg
Tapu; Yrjö Schafeitel

Ratikkaa ja velkaantumisesta vastaan äänestäneet:

PS; Lassi Kaleva, Heikki Luoto, Sakari Puisto, Veikko Vallin
Kok; Erkki Axén, Matti Höyssä, Antti Ivanoff, Anne-Mari Jussila
Sdp; Atanas Aleksovski, Anneli Kivistö, Ilpo Sirniö
Kd; Sirpa Pursiainen, Sari Tanus
Rkp; Peter LöfbergE
TaPu; Arto Grönroos
VaTa; Aarne Raevaara

Tyhjää
Sin; Tiina Elovaara

Täältä voit katsoa, miten äänestys meni 7.11.2016 ratikan rakentamisesta äänestettäessä;

-------------
Täytäntöönpanoon, vaikka valitusaika ei ole lähtenyt juoksemaan
Nyt on menossa käsittämätön kiire. Ma 25.11.2019 päätettiin piston rakentamisesta, to 28.11.2019 julkaistiin kaupunginhallituksen 2.12.2019 esityslista, jossa oli päätösasiana valtuuston kokouksen 25.11.2019 päätösten täytäntöönpano.
Vaikka sitä ei ole kh:n päätöksen perusteluissa mainittu, päätös perustuu kuntalain 143 §; Päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Täytäntöönpanoon ei kuitenkaan saa ryhtyä, jos oikaisuvaatimus tai valitus käy täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi taikka jos oikaisuvaatimuksen käsittelevä toimielin tai valitusviranomainen kieltää täytäntöönpanon.

Lain valmistelussa todetaan mm; Käytännössä säännöstä on kunnissa tulkittu siten, että täytäntöönpanoon voidaan ryhtyä, jos täytäntöönpanon peruuttamisesta ei valituksen menestyessä aiheudu kovin suurta vahinkoa. Lisäksi täytäntöönpanoon on katsottu voitavan ryhtyä, mikäli erittäin painavat syyt ovat tätä vaatineet. Täytäntöönpanoon ryhtyminen on usein etujen ja haittojen vertailua. Jos täytäntöönpanon edut katsotaan selvästi haittoja suuremmiksi, täytäntöönpanoon saatetaan ryhtyä.
Kysymys kuuluu, ONKO KYSYMYKSESSÄ ERITTÄIN PAINAVAT SYYT kiirehtiä, minusta eivät ole, ja valitus päätöksestä 25.11.2019 käy täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi.

-------------
Bussireitteihin muutoksia

Raitiotien jatke vie Hatanpään valtatietä kulkevat bussit kiertoreitille. Koskipuiston suuntaan voi rakennustyömaankin aikana ajaa, mutta linja-autoaseman ja esimerkiksi Hatanpään suuntaan on mentävä Aleksanterinkatua.

Muutamien bussien päätepysäkki vaihtuu, jotta ratikkatyömaan kohdalla ei olisi liian ruuhkaista. Linjat 4, 9 ja 9A sekä 9B päättyvät esityksen mukaan työmaa-aikana Sorin aukiolle Keskustorin sijaan. Y4 -linja ei kuitenkaan muutu.

Kaikki numeron 40 alla kulkevat Kangasalan bussit ja 50:n Lempäälän bussit jatkavat Koskipuiston ohi Keskustorille. Vesilahden linja 55 taas jää linja-autoasemalle eikä jatka Keskustorille. Linjan 12 vuoroja vähennetään.

Muutokset tulevat voimaan 6. tammikuuta 2020.
****************

Tampereen ratikkatyömaa on jopa aikataulua edellä - Hintalappuun tullut kymmeniä miljoonia lisää...

Näin kuului ensimmäinen AL:n 14.11.2019 otsikko. Mutta se muutettiin somesta tulleen paineen vuoksi näin kuuluvaksi; Tampereen ratikkatyömaa on jopa aikataulua edellä – ensimmäinen vaunu saapuu pian, näin työt etenevät

Suurin osa Tampereen ratikan raidetöistä ja hankkeen muista katu- ja maanrakennustöistä valmistuu tämän vuoden loppuun mennessä. Rataa on rakennettu jopa suunniteltua nopeammin, ja raidetyöt ovat edellä aikataulua. Koko hankkeesta on nyt valmiina kolme neljäsosaa.

Raidetöistä on valmiina jo noin 95 prosenttia. Kaikkiaan osalle 1 rakennetaan rataa 15 kilometriä. Osa yksi tarkoittaa raiteita keskustasta Hervantaan ja Taysiin. Kaksoisraidetta on rakennettu nyt yli 14 kilometriä, ja raitiovaunuvarikolle on lisäksi valmistunut neljä kilometriä raidetta. Mistä topparoikalle töitä, kun kiskotus valmistuu kohtapuoliin?

Myös varikon talonrakennustyöt sekä piha-alueen työt valmistuvat tänä vuonna.

Hämeenkadun kadunrakennustyöt etenevät suunnitellun mukaisesti. Tänä vuonna on valmistunut kaksi korttelia kadun kummassakin päässä. Ensi vuonna rakennetaan raitiotie Hämeensillalle.

Hankkeesta on nyt valmiina 73 prosenttia. Projektiaikaa on kulunut 64 prosenttia.

Tampereen kaupunginvaltuuston lokakuussa 2016 hyväksymä raitiotien osan 1 toteutusvaiheen tavoitekustannus oli 219 miljoonaa euroa. Toteutusvaiheen aikana raitiotien työsisältöön on hyväksytty lisäyksiä 6,8 miljoonaa euroa ja tilaajalle kuuluvaa kustannustason nousua 6,7 miljoonaa euroa. Ts. ohi tavoitekustannuksen.

Raitiotieallianssilta on lisäksi erikseen tilattu katurakentamista muun muassa Hämeenkadulla ja Sammonkadun eteläreunalla sekä raitiotien rakentamisen yhteydessä tehtäviä vesihuoltotöitä yhteensä 37,8 miljoonaa euroa. Nämä sisältyvät ratikkapäätöksen oheiskustannuksiin.

Uutisessa kerrotaan, että on tehty erilaisia lisätöitä, jotka on teetetty – kuten järkevää on – samalla kertaa. No, "erilaisia lisätöitä" on avoin piikki, joka nähtiin jo tunnelin rakentamissa. Varsin kelpo keino rahastukselle. Niin korjaustarvetta on aina. Se että, uudisrakentaminen ja korjausrakentaminen sotketaan tyylikkäästi keskenään, ei ole taloudenpidon kannalta paras mahdollinen tapa. Tällainen toiminta jättää valmistelusta ja asian hoidosta hmm, olen kuullut sanonnan, "on jäänyt suuhun alushousun knapin maku"!

****************

Ratikan Hatanpään valtatien pisto etenee

Tampereen kaupunginhallitus käsitteli 4.11.2019 ensivuoden talousarviota ja siihen liittyvää veroprosentinnostoa sekä toi ratikan Hatanpään valtatien piston rakentamisesityksen käsittelyyn.

Kaupungin talouteen liittyen, kaupunginhallitus esittää, että kaupungin toimintayksiköiden tulee jatkaa talouden tehostamistoimenpiteitä ja pyrkiä välttämään kuluvan vuoden talousarviota uhkaavat ylitykset ja että toimintakatteen ylityksiä ennustavien yksiköiden on ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin ylitysten estämiseksi ja toimenpiteistä on raportoitava kaupunginhallitukselle talousraportoinnin yhteydessä.

Melkoinen ristiriitatilanne, menoja pitäisi säästää ja samalla tuodaan ratikan pätkän rakentamisesitys. On unohtunut, että samalla kertaa ei antaa ja ottaa.

Kokouksessa päätettiin esittää (§ 472), että kh vahvistaisi ratikan rakentamisesityksen Hatanpään valtatielle välille Koskipuisto - Tampereen valtatie ja veisi sen valtuuston hyväksyttäväksi. Lassi Kaleva (ps) esitti, että tämä siirrettäisiin taloussyistä myöhäisempään ajankohtaan. Hän jäi yksin esityksensä kanssa.

Se on sitten valmiiksi taputeltu! Päätökset, no, ovat mitä ovat, ei niistä tarvitse välittää vaikka rakentamispäätös puuttuu! Tampereen tapa?

Tampereen kaupungin tiedote 7.11.2019

Raitiotieallianssi tekee Hatanpään valtatien raitiotiesuunnittelua varten maaperän pohjatutkimuksia ja kairauksia ma 11.11.2019 alkaen. Töitä tehdään osittain myös yöaikaan ja ne kestävät muutaman viikon.

Hatanpään valtatiellä Hämeenkadun ja linja-autoaseman välillä tehdään pohjatutkimuksia ja kairausta yksittäisissä pisteissä. Työt voivat hetkellisesti aiheuttaa lyhytkestoisia liikennemuutoksia kuten ajokaistojen kavennuksia. Liikenne ohjataan tarvittaessa pois työalueelta.

Kairaukset toteuttaa Tampereen Infra. Tarpeen mukaan pohjatutkimuksia tehdään suunnittelun edetessä lisää.

Raitiotieallianssi tarkentaa tutkimuksilla Hatanpään valtatien raitiolinjan suunnittelua. Raitiotien rakentamisen ajoituksesta Hatanpään valtatielle välille Koskipuisto–linja-autoasema on tarkoitus päättää kaupunginvaltuustossa tänä syksynä, 25.11.2019.

****************

Sähkövirta kytketään ajolankoihin

Tampereen ratikan rakentamisessa otetaan iso askel, kun ratajohtoon kytketään jännite (AL 29.10.2019). Tästä syystä 18. marraskuuta alkaen raitiotien läheisyydessä työskentelyyn pitää hakea suostumus.

Raitiotien läheisyydeksi määritellään alue, joka sijaitsee enintään 4 metrin etäisyydellä raitiotiestä. Mikäli työskentely tapahtuu 1,5 metrin etäisyydellä tai sitä lähempänä ratajohdon jännitteisiä osia kuten ajojohtimia, sähköradan kiinnitysosia tai johtimen ripustimia, on lupaprosessissa tarkistettava, vaatiiko työ jännitekatkon.

Suostumuksen myöntää Tampereen raitiotie oy. Se järjestää myös ratikkaturvakoulutusta raitiotien läheisyydessä työskenteleville.

Raitiotien ajolangat ovat liittymissä normaalisti 5,5 metrin korkeudessa, joten Tampereen raitiotie oy:hyn on oltava yhteydessä myös silloin, kun ajojohtimien alta kuljetetaan yli viisi metriä korkeita erikoiskuljetuksia.

Huolta herättää se, miten pikkupojat ja vähän isommatkin ovat kiinnostuneita sorkkimaan jollain kepillä sähköistettyjä ajolankoja. Siinä saattaa kipunoida ja kokeilija grillaantua. Toivottavasti tällaisia uutisia ei tarvitse lukea.

****************

Hatanpään valtatien hukkapätkä etenee

Hatanpään valtatien ratikkaosuus taas askeleen lähempänä toteutumista, YLA hyväksyi raitiotien Hatanpään valtatielle mahdollistavan katusuunnitelman 8.10.2019. Nyt hyväksytty raitiotielinja kulkee Hämeenkadulta linja-autoasemalle.

Kaupunginhallitus päätti 23. huhtikuuta Hatanpään valtatien osan suunnittelun aloittamisesta. Tavoitteena on, että raitiotiejärjestelmän rakentamisesta Hatanpään valtatielle päätetään kaupunginvaltuustossa loppuvuodesta 2019. Tampereen kaupungin vuoden 2019 talousarviossa eikä 2019-2022 taloussuunnitelmassa ei ole myönnetty määrärahaa po. kohteelle.

Tutkitaanpa hieman, miten päätös istuu kaupungin taloustilanteeseen? Kh kokouksessa 7.10.2019, § 431 Tampereen kaupungin toiminnan ja talouden katsaus 8/2019, on todennut, että kaupungin tammi-elokuun tulos oli valtuuston hyväksymän muutetun talousarvion mukaista tulosta 29,2 milj. euroa alijäämäinen. Elokuun tilanteen perusteella laadittu koko vuoden tulosennuste on 46,5 milj. euroa alijäämäinen, mikä on 17,5 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompi.

Päätösesityksen perusteluissa todetaan, että Hatanpään valtatien katusuunnitelman kustannusarvio on noin 23,0 M€. Tampereen Raitiotie Oy:n osuus tästä on noin 18,0 M€. Epäselväksi jää, onko kysymys suunnitelmien vai suunnitelmien perusteella toteutettavien töiden kustannuksista. Paljoksun katusuunnitelman kustannuksia, jos koskevat vain näitä.

Tämä kohta päätöksessä nostattaa kulmakarvoja. ”Maankäyttö ja rakennuslain 202 §:n mukaisesti päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Täytäntöönpano edellyttää, että valtuusto tehnyt päätöksen Hatanpään valtatien ko. raitiotieosuuden rakentamisesta.” Selkeästi #ennakkopäätös, jolla pyritään vaikuttamaan myöhempään päätöksentekoon.

Lautakunnalla ei ole #toimivaltaa määrätä täytäntöönpanosta. Se oikeus on maankäyttö ja rakennuslain § 201 perusteella määrätty nimenomaan #kunnanhallituksen tehtäväksi.

Tampereelle on vakiintunut käytäntö, että alemmalla tasolla hyväksytty suunnitelma on yhtä kuin tehty päätös, jonka kaupunginvaltuusto poikkeuksetta vahvistaa. Kaupungin eikä yleinenkään etu, eivätkä muutkaan seikat vaadi välittömiä toimenpiteitä. Toimenpiteiden jäädyttäminen on perusteltua senkin vuoksi, että valmistumassa oleva raitiotien 1. vaihe saadaan käyttöön vajaan kahden vuoden kuluttua ja liikennöinnistä saadaan tietoa sekä voidaan kerätä kokemuksia, joita on mahdollista hyödyntää raitiotien jatkosuunnittelussa, mm. tässä tapauksessa.

Lopuksi; itse olin estynyt osallistumasta kokoukseen.

***************

Seuturatikkaa suunnitellaan, mandaatti no, suunnitellaan

Seuturatikka

Yleissuunnittelu aloitettiin kesällä 2019. Työn aikana tutkitaan ja vertaillaan vaihtoehtoja kaikilla ratasuunnilla vuorovaikutteisen suunnittelun ja vaikutusten arvioinnin perusteella. Tavoitteena on tehdä päätöksiä ratalinjauksista syksyn 2020 aikana neljän yleissuunnitelman tilaajakunnan valtuustoissa.

Varautumista tulevaisuuteen

Seuturatikan yleissuunnitelma ei sido eikä tähtää raitiotien välittömään rakentamiseen, mutta se tarvitaan nyt, ettei tulevaisuudessa raitiotien jatkolinjojen rakentaminen esty tai tule merkittävästi kalliimmaksi. Työssä määritellään aluevaraukset, jotka mahdollistavat Tampereen raitiotiejärjestelmän laajentamisen tulevaisuudessa.

https://rambollglobal.maps.arcgis.com/apps/MapSeries/index.html?appid=7b951cec5afa44c7a99ef52843f8e0ce

Mitä seuturatikka tuo mieleen? Ottaen huomioon Tampereen heikon taloustilanteen, niin seuturatikalla saadaan naapurikunnat kytkettyä tulevaan #suurtampereeseen. #Kuntaliitos on väistämättä edessä. Silloin liitetään #Ylöjärvi, #Kangasala ja #Pirkkala #Tampereen kaupunkiin. Ovatko kunnat ottaneet tämän huomioon? Nimi voisi olla #Ylöpirtamkala.

****************

Ratikkayhtiö ei saanut yhtään tarjousta kunnossapitokalustosta

Oho, sanon minä. Saattaapi olla, että sopivilla tarjouspyynnön sanamuotoiluilla on ollut merkitystä, kun yhtään tarjousta tai vaatimukset täyttävää tarjousta/osallistumishakemusta ei saatu vastauksena menettelyyn, jota edelsi tarjouskilpailukutsua. Joten Tampereen Raitiotie Oy hankkii raitiotieradan kunnossapitokaluston suorahankintana Veho Oy:ltä. Hankintapäätös on tehty 9.8.2019.
Erityisalojen hankintalain 43.2 §:n mukaisesti hankintayksikkö voi valita suorahankinnan, jos edeltävässä menettelyssä ei ole saatu lainkaan osallistumishakemuksia tai tarjouksia taikka soveltuvia osallistumishakemuksia tai tarjouksia; lisäedellytyksenä on, että alkuperäisiä tarjouspyynnön ehtoja ei olennaisesti muuteta.

Tampereen Raitiotie Oy ei saanut tarjouspyynnön ehdot täyttävää tarjousta hankinnasta järjestetyllä edeltävällä tarjouskilpailulla.

Tuntuu hyvin oudolta, etteikö muka kunnossapitokalustoa tarjoavia yrityksiä olisi olemassa. Huolletaanhan valtion rataverkkoa ja Helsingin kaupungin ratikkaverkkoakin.

****************

Seuturatikan suunnittelijat on valittu

Seuturatikan suunnittelijat on valittu. Ne ovat tutut Tampereen yhteistyökumppanit, WSP ja Ramboll, kuinkas muuten.

Kesän aikana kilpailutettiin Tampereen, Kangasalan ja Ylöjärven kaupunkien ja Pirkkalan kunnan yhteisen raitiotien yleissuunnitelman hankinta. Yleissuunnitelmassa suunnitellaan raitiotie asemakaavoituksen edellyttämässä tarkkuudessa neljällä ratahaaralla: • TAYS - Koilliskeskus - Lamminrahka • Hervanta-Saarenmaa • Hämeenkatu- Partola- Suuppa • Lielahti- Soppeenmäki. Ratahaarojen kokonaispituus on noin 32 kilometriä ilman vaihtoehtoisia linjauksia. Vaihtoehtoisia linjauksia on tunnistettu kaikilla ratahaaroilla.

Hyvähän se on valmistautua pitkässä juoksussa Tampereen seutukunnan metropoliksi tuloon, joka ei koskaan toteudu metropolimääritelman mukaan.

Lähde; hankintailmoitukset.fi 23.7.2019

****************

Ratikkakahvila - viimeinkin!

Valtavaa hypetystä (AL 27.62019), kun kahvilaksi muutettu vanha raitiovaunu on tulee Keskustorille. Ihmettelen kovasti, mitä mielipiteen muokkausta vielä tarvitaan? Ratikka tulee, ainakin ensivaiheessa Hervanta- Pyynikin tori- TAYS, jatkolinjat ovat herrassaan.

Ratikkakahvilassa on sisällä 30 asiakaspaikkaa. Itse kahvilatoimintaa pyöritetään siirrettävästä kontista käsin, joka toimitetaan paikalle myöhemmin. Ratikkakahvilassa on myös 150 neliön terassi, joka on tällä hetkellä viimeistelyä vaille valmis. Kahvilaan tulee myös Tampereen raitiotien infopiste. Puhuttiin jopa matkailuvaltista - nähtävyydestä, enpä usko!

Heinäkuun alussa avaavan kahvilan toiminta pyörittää Brander, joka valikoitui kahvilan pitäjäksi kahdeksan halukkaan joukosta.

****************

Tampereen ratikka verkossa ja hiekkaa raiteille

Tamperelainen -lehti uutisoi 6.6.2019, että Tampereen Ratikka on nyt ottanut entistä paremmin verkkoviestintää haltuun. Tiedonjanoisille on avattu uusi Ratikka-aika -verkkojulkaisu, joka sukeltaa pintaa syvemmälle vuoteen 2021, kun Ratikalla liikkuminen on tamperelaisille arkipäivää.

Julkaisun artikkeleissa syvennytään myös usein Ratikasta kysyttyihin kysymyksiin ja kerrotaan Ratikan käyttöönoton vaiheista.

– Haluamme tarjota Ratikan tuleville käyttäjille kootusti syventävää tietoa siitä, miten käyttöönotto etenee ja miten uusi kulkuväline tulee vaikuttamaan meidän kaikkien arkeen, Tampereen Raitiotie Oy:n viestinnän asiantuntija Sari Mäkelä kertoo.

No, tieto ei ole pahasta.

Moro -lehti samana päivänä otsikossaan, "Moro läpivalaisi ratikan – Kuljettaja voi levittää lisää hiekkaa liukkaille raiteille, hiekkalaatikko löytyy penkkien alta!"

Poimin muutamia kohtia; Käytön helppouteen on myös kiinnitetty mahdollisimman paljon huomiota ja että ratikka on täysin esteetön, lattia ja pysäkkilaituri ovat samassa tasossa. Informaatiojärjestelmä kertoo, mihin vaunu on menossa, missä se pysähtyy ja myös pysäkkikuulutukset ovat tulossa.

Niin, ratikka on esteetön, kunhan sinne pääsee. Tulee olemaan mielenkiintoista, kun rollaattorikansa, mummot ja papat 600 - 800 metrin päästä pysäkiltä työntävät menopeliään rospuuttokelillä. Tämä seikka on jäänyt vähemmälle huomiolle ja ohitettu tyylikkäästi. ratikan hyviä puolia on vain pidetty kuvaa nuorten aikaisten ja terveiden ihmisten tavoittelemisen arvoisina asioina.

Tamperelaiset ovat saanet olla mukana ratikan ratikan vaunujen suunnittelussa. Ensin oli puinen maketti ja nyt Tampereella on ihan oikeaa vaunua muistuttava mallikappale. "Paljon on saatu palautetta ja kaikki on otettu huomioon ratikan rakenneratkaisuissa ja esimerkiksi sisustuksen väreissä ja materiaaleissa." Hienoa, että ollaan saatu olla mukana.

Tampereen ratikan koeajot alkavat Hervannassa ensi keväänä. Kaupallinen koeliikenne alkaa keväällä vuonna 2021 ja varsinainen liikennöinti syksyllä vuonna 2021. Ratikkaa liikennöi VR-Yhtymä oy

Ensimmäisten ratikkakuljettajien haku alkaa kesän 2019 jälkeen. Ensi vuoden alkupuolella aloitetaan ensimmäisen ratikan testit Hervannassa. Viimeistään maaliskuussa 2020 ratikan voi nähdä jo liikkuvan Insinöörinkadulla.

****************

Tärkeitä ratikkauutisia

Tampereen keskustaan tulee ratikkakahvila, josta pitäisi tulla matkailuvaltti! Kahvilaan on valittu yrittäjä.

Tampere Tunnetuksi ry:n avoimeen yrittäjähakuun tuli 8 tarjousta, joista 4 yritystä haastateltiin. Yhdistyksen hallitus valitsi Ratikkakahvilan pitäjäksi (YLE 28.5.2019) Brander Oy:n, jolla on lähes sadan vuoden ajalta kokemusta kahviloiden pidosta Tampereen keskustassa. Branderin Ratikkakahvila on avoinna aamusta alkaen. Toiveena on, että Ratikkakahvila tulee olemaan suosittu nähtävyys, kuten esimerkiksi Tallinnassa. No, nähtävyytenä ratikkakahvila, voidaan olla montaa mieltä, toivotaan kuitenkin parasta.

Helsingin ratikkavaunuja on valmistettu Tampereen Valmetin tehtaassa 1970-luvulla. Vihreä HKL:n ratikka teipataan alkuperäisväritykseen, jolla se on poistunut Tampereen tehtaasta 1970-luvulla eli väritys on oranssi-harmaa.

Ratikkakahvila koostuu 150 neliön puupinnoitetusta terassista, vanhasta HKL:n liikenteestä poistetusta raitiovaunusta, jonne on tehty 30 asiakaspaikkaa sekä myyntikontista jossa sijaitsee myös wc.

Ratikkakahvilan pitäisi avautua kesäkuun 2019 lopussa.

****************

Taiteellakin on oma hintansa, vaikka sitä ei tässä kerrota

Nyt etsitään infrarakenteisiin yhdistyviä teoksia, jotka tulevat Kekkosentien siltaan ja sen viereiseen tukimuuriin sekä Turtolan ratikkapysäkin viereiseen tukimuuriin.

Tampereen Raitiotie Oy:n mukaan ratikkataiteen "yleissuunnitelmalla on neljä ulottuvuutta, jotka yhdessä muodostavat Ratikan Aikamatkan. Näiden ulottuvuuksien avulla taide hahmottuu kokonaisvaltaisena kokemuksena ratikan käyttäjille. Osa yleissuunnitelman tematiikkaa löytyy alueiden historiasta. Samalla tulevaisuus ja nykyhetki ovat vahvasti läsnä ratikalla liikuttaessa. Raitiotien taiteen yleissuunnitelman tärkeä elementti on liike ja kehitys, myös taide elää ja kasvaa jatkuvasti raitiotien mukana tiiviissä yhteydessä sen käyttäjiin ja ympäristöön. Taiteessa otetaan huomioon maiseman muuttuminen vuodenaikojen mukana. Teosten valaistus ja valotaide ovat tärkeässä asemassa erityisesti pimeään aikaan".

Otan kyllä "karjakkoilmeen", en kylläkään ymmärrä!

****************

Budjetti pitää, mutta rahaa menee reilusti
YLE uutisoi 20.5.2019 ratikan rakentamisen tämän hetkisestä vaiheesta.
Raitiotien ykkösvaiheen tavoitehinta on noussut alkuperäisestä noin 220 miljoonasta yli 260 miljoonaan johtuen uusista oheistöistä. No, annettakoon anteeksi pienet epämääräisyydet toimittajan tiedoissa. Kh:n kokouksen 20.5.2019 mukaan muutosten ja kaupunginhallituksen aiemmin hyväksymien muutosten myötä Raitiotieallianssin osan 1 kokonaiskustannusarvio on 243,9 milj. euroa.

Sitten ne lisätyöt. Uutisen mukaan nämä ovat pääasiassa katutöitä valoineen ja viemäreineen.

– Raitiotien rakentamisen kustannukset on pysynyt siinä, mikä oli alun perinkin, Mikko Nyhä vakuutta ja jatkaa:

– Lisätilauksilla, joita tehdään raitiotien rakentamisen yhteydessä, edesautetaan sitä, että kun tämä remontti on valmis, näillä katujen reunoille ei heti aloiteta enää uutta korjaustyötä.

Seurataan tilannetta. Lisätöillä ja muutoksilla saadaan hintaa kasvatettua alkuperäisestä kustannusarviosta.

****************

Näsijärven täytölle uusihakemus

Tampereen kaupunki on hakenut vesilain mukaista lupaa (Tamperelainen 10.5.2019) koskien Hiedanrannan vesistötäyttöä. Täytyy sanoa, että joillekin järven täyttäminen on enemmän kuin henki ja elämä. Samanaikaisesti Vaitinaron rantatäyttö on jumissa Vaasan HaO:ssa ja aluetta koskeva kaava jumissa KHO:ssa.

Pirkanmaan ELY-keskus toteaa Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle antamassaan lausunnossa, että luvan myöntämisen edellytyksiä harkittaessa tulee hanketta tarkastella huolellisesti sekä rakentamisaikaisten että pitkäaikaisten käytönaikaisten vaikutusten kannalta. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan hanke muuttaa toteutuessaan laajasti ja pysyvästi maa- ja vesialueiden suhteita. Lisäksi se sijoittuu tärkeän Epilänharju-Villilän pohjavesimuodostuman ja siihen vaikuttavan rantaimeytymisalueen välittömään läheisyyteen.

ELY-keskus katsoo, että uudessa lupahakemuksessa esitetyn perusteella on oletettavaa, että vesistötäytön ja rannan väliin jäävä kanava ei luontaisesti säily tarkoitetun kaltaisena muun muassa heikkenevän vedenvaihtumisen, lisääntyvän sedimentaation ja mahdollisen umpeenkasvutaipumuksen vuoksi.

Lisäksi hankkeesta aiheutuvien kunnossapitoruoppausten massamäärät voivat ylittää vesilain asettaman lupatarpeen kynnyksen. ELY:n mielestä hankkeen kunnossapitoruoppaukset tulisikin käsitellä jo tässä lupahakemuksessa.

Tampereen kaupunki hakee hankkeelle myös valmistelulupaa, jonka avulla toimenpiteet voitaisiin aloittaa jo ennen kuin varsinainen lupa on saanut lainvoiman. Bisnesmiesten toiveita saada halpaa tonttimaata järven täytöllä.

ELY-keskus katsoo, että vesialueelle sijoitettava kiviainesmäärä olisi kuitenkin liian suuri, että ne täyttäisivät vesilain ehdot, joiden mukaan valmistelutöiltä edellytetään haitattomuutta ja ennallistettavuutta. Sen laskelmien mukaan vesistössä valmistelutöiden aikana liikuteltavien massojen kokonaismäärä vastaa yli 40 prosenttia hankkeen kokonaismäärästä.

Pitää ottaa myös huomioon, että lehtitietojen mukaan, päättävä viranomainen #Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto ja "Pirkanmaan ELY olivat mukana hakemuksen valmistelussa. AVI:n mukana olosta seuraa, että lupahakemus on siltä osin #saastunut @AVItwiittaa.

Luin lupahakemukseen liittyvät asiakirjat. Järven täyttäminen ja perusteleminen kanavalla, vaikuttaa hmm. lapselliselta. Muutenkin siellä oli perusteluja, jotka saivat kulmakarvat kohoamaan.

Vastoinkäymisiä allianssille, Näsijärvi kiittää!

****************

Ratikan liikennöijä valittu

Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta päätti 24.4.2019, että sopimus tehdään Tampereen raitiotien liikennöinnistä tehdään VR-Yhtymä Oy:n (1003521-5) kanssa.

Hankinnan vuotuinen arvo raitiotien osalle 1 on enintään 6 miljoonaa euroa, jonka lisäksi raitiotien seuraavan osan valmistuttua hankinnan arvo kasvaa edellä mainitun lisäksi enintään 4 miljoonalla eurolla vuodessa. Hankintaan sisältyvien optioiden enimmäisarvo on 2 milj. euroa vuodessa, josta raitioliikennettä korvaavan liikenteen ja liityntäliikenteen arvo on enintään 1,5 miljoonaa euroa ja muiden palveluiden enintään 0,5 miljoonaa euroa. Optioiden käyttöönotosta tehdään erillinen päätös.

Tampereen raitiotien liikennöitsijän tehtävät toteutetaan palveluallianssina. Palvelun tilaajana on Tampereen kaupunki ja Tampereen Raitiotie Oy toimii palveluintegraattorina ja tilaajan edustajana sopimusosapuoleksi kilpailutettavan palveluntuottajan suuntaan. Allianssi on palvelun keskeisten toimijoiden yhteiseen sopimukseen perustuva toteutusmuoto, jossa sopimusosapuolet vastaavat yhdessä palvelun suunnittelusta ja toteuttamisesta yhteisellä organisaatiolla jakaen palvelun hyödyt ja riskit tavoitteena suorituskyvyn jatkuva parantaminen.

AL 27.4.2019, Tampereen joukkoliikenteen suunnittelupäällikkö Juha-Pekka Häyrynen; "Allianssisopimukseen ei sisälly yrityksen kannalta isoja riskejä, sillä sen ei pitäisi periaatteessa tuottaa yritykselle tappiota koskaan." Edelleen luettavissa; Miten allianssisopimus käytännössä toimii? Kaupunki ja VR tekevät yhdessä liikennöintisuunnitelman vuosittain. Sovituista asioista syntyneet kustannukset korvataan. Lisäksi sopimukseen sisältyy prosenttipohjainen palkkio. Erikseen on vielä mainittu 6 % laatubonus.

Esimerkki; jos tavoitekustannus 6 milj.euroa ylitetään, VR:ltä jää luvattu palkkio saamatta. Jos VR hoitaa liikennöinnin 5,7 milj. eurolla, se saa palkkion. Yli jäänyt 0,3 milj. euroa jaetaan tilaajan eli kaupungin ja VR:n kesken (allianssin osapuolten kesken). Vaikka tavoitekustannus ylitettäisiinkin, ei allianssiosapuolilla ole hätää taloudesta, aina voidaan laatia lisätalousarvio, johon valtuusto myöntää määrärahat. Näin tehtiin mm. rantaväylän tunneli rahoituksen suhteen. Hinta kun karkasi yli tavoitekustannuksen esitettyjen erinäisten syiden vuoksi, varmistettiin lisätalousarviolla allianssiosapuolten kannustimien ja bonusten saaminen.

Neuvottelumenettelyyn valittiin kaikki kuusi osallistumispyynnön jättänyttä ehdokasta: AB Stockholms Spårvägar (5563094928), Go-Ahead Finland Oy (2958257-7), Länsilinjat Oy (0944671- 1), ryhmittymä Transtech Oy (1098257- 0) ja Keolis Conseil et Projet SARL (441 338 878 R.C.S. Lyon), VR-Yhtymä Oy (1003521- 5) ja Väinö Paunu Oy (0722567- 5). Joukkoliikennejohtajan 20.2.2019 päätöksellä ehdokkaiden määrää karsittiin ja neuvotteluissa jatkoivat Länsilinjat Oy, ryhmittymä Transtech Oy ja Keolis Conseil et Projet SARL sekä VR-Yhtymä Oy.

Erityisalojen hankintalain 94 §:n 1 momentin toteutumisen varmistamiseksi ryhmittymä Transtech Oy ja Keolis Conseil et Projet SARL:lle sekä VR-Yhtymä Oy:lle lähetettiin 16.4.2019 täsmennyspyyntö koskien poikkeuksellisen alhaisia tarjouksia. Molemmat tarjoajat toimittivat hyväksyttävät selvitykset asetetussa määräajassa.

Tarjousten vertailu: Ilmoitettu valintaperuste oli kokonaistaloudellisesti edullisin hinta-laatusuhteeltaan paras tarjous. Alustavaan tarjouspyyntöön perustuen vertailuperusteina oli ilmoitettu käytettävän seuraavia arviointikohtia taulukossa 1 esitetyin painoarvoin ja alla esitetyin lisäehdoin.

Arviointikohdat

Alustava tarjous

Kehitystyöpaja

Neuvotteluvaiheen tarjous

Paino-%

Projektitiimin kuvaus

25 %*

5 %**

Avainhenkilöiden kokemus

25 %*

5 %**

Kehitysvaiheen projektisuunnitelma

50 %*

10 %**

Alustava palvelusuunnitelma

x

25 %

Projektinjohto- ja yhteistyökyky

x

15 %

Hintatarjous

-

x

40 %

Taulukko 1

Kokonaispisteet

Kokonaisvertailupisteet muodostettiin laskemalla saadut laatu- ja hintapisteet yhteen. Hinta-laatusuhteeltaan edullisin tarjous oli suurimman pistemäärän saanut tarjous. Kokonaisvertailupisteet jaettiin seuraavasti: Länsilinjat Oy 65,71 kokonaisvertailupistettä, ryhmittymä Transtech Oy (1098257- 0) ja Keolis Conseil et Projet SARL 79,42 kokonaisvertailupistettä sekä VR- Yhtymä Oy 100,00 kokonaisvertailupistettä.

Pistemäärien mukaan, VR-Yhtymä Oy valittiin hankinnan palveluntuottajaksi. Se vaan ihmetyttää, että kun jaossa on 100 pistettä, niin yksi tarjoaja saa juuri tuon maksimi pistemäärän 100. Sattumaako?

Hankinnan vuotuinen arvo raitiotien osalle 1 on enintään 6 milj. euroa, jonka lisäksi raitiotien seuraavan osan valmistuttua hankinnan arvo kasvaa edellä mainitun lisäksi enintään 4 milj. eurolla vuodessa. Hankintaan sisältyvien optioiden enimmäisarvo on 2 milj. euroa vuodessa, josta raitioliikennettä korvaavan liikenteen ja liityntäliikenteen arvo on enintään 1,5 miljoonaa euroa ja muiden palveluiden enintään 0,5 miljoonaa euroa.

Muutoksenhakuna on annettu oikaisuohje ja valitusosoitus hankinta-asioissa

Valituskielto

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (1397/2016) 163 §:n (sovelletaan vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalveluiden alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 128 §:n viittaussäännöksen perusteella) mukaan markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvaan asiaan ei saa hakea muutosta hallinto-oikeudesta kuntalain (410/2015) eikä hallintolainkäyttölain nojalla.

Muutoksenhakuohjeisiin kannattaa kiinnittää huomiota.

Ohjeissa korostetaan valituskieltoa ja että markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvaan asiaan ei saa hakea muutosta hallinto-oikeudesta kuntalain (410/2015) eikä hallintolainkäyttölain nojalla.

Eikö kuntalainen voi millään tavalla saattaa asiaa tutkittavaksi, jos epäilee hankintayksikön menetelleen lain vastaisesti (yleisellä tasolla)? Voi toki. Siltä osin muutoksenhakuohje oli puutteellinen

Hankintalain 139 § 2 momentin mukaan, jokainen, joka katsoo hankintayksikön menetelleen hankinta- ja hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain vastaisesti, voi tehdä Kilpailu- ja kuluttajavirastolle toimenpidepyynnön menettelyn lainmukaisuuden tutkimiseksi.
https://www.kkv.fi/Tietoa-ja-ohjeita/kilpailuasiat/

****************

Ratikan suunnittelua ohjataan etelään päin

Tampereen kh päätti 23.4.2019, että ratikan suunnitteluun tehdään merkittävä muutos. Tarkoitus on selvittää, voisiko Hatanpään valtatien osuuden rakentaa jo raitiotien ensimmäisessä vaiheessa. Muutos tarkoittaisi sitä, että toinen linjoista ohjattaisiin alkuperäisen suunnitelman mukaisesti Pyynikintorille ja toinen Hatanpään valtatielle. Muutos ei kuitenkaan ole niin dramaattinen kuin AL 18.4.2019 antaa ymmärtää.

Kaupunginhallitus edellyttää ulkopuolisen tahon välittömästi selvittävän, voiko raitiotien ykkösvaihetta muuttaa ilman kilpailutusta. Lisäksi kaupunginhallitus edellyttää, että raitiotien mahdollisiin rakentamismuutoksiin haetaan välittömästi yli kolmanneksen valtionosuutta. Nämä ponnet hyväksyttiin yksimielisesti. No, ykkösvaihe muuttuu totaalisesti toiseksi, kun sitä lähdetään Hatanpäälle kilpailuttamaan. Hankintalain 139 § 2 momentin mukaan, jokainen, joka katsoo hankintayksikön menetelleen hankinta- ja hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain vastaisesti, voi tehdä Kilpailu- ja kuluttajavirastolle toimenpidepyynnön menettelyn lainmukaisuuden tutkimiseksi. https://www.kkv.fi/Tietoa-ja-ohjeita/kilpailuasiat/

Hatanpään valtatien osuuden Koskipuisto - Tampereen valtatie raitiotien suunnittelua ja rakentamista perustellaan asian luontevuudella, tilata se nykyiseltä mm. Hämeenkatua rakentavalta Raitiotieallianssilta. Kyseessä on suunnitelmamuutos, jossa raitiotiejärjestelmän toteutusosan 1 toinen linjoista ohjataan Pyynikintorin sijaan Hatanpään valtatielle.

– Tavoitteenamme on, että koko Tampereen keskusta saataisiin kerralla kuntoon. Nyt selvitämme tällä kehittämisvaiheella, onko tämä mahdollista ja millaisin kustannuksin. Jos rakentaminen onnistuu ensimmäisen vaiheen yhteydessä, saadaan keskusta-alue kerralla kuntoon. Samalla ratikka saataisiin palvelemaan sujuvasti myös linja-autoaseman liikennettä, yrityksiä ja uutta Kansi ja Areena -aluetta, sanoo Tampereen pormestari Lauri Lyly.

Se puoltaa suunnittelun ohjaamista Hatanpään valtatielle, kun Vaitinaron järvitäytön lupa-asiat ovat vielä vaiheessa. Täyttölupa AVI:n on jätetty uudella suunnitelmalla.

Työssä on tarkoitus edetä samalla tavalla kuin muussakin raitiotien suunnittelussa on toimittu. Hatanpään valtatien suunnittelusta alkaisi kehitysvaihe, jossa tehdään katusuunnitelma. Sen perusteella on mahdollista tehdä toteutussuunnitelma ja Raitiotieallianssia sitova tavoitekustannus, minkä perusteella valtuusto voisi päättää osuuden rakentamisesta loppuvuodesta 2019. Muistutuksena, että 2.vaiheen rakentamisesta on tarkoitus päättää vasta lokakuussa 2020. Ts. suunnitelmaa suunnitelman päälle, vaikka ei työ välttämättä sitä vaatisikaan.

Kehitysvaiheen kustannusarvio on 0,8 miljoonaa euroa. Varsinainen rakentaminen tulisi kaupungin investointiohjelmaan vuosiksi 2020–2021.

Raitiotieallianssi on laatinut kaupunkiympäristön palvelualueen ja Tampereen Raitiotie Oy:n pyynnöstä Hatanpään valtatien suunnittelusta kehitysvaiheen projektisuunnitelman. Kehitysvaiheessa tehtäisiin raitiotien ja raitiotiepysäkin sisältävä katusuunnitelma Hatanpään valtatiestä ja sen perusteella toteutussuunnitelma ja allianssia sitova tavoitekustannus. Näiden tietojen perusteella valtuustolla on mahdollisuus loppuvuodesta 2019 päättää Hatanpään valtatien raitiotien rakentamisesta. Suunnitelma on, että Tampereen Raitiotie Oy tilaa Raitiotieallianssin kehitysvaiheen suunnitelman. Kehitysvaiheen kustannusarvio on 0,8 milj. euroa.

Kaupunginvaltuuston rakentamispäätöksenteon tueksi, kehitysvaiheen suunnittelun rinnalla on tarkoitus arvioida esitettävän vaihtoehdon (rakentaminen osan 1 yhteydessä vuosina 2019-2021) vaikutuksia kahteen ajalliseen vaihtoehtoon. Muut vaihtoehdot ovat: raitiotie rakennetaan Hatanpään valtatielle osan 2 rakentamisen yhteydessä (vuoden 2024 loppuun mennessä) tai raitiotie rakennetaan vuoden 2024 jälkeen tulevan eteläisen raitiotielinjan rakentamisen yhteydessä.

Hatanpään valtatielle tehtävän raitiotien jatkosuunnittelun työ ei mene hukkaan, vaikka valtuusto syksyllä päättäisi, että rakentamiseen ei ryhdytä osan 1 tai osan 2 aikana. Mikäli toinen raitiotielinja ohjataan Hatanpään valtatien suuntaan osan 1 tai 2 rakentamisen yhteydessä, vältetään pistoraiteen rakentaminen Pirkankadulle Sepänkadun liittymän länsipuolelle sekä ylimääräisten ratavaihteiden rakentaminen Pirkankadun ja Sepänkadun liittymään. Nämä ratkaisut ovat hukkainvestointeja tavoitetilanteessa, jolloin Pyynikintorille ei pääty raitiotielinjaa.

Raitiotien toisen linjan ohjaamisella Hatanpään valtatielle osan 1 toteuttamisen yhteydessä vältetään tilanne, että Pyynikintorille liikennöidään idästä ja etelästä kahta raitiotielinjaa, joista toinen linja poistetaan matkustajien totuttua muutaman vuoden liikennöinnin jälkeen ja käännetään myöhemmin Hämeenkadulta Hatanpään valtatien suuntaan.

Raitiotieallianssin kehitysvaiheen tilaaja on Tampereen Raitiotie Oy kaupunginhallituksessa 20.11.2017 hyväksytyn vastuiden ja velvoitteiden siirtosopimuksen mukaisesti. Siirtosopimuksen mukaisesti kaupunki maksaa Tampereen Raitiotie Oy:lle vuosittain vastiketta radasta ja siihen välittömästi liittyvästä infrastruktuurista sekä niiden ylläpidosta. Kehitysvaiheen suunnittelukustannusten vaikutus kaupungin Tampereen Raitiotie Oy:lle maksettavaan infravastikkeeseen on keskimäärin 27 000 euroa vuodessa koko poistoajan. Vastikearviossa on käytetty 40 vuoden poistoaikaa ja 2 %:n korkokantaa.

****************

Ratikkahankkeesta noin puolet tehty

Raitiotieallianssin tiedotteen, 16.4.2019, mukaan työt ovat edenneet suunnitellusti.

Projektiajasta on kulunut 50 %, valmiusaste 54 %, laskutus on 51 %, kaksoisraidetta on valmiina 5705 metriä, silloista on valmiina 13 ja rakenteilla 4 siltaa, työvoima keskimäärin 350 henkilöä.

Osa 1, kustannusten seuranta

Kaupunginvaltuuston 7.11.2016 hyväksymä allianssiurakan osan 1 kokonaisbudjetti on 238,79 miljoonaa euroa.
Raitiotieallianssin osan 1 toteutusvaiheen tavoitekustannus YHT: 260,60 miljoonaa euroa
Tilanne 19.3.2019

Kokonaisbudjetti sisältää allianssin osapuolia sitovan toteutusvaiheen 1 tavoitekustannuksen 219,02 miljoonaa euroa. Kokonaisbudjettiin sisältyy lisäksi 19,78 miljoonaa euroa, joka muodostuu tilaajan hankinnoista, riskivarauksesta sekä budjetoidusta bonuspoolista.

Raitiotieinfran rakentamisen kustannus, Raitiotie Oy:n kustannus (sis. alkuperäinen tavoite + indeksikorjaus + sisällön muutokset): 227,13 miljoonaa euroa
- Toteutusvaiheen alkuperäinen tavoitekustannus: 219,02 miljoonaa euroa
- Indeksikorjaus Q1/2017 - Q3/2018: 3 684 074 euroa
- Raitiotien rakentamisen sisällön muutokset: 4 429 958 euroa

Kaupunkiympäristön rakentamista raitiotien rakentamisen yhteydessä samoilla liikennejärjestelyillä ja samassa kaivannossa, ei raitiotien rakentamista:

- Tampereen kaupungin tilaukset Raitiotieallianssilta: 26,60 miljoonaa euroa. Mm. kaupungin tietoliikenneverkon rakentaminen, katuvalaistuksen uudistaminen, katu- ja viherrakentaminen, Hämeenkadun jalkakäytävien rakentaminen, katujen hulevesiviemäröinnit v.2018 alkaen
- Tampereen Veden tilaukset Raitiotieallianssilta: 6,86 miljoonaa euroa. Vesihuoltoverkoston uudistamisen ikähyvitysosuus 5,0 milj. euroa (KH 3.10.2016), vesi- ja viemäriverkoston laajennustyöt, hulevesiviemäröinnin työt v.2017 loppuun asti.

Hämeensillasta ei ole mainintaa, joka osaltaan korottaa myös ratikkahankkeen kokonaiskustannusta, kuten myös Hämeenkadun rakentaminen uusiksi.

****************

Näsijärven vesistötäyttölupahakemus on jätetty Vaasan AVI:n

Toinen yritys. Tampereen kaupunki hakee vesilain mukaista lupaa Hiedanrannan Vaitinaron vesialueelle sijoittuvan vesistötäytön rakentamiseksi.

Vesistötäyttö on Pölkkylänniemen ja Lielahden tehdasalueen väliin jäävä noin 840 m pitkä ja enimmillään 200 m leveä alue - saari. Rannan puolella täyttöalueen ja rantaviivan väliin jää vähintään 36 m leveä ja noin 1,5 km pitkä vesialue. Vesisyvyys kanavassa vaihtelee pääosin välillä 1-1,5 m.

Vesistötäyttö tehdään keskuspuhdistamon louhintaurakasta saatavalla louheella tai muulla vastaavalla vesistötäyttöön soveltuvalla pilaantumattomalla, karkearakeisella maa- ja kiviaineksella. Täyttötyö tehdään yhtenäisenä täyttönä päätypengerryksenä.
Kuulutus pidetään NÄHTÄVILLÄ 5.4. – 6.5.2019 Tampereen kaupungin ilmoitustaululla. Kuulutus ja hakemusasiakirjat ovat luettavissa osoitteessa www.avi.fi/lupatietopalvelu. Tampereen kaupungin virastotalon asiointipisteessä (Aleksis Kiven katu 14-16 C) on käytettävissä yleisötietokoneita asiakirjojen katsomiseen.

Muistutuksia hakemuksen johdosta voivat tehdä ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea (asianosainen). Viranomaisilta, joita asia koskee, pyy-detään lausunto. Muillakin kuin asianosaisilla on tilaisuus ilmaista mielipiteensä hakemuksen johdosta.

Kovasti vaan ihmettelen, miten 36 m kanaali voi voi estää pohjanveden pilaantumisen. Kuvista näytetään, että 0-kuitu on selkeä reunainen "pannukakku", mutta näinhän asia ei ole. 0-kuitu on levinnyt laajalle alueelle, syvänteissä paksumpana ja matalemmassa kohtaa ohuempana peittona. Kuvassa on nähtävissä alue, mille saaritäyttöä suunnitellaan, Hiedanranta-Saaritäyttö-valmis.pdf.

Tampereelta taitava veto. Tampere on yhdessä AVI:n ja ELY:n kanssa etsineet täyttöön sellaista ratkaisua, joka ei muuttaisi veden imeytymistä rannassa. Viranomaiset ovat päässeet mukaan Tampereen maankäytön suunnitteluun. Joten näiden on näin asianosaisena huomattavasti helpompaa ja nopeampaa ratkaista lupa- ja valitusasiat, koska asia on tuttu jo valmistelun kautta. Tosin lupahakemus juuri em. syistä on pahoin #saastunut.

****************

Ratikka-ajan bussilinjoista päätös

Näin ratikka vaikuttaa bussilinjastoon. Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta päätti 12.4.2019 ratikan aikaisista bussireiteistä.

Linjan perässä suluissa oleva numero kertoo vuorovälitavoitteen ruuhka-aikaan (6 alle 10 minuuttia, 5 alle 15 minuuttia, 4 alle 20 minuuttia, 3 alle 30 minuuttia, 2 alle 60 minuuttia ja 1 muutamia vuoroja päivässä).

Jos ennen linjaa ja tai sen jälkeen on ajatusviiva (–), linja on sidoksissa toisen linjan kulkuun. Esimerkiksi linjan 27 toteutus on osa linjan 11 liikennöintiä.

1: Pirkkala, Suupantori–Härmälä–Keskustori–Tesoma–Haukiluoma (6)
1A: Lentoasema–Suupantori (3)
1B: Vaitti–Vähäjärvi–Suupantori (3)
1C: Vaitti–Kyösti–Suupantori (3)
2: Rauhaniemi–Keskustori–Pyynikintori (5)
3: ratikka Hervantajärvi–Pyynikintori (6)
4: ratikka Tays, Kaupin kampus–Pyynikintori (6)
5: Länsi-Hervanta–Vuores–Lahdesjärvi–Keskustori (5)
6: Kangasala, Vatiala–Linnainmaa–Tays–Koskipuisto–Järvensivu–Lukonmäki–Länsi-Hervanta (5)
7: Linnainmaa–Janka–Kalevanrinne–Keskustori–Tesoma–Kalkku (5)
8: Atala–Koilliskeskus TAYS, Kaupin kampus (6)
9: Annala–Keskustori–Lielahti–Lentävänniemi (6)
9A: Annala, Maustekatu–Lentävänniemi (3)
9B: Hervanta–Rusko–Kaipanen–Lentävänniemi (3)
10: Kaukajärvi–Nekala–Keskustori–Tahmela (5)
11: Pirkkala, Partola–Härmälä–Hatanpään sairaala–Sorinaukio–Tampella–Särkänniemi (4)
11B: Nirva–Peltolammi–Partola– (3)
11C: Pirkkala, Kyösti–Linnakallio–Partola– (3)
12: Turtola–Muotiala–Veisu–Koivistonkylä–Tesoma–Lamminpää (4)
14: Pirkkala, Pere–Sorinaukio–Lielahti–Ryydynpohja–Reuharinniemi (3)
15: Petsamo–Finlayson–Kaarila–Rahola–Tesoma (3)
21: Etelä-Hervanta–Hallila–Koivistonkylä–Hatanpään sairaala–Ratina–Lielahti–Ikuri–Tesoma (4)
26: Lempäälä, Höytämö–Multisilta–Ratina–Villilä (4)
26A: Villilä–Myllypuro (3)
26B: Villilä–Nokia, Pitkäniemi (3)
27: Partola–Ratina–Särkänniemi (1)
28: Olkahinen–Tays–Ratina–Lielahti–Ylöjärvi, Vuorentausta–Soppeenmäki (4)
28A: Sorila–Olkahinen (3)
28B: Kangasala, Ruutana–Olkahinen– (3)
28C: Kangasala, Suinula–Olkahinen– (1)
29: Risso–Takahuhti–Tays–Finlayson–Rahola (4)
38: Hervanta–Kaukajärvi–Linnainmaa–Tays–Lielahti–Lentävänniemi (2)
40: Kangasala, Keskusaukio–Tampere, Keskustori (4)
40A: Pikonlinna–Keskusaukio– (3)
40B: Huutijärvi–Keskusaukio– (3)
40C: Tiihala–Keskusaukio– (1)
41: Orivesi–Ponsa–Kangasala, Keskusaukio (1)
42: Kuhmoinen–Kuhmalahti–Sahalahti–Keskusaukio–Tays, Kaupin kampus (2)
44: Valkeakoski–Kangasala, Keskusaukio (1)
44A: Valkeakoski–Kangasala, Alanko–Keskusaukio (1)
44H: Valkeakoski, HAMK–Kangasala, Keskusaukio (1)
45: Kangasala–Metsäkulma–Vatiala (2)
46: Suinula–Ruutana–Pikkola (1)
49: Kangasala, Pohja–Eräjärvi–Orivesi (1)
50: Tampere, Koskipuisto–Lempäälä, asema (4)
50A: –Lempäälä, asema–Haurala (3)
50B: –Lempäälä, asema–Laasonportti (1)
50C: –Vanattara–Lempäälä, asema–Haurala (2)
55: Vesilahti–Lempäälä, asema–Tampere, Keskustori (3)
58: Lempäälä, Sääksjärvi–Hervanta (2)
63: Pirkkala, Suupantori–Sionkylä–Äijälä (1)
65: Hermia–Muotiala–Nekala–Härmälä–Pirkkala, Pere–Suupantori–Nokian asema (2)
70: Tampere, Keskustori–Nokian asema (4)
70A: Nokian asema–Vihola–Keho (3)
70B: Nokian asema–Koskenmäki–Keho (3)
71: Tampere, Lielahti–Tesoma–Myllypuro–Nokia, Ilkan alue–Nokian asema–Harjuniitty (4)
71K: Tampere, Lielahti–Tesoma–Myllypuro–Nokia, Kankaantaka–Nokian asema–Harjuniitty (3)
72: Tampere, Hämeenpuisto–Nokian asema (1)
77: Nokian asema–Tottijärvi (1)
78: Nokian asema–Sarkola (1)
79: Nokian asema–Linnavuori/Siuro th. (2)
79A: Nokian asema–Siuro (1)
79B: Nokian asema–Linnavuori (1)
80: Tampere, Keskustori–Ylöjärvi, Soppeenmäki (5)
80A: Ylöjärvi, Soppeenmäki–Haavisto (3)
80B: Ylöjärvi, Soppeenmäki–Asuntila (3)
80C: Ylöjärvi, Soppeenmäki–Metsäkylä (3)
84: Ylöjärvi, Soppeenmäki–Takamaa (1)
85: Ylöjärvi, Soppeenmäki–Mutala–Kyrönlahti–Kuru–Virrat (2)
86: Ylöjärvi, Siivikkala–Vuorentausta–Soppeenmäki (1)
90: Kaanaa–Terälahti–Kämmenniemi - Keskustori (2)
95: Orivesi, linja-autoasema–Tampere, linja-autoasema (2)
115: Järvensivu–Pispalanharju (2)
137: Olkahinen–Atala–Linnainmaa–Takahuhti–Kaleva, Hakametsä (1)
170: Vehmainen–Koilliskeskus–Tays, Kaupin kampus (4)
270: Irjala–Takahuhti–Tays, Kaupin kampus–Uusikylä–Kaleva, Hakametsä (4)
420: Kangasala, Keskusaukio–Tays, Kaupin kampus (4)
500: Vuores–TAKK–Keskustori (1)
820: Ylöjärvi, Siivikkala–Tampere, Lielahti (4)
820x: Ylöjärvi, Siivikkala–Tampere, Hämeenpuisto (1)
910: Aitoniemi–Sorila (1)
920A: Sorila–Viitapohja–Kämmenniemi (1)
920B: Sorila–Viitapohja–Kämmenniemi (1)

Kokouksessa hyväksytyn ponnen mukaan, näihin palataan vielä;

–Härmälänranta–keskusta: Selvitetään mahdollisuus uuden linjan perustamiseksi tai matkustajakapasiteetin lisäämiseksi.
–Koivistonkylä–Keskustori: Selvitetään suoran yhteyden mahdollisuus.
–Hallila–Keskustori: Tutkitaan vaihtoehtoa saada parempi yhteys Keskustorin suuntaan ja tarkistetaan vaihtoyhteyksien toteutuminen ratikkaan.
Lisäksi selvitetään Pispalanharjun ja Järvensivun pikkubussiliikenteen järjestäminen ja mahdollisuus toteuttaa reitti 115 lähempää Keskustoria ja sen risteämismahdollisuuksia raitiotielinjaan.

****************

Ratikkaverkko laajenee

Voisi myös sanoa, että Tampereen taloustilanne on syynä, että ratikkaverkkoa halutaan laajentaa moneen suuntaan. Sinällään uutinen ei ole yllätys, koska jo vuonna 2014 väläytettiin ratikka miljardihankkeeksi.
Vuonna 2020 selviäää, (AL 1.4.2019) miten ratikka voi kulkea Pirkkalaan, Kangasalle ja Ylöjärvelle. Yleissuunnitelmassa tarkastellaan neljää ratasuuntaa, joista Kangasalan Saarenmaa on tullut mukaan vasta viime vuoden lopulla. Saarenmaan osayleiskaavassa on vaihtoehtona alueen tukeutuminen joko raitiotiehen tai busseihin.

Saarenmaa sijaitsee Tampereen kupeessa Ruskon alueen naapurina, ja ratikka kulkisi alueelle Hervannan suunnasta. Tavoitteena on aloittaa ratikan seudullinen yleissuunnittelu touko–kesäkuun vaihteessa. Mukana ovat Tampereen lisäksi Pirkkala, Kangasala ja Ylöjärvi.

Tampereen raitiotien seudullinen yleissuunnittelu on alkamassa. Tampere, Pirkkala, Kangasala ja Ylöjärvi ovat julkaisseet maaliskuun lopussa tarjouspyynnön, jonka tavoitteena on hankkia suunnittelukonsultti ratikan seudulliselle yleissuunnittelulle.

****************

Ratikan kustannukset, Tampereen vuoden 2018 tilinpäätös

Tampereen kaupungin tilinpäätös 2018 Ennuste (milj. euroa)

2017

2018

2019

2020

2021

2022

2023

Yhteensä

Tampereen kaupunki

Raitiotie-kehitysohjelma, kustannus
-1,3

-1,0

-1,5

-1,5

-1,5

0,0

0,0

-6,8

Tampereen Raitiotie Oy

Raitiotien rakentaminen, osa 1 (Allianssivaihe) *)
-63,3

-73,8

-75,9

-42,4

-20,2

0,0

0,0

-275,6

* Kas1 (Kehitysvaihe, osa 1)
-10,5

0,0

0,0

0,0

0,0

0,0

0,0

-10,5

* Tas1 (Toteutusvaihe, osa 1)
-50,7

-64,0

-63,0

-30,2

-9,8

0,0

0,0

-217,6

* Tilaajan hankinnat
-0,4

0,0

-1,1

-1,1

-0,6

0,0

0,0

-4,2

* Riskivaraus
0,0

-0,7

-1,2

-1,2

-0,1

0,0

0,0

-3,2

* Bonuspooli (ennusteen 12/18 mukaan 2,33)
0,0

0,0

0,0

0,0

-2,3

0,0

0,0

-2,3

* Indeksikorotukset, toteutunut q1/17-q3/18 väliseltä ajalta 3,68 milj.
0,0

-3,7

-5,6

-5,1

-3,4

0,0

0,0

-17,7

* Varikon koneet ja laitteet
0,0

-0,1

-2,0

-2,0

-0,7

0,0

0,0

-4,8

* Hankkeen sisällönmuutokset 3,22 milj. euroa + tuleva ennuste 3,0 milj. (sis. mm. 1,55 milj. Hatanpään liittymäalueen)
0,0

-3,2

-1,6

-0,8

-0,6

0,0

0,0

-6,2

* Aktivoitavat korot, konsultit, palkat
0,0

-1,1

-1,5

-2,0

-2,8

0,0

0,0

-7,4

* Alkuvaiheen kustannusten siirto yhtiölle
-1,6

0,0

0,0

0,0

0,0

0,0

0,0

-1,6

Vaunuhankinta **)
-10,8

-4,1

-2,4

-16,4

-42,8

-0,2

-3,6

-80,3

Raitiotiejärjestelmän osan 2 kehitysvaihe
0,0

-0,7

-1,6

-0,6

0,0

0,0

0,0

-2,9

Valtiontuki, kehitysvaihe (KAS1) ja osa 1 (TAS1)
18,1

20,0

18,9

1,1

0,0

0,0

0,0

58,1

*) Sisältää 1,7 milj. euroa ei-tukikelpoisia kustannuksia (kaupungin omaa kehitystä)

**) Osan 1 raitiovaunujen määrä on nostettu 19 kappaleeseen

Tunnuslukuja vuodelta 2018; omapääoma 1948000 €, vieraspääoma 142749000 € ja tilikauden voitto 11000 €, vaikka liikevaihtoa ei ole yhtään!

****************

Liikenne aloitetaan käytetyillä vaunuilla?

Ei nyt sentään. Tampereen ratikat testataan (Tamperelainen 23.3.2019) ennen käyttöönottoa. Tyhjillä ratikoilla ajetaan aikataulujen mukaista liikennettä tuhansia kolometrejä ja kuukausia ennen kuin oikea liikenne alkaa.

Ratikat tulevat näkyvästi Tampereen katukuvaan jo noin vuotta ennen kuin varsinainen kaupallinen ratikkaliikenne elokuussa 2021 alkaa.
Ratikkoja ajetaan Tampereen ratikkareitillä tyhjinä tuhansia kilometrejä ennen kuin ne hyväksytään varsinaiseen käyttöön. Erilaisia testejä tehdään Transtechin tehtaalla Kajaanissa, ratikkavarikolla Tampereen Ruskossa ja teknistä koeliikennettä myös oikealla ratikkareitillä.

Ensimmäinen prototyyppivaunu tuodaan Ruskon varikolle noin vuoden kuluttua. Noin 1,5–2 kuukautta vaunua kohti kestävissä tehdastesteissä tarkistetaan jokaisen vaunun perustoiminnot. Sen jälkeen alkavat kahdelle ensimmäiselle vaunulle tehtävät tyyppikokeet, joissa varmistetaan, että luvatut suoritusarvot toteutuvat.

Osittain Ruskon koeradalla ja osittain oikealla ratikkareitillä tehtävissä kokeissa mitataan muun muassa jarrutehot, kiihtyvyys, energiankulutus ja melutasot. Tyyppikokeet tehdään pääosin Hervannan ja Vuohenojan välisellä suoralla, mikä on loistava paikka testaukseen.

Tämän jälkeen testiin joutuu vaunujen kestävyys. Teknisessä koeliikenteessä jokaisella vaunuyksilöllä on ajettava tietty määrä kilometrejä ilman ongelmia ennen kuin tilaaja suostuu ottamaan ne vastaan. Kilometrit kerrytetään ajamalla niitä tyhjinä oikealla ratikkareitillä. Ennen hyväksymistä kahdella ensimmäisellä vaunulla ajetaan 10 000 kilometriä ja sen jälkeen tulevilla 17 vaunulla jokaisella 5 000 kilometriä.

Kun ensimmäiset vaunut saadaan reitille syksyllä 2020, liikennöi Tampereella jo vuodenvaihteessa tiheään tyhjiä ratikoita. Loppukeväällä 2021 siirrytään uuteen testausvaiheeseen, kun ratikan kaupallinen koeliikenne alkaa. Tässä testataan, miten ratikat ja järjestelmä toimivat, kun kyydissä on oikeita matkustajia. Ratikan kulku muuttuu, kun se on täynnä ihmisiä.

Kaupallisen koeliikenteen yksityiskohtia ei ole vielä suunniteltu. Ainakin osan aikaa kaupallisesta koeliikenteestä käytössä on normaalit lipputuotteet, jotta myös lippujärjestelmät tulevat testatuksi.

Alkuvaiheessa kaupallista koeliikennettä voidaan kuitenkin ajaa jonkin aikaa ilmaiseksi ja jo aivan oikeiden ratikka-aikataulujen mukaan.

Varsinainen kaupallinen ratikkaliikenne alkaa suunnitelmien mukaan 9. elokuuta vuonna 2021. Samalla otetaan käyttöön uusi bussiliikenteen ratikanaikainen Linjasto 2021.

****************

Puolikas Hämeensillasta on muutamaa kiveä vaille valmis

Ratikan rakentaminen vaati korjaamaan, rakentamaan täysin uusiksi (Moro 14.3.2019), Hämeensillan. Rakentaminen toteutetaan kahdessa osassa, ensin eteläpuoli ja kun se on valmis siirrytään pohjoispuolelle. Nyt alkaa eteläpuoli valmistua siihen kuntoon, että liikenne voidaan ohjata sille viikolla 14 ja aloittaa työt pohjoispuolella vanhan osan purkamisella.

Sillan pitäisi olla kokonaan valmis vuoden 2020 eli ensi vuoden loppuun mennessä.

Työn alla vielä kaksi kesää

Sillan pohjoisen puoliskon rakennustyöt alkavat viikolla 14 eli huhtikuun ensimmäisellä viikolla.

Liikenne siirtyy tuolloin sillan eteläiselle puoliskolle.

Silta valmistuu joulukuussa 2019, jonka jälkeen alkavat raitiotien ja pintarakenteiden rakennustyöt.

Myös Pirkkalaisveistosten on tarkoitus palata vuoden 2019 loppuun mennessä paikoilleen.

Kokonaan rakennustöiden pitäisi olla ohi vuoden 2020 lopulla.

Uuden sillan on laskettu kestävän seuraavat 100 vuotta.

Miten sillan rakentamisen kustannukset ovat pysyneet budjetissa, siitä ei kerrottu? Alunperin sillan rakentamisen kustannuksiksi kerrottiin 4,3 milj. euroa.

****************

9.8.2021 klo 12.00

Se on siinä sitten, aika jolloin ratikka alkaa säännöllisen liikennöinnin!

Tampereen ratikan liikennöitsijäkilpailutuksesta on nyt kaksi yhtiötä pudotettu pelistä pois. Hankintaa koskeviin neuvotteluihin eivät etene AB Stockholms Spårvägar ja Väinö Paunu oy. Kisassa ovat vielä mukana Länsilinjat oy, ryhmittymä Transtech oy ja Keolis Conseil et Projet SARL sekä VR-Yhtymä oy. Raitiotien liikennöitsijä valitaan tämän vuoden huhtikuussa.

Raitiotien tekninen koeliikenne aloitetaan huhtikuun 2020 ja maaliskuun 2021 välisenä aikana. Kaupallinen koeliikenne aloitetaan huhtikuun ja elokuun 2021 välisenä aikana. Varsinainen liikennöinti alkaa elokuussa 2021.

Voi hyvää päivää tuota ratikkahypetystä!

Ratikan maketti, mikä sanahirviö, on esillä Tampere-talon Sorsapuistosalissa 21.-26.2.2019. Maketti on yksityiskohtainen malli Tampereen Ratikan vaunusta, luonnollisessa mittakaavassa. Vaikka maketti on pituudeltaan vain noin puolet oikeasta vaunusta, on se muuten täysin tarkka malli tulevasta Ratikasta sekä sisältä että ulkoa.

Hoh, hoijaa, EVVK!

****************

Näsijärven täytölle uusi lähtö

Viime vuoden lokakuussa tuli Vaasan Aluehallintovirastolta ehdollinen lupa Näsijärven rantatäyttöön Vaitinaron kohdalla. Lupapäätöksestä tuli kaksi valitusta, jotka ovat vireillä Vaasan hallinto-oikeudessa.

Nyt Tampereen ratikkaporukka on ottamassa uuden lähdön Näsijärven täyttöön. Tarkoituksena on Vaitinaron kohdalle tehdä saari, saaritäyttö, johon käytettäisiin Sulkavuoreen tulevan jäteveden puhdistamon louhinnasta tulevaa kiveä. Saaren ja rannan väliin on tarkoitus jättää 36 m leveä kanava. Tosiasia on, että saaritäyttö ei estä pohjavesien pilaantumista. Päinvastoin se saa liikkeelle kaikki sillä kohtaa järven pohjassa olevat paskat. Suunniteltu saaritäyttö lisää ratikan 2. vaiheen kustannuksia n. 6 milj. euroa.

Tampereelta taitava veto. Tampere on yhdessä avin ja elyn kanssa etsinyt täyttöön sellaista ratkaisua, joka ei muuttaisi veden imeytymistä rannassa. Onnittelin juuri twiitillä #VaasanAluehallintovirasto, AVI:a ja #Pirkanmaan Ely-keskusta, Pirkanmaan ELY:ä, syystä että ovat päässeet mukaan Tampereen maankäytön suunnitteluun. Joten näiden on näin asianosaisena huomattavasti helpompaa ja nopeampaa ratkaista lupa- ja valitusasiat, koska asia on tuttu jo valmistelun kautta. Tosin lupahakemus juuri em. syistä on pahoin #saastunut.

Noo, jos siinä nyt jääviyssääntöjä hieman venytetään, niin haitanneko se mitään nykyisessä ilmapiirissä, voidaan kysyä?

****************

Raitiotien kunnossapitosopimus tehty allianssimallilla

Tampereen Raitiotie Oy, NRC Finland Oy ja YIT Suomi Oy ovat allekirjoittaneet Tampereen raitiotien kunnossapitoallianssisopimuksen 12.2.2019. Kyseessä on rakentamisen allianssisopimuksen optio.

Sopimuskausi on 12.2.2018-31.5.2029, joka jakautuu toukokuun lopussa 2022 päättyvään kehitysvaiheeseen ja sen jälkeen erikseen tilattaviin kaksivuotisiin kunnossapitojaksoihin.

Sopimuksen tavoitebudjetti on noin 21,8 miljoonaa euroa, josta kehitysvaiheen osuus on noin 4,6 miljoonaa euroa. Sekä NRC Finland Oy:n että YIT Suomi Oy:n osuus sopimuksesta on 50 prosenttia. Vaikka sopimuksen allekirjoittajana oli raitiotieyhtiö, kanavoituvat kustannukset lopulta kaupungin, kaupunkilaisten maksettaviksi.

Kunnossapitoallianssin tehtävänä on huolehtia kunnossapidosta raitiotien osan 1 (keskusta-Hervanta-Tays) rakentamisvaiheen ja kaupallisen koeliikenteen aikana sekä liikennöinnin käynnistyttyä vuonna 2021. Mikäli osan 2 (keskusta-Lentävänniemi) rakentamispäätös tehdään, se tullaan yhdistämään sopimuksen piiriin samoilla periaatteilla. Raitiotien normaalin kunnossapidon lisäksi sopimukseen sisältyy raitiotien talvikunnossapito, sähkönsyöttöasemien ja varikon piha-alueiden kunnossapito sekä kunnossapidon päivystystoiminta.

Allianssimallin perusidean mukaisesti osapuolet sitoutuvat tavoitteiden ohella jakamaan keskenään kaikki toiminnan riskit ja hyödyt. Olennaista on toiminnan vaikutusten jatkuva seuranta, palvelutuotannon asiakaslähtöinen kehittäminen ja tiedon avoin jakaminen kaikkien osapuolten kesken.

Miksi allianssimallia tyrkytetään nyt joka paikkaan? Jos näyttää siltä, että kustannukset nousevat eikä jää jaettavaa, sen mahdollista tappiota EI jaeta osapuolten kesken, vaan kaupungilta pyydetään lisää rahaa lisätalousarviolla. Näin kävi mm. Rantaväylän tunneliallianssin osalta.

****************

Ratikkapysäkkien nimet valittu

Tampereen ratikkapysäkkien nimet on sitten julki. Yksi poikkeaa muista: missä sijaitsee Opiskelija? (AL 29.1.2019)

Tampereen kaupungin kadunnimitoimikunta on vahvistanut raitiotien ykkösvaiheen pysäkkien nimet. Pääosa nimistä on yleisökyselyn voittaneita ehdotuksia. Pysäkkivarauksia on yhteensä 26, joista varsinaisia ratikkapysäkkejä on 23 ja tulevaisuuden pysäkkivarauksia 3.

Pysäkkien nimet; Hervantajärvi, Etelä-Hervanta, Hermia (varaus), Hervannan kampus, Hervantakeskus, Opiskelija, Pohjois-Hervanta, Hallila, Turtola, Vuohenoja (varaus), Hakametsä, Kalevanrinne, Uintikeskus, Kaleva, Sammonaukio, Tulli, Rautatieasema, Koskipuisto, Keskustori, Tuulensuu, Pyynikintori, Kalevan kirkko, Hippos, Kauppi (varaus), TAYS, Kaupin kampus

Kaikki muut pysäkit on nimetty pitkälti pysäkin läheisyydessä olevien rakennusten, alueiden tai kaupunginosien mukaan, mutta pysäkki nimeltään Opiskelija poikkeaa joukosta.

2019

2018

Meneekö Tampereen ratikan suunnitelmat uusiksi?

Vaasan hallinto-oikeus estää Näsijärven rannan täytön (YLE 10.12.2018) toistaiseksi. Vaasan HaO on kieltänyt Näsijärven täytön valmistelun. Välipäätös on tilapäinen toteuttamiskielto ja rantaa ei saa pengertää.

Tampereen kaupunki on laskenut, että raitiotien kakkosvaihe eli jatkaminen Hiedanrantaan maksaisi noin 60 miljoonaa euroa. Keskeinen osa laskelmaa on, että Näsijärven rantaa saadaan pengertää raitiotietä varten. Tämä merkitsisi myös rannan täyttöä. tarkoitus oli täyttää rantaa Sulkavuoresta saatavalla louheella.

Muitakin reittivaihtoehtoja on, mutta ne on laskettu kalliimmiksi kuin pengerrys.

AVI antoi lokakuussa 2018 luvan järvenrannan täyttöön, mutta Pirkanmaan Ely-keskus oli toista mieltä. Se valitti hallinto-oikeuteen perusteella, että rannan täyttäminen vaikuttaisi pohjaveden syntymiseen Pispalan- ja Epilänharjussa. Myös Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry valitti hallinto-oikeuteen.

Vaasan hallinto-oikeuden ratkaisu on välipäätös eli ei lopullinen. Se kuitenkin tarkoittaa, että rantaa ei saa millään lailla ryhtyä pengertämään.

Tampereen kaupunki neuvottelee jatkuvasti Ely-keskuksen kanssa. Nurmisen mukaan päätös ei merkittävästi hidasta rakentamista. Talvella työt eivät olisi muutenkaan edenneet. Nurmisen mukaan nyt etsitään uutta teknistä ratkaisua. Ja, millainen se sitten olisi? On se vaan merkillistä, että neuvotellaan vaikka prosessi oikeudessa on kesken.

****************

Lainvoimainen ratikkapäätös - lopultakin

Ratikkapäätös 7.11.2016 on saanut lainvoimaisuuden, voisi sanoa, lopultakin kaksi vuotta rakentamispäätöksen jälkeen. https://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/muitapaatoksia/muupaatos/1541744430165.html?fbclid=IwAR3RbWKuR5FBuE_pRc8iPXwl9samKLEkMQqIpSUYdAlViv9RwvLPvxnpuCk

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
2. Korkein hallinto-oikeus on muutoin tutkinut asian. A:n valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.

4. Lausuminen Hämeenlinnan hallinto-oikeuden ja Tampereen kaupunginvaltuuston päätöksen täytäntöönpanon keskeyttämistä koskevasta vaatimuksesta raukeaa.

****************

Tamperelaiset kyllästyneet ratikkakeskusteluun

Näin on tulkittavissa AL 29.11.2019 juttu, kun tamperelaiset keskustelivat Ratikan kakkosvaiheesta – protestoinnin määrä taittunut: "Tuntuu, että tamperelaiset ovat hyväksyneet sen". Heh, eihän sille muutakaan voi, vaikka olisi toistakin mieltä.

Ratikan kakkosvaiheen tarkempia rakennussuunnitelmia esiteltiin tamperelaisille keskiviikkona. Ratikan rakentamista protestoidaan enää harvoin. Tilaisuudessa esiteltiin havainnekuvia siitä, miltä raitiotien on tarkoitus näyttää alkupäässä Sepänkadulla, Paasikivenkadulla ja Rantatiellä sekä loppupään Federleynkadulla ja Kehyskadulla.

Ratikan kakkosvaiheen rakentamisesta on tarkoitus päättää viimeistään lokakuussa 2020. Liikenne alkaisi vuonna 2024.

Aikataulussa ollaan

Ratikan rakennuskautena edennyt (Tamperelainen 29.11.2018) suunnitelmien mukaan. Raitiotien näkyvintä osaa eli kiintoraidelaattaa ja kiskoja on tänä vuonna asennettu tiiviiseen tahtiin kaikille raitiotien kaduille. Kaksoisraidetta on nyt lähes 6 kilometriä eli yli kolmasosa 15 kilometrin mittaisesta raitiotiestä. Osalla kaduista ollaan jo edellä alkuperäisestä aikataulusta.

Hämeenkadulla raidetta on asennettu enemmän kuin tälle vuodelle oli suunniteltu. Myös Sammonaukiolla haastavaksi tiedetty risteysalueen työmaa on edennyt arvioitua nopeammin. Raitiotien ensimmäisestä osasta on marraskuun lopussa valmistunut 45 prosenttia. Projektiaikaa on kulunut 43 prosenttia.

Ratikan ykkösvaiheen tavoitekustannus nousi 245 miljoonaan

Tässä näkee, miten hanke ensin ujutetaan päätöksentekoon pienemmällä summalla ja sen jälkeen alkaa varsinainen lypsäminen. Töiden aikana hankkeen sisältöön on hyväksytty lisäyksiä muun muassa kaupunkirakentamisesta sekä tilaajalle kuuluvaa kustannustason nousua yhteensä 6,7 miljoonaa euroa.

Lisäksi on tilattu kaupungin muuta katurakentamista ja vesihuoltotöitä yhteensä 19 miljoonalla eurolla. Näiden jälkeen uusi tavoitekustannus on nyt noin 245 miljoonaa euroa.

– Samoilla liikennejärjestelyillä ja samoissa kaivannoissa rakennetaan muutakin kaupunkiympäristöä, kuten esimerkiksi Hämeenkadun jalkakäytävät ja reuna-alueet sekä Sammonkadun eteläreunan jalankulku- ja pyöräilyväylä. Ne toteutettaisiin joka tapauksessa myöhemmin, mutta näin toteutettuna töiden haitta liikenteelle ja ympäristölle on pienempi, raitiotien kehitysohjelman projektijohtaja Ville-Mikael Tuominen Tampereen kaupungilta kertoo.

Tulee mieleen retorisena kysymyksenä, että missä vaiheessa toteutuu vaiheessa petoksen tunnusmerkit, silloinko kun hanke tuotiin valtuuston päätettäväksi vai sen jälkeen kun siihen tehdään muutoksia? Joka, hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä taikka toista vahingoittaakseen, erehdyttämällä tai erehdystä hyväksi käyttämällä saa toisen tekemään tai jättämään tekemättä jotakin ja siten aiheuttaa taloudellista vahinkoa erehtyneelle tai sille, jonka eduista tällä on ollut mahdollisuus määrätä, ...

****************

Ratikkaoperaattori on hakusessa

Ratikan operointi perustuu allianssimalliin. Tampere lähti sitten pilotoimaan allianssimallilla, koska joukkoliikenteen palvelutuotannossa allianssimallia ei ilmeisesti ole tähän mennessä käytetty Euroopassa.

Tampereen ratikan liikennöinnin arvo on miljoonia vuodessa (AL 28.11.2018) ja siitä kiinnostuneet ovat pian selvillä ja operaattori on selvillä kesän korvalla.

Liikenteen tilaaja kerää lipputulot ja maksaa operaattorille tietyt suoraan korvattavat kustannukset. Lisäksi operaattorille maksetaan palkkio. Liikennöintisopimuksesta yritykset kilpailevat ilmoittamansa palkkion suuruudella. Hintakomponentti, palkkioprosentti, on yksi osa tarjousten arviointia. Muut valintaan vaikuttavat tekijät ovat laadullisia, avainhenkilöt ja palvelusuunnitelma.

Allianssissa mahdolliset erimielisyydet ratkotaan osapuolten kesken, eikä riita-asioita viedä tuomioistuimeen. Vai että ihan poikaporukassa sovitaan. Tämä on mallin heikko kohta. Voidaan myös sopia, että lypsetään kaupunkia hieman tarvetta enemmän.

Liikennöintiä koskevassa hankintailmoituksessa todetaan, että hankinnan vuotuinen arvo ratikan 1. vaiheelle on noin 7 miljoonaa euroa. 2. vaiheen valmistuttua hankinnan arvo kasvaa 3 miljoonalla eurolla vuodessa. Hieman oudolta tuntuu, kun monessa paikassa ja monella suulla on ilmoitettu, että käyttö tulee olemaan n. 15 milj. euroa. Hyvähän se on, jos päästään pienemmällä rahamäärällä.

Laskelmassa ovat mukana muun muassa raitiotievaunujen kuljettajien henkilökulut, työasut ja koulutusmenot sekä asiakasneuvontaan, liityntäliikenteen järjestämiseen, liikenteen ohjaukseen, infojärjestelmän valvontaan, järjestyksenvalvontaan, siivoukseen ja sähkönsyötön valvontaan liittyviä kustannuksia. Entä kaluston huoltokulut, mihin ne on upotettu?

Vuonna 2025 subvention suhteellisen osuuden on arvioitu alenevan 20 prosenttiin toimintatuottojen kasvaessa menoja enemmän. Raitiotietä koskevassa vaikuttavuusarviossa on todettu, että lipputulot kasvavat 4,1 miljoonaa euroa vuonna 2025 matkustajamäärien noustessa. Toivossa on hyvä elää, sanoi lapamato, mutta Toivo ei tykännyt yhtään.

Tampereen raitiotien liikennöinnistä on kiinnostunut kuusi ehdokasta (17.12.2018)

Osallistumishakemuksen tarjouskilpailuun ovat jättäneet; Ab Stockholms Spårvägar, Go-Ahead Finland Oy, Länsilinjat Oy, Transtech Oy, VR-Yhtymä Oy ja Väinö Paunu Oy.

Listalla on kaksi paikallista toimijaa, Länsilinjat ja Paunu. Jompi kumpi tai molemmat yhdessä. olisi hieno tilanne. Operaattoria valittaessa pitää katsoa, ei halvinta tarjousta vaan kokonaistaloudellisuutta.

Tampereella tarjouskilpailu käydään neuvottelumenettelynä. Alustavan aikataulun mukaan tarjouskilpailu ratkeaa huhtikuussa 2019.

Raitiotien liikennöinti alkaa teknisellä koeliikenteellä vuonna 2020. Kaupallinen koeliikenne, jossa kuljetetaan myös matkustajia, on tarkoitus aloittaa keväällä 2021. Varsinainen kaupallinen liikenne alkaa myöhemmin vuonna 2021.

****************

Talousarviossa varattiin hankkeelle rahaa

Raitiotiehankkeen rakentamisesta aiheutuvat suorat kulut menevät Tampereen raitiotie Oy:lle, eivätkä näy talousarviossa. Raitiotien kehitysohjelman ohjelmatoimiston kaupungille suoraan kohdistuva käyttötalouskustannus on 1,5 milj. euroa. Ratikan rakentamisen vaatimia merkittävimpiä infrainvestointeja ovat Hämeensillan perusparannus sekä muut ratikan rakentamiseen liittyvät rinnakkaishankkeet. Kaupunkikehitysohjelmien investointeja tehdään yhteensä 26 miljoonalla eurolla ja Tampereen Vesi Liikelaitoksen noin 30 miljoonalla eurolla. Mikä osuus on tästä 56 milj. eurosta kuuluu suoraan ratikan kustannuksiin, sitä sopii miettiä?

Hiedanranta, Näsijärven täyttö, suunnitteluun pilaantuneiden maiden vaihtoon, 0-kuidun poistoon ja Näsijärven täyttöön varattu yhteensä 11,9 milj. euroa. Näsijärven täytön osuus on 4 milj. euroa

****************

AVI:n luvan maksimointia - ELY valittaa

Maksimointia! AVIN päätös merkittiin tiedoksi kh:ssa 29.10.2018 ja samoilla perusteluilla YLA:ssa 20.10.2018. Lisäksi se merkittiin tiedoksi AKILA:ssa 24.10.2018, hieman erilailla perusteltuna.

Kh:n ja YLA:n perusteluissa todetaan, että lupa EI OLE vielä lainvoiman, mutta se mahdollistaa valmisteleviin töihin ryhtymisen. Valmistelevia töitä ovat johtosiirrot, suojaverhon asennus vesistöön ja sen vaatimat uppotukkien poistot, vedenalaiskohteiden (mm. vanha hylky) lisäselvitykset sekä rannan sulkurakenteen ja työmaatien rakentaminen.

YLA:n kokouksessa 30.10. palvelualueen johtaja vakuutteli, että kysymyksessä on tiedoksianto eikä toimeenpanopäätös! Saa nähdä, kun perustelujen viimeisessä kappaleessa lukee, että saadun päätöksen pohjalta KÄYNNISTETÄÄN rakennussuunnittelu ja sen pohjalta tavoitteena on käynnistää valmistelevat työt, sekä varsinaisen täytön rakentaminen. Täyttömateriaalina on tarkoitus hyödyntää pääosa Sulkavuoren keskuspuhdistamon rakentamisessa syntyvästä louheesta.

Siis, tiedoksiannolla käynnistetään työt ilman että AVI:n päätös olisi saanut lainvoimaa! Miten on, osaako kukaan kertoa, onko ratikkapäätös 7.11.2016 jo lainvoimaantunut? Missään ei ole näkynyt siitä mainintaa.

Rahaa täyttö operaatiota varten ollaan esittämässä vuosille 2019 / 4 milj. €, 2020 / 7 milj. € ja 2 milj. € = yhteensä 13 milj. euroa. Tämä on vasta esitys, mikä lienee loppusumma? Nostaa kummasti ratikan 2. vaiheen hintaa, joko liian paljon? Nämä kustannukset jyvitetään asunto- ja kiinteistölautakunnan budjettiin!
Näsijärven - Vaitinaron täyttö liittyy oleellisesti raitiotien 2. vaiheen ja Hiedanrannan rakentamiseen.

ELYkeskus valittaa AVI:n päätöksestä (Tamperelainen 5.11.2018) Vaasan HaO:n. Tämä oli odotettavissa. Kannattaa odottaa päätöksen lainvoimaantumista, ei ole erityisen painavaa syytä miksi näin ei voisi tehdä. Pirkanmaan ELY-keskus vaatii vesistötäytölle myönnetyn luvan kumoamista ja vaatii kumoamaan valmisteluluvan, jolla on sallittu töiden aloittaminen muutoksenhausta huolimatta.
Näsijärven täytöstä toinen valitus

Näsijärveen suunnitellusta vesistötäytöstä on tehty toinenkin valitus Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituksen tekijöinä ovat Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry ja Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri ry. Uusimmassa valituksessa on nostettu esiin useita epäkohtia. Luonnonsuojelijat kummeksuvat sitä, että Näsijärveä annetaan täyttää ennen yhtäkään lainvoimaista kaavaa.

****************

Raitiotien kakkosvaiheelle maksimihintalappu

Epäilen maksimihintalappua. Tavoite on hyvä, mutta, eihän valtuusto ole tähänkään asti vaatinut pitämään kiinni tekemistään päätöksistä.

Kakkosvaiheessa ratikkareittiä jatketaan Pyynikintorilta Lentävänniemeen. Esityksen mukaan kh:n tulee hyväksyä osaltaan tilaajan budjetiksi raitiotien osalle 2 osuudelle Pyynikintori - Lentävänniemi enintään 60 miljoonaa euroa ja osuuden Hiedanranta - Lielahdenkatu pistoraiteelle enintään 10 miljoonaa euroa. Uskokoon ken tahtoo, eipä nuo kustannusarviot ole aikaisemminkaan pitäneet. Asia oli esillä Tampereen Kh:ssa 29.10.2018, mutta jätettiin pöydälle. Kh päätti 5.11.2018 § 436;

Raitiotien osan 2 kehitysvaiheen suunnitteluperiaatteet hyväksytään.

Kaupunginhallitus hyväksyy osaltaan tilaajan budjetiksi raitiotien osalle 2 osuudelle Pyynikintori - Lentävänniemi enintään 60 milj. euroa ja osuudelle Hiedanranta - Lielahdenkatu enintään 10 milj. euroa.

Mikäli Vaitinaron vesistötäytön suunnitelmiin tulee merkittäviä muutoksia, suunnitelmat tuodaan kaupunginhallitukselle uudelleen arvioitavaksi.

Tähän tilaajan budjettiin sisältyy valtuuston 7.11.2016 päätöksentekomateriaalissa olleen osan 1 toteutussuunnitelman mukainen ratalinjaus D, kustannustason nousu elokuun 2016 hintatasosta, ratavaihteet Hiedanrannan keskustaan, Hiedanrannan maankäytön suunnittelussa täsmentyneet muutokset raitiotien suunnitteluperusteisiin, Santalahdessa Paasikiventien siirrosta ja ylikulkukäytävän uusimisesta johtuvat kustannukset sekä suunnittelutarkkuudesta johtuva riskivaraus.

Pistoraiteen osuudeksi Lielahdessa esitetään 10 milj. euroa lokakuun 2018 hintatasossa. Pistoraide on torso, eikä palvele muita kuin, suunnitelmaa vetää ratikkalinja Ylöjärvelle. Jos löytyisi viisautta, ratikka linjattaisiin kulkemaan Lielahden kauppakeskittymän ja palvelukeskuksen ohi Jänissaaaren tuntumaan yleissuunnitelman mukaisesti

Kaupungin tavoitteena on se, että osan 2 rakentaminen alkaa vuonna 2021 ja kaupallinen liikenne viimeistään vuonna 2024. Valtuustolla yritetään syöttää aineistoa siten, että se voi päättää osan 2 rakentamisesta viimeistään lokakuussa 2020.

Tampereen kh päätti 5.11.2018, että hintalappu saa olla enintään 70 miljoonaa. Kehitysvaiheen suunnittelussa osuuden Pyynikintori–Lentävänniemi -välisen osuuden budjetiksi esitetään enintään 60:tä miljoonaa euroa. Osuudelle Hiedanrannan keskustasta Lielahdenkadun luoteispuolelle budjetti on enintään 10 miljoonaa euroa.

Samalla kh päätti, osan 2 rakentamisesta päätetään valtuustossa viimeistään lokakuussa 2020. Miksi tuo ajankohta? Siksi, koska tällä koalitiolla saadaan helpommin myönteinen päätös aikaan. Keväällä 2021 on kuntavaali ja ei ole lainkaan sanottua, että rakentamispäätös menisi läpi. Toki kaupungin talouden kehittyminen vaikuttaa päätöksen tekoon merkittävästi.

AL uutisoi, että raitiotien kokonaiskustannus eli osat 1 ja 2 maksavat yhteensä 285 miljoonaa ja että lisäkuluja on tullut yli 5 miljoonan edestä ja että, raitiotien ensimmäisen osan rakentaminen on edennyt budjetin mukaisesti. Rakentamisen aikana on hyväksytty katu- ja muuhun infraan liittyviä muutostöitä noin kolmen miljoonan euron edestä ja yleisen elinkustannusindeksin mukaisia korotuksia 2,4 miljoonan euron edestä Tampereen kaupunginvaltuuston hyväksymän linjan mukaisesti.

Jaa-a, budjetin mukaisesti; Ratikkapäätöksessä 7.11.2016 1. ja 2. vaiheiden yhteishinnaksi päätettiin 283 milj. euroa. Nyt jo ollaan yli n. 289 milj. eurossa. Muutostöillä on helppo perustella kustannusten nousua, niiden tarpeellisuudesta ei aina ole takeita, mutta sinne voidaan upottaa menoja, jotka muuten näkyisivät suoraan tavoitekustannuksissa..

****************

Näsijärven täyttö ratikan reitillä on mahdollista ehdollisena

AVI 8.10.2018 latoi rankat ehdot Näsijärven täytölle.
Myönteisessä päätöksessä on lupaehtoja. AVI määrää, että hankkeen toteutusedellytyksenä tulee POISTAA nykytilassa oleva pohjavesiriski. AVIn mukaan luvan saajan tulee täyttötyön ensivaiheena tehdä Vaitinaron rantaan pysyvä ja tiivis pohjaveden SUOJAUSRAKENNE, jolla Näsijärven veden ei-luonnontilainen imeytyminen pohjavesimuodostumaan estetään tai sitä rajoitetaan merkittävästi kaikissa olosuhteissa. sanoisin, että rankka ehto noudatettavaksi!

Pohjaveden suojausrakenteen tulee ulottua yhtenäisenä Lielahden voimalaitoksen jäähdytysveden pumppaamolta Pölkkylänniemeen asti siten, että tiivis rakenne ulottuu järveen, pohjassa olevan savikerroksen päälle ja nousten rantapengertä vasten korkeussuunnassa vähintään metrin Näsijärven säännöstelyn ylärajan yläpuolelle.
Jännitys jatkuu siltäkin osin, että valitetaanko AVIN päätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen ja edelleen KHO:n.
Lupamääräykset, eivätkä mitkään helposti toteuttavat.

Pohjaveden suojausrakenne Vaitinarossa

1. Luvan saajan tulee täyttötyön ensivaiheena tehdä Vaitinaron rantaan pysyvä ja tiivis pohjaveden suojausrakenne, jolla Näsijärven veden ei-luonnontilainen imeytyminen pohjavesimuodostumaan estetään tai sitä rajoitetaan merkittävästi kaikissa olosuhteissa.

2. Suojausrakenteen tulee ulottua yhtenäisenä Lielahden voimalaitoksen jäähdytysveden pumppaamolta Pölkkylänniemeen asti siten, että tiivis rakenne ulottuu järveen, pohjassa olevan savikerroksen päälle ja nousten rantapengertä vasten ulottuu korkeussuunnassa vähintään metrin Näsijärven säännöstelyn ylärajan yläpuolelle.

3. Suojausrakenne tulee rakentaa ajallisesti mahdollisimman yhtäjaksoisesti ja sen rakentaminen tulee aloittaa pumppaamon 56 (70) päästä. Rakenne tulee tehdä puhtaista ja tiiviistä tai huonosti vettä johtavista materiaaleista soveltaen pohjavesialueille toteutettavien suojausrakenteiden materiaalivaatimuksia. Suunnitelma rakenteesta tulee toimittaa Pirkanmaan ELY-keskukselle hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista.

Rakenteet

4. Vesistötäyttö saadaan rakentaa hakemuksen liitteenä olevan tutkimuskartan (nro 1510023044-2, päiväys 14.6.2017, mittakaava 1:2000) ja liitteenä olevien leikkauspiirustusten 1-1, 2-2, 3-3, 4-4, 5-5 ja 6-6, päiväys 14.6.2017, mittakaava 1:200) mukaisesti, kuitenkin lupamääräyksen 1 suojausrakenne huomioiden.

Suojaverho

5. Ennen töiden aloittamista hankealue on eristettävä suojaverholla. Suojaverho on asennettava ja ankkuroitava hakemuksessa esitetyllä tavalla ja siten, että se pysyy paikoillaan kaikissa olosuhteissa. Verhon on oltava tiiviisti kiinni rannassa ja pohjassa sekä ulotuttava pintaan asti. Suojaverhon asennus ja riittävä ankkurointi on varmistettava sukeltajaa käyttäen ennen töiden aloittamista. Verhoa saa avata vain välttämättömimpiä tarpeita varten ja se pitää sulkea mahdollisimman pian. Verhon suunniteltuun sijaintiin vesialueella ja toteutukseen voi tehdä muutoksia sopimalla ELY-keskuksen kanssa.

6. Suojaverhon reitillä olevat uppotukit on poistettava ennen verhon asentamista, jotta verho saadaan asennettua tiiviisti pohjaan. Uppotukkien poisto on tehtävä siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän samentumaa.

7. Suojaverhoa tulee käyttää hankealueen ympärillä kaikkien samentumista aiheuttavien työvaiheiden ajan, ml. putkien siirrot ja uppotukkien poisto. Suojaverhorakenne on merkittävä siten, että se on vesillä ja jäällä liikkuvien havaittavissa myös pimeän aikaan.

8. Suojaverho on pidettävä kunnossa koko työn ajan. Verhon toiminnassa havaitut puutteet on korjattava välittömästi. Suojaverhon kuntoa ja toimintaa on seurattava säännöllisesti ja avovesiaikana päivittäin siten, että luvan saaja on työn ollessa käynnissä koko ajan tietoinen verhon toiminnasta ja työn aiheuttaman samentuman laajuudesta.

9. Mikäli työn yhteydessä havaitaan merkittävää suojaverhon ulkopuolista samentumista, luvan saajan on keskeytettävä samennusta aiheuttava työ ja ryhdyttävä viipymättä toimenpiteisiin haittojen poistamiseksi. Luvanhaltijan on ilmoitettava poikkeustilanteesta välittömästi Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

10. Täyttötyön valmistuttua suojaverhoa ei saa poistaa ennen kuin Pirkanmaan ELY-keskus on tarkkailutulosten perusteella arvioinut veden laadun ja todennut, ettei samentuman leviämisriskiä enää ole.

Töiden suorittaminen

11. Rakennustyöt on tehtävä siten ja sellaisena aikana, että vesialueelle ja sen käytölle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä. Rakennustöistä aiheutuvaa tarpeetonta veden samentumista tulee välttää. Täyttötyö ei saa estää tai vaikeuttaa hulevesien purkua Lielahteen. Tarvittaessa täytön syrjäyttämä pehmeä sedimentti saadaan ruopata silttiverhon sisäpuolelta. Täyttöalueelta ei saa poistaa täyttöalueen pohjan heikosti vettä läpäiseviä savikerroksia, jotka suojaavat pohjavesimuodostumaa. Ruoppausmassat on toimitettava vastaanottopaikkaan, jolla on asianmukainen lupa niiden vastaanottamiseen.

12. Työt on tehtävä erityistä varovaisuutta ja huolellisuutta noudattaen, jotta riski pohjavettä suojaavien kerrosten painumiselle tai syrjäytymiselle tai pohjaveden suojausrakenteen vahingoittumiselle on mahdollisimman pieni. Laadunvalvontaan on kiinnitettävä erityisesti huomiota pohjaveden suojausrakenteen ja rannan läheisen täytön toteuttamisen aikana.

13. Jos työtä tehdään vesialueen ollessa jäässä, on kohdat, joissa työn vuoksi on rikottu jäätä tai jään kantavuus on huonontunut, merkittävä asianmukaisesti.

14. Pohjavedelle haitallisten ja vaarallisten aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estettävä. Työn aikana hankealueella ei saa säilyttää öljy- tai polttoainesäiliöitä. Koneet ja laitteet on säilytettävä, huollettava ja tankattava hankealueen ulkopuolella.

15. Rakentamiseen saa käyttää vain puhtaita maa- ja kiviaineksia. Rakentamisessa voidaan käyttää louhetta, jonka haitta-ainepitoisuudet ja liukoisuudet vastaavat hakemuksessa esitettyä Sulkavuoren alueen louhetta. Mikäli louheessa havaitaan merkittävässä määrin muita kivilajeja, kivilajien soveltuvuus tulee tutkia erikseen. Maa-aineksen on oltava riittävän karkearakeista, jotta estetään tarpeettoman samentuman syntymistä.

16. Täytössä käytettävän maa-aineksen haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää VNa 214/2007 mukaisia kynnysarvoja, lukuunottamatta arseenia, jonka pitoisuus ei saa ylittää arseenin alueellista taustapitoisuutta 26 mg/kg. Maa-aineksen kloridipitoisuus ei saa olla kohonnut esimerkiksi tiesuolauksen vuoksi. Haitta-ainepitoisuudet on analysoitava jokaiselta kohteelta, josta maa-ainesta toimitetaan täyttöön, ennen ainesten rakenteeseen hyväksymistä. Kaikki mittaukset, näytteidenotto ja analysointi on tehtävä CEN-, ISO-, SFS-, tai vastaavan tasoisen kansallisen tai kansainvälisen yleisesti käytössä olevan standardin tai menetelmän mukaisesti. Mittausraporteissa on esitettävä käytetyt mittausmenetelmät ja niiden mittausepävarmuudet sekä arvio tulosten edustavuudesta.

17. Ennen hankkeen aloittamista hakijan tulee varmistaa Museoviraston kanssa mahdollisten muinaisjäännösten osalta hankkeen toteuttamisedellytykset ja ennen hankkeen toteuttamista hankealueella olevaa muinaisjäännösrekisterin hylkykohdetta Näsijärvi, nro 2137 pitää tutkia muinaismuistolain mukaisesti Museoviraston kanssa sovittavalla tavalla.

18. Ennen hankkeen aloittamista on sovittava hankealueella olevien putkien ja kaapelien siirrosta. Siirrosta ei saa aiheutua haittaa putkien ja kaapelien omistajien toiminnalle. Mikäli putkien siirron yhteydessä joudutaan ruoppaamaan sedimenttejä, ruoppausmassat on toimitettava vastaanottopaikkaan, jolla on asianmukainen lupa niiden vastaanottamiseen. Lielahden voimalaitoksen putkien mahdolliset muutokset ja niiden vaatimat oikeudelliset edellytykset tulee varmistaa ennen putkien siirtoa.

19. Louheen mukana mahdollisesti kulkeutuvien räjähdyslankojen ja muiden roskien leviäminen vesistöön on estettävä tarvittaessa puomituksin ja roskat on kerättävä pois säännöllisesti.

Kunnossapito

20. Täyttöjen ja muiden rakenteiden kunnossapidosta on huolehdittava asianmukaisesti.

Kalatalousvelvoite ja kalatalousmaksu

21. Luvan saajan on istutettava niinä vuosina, jolloin vesistötäyttöä tehdään ja yhtenä vuotena täytön päättymisen jälkeen hankkeen vaikutusalueelle 1000 kpl 3-vuotiaita yli 30 cm:n pituisia rasvaeväleikattuja järvitaimenia. Tarpeen vaatiessa istutettavaa lajia ja kokoa voidaan muuttaa Pohjois-Savon ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla siten, että istutuksen arvo ei muutu. Hoitosuunnitelma, jonka tulee sisältää mm. istukkaiden kantaa ja hankintapaikkaa koskevat tiedot, istutuspaikat, -ajat ja vastaanottajien yhteystiedot, tulee toimittaa Pohjois-Savon ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa luvan saatua lainvoiman

Rahaa em. operaatiota varten ollaan esittämässä vuosille 2019 / 4 milj. €, 2020 / 7 milj. € ja 2 milj. € = yhteensä 13 milj. euroa. Tämä on vasta esitys, mikä lienee loppusumma? Nostaa kummasti ratikan 2. vaiheen hintaa, joko liian paljon?
****************

Ratikkakahvilasta matkailuvaltti

Ratikkakahvilasta haetaan uutta matkailuvalttia Tampereelle. Tampereen Keskustorille saattaa tulla uudentyyppinen kahvila tai ravintola. Jaa, että turistit tulevat mm. asiasta katsomaan Tampereen ratikkakahvilaa, enpä usko?

Tampereen kaupunki selvittää parhaillaan (29000 €+alv), voisiko Keskustorille tulla ratikkakahvila. Kahvila tai ravintola tulisi vanhaan ratikkavaunuun.

Nyt se on totta. Helsingin kaupungin liikenneliikelaitos HKL on lahjoittanut Tampereen kaupungille käytöstä poistetun raitiovaunun. Se saapui Tampereelle pe 21.12.2018. Vaunu siirrettiin Tampereella väliaikaiseen säilytyspaikkaan vanhaan halliin Hatanpään sairaalan lähelle.

Kuten edellä on mainittu, Tampere selvitti tai paremminkin kuuli, että samaan aikaan kun Tampereella pohdittiin nopeita keinoja Keskustorin elävöittämiseksi, tuli tieto, että HKL on luovuttamassa vanhoja raitiovaunuja, jos niille keksitään hyvää käyttöä. Yhden vaunun kunnostaminen kahvilakäyttöön Tampereelle sopi Helsingille, ja sen seurauksena vaunu nyt matkasi Tampereelle.

****************

Kovat ovat ehdot ratikan reitille

AVI 8.10.2018 latoi rankat ehdot Näsijärven täytölle.

Myönteisessä päätöksessä on lupaehtoja. Avi määrää, että hankkeen toteutusedellytyksenä tulee POISTAA nykytilassa oleva pohjavesiriski. Avin mukaan luvan saajan tulee täyttötyön ensivaiheena tehdä Vaitinaron rantaan pysyvä ja tiivis pohjaveden SUOJAUSRAKENNE, jolla Näsijärven veden ei-luonnontilainen imeytyminen pohjavesimuodostumaan estetään tai sitä rajoitetaan merkittävästi kaikissa olosuhteissa.

Pohjaveden suojausrakenteen tulee ulottua yhtenäisenä Lielahden voimalaitoksen jäähdytysveden pumppaamolta Pölkkylänniemeen asti siten, että tiivis rakenne ulottuu järveen, pohjassa olevan savikerroksen päälle ja nousten rantapengertä vasten korkeussuunnassa vähintään metrin Näsijärven säännöstelyn ylärajan yläpuolelle.

Nyt katsottiin, voidaanko hakemuksen mukainen hanke hyväksyä, jos haitallinen järviveden pääsy pohjaveteen katkaistaan kokonaan, ja mitä tästä seuraa luontaiselle imeytymiselle.

–Ratkaisuna nähtiin se, että järvi-imeytyminen katkaistaan kokonaan. Näimme samoin kuin veden ottaja, että talousveden ottamisessa laatu on tärkeämpi kuin määrä.

Kaavavalitus KHO:ssa

Hämeenlinnan hallinto-oikeuden mielestä yleiskaavan selvitykset eivät varmista sitä, ettei pohjavesi täyttöjen takia vaarantuisi. Käytännössä ratkaisu mutkistaa myös suunnitelmia vetää raitiotie täyttömaata pitkin Hiedanrannassa, sillä ajatuksena oli, että raitiotie palvelisi niin sanotun järvikaupungin asukkaita.

Kyseessä ovat erilliset prosessit. Avi antaa vesilain mukaiset luvat ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa oleva prosessi liittyy maankäyttö- ja rakennuslakiin ja kantakaupungin yleiskaavaan.

Jos täyttöön päätetään lähteä, täytyykö sitä ennen olla korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu?

Palvelualueen johtaja Mikko Nurminen sanoo, että AVIn päätös antaa luvan täyttöön. Ei anna suoraan, vaan luvan pitää tulla lainvoimaiseksi. Päätöksestä voi valittaa Vaasan hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kantakaupungin yleiskaavaan liittyvää KHO:n päätöstä ei tarvita näihin täyttöihin, joihin on nyt haettu lupaa, Nurminen vastaa.

Vaatii keskustelua

Nyt lupa saatiin sille täytölle, joka mahdollistaa raitiotien rakentamisen Näsijärven päälle. Tämä ei kuitenkaan takaa sitä, että täyttömaalle saa rakentaa asuntoja.

Ratikan linjaus voi joutua vielä uuteen harkintaan, jos Tampereen valitus KHO:een ei tuota tulosta. Täyttömaalle suunnitellut asunnot ja työpaikat jäisivät silloin rakentamatta.

Aiemmin on arvioitu, että raitiotien kakkosvaiheen rakentaminen edullisinta reittiä eli täyttömaata pitkin maksaisi 44,1 miljoonaa euroa. Kiinteälle maalle rakennettava Paasikiventien reitti maksaisi noin 15 miljoonaa euroa enemmän.

Ei kannata hurrata myönteiselle päätökselle. Oli niin tai näin;

a) ratikan reitin uusi linjaus maksaa
b) suojausrakenne maksaa.

Joka tapauksessa ratikan rakentaminen Lielahteen tulee maksamaan merkittävästi enemmän, mitä ratikkapäätöksessä 7.11.2016 päätettiin.
Väliaikatietoa kustannuksista

Kustannusarvio elokuussa 2018 (Tampereen kaupungin talousraportti 1-8/2018). Hankkeen osan 1 kokonaiskustannusarvio oli 7.11.2016 307,3 milj. euroa, josta valtiontuki 58,11 milj. euroa. Hankkeen osan 1 kokonaiskustannusarviosta rakentamisvaihe oli 228,3 milj. euroa ja kehitysvaihe oli 10,5 milj. euroa. Lisäksi kustannusarvio sisälsi vaunuhankinnan, 61 milj. euroa sekä Raitiotien kehitysohjelman vuosien 2017– 2021 kustannukset, yhteensä 7,5 milj. euroa. Päätöshetken valtiontuen osalta osan 1 rakentamisvaiheen valtiontuen osuus oli 55,05 milj. euroa ja rakentamisvaihetta edeltäneen kehitysvaiheen valtiontuen osuus oli 3,06 milj. euroa. Osan 1 raitiovaunujen määrä on nostettu 19 kappaleeseen ja lisäksi vaunuhankintaan on sisällytetty liitännäisosat sekä järjestelmäoptiot ja muutostyöt. Tämä nostaa vaunuhankinnan kustannusarvion 80,4 milj. euroon.

Hankkeen osan 1 kokonaiskustannusarvion ennuste on 351,4 milj. euroa, josta valtiontuen osuus on 58,11 milj. euroa. Kustannusarvion kasvu johtuu pääosin osan 1 raitiovaunujen määrän nostamisesta 19 kappaleeseen sekä osittain hankkeen toimitussisällön muutoksista.
Oheistöitä varauduttiin tekemään 56 milj. eurolla, tähän ei sisälly Hämeensillan korjaus. Rakennuttamisen investointimenojen ennustetaan ylittyvän 1,5 milj. euroa johtuen pääosin Raitiotien rinnakkaishankkeiden suuresta toteuttamistarpeesta, joka ajallisesti ajoittuu vuosille 2018 - 2019.

****************

Kaupunkilaiset pääsevät päättämään -ratikan väristä

Tampereella paljastettiin tänään 26.9.2018, miltä kaupungin katukuvaan parin vuoden päästä saapuvat raitiovaunut näyttävät. Kaupunkilaiset saavat äänestää lopullisesta väristä! Tamperelaiset saavat päättää, onko ratikka vaaleansininen vai punainen. Voi kiitos siitä!
Mielenkiinnon suuntaaminen todellisista ongelmista joutavan päiväisiin, ikivanha temppu. Tampereella todellinen ongelma ja huoli, kuralla oleva talous.
Muotoilijat hakivat työhönsä inspiraatiota tamperelaisuudesta, jonka piirteitä ovat konstailemattomuus, aitous ja pragmaattisuus sekä uskallus tarttua asioihin. Muotoilijat halusivat raitiovaunun ilmentävän Tamperetta, joka on kehittyvä ja alati voimakkaassa liikkeessä oleva. Muotoilijat näkivät Tampereen kiehtovana ja vetovoimaisena kaupunkina, joka on yhdistelmä pehmeitä arvoja ja kovaa teknologiaa. Jaa-a, että näinkö on?

Ajatuksena on, että raitiovaunun ulkomuodossa huomio kiinnittyy keulan muotoon, matkustamon valoisuuteen, ikkunalinjan ja ovien muodostamaan rytmiin sekä LED-valojen käyttöön.

Ratikan väriksi tuli punainen. Äänestyksessä annettiin n. 23000 ääntä.

****************

Bussilinjat uusiksi

Kun raitiotien liikennöinti vuonna 2021 alkaa, sillä on (AL 25.9.2018) isoja vaikutuksia bussiliikenteeseen myös muualla kuin ratikkareittien ympärillä.

Se, että suositut ja usein liikennöitävät linjat muuttuisivat idän suunnasta vaihdollisiksi, mahdollistaisi joidenkin harvemmin liikennöitävien linjojen ajamisen vaihdotta keskustaan. Suunnittelussa ja toteutuksessa lähtökohtana oli, että kaikki bussit eivät mahdu ratikan kanssa keskustaan, ts. Hämeenkadulle.

Noin äkkiseltään näyttää, että oman auton käyttö tulee lisääntymään. Vaihtojen kanssa matkan teko menee monella kaupunkilaisella liian työlääksi. Jos itäpuolella Tamperetta asuva käy työssä länsipuolella tai päinvastoin, eikä koti ja työpaikka ole ratikan välittömässä läheisyydessä ja joutuu käyttämään vaihtoja molemmissa päissä, niin varsin huomioon otettavaksi vaihtoehdoksi nousee oma auto.

Bussilinjojen vähentämisen perusteluina sanotaan, että ratikka ja bussit eivät sovi keskustaan, Hämeenkadulle. Miksi niiden pitäisi sopiakaan? Tammerkosken yli on mahdollista päästä useaa eri reittiä. Tampereen valtatie Ratinan sillan kautta, bussien päätepysäkki esim. Nalkalan torin alueella, jokunen reitti Hämeenkatua pitkin Keskustorille ja Satakunnan katua pitkin Pispalaan ja eteenpäin. "Heilurilinja, pikavuoro", ajamaan rantaväylän tunnelin kautta itä-länsisuunnassa. Vaihtoehtoja on ja olisi ollut jo ratikan suunnitteluvaiheessa. Ei tarvitse tunkea ratikan kanssa samaan aukkoon.

Lisää ratikkalinjoja

Tampereen kaupunginhallitus päätti 17.9.2018, että Tampere käynnistää neuvottelut yhteisen raitiotien yleissuunnitelman laatimiseksi Kangasalan, Pirkkalan ja Ylöjärven kanssa. Perusteluiksi kerrottiin mm. että keväällä 2018 valmistui esiselvitys Raitiotien tulevaisuuden suunnat Tampereen kaupunkiseudulla. Luonteeltaan esiselvitys oli nimensä mukaisesti hyvin alustava.
Pirkkalan, Kangasalan ja Ylöjärven kanssa on käyty alustavaa vuoropuhelua työn jatkamisesta yleissuunnitelmavaiheeseen. Sekä Tampereen maankäyttöratkaisut eri suunnissa että naapurikuntien maankäytölliset kysymykset edellyttävät ripeää etenemistä jatkosuunnittelussa. Olennaista on saada ratkottua raitiotien mahdollisten jatkolinjojen vaatimat varaukset tuleviin yleis- ja asemakaavoihin. Yleissuunnitelma ei tähtää välittömään raitiotien rakentamiseen. Tarkemmasta jatkosuunnittelusta ja rakentamisesta tehdään erilliset päätökset.

Tampereen raitiotien osan 1 ja 2 yleissuunnittelun hintaan perustuen on arvioitu seudullisen yleissuunnittelukokonaisuuden hintatasoksi n. 2 milj.euroa. Oletuksena on, että valtio avustaisi suunnittelua 30 prosentilla. Alustavasti on arvioitu, että kaupungin osuus koko seudun yleissuunnittelusta olisi yli 50 prosenttia. Tampereen kaupungin osuus yleissuunnittelun kustannuksista sisällytetään raitiotien kehitysohjelman budjettiin. Vuoden 2019 osalta kehitysohjelman budjetissa on varauduttu yleissuunnitelman käynnistämiseen. Käynnistettävien neuvotteluiden tavoitteena on yleissuunnittelun kilpailutus ja valtionavun hakeminen yleissuunnitteluun yhdessä osallistuvien kuntien kanssa.

Raitiotien 1. vaihe on tekeillä. Ensin pitää saada se valmiiksi ja liikennöinti käyntiin. Ensin katsotaan, miten ratikka pelittää ja mitä kustannuksia se tuo mukanaan. Nyt julkisissa keskusteluissa on kerrottu, että ratikan käyttö aiheuttaa 15 milj. euron vuotuiset tappiot. Sitten vasta palataan 2. vaiheen rakentamiseen.

YLA (yhdyskuntalautakunta) teki 25.9.2018 bussilla "ratikka-ajelun", tutustuen ratikan rakennusvaiheeseen Kalevan Prismalta Lielahteen. Lielahdessa ja muuallakin rakennetaan ratikkareitin varteen kovasti. Rakentaminen perustuu täysin ratikan tuloon. Entä jos, taloudellisista syistä joudutaankin 2. vaihetta jarruttamaan?
Ylöjärvi ja Kangasala haluavat mukaan suunnittelemaan raitiotien jatkoa, AL 8.10.2018. Suunnittelun kustannusten jaosta on vielä hieman vääntöä.

****************

Lupaviranomainen vastaan hallinto-oikeus

Skitsofreeninen tilanne, viranomaisen pitäisi tehdä päätös alueelle, josta kaavavalitus on kesken. Pirkanmaan ELY-keskus valitti Näsijärven täyttämisestä Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen, minkä jälkeen hallinto-oikeus otti kielteisen kannan täyttöihin. Hallinto-oikeus ei ole kuitenkaan lupaviranomainen. Vesitäyttölupa haetaan aluehallintovirastolta, jolla on siis prosessissa merkittävä rooli.

Tampereen kaupunki pisti Näsijärven Vaitinaron rannan vesistötäyttöluvan vireille reilu vuosi sitten. Täyttömaalle on suunniteltu muun muassa ratikkareittiä. Lupaa varten on tehty perusteelliset tutkimukset ja laadittu hyvät vastaukset. Olemme käyttäneet Suomen parhaimpia asiantuntijoita, ja heidän mielestään rantaa on mahdollista täyttää.

Tampere on käyttänyt asiantuntijoita Geologian tutkimuskeskukselta, Rambollilta ja Pöyryltä. Ts. Tampere käyttää asiantuntijoina tahoja (Ramboll, PÖyry) , joilla on sidonnaisuuksia ratikkaan ja kaupunkiin. Heidän lisäkseen kaupungilla on ollut selvitystyössä mukana ulkopuolinen laadunvarmistaja Vahanen Environment Oy:stä. Lupahakemuksen laatimiseen on käytetty noin 100 000 euroa. Entä jos, myönteistä päätöstä ei tulekaan? Onko kaupungin syytä käynnistää siinä tilanteessa virkarikostutkinta ja periä em. summa takaisin niiltä jotka ovat menon siunanneet?

Ei anna vakuuttavaa kuvaa, kun väitetään, että tutkimuksissa on käynyt ilmi, ettei Näsijärven rannassa muodostu merkittävästi pohjavettä. Laissa oleva maininta pohjavesialueen turmelemiskiellosta on ehdoton, niin siihen ei viitata lainkaan.

Entä jos Näsijärven täyttö mutkistuukin, mihin tällainen määrä mursketta sitten viedään, Tampereen kiinteistökehityskoordinaattori Katariina Rauhala?

– Me elämme tällä hetkellä sen tiedon varassa, että murskeet viedään Hiedanrantaan. Jos mursketta ei voi viedä sinne, niin siinä tapauksessa hyödynnämme välivarastoja, joista yksi voi sijaita esimerkiksi Lahdesjärvellä lähellä ABC:tä. Myös muita vaihtoehtoja on mietitty, Rauhala kertoo.
Voi, voi, suunnittelua on tehty ilman varasuunnitelmaa!
****************

Hienot penkit ratikkaan

Tampereen ratikassa istutaan hienosti (AL 13.9.2018) – Istuinten kuosin suunnittelijaa etsitään nyt avoimella taiteilijahaulla!

Nahkaa, villakangasta tai plyysia. Kyse ei ole syksytakkien muodista, vaan tamperelaisten raitiotievaunujen penkkien verhoilusta. Tampereella käynnistettiin 13.9.2018 avoin portfoliohaku, jossa etsitään suunnittelijaa ratikkavaunujen tekstiileille. Ratikan taiteen koordinoinnista vastaa Frei Zimmer oy. Taiteilijoiden portfoliohaku antaa mahdollisuuden löytää raikkaita, uusia tekijöitä, joita emme ehkä muuten osaisi harkitakaan, Frei Zimmerin koordinaattori Heini Orell kertoi torstaina.

Mieluummin suomeksi tai tampereen kiälellä, kuin väkisin tuotuja vieraperäisiä sanoja. "Portfolio eli ansiokansio tarkoittaa suomen kielessä useimmiten uraportfoliota, johon henkilö kokoaa näytteet koulutuksestaan, työnäytteistään sekä taidoistaan. Portfoliota käytetään työnhaussa, opiskelupaikan haussa, uralla etenemisessä sekä oman ammatillisen kehittymisen seurannassa ja opitun reflektiossa. Portfoliot ovat olleet yleisiä taiteilijoiden käytössä, mutta ovat laajentuneet muiden luovan työn tekijöiden, ammattimallien sekä opiskelijoiden pariin."

Haku päättyy 7.10.2018, sen jälkeen asiantuntijaraati valitsee suunnittelutyölle kärkikolmikon. Valituille kolmelle suunnittelijalle maksetaan jokaiselle 2 500 euroa, ja he pääsevät luonnostensa kanssa suunnittelusparraukseen. Kaikkien kolmen lopulliset luonnokset esitellään tammikuussa Tampereelle saapuvassa raitiovaunumaketissa eli ratikan mallikappaleessa. Raati valitsee lopullisen voittajan kuosisuunnittelun kärkikolmikosta tammikuussa.

****************

Menee valtion sanelun mukaan

Vilkkaan raitiotiepysäkin varteen (AL 13.9.2018) tulee 1300 asukkaan uusi asuinalue Tampereella.

Mitä tavoitellaan? Vastauksen saa valtionavustuksen myöntöpäätöksen perusteluista, edellytyksenä on, että Tampereen kaupunki sitoutuu MAL-sopimuksen 2016—2019 tavoitteisiin ja erityisesti luo edellytyksiä tonttitarjonnan ja asuntotuotannon merkittävälle lisäämiselle. Sen mukaan Tampereen raitiotie tukee Tampereen kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen tavoitteellista pitkäjänteistä kehittämistä. Hankkeen keskeinen tavoite on kasvavan kaupungin ja kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen tiivistäminen tehokkaaseen joukkoliikennejärjestelmään tukeutuvana. Raitiotie yhdistää Pirkanmaan suurimmat ja tiheimmät asutus- ja työpaikka-alueet, keskussairaalan sekä Tampereen korkeakoulun.

Asemakaavan tavoite on vahvistaa Kalevan ja Hakametsän paikalliskeskusta. Raitiotien myötä tämän paikan merkitys kasvaa. Siellä on monenlaista toimintaa lähtien Tredun oppilaitoksesta, Prisma Kalevasta ja uudesta asuntorakentamisesta. On myös arvioitu, että Sarvijaakonaukion vaihtopysäkistä tulee yksi Tampereen vilkkaimmista

****************

Taisteluväsymystä ratikkarintamalla

Mielenkiintoisia lukuja taisteluväsymyksen takana! Tamperelainen -lehti (29.8.2018) testasi mielialoja esittämällä raadilleen viisi väitettä ratikkatöiden vaikutuksista. Kysymyksiin vastasi lähes 550 raatilaista elokuun puolivälissä

Kyselyn mukaan isompi joukko tamperelaisista empii jo sitä, onko lopputulos rakentamisenaikaisen harmin arvoinen. Väitteeseen siitä, että valmistuva ratikka tulee olemaan sen arvoinen, että muutaman vuoden katutyöt kestää, myönteisesti 42 ja kielteisesti 45 prosenttia raatilaisista.

Tehokkaimmin väite tehoaa edelleenkin nuorimpiin vastaajiin. Alle 35-vuotiaista raatilaisista kaksi kolmesta uskoo yhä, että lopputulos on vaivan arvoinen. Skeptisimpiä ovat myöhäiskeski-ikäiset 55–64-vuotiaat, joista väitteen vahvistaa alle 30 prosenttia. Miehistä (48 prosenttia) selvästi naisia (36 prosenttia) useampi uskoi lopputuloksen olevan vaivan harmin arvoinen.

Myös ratikkatöiden pitkäntähtäimen vaikutuksista raati ajattelee tällä hetkellä varsin skeptisesti.

Kun raadilta kysyttiin, uskovatko he, että keskustan kauppa kärsii ratikkatöistä, jos osa asiakkaista ei keskustakauppoihin enää palaa, vastasi suurempi joukko eli 57 prosenttia kyllä. Päinvastaista mieltä oli 34 prosenttia.

Silti suurempi joukko lukijaraatilaisista ilmoitti, että he ovat asioineet keskustassa ratikkatöiden aikana yhtä usein kuin aiemminkin. Prosentit olivat tiukasti 50–49 eli lähes puolet raatilaisista ilmoitti, että työt ovat vähentäneet heidän keskustassa asioimistaan.

Useimmin keskustaan tuloaan ovat harventaneet 55–64-vuotiaat, joista 60 prosenttia vahvisti väitteen ja 40 prosenttia kielsi vaikutuksen. Nuorimmasta vastaajaryhmässä eli alle 35-vuotiaissa selvä enemmistö prosentein 70–28 ilmoitti, etteivät ratikkatyöt ole vähentäneet asiointia.

Ratikkatöillä on ollut vaikutusta myös liikkumismuotoihin. Lukijaraatilaisista 51 prosenttia ilmoitti tulleensa keskustaan aiempaa harvemmin. Tämän kielsi 38 prosenttia vastaajista.

Bussien käyttöä ilmoitti lisänneensä 27 prosenttia raatilaisista. Vastaajista 68 prosenttia kielsi tämän.

Lukijaraadin kanta

Uskon, että valmistuva Tampereen raitiotie on sen arvoinen, että muutaman vuoden katutyöt kannattaa kestää. Kyllä 42 %, Ei 45 %, En osaa sanoa 13 %

Uskon, että keskustan kauppa kärsii pysyvästi ratikkatöistä, jos osa asiakkaista ei keskustakauppoihin enää palaa. Kyllä 57 %, 34 %, En osaa sanoa 9 %

Olen asioinut keskustassa ratikkatöiden aikana yhtä paljon kuin ennenkin. Kyllä 50 %, Ei 49 %, En osaa sanoa 1 %

Olen tullut keskustaan ratikkatöiden aikana aiempaa harvemmin omalla autolla. Kyllä 51 %, Ei 38 %, En osaa sanoa 11 %

Olen ratikkatöiden aikana lisännyt bussien käyttöä. Kyllä 27 %, Ei 68 %, En osaa sanoa 5 %

Lähde: Tamperelaisen Lukijaraati/Tietoykkönen, vastaajia 543, vastausaika 15.–17.8.

Tein lehden artikkelin pohjalta avauksen faceen, "Mielenkiintoisia lukuja taisteluväsymyksen takana! Kaupungin taloustilanne huomioiden, onko ratikan jatkosuunnitelmien hautaaminen toistaiseksi varteen otettava vaihtoehto?. Keskustelu ryöpsähti käyntiin vilkkaasti. Kun pitäisi puhua aidasta, niin puhutaan aidan seipäistä, niin kävi tässäkin. Siihen ei oteta kantaa pitäisikö ratikan jatkosuunnitelman ja reittien levittäytyminen laittaa jatkoajalle, vaan vieläkin tulee juupas-eipäs väittelyä ratikan tarpeellisuudesta. Muistutan 1. vaihetta tehdään, Hervanta- Pyynikin tori - Tays, eikä sitä keskeytetä.
https://www.facebook.com/groups/2434645947/permalink/10156651234120948/?comment_id=10156652921960948&notif_id=1535620151108621&notif_t=group_comment

****************

Ratikka liikennöimään allianssimallilla

Tampereen raitiotien liikennöinti esitetään hankittavaksi allianssimalliin (AL 28.8.2018) perustuvalla sopimuksella. Vastaavaa ei tiettävästi ole tehty aiemmin ainakaan muualla Euroopassa. Allianssimallin käytöstä haluttiin periaatepäätös, jottei raitiotien liikennöitsijän kilpailutukseen tarvitse valmistella kahta erilaista mallia: perinteistä ja allianssimallia. Tampere toimii pilottina, vaikka sitä ei suoraan sanotakaan.

Joukkoliikennelautakunta hyväksyi 29.8.2018, että raitiotien liikennöinnin kilpailutus toteutetaan erityisalojen hankintalain (1398/2016) mukaisena neuvottelumenettelynä. Hankinta toteutetaan perustuen allianssimalliseen sopimukseen, jonka sopimuskausi on varsinaisen liikennöinnin osalta noin 10 vuotta ja että, joukkoliikennelautakunta hyväksyy alustavan tarjouspyynnön ennen sen julkaisemista.

Näin sen pitäisi toimia.

Allianssimallinen sopimus tuo uuden järjestelmän käynnistämisvaiheeseen joustavuutta, koska se mahdollistaa esimerkiksi toimintatapojen kehittämisen matkan varrella.

Lisäksi joustavuutta tarvitaan siinä, ettei vielä ole päätöstä ratikan kakkosvaiheen rakentamisesta, mutta liikennöinnin sopimuskausi on noin kymmenen vuotta, joten myös kakkosvaiheen liikennöinti voi tulla sinä aikana ajankohtaiseksi.

Uudenlaisen mallin käyttö vaatii kuitenkin tarkkuutta siinä, että tilaajalla ja tarjoajalla on sama käsitys mallista ja sen ehdoista.

Allianssimallisen sopimuksen suurimpina eroina perinteiseen sopimusmalliin pidetään palvelun hinnoittelumekanismia ja sopimusosapuolten yhteistoimintaa sopimusaikana.

Allianssisopimuksessa palvelun hinnoittelu perustuu avoimeen kirjanpitoon, jonka perusteella tilaaja korvaa sopimuksenalaisessa toiminnassa syntyneet suoraan korvattavat kustannukset. Sen lisäksi palveluntuottaja saa joko prosentuaalisen tai kiinteän palkkion.

Palkkion määrä muuttuu sen mukaan, kuinka hyvin suoraan korvattavien kustannusten osuus on vastannut yhdessä sovittua tavoitehintaa. Palkkion suhteellinen osuus kasvaa tavoitehinnan alittuessa, kunhan sovitut laatuvaatimukset täyttyvät. Tavoitehinnan ylittyessä palkkion suhteellinen osuus pienenee.

Toinen toimintaan joustavuutta tuova elementti on allianssin sopimusohjaus. Toimintaperiaatteena on, että ongelmat ratkaistaan allianssin sisällä osapuolten kesken eikä ulkopuolisessa tuomioistuimessa.

****************

Näsijärven täytöstä jatkovalitus

Kh päättää 6.8.2018 jatkovalituksen tekemisestä KHO:n Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksestä, jolla kumottiin osittain Tampereen kantakaupungin yleiskaava 2040. Pohjavesien suojelusta on mainittu vesilaissa ja ympäristön suojelulaissa.

Tampere aikoo valittaa HML:n HaO:n mm. Näsijärven täyttöä koskevasta kohdasta KHO:n. Lykkyä tykö, koska perustelut näyttävät melko heppoisilta. Tampere perustelee näin Näsijärven täyttöä koskevaan kohtaan; "Hallinto-oikeuden mukaan Hiedanrannan uuden alueen toteuttaminen heikentää pohjavesialueen veden laatua ja antoisuutta ja että asian selvittämistä ei voida jättää tulevien lupamenettelyjen varaan. Tampereen kaupunki katsoo, että kantakaupungin yleiskaavassa alueelle osoitetut yleiskaavan määräykset estävät yksiselitteisesti pohjaveteen kohdistuvien riskien toteutumisen. Alueen maankäytön muutos edellyttää kaikilta osin asemakaavojen muutosta selvityksineen ja vaikutusarviointeineen sen lisäksi, että kaikki järven täyttöön liittyvät toimenpiteet edellyttävät vielä erillistä vesilupaa."

Tässä ovat vastakkain kaupungin tarkoituksenmukaisuusharkinta ja vesi- ja ympäristönsuojelulain mukainen pohjavesien suojelu ja maankäyttö- ja rakennuslain lain mukainen ympäristön ja luonnonsuojelu.

Tampereen kaupunki on hankkiessaan omistukseensa entisen tehdasalueen ja vesialueen sitoutunut puhdistamaan aikaisemman toiminnan alueelle jättämiä ympäristövaurioita. Vastuullisena toimijana Tampereen kaupunki ei tule myöskään jatkossa toteuttamaan alueella mitään ympäristöriskiä aiheuttavaa rakentamista. Hämeenlinnan HaO perusteli mm; "Hiedanrannan uuden asuinalueen toteuttaminen edellyttää mittavia ranta-alueiden täyttöjä pohjavesialueella. Kaava-aineistoon sisältyvä selvitys pohjavesialueesta on ilmeisessä ristiriidassa ELY-keskuksen valituksessa esitettyjen väitteiden kanssa. Keskeisin epäselvyys liittyy siihen, muodostuuko erityisesti suunniteltujen täyttöjen alueella pohjavettä rantaimeytymisen kautta."

Rambollin selvityksessä ja kaavaselostuksessa on viitattu GTK:n pohjavesiselvityksiin, jotka ELY-keskuksen mukaan ovat kuitenkin vielä keskeneräisiä. Pohjavesiselvitysten keskeneräisyydestä ei ole mainintaa kaavaselvityksissä. Sinänsä kaavan hyväksyminen ei edellytä täydellistä tietoa pohjavesialueesta, vaan riittävää varmuutta siitä, ettei ranta-alueiden täytöillä aiheuteta kiellettyjä muutoksia pohjaveteen. Kaavan hyväksymisen jälkeen Tampereen kaupungin oma ympäristönsuojeluviranomainen on kuitenkin todennut, ettei rantaimeytymisen määrästä ole varmuutta. ELY-keskus on valituksessaan viitannut isotooppitutkimuksiin, joiden perusteella rantaimeytymisen määrä täyttöalueella saattaa olla huomattava. Kun näiden tietojen lisäksi otetaan huomioon täyttöalueiden pinta-ala, esitettyjen selvitysten perusteella ei ole mahdollista 16 (29) riittävästi varmistua siitä, että uuden asuinalueen rakentamisen kannalta välttämättömät täytöt voidaan toteuttaa heikentämättä pohjavesialueen veden laatua tai antoisuutta."

Onko Epilänharjun - Villilän alueen pohjavesikartta vuodelta 2014, jäänyt joltain tahallisesti tai tuottamuksellisesti tutkimatta? Tässä ovat vastakkain kaupungin tarkoituksenmukaisuus ja vesi- ja ympäristönsuojelulain mukainen pohjavesien suojelu ja maankäyttö- ja rakennuslain lain mukainen ympäristön ja luonnonsuojelu.

"Luonnonsuojelupuolue" vihreiden kannanotto on mielenkiintoinen seurattava asian käsittelyssä!

****************

Nyt tuli mutkia matkaan, voisi sanoa, että pahoja!

Miten käy Hiedanrannan saarikaupungin? Hämeenlinnan hallinto-oikeus päätti, että Näsijärveä ei voi täyttää Hiedanrannan kulmalta uutta asuinaluetta varten. Täytettäväksi aiotulle noin yhdeksän hehtaarin alueelle on suunniteltu raitiotien reittiä. Täytetylle Vaitinaron ranta-alueelle olisi huomattavasti halvempaa rakentaa raitiotietä kuin Paasikiventien reitille maalle.

Hallinto-oikeus hyväksyi Pirkanmaan Ely-keskuksen valituksen Näsijärven täytöstä ja kumoaa kantakaupungin yleiskaavan 2040 siltä osin. Hallinto-oikeuden mukaan järven täyttämisen vaikutuksia pohjaveteen ei oltu tutkittu riittävän kattavasti. Ely epäili, että maamassojen liikuttelu voi aiheuttaa pilaantuneen pohjaveden vuotamisen vedenottamolle. Toinen kysymys, mitä aiheutuu pohjassa olevalle 0-kuidulle kun siihen päälle läjitetään kiviä? Myös Tampereen kaupungin ympäristöyksikkö on epäillyt, että Näsijärven rantatäyttö voi vaarantaa Hyhkyn vedenottamon.

Kaupunkiympäristöstä vastaava apulaispormestari Aleksi Jäntti ei epäile hetkeäkään, jättääkö kaupunki asian tähän. Hän kertoo yllättyneensä hallinto-oikeuden päätöksestä. Ratikkasuunnitelman reitti kulkee tällä hetkellä vetten päällä, koska lupaa maan täyttämiselle ei ole.

Jos lupaa täytölle ei saada korkeimman hallinto-oikeuden kauttakaan, sillä on Jäntin mukaan isoja vaikutuksia koko kaupungin kehitykseen. Aluetta on suunniteltu täytettävän myös uutta Hiedanrannan asuinaluetta varten.

–Jos näin käy, täytyy tehdä isoja strategisia muutoksia. Hiedanrantaan ja täyttöalueelle on kaavailtu merkittävästi asumista että työpaikka-alueita. Iso osa 25 000 asukkaan ja 10 000 työpaikan kokonaisuudesta on myös siinä täyttöalueella. No, tuo työpaikkamäärä on enemmän utopioita kuin todellisuutta.

Päätöksestä yleensä. Ely-keskus ja Hämeenlinnan hallinto-oikeus toimivat kuten niiden pitääkin. Päätös oli oikea!
Lukematta valitusta ja HaO:n päätöstä, tulee mieleen, että Tampere ei ole ottanut huomioon riittävästi maankäyttö- ja rakennuslain vaatimuksia, koska kaava on hylätty tältä osin. Nyt luotettiin liikaa siihen, että prosessi etenee niin kuin se on ennenkin mennyt, HaO leimaa myönteisesti kaikki kaupungin päätökset.

Onhan Tampere suuri toimija, mutta nyt taidettiin lähteä soitellen sotahan!. Unohtaen, että kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.

****************

Väliaikatietoa ratikan kustannuksista

Tampereen kh käsittelee 4.6.2018 kaupungin talouskatsauksen 1-4/2018. Palautetaan mieliin, mitä ratikan kustannuksista on päätetty.

Kehitysvaiheen aikana Raitiotieallianssin osalle 1 (Hervanta- Pyynikintori- Tays) määritettiin kokonaiskustannusarvio 238,8 miljoonaa euroa, joka hyväksyttiin valtuustossa 7.11.2016. Kaupunginhallitus on 14.5.2018 osaltaan hyväksynyt Raitiotieallianssin osan 1 toteutussisältöön tehdyt muutokset, joiden jälkeen osan 1 kokonaiskustannusarvio on 243,53 milj. euroa. Osan kokonaiskustannusarvio muodostuu nyt seuraavasti:

osan 1 kehitysvaiheen kustannuksista 10,5 milj. euroa,

osan 1 toteutusvaiheen kustannuksista, joita ovat allianssin palveluntuottajia sitova tavoitekustannus: alkuperäinen 219,02 milj. euroa, 14.5.2018 kaupunginhallituksen hyväksymin muutoksin 223,75 milj. euroa,

tilaajan hankinnat allianssiin 4,2 milj. euroa,

tilaajan riskivaraus allianssihankinnassa 3,2 milj. euroa sekä

bonuspoolin budjettivaraus 1,875 milj. euroa. Osan 1 bonuspoolin suuruus on 3,75 milj, euroa. Budjettivarauksessa on arvioitu, että bonuspoolista toteutuu 50 %.

Hankkeen osan 1 kokonaiskustannusarvio valtuuston päätöksenteon hetkellä oli 307,3 milj. euroa, josta valtiontuen osuus on 58,11 milj. euroa. Hankkeen osan 1 kokonaiskustannusarviosta rakentamisvaiheen kustannuksen osuus oli 228,3 milj. euroa ja rakentamisvaihetta edeltäneen kehitysvaiheen kustannuksen osuus oli 10,5 milj. euroa. Lisäksi kustannusarvio sisälsi vaunuhankinnan kustannuksen 61 milj. euroa sekä Raitiotien kehitysohjelman vuosien 2017– 2021 kustannukset, yhteensä 7,5 milj. euroa. Päätöshetken valtiontuen osalta osan 1 rakentamisvaiheen valtiontuen osuus oli 55,05 milj. euroa ja rakentamisvaihetta edeltäneen kehitysvaiheen valtiontuen osuus oli 3,06 milj. euroa. Osan 1 raitiovaunujen määrä on nostettu 19 kappaleeseen. Tämä nostaa vaunuhankinnan kustannusarvion 72,1 milj. euroon. Raitiotieallianssin osan 1 toimitussisältöön kaupunginhallituksessa päätetty vaihdevaraus (KH 9.4.2018) ja osaltaan hyväksytyt muut muutokset (KH 14.5.2018) nostavat osan 1 rakentamisvaiheen kustannuksia 4,73 milj. eurolla.

Hankkeen osan 1 kokonaiskustannusarvion ennuste on 323,1 milj. euroa, josta valtiontuen osuus on 58,11 milj. euroa. Kustannusarvion kasvu johtuu pääosin osaan 1 raitiovaunujen määrän nostamisesta 19 kappaleeseen sekä hankkeen toimitussisällön muutoksista. Että silleen! Kustannuksiin ei ole laskettu oheiskustannuksia, joita kuitenkin tehdään ratikan vaatimuksesta.

Rakennuttamisen investointimenojen ennustetaan ylittyvän 1,5 milj. euroa johtuen pääosin Raitiotien rinnakkaishankkeiden suuresta toteuttamistarpeesta, joka ajallisesti ajoittuu vuosille 2018 - 2019.

****************

Oho, Tampereen kuuluisa Hämeensilta meni heikkoon kuntoon

Melkein satavuotias silta puretaan kivi kerrallaan. Remontin syy on vuonna 2015 tarkastuksessa löydetyissä vaurioissa. Tuolloin todettiin, että silta on käyttöikänsä päässä. Silta on rakennettu vuosina 1928-29 – sillä on siis ikää 90 vuotta. Tarkastuksessa havaittiin erittäin vakavia rapautumisvaurioita, vesivuotoja ja halkeamia. Siltaholvin alapinnassa oli näkyvissä isoja reikiä.

Valittavana oli alun perin pienempikin remontti, jolla lisäaikaa olisi saatu parikymmentä vuotta, mutta Tampere päätyi isompaan remonttiin, jolla lisävuosia pitäisi tulla jopa sata. Iso syy valintaan, että muutaman vuoden päästä siltaa käyttävät myös Tampereen tulevat raitiovaunut.

Sillan kantavuus on nyt vähintään 60 tonnia, mutta remontin jälkeen silta kestää vielä enemmän kuormaa. Hämeensillan molemmat puolet ovat valmiit lokakuussa 2019, jolloin sillalla aletaan raitiokiskojen vetäminen ja pintarakenteiden teko. Remontin hinta on 4,3 miljoonaa euroa, eikä sitä ole laskettu ratikan kustannuksiin.

Hämeensilta on kivillä verhottu teräsbetonisilta. Uusiminen tapahtuu kahdessa vaiheessa: ensin puretaan ja rakennetaan uudelleen sillan eteläinen eli Ratinan puoli, sitten pohjoinen. Kivet irrotetaan yksitellen, merkataan ja palautetaan samalle paikalle.

Remontin ajaksi Tammerkosken yli rakennetaan väliaikainen, katettu puusilta Värjärinkujalta Verkarantaan. Sillan piti tulla tulee käyttöön huhtikuussa, mutta saatiin vasta kesäkuun alussa. Sillan pituus on 110 metriä. Hintaa väliaikaiselle sillalle tulee n. 0,25 milj. euroa.

Hämeensillan länsipuolelle tulee kevyen liikenteen alikulkuyhteys nimeltään Tempon tunneli. Vastaava tunneli on jo sillan itäpuolella Tammerkosken suuntaisesti. Tämä on hyvä asia!

****************

Ratikka vaatii 8 uutta siltaa

(AL 28.5.2018) Tampereen raitiotien ensimmäinen vaihe kuljettaa matkustajat Hervannasta Pyynikintorille ja Taysin alueelle. Liikennöinti on tarkoitus aloittaa vuonna 2021. Ratikkareitin varrelle rakennetaan kahdeksan uutta siltaa.

Lisäksi ratikka aiheuttaa muutoksia kahdeksaan vanhaan siltaan tai alikulkuun. Niitä muokataan ja niihin rakennetaan tukimuureja. Osa silloista on tarkoitettu vain ratikoille, osa junille, autoille tai kevyelle liikenteelle.

Viime vuonna saatiin valmiiksi siltaurakoista jo puolet: Kekkosentien raitiotiesilta, Rieväkadun alikulku, Vuohenojan alikulkusilta, Vuohenojan risteyssilta, Turtolan alikulkusilta, Nekalantien ja Sotilaankadun yhdistävä Kokin risteyssilta, Teiskontien alikulkusilta sekä Laulunsilta.

Kuluvan vuoden aikana rakennetaan raitiotien suurimpia siltoja.

Hervannan kanjonin alueelle rakentuva Koivusenojan ratasilta on koko ratikkareitin korkein silta. Siltaa pitkin kulkevat tulevaisuudessa ratikat ja kevyt liikenne. Silta on 104,6 metriä pitkä ja 14,8 metriä leveä. Se on tarkoitettu ratikkaa ja kevyttä liikennettä varten.

Koko reitin pisin on valtatie yhdeksän ylittävä Vackerin silta, joka on tarkoitettu pelkästään ratikalle. Noin 250 metriä pitkä silta rakentuu kahdesta toisiinsa yhdistyvästä osasta. Silta on pituudeltaan yhteensä 250 metriä ja leveydeltään 8,3 metriä. Se on vain ratikkaa varten.

Ratikkasilloista haastavin rakennettava on 158 metriä pitkä Hallinojan silta. Haastavan urakasta tekee sijainti, Vihiojan varrella oleva pehmeikkö. Hallinojan silta on 158 metriä pitkä ja valmistuu ensi vuonna.

Siltojen ja tukimuurien kustannuksiksi on laskettu yhteensä noin 20 miljoonaa euroa. Saas nähdä pitääkö laskelmat paikkansa.

****************

Ratikkaverkon laajentaminen suunnitelmissa

Aikaisin ollaan liikkeellä (AL 16.5.2018). Ratikkaverkon laajentaminen on vanha juttu. Jo monta vuotta sitten kaupunginvaltuutettu Ilkka Sasi kertoi, että ratikka on miljardihanke. Raitiotiellä voitaisiin valmistumassa olevan laajenemisselvityksen mukaan liikennöidä tulevaisuudessa kannattavasti myös Tampereen naapurikuntiin Kangasalle, Pirkkalaan ja Ylöjärvelle. Koska ratikka rakennetaan ihmisiä varten, tarvitaan paljon uusia asukkaita Tampereelle ja lähikuntiin. Tästä seuraa, että rakentamista tarvitaan vielä paljon lisää, jotta raitiotie voisi olla taloudellisessa mielessä järkevä rakentaa ympäristökuntiinkin.

Kannattavuus edellyttää kuitenkin määrätietoista maankäytön kehittämistä aluksi bussien runkoyhteyksien varaan. Tampereen kaupunkiseudun seutuhallituksen on määrä käsitellä Raitiotien laajenemisen potentiaalit Tampereen seudulla -selvitystä kokouksessaan toukokuun lopulla.

On muistettava, että selvityksessä esitettyjen kustannusarviot ovat hyvin alustavia, siis sinnepäin. Arvioista puuttuvat muun muassa varikoiden rakentamiskustannukset.

****************

Ratikkakiskojen veto täyttömaalle vaarassa

Saako Tampere täyttää Näsijärveä Lielahdessa? Aluehallintovirasto voi kieltää (AL 11.5.2018) Näsijärven täytön. Jos jättihanke kaatuu, kaupunki joutuu maksamaan miljoonia euroja. Asia ratkeaa lähikuukausien aikana. Täyttö säästäisi kaupungilta miljoonia euroja, sillä raitiotien rakentaminen uudelle maalle on edullista.

Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan ely-keskuksen välillä on kädenvääntöä monessa asiassa yllättävän paljon. ELY-keskus oli lausunnossaan huolissaan siitä, että uuden alueen täyttäminen vaarantaisi pohjavesialueen. Ely-keskuksen mukaan rantavyöhykkeellä imeytyy vettä pohjavedeksi ja se viittaa isotooppitutkimuksiin, joiden mukaan pohjavedessä on korkeita pitoisuuksia pintavettä. Edelleen Ely-keskus on huolissaan myös siitä, että laajennusalueelle sijoittuu muun muassa Tahmelan lähde, jonka vesi muodostuu selvityksen mukaan 70-prosenttisesti pintavedestä.

Ely-keskus on aiemmin tehnyt Tampereen kaupungin laatimasta Kantakaupungin yleiskaava 2040:stä valituksen Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Valitus koskee nimenomaan Hiedanrannan alueen yleiskaavoitusta ja sen pohjavesiselvityksiä, jotka ovat sen mukaan riittämättömiä. Ely-keskuksen mukaan yleiskaava ei täytä luonnonsuojelulain vaatimuksia pohjavesialueiden pilaamiskiellosta ja pohjavesialueiden muuttamisesta.

Kaupunki vastasi ely:n huoleen, että rannan täyttämisellä karkealla maa-aineella ei ole vaikutusta imeytymiseen ja imeytyvä määrä on muutenkin hyvin pieni. Se myös kumoaa ely-keskuksen viittaaman tutkimuksen toteamalla, että veden imeytymiseen vaikuttaa kiviaineen alle jäävä pohja. Mistä muuten kaupunki sen tietää? Vetoaminen omiin asiantuntijoihin herättää lähinnä hymyilyä.

Aluehallintoviraston ympäristöneuvos Arto Paananen sanoo, että päätöksen teko on monimutkaista ja se on vaatinut paljon aikaa. –Tässä tapauksessa on erityisen monta asiaa, jotka pitää ottaa huomioon. On pohjavesi, järvivesi, kalasto ja muita asioita. Yksityiskohtia on paljon, mutta alusta alkaen on ollut selvää, että pohjavesiasia on tässä keskiössä.

–Käytännössä vesilupa-asia päätetään intressivertailussa eli punnitsemme hankkeen kaikki hyödyt ja haitat. Hyväksyvässä päätöksessä hyötyjen on oltava huomattavasti merkittävämpiä kuin haittojen, hän sanoo. Juuri näin.

Hylkäys tulisi kalliiksi, sanoo kaupunki

Tampereen kaupungin hankekehitysjohtaja Reijo Väliharju sanoo, että oli yllättynyt etenkin ely-keskuksen lausunnoista. Hän sanoo, että kaupunki ei olisi laatinut lupahakemusta, jos kaupungilla ei olisi käytössään kattavia tietoja töiden vaikutuksista. –Kaupunki on oman asiantuntijuuden lisäksi käyttänyt lupahakemuksen laadinnassa ja siihen saatujen lausuntojen vastineissa isoa asiantuntijajoukkoa, Väliharju sanoo. Just just joo, omiapa asiantuntijoita hyvinkin!

Tampereen kaupunki perustelee hakemuksessa, että vesistörakentaminen on tarpeen Tampereen kaupungin ja uuden Hiedanrannan kaupunginosan kehittymiselle. Tulevaisuudessa rantaa on suunniteltu laajennettavan yhä muutamat sata metriä Näsijärvellä uutta Hiedanrannan asuinaluetta varten.

Jos aluehallintovirasto kieltää järven täyttämisen, Tampereen kaupungin kustannukset kasvavat ja rakentaminen viivästyy. Myös vesiluvan saaminen myöhästyisi ja se hidastaisi hankkeita. Ja kuka siitä kärsii, rakennusliikkeet ja välillisesti niiden talutusnuorassa olevat tahot.

Päätös voi vaikuttaa merkittävästi raitiotien toisen vaiheen rakentamiseen. Toteutussuunnitelman arvioiden mukaan raitiotien kakkosvaiheen rakentaminen Hiedanrannan edullisinta reittiä pitkin maksaisi 44,1 miljoonaa euroa. Aiemmissa arvioissa on esitetty, että jos raide sen sijaan kulkisi Paasikiventien reittiä maalla, hinta voisi olla noin 15 miljoonaa euroa kalliimpi eli yli 59 miljoonaa euroa.

Tosiasia on kuitenkin niin, että meni reitti mistä tahansa, kustannusarvio on tarkoituksellisesti laskettu alakanttiin.

Mitä ajatuksia uutinen herättää? Ensin kovalla tohinalla päätetään jostakin. Sen jälkeen aletaan selvittää onko kaikki se mahdollista, mitä päätöksenteon tueksi on esitetty. Jos AVI torppaa täyttösuunnitelmat, kuka on vastuussa virheellisen tiedon antamisesta? Jos päättäjille annetaan virheellisiä signaaleja, onko se sitten kaupungin vika jos ne eivät toteudukaan? Ei minusta, vaan ne on luettava virheellisten signaalien lähettäjien viaksi.

AVI antoi ehdollisen täyttöpäätöksen 8.10.2018.

****************

Taidekoordinaattori ratikkaa varten

Kilpailutus Tampereen raitiotien taiteen koordinointiin (AL 2.5.2018) liittyvästä asiantuntijapalvelusta on alkanut. Hankinnan kohteena on tulevan raitiotiekäytävän ympäristöön ja raitiovaunujen muotoiluun sekä rakentamisen aikaiseen taiteeseen liittyvä taidekoordinointi.

Raitiotien kehitysohjelman projekti-insinöörin Antti Haukan mukaan käsite 'vaunujen muotoilu' tarkoittaa tässä yhteydessä vaunujen sisä- ja ulkopintoja muotoiluineen ja materiaalivalintoineen.

Kilpailutuksen aikataulu on tiukka. Tarjoukset sisään 15.5.2018 mennessä. Varsinainen valinta tehdään apulaispormestari Aleksi Jäntin (kok.) johtamassa Raitiotietaiteen ohjausryhmän kokouksessa 29. toukokuuta.

Kilpailutuksessa sanotaan, että "menettelyllä perustetaan puitejärjestely". Mitä tämä tarkoittaa?

–Sitä, että valitaan yksi taidekoordinaattori tai yritys, jonka kanssa toimitaan yksinoikeudella koko sopimuskausi. Vastaavaa palvelua ei siis voi sopimuskaudella muilta tilata. Sopimuskausi on alkuun kaksi vuotta, ja sen jälkeen on vielä optiot ensin yhdelle ja sitten vielä toiselle vuodelle eli yhteensä neljä vuotta.

Jaa-a, tässä vaiheessa puhutaan n. 105000 euron hankinnasta. Ratikkaa rahoitetaan monelta suunnalta, Tampereen Raitiotie Oy:n, raitiotien kehitysohjelman ja muiden maksajien kautta. Näitä muita ovat mm. Infra, sähkö- ja vesilaitos, mutta näiden suorittamat maksut ovat upotettu muiden menojen joukkoon.

***********

Ratikan väri nousemassa suuremmaksi kysymykseksi sitten ratikkapäätöksen!

Jo kuuluu kummia. Tampereella on noussut kansanliike vaaleanpunaisen raitiovaunun puolesta. Jo yli 2 000 kansalaista on liittynyt Tamperelaiset pinkin ratikan puolesta -nimiseen Facebook-ryhmään (HS 5.4.2018), jonka tavoite on saada pinkki tulevan ratikan värivaihtoehdoksi.

Tamperelainen kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Sanna Marin (sd), joka on pettynyt julkistettuihin värivaihtoehtoihin. Niihin pinkki ei kuulu, vaan raitiotiebrändin pääväreiksi on valittu tiilenpunainen, tummansininen ja kirkkaankeltainen. Tuota, tuota, onko asia todellakin niin, etteikö kansanedustajalla ole tähdellisempiä töitä, kun masinoida joukkoja tietyn värin taakse?

Kansalaisliikkeestä ovat kertoneet aiemmin Yle ja Aamulehti. Aamulehdellä on ollut ratikan väristä myös epävirallinen äänestys, jonka pinkki voitti. Ratikan aihetunnisteeksi on esitetty muun muassa possujunaa

Marinin mielestä pinkki on saatava mukaan äänestykseen, jossa kansalaiset saavat sanoa mielipiteensä vuonna 2021 aloittavan ratikan väristä. Jännä juttu, aikoinaan esitys kansanäänestyksen pitämiseksi ratikasta hylättiin, mutta nyt hyväksytään jo kansanäänestys kun väristä päätetään. Arvot ihan kohdallaan!

Eiköhän asia ole niin, että tärkeintä on, että ratikka toimii joustavasti sillä reitillä, mistä valtuusto on päättänyt, oli se sitten minkä värinen tahansa. Joka tapauksessa ratikan välitöntä hyötyä nauttii n. 10-15 % kaupungin asukkaista, kaikki muut saavat myös kunnian maksaa siitä.

Kaupunginvaltuutetut Jaakko Mustakallio (vihr), Sanna Marin (sdp) ja Minna Minkkinen (vas) tekivät jopa valtuustokyselyn ratikan väristä. Apulaispormestari Aleksi Jäntin (vas)vastaus kuullaan 23.4.2018. Pitääkö sanoa, että nyt mennään itkettävän ja naurettavan rajamailla.

***********

Testaajaryhmä kävi testaamassa ratikan mallikappaleen

Matkalla Ouluun, jossa mallikappale oli kokeiltavana, (AL 11.4.2018) oli 15 tamperelaista. He pääsivät arvonnan perusteella Tampereen Raitiotie oy:n makettimatkalle (maketti = rakennuksen, koneen tms. pienoismalli) Ouluun.

Testiryhmän mukaan tehtiin seuraavia havaintoja;

- tärkeää on että pyörä mahtuu ratikan kyytiin hyvin, vaunun pyörille, pyörätuoleille ja lastenrattaille tarkoitetussa monitoimitilassa.
- penkeillä on mukava istua, mutta osasta penkkejä saattaa ikäihmisen olla vaikea ponnistaa ylös, koska kaidetta ei ole kaikissa. Selkänoja on tarpeeksi korkea.
– tilavat maketin sisätilat
- suuret ikkunat, joista näkee hyvin ulos.
- pitkillä ja isokokoisilla ihmisillä saattaa olla ratikan vastakkaisilla penkeillä ahdasta, ainakin jos vastapäisellä penkillä istuu kaksi ihmistä.

***********

Tampereen ratikan päätepysäkillä liito-oravat estävät töitä

(YLE 29.3.2018 Pirkanmaan ELY-keskus kielsi kaiken metsänkäsittelyn Hervantajärven tulevalla asuinalueella, kunnes se on selvittänyt uudet tiedot liito-oravien elinalueista. ELY-keskus on kieltänyt metsänkäsittelyn Tampereen ratikan tulevan päätepysäkin maisemissa Hervannan eteläpuolella. Tampere ei saa hakata metsää eikä tehdä edes valmistelevia raivauksia Hervantajärven tulevalla asuinalueella.

Viranomaiset saivat tiedon, että asemakaava-alueella on tehty valmistelevaa raivausta. Aiemmin luonnonsuojelijat olivat vaatineet ELY-keskukselta hakkuiden keskeyttämistä. Kielto on voimassa, kunnes ELY-keskus on saanut riittävät tiedot ajantasaisista liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen sijainneista. Lisäksi viranomaiset varmistavat, että hakkuut voidaan toteuttaa luonnonsuojelulakia rikkomatta.
Monenlaista mutkaa on matkassa. Erityisesti vihreille kaksijakoinen paikka, pitäisi rakentaa ratikkaa ja samalla suojella luontoa ja liito-oravaa!
***********

Tammerkoski tyhjäksi

Ratikka vaatii Hämeensillalle täysremontin. Tätä varten ja rakennettavaa kevyenliikenteen siltaa varten tyhjennettiin Tammerkoski muutamaksi päiväksi. Kaikkea mielenkiintoista löytyi tyhjennetystä uomasta, polkupyöriä, ostoskärryjä ja muuta roinaa. Tyhjennetystä uomasta löytyi maaliskuussa kadonneeksi ilmoitettu naisen ruumiskin.

Kosken pohjassa oli havaittavissa mm. levän peittämiä puhelimia, viinipulloja, polkupyöränpalasia ja yksittäisiä kenkiä. Työmaa-alueelta löytyi myös vanha kranaatin ammus. Puolustusvoimat vei sodanaikaisen ammuksen alueelta tuhottavaksi.

Tampereen Hämeensillan kansallismaisemaa vartioivat patsaat on nostettu ratikkaremontin tieltä turvaan jo vuoden 2017 lopulla. Patsaat ovat poissa sillalta noin kaksi vuotta. Hämeensillan korjausten pitäisi valmistua loka-marraskuuksi 2019.

Taidemuseo aikoo huoltaa patsaat siltaremontin aikana. Ne ovat nykyarvioiden mukaan melko hyvässä kunnossa. Veistoskonservaattori tekee arvion, millaista huoltoa kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen luomat hahmot tarvitsevat.

***********

Jarrua ratikan lisäsuunnitelmille vaatii Tampereen taloudellinen tilanne

Rakennusliikkeillä on kova hinku naulata suunnitelmat kiinni ratikan etelän suunnan linjauksista. (AL 29.3.2018) Nyt vertailussa oli kolme vaihtoehtoa ratikan etelän suunnan lähtöpaikaksi. Vertailu tehtiin siksi, että selvitetään, minne etelän suunnan vaihdevaraukset on järkevintä rakentaa.

Ratikan etelän suunnan linjaus on vertailun mukaan parhaiten toteutettavissa Hämeenkadun ja Hatanpään valtatien liittymästä.

Tampereella on vertailtu kolmea vaihtoehtoa, joita pitkin raitiotie voisi lähteä kulkemaan keskustasta etelän suuntaan. Vertailu tehtiin siksi, että selvitetään, minne etelän suunnan vaihdevaraukset on järkevintä rakentaa.

–Vaihteet on järkevintä ja edullisinta rakentaa nyt, kun Hämeenkadulla rakennetaan muutenkin. Jos vaihteet tehtäisiin jälkikäteen, ratikkaliikenne jouduttaisiin keskeyttämään vähintään kahdeksi viikoksi, sanoo projektijohtaja Ville-Mikael Tuominen. On näin, että joskus tuntuu ja jopa näkyy, että kaupungin hallinnossa on rakennusliikkeiden etäispääte? Siksi tiuhaan tulee esityksiä, vaikkei aikaisempiakaan suunnitelmia ole saatu valmiiksi.

Ottaen huomioon, mitä Tampere parhaillaan hakee, talouden tasapainottamista, silloin myös ratikan jatkosuunnitelmille on laitettava ehdottomasti jarrua. Edetään nyt valtuuston 7.11.2016 päätöksen mukaan ja katsotaan mihin se johtaa. Tulevat lisälinjaukset eivät karkaa minnekään.

Kaupungin talouden tasapainottaminen edellyttää, että myös investointisuunnitelma avataan, ulkopuolisista paineista huolimatta. Tämä pitää sisällään myös ratikan jatkosuunnittelun.
Kh päätti 9.4.2018 äänin 11-2 vaihteiden rakentamisesta Hämeenkadulle eteläistä suuntaa varten. Perussuomalaisten Lassi Kaleva ja Veikko Vallin esittivät asian hylkäämistä. KH:n muut jäsenet olivat toista mieltä; Suvi Mäkeläinen (kesk), Minna Minkkinen (vas), Aila Dündar-Järvinen (sdp), Anneli Kivistö (sdp), Atanas Aleksovski (sdp), Olga Haapa-aho (vihr), Jaakko Mustakallio (vihr), Ilkka Sasi (kok), Irja Tulonen (kok), Kalervo Kummola (kok) ja Lauri Lyly (sdp).
Kustannus on 1,55 milj. euroa. Tämä lisätään ratikan 1. vaiheen kustannuksiin. Huonomuistista porukkaa, ottaen huomioon, että edellisessä pykälässä päättivät talouden tasapainottamisesta!
***********

Nyt tämä sietämätön jännitys päättyi

Tampereen ratikan värit paljastettu! – Kolme pääväriä, kaksi tukiväriä. Ratikkayhtiön mukaan Tampereen Ratikan päävärien kolmikon muodostavat Tiili, Luovuus ja Energia.

Tiilenpunaisista rakennuksista inspiraationsa saanut punaisen sävy eli Tiili kunnioittaa kaupungin ainutkertaista teollista historiaa ja kuvastaa intohimoista asennetta ja tahdonvoimaa, jolla tamperelaiset tekevät asioita.

Syvän tummansininen eli Luovuus muistuttaa kaupungin kyvystä luoda uutta sekä viestii raitiotien vakautta ja luotettavuutta. Kirkkaankeltainen eli Energia viittaa elävään kaupunkiin, joka kasvaa ja kehittyy.

Keltainen sävy johdattelee ajatukset myös Tampereen Ratikan valoisuuteen. Kolmea pääväriä tukevat kaksi muuta väriä, jotka ovat vaaleansininen ja harmaanbeige.
"Kansa haluaa pinkin, mutta miksi ratikkayhtiötä ei kiinnosta?" No, on siinäkin aihe, ei voi muuta sanoa. Ei, en halua pinkkiä.
Tampereen ratikan logo ja brändi-ilme on julkistettu. Ilmeen kerrotaan saaneen innoituksensa Tampereen sijainnista vesistöjen äärellä, tiilenpunaisista tehtaista sekä vanhoista rakennuskaunottarista, joiden ohi ratikka kulkee. Lisäksi on haluttu muistaa valon merkitys kaupungin kasvussa.

Tampereen Ratikan logo ja merkin pyöreä muoto kuljettaa Tamperetta ratikka-aikaan.

Tuliko Tampereen ratikan logosta onnistunut?

Kyllä

32%

Ei

68%

Äänien kokonaismäärä : 3515
Jostain syystä kaupunkilaiset eivät olleet tyytyväisiä ratikan logoon!

***********

***********

Ratikkatyöt täyteen vauhtiin!

Näin uutisoi AL 16.3.2018. Rakentaminen pääsee nyt täyteen vauhtiin: Työmaa ulottuu pian useille Tampereen keskustan kaduille. Ihmetyttää, että, miksi työt on pitänyt aloitta monesta kohtaa ja kohta ne on keskeytetty. Liikkumisongelmat ja harmitus on siirretty asukkaiden harteille. Kyllä liikkumaan pystyy työmaan keskellä, kun pitää maltin mukana ja suunnittelee reitin etukäteen.

Keskustaa koettelee kovimmin, Hämeenkatu on remontissa yli neljä vuotta. Toivotaan, että keskustan asukkailla ja yrittäjillä pinna kestää ja että, yrittäjien kassa on kunnossa. Paljon on jo nyt tyhjiä liikehuoneistoja tyhjillään Hämeenkadun varrella, ja kiinteistöiltä jää vuokratulot saamatta, joka vaikuttaa asukkaiden vastikkeisiin.

Hämeenkadulle rakennetaan raide ja bussikaistat, ja niiden jälkeen tehdään jalkakäytäväremontti. Kadun alta uusitaan vesijohdot, viemärit ja hulevesiviemärit sekä tietoliikennekaapeleita, ja kadun pintamateriaali uusitaan koko leveydeltään. Kadulle tulee edelleen luonnonkivipinta. Tämän vuoden aikana Hämeenkadulle istutetaan myös puita, tehdään pyöräkaistat ja levennetään jalkakäytäviä. Raitiotien tarvitseman tilan vuoksi kadun ajorataosuus kapenee kaksikaistaiseksi.

Kesän aikana alkavat työt etenevät kadun molemmista päistä kohti ydinkeskustaa. Raitiotien vaatimat työt kestävät Hämeenkadulla vuoteen 2021, kaikkineen kadun remontti valmistuu vuonna 2022. Hämeenpuiston ja Näsilinnankadun välinen osuus Hämeenkadusta tulee tänä vuonna valmiiksi ratikan pysäkkikatoksia lukuun ottamatta.

Nämä tehdään tänä vuonna

Vuonna 2018 ratikkatyömaalla tapahtuu eniten. Tänä vuonna tehdään nämä työt:

Uutta kaksoisraidetta tehdään 5 kilometriä eli raidetta valmistuu 10 kilometriä.

24:stä pysäkkialueesta valmistuu suurin osa.

Suurimmat raitiotiesillat Hervannan valtaväylän läheisyydessä valmistuvat.

Hämeenkadulla tehdään sekä raitiotietä että muita kadunrakennustöitä.

Tekniset järjestelmät, kuten sähkönsyöttöasemat, turvalaitteet, liikennevalot, valaistus, sähköliittymät ja ajojohdot ovat työn alla.

Maanrakennustyöt Hallilassa valmistuvat.

Varikon alueen louhinta ja maanrakennustyöt valmistuvat, varikon rakentaminen alkaa syksyllä.

***********

Mistä näitä uusia reittejä putkahtee?

Ratikkasuunnitelmiin esitetään merkittävää muutosta.

Ma 12.2.2018 kokoustavalle kaupunginhallitukselle esitetään, että Hämeenkadun ja Hatanpään valtatien risteykseen rakennetaan ratahaaran varaus kohti Hatanpään valtatietä. Kustannusarvio on 1,4 miljoonaa euroa. Jännä juttu, neljä vuotta sitten YLE Tampere haastatteli valtuustoryhmien varapuheenjohtajia. Miljardi investoinnit ovat tavoitteena ja linjoja sinne sun tänne (Ilkka Sasi, kok). https://yle.fi/uutiset/3-7086057

Lisäksi esitetään, että 0,5 miljoonalla eurolla laaditaan suunnitelma raitiotien lähivuosina tapahtuvasta jatkamisesta Hämeenkadulta Hatanpään valtatietä pitkin bussiasemalle. Miksi vain bussiasemalle? Siellä suunnalla on Hatanpään sairaala, jota ratikkayhteys palvelisi myös.

Valtuuston hyväksymä suunnitelma on ollut, että raitiotie rakennetaan ensimmäisessä vaiheessa Hervannasta Pyynikintorille ja Tampereen yliopistolliselta sairaalalta Pyynikintorille. Nyt esitetään, että Tampereen yliopistolliselta sairaalalta linja kulkisi Pyynikintorin sijaan bussiasemalle Ratinaan.

Kaupungin vähimmäistavoitteena on tehdä raitiotien jatkamisen Hatanpään valtatielle mahdollistavat varaukset Hämeenkadun rakentamisen yhteydessä vuosina 2018–2021. Raitiotieliikenteen on suunniteltu alkavan Hervanta–Pyynikintori–Tays-linjalla vuonna 2021. http://www.aamulehti.fi/uutiset/juuri-nyt-merkittava-muutos-raitiotiesuunnitelmiin-tampere-aikoo-jatkaa-ratikkaa-nopeasti-hatanpaan-valtatielle-200729333

Kh palautti asian uuteen valmisteluun. Samalla nostettiin esille, että voisiko linjausta vetää Yliopistonkatua pitkin Kalevantielle ja siitä edelleen linja-autoasemalla? Toisaalta linja-autoja, ainakin pitkän matkan busseja, ollaan sijoittamassa rautatieaseman yhteyteen suunniteltuun matkakeskukseen.

Päättäjät pahoittivat mielensä ja ratikan uuden linjan suunnittelutyö herättää tuohtumusta useissa Tampereen kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäsenissä. Moni tamperelaispoliitikko kertoi, että sai tiedon tulevasta linjamuutoksen suunnittelusta vasta verkkolehdestä.

Tampereen kaupunginhallitus saa esityksen ratikkalinjan muutoksesta käsittelyynsä maanantaina. Monen tamperelaispoliitikon mukaan ongelma ratikkalinjauudistuksessa piilee siinä, että kun ratikasta päätettiin marraskuussa 2016, päätettiin myös ensimmäisistä linjoista. Nyt linjaa halutaan muuttaa, vaikka ensimmäinenkään linja ei ole vielä toiminnassa.

Aamulehti uutisoi torstaina, että Tampereen raitiotiehankkeeseen halutaan liittää uusi linja, joka ajaisi Taysilta keskustaan ja Koskipuiston kohdalta Hatanpään valtatielle.

Linjaus Sepänkadun ja Hiedanrannan välillä

Kaupunginhallitus päätti ma 12.2.2018, että raitiotie linjataan kaupungin länsipuolella, Sepänkadun ja Hiedanrannan välillä Silta-vaihtoehdon mukaisesti. Se myös noudattelee eniten aikanaan yleissuunnitelmassa esitettyä linjausta. https://www.aamulehti.fi/uutiset/nain-ratikka-tulevaisuudessa-matkaa-kohti-hiedanrantaa-paasikiventien-yli-tulee-100-metria-pitka-silta-200740136/

Vaihtoehdossa ratikka kulkee Santalahden alueella Rantatie-kadun ja Paasikiventien välissä ja ylittää Paasikiventien noin 100 metriä pitkää ylikulkusiltaa pitkin Santalahden asuinalueen länsipuolella.

Ratikka ja autot kulkevat Rantatiellä omilla väylillään. Mielenkiintoista on nähdä, miten suunnitelmissa on otettu valtuuston päätös 16.6.2014 huomioon, linja-autojen liikkumisen ratikkareiteillä?

Silta-vaihtoehdossa raitiotien rakentamiskustannusten arvioidaan olevan 30,3 miljoonaa euroa.

Uutisoitiin 7.3.2018, että Tampereen raitiotien toisen osan kehitysvaihe keskustasta lännen suuntaan on alkamassa. Seuraavaksi on tarkoitus miettiä ratkaisuja, joilla Pyynikintorin ja Lentävänniemen välinen rataosuus kannattaa rakentaa. Reitin tarkempaa suunnittelua kiirehditään muun maussa Santalahden uuden asuinalueen rakennustöiden etenemisen takia. https://www.aamulehti.fi/uutiset/pyynikintorin-ja-lentavanniemen-valisen-rataosuuden-suunnittelu-alkaa-kestaa-vuoden-2020-loppuun-ja-maksaa-29-miljoonaa-200793986/

Suunnitelma radan linjaamiseksi siten, että reitti menee Hiedanrannan läpi ja pistoraide Ylöjärven suuntaan, on järjetön. Vääntämällä kiskot mutkalle, saadaan ratikka palvelemaan niin Hiedanranna kuin Lielahden kauppa- alueen tarpeita. Pirkanmaan Yrittäjät -lehdessä, tammikuun numerossa oli hyvä kirjoitus suunnitelmista, mitä oli tehty Lielahteen. Tässä linkki lehden sivulle http://py-lehti.fi/Portals/py/py/py_2_18/index.html#26

***********



Superbussi puolet halvempi kuin ratikka

Muistelen, että Tampere ja Turku jossain vaiheessa veivät ratikkahankkeita eteenpäin. Näin siinä kävi, Tampere päätti ratikan käyttöön ottamisesta ja käynnisti vaativat rakennustyöt. Turku jäi peesailemaan. Nyt siellä on tehty kustannusvertailua ratikan ja ns. superbussien välillä. Selvitys on tarkennus Turun vuonna 2015 tekemän raitiotien yleissuunnitelman pohjalle.

Sen mukaan varsinkin raitiotie, mutta lähes yhtä hyvin superbussi vastaavat hyvin kaupungin kasvun ja vetovoiman nousun, kestävän kaupunkirakenteen, sujuvan liikennejärjestelmän ja houkuttelevan joukkoliikenteen tavoitteisiin.

Taloudellisesti superbussi osoittautui selvityksessä selvästi raitiotietä kannattavammaksi. Raitiotien infrastruktuurin investointikustannukset ovat 166–293 miljoonaa euroa, kun ne superbussilla ovat 63–123 miljoonaa euroa.

http://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/3828934/Turku+ja+Raisio+vertailivat+raitiotieta+ja+superbussia++taloudellisesti+superbussi+on+kannattavampi

Tampereen raitiotien yleissuunnitelma 2014 paljastaa, ettei vertailua ratikan ja superbussien, vastaavien välillä tehty. "Nykyisen teknologian sähköbussit eivät sovellu vielä pitkille runkolinjoille. Siksi niitä ei ole otettu mukaan raitiotien vaihtoehtojen vertailuun"

***********

Mitä ihmeen kasvojen pesua?
Herää kysymys, miksi tällaisia tutkimuksia ja ketä varten niitä tehdään? AL kertoi 31.1.2018, että Tampereen Raitiotie Oy:n vastasi 500 tamperelaista, iältään 15–75-vuotiaita. Heistä 300 asuu rakennettavan raitiotien lähellä ja 200 vastaajaa muualla Tampereella.
Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö katsoo Tampereen ratikasta tehdyn tuoreen kyselytutkimuksen osoittavan, että tamperelaiset antavat ratikalle hyväksyntänsä. Haloo, kyllä tamperelaiset antoivat hyväksyntänsä 2017 kuntavaalissa. Silloin olisi ollut mahdollista äänestää ratikkaa vastaan. Nyt tällaiset kyselytutkimukset ovat rahan haaskuuta.

Tutkimukseen vastanneista lähes puolet eli 44 % kertoo vähentäneensä liikkumista Tampereen keskustassa raitiotien rakennustöiden vuoksi. Likimain yhtä suuren joukon, 46 %, liikkumiseen raitiotien rakentaminen ei ole vaikuttanut.

77 prosenttia vastanneista kutienkin katsoo, että rakennushankkeesta koituvat väliaikaiset haitat ovat hyväksyttäviä. Vain 16 % vastanneista katsoo, että yrittäjien näkökulma on riittävän hyvin otettu huomioon raitiotien rakentamisessa.

Raitiotietä koskevaan kyselytutkimukseen vastanneista hieman yli puolet eli 56 prosenttia suhtautuu Tampereelle rakennettavaan raitiotiehen myönteisesti. Vain 56 %? Kuntavaalissa 2017 kannatus ratikalle oli kovempaa. 69 % vastanneista uskoo raitiotien vahvistavan Tampereen keskustan elinvoimaisuutta. 54 % vastanneista uskoo, että raitiotie tekee Tampereesta mukavamman paikan asua ja 59 % uskoo, että siitä on hyötyä paikallisille yrityksille.

Kielteisesti raitiotiehen suhtautuu vain vajaa neljännes vastanneista eli 23 %.

Myönteisimmin raitiotiehen suhtautuvat odotetusti ne, joiden taloudessa ei ole autoa käytössä. Toisaalta, raitiotiehen suhtaudutaan myönteisimmin nuoremmissa ikäluokissa. alle 50-vuotiaista reilu 60 % kannattaa raitiotien rakentamista, yli 50-vuotiaista vain 45 %.

Tutkimus tehtiin tietokoneavusteisin puhelinhaastatteluin viime marraskuun lopulla. Sopivaan kohderyhmään kohdistetulla kyselyllä!

***********

Lentävänniemeläisiä ja Lielahden yrittäjiä ei oteta huomioon

Kaupunginhallitus päättää 18.12.2017 ratikan linjauksesta Lielahdessa ja Hiedanrannassa. Yli 6 000 ihmistä vaatii raitiotien linjaamista Lielahden kauppakeskittymän kautta. He ilmaisivat kantansa Lielahden yrittäjien ja paikallisten omakotiyhdistysten keräämässä adressissa, joka luovutettiin joulukuun alussa pormestari Lauri Lylylle (sd.) ja kaupunginhallitukselle.

Kaupunginhallitus päätti äänestyksellä, että raitiotie toteutetaan kahdessa vaiheessa: ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan linjaus Hiedanrannan keskustan ja Lielahden tehdasalueen läpi Niemenrantaan ja Lentäväniemeen ja toisessa vaiheessa raitiotie toteutetaan Lielahdenkadun ja Enqvistinkadun liittymän läheisyyteen.

Lisäksi hyväksyttiin seuraava toivomusponsi: Kaupunginhallitus edellyttää, että raitiotien syöttöliikenteen suunnittelussa otetaan huomioon Niemenrannan ja Lentävänniemen asukkaiden yhteystarpeet Lielahden palveluihin. Kasvojen kohotusta on turha yrittää. Kumarrettiin rakennusliikkeiden suuntaan ja pyllistettiin Lielahden ja Lentävänniemen asukkaille sekä Lielahden yrittäjille. Päätöksestä taisi jäädä päättäjille alushousun napin maku!

Päätös kaupunginhallituksessa meni seuraavasti:

Lassi Kaleva (ps) ja Yrjö Schafeitel (tapu) kannattivat alkuperäistä, Lielahden kauppakeskuksen ja palvelukeskuksen kautta menevää linjausta.

Muut kannattivat Hiedanrannan tehdasalueen läpi menevää linjausta; Suvi Mäkeläinen (kesk), Minna Minkkinen (vas), Aila Dündar-Järvinen (sdp), Anneli Kivistö (sdp), Atanas Aleksovski (sdp), Olga Haapa-aho (vihr), Jaakko Mustakallio (vihr), Ilkka Sasi (kok), Irja Tulonen (kok), Kalervo Kummola (kok) ja Lauri Lyly (sdp).

Kaupunginvaltuuston vuonna 2014 hyväksymässä yleissuunnitelmassa ratikka linjattu Lielahden nykyisen kauppakeskittymän läpi Enqvistinkadulta Lielahdenkadulle, mutta viime vuonna valmistuneessa toteutussuunnitelmassa läntinen linjaus jätettiin avoimeksi. Samoin raitiotien toteuttamissuunnitelmassa 2016. Tosin 2015 oli haettu valtuustolta päätös, että tutkitaan Lielahdessa muitakin vaihtoehtoja.

Syksyllä 2017 viranhaltijat ehdottivat kaupunginhallitukselle, että raitiotie kulkisi Lielahden vanhan tehtaan kautta Hiedanrannan läpi suoraan Lentävänniemeen. Ehdotettu reitti sijaitsee pitkälti rakentamattomalla tehdasalueella, vaikka sinne onkin suunnitteilla kymmenientuhansien asukkaiden kaupunginosa. Asiantuntijoiden ja viranhaltijoiden mukaan raitiotie on vedettävä tehdasalueen kautta, mikäli alueelle halutaan suunnitelmien mukainen uusi kaupunginosa. Höpö, höpö...

Millä mandaatilla viranhaltijat esittävät reittimuutosta valtuuston vahvistamasta yleissuunnitelmasta ja toteuttamissuunnitelmasta? Kiskot saa mutkille palvelemaan niin Hiedanrantaa kuin myös Lielahden kauppakeskittymää ja Lielahden palvelukeskusta.

Linjauspäätöksen valmistelun aikana nousi selkeästi esiin "häntä heiluttaa koiraa -ilmiö". Rakennusliikkeet virkamiesten kautta ovat pystyneet vaikuttamaan asian valmisteluun ja päätökseen. Näin "häntä" ohjasi valtuuston päätöstä. Ei ole hyvää hallintotapaa.

***********

Ratikka Vuorekseen?

Alunperinhän, monta vuotta sitten, ratikan piti mennä Vuorekseen. Jostain syystä suunnittelu jäi kesken. Olisiko syy siinä, että Vuoreksen suosio asuinpaikkana ei alkuvaiheessa täyttänyt asetettuja tavoitteita.

Nyt paikallislehti Tamperelainen uutisoi, että ratikkareittiä Vuorekseen ollaan suunnittelemassa. Aluevaraussuunnitelma on tehty vuoden 2016 lopulla. Suunnitelmaan on piirretty jopa seitsemän pysäkkiä.

Suunnitelman on tilannut Tampereen kaupunki ja laatinut VR Track Oy. Millä mandaatilla ja kenen päätöksellä ratikkaa ollaan viemässä Vuorekseen, koska sitä ei ole pormestariohjelmassa eikä kaupunkistrategiassa?

Tampereen kaupunki / aluevaraussuunnitelma 30.12.2016

Näin ratikkapysäkit voi sijoittaa Vuorekseen. Ratikka jatkaisi tästä Hervantaan.

Tehdään nyt ykkösvaihe valmiiksi, ennen kuin lähdetään levittäytymään liiaksi. Ymmärrän kyllä, toisten rahoilla on mukava, vailla vastuuta mellastaa!

***********

Jälleen uusi työryhmä selvittämään ratikan rakentamisen haittoja

Pormestari Lauri Lyly on nimennyt (AL 29.11.2017) työryhmät selvittämään Tampereen keskustan liikennejärjestelyjä ja raitiotien rakentamisen haittojen ehkäisyä.
Tulee mieleen, että monesko työryhmä tai selvittäjä on tehnyt tämän saman, kun aloitetaan ratikan suunnittelusta lähtien? Taitaa olla 5 tai 6 kokoonpano, jolla yritetään ratkaista ongelmaa, jonka jokainen keskustassa liikkuva näkee. On siinä muutama konsulttitoimistokin käärinyt hyvät rahat 0-raportista.

–Esiin nousseet haasteet kaipaavat konkreettisia ratkaisuja, joita kartoitetaan nyt nimetyissä työryhmissä alan ammattilaisten kanssa, Lyly kertoo.

Lyly lisää, että työryhmien työskentely pohjautuu pormestariohjelmaan, jossa kaupungin toimintamallin elementtejä ovat asukkaiden nostaminen toiminnan keskiöön ja kumppanuutta korostava toimintakulttuuri.

Työryhmän tarkoituksena on tutkia, mitä kaupunki ja yritykset voisivat yhdessä tehdä, jotta haitat olisivat mahdollisimman vähäiset raitiotien rakentamisen lähellä oleville yrityksille sekä työllisyydelle. Työryhmä etsii parannuskeinoja keskustan liikenteen sujumiseen. Samaan aikaan taitaa pyöriä konsultin WSP Finland Oy selvitys, hinta n. 47000 €, Tampereen Yliopiston pitkäkestoinen selvitys, hinta n. 100000 € ja nyt tämä työryhmä.

Tampereen keskustan liikennejärjestelyjä selvittävän työryhmän tarkoituksena on tutkia, mitä erityisesti keskustan liikennejärjestelyille, paikoitukselle, liikenteen ohjaukselle sekä ajosuunnille tulisi tehdä, jotta raitiotien rakentaminen aiheuttaisi liikenteelle mahdollisimman vähän haittaa. Väärä järjestys, tämä olisi pitänyt tehdä ensimmäisenä.

Erityisesti etelän ja pohjoisen suuntaisessa liikenteessä on ollut ongelmia, koska Hämeenkatu on suljettu henkilöautoliikenteeltä ja Ratapihankadun liikennejärjestelyissä on ongelmia. Työryhmä tekee esitykset pormestarille helmikuun 2018 loppuun mennessä.

***********

Tampereen raitiotiehankkeen vastuiden ja velvoitteiden siirtosopimus allekirjoitettu

Tampereen kaupunginhallitus päätti sopimusten siirrosta 20.11.2017. Tampereen Raitiotie Oy vastaa Raitiotieallianssin kustannuksista 1.12.2017 alkaen.

Kaupunginvaltuusto päätti 7.11.2016, että Raitiotiehankkeen 1. vaihe rakennetaan. Toteutussuunnitelman mukaan tavoitteena on, että raitiotieinfra on valmis 31.5.2021 mennessä. Raitiotieallianssin toteutusvaiheen allianssisopimus on allekirjoitettu 29.11.2016 Tampereen kaupungin, VR Track Oy:n, YIT Rakennus Oy:n ja Pöyry Finland Oy:n kesken. Toteutusvaiheen allianssisopimus on hyväksytty kaupunginhallituksessa 3.10.2016. Mielenkiintoisia nuo päivämäärät, allianssisopimus hyväksytään ennen ratikan rakentamispäätöstä!

Siirtosopimuksen myötä kaupunki myy vuoden 2016 loppuun mennessä muodostuneet Raitiotieallianssin suunnittelutyöt ja investoinnit Tampereen Raitiotie Oy:lle 10.070.274,03 euron hintaan. Sopimuksen allekirjoittamisella Tampereen Raitiotie Oy ottaa vastuulleen myös Raitiotieallianssin osan 2 kehitysvaiheen suunnittelukustannukset.

Sopimuksen myötä Tampereen Raitiotie Oy vastaa kustannuksista, jotka kohdistuvat valtuuston 7.11.2016 hyväksymään alkuperäiseen tavoitekustannukseen sekä täysimääräisesti tavoitekustannuksen indeksikorjaukseen, tilaajan hankintoihin allianssiin (4,2 milj. euroa), tilaajan allianssihankkeeseen liittyvään riskivaraukseen (3,2 milj. euroa) ja allianssin bonuspoolin kustannuksiin (budjettivaraus 1,875 milj. euroa, maksimibonus 3,75 milj. euroa).

Tampereen kaupunki myy Raitiotieallianssin toteutusvaiheen suunnittelutyön ja investoinnit ajalta 1.1.2017 - 30.11.2017 hintaan 38.549.885,78 euroa. Ts. ratikkaan on käytetty jo yhteensä 48 620 159,81 euroa. Sitten putki- ja kaapelisiirroista ja katutöistä tulevat kustannukset päälle.

Tampereen Raitiotie Oy vastaa Raitiotieallianssiin liittyvistä toteutuskustannuksista ja muista vastuista.

Kaupunki on kilpailuttanut raitiovaunujen toimittajan ja ylläpitäjän. Päätös vaunutoimittajasta on tehty kaupunginhallituksessa 3.10.2016. Sopimus vaunutoimituksesta on allekirjoitettu 16.10.2017 Transtech Oy:n ja Tampereen kaupungin kesken. Tällä siirtosopimuksella kaupungin ja Transtech Oy:n välinen hankinta- ja ylläpitosopimus siirretään kaupungilta Tampereen Raitiotie Oy:lle kaikkine oikeuksineen ja velvoitteineen.

Siirtosopimuksessa on kuvattu kaupungin ja Tampereen Raitiotie Oy:n vastuut raitiovaunujen hankinnassa. Kaupunki vastaa vaunusopimuksen siirron edellytyksenä olevan vakuuden järjestämisestä vaunutoimittajalle. Kaupunki antaa Transtech Oy:lle pankkitakauksen vakuudeksi yhtiön selviytymisestä velvoitteistaan sopimusten siirtyessä yhtiön vastuulle. Annettavan pankkitakauksen pääoma noudattelee kaluston ja kunnossapidon toimitusohjelmaa kymmenen vuoden ajan. Nordea Pankki Suomi Oyj:n ilmoittama pankkitakauksen vuosikustannus on 0,15 prosenttia. Kaupunki veloittaa syntyneet kustannukset Tampereen Raitiotie Oy:ltä.

Siirtosopimuksessa on kuvatta Tampereen Raitiotie Oy:n ja kaupungin tehtävät Raitiotieallianssin tilaajina, suunnitteluttajina ja rakennuttajina. Kaupunki ja Tampereen Raitiotie Oy tulevat toimimaan rinnakkain Raitiotieallianssin tilaajaosapuolina. Raitiotieallianssin tilaajaosapuolien tehtävät määritellään tarkasti allianssin palveluntuottajien kanssa laadittavassa toteutusvaiheen allianssisopimuksen liitteessä. Allianssisopimuksen liite tuodaan erikseen kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi/tiedoksi.

Allianssisopimuksen muutoksen jälkeen kaupungilla ja sen liikelaitoksilla säilyy oikeus teettää Raitiotieallianssilla raitiotien rakentamisen kanssa rinnakkaisia katuympäristön ja kunnallistekniikan kehittämistoimia, jotka voidaan hankintalainsäädännön mukaisesti teettää Raitiotieallianssilla. Ilman kilpailustako, mielenkiintoista?

Kaupunki vastaa sopimussiirron edellytyksenä olevan vakuuden järjestämisestä allianssin palveluntuottajille.

Kaupunki, joukkoliikenteen palveluryhmä hankkii raitiotiejärjestelmän operaattorin yhteistyössä Tampereen Raitiotie Oy:n kanssa.

Kaupunki maksaa Tampereen Raitiotie Oy:lle vuosittain vuokraa kalustosta ja vastiketta varikosta ja niiden ylläpidosta. Kaupunki maksaa vuosittain vastiketta radasta ja siihen välittömästi liittyvästä infrastruktuurista sekä niiden ylläpidosta. Edelleen kaupunki maksaa vuosittain hallinnointikorvauksena yleiskustannusvastiketta. Kaupunki tekee investointivaiheessa vuosittain yhtiöön sijoituksen sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon valtionosuutta vastaavalla määrällä. Mielenkiintoinen kysymys, minkä hintaisia vuokria ja korvauksia on tarkoitus periä?

Yhtiö toimii hankkeen tilaajana valtuuston päättämän tavoitekustannuksen mukaisesti. Yhtiö valtuuttaa kaupungin toimimaan rinnallaan Raitiotieallianssin rakennuttajana ja suunnitteluttajana.

Kaupunki tekee raitiotiehankkeeseen liittyvät päätökset yleistä päätöksentekomenettelyä ja voimassa olevia hallinto- ja johtosääntöjä noudattaen.

Valitettavasti on nähty, miten päätöksentekomekanismi toimii. Ensin päätös tehdään lain mukaan sitten myöhemmässä vaiheessa se siirtyykin toisen lain alaisuuteen. Ei ole hyvä hallintotapaa.

Kaupungilla on oikeus valvoa hankkeen toteuttamista kaupungin strategisten tavoitteiden mukaisesti. Kaupungin edustajat osallistuvat Raitiotieallianssin johtoryhmän, projektiryhmän ja työryhmien toimintaan.

***********

Vääntöä ratikan linjauksesta Lielahdessa ja Hiedanrannassa

Tampereen kaupunginhallitus otti aikalisän Lielahden ratikkareitin suhteen. Ratikkaverkostoa on ollut tarkoitus jatkaa välittömästi Länsi-Tampereelle, kunhan nyt rakenteilla oleva yhteys Hervantaan ja yliopistosairaalaan valmistuu vuonna 2021.

Ratikan yleissuunnitelmassa 2014 reitti kulki kauppakeskusten kautta. Nyt (lokakuu 2017) ratikan linja oli jo piirretty kulkevaksi entisen Lielahden sellutehtaan alueen läpi Lentävänniemeen, kunnes viereisen kauppakeskuksen toimijat älähtivät, eikä syyttä. Heidän mukaansa ratikka sivuuttaa yhden Suomen suurimmista kaupallisista keskuksista.

Kompromissiksi on tarjoiltu vaihtoehtoa, jonka mukaan kauppakeskukselle vedettäisiin pistoraide. Tätä voitaisiin hyödyntää joskus enemmänkin, mikäli ratikkaa jatketaan Ylöjärvelle. Joku näkee pistoraiteen huonona puolena on se, että ratikan vuoroväli harvenisi 15 minuuttiin, kun joka toinen vuoro kulkisi kauppakeskukseen ja joka toinen Lentävänniemeen. Ajatuksenakin huono suunnitelma!

Tässä kuva Ratikkareitit Liel -Hiedanr 2016.pdf reittivaihtoehdoista. Kustannukset ovat syy, millä yleissuunnitelman mukainen reitti halutaan heittää sivuun. Ratikan suunnittelun lähtökohtana oli 2014 250 milj. euroa. Ratikkapäätöksessä 2016, ylitystä tuli em:ta jo yli 30 milj. euroa. Suunnittelijoiden naama punottaa, koska tuokaan summa ei tule riittämään. Siinä on syy, miksi linjaus halutaan mahdollisimman suoraan Hiedanrannan kautta Lielahteen. Linjan palvelevuus ja matkustajaystävällisyys ovat toissijainen juttu.

Selllutehtaan alueelle on kaavailtu 25 000 asukkaan kaupunginosaa, jonka joukkoliikenteen rungon ratikka muodostaisi. Niinhän se ratikka muuttaa väkisinkin myös Hervannan joukkoliikenteen rungoksi. Tästä ei ole perusteeksi ohittaa Lielahden kauppakeskuksia ja palvelukeskusta.

Jos pitää kannattaa, kannatan yleissuunnitelman mukaista linjausta. Kiskot saadaan mutkille palvelemaan myös Hiedanrantaa ja Niemenrantaa.

***********

Ratikan rakentamisen vilkkain vuosi tulossa

Ensi vuodesta tulee ratikan rakentamisen vilkkain vuosi. Ratikan rakentaminen on nyt käynnissä kaikilla viidellä lohkolla: keskustassa, Kalevassa, Hervannan valtaväylällä, Hervannassa ja tulevan varikon tontilla.

Vuodesta 2018 tulee (AL 1.11.2017) Tampereen ratikan rakentamisen vilkkain vuosi. Tavoitteena on rakentaa viisi kilometriä valmista kaksoisraidetta, jatkaa ratasiltojen rakentamista ja katurakentamista sekä viimeistellä johto- ja putkisiirtoja. Esimerkiksi Sammonkadun kiskot pyritään rakentamaan kokonaan ensi vuonna.

Raitiotieallianssista kerrotaan, että rakennustöiden ensimmäinen vuosi on sujunut suunnitelmien mukaan niin valmistumisasteen, kustannusten kuin tehtyjen työtuntienkin osalta. Raitiotien kustannukset ovat suunnitellulla tasolla. Töiden valmiusaste on tällä hetkellä 12 prosenttia ja projektiajasta on käytetty 18 prosenttia.

Valtuuston hyväksymä raitiotien ensimmäisen osan tavoitekustannus oli 219,018 milj. euroa. Toteutusvaiheen aikana hankkeen sisältö on tarkentunut, ja tavoitekustannus on nyt 219,521 miljoonaa euroa. Jassoo, kustannusten nousua tässä vaiheessa jo 0,503 milj. euroa. Mihin sitä vielä päästäänkään?

Allianssin myöntämä kustannusten ylitys tässä vaiheessa 0,503 milj. euroa.

***********

Hämeensillan patsaat joutuivat evakkoon

Hämeensillan pirkkalaisveistokset kuljetettiin (AL 31.10.2017) Hämeensillan remontin ja ratikan töiden alta suojaan. Samalla on tarkoitus kunnostaa niitä. Neljä patsasta eli Suomen neito, Eränkävijä, Veronkantaja ja Kauppias asetettiin paikoilleen 26. syyskuuta 1929. Patsaiden aiheena ovat 1200–1500-lukujen pirkkalaiset, mutta niiden tyyli korostaa valmistumisensa aikakauden kansallisen itsetunnon nousua ja atleettisia ihanteita. Patsaat veisti Wäinö Aaltonen vuosina 1927–29. Patsaat ovat pronssia ja ne ovat nelisen metriä pitkiä. Rahat teoksia varten lahjoitti Tampereen kaupungille kauppaneuvos Rafael Haarla.

Hämeensillan korjausten pitäisi valmistua loka-marraskuuksi 2019.

*************

Hallinto-oikeus hylkäsi ratikkavalitukset

Hämeenlinnan HaO on hylännyt 17.10.2017 Tampereen ratikasta tehdyt valitukset. Oikeuden mukaan, Tampereen kaupunginvaltuusto teki päätöksen raitiotien rakentamisesta harkintavaltansa rajoissa. Herää kysymys, eikö lakia tarvitse noudattaa lainkaan, kun harkintavalta riittää? Entä päätöksen valmistelun ja päätöksen aikaiset lain rikkomukset? Eikö oikeus ottanut näihin kantaa? Todennäköisesti ei, koska se on väistänyt asian laillisuuden tutkimisen harkintavallan toteamisella.

Hallinto-oikeus toteaa loppupäätelmässään lisäksi, että kaupunginvaltuuston päätös ei ole valituksissa mainituilla perusteilla muutoinkaan lainvastainen. Outoa sinänsä, että valituksissa tuotiin esiin useita lainrikkomuksia. Hallinto-oikeus huomauttaa vielä, että kunnallisvalitusta ei saa tehdä tarkoituksenmukaisuusperusteella. Mitähän tuokin tarkoittaa? Välillä oikeus päätöksissään hyväksyy tarkoitusmukaisuusharkinnan ja välillä ei!

Hallinto-oikeuden antamaan päätökseen voi hakea muutosta korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

Tuomioistuinten pitäisi perustuslain mukaan olla riippumattomia, myös hallinto-oikeuksien. Tosielämässä hallinto-oikeuksien päätöksiin mm. kunnat pystyvät vaikuttamaan. Hallinto-oikeudet ovat usein (jätän sanomatta, yleensä) roolissa, jotka vain leimaavat kuntien päätökset ja etsivät menettelyyn löytyvät pykälät, siitäkin huolimatta, että ilmeinen virheellisyys ja lain rikkominen on tosiasia. Erään selkeän kuntalain rikkomuksen HML:N HaO kuittasi näin; toimenpiteellä ei ole vaikutusta päätöksen lainvoimaisuuteen. Ei ottanut kantaa lain rikkomiseen.

***********

Nimet paperiin – Iso ratikkasopimus allekirjoitetaan ma 16.10.2017

Tampereen kaupunki ja Transtech Oy allekirjoittavat raitiotievaunujen toimitussopimuksen maanantaina 16.10.2017 Raatihuoneella.

Sopimuksen allekirjoittavat pormestari Lauri Lyly (sd), konsernijohtaja Juha Yli-Rajala ja Skoda/Transtechin hallituksen puheenjohtaja Zdenêk Majer sekä Transtechin toimitusjohtaja Lasse Orre.

Sopimuksen arvo on noin 104 miljoonaa euroa. Tampereen vuoden 2017 talousarviossa kerrotaan, että kaluston osuus on 97,5 milj. euroa. Sopimuksen allekirjoituksella hankintahinta meni heti 6,5 milj. euroa "pitkäksi"! Kauppasopimukseen sisältyy 19 raitiovaunun lisäksi vaunujen kunnossapitoa kymmeneksi vuodeksi. Lisäksi on mahdollista hankkia lisävaunuja, pidentää vaunuja myöhemmin sekä jatkaa kunnossapitopalvelua enintään 40 vuodeksi.

Transtech Oy:n valmistamat raitiotievaunut ovat 37 metriä pitkiä. Ensimmäisen erän hankinnassa yhden vaunun hinta on n. 3,8 milj. euroa. Sopimuksen mukaan ensimmäinen vaunu toimitetaan Tampereelle alkuvuonna 2020. Raitiotieliikenteen Hervannasta Taysille arvioidaan alkavan keväällä 2021.

Kovasti ratikkahanketta perusteltiin esteettömyydellä, raitiovaunussa on matala lattia ja tilaa yhteensä 264 matkustajalle, sekä on esteetön pääsy pyörätuolilla ja lastenvaunuilla. Mutta se jäikin kertomatta, miten päästään pyörätuolilla tai rollaattorilla lumisohjossa ratikkapysäkille.

Tampere hakee operaattoria pyörittämään ratikkaa. Ei muuta, kuin tekemään ennakkoilmoitusta. Linkki tässä https:///www.hankintailmoitukset.fi/fi/notice/view/2017-017190

***********

Raitiotievaunujen toimittaja selvisi

Transtech saa toimittaa Tampereen raitiotien vaunut. Markkinaoikeus on hylännyt 6.10.2017 kaikki ratikan hankintoja koskevat valitukset.
Valituksen teki suomalaiselle Transtechille kalustokilpailutuksen hävinnyt espanjalainen Stadler Rail Valencia S.A.U. Tuo suomalaisuus hymyilyttää, koska Transtechin omistaja on Skoda Transportation, Tšekkiläinen firma. Pääasia on, että suomalaiset saavat tästä työtä ja maksavat veronsa Suomeen Skoda vie voittonsa kotimaahansa tai minne viekään.

Valituksessaan espanjalainen vaunuvalmistaja sanoo, ettei tarjoajia ole kohdeltu tasapuolisesti. Oikeus velvoittaa Stadler Rail Valencian maksamaan Tampereen kaupungin sekä Transtechin oikeudenkäyntikulut, yhteensä noin 38 000 euroa.

Tuo vaunujen tilausprosessi on mielenkiintoinen. Tampereen kaupunginhallitus päätti 3. lokakuuta 2016 tilata vaunut Kajaanissa toimivalta Transtech Oy:ltä. Kuitenkin kaupunginvaltuusto päätti vasta 7.11.2017 ratikan rakentamisesta. Miten kh on voinut tietää varmuudella, että päätös on myönteinen? Hyvää maasutustako?

(AL 9.10.2017) Rata valmiina mutta ei vaunuja - näinkin voi käydä. Ratikkatoimittaja varoittaa, että raitiovaunut eivät välttämättä valmistu samaan aikaan raitiotien kanssa. Nyt alkaa vasta sopimuksen teko ja raitiotievaunun suunnitteleminen. Se vie pari vuotta. Herätys, herätys, kai sitä jotakin on suunniteltu, että on voitu laatia tarjouspyynnöt.

Tampere saa leveämmät ja 10 metriä pidemmät vaunut kuin Helsinki! Taas herättää ajatuksia. Olettaisin, että vaunujen koko määräytyy odotettavissa olevan matkustajamäärän mukaan, eikä kilpailuna siitä, kummalla on isommat vaunut, Tampereella vai Helsingissä.

Tampereen kaupungin tarjouspyyntö sisältää ensi vaiheessa 16 vaunua Hervannasta keskustaan ja Taysiin. Tämän tilauksen arvo on noin 61 miljoonaa. Toisessa vaiheessa vaunut Lentävänniemen osuudelle käsittävät 10 vaunua. Kaupan arvo on noin 36,5 miljoonaa euroa. Kokonaisuudessaan 26 vaunua maksaa noin 97,5 miljoonaa. Ma 16.10.2017 allekirjoitettu tilaus 104 milj. euron hintaan!

Transtech Oy:n tarjouksessa raitiovaunujen hankintahinta on noin 3,8–3,2 miljoonaa euroa kappaleelta hankintamäärästä ja optiojärjestelmästä riippuen. Lisäksi siihen sisältyy huoltosopimus, joka tarjouskyselyn perusteella kattaa 10 vuoden sopimuksen sekä 30 vuoden option huoltosopimuksesta.

Kuuleman mukaan tamperelaiset pääsevät vaikuttamaan ratikan väriin. Hip, hei hurraa...

***********

Raitiotiehankkeen osan 2 kehitysvaiheen aloittaminen

Kaupunginhallitus käsitteli kokouksessa 2.10.2017 ratikan jatko-osan suunnittelun tilaamista ja aloittamista välille Pyynikintori - Lielahti Raitiotieallianssilta kokonaishintaan 2,7 milj. euroa. Jäi tässä pöydälle.

Nyt herää kysymys, kuka kiirehtii ja miksi? Tai näkeehän sen. rakennusliikkeet haluavat päästä rakentamaan Santalahtea. Santalahden alueen asemakaava on vahvistunut 6.4.2017. Santalahti ja sen pääkatu Rantatie sijoittuvat osan 2 raitiotiereitin Pyynikintori - Lentävänniemi varrelle. Santalahden alueen asuin- ja liikerakentaminen on käynnistymässä nopeasti. Mikä kiire tässä on, kun seuraava talousarviovuosi alkaa vajaan kolmen kuukauden päästä?
Rakennusliikkeiden toiveena on, että Raitiotieallianssin kehitysvaihe 2 aloitettaisiin mahdollisimman nopeasti. Hiedanrannassa Raitiotieallianssin on alusta asti tarkoituksenmukaista valvoa, että raitiotieradan geometrian sekä pysäkkien ja sähkönsyöttöasemien sijoittelun suunnittelu on mahdollisimman realistista. Santalahden alueen rakentuminen edellyttää, että Rantatie-kadusta tehdään mahdollisimman nopeasti tarkat katu- ja rakennussuunnitelmat kunnallistekniikasta, raitiotieradan tilantarpeesta ja katujärjestelyistä.

Perusteluissa esitetään, että rakenteilla olevan osan 1 kokemuksista voidaan todeta, että lupa- ja kaavoitusprosessien kesto ovat aiheuttaneet raitiotien osan 1 rakentamiselle aikataulu- ja kustannuspaineita. Aikaisella kehitysvaiheella tätä voidaan vähentää osan 2 toteuttamisen osalta. Näin käy, kun tehdään liian tiukat aikataulut ja kustannusarviot.

Pormestariohjelma ei kuitenkaan edellytä näin nopeita liikkeitä. Tämän vuoden talousarvio ei sisällä määrärahaa jatkosuunnittelulle ja myöskin kuntalain 110 § 5 mom. edellyttää, että talousarviota on noudatettava. Ketkä haluavat kunnostautua lainrikkojana, vaikka koalition hengessä?

--------------

Raitiotien toteutusvaiheen yritysvaikutusten arvioinnin tilaaminen Tampereen yliopistolta

18.9.2017, Johtaja, kaupunkiympäristön palvelualue

On sitten tilattu ratikan rakentamisvaiheen aluetaloudellisten ja liiketaloudellisten vaikutusten arviointi ajalle 14.9.2017 - 13.9.2019 Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoululta hintaan 96 000 euroa (alv 0 %). Kustannukset maksetaan Raitiotien kehitysohjelman kustannuspaikalta 111821.

Kaupunginvaltuusto päätti 7.11.2016 raitiotiehankkeen ensimmäisen osan toteutuksesta. Hankkeen osan 1 toteutusvaihe on alkanut. Tampereen raitiotiestä valmistui vaikutusten arviointi syksyllä 2016. Arvioinnissa keskityttiin valmiin järjestelmän vaikutusten arviointiin. Arvioinnin yhteydessä tunnistettiin tarve myös raitiotien rakentamisen aikaisten, erityisesti yrityksiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnille ja seurannalle.

Työn tulokset raportoidaan kirjallisessa väliraportissa kesäkuussa 2018 ja loppuraportissa syyskuussa 2019. Tampereen kaupungin, Pirkanmaan liiton, Tampereen kaupunkiseudun, Kauppakamarin ja Pirkanmaan Yrittäjät ry:n yhteisesti ohjaaman hankkeen arvioidut kokonaiskustannukset ovat 100 000 euroa (alv 0 %), josta kaupungin osuus on 96 000 euroa (alv 0 %) ja Kauppakamarin 4000 euroa (alv 0 %).

Tutkimushankkeen tulokset hyödyttävät useaa hankeosapuolta. Miten? Hankintaan ei sovelleta lakia julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista, koska kyseessä on on tutkimus- ja kehittämispalveluhankinta, joka edellä todetun lain 9 § 1 momentin 13) kohdan mukaan jää lain soveltamisalan ulkopuolelle. (...paitsi jos niistä saatava hyöty koituu yksinomaan hankintayksikölle sen toiminnassa käytettäväksi ja hankintayksikkö korvaa suoritetun palvelun kokonaan;)

--------------

Raitiotien satelliittipaikantamisen tukiasemien hankinta

11.9.2017Johtaja, kaupunkiympäristön palvelualue

Pelättävissä lienee, että ratikka eksyy, koska raitiotien satelliittipaikantamista varten tilataan tukiasemat hintaan 45 000 € (alv 0 %). Kolmasosa kustannuksista eli 15 000 € (alv 0 %) maksetaan Raitiotien kehitysohjelman kustannuspaikalta 111821.

Tampereen kaupunki perustaa yhdessä Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen kanssa kantakaupungin alueelle tarkassa satelliittipaikannuksessa tarvittavan GNSS- eli Global Navigation Satellite System -tukiasemaverkon. Tukiasemaverkkoa käytetään mm. raitiotien rakentamisen työkoneohjausjärjestelmissä, suunnitteluun liittyvissä maastomittauksissa ja erilaisissa tutkimushankkeissa.

Satelliiteista tukiasemille tuleva data ohjataan tietoliikenneverkkoa pitkin valtakunnalliseen Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen hallinnoimaan FinnRef-verkon palvelimelle. FinnRef-verkossa on tällä hetkellä 20 GNSS- tukiasemaa ja niiden sijainnit kattavat tasaisesti koko maan. Tampereen tukiasemat täydentävät valtakunnallista verkkoa. Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus käyttää Tampereen tukiasemia erilaisissa tutkimushankkeissa. Miten lie sovittu korvaustasosta?

Tampereen kaupungin hankkimat tukiasemat jäävät Tampereen kaupungin omistukseen, ylläpitovastuulle ja käyttöön. Ylläpitokustannuksista vastaa Tampereen Infra liikelaitos. Tukiasemien kokonaishinta 45 000 euroa (alv 0 %) sisältää GNSS-laitteet, antennit, tukiasemien rakentamisen sekä sähkö- ja kaapelityöt. Kokonaiskustannukset jaetaan tasan Raitiotien kehitysohjelman, Smart Tampere-ohjelman ja tietohallinnon Digiohjelman kesken.

--------------

Keskustan saavutettavuus ja vetovoima raitiotien rakentamisen aikana -tutkimuksen tilaaminen

27.6.2017 Johtajan 1.varahenkilökaupunkiympäristön palvelualue

Tassa on tilattu tarjoutujan tekemä toimenpideohjelma WSP Finland Oy:ltä "Keskustan saavutettavuus ja vetovoima raitiotien rakentamisen aikana" sekä sen seuranta. Puolet kustannuksista eli 23 314,50 euroa (alv 0 %) maksetaan Raitiotien kehitysohjelman kustannuspaikalta 111821.

Tampereen keskustassa on raitiotien rakentamisen lisäksi käynnissä useita suuria rakennushankkeita yhtä aikaa v.2018 - 2021 aikana. Tämän vuoksi on tarpeellista pohtia keinoja, joilla kaupungin keskustan saavutettavuus ja vetovoima varmistetaan haasteellisista olosuhteista huolimatta. Tavoitteena on löytää keinoja keskustan saavutettavuuden ja vetovoimaisuuden vahvistamiseksi ja varmistamiseksi sekä erityisesti keskustan rakennustyömaiden aiheuttamien negatiivisten vaikutusten minimoimiseksi yhdessä alueen yrittäjien kanssa. Työn kokonaishinta 46 629 euroa (alv 0 %) perustuu liikennesuunnitteluun liittyvien suunnittelu- ja asiantuntijapalveluiden puitesopimukseen (TRE: 8586/02.07.01/2016) ja työstä aiheutuvat kustannukset jaetaan tasan Raitiotien kehitysohjelman ja Keskustan kehittämisohjelman kesken.
--------------

Hankinta raitiotien yleissuunnitelman tarkistus välillä Ruotula-Koilliskeskus

19.6.2017 Suunnittelupäällikkö, Kaupunkiympäristön palvelualue

Tässä on myös tilattu tarjoutujalta Ramboll Finland Oy:ltä raitiotien yleissuunnitelman tarkistusta koskeva liikenneselvitys välillä Ruotula-Koilliskeskus hintaan 67.764,00 euroa (alv 0 %),josta kulujen osuus on arviolta 500 euroa. Ramboll Finland Oy on tehnyt 29.5.2017 tarjouksen raitiotien yleissuunnitelman tarkistuksesta koskevasta liikenneselvityksestä välillä Ruotula-Koilliskeskus. Työssä noudatetaan voimassa olevaan LKT-puitesopimusta ja veloitusperusteena on aikapalkkio henkilöryhmittäin.

***********

Rahaa ratikalle Euroopan investointipankilta

(AL 29.9.17) Euroopan investointipankki (EIP) on myöntänyt Tampereen raitiotien ensimmäiselle osuudelle 150 miljoonan euron lainan.

Entinen valtiovarainministeri Alexander Stubb kertoo, että ensimmäinen raitiovaunulinja sujuvoittaa ihmisten arkea ja liikennettä Tampereella. Se myös tekee kaupungista entistä vihreämmän, houkuttelevamman ja helposti saavutettavamman paikan asua ja työskennellä, mikä samalla parantaa koko alueen kilpailukykyä. Tämä tukee niitä arvoja, joita EIP pitää tärkeinä. Kun vain näkis...

Muutama seikka, jotka kampittavat Stubbin näkemystä. Ei anna oikein hyvää kuvaa hänen toiminnasta, kun hän valtiovarainministerinä mene sopimaan ministerityöryhmässä ratikkahankkeelle myönnettävästä valtion tuesta, seurauksella, että Tampere joutuu ottamaan velkaa rankasti. Ottaen huomioon, että ratikka palvelee n. 15 % kaupunkilaisista, niin arjen ja liikenteen sujuvoittaminen noilla perusteilla tuntuu kornilta. Sama juttu muilla esiin nostetuilla seikoilla.

***********

Kovaa hehkutusta ratikasta

AL 27.9.17 uutisoi näyttävästi ratikan rakentamisesta ja mitä siitä tiedetään. Ymmärrettävää, että nyt haetaan esiin hankkeen hyviä puolia, tasapuolisuuden nimessä kyllä odottaisi, että myös haitoista ja muista ongelmista kerrottaisiin. Päätös ei edelleenkään ole lainvoimainen, vaikka sitä rakennetaankin toimeenpanopäätöksellä.

Samoin minä ja moni muukin haluaisi kuulla, mitä tapahtui kulisseissa ennen 7.11.2016 päätöstä. Ottaen huomioon, että 16.6.2014 valtuusto päätti jotakin ja kun valtuusto on ylin päättävä elin kunnassa, niin olisi hauska tietää kenen päätöksellä valtuuston päätöksen yli käveltiin suunnittelun jatkamisen osalta? Onko niin, että asian selvittely periaatteessa kuuluisi tutkia virkarikostutkintana?

***********

Tamperelaiset pääsevät päättämään ratikan väristä

Markkinaoikeudesta odotetaan lähiaikoina päätöstä ratikkavaunuista. Nyt kuulemma alkaa hidastamaan hommia, kun vaunujen toimittaja ei ole selvillä. Tuleva kalustopäällikkö vakuuttaa, että tamperelaiset pääsevät valitsemaan väriä. (AL 26.9.17) Onhan sekin jotakin!

Hallilan kohdalla kaavasta on valitukset sisällä, joka on aiheuttanut sen, työvaiheiden järjestystä on jouduttu muuttamaan. Kiskotusta on laskettu jo monessa kohtaa maahan.

Hauska yksityiskohta virkamiesten tilauksista. On tilattu ratikan paikantamisjärjestelmä, ettei juna pääse eksymään! Hah, hah, heh, kyllä tiedän, mitä tarkoittaa.

***********

Vaaran paikkoja tulossa ratikkareitille

(AL 6.9.17) Hervannan valtaväylän varteen tulee risteyksiä, joissa ratikka sekä valtaväylälle tulevat ja sieltä poistuvat autot kohtaavat liittymässä samassa tasossa. Paikalle ei kuitenkaan tule tasoristeyksen kaltaisia puomeja tai varoitussummereita. Kaupungissa joudutaan ajamaan tasoristeyksessä ja uudenlaisiin, kolmiomallisiin "liikennevaloihin". Autoliikenne pysäytetään kolmiomallisilla raitiovaunuvaloilla. Alin keltainen lamppu varoittaa ratikan lähestyvän. Kun vaunu on lähellä, kaksi ylintä punaista valoa vilkkuvat. Tällöin risteyksen yli ei saa ajaa,

Muotialaan Hervannan valtaväylän ja Nekalantien risteykseen on juuri alettu rakentaa vahvasti tasoristeyksen kaltaista liittymää.

***********

Hämeensilta remonttiin - päälle varasilta

(Tamperelainen 30.8.17) Kovia suunnitelmia Hämeensillan uusimiseksi. Jos liikenne siirretään kaksi metriä nykyisen Hämeensillan päällä olevalle varasillalle, voidaan vanha purkaa pois kerralla. Varasillalle ohjattaisiin kaikki Hämeensillan liikenne siksi aikaa, kun vanha silta puretaan ja rakennetaan uudestaan.
Uuden sillan hinnaksi on arvioitu noin viisi miljoonaa euroa. Siltaurakkaa etukäteen haarukoineella Tampereen kaupungilla varasiltaa ei pidetty vaihtoehtona, sillä sen rakentaminen maksaa lähes miljoona euroa. Kaikki nämä ratikkakustannusten päälle.

Urakkakilpailussa mukana Kreate, Lemminkäinen ja YIT. Kolmikko kilpailee hinnalla, jolla ne ovat valmiita sillan rakentamaan. Varasilta sisältyy kokonaisurakkaan, jos sellainen rakennetaan. Urakoitsija on tarkoitus valita marras-joulukuun vaihteessa. Tarjouksia odotetaan lokakuulla.

– Varasillan rakentaminen helpottaa purkamista ja vähentää työvaiheita, kun kaikki voidaan tehdä kerralla. Liikennejärjestelyitäkään ei tarvitse muuttaa kuin kerran. Jos työ tehtäisiin puolittain, pitäisi esimerkiksi keskelle tehdä työnaikainen tukiseinä.

Noin 12–13 metriä leveälle varasillalle mahtuisi kevyt liikenne ja ajokaistat kahteen suuntaan. Varasillan kansi olisi noin kaksi metriä korkeammalla kuin nykyisen sillan pinta, joten sen päihin täytyisi rakentaa sillalle vievät rampit. Varasilta tuettaisiin Tammerkosken pohjaan porattavilla paaluilla.

Ulkonäöltään uusi silta olisi vanhan kaltainen. Suurin ero on teatteritalon alapuolelle tuleva uusi Tempon alikulkutunneli. Nykyisen sillan graniittilaatat irrotetaan ja palautetaan pakoilleen uuteen siltaan. Siltatöiden pitäisi alkaa ensi keväänä. Uuden Hämeensillan pitäisi valmistua lokakuuksi 2019.

Myös nykyistä vuonna 1929 valmistunutta siltaa rakennettaessa paikalla oli väliaikainen silta, silloin sen vieressä.

Hämeensilta

* nykyinen silta valmistui vuonna 1929
* 68-metriä pitkä yksiaukkoinen holvisilta
* kantavat osat teräsbetonia ja verhoilu graniittia
* sillalla neljä Wäinö Aaltosen Pirkkalaisveistosta Suomen neito, Veronkantaja, Eränkävijä ja Kauppias.
* paikalla useita puusiltoja ainakin 1500-luvulta lähtien, teräsrakenteinen silta valmistui vuonna 1884

***********

Valtuuston 12.6.2017 hyväksymästä pormestariohjelmasta poimittua

SUJUVAT RAIDE- JA TIEYHTEYDET

--------

"Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti Tampereelle rakennetaan kaksihaarainen raitiotie Pyynikintorilta Hervantaan ja Taysin alueelle vuosien 2017–2021 aikana. Raitiotien jatkaminen Hiedanrantaan/Lentävänniemeen toteutetaan valtuuston hyväksymän toteutussuunnitelman pohjalta kustannus-hyötyarvioon nojatenen. Valtuustokauden aikana käynnistetään suunnittelu raitiotien jatkamisesta Koilliskeskukseen/Kangasalle, Hatanpäälle/Härmälään ja edelleen Pirkkalaan sekä Hiedanrannasta Ylöjärvelle. "

--------

Kyllä, visioita pitää olla. Tärkeää on tietää kenen ehdoilla ja keiden hyväksi asioita suunnitellaan. Suunnittelun hankintapäätös on tehty 19.6.2016 hintaan 67764 euroa (alv 0%). Lain mukaan kansallinen hankintaraja on 60000 euroa, jonka ylittävät hankinnat pitää kilpailuttaa. Kuunnellaan virkamieheltä kootut selitykset, miksi jätettiin lakia noudattamatta.

Keskusteluun siitä, että, johtavatko rakennusliikkeet Tampereen päätöksentekoa, em. kaltainen menettely on omiaan vahvistamaan tätä näkemystä.

***********

Valtuuston päätöksen ja pormestariohjelman yli ollaan kävelemässä

Raitiotien kehitysohjelman tilannekatsauksesta poimittua. "Virkamiesvalmistelussa on esitys, että Raitiotieallianssin osan 2 kehitysvaihe käynnistetään ainakin itäisen osan osalta jo syksyn 2017 aikana."

Raitiotien kakkosvaihetta Pyynikintorilta länteen aletaan suunnitella vielä tämän vuoden puolella, jos siihen saadaan päättäjiltä siunaus. Alkuperäisten suunnitelmien mukaan Pyynikintorilta Lentävänniemeen ulottuvan kakkosvaiheen suunnittelu- ja kehitysvaiheen piti ajoittua vuosille 2020–2021.

Tjaah, virkamiehetkö kaupunkia johtavat? Tehdään nyt tuota 1. vaihetta hieman pidemmälle, ennen kuin aletaan suunnittelemaan muuta. Toisaalta, asian ymmärtää sillä, että kun ratikka on rakenteilla, on sitä koskevat suunnitelmat pääosin tehty, niin konsulttifirmoilta vähenevät työt. Nyt pitää saada "hovikonsulteille" töitä ja tähän on valjastettu virkamiehet. Tarjoutujia suunnitelmien tekoon kyllä riittää. Rakennusliikkeiden kassavirta ei saa olla määräävä tekijä. Kuntalaki ei edellytä yksityisten yritysten toimeentulon turvaamista kaupungin rahoilla. Kai se niin on, että kaupunginvaltuusto ampuu lähtölaukauksen suunnittelun jatkamisesta eikä virkamiehet?

Valtuusto päätti 7.11.2016 ratikan rakentamisesta. Kaupunginhallitus päätti 21.11.2016 em. päätöksen voimaanpanosta kuntalain (1995) § 98 nojalla; "Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus. Päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Täytäntöönpanoon ei kuitenkaan saa ryhtyä, jos oikaisuvaatimus tai valitus käy täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi taikka jos oikaisuvaatimuksen käsittelevä toimielin tai valitusviranomainen kieltää täytäntöönpanon."

Välittömien töiden käynnistykseen ei ollut kiirettä, ellei sitten ulkopuolinen painostus ole vaikuttanut. Mene ja tiedä.

***********

Hämeenkatu ja Itsenäisyydenkatu, käytännössä suljettu henkilöautoilta

Hämeenkadun itäpää suljetaan (AL 30.5.17) henkilöautoliikenteeltä kokonaan ma 5. kesäkuuta. Taksi-, huolto- ja bussiliikenne on yhä sallittua. Syynä järjestelyyn ovat raitiotien rakennustyöt.

Itäpää suljetaan henkilöautoilta Rautatienkadun ja Hatanpään valtatien väliltä muun muassa siksi, koska raitiotietyöt asematunnelissa heikentävät Itsenäisyydenkadun välityskykyä. Asematunnelin pohjoinen puolisko suljetaan liikenteeltä kesäkuun puoliväliin mennessä. Näin liikenne kulkee asematunnelissa vain eteläisen puoliskon kahta kaistaa pitkin molempiin suuntiin.

Raitiotien rakentaminen asematunnelissa Itsenäisyydenkadulla tietää yhdessä muiden liikennejärjestelyjen kanssa vaikeuksia henkilöautoliikenteelle Itsenäisyydenkadun länsipäässä. Asematunnelin pohjoinen puolisko suljetaan liikenteeltä kesäkuun puoliväliin mennessä. Siten liikenne kulkee vain asematunnelin eteläpuoliskolla kahta kaistaa pitkin.

Nyt suositellaan käyttämään muita reittejä (AL 30.5.17). Jos ruuhkat kasvavat, kaupunki harkitsee temppua, eli henkilöautoilun kieltämistä Itsenäisyydenkadulla Rautatienkadun ja Tammelan puistokadun välillä.

Tätä sitten on tiedossa monta vuotta!

Itsenäisyydenkadulla ollut tamperelainen kukkakauppa laittoi näyteikkunaansa raflaavan ilmoituksen "Ratikka tappoi 4-vuotiaan" (Tamperelainen 26.5.17). Syyksi kauppias ilmoitti ratikkatyömaan aiheuttaman asiakaskadon. Näitä liikkeiden sulkemisia tulee vielä paljon.

***********

Henkilöautojen käyttö lisääntyy

Ikävää olla jälkiviisas! Kirjoitin jo vuonna 2014, miten useassa tapauksessa tulee käymään, otetaan oma auto käyttöön. Tämän ratikka vaikuttaa. Yhä useampi joutuu kävelemään (AL 12.5.17) pidemmän matkan pysäkille ja kulkemaan keskustaan kahdella liikennevälineellä.

Nyt Tampereen joka asuinalueelta on vaihdoton bussiyhteys keskustaan. Tampereen joukkoliikenteen suunnittelupäällikkö Juha-Pekka Häyrynen myöntää, että ratikan tultua joidenkin asukkaiden on helpompi matkustaa keskustaan omalla henkilöautolla. Jos ratikkapysäkille on pitkä matka, pikkubussit kuljettavat ratikkapysäkille ja polkupyörille on tulossa katoksia. Ikään kuin polkupyöräkatokset olisivat tässä se suurin ongelma.

Ja vielä tämäkin, vesijohtovesi sameaa

Vesi on tilapäisesti (AL 12.5.17) samentunut Kalevassa ja sen lähialueilla vesijohtotöiden takia. Kalevassa tehtiin muutostöitä raitiotietyömaan takia, mikä aiheutti häiriön vedenjakelussa.

Ja tätä ja vastaavaa herkkua tulee riittämään vuosiksi eteenpäin.

***********

Hyvästi yksityisautot Hämeenkadulta

(AL 5.5.17) Hämeenkadun molemmat päät suljetaan yksityisautoilta kesäkuun alussa – syynä ratikkatyöt. Hämeenkadun itäpää eli rautatieaseman puoleinen pää suljetaan yksityisautoilulta kesäkuun alussa, tällä kertaa lopullisesti. Katu suljetaan Hatanpään valtatien ja Rautatienkadun väliseltä osalta.

Ratikan rakennustyöt Hämpin itäpäässä alkavat vasta ensi vuonna, mutta katuosuus pitää sulkea rautatietunnelissa tehtävien töiden vuoksi. Siellä on töiden aikana käytössä vain yksi kaista kumpaankin suuntaan.

Liikenne häiriytyy. Katuosuuksien sulkeminen ruuhkauttaa liikennettä, tämä on ollut tiedossa. Satakunnankadulle odotetaan samanlaista ruuhkaa kuin siellä oli keskitalvella. Just just...

Ratikkatyömaa ajaa Hämeensillan kuuluisat patsaatkin evakkoon. Wäinö Aaltosen luomat hahmot siirretään turvaan ratikkaremontin alta. Patsaat nostetaan ratikkaremontin tieltä turvaan jo tämän vuoden lopulla. Patsaat siirretään hyvissä ajoin keväällä (2018??) alkavan remontin tieltä. Hämeensillan patsaat ovat poissa sillalta noin kaksi vuotta. Hämeensillan korjausten pitäisi valmistua loka-marraskuuksi 2019.

Sitten tuleekin se mielenkiintoinen kysymys, mitä Hämeensillan remontti maksaa? Raitiotien yleissuunnitelmassa on kerrottu, että Hämeensillan korjaukseen on varattu 200 000 euroa. Sallikaa nauraa, oikein selkäkeikkanaurut! Eihän tuolla summalla siltaa edes kunnolla pestä!

***********

Asunto oikeassa paikassa - arvo nousee ratikan vaikutuksesta

Veikataan, että ratikka tulee nostamaan (AL 30.4.17) asuntojen hintoja Tampereella. Ratikan uskotaan nostavan reitillään asuntojen arvoa. Kaleva on Tampereen muodikkain kaupunginosa.

Myyntiajat lyhentyneet – ratikan ansiota? Mene ja tiedä. Jos haluaa, ratikan voi jo nähdä vaikuttavan, että sen reitin varrella esimerkiksi Turtolassa, Kalevassa, Lukonmäessä ja Hallilassa olevien asuntojen markkinointiajat ovat lyhentyneet viime syksyisen ratikkapäätöksen jälkeen. Poikkeuksen tässä tekee Hervanta.

Voi että, asun itse Hervannassa n. 600 m etäisyydellä Duon pysäkistä! Ei taida asunnon arvo nousta?

***********

Tampereen kaupunki saa poiketa luonnonsuojelulaista ratikan takia

Näin on linjannut KHO. Se on hylännyt Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry:n valituksen, joka koskee Pirkanmaan ely-keskuksen Kauhakorvenkadun varikkoalueen rakentamista koskevaa lupaa.

Ensin Hämeenlinnan HaO hylkäsi valituksenalaisella päätöksellään Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry:n valituksen Ely-keskuksen päätöksestä. KHO on tutkinut asian ja päättänyt hylätä valituksen. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Pirkanmaan ely-keskus myönsi luvan poiketa suojelumääräyksistä Kauhakorvenkadun varikkoalueella jo joulukuussa 2015. Päätöksellä varmistui, että Tampereen raitiotien varikko saadaan rakentaa Hervannan kylkeen liito-oravasta huolimatta.

Edelleen Pirkanmaan ely-keskus myönsi viime lokakuussa luvan poiketa liito-oravan suojelumääräyksistä myös Hallilassa. Lupa saatiin, jotta Hallilaan voidaan rakentaa raitiotie, sen pysäkki sekä kevyen liikenteen väylä, jota pitkin Pehkusuonkadulta tullaan pysäkille. Hallilassa poikkeus edellyttää kompensaatiotoimia, jolla liito-oravan heikentyviä pesintämahdollisuuksia parannetaan. Lisäksi liito-oraville sopivia elinympäristöjä ja kulkuyhteyksiä pitää turvata lähialueilla.

***********

Vaalit on käyty

Ratikan kannatukselle tuli vaalissa selvä viesti. Sen mukaan mennään, joten pulinat pois, äänestäjät ovat puhuneet!

Seuraavat valtuutetut tulivat valituksi uuteen valtuustoon. Osa luopui ehdokkuudestaan itse.

Ratikan puolesta ja lisävelkaannuttamisesta 7.11.2016 äänestäneet:

Kok; Harri Airaksinen, Anna-Kaisa ikonen, Antti Ivanoff, Aleksi Jäntti, Riitta Koskinen, Leena Kostiainen, Jouni Markkanen, Ilpo Rantanen, Ilkka Sasi, Seppo Silvennoinen, Irja Tulonen, Sofia Vikman
Sdp; Jukka Gustafsson, Tarja Jokinen, Ulla Kampman, Heini Lehtokannas, Johanna Loukaskorpi, Sanna Marin, Riitta Ollila, Jarmo Rantanen, Pekka Salmi, Ilpo Sirniö, Pia Viitanen
Vas; Mikko Aaltonen, Ulla-Leena Alppi, Kalle Hyötynen, Varpu Jutila, Anna Kontula, Minna Minkkinen, Sirkka-Liisa Virtanen
Vihr; Hanna Hakko, Satu Hassi, Anna-Kaisa Heinämäki, Jama Jama, Maija Kajan, Jaakko Mustakallio, Olli-Poika Parviainen, Irene Roivainen, Petri Siuro, Juhana Suoniemi
Rkp; Peter Löfberg

Ratikkaa ja velkaantumisesta vastaan äänestäneet:

PS; Markku Forsberg, Lassi Kaleva, Terhi Kiemunki, Heikki Luoto, Ilmari Rostila
Kesk; Mikko Alatalo, Matti Järvinen, Laila Koskela, Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen, Timo Vuohensilta
Kok; Erkki Axén, Matti Heinivaho, Mikko Leppälahti, Elina Sirén
Sdp; Aila Dündar-Järvinen, Anneli Kivistö, Anne Liimola, Tero Mattila, Seppo Salminen
Kd; Leena Rauhala, Satu Sipilä
TaPu; Lasse Oksanen, Yrjö Schafeitel
Skp; Jari Heinonen
AR; Aarne Raevaara

Tyhjää

Kok; Matti Höyssä
-------------

Liito-orava muutatti raitiotien linjausta Hervannassa

On tuolla luontokappaleella ihmeellinen valta, suorastaan kadehdittava tältä osin. Hervannan Tohtorinpuistossa mahdollisesti pesivä liito-orava pudottaa tulevan raitiotien nopeutta 35:stä 30 kilometriin tunnissa ja kasvattaa ajoaikaa 2–3 sekuntia. Raitiotien linjausta joudutaan muuttamaan 4 metrillä.

Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan, raitiotieallianssin suunnittelujohto ei ole mielissään mahdollisen liito-oravan pesän takia tehtävästä mutkasta! Voi pyhä yksinkertaisuus. Tämä liito-oravien majapaikat ovat olleet yleisessä tiedossa ja kun tiedetään, että oravia suojeleva laki on on "voimakas", allianssi otti tietoisen riskin kun lähti koittamaan kepillä jäätä.

Tästä aiheutuvat kustannukset lisätään kokonaispottiin. Että, kiitos tästäkin.

***********

Ratikka noussut vaaliteemaksi - miksi?

Vuoden 2017 kuntavaalissa, on Tampereella ratikkakeskustelu on noussut keskiöön ja vaaliteemaksi siitä huolimatta, että sitä rakennetaan jo. Tosin rakentaminen tapahtuu ilman lainvoimaista päätöstä. On meneillään kilpailu, ratikkatöiden vieminen mahdollisimman pitkälle ja mahdollinen uusintakäsittely. Paineet ratikkapäätöksen uusintakäsittelyyn kasvavat.

Pikaisella tutkimuksella, huom. pikaisella, löytyi heti muutamia kohtia, jotka herättävät kysymyksiä.

Näistä löytyy viittaus oheisiin kuviin. Raitiotien yleissuunnitelma, jonka mukaan valtuusto päätti 2014 jatkaa suunnittelua tiukoin reunaehdoin. Tampereen raitiotie, tiivistelmä raitiotien toteutussuunnitelmasta ja vaikutusten arvioinnista.

Yleissuunnitelma = jätetään tutkimatta nykyaikainen bussivaihtoehto.
Raitiovaunun, bussin ja henkilöauton kapasiteettivertailu = bussit nykyisiä n. 70 matkustajaa. Ei huomioitu nykyisiä sähkö/hybridibusseja, johon mahtuu 240-300 matkustajaa.
Kaupunkitaloudelliset kustannukset ja hyödyt = laskelmasta jätetty pois lainan hoitokulut, lyhennykset, korot ja muut kulut.

***********

Ratikan rakentaminen kiihtyy

Ratikan rakentaminen alkoi kohta pian ratikkapäätöksen 7.11.2017 jälkeen. Edes valitusaika ei ehtinyt kulua umpeen kun työt alkoivat. Ratikkapäätöksestä tehtiin kolme valitusta Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Parhaillaan on menossa vastaselitysten anto Tampereen kaupunginhallituksen oikeudelle antamaan vastaukseen. On se vain merkillistä, että toisessa hankkeessa voidaan odottaa lainvoimaista päätöstä, toisessa taas ei. Taloudelliset intressit taitavat vaikuttaa tässäkin.
Päätöksellä EI Ole edelleenkään lainvoimaa. Tämä on tosiseikka , joka on ohitettu. Koko hommassa paistaa pieni paniikin omainen tilanne. Äkkiä, mahdollisimman pitkälle. On selkeästi tiedostettu, että tuleva valtuusto voi, jos äänestäjät näkevät sen tarpeelliseksi, keskeyttää hankkeen ja siirtää myöhempään ajankohtaan, 2040-luvulle.
Koska työt on aloitettu ilman lainvoimaista päätöstä, on mahdollista että jos tuleva valtuusto keskeyttää työt, samalla sen pitää käynnistää vahingonkorvausvaatimukset niitä vastaan, jotka ovat laittaneet työt käyntiin. No, se on juridinen ongelma.
AL 22.3.17 uutisoi, raitiotien rakentaminen alkaa Tampereella toden teolla lähiviikkoina. Jo nyt työt ovat käynnissä Hervannan valtaväylällä ja Tekunkadulla, mutta huhtikuussa työkoneet pärähtävät käyntiin kahdeksassa kohteessa eri puolilla kaupunkia.
Raitiotien neljä vuotta kestävä ensimmäinen vaihe sisältää viisitoista kilometriä raidetta Pyynikintorilta Hervantaan ja Taysiin sekä varikon Hervantaan. Ennen kuin raitiotietä päästään rakentamaan, on siirrettävä johtoja, putkia ja liikennevaloja, tehtävä kiertoteitä ja kaadettava puita.

Tuo siirrettävien johtojen putkien, liikennevalojen ym. oheisprojektien rahoittaminen herättää kummastusta. Varsin paljon näistä aiheutuvia kuluja upotetaan kaupungin muille momenteille. Lämpöputkien siirrot vesilaitoksen alle, sähkökaapelit sähkölaitoksen alle, tai mikä tytäryhtiö lieneekään, jnee...

herää kysymys, miksi Aamulehti julkaisi tarkoituksella jutun asiasta, jonka tietää erityisesti ärsyttävän kaupunkilaisia. AL;n nettikyselyssä 22.3.17, oletko iloinen rataikkatöiden alkamisesta; 35 % oli iloisia ja 65 % oli vastaan.
--------------

Ote, Tampereen kaupunginhallituksen 13.2.2017 § 106 antamasta vastauksesta Hämeenlinnan HaO:lle tehdyn valituksen johdosta.

-----------------------------

Jokainen voi lukea, mitä täytäntöönpanosta sanotaan; " ..ei kuitenkaan saa ryhtyä, jos oikaisuvaatimus tai valitus käy täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi." Tämä on suoraan lakitekstistä. Miettikää, onko valitus hyödytön, kun töitä painetaan täyttähäkää.

Pientä pähkäiltävää, kun hallintolainkäyttölain 31 § (7.8.2015/891), sanoo päätöksen täytäntöönpanokelpoisuudesta seuraavaa.
Päätöstä, johon saa hakea muutosta valittamalla, ei saa panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Päätös voidaan kuitenkin panna täytäntöön lainvoimaa vailla olevana, jos laissa niin säädetään tai jos päätös on luonteeltaan sellainen, että se on pantava täytäntöön heti, tai jos päätöksen täytäntöönpanoa ei yleisen edun vuoksi voida lykätä.

Jos asiassa tarvitaan valituslupa, valitus ei estä täytäntöönpanoa. Täytäntöönpanoon ei kuitenkaan saa ryhtyä, jos valitus käy täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi tai jos korkein hallinto-oikeus kieltää täytäntöönpanon.

Nyt kysymys, oliko ratikkapäätös pantava täytäntöön heti ja vaatiko yleinen etu sitä? Muistamme AL:n kyselyn heti päätöksen jälkeen, kuntalaisten mielestä tehtiin (murskaluvuin) huono päätös. Yleinen etu ei vaatinut toimeenpanoa, mutta rakennusliikkeiden etu varmasti sitä vaati.

***********

Ratikka ja Aamulehti mukana vaalikampanjassa!

Aamulehden (AL 7.3.17) päätoimittaja Jouko Jokinen: Tuskainen dokumentti

"Kummeli-huumori ei olisi voinut syntyä missään muualla kuin Tampereella. Tunne vahvistuu jälleen, kun katselee Hannes Vartiaisen ja Pekka Veikkolaisen dokumentin Tampereen kaupunginvaltuuston syksyisestä kokouksesta, jossa valtuusto päätti rakentaa raitiotien Tampereelle. Siihen on koottu tragikoomisen kokouksen parhaat – tai pahimmat – palat.

Se on kooste Tampereen kaupunginvaltuuston legendaarisesta ratikkakokouksesta viime marraskuussa. Ratikkavaltuusto ampaisi tuolloin sellaisiin sfääreihin, joita ei osattu odottaa."

Tuota, tuota, miten sen sanoisin, siis nätisti. Aamulehtikin on lähtenyt linjalle, jota se itse on aikaisemmin moittinut. Esitykseen on koottu pääasiassa oppositiopuolueiden asiayhteyksistään irrotettuja lausumia. Näin pyritään vaikuttamaan näiden ryhmien edustajien vaalimenestykseen. Ajoitus oli hyvin harkittu.

***********

Raitiotiesillan rakentaminen alkaa

Raitiotieallianssi aloittaa uuden raitiotiesillan rakennustyöt Kekkosentiellä ma 13.3.17 (AL 6.3.17). Työt vaikuttavat liikenteeseen. Työalue on ABC-huoltamon ja Tampereen ammattikorkeakoulun välisellä alueella, nykyisen Teiskontien sillan vieressä.

Miten tämä kaikki on mahdollista? Päätös ratikan rakentamisesta ei ole lainvoimainen. Mitä mieltä on Hämeenlinnan hallinto-oikeus, poliisi, oikeuskansleri, eduskunnan oikeusasiamies, oikeusministeriö? Onko olemassa jokin sovittu tapa, että kunnan tai kunnan kanssa tekemisessä olevan instanssin ei tarvitse odottaa päätöksen lainvoimaisuutta, ts noudattaa lakia? Menettely antaa korruptiolle hyvän kasvualustan.

Luulisi poliisin jo virkansa puolesta kiinnostuvan asiasta.

Raitiotieallianssi on julkaissut kotisivun www.raitiotieallianssi.fi, josta voi seurata ratikan rakentamisen etenemistä.

***********

Synnytyssali, ratikkatoimisto

Näin uutisoi paikallinen aviisi, AL 26.2.2017. Näin ratikkalinjaus artikkelin mukaan etenee;

Joulukuu 2017: Kanjoni–Opiskelijankatu valmis.
Huhtikuu 2018: raitiotien päällysrakentaminen alkaa.
Syyskuu 2019: koeajojen tiedotus.
Syyskuu 2020: Hämeenkadun rakennustyöt valmiit.

Onko sisäpiirin tietoa tulevasta hallinto-oikeuden päätöksestä, kun työt on aloitettu noin voimallisesti? No aika näyttää.

Raitiotieallianssin neljä osakasta – Tampereen kaupunki, VR Track, Pöyry ja YIT, paiskivat töitä Finlaysonin toimistossa. Hetkinen, hetkinen, TAMPEREEN KAUPUNKI?? Eihän Tampereen kaupungin pitänyt olla mukana raitiotien rakentamisessa, vaan Tampereen raitiotie Oy:n. Näin joka vaiheessa päättäjille vakuutettiin.

Tämäkin selviää jutusta, raitiotien alta joudutaan siirtämään kymmeniä kilometrejä jäte- ja hulevesiviemäröintiä ja kaapeleita. Ensimmäiseksi alkavat katuverkon putki- ja johtotyöt sekä Hervannan valtaväylän maanrakennustyöt. Tähän kysymys; Miltä momentilta putki- ja johtosiirrot maksetaan?

Kun työmaavaihe on täydessä vauhdissa, ratikkahankkeessa työskentelee usea sata henkeä. Jo nyt hankkeen yhteystietoluettelossa on ylittynyt 300 nimen raja.

Ratikkaa perusteltiin viime syksynä monenlaisilla luvuilla. Ratikka toisi jopa 400 miljoonan euron hyödyt Tampereelle – tähän hurja lukema perustuu. Kyllä, esitetyt luvut ovat hartaita toiveita. Toivottavasti toteutuvat.

Tampereen ratikan vaunutoimittaja valittu – hinta kovempi kuin piti Lehdessä oli, että raitiovaunujen hankintapäätös sitoo kaupunkia. Sitooko? Ratkkapäätöstä ei ollut olemassa, kun vaunut tilattiin. Tilaus sitoo ensisijaisesti niitä, jotka ovat allekirjoittaneet tilaussopimuksen ja kaupunginhallituksen jäseniä, jos he ovat hyväksyneet tilauksen ennen ratikkapäätöstä.

Ratikan vaunuhankinnasta valitus – Espanjalaisten mielestä suomalaistoimittajaa suosittiin tarjouskisassa Valitus on vielä Markkinaoikeudessa.

Lehdessä oli väite, että puolet tamperelaisista asuu ratikkareitin varrella 8 vuoden päästä. Laskelma perustuu 800 metrin säteeseen ratikka pysäkiltä. Paremmalta saa näyttämään, kun sädettä kasvatetaan 1000 metriin tai varmuuden vuoksi 2000 metriin. Alunperin laskelmia esitettiin 600 metrin säteellä.

Sitten vaunuista. Tampereen ratikat ovat 37 metriä pitkiä ja niiden kyytiin mahtuu 240 matkustajaa eli 3 bussillista. Tässä kohtaa tapahtuu kansalaisten sumutusta. Lasketaanpa, 240/3=80. Ts. laskelmissa on esitetty, että käytettävissä on vain 80 hengen busseja. Tänä päivänä maailmalta löytyy sähkö ja kaasubusseja, jotka ottavat kyytiin myös tuon 240 matkustajaa.

Esteettömyydellä myös perusteltiin. Todellakin, vaunut ovat matalalattiaisia niin, että niihin pääsee pyörätuolilla, rollaattorilla ja lastenvaunuilla omatoimisesti, kunhan ensin jollain konstilla pääsee pysäkille.

Kaupunginvaltuuston kokouksessa 20.2.17 käsittelyssä myös

Asemakaava nro 8604 Hallila, Hervanta, Korkinmäki, Lukonmäki, Muotiala, Turtola, Uusi asemakaava ja asemakaavan muutos. Tämä kaavamuutos liittyy ratikkareitin linjaukseen. Puhetta riitti. Matkassa olivat liito-oravat ym. tekijät. Kokouksessa esitettiin hylkäystä ja toivomusponsi. Hylkääminen kaatui äänin 48-17 ja toivomusponsi kaatui äänin 21-44.

***********

Tampere on julkaissut 13.2.2017 päätökset meluilmoituksista: raitiotielinjan ja raitiovaunuvarikon rakentamiseen liittyvä paalutus, louhinta, iskuvasarointi ym.

Nähtävilläoloaika: 13.2.2017 - 17.3.2017Ympäristönsuojelupäällikkö on hyväksynyt kolme ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaista, häiritsevästä tilapäisestä melusta tehtyä ilmoitusta.

Raitiotieallianssin/YIT Rakennus Oy:n tekemät ilmoitukset koskevat raitiotielinjan rakentamiseen liittyvää louhintaa, pontitusta, paalutusta ja iskuvasarointia raitiotielinjan yleissuunnitelman mukaisella reitillä väleillä keskusta - Kaleva, Kaleva - Tampereen yliopistollinen keskussairaala ja Kaleva - Hervanta (2016-722-IPM), raitiotielinjan rakentamiseen liittyvää paalutusta, louhintaa, iskuvasarointia ja murskausta raitiotielinjan yleissuunnitelman mukaisella reitillä Hallilan asemakaava-alueella 6804 ja Suutalassa (2016-721-IPM) sekä raitiovaunuvarikon rakentamiseen liittyvää louhintaa, iskuvasarointia ja murskausta Ruskossa kiinteistöllä 837-585-0005-0077 (2016-720-IPM). Työt suoritetaan 15.2.2017 - 31.7.2021. Erityisen häiritsevää melua aiheuttavat työt suoritetaan varikkoalueen rakentamisen osalta arkisin maanantaista perjantaihin klo 7:00 - 20:00 ja lauantaisin 7:00 - 18:00. Muiden alueiden osalta erityisen häiritsevää melua aiheuttavat työt suoritetaan arkisin maanantaista perjantaihin klo 7:00 - 18:00.

Päätökset annetaan 15.2.2017. Päätöksiin tyytymätön saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava Vaasan hallinto-oikeudelle viimeistään 17.3.2017 osoitteeseen PL 204, 65101 Vaasa (käyntiosoite Korsholmanpuistikko 43). Valitusoikeus, valituskirjelmän sisältö ja liitteet yms. seikat käyvät tarkemmin ilmi päätöksissä olevasta valitusosoituksesta.

Kuulutus pidetään nähtävänä 13.2. - 17.3.2017 Tampereen kaupungin ilmoitustaululla.

***********

Tampereen vastaus ratikkavalituksiin

Kh päätti Tampereen vastauksesta 13.2.2017 Hämeenlinnan HaO:n tehtyihin, kahteen raitiotievalituksiin. Aikaisemmin oli tehty jo yksi valitus. Valitusten mukaan päätöksenteossa on menettelyvirheitä, valtuusto on ylittänyt toimivaltansa ja päätös on muutoinkin lainvastainen. Toisessa valituksessa vaaditaan päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä.

Hämeenlinnan hallinto-oikeus on pyytänyt kaupunginhallitusta antamaan lausunnon valitusten johdosta. Lisäksi hallinto-oikeus on pyytänyt varaamaan kaupunginvaltuuston puheenjohtajalle Sanna Marinille tilaisuuden antaa oma selityksensä kaupunginvaltuutettujen sijaantulojärjestystä koskevasta valitusperusteesta sekä valtuutettu Harri Airaksiselle ja valtuutettu Kirsikka Siikille esteellisyysväitteiden vuoksi.

Kaupunginhallituksen ehdotusten mukaan valitukset tulee osin jättää tutkimatta ja osin hylätä, eikä täytäntöönpanokieltoa tule antaa.

Kuvakaappaus kh:n esityslistasta § 106/13.2.2017. Arvoitus, huomaatteko mitään erikoista?

Vastaus; valittajien nimet on jätetty liitteissä julkaisematta.

Valituskierros on käyty läpi. KHO antoi päätöksensä, hylkäsi valitukset, ennen joulua 2018.

***********

Ratikanrakentajien työmaatukikohdat tulevat

YLE 2.2.17. Kymmenen työmaakoppirypästä pystytetään ratikan reitille keskustasta Hervantaan ja Kalevaan helmi- ja maaliskuussa. Perustettaviin seitsemään tukikohtaan tulee kaikkiaan noin 50 koppia. Suurimmat tukikohdat ovat aluksi Vellamonkadulla ja Insinöörinkadulla, jossa noin 10 kopin rykelmät sijoitetaan kahteen kerrokseen. Myös Suutalankadulle ja Hervannan varikolle kootaan isot tukikohdat ja Itsenäisyydenkadulle, Vuohenojalle ja Tekunkadulle sijoittuu rakentajien tiloja.

Maaliskuussa tukikohtien perustaminen laajenee Pyynikintorille ja Sotilaankadulle sekä Tekunkadun toiseen pisteeseen. Työmaatukikohdat ovat paikoillaan niin kauan kuin kullakin alueella rakennetaan. Viimeiset koppiryppäät puretaan arviolta vuoden 2021 lopussa.

Ratikasta on jätetty useita valituksia, joten prosessi on kesken. Hallintolainkäyttölain 31 §:ssä (7.8.2015/891) säädetään päätöksen täytäntöönpanokelpoisuudesta. Pääsääntö on, että päätöstä, johon saa hakea muutosta valittamalla, ei saa panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Raitiotietä on aloitettu tehdä monella tavalla tavoin ilman lainvoimaista päätöstä.

Täältä näkyy tarkemmin, mihin työmaatukikohdat nousevat.

***********

Hämeenkadun avaus maksaa maltaita

Hämeenkadun avaus maksaa maltaita ja samalla paljasti päätöksenteon heppoisuuden. Kun ei ole omat rahat kysymyksessä, voidaan asiaa pompotella vaikka kuinka pitkään.

Tampereen Hämeenkadun itäpään avaaminen on tarkoitus tehdä helmikuun alkuun mennessä. Operaation hinnaksi kerrottiin aluksi n. 50000 euroa, mutta parin päivän päästä summa huitelikin jo n. 100000 eurossa. Että hintava oli kokeilu,

Mites kaikki menikään? Pormestariohjelmaan 4 vuotta sitten oli valtakoalition toimesta, erinäisten sopimusten ja sitoumusten kautta kirjattu Hämeenkadun itäpään sulkeminen. YLA hylkäsi äänestyksessä kokeilun, mutta pormestari käytti otto-oikeuttaan, ja kh päätti kokeilusta.

Kansalaisten raivo kiihtyi tunnelin avaamisen aiheuttamien keskustan liikenneruuhkien, niin apo:t Pekka Salmi (sdp) ja Leena Kostiainen (kok) päättivät että, koska kokeiluaika päättyi vuoden loppuun, Hämeenkadun itäpää avataan 4 kuukaudeksi. Ts. siihen asti, kun ratikkatyöt alkavat.

Valtakoalition vasemmisto ja vihreät suuttuivat, koska heitä ei kuultu asiassa. Nämä pääsivät kostamaan valtuuston kokouksessa 23.1.17 opposition tuella, lisäämällä hallintosäännön käsittelyssä kh:n, lautakuntiin ja jaostoihin lisää henkilöitä. Äänestykset olivat tiukkoja 34-33. Mutta, kosto on suloista! Heh.heh...

YLA käsitteli 24.1.17 Hämeenkadun elävöityskokeilun jatkamista siihen asti, kunnes raitiotien rakentaminen alkaa. Kokeilun jatkamisen kannalla olivat esityksen tekijä Jaakko Stenhäll (vihr), Kalle Hyötynen (vas) ja Reeta Ahonen (kok).

Hämeenkadun avaamista henkilöautoille kannattivat Pekka Salmi (sd), Matti Höyssä (kok), Hannele Strömberg (kok), Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen (kesk), Anne Tervo (sd), Anne Liimola (sd), Kari Niemelä (sd) ja Aarne Raevaara (ar).

Tulee mieleen, kun koko farssi on käynyt Tampereen kaupungille kalliiksi, että kenelle siitä pitäisi lähettää lasku?

***********

Hämeenkatu auki

(AL 11.1.17) Tampereen kaupunki on päättänyt avata Hämeenkadun itäpään yksityisautoille määräajaksi kesäkuun alkuun saakka. Aiempi kokeilu joukkoliikenne- ja kevyenliikenteenkatuna päättyi vuodenvaihteessa.

Poliittinen paine ja kevään vaalit kävivät liian painavaksi valtakoalitiolaisille. Kokoomus- ja demarit näkivät, että tiedossa on vaalitappio ellei tehdä mitään. Virheet ja vasemmisto ovat raivoissaan, kun tällä lailla tehdään heitä kuulematta. Hah, hah...

Myös raitiotien rakentamisen aloitusta Hämeenkadulla ja asematunnelissa siirretään kesäkuuhun. Uudet liikennejärjestelyt Hämeenkadun itäpäässä tehdään helmikuun alussa. Tällöin päättyy kokeilu joukkoliikenne- ja kevyenliikenteenkatuna ja avaaminen yksityisautoille tulee mahdolliseksi. Tarkka avaamisen ajankohta ei ole vielä selvillä.

Ideana on, että Hämeenkadun väliaikaisella avaamisella helpotetaan keskustan liikenteen ruuhkia, joita aiheutui rantatunnelin avauduttua. Ruuhkien uskotaan helpottavan, kun Naistenlahden eritasoliittymä valmistuu ensi syksynä.

Kuntavaalin yhtenä teemana tulee olemaan ratikkapäätöksen peruminen ja hankkeen siirtäminen tulevaisuuteen. Sinne 2040-luvulle, jota ole monasti esittänyt. Kuntalaiset päättävät, ketä valtuustoon valitaan ja miten he suhtautuvat ratikkaan. Joku sanoi somessa, että on demokratian halveksuntaa ottaa ratikkapäätös uuteen käsittelyyn. Ei, päinvastoin, on demokratiaa, että huono päätös otetaan käsiteltäväksi uudestaan ja tehdään parempi päätös.

Mitä mieltä kansalaiset ratikkapäätöksestä 8.11.16 klo 15.00. Tekikö "Tampereen valtuusto oikean ratikkaratkaisun"? AL poisti kyselyn sivultaan ennätysajassa.

Ei ollut mieleinen.

Kyllä 35,2 %

Ei 64,8 %

Eipä anna kovin mairittelevaa kuvaa päätöksestä, 1/3 osa pitää hyvänä ja 2/3 osaa huonona.

Valtuutettujen äänestys valtuustossa meni seuraavasti;

puolesta 61,2 %

Vastaan 37,3

Tyhjää 1,5 %

Ehkäpä siinä joillekin miettimistä.

AL kysyi kansalaisilta 9.11.16 seuraavan kysymyksen, "Onko Tampereella fiksu valtuusto"? Vastaus oli

Kyllä on 17 %

Ei ole 83 %

2016

Ratikasta useita valituksia

Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen on jätetty useita valituksia ratikkapäätöksestä.

AL 16.12.2016 kerrotaan ratikasta tehdyistä valituksista ja siitä, että työt alkavat ma 19.12.2016. Kaupungin lakimies Jouko Aarnio hieman vähättelee valituksia ja sitä, että on vedottu lainvoiman puutteeseen. Ei kannattaisi ylenkatsoa, kestäviä perusteita ei ole sille, etteikö kaupunki voisi odottaa päätöksen lainvoimaisuutta. Niin kiirettä ei ole - paitsi tulevat kuntavaalit!

Toisaalta, voisihan asiaa lähestyä myös rikosprosessin kautta. Katsotaan virkamiesten toimintoja päätöksenteon valmisteluissa. Miten on noudatettu valtuuston päätöksiä sekä kunta- ja hallintolain määräyksiä.

***********

Tampere perusti ratikkaosakeyhtiön (Tamperelainen 29.11.2016)
Tampereen kaupunginhallitus päätti ma 28.11.2016, että kaupunki perustaa Tampereen Raitiotie Oy:n. Kaupunginhallitus hyväksyi osakeyhtiön yhtiöjärjestyksen ja perustamissopimuksen. Yhtiön perustaminen tulee kaupunginvaltuuston päätettäväksi 19.12.2016

Tampereen Raitiotie Oy (AL 28.11.2016) ottaa vastuulleen Tampereen ratikan rahoituksen järjestämisen sekä raitiovaunukaluston hankinta- ja kunnossapitosopimuksen. Rahoituskuvio tulee olemaan mielenkiintoinen valtion osuuden osalta.

Yhtiö siis kaikkineen rakennuttaa, omistaa, ylläpitää, huoltaa ja kehittää ratikkaliikennettä Tampereella: ratikan raiteita, huolto- ja varastorakennuksia, rakennelmia ja laitteita. Lisäksi yhtiö voi hankkia, omistaa ja vuokrata raitiovaunuja ja muuta kalustoa.

Rahoituskuvio tulee olemaan mielenkiintoinen valtion osuuden osalta. Eduskunnalle tehdyssä esityksessä ei mainita rahoituksen antamisesta osakeyhtiölle mitään.

***********

Tuoretta tietoa valtion rahoituksesta

Valtion vuoden 2017 budjettiin esitetään 18.11.16 täydennystä. Olen vahvistanut muutamia kohtia perusteluista. Kansanedustajat, miettikää tykönänne mistä päätätte joulukuussa. Menikö ihan "paragraafien" mukaan? Tämänhän piti olla Tampereen oma hanke. Miten naapurikunnat aikovat osallistua ratikan kustannuksiin?

"Tampereen raitiotie tukee Tampereen kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen tavoitteellista pitkäjänteistä kehittämistä. Hankkeen keskeinen tavoite on kasvavan kaupungin ja kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen tiivistäminen tehokkaaseen joukkoliikennejärjestelmään tukeutuvana.

Raitiotie yhdistää Pirkanmaan suurimmat ja tiheimmät asutus- ja työpaikka-alueet, keskussairaalan sekä Tampereen korkeakoulut. Palvelu- ja virkistysalueet ovat nykyistä helpommin saavutettavissa. Vilkkailla alueilla raitiotie korvaa suuren osan bussiliikennettä. Raitiotietä liikennöidään kahtena linjana arkisin 7,5 min vuorovälillä. Ydinkeskustassa linjat kulkevat yhteistä reittiä, jolloin vuoroväli on 3—4 minuuttia. Raitiotien ja bussien syöttöliikenteen vuorot yhteen sovitetaan.
Raitiotiellä on noin 55 000 matkustajaa vuorokaudessa vuonna 2025 ja noin 110 000 vuonna 2040. Vaikutuspiirissä arvioidaan asuvan vuonna 2040 noin 133 000 asukasta ja sijaitsevan noin 110 000 työpaikkaa. Raitiotie lisää joukkoliikenteenmatkojen määrää bussivaihtoehtoon verrattuna Tampereen alueella runsaat 10 % eli noin 12 000 matkaa vuorokaudessa. Joukkoliikenteen kulkutapaosuus nousee nykyisestä 1,7 prosenttiyksikköä. Raitiotiejärjestelmä säästää joukkoliikenteen operointikustannuksia suuremmasta kalustokoosta johtuen.

Hankkeen kustannusarvio (vaihe 1. ja vaihe 2.) on 250 milj. euroa (MAKU 110,6, 2010=100) helmikuussa 2015 valmistuneen hankesuunnitelman ratkaisulla. Hankkeen H/K-suhde on 1,3. Valtion avustus on enintään 30 prosenttia hankkeen rakentamiskustannuksista, kuitenkin enintään 71 milj. euroa siten, että 1. vaiheen osuus on enintään 55,05 milj. euroa ja 2. vaiheen osuus on enintään 15,95 milj. euroa. Kustannusten loppuosasta vastaa Tampereen kaupunki. Toteutuksen 2. vaiheeseen ei saa myöntää rahoitusta ennen kuin Tampereen kaupunki on tehnyt siitä lainvoimaisen päätöksen.

Toteutuksen 1. vaihe sisältää radan Tampereen keskustasta Hervantaan ja Tays Keskussairaalalle, varikon, kulunvalvonnan ja informaatiojärjestelmän. Kustannusarvio on 238,8 milj. euroa, joka sisältää allianssin kehittämisvaiheen 10,5 milj. euron kustannukset. Valtio on osoittanut aikaisemmin kehittämisvaiheeseen valtionapua 3,06 milj. euroa. Avustuskelpoisia menoja ovat raiteiden, varikon, pysäkkien ja liityntäpysäköinnin suunnittelu- ja rakentamiskustannukset, jotka sisältyvät 1. vaiheen toteutukseen ja joista aiheutuu menoja vuoden 2016 lokakuusta alkaen. Avustus maksetaan arvonlisäverottomiin menoihin. Valtionapuviranomaisena toimii Liikennevirasto. Valtionavustuksen myöntöpäätöksen edellytyksenä on, että Tampereen kaupunki sitoutuu MAL-sopimuksen 2016—2019 tavoitteisiin ja erityisesti luo edellytyksiä tonttitarjonnan ja asuntotuotannon merkittävälle lisäämiselle. Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

Tampereen raitiotie 2017/-, 2018/15 800, 2019/19 600, 2020/35 600, yhteensä 71 000."

***********

Kiire on - Tampereen raitiotien rakentamisen (AL 8.11.2016) on tarkoitus alkaa jo vuonna 2017

Ehkä kannattaisi odottaa, kunnes valtuuston päätös on saanut lainvoimaisuuden.

Ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan raitiotie Hervannasta Pyynikintorille ja Tammelasta Tampereen yliopistolliselle sairaalalle. Lisäksi rakennetaan varikko Hervantaan.

Raitiovaunujen yksityiskohtainen suunnittelu alkaa vuonna 2017. Ensimmäistä prototyyppiä kokeillaan Tampereella ehkä jo loppuvuodesta 2019.

Raitiotiehankkeen toteutussuunnitelmassa esitetään tavoitteeksi, että raitiotieliikenne alkaa vuonna 2021.

Rakentamisaikana 2017–2021 tamperelaiset joutuvat kestämään liikenteen ja myös bussiliikenteen tason hetkellisiä laskuja. Raitiotietyöt esimerkiksi Hämeenkadulla ja Insinöörinkadulla vaativat kärsivällisyyttä kuntalaisilta ja yrittäjiltä.

Tiedossa on totaalista kaaosta!

Kh:n liiketoimintajaosto päätti heti 10.11.2016, että perustetaan Tampereen raitiotie Oy.

***********

Ratikkapäätös 7.11.2016 äänin 41-25

Ratikka rakennetaan. Näin päätti valtuusto 7.11.2016 äänin, 41 puolesta, 25 vastaan ja yksi tyhjää. Huonokin päätös on päätös, jonka kanssa on elettävä. Muistan varmasti päivän, "sain" varsinaisen syntymäpäivälahjan, pääsen maksamaan muiden mukana ratikkaa. Ratikkaäätös löytyy täältä

Seuraavaksi tiedossa ovat valitukset. Perusteluita valitukseen löytyy paljon. Heti alkuun 16.6.2014 valtuuston päätöksen noudattamatta jättäminen. Tikun nokassa ovat asiaa valmistelleet virkamiehet ja kaupunginhallitus.

Nyt siirrytään seuraamaan ratikasta aiheutuvia kustannuksia. Suoraan hankkeelle osoitetut kuin myös muille momenteille "piilotetut" kustannukset.

Tiedoksi tulevaan, kevään 2017 vaaliin.

Ratikan puolesta ja lisävelkaannuttamisesta äänestäneet:

Kok; Harri Airaksinen, Anna-Kaisa ikonen, Antti Ivanoff, Aleksi Jäntti, Riitta Koskinen, Leena Kostiainen, Jouni Markkanen, Ilpo Rantanen, Ilkka Sasi, Seppo Silvennoinen, Irja Tulonen, Sofia Vikman
Sdp; Jukka Gustaffson, Tarja Jokinen, Ulla Kampman, Heini Lehtokannas, Johanna Loukaskorpi, Sanna Marin, Riitta Ollila, Jarmo Rantanen, Pekka Salmi, Ilpo Sirniö, Pia Viitanen
Vas; Mikko Aaltonen, Ulla-Leena Alppi. Kalle Hyötynen, Varpu Jutila, Anna Kontula, Minna Minkkinen, Sirkka-Liisa Virtanen
Vihr; Hanna Hakko, Satu Hassi, Anna-Kaisa Heinämäki, Jama Jama, Maija Kajan, Jaakko Mustakallio, Olli-Poika Parviainen, Irene Roivainen, Petri Siuro, Juhana Suoniemi
Rkp; Peter Löfberg

Ratikkaa ja velkaantumisesta vastaan äänestäneet:

PS; Markku Forsberg, Lassi Kaleva, Terhi Kiemunki, Heikki Luoto, Ilmari Rostila
Kesk; Mikko Alatalo, Matti Järvinen, Laila Koskela, Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen, Timo Vuohensilta
Kok; Erkki Axén, Matti Heinivaho, Mikko Leppälahti, Elina Sirén
Sdp; Aila Dündar-Järvinen, Anneli Kivistö, Anne Liimola, Tero Mattila, Seppo Salminen
Kd; Leena Rauhala, Satu Sipilä
TaPu; Lasse Oksanen, Yrjö Schafeitel
Skp; Jari Heinonen
AR; Aarne Raevaara

Tyhjää

Kok; Matti Höyssä

Täältä voit vertailla, miten mieli on muuttunut 16.6.14 päätöksen jälkeen. Vielä lisätietoa ratikkaan, www.meidanmaa.fi/ratikka/ . Harmi, että tuli julki vasta juuri ennen päätöskokousta.

Mitä mieltä kansalaiset ratikkapäätöksestä 8.11.16 klo 15.00. Tekikö Tampereen valtuusto oikean ratikkaratkaisun? AL poisti kyselyn sivultaan ennätysajassa. Ei ollut mieleinen.

Kyllä 35,24 %

Ei 64,76 %

Eipä anna kovin mairittelevaa kuvaa päätöksestä, 1/3 osa pitää hyvänä ja 2/3 osaa huonona.

Valtuutettujen äänestys valtuustossa menivät

puolesta 61,2 %

Vastaan 37,3

Tyhjää 1,5 %

Ehkäpä siinä joillekin miettimistä.

***********

Eipäs maksa niin paljon

Korjauslista vuoden 2017 talousarvioon, kh 31.10.2016

Pormestari ilmoitti, että poistetaan lause: ”Raitiotien kokonaiskustannusten arvioidaan olevan noin 460 milj. euroa.” Pormestari luulee, että ratikan kustannukset pienenevät sillä, kun poistetaan luvut talousarviosta.

Lisätään tähän kuntalainen Seikku Kaita tekemä vastargumentointi ratikkahankkeesta, seukku.fi/ratikka.pdf. Paikallaan on myös vertailu, mitä on otettu mukaan ja mitä jätetty pois vertailtaessa ratikkaa ja muita vaihtoehtoja. Tärkeä yksityiskohta, päättäjät tekevät päätöksensä vanhentuneilla tiedoilla.

*************

Tiedossa mielenkiintoinen ratikka -case

Valtuusto asetti 16.6.2014 tiukat reunaehdot ratikan suunnittelulle. Hinta ei saa ylittää 250 milj. euroa ja valtion pitää osallistua 30 prosentilla rakentamiskustannuksiin.

Noh niin. asiaa valmisteleville virkamiehille oli noissa luvuissa raamit, missä oli pysyttävä. Nyt kun on käynyt ilmi, että kustannuksissa tuleekin roimat ylitykset, voidaan kysyä, että ovatko valmistelijat toimineet virkavelvollisuuksiensa mukaisesti? Olisiko peli pitänyt puhaltaa poikki siinä vaiheessa, kun todettiin, että kustannukset ylittävät valtuuston päättämän 250 milj. euroa?

Mielenkiintoista, että Tampere vastatessaan 27.9.2016 Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen, lisätalousarviota (13.6.16) koskevaan kunnallisvalitukseen kertoi ratikan kustannukseksi 250 milj. euroa, vaikka 5.9.16 julkistettiin, että kustannukset ovat 283 milj. euroa.

*************

Siis, valtuutetuilla on kaksi viikkoa aikaa lisäselvitysten hankkimiseen

Pormestari julkisti 24.10.16 sopivasti vuoden 2017 talousarvioesityksen. Täältä löytyy koottuna pääosin esitykseen sisältyvät ratikkaa koskevat kohdat.

Fb:ssä käydään mielenkiintoisia keskusteluja. Pauli Välimäki pormestarin esikunnasta sanoo. ”Ratikkahanke tuo 2400 henkilötyövuotta, mistä arviolta puolet tamperelaista työvoimaa. Verotulot 7 miljoonaa vuodessa kaupungille. Iso piristysruiske aluetalouteen. Niin, ja joukkoliikenteeseen. ”

Missä on sanottu, etteikö kumipyörille rakennettu joukkoliikenne tuo samoja hyötyjä? Miten on voitu rakentaa ilman ratikkaa Hervanta, Tesoma, Kaukajärvi, Peltolammi, Multisilta, jne…? Samat hyödyt ovat saatavissa bussivaihtoehdolla - vain huomattavasti halvemmalla.

Valtuuston kokouksessa 24.10. viitattiin monasti asiantuntijoiden lausuntoihin. Hyvä on. Katsotaanpa Tampereen ”hovihankkijoilta” ostettujen palvelujen euromääriä vuosilta 2013- 2015. Ensimmäinen luku on, kaikki ostot, toinen luku konsulttipalvelut 1000 euroa.

Ramboll 12301 / 11261
Sito 2707 / 2452
Pöyry 2110 / 2110
YIT 11891 7 679
WSP 2359 /2332
VTT 619 /292
A-Insinöörit 12420 /11350
Lemminkäinen Infra 146386 / 2059
Saanio & Riekkola 5046 / 5041

Sweco 1752 / 1722. Sweco mainitaan Länsimetron yhteydessä. Kustannukset kolminkertaistuivat ja käyttöönotto myöhästyi.

Lähde: Tampereen kaupungin avoin ostodata.

Hmym, tulee mieleen riippuvuus, -riippuvaisuussuhde, jota kaupunki voi käyttää hyväkseen. Ko todella kovat taloudelliset arvot. Antaako yritys töiden jatkumisen turvaamiseksi sellaisen lausunnon, jota tilaaja odottaa? Eikä tätä tarvitse erikseen mainita.

Virkamiehet ovat ottaneet tietoisen riskin rakentamispäätöksen puuttumisen vuoksi. Raitiotie sopimuksissa ja suunnitelmissa

"Raitiotie sopimuksissa ja suunnitelmissa Tampereen kaupunki on tehnyt edellä luvattujen lisäksi useita sitoumuksia ja suunnitelmia perustaen siihen oletukseen, että raitiotie toteutetaan. Raitiotien toteuttaminen on lähtökohtana mm. seuraavissa sopimuksissa ja suunnitelmissa: kaupunkiseudun Rakennesuunnitelma 2040, Maakuntakaavaehdotus 2040, kantakaupungin yleiskaavan 2040 luonnos, useita asemakaavoja raitiotiereitin varrella, Hämeenkadun yleis- ja katusuunnitelmat, keskustan kehäkadun suunnitelmat, asemakeskuksen kehittäminen ja Hiedanrannan kehitysohjelma. Myös Rantatunnelin rakentamisessa on tehty varauksia raitiotielle Santalahden eritasoliittymässä."

*************

Ratikkapäätös pöydälle 24.10.2016
Ratikkapäätös jäi pöydälle Tampereen kaupunginvaltuustossa. 40 kannatti pöydälle panoa, 16 vastusti, 11 äänesti tyhjää. Raitiotiestä kuitenkin puhuttiin yli neljä ja puoli tuntia valtuustossa..
Historiallisessa kokouksessa oli määrä päättää ratikan rakentamisesta. Päätös kuitenkin siirtyy, kuten oli odotettu. Ratikasta päätetään 7. marraskuuta eli kahden viikon päästä.

Suurimmaksi uutiseksi muodostui kuitenkin valtuutettu Veltto Virtasen poistuminen kokouksesta ja varavaltuutettu Terhi Kiemungin saliin tulo jatkamaan kokousta. Oudolta tuntuu, että vain Virtasen poistumiset tutkittiin, mutta muiden puolueiden edustajien poistumisia ei tutkittu.

Kummallisia otsikoita Aamulehti sai aikaan: 1000 euron vedonlyönti, ratikkapäätös kuumentaa sosiaalista mediaa, neuvotellaan valtion kanssa lisärahasta, mielenosoitus ulkona ja asunnot viedään käsistä Sammonkadulla - näillä otsikoilla kannatetaan ratikkaa.

Tasapuolista, eikö vain? Draamaa nähtiin myös.

Samana päivänä pormestari julkisti vuoden 2017 talousarvion, jossa ratikan kustannuksiksi ilmoitettiin 460 milj. euroa.

*************

Hhym, katsotaanpa, miten valtuutetut käyttäytyivät kun päätettiin ratikan suunnittelun aloittamisesta.

"..kaupunginvaltuusto tekee päätöksen rakentamisvaiheeseen siirtymisestä vuoden 2016 aikana, jos kehitysvaiheessa päästään toteutuskelpoiseen ratkaisuun, jonka kustannukset eivät ylitä maanrakennuskustannusindeksiin sidottua 250 miljoonaa euron hintaa (MAKU 137,0 (2005 = 100), lokakuun 2013 hintataso) ilman kalustohankintaa ja jonka kustannuksiin valtio osallistuu 30 prosentin osuudella".

Alla mainitut valtuutetut äänestivät 16.6.2014 yllä olevan tiukan ehdon. Toteuttamiskelpoinen, hintakatto ja valtion osallistuminen.

Kok: Reeta Ahonen (vara), Harri Airaksinen, Anna-Kaisa Ikonen, Antti Ivanoff, Aleksi Jäntti, Riitta Koskinen, Leena Kostiainen, Jouni Markkanen, Ilpo Rantanen (vara), Ilkka Sasi, Yrjö Shafeitel, Elina Siren, Irja Tulonen ja Sofia Vikman.
Sdp: Atanas Aleksovski, Aila Dündar-Järvinen, Jukka Gustafsson, Ulla Kampman, Sirpa Koivisto (vara), Sanna Marin, Jari Niemelä, Jarmo Rantanen, Pekka Salmi, ja Ilpo Sirniö.
Vihr: Olga Haapa-aho (vara), Hanna Hakko, Anna-Kaisa Heinämäki, Jama Jama (vara), Maija Kajan, Jaakko Mustakallio, Olli-Poika Parviainen, Irene Roivainen, Petri Siuro (vara) ja Juhana Suoniemi.
Vas: Mikko Aaltonen, Ulla-Leena Alppi, Kalle Hyötynen, Varpu Jutila, Anna Kontula, ja Minna Minkkinen.
Dem: Tarja Jokinen, Johanna Loukaskorpi ja Riitta Ollila.
Rkp: Peter Löfberg.
Kd: Lasse Heikkilä (vara) ja Satu Sipilä.
Skp: Jari Heinonen.

Ratikkaa vastaan äänestäneet. Kaupungin taloudellista tilaa miettivät ja kaupunkilaisten kokonaisetua ajavat päättäjät.

Ps: Tiina Elovaara, Markku Forsberg (vara), Lassi Kaleva, Terhi Kiemunki (vara), Heikki Luoto, Aarne Raevaara, Ilmari Rostila ja Antti Siren (vara).
Kok: Erkki Axen ja Mikko Leppälahti.
Sdp: Anneli Kivistö, Anne Liipola (vara) ja Seppo Salminen.
Kesk: Timo Hanhilahti, Matti Järvinen (vara), Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen ja Timo Vuohensilta.
Tasi: Lasse Oksanen.

Tässä tietoa ehdolla olevasta Tampereen Raitiotie Oy (TRT Oy). Johtajan paikka on haluttu, samoin yhtiön hallituspaikat. Jaosta on sovittu ennakkoon (todennäköisesti). Voisin nimetä jo tulevan toimitusjohtajan, mutta olkoon.

*************

Ratikkahanke palautettava uuteen valmisteluun, vaatii kokoomusvaltuutettu Matti Höyssä

(AL 19.10.2016) Höyssän mukaan kaupunkisuunnittelua muuttavan murroksen edessä, aikalisä ratikasta päätettäessä olisi perusteltu. Liikennesuunnittelussa käyttäjien tarpeet pitäisi olla ehdottomasti suunnittelua ohjaava tekijä. Helppo olla samaa mieltä.

Tampereen kaupungin liikennejärjestelmän tulevaisuus pitää arvioida ennen ratikasta päättämistä. Liikkuminen ja koko yhteiskunta on suuren murroksen edessä. Digitalisaation tuloa ei voi enää estää Tampereellekaan. Uusi tekniikka tulee avustamaan ihmisiä ihan arjen asioissa, eikä vähiten liikkumisessa. Älykäs tekniikka liikennevälineissä ja ihmisten käytössä oleva mobiilitekniikka mullistavat väistämättä liikkumisen, kirjoittaa Höyssä.

Kannatan lämpimästi Höyssän ajatuksia.
Tampereen kaupunginvaltuuston on määrä päättää raitiotien rakentamisesta kokouksessaan maanantaina. On kuitenkin hyvin mahdollista, että päätöksenteko siirtyy marraskuulle.
Kaupunginlakimies Jouko Aarnio kertoo, että valtuuston työjärjestyksen mukaisesti raitiotiepäätöksen jättäminen pöydälle on mahdollista, jos 23 valtuutettua näin haluaa. Jos tämä joukko haluaa viivyttää hanketta tai saada lisää miettimisaikaa, heidän äänillään asia voidaan jättää pöydälle.

Aamulehden (19.10.2016) tekemien selvitysten perusteella niukka enemmistö Tampereen kaupunginvaltuutetuista kannattaa raitiotien rakentamista. Valtuusto käsittelee raitiotien rakentamista kokouksessaan maanantaina. Ainakin 34 valtuutettua 67:stä on kertonut Aamulehdelle kannattavansa raitiotien rakentamista. Kyseessä on yhden äänen enemmistö. Valtuutettujen perustelut ratikan puolesta ja vastaan, no jaa ... lukekaa itse!

Ratikka Hämeenkadun alle

No jo, vai ratikka Hämeenkadun alle (AL 20.10.2016). Tosiaan, onhan siellä pitkä pätkä tunnelia jo valmiina. Kaupunginvaltuutetulta, kansanedustaja Harri Jaskarilta tuli ehdotus. parempi myöhään... hyvä nämä myöhäisherännäiset ratikka-asiassa. Eiköhän unohdeta koko ratikkavouhotus tällä kertaa tähän.

Valituskierrokset alkoivat

Espanjalainen vaununvalmistaja on valittanut (AL 20.10.2016) Tampereen ratikkavaunujen valinnasta markkinaoikeuteen. Että silleen.

*************

Liito-oravat saavat väistyä

(AL 14.1016) Pirkanmaan ely-keskus on myöntänyt luvan poiketa liito-oravan suojelumääräyksistä, jotta Tampereen kaupunki sai luvan poiketa luonnonsuojelulain 49 § 1 momentin mukaisesta kiellosta, joka koskee liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Lupa saatiin, jotta Hallilaan voidaan rakentaa raitiotie, sen pysäkki sekä kevyen liikenteen väylä, jota pitkin Pehkusuonkadulta tullaan pysäkille.

Poikkeusluvan myöntämisen perusteina ovat: muun tyydyttävän ratkaisun puuttuminen, liito-oravan suotuisan suojelun tason säilyminen ja erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottava syy. Tuosta erittäin tärkeästä yleisestä pakottavasta syystä voidaan kyllä olla erimieltä! Vihreitä käy sääliksi, pitäisi säästää luontoa ja ajaa ratikalla!

Ratikkapäätökseen liittyen. Katsokaas, tällainen on 24.10 2014 kv:n esityslista.

Kiinnitän huomiotanne kohtien 36 ja 39 KÄSITTELYJÄRJESTYKSEEN! Ensin ollaan päättämässä ratikasta ja vasta sen jälkeen tulee kaupungin (huonojen) talouslukujen esittely. Suosittelen lukemaan ja sisäistämään välitilinpäätöksen esiin tuoman totuuden. Erityisen tärkeää tämä on valtuutetuille ja varoille, jotka osallistuvat po. kokoukseen.

Tampereen talous ei kestä ratikkaa ilman verojen ja maksujen korotuksia, vaikka suunnitelmat rahoituksen hoitamisesta ja rahoituksen hinnasta ovat pidetty visusti piilossa.

Aika 24.10.2016, klo 17:00
Paikka Kaupunginvaltuuston istuntosali
Käsiteltävät asiat
§ 29 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
§ 30 Pöytäkirjan tarkastus
§ 31 Läsnäolo- ja puheoikeudet
§ 32 Tiedoksi merkittävät asiat
§ 33 Eron myöntäminen Satu Sipilälle kaupunginhallituksen varajäsenyydestä ja uuden varajäsenen vaali
§ 34 Eron myöntäminen Ulla-Maija Wallinille tarkastuslautakunnan varajäsenyydestä ja uuden varajäsenen vaali
§ 35 Yhdyskuntalautakunnan varajäsenen vaali
§ 36 Tampereen raitiotien toteutuspäätös ja toteutusmallin valinta
§ 37 Hallituksen esitys maakuntauudistukseksi ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisuudistukseksi sekä niihin liittyviksi laeiksi - lausuntopyyntö
§ 38 Kaupunginhallituksen vastaus tarkastuslautakunnan vuoden
2015 arviointikertomuksessa esitettyihin huomioihin
§ 39 Tampereen kaupungin toiminnan ja talouden katsaus - välitilinpäätös 8/2016
§ 40 Julkisen taiteen työryhmän perustaminen
§ 41 Asemakaavan muutos Kaleva-Petsamo-Kauppi-Kissanmaa, Kekkosentie-Teiskontie, joukkoliikennesilta, liikenne- ja katualuetta, kaava nro 8602
§ 42 Valtuustoaloite Etyk-veistoksen sijoittamiseksi sen arvoiselle paikalle - Terhi Kiemunki ym.
§ 43 Valtuustoaloitteet kokouksessa
§ 44 Kokousraportit

*************

Kuntalaisia tyynnytellään ratikalle myötämieliseksi

Aivopesua, kuin suoraan alan oppikirjasta. Kerrotaan kuinka tulee säästöjä. Allianssi on jopa löytänyt kaksi 1,5 milj. euron kohdetta n. 450 milj. euron hankkeesta. Siis alle yhden prosentin säästön (n. 0,7 %). Eipä kannattaisi elvistellä.

Ja sitten vain vaikuttamaan päätöksen tekoon, valitsemaan värejä ratikkaan. AL nettiversion kautta saa vaikuttaa. Enpä taida. Kyllä pukumiehet pistävät kuntalaisia nyt halvalla, mutta eivätpä uskaltaneet laittaa ratikkaa kansan äänestykseen. Täältä löytyy ratikan yleissuunnitelmasta 2014 vertailutaulukko eri vaihtoehtojen väliltä. Eikä yhtään puolueellinen?

Vertailua erilaisten hyötylaskelmien kanssa

Lähde: Tiivistelmä raitiotien toteutussuunnitelmasta ja

vaikutusten arvioinnista

Raitiotieallianssin mukaan Todellisen mukaan "Metrobussien" (24 m, sähkö- tai biokaasu) mukaan

Raitiotien kaupunkitaloudelliset kustannukset ja hyödyt Raitiotien kaupunkitaloudelliset kustannukset ja hyödyt Metrobussien kaupunkitaloudelliset kustannukset ja hyödyt

Kustannukset (milj.euroa) Kustannukset (milj.euroa) Kustannukset (milj.euroa)

Investointi 283 Investointi 283 Investointi 40

Valtioninvestointituki -75 Oheisinvestointikustannukset 56,6 Oheisinvestointikustannukset 10

Kaupungin nettoinvestointi 208 Kalusto 97 Kalusto 300

Valtioninvestointituki -75 Valtioninvestointituki 0

Hyödyt (milj. euroa) Kaupungin nettoinvestointi 361,6 Kaupungin nettoinvestointi 350

Maankäytön tehostuminen 115

Kiinteistötalous 128 Hyödyt (milj. euroa) Hyödyt (milj. euroa)

Kunnallisverotulot 7 Maankäytön tehostuminen 115 Maankäytön tehostuminen 115

Hoito- ja ylläpito -32 Kiinteistötalous 128 Kiinteistötalous 128

Lipputulojen kasvu 114 Kunnallisverotulot 7 Kunnallisverotulot 7

Operointikustannusmuutos 44 Hoito- ja ylläpito -32 Hoito- ja ylläpito -40

Jäännösarvo 22 Lipputulojen kasvu 114 Lipputulojen kasvu 114

Hyödyt yhteensä 398 Operointikustannusmuutos 20 Operointikustannusmuutos 20

H/K 1,9 Liityntäliikenteen investoinnit -20 Liityntäliikenteen investoinnit -20

Lainan hoitokulut -40 Lainan hoitokulut -30

Laina -400 Laina -300

Jäännösarvo 22 Jäännösarvo 22

Kustannusten ylitys -35 Kustannusten ylitys -10

Ratikka, olkoon se sitten raitiotie, pika- tai katuratikka. Kiskoilla sen on tarkoitus kulkea kuitenkin.

Raitiovaunun koeajoja Tampereella koordinoiva projekti-insinööri Niina Uolamo vertasi Tampereen ratikan kulkua Helsingin ratikkaan ja havaitsi selvän eron. Pari asiaa tekee Tampereen ratikasta pääkaupungin vaunuja tasaisemman kulkijan.

Tunnuslukuja vuodelta 2018; omapääoma 1948000 €, vieraspääoma 142749000 € ja tilikauden voitto 11000 €, vaikka liikevaihtoa ei ole yhtään!

****************

Vaatii keskustelua

Hienot penkit ratikkaan

Tampereen ratikassa istutaan hienosti (AL 13.9.2018) – Istuinten kuosin suunnittelijaa etsitään nyt avoimella taiteilijahaulla!

Lukijaraadin kanta

Oho, Tampereen kuuluisa Hämeensilta meni heikkoon kuntoon

Ratikkakiskojen veto täyttömaalle vaarassa

Matkalla Ouluun, jossa mallikappale oli kokeiltavana, (AL 11.4.2018) oli 15 tamperelaista. He pääsivät arvonnan perusteella Tampereen Raitiotie oy:n makettimatkalle (maketti = rakennuksen, koneen tms. pienoismalli) Ouluun.

Testiryhmän mukaan tehtiin seuraavia havaintoja;

Tampereen ratikan päätepysäkillä liito-oravat estävät töitä

Nyt tämä sietämätön jännitys päättyi

Tampereen ratikan värit paljastettu! – Kolme pääväriä, kaksi tukiväriä. Ratikkayhtiön mukaan Tampereen Ratikan päävärien kolmikon muodostavat Tiili, Luovuus ja Energia.

Ratikka Vuorekseen?

Alunperinhän, monta vuotta sitten, ratikan piti mennä Vuorekseen. Jostain syystä suunnittelu jäi kesken. Olisiko syy siinä, että Vuoreksen suosio asuinpaikkana ei alkuvaiheessa täyttänyt asetettuja tavoitteita.

Nyt paikallislehti Tamperelainen uutisoi, että ratikkareittiä Vuorekseen ollaan suunnittelemassa. Aluevaraussuunnitelma on tehty vuoden 2016 lopulla. Suunnitelmaan on piirretty jopa seitsemän pysäkkiä.

Nimet paperiin – Iso ratikkasopimus allekirjoitetaan ma 16.10.2017

Raitiotiehankkeen osan 2 kehitysvaiheen aloittaminen

--------------

Raitiotien toteutusvaiheen yritysvaikutusten arvioinnin tilaaminen Tampereen yliopistolta

--------------

Raitiotien satelliittipaikantamisen tukiasemien hankinta

Keskustan saavutettavuus ja vetovoima raitiotien rakentamisen aikana -tutkimuksen tilaaminen

27.6.2017 Johtajan 1.varahenkilökaupunkiympäristön palvelualue

Tassa on tilattu tarjoutujan tekemä toimenpideohjelma WSP Finland Oy:ltä "Keskustan saavutettavuus ja vetovoima raitiotien rakentamisen aikana" sekä sen seuranta. Puolet kustannuksista eli 23 314,50 euroa (alv 0 %) maksetaan Raitiotien kehitysohjelman kustannuspaikalta 111821.

Hankinta raitiotien yleissuunnitelman tarkistus välillä Ruotula-Koilliskeskus

19.6.2017 Suunnittelupäällikkö, Kaupunkiympäristön palvelualue

Hämeensilta


#Tavoitekustannusten alituksen jako

Ratikka, osa 1		Tavoitekustannus	295607750
		Alitus	26035945	8,81	%

Tavoitekustannusten alituksen jako		Tilaaja	Palvelun-	Bonus-booli
Tilaajan, palvelutuottajien ja			tuottajat
Boonusboolin kesken
	5 % alitukseen asti	30 %	50 %	20 %
14780387,5	€	4 434 116,25	7 390 193,75	2 956 077,50
	5 % alituksen jälkeen	40 %	30 %	30 %
11255557,5	€	4 502 223,00	3 376 667,25	3 376 667,25
	Yhteensä	8 936 339,25	10 766 861,00	6 332 744,75	26 035 945,00


Ratikka, osa 2		esim. osan 1 kustannukset, laskennallinen


Tavoitekustannusten alituksen jako		Tilaaja	Palvelun-	Bonus-booli
Tilaajan, palvelutuottajien ja			tuottajat
Boonusboolin kesken
	5 % alitukseen asti	30 %	50 %	20 %
14780387,5		4 434 116,25	7 390 193,75	2 956 077,50
	5 % alituksen jälkeen 7,5 % saakka	40 %	30 %	30 %
7390193,75		2 956 077,50	2 217 058,13	2 217 058,13
	7,5 % alituksen jälkeen	80 %	10 %	10 %
3865363,75		3 092 291,00	386 536,38	386 536,38
		10 482 484,75	9 993 788,25	5 559 672,00	26 035 945,00

Lähde KV 19.10.2020 § 133
© Ossi Aho 2020

Osa 1, välillä Tays- Pyynikitori - Hervanta

Kehitysvaihe (suunnittelu)		10 500 000,00

Toteutusvaihe
	Maanrakennus ja katutekniikka	71 642 808,00
	Raitiotien päällysrakenne	35 615 749,00
	Sillat ja taitorakenteet	23 545 173,00
	Sähkörakentaminen	26 248 699,00
	Turvalaitteet ja tietoliikenne	5 765 863,00
	Johtosiirrot	23 940 450,00
	Talonrakentaminen	19 955 987,00
	Rakentamissuunnittelu	12 303 733,00
Osan 1 tavoitekustannus		219 018 462,00

Muut kulut
	Tilaajan hankinnat	4 200 000,00
	Tilaajan riskivaraus	3 200 000,00
	Boonuspoolin budjettivaraus	1 875 000,00
	Muut kulut yhteensä	9 275 000,00
Osan 1 kustannukset yhteensä		238 793 462,00

Osan 1 kustannusten lisäykset
	Hatanpään ratahaara	16 600 000,00
	Sisällön muutokset	6 970 000,00
	Rinnakkaishankkeiden kustannukset	36 020 000,00
	Tampereen Veden osuudet	7 630 000,00
	Indeksimuutos	9 370 000,00
	Lisäykset yhteensä	76 590 000,00
Osan 1 kustannukset tot.ennusten muk.yhteensä		315 383 462,00

Osa 2, välillä Pyynikintori - Lielahti

Kehitysvaiheen tavoitekustannus		2 900 000,00
Allianssia sitova rakentamisen tavoitekustannus		112 111 884,00
Pirkanmaan ELY-keskuksen kustannusosuus		-1 042 749,00
Tilaajan kustannukset		5 235 262,00
Osan 2 kustannukset yhteensä		119 204 397,00

Osa 1 ja 2 yhteensä, euroa brutto		434 587 859,00

Tampereen kaupungin tilinpäätös 2018 Ennuste (milj. euroa)	2017	2018	2019	2020	2021	2022	2023	Yhteensä
Tampereen kaupunki
Raitiotie-kehitysohjelma, kustannus	-1,3	-1,0	-1,5	-1,5	-1,5	0,0	0,0	-6,8
Tampereen Raitiotie Oy
*Raitiotien rakentaminen, osa 1 (Allianssivaihe) )**	-63,3	-73,8	-75,9	-42,4	-20,2	0,0	0,0	-275,6
* Kas1 (Kehitysvaihe, osa 1)	-10,5	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	-10,5
* Tas1 (Toteutusvaihe, osa 1)	-50,7	-64,0	-63,0	-30,2	-9,8	0,0	0,0	-217,6
* Tilaajan hankinnat	-0,4	0,0	-1,1	-1,1	-0,6	0,0	0,0	-4,2
* Riskivaraus	0,0	-0,7	-1,2	-1,2	-0,1	0,0	0,0	-3,2
* Bonuspooli (ennusteen 12/18 mukaan 2,33)	0,0	0,0	0,0	0,0	-2,3	0,0	0,0	-2,3
* Indeksikorotukset, toteutunut q1/17-q3/18 väliseltä ajalta 3,68 milj.	0,0	-3,7	-5,6	-5,1	-3,4	0,0	0,0	-17,7
* Varikon koneet ja laitteet	0,0	-0,1	-2,0	-2,0	-0,7	0,0	0,0	-4,8
* Hankkeen sisällönmuutokset 3,22 milj. euroa + tuleva ennuste 3,0 milj. (sis. mm. 1,55 milj. Hatanpään liittymäalueen)	0,0	-3,2	-1,6	-0,8	-0,6	0,0	0,0	-6,2
* Aktivoitavat korot, konsultit, palkat	0,0	-1,1	-1,5	-2,0	-2,8	0,0	0,0	-7,4
* Alkuvaiheen kustannusten siirto yhtiölle	-1,6	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	-1,6
Vaunuhankinta )**	-10,8	-4,1	-2,4	-16,4	-42,8	-0,2	-3,6	-80,3
Raitiotiejärjestelmän osan 2 kehitysvaihe	0,0	-0,7	-1,6	-0,6	0,0	0,0	0,0	-2,9
Valtiontuki, kehitysvaihe (KAS1) ja osa 1 (TAS1)	18,1	20,0	18,9	1,1	0,0	0,0	0,0	58,1
*) Sisältää 1,7 milj. euroa ei-tukikelpoisia kustannuksia (kaupungin omaa kehitystä)
**) Osan 1 raitiovaunujen määrä on nostettu 19 kappaleeseen

Lähde: Tiivistelmä raitiotien toteutussuunnitelmasta ja
vaikutusten arvioinnista

Raitiotieallianssin mukaan		Todellisen mukaan		"Metrobussien" (24 m, sähkö- tai biokaasu) mukaan

Raitiotien kaupunkitaloudelliset kustannukset ja hyödyt		Raitiotien kaupunkitaloudelliset kustannukset ja hyödyt		Metrobussien kaupunkitaloudelliset kustannukset ja hyödyt

Kustannukset (milj.euroa)		Kustannukset (milj.euroa)		Kustannukset (milj.euroa)
Investointi	283	Investointi	283	Investointi	40
Valtioninvestointituki	-75	Oheisinvestointikustannukset	56,6	Oheisinvestointikustannukset	10
Kaupungin nettoinvestointi	208	Kalusto	97	Kalusto	300
		Valtioninvestointituki	-75	Valtioninvestointituki	0
Hyödyt (milj. euroa)		Kaupungin nettoinvestointi	361,6	Kaupungin nettoinvestointi	350
Maankäytön tehostuminen	115
Kiinteistötalous	128	Hyödyt (milj. euroa)		Hyödyt (milj. euroa)
Kunnallisverotulot	7	Maankäytön tehostuminen	115	Maankäytön tehostuminen	115
Hoito- ja ylläpito	-32	Kiinteistötalous	128	Kiinteistötalous	128
Lipputulojen kasvu	114	Kunnallisverotulot	7	Kunnallisverotulot	7
Operointikustannusmuutos	44	Hoito- ja ylläpito	-32	Hoito- ja ylläpito	-40
Jäännösarvo	22	Lipputulojen kasvu	114	Lipputulojen kasvu	114
Hyödyt yhteensä	398	Operointikustannusmuutos	20	Operointikustannusmuutos	20
H/K	1,9	Liityntäliikenteen investoinnit	-20	Liityntäliikenteen investoinnit	-20
		Lainan hoitokulut	-40	Lainan hoitokulut	-30
		Laina	-400	Laina	-300
		Jäännösarvo	22	Jäännösarvo	22
		Kustannusten ylitys	-35	Kustannusten ylitys	-10