Tampereen kaupungin tiedotuslehti 2/2008 Ratikka, olkoon se sitten raitiotie, pika- tai katuratikka. Kiskoilla sen on tarkoitus kulkea kuitenkin. 

Tampereen kaupungin tiedotuslehti 2/2008

© Ossi Aho

Viime- ja tällä vaalikaudella on keskusteluttanut kovasti nämä suurinvestoinnit. Tunneli, kansiareena, ratikka, jätevedenpuhdistamo, jne. Tässä taulukko, josta on nähtävissä valtuutetun käyttäytyminen eri hankkeista äänestettäessä sekä äänen hinta.

---------------------------------------------------------------------------------

Ratikka

Tästä pääset katsomaan vertailutaulukkoa eri kaupunkien raitiotieverkoista. Kuka päättäjistä saa "sulan" hattuunsa ratikkahankkeesta? Vaikuttaa kovin kyseenalaiselta kunnialta.

Valtion osallistumisesta ratikan suunnitteluun on päätetty valtion lisätalousarviossa 19.9.14, Tampereen kaupunkiraitiotiehanke

"Hanke sisältää Hervanta—Keskusta—TAYS—Lentävänniemi välisen osuuden. Valtio tukee hallitusohjelman mukaisesti Tampereen kaupunkiraitiotiehanketta osana alueen liikennejärjestelmän, maankäytön ja tonttipolitiikan kehittämistä. Valtio osallistuu vuosina 2014—2016 aikana syntyvien rakennussuunnittelukustannusten rahoittamiseen. Rakennussuunnittelukustannusten määräksi arvioidaan vuosien 2014—2016 aikana yhteensä 10,2 milj. euroa, josta valtion osuus olisi 3 060 000 euroa. Hankkeesta arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja 180 000 euroa vuonna 2014, 1 440 000 euroa vuonna 2015 ja 1 440 000 euroa vuonna 2016. Suunnitelmien on tarkoitus olla valmiit vuonna 2016, jolloin valtuusto päättää rakentamiseen ryhtymisestä. Rakentamiskustannuksiksi on arvioitu 250 milj. euroa. Valtio tekee erikseen päätöksen investointikustannuksiin osallistumisesta arvioituaan ensin Tampereen kaupungin ja Tampereen seudun kuntien toimet tonttitarjonnan lisäämisessä ja asuntotuotannossa."

Valtion budjetissa 2016, eikä myöhemmillekään vuosille ole esitetty yhtään rahaa. Ministeri Berner lupasi keväällä 2016 ratikalle n. 71 milj.euroa. V. 2017 budjetissa ratikkarahaa EI ole. Ratikalle on myönnetty lisätalousarviossa 2016 rahoitus.

Ratikan kannatus 14.11.15. Mitä mieltä kukin valtuutettu on ratikkahankkeesta tänä päivänä ja ihan kuvien kera.

 


 

Ratikkakahvilasta matkailuvaltti

Ratikkakahvilasta haetaan uutta matkailuvalttia Tampereelle.  Tampereen Keskustorille saattaa tulla uudentyyppinen kahvila tai ravintola. Jaa, että turistit tulevat mm. aasiasta katsomaan Tampereen ratikkakahvilaa, enpä usko?

Tampereen kaupunki selvittää parhaillaan, voisiko Keskustorille tulla ratikkakahvila. Kahvila tai ravintola tulisi vanhaan ratikkavaunuun.

****************

 

Kovat ovat ehdot ratikan reitille

AVI 8.10.2018 latoi rankat ehdot Näsijärven täytölle.

Myönteisessä päätöksessä on lupaehtoja. Avi määrää, että hankkeen toteutusedellytyksenä tulee POISTAA nykytilassa oleva pohjavesiriski. Avin mukaan luvan saajan tulee täyttötyön ensivaiheena tehdä Vaitinaron rantaan pysyvä ja tiivis pohjaveden SUOJAUSRAKENNE, jolla Näsijärven veden ei-luonnontilainen imeytyminen pohjavesimuodostumaan estetään tai sitä rajoitetaan merkittävästi kaikissa olosuhteissa.

Pohjaveden suojausrakenteen tulee ulottua yhtenäisenä Lielahden voimalaitoksen jäähdytysveden pumppaamolta Pölkkylänniemeen asti siten, että tiivis rakenne ulottuu järveen, pohjassa olevan savikerroksen päälle ja nousten rantapengertä vasten korkeussuunnassa vähintään metrin Näsijärven säännöstelyn ylärajan yläpuolelle.

Nyt katsottiin, voidaanko hakemuksen mukainen hanke hyväksyä, jos haitallinen järviveden pääsy pohjaveteen katkaistaan kokonaan, ja mitä tästä seuraa luontaiselle imeytymiselle.

–Ratkaisuna nähtiin se, että järvi-imeytyminen katkaistaan kokonaan. Näimme samoin kuin veden ottaja, että talousveden ottamisessa laatu on tärkeämpi kuin määrä.

 

Kaavavalitus KHO:ssa

Hämeenlinnan hallinto-oikeuden mielestä yleiskaavan selvitykset eivät varmista sitä, ettei pohjavesi täyttöjen takia vaarantuisi. Käytännössä ratkaisu mutkistaa myös suunnitelmia vetää raitiotie täyttömaata pitkin Hiedanrannassa, sillä ajatuksena oli, että raitiotie palvelisi niin sanotun järvikaupungin asukkaita.

Kyseessä ovat erilliset prosessit. Avi antaa vesilain mukaiset luvat ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa oleva prosessi liittyy maankäyttö- ja rakennuslakiin ja kantakaupungin yleiskaavaan.

Jos täyttöön päätetään lähteä, täytyykö sitä ennen olla korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu?

Palvelualueen johtaja Mikko Nurminen sanoo, että AVIn päätös antaa luvan täyttöön. Ei anna suoraan, vaan luvan pitää tulla lainvoimaiseksi. Päätöksestä voi valittaa Vaasan hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kantakaupungin yleiskaavaan liittyvää KHO:n päätöstä ei tarvita näihin täyttöihin, joihin on nyt haettu lupaa, Nurminen vastaa.

Vaatii keskustelua

Nyt lupa saatiin sille täytölle, joka mahdollistaa raitiotien rakentamisen Näsijärven päälle. Tämä ei kuitenkaan takaa sitä, että täyttömaalle saa rakentaa asuntoja.

Ratikan linjaus voi joutua vielä uuteen harkintaan, jos Tampereen valitus KHO:een ei tuota tulosta. Täyttömaalle suunnitellut asunnot ja työpaikat jäisivät silloin rakentamatta.

Aiemmin on arvioitu, että raitiotien kakkosvaiheen rakentaminen edullisinta reittiä eli täyttömaata pitkin maksaisi 44,1 miljoonaa euroa. Kiinteälle maalle rakennettava Paasikiventien reitti maksaisi noin 15 miljoonaa euroa enemmän.

Ei kannata hurrata myönteiselle päätökselle. Oli niin tai näin;

a) ratikan reitin uusi linjaus maksaa
b) suojausrakenne maksaa.

Joka tapauksessa ratikan rakentaminen Lielahteen tulee maksamaan merkittävästi enemmän, mitä ratikkapäätöksessä 7.11.2016 päätettiin.

Väliaikatietoa kustannuksista

Kustannusarvio elokuussa 2018 (Tampereen kaupungin talousraportti 1-8/2018). Hankkeen osan 1 kokonaiskustannusarvio oli 7.11.2016  307,3 milj. euroa, josta valtiontuki 58,11 milj. euroa. Hankkeen osan 1 kokonaiskustannusarviosta rakentamisvaihe oli 228,3 milj. euroa ja kehitysvaihe oli 10,5 milj. euroa. Lisäksi kustannusarvio sisälsi vaunuhankinnan, 61 milj. euroa sekä Raitiotien kehitysohjelman vuosien 2017– 2021 kustannukset, yhteensä 7,5 milj. euroa. Päätöshetken valtiontuen osalta osan 1 rakentamisvaiheen valtiontuen osuus oli 55,05 milj. euroa ja rakentamisvaihetta edeltäneen kehitysvaiheen valtiontuen osuus oli 3,06 milj. euroa. Osan 1 raitiovaunujen määrä on nostettu 19 kappaleeseen ja lisäksi vaunuhankintaan on sisällytetty liitännäisosat sekä järjestelmäoptiot ja muutostyöt. Tämä nostaa vaunuhankinnan kustannusarvion 80,4 milj. euroon.

Hankkeen osan 1 kokonaiskustannusarvion ennuste on 351,4 milj. euroa, josta valtiontuen osuus on 58,11 milj. euroa. Kustannusarvion kasvu johtuu pääosin osan 1 raitiovaunujen määrän nostamisesta 19 kappaleeseen sekä osittain hankkeen toimitussisällön muutoksista.

Oheistöitä varauduttiin tekemään 56 milj. eurolla, tähän ei sisälly Hämeensillan korjaus. Rakennuttamisen investointimenojen ennustetaan ylittyvän 1,5 milj. euroa johtuen pääosin Raitiotien rinnakkaishankkeiden suuresta toteuttamistarpeesta, joka ajallisesti ajoittuu vuosille 2018 - 2019.

****************

 

Kaupunkilaiset pääsevät päättämään -ratikan väristä

Tampereella paljastettiin tänään 26.9.2018, miltä kaupungin katukuvaan parin vuoden päästä saapuvat raitiovaunut näyttävät. Kaupunkilaiset saavat äänestää lopullisesta väristä! Tamperelaiset saavat päättää, onko ratikka vaaleansininen vai punainen. Voi kiitos siitä!

Mielenkiinnon suuntaaminen todellisista ongelmista joutavan päiväisiin, ikivanha temppu. Tampereella todellinen ongelma ja huoli, kuralla oleva talous.

Muotoilijat hakivat työhönsä inspiraatiota tamperelaisuudesta, jonka piirteitä ovat konstailemattomuus, aitous ja pragmaattisuus sekä uskallus tarttua asioihin. Muotoilijat halusivat raitiovaunun ilmentävän Tamperetta, joka on kehittyvä ja alati voimakkaassa liikkeessä oleva. Muotoilijat näkivät Tampereen kiehtovana ja vetovoimaisena kaupunkina, joka on yhdistelmä pehmeitä arvoja ja kovaa teknologiaa. Jaa-a, että näinkö on?

Ajatuksena on, että raitiovaunun ulkomuodossa huomio kiinnittyy keulan muotoon, matkustamon valoisuuteen, ikkunalinjan ja ovien muodostamaan rytmiin sekä LED-valojen käyttöön.

Ratikan väriksi tuli punainen. Äänestyksessä annettiin n. 23000 ääntä.

****************

 

Bussilinjat uusiksi

Kun raitiotien liikennöinti vuonna 2021 alkaa, sillä on (AL 25.9.2018) isoja vaikutuksia bussiliikenteeseen myös muualla kuin ratikkareittien ympärillä.

Se, että suositut ja usein liikennöitävät linjat muuttuisivat idän suunnasta vaihdollisiksi, mahdollistaisi joidenkin harvemmin liikennöitävien linjojen ajamisen vaihdotta keskustaan. Suunnittelussa ja toteutuksessa lähtökohtana oli, että kaikki bussit eivät mahdu ratikan kanssa keskustaan, ts. Hämeenkadulle.

Noin äkkiseltään näyttää, että oman auton käyttö tulee lisääntymään. Vaihtojen kanssa matkan teko menee monella kaupunkilaisella liian työlääksi. Jos itäpuolella Tamperetta asuva käy työssä länsipuolella tai päinvastoin, eikä koti ja työpaikka ole ratikan välittömässä läheisyydessä ja joutuu käyttämään vaihtoja molemmissa päissä, niin varsin huomioon otettavaksi vaihtoehdoksi nousee oma auto.

Bussilinjojen vähentämisen perusteluina sanotaan, että ratikka ja bussit eivät sovi keskustaan, Hämeenkadulle. Miksi niiden pitäisi sopiakaan? Tammerkosken yli on mahdollista päästä useaa eri reittiä. Tampereen valtatie Ratinan sillan kautta, bussien päätepysäkki esim. Nalkalan torin alueella, jokunen reitti Hämeenkatua pitkin Keskustorille ja Satakunnan katua pitkin Pispalaan ja eteenpäin. "Heilurilinja, pikavuoro", ajamaan rantaväylän tunnelin kautta itä-länsisuunnassa. Vaihtoehtoja on ja olisi ollut jo ratikan suunnitteluvaiheessa. Ei tarvitse tunkea ratikan kanssa samaan aukkoon.

 

Lisää ratikkalinjoja

Tampereen kaupunginhallitus päätti 17.9.2018, että Tampere käynnistää neuvottelut yhteisen raitiotien yleissuunnitelman laatimiseksi Kangasalan, Pirkkalan ja Ylöjärven kanssa. Perusteluiksi kerrottiin mm. että keväällä 2018 valmistui esiselvitys Raitiotien tulevaisuuden suunnat Tampereen kaupunkiseudulla. Luonteeltaan esiselvitys oli nimensä mukaisesti hyvin alustava.

Pirkkalan, Kangasalan ja Ylöjärven kanssa on käyty alustavaa vuoropuhelua työn jatkamisesta yleissuunnitelmavaiheeseen. Sekä Tampereen maankäyttöratkaisut eri suunnissa että naapurikuntien maankäytölliset kysymykset edellyttävät ripeää etenemistä jatkosuunnittelussa. Olennaista on saada ratkottua raitiotien mahdollisten jatkolinjojen vaatimat varaukset tuleviin yleis- ja asemakaavoihin. Yleissuunnitelma ei tähtää välittömään raitiotien rakentamiseen. Tarkemmasta jatkosuunnittelusta ja rakentamisesta tehdään erilliset päätökset.

Tampereen raitiotien osan 1 ja 2 yleissuunnittelun hintaan perustuen on arvioitu seudullisen yleissuunnittelukokonaisuuden hintatasoksi n. 2 milj.euroa. Oletuksena on, että valtio avustaisi suunnittelua 30 prosentilla. Alustavasti on arvioitu, että kaupungin osuus koko seudun yleissuunnittelusta olisi yli 50 prosenttia. Tampereen kaupungin osuus yleissuunnittelun kustannuksista sisällytetään raitiotien kehitysohjelman budjettiin. Vuoden 2019 osalta kehitysohjelman budjetissa on varauduttu yleissuunnitelman käynnistämiseen. Käynnistettävien neuvotteluiden tavoitteena on yleissuunnittelun kilpailutus ja valtionavun hakeminen yleissuunnitteluun yhdessä osallistuvien kuntien kanssa.

Raitiotien 1. vaihe on tekeillä. Ensin pitää saada se valmiiksi ja liikennöinti käyntiin. Ensin katsotaan, miten ratikka pelittää ja mitä kustannuksia se tuo mukanaan. Nyt julkisissa keskusteluissa on kerrottu, että ratikan käyttö aiheuttaa 15 milj. euron vuotuiset tappiot. Sitten vasta palataan 2. vaiheen rakentamiseen.

YLA (yhdyskuntalautakunta) teki 25.9.2018 bussilla "ratikka-ajelun", tutustuen ratikan rakennusvaiheeseen Kalevan Prismalta Lielahteen. Lielahdessa ja muuallakin rakennetaan ratikkareitin varteen  kovasti. Rakentaminen perustuu täysin ratikan tuloon. Entä jos, taloudellisista syistä joudutaankin 2. vaihetta jarruttamaan?

Ylöjärvi ja Kangasala haluavat mukaan suunnittelemaan raitiotien jatkoa, AL 8.10.2018. Suunnittelun kustannusten jaosta on vielä hieman vääntöä.

****************

 

Lupaviranomainen vastaan hallinto-oikeus

Skitsofreeninen tilanne, viranomaisen pitäisi tehdä päätös alueelle, josta kaavavalitus on kesken. Pirkanmaan ELY-keskus valitti Näsijärven täyttämisestä Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen, minkä jälkeen hallinto-oikeus otti kielteisen kannan täyttöihin. Hallinto-oikeus ei ole kuitenkaan lupaviranomainen. Vesitäyttölupa haetaan aluehallintovirastolta, jolla on siis prosessissa merkittävä rooli.

Tampereen kaupunki pisti Näsijärven Vaitinaron rannan vesistötäyttöluvan vireille reilu vuosi sitten. Täyttömaalle on suunniteltu muun muassa ratikkareittiä. Lupaa varten on tehty perusteelliset tutkimukset ja laadittu hyvät vastaukset. Olemme käyttäneet Suomen parhaimpia asiantuntijoita, ja heidän mielestään rantaa on mahdollista täyttää.

Tampere on käyttänyt asiantuntijoita Geologian tutkimuskeskukselta, Rambollilta ja Pöyryltä. Ts. Tampere käyttää asiantuntijoina tahoja (Ramboll, PÖyry) , joilla on sidonnaisuuksia ratikkaan ja kaupunkiin. Heidän lisäkseen kaupungilla on ollut selvitystyössä mukana ulkopuolinen laadunvarmistaja Vahanen Environment Oy:stä. Lupahakemuksen laatimiseen on käytetty noin 100 000 euroa. Entä jos, myönteistä päätöstä ei tulekaan? Onko kaupungin syytä käynnistää siinä tilanteessa virkarikostutkinta ja periä em. summa takaisin niiltä jotka ovat menon siunanneet? 

Ei anna vakuuttavaa kuvaa, kun väitetään, että tutkimuksissa on käynyt ilmi, ettei Näsijärven rannassa muodostu merkittävästi pohjavettä. Laissa oleva maininta pohjavesialueen turmelemiskiellosta on ehdoton, niin siihen ei viitata lainkaan.

Entä jos Näsijärven täyttö mutkistuukin, mihin tällainen määrä mursketta sitten viedään, Tampereen kiinteistökehityskoordinaattori Katariina Rauhala?

Me elämme tällä hetkellä sen tiedon varassa, että murskeet viedään Hiedanrantaan. Jos mursketta ei voi viedä sinne, niin siinä tapauksessa hyödynnämme välivarastoja, joista yksi voi sijaita esimerkiksi Lahdesjärvellä lähellä ABC:tä. Myös muita vaihtoehtoja on mietitty, Rauhala kertoo.

Voi, voi, suunnittelua on tehty ilman varasuunnitelmaa!

****************

 

Hienot penkit ratikkaan

Tampereen ratikassa istutaan hienosti (AL 13.9.2018)  – Istuinten kuosin suunnittelijaa etsitään nyt avoimella taiteilijahaulla!

Nahkaa, villakangasta tai plyysia. Kyse ei ole syksytakkien muodista, vaan tamperelaisten raitiotievaunujen penkkien verhoilusta. Tampereella käynnistettiin 13.9.2018 avoin portfoliohaku, jossa etsitään suunnittelijaa ratikkavaunujen tekstiileille. Ratikan taiteen koordinoinnista vastaa Frei Zimmer oy. Taiteilijoiden portfoliohaku antaa mahdollisuuden löytää raikkaita, uusia tekijöitä, joita emme ehkä muuten osaisi harkitakaan, Frei Zimmerin koordinaattori Heini Orell kertoi torstaina.

Mieluummin suomeksi tai tampereen kiälellä, kuin väkisin tuotuja vieraperäisiä sanoja. "Portfolio eli ansiokansio tarkoittaa suomen kielessä useimmiten uraportfoliota, johon henkilö kokoaa näytteet koulutuksestaan, työnäytteistään sekä taidoistaan. Portfoliota käytetään työnhaussa, opiskelupaikan haussa, uralla etenemisessä sekä oman ammatillisen kehittymisen seurannassa ja opitun reflektiossa. Portfoliot ovat olleet yleisiä taiteilijoiden käytössä, mutta ovat laajentuneet muiden luovan työn tekijöiden, ammattimallien sekä opiskelijoiden pariin."

Haku päättyy 7.10.2018, sen jälkeen asiantuntijaraati valitsee suunnittelutyölle kärkikolmikon. Valituille kolmelle suunnittelijalle maksetaan jokaiselle 2 500 euroa, ja he pääsevät luonnostensa kanssa suunnittelusparraukseen. Kaikkien kolmen lopulliset luonnokset esitellään tammikuussa Tampereelle saapuvassa raitiovaunumaketissa eli ratikan mallikappaleessa. Raati valitsee lopullisen voittajan kuosisuunnittelun kärkikolmikosta tammikuussa.

****************

 

Menee valtion sanelun mukaan

Vilkkaan raitiotiepysäkin varteen  (AL 13.9.2018) tulee 1300 asukkaan uusi asuinalue Tampereella.

Mitä tavoitellaan? Vastauksen saa valtionavustuksen myöntöpäätöksen perusteluista, edellytyksenä on, että Tampereen kaupunki sitoutuu MAL-sopimuksen 2016—2019 tavoitteisiin ja erityisesti luo edellytyksiä tonttitarjonnan ja asuntotuotannon merkittävälle lisäämiselle. Sen mukaan Tampereen raitiotie tukee Tampereen kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen tavoitteellista pitkäjänteistä kehittämistä. Hankkeen keskeinen tavoite on kasvavan kaupungin ja kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen tiivistäminen tehokkaaseen joukkoliikennejärjestelmään tukeutuvana. Raitiotie yhdistää Pirkanmaan suurimmat ja tiheimmät asutus- ja työpaikka-alueet, keskussairaalan sekä Tampereen korkeakoulun.

Asemakaavan tavoite on vahvistaa Kalevan ja Hakametsän paikalliskeskusta. Raitiotien myötä tämän paikan merkitys kasvaa. Siellä on monenlaista toimintaa lähtien Tredun oppilaitoksesta, Prisma Kalevasta ja uudesta asuntorakentamisesta. On myös arvioitu, että Sarvijaakonaukion vaihtopysäkistä tulee yksi Tampereen vilkkaimmista

****************

Taisteluväsymystä ratikkarintamalla

Mielenkiintoisia lukuja taisteluväsymyksen takana! Tamperelainen -lehti (29.8.2018) testasi mielialoja esittämällä raadilleen viisi väitettä ratikkatöiden vaikutuksista. Kysymyksiin vastasi lähes 550 raatilaista elokuun puolivälissä

Kyselyn mukaan isompi joukko tamperelaisista empii jo sitä, onko lopputulos rakentamisenaikaisen harmin arvoinen. Väitteeseen siitä, että valmistuva ratikka tulee olemaan sen arvoinen, että muutaman vuoden katutyöt kestää, myönteisesti 42 ja kielteisesti 45 prosenttia raatilaisista.

Tehokkaimmin väite tehoaa edelleenkin nuorimpiin vastaajiin. Alle 35-vuotiaista raatilaisista kaksi kolmesta uskoo yhä, että lopputulos on vaivan arvoinen. Skeptisimpiä ovat myöhäiskeski-ikäiset 55–64-vuotiaat, joista väitteen vahvistaa alle 30 prosenttia. Miehistä (48 prosenttia) selvästi naisia (36 prosenttia) useampi uskoi lopputuloksen olevan vaivan harmin arvoinen.

Myös ratikkatöiden pitkäntähtäimen vaikutuksista raati ajattelee tällä hetkellä varsin skeptisesti.

Kun raadilta kysyttiin, uskovatko he, että keskustan kauppa kärsii ratikkatöistä, jos osa asiakkaista ei keskustakauppoihin enää palaa, vastasi suurempi joukko eli 57 prosenttia kyllä. Päinvastaista mieltä oli 34 prosenttia.

Silti suurempi joukko lukijaraatilaisista ilmoitti, että he ovat asioineet keskustassa ratikkatöiden aikana yhtä usein kuin aiemminkin. Prosentit olivat tiukasti 50–49 eli lähes puolet raatilaisista ilmoitti, että työt ovat vähentäneet heidän keskustassa asioimistaan.

Useimmin keskustaan tuloaan ovat harventaneet 55–64-vuotiaat, joista 60 prosenttia vahvisti väitteen ja 40 prosenttia kielsi vaikutuksen. Nuorimmasta vastaajaryhmässä eli alle 35-vuotiaissa selvä enemmistö prosentein 70–28 ilmoitti, etteivät ratikkatyöt ole vähentäneet asiointia.

Ratikkatöillä on ollut vaikutusta myös liikkumismuotoihin. Lukijaraatilaisista 51 prosenttia ilmoitti tulleensa keskustaan aiempaa harvemmin. Tämän kielsi 38 prosenttia vastaajista.

Bussien käyttöä ilmoitti lisänneensä 27 prosenttia raatilaisista. Vastaajista 68 prosenttia kielsi tämän.

Lukijaraadin kanta

  1. Uskon, että valmistuva Tampereen raitiotie on sen arvoinen, että muutaman vuoden katutyöt kannattaa kestää. Kyllä 42 %, Ei 45 %, En osaa sanoa 13 %
  2. Uskon, että keskustan kauppa kärsii pysyvästi ratikkatöistä, jos osa asiakkaista ei keskustakauppoihin enää palaa. Kyllä 57 %, 34 %, En osaa sanoa 9 %
  3. Olen asioinut keskustassa ratikkatöiden aikana yhtä paljon kuin ennenkin. Kyllä 50 %, Ei 49 %, En osaa sanoa 1 %
  4. Olen tullut keskustaan ratikkatöiden aikana aiempaa harvemmin omalla autolla. Kyllä 51 %, Ei 38 %, En osaa sanoa 11 %
  5. Olen ratikkatöiden aikana lisännyt bussien käyttöä. Kyllä 27 %, Ei 68 %, En osaa sanoa 5 %
  6. Lähde: Tamperelaisen Lukijaraati/Tietoykkönen, vastaajia 543, vastausaika 15.–17.8.

Tein lehden artikkelin pohjalta avauksen faceen, "Mielenkiintoisia lukuja taisteluväsymyksen takana! Kaupungin taloustilanne huomioiden, onko ratikan jatkosuunnitelmien hautaaminen toistaiseksi varteen otettava vaihtoehto?. Keskustelu ryöpsähti käyntiin vilkkaasti. Kun pitäisi puhua aidasta, niin puhutaan aidan seipäistä, niin kävi tässäkin. Siihen ei oteta kantaa pitäisikö ratikan jatkosuunnitelman ja reittien levittäytyminen laittaa jatkoajalle, vaan vieläkin tulee juupas-eipäs väittelyä ratikan tarpeellisuudesta. Muistutan 1. vaihetta tehdään, Hervanta- Pyynikin tori - Tays, eikä sitä keskeytetä.

https://www.facebook.com/groups/2434645947/permalink/10156651234120948/?comment_id=10156652921960948&notif_id=1535620151108621&notif_t=group_comment

****************

Ratikka liikennöimään allianssimallilla

Tampereen raitiotien liikennöinti esitetään hankittavaksi allianssimalliin (AL 28.8.2018) perustuvalla sopimuksella. Vastaavaa ei tiettävästi ole tehty aiemmin ainakaan muualla Euroopassa. Allianssimallin käytöstä haluttiin periaatepäätös, jottei raitiotien liikennöitsijän kilpailutukseen tarvitse valmistella kahta erilaista mallia: perinteistä ja allianssimallia. Tampere toimii pilottina, vaikka sitä ei suoraan sanotakaan.

Joukkoliikennelautakunta hyväksyi 29.8.2018, että raitiotien liikennöinnin kilpailutus toteutetaan erityisalojen hankintalain (1398/2016) mukaisena neuvottelumenettelynä. Hankinta toteutetaan perustuen allianssimalliseen sopimukseen, jonka sopimuskausi on varsinaisen liikennöinnin osalta noin 10 vuotta ja että, joukkoliikennelautakunta hyväksyy alustavan tarjouspyynnön ennen sen julkaisemista.

Näin sen pitäisi toimia.

Allianssimallinen sopimus tuo uuden järjestelmän käynnistämisvaiheeseen joustavuutta, koska se mahdollistaa esimerkiksi toimintatapojen kehittämisen matkan varrella.

Lisäksi joustavuutta tarvitaan siinä, ettei vielä ole päätöstä ratikan kakkosvaiheen rakentamisesta, mutta liikennöinnin sopimuskausi on noin kymmenen vuotta, joten myös kakkosvaiheen liikennöinti voi tulla sinä aikana ajankohtaiseksi.

Uudenlaisen mallin käyttö vaatii kuitenkin tarkkuutta siinä, että tilaajalla ja tarjoajalla on sama käsitys mallista ja sen ehdoista.

Allianssimallisen sopimuksen suurimpina eroina perinteiseen sopimusmalliin pidetään palvelun hinnoittelumekanismia ja sopimusosapuolten yhteistoimintaa sopimusaikana.

Allianssisopimuksessa palvelun hinnoittelu perustuu avoimeen kirjanpitoon, jonka perusteella tilaaja korvaa sopimuksenalaisessa toiminnassa syntyneet suoraan korvattavat kustannukset. Sen lisäksi palveluntuottaja saa joko prosentuaalisen tai kiinteän palkkion.

Palkkion määrä muuttuu sen mukaan, kuinka hyvin suoraan korvattavien kustannusten osuus on vastannut yhdessä sovittua tavoitehintaa. Palkkion suhteellinen osuus kasvaa tavoitehinnan alittuessa, kunhan sovitut laatuvaatimukset täyttyvät. Tavoitehinnan ylittyessä palkkion suhteellinen osuus pienenee.

Toinen toimintaan joustavuutta tuova elementti on allianssin sopimusohjaus. Toimintaperiaatteena on, että ongelmat ratkaistaan allianssin sisällä osapuolten kesken eikä ulkopuolisessa tuomioistuimessa.

****************

 

Näsijärven täytöstä jatkovalitus

Kh päättää 6.8.2018 jatkovalituksen tekemisestä KHO:n Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksestä, jolla kumottiin osittain Tampereen kantakaupungin yleiskaava 2040. Pohjavesien suojelusta on mainittu vesilaissa ja ympäristön suojelulaissa.

Tampere aikoo valittaa HML:n HaO:n mm. Näsijärven täyttöä koskevasta kohdasta KHO:n. Lykkyä tykö, koska perustelut näyttävät melko heppoisilta. Tampere perustelee näin Näsijärven täyttöä koskevaan kohtaan; "Hallinto-oikeuden mukaan Hiedanrannan uuden alueen toteuttaminen heikentää pohjavesialueen veden laatua ja antoisuutta ja että asian selvittämistä ei voida jättää tulevien lupamenettelyjen varaan. Tampereen kaupunki katsoo, että kantakaupungin yleiskaavassa alueelle osoitetut yleiskaavan määräykset estävät yksiselitteisesti pohjaveteen kohdistuvien riskien toteutumisen. Alueen maankäytön muutos edellyttää kaikilta osin asemakaavojen muutosta selvityksineen ja vaikutusarviointeineen sen lisäksi, että kaikki järven täyttöön liittyvät toimenpiteet edellyttävät vielä erillistä vesilupaa."

Tässä ovat vastakkain kaupungin tarkoituksenmukaisuusharkinta ja vesi- ja ympäristönsuojelulain mukainen pohjavesien suojelu ja maankäyttö- ja rakennuslain lain mukainen ympäristön ja luonnonsuojelu.

Tampereen kaupunki on hankkiessaan omistukseensa entisen tehdasalueen ja vesialueen sitoutunut puhdistamaan aikaisemman toiminnan alueelle jättämiä ympäristövaurioita. Vastuullisena toimijana Tampereen kaupunki ei tule myöskään jatkossa toteuttamaan alueella mitään ympäristöriskiä aiheuttavaa rakentamista. Hämeenlinnan HaO perusteli mm; "Hiedanrannan uuden asuinalueen toteuttaminen edellyttää mittavia ranta-alueiden täyttöjä pohjavesialueella. Kaava-aineistoon sisältyvä selvitys pohjavesialueesta on ilmeisessä ristiriidassa ELY-keskuksen valituksessa esitettyjen väitteiden kanssa. Keskeisin epäselvyys liittyy siihen, muodostuuko erityisesti suunniteltujen täyttöjen alueella pohjavettä rantaimeytymisen kautta."

Rambollin selvityksessä ja kaavaselostuksessa on viitattu GTK:n pohjavesiselvityksiin, jotka ELY-keskuksen mukaan ovat kuitenkin vielä keskeneräisiä. Pohjavesiselvitysten keskeneräisyydestä ei ole mainintaa kaavaselvityksissä. Sinänsä kaavan hyväksyminen ei edellytä täydellistä tietoa pohjavesialueesta, vaan riittävää varmuutta siitä, ettei ranta-alueiden täytöillä aiheuteta kiellettyjä muutoksia pohjaveteen. Kaavan hyväksymisen jälkeen Tampereen kaupungin oma ympäristönsuojeluviranomainen on kuitenkin todennut, ettei rantaimeytymisen määrästä ole varmuutta. ELY-keskus on valituksessaan viitannut isotooppitutkimuksiin, joiden perusteella rantaimeytymisen määrä täyttöalueella saattaa olla huomattava. Kun näiden tietojen lisäksi otetaan huomioon täyttöalueiden pinta-ala, esitettyjen selvitysten perusteella ei ole mahdollista 16 (29) riittävästi varmistua siitä, että uuden asuinalueen rakentamisen kannalta välttämättömät täytöt voidaan toteuttaa heikentämättä pohjavesialueen veden laatua tai antoisuutta."

Onko Epilänharjun - Villilän alueen pohjavesikartta vuodelta 2014, jäänyt joltain tahallisesti tai tuottamuksellisesti tutkimatta? Tässä ovat vastakkain kaupungin tarkoituksenmukaisuus ja vesi- ja ympäristönsuojelulain mukainen pohjavesien suojelu ja maankäyttö- ja rakennuslain lain mukainen ympäristön ja luonnonsuojelu.

"Luonnonsuojelupuolue" vihreiden kannanotto on mielenkiintoinen seurattava asian käsittelyssä!

****************

 

Nyt tuli mutkia matkaan, voisi sanoa, että pahoja!

Miten käy Hiedanrannan saarikaupungin? Hämeenlinnan hallinto-oikeus päätti, että Näsijärveä ei voi täyttää Hiedanrannan kulmalta uutta asuinaluetta varten. Täytettäväksi aiotulle noin yhdeksän hehtaarin alueelle on suunniteltu raitiotien reittiä. Täytetylle Vaitinaron ranta-alueelle olisi huomattavasti halvempaa rakentaa raitiotietä kuin Paasikiventien reitille maalle.

Hallinto-oikeus hyväksyi Pirkanmaan Ely-keskuksen valituksen Näsijärven täytöstä ja kumoaa kantakaupungin yleiskaavan 2040 siltä osin. Hallinto-oikeuden mukaan järven täyttämisen vaikutuksia pohjaveteen ei oltu tutkittu riittävän kattavasti. Ely epäili, että maamassojen liikuttelu voi aiheuttaa pilaantuneen pohjaveden vuotamisen vedenottamolle. Toinen kysymys, mitä aiheutuu pohjassa olevalle 0-kuidulle kun siihen päälle läjitetään kiviä? Myös Tampereen kaupungin ympäristöyksikkö on epäillyt, että Näsijärven rantatäyttö voi vaarantaa Hyhkyn vedenottamon.

Kaupunkiympäristöstä vastaava apulaispormestari Aleksi Jäntti ei epäile hetkeäkään, jättääkö kaupunki asian tähän. Hän kertoo yllättyneensä hallinto-oikeuden päätöksestä. Ratikkasuunnitelman reitti kulkee tällä hetkellä vetten päällä, koska lupaa maan täyttämiselle ei ole.

Jos lupaa täytölle ei saada korkeimman hallinto-oikeuden kauttakaan, sillä on Jäntin mukaan isoja vaikutuksia koko kaupungin kehitykseen. Aluetta on suunniteltu täytettävän myös uutta Hiedanrannan asuinaluetta varten.

–Jos näin käy, täytyy tehdä isoja strategisia muutoksia. Hiedanrantaan ja täyttöalueelle on kaavailtu merkittävästi asumista että työpaikka-alueita. Iso osa 25 000 asukkaan ja 10 000 työpaikan kokonaisuudesta on myös siinä täyttöalueella. No, tuo työpaikkamäärä on enemmän utopioita kuin todellisuutta.

Päätöksestä yleensä. Ely-keskus ja Hämeenlinnan hallinto-oikeus toimivat kuten niiden pitääkin. Päätös oli oikea!

Lukematta valitusta ja HaO:n päätöstä, tulee mieleen, että Tampere ei ole ottanut huomioon riittävästi maankäyttö- ja rakennuslain vaatimuksia, koska kaava on hylätty tältä osin. Nyt luotettiin liikaa siihen, että prosessi etenee niin kuin se on ennenkin mennyt, HaO leimaa myönteisesti kaikki kaupungin päätökset.

Onhan Tampere suuri toimija, mutta nyt taidettiin lähteä soitellen sotahan!. Unohtaen, että kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.

****************

 

Väliaikatietoa ratikan kustannuksista

Tampereen kh käsittelee 4.6.2018 kaupungin talouskatsauksen 1-4/2018. Palautetaan mieliin, mitä ratikan kustannuksista on päätetty.

Kehitysvaiheen aikana Raitiotieallianssin osalle 1 (Hervanta- Pyynikintori- Tays) määritettiin kokonaiskustannusarvio 238,8 miljoonaa euroa, joka hyväksyttiin valtuustossa 7.11.2016. Kaupunginhallitus on 14.5.2018 osaltaan hyväksynyt Raitiotieallianssin osan 1 toteutussisältöön tehdyt muutokset, joiden jälkeen osan 1 kokonaiskustannusarvio on 243,53 milj. euroa. Osan kokonaiskustannusarvio muodostuu nyt seuraavasti:

  • osan 1 kehitysvaiheen kustannuksista 10,5 milj. euroa,

  • osan 1 toteutusvaiheen kustannuksista, joita ovat allianssin palveluntuottajia sitova tavoitekustannus: alkuperäinen 219,02 milj. euroa, 14.5.2018 kaupunginhallituksen hyväksymin muutoksin 223,75 milj. euroa,

  • tilaajan hankinnat allianssiin 4,2 milj. euroa,

  • tilaajan riskivaraus allianssihankinnassa 3,2 milj. euroa sekä

  • bonuspoolin budjettivaraus 1,875 milj. euroa. Osan 1 bonuspoolin suuruus on 3,75 milj, euroa. Budjettivarauksessa on arvioitu, että bonuspoolista toteutuu 50 %.

Hankkeen osan 1 kokonaiskustannusarvio valtuuston päätöksenteon hetkellä oli 307,3 milj. euroa, josta valtiontuen osuus on 58,11 milj. euroa. Hankkeen osan 1 koko­naiskustannusarviosta rakentamisvaiheen kustannuksen osuus oli 228,3 milj. euroa ja rakentamisvaihetta edeltäneen kehitysvaiheen kustannuksen osuus oli 10,5 milj. euroa. Lisäksi kustannusarvio sisälsi vaunuhankinnan kustannuksen 61 milj. euroa sekä Raitiotien kehitysohjelman vuosien 2017– 2021 kustannukset, yhteensä 7,5 milj. euroa. Päätöshetken valtiontuen osalta osan 1 rakentamisvaiheen valtiontuen osuus oli 55,05 milj. euroa ja rakentamisvaihetta edeltäneen kehitysvaiheen valtiontuen osuus oli 3,06 milj. euroa. Osan 1 raitiovaunujen määrä on nostettu 19 kappaleeseen. Tämä nostaa vaunuhankinnan kustannusarvion 72,1 milj. euroon. Raitiotieallianssin osan 1 toimitussisältöön kaupunginhallituk­sessa päätetty vaihdevaraus (KH 9.4.2018) ja osaltaan hyväksytyt muut muutokset (KH 14.5.2018) nostavat osan 1 rakentamisvaiheen kustannuksia 4,73 milj. eurolla.

Hankkeen osan 1 kokonaiskustannusarvion ennuste on 323,1 milj. euroa, josta valtiontuen osuus on 58,11 milj. euroa. Kustannusarvion kasvu johtuu pääosin osaan 1 raitiovaunujen määrän nostamisesta 19 kappaleeseen sekä hankkeen toimitussisällön muutoksista. Että silleen! Kustannuksiin ei ole laskettu oheiskustannuksia, joita kuitenkin tehdään ratikan vaatimuksesta.

Rakennuttamisen investointimenojen ennustetaan ylittyvän 1,5 milj. euroa johtuen pääosin Raitiotien rinnakkaishankkeiden suuresta toteuttamistarpeesta, joka ajallisesti ajoittuu vuosille 2018 - 2019.

****************

 

Oho, Tampereen kuuluisa Hämeensilta meni heikkoon kuntoon

Melkein satavuotias silta puretaan kivi kerrallaan. Remontin syy on vuonna 2015 tarkastuksessa löydetyissä vaurioissa. Tuolloin todettiin, että silta on käyttöikänsä päässä. Silta on rakennettu vuosina 1928-29 – sillä on siis ikää 90 vuotta. Tarkastuksessa havaittiin erittäin vakavia rapautumisvaurioita, vesivuotoja ja halkeamia. Siltaholvin alapinnassa oli näkyvissä isoja reikiä.

Valittavana oli alun perin pienempikin remontti, jolla lisäaikaa olisi saatu parikymmentä vuotta, mutta Tampere päätyi isompaan remonttiin, jolla lisävuosia pitäisi tulla jopa sata. Iso syy valintaan, että muutaman vuoden päästä siltaa käyttävät myös Tampereen tulevat raitiovaunut.

Sillan kantavuus on nyt vähintään 60 tonnia, mutta remontin jälkeen silta kestää vielä enemmän kuormaa. Hämeensillan molemmat puolet ovat valmiit lokakuussa 2019, jolloin sillalla aletaan raitiokiskojen vetäminen ja pintarakenteiden teko. Remontin hinta on 4,3 miljoonaa euroa, eikä sitä ole laskettu ratikan kustannuksiin.

Hämeensilta on kivillä verhottu teräsbetonisilta. Uusiminen tapahtuu kahdessa vaiheessa: ensin puretaan ja rakennetaan uudelleen sillan eteläinen eli Ratinan puoli, sitten pohjoinen. Kivet irrotetaan yksitellen, merkataan ja palautetaan samalle paikalle.

Remontin ajaksi Tammerkosken yli rakennetaan väliaikainen, katettu puusilta Värjärinkujalta Verkarantaan. Sillan piti tulla tulee käyttöön huhtikuussa, mutta saatiin vasta kesäkuun alussa. Sillan pituus on 110 metriä. Hintaa väliaikaiselle sillalle tulee n. 0,25 milj. euroa.

Hämeensillan länsipuolelle tulee kevyen liikenteen alikulkuyhteys nimeltään Tempon tunneli. Vastaava tunneli on jo sillan itäpuolella Tammerkosken suuntaisesti. Tämä on hyvä asia!

****************

 

Ratikka vaatii 8 uutta siltaa

(AL 28.5.2018) Tampereen raitiotien ensimmäinen vaihe kuljettaa matkustajat Hervannasta Pyynikintorille ja Taysin alueelle. Liikennöinti on tarkoitus aloittaa vuonna 2021. Ratikkareitin varrelle rakennetaan kahdeksan uutta siltaa.

Lisäksi ratikka aiheuttaa muutoksia kahdeksaan vanhaan siltaan tai alikulkuun. Niitä muokataan ja niihin rakennetaan tukimuureja. Osa silloista on tarkoitettu vain ratikoille, osa junille, autoille tai kevyelle liikenteelle.

Viime vuonna saatiin valmiiksi siltaurakoista jo puolet: Kekkosentien raitiotiesilta, Rieväkadun alikulku, Vuohenojan alikulkusilta, Vuohenojan risteyssilta, Turtolan alikulkusilta, Nekalantien ja Sotilaankadun yhdistävä Kokin risteyssilta, Teiskontien alikulkusilta sekä Laulunsilta.

Kuluvan vuoden aikana rakennetaan raitiotien suurimpia siltoja.

Hervannan kanjonin alueelle rakentuva Koivusenojan ratasilta on koko ratikkareitin korkein silta. Siltaa pitkin kulkevat tulevaisuudessa ratikat ja kevyt liikenne. Silta on 104,6 metriä pitkä ja 14,8 metriä leveä. Se on tarkoitettu ratikkaa ja kevyttä liikennettä varten.

Koko reitin pisin on valtatie yhdeksän ylittävä Vackerin silta, joka on tarkoitettu pelkästään ratikalle. Noin 250 metriä pitkä silta rakentuu kahdesta toisiinsa yhdistyvästä osasta. Silta on pituudeltaan yhteensä 250 metriä ja leveydeltään 8,3 metriä. Se on vain ratikkaa varten.

Ratikkasilloista haastavin rakennettava on 158 metriä pitkä Hallinojan silta. Haastavan urakasta tekee sijainti, Vihiojan varrella oleva pehmeikkö. Hallinojan silta on 158 metriä pitkä ja valmistuu ensi vuonna.

Siltojen ja tukimuurien kustannuksiksi on laskettu yhteensä noin 20 miljoonaa euroa. Saas nähdä pitääkö laskelmat paikkansa.

****************

 

Ratikkaverkon laajentaminen suunnitelmissa

Aikaisin ollaan liikkeellä (AL 16.5.2018). Ratikkaverkon laajentaminen on vanha juttu. Jo monta vuotta sitten kaupunginvaltuutettu Ilkka Sasi kertoi, että ratikka on miljardihanke. Raitiotiellä voitaisiin valmistumassa olevan laajenemisselvityksen mukaan liikennöidä tulevaisuudessa kannattavasti myös Tampereen naapurikuntiin Kangasalle, Pirkkalaan ja Ylöjärvelle. Koska ratikka rakennetaan ihmisiä varten, tarvitaan paljon uusia asukkaita Tampereelle ja lähikuntiin. Tästä seuraa, että rakentamista tarvitaan vielä paljon lisää, jotta raitiotie voisi olla taloudellisessa mielessä järkevä rakentaa ympäristökuntiinkin.

Kannattavuus edellyttää kuitenkin määrätietoista maankäytön kehittämistä aluksi bussien runkoyhteyksien varaan. Tampereen kaupunkiseudun seutuhallituksen on määrä käsitellä Raitiotien laajenemisen potentiaalit Tampereen seudulla -selvitystä kokouksessaan toukokuun lopulla.

On muistettava, että selvityksessä esitettyjen kustannusarviot ovat hyvin alustavia, siis sinnepäin. Arvioista puuttuvat muun muassa varikoiden rakentamiskustannukset.

****************

 

Ratikkakiskojen veto täyttömaalle vaarassa

Saako Tampere täyttää Näsijärveä Lielahdessa? Aluehallintovirasto voi kieltää (AL 11.5.2018) Näsijärven täytön. Jos jättihanke kaatuu, kaupunki joutuu maksamaan miljoonia euroja. Asia ratkeaa lähikuukausien aikana. Täyttö säästäisi kaupungilta miljoonia euroja, sillä raitiotien rakentaminen uudelle maalle on edullista.

Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan ely-keskuksen välillä on kädenvääntöä monessa asiassa yllättävän paljon. ELY-keskus oli lausunnossaan huolissaan siitä, että uuden alueen täyttäminen vaarantaisi pohjavesialueen. Ely-keskuksen mukaan rantavyöhykkeellä imeytyy vettä pohjavedeksi ja se viittaa isotooppitutkimuksiin, joiden mukaan pohjavedessä on korkeita pitoisuuksia pintavettä. Edelleen Ely-keskus on huolissaan myös siitä, että laajennusalueelle sijoittuu muun muassa Tahmelan lähde, jonka vesi muodostuu selvityksen mukaan 70-prosenttisesti pintavedestä.

Ely-keskus on aiemmin tehnyt Tampereen kaupungin laatimasta Kantakaupungin yleiskaava 2040:stä valituksen Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Valitus koskee nimenomaan Hiedanrannan alueen yleiskaavoitusta ja sen pohjavesiselvityksiä, jotka ovat sen mukaan riittämättömiä. Ely-keskuksen mukaan yleiskaava ei täytä luonnonsuojelulain vaatimuksia pohjavesialueiden pilaamiskiellosta ja pohjavesialueiden muuttamisesta.

Kaupunki vastasi ely:n huoleen, että rannan täyttämisellä karkealla maa-aineella ei ole vaikutusta imeytymiseen ja imeytyvä määrä on muutenkin hyvin pieni. Se myös kumoaa ely-keskuksen viittaaman tutkimuksen toteamalla, että veden imeytymiseen vaikuttaa kiviaineen alle jäävä pohja. Mistä muuten kaupunki sen tietää? Vetoaminen omiin asiantuntijoihin herättää lähinnä hymyilyä.

Aluehallintoviraston ympäristöneuvos Arto Paananen sanoo, että päätöksen teko on monimutkaista ja se on vaatinut paljon aikaa.  –Tässä tapauksessa on erityisen monta asiaa, jotka pitää ottaa huomioon. On pohjavesi, järvivesi, kalasto ja muita asioita. Yksityiskohtia on paljon, mutta alusta alkaen on ollut selvää, että pohjavesiasia on tässä keskiössä.

–Käytännössä vesilupa-asia päätetään intressivertailussa eli punnitsemme hankkeen kaikki hyödyt ja haitat. Hyväksyvässä päätöksessä hyötyjen on oltava huomattavasti merkittävämpiä kuin haittojen, hän sanoo. Juuri näin.

Hylkäys tulisi kalliiksi, sanoo kaupunki

Tampereen kaupungin hankekehitysjohtaja Reijo Väliharju sanoo, että oli yllättynyt etenkin ely-keskuksen lausunnoista. Hän sanoo, että kaupunki ei olisi laatinut lupahakemusta, jos kaupungilla ei olisi käytössään kattavia tietoja töiden vaikutuksista. –Kaupunki on oman asiantuntijuuden lisäksi käyttänyt lupahakemuksen laadinnassa ja siihen saatujen lausuntojen vastineissa isoa asiantuntijajoukkoa, Väliharju sanoo. Just just joo, omiapa asiantuntijoita hyvinkin!

Tampereen kaupunki perustelee hakemuksessa, että vesistörakentaminen on tarpeen Tampereen kaupungin ja uuden Hiedanrannan kaupunginosan kehittymiselle. Tulevaisuudessa rantaa on suunniteltu laajennettavan yhä muutamat sata metriä Näsijärvellä uutta Hiedanrannan asuinaluetta varten.

Jos aluehallintovirasto kieltää järven täyttämisen, Tampereen kaupungin kustannukset kasvavat ja rakentaminen viivästyy. Myös vesiluvan saaminen myöhästyisi ja se hidastaisi hankkeita. Ja kuka siitä kärsii, rakennusliikkeet ja välillisesti niiden talutusnuorassa olevat tahot.

Päätös voi vaikuttaa merkittävästi raitiotien toisen vaiheen rakentamiseen. Toteutussuunnitelman arvioiden mukaan raitiotien kakkosvaiheen rakentaminen Hiedanrannan edullisinta reittiä pitkin maksaisi 44,1 miljoonaa euroa. Aiemmissa arvioissa on esitetty, että jos raide sen sijaan kulkisi Paasikiventien reittiä maalla, hinta voisi olla noin 15 miljoonaa euroa kalliimpi eli yli 59 miljoonaa euroa.

Tosiasia on kuitenkin niin, että meni reitti mistä tahansa, kustannusarvio on tarkoituksellisesti laskettu alakanttiin.

Mitä ajatuksia uutinen herättää? Ensin kovalla tohinalla päätetään jostakin. Sen jälkeen aletaan selvittää onko kaikki se mahdollista, mitä päätöksenteon tueksi on esitetty. Jos AVI torppaa täyttösuunnitelmat, kuka on vastuussa virheellisen tiedon antamisesta? Jos päättäjille annetaan virheellisiä signaaleja, onko se sitten kaupungin vika jos ne eivät toteudukaan? Ei minusta, vaan ne on luettava virheellisten signaalien lähettäjien viaksi.

AVI antoi ehdollisen täyttöpäätöksen 8.10.2018.

****************

 

Taidekoordinaattori ratikkaa varten

Kilpailutus Tampereen raitiotien taiteen koordinointiin (AL 2.5.2018) liittyvästä asiantuntijapalvelusta on alkanut. Hankinnan kohteena on tulevan raitiotiekäytävän ympäristöön ja raitiovaunujen muotoiluun sekä rakentamisen aikaiseen taiteeseen liittyvä taidekoordinointi.

Raitiotien kehitysohjelman projekti-insinöörin Antti Haukan mukaan käsite 'vaunujen muotoilu' tarkoittaa tässä yhteydessä vaunujen sisä- ja ulkopintoja muotoiluineen ja materiaalivalintoineen.

Kilpailutuksen aikataulu on tiukka. Tarjoukset sisään 15.5.2018 mennessä. Varsinainen valinta tehdään apulaispormestari Aleksi Jäntin (kok.) johtamassa Raitiotietaiteen ohjausryhmän kokouksessa 29. toukokuuta.

Kilpailutuksessa sanotaan, että "menettelyllä perustetaan puitejärjestely". Mitä tämä tarkoittaa?

–Sitä, että valitaan yksi taidekoordinaattori tai yritys, jonka kanssa toimitaan yksinoikeudella koko sopimuskausi. Vastaavaa palvelua ei siis voi sopimuskaudella muilta tilata. Sopimuskausi on alkuun kaksi vuotta, ja sen jälkeen on vielä optiot ensin yhdelle ja sitten vielä toiselle vuodelle eli yhteensä neljä vuotta.

Jaa-a, tässä vaiheessa puhutaan n. 105000 euron hankinnasta. Ratikkaa rahoitetaan monelta suunnalta, Tampereen Raitiotie Oy:n, raitiotien kehitysohjelman ja muiden maksajien kautta. Näitä muita ovat mm. Infra, sähkö- ja vesilaitos, mutta näiden suorittamat maksut ovat upotettu muiden menojen joukkoon.

***********

 

Ratikan väri nousemassa suuremmaksi kysymykseksi sitten ratikkapäätöksen!

Jo kuuluu kummia. Tampereella on noussut kansanliike vaaleanpunaisen raitiovaunun puolesta. Jo yli 2 000 kansalaista on liittynyt Tamperelaiset pinkin ratikan puolesta -nimiseen Facebook-ryhmään (HS 5.4.2018), jonka tavoite on saada pinkki tulevan ratikan värivaihtoehdoksi.

Tamperelainen kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Sanna Marin (sd), joka on pettynyt julkistettuihin värivaihtoehtoihin. Niihin pinkki ei kuulu, vaan raitiotiebrändin pääväreiksi on valittu tiilenpunainen, tummansininen ja kirkkaankeltainen. Tuota, tuota, onko asia todellakin niin, etteikö kansanedustajalla ole tähdellisempiä töitä, kun masinoida joukkoja tietyn värin taakse?

Kansalaisliikkeestä ovat kertoneet aiemmin Yle ja Aamulehti. Aamulehdellä on ollut ratikan väristä myös epävirallinen äänestys, jonka pinkki voitti. Ratikan aihetunnisteeksi on esitetty muun muassa possujunaa

Marinin mielestä pinkki on saatava mukaan äänestykseen, jossa kansalaiset saavat sanoa mielipiteensä vuonna 2021 aloittavan ratikan väristä. Jännä juttu, aikoinaan esitys kansanäänestyksen pitämiseksi ratikasta hylättiin, mutta nyt hyväksytään jo kansanäänestys kun väristä päätetään. Arvot ihan kohdallaan!

Eiköhän asia ole niin, että tärkeintä on, että ratikka toimii joustavasti sillä reitillä, mistä valtuusto on päättänyt, oli se sitten minkä värinen tahansa. Joka tapauksessa ratikan välitöntä hyötyä nauttii n. 10-15 % kaupungin asukkaista, kaikki muut saavat myös kunnian maksaa siitä.

Kaupunginvaltuutetut Jaakko Mustakallio (vihr), Sanna Marin (sdp) ja Minna Minkkinen (vas) tekivät jopa valtuustokyselyn ratikan väristä. Apulaispormestari Aleksi Jäntin (vas)vastaus kuullaan 23.4.2018. Pitääkö sanoa, että nyt mennään itkettävän ja naurettavan rajamailla.

***********

 

Testaajaryhmä kävi testaamassa ratikan mallikappaleen

Matkalla Ouluun, jossa mallikappale oli kokeiltavana, (AL 11.4.2018) oli 15 tamperelaista. He pääsivät arvonnan perusteella Tampereen Raitiotie oy:n makettimatkalle (maketti = rakennuksen, koneen tms. pienoismalli) Ouluun.

Testiryhmän mukaan tehtiin seuraavia havaintoja;

- tärkeää on että pyörä mahtuu ratikan kyytiin hyvin, vaunun pyörille, pyörätuoleille ja lastenrattaille tarkoitetussa monitoimitilassa.
- penkeillä on mukava istua, mutta osasta penkkejä saattaa ikäihmisen olla vaikea ponnistaa ylös, koska kaidetta ei ole kaikissa. Selkänoja on tarpeeksi korkea.
– tilavat maketin sisätilat
- suuret ikkunat, joista näkee hyvin ulos.
- pitkillä ja isokokoisilla ihmisillä saattaa olla ratikan vastakkaisilla penkeillä ahdasta, ainakin jos vastapäisellä penkillä istuu kaksi ihmistä.

***********

 

Tampereen ratikan päätepysäkillä liito-oravat estävät töitä

(YLE 29.3.2018 Pirkanmaan ELY-keskus kielsi kaiken metsänkäsittelyn Hervantajärven tulevalla asuinalueella, kunnes se on selvittänyt uudet tiedot liito-oravien elinalueista. ELY-keskus on kieltänyt metsänkäsittelyn Tampereen ratikan tulevan päätepysäkin maisemissa Hervannan eteläpuolella. Tampere ei saa hakata metsää eikä tehdä edes valmistelevia raivauksia Hervantajärven tulevalla asuinalueella.

Viranomaiset saivat tiedon, että asemakaava-alueella on tehty valmistelevaa raivausta. Aiemmin luonnonsuojelijat olivat vaatineet ELY-keskukselta hakkuiden keskeyttämistä. Kielto on voimassa, kunnes ELY-keskus on saanut riittävät tiedot ajantasaisista liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen sijainneista. Lisäksi viranomaiset varmistavat, että hakkuut voidaan toteuttaa luonnonsuojelulakia rikkomatta.

Monenlaista mutkaa on matkassa. Erityisesti vihreille kaksijakoinen paikka, pitäisi rakentaa ratikkaa ja samalla suojella luontoa ja liito-oravaa!

***********

 

Tammerkoski tyhjäksi

Ratikka vaatii Hämeensillalle täysremontin. Tätä varten ja rakennettavaa kevyenliikenteen siltaa varten tyhjennettiin Tammerkoski muutamaksi päiväksi. Kaikkea mielenkiintoista löytyi tyhjennetystä uomasta, polkupyöriä, ostoskärryjä ja muuta roinaa. Tyhjennetystä uomasta löytyi maaliskuussa kadonneeksi ilmoitettu naisen ruumiskin.

Kosken pohjassa oli havaittavissa mm. levän peittämiä puhelimia, viinipulloja, polkupyöränpalasia ja yksittäisiä kenkiä. Työmaa-alueelta löytyi myös vanha kranaatin ammus. Puolustusvoimat vei sodanaikaisen ammuksen alueelta tuhottavaksi.

Tampereen Hämeensillan kansallismaisemaa vartioivat patsaat on nostettu ratikkaremontin tieltä turvaan jo vuoden 2017 lopulla. Patsaat ovat poissa sillalta noin kaksi vuotta. Hämeensillan korjausten pitäisi valmistua loka-marraskuuksi 2019.

Taidemuseo aikoo huoltaa patsaat siltaremontin aikana. Ne ovat nykyarvioiden mukaan melko hyvässä kunnossa. Veistoskonservaattori tekee arvion, millaista huoltoa kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen luomat hahmot tarvitsevat.

***********

 

Jarrua ratikan lisäsuunnitelmille vaatii Tampereen taloudellinen tilanne

Rakennusliikkeillä on kova hinku naulata suunnitelmat kiinni ratikan etelän suunnan linjauksista. (AL  29.3.2018) Nyt vertailussa oli kolme vaihtoehtoa ratikan etelän suunnan lähtöpaikaksi. Vertailu tehtiin siksi, että selvitetään, minne etelän suunnan vaihdevaraukset on järkevintä rakentaa.

Ratikan etelän suunnan linjaus on vertailun mukaan parhaiten toteutettavissa Hämeenkadun ja Hatanpään valtatien liittymästä.

Tampereella on vertailtu kolmea vaihtoehtoa, joita pitkin raitiotie voisi lähteä kulkemaan keskustasta etelän suuntaan. Vertailu tehtiin siksi, että selvitetään, minne etelän suunnan vaihdevaraukset on järkevintä rakentaa.

–Vaihteet on järkevintä ja edullisinta rakentaa nyt, kun Hämeenkadulla rakennetaan muutenkin. Jos vaihteet tehtäisiin jälkikäteen, ratikkaliikenne jouduttaisiin keskeyttämään vähintään kahdeksi viikoksi, sanoo projektijohtaja Ville-Mikael Tuominen. On näin, että joskus tuntuu ja jopa näkyy, että kaupungin hallinnossa on rakennusliikkeiden etäispääte? Siksi tiuhaan tulee esityksiä, vaikkei aikaisempiakaan suunnitelmia ole saatu valmiiksi.

Ottaen huomioon, mitä Tampere parhaillaan hakee, talouden tasapainottamista, silloin myös ratikan jatkosuunnitelmille on laitettava ehdottomasti jarrua. Edetään nyt valtuuston 7.11.2016 päätöksen mukaan ja katsotaan mihin se johtaa. Tulevat lisälinjaukset eivät karkaa minnekään.

Kaupungin talouden tasapainottaminen edellyttää, että myös investointisuunnitelma avataan, ulkopuolisista paineista huolimatta. Tämä pitää sisällään myös ratikan jatkosuunnittelun.

Kh päätti 9.4.2018 äänin 11-2 vaihteiden rakentamisesta Hämeenkadulle eteläistä suuntaa varten. Perussuomalaisten Lassi Kaleva ja Veikko Vallin esittivät asian hylkäämistä. KH:n muut jäsenet olivat toista mieltä; Suvi Mäkeläinen (kesk), Minna Minkkinen (vas), Aila Dündar-Järvinen (sdp), Anneli Kivistö (sdp), Atanas Aleksovski (sdp), Olga Haapa-aho (vihr),  Jaakko Mustakallio (vihr), Ilkka Sasi (kok), Irja Tulonen (kok), Kalervo Kummola (kok) ja  Lauri Lyly (sdp).

Kustannus on 1,55 milj. euroa. Tämä lisätään ratikan 1. vaiheen kustannuksiin. Huonomuistista porukkaa, ottaen huomioon, että edellisessä pykälässä päättivät talouden tasapainottamisesta!

***********

 

Nyt tämä sietämätön jännitys päättyi

Tampereen ratikan värit paljastettu! – Kolme pääväriä, kaksi tukiväriä.

Ratikkayhtiön mukaan Tampereen Ratikan päävärien kolmikon muodostavat Tiili, Luovuus ja Energia.

Tiilenpunaisista rakennuksista inspiraationsa saanut punaisen sävy eli Tiili kunnioittaa kaupungin ainutkertaista teollista historiaa ja kuvastaa intohimoista asennetta ja tahdonvoimaa, jolla tamperelaiset tekevät asioita.

Syvän tummansininen eli Luovuus muistuttaa kaupungin kyvystä luoda uutta sekä viestii raitiotien vakautta ja luotettavuutta. Kirkkaankeltainen eli Energia viittaa elävään kaupunkiin, joka kasvaa ja kehittyy.

Keltainen sävy johdattelee ajatukset myös Tampereen Ratikan valoisuuteen. Kolmea pääväriä tukevat kaksi muuta väriä, jotka ovat vaaleansininen ja harmaanbeige.

"Kansa haluaa pinkin, mutta miksi ratikkayhtiötä ei kiinnosta?" No, on siinäkin aihe, ei voi muuta sanoa. Ei, en halua pinkkiä.

Tampereen ratikan logo ja brändi-ilme on julkistettu. Ilmeen kerrotaan saaneen innoituksensa Tampereen sijainnista vesistöjen äärellä, tiilenpunaisista tehtaista sekä vanhoista rakennuskaunottarista, joiden ohi ratikka kulkee. Lisäksi on haluttu muistaa valon merkitys kaupungin kasvussa.

 

Tampereen Ratikan logo ja merkin pyöreä muoto kuljettaa Tamperetta ratikka-aikaan.

 

 

  • Tuliko Tampereen ratikan logosta onnistunut?
    Kyllä
     
    32%
    Ei
     
    68%
    Äänien kokonaismäärä : 3515

    Jostain syystä kaupunkilaiset eivät olleet tyytyväisiä ratikan logoon!

 

 

 

***********   

 

 

***********    

 

Ratikkatyöt täyteen vauhtiin!

Näin uutisoi AL 16.3.2018. Rakentaminen pääsee nyt täyteen vauhtiin: Työmaa ulottuu pian useille Tampereen keskustan kaduille. Ihmetyttää, että, miksi työt on pitänyt aloitta monesta kohtaa ja kohta ne on keskeytetty. Liikkumisongelmat ja harmitus on siirretty asukkaiden harteille. Kyllä liikkumaan pystyy työmaan keskellä, kun pitää maltin mukana ja suunnittelee reitin etukäteen.

Keskustaa koettelee kovimmin, Hämeenkatu on remontissa yli neljä vuotta. Toivotaan, että keskustan asukkailla ja yrittäjillä pinna kestää ja että, yrittäjien kassa on kunnossa. Paljon on jo nyt tyhjiä liikehuoneistoja tyhjillään Hämeenkadun varrella, ja kiinteistöiltä jää vuokratulot saamatta, joka vaikuttaa asukkaiden vastikkeisiin.

Hämeenkadulle rakennetaan raide ja bussikaistat, ja niiden jälkeen tehdään jalkakäytäväremontti. Kadun alta uusitaan vesijohdot, viemärit ja hulevesiviemärit sekä tietoliikennekaapeleita, ja kadun pintamateriaali uusitaan koko leveydeltään. Kadulle tulee edelleen luonnonkivipinta. Tämän vuoden aikana Hämeenkadulle istutetaan myös puita, tehdään pyöräkaistat ja levennetään jalkakäytäviä. Raitiotien tarvitseman tilan vuoksi kadun ajorataosuus kapenee kaksikaistaiseksi.

Kesän aikana alkavat työt etenevät kadun molemmista päistä kohti ydinkeskustaa. Raitiotien vaatimat työt kestävät Hämeenkadulla vuoteen 2021, kaikkineen kadun remontti valmistuu vuonna 2022. Hämeenpuiston ja Näsilinnankadun välinen osuus Hämeenkadusta tulee tänä vuonna valmiiksi ratikan pysäkkikatoksia lukuun ottamatta.

Nämä tehdään tänä vuonna

Vuonna 2018 ratikkatyömaalla tapahtuu eniten. Tänä vuonna tehdään nämä työt:

  • Uutta kaksoisraidetta tehdään 5 kilometriä eli raidetta valmistuu 10 kilometriä.

  • 24:stä pysäkkialueesta valmistuu suurin osa.

  • Suurimmat raitiotiesillat Hervannan valtaväylän läheisyydessä valmistuvat.

  • Hämeenkadulla tehdään sekä raitiotietä että muita kadunrakennustöitä.

  • Tekniset järjestelmät, kuten sähkönsyöttöasemat, turvalaitteet, liikennevalot, valaistus, sähköliittymät ja ajojohdot ovat työn alla.

  • Maanrakennustyöt Hallilassa valmistuvat.

  • Varikon alueen louhinta ja maanrakennustyöt valmistuvat, varikon rakentaminen alkaa syksyllä.

***********

 

Mistä näitä uusia reittejä putkahtee?

Ratikkasuunnitelmiin esitetään merkittävää muutosta.

Ma 12.2.2018 kokoustavalle kaupunginhallitukselle esitetään, että Hämeenkadun ja Hatanpään valtatien risteykseen rakennetaan ratahaaran varaus kohti Hatanpään valtatietä. Kustannusarvio on 1,4 miljoonaa euroa. Jännä juttu, neljä vuotta sitten YLE Tampere haastatteli valtuustoryhmien varapuheenjohtajia. Miljardi investoinnit ovat tavoitteena ja linjoja sinne sun tänne (Ilkka Sasi, kok). https://yle.fi/uutiset/3-7086057

Lisäksi esitetään, että 0,5 miljoonalla eurolla laaditaan suunnitelma raitiotien lähivuosina tapahtuvasta jatkamisesta Hämeenkadulta Hatanpään valtatietä pitkin bussiasemalle. Miksi vain bussiasemalle? Siellä suunnalla on Hatanpään sairaala, jota ratikkayhteys palvelisi myös.

Valtuuston hyväksymä suunnitelma on ollut, että raitiotie rakennetaan ensimmäisessä vaiheessa Hervannasta Pyynikintorille ja Tampereen yliopistolliselta sairaalalta Pyynikintorille. Nyt esitetään, että Tampereen yliopistolliselta sairaalalta linja kulkisi Pyynikintorin sijaan bussiasemalle Ratinaan.

Kaupungin vähimmäistavoitteena on tehdä raitiotien jatkamisen Hatanpään valtatielle mahdollistavat varaukset Hämeenkadun rakentamisen yhteydessä vuosina 2018–2021. Raitiotieliikenteen on suunniteltu alkavan Hervanta–Pyynikintori–Tays-linjalla vuonna 2021. http://www.aamulehti.fi/uutiset/juuri-nyt-merkittava-muutos-raitiotiesuunnitelmiin-tampere-aikoo-jatkaa-ratikkaa-nopeasti-hatanpaan-valtatielle-200729333

Kh palautti asian uuteen valmisteluun. Samalla nostettiin esille, että voisiko linjausta vetää Yliopistonkatua pitkin Kalevantielle ja siitä edelleen linja-autoasemalla? Toisaalta linja-autoja, ainakin pitkän matkan busseja, ollaan sijoittamassa rautatieaseman yhteyteen suunniteltuun matkakeskukseen.

Päättäjät pahoittivat mielensä ja ratikan uuden linjan suunnittelutyö herättää tuohtumusta useissa Tampereen kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäsenissä. Moni tamperelaispoliitikko kertoi, että sai tiedon tulevasta linjamuutoksen suunnittelusta vasta verkkolehdestä.

Tampereen kaupunginhallitus saa esityksen ratikkalinjan muutoksesta käsittelyynsä maanantaina. Monen tamperelaispoliitikon mukaan ongelma ratikkalinjauudistuksessa piilee siinä, että kun ratikasta päätettiin marraskuussa 2016, päätettiin myös ensimmäisistä linjoista. Nyt linjaa halutaan muuttaa, vaikka ensimmäinenkään linja ei ole vielä toiminnassa.

Aamulehti uutisoi torstaina, että Tampereen raitiotiehankkeeseen halutaan liittää uusi linja, joka ajaisi Taysilta keskustaan ja Koskipuiston kohdalta Hatanpään valtatielle.

 

Linjaus Sepänkadun ja Hiedanrannan välillä

Kaupunginhallitus päätti ma 12.2.2018, että raitiotie linjataan kaupungin länsipuolella, Sepänkadun ja Hiedanrannan välillä Silta-vaihtoehdon mukaisesti. Se myös noudattelee eniten aikanaan yleissuunnitelmassa esitettyä linjausta. https://www.aamulehti.fi/uutiset/nain-ratikka-tulevaisuudessa-matkaa-kohti-hiedanrantaa-paasikiventien-yli-tulee-100-metria-pitka-silta-200740136/

Vaihtoehdossa ratikka kulkee Santalahden alueella Rantatie-kadun ja Paasikiventien välissä ja ylittää Paasikiventien noin 100 metriä pitkää ylikulkusiltaa pitkin Santalahden asuinalueen länsipuolella.

Ratikka ja autot kulkevat Rantatiellä omilla väylillään. Mielenkiintoista on nähdä, miten suunnitelmissa on otettu valtuuston päätös 16.6.2014 huomioon, linja-autojen liikkumisen ratikkareiteillä?

Silta-vaihtoehdossa raitiotien rakentamiskustannusten arvioidaan olevan 30,3 miljoonaa euroa.

Uutisoitiin 7.3.2018, että Tampereen raitiotien toisen osan kehitysvaihe keskustasta lännen suuntaan on alkamassa. Seuraavaksi on tarkoitus miettiä ratkaisuja, joilla Pyynikintorin ja Lentävänniemen välinen rataosuus kannattaa rakentaa. Reitin tarkempaa suunnittelua kiirehditään muun maussa Santalahden uuden asuinalueen rakennustöiden etenemisen takia. https://www.aamulehti.fi/uutiset/pyynikintorin-ja-lentavanniemen-valisen-rataosuuden-suunnittelu-alkaa-kestaa-vuoden-2020-loppuun-ja-maksaa-29-miljoonaa-200793986/

Suunnitelma radan linjaamiseksi siten, että reitti menee Hiedanrannan läpi ja pistoraide Ylöjärven suuntaan, on järjetön. Vääntämällä kiskot mutkalle, saadaan ratikka palvelemaan niin Hiedanranna kuin Lielahden kauppa- alueen tarpeita. Pirkanmaan Yrittäjät -lehdessä, tammikuun numerossa oli hyvä kirjoitus suunnitelmista, mitä oli tehty Lielahteen. Tässä linkki lehden sivulle http://py-lehti.fi/Portals/py/py/py_2_18/index.html#26

***********           

       

Superbussi puolet halvempi kuin ratikka

Muistelen, että Tampere ja Turku jossain vaiheessa veivät ratikkahankkeita eteenpäin. Näin siinä kävi, Tampere päätti ratikan käyttöön ottamisesta ja käynnisti vaativat rakennustyöt. Turku jäi peesailemaan. Nyt siellä on tehty kustannusvertailua ratikan ja ns. superbussien välillä. Selvitys on tarkennus Turun vuonna 2015 tekemän raitiotien yleissuunnitelman pohjalle.

Sen mukaan varsinkin raitiotie, mutta lähes yhtä hyvin superbussi vastaavat hyvin kaupungin kasvun ja vetovoiman nousun, kestävän kaupunkirakenteen, sujuvan liikennejärjestelmän ja houkuttelevan joukkoliikenteen tavoitteisiin.

Taloudellisesti superbussi osoittautui selvityksessä selvästi raitiotietä kannattavammaksi. Raitiotien infrastruktuurin investointikustannukset ovat 166–293 miljoonaa euroa, kun ne superbussilla ovat 63–123 miljoonaa euroa.

http://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/3828934/Turku+ja+Raisio+vertailivat+raitiotieta+ja+superbussia++taloudellisesti+superbussi+on+kannattavampi

Tampereen raitiotien yleissuunnitelma 2014 paljastaa, ettei vertailua ratikan ja superbussien, vastaavien välillä tehty. "Nykyisen teknologian sähköbussit eivät sovellu vielä pitkille runkolinjoille.Siksi niitä ei ole otettu mukaan raitiotien vaihtoehtojen vertailuun"

***********

 

Mitä ihmeen kasvojen pesua?

Herää kysymys, miksi tällaisia tutkimuksia ja ketä varten niitä tehdään? AL kertoi 31.1.2018, että Tampereen Raitiotie Oy:n vastasi 500 tamperelaista, iältään 15–75-vuotiaita. Heistä 300 asuu rakennettavan raitiotien lähellä ja 200 vastaajaa muualla Tampereella.

Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö katsoo Tampereen ratikasta tehdyn tuoreen kyselytutkimuksen osoittavan, että tamperelaiset antavat ratikalle hyväksyntänsä. Haloo, kyllä tamperelaiset antoivat hyväksyntänsä 2017 kuntavaalissa. Silloin olisi ollut mahdollista äänestää ratikkaa vastaan. Nyt tällaiset kyselytutkimukset ovat rahan haaskuuta.

Tutkimukseen vastanneista lähes puolet eli 44 % kertoo vähentäneensä liikkumista Tampereen keskustassa raitiotien rakennustöiden vuoksi. Likimain yhtä suuren joukon, 46 %, liikkumiseen raitiotien rakentaminen ei ole vaikuttanut.

77 prosenttia vastanneista kutienkin katsoo, että rakennushankkeesta koituvat väliaikaiset haitat ovat hyväksyttäviä. Vain 16 % vastanneista katsoo, että yrittäjien näkökulma on riittävän hyvin otettu huomioon raitiotien rakentamisessa.

Raitiotietä koskevaan kyselytutkimukseen vastanneista hieman yli puolet eli 56 prosenttia suhtautuu Tampereelle rakennettavaan raitiotiehen myönteisesti. Vain 56 %? Kuntavaalissa 2017 kannatus ratikalle oli kovempaa. 69 % vastanneista uskoo raitiotien vahvistavan Tampereen keskustan elinvoimaisuutta. 54 % vastanneista uskoo, että raitiotie tekee Tampereesta mukavamman paikan asua ja 59 % uskoo, että siitä on hyötyä paikallisille yrityksille.

Kielteisesti raitiotiehen suhtautuu vain vajaa neljännes vastanneista eli 23 %.

Myönteisimmin raitiotiehen suhtautuvat odotetusti ne, joiden taloudessa ei ole autoa käytössä. Toisaalta, raitiotiehen suhtaudutaan myönteisimmin nuoremmissa ikäluokissa. alle 50-vuotiaista reilu 60 % kannattaa raitiotien rakentamista, yli 50-vuotiaista vain 45 %.

Tutkimus tehtiin tietokoneavusteisin puhelinhaastatteluin viime marraskuun lopulla. Sopivaan kohderyhmään kohdistetulla kyselyllä!

***********

 

Lentävänniemeläisiä ja Lielahden yrittäjiä ei oteta huomioon

Kaupunginhallitus päättää 18.12.2017 ratikan linjauksesta Lielahdessa ja Hiedanrannassa. Yli 6 000 ihmistä vaatii raitiotien linjaamista Lielahden kauppakeskittymän kautta. He ilmaisivat kantansa Lielahden yrittäjien ja paikallisten omakotiyhdistysten keräämässä adressissa, joka luovutettiin joulukuun alussa pormestari Lauri Lylylle (sd.) ja kaupunginhallitukselle.

Kaupunginhallitus päätti äänestyksellä, että raitiotie toteutetaan kahdessa vaiheessa: ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan linjaus Hiedanrannan keskustan ja Lielahden tehdasalueen läpi Niemenrantaan ja Lentäväniemeen ja toisessa vaiheessa raitiotie toteutetaan Lielahdenkadun ja Enqvistinkadun liittymän läheisyyteen.

Lisäksi hyväksyttiin seuraava toivomusponsi: Kaupunginhallitus edellyttää, että raitiotien syöttöliikenteen suunnittelussa otetaan huomioon Niemenrannan ja Lentävänniemen asukkaiden yhteystarpeet Lielahden palveluihin. Kasvojen kohotusta on turha yrittää. Kumarrettiin rakennusliikkeiden suuntaan ja pyllistettiin Lielahden ja Lentävänniemen asukkaille sekä Lielahden yrittäjille. Päätöksestä taisi jäädä päättäjille alushousun napin maku!

Päätös kaupunginhallituksessa meni seuraavasti:

Lassi Kaleva (ps) ja Yrjö Schafeitel (tapu) kannattivat alkuperäistä, Lielahden kauppakeskuksen ja palvelukeskuksen kautta menevää linjausta.

Muut kannattivat Hiedanrannan tehdasalueen läpi menevää linjausta; Suvi Mäkeläinen (kesk), Minna Minkkinen (vas), Aila Dündar-Järvinen (sdp), Anneli Kivistö (sdp), Atanas Aleksovski (sdp), Olga Haapa-aho (vihr), Jaakko Mustakallio (vihr), Ilkka Sasi (kok), Irja Tulonen (kok), Kalervo Kummola (kok) ja Lauri Lyly (sdp).

Kaupunginvaltuuston vuonna 2014 hyväksymässä yleissuunnitelmassa ratikka linjattu Lielahden nykyisen kauppakeskittymän läpi Enqvistinkadulta Lielahdenkadulle, mutta viime vuonna valmistuneessa toteutussuunnitelmassa läntinen linjaus jätettiin avoimeksi. Samoin raitiotien toteuttamissuunnitelmassa 2016. Tosin 2015 oli haettu valtuustolta päätös, että tutkitaan Lielahdessa muitakin vaihtoehtoja.

Syksyllä 2017 viranhaltijat ehdottivat kaupunginhallitukselle, että raitiotie kulkisi Lielahden vanhan tehtaan kautta Hiedanrannan läpi suoraan Lentävänniemeen. Ehdotettu reitti sijaitsee pitkälti rakentamattomalla tehdasalueella, vaikka sinne onkin suunnitteilla kymmenientuhansien asukkaiden kaupunginosa. Asiantuntijoiden ja viranhaltijoiden mukaan raitiotie on vedettävä tehdasalueen kautta, mikäli alueelle halutaan suunnitelmien mukainen uusi kaupunginosa. Höpö, höpö...

Millä mandaatilla viranhaltijat esittävät reittimuutosta valtuuston vahvistamasta yleissuunnitelmasta ja toteuttamissuunnitelmasta? Kiskot saa mutkille palvelemaan niin Hiedanrantaa kuin myös Lielahden kauppakeskittymää ja Lielahden palvelukeskusta.

Linjauspäätöksen valmistelun aikana nousi selkeästi esiin "häntä heiluttaa koiraa -ilmiö". Rakennusliikkeet virkamiesten kautta ovat pystyneet vaikuttamaan asian valmisteluun ja päätökseen. Näin "häntä" ohjasi valtuuston päätöstä. Ei ole hyvää hallintotapaa.

***********

 

Ratikka Vuorekseen?

Alunperinhän, monta vuotta sitten, ratikan piti mennä Vuorekseen. Jostain syystä suunnittelu jäi kesken. Olisiko syy siinä, että Vuoreksen suosio asuinpaikkana ei alkuvaiheessa täyttänyt asetettuja tavoitteita.

Nyt paikallislehti Tamperelainen uutisoi, että ratikkareittiä Vuorekseen ollaan suunnittelemassa. Aluevaraussuunnitelma on tehty vuoden 2016 lopulla. Suunnitelmaan on piirretty jopa seitsemän pysäkkiä.

Suunnitelman on tilannut Tampereen kaupunki ja laatinut VR Track Oy. Millä mandaatilla ja kenen päätöksellä ratikkaa ollaan viemässä Vuorekseen, koska sitä ei ole pormestariohjelmassa eikä kaupunkistrategiassa?

Tampereen kaupunki / aluevaraussuunnitelma 30.12.2016

Näin ratikkapysäkit voi sijoittaa Vuorekseen. Ratikka jatkaisi tästä Hervantaan.

 

Tehdään nyt ykkösvaihe valmiiksi, ennen kuin lähdetään levittäytymään liiaksi. Ymmärrän kyllä, toisten rahoilla on mukava, vailla vastuuta mellastaa!

***********

 

Jälleen uusi työryhmä selvittämään ratikan rakentamisen haittoja

Pormestari Lauri Lyly on nimennyt (AL 29.11.2017) työryhmät selvittämään Tampereen keskustan liikennejärjestelyjä ja raitiotien rakentamisen haittojen ehkäisyä.

Tulee mieleen, että monesko työryhmä tai selvittäjä on tehnyt tämän saman, kun aloitetaan ratikan suunnittelusta lähtien? Taitaa olla 5 tai 6 kokoonpano, jolla yritetään ratkaista ongelmaa, jonka jokainen keskustassa liikkuva näkee. On siinä muutama konsulttitoimistokin käärinyt hyvät rahat 0-raportista.

–Esiin nousseet haasteet kaipaavat konkreettisia ratkaisuja, joita kartoitetaan nyt nimetyissä työryhmissä alan ammattilaisten kanssa, Lyly kertoo.

Lyly lisää, että työryhmien työskentely pohjautuu pormestariohjelmaan, jossa kaupungin toimintamallin elementtejä ovat asukkaiden nostaminen toiminnan keskiöön ja kumppanuutta korostava toimintakulttuuri.

Työryhmän tarkoituksena on tutkia, mitä kaupunki ja yritykset voisivat yhdessä tehdä, jotta haitat olisivat mahdollisimman vähäiset raitiotien rakentamisen lähellä oleville yrityksille sekä työllisyydelle. Työryhmä etsii parannuskeinoja keskustan liikenteen sujumiseen. Samaan aikaan taitaa pyöriä konsultin WSP Finland Oy selvitys, hinta n. 47000 €, Tampereen Yliopiston pitkäkestoinen selvitys, hinta n. 100000 € ja nyt tämä työryhmä.

Tampereen keskustan liikennejärjestelyjä selvittävän työryhmän tarkoituksena on tutkia, mitä erityisesti keskustan liikennejärjestelyille, paikoitukselle, liikenteen ohjaukselle sekä ajosuunnille tulisi tehdä, jotta raitiotien rakentaminen aiheuttaisi liikenteelle mahdollisimman vähän haittaa. Väärä järjestys, tämä olisi pitänyt tehdä ensimmäisenä.

Erityisesti etelän ja pohjoisen suuntaisessa liikenteessä on ollut ongelmia, koska Hämeenkatu on suljettu henkilöautoliikenteeltä ja Ratapihankadun liikennejärjestelyissä on ongelmia. Työryhmä tekee esitykset pormestarille helmikuun 2018 loppuun mennessä.

***********

 

Tampereen raitiotiehankkeen vastuiden ja velvoitteiden siirtosopimus allekirjoitettu

Tampereen kaupunginhallitus päätti sopimusten siirrosta 20.11.2017. Tampereen Raitiotie Oy vastaa Raitiotieallianssin kustannuksista 1.12.2017 alkaen.

Kaupunginvaltuusto päätti 7.11.2016, että Raitiotiehankkeen  1. vaihe rakennetaan. Ttoteutussuunnitelman mukaan tavoitteena on, että raitiotieinfra on valmis 31.5.2021 mennessä. Raitiotieallianssin toteutusvaiheen allianssisopimus on allekirjoitettu 29.11.2016 Tampereen kaupungin, VR Track Oy:n, YIT Rakennus Oy:n ja Pöyry Finland Oy:n kesken. Toteutusvaiheen allianssisopimus on hyväksytty kaupunginhallituksessa 3.10.2016. Mielenkiintoisia nuo päivämäärät, allianssisopimus hyväksytään ennen ratikan rakentamispäätöstä!

Siirtosopimuksen myötä kaupunki myy vuoden 2016 loppuun mennessä muodostuneet Raitiotieallianssin suunnittelutyöt ja investoinnit Tampereen Raitiotie Oy:lle 10.070.274,03 euron hintaan. Sopimuksen allekirjoittamisella Tampereen Raitiotie Oy ottaa vastuulleen myös Raitiotieallianssin osan 2 kehitysvaiheen suunnittelukustannukset.

Sopimuksen myötä Tampereen Raitiotie Oy vastaa kustannuksista, jotka kohdistuvat valtuuston 7.11.2016 hyväksymään alkuperäiseen tavoitekustannukseen sekä täysimääräisesti tavoitekustannuksen indeksikorjaukseen, tilaajan hankintoihin allianssiin (4,2 milj. euroa), tilaajan allianssihankkeeseen liittyvään riskivaraukseen (3,2 milj. euroa) ja allianssin bonuspoolin kustannuksiin (budjettivaraus 1,875 milj. euroa, maksimibonus 3,75 milj. euroa).

Tampereen kaupunki myy Raitiotieallianssin toteutusvaiheen suunnittelutyön ja investoinnit ajalta 1.1.2017 - 30.11.2017 hintaan 38.549.885,78 euroa. Ts. ratikkaan on käytetty jo yhteensä 48 620 159,81 euroa. Sitten putki- ja kaapelisiirroista ja katutöistä tulevat kustannukset päälle.

Tampereen Raitiotie Oy vastaa Raitiotieallianssiin liittyvistä toteutuskustannuksista ja muista vastuista.

Kaupunki on kilpailuttanut raitiovaunujen toimittajan ja ylläpitäjän. Päätös vaunutoimittajasta on tehty kaupunginhallituksessa 3.10.2016. Sopimus vaunutoimituksesta on allekirjoitettu 16.10.2017 Transtech Oy:n ja Tampereen kaupungin kesken. Tällä siirtosopimuksella kaupungin ja Transtech Oy:n välinen hankinta- ja ylläpitosopimus siirretään kaupungilta Tampereen Raitiotie Oy:lle kaikkine oikeuksineen ja velvoitteineen.

Siirtosopimuksessa on kuvattu kaupungin ja Tampereen Raitiotie Oy:n vastuut raitiovaunujen hankinnassa. Kaupunki vastaa vaunusopimuksen siirron edellytyksenä olevan vakuuden järjestämisestä vaunutoimittajalle. Kaupunki antaa Transtech Oy:lle pankkitakauksen vakuudeksi yhtiön selviytymisestä velvoitteistaan sopimusten siirtyessä yhtiön vastuulle. Annettavan pankkitakauksen pääoma noudattelee kaluston ja kunnossapidon toimitusohjelmaa kymmenen vuoden ajan. Nordea Pankki Suomi Oyj:n ilmoittama pankkitakauksen vuosikustannus on 0,15 prosenttia. Kaupunki veloittaa syntyneet kustannukset Tampereen Raitiotie Oy:ltä.

Siirtosopimuksessa on kuvatta Tampereen Raitiotie Oy:n ja kaupungin tehtävät Raitiotieallianssin tilaajina, suunnitteluttajina ja rakennuttajina. Kaupunki ja Tampereen Raitiotie Oy tulevat toimimaan rinnakkain Raitiotieallianssin tilaajaosapuolina. Raitiotieallianssin tilaajaosapuolien tehtävät määritellään tarkasti allianssin palveluntuottajien kanssa laadittavassa toteutusvaiheen allianssisopimuksen liitteessä. Allianssisopimuksen liite tuodaan erikseen kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi/tiedoksi.

Allianssisopimuksen muutoksen jälkeen kaupungilla ja sen liikelaitoksilla säilyy oikeus teettää Raitiotieallianssilla raitiotien rakentamisen kanssa rinnakkaisia katuympäristön ja kunnallistekniikan kehittämistoimia, jotka voidaan hankintalainsäädännön mukaisesti teettää Raitiotieallianssilla. Ilman kilpailustako, mielenkiintoista?

Kaupunki vastaa sopimussiirron edellytyksenä olevan vakuuden järjestämisestä allianssin palveluntuottajille.

Kaupunki,  joukkoliikenteen palveluryhmä hankkii raitiotiejärjestelmän operaattorin yhteistyössä Tampereen Raitiotie Oy:n kanssa.

Kaupunki maksaa Tampereen Raitiotie Oy:lle vuosittain vuokraa kalustosta ja vastiketta varikosta ja niiden ylläpidosta. Kaupunki maksaa  vuosittain vastiketta radasta ja siihen välittömästi liittyvästä infrastruktuurista sekä niiden ylläpidosta. Edelleen kaupunki maksaa vuosittain hallinnointikorvauksena yleiskustannusvastiketta. Kaupunki tekee investointivaiheessa vuosittain yhtiöön sijoituksen sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon valtionosuutta vastaavalla määrällä. Mielenkiintoinen kysymys, minkä hintaisia vuokria ja korvauksia on tarkoitus periä?

Yhtiö toimii hankkeen tilaajana valtuuston päättämän tavoitekustannuksen mukaisesti. Yhtiö valtuuttaa kaupungin toimimaan rinnallaan Raitiotieallianssin rakennuttajana ja suunnitteluttajana.

Kaupunki tekee raitiotiehankkeeseen liittyvät päätökset yleistä päätöksentekomenettelyä ja voimassa olevia hallinto- ja johtosääntöjä noudattaen. On se nähty, miten päätöksentekomekanismi toimii. Ensin päätös tehdään lain mukaan sitten myöhemmässä vaiheessa se siirtyykin toisen lain alaisuuteen. Ei ole hyvä hallintotapaa.

Kaupungilla on oikeus valvoa hankkeen toteuttamista kaupungin strategisten tavoitteiden mukaisesti. Kaupungin edustajat osallistuvat Raitiotieallianssin johtoryhmän, projektiryhmän ja työryhmien toimintaan.

***********

 

Vääntöä ratikan linjauksesta Lielahdessa ja Hiedanrannassa

Tampereen kaupunginhallitus otti aikalisän Lielahden ratikkareitin suhteen. Ratikkaverkostoa on ollut tarkoitus jatkaa välittömästi Länsi-Tampereelle, kunhan nyt rakenteilla oleva yhteys Hervantaan ja yliopistosairaalaan valmistuu vuonna 2021.

Ratikan yleissuunnitelmassa 2014 reitti kulki kauppakeskusten kautta. Nyt (lokakuu 2017) ratikan linja oli jo piirretty kulkevaksi entisen Lielahden sellutehtaan alueen läpi Lentävänniemeen, kunnes viereisen kauppakeskuksen toimijat älähtivät, eikä syyttä. Heidän mukaansa ratikka sivuuttaa yhden Suomen suurimmista kaupallisista keskuksista.

Kompromissiksi on tarjoiltu vaihtoehtoa, jonka mukaan kauppakeskukselle vedettäisiin pistoraide. Tätä voitaisiin hyödyntää joskus enemmänkin, mikäli ratikkaa jatketaan Ylöjärvelle. Joku näkee pistoraiteen huonona puolena on se, että ratikan vuoroväli harvenisi 15 minuuttiin, kun joka toinen vuoro kulkisi kauppakeskukseen ja joka toinen Lentävänniemeen. Ajatuksenakin huono suunnitelma!

Tässä kuva Ratikkareitit Liel -Hiedanr 2016.pdf reittivaihtoehdoista. Kustannukset ovat syy, millä yleissuunnitelman mukainen reitti halutaan heittää sivuun. Ratikan suunnittelun lähtökohtana oli 2014 250 milj. euroa. Ratikkapäätöksessä 2016, ylitystä tuli em:ta jo yli 30 milj. euroa. Suunnittelijoiden naama punottaa, koska tuokaan summa ei tule riittämään. Siinä on syy, miksi linjaus halutaan mahdollisimman suoraan Hiedanrannan kautta Lielahteen. Linjan palvelevuus ja matkustajaystävällisyys oovat toissijainen juttu.

Selllutehtaan alueelle on kaavailtu 25 000 asukkaan kaupunginosaa, jonka joukkoliikenteen rungon ratikka muodostaisi. Niinhän se ratikka muuttaa väkisinkin myös Hervannan joukkoliikenteen rungoksi. Tästä ei ole perusteeksi ohittaa Lielahden kauppakeskuksia ja palvelukeskusta.

Itse kannatan yleissuunnitelman mukaista linjausta. Kiskot saadaan mutkille palvelemaan myös Hiedanrantaa ja Niemenrantaa.

***********

 

Ratikan rakentamisen vilkkain vuosi tulossa

Ensi vuodesta tulee ratikan rakentamisen vilkkain vuosi. Ratikan rakentaminen on nyt käynnissä kaikilla viidellä lohkolla: keskustassa, Kalevassa, Hervannan valtaväylällä, Hervannassa ja tulevan varikon tontilla.

Vuodesta 2018 tulee (AL 1.11.2017) Tampereen ratikan rakentamisen vilkkain vuosi. Tavoitteena on rakentaa viisi kilometriä valmista kaksoisraidetta, jatkaa ratasiltojen rakentamista ja katurakentamista sekä viimeistellä johto- ja putkisiirtoja. Esimerkiksi Sammonkadun kiskot pyritään rakentamaan kokonaan ensi vuonna.

Raitiotieallianssista kerrotaan, että rakennustöiden ensimmäinen vuosi on sujunut suunnitelmien mukaan niin valmistumisasteen, kustannusten kuin tehtyjen työtuntienkin osalta. Raitiotien kustannukset ovat suunnitellulla tasolla. Töiden valmiusaste on tällä hetkellä 12 prosenttia ja projektiajasta on käytetty 18 prosenttia.

Valtuuston hyväksymä raitiotien ensimmäisen osan tavoitekustannus oli 219,018 milj. euroa. Toteutusvaiheen aikana hankkeen sisältö on tarkentunut, ja tavoitekustannus on nyt 219,521 miljoonaa euroa. Jassoo, kustannusten nousua tässä vaiheessa jo 0,503 milj. euroa. Mihin sitä vielä päästäänkään?

Allianssin myöntämä kustannusten ylitys tässä vaiheessa 0,503 milj. euroa.

***********

 

Hämeensillan patsaat joutuivat evakkoon

Hämeensillan pirkkalaisveistokset kuljetettiin (AL 31.10.2017) Hämeensillan remontin ja ratikan töiden alta suojaan. Samalla on tarkoitus kunnostaa niitä. Neljä patsasta eli Suomen neito, Eränkävijä, Veronkantaja ja Kauppias asetettiin paikoilleen 26. syyskuuta 1929. Patsaiden aiheena ovat 1200–1500-lukujen pirkkalaiset, mutta niiden tyyli korostaa valmistumisensa aikakauden kansallisen itsetunnon nousua ja atleettisia ihanteita. Patsaat veisti Wäinö Aaltonen vuosina 1927–29. Patsaat ovat pronssia ja ne ovat nelisen metriä pitkiä. Rahat teoksia varten lahjoitti Tampereen kaupungille kauppaneuvos Rafael Haarla.

Hämeensillan korjausten pitäisi valmistua loka-marraskuuksi 2019.

*************

 

Hallinto-oikeus hylkäsi ratikkavalitukset

Hämeenlinnan HaO on hylännyt 17.10.2017 Tampereen ratikasta tehdyt valitukset. Oikeuden mukaan, Tampereen kaupunginvaltuusto teki päätöksen raitiotien rakentamisesta harkintavaltansa rajoissa. Herää kysymys, eikö lakia tarvitse noudattaa lainkaan, kun harkintavalta riittää? Entä päätöksen valmistelun ja päätöksen aikaiset lain rikkomukset? Eikö oikeus ottanut näihin kantaa? Todennäköisesti ei, koska se on väistänyt asian laillisuuden tutkimisen harkintavallan toteamisella.

Hallinto-oikeus toteaa loppupäätelmässään lisäksi, että kaupunginvaltuuston päätös ei ole valituksissa mainituilla perusteilla muutoinkaan lainvastainen. Outoa sinänsä, että valituksissa tuotiin esiin useita lainrikkomuksia.  Hallinto-oikeus huomauttaa vielä, että kunnallisvalitusta ei saa tehdä tarkoituksenmukaisuusperusteella. Mitähän tuokin tarkoittaa? Välillä oikeus päätöksissään hyväksyy tarkoitusmukaisuusharkinnan ja välillä ei!

Hallinto-oikeuden antamaan päätökseen voi hakea muutosta korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

Tuomioistuinten pitäisi perustuslain mukaan olla riippumattomia, myös hallinto-oikeuksien. Tosielämässä hallinto-oikeuksien päätöksiin mm. kunnat pystyvät vaikuttamaan. Hallinto-oikeudet ovat usein (jätän sanomatta, yleensä) roolissa, jotka vain leimaavat kuntien päätökset ja etsivät menettelyyn löytyvät pykälät, siitäkin huolimatta, että ilmeinen virheellisyys ja lain rikkominen on tosiasia. Erään selkeän kuntalain rikkomuksen HML:N HaO kuittasi näin; toimenpiteellä ei ole vaikutusta päätöksen lainvoimaisuuteen. Ei ottanut kantaa lain rikkomiseen.

***********

 

Nimet paperiin – Iso ratikkasopimus allekirjoitetaan ma 16.10.2017

Tampereen kaupunki ja Transtech Oy allekirjoittavat raitiotievaunujen toimitussopimuksen maanantaina 16.10.2017 Raatihuoneella.

Sopimuksen allekirjoittavat pormestari Lauri Lyly (sd), konsernijohtaja Juha Yli-Rajala ja Skoda/Transtechin hallituksen puheenjohtaja Zdenêk Majer sekä Transtechin toimitusjohtaja Lasse Orre.

Sopimuksen arvo on noin 104 miljoonaa euroa. Tampereen vuoden 2017 talousarviossa kerrotaan, että kaluston osuus on 97,5 milj. euroa. Sopimuksen allekirjoituksella hankintahinta meni heti 6,5 milj. euroa "pitkäksi"! Kauppasopimukseen sisältyy 19 raitiovaunun lisäksi vaunujen kunnossapitoa kymmeneksi vuodeksi. Lisäksi on mahdollista hankkia lisävaunuja, pidentää vaunuja myöhemmin sekä jatkaa kunnossapitopalvelua enintään 40 vuodeksi.

Transtech Oy:n valmistamat raitiotievaunut ovat 37 metriä pitkiä. Ensimmäisen erän hankinnassa yhden vaunun hinta on n. 3,8 milj. euroa. Sopimuksen mukaan ensimmäinen vaunu toimitetaan Tampereelle alkuvuonna 2020. Raitiotieliikenteen Hervannasta Taysille arvioidaan alkavan keväällä 2021.

Kovasti ratikkahanketta perusteltiin esteettömyydellä, raitiovaunussa on matala lattia ja tilaa yhteensä 264 matkustajalle, sekä on esteetön pääsy pyörätuolilla ja lastenvaunuilla. Mutta se jäikin kertomatta, miten päästään pyörätuolilla tai rollaattorilla lumisohjossa ratikkapysäkille.

Tampere hakee operaattoria pyörittämään ratikkaa. Ei muuta, kuin tekemään ennakkoilmoitusta. Linkki tässä https:///www.hankintailmoitukset.fi/fi/notice/view/2017-017190

 ***********

 

Raitiotievaunujen toimittaja selvisi

Transtech saa toimittaa Tampereen raitiotien vaunut. Markkinaoikeus on hylännyt 6.10.2017 kaikki ratikan hankintoja koskevat valitukset.

Valituksen teki suomalaiselle Transtechille kalustokilpailutuksen hävinnyt espanjalainen Stadler Rail Valencia S.A.U. Tuo suomalaisuus hymyilyttää, koska Transtechin omistaja on Skoda Transportation, Tšekkiläinen firma. Pääasia on, että suomalaiset saavat tästä työtä ja maksavat veronsa Suomeen Skoda vie voittonsa kotimaahansa tai minne viekään.

Valituksessaan espanjalainen vaunuvalmistaja sanoo, ettei tarjoajia ole kohdeltu tasapuolisesti. Oikeus velvoittaa Stadler Rail Valencian maksamaan Tampereen kaupungin sekä Transtechin oikeudenkäyntikulut, yhteensä noin 38 000 euroa.

Tuo vaunujen tilausprosessi on mielenkiintoinen. Tampereen kaupunginhallitus päätti 3. lokakuuta 2016 tilata vaunut Kajaanissa toimivalta Transtech Oy:ltä. Kuitenkin kaupunginvaltuusto päätti vasta 7.11.2017 ratikan rakentamisesta. Miten kh on voinut tietää varmuudella, että päätös on myönteinen? Hyvää maasutustako?

(AL 9.10.2017) Rata valmiina mutta ei vaunuja - näinkin voi käydä. Ratikkatoimittaja varoittaa, että raitiovaunut eivät välttämättä valmistu samaan aikaan raitiotien kanssa. Nyt alkaa vasta sopimuksen teko ja raitiotievaunun suunnitteleminen. Se vie pari vuotta. Herätys, herätys, kai sitä jotakin on suunniteltu, että on voitu laatia tarjouspyynnöt.

Tampere saa leveämmät ja 10 metriä pidemmät vaunut kuin Helsinki! Taas herättää ajatuksia. Olettaisin, että vaunujen koko määräytyy odotettavissa olevan matkustajamäärän mukaan, eikä kilpailuna siitä, kummalla on isommat vaunut, Tampereella vai Helsingissä.

Tampereen kaupungin tarjouspyyntö sisältää ensi vaiheessa 16 vaunua Hervannasta keskustaan ja Taysiin. Tämän tilauksen arvo on noin 61 miljoonaa. Toisessa vaiheessa vaunut Lentävänniemen osuudelle käsittävät 10 vaunua. Kaupan arvo on noin 36,5 miljoonaa euroa. Kokonaisuudessaan 26 vaunua maksaa noin 97,5 miljoonaa. Ma 16.10.2017 allekirjoitettu tilaus 104 milj. euron hintaan!

Transtech Oy:n tarjouksessa raitiovaunujen hankintahinta on noin 3,8–3,2 miljoonaa euroa kappaleelta hankintamäärästä ja optiojärjestelmästä riippuen.  Lisäksi siihen sisältyy huoltosopimus, joka tarjouskyselyn perusteella kattaa 10 vuoden sopimuksen sekä 30 vuoden option huoltosopimuksesta.

Kuuleman mukaan tamperelaiset pääsevät vaikuttamaan ratikan väriin. Hip, hei hurraa...

***********

 

Raitiotiehankkeen osan 2 kehitysvaiheen aloittaminen

Kaupunginhallitus käsitteli kokouksessa 2.10.2017 ratikan jatko-osan suunnittelun tilaamista ja aloittamista välille Pyynikintori - Lielahti Raitiotieallianssilta kokonaishintaan 2,7 milj. euroa. Jäi tässä pöydälle.

Nyt herää kysymys, kuka kiirehtii ja miksi? Tai näkeehän sen. rakennusliikkeet haluavat päästä rakentamaan Santalahtea. Santalahden alueen asemakaava on vahvistunut 6.4.2017. Santalahti ja sen pääkatu Rantatie sijoittuvat osan 2 raitiotiereitin Pyynikintori - Lentävänniemi varrelle. Santalahden alueen asuin- ja liikerakentaminen on käynnistymässä nopeasti. Mikä kiire tässä on, kun seuraava talousarviovuosi alkaa vajaan kolmen kuukauden päästä?

Rakennusliikkeiden toiveena on, että Raitiotieallianssin kehitysvaihe 2 aloitettaisiin mahdollisimman nopeasti. Hiedanrannassa Raitiotieallianssin on alusta asti tarkoituksenmukaista valvoa, että raitiotieradan geometrian sekä pysäkkien ja sähkönsyöttöasemien sijoittelun suunnittelu on mahdollisimman realistista. Santalahden alueen rakentuminen edellyttää, että Rantatie-kadusta tehdään mahdollisimman nopeasti tarkat katu- ja rakennussuunnitelmat kunnallistekniikasta, raitiotieradan tilantarpeesta ja katujärjestelyistä.

Perusteluissa esitetään, että rakenteilla olevan osan 1 kokemuksista voidaan todeta, että lupa- ja kaavoitusprosessien kesto ovat aiheuttaneet raitiotien osan 1 rakentamiselle aikataulu- ja kustannuspaineita. Aikaisella kehitysvaiheella tätä voidaan vähentää osan 2 toteuttamisen osalta. Näin käy, kun tehdään liian tiukat aikataulut ja kustannusarviot.

Pormestariohjelma ei kuitenkaan edellytä näin nopeita liikkeitä. Tämän vuoden talousarvio ei sisällä määrärahaa jatkosuunnittelulle ja myöskin kuntalain 110 § 5 mom. edellyttää, että talousarviota on noudatettava. Ketkä haluavat kunnostautua lainrikkojana, vaikka koalition hengessä?

--------------

Raitiotien toteutusvaiheen yritysvaikutusten arvioinnin tilaaminen Tampereen yliopistolta

18.9.2017, Johtaja, kaupunkiympäristön palvelualue

On sitten tilattu ratikan rakentamisvaiheen aluetaloudellisten ja liiketaloudellisten vaikutusten arviointi ajalle 14.9.2017 - 13.9.2019 Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoululta hintaan 96 000 euroa (alv 0 %). Kustannukset maksetaan Raitiotien kehitysohjelman kustannuspaikalta 111821.

Kaupunginvaltuusto päätti 7.11.2016 raitiotiehankkeen ensimmäisen osan toteutuksesta. Hankkeen osan 1 toteutusvaihe on alkanut. Tampereen raitiotiestä valmistui vaikutusten arviointi syksyllä 2016. Arvioinnissa keskityttiin valmiin järjestelmän vaikutusten arviointiin. Arvioinnin yhteydessä tunnistettiin tarve myös raitiotien rakentamisen aikaisten, erityisesti yrityksiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnille ja seurannalle.

Työn tulokset raportoidaan kirjallisessa väliraportissa kesäkuussa 2018 ja loppuraportissa syyskuussa 2019. Tampereen kaupungin, Pirkanmaan liiton, Tampereen kaupunkiseudun, Kauppakamarin ja Pirkanmaan Yrittäjät ry:n yhteisesti ohjaaman hankkeen arvioidut kokonaiskustannukset ovat 100 000 euroa (alv 0 %), josta kaupungin osuus on 96 000 euroa (alv 0 %) ja Kauppakamarin 4000 euroa (alv 0 %).

Tutkimushankkeen tulokset hyödyttävät useaa hankeosapuolta. Miten? Hankintaan ei sovelleta lakia julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista, koska kyseessä on on tutkimus- ja kehittämispalveluhankinta, joka edellä todetun lain 9 § 1 momentin 13) kohdan mukaan jää lain soveltamisalan ulkopuolelle. (...paitsi jos niistä saatava hyöty koituu yksinomaan hankintayksikölle sen toiminnassa käytettäväksi ja hankintayksikkö korvaa suoritetun palvelun kokonaan;)

--------------

Raitiotien satelliittipaikantamisen tukiasemien hankinta

11.9.2017Johtaja, kaupunkiympäristön palvelualue

Pelättävissä lienee, että ratikka eksyy, koska raitiotien satelliittipaikantamista varten tilataan tukiasemat hintaan 45 000 € (alv 0 %). Kolmasosa kustannuksista eli 15 000 € (alv 0 %) maksetaan Raitiotien kehitysohjelman kustannuspaikalta 111821.

Tampereen kaupunki perustaa yhdessä Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen kanssa kantakaupungin alueelle tarkassa satelliittipaikannuksessa tarvittavan GNSS- eli Global Navigation Satellite System -tukiasemaverkon. Tukiasemaverkkoa käytetään mm. raitiotien rakentamisen työkoneohjausjärjestelmissä, suunnitteluun liittyvissä maastomittauksissa ja erilaisissa tutkimushankkeissa.

Satelliiteista tukiasemille tuleva data ohjataan tietoliikenneverkkoa pitkin valtakunnalliseen Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen hallinnoimaan FinnRef-verkon palvelimelle. FinnRef-verkossa on tällä hetkellä 20 GNSS- tukiasemaa ja niiden sijainnit kattavat tasaisesti koko maan. Tampereen tukiasemat täydentävät valtakunnallista verkkoa. Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus käyttää Tampereen tukiasemia erilaisissa tutkimushankkeissa. Miten lie sovittu korvaustasosta?

Tampereen kaupungin hankkimat tukiasemat jäävät Tampereen kaupungin omistukseen, ylläpitovastuulle ja käyttöön. Ylläpitokustannuksista vastaa Tampereen Infra liikelaitos. Tukiasemien kokonaishinta 45 000 euroa (alv 0 %) sisältää GNSS-laitteet, antennit, tukiasemien rakentamisen sekä sähkö- ja kaapelityöt. Kokonaiskustannukset jaetaan tasan Raitiotien kehitysohjelman, Smart Tampere-ohjelman ja tietohallinnon Digiohjelman kesken.

--------------

Keskustan saavutettavuus ja vetovoima raitiotien rakentamisen aikana -tutkimuksen tilaaminen

27.6.2017 Johtajan 1.varahenkilökaupunkiympäristön palvelualue

Tassa on tilattu tarjoutujan tekemä toimenpideohjelma WSP Finland Oy:ltä "Keskustan saavutettavuus ja vetovoima raitiotien rakentamisen aikana" sekä sen seuranta. Puolet kustannuksista eli 23 314,50 euroa (alv 0 %) maksetaan Raitiotien kehitysohjelman kustannuspaikalta 111821.

Tampereen keskustassa on raitiotien rakentamisen lisäksi käynnissä useita suuria rakennushankkeita yhtä aikaa v.2018 - 2021 aikana. Tämän vuoksi on tarpeellista pohtia keinoja, joilla kaupungin keskustan saavutettavuus ja vetovoima varmistetaan haasteellisista olosuhteista huolimatta. Tavoitteena on löytää keinoja keskustan saavutettavuuden ja vetovoimaisuuden vahvistamiseksi ja varmistamiseksi sekä erityisesti keskustan rakennustyömaiden aiheuttamien negatiivisten vaikutusten minimoimiseksi yhdessä alueen yrittäjien kanssa. Työn kokonaishinta 46 629 euroa (alv 0 %) perustuu liikennesuunnitteluun liittyvien suunnittelu- ja asiantuntijapalveluiden puitesopimukseen (TRE: 8586/02.07.01/2016) ja työstä aiheutuvat kustannukset jaetaan tasan Raitiotien kehitysohjelman ja Keskustan kehittämisohjelman kesken. 

--------------

Hankinta raitiotien yleissuunnitelman tarkistus välillä Ruotula-Koilliskeskus

19.6.2017 Suunnittelupäällikkö, Kaupunkiympäristön palvelualue

Tässä on myös tilattu tarjoutujalta Ramboll Finland Oy:ltä raitiotien yleissuunnitelman tarkistusta koskeva liikenneselvitys välillä Ruotula-Koilliskeskus  hintaan 67.764,00 euroa (alv 0 %),josta kulujen osuus on arviolta 500 euroa. Ramboll Finland Oy on tehnyt 29.5.2017 tarjouksen raitiotien yleissuunnitelman tarkistuksesta koskevasta liikenneselvityksestä välillä Ruotula-Koilliskeskus. Työssä noudatetaan voimassa olevaan LKT-puitesopimusta ja veloitusperusteena on aikapalkkio henkilöryhmittäin.

***********

 

Rahaa ratikalle Euroopan investointipankilta

(AL 29.9.17) Euroopan investointipankki (EIP) on myöntänyt Tampereen raitiotien ensimmäiselle osuudelle 150 miljoonan euron lainan.

Entinen valtiovarainministeri Alexander Stubb kertoo, että ensimmäinen raitiovaunulinja sujuvoittaa ihmisten arkea ja liikennettä Tampereella. Se myös tekee kaupungista entistä vihreämmän, houkuttelevamman ja helposti saavutettavamman paikan asua ja työskennellä, mikä samalla parantaa koko alueen kilpailukykyä. Tämä tukee niitä arvoja, joita EIP pitää tärkeinä. Kun vain näkis...

Muutama seikka, jotka kampittavat Stubbin näkemystä. Ei anna oikein hyvää kuvaa hänen toiminnasta, kun hän valtiovarainministerinä mene sopimaan ministerityöryhmässä ratikkahankkeelle myönnettävästä valtion tuesta, seurauksella, että Tampere joutuu ottamaan velkaa rankasti. Ottaen huomioon, että ratikka palvelee n. 15 % kaupunkilaisista, niin arjen ja liikenteen sujuvoittaminen noilla perusteilla tuntuu kornilta. Sama juttu muilla esiin nostetuilla seikoilla.

***********

 

Kovaa hehkutusta ratikasta

AL 27.9.17 uutisoi näyttävästi ratikan rakentamisesta ja mitä siitä tiedetään. Ymmärrettävää, että nyt haetaan esiin hankkeen hyviä puolia, tasapuolisuuden nimessä kyllä odottaisi, että myös haitoista ja muista ongelmista kerrottaisiin. Päätös ei edelleenkään ole lainvoimainen, vaikka sitä rakennetaankin toimeenpanopäätöksellä.

Samoin minä ja moni muukin haluaisi kuulla, mitä tapahtui kulisseissa ennen 7.11.2016 päätöstä. Ottaen huomioon, että 16.6.2014 valtuusto päätti jotakin ja kun valtuusto on ylin päättävä elin kunnassa, niin olisi hauska tietää kenen päätöksellä valtuuston päätöksen yli käveltiin suunnittelun jatkamisen osalta? Onko niin, että asian selvittely periaatteessa kuuluisi tutkia virkarikostutkintana?

***********

 

Tamperelaiset pääsevät päättämään ratikan väristä

Markkinaoikeudesta odotetaan lähiaikoina päätöstä ratikkavaunuista. Nyt kuulemma alkaa hidastamaan hommia, kun vaunujen toimittaja ei ole selvillä. Tuleva kalustopäällikkö vakuuttaa, että tamperelaiset pääsevät valitsemaan väriä. (AL 26.9.17) Onhan sekin jotakin!

Hallilan kohdalla kaavasta on valitukset sisällä, joka on aiheuttanut sen, työvaiheiden järjestystä on jouduttu muuttamaan. Kiskotusta on laskettu jo monessa kohtaa maahan.

Hauska yksityiskohta virkamiesten tilauksista. On tilattu ratikan paikantamisjärjestelmä, ettei juna pääse eksymään! Hah, hah, heh, kyllä tiedän, mitä tarkoittaa.

***********

 

Vaaran paikkoja tulossa ratikkareitille

(AL 6.9.17) Hervannan valtaväylän varteen tulee risteyksiä, joissa ratikka sekä valtaväylälle tulevat ja sieltä poistuvat autot kohtaavat liittymässä samassa tasossa. Paikalle ei kuitenkaan tule tasoristeyksen kaltaisia puomeja tai varoitussummereita. Kaupungissa joudutaan ajamaan tasoristeyksessä ja uudenlaisiin, kolmiomallisiin "liikennevaloihin". Autoliikenne pysäytetään kolmiomallisilla raitiovaunuvaloilla. Alin keltainen lamppu varoittaa ratikan lähestyvän. Kun vaunu on lähellä, kaksi ylintä punaista valoa vilkkuvat. Tällöin risteyksen yli ei saa ajaa,

Muotialaan Hervannan valtaväylän ja Nekalantien risteykseen on juuri alettu rakentaa vahvasti tasoristeyksen kaltaista liittymää.

***********

 

Hämeensilta remonttiin - päälle varasilta

(Tamperelainen 30.8.17) Kovia suunnitelmia Hämeensillan uusimiseksi. Jos liikenne siirretään kaksi metriä nykyisen Hämeensillan päällä olevalle varasillalle, voidaan vanha purkaa pois kerralla. Varasillalle ohjattaisiin kaikki Hämeensillan liikenne siksi aikaa, kun vanha silta puretaan ja rakennetaan uudestaan.

Uuden sillan hinnaksi on arvioitu noin viisi miljoonaa euroa. Siltaurakkaa etukäteen haarukoineella Tampereen kaupungilla varasiltaa ei pidetty vaihtoehtona, sillä sen rakentaminen maksaa lähes miljoona euroa. Kaikki nämä ratikkakustannusten päälle.

Urakkakilpailussa mukana Kreate, Lemminkäinen ja YIT. Kolmikko kilpailee hinnalla, jolla ne ovat valmiita sillan rakentamaan. Varasilta sisältyy kokonaisurakkaan, jos sellainen rakennetaan. Urakoitsija on tarkoitus valita marras-joulukuun vaihteessa. Tarjouksia odotetaan lokakuulla.

– Varasillan rakentaminen helpottaa purkamista ja vähentää työvaiheita, kun kaikki voidaan tehdä kerralla. Liikennejärjestelyitäkään ei tarvitse muuttaa kuin kerran. Jos työ tehtäisiin puolittain, pitäisi esimerkiksi keskelle tehdä työnaikainen tukiseinä.

Noin 12–13 metriä leveälle varasillalle mahtuisi kevyt liikenne ja ajokaistat kahteen suuntaan. Varasillan kansi olisi noin kaksi metriä korkeammalla kuin nykyisen sillan pinta, joten sen päihin täytyisi rakentaa sillalle vievät rampit. Varasilta tuettaisiin Tammerkosken pohjaan porattavilla paaluilla.

Ulkonäöltään uusi silta olisi vanhan kaltainen. Suurin ero on teatteritalon alapuolelle tuleva uusi Tempon alikulkutunneli. Nykyisen sillan graniittilaatat irrotetaan ja palautetaan pakoilleen uuteen siltaan. Siltatöiden pitäisi alkaa ensi keväänä. Uuden Hämeensillan pitäisi valmistua lokakuuksi 2019.

Myös nykyistä vuonna 1929 valmistunutta siltaa rakennettaessa paikalla oli väliaikainen silta, silloin sen vieressä.

Hämeensilta

* nykyinen silta valmistui vuonna 1929
* 68-metriä pitkä yksiaukkoinen holvisilta
* kantavat osat teräsbetonia ja verhoilu graniittia
* sillalla neljä Wäinö Aaltosen Pirkkalaisveistosta Suomen neito, Veronkantaja, Eränkävijä ja Kauppias.
* paikalla useita puusiltoja ainakin 1500-luvulta lähtien, teräsrakenteinen silta valmistui vuonna 1884

***********

Valtuuston 12.6.2017 hyväksymästä pormestariohjelmasta poimittua

SUJUVAT RAIDE- JA TIEYHTEYDET

--------

"Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti Tampereelle rakennetaan kaksihaarainen raitiotie Pyynikintorilta Hervantaan ja Taysin alueelle vuosien 2017–2021 aikana. Raitiotien jatkaminen Hiedanrantaan/Lentävänniemeen toteutetaan valtuuston hyväksymän toteutussuunnitelman pohjalta kustannus-hyötyarvioon nojatenen. Valtuustokauden aikana käynnistetään suunnittelu raitiotien jatkamisesta Koilliskeskukseen/Kangasalle, Hatanpäälle/Härmälään ja edelleen Pirkkalaan sekä Hiedanrannasta Ylöjärvelle. "

--------

Kyllä, visioita pitää olla. Tärkeää on tietää kenen ehdoilla ja keiden hyväksi asioita suunnitellaan. Suunnittelun hankintapäätös on tehty 19.6.2016 hintaan 67764 euroa (alv 0%). Lain mukaan kansallinen hankintaraja on 60000 euroa, jonka ylittävät hankinnat pitää kilpailuttaa. Kuunnellaan virkamieheltä kootut selitykset, miksi jätettiin lakia noudattamatta.

Keskusteluun siitä, että, johtavatko rakennusliikkeet Tampereen päätöksentekoa, em. kaltainen menettely on omiaan vahvistamaan tätä näkemystä.

 ***********

Valtuuston päätöksen ja pormestariohjelman yli ollaan kävelemässä

Raitiotien kehitysohjelman tilannekatsauksesta poimittua. "Virkamiesvalmistelussa on esitys, että Raitiotieallianssin osan 2 kehitysvaihe käynnistetään ainakin itäisen osan osalta jo syksyn 2017 aikana."

Raitiotien kakkosvaihetta Pyynikintorilta länteen aletaan suunnitella vielä tämän vuoden puolella, jos siihen saadaan päättäjiltä siunaus. Alkuperäisten suunnitelmien mukaan Pyynikintorilta Lentävänniemeen ulottuvan kakkosvaiheen suunnittelu- ja kehitysvaiheen piti ajoittua vuosille 2020–2021.

Tjaah, virkamiehetkö kaupunkia johtavat? Tehdään nyt tuota 1. vaihetta hieman pidemmälle, ennen kuin aletaan suunnittelemaan muuta. Toisaalta, asian ymmärtää sillä, että kun ratikka on rakenteilla, on sitä koskevat suunnitelmat pääosin tehty, niin konsulttifirmoilta vähenevät työt. Nyt pitää saada "hovikonsulteille" töitä ja tähän on valjastettu virkamiehet. Tarjoutujia suunnitelmien tekoon kyllä riittää. Rakennusliikkeiden kassavirta ei saa olla määräävä tekijä. Kuntalaki ei edellytä yksityisten yritysten toimeentulon turvaamista kaupungin rahoilla. Kai se niin on, että kaupunginvaltuusto ampuu lähtölaukauksen suunnittelun jatkamisesta eikä virkamiehet?

Valtuusto päätti 7.11.16 ratikan rakentamisesta. Kaupunginhallitus päätti 21.11.16 em. päätöksen voimaanpanosta kuntalain (1995) § 98 nojalla; "Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus. Päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Täytäntöönpanoon ei kuitenkaan saa ryhtyä, jos oikaisuvaatimus tai valitus käy täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi taikka jos oikaisuvaatimuksen käsittelevä toimielin tai valitusviranomainen kieltää täytäntöönpanon." Välittömien töiden käynnistykseen ei ollut kiirettä, ellei sitten ulkopuolinen painostus ole vaikuttanut. Mene ja tiedä.

***********

 

Hämeenkatu ja Itsenäisyydenkatu, käytännössä suljettu henkilöautoilta

Hämeenkadun itäpää suljetaan (AL 30.5.17) henkilöautoliikenteeltä kokonaan ma 5. kesäkuuta. Taksi-, huolto- ja bussiliikenne on yhä sallittua. Syynä järjestelyyn ovat raitiotien rakennustyöt.

Itäpää suljetaan henkilöautoilta Rautatienkadun ja Hatanpään valtatien väliltä muun muassa siksi, koska raitiotietyöt asematunnelissa heikentävät Itsenäisyydenkadun välityskykyä. Asematunnelin pohjoinen puolisko suljetaan liikenteeltä kesäkuun puoliväliin mennessä. Näin liikenne kulkee asematunnelissa vain eteläisen puoliskon kahta kaistaa pitkin molempiin suuntiin.

Raitiotien rakentaminen asematunnelissa Itsenäisyydenkadulla tietää yhdessä muiden liikennejärjestelyjen kanssa vaikeuksia henkilöautoliikenteelle Itsenäisyydenkadun länsipäässä. Asematunnelin pohjoinen puolisko suljetaan liikenteeltä kesäkuun puoliväliin mennessä. Siten liikenne kulkee vain asematunnelin eteläpuoliskolla kahta kaistaa pitkin.

Nyt suositellaan käyttämään muita reittejä (AL 30.5.17). Jos ruuhkat kasvavat, kaupunki harkitsee temppua, eli henkilöautoilun kieltämistä Itsenäisyydenkadulla Rautatienkadun ja Tammelan puistokadun välillä.

Tätä sitten on tiedossa monta vuotta!

Itsenäisyydenkadulla ollut tamperelainen kukkakauppa laittoi näyteikkunaansa raflaavan ilmoituksen "Ratikka tappoi 4-vuotiaan" (Tamperelainen 26.5.17). Syyksi kauppias  ilmoitti ratikkatyömaan aiheuttaman asiakaskadon. Näitä liikkeiden sulkemisia tulee vielä paljon.

***********

 

Henkilöautojen käyttö lisääntyy

Ikävää olla jälkiviisas! Kirjoitin jo vuonna 2014, miten useassa tapauksessa tulee käymään, otetaan oma auto käyttöön. Tämän ratikka vaikuttaa. Yhä useampi joutuu kävelemään (AL 12.5.17) pidemmän matkan pysäkille ja kulkemaan keskustaan kahdella liikennevälineellä.

Nyt Tampereen joka asuinalueelta on vaihdoton bussiyhteys keskustaan. Tampereen joukkoliikenteen suunnittelupäällikkö Juha-Pekka Häyrynen myöntää, että ratikan tultua joidenkin asukkaiden on helpompi matkustaa keskustaan omalla henkilöautolla. Jos ratikkapysäkille on pitkä matka, pikkubussit kuljettavat ratikkapysäkille ja polkupyörille on tulossa katoksia. Ikään kuin polkupyöräkatokset olisivat tässä se suurin ongelma.

 

Ja vielä tämäkin, vesijohtovesi sameaa

Vesi on tilapäisesti (AL 12.5.17) samentunut Kalevassa ja sen lähialueilla vesijohtotöiden takia. Kalevassa tehtiin muutostöitä raitiotietyömaan takia, mikä aiheutti häiriön vedenjakelussa.

Ja tätä ja vastaavaa herkkua tulee riittämään vuosiksi eteenpäin.

***********

 

Hyvästi yksityisautot Hämeenkadulta

(AL 5.5.17) Hämeenkadun molemmat päät suljetaan yksityisautoilta kesäkuun alussa – syynä ratikkatyöt. Hämeenkadun itäpää eli rautatieaseman puoleinen pää suljetaan yksityisautoilulta kesäkuun alussa, tällä kertaa lopullisesti. Katu suljetaan Hatanpään valtatien ja Rautatienkadun väliseltä osalta.

Ratikan rakennustyöt Hämpin itäpäässä alkavat vasta ensi vuonna, mutta katuosuus pitää sulkea rautatietunnelissa tehtävien töiden vuoksi. Siellä on töiden aikana käytössä vain yksi kaista kumpaankin suuntaan.

Liikenne häiriytyy. Katuosuuksien sulkeminen ruuhkauttaa liikennettä, tämä on ollut tiedossa. Satakunnankadulle odotetaan samanlaista ruuhkaa kuin siellä oli keskitalvella. Just just...

Ratikkatyömaa ajaa Hämeensillan kuuluisat patsaatkin evakkoon. Wäinö Aaltosen luomat hahmot siirretään turvaan ratikkaremontin alta. Patsaat nostetaan ratikkaremontin tieltä turvaan jo tämän vuoden lopulla. Patsaat siirretään hyvissä ajoin keväällä (2018??) alkavan remontin tieltä. Hämeensillan patsaat ovat poissa sillalta noin kaksi vuotta. Hämeensillan korjausten pitäisi valmistua loka-marraskuuksi 2019.

Sitten tuleekin se mielenkiintoinen kysymys, mitä Hämeensillan remontti maksaa? Raitiotien yleissuunnitelmassa on kerrottu, että Hämeensillan korjaukseen on varattu 200 000 euroa. Sallikaa nauraa, oikein selkäkeikkanaurut! Eihän tuolla summalla siltaa edes kunnolla pestä!

***********

 

Asunto oikeassa paikassa - arvo nousee ratikan vaikutuksesta

Veikataan, että ratikka tulee nostamaan (AL 30.4.17) asuntojen hintoja Tampereella. Ratikan uskotaan nostavan reitillään asuntojen arvoa. Kaleva on Tampereen muodikkain kaupunginosa.

Myyntiajat lyhentyneet – ratikan ansiota? Mene ja tiedä. Jos haluaa, ratikan voi jo nähdä vaikuttavan, että sen reitin varrella esimerkiksi Turtolassa, Kalevassa, Lukonmäessä ja Hallilassa olevien asuntojen markkinointiajat ovat lyhentyneet viime syksyisen ratikkapäätöksen jälkeen. Poikkeuksen tässä tekee Hervanta.

Voi että, asun itse Hervannassa n. 600 m etäisyydellä Duon pysäkistä! Ei taida asunnon arvo nousta?

***********

 

Tampereen kaupunki saa poiketa luonnonsuojelulaista ratikan takia

Näin on linjannut KHO. Se on hylännyt Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry:n valituksen, joka koskee Pirkanmaan ely-keskuksen Kauhakorvenkadun varikkoalueen rakentamista koskevaa lupaa.

Ensin Hämeenlinnan HaO hylkäsi valituksenalaisella päätöksellään Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry:n valituksen Ely-keskuksen päätöksestä. KHO on tutkinut asian ja päättänyt hylätä valituksen. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Pirkanmaan ely-keskus myönsi luvan poiketa suojelumääräyksistä Kauhakorvenkadun varikkoalueella jo joulukuussa 2015. Päätöksellä varmistui, että Tampereen raitiotien varikko saadaan rakentaa Hervannan kylkeen liito-oravasta huolimatta.

Edelleen Pirkanmaan ely-keskus myönsi viime lokakuussa luvan poiketa liito-oravan suojelumääräyksistä myös Hallilassa. Lupa saatiin, jotta Hallilaan voidaan rakentaa raitiotie, sen pysäkki sekä kevyen liikenteen väylä, jota pitkin Pehkusuonkadulta tullaan pysäkille. Hallilassa poikkeus edellyttää kompensaatiotoimia, jolla liito-oravan heikentyviä pesintämahdollisuuksia parannetaan. Lisäksi liito-oraville sopivia elinympäristöjä ja kulkuyhteyksiä pitää turvata lähialueilla.

***********

 

Vaalit on käyty

 

Ratikan kannatukselle tuli vaalissa selvä viesti. Sen mukaan mennään, joten pulinat pois, äänestäjät ovat puhuneet!

 

Seuraavat valtuutetut tulivat valituksi uuteen valtuustoon. Osa luopui ehdokkuudestaan itse.

 

Ratikan puolesta ja lisävelkaannuttamisesta 7.11.2016 äänestäneet:

Kok; Harri Airaksinen, Anna-Kaisa ikonen, Antti Ivanoff, Aleksi Jäntti, Riitta Koskinen, Leena Kostiainen, Jouni Markkanen, Ilpo Rantanen, Ilkka Sasi, Seppo Silvennoinen, Irja Tulonen, Sofia Vikman 
Sdp; Jukka Gustaffson, Tarja Jokinen, Ulla Kampman, Heini Lehtokannas, Johanna Loukaskorpi, Sanna Marin, Riitta Ollila, Jarmo Rantanen, Pekka Salmi, Ilpo Sirniö, Pia Viitanen 
Vas; Mikko Aaltonen, Ulla-Leena Alppi, Kalle Hyötynen, Varpu Jutila, Anna Kontula, Minna Minkkinen, Sirkka-Liisa Virtanen 
Vihr; Hanna Hakko, Satu Hassi, Anna-Kaisa Heinämäki, Jama Jama, Maija Kajan, Jaakko Mustakallio, Olli-Poika Parviainen, Irene Roivainen, Petri Siuro, Juhana Suoniemi 
Rkp; Peter Löfberg 

Ratikkaa ja velkaantumisesta vastaan äänestäneet:

PS; Markku Forsberg, Lassi Kaleva, Terhi Kiemunki, Heikki Luoto, Ilmari Rostila   
Kesk; Mikko Alatalo, Matti Järvinen, Laila Koskela, Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen, Timo Vuohensilta  
Kok; Erkki Axén, Matti Heinivaho, Mikko Leppälahti, Elina Sirén   
Sdp; Aila Dündar-Järvinen, Anneli Kivistö, Anne Liimola, Tero Mattila, Seppo Salminen  
Kd; Leena Rauhala, Satu Sipilä  
TaPu; Lasse Oksanen, Yrjö Schafeitel 
Skp; Jari Heinonen   
AR; Aarne Raevaara 

Tyhjää

Kok; Matti Höyssä 

-------------

 

 

Liito-orava muutatti raitiotien linjausta Hervannassa

 

On tuolla luontokappaleella ihmeellinen valta, suorastaan kadehdittava tältä osin. Hervannan Tohtorinpuistossa mahdollisesti pesivä liito-orava pudottaa tulevan raitiotien nopeutta 35:stä 30 kilometriin tunnissa ja kasvattaa ajoaikaa 2–3 sekuntia. Raitiotien linjausta joudutaan muuttamaan 4 metrillä.

 

Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan, raitiotieallianssin suunnittelujohto ei ole mielissään  mahdollisen liito-oravan pesän takia tehtävästä mutkasta! Voi pyhä yksinkertaisuus. Tämä liito-oravien majapaikat ovat olleet yleisessä tiedossa ja kun tiedetään, että oravia suojeleva laki on on "voimakas", allianssi otti tietoisen riskin kun lähti koittamaan kepillä jäätä.

Tästä aiheutuvat kustannukset lisätään kokonaispottiin. Että, kiitos tästäkin.

 

***********

 

 

Ratikka noussut vaaliteemaksi - miksi?

 

Vuoden 2017 kuntavaalissa, on Tampereella ratikkakeskustelu on noussut keskiöön ja vaaliteemaksi siitä huolimatta, että sitä rakennetaan jo. Tosin rakentaminen tapahtuu ilman lainvoimaista päätöstä. On meneillään kilpailu, ratikkatöiden vieminen mahdollisimman pitkälle ja mahdollinen uusintakäsittely. Paineet ratikkapäätöksen uusintakäsittelyyn kasvavat.

Pikaisella tutkimuksella, huom. pikaisella, löytyi heti muutamia kohtia, jotka herättävät kysymyksiä.

Näistä löytyy viittaus oheisiin kuviin. Raitiotien yleissuunnitelma, jonka mukaan valtuusto päätti 2014 jatkaa suunnittelua tiukoin reunaehdoin. Tampereen raitiotie, tiivistelmä raitiotien toteutussuunnitelmasta ja vaikutusten arvioinnista.

Yleissuunnitelma = jätetään tutkimatta nykyaikainen bussivaihtoehto.
Raitiovaunun, bussin ja henkilöauton kapasiteettivertailu = bussit nykyisiä n. 70 matkustajaa. Ei huomioitu nykyisiä sähkö/hybridibusseja, johon mahtuu 240-300 matkustajaa.
Kaupunkitaloudelliset kustannukset ja hyödyt = laskelmasta jätetty pois lainan hoitokulut, lyhennykset, korot ja muut kulut.

Henkilön Ossi Ahon vaalisivu 2017. kuva.

Henkilön Ossi Ahon vaalisivu 2017. kuva.

Henkilön Ossi Ahon vaalisivu 2017. kuva.

***********

 

 

Ratikan rakentaminen kiihtyy

 

Ratikan rakentaminen alkoi kohta pian ratikkapäätöksen 7.11.2017 jälkeen. Edes valitusaika ei ehtinyt kulua umpeen kun työt alkoivat. Ratikkapäätöksestä tehtiin kolme valitusta Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Parhaillaan on menossa vastaselitysten anto Tampereen kaupunginhallituksen oikeudelle antamaan vastaukseen. On se vain merkillistä, että toisessa hankkeessa voidaan odottaa lainvoimaista päätöstä, toisessa taas ei. Taloudelliset intressit taitavat vaikuttaa tässäkin.

Päätöksellä EI Ole edelleenkään lainvoimaa. Tämä on tosiseikka , joka on ohitettu. Koko hommassa paistaa pieni paniikin omainen tilanne. Äkkiä, mahdollisimman pitkälle. On selkeästi tiedostettu, että tuleva valtuusto voi, jos äänestäjät näkevät sen tarpeelliseksi, keskeyttää hankkeen ja siirtää myöhempään ajankohtaan, 2040-luvulle.

Koska työt on aloitettu ilman lainvoimaista päätöstä, on mahdollista että jos tuleva valtuusto keskeyttää työt, samalla sen pitää käynnistää vahingonkorvausvaatimukset niitä vastaan, jotka ovat laittaneet työt käyntiin. No, se on juridinen ongelma.

 AL 22.3.17 uutisoi, raitiotien rakentaminen alkaa Tampereella toden teolla lähiviikkoina. Jo nyt työt ovat käynnissä Hervannan valtaväylällä ja Tekunkadulla, mutta huhtikuussa työkoneet pärähtävät käyntiin kahdeksassa kohteessa eri puolilla kaupunkia.

Raitiotien neljä vuotta kestävä ensimmäinen vaihe sisältää viisitoista kilometriä raidetta Pyynikintorilta Hervantaan ja Taysiin sekä varikon Hervantaan. Ennen kuin raitiotietä päästään rakentamaan, on siirrettävä johtoja, putkia ja liikennevaloja, tehtävä kiertoteitä ja kaadettava puita.

Tuo siirrettävien johtojen putkien, liikennevalojen ym. oheisprojektien rahoittaminen herättää kummastusta. Varsin paljon näistä aiheutuvia kuluja upotetaan kaupungin muille momenteille. Lämpöputkien siirrot vesilaitoksen alle, sähkökaapelit sähkölaitoksen alle, tai mikä tytäryhtiö lieneekään, jnee...

 

herää kysymys, miksi Aamulehti julkaisi tarkoituksella jutun asiasta, jonka tietää erityisesti ärsyttävän kaupunkilaisia. AL;n nettikyselyssä 22.3.17, oletko iloinen rataikkatöiden alkamisesta; 35 % oli iloisia ja 65 % oli vastaan.

--------------

 

Ote, Tampereen kaupunginhallituksen 13.2.2017 § 106 antamasta vastauksesta Hämeenlinnan HaO:lle tehdyn valituksen johdosta.

 

-----------------------------

Jokainen voi lukea, mitä täytäntöönpanosta sanotaan; " ..ei kuitenkaan saa ryhtyä, jos oikaisuvaatimus tai valitus käy täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi." Tämä on suoraan lakitekstistä. Miettikää, onko valitus hyödytön, kun töitä painetaan täyttähäkää.

 

Pientä pähkäiltävää, kun hallintolainkäyttölain 31 § (7.8.2015/891), sanoo  päätöksen täytäntöönpanokelpoisuudesta seuraavaa.

Päätöstä, johon saa hakea muutosta valittamalla, ei saa panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Päätös voidaan kuitenkin panna täytäntöön lainvoimaa vailla olevana, jos laissa niin säädetään tai jos päätös on luonteeltaan sellainen, että se on pantava täytäntöön heti, tai jos päätöksen täytäntöönpanoa ei yleisen edun vuoksi voida lykätä.

Jos asiassa tarvitaan valituslupa, valitus ei estä täytäntöönpanoa. Täytäntöönpanoon ei kuitenkaan saa ryhtyä, jos valitus käy täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi tai jos korkein hallinto-oikeus kieltää täytäntöönpanon.

 

Nyt kysymys, oliko ratikkapäätös pantava täytäntöön heti ja vaatiko yleinen etu sitä? Muistamme AL:n kyselyn heti päätöksen jälkeen, kuntalaisten mielestä tehtiin (murskaluvuin) huono päätös. Yleinen etu ei vaatinut toimeenpanoa, mutta rakennusliikkeiden etu varmasti sitä vaati.

***********

Ratikka ja Aamulehti mukana vaalikampanjassa!

Aamulehden (AL 7.3.17) päätoimittaja Jouko Jokinen: Tuskainen dokumentti

"Kummeli-huumori ei olisi voinut syntyä missään muualla kuin Tampereella. Tunne vahvistuu jälleen, kun katselee Hannes Vartiaisen ja Pekka Veikkolaisen dokumentin Tampereen kaupunginvaltuuston syksyisestä kokouksesta, jossa valtuusto päätti rakentaa raitiotien Tampereelle. Siihen on koottu tragikoomisen kokouksen parhaat – tai pahimmat – palat.

Se on kooste Tampereen kaupunginvaltuuston legendaarisesta ratikkakokouksesta viime marraskuussa. Ratikkavaltuusto ampaisi tuolloin sellaisiin sfääreihin, joita ei osattu odottaa."

Tuota, tuota, miten sen sanoisin, siis nätisti. Aamulehtikin on lähtenyt linjalle, jota se itse on aikaisemmin moittinut. Esitykseen on koottu pääasiassa  oppositiopuolueiden asiayhteyksistään irrotettuja lausumia. Näin pyritään vaikuttamaan näiden ryhmien edustajien vaalimenestykseen. Ajoitus oli hyvin harkittu.

***********

 

Raitiotiesillan rakentaminen alkaa

Raitiotieallianssi aloittaa uuden raitiotiesillan rakennustyöt Kekkosentiellä ma 13.3.17 (AL 6.3.17). Työt vaikuttavat liikenteeseen. Työalue on ABC-huoltamon ja Tampereen ammattikorkeakoulun välisellä alueella, nykyisen Teiskontien sillan vieressä.

Miten tämä kaikki on mahdollista? Päätös ratikan rakentamisesta ei ole lainvoimainen. Mitä mieltä on Hämeenlinnan hallinto-oikeus, poliisi,  oikeuskansleri, eduskunnan oikeusasiamies, oikeusministeriö? Onko olemassa jokin sovittu tapa, että kunnan tai kunnan kanssa tekemisessä olevan instanssin ei tarvitse odottaa päätöksen lainvoimaisuutta, ts noudattaa lakia? Menettely antaa korruptiolle hyvän kasvualustan.

Luulisi poliisin jo virkansa puolesta kiinnostuvan asiasta.

Raitiotieallianssi on julkaissut kotisivun www.raitiotieallianssi.fi, josta voi seurata ratikan rakentamisen etenemistä.

 

***********

 

 

Synnytyssali, ratikkatoimisto

 

Näin uutisoi paikallinen aviisi, AL 26.2.2017. Näin ratikkalinjaus artikkelin mukaan etenee;

Joulukuu 2017: Kanjoni–Opiskelijankatu valmis.
Huhtikuu 2018: raitiotien päällysrakentaminen alkaa.
Syyskuu 2019: koeajojen tiedotus.
Syyskuu 2020: Hämeenkadun rakennustyöt valmiit.

Onko sisäpiirin tietoa tulevasta hallinto-oikeuden päätöksestä, kun työt on aloitettu noin voimallisesti? No aika näyttää.

Raitiotieallianssin neljä osakasta – Tampereen kaupunki, VR Track, Pöyry ja YIT, paiskivat töitä Finlaysonin toimistossa. Hetkinen, hetkinen, TAMPEREEN KAUPUNKI?? Eihän Tampereen kaupungin pitänyt olla mukana raitiotien rakentamisessa, vaan Tampereen raitiotie Oy:n. Näin joka vaiheessa päättäjille vakuutettiin.

Tämäkin selviää jutusta, raitiotien alta joudutaan siirtämään kymmeniä kilometrejä jäte- ja hulevesiviemäröintiä ja kaapeleita. Ensimmäiseksi alkavat katuverkon putki- ja johtotyöt sekä Hervannan valtaväylän maanrakennustyöt. Tähän kysymys; Miltä momentilta putki- ja johtosiirrot maksetaan?

Kun työmaavaihe on täydessä vauhdissa, ratikkahankkeessa työskentelee usea sata henkeä. Jo nyt hankkeen yhteystietoluettelossa on ylittynyt 300 nimen raja.

Ratikkaa perusteltiin viime syksynä monenlaisilla luvuilla. Ratikka toisi jopa 400 miljoonan euron hyödyt Tampereelle – tähän hurja lukema perustuu. Kyllä, esitetyt luvut ovat hartaita toiveita. Toivottavasti toteutuvat.

Tampereen ratikan vaunutoimittaja valittu – hinta kovempi kuin piti Lehdessä oli, että raitiovaunujen hankintapäätös sitoo kaupunkia. Sitooko? Ratkkapäätöstä ei ollut olemassa, kun vaunut tilattiin. Tilaus sitoo ensisijaisesti niitä, jotka ovat allekirjoittaneet tilaussopimuksen ja kaupunginhallituksen jäseniä, jos he ovat hyväksyneet tilauksen ennen ratikkapäätöstä. 

Ratikan vaunuhankinnasta valitus – Espanjalaisten mielestä suomalaistoimittajaa suosittiin tarjouskisassa Valitus on vielä Markkinaoikeudessa.

Lehdessä oli väite, että puolet tamperelaisista asuu ratikkareitin varrella 8 vuoden päästä. Laskelma perustuu 800 metrin säteeseen ratikka pysäkiltä. Paremmalta saa näyttämään, kun sädettä kasvatetaan 1000 metriin tai varmuuden vuoksi 2000 metriin. Alunperin laskelmia esitettiin 600 metrin säteellä.

Sitten vaunuista. Tampereen ratikat ovat 37 metriä pitkiä ja niiden kyytiin mahtuu 240 matkustajaa eli 3 bussillista. Tässä kohtaa tapahtuu kansalaisten sumutusta. Lasketaanpa, 240/3=80. Ts. laskelmissa on esitetty, että käytettävissä on vain 80 hengen busseja. Tänä päivänä maailmalta löytyy sähkö ja kaasubusseja, jotka ottavat kyytiin myös tuon 240 matkustajaa.

Esteettömyydellä myös perusteltiin. Todellakin, vaunut ovat matalalattiaisia niin, että niihin pääsee pyörätuolilla, rollaattorilla ja lastenvaunuilla omatoimisesti, kunhan ensin jollain konstilla pääsee pysäkille.

***********

 

 

Tampere on julkaissut 13.2.2017 päätökset meluilmoituksista: raitiotielinjan ja raitiovaunuvarikon rakentamiseen liittyvä paalutus, louhinta, iskuvasarointi ym.

Nähtävilläoloaika: 13.2.2017 - 17.3.2017Ympäristönsuojelupäällikkö on hyväksynyt kolme ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaista, häiritsevästä tilapäisestä melusta tehtyä ilmoitusta.

Raitiotieallianssin/YIT Rakennus Oy:n tekemät ilmoitukset koskevat raitiotielinjan rakentamiseen liittyvää louhintaa, pontitusta, paalutusta ja iskuvasarointia raitiotielinjan yleissuunnitelman mukaisella reitillä väleillä keskusta - Kaleva, Kaleva - Tampereen yliopistollinen keskussairaala ja Kaleva - Hervanta (2016-722-IPM), raitiotielinjan rakentamiseen liittyvää paalutusta, louhintaa, iskuvasarointia ja murskausta raitiotielinjan yleissuunnitelman mukaisella reitillä Hallilan asemakaava-alueella 6804 ja Suutalassa (2016-721-IPM) sekä raitiovaunuvarikon rakentamiseen liittyvää louhintaa, iskuvasarointia ja murskausta Ruskossa kiinteistöllä 837-585-0005-0077 (2016-720-IPM). Työt suoritetaan 15.2.2017 - 31.7.2021. Erityisen häiritsevää melua aiheuttavat työt suoritetaan varikkoalueen rakentamisen osalta arkisin maanantaista perjantaihin klo 7:00 - 20:00 ja lauantaisin 7:00 - 18:00. Muiden alueiden osalta erityisen häiritsevää melua aiheuttavat työt suoritetaan arkisin maanantaista perjantaihin klo 7:00 - 18:00.

Päätökset annetaan 15.2.2017. Päätöksiin tyytymätön saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava Vaasan hallinto-oikeudelle viimeistään 17.3.2017 osoitteeseen PL 204, 65101 Vaasa (käyntiosoite Korsholmanpuistikko 43). Valitusoikeus, valituskirjelmän sisältö ja liitteet yms. seikat käyvät tarkemmin ilmi päätöksissä olevasta valitusosoituksesta.

Kuulutus pidetään nähtävänä 13.2. - 17.3.2017 Tampereen kaupungin ilmoitustaululla.

***********

 

 

Tampereen vastaus ratikkavalituksiin

Kh päätti Tampereen vastauksesta 13.2.2017 Hämeenlinnan HaO:n tehtyihin, kahteen raitiotievalituksiin. Aikaisemmin oli tehty jo yksi valitus. Valitusten mukaan päätöksenteossa on menettelyvirheitä, valtuusto on ylittänyt toimivaltansa ja päätös on muutoinkin lainvastainen. Toisessa valituksessa vaaditaan päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä.

Hämeenlinnan hallinto-oikeus on pyytänyt kaupunginhallitusta antamaan lausunnon valitusten johdosta. Lisäksi hallinto-oikeus on pyytänyt varaamaan kaupunginvaltuuston puheenjohtajalle Sanna Marinille tilaisuuden antaa oma selityksensä kaupunginvaltuutettujen sijaantulojärjestystä koskevasta valitusperusteesta sekä valtuutettu Harri Airaksiselle ja valtuutettu Kirsikka Siikille esteellisyysväitteiden vuoksi.

Kaupunginhallituksen ehdotusten mukaan valitukset tulee osin jättää tutkimatta ja osin hylätä, eikä täytäntöönpanokieltoa tule antaa.

 

Kuvakaappaus kh:n esityslistasta § 106/13.2.2017. Arvoitus, huomaatteko mitään erikoista?

Vastaus; valittajien nimet on jätetty liitteissä julkaisematta.  

 

***********

 

 

Ratikanrakentajien työmaatukikohdat tulevat 

YLE 2.2.17. Kymmenen työmaakoppirypästä pystytetään ratikan reitille keskustasta Hervantaan ja Kalevaan helmi- ja maaliskuussa. Perustettaviin seitsemään tukikohtaan tulee kaikkiaan noin 50 koppia. Suurimmat tukikohdat ovat aluksi Vellamonkadulla ja Insinöörinkadulla, jossa noin 10 kopin rykelmät sijoitetaan kahteen kerrokseen. Myös Suutalankadulle ja Hervannan varikolle kootaan isot tukikohdat ja Itsenäisyydenkadulle, Vuohenojalle ja Tekunkadulle sijoittuu rakentajien tiloja.

Maaliskuussa tukikohtien perustaminen laajenee Pyynikintorille ja Sotilaankadulle sekä Tekunkadun toiseen pisteeseen. Työmaatukikohdat ovat paikoillaan niin kauan kuin kullakin alueella rakennetaan. Viimeiset koppiryppäät puretaan arviolta vuoden 2021 lopussa.

Ratikasta on jätetty useita valituksia, joten prosessi on kesken. Hallintolainkäyttölain 31 §:ssä (7.8.2015/891) säädetään päätöksen täytäntöönpanokelpoisuudesta. Pääsääntö on, että päätöstä, johon saa hakea muutosta valittamalla, ei saa panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Raitiotietä on aloitettu tehdä monella tavalla tavoin ilman lainvoimaista päätöstä.

Täältä näkyy tarkemmin, mihin työmaatukikohdat nousevat.

***********

 

 

Hämeenkadun avaus maksaa maltaita

 

Hämeenkadun avaus maksaa maltaita ja samalla paljasti päätöksenteon heppoisuuden. Kun ei ole omat rahat kysymyksessä, voidaan asiaa pompotella vaikka kuinka pitkään.

Tampereen Hämeenkadun itäpään avaaminen on tarkoitus tehdä helmikuun alkuun mennessä. Operaation hinnaksi kerrottiin aluksi n. 50000 euroa, mutta parin päivän päästä summa huitelikin jo n. 100000 eurossa. Että hintava oli kokeilu,

Mites kaikki menikään? Pormestariohjelmaan  4 vuotta sitten oli valtakoalition toimesta, erinäisten sopimusten ja sitoumusten kautta kirjattu Hämeenkadun itäpään sulkeminen. YLA hylkäsi äänestyksessä kokeilun, mutta pormestari käytti otto-oikeuttaan, ja kh päätti kokeilusta.

Kansalaisten raivo kiihtyi tunnelin avaamisen aiheuttamien keskustan liikenneruuhkien, niin apo:t Pekka Salmi (sdp) ja Leena Kostiainen (kok) päättivät että, koska kokeiluaika päättyi vuoden loppuun, Hämeenkadun itäpää avataan 4 kuukaudeksi. Ts. siihen asti, kun ratikkatyöt alkavat.

Valtakoalition vasemmisto ja vihreät suuttuivat, koska heitä ei kuultu asiassa. Nämä pääsivät kostamaan valtuuston kokouksessa 23.1.17 opposition tuella, lisäämällä hallintosäännön käsittelyssä kh:n, lautakuntiin ja jaostoihin lisää henkilöitä. Äänestykset olivat tiukkoja 34-33. Mutta, kosto on suloista! Heh.heh...

YLA käsitteli 24.1.17 Hämeenkadun elävöityskokeilun jatkamista siihen asti, kunnes raitiotien rakentaminen alkaa. Kokeilun jatkamisen kannalla olivat esityksen tekijä Jaakko Stenhäll (vihr), Kalle Hyötynen (vas) ja Reeta Ahonen (kok).

Hämeenkadun avaamista henkilöautoille kannattivat Pekka Salmi (sd), Matti Höyssä (kok), Hannele Strömberg (kok), Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen (kesk), Anne Tervo (sd), Anne Liimola (sd), Kari Niemelä (sd) ja Aarne Raevaara (ar).

Tulee mieleen, kun koko farssi on käynyt Tampereen kaupungille kalliiksi, että kenelle siitä pitäisi lähettää lasku?

***********

 

 

Hämeenkatu auki

 

(AL 11.1.17) Tampereen kaupunki on päättänyt avata Hämeenkadun itäpään yksityisautoille määräajaksi kesäkuun alkuun saakka. Aiempi kokeilu joukkoliikenne- ja kevyenliikenteenkatuna päättyi vuodenvaihteessa.

Poliittinen paine ja kevään vaalit kävivät liian painavaksi valtakoalitiolaisille. Kokoomus- ja demarit näkivät, että tiedossa on vaalitappio ellei tehdä mitään. Virheet ja vasemmisto ovat raivoissaan, kun tällä lailla tehdään heitä kuulematta. Hah, hah...  

Myös raitiotien rakentamisen aloitusta Hämeenkadulla ja asematunnelissa siirretään kesäkuuhun. Uudet liikennejärjestelyt Hämeenkadun itäpäässä tehdään helmikuun alussa. Tällöin päättyy kokeilu joukkoliikenne-ja kevyenliikenteenkatuna ja avaaminen yksityisautoille tulee mahdolliseksi. Tarkka avaamisen ajankohta ei ole vielä selvillä.

Ideana on, että Hämeenkadun väliaikaisella avaamisella helpotetaan keskustan liikenteen ruuhkia, joita aiheutui rantatunnelin avauduttua. Ruuhkien uskotaan helpottavan, kun Naistenlahden eritasoliittymä valmistuu ensi syksynä.

Kuntavaalin yhtenä teemana tulee olemaan ratikkapäätöksen peruminen ja hankkeen siirtäminen tulevaisuuteen. Sinne 2040-luvulle, jota ole monasti esittänyt. Kuntalaiset päättävät, ketä valtuustoon valitaan ja miten he suhtautuvat ratikkaan. Joku sanoi somessa, että on demokratian halveksuntaa ottaa ratikkapäätös uuteen käsittelyyn. Ei, päinvastoin, on demokratiaa, että huono päätös otetaan käsiteltäväksi uudestaan ja tehdään parempi päätös.

 

Mitä mieltä kansalaiset ratikkapäätöksestä 8.11.16 klo 15.00. Tekikö "Tampereen valtuusto oikean ratikkaratkaisun"?  AL poisti kyselyn sivultaan ennätysajassa.

Ei ollut mieleinen.

Kyllä 35,2 %

Ei 64,8 %

Eipä anna kovin mairittelevaa kuvaa päätöksestä, 1/3 osa pitää hyvänä ja 2/3 osaa huonona.

 

Valtuutettujen äänestys valtuustossa meni seuraavasti;

puolesta 61,2 %

Vastaan 37,3

Tyhjää 1,5 %

Ehkäpä siinä joillekin miettimistä.

 

AL kysyi kansalaisilta 9.11.16 seuraavan kysymyksen, "Onko Tampereella fiksu valtuusto"? Vastaus oli

Kyllä on 17 %

Ei ole 83 %

 

 


 

2016   

 

Ratikasta useita valituksia

 

Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen on jätetty useita valituksia ratikkapäätöksestä.

AL 16.12.16 kerrotaan ratikasta tehdyistä valituksista ja siitä, että työt alkavat ma 19.12.16. Kaupungin lakimies Jouko Aarnio hieman vähättelee valituksia ja sitä, että on vedottu lainvoiman puutteeseen. Ei kannattaisi ylenkatsoa, kestäviä perusteita ei ole sille, etteikö kaupunki voisi odottaa päätöksen lainvoimaisuutta. Niin kiirettä ei ole - paitsi tulevat kuntavaalit!

Toisaalta, voisihan asiaa lähestyä myös rikosprosessin kautta. Katsotaan virkamiesten toimintoja päätöksenteon valmisteluissa. Miten on noudatettu valtuuston päätöksiä sekä kunta- ja hallintolain määräyksiä.

 

***********

 

 

Tampere perusti ratikkaosakeyhtiön (Tamperelainen 29.11.16)

 

Kuvasovite: Tampereen kaupunki/IDIS Design Oy

 
Tampereen kaupunginhallitus päätti ma 28.11.16, että kaupunki perustaa Tampereen Raitiotie Oy:n. Kaupunginhallitus hyväksyi osakeyhtiön yhtiöjärjestyksen ja perustamissopimuksen. Yhtiön perustaminen tulee kaupunginvaltuuston päätettäväksi 19.12.2016.

Tampereen Raitiotie Oy (AL 28.11.16) ottaa vastuulleen Tampereen ratikan rahoituksen järjestämisen sekä raitiovaunukaluston hankinta- ja kunnossapitosopimuksen. Rahoituskuvio tulee olemaan mielenkiintoinen valtion osuuden osalta.

Yhtiö siis kaikkineen rakennuttaa, omistaa, ylläpitää, huoltaa ja kehittää ratikkaliikennettä Tampereella: ratikan raiteita, huolto- ja varastorakennuksia, rakennelmia ja laitteita. Lisäksi yhtiö voi hankkia, omistaa ja vuokrata raitiovaunuja ja muuta kalustoa.

Rahoituskuvio tulee olemaan mielenkiintoinen valtion osuuden osalta. Eduskunnalle tehdyssä esityksessä ei mainita rahoituksen antamisesta osakeyhtiölle mitään.

***********

Tuoretta tietoa ratikan rahoituksesta
Valtion vuoden 2017 budjettiin esitetään 18.11.16 täydennystä. Olen vahvistanut muutamia kohtia perusteluista. Kansanedustajat, miettikää tykönänne mistä päätätte joulukuussa. Menikö ihan "paragraafien" mukaan? Tämänhän piti olla Tampereen oma hanke. Miten naapurikunnat aikovat osallistua ratikan kustannuksiin?
"Tampereen raitiotie tukee Tampereen kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen tavoitteellista pitkäjänteistä kehittämistä. Hankkeen keskeinen tavoite on kasvavan kaupungin ja kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen tiivistäminen tehokkaaseen joukkoliikennejärjestelmään tukeutuvana.
Raitiotie yhdistää Pirkanmaan suurimmat ja tiheimmät asutus- ja työpaikka-alueet, keskussairaalan sekä Tampereen korkeakoulut. Palvelu- ja virkistysalueet ovat nykyistä helpommin saavutettavissa. Vilkkailla alueilla raitiotie korvaa suuren osan bussiliikennettä. Raitiotietä liikennöidään kahtena linjana arkisin 7,5 min vuorovälillä. Ydinkeskustassa linjat kulkevat yhteistä reittiä, jolloin vuoroväli on 3—4 minuuttia. Raitiotien ja bussien syöttöliikenteen vuorot yhteen sovitetaan.

Raitiotiellä on noin 55 000 matkustajaa vuorokaudessa vuonna 2025 ja noin 110 000 vuonna 2040. Vaikutuspiirissä arvioidaan asuvan vuonna 2040 noin 133 000 asukasta ja sijaitsevan noin 110 000 työpaikkaa. Raitiotie lisää joukkoliikenteenmatkojen määrää bussivaihtoehtoon verrattuna Tampereen alueella runsaat 10 % eli noin 12 000 matkaa vuorokaudessa. Joukkoliikenteen kulkutapaosuus nousee nykyisestä 1,7 prosenttiyksikköä. Raitiotiejärjestelmä säästää joukkoliikenteen operointikustannuksia suuremmasta kalustokoosta johtuen.

Hankkeen kustannusarvio (vaihe 1. ja vaihe 2.) on 250 milj. euroa (MAKU 110,6, 2010=100) helmikuussa 2015 valmistuneen hankesuunnitelman ratkaisulla. Hankkeen H/K-suhde on 1,3. Valtion avustus on enintään 30 prosenttia hankkeen rakentamiskustannuksista, kuitenkin enintään 71 milj. euroa siten, että 1. vaiheen osuus on enintään 55,05 milj. euroa ja 2. vaiheen osuus on enintään 15,95 milj. euroa. Kustannusten loppuosasta vastaa Tampereen kaupunki. Toteutuksen 2. vaiheeseen ei saa myöntää rahoitusta ennen kuin Tampereen kaupunki on tehnyt siitä lainvoimaisen päätöksen.
Toteutuksen 1. vaihe sisältää radan Tampereen keskustasta Hervantaan ja Tays Keskussairaalalle, varikon, kulunvalvonnan ja informaatiojärjestelmän. Kustannusarvio on 238,8 milj. euroa, joka sisältää allianssin kehittämisvaiheen 10,5 milj. euron kustannukset. Valtio on osoittanut aikaisemmin kehittämisvaiheeseen valtionapua 3,06 milj. euroa. Avustuskelpoisia menoja ovat raiteiden, varikon, pysäkkien ja liityntäpysäköinnin suunnittelu- ja rakentamiskustannukset, jotka sisältyvät 1. vaiheen toteutukseen ja joista aiheutuu menoja vuoden 2016 lokakuusta alkaen. Avustus maksetaan arvonlisäverottomiin menoihin. Valtionapuviranomaisena toimii Liikennevirasto. Valtionavustuksen myöntöpäätöksen edellytyksenä on, että Tampereen kaupunki sitoutuu MAL-sopimuksen 2016—2019 tavoitteisiin ja erityisesti luo edellytyksiä tonttitarjonnan ja asuntotuotannon merkittävälle lisäämiselle.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

Tampereen raitiotie 2017/-, 2018/15 800, 2019/19 600, 2020/35 600, yhteensä 71 000."

***********

 

 

Kiire on - Tampereen raitiotien rakentamisen (AL 8.11.2016) on tarkoitus alkaa jo vuonna 2017

 

Ehkä kannattaisi odottaa, kunnes valtuuston päätös on saanut lainvoimaisuuden.

Ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan raitiotie Hervannasta Pyynikintorille ja Tammelasta Tampereen yliopistolliselle sairaalalle. Lisäksi rakennetaan varikko Hervantaan.

Raitiovaunujen yksityiskohtainen suunnittelu alkaa vuonna 2017. Ensimmäistä prototyyppiä kokeillaan Tampereella ehkä jo loppuvuodesta 2019.

Raitiotiehankkeen toteutussuunnitelmassa esitetään tavoitteeksi, että raitiotieliikenne alkaa vuonna 2021.

Rakentamisaikana 2017–2021 tamperelaiset joutuvat kestämään liikenteen ja myös bussiliikenteen tason hetkellisiä laskuja. Raitiotietyöt esimerkiksi Hämeenkadulla ja Insinöörinkadulla vaativat kärsivällisyyttä kuntalaisilta ja yrittäjiltä.

Tiedossa on totaalista kaaosta!

 

Kh:n liiketoimintajaosto päätti heti 10.11.2016, että perustetaan Tampereen raitiotie Oy.

 

***********

 

 

Ratikkapäätös 7.11.2016 äänin 41-25

 

Ratikka rakennetaan. Näin päätti valtuusto 7.11.16 äänin, 41 puolesta, 25 vastaan ja yksi tyhjää. Huonokin päätös on päätös, jonka kanssa on elettävä. Muistan varmasti päivän, "sain" varsinaisen syntymäpäivälahjan, pääsen maksamaan muiden mukana ratikkaa.

 

Seuraavaksi tiedossa ovat valitukset. Perusteluita valitukseen löytyy paljon. Heti alkuun 16.6.14 valtuuston päätöksen noudattamatta jättäminen. Tikun nokassa ovat asiaa valmistelleet virkamiehet ja kaupunginhallitus.

 

Nyt siirrytään seuraamaan ratikasta aiheutuvia kustannuksia. Suoraan hankkeelle osoitetut kuin myös muille momenteille "piilotetut" kustannukset.

 

Tiedoksi tulevaan, kevään 2017 vaaliin.  

 

Ratikan puolesta ja lisävelkaannuttamisesta äänestäneet:

Kok; Harri Airaksinen, Anna-Kaisa ikonen, Antti Ivanoff, Aleksi Jäntti, Riitta Koskinen, Leena Kostiainen, Jouni Markkanen, Ilpo Rantanen, Ilkka Sasi, Seppo Silvennoinen, Irja Tulonen, Sofia Vikman
Sdp; Jukka Gustaffson, Tarja Jokinen, Ulla Kampman, Heini Lehtokannas, Johanna Loukaskorpi, Sanna Marin, Riitta Ollila, Jarmo Rantanen, Pekka Salmi, Ilpo Sirniö, Pia Viitanen
Vas; Mikko Aaltonen, Ulla-Leena Alppi. Kalle Hyötynen, Varpu Jutila, Anna Kontula, Minna Minkkinen, Sirkka-Liisa Virtanen
Vihr; Hanna Hakko, Satu Hassi, Anna-Kaisa Heinämäki, Jama Jama, Maija Kajan, Jaakko Mustakallio, Olli-Poika Parviainen, Irene Roivainen, Petri Siuro, Juhana Suoniemi
Rkp; Peter Löfberg

 

Ratikkaa ja velkaantumisesta vastaan äänestäneet:

PS; Markku Forsberg, Lassi Kaleva, Terhi Kiemunki, Heikki Luoto, Ilmari Rostila
Kesk; Mikko Alatalo, Matti Järvinen, Laila Koskela, Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen, Timo Vuohensilta
Kok; Erkki Axén, Matti Heinivaho, Mikko Leppälahti, Elina Sirén
Sdp; Aila Dündar-Järvinen, Anneli Kivistö, Anne Liimola, Tero Mattila, Seppo Salminen
Kd; Leena Rauhala, Satu Sipilä
TaPu; Lasse Oksanen, Yrjö Schafeitel
Skp; Jari Heinonen
AR; Aarne Raevaara

Tyhjää

Kok; Matti Höyssä

 

Täältä voit vertailla, miten mieli on muuttunut 16.6.14 päätöksen jälkeen. Vielä lisätietoa ratikkaan, www.meidanmaa.fi/ratikka/ . Harmi, että tuli julki vasta juuri ennen päätöskokousta.

 

Mitä mieltä kansalaiset ratikkapäätöksestä 8.11.16 klo 15.00. Tekikö Tampereen valtuusto oikean ratikkaratkaisun?  AL poisti kyselyn sivultaan ennätysajassa. Ei ollut mieleinen.

Kyllä 35,24 %

Ei 64,76 %

Eipä anna kovin mairittelevaa kuvaa päätöksestä, 1/3 osa pitää hyvänä ja 2/3 osaa huonona.

 

Valtuutettujen äänestys valtuustossa menivät

puolesta 61,2 %

Vastaan 37,3

Tyhjää 1,5 %

Ehkäpä siinä joillekin miettimistä.

 

***********

 

Eipäs maksa niin paljon

Korjauslista vuoden 2017 talousarvioon, kh 31.10.16

Pormestari ilmoitti, että poistetaan lause: ”Raitiotien kokonaiskustannusten arvioidaan olevan noin 460 milj. euroa.” Pormestari luulee, että ratikan kustannukset pienenevät sillä, kun poistetaan luvut talousarviosta.

Lisätään tähän kuntalainen Seikku Kaita tekemä vastargumentointi ratikkahankkeesta, seukku.fi/ratikka.pdf. Paikallaan on myös vertailu, mitä on otettu mukaan ja mitä jätetty pois vertailtaessa ratikkaa ja muita vaihtoehtoja. Tärkeä yksityiskohta, päättäjät tekevät päätöksensä vanhentuneilla tiedoilla.

*************

 

 

Tiedossa mielenkiintoinen ratikka-case

 

Valtuusto asetti 16.6.14 tiukat reunaehdot ratikan suunnittelulle. Hinta ei saa ylittää 250 milj. euroa ja valtion pitää osallistua 30 prosentilla rakentamiskustannuksiin.

 

Noh niin. asiaa valmisteleville virkamiehille oli noissa luvuissa raamit, missä oli pysyttävä. Nyt kun on käynyt ilmi, että kustannuksissa tuleekin roimat ylitykset, voidaan kysyä, että ovatko valmistelijat toimineet virkavelvollisuuksiensa mukaisesti? Olisiko peli pitänyt puhaltaa poikki siinä vaiheessa, kun todettiin, että kustannukset ylittävät valtuuston päättämän 250 milj. euroa?

 

Mielenkiintoista, että Tampere vastatessaan 27.9.16 Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen, lisätalousarviota (13.6.16) koskevaan kunnallisvalitukseen kertoi ratikan kustannukseksi 250 milj. euroa, vaikka 5.9.16 julkistettiin, että kustannukset ovat 283 milj. euroa.

 

*************

 

 

Siis, valtuutetuilla on kaksi viikkoa aikaa lisäselvitysten tekoon

 

Pormestari julkisti 24.10.16 sopivasti vuoden 2017 talousarvioesityksen. Täältä löytyy koottuna pääosin esitykseen sisältyvät ratikkaa koskevat kohdat.

 

Fb:ssä käydään mielenkiintoisia keskusteluja. Pauli Välimäki pormestarin esikunnasta sanoo. ”Ratikkahanke tuo 2400 henkilötyövuotta, mistä arviolta puolet tamperelaista työvoimaa. Verotulot 7 miljoonaa vuodessa kaupungille. Iso piristysruiske aluetalouteen. Niin, ja joukkoliikenteeseen. ”

Missä on sanottu, etteikö kumipyörille rakennettu joukkoliikenne tuo samoja hyötyjä? Miten on voitu rakentaa ilman ratikkaa Hervanta, Tesoma, Kaukajärvi, Peltolammi, Multisilta, jne…? Samat hyödyt ovat saatavissa bussivaihtoehdolla - vain huomattavasti halvemmalla.

Valtuuston kokouksessa 24.10. viitattiin monasti asiantuntijoiden lausuntoihin. Hyvä on. Katsotaanpa Tampereen ”hovihankkijoilta” ostettujen palvelujen euromääriä vuosilta 2013- 2015. Ensimmäinen luku on, kaikki ostot, toinen luku konsulttipalvelut 1000 euroa.

Ramboll 12301 / 11261 
Sito 2707 / 2452 
Pöyry 2110 / 2110 
YIT 11891 7 679 
WSP 2359 /2332 
VTT 619 /292
A-Insinöörit 12420 /11350
Lemminkäinen Infra 146386 / 2059
Saanio & Riekkola 5046 / 5041

Sweco 1752 / 1722. Sweco mainitaan Länsimetron yhteydessä. Kustannukset kolminkertaistuivat ja käyttöönotto myöhästyi.

Lähde: Tampereen kaupungin avoin ostodata.

Hmym, tulee mieleen riippuvuus, -riippuvaisuussuhde, jota kaupunki voi käyttää hyväkseen. Ko todella kovat taloudelliset arvot. Antaako yritys töiden jatkumisen turvaamiseksi sellaisen lausunnon, jota tilaaja odottaa? Eikä tätä tarvitse erikseen mainita.

 

Virkamiehet ovat ottaneet tietoisen riskin rakentamispäätöksen puuttumisen vuoksi. Raitiotie sopimuksissa ja suunnitelmissa

"Raitiotie sopimuksissa ja suunnitelmissa Tampereen kaupunki on tehnyt edellä luvattujen lisäksi useita sitoumuksia ja suunnitelmia perustaen siihen oletukseen, että raitiotie toteutetaan. Raitiotien toteuttaminen on lähtökohtana mm. seuraavissa sopimuksissa ja suunnitelmissa: kaupunkiseudun Rakennesuunnitelma 2040, Maakuntakaavaehdotus 2040, kantakaupungin yleiskaavan 2040 luonnos, useita asemakaavoja raitiotiereitin varrella, Hämeenkadun yleis- ja katusuunnitelmat, keskustan kehäkadun suunnitelmat, asemakeskuksen kehittäminen ja Hiedanrannan kehitysohjelma. Myös Rantatunnelin rakentamisessa on tehty varauksia raitiotielle Santalahden eritasoliittymässä."

*************

Ratikkapäätös pöydälle 24.10.2016

Ratikkapäätös jäi pöydälle Tampereen kaupunginvaltuustossa. 40 kannatti pöydälle panoa, 16 vastusti, 11 äänesti tyhjää.  Raitiotiestä kuitenkin puhuttiin yli neljä ja puoli tuntia valtuustossa..

Historiallisessa kokouksessa oli määrä päättää ratikan rakentamisesta. Päätös kuitenkin siirtyy, kuten oli odotettu. Ratikasta päätetään 7. marraskuuta eli kahden viikon päästä.

Suurimmaksi uutiseksi muodostui kuitenkin valtuutettu Veltto Virtasen poistuminen kokouksesta ja varavaltuutettu Terhi Kiemungin saliin tulo jatkamaan kokousta. Oudolta tuntuu, että vain Virtasen poistumiset tutkittiin, mutta muiden puolueiden edustajien poistumisia ei tutkittu.

Kummallisia otsikoita Aamulehti sai aikaan: 1000 euron vedonlyönti, ratikkapäätös kuumentaa sosiaalista mediaa, neuvotellaan valtion kanssa lisärahasta, mielenosoitus ulkona ja asunnot viedään käsistä Sammonkadulla - näillä otsikoilla kannatetaan ratikkaa.

Tasapuolista, eikö vain?  Draamaa nähtiin myös.

Samana päivänä pormestari julkisti vuoden 2017 talousarvion, jossa ratikan kustannuksiksi ilmoitettiin 460 milj. euroa.

*************

 

Hhym, katsotaanpa, miten valtuutetut käyttäytyivät kun päätettiin ratikan suunnittelun aloittamisesta.

"..kaupunginvaltuusto tekee päätöksen rakentamisvaiheeseen siirtymisestä vuoden 2016 aikana, jos kehitysvaiheessa päästään toteutuskelpoiseen ratkaisuun, jonka kustannukset eivät ylitä maanrakennuskustannusindeksiin sidottua 250 miljoonaa euron hintaa (MAKU 137,0 (2005 = 100), lokakuun 2013 hintataso) ilman kalustohankintaa ja jonka kustannuksiin valtio osallistuu 30 prosentin osuudella".

Alla mainitut valtuutetut äänestivät 16.6.14 yllä olevan tiukan ehdon. Toteuttamiskelpoinen, hintakatto ja valtion osallistuminen.

Kok: Reeta Ahonen (vara), Harri Airaksinen, Anna-Kaisa Ikonen, Antti Ivanoff, Aleksi Jäntti, Riitta Koskinen, Leena Kostiainen, Jouni Markkanen, Ilpo Rantanen (vara), Ilkka Sasi, Yrjö Shafeitel, Elina Siren, Irja Tulonen ja Sofia Vikman.
Sdp:
Atanas Aleksovski, Aila Dündar-Järvinen, Jukka Gustafsson, Ulla Kampman, Sirpa Koivisto (vara), Sanna Marin, Jari Niemelä, Jarmo Rantanen, Pekka Salmi, ja Ilpo Sirniö.
Vihr:
Olga Haapa-aho (vara), Hanna Hakko, Anna-Kaisa Heinämäki, Jama Jama (vara), Maija Kajan, Jaakko Mustakallio, Olli-Poika Parviainen, Irene Roivainen, Petri Siuro (vara) ja Juhana Suoniemi.
Vas: Mikko Aaltonen, Ulla-Leena Alppi, Kalle Hyötynen, Varpu Jutila, Anna Kontula, ja Minna Minkkinen.
Dem: Tarja Jokinen, Johanna Loukaskorpi ja Riitta Ollila.
Rkp: Peter Löfberg.
Kd:
Lasse Heikkilä (vara) ja Satu Sipilä.
Skp:
Jari Heinonen.

Ratikkaa vastaan äänestäneet. Kaupungin taloudellista tilaa miettivät ja kaupunkilaisten kokonaisetua ajavat päättäjät.

Ps: Tiina Elovaara, Markku Forsberg (vara), Lassi Kaleva, Terhi Kiemunki (vara), Heikki Luoto, Aarne Raevaara, Ilmari Rostila ja Antti Siren (vara).
Kok: Erkki Axen ja Mikko Leppälahti.
Sdp: Anneli Kivistö, Anne Liipola (vara) ja Seppo Salminen.
Kesk:
Timo Hanhilahti, Matti Järvinen (vara), Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen ja Timo Vuohensilta.
Tasi:
Lasse Oksanen.

 

Tässä tietoa ehdolla olevasta Tampereen Raitiotie Oy (TRT Oy). Johtajan paikka on haluttu, samoin yhtiön hallituspaikat. Jaosta on sovittu ennakkoon (todennäköisesti). Voisin nimetä jo tulevan toimitusjohtajan, mutta olkoon.

*************

 

Ratikkahanke palautettava uuteen valmisteluun, vaatii kokoomusvaltuutettu Matti Höyssä

(AL 19.10.16) Höyssän mukaan kaupunkisuunnittelua muuttavan murroksen edessä, aikalisä ratikasta päätettäessä olisi perusteltu. Liikennesuunnittelussa käyttäjien tarpeet pitäisi olla ehdottomasti suunnittelua ohjaava tekijä. Helppo olla samaa mieltä.

Tampereen kaupungin liikennejärjestelmän tulevaisuus pitää arvioida ennen ratikasta päättämistä. Liikkuminen ja koko yhteiskunta on suuren murroksen edessä. Digitalisaation tuloa ei voi enää estää Tampereellekaan. Uusi tekniikka tulee avustamaan ihmisiä ihan arjen asioissa, eikä vähiten liikkumisessa. Älykäs tekniikka liikennevälineissä ja ihmisten käytössä oleva mobiilitekniikka mullistavat väistämättä liikkumisen, kirjoittaa Höyssä.

Kannatan lämpimästi Höyssän ajatuksia.

Tampereen kaupunginvaltuuston on määrä päättää raitiotien rakentamisesta kokouksessaan maanantaina. On kuitenkin hyvin mahdollista, että päätöksenteko siirtyy marraskuulle.

Kaupunginlakimies Jouko Aarnio kertoo, että valtuuston työjärjestyksen mukaisesti raitiotiepäätöksen jättäminen pöydälle on mahdollista, jos 23 valtuutettua näin haluaa. Jos tämä joukko haluaa viivyttää hanketta tai saada lisää miettimisaikaa, heidän äänillään asia voidaan jättää pöydälle.

Aamulehden (19.10.16) tekemien selvitysten perusteella niukka enemmistö Tampereen kaupunginvaltuutetuista kannattaa raitiotien rakentamista. Valtuusto käsittelee raitiotien rakentamista kokouksessaan maanantaina.  Ainakin 34 valtuutettua 67:stä on kertonut Aamulehdelle kannattavansa raitiotien rakentamista. Kyseessä on yhden äänen enemmistö. Valtuutettujen perustelut ratikan puolesta ja vastaan, no jaa ... lukekaa itse!

Ratikka Hämeenkadun alle

No jo, vai ratikka Hämeenkadun alle (AL 20.10.16). Tosiaan, onhan siellä pitkä pätkä tunnelia jo valmiina. Kaupunginvaltuutetulta, kansanedustaja Harri Jaskarilta tuli ehdotus. parempi myöhään... hyvä nämä myöhäisherännäiset ratikka-asiassa. Eiköhän unohdeta koko ratikkavouhotus tällä kertaa tähän.

Valituskierrokset alkoivat

Espanjalainen vaununvalmistaja on valittanut (AL 20.10.16) Tampereen ratikkavaunujen valinnasta markkinaoikeuteen. Että silleen.

*************

 

Liito-oravat saavat väistyä

 

(AL 14.1016) Pirkanmaan ely-keskus on myöntänyt luvan poiketa liito-oravan suojelumääräyksistä, jotta Tampereen kaupunki sai luvan poiketa luonnonsuojelulain 49 § 1 momentin mukaisesta kiellosta, joka koskee liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Lupa saatiin, jotta Hallilaan voidaan rakentaa raitiotie, sen pysäkki sekä kevyen liikenteen väylä, jota pitkin Pehkusuonkadulta tullaan pysäkille.

 

Poikkeusluvan myöntämisen perusteina ovat: muun tyydyttävän ratkaisun puuttuminen, liito-oravan suotuisan suojelun tason säilyminen ja erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottava syy. Tuosta erittäin tärkeästä yleisestä pakottavasta syystä voidaan kyllä olla erimieltä! Vihreitä käy sääliksi, pitäisi säästää luontoa ja ajaa ratikalla!

 

 

Ratikkapäätökseen liittyen. Katsokaas, tällainen on 24.10 14 kv:n esityslista.

 

Kiinnitän huomiotanne kohtien 36 ja 39 KÄSITTELYJÄRJESTYKSEEN! Ensin ollaan päättämässä ratikasta ja vasta sen jälkeen tulee kaupungin (huonojen) talouslukujen esittely. Suosittelen lukemaan ja sisäistämään välitilinpäätöksen esiin tuoman totuuden. Erityisen tärkeää tämä on valtuutetuille ja varoille, jotka osallistuvat po. kokoukseen.

Tampereen talous ei kestä ratikkaa ilman verojen ja maksujen korotuksia, vaikka suunnitelmat rahoituksen hoitamisesta ja rahoituksen hinnasta ovat pidetty visusti piilossa.

 

Aika 24.10.2016, klo 17:00
Paikka Kaupunginvaltuuston istuntosali
Käsiteltävät asiat
§ 29 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
§ 30 Pöytäkirjan tarkastus
§ 31 Läsnäolo- ja puheoikeudet
§ 32 Tiedoksi merkittävät asiat
§ 33 Eron myöntäminen Satu Sipilälle kaupunginhallituksen varajäsenyydestä ja uuden varajäsenen vaali
§ 34 Eron myöntäminen Ulla-Maija Wallinille tarkastuslautakunnan varajäsenyydestä ja uuden varajäsenen vaali
§ 35 Yhdyskuntalautakunnan varajäsenen vaali
§ 36 Tampereen raitiotien toteutuspäätös ja toteutusmallin valinta
§ 37 Hallituksen esitys maakuntauudistukseksi ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisuudistukseksi sekä niihin liittyviksi laeiksi - lausuntopyyntö
§ 38 Kaupunginhallituksen vastaus tarkastuslautakunnan vuoden
2015 arviointikertomuksessa esitettyihin huomioihin
§ 39 Tampereen kaupungin toiminnan ja talouden katsaus - välitilinpäätös 8/2016
§ 40 Julkisen taiteen työryhmän perustaminen
§ 41 Asemakaavan muutos Kaleva-Petsamo-Kauppi-Kissanmaa, Kekkosentie-Teiskontie, joukkoliikennesilta, liikenne- ja katualuetta, kaava nro 8602
§ 42 Valtuustoaloite Etyk-veistoksen sijoittamiseksi sen arvoiselle paikalle - Terhi Kiemunki ym.
§ 43 Valtuustoaloitteet kokouksessa
§ 44 Kokousraportit

 

*************

 

 

Kuntalaisia tyynnytellään ratikalle myötämieliseksi

 

Aivopesua, kuin suoraan alan oppikirjasta. Kerrotaan kuinka tulee säästöjä. Allianssi on jopa löytänyt kaksi 1,5 milj. euron kohdetta n. 450 milj. euron hankkeesta. Siis alle yhden prosentin säästön (n. 0,7 %). Eipä kannattaisi elvistellä.

 

Ja sitten vain vaikuttamaan päätöksen tekoon, valitsemaan värejä ratikkaan. AL nettiversion kautta saa vaikuttaa. Enpä taida. Kyllä pukumiehet pistävät kuntalaisia nyt halvalla, mutta eivätpä uskaltaneet laittaa ratikkaa kansan äänestykseen. Täältä löytyy ratikan yleissuunnitelmasta 2014 vertailutaulukko eri vaihtoehtojen väliltä. Eikä yhtään puolueellinen?

 

Vertailua erilaisten hyötylaskelmien kanssa

 

Lähde: Tiivistelmä raitiotien toteutussuunnitelmasta ja                         
vaikutusten arvioinnista                              
                                   
Raitiotieallianssin mukaan       Todellisen mukaan         "Metrobussien" (24 m, sähkö- tai biokaasu) mukaan
                                   
Raitiotien kaupunkitaloudelliset kustannukset ja hyödyt Raitiotien kaupunkitaloudelliset kustannukset ja hyödyt Metrobussien kaupunkitaloudelliset kustannukset ja hyödyt
                                   
Kustannukset (milj.euroa)       Kustannukset (milj.euroa)       Kustannukset (milj.euroa)      
Investointi     283   Investointi     283   Investointi       40
Valtioninvestointituki   -75   Oheisinvestointikustannukset   56,6   Oheisinvestointikustannukset     10
Kaupungin nettoinvestointi   208   Kalusto       97   Kalusto         300
            Valtioninvestointituki   -75   Valtioninvestointituki     0
Hyödyt (milj. euroa)         Kaupungin nettoinvestointi   361,6   Kaupungin nettoinvestointi     350
Maankäytön tehostuminen   115                          
Kiinteistötalous     128   Hyödyt (milj. euroa)         Hyödyt (milj. euroa)        
Kunnallisverotulot     7   Maankäytön tehostuminen   115   Maankäytön tehostuminen     115
Hoito- ja ylläpito     -32   Kiinteistötalous     128   Kiinteistötalous       128
Lipputulojen kasvu     114   Kunnallisverotulot     7   Kunnallisverotulot       7
Operointikustannusmuutos   44   Hoito- ja ylläpito     -32   Hoito- ja ylläpito       -40
Jäännösarvo     22   Lipputulojen kasvu     114   Lipputulojen kasvu       114
Hyödyt yhteensä      398   Operointikustannusmuutos   20   Operointikustannusmuutos     20
H/K       1,9   Liityntäliikenteen investoinnit   -20   Liityntäliikenteen investoinnit     -20
            Lainan hoitokulut     -40   Lainan hoitokulut       -30
            Laina       -400   Laina         -300
            Jäännösarvo     22   Jäännösarvo       22
            Kustannusten ylitys     -35   Kustannusten ylitys       -10
            Hyödyt yhteensä      -121   Hyödyt yhteensä        16
            H/K       -0,3   H/K         0,0
                                   
Kaupungin taloudelliset hyödyt ovat lähes kaksinkertaiset Kaupungin taloudelliset hyödyt ovat voivat olla miinus- Bussivaihtoehto on hyvinkin kilpailukykyinen. Vielä  
raitiotien nettoinvestointeihin verrattuna.     merkkisiä, kun otetaan kaikki mustannukset mukaan   kun otetaan huomioon muunneltavuus tarpeiden mukaan,
Kokonaiskustannuksista on siivottu ratikan vaatimat               H/K vain paranee.        
oheisinvestoinnit, liityntäliikenteen investoinnit                          
sekä rahoituksen kulut!                              

 

Tulostettava versio löytyy täältä PDF-muodossa.

*************

 

 

Linja-autoala väläyttää bussimetroa ratikan tilalle

 

Linja-autoliitto esittää, että raitiotie voitaisiin korvata

 

Esimerkiksi Hervanta - Lielahti linjalla, osa vuoroista voisi ajaa suoraa tunnelin läpi, poikkeamatta keskustaan.

 

Kaupungin asiantuntija tyrmää tämän, ei yllätä. Joukkoliikenteen suunnittelupäällikkö Pekka Häyrynen sanoo, että tällainen vaatisi kalliit väylät ja olisi epämukavaa. Anna mun kaikki kestää. Kadut ovat jo valmiina ja kukaan ei ole tulossa viettämään aikaansa bussiin, sehän on vain liikkumisvälinen paikasta toiseen. Vai lieneekö ratikka ja bussi uusia kohteita viettää laatuaikaa?

 

Tiivistelmä raitiotien toteuttamisesta ja vaikutusten arvioinnista tuli postissa ja julkaistiin netissä 5.10.16. Hyvälle kiiltopaperille oli painettu, eikä ulkoisissa seikoissa ole huomauttamista. Sisältö on jo toinen asia.

 

Merkillinen ja tarkoitushakuinen tiivistelmä. Siinä on kyllä kerrottu ratikan kustannukset 283 milj. euroa, vaunujen hankinnan hintaa 97 milj. euroa EI ole kerrottu, eikä myöskään ratikan vaatimien oheisinvestointien kustannuksia 56,6, milj. euroa.

 

Tärkein puuttuu, MITEN TÄMÄ KOKO P***A AIOTAAN RAHOITTAA? Tiivistelmässä ei ole siitä sanaakaan! Tietysti lainalla, VELKAANNUTTAMALLA.

 

Pormestari erityisavustajan, Mikko Närhen kanssa oli aamupäivällä juttua, miten minä ja ryhmämme suhtaudumme lainan ottoon? Lainaa kannattaa ottaa tarpeeseen ja silloin kun se on "halpaa". On tyhmää luoda tarve vain sen takia, että lainan saanti on halpaa.

 

Tampereella lainakanta nousee muutaman vuoden sisällä yli miljardin euron (1000 x miljoona). Laskutaitoiset osaavat laskea, kuinka paljon miljardista menee korkoa 4 % tai 15  % mukaan. Lieneekö se Tampereelle myönnettyjen lainojen korko. Siis, lainan korko ei varmastikaan ole 5-10 vuoden päästä sama, koska maailman talous elpyy. Silloin myös rahan "hinta" nousee. Laskekaa lainan hoitokulut, kun lainan korko huitelee 15 %? Tämä heiluttaa jo kaupungin taloutta.

 

Minua ei naurata yhtään. VASTUUTTOMAT PÄÄTTÄJÄT ovat ajamassa melkoisen laskun lapsillemme ja vielä lastenlapsillemme. Sitä ennen tulemme näkemään veroprosentin, maksujen ja tariffien korotukset.

 

Tiivistelmässä vedotaan jälleen Bergenin ratikkaan. Kävin pari viikkoa sitten Bergenissä. Toden totta, siellä on ratikka, siellä on myös TROLLIKOITA ja ratikan näköiseksi naamioituja 24 m pitkiä nivelbusseja, oliko nämä niitä METROBUSSEJA?

 

Toivon todella, kun puhutaan asioista, tuotaisiin kaikki tekijät tietoon. Harhaanjohtava toiminta yhteisön nimissä ei ole suotavaa. harhaan voi johtaa myös, jättämällä kertomatta olennaisia asioita, kuten ratikassa, miten se aiotaan rahoittaa.

 

Välitilinpäätös 1-8/16

 

Konsernijohtaja Juha Yli-Rajala kertoo kaupungin välitilinpäätöksessä, että "raitiotien kustannusarvio on tarkentunut 282,9 milj. euroon. Laskelmien mukaan raitiotie on edelleen sekä yhteiskuntataloudellisesti että Tampereen kaupungin talouden kannalta hyvin kannattava hanke." Tuota, tuota, Yli-Rajala, kuten kaikki muutkin, jättävät kertomatta vaunujen hankinnan hintaa 97 milj. euroa, oheisinvestointien kustannukset 56,6, milj. euroa sekä ratikkainvestointia varten otetun lainan korkokulut ja lyhennyserien suuruuden.

 

*************

 

 

Ratikka kolistelee jo, hinta on jo 47,5 milj. euroa  alkuperäistä enemmän

 

Tampereen kh päätti 3.10.16 esittää valtuustolle ratikan rakentamista. Ensimmäisessä vaiheessa raitiotie kulkisi Hervannasta keskustaan ja keskustasta Taysiin.

Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että ensimmäinen osa toteutetaan toteutussuunnitelman mukaisesti. Ensimmäisen osan kokonaisbudjetti on 238,8 miljoonaa euroa. Kokonaisbudjettiin sisältyy 1,9 miljoonaa bonuksia, joiden saaminen edellyttää muun muassa kustannuksissa pysymistä.

Kaupunginhallituksen päätöksen mukaan toinen osa keskustasta Lentävänniemeen suunnitellaan tarkemmin myöhemmin. Päätösesitystä kannatti seitsemän ja vastusti kaksi kaupunginhallituksen jäsentä. Yksi äänesti tyhjää ja yksi oli poissa.

 

Ratikan kannattajista voidaan käyttää nimitystä - velkaannuttajat!

 

Velkaannuttajat; Anna-Kaisa Ikonen, Aleksi Jäntti, Ilkka Sasi (kok), Ulla Kampman, Ilpo Sirniö (sdp), Jaakko Mustakallio (vihr), Sirkkaliisa Virtanen (vas).

Vastaan; Anneli Kivistö (sdp, Satu Sipilä (kd).

Poissa; Pertti Virtanen (ps)

 

Kyllä päätös osoittaa aikamoista kieroilua, ottaen huomioon mitä valtuusto päätti 16.6.2014. "Tampereen kaupunkiraitiotien yleissuunnitelma hyväksytään, että kaupunki ryhtyy toteuttamaan yleissuunnitelman mukaista raitiotiehanketta, että raitiotiehankkeen kehitysvaihe alkaa välittömästi ja päättyy vuoden 2016 aikana, että raitiotien toteutus- ja rahoitusmalli ratkaistaan kehitysvaiheen aikana, että kehitysvaiheen jälkeen kaupunginvaltuusto tekee päätöksen rakentamisvaiheeseen siirtymisestä vuoden 2016 aikana, jos kehitysvaiheessa päästään toteutuskelpoiseen ratkaisuun, jonka kustannukset eivät ylitä maanrakennuskustannusindeksiin sidottua 250 miljoonaa euron hintaa (MAKU 137,0 (2005 = 100), lokakuun 2013 hintataso) ilman kalustohankintaa ja jonka kustannuksiin valtio osallistuu 30 prosentin osuudella".

 

Aamulehden mukaan, valtio on sitoutunut tukemaan ensimmäistä rakennusvaihetta 71 miljoonalla eurolla. Muuten oikea uutinen, mutta valtion avun ehtona ei ollut rakentamisen eri vaiheet. Kun katsoo edellä olevaa päätöstä, ei siinä ole eritelty ykkös- tai muitakaan vaiheita.

 

Vaunujenkin hinta karkasi myös käsistä

 

Päätöksessä ainoa järkikohta oli valitaŠkoda osti Transtechin. Transtech Oy:n tarjouksessa 37 metriä pitkien raitiovaunujen hankintahinta on noin 3,8–3,2 miljoonaa euroa kappale hankintamäärästä riippuen.

 

Jos raitiotiehankkeen osan 1 (Hervantajärvi–Pyynikintori ja Tays–Pyynikintori) liikennöintiin ja varavaunuiksi hankitaan 16 vaunua, on niiden hankintahinta yhteensä noin 61 miljoonaa euroa. Yleissuunnitelman mukaisen liikennekokonaisuuden 26 raitiovaunua maksaisi noin 97,5 miljoonaa euroa. Aikaisemmin vaunuhankinnan hinnaksi arvioitiin 83 miljoonaa euroa.

 

Ratikkainfran hinta ylittyi 33 milj. euroa ja vaunujen hinta 14,5 milj. euroa, yhteensä 47,5 milj. euroa, että onneksi olkoon. Ratikkahankkeen hintalappu on siis  jo 47,5 milj. euroa alkuperäistä enemmän. Eikä tässä ole niitä oheisinvestointikustannuksia 56,6, milj. euroa, eikä niitä, jotka maksatetaan muilta momenteilta.

 

Ja kaupungin velka kasvaa suhteessa, miljardin euron raja (tuhat x miljoona) lähestyy. Kai päättäjät ovat laskeskelleet, mitä prosenttiyksikön muutos tarkoittaa lainan hoitokuluissa? Nyt on halpaa ottaa lainaa mm. ratikkaan, mutta onko tilanne sama 5 tai 10 vuoden kuluttua. Minkähän vuoksi Tampereen ratikoiden pitäisi olla kapasiteetiltaan suurempia kuin Helsingissä? Onhan siellä enemmän matkustajiakin! Outo juttu.

 

 

Ei mitään hätää, väri on vielä päättämättä

 

Tampereen raitiovaunujen väri ja sen valintatapa (AL 4.10.16) ovat vielä päättämättä. Transtechin luonnoksissa väri on sininen, mutta sitä ei ole kiveen hakattu. Voisiko väristä järjestää jonkinlaisen kansalaiskyselyn? Liikennesuunnittelija Häyrynen ei ainakaan sulje pois tällaista mahdollisuutta.

– Tampereen kaupungissa pyritään osallistavaan toimintaan. Kuntalaiset halutaan ottaa mukaan suunnitteluun, Häyrynen sanoo.

 

Siinäs sen kuulitte, saatte olla mukana ratikan suunnittelussa, valitsemassa väriä. Siihen, mitä se maksaa, onko se järkevä, ette saa sanoa mitään. Tai saatte sanoa, mutta teitä ei kuunnella. Tyydyttääkö?

*************

 

Norjan Bernissä on sellaista, mikä ratikkaselvityksissä on jätetty kertomatta

 

Bergen

 

Oli tilaisuus poiketa Bergenistä, ja ihan omilla rahoilla. Tästä kaupungista on puhuttu Tampereen ratikan yhteydessä. Kun itse näkee, vahvistuu näkemys, että mikä toimii Bergenissä ei välttämättä toimi Tampereella. Siis ratikka. 


Nämä asiat on tahallisesti jätetty kertomatta. Bergenissä on käytössä ratikan lisäksi rollikkat, ratikan näköiset 24-metriset nivelbussit. Oliko sen nimitys metrobussi? Ja tietysti tavallisia busseja?

 

Pieni yksityiskohta Bergenistä, joka liittyy tunnelin valmistushypetykseen. Bergenissä on myös useita liikennetunneleita, ei kuitenkaan ainoatakaan  tasamaalle rakennettua.

Ratikan vaikutusten arviointi

Kaupungin ja ympäristökuntien kehittäminen on muka ratikasta kiinni. Kehittely, näin halutaan uskoa tietyissä piireissä. Sallikaa minun nauraa! Kaupunkia ja ympäristöä voidaan kehittää ilman ratikkaakin kuntalaisia hyödyttävästi. Ratikka halutaan gryndereiden ja taustalla olevien siipeilijöiden etujen turvaamiseksi. Kuntalaiset ja veronmaksajien edut ovat sivuseikka tässä valtapelissä.

Luin vaikutusarvioinnin. Arviointi täyttää hyvin tilaajan asettamat vaatimukset. Toisia näkökohtia korostetaan perusteettomasti (ratikka) ja toisia arvioidaan perusteettomasti alakanttiin (bussivaihtoehto). Näin saadaan toivottu lopputulos.

Katsokaapa listaa vaikutusten arvioinnin tekijöistä ja teemaryhmistä. Ei ole kaikissa tilanteissa jääviyteen kiinnitetty huomiota.

 

Ensimmäinen nimi listassa on ryhmän vetäjä.

1. Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset     4. Alue- ja yhdyskuntarakenteelliset vaikutukset  
Ulla Tiilikainen, Tampereen kaupunki     Dani Kulonpää, Tampereen kaupunki    
Antti Leskinen, Tampereen kaupunki     Pia Hastio, Tampereen kaupunki    
Heljä Aarnikko, Tampereen kaupunki     Lotta Kauppila, Tampereen kaupunki    
Monika Sola, Tampereen kaupunki     Jouko Järnefelt, Tampereen kaupunki    
Sisko Hiltunen, Tampereen kaupunki     Kimmo Kurunmäki, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä
Tiia Heinäsuo, Tampereen kaupunki     Marja Uusivuori, Tampereen kaupunki    
Kalle Lehtinen, Tampereen kaupunki     Ilpo Tammi, Pirkanmaan liitto      
            Reijo Väliharju, Tampereen kaupunki    
            Leena Strandén, Pirkanmaan ELY-keskus    
            Markus Sjölund, Tampereen Kauppakamari    
            Auli Heinävä, Tampereen kaupunki    
                       
2. Kaupunkikuva, kulttuuriympäristö ja maisema   5. Liikenteelliset vaikutukset      
Hanna Montonen, Tampereen kaupunki     Ari Vandell, Tampereen kaupunki    
Hannu Eerikäinen, Tampereen kaupunki     Matti Keränen, Trafix Oy      
Saija Kouko, Tampereen kaupunki     Katja Seimelä, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä
Minna Seppänen, Tampereen kaupunki     Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus    
Jouko Seppänen, Tampereen kaupunki     Erika Helin, Liikennevirasto      
Timo Meuronen, Aihio Arkkitehdit Oy     Harri Lahelma, Liikennevirasto      
Eeva Rapola, Raitiotiellianssi/ Pöyry Finland Oy   Anton Goebel, Liikennevirasto      
Hannele Kuitunen, Pirkanmaan maakuntamuseo   Taneli Antikainen, Liikennevirasto    
Harri Ojala, Tampereen kauppakamari     Petri Hakala, Tampereen kaupunki    
Ranja Hautamäki, Tampereen kaupunki     Juha-Pekka Häyrynen, Tampereen kaupunki  
Juha-Pekka Reilin, Tampereen kaupunki     Mika Periviita, Tampereen kaupunki    
                       
3. Ympäristöön kohdistuvat vaikutukset     6. Elinvoima, vetovoima ja imago    
Saija Kouko, Tampereen kaupunki     Timo Antikainen, Tampereen kaupunki    
Kaisu Anttonen, Tampereen kaupunki     Risto Laaksonen, Tampereen kaupunki (maaliskuuhun 2016 asti)
Antonia Sucksdorff, Tampereen kaupunki     Ilari Karppi, Tampereen yliopisto    
Taru Heikkinen, Tampereen kaupunki     Iina Sankala, Tampereen yliopisto    
Antti Leskinen, Tampereen kaupunki     Antti Eskelinen, Tampereen Kauppakamari    
Maria Åkerman, Tampereen kaupunki     Mikko Nurminen, Tampereen kaupunki    
Eeva Punju, Tampereen kaupunki     Tero Tenhunen, Tampereen kaupunki    
Ari Elsilä, Tampereen kaupunki       Ville-Mikael Tuominen, Tampereen kaupunki  
Antti Venho, Tampereen kaupunki     Ulla Tiilikainen, Tampereen kaupunki    
Jenni Neste, Raitiotiellianssi/ Pöyry Finland Oy   Kaisu Kuusela, Tampereen kaupunki    
Soili Ingelin/ Leena Strandén, Pirk. ELY   Petri Räsänen, Pirkanmaan liitto    
            Markus Joonas, Tampereen kaupunki    
            Kimmo Kurunmäki, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä
            Mirva Pulli, Raitiotieallianssi/ YIT Rakennus Oy  
            Eija Jokinen, Raitiotieallianssi/ VR Track Oy  
                       
Vesiryhmä:         7. Taloudelliset vaikutukset      
Maria Åkerman, Tampereen kaupunki     Mika Periviita, Tampereen kaupunki    
Saija Kouko, Tampereen kaupunki     Reijo Väliharju, Tampereen kaupunki    
Taru Heikkinen, Tampereen kaupunki     Janne Salonen, Tampereen kaupunki    
Sanna Markkanen, Tampereen kaupunki     Peer Haataja, Tampereen Kauppakamari    
Pekka Heinonen, Tampereen Infra     Hyötykustannuslaskelma:      
Karoliina Jaatinen, Raitiotiellianssi/ Pöyry Finland Oy   Matti Keränen, Trafix Oy      
Salla Leppänen; Tampereen kaupunki     Anton Goebel, Liikennevirasto      
            Taneli Antikainen, Liikennevirasto    
                       
Luontoryhmä:                    
Saija Kouko, Tampereen kaupunki                
Kari Korte, Tampereen kaupunki                
Taru Heikkinen, Tampereen kaupunki                
Eeva Punju, Tampereen kaupunki                
Antonia Sucksdorff, Tampereen kaupunki                
Soile Turkulainen, Raitiotiellianssi/ Pöyry Finland Oy              
Soili Ingelin, Pirkanmaan ELY-keskus                
                       
4. Alue- ja yhdyskuntarakenteelliset vaikutukset              
Dani Kulonpää, Tampereen kaupunki                
Pia Hastio, Tampereen kaupunki                
Lotta Kauppila, Tampereen kaupunki                
Jouko Järnefelt, Tampereen kaupunki                
Kimmo Kurunmäki, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä            
Marja Uusivuori, Tampereen kaupunki                
Ilpo Tammi, Pirkanmaan liitto                  
Reijo Väliharju, Tampereen kaupunki     Fasilitaattori ja aineiston kokoaja oli Sakari Grönlund, Sito Oy.
Leena Strandén, Pirkanmaan ELY-keskus                
Markus Sjölund, Tampereen Kauppakamari                
Auli Heinävä, Tampereen kaupunki                
                       

 

Päätöksen myöhentäminen

 

Päätöksen myöhentäminen ei muuta tilannetta. Rahaa ei ole, niin sitä ei ole. Velkaa Tampereen asukasta kohden oli 31.12.15; peruskaupunki 1771 €/asukas
Tampere-konserni 5372 €/asukas
osuus valtion velasta 19076 €/asukas.

En halua olla velkaannuttamassa Tamperetta lisää tällä projektilla.

 

Lobbaaminen on ankaraa

YLE on myös valjastettu ratikan puolestapuhujaksi. Nyt se uutisoi (20.9.16), että kannastaan epävarmat valtuutetut voivat kaataa Tampereen ratikan – osa muuttanut jo mieltään. Näin pitää ollakin.

Suurin osa Tampereen valtuutetuista on nousseiden kustannustenkin jälkeen vielä ratikan puolella. Yle Tampereen kyselyn mukaan silti noin viidennes miettii vielä kantaansa. Nämä Tampereen taloudelliseen perikatoon ajavat valtuutetut tullaan muistamaan pitkään.

Kustannukset on otettava huomioon päätöksenteossa. Minäkin kannatan ratikkaa sinällään, jos sen rakentaa yksityinen raha. Rakentakoon vaikka kaksi ratikkaa.

Ratikka vai nysset? Näin kysytään YLE Tampereen sivulla (20.9.16). Asiantuntijat vastaavatt Tampereen joukkoliikenteestä. Yksipuolisesti, vain ratikan hyviä puolia esiin tuoden. Ongelmista ja haitoista vaietaan sekä kustannuksia vähätellään.

Mitä sinä haluaisit tietää raitiotiehankkeesta ja Tampereen joukkoliikenteestä? Asiantuntijat vastaavat suorassa nettikeskustelussa tiistaina. Voit lähettää kysymyksesi myös etukäteen.

Kokonaiskustannukset nousevat miljardiin. Näin kirjoitin tuolla aikaisemmin. Tämän sanoi valtuustokauden alkupuolella (2014) valtuutettu Ilkka Sasi. Nyt Keskusta haluaa ratikkapäätökselle lisäaikaa ainakin vuodeksi.

Kokoomuksen "rautakansleri" Kummola puuttui (AL 20.9.16) peliin ja on valmis ottamaan ratikka-asiassa aikalisän. Hyvä niin! Tietyt piirit hermostuivat oitis.

 

Kiinteistösijoittaja vastustaa ratikkaa Hämeenkadulla – käytti 10 000 euroa salaperäiseen kampanjaan

Hannu Koivuniemi pelkää, että raitiotie vaikeuttaa huoltoliikennettä, näivettää kauppaa ja pilaa perustuksia Hämeenkadulla. Raitiotien projektipäällikkö Ville-Mikael Tuominen oikoo hameenkatu.fi-sivuston väitteitä.

*************

 

Ratikkaraha puuttuu edelleenkin

Hallituksen esitys vuoden 2017 budjetiksi EI SISÄLLÄ rahaa Tampereen ratikalle. Ei ole myöskään mainintaa myöhemmille vuosille. Tämä on varmasti järkytys gryndereiden juoksupojille  ja -tytöille.

Kaupunginvaltuuston 16.6.14 asettamien reunaehtojen, hinta max 250 milj. euroa ja valtion osallistuminen 30 % infran rakentamiseen, oli äänestyspäätös. Vastaesityksenä oli hankkeen hylkääminen. Em hinta sisälsi myös suunnittelun n. 11 milj. euroa. Valtio lupasi 30 %, 75 milj. euroa, josta on vähennetty suunnitteluun käytetty 4 milj. euroa. Tämän vuoksi puhutaan 71 milj. eurosta.

Ratikan infran rakentamisen hinta on noussut 283 milj. euroon. Valtio Ei ole lupautunut osallistua kohonneisiin kustannuksiin. Laskelma osoittaa, että 75 milj. euroa versus 283 milj.euroa = 26,5 %. Tampereen pitäisi saada 80,9 (84,9 - 4) milj.euroa, että oltaisiin siinä 30 prosentissa. 

AL lukijalta palstalla 15.9.16 oli raikas kirjoitus "Nysse ratikka tulee - vai tuleeko sittenkään?" Kirjoittaja Kari Karjalainen ottaa kantaa ratikkakeskustelun henkiseen pysähtyneisyyteen. Edelleen hän ottaa kantaa siihen, että kuka oikeasti tästä hyötyy. Ehei, ei se ole kuntalainen. Rakennusliikkeet, grynderi ja heidän juoksupojat ja -tytöt hyötyvät, mutta ratikan kustannukset, laskun maksaa tamperelainen veronmaksaja.

Itse olen tuonut samaa asiaa esille jo monen vuoden ajan.

*************

 

Tunnelma alkaa tiivistyä

Nyt alkavat ratikkaa koskevat gallupit ja muut kyselyt vilistä mediassa. Aamulehti aloitti 11.9.16.

Siinä toimittaja katsoo, että ratikan rakentamiseen myönteinen kanta tulee voittamaan, niinkö...?  Laitetaan Suurista investoinneista myös tunneli-, kansiareena- ja jätevedenpuhdistamoinvestointipäätösten tekijät on muistettava. Muistettava myös velan kasvu, peruskaupungin ja konsernin, palvelu- ym. maksujen korotukset ja palvelujen leikkaukset. Myös veroprosentin korotusta odotellessa.

Saapa nähdä käveleekö valtuusto itsensä yli? Hintahan oli max 250 milj. euroa. lopullinen hinta EI ole tuo 250+33 milj. euroa, vaan 250+33+ 56,6+83 = n. 423 milj. euroa! Repikää siitä huumoria.

Tämä on unohdettu. 56,6 milj. euroa on niistä oheisinvestoinneista, jotka on käytännössä pakko tehdä ratikkainfran rakentamisen yhteydessä, vaikka muuta puhutaan. Kuuleman mukaan myös vaunuhankinta on nousemassa 83 milj. eurosta 104 milj. euroon. Sitten ollaankin jo 444 milj. eurossa.

Kaupungin investoinneista on sanottu, että niiden EI saisi nousta yli 10 prosenttia alkuperäisestä kustannusarviosta. Nyt taitaa mennä "hieman" yli.

Kovasti somessa ja muussa mediassa on viitattu verrokkina Norjan Bergeniin. Täältä löytyy panos/tuotos suhdeluvut. Kyllä Bergen lähtökohtaisesti on ollut edullisempi ratikalle kuin Tampere tulee olemaan.

-------------

Jep. 12.9. iltapäivällä oli ratikkailtakoulu valtuustosalissa. Siellä annettiin infoa ratikasta ja vastattiin valtuutettujen kysymyksiin. Kyllä asiantuntijoilta kuului enemmän puolustavia kannanottoja. Kumma juttu negatiivisia näkemyksiä kukaan ei tuonut esille. Kuulostaa liian hyvältä, ollakseen totta!

Valtion edustajalta, Murrolta, kuultiin, että vuoden 2017 budjettiin ei tule latiakaan. Tämähän oli tiedossa. Kevään 2016 budjettiriihessä ratikkaraha (71 milj. euroa) suunnattiin vuodelle 2018. Valtion on helppo luopua siitä taloudelliseen tilanteeseen vedoten.

Kafkamainen tunnelma. Herrat kehuvat ratikkaa hyvillä ja vähemmän hyvillä perusteluilla. Samaan aikaan julkaistaan tieto, että lisärahaa ei ole tulossa. Näistä asioista valtuutetut halusivat lisätietoa. Vanhemmatkin senaattorit alkavat heräillä, ja ihmetellä, riittävätkö rahat. 

Pormestari Anna-Kaisa Ikonen julistaa, että sijoittamalla ratikkaan yhden euron tilalle tulee kaksi. Tehdään näillä tiedoilla laskuharjoitus.

Sijoitus - 1,00 Ratikkaan panostus
Hyöty 2,00 Investoinnit, rakennukset, täydennysrakentaminen, muuttoliike, vetovoima, työttömyys...
Todellinen hyöty 1,00 Voi herra jestas, nämähän kaikki ovat saavutettavissa myös nykyistä liikennejärjestelmää kehittämällä! Työttömyys lisääntyy ilman merkittävää panostustakin.

*************

 

Valtio vetäytyy ratikan rahoituksesta

(AL 8.9.16) Tampere EI saa valtiolta ratikkaan rahaa tänä vuonna eikä vuonna 2017. Rahoituksesta päätetään aikaisintaan vuoden 2017 budjettiriihessä, kun päätetään v. 2018 rahoitusten suuntaviivoista.

Valtuusto asetti 16.6.2014 itselleen tiukat reunaehdot ratikan hyväksymiselle. Hinta saa olla max 250 milj. euroa ja valtio osallistuu 30 %:lla. Nyt kumpikaan ehto ei täyty. Hinta on karannut käsistä ja valtion osallistuminen ratikan rahoitukseen on enemmän kuin epävarmaa. Vastuullinen päättäjä EI hyväksy ratikan rakentamista tässä vaiheessa, vaan myöhemmin, kun kaupungin taloustilanne on parempi. Suunnitelmathan ovat valmiina.

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala on 5.4.2016 on osoittanut ratikalle 71 milj. euroa vuonna 2018 sekä muussa yhteydessä tukipäätöksen korvata kolmanneksen 10,5 miljoonan euron suunnittelukuluista. Vuoden 2017 budjetissa ei ole mainintaa ratikan rahoituksesta. ei myöskään myöhemmille vuosille.

Lopullinen hinta EI ole tuo 250+33 milj. euroa, vaan 250+33+ 56,6+83 = n. 423 milj. euroa! Repikää siitä huumoria.

AL kirjoitti pääkirjoituksessaan, että ratikkapäätöksessä pitää ottaa tunneliviisaus käyttöön. Ksiisus, herra meitä siitä varjelkoon, ei missään tapauksessa!

Tuleva ratikkavaltuuston kokous on mielenkiintoinen. Ne valtuutetut, jotka miettivät hankkeen järkevyyttä kokoomuksessa, demareissa vihreissä ja vasemmistoliitossa, saadaan helposti ruotuun ja äänestämään "oikealla" tavalla. Miten se käy? On muistettava, että ensi keväänä on kuntavaalit. Valtuutetulle sanotaan että, et ole kevään vaalissa mukana etkä saa luottamuspaikkoja, jos et toimi ratikkaäänestyksessä näin. Siis lievää ankarampaa painostusta tai jopa kiristystä. Puolueita painostetaan sillä, että taustalla häärivät "pelimiehet" ilmoittavat valtuustoryhmän puheenjohtajalle, että vaalirahoitushana sulkeutuu. Ei tule rahaa laillisiin vaalitukiin eikä laittomiin. Ei makseta vaali-ilmoituksia, ei ehdokkaiden eikä puolueiden. Annetaan ymmärtää, että puolueille ei anneta muutakaan tukea, jos toimitte asiassa vastoin (harmaiden) eminenssien vaatimusta. Helppoa saada ratikasta myönteinen päätös, vai mitä? Kauko-ohjaus toimii. Tuo em. on tietysti sarkasmia, jos joku ei sitä ymmärrä.

Heh, heh joku sanoo kuitenkin, että kaikissa ryhmissä menetellään em. tavoin. Kyllä, kyllä, mutta sillä erotuksella, että kaikille ei tarjota rahaa eikä muitakaan etuuksia. Kaikilla ryhmillä ei ole mahdollisuuksia korruptiiviseen päätöksentekoon.

*************

 

Ratikasta on tullut periaatteellinen - me vastaan muut!

Tampereen valtaapitävälle nelikolle, kokoomus, demarit, vihreät ja vasemmisto, ratikasta on tullut elämää suurempi, periaatteellinen asia. Erityisen tärkeä se on myös tamperelaisille rakennusliikkeille ja niihin kytköksissä oleville ihmisille. Tässä ohitetaan kuntalaisten kuuleminen. Hanke, joka hyödyttää n. 15 % kaupungin asukkaista suoraan tai välillisesti, muut ovat maksumiehen roolissa.

Kaikenlaisia lukua ja perusteluita esitetään. Sekin matkustajamääräluku, ikään kuin Hervannan ja Lielahden asujaimisto aamuin illoin vaihtaa paikkaa. Olen tästä ja mahdollisista virheellisistä luvuista kertonut aikaisemmin.

Toivottuja lukuja saa tilatessa. Parametreja sopivasti muuttamalla saa sellaisen lopputuloksen kuin haluaa. Tiedustelut voi suunnata oikeaan kohderyhmään, jne... Hoh, hoijaa..

Tampere on neuvottelemassa valtiolta lisärahoitusta kohonneisiin kustannuksiin. Olen jo aikaisemmin sanonut, että Tamperetta ajetaan kriisikunnaksi valtion suosiollisella avustuksella. Näyttää pitävän paikkansa. Laki kuitenkin sanoo, että kunnan kaikki toiminnat on hoidettava taloudellisten realiteettien mukaan. Ei unelmahöttöjen eikä pilvilinnoissa leijailemisen perusteella. Pitääkö kunnan miettiä vahingonkorvauksia niiltä päättäjiltä, jotka väen väkisin ajavat Tampereen talouskurimukseen? Hyvä kysymys.

Aamulehti kysyi nettikyselyssä ma 5.9.16, kannatatko ratikkaa. Voi olla sanamuoto toinen. Kun vastasin siihen, ratikkaa vastaan oli n. 88 % ja kannatti n. 12 %. harmittaa, kun en ottanut kuvakaappausta. Se olisi tarpeen, kun 7.9.16 lehdessä sanotaan, että nettikyselyn mukaan kannatus ja vastustus olisi 50/50 %. 

Muutamia linkkejä.

Miksi raitiotie rakennetaan nyt eikä 20 vuoden päästä? Näin verkosto rakentuisi.

*************

 

Ratikan kustannusarvio petti pahasti!

(AL 5.9.16) Tampereen ratikan toteutussuunnitelma on julkaistu. Kustannusarvio on pettänyt pahasti. Suunnitelman mukaan ratikan ensimmäisen vaiheen (Hervanta–Pyynikintori–Tays) rakentaminen maksaisi 238,8 miljoonaa euroa. Toinen vaihe Pyynikintorilta Lentävänniemeen maksaisi 44,1 miljoonaa euroa. Yhteensä raitiotieinfran rakentaminen maksaisi 282,9 miljoonaa euroa.

Se on huomattavasti enemmän, ylitystä n. 33 milj. euroa, 13,2 %, kuin tavoiteltiin ja luvattiin. Ratikan tavoitekustannus on ollut 250 milj. euroa. Taidettiinpa hinta painaa tarkoituksella liian alhaiseksi myönteisen päätöksen saamiseksi valtuustossa kesällä 2014. Mielenkiintoinen tilanne, ellei jakomielinen. Valtuusto on linjannut 16.6.2014;

"..., että kehitysvaiheen jälkeen kaupunginvaltuusto tekee päätöksen rakentamisvaiheeseen siirtymisestä vuoden 2016 aikana, jos kehitysvaiheessa päästään toteutuskelpoiseen ratkaisuun, jonka kustannukset eivät ylitä maanrakennuskustannusindeksiin sidottua 250 miljoonaa euron hintaa (MAKU 137,0 (2005 = 100), lokakuun 2013 hintataso) ilman kalustohankintaa ja jonka kustannuksiin valtio osallistuu 30 prosentin osuudella,...
------
.... että raitiotietä varten suunniteltavat asemakaavat valmistellaan niin, että raitiotiereittiä voi liikennöidä myös linja-autoilla."

Myös suunnittelu kustannukset, n. 10,5 milj. euroa sisältyivät em. summaan. Itse otin kantaa aikaisemmin keväällä ratikkasuunnitelmaan.

Aikaisemmin on puhuttu noista oheiskustannuksista. Nyt ratikkahankkeen projektipäällikkö Ville-Mikael Tuominen (AL 5.9.16)  kertoi raitiotien rinnakkaisen rakentamisen hintalappu Tampereen kaupungille on arviolta 56,6 miljoonaa euroa. Tämä hinta ei siis sisälly 282,9 miljoonaan euroon. Hupsista...!

Miten valtuusto äänesti 16.6.14, kun ratikan suunnittelusta päätettiin, katso täältä. Syksyn kuumin puheenaihe tulee olemaan ratikka. Voi sitä lobbauksen määrää, ja kaiken lisäksi edessä on kuntavaali. Joillekin valtuutetuille nyt on erittäin "paha rasti". Väistämättä tulee mieleen tunnelivääntö.

----------

Pormestari Ikosella hätä

Ikonen myöntää, (AL 5.9.16) että raitiotien hinta-arvio on noussut reilusti valtuuston asettamasta 250 miljoonan euron tavoitteesta.

"– Sillä ratikkaa ei tulla saamaan. Ratikka on silti kaupungille edelleen kannattava hanke. Investoinnit tulevat lähes kaksinkertaisina takaisin, Ikonen sanoo." Heti on kysyttävä pormestarilta, mihin unohtuivat muut vaihtoehdot?

Hän jatkaa, että Hiedanrantaan on mahdollista tehdä jopa Hervannan kokoinen uusi kaupunginosa, joka tukeutuu raideliikenteeseen. Rakentamista EI ESTÄ kumipyöriin ja lähijunaliikenteeseen perustuva liikennejärjestelmä.

----------

Valtuustoryhmien puheenjohtajat ratikasta: Kova hinta, mutta hyödyt (AL 5.9.16) edelleen kustannuksia suuremmat?

”Kova hinta, mutta hyödyt edelleen kustannuksia suuremmat". Varmaan jollain laskukaavalla onkin, jos tarkoituksella jätetään vaihtoehdot tuomatta esiin.

Kokoomuksen Leena Kostiainen, vihreiden Anna-Kaisa Heinämäki ja vasemmiston Mikko Aaltonen eivät tu ntuneet säikähtävän Tampereen raitiotien kohonnutta hintalappua. Demareiden Pekka Salmen kanta ei vielä ollut esillä. He vetoavat siihen, että hyödyt ovat suuremmat kuin kustannukset. He autuaallisesti unohtavat vaihtoehtoiset liikennemuodot. Että, hyvin on voideltu ja aivopesty! 

*************

 

Ratikka halutaan korvata Hämeenkadulla sähköbusseilla

(Tamperelainen 27.8.16) Hämeenkatu-päivä tuotti varjosuunnitelman. Siinä sähköbussit korvaavat ratikan Hämeenkadun osuudella. Idean takana on kiinteistösijoittaja Hannu Koivu- niemen tilaama selvitys, jossa haettiin vaihtoehtoa ratikalle Hämeenkadun osuudella.

Koivuniemen Taitokaarella on useita kiinteistöomistuksia Hämeenkadulla. Hänen mukaansa ratikka toisi Tampereen pääkadulle useita ongelmia, joihin ei ole löydetty ratkaisua. Selvityksen esittelemässä vaihtoehdossa Hämeenkadulla ajaisivat ratikan sijaan sähköbussit. Idean mukaan ratikka tai jokin muu joukkoliikenneväline toisi ihmiset vaihtoterminaaleihin, jollaiset perustettaisiin Sampolan aukiolle, Pyynikintorille ja linja-autoasemalle.

Sähköbussi on varteenotettava vaihtoehto koko linjalla, kuin myös kaasukäyttöiset bussit?

Miten käy matka Hervannasta Lielahteen, jos Hämeenkadun osuudelle vaihdetaan sähköbussiin.

  1. Nousu Hervannassa liityntäliikennettä hoitavaan bussiin ja siirtyminen ratikkapysäkille.
  2. Nousu ratikkaan ja siirtyminen Sammonaukiolle.
  3. Nousu sähköbussiin ja siirtyminen Pyynikin torille.
  4. Nousu ratikkaan ja siirtyminen Lielahteen.
  5. Nousu Lielahdessa liityntäliikennettä hoitavaan bussiin.

Tässä tilanteessa alkaa oma auto kummasti kiinnostaa.

Matkan teko ratikalla Hervannasta Lielahteen

  1. Nousu Hervannassa liityntäliikennettä hoitavaan bussiin ja siirtyminen ratikkapysäkille.
  2. Nousu ratikkaan ja siirtyminen Lielahteen.
  3. Nousu Lielahdessa liityntäliikennettä hoitavaan bussiin.

"Heittolinjat" pikavuorot välille Lielahti- Hervanta-Lielahti rantaväylää pitkin. Pysäkit vain Lielahdessa ja Hervannassa. Vakiovuorot menevät keskustan läpi.

*************

 

Palautetaan mieliin muutaman vuoden takainen haastattelu (YLE 13.2.14)

Raitiotieinvestoinnit nousevat MILJARDIIN!!

Kokoomuksen kaupunginvaltuutettu Ilkka Sasi on valmis laittamaan katuratikkaan miljardi euroa(1000 000 000 €)! Millä ajalla?

YLE Tampere haastatteli200 miljoonan investoinnin kannalla, kunhan valtio tulee mukaan hankkeeseen. Näin sanovat kuntapoliitikot, joilla eläkeikä on vielä kaukana.

Miksi hanke on tärkeä valtakoalitiolaisille? Ehei, ei siinä ole kysymys kuntalaisten edusta. Miettikää, mitkä tahot hyötyvät eniten hankkeesta, jossa pyöritetään kaupunginvaltuutettu Ilkka Sasin mukaista miljardia euroa? Siitä hankkeesta kannattaisi maksaa jo rojalteja ja bonuksia. Vastaanottajalle se olisi merkittävä raha  kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. Varsinainen vaaliraha-automaatti. 

Tehdään laskuharjoitus 2, 3, 4 ja 5 prosentin mukaan. Ensin kokonaistuotto ja sitten 25 vuoden ajalla versus vuosi.

  • Hanke 1000 000 000 € * 2 % = 20 000 000 € / 25 v. = 800 000 €/vuosi

  •      "          "                * 3 % = 30 000 000 € / 25 v. = 1 200 000 €/vuosi

  •      "          "                * 4 % = 40 000 000 € / 25 v. = 1 600 000 €/vuosi

  •      "          "                * 5 % = 50 000 000 € / 25 v. = 2 000 000 €/vuosi

Aikaa hyvää! Kelpaa siinä vaaleja käydä.

Kelpaa jo muillekin, meinaan laskelma. Keskustan Tampereen paikallisjärjestö (Tamperelainen 19.9.16) haluaa ottaa ratikkapäätöksessä vuoden aikalisän. Taustalla on Tampereen heikentynyt taloustilanne ja ratikan kasvaneet kustannukset.

*************

 

Kaupunginhallituksella 22.8.16 on kiireinen päivä ratikkasuunnitelmien osalta

Kh:n pitäisi päättää varsinaisessa ja suunnittelukokouksessa raitiotien kehitysohjelman perustamisesta ja ohjelmasuunnitelman hyväksymisestä. Voi hyvä tavaton. Ratikkaa on suunniteltu ja viety eteenpäin varmasti jo yli 10 vuotta. Valtuustokin päätti 16.6.14, että virallisesti aloitetaan ratikan kehitysvaihe. Miten on mahdollista, että vasta nyt tuodaan päätettäväksi raitiotien kehitysohjelman perustaminen ja ohjelmasuunnitelman hyväksyminen?

Tämä osio on khsukon kokouksesta. "Kaupunginvaltuuston on tavoite päättää raitiotien rakentamisesta lokakuussa 2016. Raitiotiehanketta on valmisteltu kaupunkiympäristön kehittämisen yksikössä ja yhteistyössä muiden yksiköiden kanssa. Raitiotiehanketta on koordinoinut projektipäällikkö Ville-Mikael Tuominen syyskuusta 2012 alkaen.

Ohjelman osiot ja toimenpidekokonaisuudet ovat:

• Raitiotieallianssi, infran suunnittelu ja rakentaminen kahdessa toteutusosassa.
• Raitiotieallianssin ylläpito-optio määritellään ja lunastetaan.
• Ohjelmajohdon rinnalle Tampereen Raitiotie Oy:n perustaminen, joka ottaa vastaan valmiin järjestelmän omistukseensa ja joka valmistelee ylläpito- ja operointivaiheen sopimukset.
• Operaattorin kilpailutetaan osakeyhtiön toimesta joukkoliikenneyksikön tuella osan 1 toteutusvaiheen aikana.
• Käyttöönotto- ja testausprosessit, mm. lainsäädännön vaatima turvallisuusjohtamisjärjestelmä laaditaan.
• Raitiotien toteuttaminen toimii alustana uusille älykkäille sovellus- yms. ratkaisuille, tämä edellyttää yhteistyötä yritysten ja yhteisöjen kanssa.
• Kokonaisuus edellyttää merkittävissä määrin osallistamista, vuorovaikutusta ja viestintää ohjelmajohdon, Raitiotieallianssin ja kaupungin yksiköiden yhteistyönä.
• Yhteistoimintaa, kokemusten vaihtoa ja hyvien käytäntöjen hyödyntämistä tehdään Helsingin ja muiden pohjoismaisten raitiotiekaupunkien kanssa."

Tämä osio on kh:n kokouksesta. "Raitiotiejärjestelmän omistus- ja hallintamallia valittaessa tulee arvioida riskien ja tehokkaan operatiivisen ohjauskyvyn lisäksi taloudellisia vaikutuksia, joista merkittävin on hankkeen tarvitsema rahoitus. Tehdyn vaihtoehtojen vertailun perusteella raitiotieohjelman ohjausryhmä pitää tarkoituksenmukaisena esittää kaupungin 100-prosenttisesti omistamaa yhtiötä (Tampereen Raitiotie Oy), joka omistaisi koko raitiotieinfran, varikon ja kaluston ja vastaisi niiden ylläpidosta mahdollisesti ostamalla ylläpitopalvelut.

Mikähän tarkoitus tuollakin on, että samat naamat käsittelevät samaan hankkeeseen liittyviä asioita eri nimisessä kokouksessa? Eteenpäin mennään, ikään kuin rahoitus ja muut asiat olisivat järjestyksessä. Valtuustolla 24.10.16 on asiassa merkittävä - ratkaiseva rooli.

*************

 

Tampereen ratikkataistelussa taas kirjelmä valtioneuvostolle

(AL 17.8.16) Ratikan vastustajat yrittävät kumota Tampereen pormestarin lähettämiä tietoja liikenne- ja viestintäministeriön virkamiehelle.

Kuuden valtuutetun mielestä ei ole perusteita sille, että ”joukkoliikenteen järjestäminen ilman raitiotietä on kaupunkirakenteen kehittämisen ja joukkoliikenteen palvelutason kannalta huonompi ja käyttötalouden kannalta kalliimpi vaihtoehto”. Kustannukset, oheiskustannuksineen on vielä epäselvää.

Kuusikon Helsingin joukkoliikenteeltä saaman tiedon mukaan bussi olisi 2,4 kertaa edullisempi kuin raitiotie. Kumipyörillä toteutettu joukkoliikenne olisi kuusikon mielestä käyttötalouden kannalta selvästi edullisempi vaihtoehto, jos mukaan lasketaan, ettei silloin aiheudu lähes puolen miljardin euron investointikustannuksia.

Kuusikko ei näe ratikkaa myöskään seudullisena hankkeena, koska nyt ollaan rakentamassa vain kahta Tampereen sisäistä ratikkalinjaa. Tulevaisuuden suunnitelmia ratikan jatkamisesta naapurikuntiin on aina vuoteen 2040, mutta niistä ei päätöksiä, kustannusarvioita eikä rahoitussuunnitelmia.

Ihmettelin yli kolme vuotta sitten (kevät 2013) ratikkaa puolustavia suunnitelmia ja esitettyjä lukuja. Silloin Hervannan ja Lielahden välistä ratikkalinjaa perusteltiin mm. seutukunnan matkustajamäärillä.

Kirjelmän lähettäjät eivät usko myöskään ratikan matkustajien ennustettuihin matkamääriin.

Itse tein Seutukunta 2040-yleissuunnitelman tietojen perusteella laskuharjoituksia matkustajamääristä. Mielikuvaksi jäi, että vaikka kuinka ajetaan tietokoneohjelmoinnilla lukuja, niihin pitää suhtautua tietyllä kriittisyydellä.

Lisäksi he pitävät kaupungin taloustilannetta esitettyä huonompana. Tämähän on tosiasia. Kuinka monta alijäämäistä tilinpäätöstä kaupunki on tehnyt peräkkäin? Taitaa olla vuosi 2010 viimeinen ylijäämäinen vuosi, ja sekin taisi olla vain omaisuuden myynnin vuoksi. Tunnelihankettakin varten piti lisäbudjetissa myöntää lisää rahaa.

Valtakoalition on vaikea myöntää, että kaupungin suuret suunnitelmat ja taloudenpito ei ole mennyt ihan niin kuin "Strömsöössä". Unohdettiin tosiasiat ja muuttuneet olosuhteet, kun suurinvestointeja alettiin ajaa väkisin eteenpäin. Ratikan vetovoimaan vetoaminen on kummallista, ottaen huomioon todellisuuden. Toimeentulotuen saajien määrä, työttömyysprosentti n. 19 % jatkuvasti, kaupungin velkaantumien, "hyvien" veronmaksajien kato naapuri kuntiin ja muuttajien tulotaso. Onhan näitä, mutta onhan Tampere vetovoimaisuuskisassa joku 131. Että, hyvä meitä!

*************

 

Tampereella ei ole pimeää vallankäyttöä!

Näin vakuutti pormestari Ikonen, vastatessaan valtuuston kyselytunnilla 15.8.16 valtuutettu Lassi Kalevan tekemään kyselyyn ratikan kustannuksista. Nooh, vastaus oli lähinnä tulevien ratikan "paalutuspäivien" kerrontaa. Tarkennettu toteuttamissuunnitelma, vaikutusten arviointi, jne... antoi pormestari kyllä sapiskaa porukalle, joka teki vetoomuksen valtioneuvostolle ratikkarahan poistamiseksi valtion budjetista.

Mielenkiintoinen episodi oli, kun pormestari (AL 16.8.16) heilutti salissa papereita, ja ilmoitti Kalevalle, että "saat ne tästä". Pormestari hiiltyi siitä, kun  kyselyssä perättiin hänen antamaansa vastinetta aikaisemmin annettuun vetoomukseen, jota ei olisi merkitty kaupungin diariin. Pormestari kertoi vastanneensa 12.8.16 yhden virkamiehen taustakyselyyn asiasta ja toimittaneensa myös samansisältöisen virallisen kirjeen (=löytyy diarionro) kirjaamosta.

"Vetoomusryhmä" antaa oman vastineensa pormestarin kirjeeseen

 

Neljä tarjousta raitiovaunuista.

Määräaikaan mennessä neljä yritystä jätti tarjouksensa raitiovaunuista ja niiden kunnossapidosta. Firmat ovat; Transtech Oy, Suomi, Construccionesy Auxiliar de Ferrocariles S.A. (CAF), Espanja, PESA Bydgoszcz SA, Puola ja Stadler Rail Valencia, S.A.U., Espanja.

Seuraavaksi Tampereen kaupunki selvittää, ovatko kaikki tarjoukset tarjouspyynnön mukaisia. Tarjouspyynnön ehdot täyttävät tarjoukset otetaan mukaan tarjousten vertailuun. Toimittaja ratkeaa elokuun aikana

*************

 

Ratikkarahaa ei ole budjetissa, venkoilua rahoituksesta päätettäessä

Valtion vuoden 2017 budjetti julkaistiin 11.8.2016. Sitä ennen oli Tampereella pari päivää melkoista pöhinää suunnitellun ratikkahankkeen rahoituksen tiimoilta.

Tampereen oppositiopuolueiden yhteenliittymä teki melkoisen tempun, vetosi valtiovaltaan valtion osuuden poistamiseksi 2017 budjetista Tampereen ratikalta. Se oli ennen kuulumatonta. Pormestari poltti hihansa, että miten alamaiset uskaltavat ja kehtaavatkin nousta valtiasta ja valtakoalitiota vastaan. Heissä kun on ainut viisaus koko kaupungissa. Ei, kysymyksessä ei ollut palatsivallankumous, mutta majesteettirikos kumminkin. Vetoomus on luettavissa täältä.

Miten rahvas voi kieltäytyä näin jumalaisesta tarjouksesta; saat 71 "karkkia" ja itse lupaat hankkia n. 300 "karkkia", eikö olekin hyvä kauppa? Ei ole, tämän ovat oivaltaneet oppositioryhmien edustajat heti valtuustokauden alussa. Tampere on velkaantunut näiden huonojen "karkkikauppojen vuoksi" satojamiljoonia euroja. Tunnelia varten kaupungilla piti ensin olla yli. 180 karkkia, että valtion tulee mukaan, ensin lupasi 61 karkkia, jonka nosti keväällä 2016 66 karkkiin. Luvattuja, pysyviä työpaikkoja vain ei ole tullut.

 

Pe 12.8.16 valkeni. Valtion vuoden 2017 budjetissa EI OLE MAININTAA RATIKKARAHASTA, eikä ole muutakaan kirjausta. AL 12.8.16, "Ratikan tukiraha puuttuu valtion budjettiesityksestä: Lisätään Tampereen päätöksen jälkeen." Hyvä palauttaa mieliin, mitä kirjoin jo toukokuussa 2012 ratikan panostuotos-suhteesta.

Varsinaisia kehäpäätelmiä ja melkoista kiertoilmausta. "Heti kun saamme kaupungin päätöksen ratikan rakentamisesta, täydennämme ensi vuoden budjettiehdotusta, hallitusneuvos Mikael Nyberg liikenne- ja viestintäministeriöstä lupaa". Kaupungin päätöksen ehtona on, että jos valtiolta saadaan rahat.

Miksi ratikkarahaa ei ole kirjattu varsinaiseen budjettiin? Miksi LVM:n esityksessä on, että "Hallituksen kehysriihessä huhtikuussa 2016 tehtiin päätös Raide-Jokerin ja Tampereen raitiotien valtionavustuksesta. Liikenne- ja viestintäministeriö tulee täydentämään talousarvioehdotustaan näiden hankkeiden osalta syksyllä 2016." Miksi sitä ei kirjattu suoraan budjettiesitykseen? Hyvä kysymys? Heiluttaako koira häntäänsä, vai toisin päin? Oma veikkauksen on, että tällä kirjauksella valtio pääsee pälkähästä kasvojaan menettämättä.

Mistäpä valtio ottaisi tämänkin rahan? Teki päätöksen sitten varsinaisessa tai lisäbudjetissa, ei mistään, muuten kuin velkaa lisäämällä. Tosiasia on, että kun ratikkaan ei anneta rahaa, valtio säästää 71 milj.euroa ja Tampere n. 300 milj.euroa. Vaikutus Tampereella on huomattavasti suurempi kuin valtiolla. Melkoista vastuuttomuutta, sanon minä!

Jos, jos,... lehmäkin lentää, jos sillä on siivet!

Hyvä palauttaa mieliin, mitä aikaisemmin ratikan rahoituksesta on sanottu. Silloisen kansanedustaja Kimmo Sasin blogista napattua.

 

Aamulehtikin jatkoi ratikan lobbausta (AL 11.8.16) pääkirjoituksen jälkikirjoituksessaan.

"Kumipyörämiesten kummallinen temppu".

Tampereen Rantatunnelia suunniteltaessa ja rakennettaessa nähtiin erikoisia vaiheita. Kaupungin kehitykselle tärkeä hanke kuitenkin toteutui ja tunneli avataan liikenteelle loppuvuodesta. Nyt on sitten Tampereelle kaavaillun raitiotien vastustajien vuoro järjestää erikoisia näytöksiä.

Kuusi kaupunginvaltuutettua vetoaa hallitukseen ja ministeriöihin, jotta ratikalle luvattu 71 miljoonan euron tuki pyyhittäisiin pois valtion budjetista. Kumipyörämiehet eivät kaihda keinoja sabotoidakseen kotikaupunkinsa suurta hanketta. Omaa asiaansa ajaakseen he ovat valmiit levittämään kuvaa, ettei Tampere osaa itse hoitaa asioitaan." Miten Tampere hoitaa asioitaan, kas tässä. Hämeenlinnan HaO:ssa on kaksi tunnelin rahoitukseen liittyvää valitusta.

Tuota, tuota, kumipyörämiehet taitavat olla oikealla asialla. AL viittaa tunneliin kaupungin kehittäjänä. Päätoimittajalle tiedoksi, että kaupungin kehitys ei ole tunnelista kiinni kuin ei ole myöskään ratikasta. Kyllä kehittymiseen tarvitaan muutakin, ei maanalainen liikenneväylä eikä kiskoihin sidottu liikennemuoto millään tavalla edusta kehitystä.

Vetoomuksen allekirjoittaneet antoivat Aamulehdelle vastineen; "Demokratiassa on sanan- ja toiminnan vapaus. Olisi syytä kunnioittaa perustuslaissa säädettyjä kansalaisten perusoikeuksia rohkaisemalla ja kannustamalla aktiiviseen kansalaiskeskusteluun ja demokraattiseen päätöksentekoon sekä tuomalla objektiivisesti kaikki näkökulmat esille." Tätä tuskin julkaistaan!

*************

 

Ratikan suunnittelun lähiajan kuviot

KH:lle pidettiin 8.8.16 infotilaisuus raitiotiestä ja keskustan hankkeista, erityisesti asemakeskuksesta.

Tavoitteellinen raitiotienpäätöksenteon aikataulu

•8.8.2016 KH:lle tilannekatsaus raitiotiestä ja keskustan hankkeista. Tosin ilman kustannustietoja.

•11.8.2016 Raitiovaunutarjousten jättöpäivä

•22.8.2016 KH/KH-SUKO: raitiotien kehittämisohjelman perustaminen ja omistus- ja hallintamalli

•1.–5.9.2016 Allianssin hankesuunnitelma ja vaikutusten arviointien yhteenveto julkaistavissa

•Lausuntokierros (2 viikkoa) syyskuun alussa.

•5.9.2016 Vaunutoimittajan valinta / KH

•12.9.2016 Valtuustolle iltakoulu raitiotiehankkeesta

•n. 15.9.2016 Tähän mennessä palveluntuottajien tulee olla sitoutuneita allianssin tavoitekustannukseen ja hankesuunnitelmaan.

•26.9.2016 Toteutuspäätöksen käsittely kaupunginhallituksessa

•24.10.2016 Päätöksenteko valtuustossa

Eduskunta vahvistaa budjetin vasta joulukuussa. Ts. lopullinen päätös valtion sitoutumisesta hankkeeseen puuttuu tässä vaiheessa. LVM aikoo kävellä valtiovarainministeriön yli lupaamalla, että budjettiesitys muuttuu syksyn aikana. Syksyllä nähdään mikä on Eduskunnan arvovalta.

------------

Valtiovarainministeri Petteri Orpo uhkaa (MTV.FI), että ensi keväänä taas leikataan!!

Hyvä säästökohde on Bernerin lupaama rahoitus, 71 milj. euroa Tampereen ratikkaan. Siinä säästää valtio ja siinä säästää Tampere. Tampere joutuu ottamaan velkaa koko investoinnin kaikkineen sivukustannuksineen, ts. puhutaan yli 300 milj. euron lisävelan otosta. Tampereen toiminnan ja investointien viiden vuoden kertymän ennuste on jo nyt - 587 milj. euroa. Investointien tulorahoitusprosentin ennuste huitelee 20,7% tienoilla. Huomattavasti alle suositusten. Tampere on ajautumassa kriisikunnaksi valtion suosiollisella avustuksella.

*************

 

Ratikan siirtoon ollaan heräämässä

Kaupunginvaltuutettu Yrjö Schafeitel (TaPu) vaatii raitiotien rakentamisen lykkäämistä 10 vuodella. Hyvä, että muutkin. Itse olen jo aikaisemnmin sanonut, että palataan asiaan 2040-luvulla ja kun asukasmäärä on riittävän suuri. Ennen kaikkea, että taloudellinen tilanne mahdollistaa rakentamisen. Nyt, ja lähivuosina Tampereen talous ei sitä oikeasti mahdollista.

Tampereen perussuomalaiset esittivät Tampereen vuoden 2016 talousarvioon seuraavaa muutosta; "Tampereen taloustilanteen ja valtion mukana olon epävarmuudesta johtuen, esitämme koko raitiotiehankkeen ja sitä koskevan rahoituksen poistamista TA 2016-kirjasta ja sen liitteenä olevasta investointityöryhmän loppuraportista 20.10.2015 ja hankkeen siirtämistä 2040-luvulle". Heh, heh, arvatkaas kuinka kävi? Valtakoalitiolaiset valtuutetut ovat pääsääntöisesti hyvin kauko-ohjauksen perässä ja siten  äänestivät muutosesityksen nurin.

Schafeitel viittasi kirjoituksessaan yrittäjä Veikko Vallinin (AL 30.7.) kirjoitukseen että, Tampereen julkinen liikenne voisi olla ilmaista. Voi hyvät hyssykät, valtuustokauden alussa teki valtuutettu Lassi Kaleva valtuustoaloitteen siitä, että julkinen liikenne olisi ilmaista tai vähintäänkin halvempaa kuin nykytaksoilla.

*************

 

Suunnittelun lisäraha ei ole kirkossa kuulutettu, vaikka kovasti ratikkaa jo rakennetaankin

Uutisointia kun seuraa, tulee asiaa tietämättömälle kuva, että Tampereen ratikan rakentamisesta on jo päätös. Paljon on otettu irtiottoja suunnittelun varjolla. Kuten pohjatutkimukset, putkien ja kaapeleiden siirrot, siltojen vahvistukset, katutyöt, eliöiden ja jäkälien muutot ja korvausistutukset,jne...

Liian kova on vauhti on suurinta osaa päättäjistä sokaissut. HV-verkosto, ylempien virkamiesten ja - päättäjien johdolla painaa hanketta eteenpäin kuin viimeistä päivää.

Valtuusto päätti 13.6.16 lisättäväksi "vuoden 2016 talousarvioon 1,7 milj. euroa raitiotiehankkeen investointimenoihin ja tätä vastaava valtion rahoitusosuus 0,51 milj. euroa. Rahoitusta esitetään siihen asti, kun kaupunginvaltuusto päättää raitiotiehankkeen toteuttamisesta. Mikäli valtuusto lokakuussa 2016 päättää käynnistää raitiotien rakentamisen päätetään samassa yhteydessä myös tarvittavasta lisärahoituksesta."

Erinomaisen hyvää kapulakieltä. Päätös oli äänestyspäätös. Valtuutetut eivät oikeasti tienneet mistä he päättivät. He eivät myös tienneet, mitä talousarvion sitovuus tarkoittaa toiminnan ja taloudenpidon kannalta. 

Maininta valtion rahoitusosuudesta, 0,51 milj. eurosta, on vähintäänkin harhaan johtava. Se antaa kuvan ikään kuin raha olisi jo olemassa. Lisärahaa valtiolta ratikan suunnitteluun EI OLE olemassa! Valtion osallistumisesta Tampereen valtuustossa 13.6.2016 päätettyyn raitiotieallianssin 1,7 milj. euron vuoden 2016 lisämäärärahan kustannuksiin ei ole olemassa kirjallista päätöstä.

Tosiasiassa, valtionrahoitusosuus 0,51 milj. euroa, on vuoden 2017 ennakkomäärärahaa, josta päättäminen ei ole tässä vaiheessa lain mukaista.

Mites naama sitten on mutrussa, jos paljastuukin, että vähän joka vaiheessa on syötetty päättäjille muunneltua ja harhaan johtavaa tietoa? Mitä tykkää Liikennevirasto ja Eduskunta tästä. No, hallinto-oikeuskäsittelyjen jälkeen yleensä ollaan viisaampia.

*************

 

Ratikan rakentamisen kustannukset

Ratikan kustannuslaskennassa on huomioitu mm. seuraavat pääkohdat:

• radan alus- ja päällysrakenne, kiskot, betonilaatta / ratapölkyt
• vaihteet
• erilliset suuremmat maaleikkaus- ja pengerrystyöt
• radan sähköistys; ajolankajärjestelmä ja sähkönsyöttöasemat noin kahden kilometrin välein
• raitiotien pysäkit
• pysäkkeihin liittyvä pyöräpysäköinti
• raitiotien rakentamisen aiheuttamat muutokset ja sen yhteydessä pakolliset, rakennettavaksi tulevat katujärjestelyt esim. risteysjärjestelyt, uudet kevyen liikenteen väylät, uudet ajokaistat, muut rataan liittyvät katujärjestelyt
• liikennevaloliittymät
• radan vaatimat välittömät johtosiirrot
• työnaikaiset liikennejärjestelyt
• erilliset rakenteet; sillat, tukimuurit, jne...
• raitiotien kulunvalvonta ja informaatiojärjestelmä.
• raitiovaunuvarikko

 

Yllämainitun osion hintalappu on (tai pitäisi olla) se n. 250 milj. euroa.

Kustannuslaskenta ei sisällä esimerkiksi

• uusien kaava-alueiden tai maankäytön suunnitelmien johdosta rakennettavaa infrastuktuuria.
• nykyisen katuympäristön laatutason parantamista.
• raitiotiejärjestelmään kuulumattomia uudistuksia tai parannuksia, jotka on järkevä tehdä samassa yhteydessä, kun raitiotietä rakennetaan.
• mahdollisia pysäkkien läheisyyteen rakennettavien autojen liityntäpysäköintipaikkojen kustannuksia.
• mahdollisia maanlunastuskustannuksia

Nämä ovat sitten em. 250 milj. euron päälle. Kokonaiskustannuksiin nämä on otettava mukaan.

---------------

Sillat, oma lukunsa

Suunnittelulla raitiotiellä on 22 - 23 siltapaikkaa, joille tarvitaan toimenpiteitä. Näistä siltapaikoista uusia on 11 ja nykyisiä 11 - 12 Pispalan kannaksen reittivaihtoehdosta riippuen. Nykyisillä siltapaikoilla silta joko uusitaan tai sillalle tehdään jotain toimenpiteitä raitiotiestä johtuen.

Raitiotielle on esitetty uusia siltapaikkoja ja vanhojen siltojen muutoksia seuraaviin kohtiin:

• Pispalan valtatien reittivaihtoehdossa tarvitaan sillat Energiakadulle, Lielahden voimalaitoksen kohdalle Paasikiventien (molemmille ajoradoille ja kevyen liikenteen väylän alle), Seinäjoen radan sekä Porin radan alituskohtiin. Lisäksi Nokian moottoritien ja Pispalan valtatien risteämiskohta voi olla tarpeen tulevaisuudessa rakentaa eritasoratkaisuksi.

Tämän nk. Vaitinaron liittymäkokonaisuuden suunnittelu alkaa raitiotien yleissuunnitelman jälkeen.

Paasikiventien vaihtoehdossa tarvitaan uudet sillat nykyiselle ratapenkereelle Lielahteen (nyk. Lielahden tehtaan alikulkusilta puretaan), Nokian moottoritien jatkeen (Vaitinaronkadun) ylitykseen, Pohjanmaantien ylitykseen, Santalahteen Rantatien alitukseen (rakennetaan tunneliurakassa) ja Sepänkadulle radan ylitykseen (nykyinen Sepänkadun ylikulkusilta puretaan). Lisäksi Paasikiventien (kantatie 65) ylityksessä nykyinen Lielahden tehtaan alikulkusilta pitää leventää raitiotielle sopivaksi.

• Itsenäisyydenkadulla rautatieaseman alikulkusillan eteläisen aukon alikulkukorkeutta on lisättävä, mikä edellyttää kadunpinnan tasauksen laskua Itsenäisyydenkadulla Tammelan puolella. Ajo Itsenäisyydenkadulta Tullintorin pysäköintilaitokseen poistuu.

• TAYS:n haaralle tarvitaan uusi silta Kekkosentien/valtatien 12 yli siirtolapuutarhan kohdalla.

• Rieväkadun itäpäässä kevyen liikenteen silta uusitaan.

• Hervannan valtaväylällä Jyväskylän radan ali (Vuohenojan aks) ja Messukyläntien ali (Vuohenojan rs) ja Nekalantien ali (Kokin rs) rakennetaan siltojen reunimmaiseen aukkoon tukimuuri tms. tavalla tukiseinä, jolloin saadaan uusi alikulkukäytävä kevyelle liikenteelle.

• Vuohenojannotkon siltaa (putkisilta) ja Turtolan alikulkukäytävää pitää jatkaa raitiotien alle. Laulunsiltaa Turtolan ja Muotialan välillä jatketaan tai se korvataan uudella sillalla.

• Itäisen kehätien ylitykseen tarvitaan kolme uutta siltaa. Vaihtoehtoisesti kehätien ylitse voidaan rakentaa yksi pitkä silta.

• Hallilan eteläpuolelle tarvitaan alikulkukäytävä kevyelle liikenteelle.

• Pehkusuonkadun ja kanjonin väliin tarvitaan raitiotielle uusi silta nykyisen Hallilan akk:n viereen.

• Hervannan kanjonin kohdalle rakennetaan uusi yhteinen silta raitiotielle ja kevyelle liikenteelle. Kanjonin sillan muuttaminen ratikkakäyttöön on aloitettu kesäkuussa 2016.

• Hervannan valtaväylän alle jatketaan nykyisiä Teekkarinkadun alikulkukäyviä

Putki- ja johtosiirrot tulevat myös mukaan.

Kuntalaisilla on mahdollisuus katsastaa, mitä töitä on jo aloitettu, vaikka ratikan rakentamisesta ei ole lopullista päätöstä.

---------------

Ennakkona tulevasta! Länsimetro Espoossa on ylittämässä kustannusarvion n. kolmanneksella. Samalla kaavalla Tampereen ratikan infra tulee maksamaan n. 335 milj. euroa. Tämän päälle tulee kalusto ja yllämainitut varsinaiseen kustannuslaskelmaan kuuluvat erät.

*************

 

Yrittäjät lyttäävät ratikan

(AL 29.6.16) Aamulehden mukaan Tampereen seudun yrittäjät suhtautuvat pääsääntöisesti suopeasti raitiotiehen. Lehden raportointia pitää tulkata oikein. Tulos täytti jälleen tilaajan asettamat vaatimukset! Tulkinnan mukaan, yrittäjät arvioivat ratikan kasvattavan erityisesti Tampereen kaupungin vetovoimaa ja kilpailukykyä. Myös Tampereen seudun yritysten ajatellaan hyötyvän ratikasta. Miten Juupajokelainen tai Kurulainen yrittäjä hyötyy ratikasta, siihen tutkimus ei anna vastausta.  

Kysymykseen, "toteutuessaan raitiotie hyödyttäisi yrityksemme liiketoimintaa". Vastauksista oli, 56 % täysin tai jokseenkin sitä mieltä, että ei hyödytä. Vain 35 % koki, että voisi hyödyttää liiketoimintaa.

Entä saavutettavuus? "Raitiotie parantaisi yritykseni saavutettavuutta asiakkaiden näkökulmasta." Vastauksista oli, 61 % täysin tai jokseenkin sitä mieltä, että ei paranna saavutettavuutta. Vain 33 % koki, että parantaa yrityksen saavutettavuutta.

Ratikan eteenpäin viennissä pätee 15/85 sääntö. Ts. hyödyntää välittömästi ja välillisesti n. 15 % kaupunkilaisista, muilla onkin mopen osa maksajana.

-------------

Kokonaiskustannukset salattiin

(AL 19.6.16) Ratikan kokonaiskustannukset on taitavasti peitelty muille momenteille. Ratikan kustannuksiin osallistuvat tilakeskus, Infra, sähkölaitos, kaukolämpö, jne... , ts. kaikki tamperelaiset.

Vain pakolliset työt mahdutetaan ratikan infran ensimmäisen vaiheen 190 miljoonan euron kustannusarvioon. Ne koskevat radan ja pysäkkien rakentamisen lisäksi välittömästi ratikkaan liittyviä risteysjärjestelyjä. Tällä varmistettiin, että valtuusto hyväksyi suunnittelun aloittamisen.

Kävin viikolla 25 Berliinissä. Tuli ajettua ratikalla ja S-junalla. Helppo liikkua, kun oppi linjat ja tiesi määränpään. Mielessä tuli tehtyä vertailua Tampereen ja Berliinin välillä. Huonosti sopii, toisessa asukkaita n. 225 000 henkilöä ja toisessa n. 3,47 milj. asukasta ja turistit päälle. Pinta-aloja ja asukastiheyttä ja asukkaita ratikkakilometrille näet täältä eri paikoissa.

*************

 

Valtuusto siunasi ratikan suunnittelun lisärahat investointina?

Tampereen kaupunginvaltuusto myönsi 13.6.16 äänin 44-22, yksi tyhjää, valtuudet myöntää ratikan investointina 1,7 milj. euroa lisää, josta valtion osuus olisi 0,51 milj. euroa. Valtion osuutta, 0,51 milj. euroa lisää. Outoa, investointipäätös tehdään vasta lokakuussa. Kirjaus piti tehdä investointimenona valtion rahan varmistamiseksi, koska suunnittelurahat ovat finito.

V. 2015 tilinpäätöksestä napattua; Raitiotien käyttötalouskulut ylittivät talousarvion 1,3 milj. eurolla johtuen investointimenona budjetoidun hankkeen kilpailutuskustannusten kirjaamisen käyttötalouskuluksi. Investoinnit ylittyivät pääosin siksi, ettei projektiallianssille maksettua 2,0 milj. euron ennakkomaksua oltu huomioitu vielä vuoden 2015 budjetissa. Raitiotien suunnittelun ylitys 2015 oli 0,8 milj. euroa. Jaha, jaha... Rahaa tarvitaan ja paljon lisää, että koko ratikkahanke oheisvaikutuksineen on maalissa. Voi hel...ti, mitä pyörittelyä. Loppu, mikä loppu, meinaan rahat, eikä tilanne selittelemällä muutu.

Virkamiehiltä ja ratikan kannattajilta kuultiin epäuskottavia selityksiä. Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että valtion osuutta "syödään" jo etukäteen. Tampere odottaa valtion ensivuoden budjettiin ratikkarahaa. Valtion 2017 budjetissa ei ole osoitettu määrärahaa ratikalle!

Tieto rahoitusta vastaan tai puolesta äänestäneistä ei ole niin kiinnostava kuin se, että miten valtuutettuja kiinnostaa Tampereen rahojen käyttö.

Valtuustossa tehtiin esitys, että valtuustoon tuotaisiin kaikki ratikan rakentamiseen liittyvät rakentamiskulut, myös sivu- ym. kulut. Yllätys, yllätys, suurinta osaa valtuutettuja asia ei kiinnosta. Melkoinen ristiriitaa, toisaalta sanotaan ettei saa tietoa, mutta kun tarjotaan mahdollisuutta tiedon saantiin se torjutaan! Tieto lisää tuskaa, kai sitten on helpompaa olla vain kauko-ohjauksella toimiva napinpainaja. Äänestystulos 27 - 36 - 4.

Kustannuksista halusivat tietää, valtuutetut;

Ps: Markku Forsberg, Lassi Kaleva, Terhi Kiemunki, Heikki Luoto,  Ilmari Rostila ja Seppo Silvennoinen
Sdp: Aila Dündar-Järvinen, Anneli Kivistö, Anne Liimola, Jari Niemelä ja Inka Rinkari
Kesk: Timo Hanhilahti, Matti Järvinen, Laila Koskela, Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen ja Timo Vuohensilta
Kok: Erkki Axén ja Antti Ivanoff
Vas: Anna Kontula ja Minna Minkkinen 
Rkp: Peter Löfberg
Kd: Leena Rauhala ja Satu Sipilä 
Tasi: Lasse Oksanen ja Yrjö Schafeitel
Skp: Jari Heinonen
AR: Aarne Raevaara,

Kustannuksista eivät halunneet tietää, valtuutetut;

Kok: Reetta Ahonen, Harri Airaksinen, Matti Heinivaho, Lauri Helke, Anna-Kaisa Ikonen, Aleksi Jäntti, Leena Kostiainen, Mikko Leppälahti, Jouni Markkanen, Ilpo Rantanen, Ilkka Sasi, Elina Sirén ja Irja Tulonen
Vihr: Väinö Friman, Olga Haapa-aho, Hanna Hakko, Satu Hassi, Hanna-Kaisa Heilimo, Anna-Kaisa Heinämäki, Maija Kajan, Jaakko Mustakallio, Kirsikka Siik ja Petri Siuro,
Sdp: Atanas Aleksovski,  Tarja Jokinen, Jukka Gustafsson, Ulla Kampman, Esa Kanerva, Sirpa Koivisto, Heini Lehtokangas, Johanna Loukaskorpi, Riitta Ollila, Pekka Salmi ja  Ilpo Sirniö
Vas: Mikko Aaltonen, Kalle Hyötynen, Minna Minkkinen ja Sirkkaliisa Virtanen

Tyhjää äänestäneet, valtuutetut;

Kok: Matti Höyssä 
Sdp: Seppo Salminen
Vas: Varpu Jutila ja Ulla-Leena Alppi  

*************

 

Ratikan suunnittelurahat käytetty

(AL 21.5.16) Rahat ratikalla loppu ratikan suunnittelusta elokuun loppuun mennessä ja pitäisi saada suunnitelmat tehtyä. Nyt tarvitaan 3,4 milj. euroa lisää, että suunnitelman saadaan sellaiseen kuosiin, että rakennustyöt voivat käynnistyä ensi vuoden alussa.

Suunnitteluun on käytetty vuosina 2015 ja -16 yhteensä 10, 5 milj. euroa. Siihen kun lisätään nyt haussa oleva 3,4 milj. euroa, suunnitteluun on käytetty n. 14 milj. euroa. Ei hyvältä näytä budjetin pitävyys, jos suunnittelussakin tapahtuu lipsumista.

Mielenkiintoinen tilanne, valtuustoon ollaan tuomassa suunnittelurahaa koskeva esitys. Tampere säästää vaikeavammaisten ja ikäihmisten kuljetuspalvelujen omavastuu osuuksia, jotka ovat murusia ratikan kustannuksiin verrattuna. Tasan ei käy onnen lahjat, vanhaa sananlaskua mukaellen.

Mitä mieltä mahtavat olla vaikeavammaiset ja ikäihmiset? Voimattomia ja tympääntyneitä harjoitettuun politiikkaan. Niin minäkin.

*************

 

Tampereella ei ole mitään hätää - ratikan tuloa pidetään varmana

(AL 17.5.16) Vaikka ratikasta ei ole tehty rakentamispäätöstä, sen merkitystä hehkutetaan jo Tampereen kasvun vauhdittajana.

Asuntorahoitukseen erikoistunut Hypo arvioi tiistain asuntomarkkinakatsauksessaan, että Sipilän hallituksen linjaus pikaraitiotien rahoituksesta viimeistään sinetöi Tampereen aseman pääkaupunkiseudun jälkeen seuraavana keskuksena Suomessa.

*************

 

Ratikkasuunnitelmia uusiksi - sitä avittaa 38 milj. euron alijäämä

YLA (3.5.) on palauttanut kolme ratikkaan liittyvää katusuunnitelmaehdotusta suunnittelupöydälle.

Matti Höyssä (kok); "Olemme nyt tekemässä lopullista ratkaisua, joka kantaa sadan vuoden päähän. Koin, että lautakunnan on oltava tarkkana veronmaksajia kohtaan. Haluan tietää tarkasti, mitkä kustannukset kuuluvat allianssille ja mitkä Tampereen kaupungille." Oho, jo on aikoihin eletty, valtakoalition edustaja ajattelee veronmaksajien puolta!

Huoleen on aihettakin, kun katsoo kh:n esitystä kaupunginvaltuustolle 16.5.16 tilinpäätöksen vahvistamiseksi; "esitystä talouden tasapainottamiseen ei tilikauden tuloksen perusteella tarvita, koska taseessa on aikaisemmilta tilikausilta kertyneitä ylijäämiä." Ts. ilman ylijäämiä oltaisiin kusessa, jota ratikkahanke vielä vahvistaisi.

************

 

Hallitus uskoi lobbareita - valtio kurjistaa Tampereen tilannetta

Voi, mitä teit hallitus! Päätöksellään valtio kurjistaa entisestään Tampereen kurjaa taloustilannetta. Tampere joutuu ottamaan velkaa muun velan päälle yli 200 milj.euroa, että valtiolta saadaan sen lupaama 71 milj.euroa tarpeettoman ratikan rakentamiseen. Hyvin junailtu, rakennusliikkeet ja sijoittavat hyötyvät tamperelaisten kustannuksella.

Hallitus lupasi 6.4.16 osallistua Tampereen raitiotiehankkeen suunnittelun ja rakentamiskustannuksiin 71 milj.eurolla. Ratikan suunnittelun ja rakentamiskustannusten katoksi on sovittu 250 milj.euroa, josta suunnitteluun on käytetty n. 10 milj.euroa ja josta valtio on luvannut tukea 3 milj.euroa. Tästä syystä tulossa on "enää" 71 milj.euroa.

Perustelut kehittyvän ja kasvavan kaupungin tarpeilla ontuvat samalla tavalla kuin rantatunneliakin perusteltaessa. Mm. piti työllisyyden parantua, mutta työttömyys on vain kasvanut. Rakentaa olisi voinut ilman tunneliakin. Samaten rakentaa voi ilman ratikkaakin. 

Ratikan mukana tulevia muita kustannuksia ei ole tuotu esiin, esim. Hämeenkadun parantaminen, Hämeensilta, Kanjonin silta, jne..., tarkoituksella. Kustannukset ovat tarkoituksella levitetty, osa allianssille ja osa kaupunkikehitykseen. Ihan samaa menettelyä toteutettiin tunnelirahoituksessa. Kyllä kaupungin keskustan pitäisi olla viimeisen päälle, niin paljon sille kirjanpidossa on siirrelty rahoja. Olettaa sopii, että myös töitäkin olisi tehty!

Päättäjät ovat lokakuussa totisen paikan edessä, koska pitäisi ottaa huomioon mitä vuoden 2017 talousarvioon esitetään. Budjettikokous tulee marraskuussa, ratikkapäätöksen jälkeen. Veikkaan, että tullaan esittämään leikkauksia palveluihin, maksujen ja tariffien korotuksia, enkä pidä veroprosentin korotusta mahdottomana, todennäköisesti toteutuvana. Niin huonoon malliin kaupungin talous on ajettu. Kritiikkiä päätös kaupunkilaisissa aiheuttaa.

------------

Tilastoa ratikkalinjan (3) nousijamääristä arkipäivänä vuonna 2015.

Päiväkohtaiset nousijamäärät 2015 Lentävänniemi - Hervanta Hervanta - Lentävänniemi Nousut yht./pv
Tammikuu 6530 6845 13375
Helmikuu 6170 6638 12808
Maaliskuu 6140 6524 12664
Huhtikuu 6053 6519 12572
Toukokuu 5679 6091 11770
Kesäkuu 5111 5332 10443
Heinäkuu 4209 4628 8837
Elokuu 5572 6335 11907
Syyskuu 6482 6793 13275
Lokakuu 7372 7952 15324
Marraskuu 7174 7566 14740
Joulukuu 7691 8184 15875
Yhteensä/vuosi 74183 79407 153590
Keskiarvo/arkipäivä 6182 6617 12799

Kirjoitin 3 vuotta sitten matkustajamääristä ja -nousuista ratikkaan. Kun lasketaan mukaan muiden linjojen, 4, 13, 20, 24 matkustajamäärät, niin luku tietysti nousee ratikkaa varten. Jos näiden linjojen matkustajamäärä olisi yhteensä 1½ x 3-linjan matkustajamäärä (19200), tekee se silloinkin vain n. 32 000 nousua. Ei 40000 nousua, millä 2013 ratikkaa perusteltiin. Kovasti pitää vielä vaikeuttaa henkilöautoliikennettä Tampereella, että saadaan perusteltava matkustajamäärä ratikalle.

Talvella 2015 käsiteltiin Pirkanmaan rakennesuunnitelmaa 2040. Yhtenä osiona siinä oli tietokoneajoon perustuvat suuret matkustajamäärät. Rakennesuunnitelmasta poimitut näet tästä.

************

 

Nyt kova hätä on ratikan puolesta

(AL 2.4.16) Tampere on tilannut selvityksen Taloustutkimukselta sen selvittämiseksi, että onko Tampereen ratikka hyödyllisempi kuin Raide-Jokeri pääkaupunkiseudulle.

Kyllä raportti vastaa hyvin tilauksessa esitettyjä toiveita. Näin se menee. Tampereella on nostettu listalle eduiksi toteuttamiskelvottomia toiveita ja Raide-Jokerissa jätetty pois oleellisia tietoja. Raportti on laadittu hyvin vastaamaan erityisesti rakennusliikkeiden toiveita, ei tamperelaisten etuja (n. 85 %), eikä mm. ikäihmisten palvelujen säilyttämisen toiveita. Kylillä kun liikkuu, kyllä vastustavia ratikan kannatuksia kuulee joka suunnalta.

Yksityisautoilu lisääntyy päinvastaisesta suunnitelmasta huolimatta. Helppo sanoa miksi näin käy. Jos molemmissa ratikan päissä pitää käyttää liityntäliikennettä, niin matkanteon vaikeuttamisen sekä matka-ajan lisääntymisen vuoksi. Miksi tahallaan vaikeutetaan liikkumista.

Toimittaja Aki Taponen ottaa hyvin kantaa ulkoisen lobbauksen käyttämisestä. Mitä tehdään noilla johtajilla, kun niiden lausuntoihin ei luoteta. Luulen, että pelkona on, että nämä johtajat jossain vaiheessa paljastavat kaikki painostukset ja muut vaikuttamiskeinot.

Vielä yksi juttu. Laki ei vaadi ratikan rakentamista, mutta laki vaatii ikäihmisistä huolehtimista. Tämä vain on unohtunut nykyisiltä päätöksentekijöiltä.

************

 

Hämeenkadun pelastaa vain raitiotie!

Kun hätä on suuri, kaikki keinot on otettava käyttöön (AL 24.3.).  Nyt kiinteistö- ja vuokrausbisnestä tekevän firman, Catellan johtaja Juhani Lehtinen on valjastettu apuun kertomaan, että "vain raitiotie voi elvyttää hiipuvan Hämeenkadun". Hys, voin paljastaa salaa, että ei pelasta. Jos nämäkin rahat, jotka on hakattu ratikan suunnitteluun, olisi käytetty tähdellisempään, Tampereen tilanne voisi olla toinen. Jotain muuta tarvitaan kuin kiskoilla kulkeva kulkupeli. Ratikka itsessään ei ole turistinähtävyys joka houkuttelisi keskustaan.  Eivät ihmiset ajele ratikalla keskustaan vain ajelun vuoksi. Työttömät ja vähävaraiset vielä vähemmän.

Keskustan houkuttelevuus rakentuu ihan muista tekijöistä kuin isoista kukkapurkeista ja muovinurmesta joiden keskeltä ratikka kulkee ja muutama ihminen tekee kumarruksia, nopan heittoa tai vastaavaa. Ei saa Hämeenkadusta tekemälläkään kaikkien kaupunkilaisten olohuonetta.

Kalliiksi tulee ratikan perustusten tekeminen. Esim. Hämeenkadun silta joudutaan peruskorjaamaan kokonaan, hinta n.    milj.euroa. Muu Hämeenkadun vahvistaminen ja sen alla olevien putkien ja kaapeleiden siirto ja/tai suojaaminen, kustannukset   ?? milj.euroa.

Repikää tästä huumoria. Tilinpäätöksen alijäämä v. 2015 on 38,3 milj.euroa ja vastuulliset päättäjät taputtavat käsiään, "ai kuinka hyviä ihmisiä me ollaan".

************

 

Kunniallista perääntymistietä etsitään kuumeisesti!

Ratikan vaunujen hankinta keskeytetään. Kaupunginhallitus päätti asiasta 22.2 näin ja uusi hankintamenettely käynnistetään mahdollisimman pian, jotta koko raitiotiehankkeen suunnitellussa päätöksentekoaikataulussa voidaan pysyä ja valtuusto voi päättää syksyllä 2016 siitä, rakennetaanko Tampereelle raitiotie. Näin AL 22.2..

Tarjousasiakirjoihin on viimeisessä vaiheessa tehty tarkennuksia ja muutoksia, jotka koskevat mm. vaunujen pituuksia. Hankintamenettelyyn osallistujia on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättä. Hankinnan uudelleen käynnistämisellä varmistetaan näiden vaatimusten toteutuminen. Kukaan ei kyseenalaista virkamiesten toimia, vaikka tämäkin operaatio maksaa paljon, miksi ei? Koska tälläkin aiheutetaan taloudellisia menetyksiä, olisi paikallaan vahingonkorvausten vaatiminen niin ao. virkamiehiltä ja kaupunginhallituksen jäseniltä.

Koska on entistä enemmän epävarmaa valtion osallistuminen hankkeeseen, nyt etsitään kuumeisesti kunniallista perääntymistietä, ettei kukaan menettäisi kasvojaan. Valtion budjettiriihi on huhtikuun alussa ja se ratkaisee koko ratikkapaketin kohtalon. Silloin kh voi esittää "puhtain naamoin " koko hankkeen hylkäämistä, koska vaunujen hankintakin on vielä vaiheessa.

Seppo Silvennoinen (ps) esitti, että jäädytetään vaunujen hankinta huhtikuun alkuun, että tiedetään lähteekö valtio mukaan. Muille kaupunginhallituksen jäsenille se ei käynyt! Miksiköhän?

************

 

"Ratikan rahoista ei vieläkään vahvistusta"

Näin uutisoi AL 16.2. Ma 15.2. pidettiin valtuustosalissa ratikkaan liittyvä iltakoulu, jossa herrat jos sonkinlaiset kävivät kertomassa ratikan hienouksista. Merkille pantavaa oli, että kenenkään puheenvuorossa ei löytynyt yhteään epäilyksen siementä. Liian hyvää ollakseen totta!

LVM:n kehittämisyksikön johtaja Risto Murto kertoi videoyhteyden avulla, että rahoitus on edelleenkin auki, johon pyritään hakemaan ratkaisua huhtikuun kehysriiheen mennessä.

Sattuipa somasti.KL 16.2.16 Debatissa oli mielenkiintoinen kirjoitus Raide-Jokerista. Se todettiin huonoksi investoinniksi. Kirjoituksessa otettiin kantaa myös asuntojen rakentamiseen. Samaan, millä Tampereelle myös perustellaan ratikan tarvetta. "Asuntoja voidaan rakentaa bussireittien varteen yhtä hyvin kuin yhden raidelinjan varteen". Juuri näin.

Aamulehtihän teki vekkulin tempun. Kirjoittamani jutun "Hämeenkadun muutos ratikan puoltamiseksi" tarkoituksella, että se julkaistaan lähellä tammikuun valtuuston kokousta. Nyt juttu julkaistiin (AL 16.2.) heti ratikkailtakoulun jälkeen. Näyttää toimivan siltikin.

************

 

Kuka liikennöi ratikkaa ja mistä revitään raha? Tuhannen taalan kysymys!

(AL 6.2.16) Tampereen ratikkaa ei liikennöi kaupungin oma liikennelaitos TKL. Ratikkaliikenteen operointi kilpailutetaan. Yksi kiinnostuneista on Onnibus.com.

- "Jos TKL lähtisi kilpailutuksiin mukaan, pitäisi sen kaikki toiminnot kilpailuttaa. Ei voi olla niin, että osa toiminnoista tilataan suoraan ja lisäksi saisi osallistua vielä kilpailutuksiin", joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita summaa.

Nyt esillä on neljä vaihtoehtoa, joista toisessa ääripäässä kaupunki omistaa sekä radat ja varikon että vaunukaluston. Toinen äärivaihtoehto tarkoittaisi sitä, että kaikki olisivat kaupungin omistaman uuden osakeyhtiön omaisuutta. Kaksi olisi tältä väliltä.

Ratikan rahoitus selviää huhtikuuhun mennessä. Näin kertoi Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner kertoi lauantaina 6.2.Tampereella, että kaupungin ratikkahankkeen rahoitusvaihtoehtoja selvitetään tälläkin hetkellä. Rahoituspäätös on valmis hallituksen kehysriiheen mennessä. Kehysriihi järjestetään huhtikuussa. Olisi syytä ollakin, koska nyt ratikkaa viedään eteenpäin ikäänkuin lopullinen päätös olisi olemassa.

Kiinnostavampaa on lopulta se, millaisia ovat ne innovatiiviset rahoitusratkaisut, joita valtio edellyttää valtionosuuden saamiseksi. Valtuuston on otettava valtion tahto toteutusvaihtoehtoja valittaessa huomioon. Ratikkaa ei tule, jos valtio ei osallistu rakentamiskustannuksiin 30 prosentilla. Omalla rahoituksella on turha lähteä matkaan, vaikka siitä jotkut piirit näkevätkin orkkuja. Tampereella on nähty rahojen käyttöön hyvin luovia ratkaisuja mm. rantatunnelin rahoituksessa valtion osuutta kirjattaessa.

Tampere alkoi "pelaamaan" tunnelin valtion osuudella. V. 2016 talousarvioon otettin vain 2,1 milj.euroa, vaikka eduskunta myönsi 26 milj.euroa. Kh päätti 15.2.16 lausunnosta Hämeenlinnan HaO:n pyyntöön sinne tekemästäni kunnallisvalituksesta, koskien 2016 talousarviota.

************

 

Paikallinen takaisku osui vyön alle

(Tamperelainen 3.2.16) Tampereen kauppakamari ei aio ryhtyä Tampereen raitiotien puhemieheksi – ei ainakaan kovin pontevalla äänellä.

Ratikka ei mahtunut kauppakamarin vuoden 2016 vaikuttamissuunnitelmaan. Maanantaina (1.2.) julkistettu vaikuttamissuunnitelma sisältää kauppakamarin edunvalvonnan tärkeimmät tavoitteet ja kohteet kuluvalle vuodelle.

Liikennehankkeista Tampereen kauppakamarin listalle nousivat Tampere-Pirkkalan lentokentän aseman vahvistaminen, kolmannen raiteen rakentaminen Tampereen ja Helsingin välille ja Tampereen keskustan kaupallisen vetovoiman parantaminen.

Apo Pekka Salmi (sdp) sanoo, että ratikan rakentamisen kaupalliset ja taloudelliset vaikutukset olisivat valtavia? Ratikka ja sen mahdollistama rakentaminen nostaisi Tampereen kansainvälisesti eri sarjaan kaupunkien joukossa. Höpö, höpö ja vielä kerran höpö. Rakentaa voi ilman ratikkaakin, ihan samalla tavalla kuin rakentaa voi ilman tunneliakin! Salmella on jäänyt levy pyörimään samassa kohtaa, neulaa pitäisi vähän siirtää...

************

 

Paha takaisku ratikkahankkeelle

(AL 28.1.16.) Tampereen ratikalle ei luvata yllätyspottia. "Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk) järjesti keskiviikkona pääkaupunkiseudulle jymy-yllätyksen. Hän lupasi Espoon ja Helsingin Itäkeskuksen väliselle radalle, niin sanotulle Raide-Jokerille 83 miljoonaa euroa valtion rahaa."

Radiossa Tiilikainen kertoi, ettei monelle suurliikennehankkeelle riitä rahaa. Käsittää mm. Tampereen ratikan. Valtio aikoo käyttää rahaa maanteiden korjausvelan maksuun.

Nyt pitäisi pikaisesti käänntää suunnittelussa siihen suuntaan, ettei ratikkaa tule, vaan muut liikennemuodot on otetava huomioon.

************

 

Kisa kovenee, ratikka vastaan vaihtoehtoiset kulkutavat

(Tamperelainen 21.1.16) Tampereen kaupunki selvittää bussien ja ratikan hiilidioksidipäästöt. Kaupunki selvittää tämän kevään aikana raitiotien ympäristövaikutukset. Selvitys sisältää myös vertailun siitä, kumpi on päästöiltään ympäristöystävällisempi, bussi vai ratikka.

– Lähtöajatus on se, että ratikan hiilidioksidipäästöt ovat jonkin verran vähäisemmät kuin busseilla. En silti usko, että ero on dramaattinen, Tampereen kaupungin ympäristöjohtaja Kaisu Anttonen toteaa.

Suunniteltua raitiotievaihtoehtoa verrataan runkobussilinjastoon ja sitä täydentävään linjastoon.

Vertailu tehdään järjestelmällä, jota kehitetään parhaillaan Tampereen teknillisessä yliopistossa ja varmasti Tampereen toivomusten mukainen. Just joo, varmasti saadaan sellainen mittari, että ratikka on lyömätön menopeli.

--------

Apo Pekka Salmi vastasi 18.1.16 valtuuston kyselytunnilla valtuutettu Erkki Axenin tekemään valtuustokyselyyn, Tampereen raitiotienyleissuunnitelman vertaamistqa runkobussijärjestelmään, tuplanivelbusseihin ja johdinautoihin.

Vastaus oli juuri sellainen, kun pidetään satavarmana, että ratikka tulee, onhan siitä "päätös" olemassa ja valtio on mukana hankkeessa. Lisäsin vastaukseen reunahuomautukset punaisella, löytyy täältä.

************

 

Selvitys ei kelpaa Tampereelle

(AL 14.1.). Jaaha, ratikkaa pukkaa niinmaan pirusti. Hämeenkadun itäpäästä halutaan vertailutietoa eri alojen liikkeiden liikevaihdon kehityksestä.

Pyydän, lopettakaa tuo hullutus! Ratikkakeskustelua vähänkin seuranneet tietävät, että kadun sulkemisella on vain yksi tavoite, muokata mielipidettä ratikalle myönteiseksi. Jos kerran ratikka tulee tai ei tule, niin kaikki Hämeenkadun elävöittämiseen liittyvät tutkimukset ovat rahan ja työajan haaskausta. Budjetin mukaan valtiolta ei näytä olevan tulossa ratikka-avustusta.

Apo Pekka Salmi sanoo, että uuden tutkimuksen tekeminen maksaa n. 30-40000 euroa. Mistä revitään siihen rahat? Maanantaina 18.1. valtuuston käsittelyyn tulee kaupungin myöntämien lainojen takausprovisioiden kerääminen rahapulaan vedoten. Toisaalta asiakaspalvelumaksujen korotuksilla saatiin kassaan muutama miljoona ylimääräistä, kun taksoja saatiin korotettua budjetoitua enemmän. STM:n maksupäätös tuli vasta kolme päivää kaupungin talousarvion vahvistamisen jälkeen. Mutta ei näin saatuja rahoja ole tarkoitettu ratikkahömpötykseen.

Lautakunta jätti valmistuneen raportin yksimielisesti pöydälle ja edellyttää yhtiöltä sovittuun hintaan lisäselvityksiä. Sitä paitsi, kaupungilla ei ole velvollisuutta elättää Rambollia eikä muitakaan konsulttitoimistoja. Valitettavasti raportti on kovin tilaajansa näköinen. Tähän on jo aikaisemminkin kiinnitetty huomiota.

Kokeilun koettiin parantaneen elävyyttä ja viihtyisyyttä, siis kesällä. Elävöittämistoimia kaivattiin lisää, etenkin tapahtumia ja myyntikojuja. Pieni kysymys, miten näin tammikuussa 2016, pakkasta 10-20 astetta, meidän olohuoneessamme juuri nyt menee?

Hämeenkadun elävöittämiskokeilussa varsinkin punaiset ruukut jakoivat näkemyksiä puolesta ja vastaan. Kuulin, että ne alunperin olikin tarkoitettu Hatanpään valtatielle Koskikeskuksen eteen.

Aiheesta kirjoittamani juttu "Hämeenkadun muutos ratikan puoltamiseksi" julkaistiin (AL 16.2.) kk:n odotuksen jälkeen. Näyttää toimivan siltikin.

************

 

Ratikka - liito-oravasota alkamassa?

(AL 10.1.) Hälytys, nyt on löytynyt tuoreita liito-oravan jätöksiä läheltä ratikkalinjausta! Pitäisi kannattaa ratikkaa ja kieltää samanaikaisesti!
Ramppipuistosta tehdyt löydökset jätöksistä eivät ole suunnitellun ratikan linjalla, mutta ratikka voi vaikuttaa liito-oravan kulkureitteihin. Uusi löytö voi jopa muuttaa ratikan reittisuunnitelmia tai viivästyttää hanketta.

Raitiotiehankkeen ensimmäisen vaiheen liito-oravaselvitykset todetaan puutteellisiksi. Luonnonsuojelulaki on hyvin selväsanainen liito-orava lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämisestä ja heikentämisestä. Ympäristönsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Tammisen mukaan Tampereella voi olla jo kolme paikkaa, joihin tarvitaan liito-oravan takia poikkeuslupaa. Hervantajärvellä, ratikkavarikolla ja Hallilassa.

Ratikasta ja liito-oravista tulee kova vääntö ennen lokakuista päätöksen tekoa, vääntö myös ympäristönsuojeluyhdistyksen sisällä. Ratikka nähdään joukkoliikennettä edistävänä ja vähäpäästöisenä, mutta moni miettii, saako se vaarantaa liito-oravan esiintymät. Skitsofreeninen tilanne, pitäisi kannattaa ja kieltää! Ja kansa ei tiedä itkeäkö vai nauraa!

Heh, heh, ja allianssimiehet tekevät ratikkaa koskevia sitoumuksia omaan piikkinsä, ratikan rakentamispäätöshän puuttuu vielä. Kai lompsa on kunnossa?

************

 

(Moro 5.1.2016;) " Hämpin selvitys pahasti puutteellinen

Jokainen tutkimuksen kanssa puuhaillut tietää, että tutkimuksen sisällön suunnittelulla saadaan aikaiseksi juuri sellainen lopputulos kuin halutaankin. Näin on käynyt Tampereen kaupungin tekemälle Hämpin elävöittämiskokeilun raportille, jonka ensimmäiset tulokset julkaistiin joulukuun puolivälissä. Raportti on mukavan myönteinen, kun yksityisautoilijoilta ei ole kysytty kokeilusta yhtään mitään.
Moron liikennetutkimuksessa peräti 72 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että myös yksityisautoilijoiden mielipiteitä pitäisi selvittää. Luvusta voi päätellä, ettei virkamiehille ole tulossa pelkkiä kiitoksia ja kehuja.
Hämpin uudistus koskee kaikkein eniten yksityisautoilijoita. Virkamiesten aikaa ja veronmaksajien rahoja on tuhlattu tutkimukseen, jolla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.
Kevyen liikenteen ja autoilijoiden suhde on osin ongelmallinen Tampereella. Juuri tämäntyyppisillä tutkimuksilla kaupunki pahentaa tilannetta. Kaikkia autoilijoiden toiveita ei tarvitse toteuttaa, mutta kunhan nyt edes kysyttäisiin mielipidettä.
Yhden osapuolen nostaminen perusteettomasti etusijalle herättää aina närkästystä. Todellisuudessa suurin osa tamperelaisista matkustaa kuitenkin busseilla tai omalla autolla."
Jari Mylläri

Toimittaja Jari Mylläri osui asian ytimeen. Kaikki tämä on ollut tiedossa. Jo kesällä 2015 raportti yritysvaikutusten arvioinnista oli suunnittelupäällikkö Ari Vandellin laatima. Ottaen huomioon, että Vandell on Hämeenkatu yleissuunnitelma -hankkeen vetäjä ja näin ollen korviaan myöten ratikka-asiaan osallisena, näihin virkamiesten laatimiin raportteihin pitää suhtautua tietyllä varauksella. Mielenkiintoista tässäkin tapuksessa on, minkä asteisesta jääviydestä tässä on kysymys?

Tuntuu eräissä piireissä herättävän närkästystä, kun uskalletaan arvostella ratikkaprojektiin kuuluvaa sivujuonnetta. Hyi, hyi...

Ratikan suhteen panokset kovenevat ja kaikki keinot otetaan käyttöön. Mielenkiintoista seurata, mitä kiemuroita paljastuukaan ennen kuin lokakuussa ratikan rakentamisesta päätetään. Pikkuisen rahasta kiikastaa, koska valtion mukaan tulo ei ole varmaa.Silloin on otettava muut keinot käyttöön. Piiloverojen tuottoa pitää kasvattaa, palvelu- ja asiakasmaksuja nostaa, tunnelin valtion osuutta yrittää siirtää ratikan rahoitukseen, jne... Mutta saihan Tampere loppuvuodesta 2015 Euroopan Investointipankilta (EIP) 100 milj.euron lainan?

 


 

2015

ELY-keskus hyväksyy Tampereen raitiotien varikkoalueen rakentamisen liito-oravien pesimisalueelle

(AL 22.12.15) Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus myönsi luvan poiketa liito-oravan suojelumääräyksistä Tampereen raitiotien varikkoalueella luonnonsuojelulain 49 § 1 momentin perusteella. Sen mukaa ei tarvitse välittääliito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja koskevasta kiellosta.

- Poikkeusluvan perusteluina ovat muun tyydyttävän ratkaisun puuttuminen, liito-oravan suotuisan suojelun tason säilyminen ja erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottava syy, kertoo ylitarkastaja Marja-Liisa Pitkänen Pirkanmaan ely-keskuksesta.

Enpä tiedä erittäin tärkeästä yleisestä syystä, kun valtion budjetissa ei myönnetty vuodelle 2016 yhtään rakentamisrahaa eikä myöhemmiekään vuosille ole sielllä varausta. Myös komissaari Katainen kävi keväällä 2015 ilmoittamassa, että Tampere EI SAA ratikkaa varten EU:lta rahaa!

Peustelussa käytetään väitettä, että Tampereen raitiotiehanke olisi valtakunnallisesti merkittävä hanke. Valitettavsti EI OLE. Toki jollekin yksittäiselle yritykselle, henkilölle tai ryhmälle se on merkittävä, mutta ei todellakaan valtakunnallisesti. Varsinaista aivopesua,kuten näkyy vetoamisessa tuleviin matkustajamääriin.

Suunnitteluun on uponnut tänä ja ensi vuonna yli 10 miljoonaa euroa verorahoja, kunnan ja valtion, siis meidän rahoja. Ei mitään, nostetaan vain asiakaspalvelumaksuja, leikataan eduista, jne...- kyllä siitä hyvä tulee. Ainakin sille 15 %:lle asukkaista, joita ratikka hyödyntää ja 85 % saa kunnian olla rahoittamassa. Palautetaan taas mieleen päättäjien kannat ratikasta ja muista isoista henkkeista.

Veikkaukseni on, että ELY-keskuksen päätöksestä tullaan valittamaan.

 

************

"Kaupunkiratikka on hidas ja kallis"

(Tamperelainen 12.12.15) Näin toteaa Tampereen kauppakamarin johtaja Antti Eskelinen. Heh. heh.. jopa nyt jotakin, kokoomuslainen vaikuttaja liputtaa lähijunaliikenteen kehittämisen puolesta.

Eskelinen sanoo, "Tällä hetkellä kuntakeskuksissa ei ole riittävästi ostovoimaa. Lähijuna auttaisi tilannetta huomattavasti.

– Aina kun tulee kilpailua, kuluttaja hyötyy. Aina. Bussialan kilpailu näkyy jo nyt raiteilla, ja VR:n monopolin loppuminen parantaa tilannetta entisestään.

Pitkään vireillä ollut raitiotiehanke ei saa Eskeliseltä kehuja. – Se on hidas, eikä palvele alueen kilpailukykyä. Hidas raitiotie keskustasta Hervantaan ei alueellisen kehityksen kannalta paljon auta.

Asiassa pitäisi Eskelisen mukaan myös miettiä työn muutosta. Kahdeksasta neljään -työrytmi alkaa olla nyky-Suomessa historiaa.

– Silti edelleen erilaisia infrahankkeita perustellaan sillä, että saadaan helpotusta ruuhka-aikoihin aamulla ja iltapäivällä. Niitä ruuhkiako varten investoidaan?"

Onko tässä näntävissä ennakointia, että ollaan hyvissä ajoin siirtymässä, ei voittajien vaan niiden joukkoon, jotka ovat linjanneet koko ajan, että vaihtoehtoja on olemassa. Siis, muitakin vaiohtoehtoja on olemassa kuin ratikka.

 

************

Vaikutusten arviointia ja kyselyä kuntalaisilta

Kh päättää 23.11.15 ratikan vertailuasetelman lisäksi vaikutusten arvioinnin vertailukehikosta eli vaikutustenarviointien
tutkimuskysymyksistä. Tutkimuskysymykset jaetaan seitsemän pääteeman alle:

- Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset
- Kaupunkikuva, kulttuuriympäristö ja maisema
- Ympäristöön kohdistuvat vaikutukset
- Alue- ja yhdyskuntarakenteelliset vaikutukset
- Liikenteelliset vaikutukset
- Elinvoima, vetovoima ja imago
- Taloudelliset vaikutukset sisältäen hyötykustannuslaskelman

Nämä seitsemän pääteemaa jakaantuvat 38:aan tutkimuskysymykseen. Tutkimuskysymysten alle muodostuu vaikutusten arviointien laadinnassa vielä tarkempi jaottelu yksityiskohtaisempiin näkökulmiin. Jaaha, sopivasti johdattelevat kysymykset ja sopiva tutkimuksen tekijä, lopputulos on toivotun mukainen.

Netissä pyörii kuntalaisille suunnattu ratikkakysely. Sieltä puuttuvat oleelliset rastit; esim. hyväksytkö ratikan myötä kaupungin lisääntyvän velkaantumisen, joka tulee vaikuttamaan mm. palvelujen määrään (vähentävästi), tai; hyväksytkö sen, että kuntalaisista myös ne 85 % maksavat ratikkaa, vaikka eivät siitä itse hyödykään, niiden 15 %:n hyväksi jotka hyötyvät?

Lopputulos on jo tiedossa, mitä tullaan esittämään; "vaikutusten arvioinnin ja kuntalaisilta saadun palautteen perusteella, päättäjille suositellaan että Tampereelle rakennetaan ratikka".

-----------------

Ps esitti vuoden 2016 talousarvioon seuraavaa muutosta "Tampereen taloustilanteen ja valtion mukana olon epävarmuudesta johtuen, esitämme koko raitiotiehankkeen ja sitä koskevan rahoituksen poistamista TA 2016-kirjasta ja sen liitteenä olevasta investointityöryhmän loppuraportista 20.10.2015 ja hankeen siirtämistä 2040-luvulle." Äänestyksen lopputuloksen arvaa, mutta emme jääneet yksin.

Aamulehden blogissa, Mikko Hamunen "Ratikka: tiedettä vai tunnetta - ainakin 500 miljoonan euron riski", on nimeni nostettu esiin ja kommenteissa arvosteltu voimakkaasti, mm. "...kovasti tuollaisen suoraan sanottuna valehtelevan, kieron ja jopa ilkeän ihmisen valheita niin kovasti mainostat?" Lisään nämä sanat aikaisemmin saamiini kunniamainintoihin, tietämätön ja yksinkertainen. Mikä kunnia, ihan Aamulehdessä mainittu.

Otetaanpa ihan rauhallisesti. Tarkistan kaikki luvut saatavilla olevista asiakirjoista, joten ne pitävät paikkansa. Se, että niiden julkituominen ei miellytä, niin sille minä en voi mitään. Kaiken kaikkiaan kysymys on kuntalaisten rahoista ja niiden käytöstä. Siitä olisi muidenkin syytä olla huolissaan kuin minun ja perussuomalaisten. Viimeinen talouskatsaus osoittaa, että tämä huoli ei ole aiheeton

Lainaan em. Mikko Hamusen blogista; "Jos ajatellaan puhtaasti kaupungin kassan kannalta niin es. 400 miljoonaa lyhennettynä 20 vuodessa tekisi aluksi 3 prosentin korolla päivässä 55 000 + 33 000 eli noin 88 000 euron loven kaupungin kassaan. Lisäksi tulisi tietysti käyttömenot, Siis joka päivä. Saa olla uskossaan vahva, että tulot lisääntyvät saman verran. Tietenkin 20 vuoden kuluttua olisi käytössä maksettu 20 vuotta vanha ratikkasysteemi."

Ratikkaan halutaan (mahdollisesti) kuntalaisten rahoja verojen lisäksi joukkorahoituksella? Tuleeko rahoituksesta uskonpuute, kun valtion tuki on epävarma? Jos valtio osallistuu 30 %:lla (75 milj.euroa) rakentamiskustannuksista, jää kaupungin kustannettavaksi vielä, 250 - 75 milj.euroa + kalusto 83 milj.euroa = 258 milj.euroa. Tuosta pitäisi repiä huumoria, ottaen huomioon, että kaupungin toiminnan ja investointien viiden vuoden kertymäennuste on jo valmiiksi 440,8 milj.euroa miinuksella.

 

************

AL 14.11.15, oli varsinainen ratikan infopaketti ja 17.11. toinen perään. Hyvin propagoitu, kieltämättä.

Etusivulla Aki Taponen kirjoitti, että

  • valtiosta on tulossa ratikan ratkaisija. Lehden tekemän valtuustokyselyn mukaan ratikka tulee äänin 41-15, jos valtio osallistuu kustannuksiin 30 %:lla,
  • muussa tapauksessa ratikkahanke kaatuu äänin 20-36,
  • uskomuskysymys valtion osallistumisesta ratikan rahoitukseen; kyllä 30, eos 20 ja ei 10.

Pääkirjoitussivulla sitten irroitellaan. Tulevaisuus raiteille. Tampereen valtuutettujen into sitoa ratikkakantansa valtion rahoitukseen on lyhytnäköistä. Iso kuva ratkaisee ja siinä on muutakin kuin kiskot ja vaunut. Näin sanoo päätoimittaja.

Päätoimittaja on oikeassa. Tamperetta voidaan viedä eteenpäin ilman ratikkakiskoja ja vaunuja. Tampereen talous ei kestä uutta "tunnelia", joka kaiken lisäksi ollaan hankintasopimuksesta poiketan rakentamassa vuotavaksi! Oli sitten kysymys omarahoitteisesta tai valtion tukemasta hankkeesta. Euroopan Investointipankilta saatava laina hupenee tunneliin ja muihin investointeihin, eikä riitäkään.

Sivuilla A6, A7 ja A8 revitetään kunnolla valtuutettujen kuvien kera. Raitiovaunu kaatuu ilman valtion 30 5:n tukea.

Ihmiset osassa, B7, pormestari Anna-Kaisa Ikonen hehkuttaa; Kasvu syntyy kaupungeissa. Pormestari esittää valtiolle kolme kumppanuushaastetta, joiden keskiössä ovat yhdistyvä yliopisto, nopeat yhteydet ja kestävät asumisratkaisut - ratikkakin.

Em. kolme elementtiä on mahdollista toteuttaa ilman ratikkaakin! Missä ovat, huom. PYSYVÄT TYÖPAIKAT JA NIITÄ TARJOAVAT YRITYKSET? Pitkässä juoksussa tunnelin, ratikan, kansiAreenan ja jne.. työliistäminen ei pitkälle kanna. Tilastoluvut ovat ok, kun ne perustutuvat tosiasioihin eivätkä haavekuviin.

Kuulemma tila loppu keskustassa (AL 17.11.), kun aamu- ja iltaruuhkan aikaan, n. 1 tunti, on joitakin kymmeniä autoja peräkkäin. Naurattaa Tampereen ruuhkat. Joka väittää tätä liikennettä ruuhkaiseksi, EI OLE todellista ruuhkaa nähnytkään. Silloin mennään 6-8 autoa rinnakkain, kylki kyljessä kiinni matetelemalla eteenpäin.

Pakko on ihailla tuota ratikkamanipulointia, siihen pystyi aikoinaan vain Adolf H.. niminen mies. Varsinaista aivopesua johon on myös media valjastettu. Ratikka sinällään on ok, jos populaatio olisi riittävän tiivis, mutta Tampere, joka EU-määritelmän mukaan ei ole kaupunkikaan. Ja hinta! Nyt hintalappu on 333 milj.euroa (verkko 250 + 83 kalusto, ym). Ja kyä leikataan, valtuusto osoitti sen 16.11. maanantaina, eikä riitäkään. Kaikki on vain ratikkaa, niin ratikkaa... Suunnitteluunkin käytetään mielettömiä summia, vaikka talous on kuralla. Muuten, olisitko sinä valmis sijoittamaan rahaasi ratikan rahoitukseen? Sellaistakin mahdollisuutta väläytellään.

Ratikkaillassa 17.11. tuotiin esiin varovaisesti sellaista, että kaikkia ratikan vaihtoehtoja ei ole vielä katsottu. Mutta tämähän on majesteettirikos, joku uskaltaa epäillä suuurta ratikkahanketta. Se ei käy millään lailla. Minä olen julkisesti ilmoittanut ratikkaan nähden opponentiksi, heh!

 

************

Ratikkahankkeen toteutukseen vaikuttavat muutkin tekijät kuin kova into! Lasku- ja lukutaito ovat nyt kovaa valuuttaa.

AL:ssä (4.11). oli nähtävissä kolme (3) juttua, joilla on vaikutusta Tampereen ratikkaan.

  1. Yhteisövero hupenee edelleenkin. Tuotto on putoamassa 67 milj.eurosta 46 mijl.euroon. Vähennys vastaa n. 1300 henkilön palkkamenoja. Tampereen menoista katetaan yli puolet veroilla. Loput palvelu- ym. maksuilla ja LAINARAHALLA. Investointien tulorahoitus (veroista) v. 2016 on 34 %. Ts. 232,4 milj.euron investoinneista verovaroilla katetaan 79 milj.euroa.
  2. Ratikka pysyy pelimerkkinä. Seutufoorumissa todettua, että ratikan valtion tuesta ja seudun MAL-sopimuksesta voidaan sittenkin neuvotella samanaikaisesti. Kaivataan vaihtoehtoisia tekijöitä, innovatiivisia rahoitusmalleja? Tulkinta, yksityistä rahaa. Ajankohta isojen investointien rahoituspäätösten tekemiseen on maaliskuun 2016 kehysriihi.
  3. Tampere-Keuruu taajamajunat. Tampereen kaupunkiseutu käynnisti lokakuussa selvityksen lähijunaliikenteestä. Siinä selvitetään kustannuksia, uusia seisakkeita ja radanvarren maankäyttöä. Mielestäni tällainen selvitys on syytä laajentaa koskemaan myös muita suuntia. Rataa menee Orivesi-Keuruu suunnan lisäksi etelään päin (HML), länteen (Nokia) ja pohjoiseen (Ylöjärvi, Parkano). Tämä olisi Tampereen kuin myös seutukunnan etu.

Palautetaanpa mieleen Maakuntakaava 2040-suunnitelmaan liittyvät matkustajavirrat. Kävin laskentatutkimuksia keväällä läpi ja niistä paljastui mielenkiintoisia yksityiskohtia. Mukaan on laskettu mm. roskapussien viennit, lähikaupassa käynnit, laskettu mittauspisteillä useampaan kertaan, jne...

Seutukunnan asukkaat EIVÄT suuressa määrin käytä ratikkaa, jos juuri lainkaan. TKL:n matkustajamäärät olleet jo vuosia laskusuunnassa. Toki muut liikennöijät ovat tulleet mukaan kuvioihin, joka lisää joukkoliikenteen käyttäjämääriä. Asukas- ja työpaikkamäärät ratikkavaihtoehdossa 2040 ovat hyviä arvauksia ilman pohjaa. Tuuleen huudettuja lukuja! Otetaan vaikka asukasmäärä pysäkkien vaikutusalueilla; säde 100 m = 10 000 as, 200 m = 20 000, jne... Tämähän ei todista sitä, kuinka moni käyttää tai edes aikoo käyttää ratikkaa. Tällaisten lukujen esittäminen on tarkoituksellista aivopesua, propagandaa. Propaganda on hyvin uponnut osaan päättäjistäkin, valitettavasti.

Tähän sopii hyvin Yjö Schafeitelin (Tapu) kirjoitus (AL 12.11.) "Ratikkahankkeen selvityksissä ilmennyt vääriä kasvusta". Pitääkö lukea vääriä tietoja kasvusta? Yrjö S kritisoi voimakkaasti sitä, että ratikkaa perustellaan ei paikkaansa pitävillä luvuilla. Edellä kerroinkin matkustajavirroista, lukumääristä, jne...suhtaudun näihin lukuihin hyvin skeptisesti. Raportit ovat liiaksi tilaajansa näköisiä. Sitä saa mitä tilaa, tällainen slougan on kuultu muuallakin.

************

 

Ankaraa lobbausta ratikan puolesta!

Kh:n kokouksen esityslistalla 2.11. oli kohta; "Raitiotiehanke, vuoden 2016 päätöksenteon materiaali, vaikutusarviointien vertailukehikko ja tutkimuskysymykset". Vedettiin listalta pois, koska eräät virkamiehet innoissaan ja omavaltaisesti olivat unohtaneet esitellä asiaa kaupungin johtoryhmälle.

Nyt on alkanut ankara lobbaus ratikan puolesta, kun on kaupungin rahat ovat loppu, sähkölaitos ollaan sen johdosta valmiit laittamaan myyntiin, kuntalaisia kuullaan valikoidusti, jne... ja valtiokin vetäytyy rahoituksesta.

Kh ennakoi tulevasta päätöksestä. ”Kaupunginvaltuusto päätti 16.6.2014, että kaupunki ryhtyy toteuttamaan yleissuunnitelman mukaista raitiotiehanketta, että raitiotiehankkeen kehitysvaihe alkaa välittömästi ja päättyy vuoden 2016 aikana ja että kehitysvaiheen jälkeen kaupunginvaltuusto tekee päätöksen rakentamisvaiheeseen siirtymisestä vuoden 2016 aikana, jos kehitysvaiheessa päästään toteutuskelpoiseen ratkaisuun, jonka kustannukset eivät ylitä maanrakennuskustannusindeksiin sidottua 250 miljoonaa euron hintaa (MAKU 137,0, 2005 = 100, lokakuun 2013 hintataso) ilman kalustohankintaa ja jonka kustannuksiin valtio osallistuu 30 prosentin osuudella".

Kokouksessa oli tarkoitus esitellä materiaali vaikutusten arvioinnin vertailuasetelmasta ja tutkimuskysymyksistä. Ts. on kysymys vaikutusten arvioinneista, eli tiedon tuottamisesta raitiotien hyödyistä, haitoista ja haittojen lieventämiskeinoista.

Tutkimuskysymykset jaetaan seitsemän pääteeman alle:
1. Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset
2. Kaupunkikuva, kulttuuriympäristö ja maisema
3. Ympäristöön kohdistuvat vaikutukset
4. Alue- ja yhdyskuntarakenteelliset vaikutukset
5. Liikenteelliset vaikutukset
6. Elinvoima, vetovoima ja imago
7. Taloudelliset vaikutukset, sisältäen hyötykustannuslaskelman

Niiin, mutta miten arvioidaan raitiotien muille tahoille tuottamat haitat, menetykset ja vaikeudet?

Tietoa tarvitsevat valtuusto ja valtio päätöksenteon tueksi sekä kaupunkilaiset, veronmaksajat ja naapurikuntalaiset. Mielenkiinnolla odotan, kuka nimetään tutkimuksen tekijäksi? Tutkimuksen tekijän kytkennät hankkeessa mukana oleviin virkamiehiin ja päättäjiin on syytä selvittää ja tuoda julki. Epäeettisesti toimivat hyvä-veliverkostot eivät ole kaupungin etu, vaan kysymyksessä on eräs rakenteellisen korruption muoto (Salminen; Rakenteellinen korruptio Suomessa.

************

 

Ratikkaan rahaa, vaikka valtio ei ole sitä luvannut rakentamiseen

Talousarvioesityksessä 2016 esiintyy raitiotie-sana 30 kertaa. Ratikalle esitetään suunnittelurahaa 6,5 milj. euroa, josta odotetaan valtion maksavan 1,5 milj. euroa. Oikea luku on 1,44 milj. euroa. Taitaa olla myös kysymys rakennusrahasta, vaikka ei pitäisi. Kuitenkin Hervannan valtaväylän varrella kovasti porataan ja taidetaan jo rakentaakin!

Talousarviokirjasesta poimittua; "Raitiotien allianssin kehitysvaihe on käynnistynyt ja kaupunginvaltuuston syksyn 2016 päätöksentekoa varten laaditaan hankesuunnitelma. Allianssihankkeen rinnalla kilpailutetaan kaluston ja ylläpidon hankinta, joilla on myös merkitystä valtuuston päätöksenteossa. Raitiotiehanke edellyttää laajaa osallistumista suunnitteluun useilta eri kaupungin organisaatioilta ydinprosessin yksiköiden lisäksi muun muassa eri johtoyhtiöiltä. Allianssihankkeen rinnalla pitää tehdä vaikutusarviointeja, jotka palvelevat myös valtion viranomaisten päätöksentekoa heidän harkitessaan osallistumistaan hankkeen toteutusvaiheeseen."

Missä huomioidaan käyttäjien, ts. kuntalaisten mielipide? Aiotaanko se sivuuttaa jälleen surutta? Pitäisi painaa jarrua ja kovasti. Valtion rahoitus on enemmän kuin epävarmaa.

Mielenkiintoinen kirjaus ihan talousarviokirjan lopussa; "Raitiotiehankkeen rahoituksesta ei talousarvion laadintahetkellä ole tehty päätöstä". Siis valtiolla. Valtion budjettiin 2016 eikä myöhemmillekään vuosille ole kirjattu mainintaa Tampereen ratikasta. Tunnelista löytyy maininta.

Heh, heh... valtuutetut, muutkin kuin perussuomalaiset, alkavat aktivoitua arvostelemaan ratikkahanketta. Valtuutettu Jari Niemelä (sdp), AL (27.10.) "Mitä tilalle, jos hallitus kaataa Tampereen ratikan? Ennustan, että valtion rahaa ei ratikkaan heru tällä hallituskaudella senttiäkään. Tampereen on paras alkaa selvittää ratikan vaihtoehtoa ja laatia uutta suunnitelmaa." Niemelä esitti hankesuunnitelman päivitystä ja vaihtoehtojen etsimistä. Kannatettava ehdotus. Itse olen esittänyt keväällä pormestariohjelman päivitystä, johon sisältyy myös ratikka.

Valtuutetut Aila Dundar-Järvinen ja Ulla Kampman (sdp) kirjoittivat (AL 28.10.) "Ei ratikkaa Tampereelle hinnalla millä hyvänsä".

Kummasti sitä mieli muuttuu, takki kääntyy, kun tosiasiat painavat päälle, suhdanteet muuttuvat. Em. valtuutetut ovat olleet tähän asti hyvinkin myönteisiä ratikan kannattajia. Nyt kukaan heistä ei ole myymässä Sähkölaitosta, vaikka muutama päivä sitten valtuustossa kannattivatkin myyntivaltuuksien antamista valtuuston päätettäväksi.

Myöskin kokoomuksen valtuutettu Matti Höyssä on esittänyt hankkeesta kritiikkiä (AL 9.8.), "Tampereen ratikkahanke on arvioitava uudelleen".

Varavaltuutettu Terhi Kiemungin (ps) kirjoitus (AL 30.10.) "Ei enää miljoonia ratikan suunnitteluun" sai aikaan eräissä Aamulehden blogisteissa varsinaisen "hepulin". Ei arvosteltu Niemelän, Höyssän eikä Dundar-Järviasen ja Kampmanin kirjoitusta, Auta ja varjelu, perussuomalainen uskaltaa arvostella jotakin valtakoalition väkisin ajamaa suunnitelmaa, niin sehän on ennen kuulumatonta ja majesteettirikokseen verrattava teko. Se ei käy. Koska nimeni mainittiin blogissa, niin linkitän siihen.

Tamperelainen- lehdessä (31.10.) kansalainen Jouko Hammar kirjoittaa, "Ratikka tulee, valtuusto päättää puolestasi"! "Jos kerran valtuusto päättää ratikan rakentamisesta kesällä 2016, niin ymmärtääkseni se tarkoittaa sitä, ettei valtuusto ole päättämässä sen rakentamatta jättämisestä. Hattuani en lupaa syödä, mutta kyllä asia haisee, pahalla ja kauas." Nasevasti sanottu, eikä siihen ole lisättävää.

Keskustelu jatkuu. Valtuuston vpj Yrjö Schafeitel (Tapu) (AL 2.11.) vaatii, että "Ratikkahanketta syytä lykätä 10-20 vuotta".

Sitten puuttui peliin (AL 3.11.) kansanedustaja, valtuutettu Olli-Poika Parviainen (vihr), Ratikalla hyvät mahdollisuudet toteutua". Parviaisen kirjoituksesta loistaa yksipuolinen fanaattisuus. Ratikka, kaikki on vain ratikkaa. Hän unohtaa täysin olemassa olevan infran ja sen kehittämismahdollisuudet. Täydennysrakentamista voi tehdä ilman ratikkaakin. Opiskelijoiden tuloa eivät nykyiset liikennejärjestelmät estä. Ministeri Bernerin näkemykseen, että valtio on edelleenkin sitoutunut kaupungin ja valtion väliseen aiesopimukseen, on turha vedota. Vedettiinkö valtiota nenästä ylimitoitetuilla asukas- ja matkustajamäärillä, se on oma lukunsa?

Hyvä tietää. Kaupunginlakimies Jouko Aarnion kommentti tehdyistä ja tehtävistä sopimuksista. Päättäjien on hyvä olla tiedostaa päätöksensä merkitys, ettei napsahda vahingonkorvauskanne päälle kaupungille aiheutuista vahingoista (taloudellisista).

TKL:n johtokunnan jäsen, Sami Kallio (vihr) kirjoitti (AL 5.11.) "Perusteeton syyttely lopetettava". Hän lyttäsi tarmokkaasti Niemelän, Kiemugin ja Schafeitelin mielipiteet. Samalla hän puolusti TKL:n johtokunnan päätöstä muutama päivä sitten, jolla hankitaan sähköbussit Puolasta. Tämä on sitä suomalaisen työn tukemista. Eipä ole ihme, että suomalaisia pidetään naivina ja hölmöinä, kun ei puolusteta oman maan etuja, kuten muut maat tekevät. Taidettiinpa päättäjiä viedä kuin pässiä narussa.

Alue ja ympäristösuunnittelun dosentti (emeritus) Esko A. Repo, AL (7.11.) "Tampere tarvitsee ratikan".

Tässä sähköbusseista ostopäätöksen tehneet TKL:n johtokunnan jäsenet; Rainio Matti pj (sdp), Lager-Ruuti Kaisu vpj (kok), jäsenet Asplund Kirsi-Maarit (ps), Mahmoud Machaal (vas), Hirvimies Johanna (sdp), Kallio Sami (vihr) ja Kosonen Timo (kd).

Lopetan kansalaisten ratikkaa koskeviin kirjoituksiin viittaamisen tällä kertaa tähän. Niitä riittää vastaisuudessakin puolesta ja vastaan. Jakolinjat muodostuvat siten, että vastustajat kantavat huolta kaupungin taloudesta ja kannattajat, no niin, periaatteella että rahaa tulee seinästä ja sähkö pistokkeesta!

************

 

AL 23.10.15. Valtio haluaa käydä ratikasta eri neuvottelut

Sivun juttu ratikasta ja valtion aiheuttamista "ongelmista". Nyt sikariportaalla on huoli, jos valtio ei sitoudukaan panostamaan ratikkaan 75 milj.euroa. Syynä valtion vetäytymiseen on taloustilanne.

Toimittaja Aki Taponen kommentoi "Juna kulkee sitä vauhtia, että ratikkaa tuskin voidaan pysäyttää, vaikkei valtiolta saataisikaan pyydettyä 75 miljoonaa. Tämän takia Tampereen Sähkölaitoksen myynnin valmistelu päätettiin maanantaina sallia?"

EI, ei ja vielä kerran ei. Täysin järjetön suunnitelma myydä tuottava kaupungin laitos! TÄÄLTÄ NÄET listan, ketkä valtuutetuista ja varavaltuutetuista ovat valmiina sähkölaitoksen myyntiin.

************

 

Maanantai 19.10.15 - mielenkiintoinen päivä päätösten teon valossa ja ratikkahanketta ajatellen

Kaupungin hallitus aloittaa, käsittelemällä mm. kantakaupungin yleiskaavan tavoitteilla, Hämeenkadun yleisuunnitelmaluonnoksella ja keskustan kehittämisohjelman päivityksellä.

AL uutisoi 17.10. Hämeenkadun yleissuunnitelmaluonnoksen käsittelystä. Lähetin lehteen allaolevan vastineen. AL julkaisi sen 21.10. Eikä siinä mitään, AL jatkaa 22.10 pääkirjoituksessaan; "Jäätävä konflikti uhkaa. Tampereen Hämeenkadun tulevaisuus tarvitsee puolueettoman tutkimuksen. Nyt ideoidaan luulon varassa. Tuore yritystenvaikutusten arviointi on osoitus siitä":

Muutama kohta AL 22.10 pääkirjoituksesta; "Tampereen sydämelle, Hämeenkadulle suunnitellaan leikkausta. Työnnetän veitsi sisään ja katsotaan miten potilaan käy", ja edelleen, "Virkatyönä valmistunut yritysvaikutusten arviointi on kokoelma arveluita ja toiveita. Kun puuttuu puolueeton näkemys, mielipiteet kilkkaavat toinen toistaan vastaan ja syntyy jäätynyt konflikti".

Kas , kas. Kaupungin sivuille ilmestyi lehden ilmestymisen jälkeen, 21.10.2015 kello 10:14, kysely Hämeenkadun itäpään joukkoliikennekatu- ja elävöittämiskokeilusta! Kyselyn tekee Ramboll Oy. Heeii, onko vaarana, että saadaan sellainen lopputulos kuin halutaan? Laulun sanoja mukaellen "maksamme velkaa...". Rambollin laskutus kaupungilta vuonna 2014; kokonaislaskutus 3,2 milj.euroa, josta asiantuntija- konsulttipalvelut koko konsernikaupungilta 2,7 milj.euroa, tästä konsernihallinto (kaupungin ja keskustan kehittäminen) maksanut 1,7 milj.euroa. Lähde; Tampere, avoimet ostolaskutut.

Mielenkiintoinen tilanne, kytkentä? Raitiotien yleissuunnitelmaan, jonka yhdeksi osaksi on katsottava myös Hämeenkadun yleissuunnitelma, on osallistunut iso joukko ihmisiä Rambollista, mm. Kirsikka Siik, joka on Tampereen kaupunginvaltuutettu.

Hämeenkadun saneeraussuunnitelma on tehty puhtaasti palvelemaan ratikkahanketta. Kritiiki on aiheellista. Toivottavsti järkevät ihmiset heräävät ja miettivät mistä kokonaisuudessaan on kysymys. Tampereen talous EI KESTÄ näitä kaikkia suurinvestointeja eikä niihin ole tarvettakaan. Virkamiehetkö ja muutama korkean tason päättäjä hääräävät omalla agendallaan, käyttäen valtuustoa ja muita päättäjiä häpeämättömästi hyväkseen?

Yritysvaikutusten arvioinnista sanotaan että se on toiveikas. "Totuus on, perusteellista ja puolueetonta tutkimustietoa on niukasti. Arviointi on sen puutteessa vain mielipide".

Ei, ei mene ihan kuin Strömsöössä. Kansalaiset ovat kiukkuisia ratikkahankkeesta. Suurin osa tietää, että ilman ratikkaakin tullaan toimeen. Perustelut, että lisääntyvä asukasmäärä vaatii ratikkaa, ovat tässä taloustilanteessa kestämättömiä. Sen voisi ymmärtää, jos koko Tampereen asukasmäärä, n. 230 000 asukasta asuisi Kalevan kirkon ja Pyynikin torin rajaamalla alueella.

************

 

Raitiotie jäämässä ilman valtion rahaa?

Valtion 2016 budjetissa ei esitetä yhtään rahaa Tampereen raitiotiehankkeelle! Eikä näy mainintaa myöskään myöhemmille vuosille vuosille osoitetusta raitiotierahasta.

joukkoliikenteen tukemisesta on seuraava kirjaus budjettikirjassa; "Valtio avustaa 9,75 milj. euron määrärahalla Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun seutujen joukkoliikennettä edellyttäen, että rahoitus nostaa seutujen joukkoliikenteen palvelutasoa ja siten lisää joukkoliikenteen käyttöä ja markkinaosuutta sekä parantaa sen kilpailukykyä. Lisäksi valtio rahoituksellaan myötävaikuttaa siihen, ettei liittyminen joukkoliikenteen järjestämisestä vastaavaan viranomaiseen aiheuttaisi kunnalle kohtuutonta kustannustaakkaa. Valtionavustuksen edellytyksenä on, että valtion rahoitus on kytketty MAL-aiesopimuksessa sovittuihin kehittämistoimiin, joilla voidaan varmistaa rahoituksen vaikuttavuus ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Kehysneuvotteluissa päätettyjen sopeutustoimien kohdistaminen suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetukeen vaikuttaa myös MAL-aiesopimuksessa sovittuihin kehittämistoimien rahoittamiseen." Tämä EI OLE kannanotto Tampereen raitiotien puolesta!

Tavoitteena on raitiotien ja sen liityntäpysäköinnin toteuttaminen ja että valtio osallistuu hankkeen rahoitukseen 30 %! HUOM. päätöstä osallistumisesta ei ole. Valtion vuoden 2016 budjetissa Tampereen ratikkaan on varattu 0 (nolla) euroa. Suora kysymys, entä jos valtio ei osallistukaan hankkeeseen? Täytyy muistaa, että Liikennevirasto ja Pirkanmaan ELY-keskus eivät ole valtio. Vaikka Tampere, Liikennevirasto ja Pirkanmaan ELY-keskus ovat 17.3.15 allekirjoittaneet aiesopimuksen Tampereen raitiotien rakentamiseksi. "Valtiosopijapuolet liikennevirasto ja Pirkanmaan ELY-keskus sitoutuvat edistämään raitiotiehanketta niin, että valtion vuosien 2016–2022 talousarvioihin varataan määräraha Tampereen raitiotiehankkeen toteutusta varten." Valtio on omalta osaltaan rikkonut aiesopimuksen, koska määrärahaa vuodelle 2016 tai sen jälkeisille vuosille ei ole osoitettu.

YLA 15.9.15 päätti kaupunkiympäristön 2016 vuosisuunnitelmasta. Suunnitelma sisältää mm. ratikan suunnitteluun 6,5 milj.euroa, josta valtion rahoitusosuus olisi 1,44 milj.euroa. Rohkeita jäseniä YLA:ssa. Valtio ei osallistu budjetissa eurollakaan ratikan suunnitteluun v. 2016, vaan käyttää 2014 myönnettyä siirtomäärärahaa!

************

 

Tampereen ratikkahanke on arvioitava uudelleen. AL 9.8.15

Jo on aikoihin eletty. Kokoomuksen kaupunginvaltuutettu Matti Höyssä kirjoitti, että Tampereen ratikkahanke on arvioitava uudelleen. Olen aina pitänyt Matti Höyssää viisaana miehenä, Tampereen kokoomuksen älykkönä, eikä hän pettänyt nytkään. Kyllähän kokoomuksen ryhmässä on paljonkin kriittistä ajatusta ratikkaa kohtaan, mutta kun tuli luvattua tunnelin vastapainoksi kannatusta ratikalle. Maksetaan velkaa, tunnelivelkaa!

Kirjoituksessaan hän puolustaa tulevaa teknologiaa ja pitää kiskoihin perustuvaa ratikkaliikennettä vanhanaikaisena. Minä ja perussuomalaiset olemme olleet koko ajan tällä linjalla, että ratikkavaihtoehdolle löytyy vaihtoehtoja.

Ratikan yhtenä perusteluina käytetty tiivistysrakentaminen ei viimeisten tutkimusten mukaan olekaan hiilijalanjäljen kannalta paras vaihtoehto. Hajautettu rakentaminen on parempi ratkaisu, näin uutisoi HS. Lähtikö ratikkahanke aikoinaan liikkeelle eräiden projektijohtajien työpaikan turvaamiseksi?

Tänäkin vuonna Tampere hassaa ratikkaan vähintään 4,3 milj.euroa. Ja ketkä ovatkaan olleet asiasta päättämässä? Eikä tällaiset hankintaesitykset ainakaan luo yleistä luotettavuutta Tampereen talouden hoitoon. Telakaivinkone-case tuo oman vivahteensa keskusteluun, rakenteellisesta korruptiosta.

Heh, heh... AL julkaisi ison jutun 12.8. ratikan varikkoalueelta löytyneistä liito-oravan papanoista ja mahdollisista pesäpuista. Muuttaako löytö ratikkavarikon paikkaa? Miten suhtautuvat vihreät tilanteeseen? Pitää ajaa ratikkahanke väkisin läpi ja samalla pitäisi suojella luontoa? Hankala yhtälö, ei ihme jos tulee jakomieliseksi.

************

 

AL 4.8.15. Skoda ostaa enemmistön Transtechista – vahvoilla Tampereen ratikan vaunujen tekijäksi

Transtech on saanut viime vuosina merkittäviä vaunutilauksia VR:ltä. Yhtiö on toimittanut myös raitiovaunuja Helsingin liikenteeseen. Tampereen kaupunki kilpailuttaa parhaillaan ratikan vaunujen toimittajaa ja yksi vahvoista vaihtoehdoista on Transtech. Nyljetäänkö jälleen "karhua", vaikka sitä ei ole vielä kaadettukaan?

Tampereen talous on entistä synkemmässä kunnossa. EI ole rahaa veronmaksajilla enää sijoittaa ratikkaan. Yksi sijoitus kerrallaan riittänee, tunneli!

************

 

Paikallislehti Tamperelaisen kyselyssä (22.7.) pormestari Anna-Kaisa Ikonen saa kehuja ja haukkuja.

Osa lehden lukijaraadista puoltaa Ikosen toimenpiteitä ja olisi valmis jatkamaan hänen pormestaripestiään, toiset ovat taas toista mieltä. Hämeenkatu ja sen elävöittäminen on yksi Ikosen ajama asia. Elävöittäminen aikatauluineen on tehty ratikka varten, ei miksikään ihmisten olohuoneeksi. Kovasti on on ollut kalseaa tänä kesänä oleilla olohuoneessa eikä visuaalinen ilmekään nostata ahaa-elämyksiä.

Joku kirjoitti, että Ikonen olisi rantatunnelin töiden käynnistäjä. Ei ole, kyllä se on pormestari Timo p. Niemisen monumentti. Ratikasta Ikonen haluaa oman monumenttinsa.

AL 24.7. on liikkeellä hyvissä ajoin, jälleen. "Ratikkaratkaisu on peruuttamaton. Siksi kiskojen on kestettävä paitsi kulutusta, myös monisärmäistä arviointia." Lehtihän on jälleen lähtenyt taitavalle manipulointilinjalle. Pirskatti rallaa, kun valtakunnan rahat ovat kateissa ja Kreikkaankin pitäisi riittää. Myös tamperelaisten rahoja. Rakennusyritysten ilmoitustulot ovat tärkeitä!

************

 

Ministeri lupasi rahat ratikalle! Liian aikaisin. AL 11.7.15

Olipa mennä aamukahvilla porot kurkkuun kun luki aviisista, että liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk) on valmis antamaan valtion rahaa Tampereen ratikkaan. Sisäsivuilta selvisi, että Bernerin puhe on yksittäisen ihmisen omaa höpinää.

Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan kannat ovat asiasta täysin levällään, koska perusinfran kunnostus on valtiolle tärkeämpää kuin ratikkahankkeeseen 75 milj.euron kaataminen. Ratikkahankkeen osuus valtion perusinfran kunnostusmäärärahoista (600 milj.€) on 12,5 %. Tampere sai jo tunnelityöhön 67 milj.€.

Samaisessa lehdessä kaupunkikehitysryhmän johtaja Kari Kankaala tuskailee; "Tilanteen olevan haastava, koska Tampereen liikenne- ja maankäyttösuunnitelmat perustuvat siihen, että raitiotie tulee". Kuinka luotettavan kuvan saa ministerin lupauksesta? (IL 29.8.16) Keskustan ministeri Anne Bernerin omistama yritys hakee työ- ja elinkeinoministeriöltä investointitukea sähköautojen ja latausjärjestelmien hankkimiseksi.

Näinhän siinä sitten kävi, että karhua ollaan nylkemässä ennen kuin se on kaadettukaan. Joitain tahoja on johdettu pahasti harhaan. Kaupunkiviestinä kuuluu, että ratikalle suunnitellulta varikkoalueelta hervannasta on löytynyt liito-oravan asuinalue ja kasvillisuutta joka on suojeltu. Sekin vielä!

AL 11.7.15 Ratikka puhutti SuomiAreenassa: " Täysin turhaa", kommentoi Tammelan torin yleisö. Olin paikalla kuulemassa. Vastaus ratikan tarpeellisuudesta oli täysin selkeä, joka ei toimittaja Pokkista miellyttänytkään. Uutta teknologiaa kannatettiin, kuten sähköbusseja.

************

 

Ratikkakiimaa kiihdytetään, kliimaksi lähestyy

Tampereen kh 22.6.15 valitsi äänestyspäätöksellä 8-3 raitiotien infran rakentajaksi TRALLI-ryhmittymän. Päätösten ajankohta ihmetyttää, tai ei sentään, on lomakausi parhaillaan menossa ja kuntalaiset ja päättäjät lomatunnelmissa. Silloin on hyvä runnoa päätöksiä läpi.

Rantaväylän tunnelihankkeen  allianssin muodostavat; Lemminkäinen Oy, Lemminkäinen Infra Oy, A-Insinöörit Suunnittelu Oy ja Saanio & Riekkola Oy.

Raitiotiehankkeen raitiotien infran rakentajaksi ja allianssikumppaniksi valittiin vuorostaan tarjoajaryhmittymä TRALLI, jossa ovat mukana VR Track Oy, YIT Rakennus Oy ja Pöyry Finland Oy sekä aliallianssisopimuksella Ratatek Oy. Tämän allianssin palvelutuottajan kanssa tehdään vielä erillinen sopimus.

Päätetyssä allianssihankinnassa on kyse raitiotien radan, tarvittavan tekniikan ja varikon suunnittelusta ja rakentamisesta. Hankinta koskee noin vuoden kestävää kehitysvaihetta, jonka aikana allianssi laatii yksityiskohtaisen toteutussuunnitelman ja sitoutuu sen mukaiseen tavoitekustannukseen. Kehitysvaiheessa tuotetaan tietoa ja tarkennetaan suunnitelmia ennen päätöstä rakentamisesta. Jos valtuusto päättää lokakuussa 2016 että raitiotie tehdään, niin toteutusvaihe voi alkaa nopeasti valitun allianssikumppanin kanssa.

"Raitiotien ensimmäinen osuus Hervannasta ja TAYSista keskustaan voitaisiin ottaa käyttöön 2019–2020. Toteutuessaan raitiotie sujuvoittaa kulkua joukkoliikenteellä ja tuo uusia mahdollisuuksia kaupungin kasvuun Tampereen, kaupunkiseudun ja valtion strategioiden, sopimusten ja suunnitelmien mukaisesti. Raitiotien varrella voidaan rakentaa laadukkaasti lisää kaupunkirakenteen sisälle."

Höpö, höpö ja vielä kerran hööpöö, ei voi muuta sanoa. Joukkoliikennettä voidaan sujuvoittaa muutoinkin, se on vain tahdosta kiinni. Kaupungin kasvu EI ole tietystä liikkumismuodosta riippuvainen. Kaupunkiseudun ja valtion strategiat, sopimukset ja suunnitelmat menevät uusiksi, koska valtiolta ja kunnilta ei liikenne rahaa huuhaa-suunnitelmien toteuttamiseen. Kaupungin sisään voidaan rakentaa ilman ratikkaakin. Tosin liian tiiviiksi rakennettu alue tutkimusten mukaan aiheuttaa enemmän terveysongelmia kuin väljä asutus. Ottakaa suunnitelma B käyttöön. Vai ei ole? Miksi ei ole? Olen huomauttanut asiasta jo monta kertaa. Että, repikää tuosta huumoria.

"Raitiotien infran rakentamisen kustannusarvio on 250 miljoonaa. Mm. Tampereen kaupungin ja valtion 17.3.2015 allekirjoittaman aiesopimuksen mukaan valtio osallistuu raitiotiehankkeen infran suunnitteluun ja rakentamiseen 30 prosentin osuudella. Vaunukaluston hankinta tehdään erikseen ja sen kustannuksista vastaa Tampereen kaupunki."

Jakaako kaupunki väärää informaatiota? Valtio ei ole päättänyt osallistumisesta ratikan rakentamiseen. ELY-keskus ei ole valtio vaikka onkin valtion virasto. Sieltä allekirjoittanut henkilö on istunut "omilla housuillaan tuleen". Osalistuminen suunnittelunkustannuksiin, EI ole osallistumista rakentamiskustannuksiin.

Palautetaan mieleen, mitä valtuusto sanoi 16.6.14 sopimusten allekirjoittamisista, EI mitään.

"Valtuuston päätöksenteolla haetaan valtuutusta budjetoida raitiotien rakennussuunnittelu ja investointi tulevien vuosien suunnittelu- ja investointiohjelmiin, kilpailuttaa rakentaja- ja toteuttajatahot, resursoida raitiotiehanke kaupungin organisaatiossa ja käynnistää tarvittavat asemakaavojen ja katusuunnitelmien valmistelutyöt."

Raitiotien allianssikilpailutus, päätös parhaan tarjoajan valinnasta 22.6.15 kh:sssa.

Huom. esittelytekstin kohta; "Sopimussuhde tarjouskilpailun voittajan kanssa ei synny vielä tämän päätöksen perusteella vaan vasta allekirjoitetulla sopimuksella. Sopimus voidaan allekirjoittaa aikaisintaan 21 päivän kuluttua siitä, kun tarjoajat ovat saaneet tai heidän katsotaan saaneen päätöksen ja valitusosoituksen tiedoksi."

Päätösehdotus. Konsernijohtaja Yli-Rajala:
"Kaupunginhallitus päättää palveluntuottajan valinnasta siten, että allianssin palveluntuottajaksi valitaan tarjousten laatu- ja hintavertailun perusteella kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen tehnyt tarjoajaryhmittymä TRALLI (VR Track Oy, YIT Rakennus Oy ja Pöyry Finland Oy sekä aliallianssisopimuksella Ratatek Oy)." Huom: ei päätetä ratikkainfran rakentamisesta!

 

Onko kh:lla mandaattia tehdä sitovia sopimuksia? Valtuusto ei ole antanut siihen oikeutta.

Rohkeaa toimintaa kaupunginhallituksen jäseniltä. Miten käy, jos valtio ei tule mukaan hankkeeseen ja Tampere luopuu hankkeesta tai jatkaa omana työnä ja kun sopimus (sitova) on tehty allianssiporukan kanssa. Iso kysymys, jota ei varmaankaan ole pohdittu.

Puolesta äänestivät; Sirkkaliisa Virtanen (vas), Ilpo Sirniö (sdp), Ulla Kampman (sdp), Jaakko Mustakallio (vihr), Harri Airaksinen (kok), Ilkka Sasi (kok), Elina Sirén (kok) ja Anna-Kaisa Ikonen (kok).

Hylkäyksen puolesta äänestivät; Anneli Kivistö (sdp), Satu Sipilä (kd) ja Seppo Silvennoinen (ps).

-----------------

Mielenkiintoista seurata, missä vaiheessa julkisesti aletaan puhua poliittisen vastuun ohella (joka on yhtä tyhjän kanssa) taloudellisesta vastuusta tehdyistä virheellisistä päätöksistä?

Mielenkiintoinen ilmiö suurinvestointien jakautumisesta kahden suuren kesken. Sopivan pistelaskukaavan avulla saadaan isot urakat jaettua molemmille isoille eli YIT:lle ja Lemmikäiselle. Rantatunnelin urakan voitti siis konsortio Lemminkäinen johon kuuluivat, Lemminkäinen Oy, Lemminkäinen Infra Oy, A-Insinöörit Suunnittelu Oy ja Saanio & Riekkola Oy.

 

************

PÄÄTTÄÄKÖ valtuusto 15.6.15 tosiasiallisesti ratikan rakentamisesta?

Tampereen kaupunginvaltuusto käsittelee 15.6.15 kokouksessa Tampereen raitiotiehankkeen jakamista osiin ja päätöksenteon aikataulutusta.

Valtuusto päätti 16.6.14 ratikan rakentamisen ehdollisena. "Lopullinen päätös rakentamisvaiheeseen siirtymisestä tehdään vuoden 2016 aikana, jos kehitysvaiheessa päästään toteutuskelpoiseen ratkaisuun, jonka kustannukset eivät ylitä maanrakennuskustannusindeksiin sidottua 250 milj. euron hintaa ilman kalustohankintaa ja jonka kustannuksiin valtio osallistuu 30 prosentin osuudella."

Onko mahdollista, että tosiasiassa 15.6.15 kokouksessa päätetään ratikan rakentamisesta? On meinaan sen verran hienoja sanakäänteitä käytetty päätösesityksessä. "Kylillä" myös puhutaan siitä, että juhannusviikolla tehdyllä päätöksellä monet ratikkaan liittyvät työt käynnistyvät. Valtuusto tulee olemaan v. 2016 leimasin, joka vain siunaa koko hankkeen.

Raitiotiehankkeen jakaminen osiin käsittää seuraavat osiot;

  • Toteutusmallin valinta
  • Allianssihankinta
  • Raitiovaunuhankinta
  • Allianssihankinnan jakaminen osiin
  • Ratainfran ylläpito-optio
  • Päätöksenteon ajankohta vuonna 2016
  • Raitiotiekatujen tarkentuneet suunnitelmat
  • Raitiotien linjaus Etelä-Hervannassa
  • Hervannan varikkohaaran linjaus
  • Läntinen, Lielahden ja Lentävänniemen haara
  • Aiesopimus valtion kanssa. Kirjoitettu 17.3.15, Tampere, Liikennevirasto ja Pirkanmaan ELY-keskus. HUOM. katsokaa päivämääriä, miten asiaa on käsitelty, aiesopimus - kh:n kokous!

Kh:n päätösesitys; Kaupunginhallitus päättää esittää valtuuston päätettäväksi,

että raitiotien kehitysvaihe jaetaan kahteen osaan siten, että reittikokonaisuus 1 sisältää reitit Hervannasta keskustaan ja keskustasta TaYSille ja että reittikokonaisuus 2 sisältää reitin keskustasta Lentävänniemeen,

että vuoden 2016 valtuuston toteutusvaiheeseen siirtymiseen liittyvässä päätöksenteossa käytetään reittikokonaisuuden 1 suunnittelusta saatavaa tavoitehintaa ja reittikokonaisuuden 2 osalta yleissuunnitelman tarkennettua hinta-arviota ja vaihtoehtoisten reittien hinta-arvioita, niin että voidaan varmistua määritetyn kattohinnan 250 milj. euron pitävyydestä,

että raitiotielinja Etelä-Hervannassa linjataan Arkkitehdinkadun sijaan Hervantajärven asemakaava-alueelle, että varikkohaara linjataan Insinöörinkadulta Atomipolun ja Hermiankadun kautta TTY:n kampuksen piha-alueen sijaan ja

että valtuuston allianssin kehitysvaiheen tulosten perusteella tapahtuvan päätöksenteon tavoiteaikatauluksi asetetaan lokakuu 2016.

Päätösesitys ei ota kantaa valtion osuuteen. MISSÄ ON VARAUTUMINEN SIIHEN, JOS VALTION OSUUTTA, 30 %, KUSTANNUKSISTA EI SAADAKAAN?! AIKOOKO TAMPERE RAKENTAA SIINÄKIN TAPAUKSESSA RATIKAN KAUPUNGIN KUSTANTAMANA?

Tampereen kaupunginhallitus on 1.6.15 hyväksynyt päätösesityksen yksimielisenä. Ikonen Anna-Kaisa (kok), Aleksovski Atanas (sdp), Mustakallio Jaakko (vihr), Hanhilahti Timo (kesk), Kivistö Anneli (sdp), Sasi Ilkka (kok), Sirén Elina (kok) Sirniö Ilpo (sdp), Virtanen Sirkkaliisa (vas), Silvennoinen Seppo varajäsen (ps) ja Kampman Ulla varajäsen (sdp).

Valtuuston kokouksessa 15.6. esitettiin hankkeen myöhentämistä. Esitys kaatui äänin 43 - 23, poissa 1. Samoin kaatui ponsiesitys kansanäänestyksen järjestämiseksi ratikasta kuntavaalin 2017 yhteydessä äänin 20 - 43, poissa 3 tyhjää 1. Vuonna 2014 ratikasta päätettiin äänin 50 - 16, tyhjää 1. Valtakoalition rivit rakoilevat talouden tosiasioiden painaessa päälle. Täältä näet nimi nimeltä, miten valtuutetut ovat toimineet ratikka - ym. suurinvestointipäätöksissä.

Tampereen valtakoalitiolla on kiire saada myös ratikkahanke sellaiseen vaiheeseen, että rakennusliikkeiden toive toteutuu ja keskeyttämisen ehdotusta torjua punastumatta. Koska valtakunnan hallituskuviot alkavat heijastua myös Tampereen kuntapolitiikkaan, joten nyt JUNTATAAN, kun vielä siihen on mahdollisuus. Siinä eivät talouden tosiasiat paina mitään. Sääliksi käy koalition valtuutettuja ja muita edustajia, kun heitä vaaditaan, "kiristetään" tekemään vasten tahtoisia päätöksiä pienen etupiirin tarpeiden tyydyttämiseksi.

Rikoslain 4 luvun 5 §:n pakkotilaa koskeva säännös sopii kuin nenä päähän, kun Tampereen perussuomalaiset ry esittivät PS:n kansanedustajille, että valtion osuudesta luovutaan. "...uhkaavan välittömän ja pakottavan vaaran torjumiseksi tarpeellinen teko on pakkotilatekona sallittu, jos teko on kokonaisuutena arvioiden puolustettava, kun otetaan huomioon pelastettavan edun ja teolla aiheutetun vahingon ja haitan laatu ja suuruus, vaaran alkuperä sekä muut olosuhteet." Ylivelkaantuminen on vaara, jota pitää torjua luopumalla jostakin = valtion osuus ratikkaan.

----------------

AL 18.6.15. Kas kummaa, ihmeiden aika ei ole ohi, mutta kiirettä ei näytä olevan. Tampereen kaupunki aikoo hankkia neljä ladattavaa sähköbussia vuoden 2016 loppuun mennessä. Busseilla on tarkoitus operoida peräti yhtä kokonaista bussilinjaa, Pyynikintori - Rauhaniemi. Ts. busseista saadaan kokemuksia vasta ratikkapäätöksen jälkeen - tarkoituksellisesti.

************

 

Tampereen kaupungin toiminnan ja talouden katsaus 4/2015

Katsauksesta poimittua. Raitiotien projektiallianssi käynnistyy heinäkuussa, jonka jälkeen suunnittelu käynnistyy suurella volyymilla. Valtuusto ei myöntänyt 2014 valtuuksia allianssisopimuksen kirjoittamiseen vaan suunnittelun jatkamiseen.

Maassa on vaihtunut hallitus, joten valtion osallistuminen ratikkaan EI ole varmaa. Kysymys kuuluukin, ottaako kaupunginhallitus vastatakseen kustannuksista, jos ratikkahanke kaikesta huolimatta runnotaan läpi, jotka mahdollisesti aiheutuvat valtion osuuden pois jäännistä, n. 70 milj.euroa? Onko kaupungilla mahdollisuus vaatia vahingonkorvausta kh:n jäseniltä ja ao. virkamiehiltä, jos ja kun he riskeeraavat sekä tekevät tietoisesti päätöksiä tilanteessa, jossa valtion osuus rahoitukseen voi jäädä saamatta?

************

 

AL 21.5.15. Ratikka nirhaisee autokaistoja

Ei pelkästään nirhaise vaan poistaa käytöstä. Itsenäisyydenkadulta poistuu käytännössä kaksi kaistaa sekä tämän myötä autojen parkkipaikat. Sivukaduille poikkeaminen tehtäisiin mahdottomaksi, samoin sivukaduilta Itsenäisyydenkadulle tulo.

Voi, voi meitä pölvästejä. MIllaiset päättäjät olemme valinneetkaan. Kaupungin liikenteen valtasuoni ollaan poistamassa siitä tarkoituksesta, mihin se on aikoinaan tarkoitettu ja rakennettu. Tosiasia on, että ratikan myötä yksityisautoilu lisääntyy. Miksi, siksi että tavallinen tallaaja ei pitkiä matkoja tee kävellen noustakseen ratikkaan, toiseksi, jos esim. työmatka vaatii ratikkalinjan molemmissa päissä liikuntavälineen vaihtoa, niin vaihtoehtona on oma auto. Siinäpähän liikuttelette puolityhjä ratikkaa 5-7 min. välein.

Tiivistysrakentaminen ja kaupungistuminen eivät vaadi ratikkaa, koska on olemassa järvämpiä ratkaisuja. Mm. käyttämällä olemassa olevaa rataverkkoa, uuttaa teknologiaa, kuten sähköbussit. Busseilla voidaan muuttaa linjoja tarpeen mukaan, mutta kun raiteet on kaivettu maahan niin sinä neovat!

Tosin uusi hallitus voi evätä valtion osuuden, ja on todennäköistä että näin tapahtuu, osallistumisesta ratikan kustannuksiin nykyisessa taloustilanteessa. Tätä mahdollisuutta olen tuonut esiin jo pitkän aikaa. Kuulutan vaihtoehtosuunnitelman perään! Kai sellainen on laadittu?! Jaaa, miksi ei ole tehty? Mikään ei ole niin varmaa kuin epävarma. Tämä muistisääntö pätee edelleenkin.

************

 

AL 28.4.15 Ratikkahanke sai kuprun kylkeensä Hämeenkadun elävöittämiskokeilusta tehtiin hylkäävä päätös

Tampereen yhdyskuntalautakunta kaatoi 28.4.15 Hämeenkadun elävöittämiskokeilun. YLA äänesti kokeilun kumoon äänin 6-5. Tampereen pormestariohjelmassa on sovittu, että yksityisautotonta Hämeenkatua kokeillaan. Kokeilusta on sovittu vuoden 2016 loppuun. Myös ratikan rakentamisesta päätetään v. 2916 aikana, vaikka kaikki suunnitelmat tehdään siten, ikään kuin ratikan rakentamispäätös olisi olemassa. Rakentamisesta vaan EI ole päätöstä.

Elävöittämissuunnitelman hylkäämistä kannattivat Hannele Strömberg (kok), Reeta Ahonen (kok), Petri Rajala (kok), Anne Tervo (sdp), Aarne Raevaara (ps) ja Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen (kesk). Päätösesityksen puolesta äänestivät Pekka Salmi (sdp), Jari Niemelä (sdp), Tarja Jokinen (sdp), Jaakko Stenhäll (vihr) ja Kalle Hyötynen (vas).

Tähänkin suunnitelmaan olisi käytetty 70 000 € varoja. Summa ei ole suuri kaupungin budjettiin verrattuna, mutta periaatteellisena asiana se on suuri. Saman aiakaisesti palveluista revitään säästöjä, että saadaan tällaiset EI tarpeelliset hankkeet toteutettua. Samaan kategoriaan menne kh:n 27.4.15 tekemä päätös Tampere Tunnetuksi ry:lle myönnetystä 25 000 € avustuksesta Tampereen 50. valoviikkojen avajaisten järjestämiseksi.

Mitä tuosta YLA:n kokouksesta on luettavissa? Koalition sisäiset ristiriidat, otetaan irtiottoja. Ei olla enää yhtenäisesti pormestariohjelman takana. Osoittaa vain, että pormestariohjelma kaipaa päivitystä vastaamaan reaalimaailmaa, koska se ei ole kuntalaisten, suuren enemmistön, edun mukainen.

Heh, heh...valtataistelua YLA vastaan pormestari! Kaupunginhallitus voi käyttää otto-oikeuttaan. Voihan kiesus tätä tiedolla johtamista.

Kyllä, pormestari Anna-Kaisa Ikonen (kok) käytti veto-oikeuttaan ja otti elävöittämisasian kaupunginhallituksen käsittelyyn. Oliko YLA:n päätös poliittisesti "sopimaton" vaikka olikin laillinen? Päätös ei vastannut koalition toiveita. Mutta, ei hätää, kaupunginhallitus päätti 11.4.15 äänin 8-2 elävöittämisestä.

Elävöittämistä kannattivat; Anna-Kaisa Ikonen (kok), Harri Airaksinen (kok), Ilkka Sasi (kok), Anneli Kivistö (sdp), Ilpo Siniö (sdp), Atanas Aleksovski (sdp), Jaakko Mustakallio (vihr) ja Sirkkaliisa Virtanen (vas). Uuteen valmisteluun ja hylkäämistä esittivät; Seppo Silvennoinen (ps) ja Satu Sipilä (kd). Elina Siren (kok) äänesti tyhjää.

Kehitetään olemassa olevia järjestelmiä, rataverkkoa ja toimivaa bussiverkkoa eikä vaikeuteta liikennöintiä. Muuttunut taloustilanne ja olosuhteet huomioon ottaen, Tamperelle riittää tämä malli.

Näyttää siltä, että pormestari on kärsinyt arvovalta- ja imagotappion, kun lukee kansalaisten mielipidekirjoituksia ja kuuntelee alueen yrittäjiä? Jopa kaksi kirjoitusta (1 ja 2) aiheesta saman päivän lehdessä. Jokainen kaupunginjohtaja ja pormestari haluaa jättää jälkeensä oman monumentin. Ikosen haluaa monumentikseen ratikan!

Em. hankkeisiin ja säästöihin liittyvät kiinteästi tapaukset väinö ja onni. Kuinka paljon Tamperella tarvitaan Väinön ja Onnin kaltaisia kohtaloita ennenkuin asioita laitetaan, mietitään kansalaisen kannalta? Hämeenkadun elävöittämiset ja ratikat ovat toisarvoisia, kun puhutaan ihmisarvoisesta elämästä. Onnin tapauksesta on tehty viranomaisille tutkintapyyntö siitä, että onko Tampere mahdollisesti syyllistynyt heitteillejättöön.

Pormestarille ja muillekin muistutukseksi. Valtakunnassa käytiin kansanedustajavaalit, jonka johdosta valtarakenteet muuttuivat. Tampereen valtakoalitio nojaa vielä "vanhaan" valtarakenteeseen. Heitän vihjeeksi, että voisi olla viisasta ja tutkia valtasuhteisssa tapahtuneita muutoksia ja peilata niitä Tampereen päätöksen tekoon.

Nyt on hyvä tilaisuus katsoa, että ns. "tunnelivelka" virheille on menettänyt merkityksensä. Näyttää vahvasti siltä, että kun etsitään valtakunnallisia säästöjä, punakynä heilahtaa ratikkarahoituksen yli.

************

 

AL 25.4.15. Tampere kysyy nyt kaupunkilaisten mielipidettä ratikan katuympäristöstä.

Ensimmäinen kysymys; tarvitaanko ratikkaa, toinen kysymys; onko siihen varaa? Tästä voi jokainen jatkaa. Talousarvion 2016 suunnitteluun on annettu tiukat ohjeet. Muualta pitää leikata, säästää, tehostaa toimintaa, jne..., mutta kas kummaa, ratikkahankketta em. toimenpiteet eivät koske. Velkamäärä kasvaa.

Kävin viikolla 19 Skotlannissa. Edinburghin kaupungissa oli tilaisuus nähdä se surullisen kuuluisa ratikka, jonka rakennusaikataulu venyi ja paukkui sekä kustannukset karkasivat käsistä, ollen lopulta 14 km:n matkalta 1,2 miljardiaeuroa. Ratikoiden rakentamisen hintavertailuja täältä.

Edinburhin ratikka

Kuva: Ossi Aho 2015

------------

Kaupungin ostolaskut tulivat keväällä kuntalaisillekin avoimiksi. Tietojen suuresta määrästä huolimatta, olen paneutunut tarkemmin laskujen virtaan. Keskustelua on käyty myös AL:n mielipidepalstalla. laskumassaan on upotettu myös ratikkaan kohdistuvia laskuja.

************

 

Ratikka-allianssin rakentaminen etenee

Kh valitsi 20.4.15 jatkoon seuraavat tarjoajaryhmittymät;

1. Tarjoajaryhmittymä TRALLI: VR Track Oy, YIT Rakennus Oy ja Pöyry Finland Oy, alihankkijana Ratatek Oy. YIT Rakennus Oy ja Pöyry Finland Oy olivat kilpailemassa tunneliallianssista nimellä Peitsi.

2. Tarjoajaryhmittymä TRALA: Lemminkäinen Infra Oy, Ramboll Finland Oy, Alstom Transport SA ja A-Insinöörit Suunnittelu Oy. Lemminkäinen Infra Oy, Ramboll Finland Oy ja A-Insinöörit Suunnittelu Oy kilpailivat tunneliallianssista nimellä Lemminkäinen. Tämä voitti myös tunneliallianssikilpailutuksen.

Avoimien ostolaskujen mukaan ryhmittymän TRALLIN yritykset ovat laskuttaneet kaupunkikonsernia v. 2014 yhteensä n. 1,8 milj.eurolla ja TRALAN yritykset n. 5993 milj.eurolla. Tähän kuuluu myös tunnelin rakentamisesta aiheutuneet kulut.

************

 

Valtio ottaa ja valtio antaa, ainakin lupaa

AL 13.3.15. Päivän lehdessä, samalla aukeamalla pari juttua jotka nivoutuvat toisiinsa. Kelirikko uhkaa runnella tiet. Pirkanmaan ely-keskus kertoo, että kelirikosta aiheutuvat ongelmat ja painorajoitukset lisääntyvät maakunnan teillä jatkossa. Nykyinen, hidastuva korjaustahti tulee näkymään teillä tulevaisuudessa. Syynä tähän on, RAHAN puute. Ratikan rahoitus kun ei ole keneltäkään pois! Näin väitti valtuutettu Juhana Suoniemi (vihr) taannoin. Tosiasia on, että Tampere ratikkatoimillaan aiheuttaa maakunnalle lisääntyviä ongelmia.

Tampereen Perussuomalaisten valtuustoryhmän lausunto Pirkanmaan maakuntakaava 2040, joka rakentuu Tampereen (ratikka)ehdoilla.

Toinen juttu . Ratikasta aiesopimus valtion kanssa. Tampereen kaupunki solmii ennenaikaisen aiesopimuksen ratikasta Liikenneviraston ja ely-keskuksen kanssa. Valtion osuus olisi rakennuskustannuksista 30 %, kaupunki kustantaisi kaluston itse. Ehtona on kaavoituksen keskittäminen ratikan varteen suurien väestösiirtojen toteuttamiseksi ja Tampereen suurkaupungin luomiseksi. Sitova toteutussopimus edellyttää kaupunginvaltuuston ja eduskunnan päätöstä. Heh, heh... Valtuuston päätös puuttuu ratikan rakentamisesta, mutta kaupunginhallitus päättää 15.6.15 ratikka-allianssista?

Valtuuston kokous 16.6.14; "Valtuuston päätöksenteolla haetaan valtuutusta budjetoida raitiotien rakennussuunnittelu ja investointi tulevien vuosien suunnittelu- ja investointiohjelmiin, kilpailuttaa rakentaja- ja toteuttajatahot, resursoida raitiotiehanke kaupungin organisaatiossa ja käynnistää tarvittavat asemakaavojen ja katusuunnitelmien valmistelutyöt.
Valtuuston myönteinen päätös tarkoittaa sitä, että Tampereen kaupungin kaikki suunnittelu lähtee siitä lähtökohdasta, että yleissuunnitelman mukainen raitiotie toteutetaan. Tämä vaikuttaa yleis- ja asemakaavoituksesta ja joukkoliikennejärjestelmän suunnittelusta lähtien aina katuympäristön ja kunnallistekniikan yksityiskohtaisiin ratkaisuihin asti. Valtuuston päätös tulee olemaan myös kaupungin linjaus kantakaupungin yleiskaavan, keskustan strategisen yleiskaavan, Pirkanmaan maakuntakaavan ja kaupunkiseudun rakennesuunnitelman uudistamisen valmistelutöihin.”

Valtuusto EI antanut 16.6.14 valtuuksia allekirjoittaa sitovia sopimuksia, mm. allianssisopimus tai muut vastaavat.

Syy aiesopimuksen kiirehtimiseen on tulevat eduskuntavaalit. Päättäjät vaihtuvat, painopisteet muuttuvat. Tuleva eduskunta ei ehkä näekään Tampereen ratikkaa valtakunnalliseksi ykköskohteeksi.

HUOM. Ratikan infran toimittajan valinta on otettu pois Tampereen kaupunginhallituksen 30.3.15 listalta. Asia tulee uudelleen käsittelyyn 13. huhtikuuta. Ratikan infra tarkoittaa raiteita ja kaikkea muuta tarvittavaa, mutta ei itse vaunuja. Kaupunkilaisten kannalta järkevintä olisi hylätä koko hanke, vaikka salaisia sopimuksia tunneli- ja ratikkaäänestyskäyttäytymisistä rikottaisiinkin.

Samaan vyyhtiin on laitettava Tampereen syvällä kyntävä talous. Kyllä Tampereen kehittämiseen ja kehittymiseen pitää löytyä muita lääkkeitä kuin liikenneinfrat (tunneli ja ratikka) ja suuret väestönsiirrot. Pysyvvien työpaikkojen ja yritysten toimintaedellytyksille ei juuri kukaan tamperelainen päättäjä korvaansa heilauta, koska rahat heidän mukaansa tulevat vain jostain!! Poikkeuksena on muutama oikean yrittäjätaustan omaava valtuutettu.

On nää hianoja kytköksiä. Tampere sitoutuu omalta osaltaan maksamaan ratikkahankkeesta 175 000 000 euroa, että saa valtiolta 75 000 000 euroa. Tähän päälle tulee vielä kalustokustannus n. 70 000 000 euroa. Sanon heti, että turha tulla vertailemaan tätä bussikaluston hankintaan. Sehän on jo olemassa, eikä sitä lähdetä hankkimaan 0-tilanteesta, kuten ratikkahankkeessa on pakko tehdä.

Kansalaisten on syytä tietää kaupunginhallituksen jäsenten nimet, jotka ovat pontevasti ajamassa ratikkaa Tampereelle ja kurjistamassa maakuntaa. Eduskuntavaaleja varten tärkeä tieto on myös, kuka näistä on eduskuntavaalissa ehdokkaana.

Ratikan puolesta 16.3.15 kh:ssa äänestäneet; Satu Sipilä (kd, vara), Anna-Kaisa Heinämäki (vihr), Aleksi Jäntti (kok, vara),
Ilkka Sasi (kok), Elina Sirén (kok), Atanas Aleksovski (sdp), Ilpo Sirniö (sdp), Sirkkaliisa Virtanen (vas)
ja Anna-Kaisa Ikonen (kok).

EI äänestivät; Anneli Kivistö (sdp) ja Tiina Elovaara (ps).

Ps. joukkoliikenteen käyttäjämäärä laskivat Tampereella 2014 yhden prosentin verran! Vaikka väestömäärä Tampereella kasvaa, joukkoliikenteen käyttäjien määrä kuitenkin vähenee. Mielenkiintoinen yhtälö. Tämä nakertaa pahasti ratikan tarpeellisuuden uskottavuutta rahan puutteen lisäksi. Ups. Tamperehan ei olekaan maailman ruuhkaisin paikkakunta! Mikä pettymys.

************

 

Pirkanmaan joukkoliikennejärjestelmä

Suunnitelma perustuu toivotulle väestömäärän kasvulle, saatavissa olevalle liikkumistiedolle (myös roskapussien ulosviennit laskettu matkoiksi), sisääntuloväylien ruuhkautumisiin, harvoin kulkeviin juniin, jne....

Miksi liityntäpysäköintiä Pirkanmaalle? Kuulemma ruuhkautuminen kasvattaa kysyntää. Ruuhkautumisesta voidaan olla montaa mieltä. Tampereella normaalin liikenteen aiheuttama jonoutuminen ja sen pysähtely eivät ole mitään ruuhkautumista.

Suunnitelmassa sanotaan, että Pirkanmaalla on tuhansia liityntäpysäköijiä, yhteenlaskettuna. Kyllä on, Parkanossa, Orivedellä, Toijalassa, Nokialla rautatien varteen pysäköijiä. Tampereen sisäisessä liikenteessä näitä ei ole eikä tule. Suunnitelmat siitä, että ihmiset käyttävät liityntäpysäköintiä kaupungin sisäisessä liikenteessä ovat utopiaa. Jos bussin tai ratikan bysäkki ei ole kävelymatkan päässä, max n. 400 m, he käyttävät omaa autoa joilla sellainen on. Sitä suurempaa oman auton käyttö on, jos molemmissa päissä joutuisi vaihtamaan liikennevälinettä. Henkilöautoliikenne kasvaa, menee juuri päin vastoin mikä oli tavoitteena.

Ihmisten käyttäytymisen lainalaisuudet on unohdettu mm. ratikkahanketta eteenpäin tönätessä.

Suomi on lamassa. Kansalaisten ostovoima hiipuu, verottaa ei voi määräänsä enempää. Talousviisaat kertovat, että Suomen talous ei nouse 5-10 vuoteen. Mistä aiotaan ottaa rahat ratikkaan, kun Tampereen talous edelleenkin menee alamäkeä kirjanpitokikkailusta huolimatta. Tampereella ei ole varaa ratikkaan!

 

************

Ratikalla rahastetaan etukäteen ja ohjaillaan päätöksentekijöitä

Kyllä kaupungin virkamiehillä on kadehdittava taito pyörittää kunnallisia luottamushenkilöitä päätöksenteossa mielensä mukaan . Hyvänä esimerkkinä tämä ratikkahanke. Ratikalla rahastetaan vaikka rakentamispäätös puuttuukin.

Esimerkki on tuleva, ylimääräinen PSHP:n valtuuston kokous, jossa käsitellään vain Kaupin Kampuksen asemakaavaan. Päätösehdotuksena on, että MERKITÄÄN TIEDOKSI. Yksinkertaisella maininnalla PSHP joutuu hyväksymään Kampuksen kaavan ja sen mukanaan tuomat maksuvelvoitteet.

Kaavan toteuttaminen edellyttää maanvaihtoja PSHP:n ja Tampereen välillä. Erinäisiä sopimuksia ja rasitteiden muodostumisia syntyy. Edelleen esityksessä sanotaan, että kaupungilla on oikeus toteuttaa raitiotie ja raitiotietä palvelevat rakenteet, esim. pysäkit, vaikka lain voima kaavasta ja päätös ratikan rakentamisesta edelleenkin puuttuvat.

Uskomatonta, PSHP:n valtuustolle annettavalla tiedoksiannolla ollaan kuittaamassa miljoonaluokan sitoumukset, mm. alueen kustannukset yhdyskuntarakentamisesta, ?? milj.euroa, josta Kampuksen osuus raitiotien kustannuksista lasketaan n. ?? milj.euroon. Esittelytekstissä puhutaan raitiotien kustannuksista, mutta maanvaihtosopimuksessa pelkästään joukkoliikenneyhteydestä.

Myös Pirkanmaan maakuntakaava 2040 luonnos puhuu joukkoliikennekäytävistä, johon kuitenkin on upotettu ratikka. Hienoa olla tamperelaisena, että saadaan koko Pirkanmaa osallistumaan ratikan kustannuksiin. Harmittaa vain maakunnan väen puolesta, kun muu tiestö, niin rauta- kuin maantietkin rappeutuvat kiihtyvällä vauhdilla, mutta saahan Tampere ratikan.

Päätöksentekoprosessi muistuttaa "satulapäätöstä". Aikaisemmin pienemmissäkin asioissa enne