KANSIAREENA

Poliittista tilannetta ja -sekoilua. KansiAreenaa koskevia kaupunginvaltuuston ja -hallituksen kokousten päätöksiä tälle sivulle!

© Ossi Aho

Lukuohje; käänteinen järjestys, viimeisin päivitys on ensimmäisenä.

Tästä suoraan politiikka-, talous-, tunneli- ja ratikkaosioon sekä etusivulle.

 

Tampereen kasino ei kiinnosta

Tampereelle ilmestyi vuosi sitten uusi vetonaula, joka on jäänyt rajusti kävijätavoitteesta. Nyt ihmetellään huuli pyöreänä, miksi Nokia-areenan kasinolla ei käydä? (AL 19.12.2022) Heti voi vastata. Jos on tullut areenan tapahtumiin, maksanut lipun ja ostanut sisällä syötävää ja juotavaa, ei tee mieli enää kantaa rahoja kasinolle, vaikka niitä olisi jäänyt.

”Asiakkaita ei ole ollut niin paljon kuin ensimmäiseen vuoteen toivoimme, mutta samalla täytyy muistaa, että ensimmäinen vuosi on ollut poikkeuksellinen esimerkiksi koronasulkujen takia. Emme saaneet sellaista starttia kuin olimme toivoneet”, Helsingin ja Tampereen kasinoiden johtaja Tiina Siltanen

Tampereen kasinon ensimmäisen vuoden tavoite oli yli 200 000 kävijää. Lopulta kävijöitä oli vuoden aikana vain 60 000–70 000.

Miksi ihmiset eivät löydä tietään kasinoon? "Kasino ei ole vielä niin tunnettu illanviettopaikkana. Kasinon erilaisista tilaisuuksista, pelikouluista ja palvelutarjonnasta ei vielä tiedetä riittävästi. Lisäksi areenan upea palvelutarjooma ei ole vielä riittävästi asiakkailla tiedossa. Moni saapuu Nokia-areenalle tapahtumaan, mutta ei tiedä, että siellä on myös upea hotelli tai kasino. Asiakaspolun sujuvuudessakin on vielä kehitettävää.”

Mitä aiotte nyt tehdä, jotta tulos ja kävijämäärät saataisiin nousuun?

”Tänä vuonna olemme harjoitelleet ja keränneet paljon oppia siitä, miten Nokia-areenan tapahtumien asiakasvirrat liikkuvat. Jatkamme ponnekkaasti tietoisuuden levittämistä lain sallimissa rajoissa, ja kasinon tapahtumien sekä palveluiden kehittämistä.”

”Casino Tampere on kaupunkiin yksi kansainvälisen tason palvelu lisää. Sen ainutlaatuisuudesta kannattaa olla ylpeä. Tosiasia on, että kukaan ei matkusta Tampereen kasinolle pelkästään kasinon vuoksi. Vaikka kysymys olisi kasinotaloudesta, ei silloinkaan.

*******************************

 

Myydäkö vai eikö myydä

Uutispommi jysähti! Omistajat haluavat myydä Nokia-areenan (AL 29.11.2022): tavoitteena mahdollisimman kova tuotto – Tämän verran suunnitelmista nyt tiedetään.

Tampereen Nokia-areena on omistajilleen bisnestä. Areenayhtiö myydään sopivan hetken koittaessa. Ensimmäisenä vuotenaan areena on ollut omistajilleen hyvää bisnestä.

Mitään ei ole sovittu

Tampereen kaupunki on monitoimiareenan suurin yksittäinen omistaja 40 prosentin osuudella. Sijoittajakumppaneilla SRV, OP-ryhmä, Ilmarinen ja Lähi-Tapiola-ryhmä on yhteensä 60 prosentin osuus.

Kaupunki mukana 40 prosentin osuudella ja on sijoittanut osakepääomaan neljä miljoonaa euroa ja sijoittajakumppanit yhteensä 6 miljoonaa euroa.

Tampereen kaupungin liiketoiminta- ja rahoitusjohtaja Arto Vuojolainen toteaa, että kaupungilla on suurempi suhteellinen riski, mutta "eniten voitettavaa, mikäli asiat menevät hyvin".

"Sapluuna on olemassa, mutta mitään ei ole sovittu, eikä ole mitään kantaa siihen, myykö kaupunki osakkeitaan koskaan", Vuojolainen sanoo.

Hän toteaa, että fokus on saada areena toimimaan ja mahdollisten ostajienkin intressissä on nähdä miten hyvin liiketoiminta sujuu.

Vuojolaisen mukaan kaupungin omistuksen suhteen on varmasti erilaisia kantoja. Osa voi haluta säilyttää omistuksen kaupungilla, jotta ei synny samanlaista tilannetta kuin entisen Hartwall-areenan osalta Helsingissä, ja osa voi katsoa ettei tamperelaisten veronmaksajien tulisi olla mukana monitoimiareenan tapaisessa liiketoiminnassa. Niin, miksi kaupungin pitäisi olla hallin osakkaana?

******************************

 

Tuottoluvuisssa ilmaa _ ketä uskoa

Tamperelainen -lehti uutisoi 11.11.2022; "Näin valtavan summan rahaa jääkiekon MM-kisat toi Tampereen alueelle – Kisavieraat käyttivät ruokiin ja juomiin lähes 30 miljoonaa"

Myöhemmissä selvityksissä on käynyt ilmi, että lmoitetut luvut sisältävät ilmaa. Tampereen rekisteröity majoitusmyynti KOKO toukokuun osalta oli 12,76 M euroa. Lisäksi AirDNA:n rekisteröimättömän majoituksen (esim. Airbnb) myynti oli 1,5 M euroa.

 Ketä palvelee paikkansa pitämättömien tietojen levittäminen? Kysymyksiin vastatessa perusteltiin vain konsultin tekemillä kyselyillä ja ohjelmistolla.

******************************

 

Nokia areenan ensimmäinen vuosi täyttänyt odotukset

Nokia areena ollut käytössä vajaan vuoden. Uutiset kertovat, että neljä konserttia (AL 17.10.2022) Nokia-areenassa toi Tampereelle jättipotin. Tätä kaikkea jättiareena on kaupungille antanut ensimmäisenä vuotenaan.

Yksittäinen tapahtuma voi tuoda tuloja jopa miljoonia euroja. Nokia-areenan 1,3 miljoonan kävijän tavoite ylittyy tänä vuonna reilusti. Sijainti keskustassa on muuttanut myös kiekkoyleisön käytöksen.

Pelkästään neljän ison konsertin kävijät käyttivät kesällä Tampereella yhteensä noin 15 miljoonaa euroa. Tästä muuta kuin lipputuloa on 9 miljoonaa euroa.

Tapahtumajärjestäjä Live Nation, Nokia-areena ja Tampereen kaupunki teettivät kävijätutkimuksen Ghostin, Eric Claptonin sekä Queen-yhtyeen ja Adam Lambertin kahden konsertin kävijöille.

Näihin kyselyihin kannattaa suhtautua varauksella. Luvut sisältävät kaunistelua ja sisältävät "ilmaa".

******************************

 

Nokia-areenalle tunnustusta

Tampereen areena on saanut Stadium Business Summit -palkinnon. (YLE 6.7.2022) Areena mitteli palkinnosta maailman tunnetuimpien stadionien kanssa.

Voitto tuli Sponsoroinnit, myynnit ja markkinointi -sarjassa. Palkinnot jaettiin tiistaina Manchesterissa.

Samassa sarjassa palkinnon saajiksi olivat ehdolla myös esimerkiksi Barcelonan maineikas Camp Nou ja Los Angelesin areena.

Tampereen areenan eli Nokia Arenan kanssa kilpailivat Spotify Camp Noun ja Crypto.com Arenan lisäksi Intuit Dome, Headingley/Clean Slate ja River Plate/Mas Monumental.

Tampereen kaupungin hankejohtaja Tero Tenhunen hehkutti voittoa Twitterissä. Hänen mukaansa palkinto on "upea tunnustus areenan hyvästä kaupallistamistyöstä".

Onnittelut hyvästä sijoituksesta!

******************************

 

Kansiareenan UROS -nimisekoilu häivytettiin ansiokkaasti

Tampereen kaupunginvaltuusto käsitteli 16.5.2022 mm. tili- ja vastuuvapauksien myöntämisiä. Mrtkille pantavaa on, että kansiareenan, nykyisin Nokia -areenan edeltäjästä UROS -areenasta ei mainita sanaakaan vuoden 2021 tilinpäätöskirjassa.

Samassa valtuuston kokouksessa merkittiin tiedoksi tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2021. Arviointikertomuksessa käsiteltiin Kansi ja areena -hanketta. Myöskään siinä yhteydessä ei mainita sanallakaan UROS -nimisekoilusta.

NImisekoilu häivytettiin nopeasti ja tehokkaasti. Eikä ketään laitettu vastuulliseksi sekoiluun.

Tosin kh joutuu vastaamaan arviointikysymykseen; mitkä ovat kaupungin kustannukset ja vastuut Kansi ja Areena
 -hankkeesta?

KOY Tampereen Monitoimiareenan liikevaihto oli 2021 1729000 euroa, muut tuotot 2288000 euroa. Tilikauden tulos - 2570000 euroa. Kokonaisvelkamäärä 115469000 euroa.

******************************

 

Tampereen yhteistyökumppani Uros asetettiin konkurssiin

Uros asetettiin konkurssiin 9.2.2022 (YLE). Mitä voitokkaista bisneksistä kertoneelle yhtiölle nyt tapahtuu? Konkurssista on puhuttu jo pitkään.

Areenan aiemman pääsponsorin omistaja Jyrki Hallikainen sai yli 20 miljoonaa euroa myymällä osia Uros-yhtiöstä ennen kulissien romahtamista. (YLE 23.4.2022)

Viime vuoden alussa Hallikainen siirsi valtaosan Suomen-omaisuudestaan silloisen vaimonsa nimiin. Hallikaiselta miljoonia velkovan Nordean mukaan tarkoituksena oli siirtää omaisuutta velkojien ulottumattomiin.

Miten Tampere hoitanut riskien hallinnan ja -analyysin, kun tuollaisen yhtiön kanssa lähdettiin tekemään yhteistyötä. Olivatko areenan ja Tampereen herrat tässä asiassa liian "sinisilmäisiä"?

Onko Tampereen kaupungin sisäisellä tarkastuksella edes mahdollisuutta tutkia, mitä kaikkea tämän hankkeen taakse kätkeytyy? Todennäköisesti ei, koska sisäinen tarkastus on suoraan kaupunginhallituksen alainen.

Tilintarkastus ei ole nähnyt minkäänlaista ongelmaa omistajaohjauksen toiminnassa.

Kun hanke sai Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa myönteisin päätöksen, ei mennyt montaa päivää kun uutisoitiin, että SRV hakee poikkeamislupaa vähentää työpaikkojen määrää ja lisätä rakennusten korkeutta asuntojen rakentamiseen.

Havaittavissa, että Aamulehden linkit myös tässä tapauksessa katkeavat ja aihe häviää melko nopeasti.

******************************

 

Nokia Areena hyötyy Ukrainan sodasta

Niin ikävää kuin se onkin, Tampereen Nokia Areena hyötyy 24.2.2022 alkaneesta Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan.

Tampereen Nokia-areenaa harkitaan Helsingin Hartwall-areenan tapahtumien uudeksi järjestämispaikaksi, jos tapahtumia ei haluta enää järjestää Hartwall-areenalla.

Tapahtumien mahdolliset siirtämiset liittyvät Ukrainan sotaan. Hartwall-areena on venäläisomisteinen ja omistajat ovat Venäjän sotatoimien takia lännen pakotelistalla.

******************************

 

Nokia Areenan toiminta seis koronarajoitusten vuoksi

Vuosi 2022 alkoi Nokia Areenalla kuin myös muillakin sektoreilla koronarajoitusten painaessa päälle. Helmikuussa rajoituksia lievennetään asteittain. Kaikki rajoitukset pitäisi olla poissa maalikuun alkuun mennessä. Saa nähdä, onko pysyvä olotila.

 

2022

2021

 

Nokia Areenan toiminta käynnistyi, koronarajoitukset varjostavat toimintaa

Nokia Areena on ollut auki jääkiekko-otteluissa ja musiikkitapahtumissa. Suitsutusta on tullut joka puolelta.

Arkkitehti Daniel Libeskind totesi areenan olevan ”naapuruston uusi keskus”. Libeskindille areenaprojekti oli ensimmäinen laatuaan. Vaikka hän on suunnitellut useita tunnettuja rakennuksia, tämä oli ensimmäinen areena.

– Se tekee tästä niin jännittävää, Libeskind sanoo.

– Se on arkkitehtuurin mysteeri ja magiikka, että ideasta ja luonnoksesta tulee todellinen. Eikä sitä voi todistaa muuten kuin rakentamalla.

Libeskind muistutti, ettei hän ole tehnyt areenaa yksin: mukana on ollut useita arkkitehteja.

– Tämä on ollut fantastinen matka eikä se ole vielä ohi, Libeskind sanoi tulevaan eteläkanteen ja sen tornitaloihin viitaten.

Pääsin käymään, en esitysten aikaan, ja näkemään esittelyn kaikista kerroksista. Hulppeata ja massiivista on. Tulee mieleen pröystäily, ikäänkuin oltaisiin miljoonien asukkaiden kaupungissa. On juoma- ja ruokapaikkoja, aitiot ovat kyllä mahtavat ja niihin saa tilattua tarjoilut.

Areenan yhteyteen avautui myös Suomen toinen kasino. Pitäisi löytyä jopa 133 pelikonetta. kasinolle odotetaan 250 000 kävijää vuodessa ja pääosan asiakkaista odotetaan tulevan muualta Suomesta.

Lappia tuli myös areenan yhteyteen. Lapland Hotels Arena aloitti joulukuun puolessa välissä.

Nyt vain toivotaan, että yleisö löytää ja käy. Puolityhjänä pitkään käyvä areena ei ole kaupungille eduksi. Mitä tekee koronapandemia? Juuri nyt (21.12.2021) keskustellaan koronasuluista, jotka kestäisivät kolme viikkoa.

Onko pahasti ennustettu, kun sanon, että 3-5 vuoden päästä tulee avustushakemus kaupungille Tampere-talon ja muiden kulttuurilaitosten tapaan. Näin en soisi käyvän.

AVI päätti 23.12.2021 että. Pirkanmaalla on koronasulku 25.12.2021 - 8.1.2022. Myös tuolle ajalle sijoittuvat Nokia Areenan esitykset peruuntuivat.

Uros konkurssiin

Näinhän siinä sitten kävi, että isot velkojat hakevat areenan aikaisemman yhteistyökumppanin, teknologiayhtiö Urosta konkurssiin. YLE 20.12.2021.

Syksyn kohuyhtiötä hakevat konkurssiin Nordea, Oulun Osuuspankki ja Finnvera, joille Uros on velkaa lähes 13 miljoonaa euroa.

Kas kummaa! Teknologiayhtiö Uros vastustaa velkojiensa konkurssihakemusta. Yhtiö sanoo käyvänsä parhaillaan useita rahoitusneuvotteluja, joiden menestyessä se pystyy suoriutumaan velvoitteistaan eikä ole konkurssilaissa edellytetyllä tavalla maksukyvytön.

******************************

 

Nokia Areena on sitten korkattu

Nokia Areenan avaus ja ensimmäinen peli-ilta oli 3.12.2021. Ilves voitti Tapparan numeroin 3-6. Hyvä Ilves!

Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan, katsojien tulo, koronapassin tarkastuksesta huolimatta, sekä poistuminen olivat sujuneet sutjakkaasti.

Isot tapahtumat tuttuja, sanoo Sisä-Suomen poliisin komisario Marko Luosa. Hänen mukaan pelin jälkeen 13 000 ihmistä katosivat maisemaan ongelmitta. ”Ihan normaaliviikonloppu. Viikonloput ovat aina vilkkaita täällä. Tehtäviä on riittänyt, mutta ei sillä tavalla, että niillä olisi suoraa linkkiä tuohon areenaan.”

Hän toteaa, että Tampereella on totuttu isompiin yleisötapahtumiin. ”Joka kesä ennen koronaa Tampereen keskusta on ollut yksi jatkuva huvittelualue ja meillä on ollut isompiakin ihmismääriä kaupungilla kesäviikonloppuina. Siihen nähden ei oikeastaan aiheuttanut mitään, kun katsotaan kesän festariviikonloppuja. Tämähän ihan erilaista kansaa, joka tuollaiseen kiekkopeliin tulee. He eivät ole tulleet bilettämään”. 

”Meillä olisi ollut isompaankin probleemiin vastetta, mutta ei ollut tarvetta käyttää sitä.”

Luosan mukaan katujen sulkeutumisesta oli tiedotettiin hyvin ja osittain sen ansiosta suuremmilta ongelmilta vältyttiin.

”Ei tullut sellaisia ongelmia, mitä ennakoitiin, esimerkiksi väärinpysäköintiä. Väki on ilmeisesti tullut niin paljon tästä paikallisen tiedottamisen vaikutusalueelta, että on osannut ennakoida.” Täysin uusi tilanne nähdään hänen mukaansa, kun areenalle saapuu isoja kansainvälisiä esiintyjiä ja yleisöä saapuu ympäri valtakuntaa.

Hienoa kuulla, että liikennejärjestelyt toimivat hyvin, vaikka katujen pollarit ja opasteet eivät olleetkaan vielä toiminnassa, koska ovat vielä "vaiheessa."

Nokia-areena tuntui saavan pääosin positiivista palautetta.

Sosiaalisen median käyttäjien mukaan esimerkiksi pelättyjä liikenneruuhkia ei ollut juuri ollenkaan. Saman havainnon tekivät myös Aamulehden paikalla olleet toimittajat. Monessa tviitissä mainittiin myös, että vessoja ja anniskelu- ja ravintolapaikkoja oli siinä määrin riittävästi, etteivät nekään ruuhkautuneet.

Ainakin yhdessä tviitissä puolestaan kommentoitiin, etteivät hallin penkit olleet parhaat mahdolliset. A–B-päädyn yhdessä vessassa oli yhden tviittaajan mukaan ongelmia. Areenan toimitusjohtaja Marko Hurme sanoi, että kyse oli rikkoutuneesta putkesta, joka korjattiin illan aikana.

Hallin miljöö keräsi kuitenkin varauksetta kehuja.

******************************

 

H-hetki areenan avaamiselle lähestyy

AL julkaisi su 28.11.2021 selventävät karttakuvat Nokia Areenan eri kerroksista. Helpottaa suunnistamista omalle paikalle. Tässä linkki lehden juttuun, valitettavasti vain maksumuurin takana. Olen laittanut kerroksista kartat yhdelle sivulle (pdf), löytyy täältä.

Tampereen liikenne on ensimmäisen kerran testissä 3.12.2021, jo ennen peliä ja pelin jälkeen, kun kaikki, n. 13 000 katsojaa yrittävät ulos samaan aikaan. Jos ei ole pakko liikkua alueella, kannattaa väistää.

 Tappara - Ilves peli kysymyksessä, ja tietojen mukaan paikat myyty loppuun.

******************************

 

Nokia Areena

Tampereen areenan nimiongelma ratkesi yllättävän nopeasti, areenan uusi nimi on nyt Nokia Areena (RL 19.11.2021).  Yhtiö (areena-yhtiö) suitsutti uutta kumppaniaan ”ikoniseksi brändiksi”

Tampereen Kannen monitoimiareenan uusi nimisponsori on verkkolaitteita valmistava Nokia ja areenan nimi on Nokia-areena. Hyvä, että nimiongelma ratkesi. Sinällään hauska tilanne, että Tampereen Nokia Areena viittaa myös Tampereen naapurikuntaan Nokiaan.

Nokian ja areenayhtiön sopimus on viisivuotinen. Lisäksi sopimus sisältäen option viiden vuoden jatkosopimuksesta.

Nokia-areena vihitään käyttöön joulukuun alussa kahdella Tampereen Ilveksen ja Tampereen Tapparan Liiga-ottelulla, jotka ovat loppuunmyytyjä.

Nokia-areena toimii ensi keväänä pelattavien jääkiekon MM-kisojen päänäyttämönä ja Suomen kotikaukalona. Toinen kisapaikka on Helsingin Hartwall-areena.

Areenayhtiön toimitusjohtaja Marko Hurme sanoi tavoitteeksi myydä eri tapahtumiin yhteensä 800 000 lippua vuodessa. Aikaisemmin puhuttiin, jopa miljoonasta kävijästä. Ei saa luovuttaa jo lähtötelineissä!

Jääkiekko-otteluihin areena vetää yli 13000 katsojaa ja konsertteihin parituhatta enemmän. Areenan kiinnityksiin kuuluvat muun muassa Andrea Bocelli ja Sting, jotka esiintyvät Tampereella alkuvuonna.

******************************

 

Areenan suitsutusta ja yhteistyökumppani rikostutkintaan

Melkoinen yhteensattuma. Peräkkäisinä päivinä Tampereen areena on julkisuudessa. Ensin kovalla (IL 4.11.20221) suitsutuksella. 

Tampereen uuden areenan päällysmiesten puheista ei hehkutusta puuttunut, kun junaradan päälle kaupungin keskustaan valmistuva rakennus esiteltiin torstaina medialle.

Kalervo Kummolan junailema uusi ökyareena on täynnä hulppeita yksityiskohtia:

Saunamaailma katolla, omakotitalon suuruinen mediakuutio, hotellihuoneista näkymät kentälle, led-kaukalo ja 1,2 miljardia pikseliä näyttöpintaa. Noin 120 miljoonaa euroa maksava Tampereen uusi areena aukeaa joulukuussa.

Maailman modernein, kaikkien aikojen teknisin ja katolla areenahistorian ensimmäinen saunamaailma.

Päivää myöhemmin uutisoitiin, että Oulun poliisi tutkii teknologiayhtiö Uros Oy:n toimintaa törkeänä avustuspetoksena.

Rikosepäilystä uutisoi ensimmäisenä uutistoimisto STT. STT on aiemmin kertonut, että Uros antoi tarkoituksella vääriä tietoja Business Finlandille saadessaan miljoonien eurojen tuotekehityslainat ja avustukset 2010-luvun alussa.

Teknologiayhtiö Uros nousi koko kansan tietoisuuteen vuoden 2020 keväällä, kun Tampereen tulevan monitoimiareenan ja oululaisen Uros Oy:n kymmenen vuoden pituinen sponsorisopimus julkistettiin. Sittemmin sopimus on irtisanottu. Halli jatkaa toimintaansa aiemmalla nimellään eli Tampereen Kannen areenana.

Tampere ja areenayhtiö sanoivat yhteistyösopimuksen irti UROS Oy:n kanssa. Todella syytäkin. Käräjäoikeus määräsi Uroksen maksamaan (AL 11.11.2021) Nordealle melkein seitsemän miljoonan euron velat – yhtiö ja sen pääomistaja eivät vastanneet pankin kanteisiin määräajassa.

Nyt on kaupunginhallituksen syytä ryhdistäytyä, ja aloittaa tutkinta siitä, miksi ja kenen toimesta UROS Oy:tä suositeltiin yhteistyökumppaniksi. Esittelijälläkin on vastuunsa.

****************************

 

Valmistuuko areena avajaisiin mennessä?

Herää kysymys, valmistuuko areena avajaisiin mennessä? Toinen päivän uutinen (Rakennuslehti 28.10.2021) oli, että materiaalien hintojen nousu sekä Tampereelle rakennettavan Kansi ja Areena -hankkeen heikko taloudellinen kehitys rokottivat SRV:n tulosta.

”Tampereen Areenan loppuunsaattamiseen liittyy loppuvuoden aikana edelleen aikataulu- ja loppukustannusriskejä, vaikka työmaahenkilöstömme on hienosti saanut monta haastetta ratkottua syksyn aikana”, Sipola (tj) sanoo yhtiön tiedotteessa. Tämä on kohta, joka saa jännityksen kohoamaan monella taholla.

Toimitusjohtaja kuitenkin vakuuttaa, että haasteista huolimatta Tampereen Areena valmistuu aikataulussaan. Mutta kiirettä pitää. Kyllä pitää, koska virallisiin avajaisiin on vain 48 päivää.

Haasteet Tampereen Areenan kokoisissa megahankkeissa kuuluvat Sipolan mukaan asiaan – kuten sekin, etteivät vaikeudet johdu yhdestä yksittäisestä asiasta vaan useasta, joista osa voi tulla yllätyksenä jopa kokeneelle rakentajalle. ”Hanke on edennyt pala kerrallaan ja sitä mukaa on selvinnyt, mikä siellä on tilanne”, Sipola toteaa. Toivottavasti SRV ei joudu tilanteeseen, jossa lyödään hanskat tiskiin.

Avataanko areena ensimmäiseen jääkiekko-otteluun Tappara-Ilves 3.12.2021, puolivalmiina vai enemmän valmiina, se nähdään. runsaan kuukauden kuluttua.

****************************

 

Nimellä veivaukselle tuli loppu

(AL 28.10.2021) Tampereen uuden areenan pääsponsori vaihtuu. Areenayhtiö Koy Tampereen Monitoimiareena tiedotti torstaina, että areenayhtiön hallitus on päättänyt irtisanoa areenan nimisopimuksen Uros oy:n kanssa. Ainoa oikea ratkaisu.

Areena jatkaa toistaiseksi toimintaansa Tampereen Kannen areena -nimellä.

”Uros oy:n saama julkisuus on liitetty vahvasti ja negatiivisesti myös areenaan. Lisäksi nimikumppanin taloudellisesta asemasta julki tulleet tiedot ovat aiheuttaneet vakavan epäilyn siitä, onko yhtiöllä kykyä vastata nimisopimuksen mukaisista velvoitteistaan jatkossa”, areenayhtiön toimitusjohtaja Marko Hurme perustelee irtisanomispäätöstä tiedotteessa. ”Tässä tilanteessa päätös on nähdäksemme ainoa oikea.”

Näin kohut seurasivat toistaan syksyllä

Keskiviikkona 22.9. Uros oy ilmoitti toimitusjohtajan vaihtumisesta. Jerry Raatikaisen tilalle toimitusjohtajaksi nousi emoyhtiön teknologiajohtajana ja Suomen maajohtajana toiminut Rauno Jokelainen.

Torstaina 23.9. uutisoitiin, että Uros oy:n jättivoittojen takaa paljastui lähes tyhjä kassa.

Torstaina 23.9. Uros-yhtiön perustaja ja hallituksen puheenjohtaja Jyrki Hallikainen vahvisti, että Jerry Raatikainen sai potkut toimitusjohtajan paikalta.

Keskiviikkona 29.9. uutisoitiin, että Patentti- ja rekisterihallitus PRH harkitsee Uros oy:n määräämistä selvitystilaan tai poistettavaksi kaupparekisteristä, sillä yhtiö ei ole toimittanut tarkastettuja tilinpäätöksiä kaupparekisteriin PRH:n toistuvista pyynnöistä huolimatta.

Tiistaina 5.10. uutisoitiin, että Uros-yhtiöltä vaaditaan miljoonien eurojen saatavia Helsingin käräjäoikeudessa. Yhteensä yli 15 miljoonan euron saatavia velkoivat Valtiokonttori, Nordea ja Oulun Osuuspankki.

Perjantaina 8.10. uutisoitiin, että Uros oy ryhtyi Kärppien pääsponsoriksi samaan aikaan, kun yhtiö haki lyhennysvapaata veronmaksajien rahoilla myönnettyihin Business Finlandin edeltäjän Tekesin myöntämiin lainoihin.

Maanantaina 18.10. uutisoitiin, että Uros-yhtiö on jättänyt heinäkuusta 2021 lähtien maksamatta useita pieniäkin laskuja.

Torstaina 28.10. areenayhtiö tiedottaa irtisanovansa sopimuksen Uros oy:n kanssa.

Mitä tästä opitaan? Yhteistyökumppaneiden valinnassa pitää olla huolellisempi eikä uskoa välikäsiä, vaikka kuinka houkuttelevia sopimuksia tarjoaisivat. Kenen aloitteesta ja kenen toimenpiteillä UROS tuli sopimuskumppaniksi, siinäpä kysymystä?

****************************

 

Uros-yhtiö jättänyt maksamatta jo pieniäkin laskuja

Näin uutisointiin 18.10.2021 (HS). Miljardien eurojen konserniliikevaihdosta raportoiva teknologiayhtiö Uros Oy on jättänyt maksamatta useita pieniäkin laskuja heinäkuusta lähtien, kertovat perintäyhtiöt. Asia selviää taloustietoyhtiö Asiakastiedon koostamista tiedoista.

Aiemmin julkisuudessa on kerrottu, että yhtiö ei ole kyennyt maksamaan ajoissa miljoonien eurojen tuotekehitys- ja muita lainoja, mutta nyt yhtiöllä on vaikeuksia pienempienkin summien kanssa.

Viimeisin merkintä eli 1957 euron suuruinen tratta on viime tiistailta 12. lokakuuta. Ensimmäinen näkyvillä oleva maksuviiveestä kertova merkintä on 2509 euron tratta heinäkuulta. Heinäkuun ja lokakuun välillä lähetetyt tratat ovat 457 euron, 297 euron ja 155 euron suuruisia.

Asiakastieto ennustaa, että Uros Oy maksaa laskunsa seuraavan yhdeksän kuukauden aikana heikosti. Yhtiön maksuviiveet ovat huomattavasti suurempia kuin Asiakastiedon saman toimialan verrokkiyrityksissä keskimäärin.

****************************

 

Areenan avajaisiin on aikaa n. kaksi kuukautta

Viimeaikoina puheenaiheina ollut UROS Oy ja Tampereen monitoimiareenan sponsorisopimus. UROS oli velvoitettu uhkasakon uhalla toimittamaan tilinpäätöstiedot PRH:lle. #Aamulehti kertoi 5.10.2021, että tänään odotetaan uutta tietoa https://www.aamulehti.fi/tampere/art-2000008311902.html

Viimeisin merkintä PRH:n rekisteriin tehty 29.9.2021, todennäköisesti tilinpäätöstiedot kirjattu. Täältä saat tietää yhteenvedot UROS Oy:n tilinpäätöksistä useammalta vuodelta.

Nyt https://www.is.fi/yritys/uros-oy/helsinki/2403929-2/ näyttää osan tilinpäätöstiedoista. Jännä juttu tuo Taloussanomien kuva Uroksen liikevaihdosta 2019. Sen mukaan liikevaihto olisi ollut 2,66 miljardia euroa. Tilinpäätöksen mukaan liikevaihto on ollut 7,6 miljoonaa euroa. Merkittävä ero.

Millaisia tilinpäätöslukuja sponsorineuvottelujen aikoina on pyöritelty, siitä julkisuudessa ei ole kerrottu. Tosin kaikenlaisia muita lukuja on singahdellut senkin edestä.

Kenen toimesta ja esityksestä UROS Oy on tullut osaksi areenan nimisotkua. Tämän luulisi kiinnostavan myös Tampereen päättäjiä.

UROS-yhtiö ryppääseen kuuluu myös Uros IOT Oy. Se on (2779830-7) perustettu vuonna 2016 ja sen toimialana on Toimistokoneiden ja -laitteiden sekä tietokoneiden vuokraus ja leasing. Katso kaikki yrityksen julkiset tiedot (Kauppalehti)!

Todennäköisesti on käynyt näin, että ensin on perustettu vuonna 2016 Goodspeed Rent Oy niminen firma, jolla oli suuret suunnitelmat. Rekisteritietojen (YTJ) mukaan nimi vaihdettiin Uros IOT Oy:ksi vuonna 2018.  Kyseinen Uros IOT Oy poistettu työnantajarekisteristä 2019.

****************************

 

Selvitykseen odotetaan lisäselvityksiä!

Tampereen Uros live –monitoimiareenan pääsponsori, teknologiayhtiö Uros toimitti odotetun kirjallisen selvityksen 8.10.2021 tilanteestaan Tampereen areenayhtiölle. Areenayhtiön johto käsitteli selvitystä perjantaina.

”Areenayhtiö haluaa vielä muutamiin asioihin lisätarkennuksia, joihin Uros Oy on luvannut vastata. Dialogi areenayhtiön ja Uros Oy:n välillä jatkuu, kun pyydetyt lisäselvitykset saapuvat. Tiedotamme asiasta lisää, kun lisäselvitykset on analysoitu”.

Selvitykseen lisäselvityksiä, lisäselvitykseen vielä lisäselvityksiä, niin, eiköhän sitten olla sitä mieltä, ettei ketään huijattu, ainakaan paljon!

Julkisuudessa on luettavissa KOy Tampereen Monitoimiareenaa koskevia tilitietoja viime vuosilta. Vuoden 2020 liikevaihto sen mukaan oli 242 000 euroa. Mikä osuus siitä oli yhtiön ja Uros Oy:n välisestä sponsorisopimuksesta tulleen? No, ei vaikuta suurelta siihen mediamyllytykseen nähden.

Kuinka moni tietää, mikä yhtiö on Tampereen Monitoimiareena GP Oy? Ei varmaan monikaan.

Yhtiö kuuluu oleellisena osana kansiareenan yhtiörakennetta. Kuten tiedetään Tampere on KOy Tampereen Monitoimiareenan vähemmistöosakas 40 %  - osuudella. 60 % hallitsee tällainen yhtiö kuin Tampereen monitoimiareena Ky.

KOY Tampereen Monitoimiareena (vuokraus+hallinta) Täältä näet paremmin kansiareenayhtiorakenne.pdf

       Tampereen kaupunki 40%

       Tampereen monitoimiareena Ky (vuokraus+hallinta) 60%
            Tampereen Monitoimiareena GP Oy, op. 2500 € (rahoitus). Vastuunalainen yhtiömies.
            LähiTapiola Tampereen Tornit Ky
            SRV Tampereen Areena ja Tornit Ky
            OP - Henkivakuutus Oy
            OP Vakuutus Oy
            Op Eläkekassa
            Op Eläkesäätiö

Em. yhtiöt jakautuvat vielä alayhtiöihin.

Tampereen Monitoimiareenan GP Oy:n talouslukuja luettavissa täältä.

**************************

 

UROS -konkurssikypsä

Uros-yhtiön tilanne kriisiytyy aina vaan pahemmaksi. Siltä vaaditaan yli 15 miljoonan euron velkasaatavia Helsingin käräjäoikeudessa. Yhtiö väittää tehneensä muhkeaa liikevoittoa.

Suurin velkoja on Valtiokonttori. Toimitusjohtajan mukaan yhtiöllä rahoitusneuvottelut käynnissä..

Jättivoitoista kertoneelta teknologiayhtiö Urokselta vaaditaan miljoonien eurojen saatavia Helsingin käräjäoikeudessa. Valtiokonttorin, Nordean ja Oulun Osuuspankin velkasaatavat yhtiöltä nousevat korkoineen ainakin yli 15 miljoonaan euroon.

Kanteiden perusteella suurinta velkaa Urokselta hakee Valtiokonttori. Kyse on lähes viiden miljoonan euron tuotekehityslainoista, jotka Uros lainasi vuosina 2011 ja 2012 silloiselta Tekesiltä eli nykyiseltä Business Finlandilta.

Lähes kymmenen vuoden aikana Uros on maksanut lainoista vain korkoja alle 400000 euroa. Lähes viiden miljoonan euron lainojen lisäksi maksamatta on korkoja yli 900000 euroa.

Valtiokonttorin kanteen mukaan Business Finland päätti määrätä lainat välittömästi takaisinmaksettavaksi viime vuoden joulukuussa. Uros ei kuitenkaan ole Valtiokonttorin perintätoimista huolimatta maksanut lainoja takaisin, kanteessa sanotaan.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008311611.html

Aamulehti otti tiukasti pääkirjoituksessaan 6.10.2021 kantaa; "Uros-areenaa ei ehkä koskaan avata Tampereella. Keskusareenan hämärästä sponsorista tulee liian kova mainehaitta." Kyllä monitoimiareena avataan suunnitelmien mukaan, nimi vain saattaa olla toinen.

Tuntematon Uros tuli julkisuuteen oikeastaan vasta areenan sponsorina. Yhtiöstä ei tiedetty juuri mitään, mutta ei tunnuta tietävän vielä nytkään.

Areenayhtiön omistajilla on varasuunnitelma tällaisten tilanteiden varalle. Jos sponsorisopimusta ei nyt irtisanota, on suuri riski, että Uros-yhtiön tulevat vaikeudet vetävät lokaan Tampereen keskustan näkyvimmän monumentin.

YLE avasi, mitä luvattiin ja mitä on tulossa (Yle 6.10.2021)

Piti tulla 200 työpaikkaa ja kansainvälistä mainetta: Nämä neljä komeaa asiaa teknologiayhtiö Uros lupasi Tampereelle ja miten kävi?

Tamperetta näytti houkuttavan Uroksessa ainakin sen lupaamat työpaikat, suurelta näyttänyt liikevaihto, kansainväliset yhteydet ja digitaalinen loikka, jota yritys tarjosi.

Näinpä! Kenen toimesta, kuka esitteli Uros -yhtiön valitsemista areenan sponsoriksi? Onko yhtiön tausta selvitetty aikoinaan riittävästi vai onko asia jäänyt puheiden varaan? Tarvitaanko vielä poliisia tutkimaan mahdollisena petosrikoksena, ehkä se tullaan näkemään?

**************************

 

Areenan sponsori pankrottiin - skandaali!

Patentti- ja rekisterihallitus ((PRH) ei ole yrityksistään huolimatta saanut uhkasakon tuomitsemista koskevaa päätöstä tiedoksi Uros Oy:n hallituksen puheenjohtajalle Jyrki Hallikaiselle.

PRH aikoo ryhtyä tositoimeen, jos Uros Oy ei toimita kaikkia tarvittavia tilinpäätösasiakirjoja.

– PRH harkitsee seuraavaksi, olisiko tarkoituksenmukaista aloittaa osakeyhtiölain 20 luvun 4 §:n mukainen menettely, jossa Uros Oy voidaan määrätä selvitystilaan tai poistettavaksi rekisteristä, lakimies Jussi Huolman toteaa Iltalehdelle.

Osakeyhtiölain mukaan rekisteriviranomaisen tulee määrätä yhtiö selvitystilaan tai poistettavaksi rekisteristä, jos yhtiö esimerkiksi ei ole rekisteriviranomaisen kehotuksesta huolimatta ilmoittanut tilinpäätösasiakirjoja rekisteröitäviksi vuoden kuluessa tilikauden päättymisestä.

Eihän siitä niin kovin pitkä aika ole (5.3.20220), kun shampanjalaseja kilisteltiin kaupungin ja Uros -yhtiön kanssa laaditun sponsorisopimuksen kunniaksi..

Millä perusteella ja kenen esityksestä alunperin Uros -yhtiö nousi esiin? Tämä on syytä selvittää pohjiaan myöten. Ehkäpä tämäkin joskus selviää, tai sitten ei!.

Areenayhtiö vaatii Uroksen johdolta nopeasti vastauksia väitteisiin, kokous pidettiin tiistaina – näin kommentoivat toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja. (AL 29.9.2021)

Tampereen uuden areenan toimitusjohtajan mukaan Urokselta tarvitaan avoimempaa viestintää, ettei areenayhtiöltä kyseltäisi sponsorin asioista. Areenan hallituksen puheenjohtaja kertoo, että Uroksen tilanteen vaikutuksesta areenan maineeseen keskustellaan aktiivisesti.

On kuin lukisi jännitysromaania. Nyt määräaika päättyy 13. tammikuuta 2022. Ellei tilinpäätöspapereita ole siihen mennessä tullut, yhtiö asetetaan selvitystilaan. https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008300102.html

**************************

 

Reitit poikki pollareilla

Tapahtumien aikaan laitetaan areenaa ympäröivät reitit

Areenan suurimmat yleisövirrat virtaavat suurtapahtumien jälkeen Vuolteenkadun yli Sorinkadun ja Kansikadun leveydeltä, arvioi liikenneinsinööri Timo Seimelä.

Siksi Sorinkadun jatkeeksi tulee korotettu suojatie Vuolteenkadun yli. Risteyksiin areenan ympärille tulee uudet liikennevalot. Alueelle syntyy liikenteenohjausjärjestelmä, jolla turvataan suurten ihmismassojen turvallinen poistuminen Areena-alueelta.

Vuolteenkatu areenan edestä suljetaan suurimpien tapahtumien aikaan noin tunniksi kadun sisältä ponnahtavien ajoesteiden, pollareiden avulla. Katutila areenan ympärillä suljetaan, kun esimerkiksi yli 10 000 katsojan tilaisuus on päättymässä.

**************************

 

Huhumylly käy kovilla kierroksilla UROS -areenan ympärillä

AL uutisoi 24.9.2021 https://www.aamulehti.fi/talous/art-2000008285530.html , että soppa Uros-yhtiön ympärillä sakenee.

Tampereen Uros-areenan pääsponsori vaihtoi yllättäen toimitusjohtajaa. Uros-yhtiön hallitus on ollut vajaamiehinen jo 9 kuukauden ajan. Yhtiön jättivoittojen takaa paljastui lähes tyhjä kassa. Uros-yhtiö ei ole toimittanut tarkastettuja tilinpäätöksiä kaupparekisteriin Patentti- ja rekisterihallituksen toistuvista pyynnöistä huolimatta.

Tampereen Uros-areenan toimitusjohtaja Marko Hurme, mitä ajattelet kohusta? ”Tässä on monilla mennyt puurot ja vellit sekaisin yhtiöiden osalta. Toivon ensinnäkin, että ihmiset ymmärtäisivät sen, että on kyseessä kaksi täysin eri yhtiötä, kaksilla täysin eri omistajilla. Ja sen, että kyse on markkinointisopimuksesta.”

”Uros Live -areenan nimemme on Uros-yhtiön tuotemerkki. Areenaa yhtiö käyttää markkinointikanavana.”

Mikä on teknologiayhtiö Uroksen rooli Tampereen uudessa areenakokonaisuudessa?

”Meillä on markkinointiyhteistyösopimus nimikumppanuudesta, me olemme heille markkinointialusta. Kun areenayhtiö perustetaan, perinteisesti nimi on se asia mikä myydään tai vuokrataan jollekin toimijalle.”

Onko Uros maksanut laskunsa areenayhtiölle?

”Uros on maksanut ja hoitanut kaikki velvoitteensa.”

Onko areenayhtiö selvittänyt riittävän tarkasti Uroksen taustat?

”Kun sopimuksia on tehty, niin kaikkien yhtiöiden kanssa on tarkastettu heidän taustojaan.”

 

Harmillista Tampereen kannalta

https://www.aamulehti.fi/tampere/art-2000008288298.html

Tampereen kaupunki omistaa Uros Live -areenayhtiöstä 40 prosenttia ja on sijoittanut siihen 26 miljoonaa euroa.

**************************

 

Colosseumin avajaisiin on kolme kuukautta. Nyt pitää alkaa hehkuttamaan ohjelmatarjontaa tosissaann

Areenan joulukuun tarjonnassa on mm; ke 15.12.2021 UROS LIVE -areenan avajaiset: Eppu Normaali ja Tampere Filharmonia, Santtu-Matias Rouvali.

Aamulehti julkaisi ti 14.9.2021 muhkeann Areena -kokonaisuuden, jossa kerrotaan herkullisia tarinoita Tampereen areenoiden, Hakametsä ja Tammela,  historiasta ja tulevaisuudesta.

**************************

 

Pääsponsorille, ei niin hyvää mainosta

Uros-konsernin tilinpäätös paljastaa (IL 2.9.2020), että patenttien omistus- ja lisensiointijärjestelyillä näyttää annetun harhakuva yhtiön suuresta menestyksestä ja voitoista.

Miljardiliikevaihdon ilmoittanut Uros-konserni maksoi vuonna 2019 Suomeen tuloveroja 2057 euroa. Yhtiön mahdollinen verovälttely on Suomessa ainakin 50 miljoonaa euroa.

Uros-konsernin tilinpäätöstietojen perusteella yhtiön suunnitelmat Sveitsin pörssiin listautumisesta voivat olla vaikeuksissa. Tilintarkastaja ei ole vieläkään hyväksynyt Uros-konsernin vuoden 2019 tilinpäätöstä.

Kansan tietoisuuteen

Teknologiayhtiö Uros nousi koko kansan tietoisuuteen vuoden 2020 keväällä, kun Tampereen tulevan monitoimiareenan ja oululaisen Uros Oy:n kymmenen vuoden pituinen sponsorisopimus julkistettiin.

Mikä oli kaupungin rooli sponsorisopimuksen aikaansaannissa? Kovasti sitä keväällä 2020 hehkutettiin.

Sopimuksen mukaan Tampereen keskustaan nouseva monitoimihalli sai nimekseen UROS LIVE. Se toimii mm. paikallisten jääkiekkojoukkueiden Ilveksen ja Tapparan kotiareenana.

Miljardiliikevaihdon saavuttanut Uros Oy nousi viime keväänä uudelleen otsikoihin. Ihmetystä herättivät yhtiön suunnitelmat listautua Sveitsin pörssiin ja sen Suomeen maksamien verojen olematon määrä.

**************************

 

Toiveet ainakin ovat kovat

Nelonen Media Liven promoottori Timo Isomäki uskoo areenan soveltuvan monenlaisten esiintyjien (AL 1.9.2021) käyttöön. Varmasti areena soveltuu, mikään ei estä.

Uros-areenan toimitusjohtaja Marko Hurme kertoo, ettei vastaan ole vielä tullut artistia, jonka toiveita ei pystyttäisi täyttämään. Hyvin optimistinen näkemys, ottaen huomioon, ettei ensimmäistäkään esitystä ole pidetty.

Live Nationin pääpromoottorin Scott Lavenderin mukaan areenan valmistuminen lisää Tampereen vetovoimaa esiintymispaikkana. Hän vieraili valmistuvalla areenalla elokuun lopulla.

Lavender nostaa esille areenan sijainnin keskellä kaupunkia. Keskeinen sijainti on myönteinen asia, mutta samalla areena tulee olemaan hieman tiiviimpi. Areenan tarjoamat mahdollisuudet vastaavat silti isoimpien tuotantojen tarvetta.

Lisää kilpailuetua, onkohan noin?

Uuden areenan valmistuminen lisää Tampereen ja samalla koko maan mahdollisuuksia tarjota esiintymispaikkoja artisteille. Tämä kyllä pitää paikkansa. Tosin, ei esiintymispaikoista ole tähänkään asti ollut pulaa.

Aiemmin suurien tähtien esitykset ovat painottuneet Helsingin Hartwall-areenalle tai ulkostadioneille, kuten Tampereen Ratinan stadionille tai Helsingin Olympiastadionille. Meinaavatko muut kuin Ratina lopettaa tähtien esitykset, epäilen?

Lavenderin mukaan Helsingin ja Tampereen tapahtumapaikat eivät kilpaile keskenään, vaan tukevat toisiaan ja lisäävät yhdessä Suomen vetovoimaa. Tai sitten kilpailevat toinen toisensa hengiltä. Toivottavasti kuitenkaan ei käy näin, ainakaan heti.

Näin varmasti toivovat kaikki tapahtumapaikkojen yllä pitäjät. Suomessa ongelmana ei niinkään ole esiintymispaikkojen riittävyys. Haasteena on saada esiintyjät tulemaan maahan sekä maksavat asiakkaat katsomaan ja kuuntelemaan esiintyjiä.

**************************

 

Stressaa -  vaikka sitä ei myönnetä

Tampereen Uros-areenan avajaisiin on aikaa enää noin neljä kuukautta (AL 14.8.2021). Tällä hetkellä paikan päällä työskennellään kovaa vauhtia, jotta kaikki saadaan valmiiksi joulukuuhun mennessä. Sanotaan, että rakentamisen suhteen aletaan olla pikkuhiljaa voiton puolella, mutta töitä paiskitaan yhä kovasti. Projekti on sujunut pääasiassa aikataulussa, vaikka ongelmia työvoiman ja materiaalien saatavuudessa on ajoittain ilmennyt.

Mikä tilanne on budjetin kanssa? Yhtiö ei kommentoi julkisuuteen yksittäisten projektien kustannustilannetta.

Työvoimapulan syyksi mainitaan, että rakentaminen on vilkasta, ja ala on täystyöllistetty. Kesälomat ovat myös aiheuttaneet haasteita resurssisuunnitteluun. Vilkas rakentaminen on ollut syynä myös materiaalien saatavuushaasteisiin. Tällä hetkellä areenan työmaalla työskentelee noin 500 henkilöä. Parin seuraavan kuukauden työntekijämäärä on 500-600 välillä.

Koronaviruspandemia on kurittanut rakennusprojekteja laajasti maailmassa. Materiaaleista on ollut pulaa ja kustannukset ovat nousseet.

Valmista avajaisiin mennessä

Toimitusjohtaja Hurme kertoo odottavansa eniten sitä, että Uros-areena saadaan avattua asiakkaille, sillä heitä varten koko projekti on tehty. Hän odottaa innolla kuluttajien palautetta siitä, miten he ovat työssään onnistuneet.

Kun rakennuttajat ovat saaneet työnsä valmiiksi ja luovutushetki tulee, silloin Hurmeen mukaan nähdään se, vieläkö paikan päälle jää rakennettavaa avajaispäivän jälkeiselle ajalle. Toistaiseksi ei vaikuta siltä, että rakentamista olisi tarve jatkaa enää avajaispäivän jälkeen.

Areenasta ikuisuusprojekti, jonka kehitystyö ei lopu avajaisiin

Vaikka rakentaminen valmistuisi joulukuussa, eivät työt kuitenkaan pääty siihen. Hurme kertoo, että kyseessä on ikuisuusprojekti, jota ei olekaan tarkoituskaan saada täysin valmiiksi joulukuuhun mennessä valmiiksi. Tällä hän viittaa muun muassa teknologian kehittymiseen, jossa Uros-areena haluaa olla mukana.

– Tämä on jatkuvaa kehitystä. Me ei tulla koskaan valmiiksi, sillä muuten me jäädään vuoden 2021 tai 2022 kehitystasolle. Meidän pitää kehittyä muun maailman mukana.

**************************

 

Uros Liven ensimmäinen kiekko-ottelu

Ensimmäinen kiekko-ottelu pelataan 3.12.2021 (Tamperelainen 11.6.2021). Kohtaavat joukkueet eivät ole yllätys.

Jääkiekon Liiga julkaisi perjantaina kauden 2021-22 otteluohjelmansa, josta selviää myös, milloin Ilves ja Tappara pelaavat ensimmäiset ottelunsa upouudella Uros Live -areenalla.

Areenan ensimmäinen peli on Tappara-Ilves 3. joulukuuta ja toinen Ilves-Tappara 4. joulukuuta.

Lauantaina 19. helmikuuta 2022 Uros Livessä pelataan kaksi Liiga-ottelua peräkkäin, kun iltapäiväpelissä jäällä on Ilves ja iltapelissä Tappara.

*************************

 

Uros -areenan ravintolat

Uros-areenan ravintolat julkistettiin 8.6.2021 (AL 8.6.2021). Areenan ravintolatoiminnoista vastaa Noho Partners. Yhteensä areenalle avautuu 22 ravintolaa.

Ravintolapalvelut tulevat työllistämään noin 250 ihmistä. Uros-areenan avajaisia vietetään 15. joulukuuta.

Lista kaikista 22 toimijasta. Nämä areenalle tulevat

Friends & Brgrs -hampurilaisketju kolmella ravintolalla.

Hook.

Fronerin kahvila.

Abu Fuad -kebabravintola.

Pizzariumin-pizzeria kahdella ravintolalla.

Stefan’s at Uros live -katsomoravinto.

Casino Taproom -panimoravintola.

Casino Emerald Lounge.

Eventum-tapahtumaravintola.

The Kitchen neljässä eri pisteessä.

Lonkero-baari.

Heineken-baari.

Wining Wine Bar -viinibaari.

Mansesteri-baari.

Yes Box Sports Bar.

Finlandia Nordic Hospitality Bar.

*************************

 

Eppu Normaali ja Tampere Filharmonia avaavat Uros Live -areenan

Suomen uusin monitoimihalli Uros Live -areena avataan juhlallisesti 15. joulukuuta (IL 1.6.2021). Areena vetää 15000 katsojaa.

Pääesiintyjinä avajaisissa nähdään 45-juhlavuottaan juhliva Eppu Normaali -yhtye Tampere Filharmonia -sinfoniaorkesterilla täydennettynä.

– Kokonaisuus rakentuu Eppujen hittien ympärille, mutta saattaa olla jotain klassistakin. Eppujen biisit sovitetaan modernisti, Tampere Filharmonian kapellimestari Santtu-Matias Rouvali kertoi.

Auki ympäri vuorokauden

Uros Live -monitoimiareena on yksityisellä rahalla 60 prosenttisesti rakennettu. Tampereen kaupunki on 40 prosentilla mukana. Tähän tarkennus; tuo 60 prosenttia jakaantuu monille yhtiöille. Tampere on näin laskien areenan suurin yksittäinen omistaja.

– Areena on auki 24/7 ja se on 365 päivää auki. Areenan digipinnat tekevät areenasta muuttuvan kameleontin, joka venyy ja vanuu. Se on digiosaamisessa Euroopan tai maailmankin johtava, toimitusjohtaja Marko Hurme sanoo.

Eppujen avajaisten jälkeen vuorossa on Popeda, sitten Nightwish ja tammikuussa jo maailmanluokan tenori Andrea Bocelli täyttää estradin.

Suurena tapahtumana Tapparan ja Ilveksen kotihallissa on tietysti vuoden 2022 jääkiekkoilun MM-kisat.

– Kaija K lauloi kuoron kanssa Finlandiaa rakennusmiehille jo areenan tekovaiheessa ja se oli upea kokemus, Hurme muistelee ja painottaa, että ohjelmisto suunnitellaan jo vuodelle 2026.

Rakennuskompleksin on suunnitellut amerikkalainen Daniel Libeskind, joka on suunnitellut muun muassa New Yorkin Freedom Towerin.

– Hän on arkkitehtien rock-tähti, Hurme painottaa.

*************************

 

Areenan katolle terassi ja muuta mukavaa

Tampereen Uros Live -elämysareenan (Tamperelainen 4.5.2021) kokonaisuuteen kuuluvan Lapland Hotels Arenan katolle tulee terassi, jonka nimeksi tulee Laawu Rooftop Terrace & Sauna.

Laawun elämykset ovat tarjolla kaikille – niin hotellin asiakkaille, Uros Live -areenan tapahtumissa vieraileville kuin muillekin asiakkaille.

Kattoterassi pitää sisällään kolme saunaa, paljun ja oleskelutilan asiakaspaikkoineen sekä juoma- ja ruokatarjoiluineen. Koko kattoterassin ja sen noin 300 asiakaspaikkaa saa halutessaan myös vuokrattua täysin omaan käyttöönsä.

Kattoterassi kohoaa kahdennentoista kerroksen korkeudessa ja koko terassialueen ydin on hiiligrillein varustettu keittiö, joka on auki kesäaikaan. Saunamaailma on auki vuoden ympäri.

Kattoterassin saunaosasto on erotettu ravintolan terassista omaksi kokonaisuudeksi, josta on muun terassin tapaan näkymät niin Näsi- ja Pyhäjärvelle kuin Pyynikillekin.

Lapland Hotels Arenaan on tulossa yhteensä 273 huonetta, comfort-tasosta parvekellisiin sviitteihin. Huoneet sijaitsevat kerroksissa 6–11 ja yli 70 niistä on oma sauna. Hotellissa on myös arena-aitiohuoneita, joiden terassilta voi seurata Uros Live -areenan tapahtumia.

Toivon kovasti, että areena ja hotelli saavat tuulta siipien alle. Aika näyttää, mitä jälkiä jättää koronaepidemia.

*************************

 

Haussa areenalle pian noin 600:aa tapahtumatyöntekijää

Joulukuussa toimintansa aloittavalle Uros-areenalle aletaan pian hakea (AL 23.4.2021) työntekijöitä. Areenalle ja sen yhteyteen tuleviin yrityksiin on tulossa yhteensä noin 1 200 työpaikkaa, joista arviolta puolet on kokoaikaisia ja puolet osa-aikaisia. Ensimmäisenä hakuun tulevat osa-aikaiset työpaikat.

Nyt rekrytoitavasta työvoimasta areenalle vastaa henkilöstöpalveluyritys Eezy, jonka rekrytoinnit areenalle aukeaviin työpaikkoihin käynnistyvät kesän aikana.

Tulevissa rekrytoinneissa haetaan ihmisiä erilaisiin asiakaspalvelutehtäviin, kuten järjestyksenvalvontaan, ravintoloihin ja aitiovastaavan tehtäviin. Lisäksi tarvitaan työvoimaa tapahtumien rakentamiseen ja purkamiseen sekä erilaisiin huoltotöihin.

*************************

 

Tampereen uuden Uros-areenan turvallisuuskumppani on Abloy Oy

Jos kaikki sujuu saumatta, koko areena voidaan hätätilanteessa tyhjentää 10 minuutissa

15000-paikkaisella Uros-areenalla turvallisuus ja kulunhallinta ovat toimitusjohtaja Marko Hurmeen mukaan mitä kriittisimpiä tekijöitä.

Tampereen uuden Uros-areenan turvallisuusratkaisujen kumppaniksi on valittu Abloy oy. Yhtiö toteuttaa areenalle myös kulunhallintaratkaisut.

Areenan lukitus-, hätäpoistumis- ja palosuojavarusteilla tulee olemaan suuri merkitys yleisön, tapahtumajärjestäjien ja areenan henkilökunnan turvallisuudelle.

Uros-areena tulee olemaan avoinna vuoden jokaisena päivänä. Se vaatii huipputason kulunhallintaa, sillä kaikille avoimet tilat on eroteltava tiloista, joihin pääsee vain tapahtumalipulla tai esimerkiksi hotelli- tai aitiovarauksella. Kulunvalvontajärjestelmää on mahdollista ohjata personoiduilla älykelloilla, mobiilisovelluksilla ja kulkukorteilla.

– Pystymme rajaamaan ihmisille tietyt kulkureitit. Esimerkkinä tapahtumajärjestäjä, jonka ei välttämättä tarvitse päästä ihan joka paikkaan. Talon oma henkilökunta taas pystyy kulkemaan lähes joka ovesta, Helenius sanoo.

Palo ei pääse leviämään

Uuden areenan poistumisreittien ovet varustetaan avauspuomeilla. Helenius kertoo, että vastaavat puomit ovat Suomessa harvinaisia, mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa yleisesti käytössä.

Puomien logiikka takaa, etteivät hädissään uloskäyntejä etsivät ihmiset voi jäädä puristuksiin kulkureitille. Kun puomiin nojaa, ovi aukeaa.

Helenius nostaa esiin myös myös opasteet ja palonsulkutekniikan, joiden avulla liekit on tulipalon sattuessa mahdollista sulkea areenalla tietylle osastolle.

– Kun saadaan ihmiset pois ja sulku kiinni, palo ei leviä pidemmälle.

*************************

 

Monitoimiareena vuoden 2020 tilinpäätöksessä

Lainasaamiset ovat kasvaneet KOy Tampereen Monitoimiareenalle annetun lainan vuoksi.

Antolainojen korkotuotoista valtaosa muodostui ... ja KOy Tampereen Monitoimiareenan maksamista koroista.

Vuoden 2020 aikana kaupunki myönsi uusia lainoja 17,0 milj. euroa ja tämä kohdistui kokonaisuudessaan KOy Tampereen Monitoimiareenalle. Tämä toteutui suurempana kuin talousarviossa oli ennakoitu, koska yhtiölle myönnettyjen lainojen nostoaikataulu painottui arvioitua enemmän vuodelle 2020.

Merkittävimmät saamiset olivat ...KOy Tampereen Monitoimiareenalta 22,6 milj. euroa ...

Vuonna 2020 tehtiin seuraavat sijoitukset: • 0,799 milj. € KOy Tampereen Monitoimiareena. Onko näin, että Tampereen 40 %:n osuudesta puuttui tuo määrä?

*************************

 

UROS muuttaa Sveitsiin

Tampereen uuden areenan pääyhteistyökumppani Uros siirtää pääkonttorinsa Oulusta Sveitsiin, kertoo Kauppalehti 24.3.2021. Tällä ei pitäisi olla  vaikutusta Tampereen uuden areenan yhteistyöhön, vakuutellaan. Toivottavasti ei ole tulevaan toimintaan vaikutusta.

Konsernin uusi emoyhtiö UROS AG sijaitsee Freienbachissa Schwyzin kantonissa.

Uroksen rakenneuudistus on Kauppalehden mukaan valmis 30.6.2021 mennessä. Uroksen tuotekehityksen keskus jatkaa Oulussa.

Uros valitsi Kauppalehden mukaan juuri Sveitsin pääkonttorinsa paikaksi muun muassa keskeisen sijainnin, markkinaolosuhteiden, kansainvälisten osaajien, rahoituslaitosten ja teknologiakumppaneiden läheisyyden vuoksi.

Varovaisesti muotoili vastauksen. Kyllähän kaikki, jotka jotain yritystoiminnasta ymmärtävät, tietävät mistä on kysymys. – Emme erityisesti halua ottaa kantaa Suomen yritysilmastoon. Meillä ei ole poliittista kantaa tässä, yhtiön pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja Jyrki Hallikainen kommentoi Kauppalehdelle.

*************************

 

Uros Areenaa varattu hyvin?!

Uros Areena kertoo, että Uros Liven ensimmäinen puoli vuotta lähes täynnä: nyt odotetaan maailmantähtien kiertuepäätöksiä – "Meidän kannalta näyttää hyvältä." Se on hyvä, areenan järkevä käyttö vaatii, että tilaisuuksia, tuottavia tilaisuuksia olisi joka päivälle.

Tampereen uuden Uros Live -areenan tapahtumamyynti on jo nyt ylittämässä kirkkaasti vuositavoitteet.

Kun areenan vuositahdiksi kaavailtiin 120–130 tapahtumaa, ollaan ensimmäisenä vuonna menossa tällä hetkellä jo noin 150 tapahtumassa.

Luku pitää sisällään muun muassa konsertit, jääkiekko-ottelut ja muut suurtapahtumat.

– Joulukuusta kesäkuulle tapahtumakalenteri maljassa on jo koko lailla täynnä. Eipä siellä juuri tyhjiä päiviä ole, kertoo toimitusjohtaja.

Laadin aikaisemmin taulukon, mitä tavoiteltu kävijämäärä käytännössä tarkoittaa.

*************************

 

Areenalle tulossa olutpanimo

Hartwall rakentaa joulukuussa 2021 avautuvalle Uros Live -areenalle olutpanimon (Tamperelainen 17.3.2021). Panimossa tullaan keittämään erilaisia oluita paikan päällä.

– Satsaamalla paikallisiin craft-oluisiin me olemme mukana viemässä Suomen olutkulttuuria ja koko panimoalaa entistä suurempaan nosteeseen. Tämä edellyttää meiltä rohkeita tekoja, jotka ovat jopa maailman mittakaavassa poikkeuksellisia. Panimo areenan paraatipaikalla tulee olemaan elämys kaikille aisteille, Hartwallin toimitusjohtaja Kalle Järvinen kertoo tiedotteessa.

Pieniä, tapahtumapaikkojen omia panimoita ei olla Suomessa vielä nähty, mutta Hartwallilla uskotaan niissä olevan paljon mahdollisuuksia. Muutamia vastaavia löytyy maailmalta: viime vuosina esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Britanniassa on avattu tapahtumakeskuksiin omia panimoita.

– Uros Live -areena on elämysten erikoisosaajien huipputilaisuus ja näytönpaikka. Olemme areenalla ylpeitä Hartwallin panostuksesta sekä panimon ainutlaatuisuudesta Suomessa, sanoo Uros Live -areenan toimitusjohtaja Marko Hurme tiedotteessa.

Hieno juttuhan tuo uutinen on, mutta toisaalta herää ajatus, miksi Tamperelainen ja Pirkanmaalainen olut ei kelvannut?

*************************

 

Koronavirusta Areenan työmaalla

AL uutisoi 26.2.2021, että 8 Areena-työmaan väestä on todettu koronatartunta, 40–50 työntekijää määrätty karanteeniin: ”Vuosi melkein mentiin, että selvisimme kuivin jaloin.”

Sulankivi kertoo, että Tampereen yliopistollisen sairaalan Taysin infektioyksikkö aloitti heti maanantaina tartunnalle mahdollisesti altistuneiden kartoittamisen.

– Aika pian altistuneet pystyttiin kartoittamaan ensimmäisestä tapauksesta, ja kun niitä on tullut tipotellen koko viikon ajan, niin kaikki altistuneet on pystytty laittamaan viranomaisen toimesta karanteeniin, Sulankivi sanoo.

Tartunnan saaneet ovat kuudesta yrityksestä, yhdessä yrityksessä on kaksi heistä. Karanteeniin on asetettu 40–50 henkilöä, ja sen lisäksi kymmenkunta henkilöä on poistunut omaehtoiseen karanteeniin.

Massatestaus tarpeen?

Työmaalla on ollut maskipakko 27. marraskuuta 2020 alkaen.

– Pakko on niissä tilanteissa, joissa ei voida taata yli kahden metrin turvavälejä, hississä ja porraskäytävässä. Maski on jokaisen työntekijän turvavaruste siinä kuin muutkin turvavarusteet. Maskipakkoa valvotaan työmaalla ja tarvittaessa henkilö voidaan poistaa työmaalta, jos hän ei noudata maskipakkoa. Asiaan on jouduttu puuttumaan ja varmasti on ollut puutteitakin, Sulankivi sanoo. Hän pitää hyvänä yhteistyötä viranomaisten kanssa.

Areena-työmaalla ja sen yhteydessä olevalla hotellityömaalla on ollut töissä kaikkiaan 128 yritystä. Areenan viereen rakenteilla olevien tornitalojen työmailla ei ole Sulankiven mukaan todettu tartuntoja.

Areena-työmaalla tehtiin koronatesti 400 työntekijälle (AL 1.3.2021). Työmaalla työskentelevistä kymmeneltä on löytynyt maanantaihin mennessä koronavirus. Massatestauksessa työmaalla yhteensä noin 400 henkilöä.

*************************

 

Koronako kaiken muuttaa voi?

Tampereen kansi-areenatyömaalla on todettu koronavirustartuntoja (AL 1.3.2021). Kymmenellä varmistettu koronavirus. Tämän johdosta siellä suoritetaan massatestausta tällä viikolla. Toimenpiteinä myös maskin käyttöpakko. ”Maskipakon valvontaa tehostetaan, että kaikki varmasti pitävät sitä”

Taysin infektioyksikkö ja Tampereen kaupungin epidemiologiaryhmä pohtivat työmaan koronatilannetta yhdessä SRV:n kanssa ja tekivät päätöksen massatestauksesta.

Areena-työmaalla tehdään Tampereella koronatesti 400 työntekijälle. Työmaalla työskentelevistä kymmeneltä on löytynyt maanantaihin mennessä koronavirus.

*************************

 

Jääkiekon MM-kisat pelataan Tampereella 13.−29.5.2022. .

Suomen yhdeksännet MM-kotikisat pelataan Tampereella ja Helsingissä. Tampereella kisapaikkana on uusi Kansi Areena. Semifinaalit, finaali- ja pronssiottelut sekä kaikki Leijonien ottelut pelataan Tampereella.

Pelit pelataan uudella Urosareenalla.

 

Kisoissa pelaa 16 joukkuetta.
Otteluita pelataan kaikkiaan 64 kappaletta, kullakin joukkueella on seitsemän alkusarjaottelua.

Neljännesfinaalit pelataan Tampereella ja Helsingissä.

Semifinaalit sekä finaali- ja pronssiottelut järjestetään Tampereella. Leijonat pelaavat ottelunsa Tampereella.

Kisakatsomoihin odotetaan puolta miljoonaa kisavierasta.

2022 Jääkiekon MM-kisojen suojelijana toimii Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö.

 

Arvoina vastuullisuus, hauskuus ja yhteisöllisyys

Vuoden 2022 MM-kisojen arvoina ovat vastuullisuus, hauskuus ja yhteisöllisyys.

_ Arvot näkyvät kaikessa tekemisessämme. Haluamme järjestää suomalaisille hauskan tapahtuman, joka nostaa mielialoja vaikeamman ajan jälkeen. Vastuullisuutta viedään suunnitelmallisesti käytäntöön: esimerkiksi kisa-areenoiden sijainti mahdollistaa julkisten kulkuvälineiden sujuvan käytön. Junayhteydet toimivat eri puolilta Suomea ja kisakaupungista toiseen on matkaa junalla vain 1,5 tuntia, Hietanen sanoo.

Kisojen kattoteemana on Making Miracles, jonka avulla halutaan tuoda esille muun muassa erilaisia jääkiekkoon ja yhteisöihin liittyviä ihmeitä.

Jääkiekon MM-kisojen tuotot käytetään suomalaisen jääkiekon kehittämiseen. MM-kisojen vip-pakettien myynti käynnistyi 21.1.2021.

Kisojen päiväkohtaiset liput tulevat myyntiin syksyllä 2021, kun kisojen virallinen otteluohjelma valmistuu. Lippuihin tulee laaja hintahaitari, käytössä on useita ottelu- ja katsomokategorioita. Lippujen hinnoittelulla halutaan varmistaa, että MM-ottelutapahtuma on mahdollisimman monen kiekkofanin saavutettavissa.

MM-kotikisojen tuottoja on 2000-luvulla kohdistettu erilaisiin kehityshankkeisiin yli 17 miljoonaa euroa. Summalla on mahdollistettu muun muassa 160 ammattilaisen palkkaaminen seuroihin kehittämään seuratoimintaa ja tukemaan lasten ja nuorten valmennusta. Myös 2022 MM-kisojen mahdolliset tuotot käytetään kokonaisuudessaan suomalaisen jääkiekon kehittämiseen.

Onnea ja menestystä areenalle ja kisoille. Toivotaan, että koronaviruksesta ollaan silloin jo päästy eroon.

2021

2020

Kaupungin lainoitus Monitoimiareenaan käytetty

Tampereen vuoden 2021 talousarviossa todetaan, että KOY Tampereen Monitoimiareenalle myönnetty 22,0 milj. euron laina on kokonaisuudessaan nostettu ja että varaudutaan vielä siihen, että joutuuko Monitoimiareena käyttämään sille vuokralaisista tai odottamattomista kustannuksista aiheutuvaa talousarvion lainavarausta yhteensä 3,6 milj. euroa.

Myönnetystä lainasta alkavat korot juosta täysmääräisesti ensi vuonna.

*************************

 

UROS-Live -areena tämän hetken kuvina

AL julkaisi 20.9.2020 kuvakoosteen (valitettavasti maksumuurin takaa)) areenan rakentamisen tämän hetkisestä tilasta.

Harvinaislaatuinen video Uros-areenan työmaalta: video ja 30:n kuvan sarja näyttävät Tampereen uuden areenan harvinaisista kuvakulmista. Lehti vieraili Tampereen kansiareenan työmaalla syyskuun puolivälissä. Kuvasarjaan tallentui vauhdilla etenevä työmaa ja areena, jonka kattoelementeistäkin iso osa on jo paikoillaan.

430 työntekijää pitää parhaillaan huolen siitä, että työt Tampereen Uros-areenan työmaalla etenevät aikataulussa. SRV:n projektijohtaja Rauno Kulmala kertoo, että areenayhtiön julkaisemassa aikataulussa on pysytty. Uros-areena valmistuu SRV:n mukaan joulukuussa 2021.

Syyskuun puolivälissä esimerkiksi kaikki areenan kattoristikot ja kaksi kolmasosaa ristikoiden päälle asennettavista kattoelementeistä on asennettu paikoilleen. Myös katsomoiden betonielementit ovat paikoillaan eteläpään alakatsomoiden elementtejä lukuun ottamatta.

Areenan eri kerrosten betonilattioita valetaan parhaillaan. Yli puolet betonivaluista on jo tehty. Yhtä aikaa työmaalla tehdään sähkö-, putki- ja ilmastointiasennuksia.

*************************

 

Saunoja areenan katolle

Täytyy hattua nostaa suunnitelmalle, kun koronaepidemia ja siitä mahdollisesti seuraava taloustaantuma eivät pelota. Odotukset ovat kovat myös kävijämäärien suhteen.

Lappland Hotels suunnittelee Uros Live -areenan katolle kattoterassia ja näköalasaunoja (Tamperelainen 10.9.2020) Hotelliketju tiedottaa, että lupaprosessi on parhaillaan käynnissä Tampereen kaupungin kanssa.

Hotelli suunnittelee kolmen saunan kokonaisuutta, joista yksi on tilaussauna. Sen yhteyteen aiotaan rakentaa oleskelutila, josta voi katsella Tampereen maisemia. Lehdessä (IS 20.9.2020) on kirjoitettu, mitä kaikkea on odotettavissa.

*************************

 

Puuhamiesten jalustalle nostoa

Aamulehti julkaisi kahtena peräkkäisenä päivänä kansi-, monitoimiareenan varsinaiset puuhamiehet. Toisen netissä (Bjurström) ja toisen netissä ja paperilla (Kummola).

1.9.2020 nettilehdessä oli juttuRikard Bjursrömistä (maksumuuri). Siinä hän kerrotaan, miten syntyi ajatus kannesta ja areenasta: ”Katsoimme Google Earthista” – Hanke oli peruuntua huonekalujätti Ikean päätöksen takia. paperiversioon artikkeli tuli 5.9.2020.

Tamperelainen yrittäjä ja entinen poliitikko Rikard Bjurström on yksi Uros-areenan alullepanijoista Kalervo Kummolan ja Hjallis Harkimon kanssa. Nyt hän kertoo, miten suurhanke sai alkunsa. Vuonna 2014 hankkeen vetäjän paikalta vetäytynyt Bjurström keskittyy nykyisin purjehtimiseen ja yrityksensä pyörittämiseen.

Rikard Bjursröm uskoo, että areena nostaa kaupungin vetovoiman ja tamperelaisen kiekkoilun uudelle tasolle. Se ei ole mikään uskon asia. vaan raakaa matematiikkaa. Myös veronmaksajat toivovat samaa. Alkuinnostuksen jälkeen kävijämäärät hiipuvat ja koronaepidemia tulee vaikuttamaan pitkälle tulevaisuuteen, valitettavasti.

2.9.2020 oli iso juttu Kalervo Kummolasta (myös maksumuuri). "Isän yllättävä kuolema ja kohu Raimo Summasen ympärillä järisyttivät Kalervo Kummolaa – Rautakanslerin pitkäaikainen unelma käy pian toteen."

Jari Korkin kirjoittama teos Kummolan elämästä julkaistaan 2.9.2020. Kirjassa kerrotaan värikkäiden tarinoiden kautta, miten turkulainen päätyi Australian kautta Tampereelle. Raskaita pettymyksiäkään ei peitellä. Ikävin tappio otti niin koville, että yleensä tarmokas mies ei kyennyt aamulla nousemaan sängystä.

Hänen merkitystään areenahankkeen toteutumiselle on vaikea arvioida, mutta se lienee ratkaiseva. Kummola itse kiittelee Tampereen kaupungin ja valtion silloista johtoa ja luettelee puolentusinaa lähinnä kokoomuslaista nimeä. Samat nimet löytyvät myös Jari Korkin keskiviikkona julkaistusta kirjasta Kale – Rautakansleri (Otava 2020).

Toisaalla lehdessä kerrotaan, että Kalervo Kummola kertoo elämäkerrassaan melko avoimesti roolistaan tamperelaisen kuntapolitiikan vaikuttajana ja ”taustapiruna”. Kummola pitää Atanas Aleksovskin eroon johtanutta tonttikohua turhana, mikä ei ole ihme, sillä hän jäi Aleksovskille palveluksen velkaa jo vuosia sitten.

Kummolasta on kirjoitettu aikaisemminkin kirja, Kummolan kääntöpiiri. Urheiluviihteen kulissien takaista peliä on toimittaja Pentti Sainion vuonna 2014 ilmestynyt kirja. Se käsittelee suomalaisen jääkiekon vaikuttajien, kuten Kalervo Kummolan ja Harry Harkimon sekä Suomen jääkiekkoliiton tekemiä liiketoimia ja jääkiekon yhteydessä liikkuvia rahavirtoja. Kirjan julkaisu lykkääntyi kustantamoa vastaan tehtyjen oikeustoimien johdosta.  

Ylekin juhlistaa herroja!

*************************

 

Lapland Hotel -ketjun yt-neuvotteluilla ei vaikutuksia kannen hotelliin

Näillä tiedoilla (YLE 31.8.2020), Lapland Hotel -ketjun yt-neuvotteluilla ei ole vaikutuksia kannen hotellityömaalla Tampereella, vaikka matkailukonserni North European Invest Oy aloittaa koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut. Konsernin yrityksiä ovat #LaplandHotels ja Lapland safaris, joissa työskentelee matkailusesonkeina jopa pari tuhatta vakituista- ja kausityöntekijää.

**************************

 

Areenan valmistumisaika varmistui

UROS LIVE -areenan käyttöönoton ajankohta on varmistunut (KL 26.8.2020). Euroopan ensimmäinen kaupungin sydämessä sijaitseva monitoimiareena valmistuu Tampereen Kannen alueelle joulukuussa 2021 ja otetaan käyttöön. Tuolloin UROS LIVE -areenassa toimiva kumppaniverkosto voi aloittaa oman liiketoimintansa areenan tiloissa.

UROS LIVE -areenalla tulevat jatkossa pelaamaan kummatkin Tampereen liigajoukkueet Tappara ja Ilves, lisäksi laajasta kumppaniverkostosta areenalla tulevat toimimaan hotellioperaattori #LaplandHotels, ravintolatoimija NoHo Partners, Veikkauksen kasino sekä Lippu.fi.  

Elämysareenan tapahtumajulkistusten aikatauluihin palataan syksyn 2020 aikana. UROS LIVE -areena toimii Jääkiekon MM-kisojen päänäyttämönä toukokuussa 2022. 

Veikkauksen uusi kasino avautuu myös (YLE 28.8.2020) areenan valmistumisen myötä vuoden 2021 joulukuussa. Alustavien suunnitelmien mukaan kasino työllistää noin 80 henkilöä. Henkilökunnan rekrytointi alkaa ensi vuoden puolella. Näinä aikoina, kun lähes joka päivä tulee ilmoituksia yt-neuvotteluista, lomautuksista, irtisanomisista sekä yritysten lopettamisista, ilmoitus uusista työpaikoista on aina hyvä uutinen.

– Suurin osa henkilökunnasta työskentelee asiakaspalvelutehtävissä. Tampereelle on tulossa perinteiset pöytäpelit ja kasinoautomaatit sekä lisäksi suunnitteilla on uudenlaista viihteellistä ja sosiaalista pelaamista, kertoo Casino Tampereen General Manager Sami Aiho Veikkauksen tiedotteessa.

Tampereen areenan yhteyteen avattavan kasinon kaikissa peleissä on käytössä asiakkaan täystunnistaminen. Tunnistusjärjestelmä otetaan käyttöön Helsingin kasinossa jo keväällä.

Toivon todella, että Uros-Areena menestyy. Koronaepidemia on sotkenut kaikkea elämää, palveluja, matkustamista, elämyspalveluja, jne... Ihmisten käyttäytyminen muuttuu, sitä ei kukaan osannut ottaa huomioon areenaa suunniteltaessa ja päätettäessä. Laadin aikaisemmin taulukon, mitä areenan kävijämäärät käytännössä tarkoittavat.

*************************

 

Uros-areenan pysäköintipaikat hakusessa

Tampereen keskustassa on tiedossa melkoista pysäköintipaikan etsimisrallia (AL 15.7.2020), kun Tampereen Uros-areenan yleisö etsii autolleen pysäköintipaikkaa. Areenalle ei rakenneta uutta parkkihallia. Pysäköinti on suunniteltu niin, että kun keskustaan saapuu yhtä aikaa jopa 15 000 katsojaa, he tukeutuvat lähialueiden pysäköintilaitoksiin.

Uros-areenan lähialueilla on tuhansia parkkipaikkoja. Vaikka Tampereen Uros-areenaan tullaan sovittamaan parhaimmillaan 13 000–15 000 katsojaa, alueen pysäköintipaikkojen määrä ei rakentamisen myötä kasva juurikaan. Pysäköinti tulee perustumaan pääosin ympäröivälle pysäköintiverkostolle. Muutaman sadan metrin säteellä on 4 000 parkkipaikkaa.

Areenalle ei rakenneta omaa pysäköintitaloa. Sorinkadulle valmistuvan Wallesmanni-tornitalon yhteyteen on rakenteilla noin 450-paikkainen pysäköintilaitos, joka on osittain maan alla. Kaikkia pysäköintilaitoksen paikkoja ei ole vielä jyvitetty alueen toimijoille. Rakennusluvan hakijoina olivat Wallesmannin lisäksi Kiinteistö oy Tampereen Areenahotelli, Kiinteistö oy Kansi ja Areena pysäköinti ja Kiinteistö oy Tampereen Monitoimiareena.  Keväällä 2021 valmistuva pysäköintilaitos otetaan osittain käyttöön jo loppuvuonna, jolloin Wallesmannin uudet asukkaat saavat autopaikkansa käyttöön. Areenan harjoitushallin pihaan on tulossa lisäksi noin 50 pysäköintipaikkaa.

Tulee mieleen, että silloin kun suunniteltiin areenan sijoituspaikkaa, eräät tahot nostivat esiin mm. pysäköintipaikkojen riittävyyden. Silloin jo nähtiin, että areenan paikka ei ole paras mahdollinen. Tällaiset pohdinnat ammuttiin alas maininnalla, että valtaosa areenalle tulijoista tulee julkisilla kulkuvälineillä, junilla, ratikalla, busseilla, vähemmän omalla autolla. 

Areenan yhteyteen rakennettavan toisen kerrostalon rakentamisen aloittamisesta ei ole tietoa, ei ainakaan kesällä (2020).

Täältä näet, missä sijaitsevat areenan lähialueiden pysäköintilaitokset sekä kuvia rakentamisen tämän hetken tilanteesta.

*************************

 

Pohjoiskannen yllä leijuu hiljaisuus

AL uutisoi 10.6.2020, että ratapihan Pohjoiskannen rakentamispäätös Tampereen Kannelle suunnitelluista kolmesta tornitalosta yhä tekemättä. Yhtiöllä ongelmia myös Helsingissä.

Kansi ja areena -hankkeen ensimmäinen vaihe etenee lujaa vauhtia Tampereella, mutta hankkeen toisen vaiheen aikataulu on vielä auki. Kesäkuuhun mennessä päätöstä pohjoiskannen ja kolmen tornitalosta rakentamisesta ei vielä ole tehty. Toteuttamissopimuksen mukaan SRV:llä on oikeus luovuttaa tontit kolmannelle osapuolelle.

Vielä kesäkuun 2020 alussa päätöstä toiseen vaiheeseen kuuluvan pohjoiskannen ja kolmen tornitalon rakentamisesta ei ole tehty. Optio pohjoiskannen rakentamisesta sisältyy Tampereen kaupungin ja rakennusyhtiö SRV:n Kansi ja areena -hankkeesta tekemään toteutussopimukseen. Artikkelista kun lukee rivien välistä, voi olla, ettei rakentamispäätöstä ihan heti tule.

Tampereen kannalta on toivottavaa, että SRV pysyy pystyssä eikä tee konkurssia. Konkurssitilanne tulisi kaupungille kalliiksi. Yhtiörakenteesta näkee, kuka on suurin maksaja pahimmassa tapauksessa, vaikka onkin vähemmistöosakas (40 %), TAMPERE, tamperelaiset!  

*************************

 

Väliaikatietoa areenan vaiheista

Toivottavasti propagandaiskun takana ei ole koronaviruksen aiheuttama huoli rakentamiseen? Koronavirus pysäytti käytännössä Suomen, tampereen ja koko maailman maaliskuun alussa.

Tuoreet ilmakuvat ja video paljastavat, miten massiivinen Tampereen areenasta (AL 30.4.2020) tulee. Artikkeli on maksumuurin takana, mutta täältä voi myös katsoa maaliskuun alun tilannetta; https://www.facebook.com/watch/?v=188394382458278&external_log_id=f4d0fa16179de19058d84cf62ea09545&q=uros%20live

Tampereen Kannen ja areenan ensimmäisten tornitalojen lopullinen ilme alkaa paljastua. Ensimmäisenä pitäisi valmistua Wallesmanni-tornitalon joulukuussa 2020. Siinä on kuusikerroksinen lamelliosa ja 17-kerroksinen torniosa. Kannen tornitalojen julkisivutyöt ovat päässeet vauhtiin Tampereella. Uros-areenan ulkoseinien alumiinilasiseiniä on alettu asentaa.

Areenan hotellin sisäänkäynnillä ovat käynnissä täyttötyöt ja eteläisellä tukimuurilla maatyöt.

Kannen työmaalla ovat menossa muotti- ja raudoitustyöt. Elementtiasennukset jatkuvat areenan pohjois- ja länsilaidoilla.

Julkisivutyöt ovat edenneet areenan länsilaidalle. Uros-areenan julkisivu koostuu alumiinilasiseinistä ja tummasta peltikasetista. Julkisivun eteen tulee alumiinisäleikkö.

Parkkihallin ympäristössä on päästy pinnantasaukseen. Parkkihallin holveissa ovat meneillään muuraus- ja talotekniikkatyöt.

Yhteistyökumppani, sponsori. Suosittu energiajuoma Red Bull (12.9.2019) on Tampereen kansiareenan uusi virallinen yhteistyökumppani. Yhteistyösopimus tulee käsittämään energiajuomamyynnin lisäksi myös muuta yhteistyötä.

*************************

 

Työmaat etenevät, mutta kuinka pitkään? Koronavirus voi aiheuttaa ongelmia rakentamisaikatauluille

Ongelmia on tullut jo, mutta rakennuttajien mukaan niistä on ainakin vielä selvitty. (YLE 23.3.2020)

Tampereen Uros Live -areenaa ja siihen liittyvää Kansi-tornitaloprojektia vetävä SRV aloitti välittömästi Kiinan koronaepidemian alettua kartoittaa, mistä materiaalia, jos Kiinan toimitukset hyytyvät.

Tampereen Kantta on rakentamassa kymmeniä ulkomaalaisia työntekijöitä. SRV:n Henri Sulankiven mukaan pahimmilta skenaarioilta työvoiman katoamisesta on vältytty, koska moni alihankkija on saanut puhuttua työntekijänsä pysymään Suomessa töiden valmistumisen ajan. SRV uskoo Kannen ja Uros Live -areenan valmistuvan aikataulussaan, mutta asiassa on vielä monta muttaa. – Koronaepidemian vaikeimmat ajat ovat vielä edessä. Meillä on noin 300 ihmistä töissä ja ilman koronaakin flunssapoissaoloja on paljon näihin aikoihin, Henri Sulankivi arvioi.

Riittääkö materiaalit ja tavarat? – Etsimme jatkuvasti vaihtoehtoisia toimituskanavia Euroopasta ja ainakin toistaiseksi tavaraa on työmaille riittänyt. Onneksi rahti kulkee edelleen. SRV:n Sisä-Suomen aluejohtaja Henri Sulankivi sanoo.

Tampereella on käynnissä myös kaksi muuta jättiurakkaa: raitiotie ja Sulkavuoren jätevedenpuhdistamo.

Tampereen Ratikan rakennuskausi on tämän vuoden osalta vasta käynnistymässä, joten koronaviruksen vaikutuksia raitiotien valmistumiseen ei vielä tarkkaan tiedetä, kertoo Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö. – Toistaiseksi olemme pystyneet jatkamaan töitä suunnitelmien mukaan. Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö on odottavalla kannalla koronatilanteen vaikutuksista ratikan valmistumiseen. – Tällä hetkellä ollaan aikataulussa ja pyrimme aikataulusta pitämään kiinni. On täysin mahdotonta tässä vaiheessa arvioida lopullisia vaikutuksia.

Tampereen Sulkavuoreen louhitaan jättimäistä jätevedenpuhdistamoa. Työt ovat edenneet ainakin vielä normaalisti.
Koronakriisi on jo aiheuttanut viivettä joidenkin materiaalien saamisessa Tampereen raitiotien työmaalle. 

Asuntohankkeita saatetaan jopa keskeyttää, ja uusien hankkeiden aloituksiin tulee viivästyksiä. – Uusia korjauskohteita tai toimitilakohteita ei saada nyt käyntiin samalla tavoin kuin normaalisti. Rakennuttajat seuraavat tilanteen kehitystä ja harkitsevat tarkemmin hankkeiden käynnistämistä ja lykkäämistä.

Miten Tampere on valmistautunut tähän? Ei mitenkään, koska tilanne tuli päälle nopeasti.

Koronaa tullaan käyttämään keppihevosena ja syynä vuosia eteenpäin. Sillä perustellaan rakennushankkeiden viivästymisiä, rakentamisen aloituksen viivästymisiä, sekä ennen kaikkea kaupungin talouden sakkausta. Voi sanoa, että korona pelastaa monen kasvot niin valtio kuin kuntatasollakin.

*************************

 

Uros vai koiras?

Tampereen monitoimiareenan nimeksi tulee Uros Live! (YLE 5.3.2020) Olisiko koiras sopinut paremmin? Joka tapauksessa, mielestäni epäonnistunut nimivalinta, ja aiheuttaa varmasti keskustelua.

Areenan ja Uros-konsernin yhteistyösopimus julkistettiin torstaina. Sopimuksen pituus on 10 vuotta. Uros on oululainen, vuonna 2011 perustettu teknologia-alan yritys, joka toimittaa mobiilipalveluja ja teollisen internetin ratkaisuja.

Mitkä ovat vihreitten kommentit, kun areenan nimi sukupuolittaa kovasti ja monisukupuolisuus on unohdettu? Ehkä pitäisi olla Henkilö Live, hmm, ei sekään trimmaa eikä kuvaa, mistä on kysymys. Ainakin nimi nostatti kovasti tamperelaisten keskuudessa tunteita.

No, siinäpä tamperelaisille ja paikallisille poliitikoille pohtimista pitkäksi aikaa. Toisaalta, se on ihan sama, mikä nimiareenalla on, koska muutaman vuoden päästä #Tampere joutuu sitä avustamaan #Tampere-talon tapaan. Tämä vain tällaisena oraakkelimaisena ennustuksena.

*************************

 

Ehtiikö valmistua MM-kisoihin?

Kansiareenan valmistuminen on myöhässä! IS uutisoi 21.2.2020, Tampereen Kansi- ja areenahanke on myöhässä.

Tampereen Kannen areenan on määrä valmistua ensi vuonna. Suunnitelman mukaan tamperelaisjoukkueiden Ilveksen ja Tapparan pitäisi päästä pelaamaan SM-liigaotteluja areenalla jo syksyllä 2021. Keväällä 2022 areenassa on tarkoitus pelata jääkiekon miesten MM-kisoja.

Ilta-Sanomien suoraan työmaalta saamien tietojen mukaan areenan rakentaminen olisi alkuperäisestä suunnitelmasta myöhässä jopa puoli vuotta. Alkukesästä 2019 uutisoitiin muutaman kuukauden myöhässä olosta.

Jos tieto pitää paikkansa, tämä tietää huonoa, niin rakentajalle, veronmaksajille kisajärjestäjille. Onko kaupunki jo varautunut tähän kun pyysi lisälainoitukseen valtuuksia?

*************************

 

SRV vähentää omistustaan Tampereen Kansi ja Areena -hankkeessa

SRV -konserni omistaa yhden kolmasosan osuuden Tampereen Kansi ja Areena -hankkeen muodostavista yhtiöistä. 

Kanssasijoittajat ostavat viisi kuudesosaa Tampereen Kansi ja Areena -hankkeeseen liittyvästä Ranta-Tampella -asuntohankkeesta. SRV -konserni saa kaupasta 4,0 miljoonaa euroa. Lisäksi ”Kanssasijoittajat” ostavat kolme neljäsosaa SRV:n omistamista Tampereen Kansi ja Areena -hankkeen osakkeista ja yhtiöosuuksista noin 19,3 miljoonan euron kauppahinnalla.

Kauppojen jälkeen SRV -konsernille jää noin 8,33 prosentin omistusosuus Tampereen Kansi ja Areena -hankkeesta. Kaupat eivät muuta Tampereen Kansi ja Areena -hankkeen toteutusta tai SRV -konsernin asemaa hankkeen rakennusurakoitsijana. Myynnin johdosta SRV vapautuu myytävää omistusta vastaavista myöhemmistä investointisitoumuksista, joiden yhteismäärä on noin 15 miljoonaa euroa.

Kauppa on tarkoitus saattaa loppuun helmikuun 2020 aikana. Tampereen Kansi ja Areena -hankkeen ja Ranta-Tampella-asuntohankkeen kaupoilla ei ole SRV:lle tulosvaikutusta.

Kaupat tehtiin helmikuun aikana.

Saattaa olla, että Tampereen kaupungin johtoa ja luottamushenkilöitä tulee vielä jännittämään, miten tässä tulee käymään.

*************************

 

Lypsyvaihe alkoi - lisää lainoitusta

Tampereen monitoimiareena on vasta rakennusvaiheessa, kun jo pyydetään lisärahoitusta, valtuuksia lisärahoitukseen. Eihän se näin pitänyt mennä, vaan se mitä päätettiin 2016, piti riittää kaupungin osuudeksi. Kv 16.5.2016; "... että kaupunki rahoittaa monitoimiareenan omistavaa kiinteistöyhtiötä enintään 26 milj. eurolla siten..."

Tampereen kaupunginhallitus esittää 4.2.2020 valtuuston päätettäväksi:

Kaupungin 1,6 milj. euron suuruinen sitoutuminen KOy Tampereen Monitoimiareenalle odottamattomien kustannusten varalle myönnettävään lainaan hyväksytään. Totean vain, että käytännössä tämä on avoin valtakirja. Jos annetaan mahdollisuus tehdä "odottamattomia" kustannuksia, niin niitähän tehdään.

Kaupungin enintään 2,0 milj. euron suuruinen sitoutuminen KOy Tampereen Monitoimiareenalle vuokralaisista aiheutuvien muutostöiden rahoittamiseksi myönnettävään lainaan hyväksytään.

Ottaen huomioon, miten kaupunki on aikaisemmin sitoutunut lainoittamaan hanketta enintään 26 milj. eurolla, niin nyt lainoitusosuus nousee 29,6 milj. euroon. Seuraavaa lainoituspyyntöä odotellessa!

Esitys on, että näin ohimennen vuoden 2020 talousarviota muutetaan siten, että antolainoihin lisätään 3,6 milj euroa.

Oh-hoh. Melkoista touhua talousarvion muuttamisessa. Kaupunginhallituksen kokouksessa 4.2.2020 ollaan tekemässä investointeja koskevaa talousarviomuutosta. Seuraavassa pykälässä tehdään lainoituspäätös ja siinä ohimennen muutetaan talousarviota. Kuntalain 110.5 § edellyttää, että kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota.  

Että, sellaista taloudenpitoa meillä Tampereella!

Kaupunginvaltuusto päätti 17.2.2020 myöntää lisälainavaltuudet.

*************************

 

Areenan alue alkaa jo hahmottua - kasinon tulo  herättää myös huolta ja kysymyksiä.

HS uutisoi 31.1.2020 runsaan kuvakerronnan kanssa, että Tampereelle nousee nyt korkeita kerrostaloja sellaista vauhtia, että kaupungin keskustaa voi tasaisin väliajoin katsella yläilmoista aivan uusista suunnista.

Tuorein näkymä löytyy pian harjakorkeudessa olevan Wallesmanni -asuinkerrostalon ylimmistä kerroksista, josta aukeavat avarat näkymät alas Tampereen uuden monitoimiareenan ytimeen.

 Jään tasalta areenan kupoliin tulee olemaan noin kolmekymmentä metriä, ja jo alkusyksystä areenan päällä pitäisi olla katto, jolloin sisään ei enää sada. Tampere nousee vauhdikkaasti ylöspäin.

Korkealta näkee myös, miten Pääradan junat sujahtavat yhdestä suunnasta kompleksin alle ja toiselta puolen ulos. Junasta ei näe, miten areena yläpuolella rakentuu. Areenan työmaata on muutoinkin ollut vaikea hahmottaa, mutta nyt siihen liittyvät toimisto- ja asuinrakennukset ovat alkaneet erottua kaupunkikuvassa.

Junaradan ja Areenan yhteyteen valmistuvan kokonaisuuden korkein osa on 17-kerroksinen asuinkerrostalo Topaasi. Sen marraskuussa myyntiin tulleista asunnoista on myyty tai varattu noin 60 prosenttia, mitä rakennusyhtiö SRV pitää hyvänä lukuna.

Tampereen Kannen areenan nimi vaihtuu pian, kunhan neuvottelut etenevät ja pääsponsori kerrotaan. Areena aukeaa yleisölle puolentoista vuoden päästä eli syksyllä 2021.


Kasinon kanssa harmaita hiuksia

Matti Mörttinen kirjoittaa Kulttuuritoimitus-verkkolehdessä, että sen voisi korvata teatterinäyttämöllä.

”Pelihelvetin sijoittaminen jääkiekkopyhätön ja muiden koko perheen aktiviteettien seuraksi ei ehkä olekaan enää niin oivallinen ajatus kuin joitain ajastaikoja sitten kuviteltiin”, Mörttinen kirjoittaa.

Mörttistä komppaa Tamperelaisen kolumnissaan entinen kansanedustaja ja nykyinen kaupunginvaltuutettu Tiina Elovaara, joka muistuttaa rahapeliongelmasta. Hänen mielestään kasinon haitat tulisi selvittää etukäteen.

Kasino aiheuttaa varmasti joillekin harmaita hiuksia, koska Sosiaali- ja terveysministeriö on jo rahoittanut tutkimuksen, jossa kasinon vaikutukset selvitetään. Tutkimusta koordinoi Helsingin yliopiston riippuvuuksien, yhteiskunnallisen sääntelyn ja hallinnan tutkimuskeskus (CEACG). Tutkimus selvittää muun muassa, mitkä ovat kasinopelaamisen hyödyt ja haitat paikallisesti ennen ja jälkeen. Asiasta kertoi Aamulehti runsas viikko sitten.

*************************

 

Tampereen kasinolle tulee henkilöllisyyden tunnistus

Tampereen kasinon hyödyt ja haitat joutuvat tarkkaan syyniin. Jokaisen kasinolle tulevan pitää heti sisääntulossa rekisteröityä ja todistaa henkilöllisyytensä. Edes peliautomaateille ei muuten pääse, sillä ne ovat kasinon sisäpuolella.

Monitoimiareena kasinoineen on määrä ottaa käyttöön loppusyksystä 2021.

Tutkimuksia ja selvityksiä koordinoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Ne liittyvät rahapelien haittojen torjuntaan. Tarkoitus ei kuitenkaan ole harkita uudelleen esimerkiksi kasinon avaamista tai sille myönnettyä toimintalupaa.

–  Siitä ei ole kyse, vaan tutkimus liittyy suomalaisen rahapelipolitiikan ja rahapelijärjestelmän arviointiin. On tehty päätös, että Tampereelle tulee kasino ja meitä kiinnostavat sen yhteiskunnalliset vaikutukset, kertoo johtava asiantuntija Saini Mustalampi THL:stä.

Tampereella tarjoutuu lähivuosina ainutlaatuinen tilaisuus selvittää ja arvioida kasinon alueellisia vaikutuksia ennen ja jälkeen sen avaamisen..

Tampereen kasinolla voi pelata yli sataa kansainvälistä automaattipeliä, noin kymmentä pöytäpeliä, käteis- ja turnauspokeria, urheilupelejä sekä kaikkia muitakin Veikkauksen digitaalisia ja mobiilipelejä. Tampereelle on tarkoitus rakentaa Euroopan modernein ja vastuullisin kasino eikä mikään peliluola.

Kasinon asiakkaiden ikäraja on 18 vuotta. Alaikäiset eivät pääse sisälle. Tämä on positiivinen asia.

Entinen kansanedustaja, tamperelainen Sinisten kaupunginvaltuutettu Tiina Elovaara haluaa kansiareenan kasinosta riippumattoman haittavaikutusten arvioinnin. Hän on tehnyt aiheesta valtuustoaloitteen 19.8.2019 Tampereen kaupunginvaltuustossa.

2020

2019

Kansiareenaa urakoiva yhtiö talousvaikeuksissa

Kansiareenaa urakoiva rakennusyhtiö SRV aloittaa tervehdyttämisohjelman, (HS 3010.2019) jolla se pyrkii kääntämään toimintansa takaisin kannattavaksi. Osana ohjelmaa yhtiö käynnistää yt-neuvottelut, joilla pyritään vähentämään arviolta 90 henkilötyövuotta.

SRV kertoi aamulla myös tappiollisesta tuloksesta vuoden kolmannella neljänneksellä. Iso syy tappioihin löytyy ”kahdesta tänä vuonna valmistuvasta kohteesta”, joiden katteet ovat jäämässä aiemmin laskettua huonommiksi. Yhteensä näiden kahden kohteen kateheikennykset ovat kooltaan –9,8 miljoonaa euroa.

SRV ei kerro katsauksessa, mitkä sen mainitsemat kaksi ongelmakohdetta ovat. Yksi yhtiön tänä vuonna valmistuvista suurista kohteista on kauppakeskus Redin ylle nouseva tornitalo Majakka, joka kärsi pahasta vesivahingosta aiemmin tänä vuonna. Majakan valmistuminen on viivästynyt ja nykyisen aikataulun mukaan asukkaat pääsevät muuttamaan taloon loppuvuodesta.

Redi on ollut SRV:lle kokonaisuutena raskas projekti, sillä kauppakeskuksen rakennuskustannukset riistäytyivät käsistä. Mikä vaikutus Tampereen kannen ja areenan rakentamisella on ollut SRV:n talouteen, sitä ei kerrota.

Yle uutisoi 16.12.2019, että SRV on saanut päätökseen marraskuussa käynnistetyt SRV Yhtiöt Oyj:tä, SRV Rakennus Oy:tä ja SRV Infra Oy:tä koskeneet yhteistoimintaneuvottelut.

Yhteistoimintaneuvottelujen tuloksena henkilöstön määrä vähenee enintään 48 henkilöllä, minkä lisäksi toteutetaan lomautuksia ja tehtävien osa-aikaistamisia arviolta 12 henkilötyövuoden edestä, yhtiö kertoo.

Koskeeko irtisanomiset myös Tampereen kansi ja areena -kohdetta, sitä ei kerrota.

Aiemmin tuolla kerroin Tampereen myöntämästä lainasta Monitoimiareena -yhtiölle ja ihmettelin, onko olemassa riittäviä vastavakuuksia lainalle. Voi olla, että perästä kuuluu.

*************************

 

Toimitusjohtaja aloitti työnsä

Kansiareenan toimitusjohtajan paikka on haluttu, näin kertoo AL 29.11.2019. Viihdebisneksen tunteva Marko Hurme on marraskuun 2019 alusta johtanut kaupungin ytimeen nousevan Tampereen Kannen areenan operatiivista toimintaa. Keväällä käynnistetty uuden elämysareenan toimitusjohtajan haku herätti laajaa kiinnostusta.

Vauhdilla rakentuva Tampereen Kansi on monitoimiareena, hotelli, kasino, toimistotilaa, ravintoloita ja tuhat asuntoa, kaikkiaan noin 550 miljoonan euron projekti eli asumisen, urheilun, kulttuurin, vapaa-ajan ja liike-elämän keskus.

Marraskuun alusta Tampereen Kannen areenaa on johtanut Marko Hurme. Hänen tehtävänään on luoda edellytykset liiketoiminnalle, mutta ennen kaikkea saada asiakkaat palaamaan areenalle. Miten niin palaamaan, kun he eivät ole vielä käyneet ensimmäistäkään kertaa? kun areena on vasta vaiheessa. Toivotaan, etteivät kävijät suurella joukolla käy kahta kertaa, ensimmäistä ja viimeistä! Tämä oli vitsi.

Onnittelut vaativan tehtävän johdosta. Laskin tuolla aikaisemmin, mitä kävijämäärätavoitteet oikeasti tarkoittavat. Työtä riittää.

*************************

 

Tampere antaa lainaa - vastavakuudet?

Tampereen kaupunginvaltuusto vahvisti 18.11.2019 vuoden 2020 talousarvion. Talousarviokirjasta on luettavissa, että kaupungin antolainakantaa kasvattaa Tampereen Monitoimiareena Oy:lle myönnettävä 14,1 milj. euron suuruinen laina. Mitkä ovat lainan vastavakuudet, siitä ei ole mainintaa.

Lain mukaan valtuuston tulee päättää lainan ja vakuuksien antamisesta (KuntaL 14 §) ja kunnan edut tulee turvata riittävän kattavilla vastavakuuksilla (KuntaL 129 §.

*************************

 

Hakametsän halli - sisäliikuntahalli vai jäähalli, sitä nyt pohditaan (jälleen)

Kun sopivasti on kulunut aikaa, niin aikaisemmat päätökset voidaan unohtaa. (Tamperelainen 16.9.2019) Kaupunginhallitus päätti 16.92019. Tampereen Hakametsän alueen kehittämisen eli Hakametsä Sport Campus -hankkeen konsepti- ja toteutuskilpailu voidaan käynnistää. Tarkoituksena on löytää kaupungin tavoitteiden mukainen konsepti alueen kehittämiseen ja kumppani hankkeen toteutukseen.

Kun Kansiareenasta 16.5.2016 päätettiin, perusteluissa oli mm. seuraavaa; "Vuonna 2010 valtuusto päätti hankkeen asemakaavoituksen käynnistämisestä ja kaupungin roolista hankkeen mahdollistamiseksi. Samalla päätettiin, että monitoimiareenan valmistuttua Hakametsän jäähalli 1. poistetaan jäähallikäytöstä ja se muutetaan sisäurheilukeskukseksi."

Tampereen kaupungin talousarviokirjasta 2019 löytyy seuraava kirjaus; "Valtuuston vuonna 2010 tekemän päätöksen mukaisesti Hakametsän jäähalli muutetaan sisäpelihalliksi Kansi ja Areena -hankkeen valmistuttua."

Kovasti on suunnitelmat kansiareenan osalta muuttuneet sen jälkeen mitä siitä hys, hys -kokouksessa päätettiin. Minkä tiedon varassa valtuusto päätti kansi- ja areenahankkeesta? Sen piti tuoda runsaat työpaikat ja toimitilat. Meni vajaa vuosi päätöksestä, kun poikkeamisluvalla muutettiin työpaikkamäärät alemmaksi ja nostettiin asuntojen lukua.

*************************

 

Kansiareena peruskiven muurausvaiheessa

Tampereen Kansiareenan peruskivi muurattiin työmaan sydämessä torstaina, 5.9.2019.

Peruskiveen valettiin tilaisuudessa metallilieriö, johon säilöttiin päivän Aamulehti, Tamperelainen, areenan peruskirja ja suomalaisia kolikoita. Metallilieriön valaminen noudattaa rakentamisen perinnettä, jonka mukaan seuraaville sukupolville jätetään tietoa tämän hetken yhteiskunnasta.

Tampereen kaupungin pormestari Lauri Lyly totesi tilaisuudessa, ettei Areena ole yksin tamperelaisten hanke, vaan valmistuessaan areena vastaa koko maan tarjontaan?! Toivottavasti, toivottavasti näin käy. Realistisesti kun ajattelee, tilannetta ei näe noin hyvänä. Monen areenan kohtalo muistuttaa, miten voi käydä.

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Anna-Kaisa Ikonen kuvaili olaan ylpeäksi ja innostuneeksi. – Areena on yksi niistä viime vuosina tehdyistä rohkeista päätöksistä, joista olen todella iloinen, Ikonen sanoi tilaisuudessa. Rohkea todella. kun katsoo taaksepäin mm. päätösprosessia. Salattuja kokouksia, puutteellista tietoa ja kaikkea muuta mukavaa.

Tampere käyttänyt tänä vuonna tammi-heinäkuussa kansiareenaan 0,8 milj. euroa.

*************************

 

Kannen ja areenan suunnittelija kävi paikan päällä

Tampereen Kannen ja areenan suunnitelleen Liebeskind studion keulahahmo, maailmankuulu arkkitehti Daniel Libeskind vieraili Kannen ja areenan työmaalla to 29.8.2019.

Rakennustyöt aloitettiin loppuvuodesta 2017.

Ensimmäisessä vaiheessa eteläiselle ratapihalle rakennetaan kansi ja sen päälle areena, hotelli ja kaksi tornitaloa. Ensimmäinen vaihe valmistuu vuonna 2022.

Toisessa vaiheessa valmistuvat pohjoinen kansi ja kolme tornitaloa. Kokonaisuus valmistuu tämänhetkisen aikataulun mukaan vuonna 2024.

YLE on tehnyt 30.8.2019 hienon kuvasarjan kansiareenan työmaasta.

*************************

 

Areenalle valittu toimitusjohtaja

Tampereen Kansi areenan (AL 29.8.2019) operatiivista toimintaa johtamaan on nimitetty Marko Hurme. Hän siirtyy tehtävään Veikkauksesta.

Hurme aloittaa Tampereen Kannen areenan toimitusjohtajana marraskuun 2019 alussa, ja hän tulee toimimaan Tampereella. Keväällä käynnistetty areenan toimitusjohtajan haku herätti laajaa kiinnostusta.

– Marko Hurmeen kokemus ja tausta antavat erinomaiset lähtökohdat onnistua ainutlaatuisessa tehtävässä. Uskomme, että Marko pystyy hyödyntämään areenan huikeiden puitteiden tarjoamat mahdollisuudet täysimääräisesti niin Suomessa kuin kansainvälisestikin, KOY Tampereen monitoimiareenan hallituksen puheenjohtaja Markku Mäkiaho sanoo.

Marko Hurme on vastannut entisessä tehtävässään pitkään muun muassa Veikkauksen kasinoliiketoiminnasta. Viime keväästä lähtien hän on vastannut yhtiön konseptien ja liiketoiminnan kehittämisestä.

*************************

 

Kannen torneissa kalliit neliöt

AL uutisoi 28.8.2019 Tampereen kannelle tulevien asuntojen hinnoista. Suunnitelmien mukaan Tampereen Kannen tuntumaan nousee ensi vuonna ensimmäinen tornitalo ja pian sen jälkeen toinen. Tällä hetkellä ennakkomarkkinoinnissa olevan Topaasi-tornitalon asunnoista noin puolet on jo varattu.

100 metriin kohoavan kerrostalon kattohuoneistoista joutuu maksamaan, ellei hunajaa, mutta kovan hinnan. Esim. 16. kerroksen 33-neliöisen yksiön velaton myyntihinta on hieman vajaat 340 000 euroa. Neliöhinnaksi muodostuu hieman yli 10 000 euroa. Asunnosta 3,5 neliötä on varattu lasitettuun viheriöön, josta aukeaa näkymät keskustaan.

Kannen ja areenan läheisyyteen Tampereen pääpoliisiaseman viereen kohoaa myös ensi vuonna Wallesmanni -niminen kerrostalo. Kerrostalon torniosan kattohuoneistosta 17. kerroksesta löytyy myös hintava yksiö.

Tornitalo kohoaa vuokratontin päälle, joten mikäli haluaa lunastaa myös asuntokaupan yhteydessä oman osuutensa tontista, muodostuu 26 neliön yksiön hinnaksi hieman vajaa 230 000 euroa. Neliöhinta on tällöin noin 8 700 euroa.

Yhteenvetona, kalliit ovat neliöt. Toki nekin löytävät asukkaansa.

*************************

 

Areena alkaa näkyä

Tampereen Kannen ja Areenan työmaa etenee, nyt ollaan viereisen Kalevantien sillan tasolla.

#Areena alkoi nousta (YLE 14.8.2019) kannelta ylöspäin. Nyt rakennetaan muotteja pilareiden tukirakenteille.

– Elo-syyskuun vaihteessa pääsemme areenan osalta elementtien asentamiseen ja silloin alkaa syntyä jo enemmän näkyvää tulosta kannella, kertoo SRV:n hankejohtaja Henrik Eklund.

Kesän aikana on jo esimerkiksi valettu lopullisen kannen pintalaattoja. Kannen ensimmäisen asuintornin Topaasin ja toimistotorni Kruunun osalta kannen päällinen rakentaminen alkoi kesäkuussa.

– Hankkeen alkuperäisestä aikataulusta ollaan hieman jäljessä ja tästä johtuen areenan rakentaminen on myös alkanut hieman alustavia suunnitelmia myöhemmin. Viivästymisellä ei ole tässä hankkeen alkuvaiheessa merkittävää vaikutusta valmistumisaikatauluun, kertoo Eklund.

Areenan perustuksia luodaan (AL 15.8.2019) jo Tampereen Kannella, seinät alkavat nousta syyskuussa.

Työmaalla työskentelee tällä hetkellä noin 160 työntekijää. Kun kaikki työvaiheet ovat käynnissä, luku nousee lähemmäs 500:aan.

Viivästys kurotaan vielä kiinni vaikka areenan rakentaminen käynnistyi noin kaksi kuukautta jäljessä aikataulusta.

Projektinjohtaja Rauno Kulmala kannelle rakentavasta SRV Pirkanmaasta sanoo.

– Kannen rakenteiden monimuotoisuus ja työmäärä on tullut osittain yllätyksenä. Viivästys on pieni, kun ajatellaan, että kyseessä on kolmen vuoden projekti. Viivästys on tarkoitus kiriä kiinni niin, että areena valmistuu alkuperäisen aikataulun mukaisesti vuoden 2021 jälkimmäisen puoliskon aikana.

Kannen päälle rakentamisen käynnistyminen on Kulmalan mukaan merkittävä etappi. Jokaiselle kannen lohkolle suoritetaan käyttöönottokatselmus, jossa todetaan kannen kyseisen osuuden rakennettavuus ja mahdolliset laatupoikkeamat.

Näin tamperelaisena veronmaksajana toivon, että rakentaminen menee siten kuin on suunniteltu. Edelleen toivon, että areena täyttää ne toiveet, myös talouden suhteen, jotka siihen on asetettu. Tässä olen hieman skeptinen.

************************

 

Palkit paikoilleen

(YLE 21.6.2019) Rakennusyhtiö SRV:stä kerrotaan, että liikennetauon aikana työmaalle nostetaan erityisen raskaita mm. teräskotelopalkkeja sekä laattoja. Suurimmat niistä ovat 24 metrin pituisia ja painavat 80 tonnia.

Tampereen Kannen ja areenan työmaalla käytetään hyväksi juhannuksen liikennekatkoa pääradalla.

Työmaalla töitä tehdään juhannuksena kahdessa vuorossa, joissa molemmissa on noin kymmenen henkeä töissä.

************************

 

Jääkiekon MM-kisat Tampereella 2022

Onnittelut! Tampere palaa jääkiekon miesten MM-kisojen pääpelipaikaksi lähes 60 vuoden tauon jälkeen. Suomen jääkiekkoliitto vahvisti asian pitämässään tiedotustilaisuudessa Tampereella ma 17.6.2019.

Tampereella pelataan MM-kisojen 2022 toinen alkulohko ja ratkaisuottelut.

Kansainvälisen jääkiekkoliiton Iihf:n varapuheenjohtaja ja tunnettu tamperelainen kiekkovaikuttaja Kalervo Kummola oli infossa yhtä hymyä.

– Tämä on hetki, jota on odotettu kauan ja tämän eteen on tehty kauan töitä. On ollut pettymyksiä ja vastoinkäymisiä matkalla, mutta lopussa kiitos seisoo. Uskon, että tulee kaikkien aikojen kisat, Kummola hehkutti Aamulehdelle tiedotustilaisuuden jälkeen.

Vaikka hanke onkin juuri nyt myöhässä, kiakon MM-kisoihin mennessä on varmasti valmis.

************************

 

Kansi ja Areena hanke on myöhässä

Tampereen kaupunginhallitus käsitteli 3.6.2019 vuoden 2019 talouskatsausta ajalta tammi - huhtikuu. Katsauksessa todetaan, että "Areena -hankkeen työmaa on jäljessä aikataulusta n. 2,5 kuukautta. Suunnittelu- ja työmaatilanne huomioiden Areenan kannen päälle rakentaminen alkaa juhannuksen jälkeen. Aikatauluhaasteista huolimatta hankkeen investointien toteutus jatkuu toteutussopimuksen mukaisesti vuoden 2019 aikana ja ensimmäinen vaihe valmistuu aikataulun mukaisesti syksyllä 2021".

Tuo on huono uutinen. Yleensä, kun hankkeet venyvät, ne myös mutkistuvat ja hinta nousee! Mielenkiinnolla seuraan koska valtuustolle tulee ensimmäinen lisärahan pyyntö.

Huolestuttavaksi asian tekee se, että hanketta urakoitseva SRV on ajautunut taloudellisiin vaikeuksiin.

Kansiareenan hankejohtajan mukaan, ei syytä huoleen (AL 8.6.2019), "kirjoittaan maakansa ja jatkaa"!

Asiakirjoista käy ilmi, että kannen ja monitoimiareenan pitäisi olla käytettävissä 09/2020. Myöhästymisestä on sovittu 10000 €/vrk myöhästymissakko. Tosin, on myös nähtävissä, että jos myöhästyminen johtuu rakentajasta riippumattomista syistä, sakkopykälää ei sovelleta. Veikkaan, että tätä kohtaa tullaan soveltamaan.

************************

 

Monitoimareenoiden kannattavuus herättää epäilyksiä

AL uutisoi 1.6.2019, että Tampereelle ja muualle Suomeen kaavaillaan nyt jättimäisiä monitoimiareenoita, vaikka edellisilläkin on tiukkaa, sekä toteaa, että pelkkä jääkiekko ei riitä menestykseen

Ensimmäisenä näistä isoista hankkeista valmistuu Tampereen valtaisan Kansi ja Areena -hankkeen elämysareena, jonka menestystä ei jätetä pelkän jääkiekon varaan.

Suomi jyräsi 26.5.2019 kolmatta kertaa jääkiekon maailmanmestaruuteen, ja koko maa on yhä eräänlaisessa lätkähuumassa. Ajoitus on hyvä ainakin siinä mielessä, että useisiin kaupunkeihin ollaan parhaillaan rakentamassa jättimäisiä monitoimiareenoita, joiden keskiössä usein juuri jäähalli.

Tosiasia on, että pelkästään jääurheiluun valtavaa hanketta ei enää kannata tehdä. Tampereella edes kahdella jääkiekkojoukkueella ei ole tarpeeksi kotipelejä tai lipunostajia täyttämään vaadittavia tapahtumapäiviä.

Tampereen areenan tavoitteena on 120–130 tapahtumaa vuodessa. Joissain on väläytetty jopa 140 tapahtumaa ja n. miljoona kävijää. Pienellä sormiharjoittelulla voi katsoa, mitä mitä 140 tapahtumaa ja miljoona kävijää tarkoittaa. Onko se teoriassakaan mahdollista?

Areenan puolestapuhujat korostavat, että menestyksen puolesta puhuu se, että rahoittajia ja yhteistyökumppaneita on jo iso liuta. Se on totta, Tampere on mukana 40 % osuudella mukana KOY Tampereen Monitoimiareenassa (Kansiareena, vuokraus+hallinta). Yhtiön 60 % on hajautettu hankkeen sijoittajaryhmän SRV, LähiTapiola ja OP Ryhmä kesken viimeisen päälle hyvin, että vaikka matkaan tulisi talousvaikeuksia, suurin yksittäinen kärsijä tulee olemaan Tampereen kaupunki. Näin se vain on, ikävä todeta.

”Tukku yhteystyökumppaneita on jo sopimuksilla kiinni. Joitain isoja kumppaneita toivotaan vielä mukaan. Enää ei puutu kuin tekeminen,” SRV:n Mäkelä kertoo.

”Areenan tulot koostuvat pienistä virroista, kuten pitkäaikaisista vuokrasopimuksista. Lukujen suhteen kannattavuudesta ei ole epäilystä.”

Monitoimiareenan lisäksi Tampereen kannelle nousee tornitaloja, hotelli ja Veikkauksen kasino, ja koko hankkeen arvo nousee noin 550 miljoonaan euroon.

Tampereen kaupungin satsaus monitoimiareenaan on kaikkiaan 60 miljoonaa euroa. Vuokratuloja odotetaan 420 000 euroa/vuosi.

Tampereen kaupungin hankejohtaja Tero Tenhunen kertoo, että kaupungin osalta kyseessä on sijoitus, jonka jokaiselle elementille saadaan tuottoa. Kaupunki ei tule vuokraamaan tiloja tai ostamaan palveluja kokonaisuudesta.

************************

 

Kannen valut menossa

Moro-lehti uutisoi 23.5. 2019, että kansi ja areenaprojektin on siinä vaiheessa, että kantta lähdetään valamaan. Paljon menee terästä betonin vahvistamiseen. Kannen 1. lohko on valettu toukokuussa ja seuraava lohko valetaan kesäkuun alussa. Kanslerinsilta on valettu. Koko eteläisen kannen valutyöt on tehty vuoden 2020 alkuun mennessä.

Kesäkuun alussa alkaa Sorinsillan viereen 1. kerrostalon, 16-kerroksisen Topaasin rakentaminen. Samoihin aikoihin alkaa 17-kerroksisen , Wallesmannin rakentaminen Sorinkadun varteen.

Areenan ja sen yhteyteen tulevan hotellin rakentaminen alkaa heinä-elokuussa. Valmista pitäisi olla syksyllä 2021. Runkotöiltään valmiina ovat nelikerroksinen, liki 500 auton pysäköintihalli sekä 12 väestönsuojaa Sorinkadun puoleisella reunalla.

************************

 

Kansiareenan urakoijalla taloushuolia

Kansiareenaa urakoivalla, SRV:llä on taloushuolia. Muutama päivä (Kauppalehti 13.5.2019) sitten uutisoitiin, että SRV:n toimitusjohtaja Juha Pekka Ojala jättää yhtiön ja yhtiön hallitus käynnistää uuden toimitusjohtajan hakuprosessin, yhtiö kertoo.

SRV on taistellut viime aikoina taloudellisten ongelmien kanssa. Rakennusyhtiön tulos romahti viime vuonna ensimmäistä kertaa tappiolle, kun se ei saanut pidettyä kustannuksia kurissa Helsingin Kalasatamaan valmistuneessa kauppakeskus Redissä.

Yhteensä Redin aiheuttamat tappiot olivat SRV:lle viime vuonna 40,8 miljoonaa euroa. Ilman niitä yhtiö olisi saavuttanut selvästi positiivisen tuloksen.

Mielenkiintoinen kysymys onkin, että miten Tampere on varautunut siihen tilanteeseen, jos SRV tekee konkan? Tätä tilannetta varten SRV on rakentanut varsinaisen yritysryppään, hämähäkin seitin. Tampereen vähemmistöosakkuus näyttää sen rinnalla, ei vähemmistöosakkuudelta.

************************

 

Kansiareenan toimitusjohtajan haku on alkanut

Areenan valmistuu syksyllä 2021. Sen liiketoiminnasta vastaava yhtiö aloittaa kuitenkin jo tänä vuonna. Toimitusjohtajaa haetaan (AL 29.4.2019) juuri tähän yhtiöön.

Haussa on kansallisen ja kansainvälisen tason johtaja, jolla on intohimoa, kokemusta ja kykyä rakentaa maailman mittakaavassakin kiinnostava, uuden aikakauden elämyskonsepti Suomeen. Onnittelen, mutta saattaa olla mahdoton tehtävä.

Tavoitteena on, että areenalla olisi yli miljoona vuotuista kävijää. Onko tuollainen määrä teoriassakaan mahdollista? Pientä sormiharjoittelua luvuilla! Liian paljon jos, jos kysymyksiä. Miljoona kävijää vuodessa vuodesta toiseen, täysin utopistista, koska Tampereella on muitakin paikkoja.. 

Katsojamäärät, tapahtumaviikkoja/yksi tapaus./vko   Katsojamäärät, tapahtumat/kävijät  
                 
Kävijätavoite/v Vkot/lkm Kävijät/vko   Kävijätavoite/v Tapahtumat Kävijät  
1000000 52 19231     1000000 140 7143  
  50 20000       120 8333  
  40 25000       100 10000  
  36 27778       80 12500  
  36 27778       60 16667  
                 
Kävijätavoite/v         Kävijätavoite/v      
Tavoite/v Vkot/lkm Kävijät/vko   Tavoite/v   Kävijät  
500000 52 9615     500000 140 3571  
  50 10000       120 4167  
  40 12500       100 5000  
  36 13889       80 6250  
  24 20833       60 8333  
                 
Kävijätavoite/v         Kävijätavoite/v      
Tavoite/v Vkot/lkm Kävijät/vko   Tavoite/v 140 Kävijät  
300000 52 5769     300000 120 2500  
  50 6000       100 3000  
  40 7500       80 3750  
  36 8333       60 5000  
  24 12500            

© Ossi Aho 2019

Arvioiden mukaan kävijät tuottaisivat Tampereelle parhaimmillaan 28 miljoonaa euroa arvonlisäystä vuodessa.

Areenan liiketiloista on jo nyt varattu merkittävä osa ja aitioista kaksi kolmasosaa.

Areenan yhteyteen on tulossa mm. Veikkauksen kasino, Lapland Hotelsin hotelli sekä NoHo Partnersin ja Hartwallin ravintolatoimintaa. Ilves ja Tappara pelaavat kotiottelunsa Areenassa sen valmistuttua.

–  Jo solmitut merkittävät kumppanuudet ovat osoitus koko alueen ja konseptin houkuttelevuudesta. Nyt haettavalla toimitusjohtajalla on keskeinen rooli siinä, että areenasta ja koko alueesta rakentuu kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä elämyskeskus Tampereen rohkeasti kehittyvään keskustaan, Tampereen kaupungin hankejohtaja Tero Tenhunen sanoo tiedotteessa.

************************

 

Areenan haaste on isojen esiintyjänimien haalimisessa

Vaikka Tampere elää jo uutta aikaansa, vaikka ratikka ei vielä kulje, kiskot ja osin sähkölinjojen tukitolpatkin ovat jo paikallaan. Ja vaikka Kansi ja Areena -hanke on kesken, sekin näkyy jo selvästi kaupunkikuvassa. Tosi AL kirjoittaa pääkirjoituksessaan 20.4.2019, että kansiareenan haaste on isojen nimien haalimisessa.

Kohteesta tulee monella tavalla Tampereen käyntikortti. Se toivottaa junalla kaupunkiin tulevan vieraan tervetulleeksi, ja sen siluetin voi olettaa yleistyvän Tampereen tunnuksena lähes Näsinneulan tapaan. Areenasta voi tulla myös modernin teknologian vierailumagneetti, jos sen portilla esimerkiksi pääsyliput korvataan kasvojentunnistussovelluksella.

Tuleva Areena on viimeaikaiseen tamperelaiseen tapaan yhdistelmä yksityistä ja julkista. Se on saanut 18 miljoonan euron valtiontuen, ja kaupunki sijoittaa siihen 26 miljoonaa. Koko Kansi ja Areena -hankkeeseen Tampere on varannut rahaa 60 miljoonaa euroa.

Ilves että Tappara ottavat uuden monitoimiareenan kotihallikseen. Mutta taloon tarvitaan paljon muutakin toimintaa ja tarjontaa. Erityiseksi kynnykseksi nousevat kansainvälisen tason konsertit ja muut kulttuuritapahtumat, joilla Areena olisi saatava täyttymään riittävän usein jokaisen toimintavuotensa aikana.

Maailman megatähdet ovat kyllä löytäneet takavuosina tiensä usein Suomeen, mutta tilanne on muuttunut merkittävästi sen jälkeen, kun Venäjä liitti Ukrainaan kuuluneen Krimin niemimaan laittomasti itseensä viisi vuotta sitten. Länsi alkoi soveltaa Venäjään pakotteita. Niiden yksi näkyvä seuraus on ollut läntisten huippuartistien Venäjän-vierailujen huomattava väheneminen.

Ennen pakotteiden aikaa länsiartistit poikkesivat mieluusti Suomessa, kun kohde sopi hyvin kiertueohjelmaan, jossa olivat luontevasti mukana Pietari ja Moskova. Nyt tilanne on kovin toinen.

Niinpä! Areena avautuu syksyllä 2021. Näin luvataan AL 20.4.2019 artikkelissa, jossa kirjoitetaan Mika Sulinista areenan luojana. Siitä odotetaan urheilutapahtumien, messujen, konserttien, musikaalien, teatteriesitysten, konserttien, konferenssien, näyttelyiden ja festivaalien tapahtumapaikkaa. Ts. vuodessa 120–140 tapahtumaa ja yli miljoona kävijää. Areena vetää 15000 hengen yleisön. Ilveksen ja Tapparan pelit vetävät oman määränsä katsojia ja muutama megatapahtuma vuodessa ei todellakaan riitä pitämään areenaa pystyssä.

***********************

 

Kansiareenan vuosi 2018

Keskustan kehittämisohjelmaan kuuluvassa Kansi ja Areena -hankkeessa rakennetaan rautatieaseman alueelle ratapihan päälle kansi, jolle rakennetaan monitoimiareenan lisäksi toimisto- ja liiketiloja, asuntoja, hotelli ja toritiloja. Vuoden aikana kannen rakennustöinä tehtiin porapaalutustyöt, pilari ja palkkirakenteita ja pääosin tarvittavat ratamuutokset sekä eteläinen tonttikatuyhteys.

Hankkeesta aiheutuu kaupungille julkisten osien rakennuskustannuksia yhteensä 34 milj. euroa vuosina 2018– 2024. Monitoimiareena valmistuu 2021 ja hanke on kokonaisuudessaan valmis 2024. Tampereen kaupunki on Kiinteistö Oy Tampereen Monitoimiareenan vähemmistöosakas 40 %:n omistusosuudella. 

Kansi ja Areena -hankkeen aineettomiin hyödykkeisiin kirjattiin 3,0 milj. euroa Kannen rakentamista varten Väyläviraston omistamaan rautatiehen tehtyjen muutosten maksueriä.

Talousarviossa antolainasaamisten lisäyksiin sisältynyt Tampereen Monitoimiareena Oy:lle myönnettävä 22,0 milj. euron laina siirtyi 2019 vuodelle.

Kaupunki on vähemmistöosakkaana Tampereen Monitoimiareena Koy:ssä. Yhtiö on kaupungin osakkuusyhteisöjä. Kaupungin sijoitukset olivat 3,2 milj. euroa KOY Tampereen Monitoimiareenaan.

KOY Tampereen Monitoimiareena (vuokraus+hallinta) Täältä näet paremmin Kansiareena yhtiörakenne.pdf

       Tampereen kaupunki 40%

       Tampereen monitoimiareena Ky (vuokraus+hallinta) 60%
            Tampereen monitoimiareena GP Oy, op. 2500 € (rahoitus). Vastuunalainen yhtiömies.
            LähiTapiola Tampereen Tornit Ky
            SRV Tampereen Areena ja Tornit Ky
            OP - Henkivakuutus Oy
            OP Vakuutus Oy
            Op Eläkekassa
            Op Eläkesäätiö

Em. yhtiöt jakautuvat vielä alayhtiöihin. Hyvin hajautettu. sanoisin, että jos tulee taloudellisia ongelmia, niin Tampereelle jää käteen "mustapekka" ja maksajan rooli.

-----------

13.5.2018 uutinen tuli (Talouselämä 13.5.2019)! Kansiareenan rakentajan SRV:n toimitusjohtaja sai kenkää, kun yhtiö kyntää taloudellisesti syvällä.

”SRV toimii projektijohtomallilla, jossa heillä ei ole paljoa omia työntekijöitä. Korkeasuhdanteessa on kova kilpailu aliurakoinneista, joka nostaa kustannuksia, ja myös laatu on saattanut kärsiä. Projektinhallinta on pettänyt ja kustannukset ovat joissain projekteissa lähteneet käsistä.”

Miltä näyttää SRV:n tulevaisuus?

”Aika paljon on kysymysmerkkejä ilmassa. Yhtiöllä on kauppakeskuksia Suomessa ja Venäjällä, joita se pyrkii saamaan käynnistysvaiheesta eteenpäin ja myymään jossain vaiheessa. Mutta kyllä tässä on ensin saatava SRV:n rakentamisen kannattavuus kuntoon. Luultavasti uusi toimitusjohtaja saadaan vasta kesän jälkeen. Luulen, että uusia strategisia linjauksia saadaan myös uuden toimitusjohtajan myötä lähivuosien aikana.”

***********************

 

Kansiareenan näköismalli paljastettiin

Torstaina (AL 24.1.2019) julkistettiin kansiareenan näköismalli. Tampereella avataan tulevana lauantaina 26. tammikuuta yleisölle Kansi-hankkeen vierailijakeskus eli hienommin Tampereen Kansi Visit Center. Keskuksessa pidettiin avajaiset hankkeen osapuolille ja yhteistyökumppaneille.

Vierailijakeskuksen edustalla on Kannen näköismalli, joka paljastettiin torstain avajaisissa. Mallinnus on yli 15 metriä leveä ja seitsemän metriä korkea ja se on valmistettu teräksestä.

Kansiareenan kustannusten kehittyminen on mielenkiintoista seurattavaa. Valtuustolle päätöksentekoa varten ilmoitettiin kansi- ja areenan ensimmäinen hinta n. 100 milj. euroa. SRV:n sivulta on luettavissa, että hinta on nyt nousemassa 124 milj. euroon. Kuka, mikä instanssi kuittaa hinnan nousun menoihinsa, se nähdään aikoinaan ja mitä on Tampereen rooli silloin.

Tampereen tilinpäätösennusteessa 2018 kerrotan, että asunto- ja kiinteistölautakunnan alaisten investointien ennustetaan toteutuvan 1,9 milj. euroa vuosisuunnitelmaa suurempana. Ylitys johtuu Kansi- ja Areena hankkeen vuoden 2017 kulujen kirjaamisesta vuodelle 2018.

Ovatko hallit niin hyvä bisneksiä kuin kuvitellaan?

 AL kirjoitti vuoden lopussa, että Suomeen suunnitellaan viittä uutta areenaa, vaikka nykyisistäkin yksi on konkurssissa, toinen myyty venäläisille ja kolmas elää tekohengityksellä Turussa.

1990-luvulla Suomeen rantautui uudenlainen jäähallikonsepti: urheilua ja viihdettä yhdistäneet monitoimiareenat. Turkuun, Helsingin Pasilaan ja Espooseen rakennetut areenat ovat keskenään erilaisia, mutta niitä yhdistää yksi piirre. Ne ovat osoittautuneet huonoksi bisnekseksi.

Espoossa halliyhtiö on mennyt jo konkurssiin, Helsingin areena on myyty venäläisille miljardööreille ja Turussa nenä on pysynyt vedenpinnan yläpuolella vain kaupungin vuosittaisen tuen ansiosta.

Nyt käynnissä tai suunnitteilla olevat hankkeet poikkeavat sijainniltaan, palvelurakenteeltaan ja myös mittakaavaltaan 1990-luvun monitoimiareenoista.

Tulevaisuuden areenoita suunnitellaan ydinkeskustoihin, isojen suomalaiskaupunkien parhaille tonteille. Vaikka hankkeiden taustalta löytyy aina paikallisen jääkiekkoseuran ihmisiä ja intressejä, myydään ideaa aivan muilla argumenteilla kuin jäähallihankkeena.

Puhutaan elämyskeskuksista, jotka on räätälöity kaupungistuvan Suomen muuttuviin elämänrytmeihin, palvelutarpeisiin ja liikennevirtauksiin. Urheilun ja viihteen lisäksi saman katon alta luvataan löytyvän sujuvan arjen vaatimat muut elämykset ja palvelut, kuten kauppoja, ravintoloita, harrastusmahdollisuuksia ja asuntoja.

Ei enää jääkiekko-otteluita tai konsertteja varten avattavia erillisiä tapahtuma-areenoita, vaan ympäri vuoden ja ympäri vuorokauden sykkiviä eloisia keskuksia, kehittyvien kaupunkien imagovaltteja.

Elämyskeskukset maksavat satoja miljoonia euroja, mutta osa vireillä olevista hankkeista on jopa sellaisia, ettei kaupungilta odoteta lainkaan osallistumista kustannuksiin. Jos tiukan taloustilanteen kaupungille tarjotaan uutta vetovoimatekijää asemakaavaa muuttamalla, on houkutus iso. Yleensä näillä hankkeilla saadaan yhteiskunnan ja yritysten varat hyvin sekoitettua rakennusvaiheessa.

Kirjassa #Kummolankääntöpiiri kerrotaan, että Kummolalla ja kumppaneilla oli tarkoitus kyllästyttää Eurooppa monitoimihalleilla. Ovatko suunnitelmat toteutuneet Euroopassa, siihen en ota kantaa. Puhutaan Tampereen monitoimiareenasta.

Kansiareenanasta on tehty useita esittelysivustoja. Voi olla, että minäkin olen katsonut epävarmoja sivuja, mutta SRV:N ilmoituksen mukaan tässä ovat viralliset sivut: https://www.srv.fi/kaupunkien-kehittaja/tampereen-kansi/

 

2019

2018

Pohjoisen kansisuunnitelmat etenevät

Kannelle rakentamisen (YLE 13.12.2018) suunnittelu jatkuu. Rakennuslupahakemus jätetään jo tammikuussa 2019. Pohjoiselle kannelle on tulossa jopa sataan metriin kohoavia tornitaloja. Tampereen keskustaan rautateiden päälle nousee suuri viihdeareena ja asumis- ja liike-elämän keskus. 

Rakennesuunnittelun merkitys korostuu. Nykyaikaiset laskentaohjelmat ovat kovassa käytössä. Pohjoiskannen tornitalojen ja kansirakenteen suunnittelijaksi on valittu A-Insinöörit. Mikä näistä? A-insinöörit Civil Oy, A-Insinöörit Oy, A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy vai A-Insinöörit Suunnittelu Oy? Vaihtoehtoja kyllä löytyy ja tarvittaessa aputoiminimet käyttöön.

Kannen päälle tulee jopa sataan metriin kohoavia tornitaloja, kertoo SRV nettisivuillaan. Toteutuessaan tornitalot ovat korkeimmillaan jopa korkeampia kuin Tampereen keskustan hotelli Torni. Kannen kaupunginosasta tulee täysin poikkeuksellinen Suomessa. Esimerkiksi Helsingin Pasilassa juna-asema on radan päällä, mutta Tampereen Kannelle rakennusmassaa tulee huomattavasti enemmän.

Pohjoiskansihankkeen kustannusarvio on noin 200 miljoonaa euroa? Hankkeen rakennuttaja SRV valmistelee pohjoiskannen lopullisen investointi- ja rakentamispäätöksen ensi vuoden aikana.

Keskustaan rakentuva uusi alue sai lokakuussa nimekseen Tampereen Kansi. Hankkeeseen kuuluu useita tornitaloja ja monitoimiareena. Tornitaloihin sijoittuu asuntoja ja toimitilaa. Kansi ja ensimmäiset talot valmistuvat vuonna 2021. Koko kokonaisuuden arvioidaan valmistuvan vuonna 2024.

Eteläkannen rakentaminen on jo käynnissä. Monitoimiareenan ja sen yhteyteen tulevan hotellin rakentamisen on määrä alkaa keväällä 2019. Valmiita niiden pitäisi olla kesällä 2021.

Koko hankkeen kustannusarvio on noin 550 milj. euroa. Kustannukset ovat kasvaneet n. 50 milj. eurolla, 10 %. Tampereen kannen ja areenan kustannusarvio on n. 124 milj. euroa. Tähän on tullut n. 24 milj. euroa lisää siitä, mistä lähdettiin liikkeelle n. 100 milj. euroa!

***********************

 

Areenan kansi valmistumassa

Päärata kulkee väliaikaisen suojan sisällä Areena ja Kansi -työmaan läpi. Pääradan väliaikainen kate (Moro 29.11.2018) korvautuu rakentamisen edistyessä kannen pysyvillä betonirakenteilla.

Kannen rakentaminen näkyy ympäri kaupunkia, sillä työmaan reunalla Technopoliksen vieressä seisoo korkea keltainen erikoisnosturi. Sen tehtävänä on öisin nostaa jopa 80 tonnia painavia elementtipalkkeja radan päälle. Terex CC2200 -nosturin nostokapasiteetti on 350 tonnia.

Eteläinen kansi rakennetaan ensin, ja se valmistuu vuoden 2020 alussa. Jo ensi keväänä kannen päälle aletaan rakentaa Areenaa, hotellia ja ensimmäistä tornitaloa. Koko eteläkansi areenoineen valmistuu vuonna 2021. Eteläisen kokonaisuuden viereen Sorinkadun varteen rakennetaan asuinkerrostalo. 17-kerroksinen talo on saanut nimekseen Wallesmanni.

Rautatieaseman puolelle tulevan pohjoiskannen aloitusaika on vuonna 2021, ja se valmistuisi tornitaloineen vuonna 2024. Sinne tornitaloja on suunniteltu kolme kappaletta kuuluisassa Libeskindin arkkitehtitoimistossa. Toimisto osallistuu edelleen tiiviisti kaikkien rakennusten ulkoasun suunnitteluun, mutta muusta arkkitehtisuunnittelusta vastaa suomalainen Aihio Arkkitehdit.

Kun Tampereen kansi on valmis, odotetaan paikalla vierailevan vuodessa yli miljoona tapahtumakävijää. Tuhannen asunnon asukkaat tuovat omaa elämää alueelle ja lisäksi alueelle tulee toimistoja, ravintoloita ja muita palveluita.

Tampereen Kansi lyhyesti

- Junaradan päälle rakennetaan kansi, jolle tulee monitoimiareenan ja harjoitushallin lisäksi toimisto- ja liiketiloja, asuntoja, hotelli ja kasino.
- Areenan on tarkoitus olla valmis vuonna 2021 ja koko kansiprojekti valmistuu vuonna 2024.
- Projektin päätoteuttaja on SRV, joka tilasi eteläisen kansiurakan toteutuksen Kreate Oy:ltä.
- Tampereen kannen ja areenan kustannusarvio on n. 124 milj. euroa. Tähän on tullut n. 24 milj. euroa lisää siitä, mistä lähdettiin liikkeelle n. 100 milj. euroa! Tornitalojen myötä projektin hinta nousee noin 500 miljoonaan euroon.
- Hotelliin tulee noin 285 huonetta. Asuntoja noin tuhat. Ensimmäisen asuintalon rakentaminen on käynnissä areenan viereen Sorinkadun varteen.
- Kansi mahdollistaa alueen, jonne nousee viisi tornitaloa. Korkeimmat kohoavat jopa 100 metrin korkeuteen.
- Areenaan kapasiteetti tulee olemaan urheilutapahtumissa 13 000 katsojaa ja muissa tapahtumissa jopa yli 15 000 katsojaa.
- Tampereen Ilves ja Tampereen Tappara saavat keskusareenasta uuden kotihallin Hakametsän tilalle.

***********************

 

Ratapihankatu on suljettuna öisin

Ratapihankatu on suljettuna öisin n. kuukauden ajan Tampereen yliopiston kohdalla välillä Åkerlundinkatu–Kanslerinrinne. Sulkemisaika maanantain ja perjantain välisinä öinä kello 21–06. Liikenne siirretään kiertotielle. .Syynä siihen on kannen elementtien nostot ja työ tuo rajoituksia Ratapihankadun käyttöön.

***********************

 

Tampereen kannen kustannukset

Mielenkiintoista tietoa luettavissa kansiareenan kotisivulta, https://www.kansiareena.fi/, mm. kustannuksista, tapahtumista ja kävijöiden määristä (5.11.2018). 

Tampereen kannen kustannusarvio on muuttunut useaan kertaan. Kansi hankkeen arviot kokonaiskustannuksista ovat nousseet alkuperäisestä 45 miljoonasta eurosta, 70 miljoonaan euroon ja tämän jälkeen noin 92 miljoonaan euroon. Tällä hetkellä Tampereen kannen ja areenan kustannusarvio on jopa 124 miljoonaa euroa. Tornitalojen myötä projektin hinta nousee noin 500 miljoonaan euroon.

Kun koko projekti summataan yhteen on sen kustannusarvio tällä hetkellä noin 500 miljoonaa euroa, mistä areenan ja harjoitushallin osuus on noin 100 miljoonaa euroa. Tampereen kaupungin osuus projektista on noin 60 miljoonaa euroa.

***********************

 

Tampereen Kansi ja Areena -hankkeen alueen nimi varmistunut

Tampereen keskustaan rakennettava uusi alue saa nimen Tampereen Kansi. Osoittaako mielikuvituksen puutetta, kun kansi-nimi on monessa muussakin paikassa käytössä? Kansi ja areena, kansiareena, Tampereen kansi, Kaupin kansi...

***********************

 

Tampereen kansiareenan rakentajalla huolia

Rakennusyhtiö SRVlta tulosvaroitus, kauppakeskus Redin-ongelmat painavat yhtiön tappiolle. Onko Tampereella syytä huoleen?

Rakennusyhtiö SRV varoittaa (AL 14.9.2018), että sen koko vuoden operatiivinen liikevoitto muodostuu tappiolliseksi. SRV:n uuden ohjeistuksen mukaan konsernin koko liikevaihdon arvioidaan laskevan vuoteen 2017 verrattuna, jolloin liikevaihtoa kertyi 1,1 miljardia euroa.

Operatiivisen liikevoiton SRV ennakoi nyt jäävän tappiolliseksi, kun se aiemman ohjeistuksen mukaan pelkästään ennakoi liikevoiton alenevan edellisvuodesta. Tuolloin liikevoittoa kertyi 27 miljoonaa euroa.

SRV kertoi, että sen operatiivista liikevoittoa heikensivät markkinatilanteen vuoksi nousseet materiaali- ja työvoimakustannukset sekä pidentyneet toimitusajat.

Juuri valmistuneen päivitetyn loppukustannusennusteen mukaan hankkeen kustannukset muodostuvat edellistä ennustetta suuremmaksi, jonka vuoksi yhtiön operatiivinen liikevoitto vuodelta 2018 muodostuu tappiolliseksi. Koko Redi-hankkeen lopullinen tulosvaikutus on nähtävissä kuitenkin vasta kun kauppakeskus ja kaikki asuintornit ovat valmistuneet ja myyty.

 

Mitä kaikkea kansiareenan "takaa" löytyykään? Nopeasti etsien Kansiareenan takaa löytyy seuraava yritysrypäs. Kaikilla, pl. Tampere, on osoite SRV:n osoite.

KOY Tampereen Monitoimiareena (vuokraus+hallinta)
       Tampereen kaupunki 40%
       Tampereen monitoimiareena Ky (vuokraus+hallinta) 60%
            Tampereen monitoimiareena GP Oy, op. 2500 € (rahoitus). Vastuunalainen yhtiömies.
            LähiTapiola Tampereen Tornit Ky
            SRV Tampereen Areena ja Tornit Ky
            OP - Henkivakuutus Oy
            OP Vakuutus Oy
            Op Eläkekassa
            Op Eläkesäätiö

KOY Tampereen Areenahotelli (vuokraus+hallinta)
       Tampereen Areenahotelli Ky (vuokraus+hallinta)
             Tampereen Areenahotelli GP Oy (rahoitus)

KOY Kansi ja Areena Pysäköinti (vuokraus+hallinta)

Hyvin hajautettu. sanoisin, jos tulee taloudellisia ongelmia, niin Tampereelle jää käteen "mustapekka" ja maksajan rooli.

***********************

 

Tärkeitä asioita - katto ja hotelli

Kannen ja areenan harjoitushalli (AL 6.9.2018) saa viherkaton. Sinne on ajateltu maksaruohokattoa. Tämä on hyvin merkittävä tieto!

Areenan päälle tuleva viisikerroksinen hotelli kiertää areenan ulkokehää spiraalina Ratapihankadun puolella. Korkeimmillaan hotellin ulkoseinä nousee noin 50 metriin kadun tasosta. Areena jää ikään kuin hotellin muodostaman puoliympyrän syliin.

Lapland Hotelsin hotelliin on tulossa 285 huonetta ja vajaan 1 000 neliömetrin ravintola. Hotelliin tulee noin 15 areenahuonetta, joista on suora näkyvyys areenalle.

Alueen viisi, jopa 29 kerroksen korkuista asuintaloa ovat Tampereen uudet, kauas näkyvät maamerkit.

Rakennustyöt ovat nyt edenneet siihen vaiheeseen, että rata-alueella tehdään kannen pilareita ja kansirakenteita. Pohjan paalutustyöt ovat loppusuoralla. Jo ensi keväänä päästään rakentamaan eteläkannen päälle. Ensimmäinen vaihe – eteläinen kansi, areena ja kaksi ensimmäistä tornitaloa – valmistuu näillä näkymin vuonna 2021.

KOY Tampereen Monitoimiareena on käyttänyt tänä vuonna 31.7.2018 mennessä 4 milj. euroa rakentamiseen.

***********************

 

Kotimainen nimi ei kelpaa

YLE 21.6.2018. Rautatien päälle rakennettavalle uudelle kaupunginosalle pohditaan nimeä. SRV lähetti pienelle porukalle kyselyn Tampereen uuden areenan alueen nimestä. Tuleeko Tampereen kannen ja areenan alueen nimeksi Centre, Expe, Atmos tai Premi? Rakennusyhtiön mukaan nimen pitää sopia myös ulkomaalaisten suuhun. Kysely on suunnattu pienelle, valikoidulle piirille.

Etsinnässä kansainvälinen nimi, just niin. Kotimainen nimi, Tampereen kielisestä puhumattakaan, ei kelpaa. Kyllä sitä ollaan niin vieraskoreita, että...!

***********************

 

Kansi ja areena -hanke 2017 tilinpäätöksessä

Tampereen kaupunginvaltuusto käsittelee ma 18.6.2018 kaupungin vuoden 2017 tilinpäätöstä. Jostain syystä kansiareenaan tietoja tilinpäätöksessä on yllättävän niukasti. Löytyy rakentamiseen ja kustannuksiin liittyvät seuraavat maininnat;

- Aineettomiin hyödykkeisiin sisältyy 0,4 milj. euroa Keskusta-ohjelman Kansi- ja Areena -hankkeeseen ja ratamuutoksiin liittyviä muita pitkävaikutteisia menoja.

- Kansi- ja Areena -hankkeen käynnistymisen ajankohta ja ennakoiviin töihin sidottujen maksupostien kohdistuminen ei ollut tarkasti tiedossa ennen rakentamispäätöksen tekemistä tammikuussa 2018 minkä vuoksi kyseiset investoinnit alittuivat. Tämä kirjaus on tilinpäätöskirjassa kaksi kertaa.

- Merkittävimpänä toiminnan painopisteenä vuonna 2017 oli Kansi ja Areena -hankkeen hankekehitys tavoitteena hankkeen käynnistyminen. Tavoite saavutettiin ja hanke käynnistyi vuodenvaihteessa 2018.

 - … ja Kansi ja Areena -hankkeen toteutus käynnistyi lokakuussa 2017.

- Asemanseudun kehittäminen sai kunnolla vauhtia ja uskottavuutta kun Kansi ja areenahanke eteni toteutukseen. Kansi ja areena -hankkeen osakassopimukset allekirjoitettiin 3.10.2017 ja työt käynnistyivät

 - Kansi- ja Areena -hankkeen käynnistymisen ajankohta ja ennakoiviin töihin sidottujen maksupostien kohdistuminen ei ollut tarkasti tiedossa ennen rakentamispäätöksen tekemistä tammikuussa 2018, minkä vuoksi vuodelle 2017 suunniteltua määrärahaa jäi käyttämättä yhteensä 4,0 milj. euroa.

Nyt tuleekin heti kysymys, että kuinka paljon vuonna 2017 käytettiin kansiareenan rakentamisen, kun rahaa meni 4 milj. euroa vähemmän? Vastaus pitää hakea pitkän kaavan mukaan, tutkimalla vuoden 2017 talousarviota. Talousarvioon on kirjattu näin;

"Kansi ja Areena -hankkeessa varaudutaan toteuttamaan vuoden 2017 aikana toteutussopimuksen mukaisesti hankkeen vaatimia ratamuutoksia, aloitetaan Kannen sekä hankkeeseen liittyvän infran rakentaminen. Vuonna 2017 varataan Kannen rakentamiseen 5,5 milj. euroa ja infran rakentamiseen 2,05 milj. euroa."

Ts, määrärahavaraus oli yhteensä 5,5+2,05=7,55 milj. euroa, josta jäi käyttämättä 4 milj. euroa, niin vuonna 2017 käytettiin tästä rahasta kansiareenaan 3,55 milj. euroa. Kokonaismenot kansiareenaan olivat vuonna 2017 3,55 + aineettomia hyödykkeitä (yllä) 0,4 milj. euroa, yhteensä 3,95 milj. euroa.

Investointien yhteydessä on paljon puhuttu käyttö- ja investointimenoista. Kumpaan ryhmään em. menot nyt kuuluvat, kun tilinpäätöskirjassa on niin vaatimattomat maininnat?. Veikkaan, että menot ovat upotettu käyttömenoihin. Tällä saadaan kansiareenan kustannuksia n.  4 milj. euroa pienemmäksi.

********************

 

Yötöitä ja reittien muutoksia

Tampereen Kansi ja areena -työmaalla työt (AL 16.6.2018) jatkuvat juhannusviikollakin. Ratapihankadun kohdalla jatketaan porapaalutuksia ja tehdään vesihuollon liittymiä, Ratapihankadun eteläpäädyssä tehdään pilareiden muottitöitä ja betonointia. Sorinparkin parkkihallin kohdalla kaivuut ja porapaalutus jatkuvat.

Töitä tehdään arkisin pääsääntöisesti kello 7–20, kertoo rakennuttaja SRV. Juhannusaattona työmaa pääsääntöisesti hiljenee. Mutta kun muu työmaa hiljenee, rata-, sähkörata-, vahvavirta- ja turvalaitepuolella paiskitaan myös öisin alus- ja päällysrakennustöitä. Vaihdekujan ja raiteen tukemiseen liittyviä töitä tehdään juhannuksena yövuorossa perjantain ja sunnuntain välisinä öinä.

Positiivista, että työt jatkuvat pyhinäkin.

********************

 

Kansi ja areena -työmaa hidastaa junaliikennettä suunniteltua pidempään

Radan päälle rakentaminen tuo omat ongelmansa. Junien pitäisi kulkea aikatauluissa, mutta Tampereen ja Helsingin välinen junaliikenne (AL 11.6.2018) hidastelee suunniteltua pidempään Tampereella tehtävien Kansi ja areena -hankkeen rakennustöiden takia.

Hidastusten oli määrä päättyä juhannukseen (2018) mennessä, mutta näillä näkymin rakennustyöt voivat hidastaa pääradan liikennettä 13. heinäkuuta 2018 saakka, tiedottaa VR.

SRV:n hankekehitysjohtajan mukaan Kansi ja areena -hankkeen työt etenevät pääosin suunnitelmien mukaisessa aikataulussa, mutta muutamia hidastuksia voi tulla. Raidetyöt etenevät  jopa hieman etuajassa! No, eipä tuo tieto paljoa lohduta junan käyttäjää, jolle tarkka aikataulu on tärkeä.

********************

 

Kansi- ja Areena -hanke kaupungin 2017 tilinpäätöksen mukaan

Tilinpäätöskirjasta on luettavissa, että "hankkeen käynnistymisen ajankohta ja ennakoiviin töihin sidottujen maksupostien kohdistuminen ei ollut tarkasti tiedossa ennen rakentamispäätöksen tekemistä tammikuussa 2018 minkä vuoksi kyseiset investoinnit alittuivat." Tämä kirjaus löytyy useammastakin kohtaa.

Sitten tämä; "Kansi ja areena -hankkeen osakassopimukset allekirjoitettiin 3.10.2017 ja työt käynnistyivät. Eduskunta hyväksyi monitoimiareenan valtionavustuksen marraskuussa 2017. Toteutussopimuksen mukainen rakentamispäätös tehtiin vuodenvaihteessa ja hankkeen toteutuminen varmistui lopullisesti.

Herättää kysymyksiä. Vuonna 2017 hankkeeseen on käytetty varoja koska ne alittuivat, mutta kuinka paljon, sitä ei ole Tampereen tilinpäätöksessä kerrottu. Mistähän syystä?

********************

 

Kansiareena - Kummolan sydänkäpy

AL 7.4.2018 kirjoittaa netissä pitkän jutun Kalervo Kummolasta ja kansiareenasta. Sama juttu julkaistiin paperiversiona kahdella aukeamalla. Juttu sinällään on pelkkää ylistystä, kansiareena projekti on Kummolan projekti. Kummola puhuu Kansi ja areena -työmaasta. Se on jääkiekkovaikuttajan ja kaupunginvaltuutetun (kok.) sydänkäpynen, pitkäaikainen haave, jota rakennetaan parhaillaan rautatieaseman eteläpuolelle.

Kirjassa "Kummolan kääntöpiiri" kerrotaan, että Kummolalla ja kumppaneilla oli tarkoitus kyllästyttää Eurooppa monitoimihalleilla. Ovatko suunnitelmat toteutuneet Euroopassa, siihen en ota kantaa. Puhutaan Tampereen monitoimiareenasta.

Rautatien päälle tehdään kansi, jonka päälle areena nousee, ja siitä tulee sekä Ilveksen että Tapparan kotipesä. Areenan yläkerrokseen tulee hotelli, ja osasta huoneista näkee suoraan areenalle.

keskusareenaa -monitoimiareenaa on suunniteltu jo kymmeniä vuosia. Kalervo Kummolan mukaan jo MM-kisoissa vuonna 1997 puhuttiin siitä, että Tampereelle pitäisi saada kunnollinen areena. Ensin paikaksi suunniteltiin Ratinaa, sitten eteläistä kaupunginosa Sarankulmaa. Kummastakaan ei syntynyt yksimielisyyttä. Kun Kummola johti Tampere-taloa vuonna 2007, syntyi ajatus, että halli voisi olla Sorsapuistossa ja siitä kulkisi katettu käytävä Tampere-taloon. Näin Tampere-talo olisi saanut kumppanin.

Eläkkeellä oleva arkkitehti Erkki Karvala ja kaavoitusjohtaja Jyrki Laiho ehdottivat rautatieaseman läheisyyttä. Jyrki laihon nimi on noussut myöhemmin esille monissa yhteyksissä, mm. Kotilinnasäätiö -casessa.

Ideaan tarttui silloin NCC Property Development, jonka suunnitelmissa areena löysi nykyiselle paikalleen. NCC palkkasi suunnittelijaksi yhdysvaltalaisen huippuarkkitehti Daniel Libeskindin. kaikkien yllätykseksi NCC luopui kuitenkin hankkeesta 2014, kannattamattomana, ei tietoa?. Jatkajaksi tuli SRV Oy.

Tuolloin  rahoituksesta ei ollut tietoa, ja mukaan pyydettiin Rikard Bjurströmiä, joka edusti Suomessa Chaim ”Poju” Zabludowicziä, joka tunnetaan rikkaana suomenjuutalaisena. Bjurström lähti vetämään areenaa, ja silloinen pormestari Timo P. Nieminen (kok.) asetti työryhmän viemään asiaa eteenpäin. Tätä varten perustettiin oma yhtiösäkin.

Valmistelu aloitettiin vuonna 2009. Keväällä 2010 valtuusto päätti, että kaupunki lähtee mukaan hankkeeseen. Tuolloin 67 valtuutetusta vain kolme vastusti hanketta. Sittemmin valtuusto päätti 16.5.2016 salaisessa kokouksessa hankkeen toteuttamisesta. Nyt päätös tuli äänin 60-7.

Kansi ja areena numeroiden mukaan

Kansi ja areena
- Ensimmäinen vaihe – eteläinen kansi, areena ja kaksi tornitaloa – valmistuu vuosina 2021–2022. Koko kokonaisuus valmistuu vuonna 2024.

Uusi kaupunginosa
- 120 000 neliömetriä rakennettavaa alaa.
- Sataan metriin kohoavia tornitaloja, joihin tulee tuhat uutta asuntoa.

Areena
 - Monitoimiareena 50 000 m2, joka vetää jääkiekkotapahtumiin 13 000 ihmistä, konsertteihin jopa 15 000.
- Areenalle tulee 50 vuokrattavaa aitiota.
- 18 ravintolaa.
- Kaupunkikasino.
- 285 hotellihuonetta.
- Kävijöitä arvioiden mukaan miljoona vuodessa.
- Vuosittain 20 konserttia tai kulttuuritapahtumaa.

Hinta
- Tampereen kaupunki sijoittaa hankkeeseen 60 miljoonaa euroa. Siitä 26 milj. euroa sijoitetaan monitoimiareenan kiinteistöyhtiöön muiden sijoittajien ja rahoittajien kanssa tasaveroisin ehdoin. Tampereen vuoden 2018 talousarviossa on varattu perustettavaan yhtiöön 4 milj. euroa.
- KOY Tampereen monitoimiareena on yhtiö jossa Tampere on vähemmistöosakkaana. Tampereen Monitoimiareena Ky on sijoittajien muodostama yhtiö.
- Tampere maksaa 22,7 milj. areenan tontin saattamisesta rakennuskelpoiseksi ja 11,3 milj. kansien infrastruktuurista. Kaupungin osuus kansien rakentamisesta on siten yhteensä 34 miljoonaa. Huom. lain mukaan kunnan tehtävänä ei ole yritystoiminnan pyörittäminen. Yksi valituksen peruste oli Tampereen osallistuminen riskibisnekseen.
- Verotuloja 13 miljoonaa euroa.
- Kansi ja areena maksaa yhteensä 550 miljoonaa euroa. Ensimmäinen vaihe maksaa 340 miljoonaa euroa.

 

Kansiareenapäätöksestä valitettiin aina Korkeinta hallinto-oikeutta myöten. Valituksissa tuotiin esille kaupungin rooli osallistumisella osakkaana riskisijoitukseen, valmistelun aikaiset esteellisyydet, tarjouksen jättäneiden ohjeistaminen, jne...

Hämeenlinna hallinto-oikeus ja Korkein hallinto-oikeus jättivät valitukset tutkimatta, koska "kaupunginvaltuuston päätöksen on siten katsottava kokonaisuudessaan koskevan markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvaa asiaa, johon ei julkisista hankinnoista annetun lain 102 §:n mukaan saa hakea muutosta kuntalain nojalla. Valitukset on tämän vuoksi jätettävä tutkimatta."

Että näin, kaupunginvaltuuston päätös on lainvoimainen, mutta se ei poista sitä tosiseikkaa, etteikö valmistelussa ja päätöksenteossa olisi voitu rikko lakia, asiaahan ei ole tutkittu.

********************

 

Kansiareenalle pystyssä jo 10 pilaria!

Väliaikatietona AL 5.4.2018 pohdiskelee, miten Tampereelle rakennettava valtava kansi voi kestää, kun yksi pylväs joutuu kannattelemaan jopa miljoonaa kiloa? Pelkkä areena painaa 100 000 tonnia.

Kansi- ja areena -hankkeen rakennustyöt ovat alkaneet, ja ensimmäiset kymmenen kantta kannattelevaa pilaria saatiin pystyyn pääsiäistä edeltävällä viikolla. Lisää nousee koko ajan.

Kansi on laajuudeltaan kaksi hehtaaria, ja pelkästään se on laittanut insinöörit hikoilemaan.

–Tämä on valtava hanke, jos ajattelee ihan vain pelkkää pinta-alaa. Sen lisäksi rakennuspaikka on äärimmäisen vaikea, koska tässä on rata ja vilkas ratapiha alla, sanoo hankkeen pääsuunnittelija ja Rambollin johtava asiantuntija Ilkka Vilonen. Kantta on suunniteltu niin kuin se olisi silta, vaikka muoto ei ole perinteisen pitkulainen.

*******************

 

Ongelmia kansiareenan sopimisessa tontilleen

YLA käsitteli 6.3.2018 kokouksessaan  kansiareenan poikkeamishakemusta vahvistettuun kaavaan. Areena ei sovi tontilleen, vaan pitää saada katualuetta käyttöön! Voi pyhä jysäys, millaiset suunnittelijat siellä ovat kun rakennusta eivät voi sovittaa olemassa olevaan tilaan?

Kysymys on kansiareenan kaavan muuttamisesta. Perusteena oli, kun hissit ja portaikko piti saada sijoitettua katualueelle. Tilantarve n. 27-40 m2. Käytiin tiukkaa keskustelua. Taisi mennä niin, että minä pääasiassa kyselin ja Mikko Nurminen vastaili. Heitin ilmaan kysymyksen, että montako poikkeamishakemusta kaavaan voi tehdä, kun sille on myönnetty poikkeamislupa edellisen kerran 20.12.2016.

Annettiin mennä läpi sellaisenaan, todeten, että muutos on pieni, mitätön, koko hankkeen laajuuteen nähden ja Nurminen vielä vakuutti, että muutoksen seurauksena Tampere saa automaattisesti muutoksesta aiheutuvan korvauksen.

*******************

 

Tampereen Mansehattan

Tampereen tulevaisuuden asemanseutu näyttää kauempaa (AL 20.1.2018) keskustasta katsottuna oikealta suurkaupungin siluetilta. Kokonaisuuden muodostavat kansi- ja areena, uusi asemakeskus sekä asuntojen ja liiketilojen kerrostalorypäs Ratapihakadun pohjoispäässä

Nykyisen aseman korvaava asemakeskus yhdistää juna- ja bussiliikenteen. Kaupunki odottaa, että vuonna 2040 sen läpi kulkee vuodessa 4 800 000 matkustajaa. Kaavaan liitetyn logistiikkaraportin mukaan ruuhka-aikana asemakeskusta voi käyttää jopa yli 12 000 ihmistä tunnissa. Mihin unohtui ratikka? Linja menee aseman vierestä.

Kysymys heti, missä tunnissa? Puuta heinää, jos oletetaan, että klo 08 ja 17 välillä joka tunnissa liikkuu 12000 ihmistä. Kokonaismäärä tuona aikana olisi 108000 henkilöä! Uskokoon ken tahtoo.

Asemakeskuksen läheisyyteen suunnitellaan myös parkkipaikkoja ainakin 1 000 autolle. Suunnittelussaan kaupunki aikoo ottaa huomioon myös polkupyörät. Tietysti, entä potkukelkat? Taas unohtui Tampereen maantieteellinen sijainti ja vuoden ajat.

Kuviin valkoisella havainnollistettu kansi- ja areena hanke sisältää tornikerrostaloja, uuden jääkiekkoareenan, kasinon ja hotellin.

Kannen ja areenan pinta-alaksi on suunnitelmissa merkitty 120 000 neliömetriä. Rakennuttaja SRV arvioi, että tapahtumakeskus voisi kerätä vuodessa jopa miljoona kävijää. Minä vuonna, utopistisia toiveita. Suunnitelmien mukaan kokonaisuus valmistuu vuonna 2022.

Kannen ja asemakeskuksen tornit saavat riviinsä jatkoa Ratapihankadun pohjoispäähän suunnitellusta kerrostaloista, joihin tulee liiketiloja ja asuntoja.

*******************

 

Kansi ja areena -hanke pääsee vauhtiin

Kansi ja areena -hankkeen toteutuminen on varmistunut. (AL 12.1.2018) Monitoimiareenalle myönnetty 18 milj. euron valtiontuki sekä muut ennakkoehdot ovat nyt lopullisesti täyttyneet.

Uuden kaupunginosan on tarkoitus valmistua kokonaisuudessaan vuonna 2024. Hankkeen kokonaisarvo on 550 miljoonaa euroa.

Monitoimiareenan omistajaksi tuleva kiinteistö- ja rakennusalan konserni SRV, hankkeen sijoittajakumppanit ja Tampereen kaupungin omistama yhteisyritys allekirjoittivat 12.1.2018 rahoitussopimuksen areenanrahoittajien Nordean, OP Tampereen, Handelsbankenin ja LähiTapiolan kanssa. Tampereen osuus osakkuuksineen ja takauksineen ja kannen kustannuksineen on yli 60 milj.euroa.

Lokakuussa 2017 SRV ja hankkeen sijoittajakumppanit LähiTapiola-ryhmä ja OP Ryhmän vakuutus- ja eläkeyhteisöt allekirjoittivat hankkeen yhteistyrityssopimuksen. Samassa yhteydessä SRV allekirjoitti monitoimiareenan osakassopimuksen projektiyhtiön puolesta Tampereen kaupungin kanssa.

–Kansi ja Areena -hanke on ollut käynnissä monien mielessä ja puheissa jo pitkään, ja nyt saimme vihdoin lopullisen varmistuksen hankkeen toteutumiselle. Hanke tulee muuttamaan, ei vain suomalaista elämys- ja viihdemaailmaa, mutta ennen kaikkea koko Tampereen keskustaa ja sen palvelutarjontaa, SRV:n varatoimitusjohtaja Timo Nieminen sanoo tiedotteessa. Jostain syystä, näen tämän hartaana toiveena. "Toivossa on hyvä elää sano lapamato, mutta Toivo ei tykännyt yhtään."

Mielenkiintoista seurata rakentamiskustannuksia kaupungin kannalta. Ja sitten, miten talous pitää kun areena otetaan käyttöön? Onko odotettavissa muutaman vuoden päästä, että kaupunkia haetaan hattu kourassa apuun talousvaikeuksissa? Aika näyttää.

Näin Kannen ja areenan rakentaminen etenee

2018: Suunnitelmien mukaan kannen rakenteet ja pilarit nousevat junaradan päälle.
2019: Areenan, hotellin, kasinon ja kahden tornitalon rakennustyöt alkavat.
2020–2021: Monitoimiareena ja ensimmäiset talot valmiina.
2022: Pohjoiskannen rakentamisen olisi tarkoitus alkaa.
2023: Pohjoiskannen kolme asuintornia alkavat nousta.
2024: Uusi kaupunginosa on valmis.

 

2018

 

Ei olennaisesti estä kilpailua?

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) on hyväksynyt Tampereen Kansi ja Areena -hankkeen (AL 21.12.2017). Virasto tutki, hyväksyykö se SRV Rakennus Oy:n, LähiTapiola-ryhmän ja OP-ryhmän osallistumisen hankkeeseen.

KKV:n arvion mukaan järjestely ei kilpailulain tarkoittamalla tavalla olennaisesti estä kilpailua Suomen markkinoilla tai niiden oleellisella osalla. Yrityskaupan osapuolilla on vain vähäisiä päällekkäisyyksiä Suomen kiinteistösijoittamisen markkinoilla sekä rakentamisen markkinoilla.

KKV:n päätös on tulkittavissa myös niin, että päällekkäisyydet jossain määrin vaikuttavat kilpailuun Suomen markkinoilla.

Rakennustyöt ovat käynnistyneet ja jatkuvat.

******************

 

Katkennut kaapeli - junat myöhässä

Kansi ja areena -työmaalla katkennut kaapeli (AL 14.12.2017) sekä ratatyöt haittaavat junaliikennettä. Nyt tätä herkkua on sitten tiedossa, Tampereen junayhteyksiä Helsinkiin rutkasti myöhässä.

Lisäksi myöhästymistä aiheutti Kansi ja areena -hankkeen rakennustyömaalla poikki mennyt kaapeli. Vian takia myös junien lähtölaitureita jouduttiin vaihtamaan.

Kannattaisi ehkä selvittää ensin kaapeleiden kulku, ennen kuin aloittaa isommin.–Paalutamme suojaseinää. Yhtä kaapelia ei ole merkitty, kun kaapeleiden sijainteja on tutkittu. Nyt tämä kaapeli on mennyt poikki, kertoo projektipäällikkö Timo Hirvasmaa. Katkenneen kaapelin takia ykkösraiteen vaihde ei toimi.

******************

 

Valtiontalouden tarkastusvirasto tutkii valtiontuen myöntämisen

Valtiontalouden tarkastusvirasto on ottanut tutkittavaksi monitoimihallille myönnetyn valtiotuen. Ts. se selvittää onko Eduskunnalle esitetyt perusteet kunnossa ja onko osallistuminen riskisijoitukseen asianmukaista. Tarkastusvirasto ei, syystä tai toisesta, ottanut kantaa mahdollisiin harhauttamisiin valtion apupyyntöä perusteltaessa.

******************

 
Eduskunta hyväksyi Tampereen Kannen ja areenan rahoituksen

Kansiareenan rahoituspohja on varmistunut (AL 24.11.2017). Kaivattu 18 miljoonan euron valtionosuus meni läpi perjantain 24.11.2017 eduskunnan täysistunnossa.

Eduskunta myönsi lisätalousarviossa Tampereen monitoimiareenan rakentamisen valtionrahoitukseen rahapelitoiminnan voittovaroista yhteensä 18 milj. euroa vuosille 2017–2019. Tämän vuoden osuus rahoituksesta on 7 milj. euroa.

Pormestari Lylyn mukaan varasuunnitelmaa ei ole tehty. Lylyn mukaan valtionosuudella on iso rooli, "..2018 milj. euroa. Sillä on iso merkitys hankkeen onnistumisen kannalta. Tarvitaan julkista rahaa, että tällainen hanke toteutuu."

Hankejohtaja Tenhunen: "Hänen mukaansa eduskunnan siunaus oli tärkeä, koska se oli ehtona hankkeen etenemiselle. Tämä oli viimeinen iso, ratkaiseva asia."

Tamperelaisten ja muunkin Suomen kansalaisten pitää olla kiitollisia, koska kaikki pääsevät mukaan kansiareenan kautta hotellibisnekseen.

******************

 

Uhkakuvia kannen rakentamiseen

AL (7.11.2017) nettiversio uutisoi mm. että Tampereen areenan kannen rakentava Kreate ei viime vuonna onnistunut kaikissa hankkeissaan. 8.11.2017 paperiversiossa ei ollut juttua.

Kreate tekee parhaillaan näkyvää ja historiansa suurinta urakkaa Tampereella, mutta riittävätkö yrityksen rahkeet siihen? Kreaten omistaa holding-yhtiö, mutta taustalla on vahvaa tamperelaista osaamista.

Pääomasijoittaja pitää hyvin mahdollisena viedä Kreate pörssiin. Kreate Oy syntyi huhtikuussa 2015, kun Finn-Seula Oy, Insinööritoimisto Seppo Rantala Oy ja Kesälahden Maansiirto Oy yhdistyivät. Yhteisötietojärjestelmän mukaan,  Ratinan kävelysillan rakentanut Insinööritoimisto Seppo Rantala Oy jakaantui kahdeksi yhtiöksi jo vuoden loppukesällä 2014.

Viime vuoden toimintakertomuksessa todetaan, että kannattavuutta rasittivat muutamaan projektiin liittyvät haasteet. Näissä projekteissa havaittiin kustannusylityksiä suhteessa asetettuihin taloudellisiin tavoitteisiin. Näillä oli negatiivinen vaikutus koko yhtiön kannattavuuteen. Ne liittyvät yhteen merkittävään projektiin. Se ei ollut Pirkanmaalla, Rantala sanoo. Hän ei yksilöi hanketta. Olitteko ahneita hankkimaan urakoita hinnalla millä hyvänsä? –En allekirjoita tuota. Kyse oli ehkä hieman turhan isossa hankkeessa tietyt virhearvioinnit. Opittiin, mitä kannattaa tehdä ja mitä ei, Rantala sanoo.

Kreatea luotsaava Intera Partnersin osakas Janne Näränen ei kommentoi, mikä hanke petti. Hän toteaa, että se ei liittynyt Kreaten ydinosaamiseen eli silta-, väylä- ja erikoispohjarakentamiseen.

Toivotaan parasta ja pelätään pahinta. Tampere on kuitenkin suurin yksittäinen maksaja, jos asiat menevät pieleen.

******************

 

Kansiareenan työllisyys ja muutkin luvut uusiksi

On se vaan jännä juttu, rakennustyöt ovat alkamassa (AL 30.10.2017) niin silloin tuodaan julkisuuteen päivitetty yhteiskuntataloudellisen vaikutusanalyysi. Tämä vahvistaa näkemystä, että valtuuston salaisessa kokouksessa käytettävissä ollut vaikuttavuusarviointi oli tilaustyö päätöksen läpimenon varmistamiseksi.

Deloitte Consulting Oy on päivittänyt kuluvan syksyn aikana hankkeen yhteiskuntataloudellisen vaikutusanalyysin vastaamaan viimeisiä suunnitelmia. Edellinen analyysi tehtiin syksyllä 2015. Sen jälkeen suunnitelmat ovat muuttuneet ja tarkentuneet esimerkiksi siltä osin, että kannelle rakennetaan enemmän asuntoja ja vähemmän toimistoja ja toimitiloja kuin vielä 2015 suunniteltiin.

Päivitetyn tiedon mukaan rakentamisen aikana vuosina 2017–2025 hanke luo kokonaisvaikutuksena laskennallisesti Tampereelle keskimäärin 1169 työpaikkaa vuosittain. Vuonna 2015 arvio oli 1129 työpaikkaa. Koko Suomeen hanke luo vuosittain 1900 työpaikkaa, kun aiempi arvio oli 1826. Tuon laskennallinen on käyttökelpoinen sana, näyttö saadaan halutun mukaiseksi.

Valtion saamat verotulot rakentamisaikana ovat 131 miljoonaa euroa eli 34 miljoonaa euroa suuremmat kuin vuoden 2015 arvion mukaan, jolloin arvioitiin verotulojen olevan 97 miljoonaa euroa. Hankkeen laskennallinen verovaikutus Tampereelle on vuosina 2017–2025 päivitetyn arvion mukaan 54,4 miljoonaa euroa, kun arvio vuonna 2015 oli 52,9 miljoonaa euroa. Tähän on huomautettava, että kysymys on taas toiveesta.

Valmis kansi työllistää aiemmin arvioitua vähemmän. Kannen valmistumisen jälkeiset vuotuiset verovaikutukset Tampereen kaupungille vuodesta 2026 eteenpäin ovat 9,5 miljoonaa euroa vuodessa. Vuoden 2015 arvio 12,7 miljoonaa. Taas puhutaan arvioinnista.

Valmiin kannen arvioidaan nyt työllistävän Huomattavasti vähemmän ihmisiä kuin vielä 2015 arvioitiin. Potentiaalinen työllistämisvaikutus Tampereen alueella on noin 1536 työpaikkaa kun se edellisessä laskelmassa oli 2363. Ts. luku on pienentynyt yli 800 työpaikalla siitä luvusta, johon perustuen on päätetty esimerkiksi kaupungin osallistumisesta kannen rakentamiseen.

Hankejohtaja Tero Tenhunen kertoo lehdessä, että toimitilojen vähentäminen ja asumisen lisääminen oli ratkaisevaa siinä, että hanke lähtee liikkeelle. Tämä kuitenkin näkyy työpaikkamäärissä. 

En ota kantaa siihen, että onko aihetta tutkintapyyntöön. Rikoslain 36 luvun 1 pykälässä sanotaan; "joka, hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä taikka toista vahingoittaakseen, erehdyttämällä tai erehdystä hyväksi käyttämällä saa toisen tekemään tai jättämään tekemättä jotakin ja siten aiheuttaa taloudellista vahinkoa erehtyneelle tai sille, jonka eduista tällä on ollut mahdollisuus määrätä, on tuomittava petoksesta..."  Törkeäksi petos katsotaan silloin, jossa tavoitellaan huomattavaa hyötyä.

-------------------

Hankejohtaja monitoimiareenan hallitukseen

Tampereen kaupunginhallituksen konsernijaosto on nimennyt 31.10.2017 Kiinteistö Oy Tampereen Monitoimiareenan hallitukseen tämän hankkeen keulakuvan, Tero Tenhunen ja Satu Eskelinen.

Perusteluina, KOy Tampereen Monitoimiareenan osakassopimuksessa on sovittu, että yhtiön hallituksen muodostavat viisi jäsentä, joista Tampereen kaupunki vähemmistöomistajana nimeää kaksi. Muut osakkaat, eli SRV, LähiTapiola ja OP-Ryhmä, nimeävät kolme jäsentä, joista yksi toimii hallituksen puheenjohtajana.

Yhtiön hallituksen keskeisin tehtävä tulee olemaan areenahankkeen onnistuneen toteutuksen varmistaminen. Monitoimiareenasta tulee luoda taloudellisesti menestyvä investointikohde. Investointivaiheen aikana hallituksen jäseniltä edellytetään mm. projektihallinnan, rakennuttamisen, liiketalouden, rahoituksen ja riskienhallinnan osaamista. Rakentamisajan jälkeen yhtiö siirtyy operatiiviseen vaiheeseen ja hallituksen tehtävät sekä kokoonpano on syytä tarkastella uudelleen. Rakentamisaika tulee kestämään noin kolme vuotta.

******************

 

Huiputettiinko päättäjiä?

Kuntalehti 30.10.2017 kirjoittaa; "Uusi arvio Tampereen Kansi-projektista: Lisää asuntoja, lisää hintaa, vähemmän työpaikkoja. Tuoreessa analyysissa. Tampereen rautatieaseman eteläpuolelle rakennettavan kansirakenteen lopulliset työllisyysvaikutukset ovat lähes kolmanneksen pienemmät kuin alkuperäisessä arviossa.

Alun perin konsulttiyhtiö Deloitte Consulting arvioi vuonna 2015, että valmis Kansi synnyttäisi noin 2363 työpaikkaa. Uuden arvion mukaan luku on noin 1536. Syynä on suunnitelmien tarkentuminen: Kanteen ollaan rakentamassa aiottua enemmän asuntoja ja vähemmän toimistoja.

Kaupunki myönsi vuonna 2016 hankkeelle asemakaavapoikkeaman, jonka nojalla asuntojen määrää on voitu lisätä suunnitelmaan. lautakunta myönsi poikkeamisen heti sen jälkeen, kun Hämeenlinnan hallinto-oikeudesta tuli valitusten tutkimatta jättämispäätös.

Rakennusprojektin uudeksi hinnaksi on arvioitu noin 630 miljoonaa euroa. Se on 145 miljoonaa enemmän kuin vuoden 2015 arviossa.

Niin, hyvä kysymys huiputettiinko päättäjiä runsailla työpaikoilla, sijoittajien määrällä ja hinnalla?

********************

 

Tampereen Kannen ja areenan koepaaluja porataan jo maahan

Kannen ja areenan (AL 25.10.2017) rakennustyöt ovat jo alkaneet Tampereen ratapihalla Sorin sillan eteläpuolella. Yksi paalu kantaa noin sadan tonnin kuorman

SRV on tilannut eteläisen kansiurakan toteutuksen Kreate Oy:ltä. –Koepaalutuksen avulla selvitetään maa- ja kallioperän ominaisuuksia Kannen ja areenan lopullista perustamista varten, kertoo yksikönjohtaja Sami Rantala Kreatelta.

Mikä tämä Keate on? Kreate Oy on perustettu 1.4.2015. Aputoiminiminä Jii-Pii Tiimi, Insinööritoimisto Seppo Rantala, Fin-Seula, Kesälahden Maansiirto, Infrak. PRH:n yritys- ja yhteisötietojärjestelmä kertoo, että Insinööritoimisto Seppo Rantala Oy on rakentanut mm. Ratinan kävelysillan.  

Varsinaiset rakennustyöt aloitetaan sen jälkeen, kun eduskunta on hyväksynyt valtion kolmannen lisätalousarvion ja samalla hankkeen 18 miljoonan euron valtionosuuden. Lisäksi Tampereen kaupungin ja sijoittajaryhmän on vielä tehtävä investointipäätös, jolla hanke käynnistetään monitoimiareenan osalta.

******************

 

Kansiareenan -monitoimiareenan valtion osuuden perusteluista pudonnut pohja pois

Suomen Kuvalehti kirjoittaa 19.10.2017 mielenkiintoisen yhteenvedon monitoimiareenan vaiheista. Eduskunnassa käydään ti 24.10.2017 lähetekeskustelu kolmannesta lisätalousarviosta. Hallituksen esityksessä Tampereen keskustaan rakennettavalle monitoimiareenalle annettaisiin valtion budjetista tukea 18 miljoonaa euroa.

Samalla valtiontukiesityksen keskeisiltä perusteluilta on pudonnut pohja pois, koska päätöstä aikoinaan perusteltiin 3500 uudella työpaikalla. Syksyllä 2016 työpaikat mahdollistavat toimisto- ym. tilat muuttuivat asunnoiksi paremman tuoton vuoksi.

Tänään, 19.10.2017, julkaistiin valtion III lisätalousarvio. Hinta on sitten noussut n. 104 milj. eurosta. Näkyy olevan kirjaus "Tampereen monitoimiareena sisältää kilpa- ja harjoitusjäähallin oheistiloineen ja sen kokonaiskustannusarvio on 112 milj. euroa ilman arvonlisäveroa.

Monitoimiareenan omistajana on kiinteistöyhtiö, jota myös Tampereen kaupunki rahoittaa." Avataan hieman hallin oheistoimitilat mm. ravintolat, jotka kuuluvat asiaan, hotelli, kasino. Kas, valtio osallistuu veronmaksajien rahoilla hotelli- ja kasinobisneksen tukemiseen. Miksiköhän Tampereen osuutta tässä yhteydessä kainostellaan, että rahoittajana? Tampere on kiinteistöosakeyhtiön vähemmistöosakas, joka on kuitenkin mukana suurimmalla osuudella. Saamattomia voittoja perusteltiin tasavertaisella asemalla, mutta tappioiden kattamisesta ei puhuttu mitään.

Mitähän mieltä on Valtion taloudentarkastusvirasto valtion rahan käytöstä kaiken kaikkiaan?

******************

 

Valtio antaa kansiareenalle 18 milj. euroa
Valtioneuvosto on myöntänyt Tampereen monitoimiareenan rakentamiseen yhteensä 18 miljoonaa euroa vuosina 2017–2019. Rahat tulevat rahapelitoiminnan voittovaroista. Tämän vuoden osuus 7 miljoonaa euroa. Eduskunta päättää lisätalousarviosta marraskuun alussa.

Rakennusyhtiö SRV ja Tampereen kaupunki allekirjoittavat Tampereelle junaradan päälle rakennettavan monitoimiareenan osakassopimuksen 3.10.2017. Lopullista investointipäätöstä SRV EI tuolloin vielä tehnyt, sillä päätöksen ehtona on valtionosuus, jota hallitus nyt esittää lisätalousarvioon.

Mielenkiintoisia juttuja valtion avustuksen perusteluista kirjoitettiin 1½ vuotta sitten. Ministeri Sanni Grahn-Laasonen (YLE 23.6.2016) perusteli kiekkohallin jättitukea höttöluvuilla – tilaustyö konsulteilta. Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti toukokuun lopussa yllättäen moninkertaistaa Tampereelle suunnitellun monitoimiareenan tuen ja perusteli ratkaisuaan yli 3 500 uudella työpaikalla.

Tilannehan muuttui loppusyksystä 2016, kun SRV haki poikkeamislupaa muuttaa toimisto- ja liiketiloja asunnoiksi. Muutos hyväksyttiin lautakunnassa. Menikö tämäkin asia ihan oikein, kun valtuustolle ja ministerille esitettiin toista, mikä sitten oli lopputulema. Tämäkin seikka jäi oikeusasteissa selvittämättä, koska ne jättivät valitukset tutkimatta.

******************

 

Mitä tapahtuu Hakametsän hallille?

On se vaan merkillistä tuo suunnittelu ja osallistuminen. Nyt lehti aprikoi (AL 14.10.2017), kenelle Hakametsä kuuluu? Eri lajien seurajohtajia jääurheiluareenan kannalla, Tampereen valtuusto on ollut toista mieltä. Olisi pitänyt aikanaan lukea suunnitelmat ja miettiä, mitä oikeasti on tapahtumassa. Nyt taitaa olla turha pyristellä.

Tampereen kaupunginvaltuusto päätti jo vuonna 2010 Suomen ensimmäisen jäähallin muuttamisesta jääareenasta sisäpalloilujen ja urheilulajien pyhätöksi, kun Tampereelle valmistuu vuonna 2021 uusi monitoimiareena. Nyt eri lajeja edustavat seurajohtajat ovat kuitenkin valmiita ampumaan jo lennosta alas ajatuksen Hakametsän hallin alkuperäisen käyttötarpeen muuttamisesta. Useiden seurajohtajien mielestä Hakametsän jäähallia parempaa paikkaa jääurheilulajien tarpeisiin ei yksinkertaisesti ole, mutta Tampereen kaupungilla on tiukasti vastakkainen näkemys.

Etulyöntiasema on ollut kansiareenan ajajilla. Kaikki muu on ollut toissijaista. Reagointi Hakametsän hallin kohtaloon on jäänyt kansan syviä rivejä eli Suomen urheiluun mitoitettuna muuta kuin ammattilaisurheilua edustaville seurajohtajille.

Valtuuston päätös vuodelta 2010 ei ole muuttunut. Sen mukaan monitoimiareenan valmistuttua Hakametsän jäähalli (Haka 1) poistetaan jäähallikäytöstä, ja se muutetaan sisäurheilukeskukseksi. Hakametsän hallin sisäurheilukäytöstä on erilaisia mielikuvia. Esimerkiksi Hakametsään ehdotettu välipohja, jossa toisen tilan yllä on katto korkeampi kuin toisessa.

Hyvällä suunnittelulla Hakametsän alueesta tulee kansallisesti merkittävä urheilupalveluiden keskittymä, jolla on paljon vetovoimaa. Yksi tärkeä tekijä on raitiovaunulinja, sanoo hankejohtaja Tenhunen.

******************

 

Kansi ja Areena -hankkeen ensimmäiset sopimukset julki

AL 3.10.2017. Sopimukset Kansi- ja Areena -hankkeesta allekirjoitettiin 3.10.2017. Ensimmäiset operaattori- ja yhteistyösopimukset on allekirjoitettu. SM-liigajoukkueet Tappara ja Ilves pelaavat tulevaisuudessa kotiottelunsa uudella areenalla. Hotellin operoinnista vastaa Lapland Hotels. Ravintolapalveluista vastaa Restamax.

Monitoimiareenan osakassopimuksen allekirjoittivat SRV projektiyhtiön puolesta ja Tampereen kaupunki. Tampere on vähemmistöosakkaana KOY Tampereen monitoimiareenassa 40 prosentin osuudella. Monitoimiareenan lainarahoituksen kumppanit ovat Nordea, Handelsbanken, OP-Tampere ja LähiTapiola Yritysrahoitus.

Mielenkiintoinen kysymys, kummanko yhtiön kanssa sopimus allekirjoitettiin, vai kirjoitettiinko molempien?  KOY Tampereen monitoimiareena vai Tampereen Monitoimiareena Ky? Jos näin veronmaksajana saa varovasti kysyä, kumpaan yhtiöön Tampere on menossa vähemmistöosakkaaksi? Molempiinko? Selvitin asian. KOY Tampereen monitoimiareena on yhtiö jossa Tampere on vähemmistöosakkaana? Tampereen Monitoimiareena Ky on sijoittajien muodostama yhtiö.

Mitä kummaa? Eikö asian pitänyt olla selvä? Päätökset Kansi ja Areena -hankkeen lopullisesta toteutumisesta on tarkoitus saada aikaan loppuvuonna. Hanke odottaa vielä valtiotuen ja sopimusten ennakkoehtojen täyttymistä.

Näin hanke etenee
- Areenasta tulee noin 13 000 katsojan Suomen suurin urheilu- ja tapahtuma-areena.
- Areenan yhteyteen rakennetaan hotelli ja Suomen toinen kasino.
– Areenalla nähdään myös muita urheilulajeja sekä konsertti-, messu- ja tapahtumaelämyksiä.
- Varsinaisen rakennustyön pitäisi alkaa heti investointipäätöksen varmistuttua?!
- 1. vaiheessa eteläiselle ratapihalle rakennetaan kansi ja sen päälle areena, hotelli ja kaksi tornitaloa. 2. vaiheessa rakennetaan pohjoinen kansi ja kolme tornitaloa.
- Koko hankkeen pitäisi olla valmis vuonna 2024.

******************

 

Kansiareenan rakennustyöt käynnistyvät - silti jää avoimia kysymyksiä

(AL 16.9.2017) Lähtölaukaus lähestyy. Tampereen lähivuosien mittavin rakennusurakka on alkamassa. Paalutusta ja iskuvasarointia on luvassa 25.9.2017 lukien, pääasiassa öisin. Kansi ja areena on arviolta yli puolen miljardin euron hanke, jonka toivotaan jo rakentamisvaiheessa synnyttävän kaupunkiin 3 600 uutta työpaikkaa. Loppuvuosi 2017 menee rakentamisen valmistelutöihin ja tontin paalutukseen. Kansiareenan rakentaja on Kreate Oy. Aputoiminimenä on myös Insinööritoimisto Seppo Rantala, joka urakoi mm. Ratinansuvannon kävelysillan.

Vuoden 2018 kuluessa ratapihan eteläpää saa kannen, jonka päälle nousevat elämysareena ja kaksi tornitaloa. Torneihin tulee liiketilaa, toimistoja ja asuntoja. Toimistotilat muuttuivat asunnoiksi kohta pian Hämeenlinnan HaO:n tutkimatta jättämispäätöksen jälkeen

Areenan yhteyteen on suunnitteilla myös hotelli kasinoineen. Kasino olisi tuonut jo Tampereelle rahaa, jos se olisi sijoitettu olemassa olevaan paikkaan.

Nykyisen arvion mukaan rakennustöiden ensimmäinen vaihe valmistuu vuonna 2021. Areena ehtii näin valmiiksi sopivasti ennen Suomen jääkiekon MM-kisoja vuonna 2022. Suomen suurimmalle tapahtuma-areenalle sopivat kiekon lisäksi myös kansainvälisen mittakaavan konsertit. Katsomoon mahtuu jääkiekossa 13 000 ihmistä, konserteissa jopa 14 000 ihmistä. Toivotaan, toivotaan, että massatapahtumat vetäisivät. Jostain syystä tulee skeptinen olo, asiakasmäärät eivät tule riittämään.

Tavoitteena on, että pohjoiskannen rakentaminen alkaa heti ykkösvaiheen jälkeen. Pohjoiskannen päälle rakennetaan kolme tornitaloa lisää. Jopa 29-kerroksiset asuintalot ovat Tampereen uusi maamerkki. Alun perin tornitalot oli ajateltu ensisijassa toimistoiksi, nyt kaupunkilaisten odotetaan muuttavan niihin. Alueelle tulee jopa tuhat uutta asuntoa ja lähes kaksi tuhatta uutta asukasta.

Kokonaisuudessaan uuden kaupunginosan on määrä olla valmis vuoteen 2024 mennessä.

Kuinkahan Tampereen käy pitkässä juoksussa sijoituksellaan riskikohteeseen? Puhuvat vähemmistöosakkuudesta, mutta asiaa pitää katsoa, mitä kukin sijoittaja yhtiöön laittaa suoraan rahaa ja/tai bulvaaniyhtiön kautta ja mitkä ovat riskit itse kullekin!

******************

 

Kantelu hankintalaista

Monitoimiareena kuuluu osana Tampereen kansi ja areena -hanketta. Hanketta koskevasta päätös on lainvoimainen, sen kierrettyä kaikki oikeusasteet. Hämeenlinnan HaO ja KHO jättivät valitukset tutkimatta sillä perusteella, että se kuului markkinaoikeudentoimialaan. Näin jäi tutkimatta kaikki valituksessa esiin tuodut epäselvyydet. Tutkimatta jäi mm. kunnan ja valtion osallistumisen lainmukaisuus taloudelliseen riskihankkeeseen. Tampere sijoittaa monitoimiareenaan 40 % (4 milj. euroa), kolme sijoittajaa kommandiittiyhtiön kautta 60 % (6 milj. euroa). Sitten po. valtion osallistuminen18 milj. euroa.

Tämän ongelman aiheutti hankintalaki (laki julkisista hankinnoista). Laissa on nimenomainen valituskielto kuntalaiselle, ellei tämä ole asianosainen. Euroopan Neuvoston direktiiviin 2014/24/EU, kohta 122, on kuitenkin maininta, että kansalaiselle on varattava mahdollisuus valittaa johonkin instanssiin. Tätä ei ole huomioitu hankintalaissa. Nykyinen käytäntö mahdollistaa. laillistaa korruption.

Tämän johdosta olen tehnyt kantelun Euroopan komissiolle. Josta tuli päätös (ote etusivusta)

.

 

******************

 

Tampereen edustajat monitoimiareenan hallituksessa

Kaupunginhallituksen konsernijaosto, nimesi kokouksessaan 22.8.2017 Tampereen jäsenet Kiinteistö Oy Tampereen Monitoimiareenan hallitukseen. Nimetyt olivat Tero Tenhunen ja Petri Olkinuora.

Osakassopimuksessa on sovittu, että KOy Tampereen Monitoimiareenan hallituksen muodostavat viisi jäsentä, joista Tampereen kaupunki vähemmistöomistajana nimeää kaksi. Muut osakkaat, eli SRV, LähiTapiola ja OP-Ryhmä, nimeävät kolme jäsentä, joista yksi toimii hallituksen puheenjohtajana.

Yhtiön hallituksen keskeisin tehtävä tulee olemaan areenahankkeen onnistuneen toteutuksen varmistaminen. Monitoimiareenasta tulee luoda taloudellisesti menestyvä investointikohde. Investointivaiheen aikana hallituksen jäseniltä edellytetään mm. projektihallinnan, rakennuttamisen, liiketalouden, rahoituksen ja riskienhallinnan osaamista. Rakentamisajan jälkeen yhtiö siirtyy operatiiviseen vaiheeseen ja hallituksen tehtävät sekä kokoonpano on syytä tarkastella uudelleen.

******************

 

Euroopan komissiolla ei ole mitään vastaan monitoimiareenalle myönnettävälle tuelle

Euroopan komissio on hyväksynyt Tampereen monitoimiareenalle myönnettävän tuen. Komissio on katsonut, että monitoimiareenalle myönnettävä tuki on EU-valtiontukimääräysten mukaista.

Kaupungin mukaan komissio totesi, että tuki edesauttaa urheilua ja kulttuuria eikä haittaa EU:n yhteismarkkinan kilpailua. Areenassa on tarkoitus järjestää urheilu-, viihde- ja kulttuuritapahtumia.

Maan hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi 31.5.2016 valtion osallistumista Tampereen monitoimiareenan rakentamisen rahoittamiseen. Valtiontuen ehtona oli, että sille saadaan Euroopan komission hyväksyntä.

AL kirjoittaa, että Tampereen monitoimiareenan 18 miljoonan euron valtion tuki on opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) liikuntapaikkojen rahoitussuunnitelmassa vuosille 2017–2020. Mielenkiintoiseksi menee, koska OKM ei myöntänyt areenalle tukea vuoden 2017 liikuntapaikka-avustuksissa. Liikuntapaikkojen rahoitussuunnitelmaa vuosille 2017–2020, ei löydy ministeriön sivuilta. Enemmän kuin outoa. 

AL 2.8.2017, rahaa ei ole vielä missään toiveena on, että lisätalousarviossa sitä myönnettäisiin.  "–Tällä hetkellä monitoimiareenahankkeelle ei ole mistään hyväksyttyä rahoitusta. Talouspoliittinen ministerivaliokunta on hanketta yksimielisesti puoltanut, mutta se ei ole päätös vaan lausunto, toteaa nuoriso- ja liikuntapolitiikan osaston ylijohtaja Esko Ranto opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Lisätalousarvio tulee eduskunnan käsittelyyn lokakuussa. Sen yhteydessä eduskunta päättää rahoituksen osoittamisesta monitoimiareenalle. Päätöksen pohjana on opetus- ja kulttuuriministeriön esitys, jonka sisältö muotoillaan Eurooppa-, urheilu- ja kulttuuriministeri Sampo Terhon (uv) kanssa elokuun aikana." Valtion liikuntapaikkojen rahoitussuunnitelmassa vuosille 2017-2020, Tampereen monitoimiareenaan on osoitettu vuonna 2018 1 milj. euroa ja 2019 3 milj. euroa.

******************

 

Valitukset nurin KHO:ssa

Korkein hallinto-oikeus antoi Kansi ja areena -hanketta koskeviin valituksiin päätöksensä. Niin KHO kuin myös Hämeenlinnan HaO jättivät valitukset tutkimatta ja hylkäsivät ne hankintalain (2007)102 § perusteella, koska hanke niiden mielestä kokonaisuudessaan kuului markkinaoikeuden piiriin. AL revitteli kovasti 1.7.2017 "Viimeisetkin valitukset hylättiin".

AL:n jutussa oli mainittu nimeni. Lähetin lehteen oheisen kirjoituksen asian selventämiseksi. Katsotaan, julkaiseeko? Ei sillä ole väliä. Nyt on mahdollisuus valittaa Euroopan tuomioistuimeen Suomen lainsäädännöstä, joka mahdollistaa korruption. Onko KHO ja Hämeenlinnan HaO toimineet riippumattomasti, sitä voi miettiä? Oikeuskanslerin virastoa saattaisi kiinnostaa, miten osapuolet ovat kyselyillään vaikuttaneet oikeuden päätökseen.

Aamulehden jutussa toimittaja Annu Laine kirjoitti "Yli-Rajala kertoo, että KHO:n päätöstä oli osattu jo odottaa. Hankkeen osapuolet olivat kyselleet asiaa jo aiemmin korkeimmasta hallinto-oikeudesta, joka on luvannut päätöksen "kevään korvalla"".

Annu Laineelle taisi käydä lapsus tuon kirjoittaessaan. Siinä kerrotaan selkeästi, että hankkeen osapuolet ovat pyrkineet vaikuttamaan oikeuden päätökseen. Perustuslain 3.3. mukaan tuomioistuimet ovat riippumattomia.

Taisi käydä isompi kala pyydykseen kuin osasin odottaakaan.

----------

Kansi ja areena -valitukset

AL julkaisi kirjoitukseni Kansi ja areenan valituksista 9.7.2017 aika tavalla lyhennettynä.

Kommentti AL 1.7.2017 artikkeliin ”Viimeisetkin valitukset hylättiin”. Koska nimeni on mainittu artikkelin yhteydessä, korjaan virheellisen tiedon. En ole ollut valtuutettu, varavaltuutettuna vain.

Muutama sana itse pääasiasta. Korkein hallinto-oikeus antoi päätöksensä 30.6.2017. Niin KHO kuin myös Hämeenlinnan HaO jättivät valitukset tutkimatta ja hylkäsivät ne hankintalain (2007)102 § perusteella, koska hanke niiden mielestä kokonaisuudessaan kuului markkinaoikeuden piiriin.

Suomessa on viimeaikoina puhuttu paljon korruptiosta ja rakenteellisesta korruptiosta. Eduskunnan säätämällä hankintalain (2007) 85 ja 102 § ”tarkoituksenmukaisella” soveltamisella mahdollistetaan taloudelliset väärinkäytökset ja kähminnät, ts . korruption. Hankintaa koskevasta asiasta voi valittaa vain se, jota asia koskee, siis on mukana tarjouskilpailussa. Kuntalainen ei voi valittaa, ellei ole osallinen.

Valituksessa oli kysymys laajemmasta asiasta kuin vain Kansi ja areena -hankkeesta. Hanke tarjosi pohjan valituksen tekemiselle ja oikeuden päätökselle sen selvittämiseksi, että onko lainsäädäntö tältä osin ihan kohdallaan. Halusin nähdä, miten kaupunki perustelee oikeudelle kansi ja areenahankkeen ja minkä kannan oikeudet ottavat. Perusteita oli olemassa myös toisenlaiseen ratkaisuun.

Olen tyytyväinen lopputulokseen, meni suunnitelman mukaan. Oikeusasteet ovat vahvistaneet, että laki voi mahdollistaa korruption. Tässä tapauksessa tutkimatta jäivät; asiakirjojen aiheeton salaaminen, virka-aseman väärinkäyttö, tarjouksien tekijöille salaamispyyntö asiakirjojen salaamiseksi, perusteeton salausmenettely, esteellisyydet, virheelliset tiedot päätöksenteon pohjana, kunnan osallistuminen riskisijoitukseen,...  Oikeus on puhunut. Voi olla, että jää vahva epäilys siitä, ettei kaikki mennyt ihan putkeen.

Kaupunki vakuuttaa olevansa tasaveroinen sijoittaja. Miten sen nyt ottaa. Kaupunki ei ole tasaveroinen sijoittaja 40 %:n osuudella. Lopun 60 % omistaa perustettava kommandiittiyhtiö, Arena LP, jossa osakkaina ovat SRV, OP-Pohjola ja LähiTapiola. Tasajaon mukaan 20 % kukin.

------------------

Perustuslaissa, 3 §, sanotaan, että tuomioistuinten pitää olla riippumattomia. Tämän tapauksen yhteydessä tuli selkeästi näkyviin se, että Tampereen kaupunki pystyi ohjailemaan kumpaakin oikeusastetta. Valitettavasti. Tässäkin tapauksessa, omakohtaisesti olen kokenut, että näin ei ole. Niin hallinto-oikeus kuin KHO antavat kuntien lausunnoille isomman painoarvon kuin valittajille. Vaikka käsittelyssä pitäisi ottaa huomioon tasapuolisesti puolesta ja vastaan esitetyt seikat, niin valittajalta kuin valituksen kohteena olevaltakin, niin näin ei tapahdu. Hallinto-oikeudet, jos ne näkevät että kunta on menetellyt virheellisesti ja rikkonut lakia, oikeudet pyrkivät kaikin keinoin kääntämään asian kunnan eduksi. Jo ne eivät muuhun voi vedota niin siihen, että joku valituksen osa on saanut lainvoiman, ei kuulu toimivaltaan ja jätetään kokonaan huomioimatta.

Lähetin Aamulehteen alla olevan kommentin. Katsotaan, julkaiseeko? Ei sillä ole väliä. Nyt on mahdollisuus valittaa Euroopan tuomioistuimeen Suomen lainsäädännöstä, joka mahdollistaa korruption. Onko KHO ja Hämeenlinnan HaO toimineet riippumattomasti, sitä voi miettiä? Oikeuskanslerin virastoa saattaisi kiinnostaa, miten osapuolet ovat kyselyillään vaikuttaneet oikeuden päätökseen.

Isommista asioista on kysymys kuin pelkästään Tampereen Kansi ja areena -hankkeesta. 

******************

 

Kysyntää ja pohdiskelua

Aamulehden päätoimittaja Jouko Jokinen kirjoittaa 28.5.2017 kronikassaan, että Tampereen areenalle on kysyntää. Monilta kohdin voi olla samaa mieltä, mutta kuitenkin Jokisen kirjoituksesta paistaa enemmän toiveet kuin asiaan liittyvät realiteetit.

Tosiasia on, että muutama massatapahtuma ei pysty pitämään areenaa kannattavana. Tämä on nähty mm. Helsingissä ja Turussa. Taidetaan täälläkin luottaa loppupeleissä ulkomaalaisiin sijoittajiin.

Kronikkansa lopussa, aivan oikein, Jokinen sivaltaa asian ympärillä käydystä salailusta, niin päätöksen valmistelun kuin myös päätöksenteon yhteydessä. Aamulehti kirjoitti vuosi sitten päätöksenteosta, joka pidettiin suljettujen ovien takana. Näyttää siltä, että ihan suotta.

******************

 

Tampereelle jääkiekon MM-kisat 2022

Tampere, yhdessä Helsingin kanssa isännöi kisoja uudessa monitoimiareenassa, joka valmistuu nykyisten suunnitelmien mukaan vuoden 2020 lopussa. Rakentamisen on määrä alkaa kuluvan vuoden 2017 syksyllä. (AL 19.5.2017)

Jääkiekkoliiton tiedotteen mukaan Tampere toimii kisojen pääpelipaikkana. Suomi (Tampere ja Helsinki) hävisi yhden äänen erolla IIHF:n äänestyksen vuoden 2021 kisojen järjestämisestä.

Areenan paikkamäärä on n. 13000 katsojaa. Kuinka usein paikat ovat täynnä muulloinkin kuin vain kisojen aikaan, se jää nähtäväksi. Toivottavasti täyttyvät.

******************

 

Areenayhtiön osakassopimus hyväksyttiin

Tampereen kaupunginhallitus hyväksyi 15.5.2017 Areenayhtiön osakassopimuksen. Areenayhtiön osakepääoma on 10 milj. euroa. Tampere sijoittaa 4,0 milj. euroa siten, että kaupungin omistusosuus on 40 %. Osakepääoman 60 % omistaa perustettava kommandiittiyhtiö, Arena LP, jossa osakkaina ovat SRV, OP-Pohjola ja LähiTapiola. Onko jako 20 % kukin, vai jotain muuta, selviää aikanaan.

Tuo kommandiittiyhtiömalli on mlelenkiintoinen.  Wikipediasta löytyi seuraava; "Kommandiittiyhtiötä voidaan käyttää kiinteistörahastojen rakenteena. Vaikka ky-yhtiörakennetta ei ole tarkoitettu alun pitäen kiinteistörahastojen rakenteeksi, se valitaan veroedullisin perustein. Näiden rahastojen kautta kaikki institutionaaliset sijoittajat voivat käyttää velkavipua hyväkseen, mikä on lainsäädännön mukaan suorissa kiinteistösijoituksissa mahdotonta."

Areenayhtiölle myönnetään 22,0 milj. euron laina, joka myönnetään muita sijoittajia edustavan kommandiittiyhtiön kanssa yhtäläisellä velkakirjalla ja jonka etusijajärjestys konkurssissa on pankkilainoja heikompi. Kaupungin omistamat Areenayhtiön osakkeet pantataan yhtiölle myönnettävien pankkilainojen vakuudeksi.

Konsernijohtaja oikeutetaan päättämään osakassopimuksen liitteiden hyväksymisestä sekä sopimusten, sijoitusten ja antolainojen yksityiskohdista sekä allekirjoittamaan kaupungin omistukseen tulevien osakkeiden panttaussitoumuksen.

Hankkeessa syntyneet kustannukset korvataan jakamalla ne Areenayhtiön osakkaiden kesken tavoiteltujen omistusosuuksien suhteessa siinä tapauksessa, että hanketta ei toteuteta.

Päätöksentekoon osallistuivat:

  • Ikonen Anna-Kaisa - puheenjohtaja
  • Aleksovski Atanas - 1. varapuheenjohtaja
  • Mustakallio Jaakko - 2. varapuheenjohtaja
  • Jäntti Aleksi
  • Rantaviita-Tiainen Anna-Kaarina
  • Kivistö Anneli
  • Sirén Elina
  • Sasi Ilkka
  • Sirniö Ilpo
  • Virtanen Sirkkaliisa
  • Siuro Petri - varajäsen
  • Silvennoinen Seppo - varajäsen
    •

******************

 

Lähteekö vai ei, rakentaminen liikkeelle?

Tampereen kaupunki järjesti 11.5.2017 yhdessä SRV:n kanssa tiedotustilaisuuden areenahankkeen neuvottelutilanteesta. Arvioin aluksi, että tiedotustilaisuuden aiheena voi olla lisärahoitustarpeen esittäminen tai hankkeen torppaaminen.

Paikalle olivat ainakin OP-Ryhmän ja LähiTapiokan edustajat. OP on aiemmin ollut kiinnostunut sijoittamaan hankkeen asuntoihin. Hankeryhmässä uskotaan edelleen, että areenan rakentaminen voi alkaa loppuvuoden aikana.

Monitoimiareenana osalta on kirjoitettu ehdollinen osakassopimus. Konsernijohtaja Juha Yli-Rajala tyrmäsi lisärahoitus tarpeen. Hänen mukaansa kaupungin osuus pysyy 26 milj. eurossa. Kaupunki sijoittaa 4 milj. euroa osakepääomaan ja antaa 22 milj. euroa lainaa, josta odotetaan tuottoja. Monitoimiareenan osakepääoma on 10 milj. euroa. Tampereen osuus 40 % = 4 milj. euroa. Loput 60 % jakaantuu SRV:n, OP-Pohjolan Ja LähiTapiolan kesken. tarkoittaa sitä, että myös tappioista veloista vastaa Tampere 40 % osuudella.

Edelleen Yli-Rajala kertoi, että ennen rakennustöiden aloittamista, pitää tulla KHO:n päätös. Tampere on sitoutunut n. 60 milj. euron osuuteen hankkeen kustannuksista.

Muistutan, että Tampereen viimeksi päättynyt, 2016,  tilikausi oli noin 17 miljoonaa euroa tappiollinen. Tämäkään hanke ei paranna taloustilannetta.

Päivitettyjä lukuja työpaikkojen määrästä ei ole laskettu. Hankejohtaja Tero Tenhunen joutui änkytyslinjalle vastatessaan työpaikkojen määrää koskevaan kysymykseen. Aamulehti sensuroi Tenhusen vastauksen!

Koko hankkeen sijoittajatahot jäivät edelleenkin auki.

Aamulehtikin lähti mielipiteen muokkaukseen,

******************

 

Kansi ja areena ei saanut valtion tukea

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt 3.5.2017 liikuntapaikkojen ja niihin liittyvien vapaa-aikatilojen perustamishankkeiden avustusta 2017 Tampereen monitoimiareenalle, eikä myöskään maauimalalle.

Muistelisin, että kummankin projektin etenemisen ehtona oli valtion osallistuminen kustannuksiin.

******************

 

Kesä tulollaan, sijoittajat puuttuvat edelleenkin

Tampereen ½ miljardin euron arvoisen kansi- ja areenanhankkeen lopulliset sijoittajat (AL 25.4.2017) ovat yhä hakusessa. Areenahankkeesta ovat kiinnostuneita muun muassa OP-ryhmä ja Nordea. Finanssiryhmät eivät ole kuitenkaan vielä valmiita sitoutumaan hankkeeseen. Finanssijätti epäröi yhä Tampereen areenahankkeen rahoittamista: ”Ei ole valmiutta tehdä päätöstä”. Miksiköhän?

Areenahankkeessa on kyse Tampereen monitoimiareenan ja kannen rakentamisesta, jonka päätoteuttajaksi on tulossa rakennuskonserni SRV:n yritysryhmittymä. Tampereen kaupungin osuus hankkeesta on 60 miljoonaa euroa.

Areenakonsortion, jonka osapuolia ovat muun muassa sijoittajat ja SRV, piti tehdä areenaa koskeva investointipäätös toteutussopimuksen mukaisesti vuoden 2016 loppuun mennessä. Samalla SRV lupasi kertoa sijoittajien nimet. Näin ei kuitenkaan tehty. Esimerkiksi valitusprosessi hidastaa hanketta.

Ellei hanke käynnisty, 1.6.2016 allekirjoitetun Kansi- ja Areenan toteuttamissopimuksen mukaan, 31.3.2017 jälkeen kumpikin osapuoli voi vetäytyä hankkeesta ilman kustannuksia. Veikkauksia!

Tampere saa syyttää itseään. Mitä lähti salailu ja hys, hys -linjalle. Jos hanke olisi kannattava, sijoittajat kilpailisivat pääsystä apajille. Tampereen "maasutusraha" kanteen ja areenaan ei näytä riittävän.

******************

 

Kansi ja areena -hankkeen tilannepäivitys

AL kirjoittaa 23.2.2017; SRV Rakennus Oy on lupaillut sijoittajien nimiä lähes kuukausittain, mutta edelleenkään ei ole valmista. Sijoittajia pantataan - koska niitä ei ole. Jos hanke olisi kannattava, sijoittajat kilpailisivat alueesta. Tärkeitä päiviä, joihin mm. pormestari Anna-Kaisa Ikonen sitoutui; 31.12.2016 mennessä sijoittajat. Vielä on 1½ viikkoa aikaa tulla nimet julki, koska 31.3.2017 jälkeen kumpikin osapuoli voi vetäytyä hankkeesta ilman kustannuksia.

- Kuten olen aiemmin todennut, valtion tukipäätös puuttuu, valituksia käsitellään Korkeimmassa hallinto-oikeudessa ja päätökset on tehtävä myös sijoittajien päättävissä elimissä, sanoo SRV Rakennus Oy:n hankekehitysjohtaja Kari Mäkelä. Katsokaapa mikä ero asioilla on. Tässä hankkeessa halutaan odottaa, että hankepäätöksestä tulee lainvoimainen. Toisin on ratikan kanssa. Töitä tehdään täydellä höyryllä, vaikka päätöksellä ei ole lainvoimaa.

Mäkelän mukaan ”kokonaispaketti on oltava kunnossa”, ennen kuin sijoittajatahot julkistetaan suurelle yleisölle. Mäkelän mukaan hankkeen valmistelussa on osoittautunut olevan työtä oletettua enemmän.

SRV:n varatoimitusjohtaja Timo Nieminen lupaili helmikuussa, että rakentaminen voisi alkaa mahdollisesti ensi kesänä tai viimeistään syksyllä.

Ennustan, SRV vetäytyy vähin äänin hankkeesta, kuten teki NCC:kin. Tyhjästä on paha nyhjästä. Jos ennustukseni ei toteudu, voin myöntää, että arvioin väärin.

Tampereen 13.8.2013 vahvistetussa kaupunkistrategiassa ei ole mainintaa kansiareenahankkeesta, eikä sen rahoituksesta, kuten ei ole myöskään maauimalasta. Jostain syystä niitä kuitenkin ajetaan kaupunkilaisten kustannettavaksi. Tai tiedämmehän me syyn, olenpa minä naivi!

******************

 

Kannen ja Areenan rakentamisaikaa koskeva sopimus allekirjoitettiin

Tampere julkaisi 20.2.2017 tiedotteen, jonka mukaan Liikennevirasto, Tampereen kaupunki ja SRV Rakennus Oy allekirjoittivat sopimuksen Kannen ja sen alapuolisten rakenteiden ja ratamuutosten suunnittelusta ja rakentamisesta. Sopimuksen tarkoituksena on turvata raideliikenteen toimintaedellytykset ja turvallisuus rakentamisaikana. Samalla sovittiin hankkeeseen liittyvistä vastuista ja velvoitteista.

Kansi ja Areena -hanke on kaksivaiheinen: Sorin sillan eteläpuoli ja Sorin sillan pohjoispuoli. Sopimus mahdollistaa sillan eteläpuolisen rakentamisen välittömästi sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Sillan pohjoispuoli on mahdollista toteuttaa nyt allekirjoitetun sopimuksen pohjalta, kun sopimukseen on liitetty tätä kansiosaa koskevat sopimusliitteet.

Sopimuksen allekirjoittavat Johtaja Pekka Petäjäniemi ja ylitarkastaja Mikko A. Heiskanen Liikenneviraston puolesta, pormestari Anna-Kaisa Ikonen ja konsernijohtaja Juha Yli-Rajala Tampereen kaupungin puolesta sekä varatoimitusjohtaja Timo Nieminen ja aluejohtaja Henri Sulankivi SRV Rakennus Oy:n puolesta.

Tampereen tiedotteen nopeasti lukemalla, tulee kuva, että kansiareenan rakentamisen aloitus on vain hetken kysymys. Yllätys jälleen kerran. AL 21.2.2017 kertoi, että vielä pitää täyttyä KOLME ehtoa, ennen kuin rakennustyöt voivat alkaa. Ts. 1) valituksista pitää olla päätökset, 2) valtion tuen pitää olla selvä ja 3) sijoittajilla pitää olla nimet papereissa. Nimiä ei paljasteta, eikä sitä kuinka monta tahoa neuvotteluissa on mukana. Herää kysymys, ovatko sijoittajat edelleenkin kateissa ja kysymys siitä tiedolla johtamisesta, kun päätöstä perusteltiin 16.5.2016 valtuuston salaisessa kokouksessa?

AL 22.2.2017 uutisoi, että kansi ja areena -hankkeen maaperätutkimukset alkoivat. Samassa jutussa mainitaan, että rakentaminen voi näillä näkymin alkaa jo ensi kesänä tai syksynä.

******************

 

Tampere vastasi Korkeimmalle hallinto-oikeudelle

Tampereen kaupunginhallitus antoi 30.1.2017 vastauksen Korkeimmalle hallinto-oikeudelle Kansi ja Areenasta tehtyihin valituksiin. Kuten arvata saattaa, kaupungin kanta on se, että valitukset pitää hylätä. Sanon vaan, että kokonaisuudessaan on mielenkiintoinen case.

Vastaselityksessäni KHO:lle, toin julki hyvän hallinnon merkitystä päätöksenteossa. mm. sitä, että onko kaupunginhallituksen käsittelyssä on tapahtunut menettelytapavirhe? Kaupunginhallituksen päätöksessä mainitaan, että Korkeimpaan hallinto-oikeuteen ovat valittaneet Ossi Aho ja Aarne Raevaara. Kuitenkin päätöksen liitteenä on mainittu nimellä vain Aarne Raevaara. Ossi Ahon valitusta ei ole merkitty nimellä päätöksen liitteeksi. Valitus tosin löytyy file.pdf -tiedoston alta, jos osaa etsiä. Epäselväksi jää, miksi Ahon valitus on näin ”piilotettu”, syitä voidaan vain arvailla. 

Kaupunginhallitus vetoaa siihen, että valittajat ovat sekä hallinto-oikeuteen että Korkeimpaan hallinto-oikeuteen toimittamissaan valituksissa esittäneet valitusperusteiksi menettelyvirheitä, esteellisyyttä, tiedottamisen ja valmistelun puutteellisuutta, päätöksenteon puutteellisia tietoja, asiakirjojen ja kokouksen julkisuutta ja salassapitoa, toimivallan ylitystä, yhdenvertaisuusperiaatteen rikkomista ja valtiontukisäännösten vastaisuutta koskevia väitteitä.

Kaupungin hallitus vetoaa mm. siihen, että hankintalaissa ei ole hankintamenettelyyn osallistuvan henkilön esteellisyyttä koskevia säännöksiä. Kaupunginhallituksen selitys on kestämätön. Ahon valituksessa on nostettu esiin useita hyvän hallintotavan vastaisia kohtia ja lain rikkomuksia. Jos Tampereen kaupunginhallituksen esittämä menettelytapa mm. esteellisyyden osalta, on hyväksyttävä menettely, se mahdollistaa väärinkäytökset, rikollisen toiminnan hallinnossa, ts. korruption

******************

 

Kaupunginhallitus hyväksyi 12.12.2016 § 188 Tampereen Kansi ja areenahanke - SRV Rakennus Oy:n, kaupungin ja Liikenneviraston välisen rakentamisaikaa koskevan sopimuksen.

KH 12.12.2016, "Sopimuksen mukaan Tampereen Kansi ja Areena -hankkeen käynnistyminen vaatii vielä Areenakonsortion tekemän rakentamispäätöksen. Rakentamispäätös ei muuta toteutussopimuksen mukaista kaupungin asemaa eikä ehtoja. Toteutussopimuksessa todetaan, että mikäli Areenakonsortio ei ole tehnyt rakentamispäätöstä 31.12.2016 mennessä, osapuolet pyrkivät löytämään neuvottelulla ratkaisun hankkeen toteuttamiselle.

Areenakonsortio edistää mm. monitoimiareenan suunnitelmaa ja siihen liittyviä sopimuksia, käy neuvotteluita pankkirahoituksesta ja valmistelee samalla konsortion lopullista rakentamispäätöstä. Työ etenee hyvin ja hyvässä yhteistyössä. Tavoitteena on, että rakentamispäätökseen vaadittava sopimusvalmius saavutetaan vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä."

Varsinainen sopimus löytyy em. päätöksen liitteenä. Sopimuksen kohta 24, Sopimuksen raukeamisesta;

Tämä sopimus raukeaa ilman eri toimenpiteitä, mikäli tämä sopimus allekirjoitetaan ennen Kaupungin ja Rakennuttajan tekemää Hankkeen investointipäätöstä ja investointipäätöstä ei tehdä eikä Hanketta siten toteuteta. Mikäli sopimus näin raukeaa, ei osapuolilla ole mitään vaatimuksia toisiaan kohtaan.

Saman kh:n päätöksen liitteenä oli myös Tampere kansi ja areena hankesopimus, joka on allekirjoitettu 8.12.2015. Sopimuksen kohta 23 Sopimuksen ehdollisuudesta.

Tämä sopimus sitoo osapuolia lopullisesti vasta, kun tätä sopimusta koskeva päätös on saanut lainvoiman. Sen varalta, ettei sopimus tulisi hyväksytyksi, sovitaan ettei kummallekaan osapuolelle ole sopimuksen raukeamisen johdosta toista osapuolta kohtaan mitään vaatimuksia.

Näyttää aikataulu menevä tiukalle. Ellei ratkaisua synny 31.3.2017 mennessä, osapuolilla on oikeus sanoa sopimukset irti!  Mielenkiintoisia nuo määräajat ja niiden noudattaminen. Areenan vuokrasopimus, Ranta-Tampellan tontin luovutussopimus ja Etelä- ja Pohjoiskannen tonttien kiinteistökaupan esisopimus piti allekirjoittaa 31.12.2016 mennessä.

******************

 

 

Onko Tampere maailman suurin kylä vai maailman pienin suurkaupunki?

Näin pohtii Matti Apunen AL 15.1.2017. Jos saan heti vastata, Tampere ei ole kumpaakaan. Tampere haluaisi olla maailman suurkaupunkin - metropoli, mutta kun vaan ei ole, niin ei ole.

Apusen mukaan Tampere on aina ollut itsekorostuksen vastakohta. Kaksi kertaa on lipsahtanut: silloin kun sähkövalo syttyi Finlaysonilla ja kun Näsinneula ja Hervanta rakennettiin.

Tulevaisuuden taloudellinen kilpailu yrityksistä käydään kaupunkien kesken. Sitä varten kaupungissa pitää olla tehokkuutta, kauneutta, liikettä. Kuuleman mukaan, kaikkea tätä tuottaa tiheys. Jaa- a, voisko sen selvemmin sanoa?!

Apunen; "Rantatien tunneli, areena ja kansi tornitaloineen eivät ole Tampereelle erityinen kilpailuetu vaan välttämätöntä peruskunnon ylläpitämistä". Ratikan osalta hän on esittää hiukan eri kantaa, millä ratikkapäätös juntattiin läpi. Ratikalle oli vaihtoehto eikä yksilinjainen raitiotie ole joukkoliikenneratkaisu kuin maailman suurimmassa kylässä.

Tampereella, rikkumaton kuuden kerroksen räystäskorkeus on talousrikos. Aikanaan ylöspäin rakentaminen oli vaikeaa, koska ihmiset eivät jaksaneet kiivetä portaita. Hissit alkoivat kuitenkin yleistyä jo 150 vuotta sitten, joten todelliset syyt ovat muualla. palokuntien tikasautojen nostokorkeus oli myös esteenä.

Itse olen edustanut kantaa ja edustan, että kaupungissa saa ja pitää olla korkeita rakennuksia. Hyvä, että keskustaan nousee Tornin lisäksi toinenkin. Hotelli Ilvekseen pitäisi laittaa 10 kerrosta lisää. Jos ja kun Eteläpuisto lähtee rakentumaan, vahalle sairaalan tontille todellinen pilvenraapija, 30-kerroksinen asuin talo. Olisi meinaan kaupungin meininkiä.

 

2016   

 

Tampereen Monitoimiareena -yhtiö perustettu

 

Kaupparekisteristä ilmeni tällainen tieto. Tampereen kansiareenaa varten on 7.11.2016 perustettu yhtiö viime vuoden lopulla. Osakepääoma kokonaista 2500 euroa. Tuota summaa peilatessa, hankkeelle ei ole suurta luottamusta, kun ei haluta sijoittaa tuota isompaa summaa. Pitikö Tampereen olla osakas perustettavassa yhtiössä? Ei näy hallituksessa Tampereen edustajia.

 

KOY Tampereen Monitoimiareena

TOIMIALA. Yhtiön toimialana on maanvuokrasopimusten perusteella hallita Tampereen kaupungin 13.6.2011 hyväksytyn ja 1.11.2012 voimaantulleen asemakaavan nro 837-8366 mukaisia monitoimiareenan tontteja XVII-447-3, 448-2 ja 330-8 sekä omistaa ja hallita tonteilla erillisen kansirakenteen päällä sijaitsevaa monitoimihallia sekä vuokrata sen tiloja. Lisäksi yhtiö voi järjestää erilaisia yleisö- ja asiakastilaisuuksia, massatapahtumia ja viihdetilaisuuksia, harjoittaa ravintola- ja kahvilatoimintaa sekä vuokrata istuinpaikkoja ja aitioita sekä lisäksi vuokrata muita hallitoimintoja ja paikoitustiloja.

KOTIPAIKKA (Rekisteröity 15.11.2016 12:41:25) Tampere 
Y-tunnus: 2792951-4
PERUSTAMISTIEDOT (Rekisteröity 15.11.2016 12:41:25)
Perustamissopimus on allekirjoitettu 24.10.2016.
OSAKEPÄÄOMA (Rekisteröity 15.11.2016 12:41:25) 2 500,00 EUR
OSAKKEIDEN LUKUMÄÄRÄ (Rekisteröity 15.11.2016 12:41:25) 100 kpl

 

Yhtiön osoite on SRV Rakennus Oy, Espoossa. Hallituksen jäsenet SRV:n palveluksessa olevia henkilöitä.

HALLITUS (Rekisteröity 15.11.2016 12:41:25)
Puheenjohtaja: Nieminen Timo Jouni Tapani
Jäsenet: Eklund Claes Henrik
Varajäsenet: Rantala Jarkko Johannes
 

TILINTARKASTAJAT (Rekisteröity 15.11.2016 12:41:25)
Tilintarkastaja: PricewaterhouseCoopers Oy, Y-tunnus 0486406-8, Kaupparekisteri
Päävastuullinen tilintarkastaja: Blomqvist Clas Jonas

 

Mikä lienee tilanne aikaisemmin perustettujen yhtiöiden, Tampereen Keskusareena Oy ja Tampereen Keskusareenan Kiinteistö Oy:n osalta? Kaupparekisterin mukaan molemmat yhtiöt ovat toimivia yrityksiä.

******************

 

Kaupunginhallitus, kokous 12.12.2016

§ 188 Tampereen Kansi ja areenahanke - SRV Rakennus Oy:n, kaupungin ja Liikenneviraston välisen rakentamisaikaa koskevan sopimuksen hyväksyminen

Kansi ja areena –hankkeen tarkoituksena on toteuttaa Tampereen ydinkeskustaan kokonaan uusi kaupunginosa eteläisen henkilöratapihan päälle rakennettavalle kannelle. Kannelle rakennetaan uuden monitoimiareenan lisäksi toimisto-, liike- ja hotellitilaa sekä asuntoja. Yhteensä kannelle toteutuu n. 110 000 krs-m2 monipuolinen ja vetovoimainen kokonaisuus hyvillä joukkoliikenneyhteyksillä. Kyseessä on merkittävä kaupunkikehityshanke, joka lisää keskustan elinvoimaisuutta ja yhdistää radan jakamia kaupunginosia.

Hanke esiteltiin ensimmäisen kerran vuonna 2009 ja alueen asemakaavamuutoksen valmistelu käynnistyi vuonna 2010. Kaupunginvaltuusto päätti 19.5.2010 kaupungin roolista hankkeen mahdollistamiseksi. Asemakaava hyväksyttiin valtuustossa 13.6.2011 ja samalla päätöstä kaupungin osuudesta hankkeessa päivitettiin. Valtuusto on aiemmissa päätöksissään oikeuttanut kaupunginhallituksen hyväksymään hankkeen toteutusta ja ylläpitoa koskevat hanke-, rakentamis- ja käyttösopimukset sekä muut mahdolliset sopimukset Liikenneviraston kanssa.

Kaupunginhallitus on hyväksynyt Tampereen Kansi ja areenahanke - kaupungin ja Liikenneviraston välisen hankesopimuksen 23.11.2015. Hankesopimuksessa on sovittu, että hankkeesta laaditaan rakentamisen aikaa koskeva sopimus sekä laaditaan käytönaikaa koskeva sopimus joilla tarkennetaan hankesopimuksessa määriteltyjä suunnittelun, rakentamisen ja kannen käytön ehtoja.

Rakentamisaikaa koskeva sopimus määrittelee ehdot ja vaatimukset, jotka Liikennevirasto asettaa rautatiealueelle tulevan kannen rakentamiselle ja rautatiealueella työskentelylle. Sopimuksessa sovitaan hankkeeseen kuuluvan suunnittelun ja rakentamisen ehdoista ja käytännöistä sekä kansien rakentamiseen liittyvistä vastuista ja velvoitteista. Sopimuksen tarkoituksena on tehdä hankkeen toteuttaminen mahdolliseksi siten, että radanpidon ja raideliikenteen toimintaedellytykset ja turvallisuus varmistetaan.

Päätökseen liittyy 8 liitettä.

Pertti Virtanen (ps) teki seuraavan muutosehdotuksen: "Kansiareenaa koskien. Päätös ei lainvoimainen. Hylkäys." Ehdotus ei saanut kannatusta, joten se raukesi.

Huomatkaa, että päätöksessä ei sanallakaan mainita 16.5.2016 tehtyyn päätökseen, eikä siihen ettei po. päätös ole lainvoimainen.

******************

 

Kansi ja Areena -hankkeesta on valitettu Korkeimpaan hallinto-oikeuteen!

Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksestä on valitettu Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, 16.5.2016 päätös ei ole vielä lainvoimainen. KHO jätti tutkimatta valitukset, koska ne kuuluivat Markkinaoikeuden toimivallan alle.

******************

 

SRV hakee lupaa poiketa kaavassa ilmoitetuista ehdoista

AL kuulutuksissa ilmoitettiin 17.11.2016, että SRV hakee muutosta kansiareenan kaavoitukseen ym:n. Ei ole kulunut puolta vuotta, kun valtuusto päätti asiasta. Tulee mieleen, että millä mielellä mahtavat valtuutetut olla, kun päätös tehtiin salaisessa kokouksessa niillä tiedoilla mitä oli tarjolla. Ei välttämättä mieltä ylentävää.

SRV hakee poikkeamislupaa asemakaavasta. Tarkoituksena on rakentaa aiempaa korkeammat tornit, joissa on enemmän tilaa asunnoille, mutta vähemmän toimitiloja kuin aiemmin suunnitellussa.

Rakennuskokonaisuuden laajuus ei kasva ja  Studio Liebeskindin suunnittelema ilme säilyy, mutta tilojen käyttötarkoitus muuttuu osin.

Torneista yhden korkeus nousee 22-kerroksisesta 25-kerrokseen. Korkein torni on mahdollista rakentaa 29-kerroksiseksi. Olen jo vuoden 1996 kuntavaaliohjelmassani esittänyt, että keskustassa pitää olla korkeita taloja.

Myös aiemmin yhteen tornitaloista kaavailtu hotelli tullaan sijoittamaan Areenan päälle.

Yhdyskuntalautakunta vahvisti 20.12.2016 muutosesitykset.

 

Kansiareenasta tehdyt valitukset on hylätty

Hämeenlinnan HaO on hylännyt kaikki hankkeesta tehdyt valitukset: Hämeenlinnan HaO katsoo, ettei se ole toimivaltainen tuomioistuin käsittelemään kansiareenasta tehtyjä valituksia. Valittajien olisi pitänyt valittaa määräajassa markkinaoikeuteen. Mutta, mutta, hankintalain mukaan vain asian osallisilla, tässä tapauksessa kaupungilla ja SRV:llä ja tarjouskilpailussa häviölle jääneellä osapuolella, oli valitusoikeus.

Kunnan jäsenellä ei ole valitusoikeutta markkinaoikeuteen, ellei ole asiaan osallinen. Lain mukaan hallinto-oikeus käsittelee markkinaoikeudelle kuuluvan asian, jos päätöksenteossa ja valmistelussa on rikottu muita säännöksiä ja määräyksiä.

Jos tämä hallinto-oikeuden ratkaisu olisi lopullinen, jäisi selvittämättä mm, esteellisyydet, kuulemisen laiminlyönnit, asiakirjojen perusteeton salaaminen ja salauksen laajentaminen.

******************

 

KansiAreena ja vuoden 2017 talousarvio

Pormestarin 24.10.2016 julkaisemassa talousarvioehdotuksessa ei ollut määrärahoja KansiAreenaa varten. KH:ssa 31.10.2016 pormestari; "Talousarvioesitykseni valmistumisen jälkeen on tullut hallinto-oikeuden päätös, jolla on hylätty täytäntöönpanokielto hankkeen osalta. Tämän vuoksi on tarpeen lisätä investointiosaan Kansi ja Areena -hankkeeseen ensi vuodelle edellyttämä 7,55 milj. euron määräraha, joka tulee käytettäväksi mikäli hanke käynnistyy."

Kaupunginhallitus päätti;

”Kansi ja Areena -hankkeessa varaudutaan toteuttamaan vuoden 2017 aikana toteutussopimuksen mukaisesti hankkeen vaatimia ratamuutoksia, aloitetaan Kannen sekä hankkeeseen liittyvän infran rakentaminen. Vuonna 2017 varataan Kannen rakentamiseen 5,5 milj. euroa ja infran rakentamiseen 2,05 milj. euroa. Määrärahaa käytetään edellytyksellä, että hankkeeseen saadaan myönteiset sijoituspäätökset ja hankkeen rakentaminen käynnistyy.”  Kai sitä pitäisi ensin odottaa, että päätös saa lainvoiman.

******************

 

Kasinoa sijoitellaan Kansiareenalle

Päivän uutinen, RAY päätti, (AL 14.10.2016) että kasino tulee Tampereelle Kansiareenan yhteyteen. Toiveet ovat kovat. Kävijöitä n. 150 000 vuodessa, työpaikkoja 20-80. Toivon, että kaikki menee kuten on suunniteltu. Aika näyttää, mitä Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätökset tehtyihin valituksiin vaikuttavat hankkeeseen.

Kansi ja areena -hankkeen toteuttajaksi valittiin SRV Yhtiöt. Yhtiön varatoimitusjohtaja Timo Nieminen kertoo, että hankkeen rahoituksesta käydään edelleen neuvotteluja, ja ratkaisu saadaan aikaan tämän vuoden aikana.

– Olen hyvin luottavainen. Tämä on erikoinen kohde ja sijoittajille hankala analysoitava, koska heidän on vaikea löytää sopivia verrokkikohteita. Siksi ratkaisu on vienyt aikaa, Nieminen sanoo. Myös tästä syystä kasinoratkaisu on hankkeelle kullanarvoinen. Nyt tiloihin on tulossa pitkäaikainen vuokralainen ja iso toimija. Tämä on Niemisen mukaan ratkaiseva sysäys hankkeen rahoitukselle?

Näyttää siltä, että Nieminen on realisti, kun hän huomioi hallinto-oikeuden.

Kansiareena liittyy vahvasti myös Tampereen talouteen. Suosittelen kuntalaisia lukemaan kv 24.10.2016 kohdan, § 39 Tampereen kaupungin toiminnan ja talouden katsaus - välitilinpäätös 8/2016. Välitilinpäätös löytyy PDF-tiedostona pykälän liitteenä.
 

******************

 

Deloitte sotkeutunut ministerivyyhteen

Pinnalle on noussut liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin touhut (YLE 21.6.2016) Finavian -yhteydessä. Asia on mennyt eteenpäin. Nyt sitä tutkii VTV (valtion talouden tarkastusvirasto). Asiantuntijan mielestä asia pitää tutkia perinjuurin (Yle 19.9.2016), siitä huolimatta, että lopussa Bernerillä voi olla edessä Valtakunnanoikeus.

Mielenkiintoiseksi menee Tampereenkin kannalta. Esille on noussut myös Deloitte Oy ja sen entinen toimitusjohtaja Teppo Rantanen. Deloitetehan antoi Tampereen Kansi- ja areenahankkeen yhteiskuntataloudellinen vaikutusanalyysin.

(IL 23.6.2016) Deloitten entinen toimitusjohtaja Teppo Rantanen kuuluu Bernerin tuttaviin. Rantanen toimii Lasten ja nuorten säätiön hallituksen puheenjohtajana ja Berner hallituksen jäsenenä. Berner ja Rantanen ovat vaikuttaneet säätiön hallituksessa samaan aikaan keväästä 2013 lähtien.

Kuinka suuri merkitys Deloittelle oli sillä, että raportti saatiin myytyä Tampereelle? Oliko sillä raportin lopputulokseen merkitystä, kun Deloitten vuoden 2014 tuloksesta sanotaan, että tappiollisen tuloksen myötä Deloitte Oy:n vakavaraisuus on painunut omavaraisuusasteella mitattuna heikoksi? (Kauppalehti/Balance Consulting / PRH Kaupparekisteri)

Raportin uskottavuutta ja luotettavuutta heikentää myös se, että Deloitte Oy Suomen toimitusjohtaja Teppo Rantanen nimettiin 21.3.2016 (kaupungin hallitus 21.3.2016 § 121) kesken päätösprosessin Tampereen kaupungin uuteen elinkeinojohtajan virkaan 1.6.2016 lukien. Ts. Rantasella on ollut tosiasiallinen mahdollisuus Deloitten toimitusjohtajana vaikuttaa raportin laadintaan ja sen lopputulokseen. Onko nimityksessä nähtävissä kausaaliyhteys raporttiin, Deloitten tulokseen ja päätöksentekoon?

Em. ongelmaan antaa Hämeenlinnan HaO aikoinaan vastauksen.

Kukas se valittiinkaan kansi- ja areenahankkeen vetäjäksi? SRV-yhtiöt. Sama yhtiö rakentaa myös em. Helsingin uutta lastensairaalaa.

******************

 

Tampereen vastaukset Hämeenlinnan HaO:lle kansiareenavalituksista

Keväällinen kansiareenapäätös poiki 5 valitusta Hämeenlinnan HaO. Tampereen kaupunginhallitus käsittelee annettavat vastaukset 29.8.2016 ja antaa niistä vastineen. Mielenkiintoista luettavaa, niin valitukset kuin niistä annettavat vastaukset. Tämän jälkeen valittajilla on vielä mahdollisuus lausua oma näkemyksensä kaupungin vastineesta.

******************

 

Valtion budjetti 2017

Valtion talousarvioehdotusvuodelle 2017 julkaistiin 12.8.2016. Budjettikirjassa ei ole mainintaa kansiareenasta. ts. hanke ei ole saamassa ainakaan vuonna 2017 varsinaisen budjetin kautta valtion rahaa. Tietysti jonkun ministeriön erillispäätöksellä voidaan lohkaista rahaa, joka sitten on poissa toisaalta.

******************

 

Tampereen areenahanketta peittää salailu – valtuustossa vaadittiin selvitystä, sitä ei koskaan annettu

(YLE 13.7.2016) Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sanna Marin oli topakkana ennen kansiareenapäätöstä selvitysten saamiseksi salauksista. Mutta, ei vaadi enää  kaupunginhallitukselta selvitystä puolen miljardin euron rakennushankkeen päätöksenteon epäselvyyksistä. Poliittinen korrektius ja koalition jäsenyys velvoittavat tukkimaan suun. Pormestari Anna-Kaisa Ikonen sanoo, että mitään selvitystä ei tarvita, mutta perusteluja väitteelle ei irtoa.

On se vaan helppoa. Tutkitaan itse omat tekemisensä ja annetaan siitä lausunto. Puolueettomuudesta ei ole niin väliä.

Näyttää siltä, että Tampereen päätöksentekoa ylläpitää tietty ylimielisyys - mehän tehdään juuri niin kuin me halutaan. Rahvas saa olla hiljaa.

Hankkeesta on jätetty 5 (viisi) valitusta Hämeenlinnan HaO:n. Paikallinen Aamulehti ei ole uutisoinut asiasta lainkaan.

Mielenkiintoinen kannanotto. (IS 17.7.2016) 60 000 000 euron verovarat käytettiin pimennossa Tampereella – professori: ” Kuka on heiluttanut tahtipuikkoa.

******************

 

KansiAreenan takana – olematonta valmistelua, höttöisiä työpaikkatoiveita


(YLE 21.6.2016) No juu, tätä olikin odotettavissa. Jossain määrin kannatettava projekti sössittiin ahneuksissa. OKM ei ole löytynyt mitään varsinaisia valmisteluasiakirjoja hallituksen talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätökselle, jolla yllättäen moninkertaistettiin kansi- ja areenahankkeelle luvatut valtion tukimiljoonat. Valiokunnassa päätöksenteon pohjana näyttää olleen vain parisivuinen päätösluonnos.

Lisämiljoonista päätettiin pian sen jälkeen, kun ministeri Grahn-Laasonen oli tavannut tamperelaisdelegaation huhtikuun lopussa.

Mukana tapaamisessa oli hallihankkeen keskeinen vaikuttaja, Kalervo Kummola (kok). Hän joka istuu myös kaupunginhallituksen varajäsenenä ja sen alaisen liiketoimintajaoston puheenjohtajana. Kummola nostettiin tällä vaalikaudella kaupunginhallitukseen areenahankkeen avainpaikalle, vaikkei hän ollut kuntavaaleissa edes ehdolla. Nyt halli on niputettu osaksi laajempaa Tampereen keskusta-alueen uudistamiseen tehtävää Kansi ja areena -hanketta.

Hänen lisäkseen valtion rahaa hankkeelle olivat puhumassa pormestari Anna-Kaisa Ikonen, kaupungin konsernijohtaja Juha Yli-Rajala ja hankejohtaja Tero Tenhunen.

Lisämiljoonista päätettiin pian sen jälkeen, kun ministeri Grahn-Laasonen oli tavannut tamperelaisdelegaation huhtikuun lopussa. 

Vasta tapaamisen jälkeen Tampereelta lähti ministeriölle "hakemus". Kyseessä on A4:n mittainen kirje, jossa muun muassa viitataan ministeriön kanssa käytyihin keskusteluihin. Siinä pyydetään rahoitusta juuri siten kuin se myöhemmin ministeriryhmässä myönnettiin. Asiakirjaa ei kuitenkaan ole ministeriössä koskaan käsitelty virallisena  valtionapuhakemuksena. Grahn-Laasonen ei edes ollut paikalla ministerivaliokunnan kokouksessa, jossa asiasta päätettiin, vaan esitteli asian etäyhteyden yli.

Uutta rahoituspakettia ei myöskään viety ennen ministeriryhmän päätöstä valtion liikuntaneuvostoon, jonka tehtävänä on ottaa kantaa liikuntapaikkarakentamisen hankkeisiin. Ylen tietojen mukaan liikuntaneuvoston jäsenten keskuudessa ministerin toimintatapa herätti ärtymystä ja asiaa puitiin pitkään ja suorasanaisesti kesäkuun kokouksessa.

– Asiaa on valmisteltu asianmukaisesti virkavalmisteluna. Siihen päätöksenteko on myös pohjautunut. Hankkeen yksityiskohtaista virkavalmistelua jatketaan, ja varsinaiset valtion rahoituspäätökset tehdään yksityiskohtaisen hakemuksen perusteella, Grahn-Laasonen kommentoi sähköpostitse.

Kiekkohallia mainostetaan toimistotyöpaikoilla

Pormestarin kirjeestä on päätynyt ministerivaliokunnan päätökseen sellaisenaan väite yli 3 500 uudesta pysyvästä työpaikasta. Myös kokoomusministerit ovat puolustaneet hanketta julkisuudessa nimenomaisesti vetoamalla yli 3 500 uuteen työpaikkaan.

Onko ministereitä johdettu harhaan? Näin voi päätellä, kun lukee ministereiden kommentteja.

– Tämä on hankekokonaisuus, joka tuo toteutuessaan mukanaan yli 3 500 pysyvää työpaikkaa Tampereelle. Hanke on edennyt ja etenee virkavastuulla tehtävän valmistelun mukaisesti, Stubb totesi Iltalehdessä tyrmätessään väitteet lehmänkaupoista.

Myös Grahn-Laasonen toisti väitteen aihetta käsitelleessä Facebook-päivityksessään.

– Hanke merkitsee toteutuessaan yli 3 500 uutta työpaikkaa ja 100 miljoonan euron valtion verotulojen lisäystä, hän kirjoitti.

Työpaikkojen määrä perustuu konsulttitoimisto Deloitten viime syksynä valmistuneeseen selvityksen päivitykseen.

 Luvut höttöä – kiekkohalliin vajaat 130 työpaikkaa. 

Tarkempi silmäys selvitykseen paljastaa, että mainostettuun uusien työpaikkojen määrään on syytä suhtautua kriittisesti. Käytännössä konsulttiarvio uusista työpaikoista pohjautuu pääasiallisesti rakennettavan toimistotilan määrään. Tältä pohjalta Deloitte on laskenut, kuinka paljon toimistotiloihin mahtuu työntekijöitä. Laskelma perustuu oletukseen, että uudet toimistotilat tuovat uusia työpaikkoja. Näissä maalailuissa uudet tilat täyttyvät niitä vuokraavien yritysten työntekijöistä ilman, että muualla jää vanhaa toimitilaa tyhjilleen.

Deloitten laskelmissa puhutaankin “potentiaalin luomisesta” ja huomautetaan toistuvasti, että arvioita pitää muuttaa, jos kaikki tiloihin tulevat työpaikat eivät ole uutta lisäystä. Pormestarin anomuskirjeessä yli 3 500 uutta pysyvää työpaikkaa esitetään kuitenkin faktana eikä siihen liittyvää epävarmuutta tuoda ilmi.

Edellä mainitun kaltaista asioiden valmistelua ei pidä hyväksyä. Olen jättänyt kansi- ja areenapäätöksestä kunnallisvalituksen Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Perusteluna mm. menettely päätöksenteossa, kaupungin rooli sijoittajana, tonttien luovutuksessa noudatettavat periaatteet, esteellisyys, perusteeton salauksen laajentaminen.

******************

 

 

Sotku kansiareenan rahoituksesta laajenee

(AL 9.6.2016) Iltalehti; opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) epäillään ostaneen ääniä Stubbille kokoomuksen puoluejohtajakisaan myöntämällä kansiareenalle 18 miljoonaa euroa valtionavustusta. Lehti väittää, että ministeri olisi myöntänyt 14 miljoonaa euroa lisää hankkeelle ja ohittanut päätöksessä liikuntaneuvoston ja yritystukineuvottelukunnan. Stubb jäi 11.6.2016 valitsematta kokoomuksen puheenjohtajaksi. Petteri Orpo tuli valituksi.

"Me olemme seitsemän vuotta valmistelleet tätä asiaa, ei se ole tullut puskista. Monen hallituksen kanssa on neuvoteltu. Olemme erittäin tyytyväisiä hallituksen päätöksestä, tämä hanke tuo paljon hyvää Tampereen seudulle", sanoo liiketoimintajaoston puheenjohtaja Kalervo Kummola.

Iltalehti kirjoittaa, että lisätukipäätös syntyi vasta sen jälkeen, kun Kummola oli vieraillut OKM:ssä. Kummola on vaikuttaja paitsi urheilupiireissä, Tampereen kaupunginhallituksessa (vara) ja sen alaisessa liiketoimintajaoksessa puheenjohtajana sekä kokoomuksessa. Iltalehden mukaan päätöksen jälkeen Pirkanmaalla olisi alkanut kampanjointi Stubbin puolesta. Turhaan! Stubb ei ottanut mitään ministeripostia vastaan vaan siirtyy rivikansanedustajaksi. Ainakin joksikin aikaa.

Kummola; "Tätä on lobattu moneen suuntaan ja monen asiaan liittyvän ministerin kanssa on keskusteltu. Pitää paikkansa, että pormestarin (Anna-Kaisa Ikonen, kok.) johdolla kävimme esittelemässä hanketta ministerille ja ministeriön korkeimmille virkamiehille. Näinhän tämä normaalisti menee. Ilman esittelyjä ei tällaisia rahoja saada koskaan".

(AL 15.6.2016) Pormestari Anna-Kaisa Ikonen (kok.) väitti valtuuston kyselytunnilla, ma 13.6.2016, että julkisuudessa on esitetty virheellisiä ja vääriä väitteitä areena ja kansi -hankkeeseen liittyvistä mahdollisista epäselvyyksistä.

Voi, voi... ministeri Sanni Grahn-Laasonen kiistää äänten ostamisen. Missähän asiassa lienee totuus? Skandaali toisensa perään! Huom. Aamulehti on katkaisut linkin epämieluisaan asiaan.

******************

 

Kansi ja kansi

Mitä tämä nyt on? Nyt KansiAreena -hankkeessa käy kannelle rakentaminen. Kun etsittiin Rantaväylän tunnelille vaihtoehtoja ja Kekkosentietä esitettiin katettavaksi sekä sen päälle rakentamista, se ei millään käynyt. Syinä esitettiin mm. ei ole enää tapana ja erityisesti kalleus. Heh, he.. ei kai suhdanteet ja olosuhteet ja kuka on vakuuttavampi lobbaaja (paksuin lompakko) vaikuta näin paljon mielipiteisiin? Kirjoitin tunneliväännön yhteydessä vuonna 2013 kansirakentamisesta. Mielenkiintoista lukea monen vuoden takaisia merkintöjä.

******************

 

Skandaali!

Nyt selvisi miksi asialla on kiire. Nimet haluttiin saada paperiin ennen kuin koko roska tulee julkiseksi. Höynäytettiinkö siinä valtuutettujen ja kaupunkilaisten lisäksi myös valtioneuvoston jäseniä?

(AL 3.6.2016) Tampereen valtuutetut päättivät ½ miljardin euron arvoisesta kansi- ja areenahankkeesta toukokuussa osittain virheellisen tiedon varassa.

Aamulehden mukaan, Tampereen hankejohtaja Tero Tenhusen esittelemässä kansiossa sijoittajaehdokkaat suljetussa kokouksessa olivat seuraavat; SRV, pankki- ja vakuutuskonsernit LähiTapiola ja OP-Pohjola, Työeläkevakuutusyhtiöt Ilmarinen ja Veritas sekä sijoitusyhtiöt Nordic Real Estate Partners (Nrep) ja Ahlström Capital. Ravintolaoperaattoriehdokkaaksi esiteltiin Restel. Mitä Kokkila sanoikaan 24.5.2016 haastattelussa; "Mikä Tampereessa kiinnostaa, Ilpo Kokkinen"?  Jälkikäteen on käynyt ilmi, että Veritaksen ei pitänyt olla sijoittajalistalla.

Kokouksessa kerrottiin, että ”ehdokkaat ovat halukkaita jatkoneuvotteluihin”. Neuvottelut ovat ihan eri asia kuin sitoutuminen hankkeeseen. Ehkä eräiden henkilöiden pitäisi tehdä itsenäisesti tiettyjä johtopäätöksiä!

Niin pormestari Anna-Kaisa Ikonen kuin valtuuston puheenjohtaja Sanna Marin polttivat näppinsä, kun he kokouksen (16.5.) alla julkisesti puolustivat hanketta. "Kilpi" tahrautui. Eikö Sanna Marinilla ja muilla valtuutetuilla yhtään kilkattanut tapa , jolla asiaa runnottiin eteenpäin? Ainahan varoitetaan siitä, että mikä vaikuttaa liian hyvältä, tosiasiassa ei sitä ole.

Sanna Marinin kiirastuli. AL 16.5.2016; "Marinilta outo väite kannen ja areenan asiakirjoista." AL 3.6.2016; "Saiko valtuusto oikeat tiedot? Marin vaatii selvitystä kansi- ja areenahankkeen sijoittajalistasta."  Jälkikäteen on turha hurskastella.

Pormestari Ikonen julisti radiossa 3.6.2016, että kh selvittää, onko päätöksenteossa menetelty väärin. Saanko ennustaa? Kh:n selvityksestä käy ilmi, että mitään moitittavaa ei ole havaittu. Mutta, onko kh jäävi selvittämään omaa valmisteluaan? On! Viranomainen, joka on ollut valmistelemassa kaupungin puolesta hanketta, antaa siitä lausunnon, jonka mukaan virhettä ei ole tapahtunut? Siis omasta työstään. Mihin unohtui jääviyssääntöjen noudattaminen, tai ei tässä tarvitsekaan noudattaa jääviyssäännöksiä, kysymyksessä on kh:n oma näkemys? Tuomioistuimen asia on arvostella hankkeen lainmukaisuus, jos siitä valitetaan. Herättää Ikosen kommentti keskustelua myös AL:n blogissa,

Mieleen tulee myös kysymys, mitä kaikkea on ratikka- ja tunnelihankkeiden takana, kun 13.6.2016 pyydetään valtuustolta lisää rahaa.  Ratikkahankkeeseenkin, vaikka on vasta suunnittelupöydällä (virallisesti). Perustelut eivät vakuuta. Valtuutetuilla on selitettävää kuntalaisille, miksi he toimivat kuten toimivat, kauko-ohjauksella.

******************

 

Nimet paperiin- toteutussopimus julkiseksi. Miksi näin kiire?

Tampereen kaupungin ja SRV:n välinen kansi- ja areenahankkeen toteutussopimus allekirjoitettiin ke 1.6.2016 Raatihuoneella (AL 1.6.2016). Varsinaisen investointipäätöksen SRV tekee syksyllä. Sitä ennen käydään vielä neuvotteluja muun muassa hankkeen rahoituksesta.

– Mitään sellaista ei ole vielä tullut vastaan, joka estäisi investointipäätöksen tekemisen, toteaa SRV:n varatoimitusjohtaja Timo Nieminen allekirjoitustilaisuudessa. Ei muu, kuin että, valtuuston päätös ei ollut allekirjoitushetkellä lainvoimainen!

SRV on aiemmin vakuuttanut, että hanke tulee työllistämään paljon paikallisia yrityksiä ja ihmisiä. Kansi- ja areenahankkeen työpaikat ovat siksi entistäkin tärkeämpiä.

"Juuri tällaista me tähän hetkeen tarvitsemme. Hankkeen työllisyysvaikutukset ovat todella merkittävät, puhutaan tuhansista ihmisistä", pormestari Ikonen muistutti.

Koko hankkeen on arvioitu tuovan yli 3500 työpaikkaa, ja areenan rakentaminenkin tuo seudulle yli 700 työpaikkaa vuosittain. Jossain vaiheessa väläyteltiin alueelle n. 10000 työpaikasta. Ken elää, se näkee!

Kovaa porinaa näyttää hanke edelleenkin aiheuttavan, eikä syyttä. Ainekset valitukseen ovat olemassa, toivottavasti joku valtuutetuista tekee sen.

******************

 

Valtio lähtee mukaan KansiAreena -hankkeeseen

VN 31.5.2016 TIEDOTE 234/2016

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta puoltaa Tampereen monitoimiareenan rakentamiseen 18 miljoonan avustusta opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok) esityksestä. Ennen lopullista rahoituspäätöstä, Tampereen monitoimiareenan valtiontuelle on saatava komission hyväksyntä.

Valtio osallistuisi monitoimiareenan rakentamiskustannuksiin yhteensä enintään 18 miljoonan euron valtionavustuksella vuosina 2017–2019. Vuonna 2017 valtionavustus on suunnitelman mukaan 7 miljoonaa, vuonna 2018 yhteensä 7 miljoonaa ja vuonna 2019 yhteensä 4 miljoonaa euroa.

Valtion rahoitusosuus rahoitetaan osittain liikuntapaikkarakentamisen määrärahoista, osittain opetus- ja kulttuuriministeriölle palautuneista käyttämättömistä veikkausvoittovaroista ja osittain tulouttamalla Veikkauksen jakamattomia rahastoituja voittovaroja.. 

Nyt hankkeeseen on sidottu kaiken kaikkiaan jo 78 milj. euroa veronmaksajien rahoja. Tampere 60 milj. euroa ja valtiolta 18 milj. euroa.

Hyvä, kun valtio luottaa hankkeeseen. Yleinen uskomus on, että halli tulee kaatumaan jossain vaiheessa veronmaksajien kontolle. Toivottavasti näin ei käy. Paikallinen aviisi kirjoittaa (AL 31.5.2016) asiasta myös ylistäviä sanoja!

---------

"Yksimielinen puolto"

(IL 9.6.2016)  "Ainolan ja Parkkosen tietojen mukaan kiekkokeskus olisi toteutunut myös ilman valtiontukea.

- Tätä osoittaa se, että Tampereen valtuusto hyväksyi oman rahoitusosuutensa pari viikkoa ennen tietoa Grahn-Laasosen junailemasta tuesta, he kirjoittivat.

Grahn-Laasonen puolestaan sanoo, että Tampereen kaupunki on hakemuksessaan ilmaissut hankkeen tarvitsevan 18 miljoonan euron valtionosuuden, jotta se käynnistyisi.

Ministerin mukaan hallituksen talouspoliittinen valiokunta puolsi hankkeen toteuttamista yksimielisesti. Puolto on kuitenkin ehdollinen, koska yli 15 miljoonan euron investointituki urheilupaikkarakentamiseen vaatii EU-komission luvan."

 

Kukahan on ketäkin vetänyt höplästä? Ei hyvältä näytä. Mitä kirjoinkaan korruptiosta ja rakenteellisesta korruptiosta? AL julkaisi kirjoituksen lyhennettynä 20.5.2016.

*****************

 

KansiAreenan sijoittajat edelleen hakusessa

Näin käy ilmi PSHP, kun kuuntelee Taysin etupihan rakentaminen, peruskiven muuraustilaisuudessa 24.5.2016, SRV on alueen rakentajan, SRV:n hallituksen puheenjohtaja Ilpo Kokkilan haastattelua. Hän  antoi mielenkiintoisen lausunnon Aamulehden kuvausryhmälle kysymykseen, "Mikä Tampereessa kiinnostaa, Ilpo Kokkinen"? Mielenkiintoista kuultavaa. Kokkila vastasi enemmän KansiAreenaa koskevaan rahoittajakysymykseen kuin meneillään olevaan muuraustilaisuuteen.

Heh, heh... Kokkilan vastauksesta kuuluu, että sijoittajia vielä etsitään. Valtuuston tehdessä päätöstä, sijoittajia EI voitu julkistaa, kun niitä sillä hetkellä ei ollut. 

Myös valtuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Sanna Marin (sd.) vaatii kaupungilta selvitystä Kansi ja areena -hankkeen mahdollisista epäselvyyksistä. (YLE 3.6.2016).

Aamulehti uutisoi tänään (siirryt toiseen palveluun) perjantaina, että valtuutetut joutuivat päättämään hankkeesta ainakin osittain virheellisten sijoittajatietojen varassa. Lehden mukaan työeläkevakuutusyhtiö Veritas esiteltiin valtuuston suljetussa kokouksessa yhtenä sijoittajaehdokkaana, vaikka yhtiö oli poistunut ehdokkaiden joukosta jo huhti-toukokuussa.

*****************

Hankkeen eteneminen

Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi 16.5.2016 äänin 60–7 KansiAreenan toteutussopimuksen SRV:n ympärille muodostetun yritysryhmittymän kanssa. Suljettujen ovien takana valtuutetut saivat nähtäväkseen, ketkä ovat halukkaita lähtemään sijoittamaan kiinteistöyhtiöön, josta tulee areenan omistaja.

Tämä tieto ratkaisi monen päättäjän kannan. Ennen tiedon näkemistä usea valtuutettu oli hyvin epäilevä koko projektista. Miten se menikään? Toivotaan parasta - pelätään pahinta. Aika tulee näyttämään nouseeko suunnitelmissa olleet vapaa-ajan viettopaikka, hotelli ja asuin-, liike- ja toimistotilat, vai todetaanko muutaman vuoden päästä, että torsoksi jäi. Toivottavasti näin ei käy.

Ennen päätöstä ja sen jälkeen havaittavissa mielenkiintoisia ilmiöitä. Valtuutettuja varoiteltiin rikosoikeudellisista seuraamuksista, mielenosoitus; "Kuka maksaa salailun?".

Kansi ja areena on puolen miljardin hanke – Tampere saa vuokratuloja 420 000 euroa/vuosi!? Huono tuotto sijoitukselle! Aamulehden blogissa kysytään  aiheellisesti, " Tekikö valtuusto 60 milj. euron lahjoituksen?"

 

KansiAreenan puolesta äänestäneet:

Kok; Axen Erkki, Heinivaho Matti, Helin Matti, Höyssä Matti, Ikonen Anna-Kaisa, Ivanoff Antti, Jäntti Aleksi, Koskinen Riitta, Kostiainen Leena, Leppälahti Mikko (vara), Markkanen Jouni, Rajala Petri (vara), Rantanen Ilpo (vara), Sasi Ilkka, Siren Elina, Tulonen Irma     

Sdp; Aleksovski Atanas, Dundar-Järvinen Aila, Gustafsson Jukka, Jokinen Tarja, Kampman Ulla, Kivistö Anneli, Lehtokannas Heini (vara), Loukaskorpi Johanna, Marin Sanna, Niemelä Jari, Ollila Riitta, Mattila Tero (vara), Salmi Pekka, Salminen Seppo, Sirniö Ilpo

Vihr; Hakko Hanna, Hassi Satu, Heinämäki Anna-Kaisa, Kajan Maija, Mustakallio Jaakko, Parviainen Olli-Poika, Roivainen Irene, Siik Kirsikka, Suoniemi Juhana, Siuro Petri (vara)

Vas; Aaltonen Mikko, Kesk; Järvinen Matti (vara), Hyötynen Kalle, Minkkinen Minna, Virtanen Sirkkaliisa

Ps; Kiemunki Terhi (vara), Kaleva Lassi, Luoto Heikki, Silvennoinen Seppo

Kesk; Hanhilahti Timo, Järvinen Matti (vara), Koskela Laila, Rantaviita-Tiainen Anna-Kaarina, Vuohensilta Timo

Kd; Rauhala Leena, Sipilä Satu

Tapu; Oksanen Lasse, Schafeitel Yrjö

Rkp; Löfberg Peter

KansiAreenaa vastaan äänestäneet:

Vas; Alppi Ulla-Leena, Jutila Varpu, Kontula Anna,

Ps; Rostila Ilmari, Forsberg Markku

Skp; Heinonen Jari

AR; Raevaara Aarne

*****************

 

TIETOVUOTO TAMPEREELLA!

Näin kirjoittaa AL 13.5.2016. "Areenan sijoittajat piilossa ja että, salatuissa asiakirjoissa ei ole sijoittajia". Otsikko oli raflaava, tarkemmin luettaessa esiin ei tullut mitään uutta. Tiedot olivat sijoittajia lukuun ottamatta jo talvella luettavissa. Tai oli uusi tieto, se että tulossa on miljoonatappiot.

Verrattaessa areenaa esim. Hartwall-areenaan Helsingissä, jossa sentään on ihan erilainen populaatio hallin käyttäjäksi, epäusko valtaa mielen. Miten saadaan areena kannattavaksi? Jääkiekon varaan ei laskea. Entä maailman kuulut megatähdet? Tuleeko heitä ja vetävätkö he riittävästi kansaa. Pelkät hyvät liikenneyhteydet eivät riitä.

Toistan mistä alhaalla olen kirjoittanut, MIKSI, MIKSi? Esitänpä tyhmän kysymyksen. Näin asioiden hoito kunnallispoliitiikassakaan ei voi mennä! Sitä enemmän kysymyksiä herää, mitä isommista summista on kysymys ja mitä enemmän niitä yritetään peitellä. Panamapapericase on vielä vaiheessa ja liian lähellä.

KansiAreena-projektia on pyöritelty vuosia. Olen kirjoittanut jo 19.4.13 sen hetkisestä tilanteesta KHO:n annettua päätöksen Tampereen aikoinaan tekemästä tukipäätöksestä. Tampere joutui muuttamaan päätöstään.

Eipä käy kateeksi valtuutettuja, jotka joutuvat tekemän päätöksen KansiAreenasta "sokkona", vai joutuvatko?. Se, että sijoittajat julkistetaan vasta kokouksessa, laittaa valtuutettujen aivokapasiteetin ylikierroksille - kannattaako vai ei. Tosiasia on, että vaikka koko "oppositio" äänestäisi hanketta vastaan, se tulee hyväksytyksi valtakoalition äänin. Valtuusto hyväksyi hankkeen äänin 60-7.

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Sanna Marin (sdp) vakuuttaa (AL 13.5.2016), että valtuutetuilla on asiasta tarpeeksi tietoa. Hyvä.

-----------------

Rakennuskonserni saattaa pilkkoa Tampereen areenahankkeen (AL 14.5.2016)

Paljastukset jatkuvat. Tämähän alkaa muistuttaa amerikkalaista jännityselokuvaa. On vuotoa toimittajaa, agenttia, hyötyjää, hyväksikäytettäviä ja höynäytettäviä ja kaiken maksaa viime kädessä kuntalainen. Leikki sikseen, ei naurata.

Aviisista on luettavissa; "Kaupunki on velvollinen antamaan SRV:lle luvan tämän Sopimuksen mukaisen yksityisinä osina toteutettavien liike-, toimisto- ja asuinrakennusten toteuttamisvastuun siirtämisen kolmannelle." Siis, ILMAN ehtoja! Voisi kuvitella, että rakennustyöt urakoi paikallinen tai muu suomalainen firma ja työvoima tulee Helsingin  eteläisestä kaupunginosasta.

-------------------

Tässä KansiAreena -casessa on niin paljon mielenkiintoisia elementtejä, että on hyvä tuoda esiin muutamia asioita.

Dosentti Pertti Timonen ottaa sopivasti kantaa (AL 15.5.2016) demokratian rappioon ja myös korruptioon. Olen pitkälti samaa mieltä, Demokratia on rappiolla. Korruptiosta on pakko olla hieman erimieltä.

Korruptio ja rakenteellinen korruptio

Ari Salmisen raportista; "Tässä raportissa korruption tarkastelun yhtenä keskeisenä painotuksena ovat julkisen ja yksityisen sektorin yhteydet. Korruptio on tällöin julkisessa tehtävässä toimivalle uskotun vallan väärinkäyttöä yksityisen edun tavoitteluun. Korruptiivinen käyttäytyminen poikkeaa julkiseen rooliin kuuluvista normaaleista velvollisuuksista. Sovittuja sääntöjä rikotaan ja valta-asemaan käytetään väärin."

Korruptiolle tyypillisiä muotoja, muutama esimerkki;

  • vallan ja aseman väärinkäyttö, vaikutusvallan väärinkäyttö

  • lahjonta, lahjusten lupaaminen, pyytäminen, ottaminen ja lahjonnan hyväksyminen

  • petos, kiristys, kavallus, varastaminen, yhteisten varojen väärin käyttö

  • eturistiriidat ja sisäpiiritiedon ja muun luottamuksellisen tiedon väärinkäyttö

  • hyväveli -verkostot, kartellit

  • lakien ja määräysten kiertäminen

  • tosiasioiden vääristely, perättömät lausunnot, valehtelu

  • dokumenttien "sormeilu", yhteisten pelisääntöjen manipuloiminen

  • huonon hallinnon suojelu ja salailu

Rakenteellinen korruptio ja keskeiset altistumisalueet Suomessa

Ominaisuus

Altistumisalue

 Laillisissa rakenteissa piilevä (salainen) Vakiintunut, järjestelmille ja instituutiolle ominainen Instituutioiden tarkoitusta vääristelevä ja uskottavuutta alentava Etuja ja vaikutusvaltaa koskeva, pitkäkestoinen ja riippuvuutta aiheuttava Yksityisiä intressejä korostava, yleistä luottamusta horjuttava Hyvää hallintotapaa heikentävä organisaatiokulttuurin ja toimintatapojen osalta demokratian toimintaa vääristävä
Julkiset hankinnat  (hankintaprosessi) suuri suuri pieni suuri suuri suuri pieni

suuri = rakenteellinen korruption ominaisuus on hallitseva
pieni = rakenteellinen korruption ominaisuus on havaittavissa

Lähde: Rakenteellinen korruptio. Kartoitus riskitekijöistä ja niiden hallinnasta Suomessa. Ari Salminen, Vaasan Yliopisto 2015

Minun tehtäväni ei ole ottaa kantaa siihen, että onko Tampereella korruptiota tai rakenteellista korruptiota. Jokainen tehköön itse päätelmänsä ja kantakoon siitä vastuun. Tieto lisää tuskaa, vai mitä? 

*****************

 

Hys, hys hommaa kansiareenasta päätettäessä!

Kh:n esityksen perusteluissa sanotaan kaupunginvaltuustolle 16.5.2016; "Päätösesitys tulee julkiseksi kaupunginhallituksen päätöksen jälkeen ja asiakirjat ovat liikesalaisuuksia lukuun ottamatta julkisia sopimuksen tekemisen jälkeen sekä asianosaisjulkisia hankintapäätöksen jälkeen (laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 621/1999)."

Kaupunginhallituksessa KansiAreenasta olivat päättämässä; Ikonen Anna-Kaisa (kok), Sasi Ilkka (kok), Siren Elina (kok), Kummola Kalervo (kok), Kampman Ulla (sdp), Kivistö Anneli (sdp), Sirniö Ilpo (sdp), Petri Siuro (vihr), Virtanen Sirkkaliisa (vas), Silvennoinen Seppo (ps) ja Sipilä Satu (kd). Päätös oli yksimielinen!

Mitä ihmettä tässä halutaan peittää? Onko sijoittajiksi tulossa nimiä, jotka nostattavat tunteita näin panamasijoitusten ja veroparatiisikeskustelujen aikaan? Onko mahdollisesti tuttujakin?

Mitä kaupunginhallitus haluaa viestittää, kun pimittää oleellisen tiedon päättäjiltä ja kuntalaisilta ja näin estää kansalais- etukäteiskeskustelun asiasta? Onko asia niin tulenarka, ettei sitä voi julkistaa? Mitä lakeja menettelyssä rikotaan? Tulee mieleen, kuntalaki, hankintalaki, hallintolaki, hallintomenettelylaki, laki asiakirjojen julkisuudesta. Liikesalaisuuden taakse meneminen ei tarkoita sitä, että yrityksen nimi pitäisi salata. lain mukaan kaupunki päättää, mitkä tiedot julistetaan salaiseksi, liikesalaisuuksia lukuun ottamatta. Tässä tapauksessa SRV:lle on annettu liikaa sille kuulumattomia valtuuksia, kun SRV on päättänyt mitä annetaan julkisuuteen ja mitä ei.

Ajattelen asian, näin jos olisin päättäjän asemassa. hanke voisi olla kannatettava, mutta kun on lähdetty salailun ja suhmuroinnin tielle, EN KANNATTAISI tässä tilanteessa hanketta. Valtuusto hyväksyi hankkeen äänin 60-7. Viime hetken tiedot ratkaisivat.

**************

 

Kansi ja areena, siis KansiAreena

(AL 13.4.2016) Tampereen Kansi- ja areenahanke lähtemässä todella liikkeelle?  Investointipäätökset on tarkoitus tehdä ensi syksynä, jotta kannen rakentaminen voitaisiin aloittaa jo ensi vuoden kesänä. Toimistotalon nimeksi on päätetty Kruunu.

Yhtiö neuvottelee parhaillaan Tampereen kaupungin kanssa sopimusehdoista, joilla hanke toteutetaan. Myös neuvottelut sijoittajien kanssa ovat meneillään.

Hankkeen arvo kokonaisuudessaan on yli 500 miljoonaa euroa. Kaupunki osallistuu siihen

  • 26 milj. eurolla, osin kiinteistösijoittajana, vähemmistöosakkaana ja osin lainoittajana. Tämä on päätetty aikaisemmilla valtuuston päätöksillä eikä sen pitäisi nousta!? Katsotaan.

  • 22,7 milj. eurolla Tampere rakentaa kannen, joka vuokrataan käyvällä vuokralla, 420 000 €/vuosi? Vuokratulolla lainan kuolettaminen kestää 64 vuotta.

  • Infran rakentaminen n. 10 milj.euroa

  • ts. tiedossa oleva kuluerä yli 63 milj.euroa.

  • kaupungille aiheutuu myös muita menoja, joita ei ole haluttu tuoda julki.

Tampereen kaupunki maksaa infrarakentamisen kustannuksia vaiheittain. Tämä onkin avoin piikki! Mielenkiintoista nähdä tämänkin rahoitussuunnitelma, kun apo Pekka Salmi sanoi valtuuston kokouksessa 11.4.2016 Tammelan stadionin käsittelyn yhteydessä, että "rahaa kaupungilla ei ole". Tällä hän perusteli rakennusyhtiö Lemminkäisen vetovastuuta stadionhankkeessa.

Onko sijoitusporukka varmaa? "Sijoittajakunta on olemassa. Olemme muodostamassa areenakonsortiota, johon tulevat mukaan SRV, areenaa omistamaan tulevat sijoittajat ja kaupunki. Ryhmittymä kootaan tämän kevään aikana. Kesän ja syksyn aikana tehdään lopulliset investointisuunnitelmat ja investointipäätökset, varatoimitusjohtaja Timo Nieminen sanoi."

Toteutuspäätös halutaan tehdä vielä tänä vuonna, koska radan päälle rakentamisessa on pitkät ennakkovarausajat. Valtuustoon asian pitäisi tulla kevään aikana. Onhan tuossa KansiAreena-hankkeessa ollut mutkia matkassa aikaisemmin.

Salailua - miksi?

Kansi- ja areenasopimus salataan etukäteen (AL 28.4.2016). kaupungin rooli lainoittajana tai muuna mesenaattina käy selville vasta myöhemmin? Valtuusto käsittelee 16.5.2016 asiaa suljetuin ovin. Perusteluna liikesalaisuudet? Salailu herättää myös muita ajatuksia. Onko asia niin, ettei ole oikeasti mitään luotettavaa ilmoitettavaa?

Kh päätti 2.5.2016 (AL) asiasta; Kaupunki ei uudessa mallissa sitoudu ostamaan palveluja monitoimiareenalta tietyllä summalla, kuten aiemmissa päätöksissä kaavailtiin. Kansi tulee osaksi kaupunkirakennetta ja kaupungin omistukseen. Tampere ei myöskään kompensoi areenan tontin vuokraa tai kiinteistöveroja, vaan saa nämä tulot normaalin käytännön mukaisesti. Tampere maksaa kannen rakentamisesta 22,7 miljoonaa euroa ja perii monitoimiareenalta sen tonteista ja areenan kannesta vuokraa 420 000 euroa vuodessa. Muut osat kansista tulevat niiden päälle rakennettavien tornitaloyhtiöiden omistukseen. Sijoittajat rakentavat ne omalla kustannuksellaan (pitää olla; myös omalla vastuullaan).

SRV:n lisäksi muita sijoittajia ei ole julkistettu, ketkä ovat lupautuneet hankkeen sijoittajiksi. Syksyllä pitäisi nimet tulla julki. Jokohan rahoitus on selvä, tuskin!. Eipä taida olla, kun kaikkia hankkeesta aiheutuvia menojaankaan ei ole julkistettu. Pitääpä kerätä ne yhteen eri lähteistä.

**************

 

Siirry politiikka-sivulle, siellä on aikaisemmin kirjoittamaani KansiAreena tietoa.