KANSIAREENA

Poliittista tilannetta ja -sekoilua. KansiAreenaa koskevia kaupunginvaltuuston ja -hallituksen kokousten päätöksiä tälle sivulle!

© Ossi Aho

Tästä suoraan politiikka-, talous-, tunneli- ja ratikkaosioon sekä etusivulle.


 

 

 

Areenan kansi valmistumassa

Päärata kulkee väliaikaisen suojan sisällä Areena ja Kansi -työmaan läpi. Pääradan väliaikainen kate (Moro 29.11.2018) korvautuu rakentamisen edistyessä kannen pysyvillä betonirakenteilla.

Kannen rakentaminen näkyy ympäri kaupunkia, sillä työmaan reunalla Technopoliksen vieressä seisoo korkea keltainen erikoisnosturi. Sen tehtävänä on öisin nostaa jopa 80 tonnia painavia elementtipalkkeja radan päälle. Terex CC2200 -nosturin nostokapasiteetti on 350 tonnia.

Eteläinen kansi rakennetaan ensin, ja se valmistuu vuoden 2020 alussa. Jo ensi keväänä kannen päälle aletaan rakentaa Areenaa, hotellia ja ensimmäistä tornitaloa. Koko eteläkansi areenoineen valmistuu vuonna 2021. Eteläisen kokonaisuuden viereen Sorinkadun varteen rakennetaan asuinkerrostalo. 17-kerroksinen talo on saanut nimekseen Wallesmanni.

Rautatieaseman puolelle tulevan pohjoiskannen aloitusaika on vuonna 2021, ja se valmistuisi tornitaloineen vuonna 2024. Sinne tornitaloja on suunniteltu kolme kappaletta kuuluisassa Libeskindin arkkitehtitoimistossa. Toimisto osallistuu edelleen tiiviisti kaikkien rakennusten ulkoasun suunnitteluun, mutta muusta arkkitehtisuunnittelusta vastaa suomalainen Aihio Arkkitehdit.

Kun Tampereen kansi on valmis, odotetaan paikalla vierailevan vuodessa yli miljoona tapahtumakävijää. Tuhannen asunnon asukkaat tuovat omaa elämää alueelle ja lisäksi alueelle tulee toimistoja, ravintoloita ja muita palveluita.

Tampereen Kansi lyhyesti

- Junaradan päälle rakennetaan kansi, jolle tulee monitoimiareenan ja harjoitushallin lisäksi toimisto- ja liiketiloja, asuntoja, hotelli ja kasino.
- Areenan on tarkoitus olla valmis vuonna 2021 ja koko kansiprojekti valmistuu vuonna 2024.
- Projektin päätoteuttaja on SRV, joka tilasi eteläisen kansiurakan toteutuksen Kreate Oy:ltä.
- Tampereen kannen ja areenan kustannusarvio on n. 124 milj. euroa. Tähän on tullut n. 24 milj. euroa lisää siitä, mistä lähdettiin liikkeelle n. 100 milj. euroa! Tornitalojen myötä projektin hinta nousee noin 500 miljoonaan euroon.
- Hotelliin tulee noin 285 huonetta. Asuntoja noin tuhat. Ensimmäisen asuintalon rakentaminen on käynnissä areenan viereen Sorinkadun varteen.
- Kansi mahdollistaa alueen, jonne nousee viisi tornitaloa. Korkeimmat kohoavat jopa 100 metrin korkeuteen.
- Areenaan kapasiteetti tulee olemaan urheilutapahtumissa 13 000 katsojaa ja muissa tapahtumissa jopa yli 15 000 katsojaa.
- Tampereen Ilves ja Tampereen Tappara saavat keskusareenasta uuden kotihallin Hakametsän tilalle.

***********************

 

Ratapihankatu on suljettuna öisin

Ratapihankatu on suljettuna öisin n. kuukauden ajan Tampereen yliopiston kohdalla välillä Åkerlundinkatu–Kanslerinrinne. Sulkemisaika maanantain ja perjantain välisinä öinä kello 21–06. Liikenne siirretään kiertotielle. .Syynä siihen on kannen elementtien nostot ja työ tuo rajoituksia Ratapihankadun käyttöön.

***********************

 

Tampereen kannen kustannukset

Mielenkiintoista tietoa luettavissa kansiareenan kotisivulta, https://www.kansiareena.fi/, mm. kustannuksista, tapahtumista ja kävijöiden määristä (5.11.2018). 

Tampereen kannen kustannusarvio on muuttunut useaan kertaan. Kansi hankkeen arviot kokonaiskustannuksista ovat nousseet alkuperäisestä 45 miljoonasta eurosta, 70 miljoonaan euroon ja tämän jälkeen noin 92 miljoonaan euroon. Tällä hetkellä Tampereen kannen ja areenan kustannusarvio on jopa 124 miljoonaa euroa. Tornitalojen myötä projektin hinta nousee noin 500 miljoonaan euroon.

Kun koko projekti summataan yhteen on sen kustannusarvio tällä hetkellä noin 500 miljoonaa euroa, mistä areenan ja harjoitushallin osuus on noin 100 miljoonaa euroa. Tampereen kaupungin osuus projektista on noin 60 miljoonaa euroa.

***********************

 

Tampereen Kansi ja Areena -hankkeen alueen nimi varmistunut

Tampereen keskustaan rakennettava uusi alue saa nimen Tampereen Kansi. Osoittaako mielikuvituksen puutetta, kun kansi-nimi on monessa muussakin paikassa käytössä? Kansi ja areena, kansiareena, Tampereen kansi, Kaupin kansi...

***********************

 

Tampereen kansiareenan rakentajalla huolia

Rakennusyhtiö SRVlta tulosvaroitus, kauppakeskus Redin-ongelmat painavat yhtiön tappiolle. Onko Tampereella syytä huoleen?

Rakennusyhtiö SRV varoittaa (AL 14.9.2018), että sen koko vuoden operatiivinen liikevoitto muodostuu tappiolliseksi. SRV:n uuden ohjeistuksen mukaan konsernin koko liikevaihdon arvioidaan laskevan vuoteen 2017 verrattuna, jolloin liikevaihtoa kertyi 1,1 miljardia euroa.

Operatiivisen liikevoiton SRV ennakoi nyt jäävän tappiolliseksi, kun se aiemman ohjeistuksen mukaan pelkästään ennakoi liikevoiton alenevan edellisvuodesta. Tuolloin liikevoittoa kertyi 27 miljoonaa euroa.

SRV kertoi, että sen operatiivista liikevoittoa heikensivät markkinatilanteen vuoksi nousseet materiaali- ja työvoimakustannukset sekä pidentyneet toimitusajat.

Juuri valmistuneen päivitetyn loppukustannusennusteen mukaan hankkeen kustannukset muodostuvat edellistä ennustetta suuremmaksi, jonka vuoksi yhtiön operatiivinen liikevoitto vuodelta 2018 muodostuu tappiolliseksi. Koko Redi-hankkeen lopullinen tulosvaikutus on nähtävissä kuitenkin vasta kun kauppakeskus ja kaikki asuintornit ovat valmistuneet ja myyty.

 

Mitä kaikkea kansiareenan "takaa" löytyykään? Nopeasti etsien Kansiareenan takaa löytyy seuraava yritysrypäs. Kaikilla, pl. Tampere, on osoite SRV:n osoite.

KOY Tampereen Monitoimiareena (vuokraus+hallinta)
       Tampereen kaupunki 40%
       Tampereen monitoimiareena Ky (vuokraus+hallinta) 60%
            Tampereen monitoimiareena GP Oy (rahoitus)

KOY Tampereen Areenahotelli (vuokraus+hallinta)
       Tampereen Areenahotelli Ky (vuokraus+hallinta)
             Tampereen Areenahotelli GP Oy (rahoitus)

KOY Kansi ja Areena Pysäköinti (vuokraus+hallinta)

Hyvin hajautettu. sanoisin, jos tulee taloudellisia ongelmia, niin Tampereelle jää käteen "mustapekka" ja maksajan rooli.

***********************

 

Tärkeitä asioita - katto ja hotelli

Kannen ja areenan harjoitushalli (AL 6.9.2018) saa viherkaton. Sinne on ajateltu maksaruohokattoa. Tämä on hyvin merkittävä tieto!

Areenan päälle tuleva viisikerroksinen hotelli kiertää areenan ulkokehää spiraalina Ratapihankadun puolella. Korkeimmillaan hotellin ulkoseinä nousee noin 50 metriin kadun tasosta. Areena jää ikään kuin hotellin muodostaman puoliympyrän syliin.

Lapland Hotelsin hotelliin on tulossa 285 huonetta ja vajaan 1 000 neliömetrin ravintola. Hotelliin tulee noin 15 areenahuonetta, joista on suora näkyvyys areenalle.

Alueen viisi, jopa 29 kerroksen korkuista asuintaloa ovat Tampereen uudet, kauas näkyvät maamerkit.

Rakennustyöt ovat nyt edenneet siihen vaiheeseen, että rata-alueella tehdään kannen pilareita ja kansirakenteita. Pohjan paalutustyöt ovat loppusuoralla. Jo ensi keväänä päästään rakentamaan eteläkannen päälle. Ensimmäinen vaihe – eteläinen kansi, areena ja kaksi ensimmäistä tornitaloa – valmistuu näillä näkymin vuonna 2021.

KOY Tampereen Monitoimiareena on käyttänyt tänä vuonna 31.7.2018 mennessä 4 milj. euroa rakentamiseen.

***********************

 

Kotimainen nimi ei kelpaa

YLE 21.6.2018. Rautatien päälle rakennettavalle uudelle kaupunginosalle pohditaan nimeä. SRV lähetti pienelle porukalle kyselyn Tampereen uuden areenan alueen nimestä. Tuleeko Tampereen kannen ja areenan alueen nimeksi Centre, Expe, Atmos tai Premi? Rakennusyhtiön mukaan nimen pitää sopia myös ulkomaalaisten suuhun. Kysely on suunnattu pienelle, valikoidulle piirille.

Etsinnässä kansainvälinen nimi, just niin. Kotimainen nimi, Tampereen kielisestä puhumattakaan, ei kelpaa. Kyllä sitä ollaan niin vieraskoreita, että...!

***********************

 

Kansi ja areena -hanke 2017 tilinpäätöksessä

Tampereen kaupunginvaltuusto käsittelee ma 18.6.2018 kaupungin vuoden 2017 tilinpäätöstä. Jostain syystä kansiareenaan tietoja tilinpäätöksessä on yllättävän niukasti. Löytyy rakentamiseen ja kustannuksiin liittyvät seuraavat maininnat;

- Aineettomiin hyödykkeisiin sisältyy 0,4 milj. euroa Keskusta-ohjelman Kansi- ja Areena -hankkeeseen ja ratamuutoksiin liittyviä muita pitkävaikutteisia menoja.

- Kansi- ja Areena -hankkeen käynnistymisen ajankohta ja ennakoiviin töihin sidottujen maksupostien kohdistuminen ei ollut tarkasti tiedossa ennen rakentamispäätöksen tekemistä tammikuussa 2018 minkä vuoksi kyseiset investoinnit alittuivat. Tämä kirjaus on tilinpäätöskirjassa kaksi kertaa.

- Merkittävimpänä toiminnan painopisteenä vuonna 2017 oli Kansi ja Areena -hankkeen hankekehitys tavoitteena hankkeen käynnistyminen. Tavoite saavutettiin ja hanke käynnistyi vuodenvaihteessa 2018.

 - … ja Kansi ja Areena -hankkeen toteutus käynnistyi lokakuussa 2017.

- Asemanseudun kehittäminen sai kunnolla vauhtia ja uskottavuutta kun Kansi ja areenahanke eteni toteutukseen. Kansi ja areena -hankkeen osakassopimukset allekirjoitettiin 3.10.2017 ja työt käynnistyivät

 - Kansi- ja Areena -hankkeen käynnistymisen ajankohta ja ennakoiviin töihin sidottujen maksupostien kohdistuminen ei ollut tarkasti tiedossa ennen rakentamispäätöksen tekemistä tammikuussa 2018, minkä vuoksi vuodelle 2017 suunniteltua määrärahaa jäi käyttämättä yhteensä 4,0 milj. euroa.

Nyt tuleekin heti kysymys, että kuinka paljon vuonna 2017 käytettiin kansiareenan rakentamisen, kun rahaa meni 4 milj. euroa vähemmän? Vastaus pitää hakea pitkän kaavan mukaan, tutkimalla vuoden 2017 talousarviota. Talousarvioon on kirjattu näin;

"Kansi ja Areena -hankkeessa varaudutaan toteuttamaan vuoden 2017 aikana toteutussopimuksen mukaisesti hankkeen vaatimia ratamuutoksia, aloitetaan Kannen sekä hankkeeseen liittyvän infran rakentaminen. Vuonna 2017 varataan Kannen rakentamiseen 5,5 milj. euroa ja infran rakentamiseen 2,05 milj. euroa."

Ts, määrärahavaraus oli yhteensä 5,5+2,05=7,55 milj. euroa, josta jäi käyttämättä 4 milj. euroa, niin vuonna 2017 käytettiin tästä rahasta kansiareenaan 3,55 milj. euroa. Kokonaismenot kansiareenaan olivat vuonna 2017 3,55 + aineettomia hyödykkeitä (yllä) 0,4 milj. euroa, yhteensä 3,95 milj. euroa.

Investointien yhteydessä on paljon puhuttu käyttö- ja investointimenoista. Kumpaan ryhmään em. menot nyt kuuluvat, kun tilinpäätöskirjassa on niin vaatimattomat maininnat?. Veikkaan, että menot ovat upotettu käyttömenoihin. Tällä saadaan kansiareenan kustannuksia n.  4 milj. euroa pienemmäksi.

********************

 

Yötöitä ja reittien muutoksia

Tampereen Kansi ja areena -työmaalla työt (AL 16.6.2018) jatkuvat juhannusviikollakin. Ratapihankadun kohdalla jatketaan porapaalutuksia ja tehdään vesihuollon liittymiä, Ratapihankadun eteläpäädyssä tehdään pilareiden muottitöitä ja betonointia. Sorinparkin parkkihallin kohdalla kaivuut ja porapaalutus jatkuvat.

Töitä tehdään arkisin pääsääntöisesti kello 7–20, kertoo rakennuttaja SRV. Juhannusaattona työmaa pääsääntöisesti hiljenee. Mutta kun muu työmaa hiljenee, rata-, sähkörata-, vahvavirta- ja turvalaitepuolella paiskitaan myös öisin alus- ja päällysrakennustöitä. Vaihdekujan ja raiteen tukemiseen liittyviä töitä tehdään juhannuksena yövuorossa perjantain ja sunnuntain välisinä öinä.

Positiivista, että työt jatkuvat pyhinäkin.

********************

 

Kansi ja areena -työmaa hidastaa junaliikennettä suunniteltua pidempään

Radan päälle rakentaminen tuo omat ongelmansa. Junien pitäisi kulkea aikatauluissa, mutta Tampereen ja Helsingin välinen junaliikenne (AL 11.6.2018) hidastelee suunniteltua pidempään Tampereella tehtävien Kansi ja areena -hankkeen rakennustöiden takia.

Hidastusten oli määrä päättyä juhannukseen (2018) mennessä, mutta näillä näkymin rakennustyöt voivat hidastaa pääradan liikennettä 13. heinäkuuta 2018 saakka, tiedottaa VR.

SRV:n hankekehitysjohtajan mukaan Kansi ja areena -hankkeen työt etenevät pääosin suunnitelmien mukaisessa aikataulussa, mutta muutamia hidastuksia voi tulla. Raidetyöt etenevät  jopa hieman etuajassa! No, eipä tuo tieto paljoa lohduta junan käyttäjää, jolle tarkka aikataulu on tärkeä.

********************

 

Kansi- ja Areena -hanke kaupungin 2017 tilinpäätöksen mukaan

Tilinpäätöskirjasta on luettavissa, että "hankkeen käynnistymisen ajankohta ja ennakoiviin töihin sidottujen maksupostien kohdistuminen ei ollut tarkasti tiedossa ennen rakentamispäätöksen tekemistä tammikuussa 2018 minkä vuoksi kyseiset investoinnit alittuivat." Tämä kirjaus löytyy useammastakin kohtaa.

Sitten tämä; "Kansi ja areena -hankkeen osakassopimukset allekirjoitettiin 3.10.2017 ja työt käynnistyivät. Eduskunta hyväksyi monitoimiareenan valtionavustuksen marraskuussa 2017. Toteutussopimuksen mukainen rakentamispäätös tehtiin vuodenvaihteessa ja hankkeen toteutuminen varmistui lopullisesti.

Herättää kysymyksiä. Vuonna 2017 hankkeeseen on käytetty varoja koska ne alittuivat, mutta kuinka paljon, sitä ei ole Tampereen tilinpäätöksessä kerrottu. Mistähän syystä?

********************

 

Kansiareena - Kummolan sydänkäpy

AL 7.4.2018 kirjoittaa netissä pitkän jutun Kalervo Kummolasta ja kansiareenasta. Sama juttu julkaistiin paperiversiona kahdella aukeamalla. Juttu sinällään on pelkkää ylistystä, kansiareena projekti on Kummolan projekti. Kummola puhuu Kansi ja areena -työmaasta. Se on jääkiekkovaikuttajan ja kaupunginvaltuutetun (kok.) sydänkäpynen, pitkäaikainen haave, jota rakennetaan parhaillaan rautatieaseman eteläpuolelle.

Kirjassa "Kummolan kääntöpiiri" kerrotaan, että Kummolalla ja kumppaneilla oli tarkoitus kyllästyttää Eurooppa monitoimihalleilla. Ovatko suunnitelmat toteutuneet Euroopassa, siihen en ota kantaa. Puhutaan Tampereen monitoimiareenasta.

Rautatien päälle tehdään kansi, jonka päälle areena nousee, ja siitä tulee sekä Ilveksen että Tapparan kotipesä. Areenan yläkerrokseen tulee hotelli, ja osasta huoneista näkee suoraan areenalle.

keskusareenaa -monitoimiareenaa on suunniteltu jo kymmeniä vuosia. Kalervo Kummolan mukaan jo MM-kisoissa vuonna 1997 puhuttiin siitä, että Tampereelle pitäisi saada kunnollinen areena. Ensin paikaksi suunniteltiin Ratinaa, sitten eteläistä kaupunginosa Sarankulmaa. Kummastakaan ei syntynyt yksimielisyyttä. Kun Kummola johti Tampere-taloa vuonna 2007, syntyi ajatus, että halli voisi olla Sorsapuistossa ja siitä kulkisi katettu käytävä Tampere-taloon. Näin Tampere-talo olisi saanut kumppanin.

Eläkkeellä oleva arkkitehti Erkki Karvala ja kaavoitusjohtaja Jyrki Laiho ehdottivat rautatieaseman läheisyyttä. Jyrki laihon nimi on noussut myöhemmin esille monissa yhteyksissä, mm. Kotilinnasäätiö -casessa.

Ideaan tarttui silloin NCC Property Development, jonka suunnitelmissa areena löysi nykyiselle paikalleen. NCC palkkasi suunnittelijaksi yhdysvaltalaisen huippuarkkitehti Daniel Libeskindin. kaikkien yllätykseksi NCC luopui kuitenkin hankkeesta 2014, kannattamattomana, ei tietoa?. Jatkajaksi tuli SRV Oy.

Tuolloin  rahoituksesta ei ollut tietoa, ja mukaan pyydettiin Rikard Bjurströmiä, joka edusti Suomessa Chaim ”Poju” Zabludowicziä, joka tunnetaan rikkaana suomenjuutalaisena. Bjurström lähti vetämään areenaa, ja silloinen pormestari Timo P. Nieminen (kok.) asetti työryhmän viemään asiaa eteenpäin. Tätä varten perustettiin oma yhtiösäkin.

Valmistelu aloitettiin vuonna 2009. Keväällä 2010 valtuusto päätti, että kaupunki lähtee mukaan hankkeeseen. Tuolloin 67 valtuutetusta vain kolme vastusti hanketta. Sittemmin valtuusto päätti 16.5.2016 salaisessa kokouksessa hankkeen toteuttamisesta. Nyt päätös tuli äänin 60-7.

Kansi ja areena numeroiden mukaan

Kansi ja areena
- Ensimmäinen vaihe – eteläinen kansi, areena ja kaksi tornitaloa – valmistuu vuosina 2021–2022. Koko kokonaisuus valmistuu vuonna 2024.

Uusi kaupunginosa
- 120 000 neliömetriä rakennettavaa alaa.
- Sataan metriin kohoavia tornitaloja, joihin tulee tuhat uutta asuntoa.

Areena
- Monitoimiareena 50 000 m2, joka vetää jääkiekkotapahtumiin 13 000 ihmistä, konsertteihin jopa 15 000.
- Areenalle tulee 50 vuokrattavaa aitiota.
- 18 ravintolaa.
- Kaupunkikasino.
- 285 hotellihuonetta.
- Kävijöitä arvioiden mukaan miljoona vuodessa.
- Vuosittain 20 konserttia tai kulttuuritapahtumaa.

Hinta
- Tampereen kaupunki sijoittaa hankkeeseen 60 miljoonaa euroa. Siitä 26 milj. euroa sijoitetaan monitoimiareenan kiinteistöyhtiöön muiden sijoittajien ja rahoittajien kanssa tasaveroisin ehdoin. Tampereen vuoden 2018 talousarviossa on varattu perustettavaan yhtiöön 4 milj. euroa.
- KOY Tampereen monitoimiareena on yhtiö jossa Tampere on vähemmistöosakkaana. Tampereen Monitoimiareena Ky on sijoittajien muodostama yhtiö.
- Tampere maksaa 22,7 milj. areenan tontin saattamisesta rakennuskelpoiseksi ja 11,3 milj. kansien infrastruktuurista.
Kaupungin osuus kansien rakentamisesta on siten yhteensä 34 miljoonaa. Huom. lain mukaan kunnan tehtävänä ei ole yritystoiminnan pyörittäminen. Yksi valituksen peruste oli Tampereen osallistuminen riskibisnekseen.
- Verotuloja 13 miljoonaa euroa.
- Kansi ja areena maksaa yhteensä 550 miljoonaa euroa. Ensimmäinen vaihe maksaa 340 miljoonaa euroa.

 

Kansiareenapäätöksestä valitettiin aina Korkeinta hallinto-oikeutta myöten. Valituksissa tuotiin esille kaupungin rooli osallistumisella osakkaana riskisijoitukseen, valmistelun aikaiset esteellisyydet, tarjouksen jättäneiden ohjeistaminen, jne...

Hämeenlinna hallinto-oikeus ja Korkein hallinto-oikeus jättivät valitukset tutkimatta, koska "kaupunginvaltuuston päätöksen on siten katsottava kokonaisuudessaan koskevan markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvaa asiaa, johon ei julkisista hankinnoista annetun lain 102 §:n mukaan saa hakea muutosta kuntalain nojalla. Valitukset on tämän vuoksi jätettävä tutkimatta." Että näin, kaupunginvaltuuston päätös on lainvoimainen, mutta se ei poista sitä tosiseikkaa, etteikö valmistelussa ja päätöksen teossa olisi voitu rikko lakia, asiaahan ei ole tutkittu.

********************

 

Kansiareenalle pystyssä jo 10 pilaria!

Väliaikatietona AL 5.4.2018 pohdiskelee, miten Tampereelle rakennettava valtava kansi voi kestää, kun yksi pylväs joutuu kannattelemaan jopa miljoonaa kiloa? Pelkkä areena painaa 100 000 tonnia.

Kansi- ja areena -hankkeen rakennustyöt ovat alkaneet, ja ensimmäiset kymmenen kantta kannattelevaa pilaria saatiin pystyyn pääsiäistä edeltävällä viikolla. Lisää nousee koko ajan.

Kansi on laajuudeltaan kaksi hehtaaria, ja pelkästään se on laittanut insinöörit hikoilemaan.

–Tämä on valtava hanke, jos ajattelee ihan vain pelkkää pinta-alaa. Sen lisäksi rakennuspaikka on äärimmäisen vaikea, koska tässä on rata ja vilkas ratapiha alla, sanoo hankkeen pääsuunnittelija ja Rambollin johtava asiantuntija Ilkka Vilonen. Kantta on suunniteltu niin kuin se olisi silta, vaikka muoto ei ole perinteisen pitkulainen.

*******************

 

Ongelmia kansiareenan sopimisessa tontilleen

YLA käsitteli 6.3.2018 kokouksessaan  kansiareenan poikkeamishakemusta vahvistettuun kaavaan. Areena ei sovi tontilleen, vaan pitää saada katualuetta käyttöön! Voi pyhä jysäys, millaiset suunnittelijat siellä ovat kun rakennusta eivät voi sovittaa olemassa olevaan tilaan?

Kysymys on kansiareenan kaavan muuttamisesta. Perusteena oli, kun hissit ja portaikko piti saada sijoitettua katualueelle. Tilantarve n. 27-40 m2. Käytiin tiukkaa keskustelua. Taisi mennä niin, että minä pääasiassa kyselin ja Mikko Nurminen vastaili. Heitin ilmaan kysymyksen, että montako poikkeamishakemusta kaavaan voi tehdä, kun sille on myönnetty poikkeamislupa edellisen kerran 20.12.2016.

Annettiin mennä läpi sellaisenaan, todeten, että muutos on pieni, mitätön, koko hankkeen laajuuteen nähden ja Nurminen vielä vakuutti, että muutoksen seurauksena Tampere saa automaattisesti muutoksesta aiheutuvan korvauksen.

*******************

 

Tampereen Mansehattan

Tampereen tulevaisuuden asemanseutu näyttää kauempaa (AL 20.1.2018) keskustasta katsottuna oikealta suurkaupungin siluetilta. Kokonaisuuden muodostavat kansi- ja areena, uusi asemakeskus sekä asuntojen ja liiketilojen kerrostalorypäs Ratapihakadun pohjoispäässä

Nykyisen aseman korvaava asemakeskus yhdistää juna- ja bussiliikenteen. Kaupunki odottaa, että vuonna 2040 sen läpi kulkee vuodessa 4 800 000 matkustajaa. Kaavaan liitetyn logistiikkaraportin mukaan ruuhka-aikana asemakeskusta voi käyttää jopa yli 12 000 ihmistä tunnissa. Mihin unohtui ratikka? Linja menee aseman vierestä.

Kysymys heti, missä tunnissa? Puuta heinää, jos oletetaan, että klo 08 ja 17 välillä joka tunnissa liikkuu 12000 ihmistä. Kokonaismäärä tuona aikana olisi 108000 henkilöä! Uskokoon ken tahtoo.

Asemakeskuksen läheisyyteen suunnitellaan myös parkkipaikkoja ainakin 1 000 autolle. Suunnittelussaan kaupunki aikoo ottaa huomioon myös polkupyörät. Tietysti, entä potkukelkat? Taas unohtui Tampereen maantieteellinen sijainti ja vuoden ajat.

Kuviin valkoisella havainnollistettu kansi- ja areena hanke sisältää tornikerrostaloja, uuden jääkiekkoareenan, kasinon ja hotellin.

Kannen ja areenan pinta-alaksi on suunnitelmissa merkitty 120 000 neliömetriä. Rakennuttaja SRV arvioi, että tapahtumakeskus voisi kerätä vuodessa jopa miljoona kävijää. Minä vuonna, utopistisia toiveita. Suunnitelmien mukaan kokonaisuus valmistuu vuonna 2022.

Kannen ja asemakeskuksen tornit saavat riviinsä jatkoa Ratapihankadun pohjoispäähän suunnitellusta kerrostaloista, joihin tulee liiketiloja ja asuntoja.

*******************

 

Kansi ja areena -hanke pääsee vauhtiin

Kansi ja areena -hankkeen toteutuminen on varmistunut. (AL 12.1.2018) Monitoimiareenalle myönnetty 18 milj. euron valtiontuki sekä muut ennakkoehdot ovat nyt lopullisesti täyttyneet.

Uuden kaupunginosan on tarkoitus valmistua kokonaisuudessaan vuonna 2024. Hankkeen kokonaisarvo on 550 miljoonaa euroa.

Monitoimiareenan omistajaksi tuleva kiinteistö- ja rakennusalan konserni SRV, hankkeen sijoittajakumppanit ja Tampereen kaupungin omistama yhteisyritys allekirjoittivat 12.1.2018 rahoitussopimuksen areenanrahoittajien Nordean, OP Tampereen, Handelsbankenin ja LähiTapiolan kanssa. Tampereen osuus osakkuuksineen ja takauksineen ja kannen kustannuksineen on yli 60 milj.euroa.

Lokakuussa 2017 SRV ja hankkeen sijoittajakumppanit LähiTapiola-ryhmä ja OP Ryhmän vakuutus- ja eläkeyhteisöt allekirjoittivat hankkeen yhteistyrityssopimuksen. Samassa yhteydessä SRV allekirjoitti monitoimiareenan osakassopimuksen projektiyhtiön puolesta Tampereen kaupungin kanssa.

–Kansi ja Areena -hanke on ollut käynnissä monien mielessä ja puheissa jo pitkään, ja nyt saimme vihdoin lopullisen varmistuksen hankkeen toteutumiselle. Hanke tulee muuttamaan, ei vain suomalaista elämys- ja viihdemaailmaa, mutta ennen kaikkea koko Tampereen keskustaa ja sen palvelutarjontaa, SRV:n varatoimitusjohtaja Timo Nieminen sanoo tiedotteessa. Jostain syystä, näen tämän hartaana toiveena. "Toivossa on hyvä elää sano lapamato, mutta Toivo ei tykännyt yhtään."

Mielenkiintoista seurata rakentamiskustannuksia kaupungin kannalta. Ja sitten, miten talous pitää kun areena otetaan käyttöön? Onko odotettavissa muutaman vuoden päästä, että kaupunkia haetaan hattu kourassa apuun talousvaikeuksissa? Aika näyttää.

Näin Kannen ja areenan rakentaminen etenee

2018: Suunnitelmien mukaan kannen rakenteet ja pilarit nousevat junaradan päälle.
2019: Areenan, hotellin, kasinon ja kahden tornitalon rakennustyöt alkavat.
2020–2021: Monitoimiareena ja ensimmäiset talot valmiina.
2022: Pohjoiskannen rakentamisen olisi tarkoitus alkaa.
2023: Pohjoiskannen kolme asuintornia alkavat nousta.
2024: Uusi kaupunginosa on valmis.

 

2018


 

Ei olennaisesti estä kilpailua?

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) on hyväksynyt Tampereen Kansi ja Areena -hankkeen (AL 21.12.2017). Virasto tutki, hyväksyykö se SRV Rakennus Oy:n, LähiTapiola-ryhmän ja OP-ryhmän osallistumisen hankkeeseen.

KKV:n arvion mukaan järjestely ei kilpailulain tarkoittamalla tavalla olennaisesti estä kilpailua Suomen markkinoilla tai niiden oleellisella osalla. Yrityskaupan osapuolilla on vain vähäisiä päällekkäisyyksiä Suomen kiinteistösijoittamisen markkinoilla sekä rakentamisen markkinoilla.

KKV:n päätös on tulkittavissa myös niin, että päällekkäisyydet jossain määrin vaikuttavat kilpailuun Suomen markkinoilla.

Rakennustyöt ovat käynnistyneet ja jatkuvat.

******************

 

Katkennut kaapeli - junat myöhässä

Kansi ja areena -työmaalla katkennut kaapeli (AL 14.12.17) sekä ratatyöt haittaavat junaliikennettä. Nyt tätä herkkua on sitten tiedossa, Tampereen junayhteyksiä Helsinkiin rutkasti myöhässä.

Lisäksi myöhästymistä aiheutti Kansi ja areena -hankkeen rakennustyömaalla poikki mennyt kaapeli. Vian takia myös junien lähtölaitureita jouduttiin vaihtamaan.

Kannattaisi ehkä selvittää ensin kaapeleiden kulku, ennen kuin aloittaa isommin.–Paalutamme suojaseinää. Yhtä kaapelia ei ole merkitty, kun kaapeleiden sijainteja on tutkittu. Nyt tämä kaapeli on mennyt poikki, kertoo projektipäällikkö Timo Hirvasmaa. Katkenneen kaapelin takia ykkösraiteen vaihde ei toimi.

******************

 

Valtiontalouden tarkastusvirasto tutkii valtiontuen myöntämisen

Valtiontalouden tarkastusvirasto on ottanut tutkittavaksi monitoimihallille myönnetyn valtiotuen. Ts. se selvittää onko Eduskunnalle esitetyt perusteet kunnossa ja onko osallistuminen riskisijoitukseen asianmukaista. Tarkastusvirasto ei, syystä tai toisesta, ottanut kantaa mahdollisiin harhauttamisiin valtion apupyyntöä perusteltaessa.

******************

 

Eduskunta hyväksyi Tampereen Kannen ja areenan rahoituksen
 

Kansiareenan rahoituspohja on varmistunut (AL 24.11.2017). Kaivattu 18 miljoonan euron valtionosuus meni läpi perjantain 24.11.2017 eduskunnan täysistunnossa.

Eduskunta myönsi lisätalousarviossa Tampereen monitoimiareenan rakentamisen valtionrahoitukseen rahapelitoiminnan voittovaroista yhteensä 18 milj. euroa vuosille 2017–2019. Tämän vuoden osuus rahoituksesta on 7 milj. euroa.

Pormestari Lylyn mukaan varasuunnitelmaa ei ole tehty. Lylyn mukaan valtionosuudella on iso rooli, "..18 milj. euroa. Sillä on iso merkitys hankkeen onnistumisen kannalta. Tarvitaan julkista rahaa, että tällainen hanke toteutuu."

Hankejohtaja Tenhunen: "Hänen mukaansa eduskunnan siunaus oli tärkeä, koska se oli ehtona hankkeen etenemiselle. Tämä oli viimeinen iso, ratkaiseva asia."

Tamperelaisten ja muunkin Suomen kansalaisten pitää olla kiitollisia, koska kaikki pääsevät mukaan kansiareenan kautta hotellibisnekseen.

******************

 

Uhkakuvia kannen rakentamiseen

AL (7.11.2017) nettiversio uutisoi mm. että Tampereen areenan kannen rakentava Kreate ei viime vuonna onnistunut kaikissa hankkeissaan. 8.11.2017 paperiversiossa ei ollut juttua.

Kreate tekee parhaillaan näkyvää ja historiansa suurinta urakkaa Tampereella, mutta riittävätkö yrityksen rahkeet siihen? Kreaten omistaa holding-yhtiö, mutta taustalla on vahvaa tamperelaista osaamista. Pääomasijoittaja pitää hyvin mahdollisena viedä Kreate pörssiin.

Kreate Oy syntyi huhtikuussa 2015, kun Finn-Seula Oy, Insinööritoimisto Seppo Rantala Oy ja Kesälahden Maansiirto Oy yhdistyivät. Yhteisötietojärjestelmän mukaan,  Ratinan kävelysillan rakentanut Insinööritoimisto Seppo Rantala Oy jakaantui kahdeksi yhtiöksi jo vuoden loppukesällä 2014.

Viime vuoden toimintakertomuksessa todetaan, että kannattavuutta rasittivat muutamaan projektiin liittyvät haasteet. Näissä projekteissa havaittiin kustannusylityksiä suhteessa asetettuihin taloudellisiin tavoitteisiin. Näillä oli negatiivinen vaikutus koko yhtiön kannattavuuteen.

–Ne liittyvät yhteen merkittävään projektiin. Se ei ollut Pirkanmaalla, Rantala sanoo. Hän ei yksilöi hanketta. Olitteko ahneita hankkimaan urakoita hinnalla millä hyvänsä? –En allekirjoita tuota. Kyse oli ehkä hieman turhan isossa hankkeessa tietyt virhearvioinnit. Opittiin, mitä kannattaa tehdä ja mitä ei, Rantala sanoo.

Kreatea luotsaava Intera Partnersin osakas Janne Näränen ei kommentoi, mikä hanke petti. Hän toteaa, että se ei liittynyt Kreaten ydinosaamiseen eli silta-, väylä- ja erikoispohjarakentamiseen.

Toivotaan parasta ja pelätään pahinta. Tampere on kuitenkin suurin yksittäinen maksaja, jos asiat menevät pieleen.

******************

 

Kansiareenan työllisyys ja muutkin luvut uusiksi

On se vaan jännä juttu, rakennustyöt ovat alkamassa (AL 30.10.2017) niin silloin tuodaan julkisuuteen päivitetty yhteiskuntataloudellisen vaikutusanalyysi. Tämä vahvistaa näkemystä, että valtuuston salaisessa kokouksessa käytettävissä ollut vaikuttavuusarviointi oli tilaustyö päätöksen läpimenon varmistamiseksi.

Deloitte Consulting Oy on päivittänyt kuluvan syksyn aikana hankkeen yhteiskuntataloudellisen vaikutusanalyysin vastaamaan viimeisiä suunnitelmia. Edellinen analyysi tehtiin syksyllä 2015. Sen jälkeen suunnitelmat ovat muuttuneet ja tarkentuneet esimerkiksi siltä osin, että kannelle rakennetaan enemmän asuntoja ja vähemmän toimistoja ja toimitiloja kuin vielä 2015 suunniteltiin.

Päivitetyn tiedon mukaan rakentamisen aikana vuosina 2017–2025 hanke luo kokonaisvaikutuksena laskennallisesti Tampereelle keskimäärin 1169 työpaikkaa vuosittain. Vuonna 2015 arvio oli 1129 työpaikkaa. Koko Suomeen hanke luo vuosittain 1900 työpaikkaa, kun aiempi arvio oli 1826. Tuon laskennallinen on käyttökelpoinen sana, näyttö saadaan halutun mukaiseksi.

Valtion saamat verotulot rakentamisaikana ovat 131 miljoonaa euroa eli 34 miljoonaa euroa suuremmat kuin vuoden 2015 arvion mukaan, jolloin arvioitiin verotulojen olevan 97 miljoonaa euroa. Hankkeen laskennallinen verovaikutus Tampereelle on vuosina 2017–2025 päivitetyn arvion mukaan 54,4 miljoonaa euroa, kun arvio vuonna 2015 oli 52,9 miljoonaa euroa. Tähän on huomautettava, että kysymys on taas toiveesta.

Valmis kansi työllistää aiemmin arvioitua vähemmän. Kannen valmistumisen jälkeiset vuotuiset verovaikutukset Tampereen kaupungille vuodesta 2026 eteenpäin ovat 9,5 miljoonaa euroa vuodessa. Vuoden 2015 arvio 12,7 miljoonaa. Taas puhutaan arvioinnista.

Valmiin kannen arvioidaan nyt työllistävän Huomattavasti vähemmän ihmisiä kuin vielä 2015 arvioitiin. Potentiaalinen työllistämisvaikutus Tampereen alueella on noin 1536 työpaikkaa kun se edellisessä laskelmassa oli 2363. Ts. luku on pienentynyt yli 800 työpaikalla siitä luvusta, johon perustuen on päätetty esimerkiksi kaupungin osallistumisesta kannen rakentamiseen.

Hankejohtaja Tero Tenhunen kertoo lehdessä, että toimitilojen vähentäminen ja asumisen lisääminen oli ratkaisevaa siinä, että hanke lähtee liikkeelle. Tämä kuitenkin näkyy työpaikkamäärissä. 

En ota kantaa siihen, että onko aihetta tutkintapyyntöön. Rikoslain 36 luvun 1 pykälässä sanotaan; "joka, hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä taikka toista vahingoittaakseen, erehdyttämällä tai erehdystä hyväksi käyttämällä saa toisen tekemään tai jättämään tekemättä jotakin ja siten aiheuttaa taloudellista vahinkoa erehtyneelle tai sille, jonka eduista tällä on ollut mahdollisuus määrätä, on tuomittava petoksesta..."  Törkeäksi petos katsotaan silloin, jossa tavoitellaan huomattavaa hyötyä.

-------------------

Hankejohtaja monitoimiareenan hallitukseen

Tampereen kaupunginhallituksen konsernijaosto on nimennyt 31.10.2017 Kiinteistö Oy Tampereen Monitoimiareenan hallitukseen Tero Tenhunen ja Satu Eskelinen.

Perusteluina, KOy Tampereen Monitoimiareenan osakassopimuksessa on sovittu, että yhtiön hallituksen muodostavat viisi jäsentä, joista Tampereen kaupunki vähemmistöomistajana nimeää kaksi. Muut osakkaat, eli SRV, LähiTapiola ja OP-Ryhmä, nimeävät kolme jäsentä, joista yksi toimii hallituksen puheenjohtajana.

Yhtiön hallituksen keskeisin tehtävä tulee olemaan areenahankkeen onnistuneen toteutuksen varmistaminen. Monitoimiareenasta tulee luoda taloudellisesti menestyvä investointikohde. Investointivaiheen aikana hallituksen jäseniltä edellytetään mm. projektihallinnan, rakennuttamisen, liiketalouden, rahoituksen ja riskienhallinnan osaamista. Rakentamisajan jälkeen yhtiö siirtyy operatiiviseen vaiheeseen ja hallituksen tehtävät sekä kokoonpano on syytä tarkastella uudelleen. Rakentamisaika tulee kestämään noin kolme vuotta.

******************

 

Tampereen Kannen ja areenan koepaaluja porataan jo maahan

Kannen ja areenan (AL 25.1017) rakennustyöt ovat jo alkaneet Tampereen ratapihalla Sorin sillan eteläpuolella. Yksi paalu kantaa noin sadan tonnin kuorman

SRV on tilannut eteläisen kansiurakan toteutuksen Kreate Oy:ltä. –Koepaalutuksen avulla selvitetään maa- ja kallioperän ominaisuuksia Kannen ja areenan lopullista perustamista varten, kertoo yksikönjohtaja Sami Rantala Kreatelta.

Mikä tämä Keate on? Kreate Oy on perustettu 1.4.2015. Aputoiminiminä Jii-Pii Tiimi, Insinööritoimisto Seppo Rantala, Fin-Seula, Kesälahden Maansiirto, Infrak. PRH:n yritys- ja yhteisötietojärjestelmä kertoo, että Insinööritoimisto Seppo Rantala Oy on rakentanut mm. Ratinan kävelysillan.  

Varsinaiset rakennustyöt aloitetaan sen jälkeen, kun eduskunta on hyväksynyt valtion kolmannen lisätalousarvion ja samalla hankkeen 18 miljoonan euron valtionosuuden. Lisäksi Tampereen kaupungin ja sijoittajaryhmän on vielä tehtävä investointipäätös, jolla hanke käynnistetään monitoimiareenan osalta.

******************

 

Kansiareenan -monitoimiareenan valtion osuuden perusteluista pudonnut pohja pois

Suomen Kuvalehti kirjoittaa 19.10.2017 mielenkiintoisen yhteenvedon monitoimiareenan vaiheista. Eduskunnassa käydään ti 24.10.17 lähetekeskustelu kolmannesta lisätalousarviosta. Hallituksen esityksessä Tampereen keskustaan rakennettavalle monitoimiareenalle annettaisiin valtion budjetista tukea 18 miljoonaa euroa.

Samalla valtiontukiesityksen keskeisiltä perusteluilta on pudonnut pohja pois, koska päätöstä aikoinaan perusteltiin 3500 uudella työpaikalla. Syksyllä 2016 työpaikat mahdollistavat toimisto- ym. tilat muuttuivat asunnoiksi paremman tuoton vuoksi.

Tänään, 19.10.2017, julkaistiin valtion III lisätalousarvio. Hinta on sitten noussut n. 104 milj. eurosta. Näkyy olevan kirjaus "Tampereen monitoimiareena sisältää kilpa- ja harjoitusjäähallin oheistiloineen ja sen kokonaiskustannusarvio on 112 milj. euroa ilman arvonlisäveroa.

Monitoimiareenan omistajana on kiinteistöyhtiö, jota myös Tampereen kaupunki rahoittaa." Avataan hieman hallin oheistoimitilat mm. ravintolat, jotka kuuluvat asiaan, hotelli, kasino. Kas, valtio osallistuu veronmaksajien rahoilla hotelli- ja kasinobisneksen tukemiseen. Miksiköhän Tampereen osuutta tässä yhteydessä kainostellaan, että rahoittajana? Tampere on kiinteistöosakeyhtiön vähemmistöosakas, joka on kuitenkin mukana suurimmalla osuudella. Saamattomia voittoja perusteltiin tasavertaisella asemalla, mutta tappioiden kattamisesta ei puhuttu mitään.

Mitähän mieltä on Valtion taloudentarkastusvirasto valtion rahan käytöstä kaiken kaikkiaan?

******************

 

Valtio antaa kansiareenalle 18 milj. euroa

Valtioneuvosto on myöntänyt Tampereen monitoimiareenan rakentamiseen yhteensä 18 miljoonaa euroa vuosina 2017–2019. Rahat tulevat rahapelitoiminnan voittovaroista. Tämän vuoden osuus 7 miljoonaa euroa. Eduskunta päättää lisätalousarviosta marraskuun alussa.

Rakennusyhtiö SRV ja Tampereen kaupunki allekirjoittavat Tampereelle junaradan päälle rakennettavan monitoimiareenan osakassopimuksen 3.10.2017. Lopullista investointipäätöstä SRV EI tuolloin vielä tehnyt, sillä päätöksen ehtona on valtionosuus, jota hallitus nyt esittää lisätalousarvioon.

Mielenkiintoisia juttuja valtion avustuksen perusteluista kirjoitettiin 1½ vuotta sitten. Ministeri Sanni Grahn-Laasonen (YLE 23.62016) perusteli kiekkohallin jättitukea höttöluvuilla – tilaustyö konsulteilta. Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti toukokuun lopussa yllättäen moninkertaistaa Tampereelle suunnitellun monitoimiareenan tuen ja perusteli ratkaisuaan yli 3 500 uudella työpaikalla.

Tilannehan muuttui loppusyksystä 2016, kun SRV haki poikkeamislupaa muuttaa toimisto- ja liiketiloja asunnoiksi. Muutos hyväksyttiin lautakunnassa. Menikö tämäkin asia ihan oikein, kun valtuustolle ja ministerille esitettiin toista, mikä sitten oli lopputulema. Tämäkin seikka jäi oikeusasteissa selvittämättä, koska ne jättivät valitukset tutkimatta.

******************

 

Mitä tapahtuu Hakametsän hallille?

On se vaan merkillistä tuo suunnittelu ja osallistuminen. Nyt lehti aprikoi (AL 14.10.17), kenelle Hakametsä kuuluu? Eri lajien seurajohtajia jääurheiluareenan kannalla, Tampereen valtuusto on ollut toista mieltä. Olisi pitänyt aikanaan lukea suunnitelmat ja miettiä, mitä oikeasti on tapahtumassa. Nyt taitaa olla turha pyristellä.

Tampereen kaupunginvaltuusto päätti jo vuonna 2010 Suomen ensimmäisen jäähallin muuttamisesta jääareenasta sisäpalloilujen ja urheilulajien pyhätöksi, kun Tampereelle valmistuu vuonna 2021 uusi monitoimiareena. Nyt eri lajeja edustavat seurajohtajat ovat kuitenkin valmiita ampumaan jo lennosta alas ajatuksen Hakametsän hallin alkuperäisen käyttötarpeen muuttamisesta. Useiden seurajohtajien mielestä Hakametsän jäähallia parempaa paikkaa jääurheilulajien tarpeisiin ei yksinkertaisesti ole, mutta Tampereen kaupungilla on tiukasti vastakkainen näkemys.

Etulyöntiasema on ollut kansiareenan ajajilla. Kaikki muu on ollut toissijaista. Reagointi Hakametsän hallin kohtaloon on jäänyt kansan syviä rivejä eli Suomen urheiluun mitoitettuna muuta kuin ammattilaisurheilua edustaville seurajohtajille.

Valtuuston päätös vuodelta 2010 ei ole muuttunut. Sen mukaan monitoimiareenan valmistuttua Hakametsän jäähalli (Haka 1) poistetaan jäähallikäytöstä, ja se muutetaan sisäurheilukeskukseksi. Hakametsän hallin sisäurheilukäytöstä on erilaisia mielikuvia. Esimerkiksi Hakametsään ehdotettu välipohja, jossa toisen tilan yllä on katto korkeampi kuin toisessa.

Hyvällä suunnittelulla Hakametsän alueesta tulee kansallisesti merkittävä urheilupalveluiden keskittymä, jolla on paljon vetovoimaa. Yksi tärkeä tekijä on raitiovaunulinja, sanoo hankejohtaja Tenhunen.

******************

 

Kansi ja Areena -hankkeen ensimmäiset sopimukset julki

AL 3.10.2017. Sopimukset Kansi- ja Areena -hankkeesta allekirjoitettiin 3.10.2017. Ensimmäiset operaattori- ja yhteistyösopimukset on allekirjoitettu. SM-liigajoukkueet Tappara ja Ilves pelaavat tulevaisuudessa kotiottelunsa uudella areenalla. Hotellin operoinnista vastaa Lapland Hotels. Ravintolapalveluista vastaa Restamax.

Monitoimiareenan osakassopimuksen allekirjoittivat SRV projektiyhtiön puolesta ja Tampereen kaupunki. Tampere on vähemmistöosakkaana KOY Tampereen monitoimiareenassa 40 prosentin osuudella. Monitoimiareenan lainarahoituksen kumppanit ovat Nordea, Handelsbanken, OP-Tampere ja LähiTapiola Yritysrahoitus.

Mielenkiintoinen kysymys, kummanko yhtiön kanssa sopimus allekirjoitettiin, vai kirjoitettiinko molempien?  KOY Tampereen monitoimiareena vai Tampereen Monitoimiareena Ky? Jos näin veronmaksajana saa varovasti kysyä, kumpaan yhtiöön Tampere on menossa vähemmistöosakkaaksi? Molempiinko? Selvitin asian. KOY Tampereen monitoimiareena on yhtiö jossa Tampere on vähemmistöosakkaana? Tampereen Monitoimiareena Ky on sijoittajien muodostama yhtiö.

Mitä kummaa? Eikö asian pitänyt olla selvä? Päätökset Kansi ja Areena -hankkeen lopullisesta toteutumisesta on tarkoitus saada aikaan loppuvuonna. Hanke odottaa vielä valtiotuen ja sopimusten ennakkoehtojen täyttymistä.

Näin hanke etenee
- Areenasta tulee noin 13 000 katsojan Suomen suurin urheilu- ja tapahtuma-areena.
- Areenan yhteyteen rakennetaan hotelli ja Suomen toinen kasino.
– Areenalla nähdään myös muita urheilulajeja sekä konsertti-, messu- ja tapahtumaelämyksiä.
- Varsinaisen rakennustyön pitäisi alkaa heti investointipäätöksen varmistuttua?!
- 1. vaiheessa eteläiselle ratapihalle rakennetaan kansi ja sen päälle areena, hotelli ja kaksi tornitaloa. 2. vaiheessa rakennetaan pohjoinen kansi ja kolme tornitaloa.
- Koko hankkeen pitäisi olla valmis vuonna 2024.

******************

 

Kansiareenan rakennustyöt käynnistyvät - silti jää avoimia kysymyksiä

(AL 16.9.17) Lähtölaukaus lähestyy. Tampereen lähivuosien mittavin rakennusurakka on alkamassa. Paalutusta ja iskuvasarointia on luvassa 25.9.17 lukien, pääasiassa öisin. Kansi ja areena on arviolta yli puolen miljardin euron hanke, jonka toivotaan jo rakentamisvaiheessa synnyttävän kaupunkiin 3 600 uutta työpaikkaa. Loppuvuosi 2017 menee rakentamisen valmistelutöihin ja tontin paalutukseen. Kansiareenan rakentaja on Kreate Oy. Aputoiminimenä on myös Insinööritoimisto Seppo Rantala, joka urakoi mm. Ratinansuvannon kävelysillan.

Vuoden 2018 kuluessa ratapihan eteläpää saa kannen, jonka päälle nousevat elämysareena ja kaksi tornitaloa. Torneihin tulee liiketilaa, toimistoja ja asuntoja. Toimistotilat muuttuivat asunnoiksi kohta pian Hämeenlinnan HaO:n tutkimatta jättämispäätöksen jälkeen

Areenan yhteyteen on suunnitteilla myös hotelli kasinoineen. Kasino olisi tuonut jo Tampereelle rahaa, jos se olisi sijoitettu olemassa olevaan paikkaan.

Nykyisen arvion mukaan rakennustöiden ensimmäinen vaihe valmistuu vuonna 2021. Areena ehtii näin valmiiksi sopivasti ennen Suomen jääkiekon MM-kisoja vuonna 2022. Suomen suurimmalle tapahtuma-areenalle sopivat kiekon lisäksi myös kansainvälisen mittakaavan konsertit. Katsomoon mahtuu jääkiekossa 13 000 ihmistä, konserteissa jopa 14 000 ihmistä. Toivotaan, toivotaan, että massatapahtumat vetäisivät. Jostain syystä tulee skeptinen olo, asiakasmäärät eivät tule riittämään.

Tavoitteena on, että pohjoiskannen rakentaminen alkaa heti ykkösvaiheen jälkeen. Pohjoiskannen päälle rakennetaan kolme tornitaloa lisää. Jopa 29-kerroksiset asuintalot ovat Tampereen uusi maamerkki. Alun perin tornitalot oli ajateltu ensisijassa toimistoiksi, nyt kaupunkilaisten odotetaan muuttavan niihin. Alueelle tulee jopa tuhat uutta asuntoa ja lähes kaksi tuhatta uutta asukasta.

Kokonaisuudessaan uuden kaupunginosan on määrä olla valmis vuoteen 2024 mennessä.

Kuinkahan Tampereen käy pitkässä juoksussa sijoituksellaan riskikohteeseen? Puhuvat vähemmistöosakkuudesta, mutta asiaa pitää katsoa, mitä kukin sijoittaja yhtiöön laittaa suoraan rahaa ja/tai bulvaaniyhtiön kautta ja mitkä ovat riskit itse kullekin!

******************

 

Kantelu hankintalaista

Monitoimiareena kuuluu osana Tampereen kansi ja areena -hanketta. Hanketta koskevasta päätös on lainvoimainen, sen kierrettyä kaikki oikeusasteet. Hämeenlinnan HaO ja KHO jättivät valitukset tutkimatta sillä perusteella, että se kuului markkinaoikeudentoimialaan. Näin jäi tutkimatta kaikki valituksessa esiin tuodut epäselvyydet. Tutkimatta jäi mm. kunnan ja valtion osallistumisen lainmukaisuus taloudelliseen riskihankkeeseen. Tampere sijoittaa monitoimiareenaan 40 % (4 milj. euroa), kolme sijoittajaa kommandiittiyhtiön kautta 60 % (6 milj. euroa). Sitten po. valtion osallistuminen18 milj. euroa.

Tämän ongelman aiheutti hankintalaki (laki julkisista hankinnoista). Laissa on nimenomainen valituskielto kuntalaiselle, ellei tämä ole asianosainen. Euroopan Neuvoston direktiiviin 2014/24/EU, kohta 122, on kuitenkin maininta, että kansalaiselle on varattava mahdollisuus valittaa johonkin instanssiin. Tätä ei ole huomioitu hankintalaissa. Nykyinen käytäntö mahdollistaa. laillistaa korruption.

Tämän johdosta olen tehnyt kantelun Euroopan komissiolle. Josta tuli päätös (ote etusivusta)

.

 

******************

 

Euroopan komissiolla ei ole mitään vastaan monitoimiareenalle myönnettävälle tuelle

Euroopan komissio on hyväksynyt Tampereen monitoimiareenalle myönnettävän tuen. Komissio on katsonut, että monitoimiareenalle myönnettävä tuki on EU-valtiontukimääräysten mukaista.

Kaupungin mukaan komissio totesi, että tuki edesauttaa urheilua ja kulttuuria eikä haittaa EU:n yhteismarkkinan kilpailua. Areenassa on tarkoitus järjestää urheilu-, viihde- ja kulttuuritapahtumia.

Maan hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi 31.5.2016 valtion osallistumista Tampereen monitoimiareenan rakentamisen rahoittamiseen. Valtiontuen ehtona oli, että sille saadaan Euroopan komission hyväksyntä.

AL kirjoittaa, että Tampereen monitoimiareenan 18 miljoonan euron valtion tuki on opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) liikuntapaikkojen rahoitussuunnitelmassa vuosille 2017–2020. Mielenkiintoiseksi menee, koska OKM ei myöntänyt areenalle tukea vuoden 2017 liikuntapaikka-avustuksissa. Liikuntapaikkojen rahoitussuunnitelmaa vuosille 2017–2020, ei löydy ministeriön sivuilta. Enemmän kuin outoa. 

AL 2.8.17, rahaa ei ole vielä missään toiveena on, että lisätalousarviossa sitä myönnettäisiin.  "–Tällä hetkellä monitoimiareenahankkeelle ei ole mistään hyväksyttyä rahoitusta. Talouspoliittinen ministerivaliokunta on hanketta yksimielisesti puoltanut, mutta se ei ole päätös vaan lausunto, toteaa nuoriso- ja liikuntapolitiikan osaston ylijohtaja Esko Ranto opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Lisätalousarvio tulee eduskunnan käsittelyyn lokakuussa. Sen yhteydessä eduskunta päättää rahoituksen osoittamisesta monitoimiareenalle. Päätöksen pohjana on opetus- ja kulttuuriministeriön esitys, jonka sisältö muotoillaan Eurooppa-, urheilu- ja kulttuuriministeri Sampo Terhon (uv) kanssa elokuun aikana." Valtion liikuntapaikkojen rahoitussuunnitelmassa vuosille 2017-2020, Tampereen monitoimiareenaan on osoitettu vuonna 2018 1 milj. euroa ja 2019 3 milj. euroa.

******************

 

Valitukset nurin KHO:ssa

Korkein hallinto-oikeus antoi Kansi ja areena -hanketta koskeviin valituksiin päätöksensä. Niin KHO kuin myös Hämeenlinnan HaO jättivät valitukset tutkimatta ja hylkäsivät ne hankintalain (2007)102 § perusteella, koska hanke niiden mielestä kokonaisuudessaan kuului markkinaoikeuden piiriin. AL revitteli kovasti 1.7.2017 "Viimeisetkin valitukset hylättiin".

AL:n jutussa oli mainittu nimeni. Lähetin lehteen oheisen kirjoituksen asian selventämiseksi. Katsotaan, julkaiseeko? Ei sillä ole väliä. Nyt on mahdollisuus valittaa Euroopan tuomioistuimeen Suomen lainsäädännöstä, joka mahdollistaa korruption. Onko KHO ja Hämeenlinnan HaO toimineet riippumattomasti, sitä voi miettiä? Oikeuskanslerin virastoa saattaisi kiinnostaa, miten osapuolet ovat kyselyillään vaikuttaneet oikeuden päätökseen.

Aamulehden jutussa toimittaja Annu Laine kirjoitti "Yli-Rajala kertoo, että KHO:n päätöstä oli osattu jo odottaa. Hankkeen osapuolet olivat kyselleet asiaa jo aiemmin korkeimmasta hallinto-oikeudesta, joka on luvannut päätöksen "kevään korvalla"".

Annu Laineelle taisi käydä lapsus tuon kirjoittaessaan. Siinä kerrotaan selkeästi, että hankkeen osapuolet ovat pyrkineet vaikuttamaan oikeuden päätökseen. Perustuslain 3.3. mukaan tuomioistuimet ovat riippumattomia.

Taisi käydä isompi kala pyydykseen kuin osasin odottaakaan.

----------

Kansi ja areena -valitukset

AL julkaisi kirjoitukseni Kansi ja areenan valituksista 9.7.17 aikatavalla lyhennettynä.

Kommentti AL 1.7.2017 artikkeliin ”Viimeisetkin valitukset hylättiin”. Koska nimeni on mainittu artikkelin yhteydessä, korjaan virheellisen tiedon. En ole ollut valtuutettu, varavaltuutettuna vain.

Muutama sana itse pääasiasta. Korkein hallinto-oikeus antoi päätöksensä 30.6.2017. Niin KHO kuin myös Hämeenlinnan HaO jättivät valitukset tutkimatta ja hylkäsivät ne hankintalain (2007)102 § perusteella, koska hanke niiden mielestä kokonaisuudessaan kuului markkinaoikeuden piiriin.

Suomessa on viimeaikoina puhuttu paljon korruptiosta ja rakenteellisesta korruptiosta. Eduskunnan säätämällä hankintalain (2007) 85 ja 102 § ”tarkoituksenmukaisella” soveltamisella mahdollistetaan taloudelliset väärinkäytökset ja kähminnät, ts . korruption. Hankintaa koskevasta asiasta voi valittaa vain se, jota asia koskee, siis on mukana tarjouskilpailussa. Kuntalainen ei voi valittaa, ellei ole osallinen.

Valituksessa oli kysymys laajemmasta asiasta kuin vain Kansi ja areena -hankkeesta. Hanke tarjosi pohjan valituksen tekemiselle ja oikeuden päätökselle sen selvittämiseksi, että onko lainsäädäntö tältä osin ihan kohdallaan. Halusin nähdä, miten kaupunki perustelee oikeudelle kansi ja areenahankkeen ja minkä kannan oikeudet ottavat. Perusteita oli olemassa myös toisenlaiseen ratkaisuun.

Olen tyytyväinen lopputulokseen, meni suunnitelman mukaan. Oikeusasteet ovat vahvistaneet, että laki voi mahdollistaa korruption. Tässä tapauksessa tutkimatta jäivät; asiakirjojen aiheeton salaaminen, virka-aseman väärinkäyttö, tarjouksien tekijöille salaamispyyntö asiakirjojen salaamiseksi, perusteeton salausmenettely, esteellisyydet, virheelliset tiedot päätöksenteon pohjana, kunnan osallistuminen riskisijoitukseen,...  Oikeus on puhunut. Voi olla, että jää vahva epäilys siitä, ettei kaikki mennyt ihan putkeen.

Kaupunki vakuuttaa olevansa tasaveroinen sijoittaja. Miten sen nyt ottaa. Kaupunki ei ole tasaveroinen sijoittaja 40 %:n osuudella. Lopun 60 % omistaa perustettava kommandiittiyhtiö, Arena LP, jossa osakkaina ovat SRV, OP-Pohjola ja LähiTapiola. Tasajaon mukaan 20 % kukin.

Ossi Aho

Tampere

------------------

Perustuslaissa, 3 §, sanotaan, että tuomioistuinten pitää olla riippumattomia. Tämän tapauksen yhteydessä tuli selkeästi näkyviin se, että Tampereen kaupunki pystyi ohjailemaan kumpaakin oikeusastetta. Valitettavasti. Tässäkin tapauksessa, omakohtaisesti olen kokenut, että näin ei ole. Niin hallinto-oikeus kuin KHO antavat kuntien lausunnoille isomman painoarvon kuin valittajille. Vaikka käsittelyssä pitäisi ottaa huomioon tasapuolisesti puolesta ja vastaan esitetyt seikat, niin valittajalta kuin valituksen kohteena olevaltakin, niin näin ei tapahdu. Hallinto-oikeudet, jos ne näkevät että kunta on menetellyt virheellisesti ja rikkonut lakia, oikeudet pyrkivät kaikin keinoin kääntämään asian kunnan eduksi. Jo ne eivät muuhun voi vedota niin siihen, että joku valituksen osa on saanut lainvoiman, ei kuulu toimivaltaan ja jätetään kokonaan huomioimatta.

Lähetin Aamulehteen alla olevan kommentin. Katsotaan, julkaiseeko? Ei sillä ole väliä. Nyt on mahdollisuus valittaa Euroopan tuomioistuimeen Suomen lainsäädännöstä, joka mahdollistaa korruption. Onko KHO ja Hämeenlinnan HaO toimineet riippumattomasti, sitä voi miettiä? Oikeuskanslerin virastoa saattaisi kiinnostaa, miten osapuolet ovat kyselyillään vaikuttaneet oikeuden päätökseen.

Isommista asioista on kysymys kuin pelkästään Tampereen Kansi ja areena -hankkeesta. 

******************

 

Kysyntää ja pohdiskelua

Aamulehden päätoimittaja Jouko Jokinen kirjoittaa 28.5.17 kronikassaan, että Tampereen areenalle on kysyntää. Monilta kohdin voi olla samaa mieltä, mutta kuitenkin Jokisen kirjoituksesta paistaa enemmän toiveet kuin asiaan liittyvät realiteetit.

Tosiasia on, että muutama massatapahtuma ei pysty pitämään areenaa kannattavana. Tämä on nähty mm. Helsingissä ja Turussa. Taidetaan täälläkin luottaa loppupeleissä ulkomaalaisiin sijoittajiin.

Kronikkansa lopussa, aivan oikein, Jokinen sivaltaa asian ympärillä käydystä salailusta, niin päätöksen valmistelun kuin myös päätöksenteon yhteydessä. Aamulehti kirjoitti vuosi sitten päätöksenteosta, joka pidettiin suljettujen ovien takana. Näyttää siltä, että ihan suotta.

******************

 

Tampereelle jääkiekon MM-kisat 2022

Tampere, yhdessä Helsingin kanssa isännöi kisoja uudessa monitoimiareenassa, joka valmistuu nykyisten suunnitelmien mukaan vuoden 2020 lopussa. Rakentamisen on määrä alkaa kuluvan vuoden 2017 syksyllä. (AL 19.5.17)

Jääkiekkoliiton tiedotteen mukaan Tampere toimii kisojen pääpelipaikkana. Suomi (Tampere ja Helsinki) hävisi yhden äänen erolla IIHF:n äänestyksen vuoden 2021 kisojen järjestämisestä.

Areenan paikkamäärä on n. 13000 katsojaa. Kuinka usein paikat ovat täynnä muulloinkin kuin vain kisojen aikaan, se jää nähtäväksi. Toivottavasti täyttyvät.

******************

 

Areenayhtiön osakassopimus hyväksyttiin

Tampereen kaupunginhallitus hyväksyi 15.5.2017 Areenayhtiön osakassopimuksen. Areenayhtiön osakepääoma on 10 milj. euroa. Tampere sijoittaa 4,0 milj. euroa siten, että kaupungin omistusosuus on 40 %. Osakepääoman 60 % omistaa perustettava kommandiittiyhtiö, Arena LP, jossa osakkaina ovat SRV, OP-Pohjola ja LähiTapiola. Onko jako 20 % kukin, vai jotain muuta, selviää aikanaan.

Tuo kommandiittiyhtiömalli on mlelenkiintoinen.  Wikipediasta löytyi seuraava; "Kommandiittiyhtiötä voidaan käyttää kiinteistörahastojen rakenteena. Vaikka ky-yhtiörakennetta ei ole tarkoitettu alun pitäen kiinteistörahastojen rakenteeksi, se valitaan veroedullisin perustein. Näiden rahastojen kautta kaikki institutionaaliset sijoittajat voivat käyttää velkavipua hyväkseen, mikä on lainsäädännön mukaan suorissa kiinteistösijoituksissa mahdotonta."

Areenayhtiölle myönnetään 22,0 milj. euron laina, joka myönnetään muita sijoittajia edustavan kommandiittiyhtiön kanssa yhtäläisellä velkakirjalla ja jonka etusijajärjestys konkurssissa on pankkilainoja heikompi. Kaupungin omistamat Areenayhtiön osakkeet pantataan yhtiölle myönnettävien pankkilainojen vakuudeksi.

Konsernijohtaja oikeutetaan päättämään osakassopimuksen liitteiden hyväksymisestä sekä sopimusten, sijoitusten ja antolainojen yksityiskohdista sekä allekirjoittamaan kaupungin omistukseen tulevien osakkeiden panttaussitoumuksen.

Hankkeessa syntyneet kustannukset korvataan jakamalla ne Areenayhtiön osakkaiden kesken tavoiteltujen omistusosuuksien suhteessa siinä tapauksessa, että hanketta ei toteuteta.

Päätöksen tekoon osallistuivat:

  • Ikonen Anna-Kaisa - puheenjohtaja
  • Aleksovski Atanas - 1. varapuheenjohtaja
  • Mustakallio Jaakko - 2. varapuheenjohtaja
  • Jäntti Aleksi
  • Rantaviita-Tiainen Anna-Kaarina
  • Kivistö Anneli
  • Sirén Elina
  • Sasi Ilkka
  • Sirniö Ilpo
  • Virtanen Sirkkaliisa
  • Siuro Petri - varajäsen
  • Silvennoinen Seppo - varajäsen

******************

 

Lähteekö vai ei, rakentaminen liikkeelle?

Tampereen kaupunki järjesti 11.5.2017 yhdessä SRV:n kanssa tiedotustilaisuuden areenahankkeen neuvottelutilanteesta. Arvioin aluksi, että tiedotustilaisuuden aiheena voi olla lisärahoitustarpeen esittäminen tai hankkeen torppaaminen.

Paikalle olivat ainakin OP-Ryhmän ja LähiTapiokan edustajat. OP on aiemmin ollut kiinnostunut sijoittamaan hankkeen asuntoihin. Hankeryhmässä uskotaan edelleen, että areenan rakentaminen voi alkaa loppuvuoden aikana.

Monitoimiareenana osalta on kirjoitettu ehdollinen osakassopimus. Konsernijohtaja Juha Yli-Rajala tyrmäsi lisärahoitus tarpeen. Hänen mukaansa kaupungin osuus pysyy 26 milj. eurossa. Kaupunki sijoittaa 4 milj. euroa osakepääomaan ja antaa 22 milj. euroa lainaa, josta odotetaan tuottoja. Monitoimiareenan osakepääoma on 10 milj. euroa. Tampereen osuus 40 % = 4 milj. euroa. Loput 60 % jakaantuu SRV:n, OP-Pohjolan Ja LähiTapiolan kesken. tarkoittaa sitä, että myös tappioista veloista vastaa Tampere 40 % osuudella.

Edelleen Yli-Rajala kertoi, että ennen rakennustöiden aloittamista, pitää tulla KHO:n päätös. Tampere on sitoutunut n. 60 milj. euron osuuteen hankkeen kustannuksista.

Muistutan, että Tampereen viimeksi päättynyt, 2016,  tilikausi oli noin 17 miljoonaa euroa tappiollinen. Tämäkään hanke ei paranna taloustilannetta.

Päivitettyjä lukuja työpaikkojen määrästä ei ole laskettu. Hankejohtaja Tero Tenhunen joutui änkytyslinjalle vastatessaan työpaikkojen määrää koskevaan kysymykseen. Aamulehti sensuroi Tenhusen vastauksen!

Koko hankkeen sijoittajatahot jäivät edelleenkin auki.

Aamulehtikin lähti mielipiteen muokkaukseen,

******************

 

Kansi ja areena ei saanut valtion tukea

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt 3.5.2017 liikuntapaikkojen ja niihin liittyvien vapaa-aikatilojen perustamishankkeiden avustusta 2017 Tampereen monitoimiareenalle, eikä myöskään maauimalalle.

Muistelisin, että kummankin projektin etenemisen ehtona oli valtion osallistuminen kustannuksiin.

******************

 

Kesä tulollaan, sijoittajat puuttuvat edelleenkin

Tampereen ½ miljardin euron arvoisen kansi- ja areenanhankkeen lopulliset sijoittajat (AL 25.4.17) ovat yhä hakusessa. Areenahankkeesta ovat kiinnostuneita muun muassa OP-ryhmä ja Nordea. Finanssiryhmät eivät ole kuitenkaan vielä valmiita sitoutumaan hankkeeseen. Finanssijätti epäröi yhä Tampereen areenahankkeen rahoittamista: ”Ei ole valmiutta tehdä päätöstä”. Miksiköhän?

Areenahankkeessa on kyse Tampereen monitoimiareenan ja kannen rakentamisesta, jonka päätoteuttajaksi on tulossa rakennuskonserni SRV:n yritysryhmittymä. Tampereen kaupungin osuus hankkeesta on 60 miljoonaa euroa.

Areenakonsortion, jonka osapuolia ovat muun muassa sijoittajat ja SRV, piti tehdä areenaa koskeva investointipäätös toteutussopimuksen mukaisesti vuoden 2016 loppuun mennessä. Samalla SRV lupasi kertoa sijoittajien nimet. Näin ei kuitenkaan tehty. Esimerkiksi valitusprosessi hidastaa hanketta.

Ellei hanke käynnisty, 1.6.2016 allekirjoitetun Kansi- ja Areenan toteuttamissopimuksen mukaan, 31.3.2017 jälkeen kumpikin osapuoli voi vetäytyä hankkeesta ilman kustannuksia. Veikkauksia!

Tampere saa syyttää itseään. Mitä lähti salailu ja hys, hys -linjalle. Jos hanke olisi kannattava, sijoittajat kilpailisivat pääsystä apajille. Tampereen "maasutusraha" kanteen ja areenaan ei näytä riittävän.

******************

 

Kansi ja areena -hankkeen tilannepäivitys

AL kirjoittaa 23.2.2017; SRV Rakennus Oy on lupaillut sijoittajien nimiä lähes kuukausittain, mutta edelleenkään ei ole valmista. Sijoittajia pantataan - koska niitä ei ole. Jos hanke olisi kannattava, sijoittajat kilpailisivat alueesta. Tärkeitä päiviä, joihin mm. pormestari Anna-Kaisa Ikonen sitoutui; 31.12.2016 mennessä sijoittajat. Vielä on 1½ viikkoa aikaa tulla nimet julki, koska 31.3.2017 jälkeen kumpikin osapuoli voi vetäytyä hankkeesta ilman kustannuksia.

- Kuten olen aiemmin todennut, valtion tukipäätös puuttuu, valituksia käsitellään Korkeimmassa hallinto-oikeudessa ja päätökset on tehtävä myös sijoittajien päättävissä elimissä, sanoo SRV Rakennus Oy:n hankekehitysjohtaja Kari Mäkelä. Katsokaapa mikä ero asioilla on. Tässä hankkeessa halutaan odottaa, että hankepäätöksestä tulee lainvoimainen. Toisin on ratikan kanssa. Töitä tehdään täydellä höyryllä, vaikka päätöksellä ei ole lainvoimaa.

Mäkelän mukaan ”kokonaispaketti on oltava kunnossa”, ennen kuin sijoittajatahot julkistetaan suurelle yleisölle. Mäkelän mukaan hankkeen valmistelussa on osoittautunut olevan työtä oletettua enemmän.

SRV:n varatoimitusjohtaja Timo Nieminen lupaili helmikuussa, että rakentaminen voisi alkaa mahdollisesti ensi kesänä tai viimeistään syksyllä.

Ennustan, SRV vetäytyy vähin äänin hankkeesta, kuten teki NCC:kin. Tyhjästä on paha nyhjästä. Jos ennustukseni ei toteudu, voin myöntää, että arvioin väärin.

Tampereen 13.8.2013 vahvistetussa kaupunkistrategiassa ei ole mainintaa kansiareenahankkeesta, eikä sen rahoituksesta, kuten ei ole myöskään maauimalasta. Jostain syystä niitä kuitenkin ajetaan kaupunkilaisten kustannettavaksi. Tai tiedämmehän me syyn, olenpa minä naivi!

******************

 

Kannen ja Areenan rakentamisaikaa koskeva sopimus allekirjoitettiin

Tampere julkaisi 20.2.2017 tiedotteen, jonka mukaan Liikennevirasto, Tampereen kaupunki ja SRV Rakennus Oy allekirjoittivat sopimuksen Kannen ja sen alapuolisten rakenteiden ja ratamuutosten suunnittelusta ja rakentamisesta. Sopimuksen tarkoituksena on turvata raideliikenteen toimintaedellytykset ja turvallisuus rakentamisaikana. Samalla sovittiin hankkeeseen liittyvistä vastuista ja velvoitteista.

Kansi ja Areena -hanke on kaksivaiheinen: Sorin sillan eteläpuoli ja Sorin sillan pohjoispuoli. Sopimus mahdollistaa sillan eteläpuolisen rakentamisen välittömästi sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Sillan pohjoispuoli on mahdollista toteuttaa nyt allekirjoitetun sopimuksen pohjalta, kun sopimukseen on liitetty tätä kansiosaa koskevat sopimusliitteet.

Sopimuksen allekirjoittavat Johtaja Pekka Petäjäniemi ja ylitarkastaja Mikko A. Heiskanen Liikenneviraston puolesta, pormestari Anna-Kaisa Ikonen ja konsernijohtaja Juha Yli-Rajala Tampereen kaupungin puolesta sekä varatoimitusjohtaja Timo Nieminen ja aluejohtaja Henri Sulankivi SRV Rakennus Oy:n puolesta.

Tampereen tiedotteen nopeasti lukemalla, tulee kuva, että kansiareenan rakentamisen aloitus on vain hetken kysymys. Yllätys jälleen kerran. AL 21.2.2017 kertoi, että vielä pitää täyttyä KOLME ehtoa, ennen kuin rakennustyöt voivat alkaa. Ts. 1) valituksista pitää olla päätökset, 2) valtion tuen pitää olla selvä ja 3) sijoittajilla pitää olla nimet papereissa. Nimiä ei paljasteta, eikä sitä kuinka monta tahoa neuvotteluissa on mukana. Herää kysymys, ovatko sijoittajat edelleenkin kateissa ja kysymys siitä tiedolla johtamisesta, kun päätöstä perusteltiin 16.5.2016 valtuuston salaisessa kokouksessa?

AL 22.2.2017 uutisoi, että kansi ja areena -hankkeen maaperätutkimukset alkoivat. Samassa jutussa mainitaan, että rakentaminen voi näillä näkymin alkaa jo ensi kesänä tai syksynä.

******************

 

Tampere vastasi Korkeimmalle hallinto-oikeudelle

Tampereen kaupunginhallitus antoi 30.1.2017 vastauksen Korkeimmalle hallinto-oikeudelle Kansi ja Areenasta tehtyihin valituksiin. Kuten arvata saattaa, kaupungin kanta on se, että valitukset pitää hylätä. Sanon vaan, että kokonaisuudessaan on mielenkiintoinen case.

Vastaselityksessäni KHO:lle, toin julki hyvän hallinnon merkitystä päätöksenteossa. mm. sitä, että onko kaupunginhallituksen käsittelyssä on tapahtunut menettelytapavirhe? Kaupunginhallituksen päätöksessä mainitaan, että Korkeimpaan hallinto-oikeuteen ovat valittaneet Ossi Aho ja Aarne Raevaara. Kuitenkin päätöksen liitteenä on mainittu nimellä vain Aarne Raevaara. Ossi Ahon valitusta ei ole merkitty nimellä päätöksen liitteeksi. Valitus tosin löytyy file.pdf -tiedoston alta, jos osaa etsiä. Epäselväksi jää, miksi Ahon valitus on näin ”piilotettu”, syitä voidaan vain arvailla. 

Kaupunginhallituksen antamassa selityksessä valittajiksi on mainittu Ossi Aho ja Aarne Raevaara. Itse selityksessä viitataan vain Raevaaran tekemään valitukseen. Tästä on vedettävä johtopäätös, ettei kaupunginhallituksella ole ollut erikseen huomautettavaa Ahon tekemään valitukseen,

Kaupunginhallitus vetoaa siihen, että valittajat ovat sekä hallinto-oikeuteen että Korkeimpaan hallinto-oikeuteen toimittamissaan valituksissa esittäneet valitusperusteiksi menettelyvirheitä, esteellisyyttä, tiedottamisen ja valmistelun puutteellisuutta, päätöksenteon puutteellisia tietoja, asiakirjojen ja kokouksen julkisuutta ja salassapitoa, toimivallan ylitystä, yhdenvertaisuusperiaatteen rikkomista ja valtiontukisäännösten vastaisuutta koskevia väitteitä.

Kaupungin hallitus vetoaa mm. siihen, että hankintalaissa ei ole hankintamenettelyyn osallistuvan henkilön esteellisyyttä koskevia säännöksiä. Kaupunginhallituksen selitys on kestämätön. Ahon valituksessa on nostettu esiin useita hyvän hallintotavan vastaisia kohtia ja lain rikkomuksia. Jos Tampereen kaupunginhallituksen esittämä menettelytapa mm. esteellisyyden osalta, on hyväksyttävä menettely, se mahdollistaa väärinkäytökset, rikollisen toiminnan hallinnossa, ts. korruption

******************

 

Kaupunginhallitus hyväksyi 12.12.2016 § 188 Tampereen Kansi ja areenahanke - SRV Rakennus Oy:n, kaupungin ja Liikenneviraston välisen rakentamisaikaa koskevan sopimuksen.

KH 12.12.2016, "Sopimuksen mukaan Tampereen Kansi ja Areena -hankkeen käynnistyminen vaatii vielä Areenakonsortion tekemän rakentamispäätöksen. Rakentamispäätös ei muuta toteutussopimuksen mukaista kaupungin asemaa eikä ehtoja. Toteutussopimuksessa todetaan, että mikäli Areenakonsortio ei ole tehnyt rakentamispäätöstä 31.12.2016 mennessä, osapuolet pyrkivät löytämään neuvottelulla ratkaisun hankkeen toteuttamiselle.

Areenakonsortio edistää mm. monitoimiareenan suunnitelmaa ja siihen liittyviä sopimuksia, käy neuvotteluita pankkirahoituksesta ja valmistelee samalla konsortion lopullista rakentamispäätöstä. Työ etenee hyvin ja hyvässä yhteistyössä. Tavoitteena on, että rakentamispäätökseen vaadittava sopimusvalmius saavutetaan vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä."

Varsinainen sopimus löytyy em. päätöksen liitteenä. Sopimuksen kohta 24, Sopimuksen raukeamisesta;

Tämä sopimus raukeaa ilman eri toimenpiteitä, mikäli tämä sopimus allekirjoitetaan ennen Kaupungin ja Rakennuttajan tekemää Hankkeen investointipäätöstä ja investointipäätöstä ei tehdä eikä Hanketta siten toteuteta. Mikäli sopimus näin raukeaa, ei osapuolilla ole mitään vaatimuksia toisiaan kohtaan.

Saman kh:n päätöksen liitteenä oli myös Tampere kansi ja areena hankesopimus, joka on allekirjoitettu 8.12.2015. Sopimuksen kohta 23 Sopimuksen ehdollisuudesta.

Tämä sopimus sitoo osapuolia lopullisesti vasta, kun tätä sopimusta koskeva päätös on saanut lainvoiman. Sen varalta, ettei sopimus tulisi hyväksytyksi, sovitaan ettei kummallekaan osapuolelle ole sopimuksen raukeamisen johdosta toista osapuolta kohtaan mitään vaatimuksia.

Näyttää aikataulu menevä tiukalle. Ellei ratkaisua synny 31.3.2017 mennessä, osapuolilla on oikeus sanoa sopimukset irti!  Mielenkiintoisia nuo määräajat ja niiden noudattaminen. Areenan vuokrasopimus, Ranta-Tampellan tontin luovutussopimus ja Etelä- ja Pohjoiskannen tonttien kiinteistökaupan esisopimus piti allekirjoittaa 31.12.2016 mennessä.

******************

 

 

Onko Tampere maailman suurin kylä vai maailman pienin suurkaupunki?

 

Näin pohtii Matti Apunen AL 15.1.2017. Jos saan heti vastata, Tampere ei ole kumpaakaan. Tampere haluaisi olla maailman suurkaupunkin - metropoli, mutta kun vaan ei ole, niin ei ole.

Apusen mukaan Tampere on aina ollut itsekorostuksen vastakohta. Kaksi kertaa on lipsahtanut: silloin kun sähkövalo syttyi Finlaysonilla ja kun Näsinneula ja Hervanta rakennettiin.

Tulevaisuuden taloudellinen kilpailu yrityksistä käydään kaupunkien kesken. Sitä varten kaupungissa pitää olla tehokkuutta, kauneutta, liikettä. Kuuleman mukaan, kaikkea tätä tuottaa tiheys. Jaa- a, voisko sen selvemmin sanoa?!

Apunen; "Rantatien tunneli, areena ja kansi tornitaloineen eivät ole Tampereelle erityinen kilpailuetu vaan välttämätöntä peruskunnon ylläpitämistä". Ratikan osalta hän on esittää hiukan eri kantaa, millä ratikkapäätös juntattiin läpi. Ratikalle oli vaihtoehto eikä yksilinjainen raitiotie ole joukkoliikenneratkaisu kuin maailman suurimmassa kylässä.

Tampereella, rikkumaton kuuden kerroksen räystäskorkeus on talousrikos. Aikanaan ylöspäin rakentaminen oli vaikeaa, koska ihmiset eivät jaksaneet kiivetä portaita. Hissit alkoivat kuitenkin yleistyä jo 150 vuotta sitten, joten todelliset syyt ovat muualla. palokuntien tikasautojen nostokorkeus oli myös esteenä.

Itse olen edustanut kantaa ja edustan, että kaupungissa saa ja pitää olla korkeita rakennuksia. Hyvä, että keskustaan nousee Tornin lisäksi toinenkinkin. Hotelli Ilvekseen itäisi laittaa 10 kerrosta lisää. Jos ja kun Eteläpuisto lähtee rakentumaan, vahalle sairaalan tontille todellinen pilvenraapija, 30-kerroksinen asuin talo. Olisi meinaan kaupungin meininkiä.

 


 

2016   

 

Tampereen Monitoimiareena -yhtiö perustettu

 

Kaupparekisteristä ilmeni tällainen tieto. Tampereen kansiareenaa varten on 7.11.2016 perustettu yhtiö viime vuoden lopulla. Osakepääoma kokonaista 2500 euroa. Tuota summaa peilatessa, hankkeelle ei ole suurta luottamusta, kun ei haluta sijoittaa tuota isompaa summaa. Pitikö Tampereen olla osakas perustettavassa yhtiössä? Ei näy hallituksessa Tampereen edustajia.

 

KOY Tampereen Monitoimiareena

TOIMIALA. Yhtiön toimialana on maanvuokrasopimusten perusteella hallita Tampereen kaupungin 13.6.2011 hyväksytyn ja 1.11.2012 voimaantulleen asemakaavan nro 837-8366 mukaisia monitoimiareenan tontteja XVII-447-3, 448-2 ja 330-8 sekä omistaa ja hallita tonteilla erillisen kansirakenteen päällä sijaitsevaa monitoimihallia sekä vuokrata sen tiloja. Lisäksi yhtiö voi järjestää erilaisia yleisö- ja asiakastilaisuuksia, massatapahtumia ja viihdetilaisuuksia, harjoittaa ravintola- ja kahvilatoimintaa sekä vuokrata istuinpaikkoja ja aitioita sekä lisäksi vuokrata muita hallitoimintoja ja paikoitustiloja.

KOTIPAIKKA (Rekisteröity 15.11.2016 12:41:25) Tampere 
Y-tunnus: 2792951-4
PERUSTAMISTIEDOT (Rekisteröity 15.11.2016 12:41:25)
Perustamissopimus on allekirjoitettu 24.10.2016.
OSAKEPÄÄOMA (Rekisteröity 15.11.2016 12:41:25) 2 500,00 EUR
OSAKKEIDEN LUKUMÄÄRÄ (Rekisteröity 15.11.2016 12:41:25) 100 kpl

 

Yhtiön osoite on SRV Rakennus Oy, Espoossa. Hallituksen jäsenet SRV:n palveluksessa olevia henkilöitä.

HALLITUS (Rekisteröity 15.11.2016 12:41:25)
Puheenjohtaja: Nieminen Timo Jouni Tapani
Jäsenet: Eklund Claes Henrik
Varajäsenet: Rantala Jarkko Johannes
 

TILINTARKASTAJAT (Rekisteröity 15.11.2016 12:41:25)
Tilintarkastaja: PricewaterhouseCoopers Oy, Y-tunnus 0486406-8, Kaupparekisteri
Päävastuullinen tilintarkastaja: Blomqvist Clas Jonas

 

Mikä lienee tilanne aikaisemmin perustettujen yhtiöiden, Tampereen Keskusareena Oy ja Tampereen Keskusareenan Kiinteistö Oy:n osalta? Kaupparekisterin mukaan molemmat yhtiöt ovat toimivia yrityksiä.

******************

 

Kaupunginhallitus, kokous 12.12.2016

§ 188 Tampereen Kansi ja areenahanke - SRV Rakennus Oy:n, kaupungin ja Liikenneviraston välisen rakentamisaikaa koskevan sopimuksen hyväksyminen

Kansi ja areena –hankkeen tarkoituksena on toteuttaa Tampereen ydinkeskustaan kokonaan uusi kaupunginosa eteläisen henkilöratapihan päälle rakennettavalle kannelle. Kannelle rakennetaan uuden monitoimiareenan lisäksi toimisto-, liike- ja hotellitilaa sekä asuntoja. Yhteensä kannelle toteutuu n. 110 000 krs-m2 monipuolinen ja vetovoimainen kokonaisuus hyvillä joukkoliikenneyhteyksillä. Kyseessä on merkittävä kaupunkikehityshanke, joka lisää keskustan elinvoimaisuutta ja yhdistää radan jakamia kaupunginosia.

Hanke esiteltiin ensimmäisen kerran vuonna 2009 ja alueen asemakaavamuutoksen valmistelu käynnistyi vuonna 2010. Kaupunginvaltuusto päätti 19.5.2010 kaupungin roolista hankkeen mahdollistamiseksi. Asemakaava hyväksyttiin valtuustossa 13.6.2011 ja samalla päätöstä kaupungin osuudesta hankkeessa päivitettiin. Valtuusto on aiemmissa päätöksissään oikeuttanut kaupunginhallituksen hyväksymään hankkeen toteutusta ja ylläpitoa koskevat hanke-, rakentamis- ja käyttösopimukset sekä muut mahdolliset sopimukset Liikenneviraston kanssa.

Kaupunginhallitus on hyväksynyt Tampereen Kansi ja areenahanke - kaupungin ja Liikenneviraston välisen hankesopimuksen 23.11.2015. Hankesopimuksessa on sovittu, että hankkeesta laaditaan rakentamisen aikaa koskeva sopimus sekä laaditaan käytönaikaa koskeva sopimus joilla tarkennetaan hankesopimuksessa määriteltyjä suunnittelun, rakentamisen ja kannen käytön ehtoja.

Rakentamisaikaa koskeva sopimus määrittelee ehdot ja vaatimukset, jotka Liikennevirasto asettaa rautatiealueelle tulevan kannen rakentamiselle ja rautatiealueella työskentelylle. Sopimuksessa sovitaan hankkeeseen kuuluvan suunnittelun ja rakentamisen ehdoista ja käytännöistä sekä kansien rakentamiseen liittyvistä vastuista ja velvoitteista. Sopimuksen tarkoituksena on tehdä hankkeen toteuttaminen mahdolliseksi siten, että radanpidon ja raideliikenteen toimintaedellytykset ja turvallisuus varmistetaan.

Päätökseen liittyy 8 liitettä.

Pertti Virtanen (ps) teki seuraavan muutosehdotuksen: "Kansiareenaa koskien. Päätös ei lainvoimainen. Hylkäys." Ehdotus ei saanut kannatusta, joten se raukesi.

Huomatkaa, että päätöksessä ei sanallakaan mainita 16.5.2016 tehtyyn päätökseen, eikä siihen ettei po. päätös ole lainvoimainen.

******************

 

Kansi ja Areena -hankkeesta on valitettu Korkeimpaan hallinto-oikeuteen!

Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksestä on valitettu kKorkeimpaan hallinto-oikeuteen, 16.5.2016 päätös ei ole vielä lainvoimainen.

******************

 

SRV hakee lupaa poiketa kaavassa ilmoitetuista ehdoista

AL kuulutuksissa ilmoitettiin 17.11.16, että SRV hakee muutosta KansiAreenan kaavoitukseen ym:n. Ei ole kulunut puolta vuotta, kun valtuusto päätti asiasta. Tulee mieleen, että millä mielellä mahtavat valtuutetut olla, kun päätös tehtiin salaisessa kokouksessa niillä tiedoilla mitä oli tarjolla. Ei välttämättä mieltä ylentävää.

SRV hakee poikkeamislupaa asemakaavasta. Tarkoituksena on rakentaa aiempaa korkeammat tornit, joissa on enemmän tilaa asunnoille, mutta vähemmän toimitiloja kuin aiemmin suunnitellussa.

Rakennuskokonaisuuden laajuus ei kasva ja  Studio Liebeskindin suunnittelema ilme säilyy, mutta tilojen käyttötarkoitus muuttuu osin.

Torneista yhden korkeus nousee 22-kerroksisesta 25-kerrokseen. Korkein torni on mahdollista rakentaa 29-kerroksiseksi. Olen jo vuoden 1996 kuntavaaliohjelmassani esittänyt, että keskustassa pitää olla korkeita taloja.

Myös aiemmin yhteen tornitaloista kaavailtu hotelli tullaan sijoittamaan Areenan päälle.

Yhdyskuntalautakunta vahvisti 20.12.2016 muutosesitykset.

 

KansiAreenasta tehdyt valitukset on hylätty

Hämeenlinnan HaO on hylännyt kaikki hankkeesta tehdyt valitukset: Hämeenlinnan HaO katsoo, ettei se ole toimivaltainen tuomioistuin käsittelemään kansiareenasta tehtyjä valituksia. Valittajien olisi pitänyt valittaa määräajassa markkinaoikeuteen. Mutta, mutta, hankintalain mukaan vain asian osallisilla, tässä tapauksessa kaupungilla ja SRV:llä ja tarjouskilpailussa häviölle jääneellä osapuolella, oli valitusoikeus.

Kunnan jäsenellä ei ole valitusoikeutta markkinaoikeuteen, ellei ole asiaan osallinen. Lain mukaan hallinto-oikeus käsittelee markkinaoikeudelle kuuluvan asian, jos päätöksenteossa ja valmistelussa on rikottu muita säännöksiä ja määräyksiä.

Jos tämä hallinto-oikeuden ratkaisu olisi lopullinen, jäisi selvittämättä mm, esteellisyydet, kuulemisen laiminlyönnit, asiakirjojen perusteeton salaaminen ja salauksen laajentaminen.

******************

 

KansiAreena ja vuoden 2017 talousarvio

Pormestarin 24.10.16 julkaisemassa talousarvioehdotuksessa ei ollut määrärahoja KansiAreenaa varten. KH:ssa 31.10.16 pormestari; "Talousarvioesitykseni valmistumisen jälkeen on tullut hallinto-oikeuden päätös, jolla on hylätty täytäntöönpanokielto hankkeen osalta. Tämän vuoksi on tarpeen lisätä investointiosaan Kansi ja Areena -hankkeeseen ensi vuodelle edellyttämä 7,55 milj. euron määräraha, joka tulee käytettäväksi mikäli hanke käynnistyy."

Kaupunginhallitus päätti;

”Kansi ja Areena -hankkeessa varaudutaan toteuttamaan vuoden 2017 aikana toteutussopimuksen mukaisesti hankkeen vaatimia ratamuutoksia, aloitetaan Kannen sekä hankkeeseen liittyvän infran rakentaminen. Vuonna 2017 varataan Kannen rakentamiseen 5,5 milj. euroa ja infran rakentamiseen 2,05 milj. euroa. Määrärahaa käytetään edellytyksellä, että hankkeeseen saadaan myönteiset sijoituspäätökset ja hankkeen rakentaminen käynnistyy.”  Kai sitä pitäisi ensin odottaa, että päätös saa lainvoiman.

******************

 

Kasinoa sijoitellaan Kansiareenalle

Päivän uutinen, RAY päätti, (AL 14.10.16) että kasino tulee Tampereelle Kansiareenan yhteyteen. Toiveet ovat kovat. Kävijöitä n. 150 000 vuodessa, työpaikkoja 20-80. Toivon, että kaikki menee kuten on suunniteltu. Aika näyttää, mitä Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätökset tehtyihin valituksiin vaikuttavat hankkeeseen.

Kansi ja areena -hankkeen toteuttajaksi valittiin SRV Yhtiöt. Yhtiön varatoimitusjohtaja Timo Nieminen kertoo, että hankkeen rahoituksesta käydään edelleen neuvotteluja, ja ratkaisu saadaan aikaan tämän vuoden aikana.

– Olen hyvin luottavainen. Tämä on erikoinen kohde ja sijoittajille hankala analysoitava, koska heidän on vaikea löytää sopivia verrokkikohteita. Siksi ratkaisu on vienyt aikaa, Nieminen sanoo. Myös tästä syystä kasinoratkaisu on hankkeelle kullanarvoinen. Nyt tiloihin on tulossa pitkäaikainen vuokralainen ja iso toimija. Tämä on Niemisen mukaan ratkaiseva sysäys hankkeen rahoitukselle?

Näyttää siltä, että Nieminen on realisti, kun hän huomioi hallinto-oikeuden.

Kansiareena liittyy vahvasti myös Tampereen talouteen. Suosittelen kuntalaisia lukemaan kv 24.10.16 kohdan, § 39 Tampereen kaupungin toiminnan ja talouden katsaus - välitilinpäätös 8/2016. Välitilinpäätös löytyy PDF-tiedostona pykälän liitteenä.
 

******************

 

Deloitte sotkeutunut ministerivyyhteen

Pinnalle on noussut liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin touhut (YLE 21.6.16) Finavian -yhteydessä. Asia on mennyt eteenpäin. Nyt sitä tutkii VTV (valtion talouden tarkastusvirasto). Asiantuntijan mielestä asia pitää tutkia perinjuurin (Yle 19.9.16), siitä huolimatta, että lopussa Bernerillä voi olla edessä Valtakunnanoikeus.

Mielenkiintoiseksi menee Tampereenkin kannalta. Esille on noussut myös Deloitte Oy ja sen entinen toimitusjohtaja Teppo Rantanen. Deloitetehan antoi Tampereen Kansi- ja areenahankkeen yhteiskuntataloudellinen vaikutusanalyysin.

(IL 23.6.16) Deloitten entinen toimitusjohtaja Teppo Rantanen kuuluu Bernerin tuttaviin. Rantanen toimii Lasten ja nuorten säätiön hallituksen puheenjohtajana ja Berner hallituksen jäsenenä. Berner ja Rantanen ovat vaikuttaneet säätiön hallituksessa samaan aikaan keväästä 2013 lähtien.

Kuinka suuri merkitys Deloittelle oli sillä, että raportti saatiin myytyä Tampereelle? Oliko sillä raportin lopputulokseen merkitystä, kun Deloitten vuoden 2014 tuloksesta sanotaan, että tappiollisen tuloksen myötä Deloitte Oy:n vakavaraisuus on painunut omavaraisuusasteella mitattuna heikoksi? (Kauppalehti/Balance Consulting / PRH Kaupparekisteri)

Raportin uskottavuutta ja luotettavuutta heikentää myös se, että Deloitte Oy Suomen toimitusjohtaja Teppo Rantanen nimettiin 21.3.2016 (kaupungin hallitus 21.3.2016 § 121) kesken päätösprosessin Tampereen kaupungin uuteen elinkeinojohtajan virkaan 1.6.2016 lukien. Ts. Rantasella on ollut tosiasiallinen mahdollisuus Deloitten toimitusjohtajana vaikuttaa raportin laadintaan ja sen lopputulokseen. Onko nimityksessä nähtävissä kausaaliyhteys raporttiin, Deloitten tulokseen ja päätöksentekoon?

Em. ongelmaan antaa Hämeenlinnan HaO aikoinaan vastauksen.

Kukas se valittiinkaan kansi- ja areenahankkeen vetäjäksi? SRV-yhtiöt. Sama yhtiö rakentaa myös em. Helsingin uutta lastensairaalaa.

******************

 

Tampereen vastaukset Hämeenlinnan HaO:lle kansiareenavalituksista

Keväällinen kansiareenapäätös poiki 5 valitusta Hämeenlinnan HaO. Tampereen kaupunginhallitus käsittelee annettavat vastaukset 29.8.16 ja antaa niistä vastineen. Mielenkiintoista luettavaa, niin valitukset kuin niistä annettavat vastaukset. Tämän jälkeen valittajilla on vielä mahdollisuus lausua oma näkemyksensä kaupungin vastineesta.

******************

 

Valtion budjetti 2017

Valtion talousarvioehdotusvuodelle 2017 julkaistiin 12.8.16. Budjettikirjassa ei ole mainintaa kansiareenasta. ts. hanke ei ole saamassa ainakaan vuonna 2017 varsinaisen budjetin kautta valtion rahaa. Tietysti jonkun ministeriön erillispäätöksellä voidaan lohkaista rahaa, joka sitten on poissa toisaalta.

******************

 

Tampereen areenahanketta peittää salailu – valtuustossa vaadittiin selvitystä, sitä ei koskaan annettu

(YLE 13.7.16) Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sanna Marin oli topakkana ennen kansiareenapäätöstä selvitysten saamiseksi salauksista. Mutta, ei vaadi enää  kaupunginhallitukselta selvitystä puolen miljardin euron rakennushankkeen päätöksenteon epäselvyyksistä. Poliittinen korrektius ja koalition jäsenyys velvoittavat tukkimaan suun. Pormestari Anna-Kaisa Ikonen sanoo, että mitään selvitystä ei tarvita, mutta perusteluja väitteelle ei irtoa.

On se vaan helppoa. Tutkitaan itse omat tekemisensä ja annetaan siitä lausunto. Puolueettomuudesta ei ole niin väliä.

Näyttää siltä, että Tampereen päätöksentekoa ylläpitää tietty ylimielisyys - mehän tehdään juuri niin kuin me halutaan. Rahvas saa olla hiljaa.

Hankkeesta on jätetty 5 (viisi) valitusta Hämeenlinnan HaO:n. Paikallinen Aamulehti ei ole uutisoinut asiasta lainkaan.

Mielenkiintoinen kannanotto. (IS 17.7.16) 60 000 000 euron verovarat käytettiin pimennossa Tampereella – professori: ” Kuka on heiluttanut tahtipuikkoa.

******************

 

KansiAreenan takana – olematonta valmistelua, höttöisiä työpaikkatoiveita


(YLE 21.6.16) No juu, tätä olikin odotettavissa. Jossain määrin kannatettava projekti sössittiin ahneuksissa. OKM ei ole löytynyt mitään varsinaisia valmisteluasiakirjoja hallituksen talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätökselle, jolla yllättäen moninkertaistettiin kansi- ja areenahankkeelle luvatut valtion tukimiljoonat. Valiokunnassa päätöksenteon pohjana näyttää olleen vain parisivuinen päätösluonnos.

Lisämiljoonista päätettiin pian sen jälkeen, kun ministeri Grahn-Laasonen oli tavannut tamperelaisdelegaation huhtikuun lopussa.

Mukana tapaamisessa oli hallihankkeen keskeinen vaikuttaja, Kalervo Kummola (kok). Hän joka istuu myös kaupunginhallituksen varajäsenenä ja sen alaisen liiketoimintajaoston puheenjohtajana. Kummola nostettiin tällä vaalikaudella kaupunginhallitukseen areenahankkeen avainpaikalle, vaikkei hän ollut kuntavaaleissa edes ehdolla. Nyt halli on niputettu osaksi laajempaa Tampereen keskusta-alueen uudistamiseen tehtävää Kansi ja areena -hanketta.

Hänen lisäkseen valtion rahaa hankkeelle olivat puhumassa pormestari Anna-Kaisa Ikonen, kaupungin konsernijohtaja Juha Yli-Rajala ja hankejohtaja Tero Tenhunen.

Lisämiljoonista päätettiin pian sen jälkeen, kun ministeri Grahn-Laasonen oli tavannut tamperelaisdelegaation huhtikuun lopussa. 

Vasta tapaamisen jälkeen Tampereelta lähti ministeriölle "hakemus". Kyseessä on A4:n mittainen kirje, jossa muun muassa viitataan ministeriön kanssa käytyihin keskusteluihin. Siinä pyydetään rahoitusta juuri siten kuin se myöhemmin ministeriryhmässä myönnettiin. Asiakirjaa ei kuitenkaan ole ministeriössä koskaan käsitelty virallisena  valtionapuhakemuksena. Grahn-Laasonen ei edes ollut paikalla ministerivaliokunnan kokouksessa, jossa asiasta päätettiin, vaan esitteli asian etäyhteyden yli.

Uutta rahoituspakettia ei myöskään viety ennen ministeriryhmän päätöstä valtion liikuntaneuvostoon, jonka tehtävänä on ottaa kantaa liikuntapaikkarakentamisen hankkeisiin. Ylen tietojen mukaan liikuntaneuvoston jäsenten keskuudessa ministerin toimintatapa herätti ärtymystä ja asiaa puitiin pitkään ja suorasanaisesti kesäkuun kokouksessa.

– Asiaa on valmisteltu asianmukaisesti virkavalmisteluna. Siihen päätöksenteko on myös pohjautunut. Hankkeen yksityiskohtaista virkavalmistelua jatketaan, ja varsinaiset valtion rahoituspäätökset tehdään yksityiskohtaisen hakemuksen perusteella, Grahn-Laasonen kommentoi sähköpostitse.

Kiekkohallia mainostetaan toimistotyöpaikoilla

Pormestarin kirjeestä on päätynyt ministerivaliokunnan päätökseen sellaisenaan väite yli 3 500 uudesta pysyvästä työpaikasta. Myös kokoomusministerit ovat puolustaneet hanketta julkisuudessa nimenomaisesti vetoamalla yli 3 500 uuteen työpaikkaan.

Onko ministereitä johdettu harhaan? Näin voi päätellä, kun lukee ministereiden kommentteja.

– Tämä on hankekokonaisuus, joka tuo toteutuessaan mukanaan yli 3 500 pysyvää työpaikkaa Tampereelle. Hanke on edennyt ja etenee virkavastuulla tehtävän valmistelun mukaisesti, Stubb totesi Iltalehdessä tyrmätessään väitteet lehmänkaupoista.

Myös Grahn-Laasonen toisti väitteen aihetta käsitelleessä Facebook-päivityksessään.

– Hanke merkitsee toteutuessaan yli 3 500 uutta työpaikkaa ja 100 miljoonan euron valtion verotulojen lisäystä, hän kirjoitti.

Työpaikkojen määrä perustuu konsulttitoimisto Deloitten viime syksynä valmistuneeseen selvityksen päivitykseen.

Luvut höttöä – kiekkohalliin vajaat 130 työpaikkaa. 

Tarkempi silmäys selvitykseen paljastaa, että mainostettuun uusien työpaikkojen määrään on syytä suhtautua kriittisesti. Käytännössä konsulttiarvio uusista työpaikoista pohjautuu pääasiallisesti rakennettavan toimistotilan määrään. Tältä pohjalta Deloitte on laskenut, kuinka paljon toimistotiloihin mahtuu työntekijöitä. Laskelma perustuu oletukseen, että uudet toimistotilat tuovat uusia työpaikkoja. Näissä maalailuissa uudet tilat täyttyvät niitä vuokraavien yritysten työntekijöistä ilman, että muualla jää vanhaa toimitilaa tyhjilleen.

Deloitten laskelmissa puhutaankin “potentiaalin luomisesta” ja huomautetaan toistuvasti, että arvioita pitää muuttaa, jos kaikki tiloihin tulevat työpaikat eivät ole uutta lisäystä. Pormestarin anomuskirjeessä yli 3 500 uutta pysyvää työpaikkaa esitetään kuitenkin faktana eikä siihen liittyvää epävarmuutta tuoda ilmi.

Edellä mainitun kaltaista asioiden valmistelua ei pidä hyväksyä. Olen jättänyt kansi- ja areenapäätöksestä kunnallisvalituksen Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Perusteluna mm. menettely päätöksenteossa, kaupungin rooli sijoittajana, tonttien luovutuksessa noudatettavat periaatteet, esteellisyys, perusteeton salauksen laajentaminen.

******************

 

 

Sotku kansiareenan rahoituksesta laajenee

(AL 9.6.16) Iltalehti; opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) epäillään ostaneen ääniä Stubbille kokoomuksen puoluejohtajakisaan myöntämällä kansiareenalle 18 miljoonaa euroa valtionavustusta. Lehti väittää, että ministeri olisi myöntänyt 14 miljoonaa euroa lisää hankkeelle ja ohittanut päätöksessä liikuntaneuvoston ja yritystukineuvottelukunnan. Stubb jäi 11.6.16 valitsematta kokoomuksen puheenjohtajaksi. Petteri Orpo tuli valituksi.

"Me olemme seitsemän vuotta valmistelleet tätä asiaa, ei se ole tullut puskista. Monen hallituksen kanssa on neuvoteltu. Olemme erittäin tyytyväisiä hallituksen päätöksestä, tämä hanke tuo paljon hyvää Tampereen seudulle", sanoo liiketoimintajaoston puheenjohtaja Kalervo Kummola.

Iltalehti kirjoittaa, että lisätukipäätös syntyi vasta sen jälkeen, kun Kummola oli vieraillut OKM:ssä. Kummola on vaikuttaja paitsi urheilupiireissä, Tampereen kaupunginhallituksessa (vara) ja sen alaisessa liiketoimintajaoksessa puheenjohtajana sekä kokoomuksessa. Iltalehden mukaan päätöksen jälkeen Pirkanmaalla olisi alkanut kampanjointi Stubbin puolesta. Turhaan! Stubb ei ottanut mitään ministeripostia vastaan vaan siirtyy rivikansanedustajaksi. Ainakin joksikin aikaa.

Kummola; "Tätä on lobattu moneen suuntaan ja monen asiaan liittyvän ministerin kanssa on keskusteltu. Pitää paikkansa, että pormestarin (Anna-Kaisa Ikonen, kok.) johdolla kävimme esittelemässä hanketta ministerille ja ministeriön korkeimmille virkamiehille. Näinhän tämä normaalisti menee. Ilman esittelyjä ei tällaisia rahoja saada koskaan".

(AL 15.6.16) Pormestari Anna-Kaisa Ikonen (kok.) väitti valtuuston kyselytunnilla, ma 13.6.16, että julkisuudessa on esitetty virheellisiä ja vääriä väitteitä areena ja kansi -hankkeeseen liittyvistä mahdollisista epäselvyyksistä.

Voi, voi... ministeri Sanni Grahn-Laasonen kiistää äänten ostamisen. Missähän asiassa lienee totuus? Skandaali toisensa perään! Huom. Aamulehti on katkaisut linkin epämieluisaan asiaan.

******************

 

Kansi ja kansi

Mitä tämä nyt on? Nyt KansiAreena -hankkeessa käy kannelle rakentaminen. Kun etsittiin Rantaväylän tunnelille vaihtoehtoja ja Kekkosentietä esitettiin katettavaksi sekä sen päälle rakentamista, se ei millään käynyt. Syinä esitettiin mm. ei ole enää tapana ja erityisesti kalleus. Heh, he.. ei kai suhdanteet ja olosuhteet ja kuka on vakuuttavampi lobbaaja (paksuin lompakko) vaikuta näin paljon mielipiteisiin? Kirjoitin tunneliväännön yhteydessä vuonna 2013 kansirakentamisesta. Mielenkiintoista lukea monen vuoden takaisia merkintöjä.

******************

 

Skandaali!

Nyt selvisi miksi asialla on kiire. Nimet haluttiin saada paperiin ennen kuin koko roska tulee julkiseksi. Höynäytettiinkö siinä valtuutettujen ja kaupunkilaisten lisäksi myös valtioneuvoston jäseniä?

(AL 3.6.16) Tampereen valtuutetut päättivät ½ miljardin euron arvoisesta kansi- ja areenahankkeesta toukokuussa osittain virheellisen tiedon varassa.

Aamulehden mukaan, Tampereen hankejohtaja Tero Tenhusen esittelemässä kansiossa sijoittajaehdokkaat suljetussa kokouksessa olivat seuraavat; SRV, pankki- ja vakuutuskonsernit LähiTapiola ja OP-Pohjola, Työeläkevakuutusyhtiöt Ilmarinen ja Veritas sekä sijoitusyhtiöt Nordic Real Estate Partners (Nrep) ja Ahlström Capital. Ravintolaoperaattoriehdokkaaksi esiteltiin Restel. Mitä Kokkila sanoikaan 24.5.16 haastattelussa; "Mikä Tampereessa kiinnostaa, Ilpo Kokkinen"?  Jälkikäteen on käynyt ilmi, että Veritaksen ei pitänyt olla sijoittajalistalla.

Kokouksessa kerrottiin, että ”ehdokkaat ovat halukkaita jatkoneuvotteluihin”. Neuvottelut ovat ihan eri asia kuin sitoutuminen hankkeeseen. Ehkä eräiden henkilöiden pitäisi tehdä itsenäisesti tiettyjä johtopäätöksiä!

Niin pormestari Anna-Kaisa Ikonen kuin valtuuston puheenjohtaja Sanna Marin polttivat näppinsä, kun he kokouksen (16.5.) alla julkisesti puolustivat hanketta. "Kilpi" tahrautui. Eikö Sanna Marinilla ja muilla valtuutetuilla yhtään kilkattanut tapa , jolla asiaa runnottiin eteenpäin? Ainahan varoitetaan siitä, että mikä vaikuttaa liian hyvältä, tosiasiassa ei sitä ole.

Sanna Marinin kiirastuli. AL 16.5.16; "Marinilta outo väite kannen ja areenan asiakirjoista." AL 3.6.16; "Saiko valtuusto oikeat tiedot? Marin vaatii selvitystä kansi- ja areenahankkeen sijoittajalistasta."  Jälkikäteen on turha hurskastella.

Pormestari Ikonen julisti radiossa 3.6.16, että kh selvittää, onko päätöksenteossa menetelty väärin. Saanko ennustaa? Kh:n selvityksestä käy ilmi, että mitään moitittavaa ei ole havaittu. Mutta, onko kh jäävi selvittämään omaa valmisteluaan? On! Viranomainen, joka on ollut valmistelemassa kaupungin puolesta hanketta, antaa siitä lausunnon, jonka mukaan virhettä ei ole tapahtunut? Siis omasta työstään. Mihin unohtui jääviyssääntöjen noudattaminen, tai ei tässä tarvitsekaan noudattaa jääviyssäännöksiä, kysymyksessä on kh:n oma näkemys? Tuomioistuimen asia on arvostella hankkeen lainmukaisuus, jos siitä valitetaan. Herättää Ikosen kommentti keskustelua myös AL:n blogissa,

Mieleen tulee myös kysymys, mitä kaikkea on ratikka- ja tunnelihankkeiden takana, kun 13.6.16 pyydetään valtuustolta lisää rahaa.  Ratikkahankkeeseenkin, vaikka on vasta suunnittelupöydällä (virallisesti). Perustelut eivät vakuuta. Valtuutetuilla on selitettävää kuntalaisille, miksi he toimivat kuten toimivat, kauko-ohjauksella.

******************

 

Nimet paperiin- toteutussopimus julkiseksi. Miksi näin kiire?

Tampereen kaupungin ja SRV:n välinen kansi- ja areenahankkeen toteutussopimus allekirjoitettiin ke 1.6.2016 Raatihuoneella (AL 1.6.16). Varsinaisen investointipäätöksen SRV tekee syksyllä. Sitä ennen käydään vielä neuvotteluja muun muassa hankkeen rahoituksesta.

– Mitään sellaista ei ole vielä tullut vastaan, joka estäisi investointipäätöksen tekemisen, toteaa SRV:n varatoimitusjohtaja Timo Nieminen allekirjoitustilaisuudessa. Ei muu, kuin että, valtuuston päätös ei ollut allekirjoitushetkellä lainvoimainen!

SRV on aiemmin vakuuttanut, että hanke tulee työllistämään paljon paikallisia yrityksiä ja ihmisiä. Kansi- ja areenahankkeen työpaikat ovat siksi entistäkin tärkeämpiä.

"Juuri tällaista me tähän hetkeen tarvitsemme. Hankkeen työllisyysvaikutukset ovat todella merkittävät, puhutaan tuhansista ihmisistä", pormestari Ikonen muistutti.

Koko hankkeen on arvioitu tuovan yli 3500 työpaikkaa, ja areenan rakentaminenkin tuo seudulle yli 700 työpaikkaa vuosittain. Jossain vaiheessa väläyteltiin alueelle n. 10000 työpaikasta. Ken elää, se näkee!

Kovaa porinaa näyttää hanke edelleenkin aiheuttavan, eikä syyttä. Ainekset valitukseen ovat olemassa, toivottavasti joku valtuutetuista tekee sen.

******************

 

Valtio lähtee mukaan KansiAreena -hankkeeseen

VN 31.5.2016 TIEDOTE 234/2016

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta puoltaa Tampereen monitoimiareenan rakentamiseen 18 miljoonan avustusta opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok) esityksestä. Ennen lopullista rahoituspäätöstä, Tampereen monitoimiareenan valtiontuelle on saatava komission hyväksyntä.

Valtio osallistuisi monitoimiareenan rakentamiskustannuksiin yhteensä enintään 18 miljoonan euron valtionavustuksella vuosina 2017–2019. Vuonna 2017 valtionavustus on suunnitelman mukaan 7 miljoonaa, vuonna 2018 yhteensä 7 miljoonaa ja vuonna 2019 yhteensä 4 miljoonaa euroa.

Valtion rahoitusosuus rahoitetaan osittain liikuntapaikkarakentamisen määrärahoista, osittain opetus- ja kulttuuriministeriölle palautuneista käyttämättömistä veikkausvoittovaroista ja osittain tulouttamalla Veikkauksen jakamattomia rahastoituja voittovaroja.. 

Nyt hankkeeseen on sidottu kaiken kaikkiaan jo 78 milj. euroa veronmaksajien rahoja. Tampere 60 milj. euroa ja valtiolta 18 milj. euroa.

Hyvä, kun valtio luottaa hankkeeseen. Yleinen uskomus on, että halli tulee kaatumaan jossain vaiheessa veronmaksajien kontolle. Toivottavasti näin ei käy. Paikallinen aviisi kirjoittaa (AL 31.5.16) asiasta myös ylistäviä sanoja!

---------

"Yksimielinen puolto"

(IL 9.6.16)  "Ainolan ja Parkkosen tietojen mukaan kiekkokeskus olisi toteutunut myös ilman valtiontukea.

- Tätä osoittaa se, että Tampereen valtuusto hyväksyi oman rahoitusosuutensa pari viikkoa ennen tietoa Grahn-Laasosen junailemasta tuesta, he kirjoittivat.

Grahn-Laasonen puolestaan sanoo, että Tampereen kaupunki on hakemuksessaan ilmaissut hankkeen tarvitsevan 18 miljoonan euron valtionosuuden, jotta se käynnistyisi.

Ministerin mukaan hallituksen talouspoliittinen valiokunta puolsi hankkeen toteuttamista yksimielisesti. Puolto on kuitenkin ehdollinen, koska yli 15 miljoonan euron investointituki urheilupaikkarakentamiseen vaatii EU-komission luvan."

 

Kukahan on ketäkin vetänyt höplästä? Ei hyvältä näytä. Mitä kirjoinkaan korruptiosta ja rakenteellisesta korruptiosta? AL julkaisi kirjoituksen lyhennettynä 20.5.16.

*****************

 

KansiAreenan sijoittajat edelleen hakusessa

Näin käy ilmi PSHP, kun kuuntelee Taysin etupihan rakentaminen, peruskiven muuraustilaisuudessa 24.5.16, SRV on alueen rakentajan, SRV:n hallituksen puheenjohtaja Ilpo Kokkilan haastattelua. Hän  antoi mielenkiintoisen lausunnon Aamulehden kuvausryhmälle kysymykseen, "Mikä Tampereessa kiinnostaa, Ilpo Kokkinen"? Mielenkiintoista kuultavaa. Kokkila vastasi enemmän KansiAreenaa koskevaan rahoittajakysymykseen kuin meneillään olevaan muuraustilaisuuteen.

Heh, heh... Kokkilan vastauksesta kuuluu, että sijoittajia vielä etsitään. Valtuuston tehdessä päätöstä, sijoittajia EI voitu julkistaa, kun niitä sillä hetkellä ei ollut. 

*****************

 

Kaupunginvaltuusto vahvisti osaltaan KansiAreena -hankkeen etenemisen

Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi 16.5.16 äänin 60–7 KansiAreenan toteutussopimuksen SRV:n ympärille muodostetun yritysryhmittymän kanssa. Suljettujen ovien takana valtuutetut saivat nähtäväkseen, ketkä ovat halukkaita lähtemään sijoittamaan kiinteistöyhtiöön, josta tulee areenan omistaja.

Tämä tieto ratkaisi monen päättäjän kannan. Ennen tiedon näkemistä usea valtuutettu oli hyvin epäilevä koko projektista. Miten se menikään? Toivotaan parasta - pelätään pahinta. Aika tulee näyttämään nouseeko suunnitelmissa olleet vapaa-ajan viettopaikka, hotelli ja asuin-, liike- ja toimistotilat, vai todetaanko muutaman vuoden päästä, että torsoksi jäi. Toivottavasti näin ei käy.

Ennen päätöstä ja sen jälkeen havaittavissa mielenkiintoisia ilmiöitä. Valtuutettuja varoiteltiin rikosoikeudellisista seuraamuksista, mielenosoitus; "Kuka maksaa salailun?".

Kansi ja areena on puolen miljardin hanke – Tampere saa vuokratuloja 420 000 euroa/vuosi!? Huono tuotto sijoitukselle! Aamulehden blogissa kysytään  aiheellisesti, " Tekikö valtuusto 60 milj. euron lahjoituksen?"

 

KansiAreenan puolesta äänestäneet:

Kok; Axen Erkki, Heinivaho Matti, Helin Matti, Höyssä Matti, Ikonen Anna-Kaisa, Ivanoff Antti, Jäntti Aleksi, Koskinen Riitta, Kostiainen Leena, Leppälahti Mikko (vara), Markkanen Jouni, Rajala Petri (vara), Rantanen Ilpo (vara), Sasi Ilkka, Siren Elina, Tulonen Irma     

Sdp; Aleksovski Atanas, Dundar-Järvinen Aila, Gustafsson Jukka, Jokinen Tarja, Kampman Ulla, Kivistö Anneli, Lehtokannas Heini (vara), Loukaskorpi Johanna, Marin Sanna, Niemelä Jari, Ollila Riitta, Mattila Tero (vara), Salmi Pekka, Salminen Seppo, Sirniö Ilpo

Vihr; Hakko Hanna, Hassi Satu, Heinämäki Anna-Kaisa, Kajan Maija, Mustakallio Jaakko, Parviainen Olli-Poika, Roivainen Irene, Siik Kirsikka, Suoniemi Juhana, Siuro Petri (vara)

Vas; Aaltonen Mikko, Kesk; Järvinen Matti (vara), Hyötynen Kalle, Minkkinen Minna, Virtanen Sirkkaliisa

Ps; Kiemunki Terhi (vara), Kaleva Lassi, Luoto Heikki, Silvennoinen Seppo

Kesk; Hanhilahti Timo, Järvinen Matti (vara), Koskela Laila, Rantaviita-Tiainen Anna-Kaarina, Vuohensilta Timo

Kd; Rauhala Leena, Sipilä Satu

Tapu; Oksanen Lasse, Schafeitel Yrjö

Rkp; Löfberg Peter

 

KansiAreenaa vastaan äänestäneet:

Vas; Alppi Ulla-Leena, Jutila Varpu, Kontula Anna,

Ps; Rostila Ilmari, Forsberg Markku

Skp; Heinonen Jari

AR; Raevaara Aarne

*****************

 

TIETOVUOTO TAMPEREELLA!

Näin kirjoittaa AL 13.5.16. "Areenan sijoittajat piilossa ja että, salatuissa asiakirjoissa ei ole sijoittajia". Otsikko oli raflaava, tarkemmin luettaessa esiin ei tullut mitään uutta. Tiedot olivat sijoittajia lukuun ottamatta jo talvella luettavissa. Tai oli uusi tieto, se että tulossa on miljoonatappiot.

Verrattaessa areenaa esim. Hartwall-areenaan Helsingissä, jossa sentään on ihan erilainen populaatio hallin käyttäjäksi, epäusko valtaa mielen. Miten saadaan areena kannattavaksi? Jääkiekon varaan ei laskea. Entä maailman kuulut megatähdet? Tuleeko heitä ja vetävätkö he riittävästi kansaa. Pelkät hyvät liikenneyhteydet eivät riitä.

Toistan mistä alhaalla olen kirjoittanut, MIKSI, MIKSi? Esitänpä tyhmän kysymyksen. Näin asioiden hoito kunnallispoliitiikassakaan ei voi mennä! Sitä enemmän kysymyksiä herää, mitä isommista summista on kysymys ja mitä enemmän niitä yritetään peitellä. Panamapapericase on vielä vaiheessa ja liian lähellä.

KansiAreena-projektia on pyöritelty vuosia. Olen kirjoittanut jo 19.4.13 sen hetkisestä tilanteesta KHO:n annettua päätöksen Tampereen aikoinaan tekemästä tukipäätöksestä. Tampere joutui muuttamaan päätöstään.

Eipä käy kateeksi valtuutettuja, jotka joutuvat tekemän päätöksen KansiAreenasta "sokkona", vai joutuvatko?. Se, että sijoittajat julkistetaan vasta kokouksessa, laittaa valtuutettujen aivokapasiteetin ylikierroksille - kannattaako vai ei. Tosiasia on, että vaikka koko "oppositio" äänestäisi hanketta vastaan, se tulee hyväksytyksi valtakoalition äänin. Valtuusto hyväksyi hankkeen äänin 60-7.

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Sanna Marin (sdp) vakuuttaa (AL 13.5.), että valtuutetuilla on asiasta tarpeeksi tietoa. Hyvä.

-----------------

Rakennuskonserni saattaa pilkkoa Tampereen areenahankkeen (AL 14.5.16)

Paljastukset jatkuvat. Tämähän alkaa muistuttaa amerikkalaista jännityselokuvaa. On vuotoa toimittajaa, agenttia, hyötyjää, hyväksikäytettäviä ja höynäytettäviä ja kaiken maksaa viime kädessä kuntalainen. Leikki sikseen, ei naurata.

Aviisista on luettavissa; "Kaupunki on velvollinen antamaan SRV:lle luvan tämän Sopimuksen mukaisen yksityisinä osina toteutettavien liike-, toimisto- ja asuinrakennusten toteuttamisvastuun siirtämisen kolmannelle." Siis, ILMAN ehtoja! Voisi kuvitella, että rakennustyöt urakoi paikallinen tai muu suomalainen firma ja työvoima tulee Helsingin  eteläisestä kaupunginosasta.

-------------------

Tässä KansiAreena -casessa on niin paljon mielenkiintoisia elementtejä, että on hyvä tuoda esiin muutamia asioita.

Dosentti Pertti Timonen ottaa sopivasti kantaa (AL 15.5.16) demokratian rappioon ja myös korruptioon. Olen pitkälti samaa mieltä, Demokratia on rappiolla. Korruptiosta on pakko olla hieman erimieltä.

Korruptio ja rakenteellinen korruptio

Ari Salmisen raportista; "Tässä raportissa korruption tarkastelun yhtenä keskeisenä painotuksena ovat julkisen ja yksityisen sektorin yhteydet. Korruptio on tällöin julkisessa tehtävässä toimivalle uskotun vallan väärinkäyttöä yksityisen edun tavoitteluun. Korruptiivinen käyttäytyminen poikkeaa julkiseen rooliin kuuluvista normaaleista velvollisuuksista. Sovittuja sääntöjä rikotaan ja valta-asemaan käytetään väärin."

Korruptiolle tyypillisiä muotoja, muutama esimerkki;

  • vallan ja aseman väärinkäyttö, vaikutusvallan väärinkäyttö

  • lahjonta, lahjusten lupaaminen, pyytäminen, ottaminen ja lahjonnan hyväksyminen

  • petos, kiristys, kavallus, varastaminen, yhteisten varojen väärin käyttö

  • eturistiriidat ja sisäpiiritiedon ja muun luottamuksellisen tiedon väärinkäyttö

  • hyväveli -verkostot, kartellit

  • lakien ja määräysten kiertäminen

  • tosiasioiden vääristely, perättömät lausunnot, valehtelu

  • dokumenttien "sormeilu", yhteisten pelisääntöjen manipuloiminen

  • huonon hallinnon suojelu ja salailu

Rakenteellinen korruptio ja keskeiset altistumisalueet Suomessa

Ominaisuus

Altistumisalue

Laillisissa rakenteissa piilevä (salainen) Vakiintunut, järjestelmille ja instituutiolle ominainen Instituutioiden tarkoitusta vääristelevä ja uskottavuutta alentava Etuja ja vaikutusvaltaa koskeva, pitkäkestoinen ja riippuvuutta aiheuttava Yksityisiä intressejä korostava, yleistä luottamusta horjuttava Hyvää hallintotapaa heikentävä organisaatiokulttuurin ja toimintatapojen osalta demokratian toimintaa vääristävä
Julkiset hankinnat  (hankintaprosessi) suuri suuri pieni suuri suuri suuri pieni

suuri = rakenteellinen korruption ominaisuus on hallitseva
pieni = rakenteellinen korruption ominaisuus on havaittavissa

Lähde: Rakenteellinen korruptio. Kartoitus riskitekijöistä ja niiden hallinnasta Suomessa. Ari Salminen, Vaasan Yliopisto 2015

Minun tehtäväni ei ole ottaa kantaa siihen, että onko Tampereella korruptiota tai rakenteellista korruptiota. Jokainen tehköön itse päätelmänsä ja kantakoon siitä vastuun. Tieto lisää tuskaa, vai mitä? 

*****************

 

Hys, hys hommaa kansiareenasta päätettäessä!

Kh:n esityksen perusteluissa sanotaan kaupunginvaltuustolle 16.5.16; "Päätösesitys tulee julkiseksi kaupunginhallituksen päätöksen jälkeen ja asiakirjat ovat liikesalaisuuksia lukuun ottamatta julkisia sopimuksen tekemisen jälkeen sekä asianosaisjulkisia hankintapäätöksen jälkeen (laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 621/1999)."

Kaupunginhallituksessa KansiAreenasta olivat päättämässä; Ikonen Anna-Kaisa (kok), Sasi Ilkka (kok), Siren Elina (kok), Kummola Kalervo (kok), Kampman Ulla (sdp), Kivistö Anneli (sdp), Sirniö Ilpo (sdp), Petri Siuro (vihr), Virtanen Sirkkaliisa (vas), Silvennoinen Seppo (ps) ja Sipilä Satu (kd). Päätös oli yksimielinen!

Mitä ihmettä tässä halutaan peittää? Onko sijoittajiksi tulossa nimiä, jotka nostattavat tunteita näin panamasijoitusten ja veroparatiisikeskustelujen aikaan? Onko mahdollisesti tuttujakin?

Mitä kaupunginhallitus haluaa viestittää, kun pimittää oleellisen tiedon päättäjiltä ja kuntalaisilta ja näin estää kansalais- etukäteiskeskustelun asiasta? Onko asia niin tulenarka, ettei sitä voi julkistaa? Mitä lakeja menettelyssä rikotaan? Tulee mieleen, kuntalaki, hankintalaki, hallintolaki, hallintomenettelylaki, laki asiakirjojen julkisuudesta. Liikesalaisuuden taakse meneminen ei tarkoita sitä, että yrityksen nimi pitäisi salata. lain mukaan kaupunki päättää, mitkä tiedot julistetaan salaiseksi, liikesalaisuuksia lukuun ottamatta. Tässä tapauksessa SRV:lle on annettu liikaa sille kuulumattomia valtuuksia, kun SRV on päättänyt mitä annetaan julkisuuteen ja mitä ei.

Ajattelen asian, näin jos olisin päättäjän asemassa. hanke voisi olla kannatettava, mutta kun on lähdetty salailun ja suhmuroinnin tielle, EN KANNATTAISI tässä tilanteessa hanketta. Valtuusto hyväksyi hankkeen äänin 60-7. Viime hetken tiedot ratkaisivat.

**************

 

Kansi ja areena, siis KansiAreena, ts Kruunu

(AL 13.4.16) Tampereen Kansi- ja areenahanke lähtemässä todella liikkeelle?  Investointipäätökset on tarkoitus tehdä ensi syksynä, jotta kannen rakentaminen voitaisiin aloittaa jo ensi vuoden kesänä. Nimeksi on päätetty Kruunu.

Yhtiö neuvottelee parhaillaan Tampereen kaupungin kanssa sopimusehdoista, joilla hanke toteutetaan. Myös neuvottelut sijoittajien kanssa ovat meneillään.

Hankkeen arvo kokonaisuudessaan on yli 500 miljoonaa euroa. Kaupunki osallistuu siihen

  • 26 milj. eurolla, osin kiinteistösijoittajana, vähemmistöosakkaana ja osin lainoittajana. Tämä on päätetty aikaisemmilla valtuuston päätöksillä eikä sen pitäisi nousta!? Katsotaan.

  • 22,7 milj. eurolla Tampere rakentaa kannen, joka vuokrataan käyvällä vuokralla, 420 000 €/vuosi? Vuokratulolla lainan kuolettaminen kestää 64 vuotta.

  • Infran rakentaminen n. 10 milj.euroa

  • ts. tiedossa oleva kuluerä yli 63 milj.euroa.

  • kaupungille aiheutuu myös muita menoja, joita ei ole haluttu tuoda julki.

Tampereen kaupunki maksaa infrarakentamisen kustannuksia vaiheittain. Tämä onkin avoin piikki! Mielenkiintoista nähdä tämänkin rahoitussuunnitelma, kun apo Pekka Salmi sanoi valtuuston kokouksessa 11.4.16 Tammelan stadionin käsittelyn yhteydessä, että "rahaa kaupungilla ei ole". Tällä hän perusteli rakennusyhtiö Lemminkäisen vetovastuuta stadionhankkeessa.

Onko sijoitusporukka varmaa? "Sijoittajakunta on olemassa. Olemme muodostamassa areenakonsortiota, johon tulevat mukaan SRV, areenaa omistamaan tulevat sijoittajat ja kaupunki. Ryhmittymä kootaan tämän kevään aikana. Kesän ja syksyn aikana tehdään lopulliset investointisuunnitelmat ja investointipäätökset, varatoimitusjohtaja Timo Nieminen sanoi."

Toteutuspäätös halutaan tehdä vielä tänä vuonna, koska radan päälle rakentamisessa on pitkät ennakkovarausajat. Valtuustoon asian pitäisi tulla kevään aikana. Onhan tuossa KansiAreena-hankkeessa ollut mutkia matkassa aikaisemmin.

Salailua - miksi?

Kansi- ja areenasopimus salataan etukäteen (AL 28.4.16). kaupungin rooli lainoittajana tai muuna mesenaattina käy selville vasta myöhemmin? Valtuusto käsittelee 16.5. asia suljetuin ovin. Perusteluna liikesalaisuudet? Salailu herättää myös muita ajatuksia. Onko asia niin, ettei ole oikeasti mitään luotettavaa ilmoitettavaa?

Kh päätti 2.5. (AL) asiasta; Kaupunki ei uudessa mallissa sitoudu ostamaan palveluja monitoimiareenalta tietyllä summalla, kuten aiemmissa päätöksissä kaavailtiin. Kansi tulee osaksi kaupunkirakennetta ja kaupungin omistukseen. Tampere ei myöskään kompensoi areenan tontin vuokraa tai kiinteistöveroja, vaan saa nämä tulot normaalin käytännön mukaisesti. Tampere maksaa kannen rakentamisesta 22,7 miljoonaa euroa ja perii monitoimiareenalta sen tonteista ja areenan kannesta vuokraa 420 000 euroa vuodessa. Muut osat kansista tulevat niiden päälle rakennettavien tornitaloyhtiöiden omistukseen. Sijoittajat rakentavat ne omalla kustannuksellaan (pitää olla; myös omalla vastuullaan).

SRV:n lisäksi muita sijoittajia ei ole julkistettu, ketkä ovat lupautuneet hankkeen sijoittajiksi. Syksyllä pitäisi nimet tulla julki. Jokohan rahoitus on selvä, tuskin!. Eipä taida olla, kun kaikkia hankkeesta aiheutuvia menojaankaan ei ole julkistettu. Pitääpä kerätä ne yhteen eri lähteistä.

**************

Siirry politiikka-sivulle, siellä on aikaisemmin kirjoittamaani KansiAreena tietoa.